• <> -ja oo L€ Keskiviikkona 11. 11. 1987 N:o 13 27 vuosikerta fSSIHÄiSBp Luonto on monta •^ opelius ylisti Maamme -kirjassaan luonn< misen autuutta. Talon hyvä poika raivasi pelloksi, kun taas tuhlaajapoika jätti leiviskänsä hoitamatta. "Nykyään asetelmaa käännetään päälaelleen, kun luonnon koskemattomuutta määritellään sosiaalikulttuurisesta kontekstista käsin. Luonto muuttuu muoviankaksi, jonka säilyttämistä perustellaan vaikkapa matkailukohteilla." Dikotomia, kahtiajako koskemattoman ja kosketun luonnon välillä hämärtää sen mistä on kyse. Koskematonta ei itse asiassa ole olemassakaan, koska kulttuuri on jo varhain ruvennut muuttamaan luontoa. "Koskematon luonto on luonnon sosiaalihistorian kääntöpuolta." Erämaa-käsitteeseen sisältyy kulttuurihistoriallinen paradoksi. Erämaa tarkoitti varhaisemmassa merkityksessään nautinnan kohdetta, ei suinkaan mitään ihmisen ulkopuolella olevaa alkuperäisempää, " ihmisen toista". Maatalouden läpilyönti toi topeiiukset arvostuksineen. Raja ihmisen ja luonnon välillä on mielenkiintoinen — vai onko tuota rajaa ensinkään? Esitetään kysymys, mistä luonnon periaatteista voi johtaa ohjenuoria inhimillisen kulttuurin kehitykselle. | * * f t l & I ö | i s e n i i M ^ r m i ^ M i V t ^ ^ ^ M ^ ^ M m ^ ^ ta, koska luonto ei ole tasapainossa. "Ei ole olemassa käytännön kriteeriä, jolla tasapaino voitaisiin osoittaa. Jatkuva muutos kuuluu luontoon." Vapautumisen utopiaa voi etsiä ihmisen lähellä olevasta luonnosta. "Siinä on elävää voimaa." "Ihmisen elinympäristön luonto on yhtä luonnollista kuin mikä muu luonto tahansa." Luontoa ei tarvitse etsiä kauniista harmonisista kokonaisuuksista. "Luonto ei ole yksi vaan monta." Myöskään luonnontiede ei ole sitä yhtä ja samaa. Luonnossa on vissiä autonomiaa. Luonnossa ei ole olemassa neitseellistä, vaan aina on sisäkkäin monia eri osia. Luonnossa on toki olemassa elämän rajaehtoja, joita ei pidä muuttaa, ei pienessä eikä suuressa. "On varauduttava muutokseen. Luonnonsuojelun kannalta on estettävä peruuttamattomat muutokset." Katastrofeista: "Ei ole odotettavissa suuria katastrofeja, vaan ehkäpä pienempiä ekokatastrofeja, joihin ihmiset hermostuvat..." Tiede ja Edistys-lehden päätoimittaja, FT, eläintieteen dosentti Yrjö Haila alusti keskustelun, joka jäi keskustelematta JYY:n maailmanparannuspäiviilä 27.11. Villa Ranassa. Rajaehtoina olivat VR:n aikataulut. Rauno Lahti
• 2 Pienistä suuria — poliitikkoja? Y lioppilaskuntapolitiikkaa pidetään yleisesti yhtenä vaiheena poliitikon matkalla kohti mainetta ja kunnian kenttiä valtakunnallisessa politiikassa, joksi maassamme puoluetoimistojen pyörittämää hyörinää kutsutaan. Voi todellakin olettaa, että koko ajan on hautumassa tulevien päättäjien sukupolvi ylioppilaskuntien päättävissä elimissä, joista jyväskyläläisittäin valittiin juuri edustajisto. Tuskin kukaan nyt kuitenkaan lähti vaaleihin tähtäimessään tuonnempana eduskunta tai valtioneuvosto. Historiasta oppia ottava ajattelija päätyy edellisessä kappaleessa esitettyyn oletukseen. Ei lä ole kulunut aikaakaan siitä, kun Jyväskylässä opiskelijapolitiikassa vaikuttivat esim. yksi nykyinen ministeri ja yksi nykyinen Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja. Myös yksi nykyinen presidenttiehdokas laati mm. laajoja artikkeleja tähän lehteen hyvinkin poliittisia tarkoitusperiä silmällä pitäen joitakin vuosia sitten. Helsingin suuressa ylioppilaskunnassa ja sen osakunnissa on tietenkin vaikuttanut täkäläisiäkin suurempia suurmiehiä ja suurnaisia. Urapolitiikon pyrkyröintiputkessa opiskelu voi useinkin olla välttämätön välivaihe, joka kuitenkin nykyään on laadittu niin tiukkoihin raameihin, että tehokas ja eteenpäin pyrkivä ei paljoakaan jouda politikoimaan. Tutkinnon uudistus vei aikanaan myös mahdollisuuksia potentiaalisilta poliitikoilta, jotka nyt joutuvat tyytymään maisterin papereihin ja sievään virkaan valtionhallinnon palveluksessa. Junttauskokemus jäi puuttumaan Lisääntyvä asiantuntijavalta tietää sitä, että yhä useammat huomisen vaikuttajista ovat tätä nykyä teknillisissä korkeakouluissa tai kauppakorkeissa. Monen suuryrityksen johtoon on kypsymässä siisti paketti salkku kädessä. Bisnesajattelu JYY:ssä on toistaiseksi hyvinkin pikkuisissa lastenkengissä. On hyvin epätodennäköistä, että pikkutöppösistä koskaan kasvaa ns. isojakenkiä. Vaalien jälkeisissä kuvitelmissa voi hyvinkin muovata mallia pikkupoliitikosta, jonka ylevänä, muttei itsekkäänä päämääränä on edetä yhä ylemmäs kohti vallan mysteerejä. Toistaiseki valtaa joutuvat nuo uskotut naiset ja miehet käyttämään vain täkäläisen ylioppilaskunnan piirissä. Näinä päivinä ovat JYY:n hallitusneuvottelut parhaimmillaan tai pahimmillaan. Kauppoja hierotaan JYY:n hallituspaikkojen lisäksi muutamista keskeisistä johtopaikoista, joilta on mahdollista vaikuttaa laajastikin. Nythän hallituksen puheenjohtaja ja yritystoimen johtokunnan puheenjohtaja ovat molemmat kokoomuslaisia ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja on keskustainen. Hallituksessahan ovat kokoomus, kepu, demarit, Pörssi ja Kumman luja. Tilanne on nyt se, että aivan kaikille edustajistoryhmille ei hallituspaikkoja ehkä löydy ja samalla hallitushalu lienee melkoisen kova myös oppisiton Re unionissa, joka toisaalta oli suurin edustajistoryhmä myös viime vaalien jälkeen. RAUNO LAHTI Mikä pääkirjoitus? Aika ajoin tulee esille pääkirjoituksen ja muiden lehdessä olevien juttujen eron hämärtyminen. Pääkirjoitukselta tunnutaan odotettavan samanlaista tasapuolisuusja totuudellisuusvaatimuksen täyttymistä kuin miltä tahansa lehtijutulta. Tosiasiatiedot ovat toki tosiasiatietoja, mutta aivan eri lukunsa ovat sitten kannanotot ja tulkinnat. Pääkirjoituksen tärkein tehtävä on toimia mielipiteen ilmauksena. Lukijaa voi sen verran kunnioittaa, ettei pääkirjoitusta tarvitse otsikoida pääkirjoitukseksi. Tätä nykyä ei keskustelu verso opiskelijanuorisossa. Voi vain muistuttaa, että tilaa mielipiteille löytyy tämänkin lehden palstoilta. RL YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON KOKOUS pidetään torstaina 19. marraskuuta klo 16.00 ylioppilastalolla Ilokiven takakabinetissa. Käsiteltävänä asiana mm. vuoden 1988 talousarvio. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston työskentelyä. Jyväskylässä 6.11.1987 Matti Tulla puheenjohtaja Kari Hulkko
• Jyy • • • • • • • äänesti naisia Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa valituista 40 edustajiston jäsenestä on miespuolisia yksi enemmän kuin naispuolisia. Valituiksi tulleet saivat yhteensä 911 ääntä, joista naiset saivat yhtä ääntä enemmän kuin miehet. • n n n Vaaliennusteiden laatiminen näyttää olevan sikamaisen helppoa JYY:n vaaleissa. Ainakin vastikään käydyt vaalit menivät täsmälleen odotetusti. Ei tarvinnut ennustajaeukkoa Tampereelta arvatakseen, että demarit menettävät ääniä ja yhden edustajistopaikan eikä sitä että Reunioni säilyy suurimpana ryhmittymänä eikä sitä että äänestysprosentti kohoaa hieman viimevuotisesta. Vaaleista on vaikea, äärimmäisen vaikea innostua etukäteen, jälkikäteen ja siinä välillä. Oleellisinta on se, että vaalit olivat. Viikko sitten. Ja tulokset, niin vaalitulokset ovat erinomaisen julkaisuvalmiita ja -kelpoisia. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 5850, joista vaalilipukkeen uurnaan sulloi 1423, joten äänestysprosentti oli tällä kertaa 24,32. Viime vuonnahan luku oli 21,2. Vuoden 1982 passiivisuuskuoppa 12,7 lienee nyt sitten onnellisesti ohitettu ja prosentti saatu jatkuvaan (?) nousuun. Yksin jäi lopulta yksin listallaan ollut Seppo Lyyra. Kunnioitettavan sinnikäs yrittäminen toi 30 ääntä, mikä ei aivan riittänyt. Jos tyhjät äänet olisi laskettu Lyyran hyväksi hän olisi edustajiston jäsen. Noita tyhjiähän Lyyra vaati kaukoviisaasti itselleen jo vaalikampanjassaan. Toivottavasti Lyyra jatkaa politikointiaan. Vaalirengas A:n Villi Vastuu oli vaalien suurin voittaja sikäli, että se sai 104 ääntä ja kolme ihmistä edustajistoon. Theo Huagie oli 36 äänellään yksi vaalien ääniharavista. Hän sai samalla toinen JYY:n edustajiston kahdesta ensimmäisestä ulkomaalaisopiskelijasta. Toinen on Kumman lujan Ulku Ulker, joka sai ääniä 23. Vaalirengas A:n Reunioni säilytti asemansa edustajistossa. Kahdeksan paikkaa tuli Eniten ääniä JYY:n vaaleissa: Katri Myllykoski, 54 ääntä. 283 äänellä, jotka olivat vajaat 20 prosenttia annetuista äänistä. Viime vuodesta prosenttiosuus nousi yhden prosentin. Vaaliliitto B eli Kumman luja oli vaaleissa ylivoimaisesti pisimmällä listalla. 23 ehdokkaasta kaikki seitsemän läpimennyttä keräilivät ääniä tasaisesti. 228 ääntä oli yhtä kuin 16 prosenttia äänistä ja tiesi yhtä lisäpaikkaa. Asemansa ja seitsemän paikkaansa säilytti vaaleissa JYTK/Kokoomus. Ryhmittymä sai 244 ääntä, mikä oli 17 prosenttia annetuista äänistä. JSO/sosialidemokraatit jatkoivat alamäkeään saamalla nyt edustajistosta kolme paikkaa. Pudotusta viime vuodesta on yksi ja toissavuodesta kolme. Nyt ääniä oli yhteensä 111 ja prosenttiosuus 7,8. Viime vuonna prosenttiosuus oli 9,8 ja toissa vuonna 12,5. Vaaliliitto Emä vaaleissa oli ryhmittymä nimeltä Rotaatio, joka sai yhden paikan, yhteensä 51 ääntä, mikä oli 3,6 prosenttia äänistä. Taloustieteilijöiden ainejärjestö Pörssi voitti yhden lisäpaikan. Ääniä ropisi yhteensä 164, mikä oli 13,7 prosenttia kaikista äänistä. Pörssiläisiä on uudessa edustajistossa kuusi. Keskustaopiskelijoilla eli JOK:lla ovat kolmet viimeisimmät vaalit menneet tasaisesti. Tuloksena oli kolmannen kerran viisi paikkaa, jotka tällä kertaa tulivat 164 äänellä, mikä oli 11,5 prosenttia kaikista. Hylättyjä ääniä oli yhdeksän eli 0,63 prosenttia äänistä. Aina tärkeitä tyhjiä oli kolme eli 0,21 prosenttia. n n n Suurin osa ylioppilaskuntavaaleista käytiin 2.—4. marraskuuta. Samaan aikaan kuin JYYrssä olivat mm. vaalit HYY:ssä, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. 60 päikkaiseen sikäläiseen edustajistoon sai 18 paikkaa hillittömän rakennemuutoksen vaalirengas, johon kuuluvat mm. vihreät (10 paikkaa) ja Akateeminen sosialistiseura ASS (4 paikkaa). Opiskelijoiden suuri vaalirengas piti sisällään mm. osakuntia ja sitoutumattomia ja sai 15 paikkaan HYY.n edustajistoon. Kansalliset ylioppilaat (kok) ja sitoutumattomat porvarit hävisivät vaaleissa kaksi paikkaa. Paikkaluku on nyt 12. Keskustaopiskelijat saivat neljä paikkaa vanhaan tapaan ja demarit kolme. Ulkomaalaisopiskelijoita edustaa HYY:ssä Umaya Abu-Hanna Libanonista. Hän oli ulkomaalaisten ja ruotsinkielisten Pluralismlistalla. HYY:n vaalien äänestysprosentti on ennätysalhaalla — lähes sama kuin JYYrssä eli 24,5. Viime vuodesta luku laski viitisen prosenttia. JYY:n uusi edustajisto tulevaksi vuodeksi 1988 V aaleissa 3.