• X<k
• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Syksyn lehtiä, ympäri Jylkkäriä Kokki ja muna, s. 12 -Verta sivulla, s. 9 Seksiä kansallispuvussa, s. 10 KANNEN KUVA: RAISA KARJALAINEN Jyväskylän Ylioppilaslehti vMwj>vViyftfcori Toimitus Keskussoiroalontie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@cc.jyu.fi Fox (014)2603928 PäätoimHtaia ' Anna-Maija Tuuliainen (014)260 3359 040581 4972 anirtu@cc.jyu.fi Toimittajat Miira Rauhomäki 050567 0959 mirauham@cc.jyu.fi Petrus Koskimies 0505378246 pekoskim@cc.jyu.fi Taitto Miira Rauhamäki Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Raula Rouhionen (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. JYYn jäsenille koliin kannettuna Jylkköri maksaa 8 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto. (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen (014)272166,0400642533 Fax(0!4)272163.. Ylioppiloslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoHuksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8000 ISSN 0356-7362 &SJ£LL Ilmestymispäivät syksyllä 2002 ilmestyy deadline 30.10. 13.11. 27.11. 11.12. 23.10. 6.11. 20.11. 4.12. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemrriinll Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa/pmm takasivu 1,20 euroa/pmm möäräpoikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu /pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) värilisä 0,4 euroa/pmm Jylkköri ei ote arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Hämmentäviä rikosuutisia pääkirjoitus/ K u n Anna-Maija Tuuliainen J^Jjj h i l j a i sessa toimituksessa, vantaalaisen ostoskeskuksen tuhoisa räjähdys on j u u r i varmistunut pommiksi. Paleltaa, tuntuu ontolta. Kuka sen teki? Miksi? Missä pamahtaa seuraavaksi? Olo ei juuri nyt ole maailman turvallisin. Alun perin minun piti kertoa, miltä tuntuu, kun paljon julkisuudessa olleen rikosuutisen uhriksi osoittautuukin tuttu ihminen. Olettehan te kaikki jo tästä tapauksesta kuulleet: mies raiskaa avioeroa hakeneen vaimonsa, kun tämä on noutamassa tavaroitaan perheen yhteisestä kodista. Pariskunnan pieni lapsi joutuu todistamaan tapahtuman. Kuopion kihlakunnansyyttäjä hakee nyt korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon valtakunnansyyttäjän tuella. Hovioikeus lievensi kuopiolaismiehelle raiskauksesta ja pahoinpitelystä langetetun puolentoista vuoden ehdottoman vankeustuomion ehdolliseksi vankeudeksi ja y h : dyskuntapalveluksi muftn muassa sillä perusteella, että miehellä on vakituinen työpaikka. Yleensähän tällaisia lukee tyrmistyneenä, silti kylmän etäisellä asenteella: uskomaton tapaus, mutta sattuuhan näitä. Vanhuus vieraasta päästä/ Eeva Leinonen O l e n t u l l u t AVUSTAJAPALAVERI Tl 15.10. KLO 19 SOHVVILLA. haksi. Aku Ankka ci ole enää se sama Aku. jota luin lapsena. Aku oli silloin hieman psykoottinen, mutta kuitenkin ah niin 50-lukulaisen viaton hahmo -ja lehdessä mainostettiin limonadia eikä Pokemonia. Valvoakaan en jaksa niin kuin ennen. Digitaalisuus on minusta lähinnä kellojen ominaisuus. Oman laitokseni käytävillä käyskentelevien fuksien innokkaat hihkaisut saavat minut toivomaan aidattua lepoaluctta meille veteraaneille. Luopuminen ei ole helppoa. Minun pitäisi valmistua vuoden sisällä ja toisaalta tuntuu, että jo on aikakin. Toisaalta taas hoen "ei vielä, ei ihan vielä" Yliopisto on ollut siitä ihmeellinen opiskelupaikka, että en ole joutunut ajattelemaan liiaksi sitä, mitä hyötyä minusta voisi olla muille, eli yhteiskunnalle. Sen sijaan olen voinut kaikessa rauhassa keskittyä siihen, mikä minua itseäni kiinnostaa ja kirjoittaa pro seminaarini "planeetan suurimman rockbändin" U2:n sanoituksista. Yliopistossa voi luoda itselleen uran omista pakkomielteistään. Mutta entä jos en jääkään yliopiston Nyt kun uhri onkin tuttu, juttuja lukee aivan eri tavalla. Ensimmäistä kertaa kunnolla tajuaa, että rikosuutisten taustalla tosiaan on oikeita ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät varmaan riemastu saadessaan ehkä kauan sitten (tässä tapauksessa kesällä 2000) tapahtuneen asian silmilleen yhä uudelleen. Raiskauksen uhri kertoi minulle, että myös hänestä tuntuu oudolta, että j u tuissa käsitelty nainen on hän itse. Toisaalta hän on miettinyt, kannattaako jatkaa taistelua, jos se ei johda mihinkään. Toisaalta hän toivoo voivansa olla avuksi muille raiskatuille. "Tekisi mieli tehdä jotain, mutten oikein tiedä mitä", hän sanoo. Hän onkin tyytyväinen siihen, että asia pysyy julkisuudessa. Hän haluaa tapahtuneen herättävän keskustelua varsinkin, koska kyseessä on ennakkotapaus: hänen mukaansa Suomen lakipykälät eivät tunne raiskaustilannetta, jossa mukana on alaikäinen lapsi, joka näkee kaiken. Vantaan tapahtumista tajuaa kyllä heti, että on oikeasti tapahtunut hirveitä. Uhrien joukossa saattaa olla pääkaupunkiseudulla asuvia tötrtija ja sukulaisia toivottavasti ei ole. leipiin, vain harvathan jäävät? Välillä epäilen, että ulkomaailma on yhtä paha tai pahempi kuin minkä kuvan media siitä antaa. Pian puoli tusinaa vuotta humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja takana, ja onko niistä mitään hyötyä? Sinne kieltenopiskelijoiden opettajankoulutukseenkaan en uskaltanut mennä: saparopäiset iloiset leikittäjät pelottavat minua. Ja kaikki nuo mielenkiintoiset sosiologiset teoriat. Jos niistä erehtyy puhumaan mahdollisen työpaikkansa käytävillä, suhtaudutaanko humanistipelleen kuin vanhuudenhöperöön mummoon? Mihin se aika oikein meni? Äskenhän kaikki vasta alkoi. Luopumisen tuskassa yksi ajatus lohduttaa: en ole vanhentunut yksin, vaan opiskelijatoverinikin ihmettelevät, kun muiden luennoilla istuvien syntymävuodet alkavat seiskan sijasta jo kahdeksalla. Silti, niin kuin vanhus miettii kuolemaa, pyörittelen ja samalla yritän välttää ajatusta: onko elamaa yliopiston jälkeen? EEVA LEINONEN
• 16. LOKAKUUTA 2002 • 42. VUOSIKERTA Gradun voi tehdä toisinkin TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN, PIIRROKSET: JANI PALSAMÄKI JOISSAKIN korkeakouluissa ja yliopistollisissa oppiaineissa se on jo arkipäivää. Joissakin sitä ei ole edes ajateltu, toisiin se ei sovellu lainkaan. Perinteiselle akateemiselle lopputyölle on myös vaihtoehto, multa millainen se voisi olla? PROJEKTITYÖLÄISEKSI itseään tituleeraava Riitta Koikkalainen sai huhtikuussa tehtäväkseen laatia perusselvityksen asiasta tuksen laal u h a n k k e e n puitteissa hum a n i s t i e n muuntokoulutukselle. Syyskuun lopulla selvitys oli valmis ja sen tiimoilta järjestettiin keskustelutilaisuus Juomatehtaalla. "HYPPÄSIN täysin ilman ennakkoperehtymistä kylmään, mutten jäiseen veteen, ", Koikkalainen kuvaili urakan alkua. "Mutta pyörä on jo keksitty, se helpottaa", Koikkalainen virnisti. Aivan tuntematonta asiaa hänen ei siis tarvinnut ryhtyä selvittelemään. "Muuntokoulutuksessa opiskelijoilla on hyvin monipuoliset taustat ja koulutus, ja he haluavat hyödyntää tekemisiään mahdollisuuksien mukaan myös opinnäytteissään. Nyt on ilmennyt halu vaihtoehtoiseen tapaan tehdä Iso G.", Koikkalainen kertoi. KOIKKALAINEN lähetti kaikkien Jyväskylän yliopiston humanististen oppiaineiden johtajille sekä joillekin muille avainhenkilöille neljä kysymystä niin sanotusta kansiogradusta. Hän kysyi, onko ajatus kansiogradusta oppiaineessa käyttökelpoinen, minkälaisia muotoja se voisi oppiaineessa saada, sekä vaatisiko sellaisen ohjaaminen ja arviointi jotain erityistä, normaalista graduohjauksesta poikkeavaa. ALKUUN Koikkalainen käytti kysymyksissä termiä portfoliogradu, mutta huomasi sen olevan liian epämääräinen. Moni mielsi portfoliogradun "päiväkirjatyyppiseksi menetelmäksi, jossa ei ole tieteellistä apparaatistoa käytössä". "Portfoliolla voidaan tarkoittaa ihan mitä hyvänsä. Näyteportfolio voisi mennä aika lähelle kansiogradua, ei aivan yksiin kuitenkaan", Koikkalainen selvitti syyn termin vaihtamiselle. Hänen tietääkseen kansiogradu-termi ei muissa yliopistoissa ole käytössä. VAIKKA muutama oppiaine jätti aluksi vastaamatta kyselyyn, aihe tuntuu kiinnostavan, sillä viimeistään keskustelutilaisuuden jälkeen kaikki oppiaineet kansainvälistä viestintää lukuun ottamatta reagoivat jollain tavalla. Vastaukset vaihtelivat laidasta laitaan: joillakin Jyväskylän yliopiston laitoksilla kuten journalistiikassa kansiograduja on tehty jo vuosikaudet, toisilla ne katsottiin huonommin oppiaineeseen soveltuvaksi. Vieraimmalta ajatus tuntui oppiaineissa, joissa valmistuu tutkintoja tavoitteiden mukaan, eikä tarvetta "uusiksi ajatteluun" ole. Kansiogradun ohjaus herätti monenlaisia pohdintoja. Osassa oppiaineista oltiin sitä mieltä, ettei ohjaus ole mikään ongelma, koska gradut arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Mutta esimerkiksi journalistiikassa kansiogradun ohjaaminen ja arviointi saattaa vaatia monen eri alan asiantuntemusta. Tällainen voi herättää huolen resurssien riittävyydestä ja yhteistyön toimivuudesta. "MONELLE opiskelijalle on epäselvää, mikä on gradun perimmäinen tarkoitus: kypsyysnäyte vai niin sanottu viimeinen oppimisen paikka? Tässä kansiogradu voisi avautua monografiaa par e m m i n " , Koikkalainen pohti. Kansio voisikin t u n t u a opiskelijoista vähemmän p e l o t t a v a l t a kuin monografia eli perinteinen gradu. Graduahdistus on tuttua monelle opintojen loppuvaiheeseen päässeelle, mikä usein myös viivyttää valmistumista. MUTTA mitä tapahtuu seuraavaksi, kun perusselvitys on nyt tehty? "Toivon, että oppiaineissa lähdetään pohtimaan ja tarjoamaan näkyviä vaihtoehtoja opiskelijoille. Toivon siis, että idea toteutuisi konkreettisesti, ettei se jäisi vain ajatusten tasolle tai puheiksi. Eikä tämä itse asiassa ole edes toive, vaan tiedän, että niin tulee käymään", Koikkalainen ilmoitti. "LOPULTA on tietenkin oppiaineesta itsestään kiinni, mitä tästä eteenpäin. Kun ensimmäinen opiskelija jollakin laitoksella ottaa asian puheeksi, siitä se sitten lähtee. Mutta laitoksen kaikkia käytänteitä ei voi eikä tarvitsekaan muuttaa yhdessä yössä. Joitakin ei tarvitse muuttaa ollenkaan." "Sitä paitsi kansiogradu-idean sisällöllinen eteenpäinvieminen on opettajista ja oppiaineista kiinni, siis ei tietenkään ulkopuolisesta selvittäjästä. Toive on, että kansiogradulla olisi myös sisällöllistä annettavaa niin opiskelijoille kuin oppiaineellekin. Etteivät opiskelijat saisi kuulla kommentteja: "Ai sä teet kansiogradun, ihan kiva", Koikkalainen kärjisti. MITÄ kansiogradu voi pitää sisällään? Hyvin monenlaista, Koikkalainen valotti. Se voi olla esimerkiksi verkkogradu tai artikkelikokoelma. 'Työstä itsestäänkin on tietysti kiinni, millainen kansiogradu on. Siihen voi sisältyä esimerkiksi työnäytteitä, ideoiden toteuttamisprosesseja, tv-ohjelmia." "Kansiogradu ei ole mikään kauhean uusi asia. Se on jo ollut monissa oppiaineissa olemassa. Kansiogradu vain ei ole ollut erityisesti esillä; nyt selvitys käynnistyi muuntokoulutuksen tarpeista. Helpompi lai vesitetty versio perinteisestä akateemisesta lopputyöstä se ei ole. Kansiogradu ei ole mikään sälägradu", Koikkalainen muistutti. RIITTA Koikkalainen itse ei keskustelutilaisuudessa ottanut kansiograduun kantaa suuntaan eikä toiseen. Hän korosti esittävänsä ainoastaan informanttiensa mielipiteitä, ei omiaan. "Tämä on myös tiedepoliittinen kysymys. Siksi en voi puhua aineiston ulkopuolella enkä olla reippaasti mieltä." Tosin Koikkalainen aikoo itse laatia perinteisen monografian, koska "prosessi on jo niin pitkällä". •
• + Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mika oli Leonardo Da Vincin kotikaupunki? 2. Mikä kansa kehitti ensimmäiset kondomit? 3. Millä aurinkokuntamme planeetoilla ei ole kuita? 4. Millä nimellä paremmin tunnetaan Steveland Judkins Morris? 5. Missä maassa oli maailman ensimmäinen naispääministeri? ALLIKKO 6. Kuka oli ainoa apostoli, jonka elämä päättyi luonnolliseen kuolemaan? 7. Mikä on Teksasin osavaltion pääkaupunki? 8. Ketkä olivat Creedence Clearvvater Revival -yhtyeen jäsenet? 9. Mikä puu on Libanonin lipussa? 10. Minkä taiteilijaryhmän jäsenten oikeat etunimet olivat Julius, Adolph, Herbert ja Leonard? Kuinka kävi sille kuopiolaiselle, joka koitti kaapata lentokoneen? inueiso ia jjeuuy :snN08 •(pjeuoai) ooiu.0 el (|J8qj3H) oddsz '(qdiopv) odJBH '(snimr) ogonojg u3jsafiaA-xjBiAj OL nnduias '6 pjojiHO 6noa el »OOQ ms e>|9s Ajiaöoj UJOI ej uqop 8 uiisny i sauuetjop 9 696ieuuonA8))!euejepuea OAEUJIJ!S 'esse>iuei u$ g ISPUOM 9|A31S > snun^jai^j el snuaA £ eisuadedijptlis eisÄiÄlig uniiaiSjUJieA iaau -i|BA uapioj ')8S!eieu!!>j z azuajy • t JJSMVISVA tarjolla tänään tarjolla tänään on Jylkkarin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä Jyväskylän ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, t e a t t e r i s t a , taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i t a n a a n @ c c . j y u . f i POP/ROCK JAÄ KLUBIT Luiakko Pe 18.10. Satyricon (Nor), Khold (Nor), Alghazanth. La 19.10. BetoniHank, Lumo. Pe 25.10. Tyrävyö. La 26.10. Transport, Purity, Disco Ensemble. Bar 6 8 : Pe 18.10. Vastine. La 19.10. Balls. Pe 25.10. Venthole. La 26.10. Cerubi. Ilokivi: Pc ja la 18.-19.10. Rock lnn -festivaali klo 20-04. Liput 4c/illa (esiintyjälista tämän sivun Rock lnn -jutussa). La 19.10. SETA:n Uljaat Vikingbileet (yläkerta) klo 21-03. Liput 6e. To 24.10. Kulttuun Goes Kapakka klo 21-03. Liput 3e. Pe 25.10 Rikosklubi IX: Rikospsykoosi II klo 21-04. Uput 6e. La 26.10. Bullet Festival Club klo 21-03. Uput 2e. Tabasco: Pe 25.10 Pohojalaasuhoo-ilta, Lauri Tähkä ja Elonkerjuuorkesteri sekä Bill Hota &• Pulvers. Lipui lOe ovella KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia Italialainen serenadi ke 16.10. klo 19, Jyväskylän teatteritalo. Jyväskylän tenorikilpailu ke 23.10. klo 19, Jyväskylän teatteritalo. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: 24.9.-3.11. Göran Schildl. humanisti valokuvaajana. Taidemuseo: Suoja: 13.9. -27.10. Teemu Mäki Galleria Harmonia: 3.-27.10 Ilmatar ja seitsemän sutta and other drunken fishing tales. Keski-Suomen museo: 13.9.-20 10. Tavarataloja ja marketteja 20.10. saakka Kaj Franckin muotoilua. 10.11. saakka Aatteet marssilla, näyttely lippujen vaiheista. 25.10-26.1.2003 Naivisteja Suomen Gallupin säätiön kokoelmista. Suomen Kansallispukukeskus j a Suomen Käsityön m u s e o : 26.9.-1.12. Pukupalapeli 25.9.-27.10. Taatusti taottua, seppämestari Jouko Nieminen Kaupunginteatteri Suuri näyttämö: Taru sormusten herrasta 10 17.10. klo 18. la 19.10 ja 26.10. klo 14, ke 30.10. klo 18. Täällä Pohjanlähden alla pe 18.10. ja la 26.10. klo 19. Maan päällä paikka yksi on to 24.10. klo 19. Särkelä itte la 19.10. klo 19. Pieni näyttämö: Juhani Ahon Rautatie 10 17.10. klo 19. la 19.10. ja 26.10. klo 14, ke 30.10. klo 19. Tango Nuevo pe 18.10. ja la 26.10. klo 19. Ollaanko vai eikö olla? la 19.10. klo 19. Huoneteatteri: Suurin on rakkaus to 17.10. to 24.10 (loppunmyyty), pc 25.10. la 26.10. klo 19. Matkalippu utopiaan pe 18.10. la 19.10. klo 19 ja su 20.10 klo 15. Jyväskylän Sanasepot 60vuolta: Seppojen soolot su 27.10 klo 16 ja 18. Kirjallinen salonki Nikolainsalissa, vieraina Laura K.miuMICn ja Tiina Luhtaniemi su 27.10. klo 15. JYT: Jyväskylän Ylioppilasteatteri esittää lisäesityksiä skitsofreniasta kertovasta monologinäytelmäsiä Alaston Esitykset Ilokiven alakerrassa 23-, 27. ja 31.10. klo 20.00. kesto n. lh 15 min, ci väliaikaa. liput 5/7c. Varaukset 044-279 5588 Vanha Väpi vai luja Linna?keskustelutilaisuus Väinö Linnan tuotannosta ma 21.10. klo 18 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa (Vapaudenkatu 39-41). Väittelijöinä kirjailijat Keijo Siekkinen ja Irja Rane sekä Väinö Linnan lukijat. Vapaa pääsy. Global Discourse ry:n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 22.10.2002. Syyslukukauden teemaa Yhdistyneet Kansakunnat jatketaan aiheella Yhdistyneet Kansakunnat kansalaisjärjestöjen kattojärjestönä. Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4 klo 18 alkaen Afnkka-luentosarja jatkuu kaupunginkirjaston Minnansalissa tiistaina 22.10. klo 18.00-19.30: Maailmojen leikkauskohta veitsenterällä: EteläAjrikka -menneisyyspuun ja tulevaisuuskuoren vdlissa, KEPA:n ohjelmajohtaja Ville Luukkonen. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin työväenopiston, ulkoministeriön Keski-Suomcn Eurooppa-ttcdotukscn, Jyväskylän yliopiston ja Suomen YK-liiton kanssa Lisätietoja: Kari Kakko, puh. 010-345 6350: Reijo Keurulainen, puh. 260 3740 ja Olli Kaikkonen puh 050-531 4860. Jyväskylän kaupungin työväenopiston maahanmuuttajaryhmät järjestävät monikulttuurisen päivän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa YKn päivänä 24.10. klo 10-14. Näyttelypöydissä on tieioa eri maisia ja kulttuureista, lisäksi luvassa on musiikkiesityksiä, tanssia ja maistiaisia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: Henna Murtonen ja Hilkka Leppänen, puh. 626 949. Rokkimajatalo Ilokivessä JYVÄSKYLÄ on sisäfestivaalien luvattu kaupunki. Kickstanin jälkeen on aika siirtyä Ilokiveen nauttimaan lisää rockmusiikkia. 18.-19.10. järjestetään kaksipäiväinen Rock lnn -festivaali, jossa esiintymislavalle nousevat vähän nimcitömämmät yhtyeet. "Olen itse järjestänyt pieniä keikkoja j o jonkin aikaa sillä pohjalta, että oma bändi ja kavereiden bändit saisivat keikkoja. Viime keväänä alettiin miettiä, elia jos toimimaa vähän laajentaisi", kertoo festivaalien järjestäjä ja alkuunpanija Markku Laine. Markun lisäksi pääjehuina toimivat Kimmo Koskinen ja Tuomas Korkalainen. E N S I M M Ä I N E N festivaali toimi niin hyvin, että sitä kannattaa jatkaa Rock lnn -bileet järjestetään myös ensi keväänä. '"Viime vuonna koko homma pistettiin pystyyn kiireen kanssa, joten yhtyeet olivat lähinnä kavereiden kavereiden bändejä", Markku sanoo. Tänä vuonna esiiniymislistalta löytyy kolme jyväskyläläistä bändiä, ja loput kahdeksan tulevat muualta. " O H J E L M A A on laajennettu viimevuotisesta. Nyt bändejä on oteltu laidasta laitaan. Esiintyjät valittiin demojen perusteella ja muutamaa bändiä pyydettiin mukaan. Mitään erityisiä vetonaulaa ei ole, vaan kaikki bändit ovat tasa-arvoisia. Eipähän tule tilannetta, että olisi viisi lämppäriä ja yksi pääesiintyjä" Kimmo selvittää. B Ä N D I E N esiintymistahti on tiivis ja livemusiikki soi lähes taukoamatta ensimmäisen poppoon aloitettua n. klo 2 1 , mutta ohjelmaa on järjestetty myös ensimmäiselle tunnille. "Silloin on happy hour, jonne kannattaa tulla juomaan halpaa kaljaa kasarihevin tahdissa", pojat kehottavat yhteen ääneen. PETRUS KOSKIMIES Rock lnn pe 18,10. jo lo 19.10. Ilokivessä klo 20-04 Lipoi 4e/ilto, k-18 Perjantoino: Source Wolers, Sininen Iiris, Robik, Rautoyrit;, Cerubi ja FM 2000 Louontaino: Jeavestone, Kimble. Buloney Brothers, Deluse, Groyskull jo Foto -iyy Kv-valiokunta järjestää illallisen miljoonannen Erasmus-vaihto opiskelijan kunniaksi torstaina 24.10 klo 19 Lozzilla. Illalliseen kuuluvat alkuruoka. pääruoka ja jälkiruoka sekä juomat (tervetuliaismalja, ruokaviini ja muutama shotti). Tunnelmasta ja laulatuksesta vastaa toast master ja ohjelmassa on myös puheita. Tilaisuus on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille ja paikalle tulee paljon vaihto-opiskelijoita. Tiedot aterian hinnasta ja ilmoitlaulumiscsta tulevat sähköpostilistoille. Lisätietoja: jyy-kv sihtccri@ec.jyu.fi. Kullluunvaliokunnan syksyn suunnitelmiin kuuluu mm. kirpputoritoiminta, kulttuurimatka Helsinkiin, Kampus Kinon kevään 2003 ohjelmiston suunnittelu ja Jyrock -festivaalin suunnittelun käynnistäminen Kokouksista ja toiminnasta saai parhaiten lietoa JYYn nettisivujen ja kulttuuri-lisian kautta. news in english ALTERNATIVE AUTUMN IN LUTAKKO Lutakko, the concert venue of Jyväskylä, launched a new altemative club on October 12. The first club evening brought Hidria Spaeclolk and Deep Turtle to the stage. The alicmativc club evening will house tvvo or thrce bands a month. "Wc \vant to bring out rising bands that might othenvise have difficulties togetgigs", informs Matti Salmela, the concert co-ordinator of JELMU. Altemative music and bands that are bit unknown 10 audience, are vvelcomed visiiors to Lutakko after a busy season start with big Finnish names such as CMX, Zen Cafe and alike. "Ali big names have started being altemative and grown big litile by little, maybe we'U see one band from altemative club selling huge amounts of records", Salmela continues, Altemative club vol.2 Lutakko November 11 Bands: Sneatmoster, Teenoge Idols (SWE), Ass Cobro TIME FOR AUTUMN DEPRESSION Same Story each year; cold weather and evenings that grow darkcr day by day. For somc, auiumn is just another season like summer, spring and vvinter. On ihe other hand, to some autumn is time for depression. The feeling of general tiredness, the amount of work from Studies, new living environment and lack of social contacts ali contribute to the fact that students are feeling depressed during auiumn time. Especially new students, with their new lives in the university circles, are potential victims of this ktnd of depression. The caring people at student health care cenire are well aware of this, and diey are there ready to help. "lts better to come and taik with us, rather sooner ihan later". says Asko Hietala from student health care centre and continucs: "Theres not too small worries that we wouldn't listen 10." PEACE OF MIND Looking for peace of mind and tranquillity? If yes, ihen do take a part in the introductory course of Zen meditation, arranged for the fourth autumn a round, on Sunday October 20, at 1 lam in Ryhtilä at main campus. "On the course we'll go through both meditation technique, that is, right sitting stance and way of breathing, and also the cultural background of Zen meditation", says Markus Vattulainen from the Zen group of Jyväskylä. Besides the four hour introductton period the course includes two practise sessions. There is no pre-registraiion for the course, neither any dresscode. Course is instructed by Ari Tikka from Helsinki ZenCenter. and participaiion fee is set at 6 euros. More information availablc from Taina Kclavirta: takelavi@cc.jyu.fi. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO +
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Rauhaa rajalle TEKSTI JA KUVA: LASSI TOIVANEN KAUNIINA syyslauantaina Kolmikulman aukiolle kokoontuu kolmisenkymmentä nuorta, joukossa sekä naisia että miehiä. Ohikulkijat katselevat uteliaina punaista banderollia sekä valkoista Aseistakieltäytyjäliiton tunnuksella varustettua lippua heiluttavaa joukkiota. Lastensa kanssa kävelevä äiti kiihdyttää askeleitaan. Kahdesta noin kymmenvuotiaasta pojasta toinen ilmaisee mielipiteensä viisikirjaimisella kirosanalla. Muutamat rankan perjantai-illan ryydyttämät yön sankarit jäävät äimistelemään lähietäisyydelle vilkkaasti keskustelevia ihmisiä. Reilun puolen tunnin seisoskelun jälkeen ryhmä järjestäytyy kulkueeksi, joka marssii läpi keskustan päämääränään Ylioppilastalo. Kulkue oli osa Aseistakieltäytyjäliiton Jyväskylän osaston järjestämää kaksipäiväistä Rauhaa!!! -festivaalia 27. ja 28. syyskuuta. Teemaviikonlopun tarkoituksena oli herättää keskustelua pasifistisesta ja antimilitaristisesta elämänkatsomuksesta sekä siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien asemasta ja tukea Belgiasta poliittista turvapaikkaa hakenutta totaalikieltäytyjä Jussi Hermajaa. Perjantaina ravintola Ilokivessä musisoineet Tulenkantajat, Ultramariini , Rauhanorkesteri keräsivät paikalle lähes kolmesataa kuulijaa. Seuraavana paivana ohjelmassa oli Sivan Pride -kulkue sekä avoin seminaari otsikolla Tee työtä, jolla on tarkoitus. Lauantai-ilta jatkui vielä musiikin merkeissä yläkaupungilla sijaitsevassa baarissa. "KULKUEEN tarkoituksena on kiinnittää huomiota aiheeseen positiivisessa hengessä. Toisinaan on ollut kaikenlaisia protestimarsseja ja vastaavia, mutta tässä tuodaan poliittista sanomaa enemmänkin hauskanpidon ja hyvän meiningin lomassa", kertoo kulkueessa mukana ollut ja AKLssä kausiluontoisesti toimiva Panu Väänänen. Kulkueen jälkeinen seminaari keräsi Ilokiveen kolmisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa ja keskustelijaa. Mukana oli ihmisiä muiden muassa erilaisista poliittisista ryhmittymistä sekä järjestöistä. Keskustelun avasi AKL:n hallituksen jäsen Sampsa Oinaala, jonka alustus käsitteli sivareiden asemaa ja järjestelmän epäkohtia sekä Suomen Puolustusvoimien roolia muuttuneen maailmantilanteen edessä. "Siviilipalvelusmiesten julkisuuskuvassa heidän tekemänsä yleishyödyllinen, merkittävä ja kustannuksiltaan edullinen työ jää sivuosaan. Arvostuksen vähäisyys näkyy esimerkiksi palveluspaikkojen ylläpitovelvoitteiden laiminlyömisenä. Valtiokaan ei niistä huolehdi, vaikka siviilipalvelus on sen määräämä vaihtoehto", Oinaala totesi. OINAALA KATSOI armeijan nykyisen reservin tarpeettoman suureksi ja totesi, ettei ikäluokkien enemmistön varusmiehiksi kouluttamisen aiheuttamista kustannuksista juuri julkisuudessa keskustella. "Reservin koko Suomessa hipoo väkilukuun suhteutettuna maailmanennätystä, vaikka kylmän sodan aikaiset uhkakuvat ovat lakanneet olemasta. Reserviä voitaisiin pienentää tekemällä siviilipalveluksesta tasavertainen vaihtoehto varusmiespalveluksen rinnalle. mitä se ei nykymuodossaan ole." Vihreiden varakaupunginvaltuutettu Jouni Vauhkonen totesi niin ikään maailman ja armeijan aseman muuttuneen. "Reserviä on syytä pienentää. En silti usko, että sivareiden määrän lisääminen tai palkka-armeija olisivat järkeviä ratkaisuja", sanoi Vauhkonen. Oinaalakaan ei nähnyt parhaana vaihtoehtona kaikkien armeijasta kieltäytyvien siirtymisiä siviilipalvelukseen. "En myöskään kannata palkka-armeijaa, mutta julkisessa keskustelussa se ja nykyisen kaltainen järjestelmä on nähty ainoina vaihtoehtoina. Mitään välimuotoja ei ole otettu esille. Suuret massat ovat joka tapauksessa käyneet nykyaikaisessa sodankäynnissä tarpeettomiksi." puolustus heikkenee. Tämä taas ajaa Suomea kohti NATO-jäsenyyttä, mitä vastustan. Itsenäinen puolustus on paras vaihtoehto." VIRINNEESSÄ keskustelussa käsiteltiin muun muassa siviilipalveluksen 13 kuukauden pituutta. Enemmistö katsoi, että palvelusta olisi syytä lyhentää. Eräs vastustava kommentti korosti armeijan olevan ympärivuorokautisia palvelusta, joka jo puolessa vuodessa vastaa vuotta siviilipalvelusta, sekä sivareiden korkean vaatimustason olevan syynä ongelmiin, "Kahden täysin erilaisen palvelusmuodon vertailu on mahdotonta ja irrelevanttia. Ainoa objektiivinen mittari on palveluksen kesto. Armeijassa pilkat palvelusajat täytetään enimmäkseen sellaisiin halukkailla. Siviilipalvelus aiheuttaa pitkän katkoksen esimerkiksi opintoihin", sanoi Oinaala. VILKAS KESKUSTELU rönsyili edelleen sivariaiheen ulkopuolelle pohtimaan muun muassa sotien luonteen muuttumista, maailmanpoliittista tilannetta, terrorismia sekä NATOin, YK:n ja Yhdysvaltain rooleja kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa. Seminaari päättyi järjestäjien kiitokseen osallistuneille. Ilmaan heitettiin myös toive vastaavanlaisen teemaviikonlopun järjestämisestä säännöllisemmin.» K U U D E N kuukauden armeijakoulutuksen saanut yleisön edustaja ilmoitti mielipiteenään vahvan reservin olevan Suomen puolustuksen perusta. "Jos sitä pienennetään, ' ^ Aseistakieltäytyjäliiton Jyväskylän paikallisosaston organisoima SivariPride -kulkue marssi halki keskustan huutaen sekä "Rauhaa rajalle" että nihilistisemmin "Rautaa rajalle". hengentuote Hautausmaan portti kirkuu ilkeää nauruaan Ortodoksit katsovat pahalla silmällä mullan alta kun tanssin hautojen vieriä vähä-älyisen turistin elkein (joka olenkin, melkein) Kuuma kesä taivuttaa risiit ja varjot lehmäntattien ylle, madot sisään Ei lie ollut tyhjän käyviä näillä vainajista kasvavilla jäkälillä auton tyhjäkäynti pölyisen tien varrella olemme jonkun toisen maalla ANTTI ERONEN f MITTAKALUSTE E. Aumanen Oy • KEITTIÖT • VAIHTO-OVET» KYLPPÄRIT • ETEISRYHMÄT T:STO (014) 252 233, 040 502 8879 EDUSTAJA M. Paakkari 050 3580 828 ^Pl3li*111a"n -7nl S tfsrav S !1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOPAINO • c o p y D s h o p * P A L V E L U P I S T E Kopiot 5 snt Kopiot samalla kortilla ympäri yliopistoa, 1 3 Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) D Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) A 1 » H V ARK 10-19 LA 10-14 o p t i k k o Silmätysten näytäl hyvältä • KEUONKESKUS, PRISMA puh. (014)244 226
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 . KUUTOSSIVUNKUVA Espanja edari ja hallitus £> i m Syksyn toinen JYYn edustajiston kokous (7/20O2)pidettiin Ilokivessä 2. lokakuuta. JYYn sääntöuudistus sai tässä loisessakin käsitetyssä edarin enemmistön hyväksynnän, ja näin ollen viime kokouksessa muokatut uudistetut säännöt menivät läpi. Nyt säännöt ovat lähetetty yliopiston rehtorille vahvistettavaksi. Toinen käsittely käytiin jopa yllättävän yksimieliseen sävyyn eikä puheenvuoroja juurikaan käytetty. Suurin sääntöuudistuksesta koituva muutos on siirtyminen kaksivuotiseen edustajistokauteen. Päätöstä voi sanoa historialliseksi, olihan sitä valmisteltu neljännesvuosisata. Vielä seuraavissa edustajistovaaleissa valitaan yksivuotinen edustajisto, mutta sen jälkeen valitaan edustajat kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Järjestäytymiskokous pidetään uudistuksen jälkeenkin joka vuosi. Tällä kertaa uudistusta ei enää käsitelty pykälä pykälältä, vaan säännöt piti joko hyväksyä tai hylätä yhtenä kokonaisuutena. Hylkäämistä ei kukaan esittänyt, joten sääntöuudistuksesta ci tarvinnut äänestää. JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen esitteli edustajistolle Katri Kasi ikäisen tekemän yhteisökuvatutkimuksen, jossa käytiin läpi jäsenistön mielikuvia JYYstä ja sen toiminnasta (lisää tutkimuksesta viereisessä jutussa). Anna Kainulaiselle myönnettiin ero KOAS:n valtuuskunnasta. Hänen tilalleen nimitettiin loppukaudeksi, eli kuluvan vuoden loppuun saakka, Tiina Oksanen. Ex-sosiaalisihteeri Piia Järvenpäa-Kansikas pyysi eroa Jyväskylän yliopiston työsuojeluvaltuuskunnasta. Ero myönnettiin ja hallituksen ehdotuksesta tilalle valitaan tästä lähtien aina kulloinen sosiaalisihteeri, eli tällä hetkellä Tuomas Viskari. Varajäsenenä jalkaa Tiina Jauhiainen Erot edustajistosta myönnettiin Kari-Pekka Autiolle, Sanna Hautalalle ja Mikko Vainikalle. Samalla todettiin Minna Hautamäen nousseen edustajiston varsinaiseksi jäseneksi ja Kirsi Biskopin varajäseneksi. Edustajiston varajäseniksi nousivat myös Anastasia Leikas ja Mikko Wahlman. Aloiteja kyselyrintamalla oli hiljaista tässäkin edustajiston kokouksessa. PETRUS KOSKIMIES PALVELUJA KIINNI MARRASKUUSSA Osa hallintorakennuksen kakkoskerroksen palvelupisteistä on marraskuussa kiinni. Opintotukipalvelut, niin asiointikuin puhelinpalvelutkin. ovat suljettuina 6.-8.11. koulutustilaisuuden takia. Opiskelijapalvelujen puolella rekisterit ja ilmoittautumispalvelut ovat kiinni ja liikuntasihteeri pois paikalta 7-8.11. PROFESSORI JOKIPIILLE LÖNNROT-MITALI Haja-asutusalueiden sekä lasten ja nuorten kulttuuritoiminta saivat erityistä huomiota Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston tämänvuotisella apurahakierroksella. Keuruulla pidetyssä vuosijuhlassa jaetuin ennätysmäiset 333 000 euroa apurahoina 74 henkilölle tai työryhmälle. Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kontula luovutti vuosijuhlassa Suomalaisia suurmiehiä -sarjan Lönnrot-mitalin emeritusprofessori Mauno Jokipiille elämäntyöstä Suomen historian tutkijana ja opettajana sekä erityisesti monitieteisen paikallishistoriatutkimuksen edelläkävijänä. Juhlassa myönnettiin myös Keski-Suomen journalistirahaston journalistipalkinto toimituspäällikkö Heikki Marttilalle pitkästä ja näkyvästä urasta Keski-Suomen maakunnan hyväksi. Tieteen apurahoista suurimmat ohjattiin väitöskirjahankkeisiin, joista suurimmat apurahat saivat kauppatieteiden maisteri Henri Teittinen yritysten toiminnanohjausjärjesielmien investointiprosessia käsittelevään väitöskirjaan, filosofian maisten Katja Tynkkynen lajien välisiä vuorovaikutuksia ja niiden evolutiivisia seurauksia käsittelevään väitöskirjatyöhön, yhteiskuntatieteiden maisteri Pessi Lyyra itsetietoisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhö ja filosofian maisteri Miia Suuriniemi osteoporoosille altistavia kollageenimutaatioita selvittävään väitöskirjaan. VIINIKKALA OPISKELIJAJÄRJESTÖN JOHTOON Nordens Konservativa Student Union (NKSU) valitsi vuosikokouksessaan Reykjavikissa 12.10. uudeksi puheenjohtajakseen 25-vuotiaan Juha Viinikkalan. Viinikkala oli Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuuutisia hatkunnan asettama ehdokas. Juha Viinikkala on kotoisin Suomussalmelta ja opiskelee kauppatieteitä Oulun yliopistossa. Aiemmin hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja toimi Jyväskylän yliopiston kokoomusopiskelijöiden puheenjohtajana sekä JYYn edustajiston jäsenenä. Juha Viinikkala on Tuhatkunnan liittohallituksen jäsen vastuualueenaan kansainväliset asiat. Nordens Konservativa Student Union on yhteispohjoismainen opiskelijajärjestö, johon kuuluvat konservaiiiviopiskelijoiden kattojärjestöt kaikista Pohjoismaista. NKSU:n toimisto sijaitsee Tukholmassa, jossa sen pääsihteeri työskentelee. Liitto vaikuttaa yhteispohjoismaisilla foorumeilla ja pyrkii toiminnassaan edistämään Pohjoismaiden välistä kanssakäymistä. SATUTOHTORISTA VUODEN ALUMNI Jyväskylän yliopiston alumnijärjestö JYKYS (Jyväskylän yliopiston ja korkeakoulun seniorit ry) palkitsi ansioituneen yliopistosta valmistuneen henkilön eli Vuoden alumnin yliopistopäivillä perjantaina 11. lokakuuta. Valinta osui tällä kertaa ansioituneeseen aikuisopiskelijaan, avoimesta yliopistosta tohtoriksi ponnistaneeseen FT Hilkka Ylöseen. "Hilkka Ylönen edustaa avoimen yliopiston yhtä keskeistä opiskelijaryhmää: naisia, jotka keski-iällä lasten kasvettua ovat saaneet aikaa itselleen ja alkavat tuolloin hakea uutta sisältöä elämäänsä", totesi palkinnon luovuttanut johtaja Jorma Keränen avoimesta yliopistosta. Ylönen aloitti kesällä 1989 erityispedagogiikan opinnot avoimessa yliopistossa ja suoritti kolmessa vuodessa yli 100 opintoviikkoa erityispedagogiikan aikuiskasvatuksen, kasvatustieteen, ufosolian ja psykologian sekä tilastotieteen opintoja lyöskenncllcn samanaikaisesti farmaseuttina Palokan terveyskeskuksessa. Keväällä 1992 hän pääsi ns. avoimen yliopiston väylän kautta yliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi pääaineenaan erityispedagogiikka. Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti 1994 ja aloitti heti sen jälkeen jatko-opinnot. Kasvatustieteen tohtoriksi hän väitteli 1998. Ylönen tutki väitöskirjassaan lapsia sadun kuulijoina, näkijöinä ja kokijoina. Väitöksen jälkeen Hilkka Ylönen on toiminut satujen tutkijana ja on mm. kirjoittanut kirjan "Loihditut linnut satujen merkitys lapselle" sekä yhdessä Pertti Luumin kanssa kirjan "Kertomus on tie". Lisäksi Ylönen on kirjoittanut tutkimusalueeseensa liittyviä artikkeleita useisiin lehtiin sekä pitänyt aiheesta luentoja eri puolilla Suomea. JYY on lämmin, mutta etäinen JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskuntaa pidetään lämpimänä ja avoimena, mutta samalla etäisenä ja vaikeasti lähestyttävänä. Paradoksi paljastui Katri Kastikaisen laatimasta JYYn yhteisökuvatutkimuksesta. Siinä selviteltiin, kuinka tuttu JYY jäsenilleen on ja mitä mieltä omasta ylioppilaskunnasta ollaan. Lomakekyselyyn vastasi 81 JYYn jäsentä kaikista yliopiston tiedekunnista. PÄÄSIHTEERI Matti Mäkinen jakeli kyselylomakkeen myös edaattoreille, joista 20 vastasi. Mäkinen toteaa yhteenvedossaan, että tutkimuksen perusteella JYY tunnetaan ja siitä välittyvä kuva on "ihan ok". Parantamisen varaa kuitenkin on. Ensimmäinen "rivijäsenelle" syntyvä mielikuva JYYstä oli llokivi ja ylioppilastalo, edustajistolle taas edustajisto. Vastanneista osalle JYY ei synnyttänyt minkäänlaisia mielikuvia. Peräti 69 prosenttia vastanneista ei tiennyt, että kaikilla JYYn jäsenillä on oikeus osallistua valiokuntien toimintaan. JYYN IMAGO oli vastanneista 65 prosentin mielestä hyvä, multa kukaan vastanneista ei pitänyt imagoa erinomaisena. Yhteisten asioiden hoitoon, monipuolisiin palveluihin ja aktiiviseen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Mutta toisaalta JYY koettiin vaikeasti lähestyttäväksi eikä kovin näkyväksi, ja tiedotus koettiin riittämättömäksi, vaikka sitä pidettiinkin luotettavana ja tarpeellisena. KOULUARVOSANAKSEEN JYY sai 7,5 eli tyydyttävä. Tutkimus on Mäkisen mukaan poikinut monenlaisia suunnitelmia. Yo-talollc suunnitellaan avoimien ovien päiviä. JYYlle laaditaan syksyn aikana kokonaisvaltainen tiedotusstrategia. Puheenjohtajien ja pääsihteerin kyselytunnit ovat pohdinnan alla. Vaikeasti lähestyttävyyteen halutaan vastata lähestymällä. Luennoille ja kahviloihin suunnitellaan rentoja "täsmäiskuja", joissa kerrotaan JYYn tulevista tapahtumista ja otetaan vastaan ideoita ja toiveita. Ihmisiä halutaan aktivoida mukaan toimintaan ja tapahtumiin valiokuntiin sekä harrasteja ainejärjestöihin. ANNA-MAIJA TUULIAINEN -I
• J>vi«Mäp Ylioppilaslehti 12/2002 B ttä ti osta TEKSTI: ESA KLEMOLA, KUVA: JYRKI BRANDT KAIPAATKO MIELENRAUHAA ja hetken hiljentymistä stressaavan tentiipuiken tai työkiireiden keskelle? Japanilaisperäisen zen-meditaation johdantokurssi starttaa Ryhtilässä kampusalueella sunnuntaina 20. lokakuuta kello 11. Itämaisen mietiskelytekniikan perusteisiin johdatetaan kaikkia asiasta kiinnostuneita jo neljäntenä peräkkäisenä syksynä. Tänäkin vuonna kurssilaisia opastaa Ari Tikka Helsinki Zen-Centeristä. "Johdantokurssilla käydään ensinnäkin läpi meditaatiotekniikkaa eli oikeaa istumaasentoa ja hengitystapaa. Toiseksi kurssilla pyntaan myös kertomaan hieman zen-meditaation kulttuuritaustasta ja alkuperästä osana buddhalaista perinnettä, kertoo Markus Vattulainen Jyväskylän zen-ryhmästä. Zen saattaa olla sanana trendikäs ja mystinen, mutta Markuksen mukaan zen-meditaatiossa on kyse hyvin käytännönläheisestä toiminnasta. Pelkistetysti kyse on meditaatiomuodosta, jossa keskitytään tarkkailemaan omaa sisäänja uloshengitystä istumaasennossa. Zen-meditaatioon ei liity erityisiä opinkappaleita, liikesarjoja, mantroja tai askeettisia piirteitä, toisin kuin useisiin intialaisperäisiin tekniikoihin. Alkuvaiheessa harjoitellaan kurinalaisesti perinteisiä muotoja noudattaen, lattialla tai matalalla seiza-penkillä istuen. ITSE ZEN-MEDITAATION, zazenin, tekniikka on syntynyt Intiasta Kiinan kautta Japaniin levinneen zen-buddhalaisuuden piirissä. Siitä muodostui vuosisatojen aikana keskeinen osa japanilaista kulttuuria ja uskontoa. Nykyään kyseisen meditaatiotekniikan harrastajia löytyy ympäri maailmaa. Suomessakin zazenin harrastus on vallannut maaperää varsinkin Helsinki Zen-Centerin aloitettua toimintansa 90-luvun puolivälissä "Kun ihminen keskittyy tarkkailemaan omaa hengitystään, hän oppii samalla olemaan myös takertumatta ajatuksiin, joita nousee hänen tajuntaansa. Kurinalaisten harjoitusten kautta mielentyyneys kasvaa. Keskeistä on se, että ihminen oppii olemaan läsnä siinä hetkessä, jossa on." MARKUS VATTULAISEN mukaan meditaatiota voi harrastaa monista eri lähtökohdista. Mietiskelyn sijaan hän kuvaa sitä piMarkus Vattulaisen mukaan eri ihmiset harrastavat zen-meditaatiota eri lähtökohdista: toisille se tarkoittaa stressin poistoa ja mielenrauhaa, toisia taas kiehtoo tekniikan buddhalainen tausta. kemminkin hiljentymiseksi, jossa turhat ajatukset suljetaan pois mielestä. Toisille se on tapa pyrkiä mielentyyneyteen ja poistaa stressiä. Toiset taas harjoittavat sitä enemmän uskonnollissävytteisesti, yhteydessä sen buddhalaiseen taustaan. Markus kertoo itse innostuneensa harrastuksesta buddhalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kautta. Nykyään vapaamuotoiseen paikallisten zen-meditaation harrastajien ryhmään kuuluu puolenkymmentä aktiivijäsentä. Johdatuskurssit ovat puolestaan keränneet kerrallaan 20-30 asiasta kiinnostunutta. "Yleensä zen-meditaatiota harjoitetaan noin 20-30 minuutin ajan päivässä, mutta edistyneempi harrastaja oppii harjoittamaan sitä tietyssä mielessä koko ajan." Nelituntisen johdantojakson lisäksi zenmeditaation kurssi sisältää kaksi kaikillle yhteistä harjoituskertaa. Kurssille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon ja myös asu on vapaa. Ainoastaan jonkinlainen istuma-alusta olisi suotavaa tuoda mukana Ryhtilään. Osallistumismaksu on kuusi euroa. Lisätietoja antaa sähköpostitse Taina Kelavirta osoitteessa takelavi@cc.jyu.fi.» SURVIVAL KIT auttaa vaihto-opiskelijat alkuun i varjopääkkäri URHEILIJASTA PITKÄTUKKAROKKARIKSI Paljastin tässä yksi ilta eräälle kaverilleni, että taustaani kuuluu aktiiviurheilijan menneisyys. Minulla nimittäin on kilpakävelyn SM-pronssimitali 15-vuotiaiden poikien sarjasta. Kuten kaverini totesi, sitä ei heti päälle päin uskoisi. Mutta miten kiltistä urheilijanuorukaisesta sitten kasvoi pitkätukkarokkari ja urheilunvastainen baareissa kököttelijä? Suurin käännekohta oli viimeinen kisani. En ikinä unohda tuota kaunista ja aurinkoista kesäpäivää. Osallistuin suuriin yleisurheilukilpailuihin Tampereella. Minun lajini oli kisapäivän viimeinen ja aluksi kaikki vaikutti hyvältä. Tosin alkuverryttelyn lakia minulla oli hiki jo lähdössä. Katsomo oli melkein täynnä ja fiilis oli hyvä vielä lähtöviivalla. Lähtölaukauksen jälkeen fiilis katosi. Sen jälkeen näin vain selkiä, ja pahinta oli se, että näin samat selät monta kertaa muiden ohittaessa minut kierroksella. Matkaa kun oli viisi kilometriä, niin siinä nopeimmat ehtivät ohittaa minut ihan tarpeeksi monta kertaa. Tästähän seurasi se, että olin kärkikolmikkoa ainakin neljä kierrosta jäljessä. Minä taivalsin raskain askelin kohti maalia ja puolesta välistä eteenpäin tallailin reittiä yksin. Kaikki muut olivat jo maalissa, kun minä totesin, että matkaa on jäljellä vielä kolme kierrosta. Tunnelmaa ei lainkaan nostanut se, että muut eivät jaksaneet odottaa, vaan sarjan palkinnot jaettiin ennen maaliin pääsemistäni. Siinä sitä sitten käveltiin ja kärkikolmikko naureskeli palkintopallilla. Kesken en silti jättänyt, vaan suomalaisella sisulla jatkoin urakkaani. Vihdoin ja viimein selvisin loppusuoralle ja huomasin, että suuressa katsomossa istui enää autokuskini, joka oli ainoa, joka jaksoi katsoa kilpailun loppuun asti. Huulta purren otin vastaan säälittävän sisupalkinnon ja kuuntelin selostajan mehutusta. "Annetaan suuret aplodit Petrus Koskimiehelle, joka urheasti jaksoi kisan loppuun asti!" ja muuta yhtä säälittävää. Voitte kuvitella kuinka massiivisilta kuulostavat yhden katsojan ja parin toimitsijan "suuret" aplodit. Häpeän ja kiukun keskellä päätin välittömästi, etten enää koskaan kilpakävele. Niinpä heitin lenkkarit ja tuulipuvut pois silmistäni ja ostin Nirvanan kaikki levyt. Sen jälkeen ei ollut enää takaisin kääntymistä, vaan minusta kasvoi kapinoiva rokkari. PETRUS KOSKIMIES JYVÄSKYLÄN yliopistoon saapuvat vaihto-opiskelijat voivat halutessaan hakea itselleen ns. Survival kitin ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeriltä. Lahjoituksista ja ostetuista tavaroista koostuva paketti sisältää peruselämiseen tarvittavia asioita. Hyvin harva vaihtari tuo mukanaan omia tavaroita, sillä niiden kanssa matkustaminen on työlästä. "Alunperin on jaettu pelkästään lahjoituksia, eli toisin sanoen sitä tavaraa, mitä tarjolla on ollut. Tuolloin ei ollut vielä mitään peruspakettia, eikä toimintaa kontrolloitu", kertoo yo-kylän vapaa-aikasihteeri Hanna Hirvonen, joka hoitaa pakettien jakamisen ja huolehtii homman toimivuudesta. "Itse olen ollut kaksi kertaa vaihdossa ja huomannut, että Suomessa jo vaihtooppilaan vastaanottaminen on eri tasolla kuin muualla. Survival kitin ansiosta vaihtareiden ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia tavaroiden perässä. Nyt he saavat meiltä käyttöönsä patjan, tyynyn ja lakanat sekä vähän astioita ja ruokailuvälineitä." Hannan syksy onkin pitkälti vierähtänyt survival kittejä jakaessa. "Nyt on jo kiireisin aika mennyt. Suurin osa vaihtareista tuli syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin töitä sai tehdä toden teolla. Vaihtareita tulee kyllä lisää syksyn aikana, mutta pienemmissä erissä." Survival Idt maksaa vaihtarille 20 euroa. Noutaessaan paketin vaihtari maksaa joko 60 euron tai 50 euron pantin, riippuen siitä, ottaako patjan vai ei. Paketin palautettuaan saa siis takaisin joko 40 tai 30 euroa. Kaupasta ostettuna kitin sisältämiä tavaroita ei saa alle 50 eurolla. Tänäkin vuonna vaihto-oppilaita tuli sen verran enemmän edellisiin vuosiin nähden, että JYY joutui ostamaan varastoon uutta täydennystä 1500 euron edestä, koska vanhat tavarat eivät olisi millään riittäneet. "Selvää säästöähän tämä on. Olen itse joskus joutunut toteamaan tilanteen, jossa vaihto-oppilas ostaa ensin tavarat itse ja heittää ne sitten pois. Tuollainen tulee sekä rahallisesti kalliiksi että lisää jätettä. Nyt vaihto-oppilaat kierrättävät tavaroita, eli seuraavan vuoden vaihtarit käyttävät samoja tavaroita." Kierrättämisessä on myös toinen puoli. "Paistinpannujen kanssa on ollut vähän ongelmia, sillä teflonpintainen pannu menee tosi herkästi pilalle. Ei tarvitse kuin vetää haarukalla jäljet pintaan. Tämän takia osasta paketteja puuttuukin kokonaan paistinpannu, mikä on aiheuttanut vähän närää. Eikä paistinpannuja pystytä hankkimaan niin nopeasti kuin tarvittaisiin. Mutta muuten vaihtarit ovat olleet tosi tyytyväisiä, kun ei tarvitse tuoda omia kamoja", Hanna kertoo. SUOSIOSTA KERTOO MYÖS se, että yli 90% tulevista vaihto-oppilaista noutaa paketin. Tänä vuonna vaihtooppilaita tuli yli 260 ja kitejä on tällä heticellä liikkeellä 225 kappaletta. Survival kitiin voi hakea täydennyksiä Hannalta. Varastot suorastaan pursuavat tavaraa ja joukossa on myös vähän erikoisempia yksilöitä. "Verhoja ja lisää lakanoita on kysytty paljon. Myös astiat ja pöytälamput ovat haluttuja. Siivotessani varastoa löysin paljon edellisten vaihtareiden lahjoittamia tavaroita. Tavaroiden seasta löytyi esimerkiksi toppatakki, pelejä ja hauska CD-teline." Näiden lisäksi varastossa lepää kahvinkeittimiä, imuri, tekokukkia ja paljon astioita. "Survival kit -varasto kaipaa aina täydennystä kasvavan vaihto opiskelijoiden määrän takia. Erityisen mielellään otan vastaan kattiloita, paistinpannuja, pöytälamppuja, verhoja, isoja lautasia sekä nukkumisvälineitä", Hanna listaa. Lisäksi tervetulleita ovat kaikki keittiöja siivousvälineet. Lahjoitusten tulee olla ehjiä ja puhtaita. PETRUS KOSKIMIES Tiistaina 29.10. kello 16-20 jo perjantaino 1.11 kello 12-14 Kortepohjan ylioppilaskylässö C-talosso sijaitsevassa Survival kit -varastossa otetaan vastaan lahjoituksia.