-4.11.87 valittiin JYY:n edustajistoon seuraavat henkilöt (nimen jälkeen äänimäärä sekä suluissa vertausluku): 1) Katri Myllykoski Reunioni 54 (387) 2) Tuomo Yli-Huttula JYTK 36 (244) 3) Sari Muona Kumman Luja 24 (228) 4) Pekka Kuusela Pörssi 28 (196) 5) Liisa Vähäkylä Reunioni 37 193.5) 6) Leena Rantasalo JOK 28 (164) 7) Theo Huagie !Viva! 36 (129) 8) Mari Lius JYTK 31 (122) 9) Ulku Ulker Kumman Luja 23 (114) 10) Tuula Pasanen JSO 27(111) 11) Kirsti Pippuri Pörssi 26 (98) 12) Outi Kinttula Reunioni 32 (96.75) 13) Ismo Laitinen JOK 28 (82) 14) Minna Huuskonen JYTK 21 (81.33) 15) Ari Heikkinen Reunioni 28 (77.4) 16) Jorma Ojanen Kumman Luja 19 (70) 17) Heikki Palmroth Pörssi 19 (65.33) 18) Mikko Räsänen Reunioni 24 (64.50) 19) Anni Virnes JYTK 21 (61) 20) Outi Heisto Kumman Luja 18 (57) 21) Pertti Knuuttila JSO 21 (55.5) 22) Helena Nuutinen !Viva! 23 (55.29) 23) Keijo Varis JOK 22 (54.67) 24) Markku Tuhkanen Rotaatio 20 (51) 25) Aki Virolainen Pörssi 14 (49) 26) Heidi Hakala JYTK 20 (48.80) 27) Olli Heikkinen Reunioni 21 (48.38) 28) Riika-Maija Risku Kumman Luja 17 (45.60) 29) Ahti Ruoppila Reunioni 18 (43) 30) Seppo Tervo JOK 21 (41) 31) Pekka Pajarinen JYTK 16 (40.67) 32) Pekka Pirinen Pörssi 13 (39.20) 33) Terttu Ihalainen Reunioni 16 (38.70) 34) Jaana Kurko Kumman Luja 15 (38) 35) Olli-Pekka Ahtiainen JSO, sit. 19 (37) 36) Outi Raatikainen !Viva! 20 (35.18) 37) Lasse Koistinen JYTK 16 (34.86) ' 38) Heidi Jauhiainen JOK 13 (32.80) 39) Kirsi Paakkari Pörssi 13 (32.67) 40) Juha Hyötyiäinen Kumman Luja 14 (32.57). Toiseksi eniten: Liisa Vähäkylä, 37 ääntä. Kyyninen kiitos Edustajiston ääntenlaskenta on ohi ja olen jäänyt rannalle. On helppo olla tyytyväinen, sillä sainhan paljon ääniä. Mutta minulle se vaihtoehto on liian helppo. Olen esittänyt kritiikkiä enkä sitä lopeta. Jokainen jolla on vähemmän henkilökohtaisia ääniä kuin minulla joutuu tekemään työtä niiden eteen. Jokainen joka suhdelukunsa perusteella on ohittanut minut saa ansaita paikkansa edustajistossa. Lupaan jatkaa kritisointia ja kyselyä. Aion osoittaa että myös yksilö pystyy vaikuttamaan. Tähän kaikkeen minut velvoittaa se, että minulle annettujen äänien kaiku on liian voimakas hukkumaan. Uusi edustajisto on vanhan plagiaatti, kuten jo tulosten selvittyä todettiin. Kumman monet silti esittävät kritiikkiä, puhuvat siitä mitä ei ole tehty. Äänestysaktiivisuus (24 %) antaa mahdollisuuden jatkaa nykyisellään aivan kuten äänestämättä jättäneetkin. Olisin uskonut protestiin, mutta näin lienee hyvä. SEPPO LYYRA
• 4 1 + 1 Armolliset isämme ja rakastetut äitimme olivat huolimatta suuresta viisaudestaan unohtaneet, että tämä kummallinen, lyhytjalkainen ja pitkäselkäinen kansa ei osaa lukea eikä kirjoittaa eikä ymmärrä puhuttua sanaakaan ennen kuin se on taottu visaisiin päihin kaikin julkisen vallan käytössä olevin keinoin. Niin pääsi sitten tapahtumaan, että ylistetyt henkilöt saattoivat tietoomme julistuksen, jossa kerrottiin, että armon vuonna 1988 järjestetään maassamme kaikkeinkorkeimman ja suurimminkunnioitetun isän valitsemiseksi vaalitoimitus, johon jokaisen äänioikeutetun kansalaisen edellytetään osallistuvan kykynsä vaan ei halunsa mukaan. Armolliset isämme ja rakastetut äitimme olivat päättäneet, että tuo historiallinen vaali toimitetaan kahdella äänestyslipulla, joista ensimmäinen on ruskea ja jälkimmäinen valkea. Ruskeaan äänestyslippuun tulee äänestäjän kirjoittaa se numero, joka vastaa sitä numeroa, joka on kaikin lain vaatimin muodoin arvottu sille ehdokkaalle, jonka kukin äänestäjä asettaa omaksi ehdokkaakseen Herra Tasvallan Presidentin vaalissa. Valkeaan äänestyslippuun tulee äänestäjän kirjoittaa se numero, joka vastaa sitä numeroa, joka on kaikin lain vaatimin muodoin arvottu sille ehdokkaalle, jonka kukin äänestäjä asettaa omaksi ehdokkaakseen Herra Tasavallan Presidentin valitsijamiesvaalissa. Vihdoin on yksi armollista isistämmeherännyt vaalikautisesta unestaan ja havahtunut huomaamaan, että ruskean äänestyslipun ja valkean äänestyslipun peräkkäinen ja oikea täyttäminen tulee olemaan ylivoimainen tehtävä tälle uppiniskaiselle ja perin yksinkertaiselle kansalle. Korkeasti kunnioitettu oikeusministeri on ymmrätänyt, että tämä pohjoinen kansa, jonka arvostetuimmat esi-isät ovat Sven Dufva ja Nummisuutarin Esko, saattaa vaillinaisella ymmärryksellään laskea yksi ja yksi yhteen siten, että tulokseksi tulee kaksi, mikä on ehdottoman väärä tulos sosiaalidemokraattisessa parlamentarismissa. Ainoa vieläkin ehdottomammin väärä tulos olisi kolme. Armollinen isämme on siis herännyt ja saattanut sanansaattajat matkaan, niin ettei yksikään, joka ei ymmärrä, jäisi ymmärrystä vaille, vaan ymmärtäisi ja laskisi yksi ja yksi yhteen siten, että tuloksesi tulee kuusi, sillä kuusi on se ainoa oikea numero, joka vastaa sitä numeroa, joka on kaikin lain vaatimin muodoin arvottu sille ehdokkaalle, jonka kukin äänestäjän tulee asettaa omaksi ehdokkaakseen Herra Tasavallan Presidentin vaalissa armon vuonna 1988. Into Säilä Yliopistoliikunta tapahtunutta Tänä syksynä on yliopistoliikunnan puitteissa jo ehditty järjestää yliopiston avoimet golfja pöytätenniskilpailut, pelata jalkapallopuulaaki, juosta haamumaili ( + 35 sek) sekä opetella vatsatanssia, ym. ym. Sählyn merkeissä on vierailtu Uppsalassa ja Pedellin paossa Tampereella kävivät naisjuoksijamme hakemassa perinteiseen tapaan ylivoimaisen voiton. Myös (tai varsinkin) yo-liikunnan appelsiinin värisen ohjelman tarjontaa on käytetty ahkerasti ja salit ovat olleet repeämäisillään virkistäytyjistä ja kuntoilijoista. Tiiviistä tunnelmasta huolimatta mukaan mahtuu edelleenkin. Alayhteisövuorot ovat tehneet kauppansa paremmin kuin hyvin ja tyhjää salivuoroa onkin melko mahdoton enää löytää. Uudet vuorot kevätlukukaudeksi onkin hyvä varata ij© mnattaskuuini aikana. TULOKSIA GOLF: NAISET: 1) Sanna Mäkelä 2Vi 2) Tuulevi Ravi 2'/ 2 3) Paula Jokinen 1 MIEHET: Arto Teittinen 16 2) Petri Peltoniemi 14V2 3) Glyn Hughes 10'/ 2 HAAMUMAILI: KILPASARJA 1) Heikki Alakärppä 4.35 2) Sauli Mäkelä 4.39. 3) Pasi Suutarinen 4.44. KUNTOSARJA: 1) Jussi Kolehmainen 5.01. 2) Timo Lemettinen 5.04. 3) Hannu Vuolle 5.11. JALKAPALLOPUULAAKI: MIEHET 1) Ihan hyvät 2) Bomberos 3) Buffalot. NAISET: 1) Liikunta 1 2) Buffalot 3) Ihan hyvät K.O.T. POTKU PALLOILIJAT: 1) Dundee Academics 2) Blue Safari 3) Tasohöylä FRentukka Team SEKAJOUKKUEET: 1) Tosine 2) LTO 3) Rolling Bones OLL:n NAISTEN JALKAPALLON SM-TURNAUS 28. 9. 1) JYY 6 2) KYY 3 3) HYY 2 4) E K O L 1 T U L O S S A MARATON AEROBIC Syksyn ensimmäinen maratonjumppa pidetään 13. 11. liikunnan voimistelusalissa klo 16.17.30. Toinen maraton aerobic pidetään joulukuussa ja silloin jumpataan kaksi täyttä tuntia. Voit osallistua myös osa-ajaksi. Ilmoittautumiset liikunnan ilmoitustaululla olevaan listaan. MK Sortokausi suomen kielen laitoksella? M ikä on se laitos, jossa henkilökunnan välit ovat niin tulehtuneet, että luennoitsijat ivaavat toisiaan ja asettavat toisensa naurunalaisiksi opiskelijoiden edessä! Millä laitoksella asiallinen kritiikki käsitetään henkilökohtaiseksi loukkaukseksi? Millä laitoksella yhden vuosikurssin 30—40 opiskelijasta kolmannes lopettaa opiskelunsa tai ainakin vaihtaa pääainetta? Tänä vuonna uusilla suomen kielen opsikelijoilla ei ollut edes tutoria. Laitoksen tiedotustilaisuudessa vastatulleita kehotettiin pärjäämään: "Olettehan te aikuisia ihmisiä, ottakaan asioista selvää." Samalla kehotettiin ottamaan sivuaineita heti alusta alkaen, muuten ei suomen kielen opiskelua kuulemma kestä. "Ei opetussisällössä sinänsä ole mitään vikaa, mutta opetusmetodeissa on. Luentoja pidetään parikymmentä vuotta vanhoista muistiinpanoista. Esimerkiksi kielihistoriasta luennoidaan ilman minkäänlaista asian konkretisointia, nauhaja tekstinäytteitä ei ilmesty, vaikka niitä on toivottu. Todennäköisesti luennoitsijat eivät edes osaa käyttää nauhuria, eivätkä halua oppiakaan", kertoo eräs suomen kielen opiskelija. Työmoraalia voisi sanoa melko alhaiseksi, kun luennoitsija kehottaa ostamaan kirjoittamansa kirjan, jota sitten alleviivaillaan luennoilla. Mikä erottaa yliopiston paljon parjatusta koululaitoksesta, kun opiskelijat kopioivat luennoilla epäolennaisuuksia liitutaululta omiin vihkoihinsa? Oheismateriaalin, esimerkiksi luentomonisteiden, käyttö tuntuu olevan miltei tuntematon asia suomen kielen laitoksella. Minkäänlaista halua opetuksen uudistamiseen ei ole, kertovat opiskelijat. Savua ilman tulta? Ongelmat tuntuvat kasautuvan laitoksella, jossa opiskelijat pelkäävät asettaa itseään ja opintomenestystään alttiiksi esittämällä avointa kritiikkiä. Suomen kielen laitos tuskin on ainoa, jossa tilanne on lukkiutunut. Mitä pienempi laitos, sitä hankalampi on keskustella asioista riitaantumatta henkilöiden kanssa. Ahistaa niin helvetisti, mutta konkreettisia virheitä on vaikea osoittaa. Suomen kielen laitoksellakin on järjestetty laitoskokouksia (joskin henkilökunta suhtautuu niihin hieman nihkeästi). Joka tapauksessa henkilökunta on aina paikalla. Missä ovat opiskelijat? Miksei kukaan valita, että opiskelua hidastaa ja hankaloittaa se, että tietyt tentaattorit ottavat tiettyjä tenttejä vastaan vain tiettyinä päivinä, tai että ties mistä syystä kiittettävästä tenttivastauksesta saa ykkösen. (Opiskelijoiden on jopa annettu ymmärtää, ettei assistenteilla ole oikeutta vastaanottaa tenttejä, vaikka sellaista "rikollista" toimintaa eräillä muilla laitoksilla harrastetaankin.) Kukaan ei lausu ääneen sitä, että laitoksen opintoneuvojan kanssa on mahdotonta kommunikoida... Kaikki siis kärsivät hiljaa itsekseen, odottavat ja pelkäävät, että pommi räjähtää? Viime viikolla laitoksella alkoi jo kuohahdella: opiskelijat ryhtyivät keräämään konkreettisia valituksia ja tekemään tilastoja. Laitoksen väki kokoaa omia voimiaan. Kaikki alkavat olla kypsiä tutkimaan missä vika, mutta aktiivisemmat opiskelijat pelkäävät, että laitos kysyy niiltä, joilla ei ole mitään sanottavaa. Sitten on taas kaikki "hyvin", vaikka ystävällisistä hymyistä tulee yhä vakinaisempia irvistyksiä. Vain huhut lentävät kuppilasta kuppilaan. Missä palaa? Laitoksen johtaja professori Heikki Leskinen ei tiedä mitään laitoksen ongelmista. Hänen mielestään opiskeijoilla on tilaisuuksia ja kanavia valittaa, jos valittamisen aihetta ylipäätään on. "Meidän laitoksemme on tunnetusti tiukka ja vaativa laitos", hän sanoo ja ikään kuin vihjaa siihen, että on silkkaa laiskuutta, jos joku ei pärjää tai viihdy. Leskinen kiistää tietävänsä mitään siitä, että niin moni suomen kielen opiskelijoista lopettaisi opiskelunsa. "Ensimmäisten vuosien keskeyttämisprosentti on valitettavan korkea, mutta sellainen se on kaikilla humanistisilla aloilla. Valmistuneiden määrä on samalla tasolla kuin muissakin humanistisissa aineissa." (keskeyttämisprosentti humanistisessa tiedekunnassa on 30 % tienoilla, mutta siihen on laskettu myös ne, jotka ilmoittautuivat eivätkä koskan edes saavu opiskelemaan.) Leskinen kertoo, että suomen kieltä opiskelevat ovat yleensä kahta eri tyyppiä: sellaisia, jotka ovat kinnostuneita kielestä ja sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta — molemmissa tyypeissä on niitä, jotka haluavat äidinkielenopettajiksi. Myös kirjallisuutta pääaineena opiskelevat voivat pätevöityä äidinkielenopettajiksi. "Nämä esteettisesti suuntautuneet lähtevät suomen kielen laitokselta helpommin", sanoo Leskinen. Hän huomauttaa myös, että valintakoetta on pyritty muokkaamaan sellaiseksi, että se karsisi virheodotuksia. Virheodotuksia? Eikö äidinkielenopettajien työn luonne ole muuttumassa? Esimerkiksi tietokoneet tulevat äidinkielen opetuksen apuvälineiksi, opettajilta vaaditaan pätevyyttä jopa kuvallisen (elokuva-, TVja video-) viestinnän tulkitsemiseen. Eivätkö käytännön vaatimukset, esimerkiksi viestinnän luonteen muuttuminen, pakottaisi tuulettamaan myös jähmeää ja konservatiivista suomen kielen laitosta, jonka suojista kuitenkin suuri osa äidinkielenopettajista valmistuu? n n n Onko tässä nyt sitten viime kädessä kysymyksessä sukupolvien (ja sukupuolien) välinen kuilu: kuka teitittelee ja ketä? Onko suomen kielen laitoksen kello pysähtynyt näyttämään sitä aikaa, kun professorien luokse mentiin kravatti kaulassa kunnioituksesta kankeana, ja luennoitsijat saivat rauhassa mumista omia asioitaan kenenkään uskaltamatta puuttua opetuksen mielekkyyteen tai opetusmetodeihin. Tuntuu siltä, että samankaltaisia ongelmia on myös muilla laitoksilla; yksi ja toinen istuu kiltisti aikapommin Professori Leskinen valittelee sitä, että niin monet tylsistyvät, kun opintojen alkuvaihe on faktatietojen pänttäämistä eikä mahdollisuuksia omaehtoiseen työskentelyyn ole. Opiskelijoiden mukaan motivaatio ei lopu kielioppisääntöihin, vaan kyräilevään ilmapiiriin ja kommunikaation puutteeseen. Kenkä puristaa — mutta mistä? Helena Seppälä
• 5 : : . : • ,..: ' V • • : SS Tupakka tappaa T upakointi on hengenvaarallinen tapa. Eikä se vaaranna ainoastaan tupakoijien omaa henkeä, vaan tappaa myös ihmisiä, jotka eivät itse tupakoi. Keuhkosyöpä tappaa Yhdysvalloissa 115 000 ihmistä vuodessa. On arvioitu, että 2—5 prosenttia näistä keuhkosyöpäkuolemista on seurausta passiivisesta tupakoinnista. Tämä tarkoittaa sitä, että passiivinen tupakointi tappaa yksinomaan Yhdysvalloissa keuhkosyöpään 2 300—6 000 ihmistä vuodessa. Japanissa ja Kreikassa tehdyt tutkimukset ovat todenneet, että tupakoivien miesten tupakoimattomat vaimot sairastuvat keuhkosyöpään kaksi kertaa useammin kuin tupakoimattomien miesten tupakoimattomat vaimot. Länsi-Saksassa tehdyt tutkimukset viittaavat kolminkertaiseen riskiin. Passiivinen tupakointi lisää myös riskiä sairastua moniin muihin syöpälajeihin sekä keuhkokuumeeseen ja keuhkoputkentulehdukseen. Englannissa tehty, helmikuussa 1985 julkaistu tutkimus totesi, että henkilöillä, jotka asuvat yhdessä yhden tupakoijan kanssa, on 1,4 kertaa suurempi riski sairastua syöpään — ei siis vain keuhkosyöpään — kuin henkilöillä, jotka eivät kärsi tällaisesta altistuksesta. Henkilöillä, jotka asuvat yhdessä kahden tupakoitsijan kanssa, riski on 2,3-kertainen. Niillä, jotka asuvat yhdessä kolmen tai useamman tupakoijan kanssa se on 2,6-kertainen. Tämä pitää paikkansa sekä tupakoimattomien ihmisten että itse tupakoivien henkilöiden kohdalla. Tutkimuksen yllättävin tulos oli se, että passiivinen tupakointi ei lisännyt ainoastaan keuhkosyövän riskiä. Tupakoijien kanssa asuvat sairastuivat normaalia useammin myös useisiin muihin syöpälajeihin, kuten leukemiaan sekä rintasyöpään ja kodunkaulan syöpään. Nämä yllättävät tulokset selittyvät sillä, että vaikka passiiviset tupakoijat saavat elimistöönsä vähemmän savua kuin aktiivisesti tupakoivat ihmiset, heidän hengittämässään savussa on joitakin myrkyllisiä kemikaaleja enemmän kuin filtterien suodattamassa savussa, jota tupakoijat vetävät keuhkoihinsa. Savukkeen aiheuttamassa "sivusavuvirrassa" on esimerkiksi tolueenia kuusi kertaa enemmän ja dimetyylinitrosamiinia 50 kertaa enemmän kuin savussa, jota tupakoitsijat itse hengittävät. Molemmat aineet ovat erittäin voimakkaita karsinogeeneja. Kolmannes tulipaloista tupakasta Syövän ohella myös savukkeiden aiheuttamat tulipalot ovat merkittävä haitta. Yksinomaan Yhdysvalloissa kuolee joka vuosi 2 000—4 000 ihmistä savukkeiden sytyttämiin tulipaloihin. Tilanne on samansuuntainen myös kehitysmaissa: Malesiassa tehtyjen tutkimusten mukaan kolmannes kaikista tulipaloista on savukkeiden aiheuttamia. Pikkulasten joukkomurha Tupakointi tappaa myös pikkuvauvoja ja syntymättömiä lapsia. Alhainen syntymäpaino on kehitysmaissa tärkein lapsikuolleisuutta lisäävä tekijä. Alipainoisena syntyvät lapset kuolevat kolme tai neljä kertaa normaalia suuremmalla todennäköisyydellä ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tupakoivien naisten lapset syntyvät kehitysmaissa kaksi kertaa normaalia useammin alipainoisina. Brasilialaiset lääkärit ovat arvioineet, että maassa menehtyy vuosittain noin 40 000 pikkuvauvaa odottavien äitien tupakoinnin takia. Noin 20 prosenttia raskaana olevista brasilialaisnaisista tupakoi. Raskauden aikaisen tupakoinnin vaikutukset ovat sitä tuhoisampia, mitä yleisempää aliravitsemus on. Intiassa, missä asuu noin puolet maailman nälkäänäkevistä ihmisistä, vain yksi prosentti äideistä tupakoi. Jos naisten tupakoinnista tulee Intiassa yhtä yleistä kuin esimerkiksi Brasiliassa tai läntisissä teollisuusmaissa, seurauksena on melkoinen vastasyntyneiden lasten joukkomurha. Odottavien äitien tupakointi tappaa myös syntymättömiä lapsia. Tupakan on arvioitu aiheuttavan yksinomaan USA:ssa noin 50 000 keskenmenoa vuodessa. Italiassa tehdyt tutkimukset ovat viitanneet samanlaisen tilanteen olemassaoloon: tupakoimattomilla naisilla alle joka sadas mutta tupakoivilla naisilla joka neljäskymmenes raskaus päättyy keskenmenoon. Hyökkäys kehitysmaihin Savukkeiden kulutus teollisuusmaissa on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kääntynyt loivaan laskuun terveyskasvatuskampanjoiden alkaessa vähä vähältä tuottaa tuloksia. Mutta maailmassa poltetaan nykyään enemmän savukkeita kuin koskaan aikaisemmin. Ylikansallinen tupakkateollisuus on näet kääntänyt katseensa kohti viimeistä jäljellä olevaa suurta markkina-aluetta — kehitysmaita — ja aloittanut massiivisen ja määrätietoisen hyökkäyksen sen valloittamiseksi. Ylikansalliset tupakkayhtiöt ovat edistäneet tupakointia kehitysmaissa käyttäen hyväkseen kaikkia nykyaikaisen mainonnan tarjoamia keinoja. Tupakkaa mainostetaan televisiossa, radiossa, sanomaja aikakauslehdissä sekä elokuvissa. Yhtiöt järjestävät myös omia, ilmaisia elokuvanäytöksiään saadakseen ihmiset katsomaan tupakkamainoksiaan. Niin ikään savukkeita markkinoidaan suurikokoisten ulkomainosten avulla, ja syrjäkylissä kiertelevät yhtiöiden palkkaamat myyntimiehet kauppaamassa ihmisille savukkeita. Tupakkayhtiöt käyttävät pitkälti yli kymmenen miljardia markkaa vuodessa tupakan mainontaan. Kahden suuren tupakkayhtiön mainonta Malesiassa käsitti vuonna 1977 yli puolet kaikista Malesian televisiossa, radiossa ja lehdissä julkaistuista mainoksista. Kansainvälinen kuluttajajärjestö IOCU kampanjoi tupakan mainonnan lopettamiseksi kehitysmaissa. Kampanjan 400 000 markan rahoitusta yritetään parhaillaan saada kasaan suomalaisin voimin. Viime talvena 21 kansalaisjärjestöä perustivat kansalaistoimikunnan keräystä varten. Kuluttajat ry:n keräystilille PSP 28225—5 maksetut avustukset tilitetään lyhentämättöminä tupakkakampanjan käyttöön. Kampanjan toteuttavat paikan päällä kehitysmaiden kansalaisjärjestöt. Tupakka ja kehitysmaat ovat aiheena kampanjaan liittyvässä seminaarissa 30.11. Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Alustavan aikataulun mukaan seminaari alkaa klo 10.00. Vihreä tupakka Vihreiden ääni kuuluu politiikassa. Monet vihreät tietävät, miten pitäisi menetellä. Heillä riittää neuvoja. Luonnollisesti tiedot, ohjeet, neuvot kumpuavat ihmisten ajattelemattomista teoista, teoista jotka hävittävät luontoa ja vaarantavat ihmisen hyvinvointia. Rajaton kasvu rajallisessa tilassa on jo käsitteellinen ongelma. Erityisesti vihreät osaavat neuvoa sellaisissa kysymyksissä, jotka eivät kosketa suoraan heitä itseään. Itse asiassa ongelmia tulee silloin, kun pitäisi omalta kohdalta muuttaa tottumuksiaan luonnon parhaaksi ja pitäisi samalla jostakin luopua. Energiaa kuluu ja jätteitä syntyy, ja usein täysin turhaan. Kuinka moni vihreä polttaa tupakkaa? Kuinka moni vihreä on juuri vihreytensä takia yrittänyt vakavasti tupakkalakkoa tai paremminkin yrittänyt luopua tupakasta? Monet voivat panna merkille, että eräissä ja tietyissä vihreissä piireissä juuri tupakka kuuluu vihreän anarkistiseen elämisen tyyliin. Tupakka tuottaa suunnattomia kärsimyksiä, vähitellen sekä tupakanpolttajille että heidän lähellään oleville. Tupakka nimittäin tappaa hyvin hitaasti ja samalla kiduttavasti. Tupakoitsija ei vain ime savua sisäänsä vaan myös tupruttaa savua ympäristöönsä. Allergioitten puhkeamisen suurin syyllinen on tupakka. Tupakka tuo mukanaan tarpeetonta, vahingollista työtä alkaen kertakäyttösumuttimista ja päätyen kalliisiin sairaaloihin, joiden kulut maksavat myös tupakoitsemattomat. Monet eivät osaa ajatella, että tupakka tuhoaa suoraan ja välittömästi ympäristöä. Tupakka on hyvin vaativa kasvi. Monet parhaat pellot ovat valjastettu tuottamaan poltettavaksi tarkoitettuja lehtiä. Uusia peltoja raivataan tupakkaa varten. Nämä maa-alat eivät auta kehitysmaiden ongelmien ratkaisemisessa vaan tuovat mukanaan yhä uusia ongelmia. Tupakan lehtien saattaminen savukkeiden muotoon vaatii kuivaamoja. Kuivaamiseen käytetään puuta, polttopuuta, paljon polttopuuta. Niinpä joka vuosi tupakan takia kaadetaan metsää, paljon metsää. Eräissä maissa joka kolmas puu poltetaan tupakan lehtien kuivaamisen takia. Kehitysmaissa ihmiset kärsivät, köyhyys lisääntyy, eroosio kasvaa, jokapäiväiset askareet vaikeutuvat, joudutaan polttamaan lantaa, kun ei ole polttopuuta kehittämiseen. Tupakan seuralaisia ovat köyhyys, kärsimykset ja sairaudet. Tupakka on monilla alueilla pahin ympäristöuhka, tosin jossakin siellä kaukana tietämättömissä. Ja länsimaiden vihreät senkun vain polttavat tupakkaa, polttavat toiveita savuna ilmaan. Tupakoiva vihreä on paradoksi. Hän itse omilla teoillaan osoittaa omien ideoidensa epäkäytännöllisyyden. Vihreä on haaveilija ja pysyy haihattelijana omien tekojensa takia. Adorno Hakkarainen