• O Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 TEKSTI JA KUVA: JOHANNA SALMELA Syyjväsytoys saattaa lannistaa Syfcjy to o surut) f>ojeroor> SYKSY TUO joka vuosi tullessaan kylmän sään ja pimenevät illat. Toisille syksy on vuodenaika siinä missä kevätkin, ja kesän hiipuminen tuo heille tullessaan vain uutta virtaa ja uusia haasteita. Joillekin syksy on kuitenkin väsymyksen ja masentuneisuuden aikaa. Opinnot maistuvat puulta, jos maistuvat ollenkaan. Ainut aktiviteetti, josta opiskelija lokakuun pimeydessä jaksaa innostua, on nukkuminen. Ennen niin sosiaalisesta sopulistamme saattaa muodostua varsinainen kotihiiri. PROSESSITEKNIIKKAA opiskeleva Lotta ei juuri huomaa itsestään syksyn tullen masennuksen merkkejä, mutta väsymys kyllä yllättää aika ajoin. "Taidan olla jotenkin piilomasentunut, kun koko ajan väsyttää ja tekee mieli makeaa." Ilmastonmuutoksella on oma osansa väsymykseen, mutta myös opiskelu väsyttää. "Tekemistä riittäisi aamusta yöhön saakka ja välillä tuntuu, ettei sekään aika riitä." Lotan lääke syysväsymykseen on liikunta ja nukkuminen. "Yritän ainakin nukkua enemmän, mutta aika harvoin siihen on aikaa. Eikä väsyneenä aina jaksa sitten Uikkuakaan", Lotta toteaa. "LÄHINNÄ KOEN olevani väsynyt, en niinkään masentunut", kertoo puheviestintää opiskeleva Talvikki. Hänelle väsymys näyttäyttyy konkreettisesti juuri silloin, kun aamulla pitäisi nousta ylös sängystä ja lähteä luennolle tai aloittaa vaikkapa Syysväsymys saattaa pitkittyessään muuttua masennukseksi. Opiskelija ei saa jäädä yksin ongelmiensa kanssa, meille voi tulla juttelemaan ihan pienistäkin murheista, YTHS:n mielenterveyspalvelujen vastaava psykologi Asko Hietala muistuttaa. esseen kirjoittaminen. Tiedän kyllä, että liikkuminen auttaisi väsymykseen, mutta silti se jää aika vähälle. Joskus palkitsen itseni syömällä jotain hyvää, mikä sitten piristää hieman. Paljon enemmän tulee myös naposteltua kaikkea pientä sen sijaan, että laittaisi ihan kunnon ruokaa." Talvikki pyrkii ennaltaehkäisemään masennusta myös tapaamalla ystäviään. Mutta jos kurja olo pääsee yllättämään, tekee mieli olla vain omissa oloissaan. "Onneksi poikaystäväni raahaa minut tuolloin ylös siitä murheen suosta, johon olen vajonnut", Talvikki hymähtää. TALOUSTIETEITÄ opiskeleva Sami toteaa olevansa syksyllä masentunut ajoittain. "Lähinnä se ilmenee siten, että mikään ei oikein huvita eikä innosta. Itseään pimän niskasta kiinni kuin aikaisemmin, että saa tehtyä asioita." Myös Samin lääke masennukseen on liikunta. "Jos vaan saa itsensä lähtemään liikkeelle, niin kyllähän se auttaa. Mutta aina ei saa it\ sestään niin paljoa mi", Sami harmittelee. Väsymys on Samillekin tuttu tunne. "Ihan sama, kuinka paljon nukkuu, silti aina väsyttää. Ja koko ajan on jotenkin saamaton olo", Sami tiivistää tuntemuksiaan. OPISKELIJOIDEN syysväsymys ei ole mitenkään harvinainen ilmiö. Se on huomattu myös YTHS:llä. "Meille tulee päivittäin lisää opiskelijoita, jotka haluavat puhua ongelmistaan", YTHS:n mielenterveyspalveluiden vastaava psykologi Asko Hietala kertoo. Tämä syksy on ollut mielenterveyspalveluissa kaikkien aikojen vilkkain. Tulijoita riittää jo ihan jonoksi asti. Osasyy ruuhkaan on jatkuvasti kasvava opiskelijamäärä, mutta se ei yksin selitä tilastoja. "Nykyisin pidetään onneksi entistä hyväksyttävämpänä tulla juttelemaan, jos on paha olla. Opiskeljoiden kynnys puhua mieltään painavista asioista on selvästi madaltunut. Mielenterveyspalveluiden hyödyntämistä ei enää häpeillä" r Hietala toteaa. Opiskelun tuoma valtava työmäärä, uusi asuinympäristö ja sosiaalisten suhteiden vähyys saavat opiskeli"TÄMÄ SYKSY O N OLLUT MIELENTERVEYSPALVELUISSA KAIKKIEN AIKOJEN VILKKAIN." jan mielen s y n k k e n e m ä ä n . Varsinkin fukseille astuminen yliopistoni a a i 1 m a a n saattaa joskus olla niin mullistava muutos, että se saa ajatukset sekaisin. "Opiskelijoita vaivaa eränlainen maanantaiaamun ankeus. Työhön ryhtyminen koetaan jotenkin pelottavana ja ahdistavana." JOS MIELI on väsynyt, on sitä usein myös ruumis. "Opiskelijat ovat myös fyysisesti todella väsyneitä, sillä he eivät ehdi nukkua tarpeeksi", Hietala huomauttaa. Tähän on Itänen mukaansa syynä muun muassa se, että suurin osa opetuksesta keskittyy uisiaille, keskiviikolle ja torstaille. Päivät muodostuvat lopulta niin jättimäisen piikiksi, ettei opiskelijalla ole aikaa hoitaa edes välttämättömimpiä asioita, kuten käydä keskustassa pankkiautomaatilla. "En tiedä, miksi laitoksilla toimitaan näin, mutta opiskelijaa se ei ainakaan palvele", Hietala kritisoi opetuksen keskittymistä. Vaikka mielenterveyspalveluissa ehkä joutuukin jonottamaan, ei ongelmiensa kanssa pidä silti jäädä yksin. Ennen pid<ää jokainen halukas pääsee vastaanotolle. "Meidän tavoitteemme on tehdä nimenomaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Siksi kenenkään ei kannata jäädä odottelemaan, vaan tulla juttelemaan mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin", Asko Hietala muistuttaa. "Liian pieniä murheita ei olekaan."» Potkuja palloon ja kulttuurimuuriin TEKSTI JA KUVA: ANTTI NISKANEN HIPPOSHALLI OLI lokakuisena keskiviikkona täynnä erilaisia liikuntapisteitä: koripalloa, jääkiekkoa, dansia ja tulitikunheittoa sekä infopisteitä niin hiihdosta kuin YTHS:stäkin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ylioppilasja opiskelijakunnat yhdessä Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa nimittäin järjestivät Poltetta Puntissa-kiertueen, jonka viimeinen pysähdyspaikka 9. lokakuuta oli Jyväskylä. Hallin keskelle aamulla kello kymmenen aikaan kokoontuneilla oli myös erityinen syy olla paikalla. Lattialle puhalletun jalkapallokentän reunojen sisällä potkittiin palloa kahden sekajoukkueen voimin: niin yliopiston suomalaisja ulkomaalaisopiskelijat kuin maahanmuuttajanuoretkin olivat saaneet kutsun monikulttuuriseen jalkapalloturnaukseen. Järjestelyistä vastannut JYYn hallituksen jäsen Anne Kettunen kertoi viime talvena syntyneestä ideasta. JYYn kansainvälisen toiminnan valiokunta yhdessä kehy-työryhmän kanssa alkoi kartoittaa maahanmuuttajien yhdistyksiä ja päätti ehdottaa Jyväskylässä toimivalle Rajat Rikki Ry:lle yhteistyön aloittamista monikulttuurisella jalkapalloturnauksella. ENSIMMÄINEN TURNAUS pidettiin tänä keväänä, jolloin paikalle saapui noin viisikymmentä pallottelijaa, niin suomalaisia, vaihto-oppilaita kuin maahanmuuttajiakin. "Liikunta antaa ihmisille helpomman mahdollisuuden tutustua toisiinsa", Kettunen tähdentää ja jatkaa: "Liikunta rikkoo ennakkoluuloja ja edistää suvaitsevaisuutta." Toisin sanoen turnausten järjestäminen on helppo tapa aloittaa monikulttuurinen kanssakäyminen. Osanotto ei tällä kertaa ollut yhtä runsasta kuin keväällä: pelaajia oli paikalla noin tusinan verran. Vaikka turnaus jäi rennoksi kahden joukkueen pallotteluksi, jossa ei maaleja laskettu, saatiin kaksi sekajoukkuetta silli aikaan Pelin aikana ranskalainen vaihto-oppilas Pascal Sierra istui hetken vaihtopenkillä huilaamassa. Hän oli kuullut tilaisuudesta vaihto-opiskelijoiden fsnews -sähköpostilistalta ja kehui koko Poltetta Puntissa -tapahtumaa: "This is a great concept. You can see every sport, ali ldnds of Finnish sport." Timo Gustafsson, joka toimi edellisessä turnauksessa erotuomarina, vastaa kysymykseeni, miten kommunikaatio pelaajien välillä on sujunut: "No ei tuolla pelikentällä ehdi paljon puhua. Vaihtopenkillä tulee juteltua." Marraskuun alussa on tarkoitus jatkaa kulttuurien välistä kommunikaatiota, eli kokoontua Kirjailijatalolle viettämään iltaa ja kokkaamaan etnistä ruokaa. Lisäksi on suunnitteilla suvaitsevaisuuskeskustelu, joko viikon tai päivän mittainen.» Ranskalainen Pascal Sierra ja tsekkiläinen Martin Zlavek nauttivat kentän tapahtumista.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 H Auttamisen halu v i e TEKSTI: TUOMAS VISKARI, KUVA: MIIRA RAUHAMÄKI VE RE N LU O VUTTAJ AA KULJESKELETKO useinkin veripalvelun toimiston ohi ja tuumailet, pitäisikö poiketa luovuttamaan verta? Tai mietit kotona, pitäisikö käydä, kunhan saa aikaiseksi. "Useat ensimmäisen kerran verenluovuttajat ovat pohtineet useita kuukausia, jopa vuodenkin, ennen kuin ovat uskaltautuneet luovuttamaan", sanoo Mikko Sarvela, joka sosiologian gradussaan tarkastelee suomalaisia verenluovuttajia. Kuitenkin monet päätyvät sille ensimmäiselle kerralle tavalla tai toisella. Jotkut kokeilun halusta, toiset hyvän mielen vuoksi, toiset kavereiden puoliväkisin viemänä. Tai siksi, kun kotona ei ollut mitään syötävää ja veripalvelun tarjoamat pullakahvit houkuttelivat. KUN KERRAN ON verenluovutukseen vaivautunut, on todennäköistä, että se jatkossakin tuntuu hyvältä ajatukselta. Sarvelan tutkimukseen vastanneista verenluovuttajista alle sadasosa ilmoitti, että nyt tama saa ruttaa: 1 kiliä kyse on usein yläikärajan täyttymisestä tai siitä, että luovutus ei vain yksinkertaisesti ole sopinut henkilölle. Jos luovutuksen jälkeen on tullut esimerkiksi pahoinvointia, on se tietysti vähentänyt halukkuutta luovuttaa verta myöhemmin", Sarvela toteaa. Varpu Tuunanen Jyväskylän veripalvelutoimistosta sanoo jokaisen luovuttajan olevan tärkeä: "Veren tarve Suomessa on 1000 pussia päivässä. Jyväskylän toimistolla luovutetaan keskimäärin 35 pussia päivässä. Osa verivalmisteista säilyy vain muutaman vuorokauden, joten pitkään ei ilman uutta verta voida olla." SPR:n veripalvelu hakee jatkuvasti keinoja uusien luovuttajien löytämiseksi. Aina kun julkisuudessa on jokin vihje verenluovutuksesta, se näkyy luovuttajamäärissä. Viime aikoina vanhoja luovuttajia on alettu kutsua myös sähköpostitse ja tekstiviesteillä. NUORET JA opiskelijat ovat merkittävä ryhmä verenluovuttajina. Sarvelan tutkimuksen 2000 luovuttajan joukosta 43 prosenttia oli 18-30 vuotiaita. Näistä suurin osa on vielä ikänsäkin puolesta koulun penkillä. Jyväskylässäkin nuorten luovuttajien määrä on kasvanut takavuosiin nähden. Kun veripalvelu muutti muutama vuosi sitten Keskussairaalanmäeltä keskustaan Väinönkadulle, kasvoi nuorten luovuttajien määrä huomattavasti. VERTA VOI luovuttaa, jos on terve, 18-65-vuotias ja vähintään 50kiloinen. Yleisten kriteerien lisäksi jokaisen luovuttajan luovutuskelpoisuus arvioidaan erikseen sekä verinäytteen että kyselylomakkeen perusteella. Joukko, josta luovuttajat valikoituvat, on siis varsin laaja. Samoin se joukko, joka verta käy luovuttamassa. "Kiinnostava tulos tutkimuksessa oli se, että verenluovuttajat todellakin ovat ihmisiä laidasta laitaan. Sen paremmin koulutustaso, ikä kuin ammattiasemakaan ei ennusta verenluovutushalukkuutta. Naisia ja nuoria on tosin huomattavan suun osuus erityisesti uusista luovuttajista. Hyvin heterogeeninen joukko se kuitenkin on. Se, mikä luovuttajia näyttäisi yhdistävän, on halu auttaa toisia ihmisiä", arvioi Sarvela. TÄSSÄ VAIHEESSA allekirjoittanut penkoo laatikoitaan ja löytää todisteen edellisestä, kolmannesta luovutuskerrastaan. Siitä näyttää kuluneen sen verran aikaa, että pian on taas aika kääriä hihansa.» Jyväskyliin veripalvelutoimisto sijaitsee osoitteessa Väinönkatu 40Avoinna ma, ti, to klo 12-18 ja ke, pe klo 9-15. Lisätietoja: http://www.veripalvelu.fi Homomies ei saa luovuttaa verta Pasi Reinikainen on ahkera verenluovuttaja: takana on jo 3 7 täytettyä pussia. VERIPALVELUSSA NOUDATETAAN tiukkoja EUmaiden yhteisiä säädöksiä. Homomiesten veri ei ole kelvannut SPR:lle 1980-luvun puolivälistä lähtien. Ei, vaikka homoseksuaalilla olisi vakituinen parisuhde ja hän olisi käynyt HIV-testeissä. Pykälät ovat niin tiukat, että pikkupoikana raiskattu mieskään ei veripusseja pääse täyttämään. Kyseisenlainen tapaus on tullut vastaan ainakin Jyväskylässä useita vuosia sitten. Lesboille ei vastaavia rajoituksia ole tehty "Meidän kannaltamme työ on tehty helpoksi, ohjeita tulee noudattaa täsmällisesti. Jos tilastoja mennään tutkimaan, homoilla on ollut enemmän HIVja hepatiittitartuntoja, tietääkseni ainakin silloin alkuvaiheessa. Veren turvallisuus on kaikkein tärkeintä", korostaa sairaanhoitaja Varpu Tuunanen SPR:n Veripalvelusta Jyväskylästä. Luovutussäädökset ovat hänen mielestään silloin tällöin vaikeita tulkita. "Tällöin voimme soittaa luovuttajalääkärille, joka luovutuskelpoisuudesta päättää. Rankka se kielteinen päätös on joskus tehdä. Ei se ole välttämättä meidän ajatuksemme asiasta", hän paljastaa. SPR:N VERIPALVELUN JOHTAJA Jukka Rautosen mukaan käytäntö ei välttämättä ole oikeudenmukainen, multa siinä on lähdetty verensaajan oikeuksista. Eritellympi verenluovuttajalle tehty haastattelu ei hänen mielestään ole toiminut. Siksi jokaisen luovuttajan täyttämän lomakkeen kysymykset on pyritty pitämään yksinkertaisina. "Meillä on se kokemus, että jos ei kysymyksiä yksinkertaisteta, niin ne menevät vastaajalta ohi, eli niitä ei ymmärretä." Hän uskoo kuitenkin, että homoutta koskeviin säädöksiin tulee aikanaan muutoksia hitaalla aikataululla. EUalueella aiheesta käydään tiivistä keskustelua. UUSI TATUOINTI ON myös este verenluovutukselle vuoden ajan. Sen sijaan lävistyksistä on Varpu Tuunasen mukaan sairaanhoitajille annettu toisenlaiset ohjeet. Hoitajat voivat tarkistaa lävistysliikkeeseen soittamalla, että luovuttajan iholla kellivä koristus on tehty suomalaisessa liikkeessä kertakäyttöneulalla. Iso-Britanniassa vuosina 1980-1996 asuneet eivät saa hullun lehmän taudin takia edelleenkään luovuttaa punasolujaan. Kysymyslomakkeissa ei tarkenneta, onko potentiaalinen luovuttaja saanut saarilla ollessaan veripalvelusta verta, tai onko hän noudattanut kasvisruokavaliota. Rautosen mukaan kyseessä on "hätävarjelun liioittelu", mutta: "Jos noudattaisimme omaa linjaa Suomessa, niin meillä olisi vaikeuksia plasmalääkkeiden viennin kanssa." VEREN KAUTTA LEVIÄVIÄ tauteja ovat maksatulehdukset, joista pahimpina hepatiitit B ja C sekä harvemmin esiintyvät taudit HIV ja kuppa. HIV on tarttunut Suomessa veripussin kautta viimeksi vuonna 1985. MIIRA RAUHAMÄKI VERIFAKTAA • Veren luovuttaminen on Suomessa vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkiota. • Verta luovutetaan kerralla 450 ml eli n. 10 % veren kokonaismäärästä. • Luovuttajan pitää olla 18-65-vuotias, terve ja painaa vähintään 50 kiloa. • Verenluovutusten välillä on pidettävä vähintään 60 vuorokauden tauko. • Uuden verenluovuttajan on oltava alle 60-vuotias ja viimeksi kuluneen vuoden ajan Pohjoismaissa asunut. • Verenluovutuskelpoisuus tutkitaan tarkemmin paikan • Henkilöllisyys tarkistetaan kuvallisesta henkilökortista. • Tarkemmat tiedot esim. verenluovutuksen esteistä osoitteesta http:/Avww. veripalvelu, li
• • • • • EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Seksikäs lady vetää *& k a n s a l l i s p u v u n p ä ä l l e e n TEKSTI JA KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI Usko tai älä, kansallispuvun liivistä voi saada seksikkään asun. IHAN ENSIMMÄISENÄ ei tulisi mieleen, että kansallispuku tuo kiireestä kantapäähän peittävä asu voisi olla seksikäs. Mutta seksikkyys on paljolti puvun käyttäjän mielikuvituksesta kiinni, toteaa ainakin kansallispukuneuvoja, artenomi Tuulikki Matikainen. Hän opasti ihmisiä kansallispuvun saumojen saloihin Suomen käsilyön museon Pukupalapeli-näyttelyssä lokakuun alussa Jyväskylässä. "Seksikkyys on hyvin pitkälle katsojan silmässä. Esimerkiksi Pirkanmaan tarkistetun puvun julkistamistilaisuudessa Tampereella oli tyttö, jolla oli yllään farkkushortsit, rullaluistimet ja tarkistelun puvun liivi yläosana. Minusta hän oli niillä kurveilla todella seksikäs siinä puvussa", Rantasalmella asuva Matikainen ylistää. Hänen mukaansa muinoin on käytetty sanontaa: "Seisooks vollit, kattooks pojat". Siis mid<ä vollit? "Liivin selkäpuolella olevia pieniä laskoksia kutsuttiin 1700-1800-luvuilla laskoskörteiksi tai volleiksi", Matikainen opastaa. Entäpä sitten säämiskähousut nasevissa miehen kintuissa? Rantasalmelainen kertoo-naurahtaen näyn olevan sellainen, että tuollaiseen pyllyyn tekisi mieli tarttua kaksin käsin. Myös polven päälle yltävät napakat sukat voivat hänen mielestään olla varsin sexy ilmestys. SEKSIKKYYS ON ERI aikoina merkinnyt eri asioita, mikä ilmenee hyvin kansallispuvussa. Ally McBealilla ei olisi ollut kysyntää 1900-luvun alun Suomessa, sillä tuolloin emännällä piti olla vankat raamit. Hameiden usein lantiota leventävä poimukas muoto onkin ollut tarkoituksellista: "Kuka sellaisen olisi ottanut elätettäväksi, joka näytti niin heiveröiseltä, ettei kyennyt mihinkään. Noin 1910-luvulta peräisin oleva muistitieto kertoo tytöstä, joka kolme kuukautta ennen ensitreffejä lähetettiin tädin luokse maalle syötille. Läski ja voi laittoivat lantion kasvamaan." Matikainen kertoo itsekin tehneensä käyttövaatteitaan kansallispukujen kaavoilla. Puvut ovat sekä armollisia esimerkiksi leveämmillekin lantioille että käytännöllisiä: "Paidan halkiokin oli niin iso, että lapsen pystyi imettämään helposti. Moniko nykyaikaisista paidoista on sellainen?" VOIKO KANSALLISPUVUN helmaa sitten vaikka näpsäistä vähän lyhyemmäksi, jotta hameesta saisi villimmän? Matikaisen mukaan tähänkin on hairahdettu 1970-luvun muotivillitysten perässä, mutta sittemmin Suomen kansallispukuneuvosto palautti vanhat perinteet arvoonsa. Nykyään puvut perustuvat vankkaan, tutkittuun tietoon, ja niissä täytyy ilmetä paikalliset ominaispiirteet.» Pukupalapeli -näyttely on esillä Suomen käsityön museossa joulukuun alkuun saakka. Panttaamalla päteväksi TEKSTI JA PIIRROS: JANI PALSAMAKI HARVASSA OVAT ne opiskelijat, jotka eivät koskaan opintiensä kiemuraisella ja mäkisellä polulla ole törmänneet tilanteeseen, jossa heidän odotetaan tavaavan kasan musteella kuorrutettuja puujalosteita pystyäkseen tulevassa kolmannen asteen kuulustelussaan (joskus virheellisesti tentiksikin kutsuttu) kertomaan Länsi-Mongolian koilliskulman mönjärämesuoalueen alemmassa pintakasvustossa majailevan mangobanaanimäkäräisen siipien kärkivälin eläimen ollessa kahden ja puolen minuutin ikäinen ja sivutuulessa.* SE, PYSTYYKÖ ahkera opiskelijanaaras tai -koiras iskemään pöytään jämptin faktan tai kenties vuorenvarman arvauksen, on yleensä suoraan verrannollista hänen edellisiltana suorittamansa tiedonabsorbointiprosessin onnistumiseen. Joko vastaus majailee kallon sisällä odottaen malttamattomana muuntautumistaan abstraktista sähkövarauksesta lyijyisiksi harakanvarpaiksi, tai sitten se vetää lonkkaa hatussa, josta se on helppo kiskoa esiin tarvittaessa. OPPIA VOI yrittää ahtaa ajukoppaansa moninaisilla tavoilla. Yksi luottaa testattuun ja toimimattomaan "LuenSitViimesenälltana®" -metodiin loisen turvautuessa wanhaan kunnon konstiin ja kipatessa kärryllisen peräkkäin ladottuja ja kansiin nidottuja aakkosia tyynynsä alle. Aamulla visiitille piipahtava infernaalinen päänsärkyjä niskakipu todistavat virtaamisen opuksista kupoliin onnistuneen yli odotusten datamäärän ylittäessä opiskelijaeliön häkellyttävän tallennuskapasiteetin. SUUREN INFORMAATIOMÄÄRÄN läpi kahlaaminen on useimmiten tuskainen prosessi, jonka aikana olisi vielä suotavaa tallettaa silmäillyt hieroglyfit muuallekin kuin lähimuistiin. Muistiinpanojen riipustaminen hidastaa lukuprosessia huomattavasti, mutta samalla se pakottaa opiskelijapoloisen ajukopan siivilöimään sen läpi liruvan valaistuksen puron kultahippujen toivossa. Joskus tätä huuhdontaprosessia kutsutaan ajattelemiseksi. Tämä onkin yleensä yksi pääsyvaatimuksista opinahjoihin pyrittäessä. TELEVISIOTA VOI katsoa aivot nollattuina tajuamatta mistään mitään. Samaa koomatilaa voi soveltaa pienellä harjoittelulla myös sivujen kahlaamiseen. Kovan treenisession jälkeen voi huomata kohonneensa tasolle, jossa silmien imuroimat merkkijonot saavuttavat lähes kitkattoman tilan välttäen näin takertumasta aivojen tietoa janoaviin pintakerroksiin. Näin säästetään sekä kallisarvoista aivokapasiteettia että varmistetaan lukusession sataprosenttinen tehottomuus. KAIKKI HYVÄ päättyy aikanaan, niin myös tämä artikkeli (eipäs naureskella siellä takarivissä!). Jos huomaat muistavasi jotain (mitä tahansa) tämän jorinan sisällöstä, et ole vielä saavuttanut täydellistä tiedonhylkimisnirvanaa. Älä kuitenkaan lannistu. Jos muistat kastella aivojasi säännöllisesti alkoholipitoisella nesteliuoksella ja harjoitat keskittymiskykysi tukahduttamista ajattelemalla mitä tahansa muuta kuin nenäsi edessä/alla/päällä lojuvaa kirjaa, olet taas lähempänä päämäärääsi: autuasta tiedostamatiomuiklcn tilaa, josta lähikaupan vihannekset ovat nauttineet yksinoikeudella jo liia; kauan.» "3.843 milliä, jos ilmankosteus ei ylitä kuuttokymmentäneljäö prosenttia.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Q ] T a s a a r v o t o i m i n t a vei JARI SÄTKÄN TEKSTI JA KUVA: OLLI SULOPUISTO mennessään JARI SATKA, JYYn sosiaalivaliokunnan tasa-arvovastaava, koki muutama vuosi sitten herätyksen. Kolmenkympin kriisin myötä hänelle tuli halu vaikuttaa. "Tuli sellainen olo, että en ole saanut mitään aikaan ja jotain pitäisi kuitenkin tehdä. Oikeastaan vasta nyt olen ollut kypsä lähtemään mukaan", hän virnistää. Opinnoissaan filosofiasta ensin tietojärjestelmätieteeseen siirtynyt Satka on hiljalleen liukunut enemmän ja enemmän järjestötoiminnan puolelle, niin että opinnot ovat aivan perinteisen stereotypian mukaan kärsineet. "Viimeksi vaihdoin digitaaliseen mediaan, mutta nyt olen pitänyt välivuotta. Osittain ylioppilaskunnassa toiminnan takia opinnot ovatkin jääneet jumiin", Satka toteaa. Muun toiminnan ohessa Satka organisoi seminaarin, jossa käsiteltiin henkilökohtaista avustajaa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja opiskeluun. Päivän isoiksi teemoiksi kohosivat henkilökohtaisten avustajien huono arvostus, työn vaativuus ja määrärahojen puute. VAMMAISILLE järjestettävät palvelut jaetaan laissa kahteen ryhmään. Kunnan on pakko huolehtia esimerkiksi asumisesta ja kuljetuspalvelujen järjestämisestä. Sen sijaan henkilökohtaisten avustajien palkkaus on harkinnanvaraista. Kyseinen laki säädeltiin 1980-luvun lihavina vuosina, jolloin rahojen uskottiin riittävän. Seuraava vaihe on helppo arvata: Muutamaa vuotta myöhemmin kuntien talous meni kuralle, ja yhdeksi näennäisten säästöjen kohteeksi tulivat juuri vammaisten harkinnanvaraiset palvelut. Isot kaupungit pystyvät vieläkin järjestämään asiat melko hyvin, mutta pienissä kunnissa tilanne on usein kehnompi. Asioiden korjaamiseksi on ehdotettu käytäntöä, jossa Kela antaisi rahaa avustajien palkkaamiseen. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi ainakaan tämän vuoden budjetissa. YLIOPISTOLLA vammaisten opiskelijoiden tilanne on varsin hyvä myös maan muihin korkeakouluihin verrattuna. "Meillä on esimerkiksi rehtorin stipendi. Ainejärjestöille tekemässäni kyselyssäkään ei noussut esiin mitään ihmeellistä", Satka kertoo. "Toisaalta vammaisia opiskelijoita ei ole kovin monta. Moni ei ehkä edes hae yliopistoon, koska tuntee, ettei ole tasaveroinen muiden kanssa", hän arvioi. Yliopisto-opiskelu vaatiikin erityisen paljon myös avustajalta. Hänen on tunnettava opetettavaa ainetta ainakin sen verran, että voi tehdä mielekkäitä muistiinpanoja. Yliopistolla ei ole yhteisiä käytäntöjä avustajien järjestämisen suhteen. "Oikeastaan kaikki pitää hoitaa itse, ottaa selvää ja kantaa vastuuta", Satka sanoo ja jatkaa: "Avustajien organisoiminen ja opiskelijoiden informoiminen voisi olla yksi tasaarvotoiminnan tehtävistä." TÄNÄ VUONNA tasa-arvovaliokunnan toiminta sulautettiin osaksi sosiaalipoliittista valiokuntaa. Kyseessä on ainakin vielä väliaikainen ratkaisu, jolla haetaan lisää kipinää tasa-arvovaliokuntaan. Syyt järjestelyyn ovat melko yksinkertaiset. "Tasa-arvotoiminta ei tuntunut kiinnostavan opiskelijoita, välillä olin itse koko valiokunta. Se taas johti hoitamaan perustettaisiinkin toimikunta, jonka jäsenet valitsisi edustajisto. "Kenties se voisi kiinnittää huomiota JYYn työntekijöiden asemaan. En minä ole kuitenkaan menettänyt kiinnostustani tähän, onhan se hyvä meriitti. Pitkällä tähtäimellä en halua toimia pelkästään vammaisjärjestöissä, vaan laajemminkin", Jari Satka sanoo. Tasa-arvoa parantavat toimet eivät ole pelkästään rahareikiä. Yliopistossa on käynnissä projekti, jonka tavoitteena on inkluusio, sisällyttäminen. Tarkoituksena on helpottaa vammaisten osallistumista opiskelijaelämään aivan alusta asti. YLIOPISTOLLA VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN TILANNE ON VARSIN HYVÄ MYÖS MAAN MUIHIN KORKEAKOULUIHIN VERRATTUNA. osittain siihen, että käytännössä tasa arvovaliokunta teki sellaisia asioita, jotka kiinnostivat minua", Satka muistelee. "TOIMINTAAN PITÄISI saada jatkuvuutta. Tasa-arvokeskustelua voisi viedä SYL:n tasolle asti, ja keväälle onkin suunnitelmissa seminaari tästä aiheesta. On hyvä, että tasa-arvoon liittyvää toimintaa on, mutta se voisi olla näkyvämpääkin", hän sanoo. On mahdollista, että tasa-arvoasioita "TASO-ryhmän yhtenä tavoitteena on vammaispalveluyksikkö, joka neuvoisi opiskelujen järjestämiseen liittyvissä asioissa. Vuosi 2003 on EU.ssa vammaisten vuosi, ja sitä kautta saattaisimme saada vajaakuntoisten työllistämiseen tarkoitettavaa rahaa, vaikkakin vain yhdelle työntekijälle vuoden ajaksi. Se on tietenkin huono ratkaisu, mutta parempi kuin ei mitään", Satka selittää.» Tasa-arvotoiminta ja muu yhteiskunnallinen työ on hitaasti mutta varmasti vallannut suuren osan Jari Satkan päivistä. kolumni JÄNNITTÄVÄÄ JUOPON ELÄMÄÄ Rakkaat opiskelijat, on jälleen syksy. Syksy on sitä aikaa vuodesta, jolloin monilla opiskelijoilla kuluu runsaasti alkoholia, sillä nyt pitää tutustua kaikkiin uusiin ihmisiin. Ja sehän sujuu kätevästi nousuhumalassa. Syksyn jälkeen tulee talvi, ja silloinkin on syytä juoda paljon viinaa, koska ulkona on niin pimeää ja masentavaa, ja turvaa pitää hakea baarien värivaloista. Ja kun talvi viimein vaihtuu kevääksi, on mukavaa kokoontua ystävien kesken nauttimaan ensimmäisistä auringonsäteistä j a juomaan alkoholia. Kesällä juominen on itsestään selvää, koska kaikilla on lomaa, kaupungissa tapahtumia pilkin kesää ja ulos voi sammua kuolematta kylmyyteen. Näin se käy. Kuluneena kesänä tein muutamaan otteeseen tuttavuutta Jyväskylän juoppojen kanssa. Jos ei muuta, niin ainakin se toi perspektiiviä lähän suhteellisen keskiluokkaiseen elämään, jossa kaikki perusasiat ovat vähintään välttävästi. Juoppojen perusasiat ovat korkeintaan välttävästi. Korrekti termi "juopon" sijaan olisi kai "alkoholisti" tai "päihdeongelmainen", muna käytän nyi ilmaisua, joka on selvä (huomatkaa hauska sanaleikki). Juoppo on henkilö, joka käyttää päivittäin alkoholia ja usein myös muita aineita ei pelkästään päihtyäkseen, vaan myös siksi, että on pakko. Alkoholiin liittyvät sairaudet ja juoppojen kännissä koheltamat onnettomuudet maksavat tavallisille veronmaksajille vuosittain niin ison kasan rahaa, etteivät tavalliset pulliaiset kuten minä edes tajua sitä. Käsittääkseni kukaan täysijärkinen ei ehdoin tahdoin ryhdy juopoksi. Juopoksi ajaudutaan. Koska tiedostan liikkuvani niillä riskirajoilla, joilta me tavalliset ihmiset toisinaan luiskahdamme juopoiksi, minulla on omakohtaista syytä painottaa edellä mainittua. Kun seuraavan kerran näette jonkun juopon konttaavan vaikkapa Kirkkopuistossa, pohtikaapa sitä, miten ja miksi kyseinen ihminen on päätynyt siihen alennustilaan. NHL-uransa päihteiden käytön vuoksi ainakin toistaiseksi lopettamaan joutunut jääkiekkoilija Jere Karalahti ei varmaankaan ole juoppo. Ainakaan hänen atleettinen vartalonsa ja viisitai kuusinumeroinen euroja pullisteleva pankkitilinsä eivät vastaa mielikuvaamme normaalista "alan miehestä". "Menköön hoitoon ne, jotka sitä tarvitsevat", hän toteaa iltapäivälehden haastattelussa ja sanoo haluavansa ottaa muutaman oluen silloin tällöin. En voi silti olla ihmettelemättä sitä, että Karalahti on valmis vaihtamaan miljoonat dollarit, maailman parhaan jääkiekkoliigan ja loisteliaat jetsetjuhlat "muutamaan olueen silloin tällöin". JUKKA VUORIO hengentuote KÄSIKIRJOITUS Nainen odottaa jotakuta asemalla on viitsinyt laittautua pinkkiin minihameeseen Jokainen saapuva matkustaja vilistää ohi nainen ei hymyile heistä kellekään Hän poistuu tyhjin kasin, tyhjin sylein paikalta toisten perään Seurataanpa tätä naista Odotushallissa hän ei näe odottamaansa turhautuu ensin, hätääntyy, suutahtaa lopulta: B ei tullutkaan A eli nainen lapaa itsensä näistä ajatuksista, taas kerran Suunnaton rontti, luikku B on taatusti unohtanut Tällä välin B:n asunnolla: B nousee puolelta päivin, keittää kahvin, tuntee unohtaneensa jotakin Juotuaan tulikuuman liemen hyppää housuihinsa B:lle tulee mieleen A, tajuaa mikä on vialla on 500 km verran väärässä paikassa Kuinka nyt pääsee pisteestä B pisteeseen A, B? C kelaa alkuun, ei pidä juuri kuvaamastaan pyyhkii nauhan ANTTI ERONEN