• M M M • i i : • . • . : • " . • . ' • ' . . . . . •:•: •'.'... • •'.: • • : • / : . : . • / , . ' . . . . ' : : . : ' . . , ; : • , . • ' • M . . . . . . ^^^^^^mfflj Mitä toimeentulotuki on? Sosiaalitoimistot myöntävät toimeentulotukea, jioka on rahaa ja täydentää muita toimeentuloturvan muotojaLuonteeltaan se on viimesijainen etuus. Sitä voidaan hakea, kun palkka tai muut tulot ja varat eivät riitä elämiseen. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki. Hänellä on myös oikeus hakea toimeentulotukea opiskelupaikkakunnan sosiaalitoimistosta. Opiskelijalla on oltava asunto sillä paikkakunnalla, josta hän tukea hakee. Tukea saadaan, kun käytettävissä olevat varat eivät riitä kohtuulliseen elämiseen. Myös Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja tarpeenmukaiseen toimeentulotukeen. Toimeentulotuen tavoitteena on turvata päivittäinen elatus ja itsenäinen toimintakyky. Sosiaalitoimistot myöntävät myös ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Sen tarkoitus on jo ajoissa auttaa asiakasta selviytymään tulevaisuuden toimeentulo-ongelmista. Ennaltaehkäisevällä toimeentulotuella pyritään välttämään jatkuvan tuen tarve. Toimeentulotuen suuruus Toimeentulotuki muodostuu perusosasta sekä erillismenoista. Perusosa on tarkoitettu ravintokustannuksiin ja pienehköihin käyttömenoihin. Sen suuruus riippuu perheen koosta, huollettavien lasten iästä ja kuntaryhmästä. Perusosan suuruu 1.1.1987 Jyväskylä avio-jaavopuolisto 1874 yksinäinen henkilö 1041 16-vuotta täyttänyt 937 10— 15-vuotias lapsi 625 alle 10-vuotias 468 kolmannesta alle 16-vuotiaasta lapsesta lukien 10—15-vuotiaat lapset 573 alle 10-vuotiaat lapset 416 Perusosan lisäksi otetaan vielä erikseen huomioon seuraavia menoeriä: — asumismenot, kuten vuokra tai yhtiövastike, lämmityskulut, sähköja vesimaksut, jätehuoltomaksut sekä asuntolainojen korot — terveydenhuoltomenot — työmatkoista ja muutoin työssäkäymisestä aiheutuvat menot — lasten päivähoitomaksut — TV:n lupamaksu, sanomalehden tilausmaksu sekä puhelimen käyttökustannukset — muun henkilön kuin lapsilisään oikeuttavan lapsen vaatemenot — muuttokustannukset, hautausmenot — harkinnan mukaan muut erityisolosuhteista johtuvat menot — perusosaan sisältymättömät lasten harrastusmenot Sosiaalityöntekijä laskee asiakkaan tulot ja vertaa niitä perusosan ja edellä mainittujen erillismenojen summaan. Opiskelijan opintotuki lasketaan tuloksi. Jos opiskelijalla ei ole suurempia erillismenoeriä, opintotuki riittää juuri siihen, ettei lisätukea tule! Laskentamalli: toimeentulo perheen koon erikseen todelliset tuki = ja lasten iän + huomioitavat käytettävissä mukaan määräymenot olevat nettotyvä perusosa _ tulot Sosiaalitoimistoon kannattaa viedä mieluummin maksamattomia laskuja. Jos olet lainannut ystäviltäsi ja yrität saada näitä velkoja maksetuksi sosiaalitoimiston avulla, se ei onnistu. Siellä otetaan huomioon vain lainojen korkomenot, ja lainojerr on syytä olla pankkilainoja. Maksettujen laskujen kuitit kannattaa ottaa mukaan. Omaisuus vaikuttaa tukeen harkinnanvaraisesti: useimmiten silloin, kun tuki on pitkäaikaista. Tukeen eivät vaikuta omistusasunto, asunnon irtaimisto, työvälineet ja muut vastaavat varat, jotka ovat tarpeellisia normaalin toimeentulon kannalta. *W* Opiskelijaa ei tapeta nälkään S osiaalivaliokunnan tähtijournalistikaksikko kävi haastattelemassa sosiaalityöntekijä Riitta Tynjää. Ensimmäiseksi tiedustelimme häneltä, että tapetaanko opiskelijat nälkään vai onko vielä toivoa, vaikka rahaa ei ole penniäkään taskussa. Riitta Tynjä naurahti ja sanoi, ettei ole kuullut kenenkään kuolleen nälkään. Opiskelijat ovat aivan samanlaisessa asemassa kuin muutkin asiakkaat. Jonotusaikoja on viime keväästä saatu lyhennettyä uusien työntekijöiden tultua, mutta parin viikon vipillä elämiseen voi yhä varautua. Olemme kuulleet huhuja, joiden mukaan sosiaalitoimiston otteet ovat tiukentuneet viime aikoina. Pitääkö tämä paikkaansa? RT: Tänä syksynä esim. harkinnanvaraisten menojen hyväksyminen on tiukentunut. Jos opiskelija ei ole saanut opintolainaa, avustusaikaa päätöstä odoteltaessa on lyhennetty. Viime vuonnahan meillä oli laajennetun toimeentulotuen kokeilu, jonka ansioista avustusta voitiin jakaa enemmän ja könttäsummina ilman jokaisen menoerän erittelyä. Vuoden 1984 jälkeen opiskelija on hakenut toimeentulotukensa opiskelupaikkakunnalta olipa siellä kirjoilla tai ei. Vielä viime keväänä opintolainan korkojen maksu kuului ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen, ja eri paikkakunnalla oli eri käytäntöjä. Nyt lainankorot kuuluvat osana perustoimeentulotukeen. Kysymykseen, mikä on "tyypillinen" opiskelijaasiakas, haastateltavamme vastasi: Tyypillinen asiakas on sellainen, joka syksyllä ei ole vielä sanut lainaa ja keväällä on käyttänyt sen. Syksy ja kevät on sesonkeja. Syyskuun ja osittain lokakuunkin avustuksia harkittaessa otetaan huomioon kesäansiot. Mikäli tukea myönnetään, sitä ei jjeritä takaisin lainan talttua. Periaatteessa oktetaan, että täyden ijjintotuen saajan pitäisi tulla toimeen ilman auistusta, mutta erityismenoja kuten sairaskuluja, lainankorot ym. otetaan huomioon. Toukokuussa opiskelijoita käy paljon, sillä laina on loppunut ja kesäkuun tiliin asti olisi elettävä. Oikeastaan opintotuki pitäisi mitoittaa kymmenelle kuukaudelle, koska mahdolliset kesäansiot tulevat yleensä vasta kesäkuun loppupuolella, eivätkä sosiaalitoimiston resurssit riitä avustamaan kaikkia alkukesän rahattomia. Millä perusteella avustus sitten tarkkaan ottaen lasketaan? RT: Meillä on tietty normi, jonka mukaan avustus määräytyy. Sosiaalityöntekijä selittää yleensä asiakkaalle, miten avustuksen suuruus määräytyy. Entä nämä "väliinputoajat", jotka eivät jonain vuonna saa opintotukea tai ovat jo käyttäneet Seitsemän vuoden kiintiönsä loppuun? RT: Ensinnäkin haluaisin huomauttaa korkeakouluopiskelijoille, että lainaa kannattaa aina hakea, vaikkei opintoviikkoja olisikaan tarpeeksi. Yleensä tukea myönnetään edes rajoitetusti, Vaikkapa syksyksi. Toimeentulotukea ei voida myöntää, ellei opintotukea ole edes haettu. Opiskelijat, jotka ovat saaneet opintotukea jo seitsemän vuoden ajan, eivätkä ole saaneet opintojaan päätökseen, eivätkä näin ollen saa työttömyyskorvausta, voivat joissakin tapauksissa saada avustusta. Esim. jos on selkeä suunnitelma valmistumisajasta, gradu roikkuu vaikkapa jouluun saakka, tukea voi saada muutamaksi kuukaudeksi. Vuosikaupalla emme voi avustaa, silloin on jo keksittävä itse jokin rahasampo. Entä ellei ole tyytyväinen sosiaalityöntekijän tekemään tomeentulotukipäätökseen? RT: Päätöksestä voi valittaa huoltojaostoon ja, jos päätös pysyy ennallaan, lääninoikeuteen. Läänissä käsittely kestää kuukausia, eikä se tietenkään senhetkiseen rahapulaan auta. Kannattaa tosiaan kysyä sosiaalityöntekijältä päätöksen perusteet, ettei tarvitse tehdä toivottomia valituksia. Sosiaalitoimiston käyttöohjeet 1. Ajanvaraus — jos et ole aikaisemmin käynyt sosiaalitoimistossa, soita numeroon 294 211 ja pyydä yhdistämään oman alueesi sosiaalitarkkailijalle, voit soittaa myös suoraan hänelle, katso puhelinluettelosta Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimisto. — ajanvaraus tapahtuu klo 8.00—9.00 — ota ajoissa yhteys sosiaalitoimistoon, sillä jonot ovat pitkät Gopa kolme viikkoa) — jos olet sosiaalitoimiston vanha asiakas, asut avoliitossa ja olet nainen, saat yllätykseksesi havaita papereittesi siirtyneen avomiehesi sukunimen mukaiseen kansioon. Tätä kutsutaan rationalisoinniksi. 2. Sisääntulo — Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimiston osoite on Vapaudenkatu 28—30 — jos olet sosiaalitoimiston vanha asiakas, voit mennä suoraan istumaan odotushuoneeseen ja odottaa siellä vuoroasi — ensikertalaisena sinun täytyy täyttää kaavake, jossa tiedustellaan henkilötietojasi, elinolosuhteita ym. Kaavakkeen saat neuvonnasta ellei sitä jo ole postitettu sinulle. 3. Tarkkailijan huoneessa — esitä tarkkailijalle kaikki mahdolliset kuitit ja laskut: vuokra, puhelinlasTuula Luukkonen Päivi Matilainen Tarja Valtonen ku, televisiolupa, sähkölasku, sanomalehden tilausmaksu, opintolainan korot, sairaskulut (lääkkeet, silmälasit, piilolinssinesteet ym.) — lisäksi voit yrittää saada avustusta vaatteisiin, ruokaan ym. — tarkkailijan luona sinun on hyvä muistaa oikeutesi toimeentulotukeen ja vaatia selitys siitä, miten tulosi ja menosi lasketaan. Katso normit! 4. Ulostulo — jos saat toimeentulotukea, tarkkailija joko lähettää laskun suoraan maksettavaksi rahatoimistoon tai antaa sinulle lapun, jolla voit nostaa rahan kassalta. Ovi päin kehitysmaasta tulevan nenää brittiyliopistoissa N a i r o b i (IPS — Francis Makokha) Brittiläisen kansanyhteisön rikkaisiin maihin Isoon Britanniaan, Kanadaan ja Australiaan pääsee opiskelemaan yhä harvempi opiskelija kansainyhteisön köyhistä kehitysmaista, yhteisömaiden opiskelijoita kartoittanut tutkimus kertoo. Syynä ovat kohonneet opiskelukustannukset ja ulkomaisia opiskelijoita koskevat viisumija työluparajoitukset. Myös stipendien saanti noihin maihin on kiven takana. Tällä hetkellä kehitysmaista tulevien opiskelijoiden on helpompaa ja halvempaa opiskella kansanyhteisöön kuulumattomissa Ranskassa, Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Britannia on nostanut viime ja tänä vuonna opiskelukustannuksia yli viidellä prosentilla. Britanniassa lisäksi kaikki ulkomaiset opiskelijat, paitsi Euroopan talousyhteisömaista tulevat, joutuvat maksamaan täydet maksut kaikista kursseistaan. Kanadassa kohonneet opiskelukulut vähensivät ulkomaisten opiskelijoiden määrää viime vuonna 10 000 opiskelijalla. "On naurettavaa, että sellaisten köyhien maiden kuten Kenian, Tansanian ja Zimbabvven opiskelijoilta peritään korkeita opiskelukuluja", sanoi Zimbabvven opetusministeri D. Mutumbka äskettäin Kenian pääkaupungissa Nairobissa pidetyssä kansainyhteisömaiden opetusministeriön kokouksessa. "Kehitysmaiden pitäisi kohentaa itse omia opiskeluolojaan, eikä mankua apua", sanoi kansainyhteisön opetusyhteistyökomitean puheenjohtaja Sir Roy Marshall kokoukseen osallistuneille kehitysmaiden opetusministereille. (Inter Press Service) Työtä valtion palveluksessa Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta lisätään kehittämällä opintoihin liittyvää harjoittelua. Ensi vuodelle on valtion budjetissa määräraha, jolla voidaan palkata 2 330 opiskelijaa keskimäärin kolmeksi kuukaudeksi valtionhallinnon palvelukseen. Harjoittelu on ohjattua ja valvottua, tavoitteena on, että tietyt harjoittelupaikat saadaan pysyviksi ja ympärivuotisiksi. Käytännössä systeemi toimii siten, että valtion virastot ja laitokset tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakouluille, jotka puolestaan valitsevat paikoista sopivimmat ja ilmoittavat niistä opiskelijoille. Informaatiota haettavista paikoista tulee ilmoitustauluille vuodenvaihteen tienoilla, mutta opiskelijat voivat kysellä harjoittelupaikoista oman ainelaitoksensa harjoitteluvastaavalta jo 15. 11. 87 jälkeen. Laitokset päättävät ketkä pääsevät muutamaksi kuukaudeksi valtion palkkalistoille. Jyväskylän yliopistolle on annettu määräraha 570 harjoittelukuukautta eli noin 190 opiskelijan keskimäärin kolmen kuukauden mittaista harjoittelua varten. Määrä on täsmälleen sama kuin viime vuonna. Harjoittelupaikkoja jaetaan osittain sen mukaan miltä aloilta ne ovat, tiedekuntien opiskelijamäärät ja harjoitteluun halukkaiden määrä otetaan myös huomioon. Yhteiskuntatieteellisten koulutusohjelmien paikkoja on melko paljon, mutta esimerkiksi taloustieteen opiskelijat eivät ole olleet kovin innostuneita. Valtion leipä on kapea: palkka on 95 % AI palkkaluokan peruspalkasta. Aineenopettajakoulutuksessa olevia valtionhallinnon harjoittelupaikat eivät koske. "MARA" + KAKSI YSTÄVÄÄ' Uusi Rock'n Roll lehti ZIM*S ECHOES MAG on nyt "ulottuvillasi", tilaa se heti ettei tarvitse myöhemmin katua! 4 numeroa ZIMS ECHOES MAG. -lehteä hintaan 35,— Irtonumeroita 10 mk/kpl nro: — 1/-87 sis. mm. The Keytones, The Sleepy Sleepers (mm. täydellinen "disco"!), Normaali, Rauli "Badding" Somerjoki, uutisia, kilpailu jne. Koko A4. — 2/-87 sis. mm. The Darts & Rocky Sharpe, Ilona/Kolmas Nainen -konserttiraportti, liro Keesi & Clee Rasila-sarjakuva, Bob Burgosin LP:n esittely by Janis Martin jne. Koko A5. Lisäksi mahtava Darts-"posteri". ROCK'N'ROLL M A G Muuta: — Pink Thunderbird-lehtiä nro: 2/-87 myös 10 mk/kpl — Cliff Richard-LP: Dynamite (ARLP 31035) 30 mk/kpl — Stray Cats: Important words/The Meteors: Bertha Lou (harvinainen single-kasetti!) 25 mk/kpl Kaikki hinnat sisältävät postitusja pakkauskulut! Rahat tilillemme, muista mainita mitä tilaat sekä tietysti nimesi ja osoitteei i v i n " " H "'" ; Kaikille tilaajille ja vastauspostarin lähettäneille aina ilmaiseksi "lahjoja": kortteja, julisteita, tarroja jne. 'HUMBIE Zim's Echoes Mag. 3/87 sis. mm.: — Tommy Sands Story — Richie Clifford-arvostelu — "My Tattooed Story", by: " W i l d " Bop Burgos, intervievved by: Joyce Knight (engl. kielinen) — The Keytones keskiaukeama — Konserttiraportti: 50's Style R'n'R Night, 16.5. -87 Kyröskosken Koskilinnassa — "Alabama Arska & Texas Z i m " -sarjakuva by: Zim & Japi, "Double Trouble Men" — R'n'R-news — Pim (helsinkiläinen tyttö-yhtye) — yms..., hauskaa!!! RS. Zim's Echoes Mag 4/87 ilmestyy marraskuun ensimmäisellä viikolla, runsaine juttuineen, artikkeleineen, arvosteluineen, kuvineen, sarjakuvineen. Osoitteemme: ZIM'S ECHOES MAG. PL 93 33501 TAMPERE —ROCK'N'ROLL— Terveisin ite "pääpomo" Zim the Mudtoe Tilimme: TAP Tampere 4090 4S2145-43118
• 8 Turvasäilöistä miinanpolkutöihin J atkosodan aikana lojui Suomen vankiloissa enimmillään yhteensä lähes 700 poliittista vankia. Heistä vajaa 300 oli saanut tuomion valtiopetoksesta tai sen valmistelusta. Yli 400 poliittista vankia oli kuitenkin pidätetty ns. turvasäilöihin lokakuussa 1939 säädetyn Tasavallan suojelulain nojalla määräämättömäksi ajaksi ilman syytteen nostamista tai oikeudenkäyntiä. Perusteeksi riitti, että kyseisten henkilöiden toimintaa oli "perustellusti voitu pitää maan puolustusta, tai suhteita muihin maihin vaarantavana". Talvisodan jälkeen silloiset turvasäilövangit vapautettiin kevään 1940 kuluessa. Pidätettyjen määrä alkoi kuitenkin uudelleen tasaisesti nousta jo saman vuoden syyskuun jälkeen. Erityinen poliisivankila Suomen valmistautuminen jatkosodan varalle välirauhan aikana näkyy myös turvasäilövankeihin kohdistuvissa toimenpiteissä. Sisäasiainministeriö ryhtyi näet jo tammikuussa 1941 sotavoimien ylipäällikön tukemana toimiin erillisen poliisivankilan perustamiseksi Köyliöön turvasäilöön otettavia varten. Suunnittelukokouksessa puolustusvoimien edustaja ilmoitti suoraan, että Suomen ja Neuvostoliiton välille tulee syttymään sota ja ennen sitä suojelulain nojalla pidätettäisiin 500—600 henkilöä. Rakennustöihin ryhdyttiin ripeästi ja uljas, uusi vankileiri valmistui samana keväänä. Eikä piikkilanka-aitojen ja parakkien tarvinnutkaan odotella kauan "suojattejaan". Jatkosodan sytyttyä oli kahden ensimmäisen sotaviikon kuluessa saatu koottua kokoon jo yli 400 "maan puolustusta vaarantavaa henkilöä", suurin osa heistä välirauhan aikana perustetun Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran jäseniä. Joukossa oli myös useita Espanjan sisällissodan suomalais veteraaneja, jotka olivat kieltäytyneet taistelemasta fasistisen Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Turvasäiliöistä rintamalle Elokuussa 1941 ryhdyttiin toteuttamaan yhtä jatkosodan historian likaisimmista ja häpeällisimmistä operaatioista. Ylipäällikön päiväkäskyn 31. 8. 1941 mukaisesti perustettiin "vielä tuomitsemattomista olevista sotilaskarkureista ja muista sotilasrikoksiin syyllistyneistä pidätetyistä sekä niinikään pidätettyinä olevista Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran jäsenistä yksi jv. pataljoona..!'. Turvasäilövankien osalta suunnitelma F»»n»f»AJL f*r|{»^r. $%, i & L S Ä — K O T e y r i | . » u j K"|^K,A*.\\* K«jiK» l^««» 3tC lii y% .',/fc fn/ me , £t^J AM^ih . Köyliön varavankilan turvasäilövankien monistama «alalehti Turvasäilövappu 1944. Kansan arkiston kuva julkaistu Jussi Nuortevan kirjassa "Vangit — vankilat — sota". juonsi juurensa valtiollisen poliisin Köyliön varavankilaa koskevasta tilannekatsauksesta vain runsas viikko aiemmin. Siinä nimittäin arvosteltiin katkerin sanoin turvasäilövankien "hyviä oltavia ja hengen turvaa" Köyliössä ja esitettiin toimenpide-ehdotuksena, että "ko. yhteiskunnan hylkyaines pitäisi saada hyödyttämään isänmaata ja luulisi rintamalla olevan siihen mahdollisuuksia esim. miinanraivaustöissä". Ehdotuksen toteuttamisen kanssa ei jääty viivyttelemään, sillä jo 1. 9. 1941 oli Riihimäen asemalle kuljetettu Köyliöstä 288 pidätettyä. Pidätettyjen suostumusta ei kysytty eikä edes tarvittu, sillä vankien siirtämiseksi sotilasviranomaisten alaisuuteen riitti vain sisäasiainministeriön hallinnollinen päätös. Riihimäellä joukosta kuitenkin erotettiin 25 "epäluotettavinta" ja heidät kuljetettiin suoraan Kannakselle linnoitustöihin. Muut saivat kolmen päivän pikakoulutuksen, minkä jälkeen heidät siirrettiin sotatoimialueelle. Koska määränpää oli useimmille vangeille ilmoittamattakin selviö, pakeni kuusi heistä joukost ajo Riihimäen asemalla. Turvasäilöläisten vienti rintamalle osoittautui heti karkeaksi virheeksi ja katastrofiksi. Kolmen ensimmäisen päivän aikana etulinjasta karkasi 76 vankipataljoonan miestä Neuvostoliiton puolelle, heistä 50 turvasäilöIäisiä. Sittemmin osa loikanneista liittyi puna-armeijan riveihin ja auttoi sitä mm. tiedusteluja propagandatehtävissä. Muutamat osallistuivat partisaanikoulutukseen ja palasivat surullisen kuuluisina "desantteina" takaisin Suomeen joutuakseen useat heistä uudelleen vangituiksi ja teloitetuiksi. Jo viikon kuluttua rintamalle kuljetuksesta oli loput 201 turvasäilövankia vietävä takaisin vankilaan, ja vain sotilasrikoksiin syyllistyneet jäivät vankipataljoonaan. Sodan jälkeen pyrittiin luonnollisesti selvittämään, ketkä olivat olleet edellä kuvatun suunnitelman takana. Syytetoimet saivat kuitenkin raueta, sillä laittomaksi ei toimenpidettä voitu todeta. Asiakirja-aineistoa ei suunnitelmasta ollut myöskään säilynyt. Ajassa 46 vuotta eteenpäin Olisi naiivia olettaa, että yhteiskunnan rakenteet olisivat puolen vuosisadan aikana muuttuneet siinä määrin, että yllä kuvatun kaltaiset tapahtumat eivät voisi enää toistua. Yhä vieläkin löytyy ihmisiä, jotka yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä ovat valmiita käyttämään hyväkseen demokraattista lainsäädäntöja valtakoneistoa pystyttääkseen vankileirejä vastustajiensa eliminoimiseksi. Ei tarvitse kuin palauttaa mieleen muutaman vuoden takainen keskustelu kriisilakien tarpeellisuudesta, niin ajatus olojen muuttumisesta joutuu uuteen valoon. Toisaalta totaalikieltäytyjien saamat ehdottomat vankeusrangaistukset puhuvat nekin karua kieltään "pohjoismaisen demokratiamme" yhä kivikautisista moraalikäsityksistä. Itse muistin elävästi Jussi Nuortevan vankeinhoidon sotienaikaista historiaa käsittelevää teosta lukiessani erään esikuntamajurin sanat keväällä 1986. Aseistakieltäytymisilmoitustani tutkiessaan hän yritti "takoa kallooni" sen tosiasian, että siviilipalvelulaki puhuu vain rauhan ajasta. "Olet poika turhalla asialla, sillä sotalain aikana ei teitä siviilipalvelijoita ole!" Tämän päivän aseistakieltäytyjät — huomispäivän turvasäilöläisiäkö? Lähde: Jussi Nuorteva "Vangit — vankila — sota" Valtion painatuskeskus 1987 Veli-Matti Saari Taide — elämä — periferiassa H elsingin Vanhalla järjestettiin 23—24. 