• % 12/2M? T UT UT palaneen käry PALSTAN TARKOITUKSENA ON ROHKAISTA OPISKELIJOITA ETSIMÄÄN VAIHTOEHTOJA MAKSALAATIKOLLE JA KOTIVIINILLE. SILLOIN TÄLLÖIN JOUKOSSA ON MYÖS JOKUNEN RUOANLAITTOON ETÄISESTI LIITTYVÄ OHJE. Vanha k o k k i , uusi k o k k i TEKSTI JA KUVA: JANNE IKONEN JYLKKARIN suosituin ja ainoa ruokapalsta on muutoksen kourissa. Palaneen Käryn luoja ja entinen pääkokki Juha-Pekka Honkanen on estynyt jatkamasta palstan parissa siirryttyään opiskelemaan Tampereelle. Päätös lähdöstä syntyi sikäli yllättäen, ettei mies ehtinyt lukijoilleen hyvästiä sanoa. Tuskin ketään muuta voisi siis ajatellakaan uuden kokin, allekirjoittaneen, ensimmäiseksi vieraaksi. SUUNTANA SIIS Tampere, Tammerfors: takki päälle, juna alle, perillä Juha-Pekka mukaan ja ruokakauppaan. Palaamme kaupasta Alkon kautta. Seuraavana päivänä joskus iltapäivän puolella ryhdymme viimein valmistamaan ruokaa. Tarkoituksena on kokeilla, miten syntyy oliivimureke. Lisäkkeeksi JuhaPekka vaatii saada valmistaa paistettua riisiä upouudessa fondue-padassaan. Tarkistetaan vielä, että kaikki tarvittava on käsillä: jotain 400 grammaa jauhelihaa, purkki kermaviiliä, korppujauhoja ja pari-kolme kananmunaa. Purkki tomaattimurskaa ja oliiveja paprikatäytteellä. Mausteiksi grillausja yleismaustetta sekä oreganoa ja basilikaa. Niin ja sitä riisiä. ALKAJAISIKSI kermaviili muovikulhoon, perään desin verran korppujauhoja. Lisätään muna ja annetaan turvota jonkin aikaa. Jos tuli liian jäykkää, voi taikinaa notkistaa vaikka oliivien liemellä. Sekaan liha, päälle reilusti grillaus'n'yleismaustetta. Jos kuka jaksaa, niin tähän kun lisää pieneksi pilkotun sipulin, niin ohhoh. Sekoitetaan ja annetaan maustua hetki. Juuri sopivasti aikaa kysellä hiukan Palaneen Käryn syntyvaiheista. "Palaneen käryn makaronilaatikko oli eka mun ikinä tekemäni makaronilaatikko. Enkä mä vieläkään osaa mitään kastikkeita tehdä", kuvailee JuhaPekka kulinaristista taustaansa. "Yleensäkin kaikki ruoat, mitä mä tein, oli aina ensimmäistä kertaa. Ja esimerkiksi jotain omenanuudeleita kukaan tuskin on tehnyt koskaan sen jälkeenkään." Niinpä. Raatimme toteaa mureketaikinan maustuneeksi, joten kostutetulle leivinpaperille taputellaan siitä reilun sentin paksuinen neliskanttinen levy. Päälle lyödään sellainen puoli purkkia tomaattimurskaa ja samoin puolisen purkkia oliiveja. Kruunataan komeus ripottelemalla päälle reilusti oreganoa ja basilikaa. Enää ei muuta kuin aluspaperia hyödyntäen levystä rulla, rulla pellille, uuniin: 200 astetta ja 30-40 minuuttia. SITTEN onkin riisin vuoro. Silmät innosta loistaen Juha-Pekka virittelee spriikäyttöistä fondue-pataansa. Ja pakko myöntää: kun liekit leimahtavat, syntyy kaupunkiasuntoonkin miellyttävä mökkeilytunnelma, johtuu se sitten spriin hajusta tai ilmeisestä palovaarasta. Mene tiedä. Riisi on keitetty kahdelle hengelle normaalisti pakkauksen ohjeen mukaan. Fonduepata lämpiää hetkessä käyttökelpoiseksi, joten öljyä pohjalle, keitetyt riisit perään ja paistetaan. Tämä onnistunee, sivumennen sanoen, yhtä hyvin myös tavallisella teflonpannulla. Riisi saa paistua hetken, sitten se saa seurakseen kananm u n a n . K a u h a viuhuu jonkin aikaa. M u n a n hyytymiseen riisin seassa ei mene kauankaan ja ruoka todetaan riittävän valmiiksi. "Rovaniemellä kiinalaisessa joskus aloin miettiä, että minkälainen metamorfoosi siihen vaaditaan, että munasta tulee sellaista hiutaletta sinne riisin sekaan", kenoo Juha-Pekka pöytää katettaessa. Palstasta luopuminen ei selvästikään ole tappanut miehemme gastronomista uteliaisuutta. MUREKE päätyy viipaleiksi. Riisi kruunataan lorauksella soijakastiketta. Vielä nostetaan tuoremehumaljat. Ruoka on hyvää. Etenkin riisi, jonka onnistumisesta, myönnettäköön, allekirjoittanut elätteli jonkin verran epäilyksiä. Anteeksi tämä, Juha-Pekka. Ruoka tuntuu myös kauniisti katettuna sopivasti juhlalliselta. Onhan kyseessä kuitenkin lavallaan jäähyväisateria. Tilanne herkistää Juha-Pekankin muistelemaan vielä palstan syntyä. "Ihan krapulapäissään heitin silloiselle kämppikselle, että jos tekis ruokapalstaa reportaasin muodossa. Se sanoi, että kuulostaa hyvältä. Nyt on semmonen olo, että vois ihan kehuskella."» Vallasta luopuva kokki, spriikeitin ja muna. Nyrkin ja hellan välimaastossa AIKOINAAN OPISKELIN toimittajaksi ja meitä opetettiin välttämään liian johdattelevia kysymyksiä esimerkillä klassisesta miespolitiikkoja mollaavasta utelusta: Joko olette lakannut lyömästä vaimoanne? Sekä myönteinen että kielteinen vastaushan myöntää hakkaamisen. VITSIN KÄÄNTÖPUOLI on alkanut mietityttää, kun on poliitikkona yrittänyt ottaa kantaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jostain syystä se ei mennyt läpi tiedotusvälineissä. Kaksi asiaa on kuitenkin tehnyt tästä väkivallasta viime aikoina näkyvää, joten yritän nyt edes tässä valaista asiaa. ENSIMMÄINEN ON se tuomioistuimen päätös, joka pudotti raiskaustuomiota tuttavuuden pemsteella. Oikeuden perusteita on tietysti mahdotonta ymmärtää. Tämä asia on julkisuudessa käsitelty perusteellisesti. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt eräs selvitys, joka välittää kuvaa naisiin kohdistuvan väkivallan laajuudesta ja kustannuksista. Inhimillisen kärsimyksen määrää ei voi tietysti mitata. HÄMEENLINNASSA naisiin kohdistuvasta väkivallasta koituu kunnalle 103 000 euron kustannukset kuukausittain, vuodessa siis 1 236 000 euroa eli yli seitsemän miljoonaa markkaa. Jyväskylässä kulut lienevät samaa luokkaa. Se on hemmetin paljon rahassa, mutta miten paljon se merkitsee mustina silminä, murtuneina leukaluina? Marraskuussa 2001 se oli 615 naista HämeenlinAINA EI VOI olla ylpeä siitä, että on sattunut syntymään munaskuiset jalkojen välissä. Ei varsinkaan, jos lukee Markku Heiskasen ja Minna Piispan sosiaalija terveysministeriölle tekemää selvitystä "Väkivallan kustannukset kunnassa", josta edelliset tiedot on napattu. Heiskanen ja Piispa ovat laskeneet, että vuositasolla veronmaksajat pulittavat koko maassa 91 miljoonaa euroa (537 mmk) tämän "yksityisen" ongelman hoitoon. On kyse hemmetin isosta, kalliista ja näkymättömästä asiasta. MITÄ IHMETTÄ pitäisi tehdä? Napakka tutkimus ei näytä kiinnostavan tiedotusvälineitä eikä päättäjiä, vaikka tässä jos missä voisi luoda rahallisia säästöjä ja kärsimystä voitaisiin vähentää. NYKYJULKISUUS TOIMII julkisen draaman keinoin. Nyt tarvittaisiin jonkun naisjulkkiksen perhehelvetin levittely pitkin ja poikin iltapäiväja naistenlehtiä. Tarvittaisiin erityisesti miehisen selviytymisen malli, jossa joku todella tunnettu henkilö vastaisi: "Kyllä, olen lakannut hakkaamasta vaimoani/tyttöystävääni. Se oli vaikeaa, mutta haluan osoittaa, että sen voi tehdä." VASTA SITTEN ongelma tunnistetaan ja sen korjaamiseksi tehdään jotain. Jo nyt voisi Heiskasen ja Piispan mukaan kouluttaa esimerkiksi miljoonalla viranomaisia huomaamaan, että nyrkin ja hellan välissä on vaikea elää. Vauhkonen
• ir TI TT Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Q I Elämä on taas TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES KUTEN KAKSI kertaa aiemminkin, tänä syksynä järjestetään Elämä on peliä -tapahtuma Kortepohjan ylioppilaskylässä. Suuren suosion ja hyvän palautteen ansiosta erilaisia pelejä pelataan lauantaina 26. lokakuuta ravintola Rentukassa, kahvila Ulpukassa ja Lillukan kerhotiloissa kello 15 alkaen aina aamuyöhön saakka. Tapahtuman takana toimii Maahinkaincn ry, joka on jyväskyläläinen rooli-, strategiaja näytclmäroolipeliseura. Yhdistyksen jäsenet Tero Tilus, 25, ja Asko Soukka, 21, ovat mukana järjestämässä tapahtumaa. "Olen ollut joka kerta vähän mukana järjestämässä Elämä on peliä -tapahtumaa. Siitä, kenen ideasta tämä sai alkunsa, ei ole harmainta aavistusta. Sen tiedän, että viime vuonna Kortepohjan vapaa-aikasihteeri kysyi meiltä halukkuutta tapahtuman järjestämiseen. Eli mitä ilmeisimmin ensimmäinen vuosi onnistui erittäin hyvin", muistelee Tilus. Maahinkainen ry:n lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunta KVAT on yhtä lailla tärkeä järjestäjä. KVATin kautta Elämä on peliä -tapahtuma saa käyttöön-sä tarkoitukseen sopivat, riittävän avarat tilat. ELÄMÄ ON PELIÄ -tapahtumas-, sa pääpaino on ei-fyysisillä peleiltä. Esillä on paljon erilaisia lautavkörtti-ja strategiapelejä. Lisaksi tarkoitus on saada myös tikanheittoa ja petanqueta tarjolle. "Toivottavasti kukaan ei kykene laskemaan, kuinka monta peliä illan aikana on esillä. Perinteisten pelien lisäksi tarjolla on moderneja lautaversioita. Pelit kehittyvät koko ajan, Asko Soukka (vasemmalla) ja Tero Tilus sekä mystinen korttipeli uusia innovaatioita tulee ja vanhoja teemoja muokataan" pojat toteavat. Jyväskylässä on nykyään kaupan paljon enemmän pelejä kuin ennen. Enää harrastajien ei tarvitse turvautua niin usein kirjakauppoihin tai postimyyntiin. Tapahtuma nojaa pitkälti harrastajiin ja näiden aktiivisuuteen. Aktiivisia harrastajia on vain vaikea saada kiinni tai ylipäätänsä löytää. Esimerkiksi Trivial Pursuit löytyy monesta kodista, mutta harvemmin pelin omistajat kokoontuvat yhteen sankoin joukoin pelaamaan sitä. järjestäjät haluavat pitää tapahtuman vielä paikallistasolla. Jokainen pelien esittelijä tulee Jyväskylästä tai lähiseudulta. TAPAHTUMAAN VOI tulla paikalle kuka vain, tuli sitten pelaamaan, esittelemään tai vain ihmettelemään olan yli. "Koko homman juju on se, että tämä on täysin ilmainen. Harrastajat itse tekevät tästä tapahtumasta sen mitä se on, joten miksi siitä pitäisi periä maksua? Ja tätä pyritään pitämään yllä jatkossakin. Ainoa rajoitus on Rentukan ikäraja", pojat toteavat. Jokainen, jolta löytyy jonkinlainen peli, voi tuoda omansa paikan päälle. Eikä järjestäjiä haittaa, vaikka samoja pelejä tulee illan aikana useampia. "Voiko olla jalompaa näkyä kuin 20 shakkilautaa Rentukan kokoushuoneen pöydillä?" Tilus hehkuttaa. MUTTA PELKKÄ pelaaminen ei ole illan päätarkoitus. Harrastajat voivat opetella uusia pelejä, vaihtaa kokemuksia ja vain viettää aikaa rennossa ilmapiirissä. "Kyseessä eivät ole mitkään messut, vaan paremminkin hengailuilta. Jos kaikki pelit ovat jo tuttuja, niin kannattaa lulla paikalle ainakin nauttimaan opiskelijoiden olohuoneesta ja hyvästä seurasta." "Ja täytyy olla melkoinen harrastaja, jos mitään uutta ei illan aikana löydy", pojat kertovat* Muusikkona nykyisin tunnetulla Pentti Rasinkankaalla oli 21 vuotta sitten huolia, joista hän kirjoitti Jylkkärissä 2/81 (27.1.1981) otsikolla Potkurini, mennyttä kalua: "Viime Jylkkärissä kirjoitin pakinan potkurista. Se oli hyvä potkuri. Se varastettiin tänään, tammikuun pakkassunnuntaina, Keltinmäen opiskelija-asuntolan edestä. Tähän lehteen minun piti pakinoida vaimostani, mutta turvallisuussyistä aion luopua aiheesta. Etteivät vie vaimoanikin." hämeenaho fuksin matkassa JYLKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAA ENSIMMÄISTÄ VUOTTA OPISKELEVAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE UMEROSSA9/02. Väsynyt ja onnellinen SYKSY SE VAIN etenee ja talven tulosta on jo merkkejä. Syysväsymys ja masentuneisuus vaanivat. Fuksimme Anssi Keskinen on haastattelutilanteessa erittäin väsynyt, mutta silti hyvinkin onnellinen. Ja väsymykseen löytyy selittävä tekijä. "Ob vähän pakkojuhlia Aleksis Kiven päivää, ku kaikki bussit oli kerinnyjo mennä ja jouduin jäämään kaupungille. Muuten en olis missään nimessä jääny", Anssi aloittaa. Syksy on muutenkin mennyt Anssin kohdalla hyvin, eikä mitään valittamista ole ollut. Erityisen hyvin asiat ovat nyt, kun eletään lokakuun alkupuoliskoa ja opintotukea on vielä jäljellä. Viime kerralla kovasti odotetut tuparitkin onnistuivat erittäin hyvin. "Ei me hirveesti saatu lahjoja, mutta kyllä joku toi meille uskomattoman määrän hilseshampoota. Ei se kyllä tullu kovinkaan tarpeeseen, ku kaikilla meillä on kommuunissa lyhyet hiukset. Mut pakko sitä on käyttää, ku ilmaseksi saatiin. Muuten tuliki sille juhlittua ihan mukavasti", raportoi Anssi. TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES VIIME JYLKKÄRISSÄ Anssi ilmoitti löytäneensä harrastuksen eli pyöräilyn. Nyt pyöräilyn ovat Anssin arkipäivässä korvanneet julkiset kulkuvälineet. "Pyöräily on vähä jääny, ku tuli ostettua bussikortti. Pyöräily on kyllä vaarallista touhua pimcessä. ku ajaa kaupungilta kotiin", Anssi toteaa. Mitä pidemmälle syyslukukausi etenee, sitä enemmän yliopisto-opinnot vievät fuksimme aikaa. Luennoi ja tentit alkavat painaa päälle, ja Anssilla onkin takanaan jo yksi tentti. "Ekan kirjateniin tuloksia ei oo vielä tullu, mut tuntuu siltä, ettei se menny hirveen hyvin. Sitä ku ei pysty sisäistämään viittäsataa sivua lekstiä 24 tunnin aikana." F u k s i m m e elämä näyttääk i i n n o s t a v a n Jylkkärin lukijoita niin paljon, että muutama lukija on jopa selvittänyt Anssin puhelinnumeron. "Pari ihmisiä on pyytäny mua kaljalle. On toki tosi mahtavaa oppia tuntemaan uusia ihmisiä, mut yhteydenotot vois mielellään laittaa sähköpostiin", Anssi toivoo. Osoite on ansmatjo@cc.jyu.fi.» Fiinin IMUNA" I 1 l i ? ' i r Ä V " I SARJAKUVA' AKATEMIA Lns>'oriätar>,piirr6J35uri on J&tfSfe S^S Juoni on Sivuseikka. Triviaali lapsuus cnutsto tai satunnainen arkihavainto rjtttjhSt paremmin Wuin r>yv>p. fftJZ Mistä Kitiiröirxn PV** farisuhil* ofl ^'ctyrff ehbmättn aihe. "F*n*W?t THRöMVi Mlfttut Sfrf.EITS 1>WN »iSSA KM&tHtftft VJ C u t t KAINCN OH PiPEnÄtfATYVrYtflSfMt fanimpia mi heteron nitoi j tkaeWät edes ytä ketsiä (Ktään.flan sijoitottt ittensä pääosaan ja filSftt IcfpjMift-l iria m v iioli)jtji'bn(rallc' Ht scrfw/*t usein nrtasar/? Maanajopa käyitöröt'sitä esitrtä'is«<n moka-tuor^a havaintoja iMidfriyoflH! U'M« sanomatoiun Smöl, c*ä näitfä tfSftliiiisii on ?ä&»Väereon$WÄo|ei \äk t o w « j PUHU suu« PU»TAA«I ' »hralauteghotmjil.tfir.
• KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Jtnsk&m YfcoMJInlihti 12/2182 Reilun kahvin TEKSTI: SOFIA U I N E , KUVAT: RAISA KARJALAINEN Kahvinmarjat ovat raakoina vihreitä ja kypsinä punaisia. Jokaisessa marjassa on kaksi papua. REILUN KAUPAN norsumerkityt tuotteet ovat saaneet paljon positiivista palstatilaa. Kesän aikana on kuitenkin ollut esillä kriittisempiäkin kysymyksiä. Ovatko reilun kaupan tuotteet oikeasti reilumpia? Entä meneekö suomalaisten reilun kaupan kahvista maksama lisähinta todella viljelijöiden kukkaroon? Neljä reilun kaupan aktiivia lähti selvittämään näitä asioita Nicaraguaan kesäkuussa. Matkan tarkoituksena oli tuoda mukana Suomeen mahdollisimman paljon tietoa reilun kaupan kahvintuottajien arkielämästä ja siitä, kuinka reilu kauppa heidän elämäänsä vaikuttaa. PERILLÄ Nicaraguassa näytti pahasti siltä, että paikallisille kahvinviljelijöille reilu kauppa on tällä hetkellä ainoa mahdollisuus jatkaa ammatissaan. Kun kahvin maailmanmarkkinahinta on pudonnut kuudennekseen viidessä vuodessa, ei viljelijöillä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin myydä tilansa kannattamattomina. Kolme nicaragualaista pankkia on jo ajautunut vararikkoon kahvitilallisten velkojen vuoksi. Lisäksi Nicaraguan kahviviljelmät ovat yleensä huonokuntoisempia ja luottavat vähemmän kuin kahvitilat naapurimaissa, Costa Ricassa ja Hondurasissa. Työttömiksi ja kodittomiksi ovat jääneet myös ne lukemattomat kiertävät kahvin palkkatyöläiset, joita ei enää autioituville kahvitiloillc työllistetä lisätyövoimaksi. YKSI SAAREKE Keski-Nicaraguassa, joka on säästynyt pahimmalta kahvikriisiltä, muodostuu Cosatin-osuuskunnan viljelijöistä. Osuuskunta sijaitsee Boacon maakunnassa, maan keskiosassa. Maan pääkaupunkiin, Managuaan, on matkaa noin sata kilometriä. Maakunta on perinteisesti ollut maanviljelysja karjankasvatusalueita. Boacon kukkuloille levittäytyvät pienet, muutaman hehtaarin suuruiset perhetilat. Aikojen saatossa tilat ovat pienentyneet entisestään, kun vanhemmilta perinnöksi jäänyt maapala on jaettu sisarusten kesken. Cosatin-osuuskuntaan kuuluu tällä hetkellä noin 400 jäsentä. Perheet mukaan lukien määrä nousee noin kahteen tuhanteen. Osuuskunta perustettiin Boacon alueelle palvelemaan pienviljelijöitä kahvin myynnissä ulkomaille. YKSITTÄISTEN pienviljelijöiden on mahdotonta myydä kahviaan suoraan ulkomaisille ostajille. Kahvi ostetaan länsimaihin satojen säkkien konteissa, kun taas pienviljelijät tuottavat yleensä alle kymmenen säkkiä kahvia vuodessa. Osuuskunnan avulla viljelijöiden sadot kootaan yhteen ja myydään kontteina ulkomaille. Suomeen tuotiin tänä vuonna neljä konttia Cosatinin kahvia. Kahvi on läpi historian ollut alueella luonnonmukaisesti viljeltyä lähinnä pakon edessä. Kemiallisiin lannoitteisiin tai kemikaaleihin ei viljelijöillä ole ollut varaa. Nyt Cosatinissa tuotetaan reilun kaupan luomukahvia. Se on kysytty tuote Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoilla. SuoPedro Cantillano viljelee kahvia Cosatinin osuuskunnan tuella Boacon alueella, Nicaraguan keskiosassa. meen sitä tuovat Meira ja Tampereen kehitysmaakauppa. Reilun kaupan merkkijärjestelmän kautta myydyllä kahvilla on oma vähimmäishintansa, joka on aina maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Lisäksi luomuviljelijät saavat luomulisää. Reilun kaupan luomukahvista Cosatinin viljelijä saa yli kolminkertaisen hinnan tavalliseen raakakahviin verrattuna. Kahvin laadusta riippuu, kuinka suuri osa sadosta voidaan myydä reilun kaupan kahvina. Reilun kaupan kahvin laadulla on varsin korkeat laatuknteerit periaatteena on maksaa hyvälaatuisesta ja eettisesti tuotetusta kahvista tavallista korkeampi hinta. REILUN KAUPAN kriteerien noudattaminen ei ole ollut Cosatinissa vaivatonta. Kun sadonkorjuun aikaan pienviljelijät palkkaavat lisätyövoimaa, kuuluisi palkatun työvoiman palkkion olla alueen samasta työstä maksettavaa keskimääräistä tuntipalkkaa parempi. Osuuskunnan viljelijöille koituu varsin suuria tuotantokustannuksia työläästä luomuviljelystä, jolloin kiusaus pitää palkat alhaisina on suuri. Palkkausta kuitenkin valvotaan, ja maksetut kausityöläisten palkat ovat olleet keskimääräistä paremmat. Ongelmallista on myös määritellä, missä kulkee lapsityövoiman käytön raja. Kahvisato korjataan koulujen loma-aikaan, jolloin lasten koulunkäynti ei sadonkorjuutyöstä vaarannu. Samalla lapset oppivat kahvinviljelytaitoja. Asetelma on siis varsin samanlainen kuin Suomessa vuosisadan alussa elonkorjuun aikaan: koko perhe oli mukana auttamassa. Lasten kouluttamista kuitenkin arvostetaan Cosatinin perheissä enemmän kuin nicaragualaisissa viljelijäperheissä keskimäärin. Yhä useammat osuuskunnan viljelijäperheiden lapsista jatkavat ammattiopintoja peruskoulun jälkeen. PEDRO GUSMAN ON reilun kaupan kahvinviljelyä ja yksi osuuskunnan paikallisista luottamushenkilöistä. Osuuskunta on demokraattisesti valinnut kymmenkunta luottamushenkilöä, jotka kienävät osuuskuntaan kuuluvia kahvitiloja ja tarkastavat, että reilun kaupan ehtoja ja luomukriteereitä todella noudatetaan. Rikkurit poistetaan määräajaksi osuuskunnan rekisteristä. Näin osuuskunnan sisällä itse varmistetaan reilun kaupan järjestelmässä pysyminen. Pedrolla on seitsemän hehtaaria maata, joista kolmella hän viljelee kahvia. Hänen mielestään tärkein asia, mitä luomuviljelykoulutus tarjosi, oli uudenlainen suhtautuminen luontoon. Luonnosta ja elinympäristöstä, erityisesti veden laadusta, on pidettävä huolia. Gusmanin mielestä luonto on arvokasta. "Mielestäni reilun kaupan ja luomutuotannon myölä viljelijöiden sitoutuminen omaan tilaansa ja sen tuottavuuteen on huomattavasti lisääntynyt: perheet viettävät enemmän aikaa tilallaan ja tunnustavat oman työnsä arvon. Myös ihmisten itsetunto on kohonnut, kun he ovat huomanneet oman työnsä hedelmien mahdollistavan sosiaalisen kehityksen", kertoo Gusman. PEDRO GUSMANIN mielestä Itänen perheensä perustoimeentulo on varsin hyvin turvattu osuuskunnan avulla. Hän on pystynyt parantamaan kahvinsa laatua, mikä taas nostaa siitä saatua hintaa reilun kaupan lisätuloilla perhe on parantanut asuntoaan ja ostanut television ja jääkaapin. "Ennen minusta tuntui, että asumme eristyksissä muusta maailmasta, mutta television välityksellä maailma on tullut kotiimme", tokaisi Gusman. ENTÄ MITEN ASIAT olisivat ilman Reilun kaupan järjestelmää tai ilman Cosatinia? "Todennäköisesti olisimme vararikossa varsinkin, jos meillä olisi aikaisempia velkoja. Boacon alueella myös suuret tilat ovat vaikeuksissa, ja ihmiset joutuvat muuttamaan muualle" Köyhille osuuskunnan pienviljelijöille on myös tärkeää, että osuuskunta maksaa yleensä etumaksun kahvista siinä vaiheessa, kun viljelijät luovuttavat kahvin osuuskunnalle. Loppuosan maksusta viljelijät saavat Nicaraguassa sitten, kun ulkomaiset asiakkaat maksavat kahvitilauksensa osuuskunnalle. Reilun kaupan kahvin tuottajat eivät kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä heille maksettuun kahvin hintaan. Vielä viisi vuotta sitten tavallisesta kahvista maksettiin saman verran. Ollakseen tehokasia ja laadukasta luomukahvin viljely on paljon työläämpää ja se vaatii vuoden luomuviljelykoulutuksen. Työmäärä on selvästi lisääntynyt luomukahviin siirtyneillä tuottajilla. ALUEELLA ON monia viljelijöitä, joiden mielestä luomuviljely ei maksa vaivaa, eivätkä he sen takia ole liittyneet osuuskunnan jäseniksi. "Kahvista maksettava parempi hinta on toki suuri saavutus, mutia toisaalta myös elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Reilun kaupan hintakaan ei perheelleni ole tällä hetkellä riittävä", toteaa Jose Felix Trujillo Trujillo viljelee neljää hehtaaria maata, josta puoli hehtaaria on luomukahvia ja neljäsosahehtaari nuoria taimia. Lopulla viljelysalueellaan hän kasvattaa etupäässä maissia ja papuja, mutta myös maniokkia, baiaattia ja erilaisia vihanneksia. Ravitsemustilanne on alueella parantunut ja ruokavalio on monipuolistunut osaksi kahvipensaiden tarvitsemien varjokasvien ansiosta. Huonekalujen raakaaineeksi kelpaavien puulajikkeiden lisäksi erilaiset hedelmäpuut sopivat mainiosti varjostamaan kahvipensaita. Eniten Cosatinin viljeilijöiden perheiden ravitsemusiilanteeseen kuitenkin vaikuttaa käteistulojen kasvu: perheillä on varaa ostaa ruokaa markkinoilla paremmin kuin koskaan. Luomukoulutuksen jälkeen Trujillo on rakentanut rinnemaille terasseja, jotka estävät hedelmällisen maaperän valumisen pois rinteiltä. Lisäksi hän kompostoi kahvijätteen sekä kahvin kuoret lannoitteeksi. Kompostoinnilla on yllättävästi myös suuri terveydellinen merkitys: ennen kahvinkuoret heitettiin jokeen ja joen vesi pilaantui. Makea kahvin kuori on erittäin hyvä kasvualusta erilaisille bakteereille, minkä tähden alueen vedet olivatkin varsin pahoin saastuneet. Nyt kun kahvin kuoret kompostoidaan, on muun muassa kolera paikoin täysin hävinnyt • jokivedestä. PEDRO JUAN Cantillanon nykyiset luomukahvimaat olivat vielä kymmenen vuotta sitten laidunmaina. Pedron viljelmällä kasvaa kahvipensaiden seassa erilaisia hyötykasveja: banaania, guavaa, avokadoa sekä erilaisia suurempia puita, joista voi valmistaa huonekaluja. Cantillanon perheen elinoloissa on tapahtunut selvää kehitystä reilun kahvin ja osuuskuntatoiminnan ansiosta. Kahvisadot ovat kasvaneet vuosi vuodelta: viimeisin sato tuotti jo 60 säkillistä. Sadonkorjuun jälkeen ryhdytään valmistamaan lannoitteita. Karjankasvatuksesta on tässä hyötyä, sillä lannasta saa erinoimaista lannoitetta. Suojakasvien kasvatus ja istutus tapahtuu myös sadonkorjuun jälkeen. Pedron perhe on ostanut lisää viljelysmaata, istuttanut uusia kahvipensaita ja pyrkinyt luonnonlannoitteiden avulla parantamaan ja suojelemaan maaperää. Lisäksi he ovat rakentaneet uuden kastelualtaan, joka varastoi rinteeltä valuvan veden. Ymmärrettävästi perhe haluaa ensin varmistaa kahvipensaiden tuottavuuden ennen lisätulojen sijoittamista sosiaalisiin parannuksiin. BOACON ALUEELLA luomukahvintuotanto kasvaa ja Cosatin-osuuskuntaan tulee koko ajan uusia jäsenhakemuksia. Jonossa on tällä hetkellä noin 200 jäsenyydestä kiinnostunutta. Cosatinissa tuotetaan myös hunajaa länsimarkkinoille. Pelkällä hunajan luottamisella ei kuitenkaan elä, ja suurimmalla osalla hunajantuottajista onkin lisäksi muita tulonlähteitä, kuten puusepän työi tai maanviljelys. Vaikkei reilun kaupan luomukahvista saatava hinta olekaan kaikkien osuuskunnan jäsenten mielestä riittävä, reilun kaupan merkkijärjestelmä on joka tapauksessa ainoa taho, joka takaa selvästi maailmanmarkkinahintaa korkeamman hinnan tuottajille. Samalla IUOItajajäsenet saavat osuuskunnan kautta uuden foorumin, missä he voivat neuvotella yhteisistä tuotantoon ja tuotannon rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä.» Kirjoittajo on Reilun kaupan puolesto ry:n puheenjohtaja. Hän oli itse mukana Nicaragua sso. Nyt vietetään Reilun kaupan viikkoa REILUN KAUPAN VIIKKOA vietetään tänä syksynä 18.-26. lokakuuta, jolloin eri puolilla Suomea järjestetään tempauksia reilun kaupan puolesta. Ruokakaupoissa Reilun kaupan viikkoihin panostetaan erityisesti vapaaehtoiset järjestävät reilun kaupan tuotteiden maistatuksia kymmenissä paikoissa ympäri maata. Maistatuksia järjestetään myös eduskunnassa, seurakunnissa ja maailmankaupoissa. Suomen suurin kahvilaketju Picnic osallistuu teemaviikkoon myymällä kahviloissaan reilun kaupan kahvia ja tarjoamalla maistiaisina reilun kaupan suklaata. Myös Roberts Coffeen pisteissä esitellään viikon aikana reilun kaupan kahvia ja jaetaan oikeudenmukaisesta maailmankaupasta kertovia esitteitä. REILUN KAUPAN VIIKON kanssa samaan aikaan järjestettävällä Kirkon vastuuviikolla teemana on tänä vuonna "Kenen leipää syömme?". Vaikka maailmassa tuotetaan enemmän ruokaa kuin koskaan aikaisemmin, noin joka kuudes maapallon ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta. Viikon aikana haastetaan uusia seurakuntia käyttämään reilun kaupan tuotteita. Tällä hetkellä reilun kaupan kahvia juodaan jo yli sadassa seurakunnassa. Reilun kaupan viikkoa on vietetty kahdesti vuodessa syksystä 1999 saakka. Viikon tarkoituksena on tiedottaa reilun kaupan järjestelmästä ja kaupan vaikutuksista kehitysmaiden elinoloihin sekä tehdä reilun kaupan tuotteita tunnetuksi. Suomessa on myynnissä reilun kaupan kahvia, teetä, kaakaota, sokeria, suklaata, hunajaa, mangoja ja banaaneja.» IEILII K.«UPFA • U i t • * * • ! ! Reilun kaupan tuotteiden tunnuksena oleva norsumerkki korvataan vähitellen syksyyn 2003 mennessä yhteiseurooppalaisella merkillä, jolloin lähes kaikissa Euroopassa myytävissä Reilun kaupan tuotteissa on sama merkki. Reilu kauppa ja Jyväskylän yliopisto Pedro Gusmanin perheen toimeentulo on turvattu reilun kaupan kahvin avulla. REILUN KAUPAN NORSUMERKKI ostamassasi tuotteessa takaa oikeudenmukaisen korvauksen kehitysmaiden pienviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille. Merkki varmistaa suoran kaupan kehitysmaiden tuottajien kanssa ja takaa viljelijöille ja työntekijöille kohtuullisen korvauksen heidän työstään. Pienviljelijöille taataan pitkä kauppasuhde, oikeudenmukainen hinta ja mahdollisuus ennakkorahoitukseen. Suurtilojen työntekijöille reilu kauppa takaa kohtuullisen palkan, hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden liittyä ammattiyhdistykseen. Tuottajilta reilun kaupan järjestelmä vaatii sitoutumista ympäristömääräyksiin ja ihmisoikeussopimuksiin. Lapsityövoimaa ei tuotannossa saa käyttää. REILUN KAUPAN PUOLESTA (Repu) on yhdistys, joka pyrkii edistämään kuluttajien tietoutta reilusta kaupasta sekä vaikuttamaan ostovalintoihtn. Repu toimii yhteistyössä kansallisen merkkijärjestön Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa. Reilun kaupan edistämisyhdistys myöntää merkkiä ja valvoo sen käyttöä Suomessa. Reilun kaupan puolesta ry:n toimintaan kuuluu muun muassa koulutus, opintopiirit, tuote-esittelyt, maistatukset ja erilaiset kampanjat. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA on mahdollista nähdä ja kuulla lisää kuvia ja tarinoita Cosaunista sekä kysyä lisää Reilusta kaupasta 21.lokakuuta klo 18 Ilokivessä. Tilaisuuden järjestää JYYn kehy-valiokunta. Jutustelun ja kuvien lisäksi on tiedossa pieniä tarjoilua. Lisätietoja Reilusta kaupasta: Reilun kaupan edistämisyhdistys: www.reilukauppa.li/ Reilun kaupan puolesta ry: www.reilukauppa.li/puolesto Reilun koupan merkkijärjestelmän kansainvälinen kattojärjestö: www.(oirtrode.net/ +
• KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 L O U A S 1 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihiochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muuloksiin. Opiskclijahinia 2,35 c sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,40 e JATKO-OPISKELIJA 3,60 i TI 15.10. TO 17.10. MA 21.10. Tl 22.10. KE 23.10. PE 25.10. Kasvispytti Purjo-peruna vuoka Porkkanasosckeitto Pcrunaohukaiset, Ratatouillc Punajuuripihvit, Kalkkunapihvi Yrtti-porkkanakuorrutettu sei Paistettu lohi, tartarkastike porkkanamuhennos Kalamurekepihvi vihannesremoulade Riistakäristys Paella Kanaa mangohunajakastikkeessa Makaronilaatikko Nakkistroganoff Burgundin lihapata Kinkkupizza Tonnikalakastike, spaghetli KE 16.10. PE 18.10. TO 24.10. Kasvispihvit, tomaatti -timjamiKasvispizza Kasvislasagne MA 28.10. kastike Kalakeitto Lihakeitto Kasvisgratiini Lohikiusaus Kinkkukastike, spaghetti Broiler-juustokepakot Keitetyt nakit, perunasose Lihapyörykät o n o c 1 O i O Jauhelihakastike JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA MAISEMAKUVIA SUOMESTA LUE, ET HÄMMÄSTY! | Pulkkinen: Mukavaa yhdessä. Sosiaalinen alkupääoma Jokinen ja Saaristo: Suomalainen yhteiskunta. (WSOY) j ja lapsen sosiaalinen kehitys. Kaksi Kimmoa teki aktuellin kirjan, jonka kannessa (PS-kustannus) kolme sukupolvea ja muutama hiihtäjä. Kuulostaa mukavalta! 31,00 E 27,00 E Peltonen: Remua ja ryhtiä. Alkoholiolot ja Juvonen: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. tapakasvatus 1950-luvun Suomessa. (Vastapaino) (Gaudeamus) (Haalimme luki tätä kirjaa häveliäästi kaapin "Humaltunut nainen kieriskelemässä keskellä takana.) kirkasta sunnuntaipäivää vilkasliikenteisellä 24,00 E raitiovaunupysäkillä ei totisesti ole ilahduttava näky, vaikka se näyttääkin suuresti huvittavan ympärille Lappalainen: Poliittisen tyylin taito. (Vastapaino) kerääntynyttä katsojajoukkoa." Raatimme joutui määrittelemään habitaattinsa 27,00 E uudelleen... 24,00 E Opiskelijan K a m p u s akateeminen kirjakauppa [ | j j f i f a __}. Kauppakatu 9 Opiskelijan K a m p u s akateeminen kirjakauppa [ | j j f i f a __}. puh 260 3157 myynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Omtio JUHLAT tiedossa??? Toteutamme etämyk^siä niin pieniin /qiin suuriin/qn jnhtatitaisuuk^siin meiltä tai teittä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat m y ö s yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi OSALLISTU ERASMUS-KIRJOITUSKILPAILUUN! Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut julistaa avatuksi kirjoituskilpailun Huroopan Unionin Erasmus-opiskelijavaihto-ohjclmaan osallistuneille. Kilpailu on osa Erasmus-opiskelijavaihdon juhlavuotta. Odotamme proosamuotoisia tekstejä (esim. esseitä, kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä), joiden toivotaan käsittelevän seuraavia kysymyksiä: Miia merkitystä Erasmus-opiskeIijavaihtoon osallistumisella oli sinulle? Mitä se antoi? Miten se muutti sinua ja elämääsi, vai muuttiko lainkaan? Otsikon voi jokainen muotoilla haluamallaan tavalla. Kirjoitusten toivotaan olevan enintään noin viisi liuskaa pitkiä. Parhaat kirjoitukset palkitaan rahapalkinnoin. Kilpailun raatiin kuuluvat kirjallisuuden professori Leena Kirstinä, yliopiston kulttuurisihteeri Asta Ruodemäki, tutkija 1 lennä Mikkola nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta ja assistentti Tuija Saresma naistudamuksen yksiköstä. Kilpailutekstit tulee toimittaa postitse tai liitetiedostona kv. suunnittelija Solja Ryhäselle viimeistään 25.10. osoitteeseen: Solja Ryhänen, kv. palvelut. Jyväskylän yliopisto, PL 35, 40014 Jyväskylä. Käyntiosoite: Seminaarinmäki, T-rakennus, 2.krs. Sähköposti: Solja.Ryhanen@admjyu.fi. Kirjoitukset voi halutessaan jättää nimenomana tai nimimerkillä varusteltuna. Yhteystiedot tulee tällöin liinaa erilliselle paperille palkintojenjakoa varten. Kansainväliset palvelut julkistaa kilpailun tulokset marraskuun alkupuolella. Kilpailun suojelija on yliopiston rehtori Aino Sallinen.