10. taidehistorianpäivät. Keskustelun (luentojen) aiheena oli taide periferiassa. Tilaisuuden oli järjestänyt Eidos ry, Helsingin taidehistorianopiskelijoiden ainejärjestö. Alustuksen piti apulaisprofessori Jukka Ervamaa. Hän kyseli periferian ja perifeerisyyden tuntomerkkejä. Missä? Millainen? Mitä? Onko perifeerisyys alueellinen vai henkinen ominaisuus, politiikkaan vai kulttuuriin liittyvää? Onko Suomella jotakin tekemistä sen kanssa? Seuraavat puheenvuorot antoivat ytimekkään vastauksen. Suomi on henkisesti perifeerinen maa kaukana suuren maailman menosta hiljalleen syrjäytyneen Euroopan reunalla. Suomi ei ole saanut vielä ikkunoitakaan auki, vaikka muualla avataan jo pariovia vaikutteiden tulla ja mennä. Suomen taide-elämä tuntuu kokevan kriisin säännöllisesti kymmenen vuoden välein ja aina uusien ideoiden ja taiteilijoiden tullessa esiin. Taiteestamme ja kulttuuristamme puuttuu jatkuvuus ja suomalaisilta itsetunto, kyky tarkastella itseään muiden rinnalla. Ei ole neitseellistä suomalaista taidetta. Maamme on aina ollut alttiina ulkoa tulleille vaikutteille. Pohjanmaan keskiaikaiset pilarikirkot pohjaavat mesopotamialaisiin esikuviin yhtä hyvin kuin taiteemme "kultakauden" kalevalais-runebergilainen aito suomalaisuus sai kimmokkeen Pariisin salonkien eksotiikankaipuusta. Gallen, myöh. Kallela, meni metsään, kun ranskalaiset menivät Etelämerelle ja Bretagneen. Myyttiä omasta ainutlaatuisuudestamme alettiin luoda kun nuorelle itsenäiselle kansakunnalle tarvittiin identiteetti. • F •>•• i A I r /lm •®m :«lyf : Virallinen kulttuuripolitiikka karsasti kansainvälistä modernismia ja kannusti "suomalaisiin" arvoihin ja aiheisiin perustuvaa taidetta. Tyko Sallisen ekspressionismi sopi tunteeseen pohjautuvana suomalaiseksi, ranskalainen ei-esittävä älytaide kriitikoitiin 40 vuodeksi unohduksiin. Luotiin kansallinen nerokultti ja pystytettiin kulttuurille vieraat raja-aidat itään, etelään ja länteen. Taiteen tuntemus ja tuki on Suomessa vähäistä. Taiteilijat, jotka lähtevät työskentelemään ulkomaille, tekevät sen omin neuvoin ja varoin. Kuitenkin heillä on painolastinaan pakko edustaa maataan. Yksilönä ja omalla nimellään esiintyminen tulee vasta suomalaisuuden jälkeen: SUOMALAINEN MAALARI TAPASI CHAGALLIN! Yksilönä esiintymistä vaikeuttaa myös tottumattomuus seuraelämän kuvioihin. Suomalaisilta puuttuu keskusteluperinne. Taiteilijat eivät ole osanneet hakeutua sinne missä tapahtuu ja missä ovat samanhenkiset ihmiset. Tuki ja tuttavat ovat jääneet vähäisiksi myös ulkomailla. Suomi on tuntematon ja siksi mielenkiinnoton. Itsetuntoa kohottaaksemme ratsastamme muutamien Sarpanevojen aalloilla ja hämmästelemme ulkomaalaisten tietämättömyyttä omista asioistamme. Kulttuurielämämme alalla olemme itsekeskeisiä kuin lapset, odotamme muiden kiinnostuvan ja tekevän aloitteet ja itse saavamme herkutella toisten leipomuksilla. Vastauksia olivat antamassa: täit. Jarmo Mäkilä, galleristi Krista Mikkola, prof. Kalevi Pöykkö, dos. Riitta Nikula, lis. Tuula Karjalainen, ass. Ritva Wäre, prof. Lars Pettersson, arkkit. Kaj Wartiainen, täit. Risto Heikinheimo. Heikki Saros
• 9 Ihmettelyä Kari E. Turunen: Ihmissielun olemus Aratoroy, 1987 T urusen kirjasta on vaikeata kirjoittaa sen sisältöä selostavaa kuvausta, senverren omaleimaista hänen ajattelunsa on. Turusta on syytetty useasti turhasta psykologisoinnista (K.E. Turunen on Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksen assistentti ja suosittu ja toisaalta myös kiistelty luennoitsija.), mutta mielestäni tässä puheena olevassa teoksessa ei niinkään ole kysymys siitä, vaan pikemminkin paluusta siihen tapaan filosofoida, jollaisessa uutta luova ajattelu eli ja elää. Nykyisin nimittäin filosofia on suurelta osin jähmettynyt suunnilleen kahteen uraan; ensiksikin matemaattis-loogiseen analyysiin ja toiseksi filosofian historian tutkimiseen. On kyllä sanottava, että näillä molemmilla suunnilla tapahtuu edistystä, mutta joskus ikuinen sen toisto, mitä Hegel, Platon tai joku muu sanoi, on tylsistyttävää. Toisaalta joidenkin loogis-analyyttisten teosten lukemiseen tarvitaan alan asiantuntijaa, eivätkä ne ole tarkoitettu kenelle tahansa. Turusen tekstiä ei voi syyttää tylsistyttävyydestä tai vanhan toistosta, sen enempää kuin liiallisesta formalismistakaan; Turusen ajattelu ei erityisesti lainaa juuri ketään, teksti seisoo omilla jaloillaan luonnollisen kielen puitteissa. Usein se, miten tekijä jäsentää asioita, tuntuu vieraalta ja jopa kummalliselta, mutta toisaalta lukija saa myös usein kokemuksia, jotka useille muodostavat lukutapahtuman ytimen: jotenkin näinhän minäkin tämän asian olen ajatellut. Siis Turusen tekstiä ymmärtää se, joka on itse ajatellut samantapaisia asioita. (Näinhän muuten itse XVittgenstein sanoi Tractatus-teoksestaan.) Johdannossa tekijä kiinnittää huomiota eräässä ajassamme seikkaan jota hän pitää "dialektisena": Turusen mukaan ihmisen tietoisuus omasta itsestään on nykyaikana tavallaan jakautunut kahdeksi aspektiksi. Toisaalta filosofian historiassa ja erityisesti syvyyspykologiassa itsetietoisuus on syventynyt eksistenssifilosofian käsityksiin ja Freudin ajatuksiin alitajunnasta. Luonnontieteissä ihmisen suhde maailmaan on kuitenkin täysin ulkoinen, subjektin tarkastelu jää kokonaai»syrjään. Turusen teoksen eräs kantava voima on juuri tässä. Luonnontieteellinen suhtautuminen on alkanut muodostua eräänlaiseksi maailmankuvaksi, jonka mukaan kaikki "vain o n " . Tällöin Turusen mukaan myös arvot ja moraali tulevat vain sokeiksi yllykkeiksi, joiden syitä ei kyetä tunnistamaan. Tekijän käsitys on se, että inhimillisen elämän tärkeä osa on pyrkiä tunnistamaan itsessämme olevat tunteet ja halut, jolloin niitä kyetään tietoisesti ohjaamaan. Johdannossa on myös kehitelty eräänlainen kaavio, johon myöhempi tarkastelu ikäänkuin sijoittuu. Tätä Turunen nimittää "Triadiseksi ajatteluksi". Jotakin Steinerin kaikuja on aistivinaan tässä ajatuskaavassa, joka esitellään tavallaan ajattelun, tunteen ja tahdon kolmikkona. Maailma muodostaa aistimuksistamme (sekä niihin kohdistuvista ajatuksista; tähän pitänee lukea myös muut ajatukset), tunteista ja teoistamme. Tämä on Turusen tarkastelema "sisäinen maailmamme"; tietoisuutemme ei ole vain ajattelua. Tämä on Turusen ydinajatus, sikäli kun sen olen oikein ymmärtänyt. Tällaisen kolmijakoisen erottelun avulla tekijä myös pyrkii jäsentelemään lähemmin meissä olevia "sisäisiä voimia", jotta kykenisimme ne paremmin tunnistamaan ja erityisesti tunnustamaan. Joskus lukiessa tuntuu siltä, että jatkuvasti esille tuleva kolmijaottelu on keinotekoista, mutta se ei sanottavasti haittaa; sa= nottava menee perille näinkin kun jäsentelyn ottaa annettuna rakennekaavana. Tavallaan Turusen teos on myös lähellä eksistenssifilosofiaa. Hän puhuu paljon termein, jotka viittaavat tähän suuntaan: ahdistuksesta, mielekkyyden katoamisesta ja peloista. Nimenomaan ahdistus ja mielekkyyden kato ovat Turusen mukaan nykyajassa tapahtuvia asioita. Turunen selittää, että ahdistus on merkki jonkun uuden syntymisestä ja mielekkyyden kato liittyy siihen, että olemme kiinnittyneet johonkin kohtuuttomaan toiveeseen. Siihen, miksi juuri nykyajassa tällaisia asioita tapahtuu Turunen ei niinkään pyri antamaan mitään historiallista tai sentapaista selitystä. Turusen teoksen erityisluonne tulee esille juuri siinä, miksi. Selitys on nimittäin juuri se yleinen syy, että nykyajassa monet ovat tavallaan menettäneet itsessään kyvyn tunnistaa toiveitaan. Tämän tunnistamisen edistämiseen teos osaltaan pyrkii. Turunen pyrkii tuomaan esille asioita, jotka ovat pinnan alla, ainakin osittain tiedottomassa; tuntuu useasti myös siltä, että tekijä puhuu ainakin osin omista kokemuksistaan. Monet asiat jäävät Turusen teoksessa lukijalle pakostakin hämäräksi. Terminologia on vierasta ja joskus en ainakaan itse kyennyt ymmärtämään sitäkään, mihin tekijä pyrkii, kun käytetty termistö on hyvin vierasta (tosin aina suomen kielistä); mutta, kuten sanottu, lukiessa syntyy myös oivalluksia. Ja onhan niin, että jos lukija jääkin jossakin kohdassa ihmettelemään, pitää muistaa, että filosofia alkaa ihmettelystä. Ihmettelystä Turunen itse sanoo, että ihmettely on kykyä odottaa, kunnes saavuttaa oikean oivalluksen. Jos näin on, Turusen kirja on kestävää laatua; ne asiat, joita ei nyt ymmärrä ja ihmettelee, tulevat ymmärrettäviksi joskus myöhemmin, kun on itse saanut saman kokemuksen ja tämän jälkeen tarttuu teokseen. Hannu Virtanen Kehittääkö korkeakouluopiskelu tieteellistä maailmankuvaa — keskustelutilaisuus järjestetään torstaina 12.11.1987 kello 14.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Alustajana Anita Nuutinen. Järjestää JYY:n opintoj a tiedevaliokunta. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa! TARJOUS; OPISKELIJOILLE MARRAS-JOULUKUUN AIKANA XEROX-kopiot ^ ^ kpl tätä mainosta vastaan (leikkaa irti) Yliopistonkatu 6 Kirjoitamme puhtaaksi OPINNÄYTETYÖT edullisesti ja nopeasti. TOIMISTOTIIMI KY » puh. (941) 620 600 unicef POSTISIIRTO 300 00-1 PANKKISIIRTO 9300 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi KULTTUURIOHJAAJAN määräaikaisen toimen ajalle 1.1.—31. 5. sekä 1. 8.—31.12.1988. Kulttuuriohjaajan tehtävänä on ideoida JYY:n kulttuuritoimintaa, toimia kulttuurivaliokunnan sihteerinä, huolehtia valiokunnan asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Tehtäviin kuuluu lisäksi toimiminen tiedotustyöryhmän sihteerinä ja radioporukan vetäjänä. Peruspalkkaluokka on A 12. Valittavalta edellytetään kokemusta kulttuuritoiminnan alalta ja jonkun taiteenalan aktiivista harrastusta. Lisäksi edellytetään perehtyneisyyttä opiskelijakulttuuriin sekä ylioppilaskuntatoiminnan tuntemista. Äänentoistolaitteiden ja tiedotustoiminnan tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. JYY:n hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon 27.11. 1987 klo 15.00 mennessä, os. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja: pääsihteeri Matti Tanskanen, puh. 612 509 ja kulttuuriohjaaja Anitta Peltola, puh. 216 173. Jyväskylässä 2.11.1987 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Hei ystävät! Saimme uutta täydennystä ja uusia aiheita. • TAIDEKORTTEJA • KARVISKORTTEJA • TENAVAKORTTEJA • LAUSEKORTTEJA T A R J O U S K O R T T E J A 1 kpl 1 : 5 10 kpl 10.00 • TAIDEJULISTEITA • Uudet ALLAKAT MYYNNISSÄ. Poikkea! Yliopistonkatu 6 KELiAR!RAVlOTOLAIr^JPfWATU30iAJ«mi{VAflMAiE)i AUKI ALVARIINSA 9-24.00 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA M Y Y N T I L I I K E K E I J O H U R M E R I N T A G u m m e r u k s e n k a t u 5, p u h . 6 1 8 5 6 5 ja 6 1 4 7 6 6 IWWB PTIO J on Kauppalehden uusi viikkolehti a Pohjoismaiden suurin talousleh:i. Se tavoittaa yli 90 000 kappaeen painoksellaan yritykset ja taouselämän vaikuttajat Hangosta Jtsjoelle. ETSIMME AVUSTAJIA Jos olet kirjoitustaitoinen ja tunnet alueesi elinkeinoelämää, kenties jopa suunnittelet ryhtyväsi taoustoimittajaksi, ota yhteys. Kiroita lyhyesti itsestäsi ja tähänastisista tekemisistäsi osoitteella: Kauppalehti Optio Tapani Mäkinen PL 189 00101 Helsinki su 1 5 . 1 1 . PIZZATREFFIT — tarj. klo 15.00 alkaen — L e c c o r n i a 3 . t i t 1 7 . 1 1 . JKO:n järj. " V e n l a G a a l a " -ilta to 1 9 . 1 1 . KOKO K Y L Ä N PIKKUJOULUT — järj. KVAT ti 2 4 . 1 1 . Toevalan Pilikkikerho pittää ELMUILEVAN PIKKUJOULUN. Muistathan, että k e — p e — l a pääsylipulla saa 5 mk:n alennuksen ruoasta. TERVETULOA TUTUKSI R E N T U K K A FIILINKIIN! KAMPUS KIRJA Yhdet vaalit ovat takana, mutta mitä löytyy edestä: Das politishe VVissen im Nibelungenlied. Vai onko niin, että loppuvuoden ainoa toivo löytyy Paul Viriliossa: Ästhetik des Verschwindens. Mutta ennen kuin uudet laatukirjat ilmestyvät: Odessan alennusmyynti jatkuu! Joten TERVETULOA MA—PE KLO 8.00—16.00. KAMPUS-DATA Osborne IBM-yhteensopivat nyt alk. 6590.— ja IBM PS/2 alk. 8100,— Myös laitoksille Kysy hintoja Ti—To klo 12.00—16.00 Kampus-kirjassa puh. 615744 HUOM! Olemme saaneet esittelykoneen! TERVETULOA TUTUSTUMAAN.
• 10 Kun Don Quijote lähti kotoaan Tsekkiläissyntyiseltä Milan Kunderalta on suomennettu esseekokoelma "Romaanin taide" (WSOY 1987). Seitsemän huolellisesti yhteen nivottua tutkielmaa romaanin maailmasta, mutta myös romaanista maailmassa, ehdoista jotka ovat mahdollistaneet länsimaisen romaanin synnyn ja jatkuvuuden. "Romaani joka ei paljasta jotain siihen asti tuntematonta olemassaolon apektia on moraaliton", väittää Kundera. Romaanikirjailija on elämismaailman löytöretkeilijä; valmiit maailmanselitykset ja yksityistulkintaiset opinkappaleet eivät koskaan voi kuulua löytöretkeilijän varustukseen. Milan Kundera vihjaa olevansa antimodernistinen modernisti. Mitä se on? Vastausta on haettava Keski-Euroopaksi nimittämän kulttuurialueen omalaatuisesta hengenhistoriasta. Tämä osin saksalaistunut, mutta pääasiassa länsislaavilaisten kansojen ja unkarilaisten asuttama, idässä Venäjään rajoittuva alue sai kulttuurista yhtenäisyyttä 1600-luvulla, vasta uskonpuhdistuksen ja tähän liittyvän barokin levittäytyessä koko kulttuuripiiriin. Valistus jäi Keski-Euroopalle vieraaksi. Poliittiseen taantumukseen kytkeytynyt sentimentaalinen biedermeir-romantiikka hallitsi henkistä elämää pitkälle 1800-Iuvulle. Mutta sitten: "1900-luvulla, kapina", toteaa Kundera. Länsieurooppalaisen modernismin kapina oli kapinaa naturalismin ja positivismin järkeisuskoa vastaan. Keski-Euroopan reaktio omaksui ankaran älylliset tunnukset. Lyyrinen humaltuminen tulevaisuuden mahdollisuuksista jäi sille täysin vieraaksi; ...kaukana Apollinairea vastapäätä on Kafka". Lyyrisyydenvastainen ja romantiikanvastainen modernismi — Kafka, Broch, Musil, Gombrovvicz — suuntautui tutkimaan mitä oli jäljellä mahdollisuuksista, joita uuden ajan alun kriisi, maailman muuttuminen moniselitteiseksi, oli avannut. Seikkailu Uuden ajan alussa alkoi myös uudenlainen kielellinen maailmanvalloitus: "Kun Jumala verkalleen väistyi paikaltaan, jolta oli ohjannut maailmankaikkeutta ja sen arvojärjestystä, erottanut hyvän pahasta ja antanut joka asialle merkityksen, Don Quijote lähti kotoaan eikä enää voinut tunnistaa näkemäänsä maailmaa." Syntyi romaani. Käsitettä ei tulisi käyttää kovin laveassa merkityksessä. Laajamuotoista proosaa on toki kirjoitettu lähes kaikkien korkeakulttuurien piirissä, mutta länsimainen romaanitaide on uniikki ilmiö. Romaani on mahdollinen ainoastaan maailmassa, joka sallii kysymykset ja hyväksyy asioiden moniselitteisyyden. Niinpä on täysin "epänormaanimaista" kysyä tämän tai tuon romaanikirjailijan "filosofiaa"; lopulliset totuudet ja yksitulkintaiset maailmankatsomukset ovat romaanikirjailijan materiaalia, ne suhteellistuvat ja muuttuvat monimielisiksi yhteydessä romaanin kompositioon. Uuden ajan romaanin maailma on kokenut eräänlaisen supistumisprosessin. Alussa oli seikkailu. Sankari liikkuu maailmassa, joka näyttäytyy rajattomana, kokee seikkailuja, palaa takaisin kartoitettuaan kappaleen inhimillisen olemisen mahdollisuuksia. Sitten ulkoinen maailma sai rajat, mutta löydettiin ihmisen sisäinen todellisuus: 1700luvulla alkanut kehitys huipentui (ja päättyi?) Proustiin, joka löysi ja rekonstruoi tahdottoman muistin alueen, kadonneen ajan. Labyrintti Romaani sai alkunsa maailmassa, joka oli täynnä kysymyksiä. Onko romaani supistumassa: "Planeetan historian yhdentymiselle, humanistien unelmalle jonka Jumala ilkeyttään salli toteutua, tekee seuraa pyörryttävä yksinkertaistumisprosessi. (...) ihmisen elämä yksinkertaistuu hänen yhteiskunnalliseen funktioonsa; kansan historia joihinkin tapahtumiin jotka vuorollaan yksinkertaistuvat tarkoituksellisiksi tulkinnoiksi; yhteiskunnallinen elämä yksinkertaistuu poliittiseksi taisteluksi ja poliittinen taistelu kahden planeetanlaajuisen suurvallan vastakkaisuudeksi. Ihminen on yksinkertaistuksen pyörteessä..." Yksi esseistä on nimeltään Kuusikymmentäkolme sanaa. Eräs hakusanoista on "Läpinäkyvyys". Läpinäkyvä maailma kieltää yksityiset salaisuudet; "mitä läpikuultamattomampia valtion asiat ovat, sitä läpinäkyvämpiä on yksilön asioiden oltava". Salaisuuksien kumoaminen on yksi totalitarismin lähtökohta:" (...) teidät tullaan yllättämään vuoteestanne, niin kuin isänne ja äitinne kerran ilokseen tekivät". Yksityinen ja julkinen byrokratia suhtautuvat toisiinsa kuin mikrokosmos makrokosmokseen, ne ovat saman labyrinttimaisen maailman komponentteja. Kafka on tuonut romaanitaiteeseen läpinäkyvän olemisen. Kliseemäisen tulkinnan mukaan Kafka on ihmisen yksinäisyyden kuvaaja. Kundera on toista mieltä. Kafka kuvaa ihmistä, joka on läpinäkyvän maailman armoilla, ihmistä jolta on riistetty oikeus yksinäisyyteen. Proust saattoi vielä löytää muistin alueelta mittaamattoman kartoittamattoman todellisuuden. Kafkan henkilöiden kimppuun on historiaksi kutsuttu mahti käynyt sellaisella voimalla, että ulkosien todellisuuden kauhistuttavuus hallitsee täysin myös sisäistä elämää. Romaanihenkilön minuus muuttuu sananmukaisesti paperinohueksi; "Kafkan maailmassa asiakirja muistuttaa platonista ideaa. Se edustaa tosiolevaa, kun taas ihmisen fyysinen olemassaolo on vain heijastusta harhojen valkokankaalla. Maanmittari K. ja prahalainen insinööri ovat oikeastaan vain asiakirjojen varjoja, vähemmänkin: he ovat asiakirjojen virheiden varjoja, toisin sanoen heillä ei olisi oikeutta edes varjona olemiseen." n n • Kunderan mielestä romaania uhkaavat kahdenlaiset viholliset: tulevaisuuden profeetat ja agelastit. Tulevaisuuden profeetat haluavat romaanikirjailijan riisuvan naamionsa, palauttavan maailman yksiselitteisyyden; heille läpinäkyvyys on utopia. Kundera viittaa Andre Bretoniin ja "hänen haluunsa elää lasitalossa kaikkien silmien alla". Tulevaisuuteen syöksyvien vastapainoksi Kundera asettaa keskieuroopplaisen modernismin, skeptisen ja kriittisen, älyllisen modernismin. Kafkan perintö on romaanin autonomian puolustamista maailmassa, joka muuttuu romaanille yhä vihamielisemmäksi. Kafka teki suurta romaanitaidetta juuri modernin maailman labyrinttimaisyydesta; hän konstruoi erään inhimillisen olemisen mahdollisuuden jo ennen kuin historialliset voimat onnistuivat sen realisoimaan. Agelastit? Termi on Rabelaisilta, uuden ajan ensimmäiseltä romaanikirjailijalta. Agelasti on ihminen joka ei osaa nauraan. Markku Kekäläinen
• 11 Siskot yhtykää (muttei toisiinne) John Updike. Kirjailija. Nähtiin televisiossa. Se pohtii, onko Amerikassa noitavainoja. Mikä ettei. Onhan siellä uusmoralisteja. Eikä muita. Nähtiin televisiossa. Kyllä Suomi on paras. Kärjistetysti sanottuna. John Updike on kirjailija, jota kiinnostavat amerikkalaiset unelmat ja ongelmat — eritoten seksiin liittyvät. Hänen uusimman teoksensa Noidat filmatisointi toimii tekstin ja näyttelijäsuoritusten osalta hyvin. Sen sijaan tehostepuoli ampuu yli. Ohjaaja George Miller ja erityisesti kaima-Lucas vesittävät psykoseksuaalis-yhteiskunnalliset ulottuvuudet aikuisten satuleikiksi j a harmittomaksi kauhuviihteeksi. Ihmisyyden etsinnästä tulee kadonneen aarteen metsästys ja henkien taistelusta tähtien sota. Satiiri satiirina ja seikkailu seikkailuna, kiitos. Kärjistetysti sanottuna. Tarina alkaa siitä, mistä hyvät tarinat yleensä eli muutoksen kaipuusta. Pieni Eastvvickin kaupunki uinuu Ruususen untaan. Periamerikkalaiset perusarvot jylläävät: Jumala pysyy mielessä ja housut — tai hameet — jalassa. Ainakin näin uskotaan. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Nämä poikkeukset ovat juuri johtavissa asemissa. Kyläkoulun kaksinaismoralistinen rehtori käyttää asemaansa ylläpitääkseen auktoriteettiaan ja vilkastuttaakseen seksielämäänsä. Toisaalla paikallisen sanomalehden kiltin päätoimittajan vaimo sanelee sairastumisillaan lehden linjan. Kärjistetysti sanottuna. Sopusoinnun tulee sotkemaan mies nimeltä Daryl van Horne, jo nimensäkin puolesta sopiva sekoitus aristokraattista intellektuellia ja junttimaista siitossonnia. Daryl (Jack Nicholson) on hullu, johon on helppo hullaantua. Koko kaupungin. Eli pienoiskoossa Amerikan. Tai koko maailman. Eniten hullaantuvat kolme paikallisiin miehiin kyllästynyttä naista, jotka näkevät hänessä vastauksen yhdessä suorittamiinsa manauksiin (rukous-nimikin kelpaa, sen verran kilttejä ne olivat) Daryl kiihottaa kaikkia kolmea: hän "viettelee" realis^ tisen kuvanveistäjä Alexandran (Cher) suoralla puheella, selloilevan vanhapiikaopettajan Janen (Susan Sarandon) musiikilla ja luonnonlapsi-toimittaja Sukien (Michelle Pfeiffer) LSDkirsikoilla. Kärjistetysti sanottuna. Tästä alkavat vaikeudet. Eritoten avioerostaan lähtien lukossa ollut Jane alkaa vapauduttuaan aiheuttaa harmia Eastwickin yhteisöpahaselle puhumalla ja pukeutumalla toisin kuin ennen. Piilolinssit päässä ja "shit"-sana suussa ovat liikaa sekä rehtorille että kulmakaupan rouvashenkilöille, joiden suuhun sulautuu nopeasti vastasana: "slut" eli "lutka". Oppilaansa Jane tosin vapauttaa: "America the beautiful" soi huomattavasti upeammin ilman nuottipapereita kuin niihin tuijottaen. Kaavat kangistavat. Ainakin vanhat sellaiset. Mutta myös muutos koskee. Erityisesti niihin, joilla menisi hyvin ilman sitä. Kärjistetysti sanottuna. Toinen yhteisön voimahahmoista, rouva päätoimittaja reagoi muutokseen perinteisen amerikkalaisen naisen tapaan eli ruumiillaan. Hänen masturbointipahoinvointikohtaustensa seurauksena Sukie saa potkut paikallislehdestä ja päällensä syyllisyyden kyseisen naisen myöhemmin seuranneesta kuolemasta, jota hän heikkona hetkenään sattui toivomaan. Elokuvassa kaikki kolme tulevat Darylistä raskaaksi. Jan ei koskaan ennen ole ollut raskaana, kun taas Sukie on ollut kyseisessä tilassa liiankin monta kertaa — tosin aviosäädyn sisällä. Yhteiskunnan silmissä tuleva au-äiti ei ole siunatussa tilassa vaan pikemminkin kirotus. Kärjistetysti sanottuna. Porukan vahvin on Alexandra, liikanimeltään Alex. Hän tutustuu ensimmäisenä Daryliin ja on myös ainoa, joka hylkää hänet ihmisenä. Sääli. Hänellä olisi ollut ainoana mahdollisuudet tasaarvoiseen suhteeseen tämän piruparan kanssa, joka etsi ystävää, äitiä ja huoraa, ensin yhdessä ja myöhemmin kolmessa naisessa. Kolme on sinänsä mielenkiintoinen luku. Kolme tietäjää. Kolmas kerta toden sanoo. Kolmas pyörä. Vanhalla miehellä oli kolme poikaa. Elokuvan huippukohdassa Alex orgainisoi koulutyttöjen spiritismi-istuntoa muistuttavan neulanukkemagiatuokion, jossa taikauskoiset Jane ja Sukie luulevat purkavansa alussa tekemänsä taian. Ja molemmat Georget (ohjaaja ja tehostaja) menevät pahukset mukaan halpaan. Kärjistetysti sanottuna. Lumouksensa ja voimansa menettänyt Daryl pakenee kirkkoon. Paholaisesta tulee pakolainen, Saatanasta Kristus. Nicholsonin upeasti tulkitsemassa monologissa puhuu loukattu mies. Tai pikemminkin kysyy. Eikä saa vastausta. Joten hän lähtee naistensa luo räyhäämään. Mutta kotona odottaakin järjestäytynyt naisliike. Apunaan jalkamieheksi valjastettu Darylin entinen isoletkuinen palvelija. Daryl-Updike-mies tulee lapseksi jälleen. Ja tuhoutuu. Kärjistetysti sanottuna. Voi vittu. Kärjistetysti sanottuna. Jorge Kärvvell t®tt P arin viikon päästä nähdään Jyväskylässä vuoden paras (?) yliopilasteatteriesitys. Ennakkoylistykseen oikeuttanee ainakin se, että Turun ylioppilasteatterin Täehovdramatisointi on tähän mennessä saanut osakseen vain ylistäviä arvosteluja. Turussa esitykset ovat olleet jo kauan loppuunmyytyjä. Ei hyvää esitystä niin ettei JYTtiläisilläkin olisi ollut lusikka sopassa: TSehovin Lokin dramatisoi uuteen muotoon Juha Hurme. Yhdessä keskeisimmistä rooleista esiintyy Sari Aittokoski (Arkadina), joka myös on saanut tulikasteensa Jyväkylässä. Ohjaus on Juha Hurmeen ja elisa Joron yhteistyötä. Teksti on aitoa TSehovia, TYTiläiset ovat kaivautuneet sen ytimeen. Esitys rikkoo perinteiset traditiot: Lokki on fyysistä teatteria, kokonaistaideteos, jossa esimerkiksi tanssilla (koreografia Sirkku Haapojan) on suuri merkitys. Jotta kävisi selväksi, mistä on kysymys, lainaan otteen dramaturgi/ohjaaja Hurmeen ohjaussuunnitelmasta: "Pysähtyneet, säilyttävät ja vain itseään kunnioittavat arvot murskaavat kaiken muun alleen Lokin kuvioissa. Niiden pönkittäjinä seisovat Trigorin, Arkadina ja tietyssä mielessä myös medvenko. Loput muodostavat heidän vastapoolinsa, nuorten hölmöjen osaston, joka tuhoutuu: Treplev kuolee, Nina sekoaa, Masa lakkaa olemasta sitä mitä on. Tätä mekanismia tarkastellaan Lokissa hyvin kriittisesti. Siinä mielessä näytelmä on suorastaan yhteiskunnallista laatua ja ehdottoman ajankohtainen; ainakaan minun elämäni aikana ei milloinkaan räikeä konservativismi ja kaikenlainen yksisilmäinen uniformismi ole ollut niin kovassa huudossa kuin nyt." Turun Ylioppilasteatteri Lokki Kirjoittanut Anto Tsehov Dramatisointi: Juha Hurme Ohjaus: Juha Hurme ja Elisa Joro Koreografia: Sirkku Haapoja Lavastus: Vesa Hiltunen Puvut: Päivi Uusitalo Valot: Markku Sandell ja Vesa Sirkesalo Rooleissa: Sari Aittokoski, Timo Lehtomäki, Tiina Hiekkaranta, Marketta Kainulainen, Petri Inomaa ja Antti Kuusela. Turun Ylioppilasteatteri esittää Lokin yo-talon yläkerrassa sunnuntaina 22.11. kaksi kertaa, klo 16 ja 19. Lippuja saa ennakkoon Kampus-Kirjasta ä 20 mk ja ovelta ennen esityksiä. ^ nmmminnnf^nn 18.15 • 20.30, »u, m. 16.00 * & f „ | r t h i mi) 2. MENESTVBVHKIf OI W l e i O n U V I 2. MENE8TY8VHKKOI Mejöiur "Lahjomattomat on elokuvasykayn suurtapahtuma, hallittu ja visuaalisesti näkemykMllinan." Kaml/Syka IAfflöMÄTIOVlAr KEVIN G0STNER CHARLES MARTIN SMITH ANDY GARCIA ROBERT DE NIRO SEAN CONNERY Ohjaus BRIAN DE PALMA . | j % THE UNT0UCHABLES ' ^ L 7 ; ^ • • l l i m n i l l l » l l i » i i i n i n r
• 12 Beckerin Rakastajatar Campus-Kinoon Ylioppilaan J ean Renoirin apulaisohjaajana toimineen, sittemmin itsenäiseksi tekijäksi ryhtyneen Jacques Beckerin pääteos RAKASTAJATAR (1952) sai. uusintaensi-iltansa Campus-Kinossa perjantaista 6. 11. alkaen. Rakastajatar on elokuvahistorian suuria melodraamoja, mestarillinen tutkielma rakkaudesta ja ystävyydestä, työstä ja solidaarisuudesta, petoksesta ja kuolemasta. Beckerin sensuellin elokuvan kohtaloa uhmaavina rakastavaisina, Mandana ja Mariana nähdään Serge Reggiani ja Simone Signoret, aistikkuus ja syvällisyys hehkuvat heidän kasvoiltaan tässä julman todellisuuden yllä kehittyvässä tunteiden liitossa. Esitykset perjantaista eteenpäin klo 19 alkaen. hautakivi kadonnut J A K J K S T t t T Jyrinä ry Jyrinän Ski-lnfo-tilaisuus 10. 11. alk. klo 19.00 Lillukassa. Ohjelmassa mm. välineesittelyä, filmejä, dioja, esitelmiä St.Antonista ja Jyrinän toiminnasta, info-materiaalia kauden tapahtumista, pientä purtavaa ym. Yhteinen kuntoilta järjestetään to. 12. 11. klo 18.00. Kokoontuminen Laajavuoreen Laajarin edustalle. Suksienhuoltokurssi järjestetään ma. 16. 11. Tyynelän tavaratalossa. Alkamisajankohdasta ilmoitetaan tarkemmin ilmoitustauluilla. Opus Kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö Opus järjestää kaikille avoimet bileet keskiviikkona 18. 11. 87 klo 20. Yo-talon yläkerrassa. Soittaa: Noitalinna Huraa! Rock Trash Metal Animal. Liput: 10 mk. Omiakin eväitä voi tuoda. Tervetuloa! Fokus ry Keskiviikkona 11. 11. kokoustetaan klo 19 alkaen Beckerin kirjakahvilan oiharakennuksen takkahuoneessa. RuiPÄtetani ja riepottelun aihetta antavat tällä kertaa: — varjomatkahintavertailut — opintopiiriainekset — 2. 12. pikkujoulujen (& Intia-matkalaisten potkijaisten) järjestelyt ja kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. ISAJ Jyväskylän kansainvälinen Opiskelijayhdistys (ISAJ). Vihdoin ja viimein: 18. 11. 87 klo 20.00 Kortepohjassa, D-talon ylimmässä kerroksessa ISAJ esittää videon, joka kertoo ulkomaalaisopiskelijan elämisestä ja olemisesta Suomessa ja viime keväisistä kulttuuripäivistä Helsingissä. Syksyn huipputapahtuma lähestyy: 27. 11. 87 klo 19 alkaen pidetään Lillukassa ratkiriemukas Pikkujoulu. Vaivaiset 10 mk joudut pulittamaan ovella, mutta vastineeksi saat nauttia mielin määrin ja riemurinnoin herkkupöydän antimista, ohjelmaakin on — ja tietenkin arpajaiset, musiikkia, tanssia, yhdessäoloa. Tule ja tuo toisetkin mukanasi. Lillukassa nähdään! International Student Association of Jyväskylä (ISAJ). ISAJ is proud to present (at last) the long-awaited Video about the situation of foreign students in Finland and about the cultural days in Helsinki last spring. Come and see the number-one video: 18. 11. 87 at 8 pm on the top-floor of Dhouse in Kortepohja. The traditional and sensational Christmas-Party is lurking round the corner — 27. 11. 87 at 7 pm we start in Lillukka. Only 10 FMK entrance fee and think what you get w r rth it: delicious refreshments of ali kinds, not to mention the highly enjoyable programme, lottery, music, dancing — and the wonderful company. Come along and bring the others with you! See you in Lillukka. Ev.lut. Opiskelijalähetys Jyväskylän ev.lut. opiskelijalähetys ry:n sääntömääräinen syyskokous jäsenille su 29.11 klo 18.30 toimistolla Vapaudenkatu 24 B. Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus Opiskelijaillat toimistolla keskiviikkoisin kello 19. 11.11. Ristin salaisuus 18.11. Lähetystyötä Japanissa — Erkki Puhalainen. 25.11. Valmentaudutaan — Niilo Hakala. Raamattupiiri toimistolla maanantaisin klo 19.30. Lentopalloja saunailta Huhtasuon kirkolla perjantaisin kello 18. Herännäisopiskelijat "Nyt kristinveljet, -sisaret, vaihdamme parhaat terveiset: Virtemme Jeesukselle soi, Hän meidät jälleen yhteen toi." Seuraavat SEURAT Mika Keitolla, os. Kotikatu 6, keskiviikkona 18.11. klo 19.00. Tervetuloa kaikki asiaan päin nyökällään olevat. Herännäisopiskelijoiden yhdyshenkilö, jolta esimerkiksi voi kysellä, mitä väkeä me olemme, on Esa Tikkanen, os. Harjutie 2 B 6, 40800 Vaajakoski, puh. 665613. JARU Keskiviikkona 11.11.-87 saunailta Kortepohjan A-talon tilaussaunassa, klo 19.00— 21.30. Saunomisen ja syömisen lisäksi mm. infoa ORUPin kokouksesta ja ammunnasta. Keskiviikkona 25.11.-87 alkaen klo 18.30 syyskokous Kortepohjan A-talon tilaussaunassa. Pikkujoulua vietetään 2.12. -87 niinikään Kortepohjan Atalon tilaussaunassa 19.00— 21.30. Tervetuloa mukaan reippaaseen menoon! Jyväskylän Sadankomitea Huipparin krapulasta uuteen olemassaolooon eli syyskokous 23.11.87 klo 18 alkaen Beckerillä. Asioina mm. johtokunnan valinta, toiminta ensi vuonna ja muut normaalit järjestöjen syyskokousasiat. Jäsenmaksunsa maksaneet ja maksamattomat, väliäkö sillä? Siis Beckerille maanatai-illaksi. JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset Kiitokset kannattajille ylioppilaskuntavaaleissa! Johtokunnan kokous pidetään keskiviikkona 11.11. klo 18.00 piiritoimistolla Cygnaeuksenkatu 12. Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 14.—15.11. Helsingissä. Mukaan lähtijät ilmoittautukaa Matille, puh. 215 189. Saunailta tiistaina 24.11. klo 18.00 Kortepohjan B-talon tilaussaunalla. Mukana Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtaja Olli Rehn. Tervetuloa! "3-3" Syksyn viimeiset tanssit yotalon yläkerrassa la 21.11. klo 20—01. Tule sinäkin mukaan keskelle mukavia ihmisiä ja hyvää musiikkia. (Ei anniskelua.) Kahvi-iltamme jatkuvat entiseen tapaan keskiviikkoisin klo 18—19.30 Beckerin kirjakahvilan pihatalolla. Nähdään! "3—3", PL 410 40101 JKL AIDS-tukikeskus keräys Ilmoittaudu kerääjäksi Aids aisoihin -kampanjaan p. 612 509. Aloittelemme opintopiiriä Ympäristöestetiikasta maanantaina 16.11. Kaija Hannula kertoo MAAJA YMPÄRISTÖTAITEESTA klo 18.00, paikka A 006 (ks. ilm.taulu) niin että katseltais vähän sillä silmällä ympäristövaliokunta Peljästyimme suuresti ja luulimme tuomiopäivän koittaneen, kun havaitsimme ylioppilaan hautakiven kadonneen ylioppilastalon edestä. Talonmieheltä kuitenkin kuulimme, että asiat eivät suinkaan ole näin pahasti, ja syntiä voi vielä harjoittaa pikaista tuomiota pelkäämättä. Hautakiven sijainti oli vain muuttunut. Ihmettelemme syvästi miksi. Hautakiven sijainti oli mitä ihanteellisin. Ylioppilastalon pihassa se muistutti keskustelusta, jota ylioppilaskulttuurin kuolemasta käytiin. Samalla se muistutti vapaan kansalaisaktiivisuuden saavutuksesta, jonka valiokuntamme on saanut aikaan. Koska ylioppilaan ylösnousemus ei kaikesta päätellen vielä ole ajankohtainen, muistomerkin on oltava paikallaan ylioppilaan haudalla. Sen Jytinää Eestissä!! Torstaina 12.11. Ilokiveen saapuu SLEEPY SLEEPERS: Nykyinen ohjelmistohan Sleeppareilla koostuu heidän levy-yhtiöpomojensa tuotannosta. Illan aikana tullaan siis kysymään, että "missä sitä ollaan oltu" ja toteamaan "ei homma pelaa". Hyviksi pohjiksi konserttiin voi ottaa pari lukua vastailmestyneestä "Jytinää Eestissä" ' sleepy-historiikista. Tiistaina 17.11. saapuu kiveen Kumma Heppu ja Lopunajan Voidellut. Useamman vuoden tauon jälkeen uusi albumi ilmestyi noin kuukausi sitten ja nyt bändi on kiertueella. Bändi itseasiassa teki silloisen jäähyväiskeikkansa samassa salissa, mikä olikin loppuunmyyty. JYY:n jäsenille lipun lunastaminen tuo takaisin kokonaisen kympin sleepparikonsertissa ä hinnan ollessa 30 mk (tavallinen kansa maksaa 40 mk). Kumma Heppu ja kumppanit on sitten sopuhintaan 20 mk, edun ollessa viisi markkaa. Ahkera konserteissa kävijä säästää vuoden mittaan selvää rahaa, mikä kannattaa muistaa jäsenmaksun kalleutta kirotessa. Näin niitä jäsenmaksuja käytetään. terv. kulttuurivaliokunta vuoksi, pyydämmekin, että hautakivi palautetaan mitä pikimmin, jotta surevat omaiset eivät tuntisi itseään hyljätyksi. Mahdollisesta uudesta sijaintipaikasta voimme mielihyvin neuvotella. Vielä on syytä muistuttaa, että hautakivi on ylioppilaskunnalle lahjoituksena saatu! OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Tapio Särkelä Opintoja tiedevaliokunnan kokous torstaina 12.11. kello 10.00 opintoja sosiaalisihteerin huoneessa, yo-talo. Kaikki halukkaat tervetulleita — kahvia! Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 288. Päätoimittaja Rauno Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoitukset: Kari Johansson. Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 599. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252 211/2872. Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYP-Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa,. puoli vuotta 50 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 — Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1987. kohti kaupunki laisia (joulukuussa urheiluteema...) Jyväskylän ylioppilaslehden seuraava numero on syksyn toinen kaupunkinumero, jonka painos on 40 000. Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin Jyväskylän kaupunkialueella. Ilmestymispäivä on 25.11. 1987. Lehteen tarkoitetun materiaalin on syytä olla toimituksessa mahdollisimman pian ja viimeistään torstaina 19. pvä, ellei erikseen muuta sovita. Syksyn viimeinen lehti ilmestyy 9. joulukuuta ja alustavasti osa siitä on ajateltu uhrata urheilulle. Urheiluun ja liikuntaan yleensä haetaan nyt mahdollisimman poikkeavia näkökulmia. Aiheista kannattaa neuvotella jo hyvissä ajoin toimituksen kanssa.