• O n k o Sinulla toteuttamista vailla oleva idea? Kaipaatko apua ideasi kehittämisessä tai kaupallistamisessa? Osallistu liikeideakilpailuun ja tuo ideasi arvioitavaksi. Parhaille ideoille hyvät palkinnot! Jyväskylän Teknologiakeskus Oy järjestää LIIKEIDEA 2 2 -kilpailun 15.10. 2 9 . 1 1 . 2 2 . Tavoitteena on löytää huippuosaamiseen ja uuteen tietoon tai teknologiaan perustuvia ideoita, joista voidaan yhdessä kehittää uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Jyväskylän seudulle. Kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille ja yrityksille. Kilpailun palkintojen arvo on yhteensä yli 25 euroa. Yli 2 euron arvoisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan pienempiä Hyvä idea -palkintoja ja palkitaan myös Paras opiskelijaidea. Lisätietoja ja kilpailulomakkeita sääntöineen saa Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n sivuilta osoitteessa www.jsp.fi. Edellisessä kilpailussa palkituista ideoista ovat syntyneet m m . seuraavat menestystarinat: • Liqum O y • Penaudio O y • Humap / HAC Human Application Consulting Ltd Uuteen tietoon perustuvien ideoiden jalostaminen liiketoiminnaksi on tärkeä osa Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimintaa. Tarjoamme teknologiaja yritysasiontuntemusta, yhteyksiä ja toimitilapalveluja kaikkiin vaiheisiin idean arvioinnista liiketoiminnan toteuttamiseen. JSP JYVÄSKYLÄ SCIENCE PARK JYV&SKYJ Ä,\ II KNO! OGf AfcfSKLS OI JSP F a c i I i t i e s PL 27, Piippukatu 11,40101 Jyväskylä, puh. (014) 4451 100, fax (014) 4451 199 www.jsp.fi
• KO Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Kadotetut ia kirotut TEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON syyssarjan seuraavissa esityksissä nähdään kaksi varsin pahaenteisesti nimettyä elokuvaa: 23. lokakuuta esitetään Luchino Viscontin ohjaama draama Kadotetut (Italia/Saksan liittotasavalta 1969) ja seuraavana maanantaina 28. lokakuuta Joseph Loseyn tieteiskauhuelokuva Kirotut (Iso-Britannia 1961). Eivätkä elokuvien nimet johda harhaan: edellinen kertoo natsismin vaivaamasta kelpo saksalaisperheestä, jälkimmäisen pääosassa on joukko aiomisäteilyn saastuttamia suloisia lapsia. VISCONTIN KADOTETUT sijoittuu natsismin nousun päiviin 1930-luvulle. Samaan aikaan kun Berliinin valtiopäivätalo palaa, juhlii terästehtailija paroni von Essenbeck sukulaisineen merkkipäiväänsä. Päivälliset jäävät paronin viimeisiksi, sillä tästä eteenpäin von Essenbeckin suvussa juhlivat valtajuonitteluihinsa uppoutuneet natsimieliset dekadentit. Turmeluksen kauneimpana kukkana näyttäytyy suvun vesa Martin von Essenbeck, jolle niin seksi kuin kuolemakin on perheen sisäinen asia. Luchino Visconti (mm. Senso, Kuolema Venetsiassa) ci säästele eleissään, vaan esittää tragediansa vvagneriaanisella pauhulla. Näyttelijäkaartiinsa hän on koonnut monia 60-luvun kulttikasvoja, muun muassa Charlotte Ramplingin, Dirk Bogarden ja Helmut Bergerin. Sankaripari ja säieilevä tulevaisuus. JOSEPH LOSEY KUULUI niihin amerikkalaisiin elokuvantekijöihin, jotka joutuivat 1940-50-luvuilla USA:ssa riehuneiden kommunistivainojen uhreiksi (olihan hän 30-luvulla matkustellut Neuvostoliitossa ja Suomessa!). Kun senaattori Joseph McCarthy mustine listoineen siivosi intellektuellit Hollyvvoodista, joutui Losey monien muiden tavoin etsimään töitä Euroopasta. 60-luvulle tultaessa hän asettui Englantiin ja loi siellä kiehtovan moni-ilmeistä ohjaajauraa. Yhtäällä Losey loi yhdessä näytelmäkirjailija Harold Pinterin kanssa hienon elokuvatrilogian Palvelija, Onnettomuus ja Sanansaattaja. Toisaalla hän teki pop-estetiikkaa kukkineen sarjakuvajännärin Modesty B/aist, ja jossakin välissä hän ehti ohjata myös merkillisen tieteistarinan Kirotut maineikkaalle kauhutalolle Hammer Filmsille. KIROTUT SIJOITTUU englantilaisen mercnrantakaupungin ympäristöön, missä King-nimisen nuoren rasvaletin (Oliver Reed) johtama teddy boy -prätkäjengi väijyy rahakkaita uhreja. Vastentahtoisena houkutuslintunaan jengillä on Kingin sisko Joan (Shirley Ann Field) ja viimeisenä uhrinaan amerikkalainen turisti Simon (Macdonald Carey). Vainolaisten takaa-ajamina Joan ja Simon törmäävät keskelle hallituksen salaista säteilykoetta, joka ei ole sujunut aivan tiedemiesten suunnitelmien mukaisesti. KIROTUT HENKII Loseyn synkkää näkemystä nyrjähtäneestä, väkivaltaisesta maailmasta. Elokuvana se on kuitenkin lähempänä ohjaajalle ominaista inhimillistä draamaa kuin Hammeryhtiön suosimaa suoraviivaista shokkilinjaa.* Suomen elokuvo-orkiston esitykset koupunginkirjoston Minnonsalisso klo 18.00. Kotirintamamiehen Kori Holakoinen: Juoksuhaudantie. WSOY 2002. KOTIRINTAMAMIEHEN taistelua ei arvosta kukaan. Tätä mieltä on Kari Hotakaisen uuden kirjan päähenkilö Matti, perheenVeri m v * v x \ ihan aina vedessä. Entisellä vaimolla voi kuin voikin olla yhtä nyrkiniskua moninaisempia syitä eroon, sotaveteraani puolestaan ei ole vain nuorempiaan halveksuva kääkkä, vaan ihminen, jonka tuntema Suomi on suurimmaksi osaksi kadonnut. Lyhyesti sanottuna nykykirjoissa liki ylisä jättämä mies. -,--,-Unelma perheonnen palautumisesta kiteykäytetty näkökulmatekniikka tuo tarinaan .wh.,i; i .,;,..;,„,:.. ; ? « ^ ^ ^ ^ /rYuuri4 T«**w v i V " . Ukko Remes: Itöveri. WSOY 2002. ITÄ VERI ON Ilkka Remeksen uusin, seitsemäs kirja. Sen päähenkilö on 29-vuotias Juho Nortamo, ulkoministerin poika, joka saa kuulla olevansa ottolapsi. Hänen isänsä osoittautuu venäläiseksi öljybisneksessä suuJ . . . I ).),,aoo)ic> hi)inm)nhnh c '> osoittautuu wn4liw»W MwV \.•. tuttu, mutta Armenian ja Azerbaidzanin väl nen konflikti ei jaksa herättää kiinnostust: Toki Suomen asemaa Venäjän kupeessa hyi dynnetään tälläkin kertaa, vaihteeksi Viipuri muodossa. Mutta onko tämä tarpeellista? Remes por justaa ki: jansa hyvit m»m |oDU,,c raitaa £
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 f Q e 6 . 1 1 . Double P a r t y : Freectam TOUQ To 7 . 1 1 . X-Club Perjantaisin vapaa pääsy klo 2 3 asti Lauantaisin vapaa pääsy klo 2 2 asti A v o i n n o 11 • I a 2 I O ^ . V ä i n ö n k a t u 3 c?. p <'". w w w . e l o h u v i . c o m JOKA LAUANTAI klo 23-04 Lokakuun ohjelma: 19.10. Duo Tenu & Marcus Duo lepu & Marcus Iines Petroskoi 25.-26.l0. Ylakaupunki Unnluqaed Akulesl klo 20-04 MONOSERA » Seisova pöytä joka päivä Kebab # * © Ranskalaiset ^ ^ !? isi Mm # Pizza Vaihtuva kotiruoka Salaatti pöytä 1 juoma /kahvi,tee PIZZAT 4,50 KEBABIT 4,50 Kaikki tämä myös mukaan A, VÄINÖNKATU 9 6 Y\\lU/lf OR ^SS0. Ensimmäisillä valtakunnallisilla Huumorimessuilla koko viikonloppu on yhtä naurun hytkettä, huumoriesityksiä nonstoppina, seminaari, näyttelyjä ja oheistapahtumia. Tule Jyväskylän A-saliin, Väinönkatu 7, ja naura mahan täydeltä. Perjantai 19-10 21.00 23.00 STAND UP-KOMIIKAN TAITAJAT Ravintola Tabascossa, Kauppakatu 30, Mm. Teemu Vesterinen, Krisse Salminen, Marko Kämäräinen sekä Antti-Jussi Alarmo Pääsymaksu 4,00 € sisältää pääsyn jatkoille Tabasco Hot Clubiin lauantai 19,10 9.30 -12.30 VOIMAA ILOSTA -SEMINAARI Ravintola Tabascossa (sisäänkäynti Väinönkatu 7) Mukana mm. näyttelijä, vakavikko, TeM Hans Stigzelius, huumorikirjailija Juhani Mäkelä, naurukouluttaja Vesa Karvinen, ex-europarlamentaarikko Pertti Paasio ja luontaisterapeutti Anne Hietanen. 13.00 Huumorimessut avataan A-salissa, mukana mm. imitaattori, Jope Ruonansuu, koomikko, kaksinkertainen vitsinkerronnan Suomen mestari Markku Purho, naiskoomikot, näyttelijät Tiina Karvinen ja Ella Keranto, valehtelun Suomen mestari 2002 Veikko Tuuri, lisäksi mm. VITSIKARAOKE kaikelle kansalle. Päivälippu 10,00 € (sis. päivän messuohjelman sekä Voimaa ilosta -seminaarin), lastenlippu 3,5 € 21.00 23.00 EROTIIKKA-EHTOO Ravintola Tabascossa (K -18) Viihdyttäjinä Juuso Happonen ja Olavi Rytkönen sekä heidän ratkiriemukkaat hahmonsa Viakra-Vaari, Sikapossu ja genitaalidramaturgian dos.Tri Wilhelm Lerström Pääsymaksu 5 € sisältää sisäänpääsyn jatkoille Tabasco Hot Clubiin. Sunnuntai 20-10 11.00 HUUMORIMESSUT JATKUVAT, 11.30 -12.45 HYLLÖNEN JA PYLLÖNEN SHOW lapsille ja lapsenmielisille, Juuso Happonen & Olavi Rytkönen, lisäksi mm. Minä Peikko, imitaattori Seppo Pennanen 13.15-17.45 Estradilla mm. viihdetaiteen mestari, hanuristi-humoristi Matti Lepänhaara, imitaattori Seppo Pennanen, humoristi Ransu Alhoniemi, hanuristi-humoristi Jämsän Äijä Erkki Lehtonen, imitaattori, näyttelijä, Jukka Puotila. Pääsymaksu: päivälippu 10,00 € , lastenlippu 3,5 € (sis. päivän ohjelman) Tuottaja: Lejk&imie/i k y puh. 0400-813 460 www.leikkimieli.fi Yhteistyökumppanit: Voimaa ilosta ry Esiintyvät taiteilijat ry Liput ennakkoon: Jyväskylän lippupiste, Sokos lippupalvelu T u l o s s a t ä n ä s y k s y n ä Michael Cooney HÄTÄ E I LUE LAKIA m J\ NUI eli puhtaana käteen ^ A JYVÄSKYLÄN V a n c Luvassa n a u r u a Wm\w KAUPUNGIN k o k o r a h a n e d e s t ä ZMmm i TEATTERI elär E N S I -1LTA 3 . 1 1 . 2 2 www.jyväskylä, n/kaupunginteatteri E N S I -1 LT> OPISKELIJALIPUT 9 EUR, Lippumyymälä ma-la klo 12-19, puh. (014) 624 200 Henrik Ibsen NUKKEKOTI Vangitseva tarina avioliitosta ja elämänvaiheesta ENSI-ILTA 27.11.2002 "f
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Kinossa elämän lämpöasteita ROMAANISTEN JA klassisten kielten yhdessä Italian kulttuurikeskuksen kanssa järjestämä Italia-viikko (14.-20.10.) jatkuu vielä yh' den elokuvan verran tiistaina 22.lokakuuta, jolloin Kampus Kinossa nähdään Silvio Soldinin lämpöinen komedia Leipää ja tulppaaneja (Pane e tulipani, Italia 2001). Rosalba Barletta (hehkuva Licia Maglietta) on kahden ison pojan äiti ja yrittäjämiehen vaimo. Perhe on lomamatkalla ja unohtaa äitinsä taukopaikan vessaan. Sattumus on periaatteessa hyvinkin onneton, mutta Rouvapa ei tästä hätkähdä, vaan antautuu hetkien vietäväksi. Hän löytää itsensä pian työstä venetsialaisesta kukkakaupasta, jonka omistaja on vinkeän vänkyrä anarkisti. MUU UUSI YSTÄVÄPIIRI on sekin aika raikulia porukkaa, ja noin yleisestikin rouva asettautuu elämässään aivan uudenlaisille raisuille urille. Komedia hyväilee katsojaansa monin tavoin: kerronta on kepeää ja heleää, nauru joka kirvoittuu on pitkään jatkuvaa hykerrystä, ja taidokas Luca Bigazzin kuvaus näyttää vanhaa kaunista Venetsiaa sille kunniaa tehden. KINON LÄMPÖASTEET tipahtavat tiistaina 29. lokakuuta. Esitysvuorossa on Roy Anderssonin ekspressionistinenkin Toisen kerroksen lauluja ( Sängen frän andra väningen, Ruotsi 2000). Runoilija Caesar Vallcjon on sanottu inspiroineen Anderssonia hänen tehdessään tätä elokuvaa, ohjaaja itse on sanonut hakeneensa innoitusta vuorisaarnasta. Pohjimmiltaan jokainen ihminen kaipaa rakkautta, ystävyyttä, hellyyttä ja arvonantoa; mutta harvempi niitä saa. Anderssonin 46 episodin viesti on, ettei yksikään. Maailma on pysähtynyt, ankea ja samea. Ihminen on pieni ja alhainen olento, erityisesti muita ihmisiä kohtaan. Joittenkin mielestä Anderssonin elokuva on absurdin mustan huumorin loistava helmi, itse en ole tästä teoksesta hauskuutta löytänyt, armottoman, pitkään katsomisen jälkeen ajatteluttavan viestin kylläkin. RIITTA KOIKKALAINEN Kompus Kinon näytökset tiistaisin kello 19 aikoen Ilokivessä (Keskussoiraolantie 2). Liput 4/5 euroa, ennakko Kompus Kirjo (Kauppakatu 9). Pone e tulipani lämmittää katsojia Kampus Kinossa tiistaina 22. lokakuuta. Lutakon vaihtoehtoinen LUTAKOSSA PYÖRÄHTI 12. lokakuuta käyntiin Vaihtoehto-klubi. Ensimmäisessä klubi-illassa esiintyivät Hidria Spacefolk ja Deep Turtle. Kerran kuussa on luvassa monenlaista musiikkia hieman tAmterrMornimmilta bändeiltä. "Haluamme tuoda esille nousevia bändejä, joiden voisi muutoin olla vaikea saada keikkoja", kertoo JELMU:n ohjelmistovastaava Matti Salmela. Jokaisella Vaihtoehto-klubilla nähdään kahdesta kolmeen orkesteria. KLUBI-ILLAT SIJOITTUVAT kuun alkupuoliskolle, maagisen neljännen päivän jälkeen, jotta opiskelijoillakin olisi mahdollisuus saapua paikalle. Aiemmin samantyyppisellä formaalilla toimineen keskiviikkoklubin heikohkosta menestyksestä on otettu opiksi, ja Vaihtoehto-klubit ovat vastedes aina viikonloppuisin. Salmela uskoo klubin hiljalleen saavuttavan vakaan aseman sekä yleisön että esiintyjien keskuudessa. "Tammikuun klubi on jo suunnitteilla", hän kertoo. MUSIIKKIA KLUBI-ILLOISSA kuullaan laidasta laitaan. Suurin osa orkestereista on suhteellisen tuntemattomia, mutta joukkoon mahtuu tutumpiakin ryhmiä kuten kovassa nousussa oleva Svvealmaster, jonka levynjulkaisukeikka kuullaan marraskuussa. Täysin vailla kokemusta olevia bändejä Vaihtoehto-klubeilla tuskin nähdään. / ' \ Salmela lupaakin musiikin olevan laadukasta: "Vaihtoehtoisuutta on muulloinkin kuin kerran kuussa." Klubien ulkopuolista vaihtoehtoisuutta edustaa mm. Circle, joka esiintyy Lutakossa marraskuussa. "Emme halua alleviivata, että klubi olisi mitään uutta ja mullistavaa", Salmela korostaa. VAIHTOEHTOINEN MUSIIKKI ja tuntemattomammat bändit ovat tervetulleita, sillä Lutakon alkusyksy on ollut varsinaista hittiparaatia CMX:n, Don Huonojen. Ismo Alanko Säätiön ja Zen Cafen esiinnyttyä. "Kaikki ovat aloittaneet vaihtoehtoisena ja kasvaneet hiljalleen isoiksi", Salmela muistuttaa. Ehkä näemmckin muutaman vuoden päästä jonkun Vaihtoehto-klubilla esiintyneen bändin takovan kultalevyjä kuin Dingo konsanaan. MATTI KOISTINEN Vaihtoehtoklubi vol.2 Lutokko 8.11. Sweatmaster, Teenage Idols (SWE] jo Ass Cobra Demoni -palsta esittelee pienehköjä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Petrus Koskimies, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä. ENSIMMÄISET DEMOT SYYNISSÄ Script of Flood: Withered Pekko Hyvärinen (laulu ja kitara), Joni Häkli [kitara), Pekka Majaniemi (bosso), Janne Ahtonen (rummut) Yhteystiedot: soflood@hotmail.com, www.scriptofflood.tk Script of Flood tarjoaa kuulijoilleen hyvin melankolista ja melodista metallia. Viiden kappaleen mittainen ep kuulostaa yllättävän valmiilta ja soundeiltaan hyvältä, eikä bändin tyylikkyydessäkään ole valittamista. Suurimmat kehut menevät laulajalle, jonka ääni sopii loistavasti musiikkiin. Ainoa ongelma on biisien pituuksissa. Jos yksi pitkä biisi olisi vaihdettu kolmen minuutin rockpalaan, niin tässä olisi ainesta vaikka mihin. + bändin soundit ovat kohdallaan + hyvä laulaja biisit hitusen verran liian pitkiä biisit kuulostavat loppujen lopuksi liian samanlaisilta Dyecost: lost Foith Pirkka Ohlis (kitoro, taustalaulu ja koskettimet), Motti Pasanen (kitara jo taustalaulu), Henri Ahola (kitara), Janne Oksonen (taulu), Jukka Motilainen (bosso), Niko Takala (rummut) Yhteystiedot: dyeband@hotmoil.com Kas kummaa! Metallikategoriaan menee tämäkin levy. Helloween -tyylistä mätätystä sisältävä levy on todella tasainen. Biisien laatutaso ei heittele, minkä vuoksi kappaleet kuulostavat tasaisen hyviltä, mutta toisaalta levyltä ei nouse yhtäkään instant-hittiä. Soittovarmuus ja yhteensoittaminen ovat tämän bändin vahvuuksia. Ei siis ihme, että yhtyeen edellinen julkaisu on valittu muun muassa Soundin kuukauden demoksi. Soundit ovat kohdallaan, eikä korviin kuulu mitään erityistä kritisoitavaa. Helvetin kova paketti. + varma ja osaava yhtye + biisit moniosaisia + tasaisuus (laulut ovat yhtä laadukkaita) tasaisuus (pidemmän päälle raskasta kuunneltavaa) Tulus: Antoa tulla Kuoroon kuuluu ainakin miljoona ihmistä, joiden nimiä ei levyn känsissä lue. Yhteystiedot: Esa Joakkolo, Ristonniementie 9 as 8, 41340 Loukoa, tulus@tulus.org, http://www.tulus.org Melko erilainen ep muihin verrattuna. Populaarimusiikkia yhdistettynä kuorolaulantaan. Tämän gospelkuoron ep alkaa ylipitkällä ja moniosaisella kappaleella, jonka jälkeen meno onneksi rauhoittuu ja tasaantuu. Loput kolme kappaletta ovat jo sitten hiukan rennompia ja helpompia kuunneltavia. Ep:n ehdottomasti paras ja iskevin biisi on Totuuksia. Lyriikoista erottuu hienosti ilmaistu kohta "milloinkaan ei mahtumaan saa/totuutta joukkohautaan", joka toimii erityisen mallikkaasti. Samoin levyn kyljessä olevat biisien nimet, joista on muodostettu lauseet Turhaa. Antaa tulla totuuksia, idiootti!" + toimiva ja osaava kokonaisuus + biisit toimivat hyvin pikkuisen voisi lyhentää biisien pituuksia paikka paikoin vaikea saada selvää sanoista
• I Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 ffl Vahvoja ihmisiä, vahvoja tunteita Suurin on rakkaus Käsikirjoitus: Laura Ruohonen Ohjous: Tiino Luhloniemi Näyttelijät: Anne Kemiläinen, Anna-Mari loulumao, Esa Salomaa sekä Heini Rutanen Lavastus ja tarpeisto: Tua Houtamäki Äänisuunnittelu: Teemu Määttänen Aänimies: Juho Mäkinen Valosuunnittelu ja toteutus: Arto Saarelainen Pukusuunnittelu ja toteutus: Anne Ylönen Esitykset Huoneteatterilla 12.10-7.12. "TIEDÄTKÖ SINÄ, miksi sinä minusta pidät? Minä olen sinun kynäsi. Muut eivät tottele yhtä hyvin." Näin kuittaa Suomen ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu kirjailija Juhani Aho ystävälleen Elisabeth Jämefeltille. Elisabeth, Suomen kirjallisuuden äitinä tituleerattu, kun jaksaa potkia toveriaan persuksille, korjata hänen tekstejään ja kannustaa. Kotvasen kuluttua hänen valkeaan huoneeseensa cli kirjalliseen salonkiinsa rynnistää sisään kolmas Suomen kirjallisuuden historin suurista ihmisistä: Minna Canth. Minna on juuri tikannut viimeiset sanat näytelmäänsä, kun hänen ikkunansa edessä talo syttyy tuleen ja palaa poroksi. "Tämä on enne", Minna jyräyttää. Tulen kipinöitä Huoneteatterilla esitettävässä Suuri on rakkaus -näytelmässä sinkoileekin, kun ystävysten välit tulehtuvat. Laura Ruohosen käsikirjoittamassa tekstissä, joka näki ensi-iltansa Kansallisteatterissa vuonna 1998, ei ole kysymys perinteisestä kolmiodraamasta, vaan kolmen intohimoisen ihmisen ystävyydestä ja sen kuohuista. "PORUKKA ON MENOSSA elämässään kohti suuria asioita. Kuka sen Asian sitten oivaltaakaan, sitä en paljasta. Elämän loppusekunneilla voi lulla tällaisia oivalluksia. Toivottavasti ne eivät aina t a p a h t u i s i näin loppumetreillä", ohjaaja Tiina Luhtaniemi tuikkaa. Hän on ohjannut Ruohoselta myös Olganäytelmän Sav o n l i n n a n k a u p u n g i n teatterille ja kertoo pitävänsä kirjailijan teksteistä, koska ne "asettuvat ihmisen puolelle": "Hän asettuu heikon puolelle, se mua kiinnostaa Mun mielestä Ruohonen kunnioittaa elämää sinänsä." Kirjailija ei päässyt katsomaan Huoneteatterin ensi-iltaa siitä pätevästä syystä, että samaan aikaan oli hänen Olgansa ensi-ilta Dubli"TEKSTISSÄ ON MONTA tasoa: ystävyyssuhde, naisena oleminen tosi paljon tuttuja asioita ja tunteita", Elisabethia esittävä Anne Kemiläinen latelee. Tulisieluista Minnaa esittävän TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVA: PASI LUHTANIEMI Anna-Mari Laulumaan mielestä naisen elämän kysymykset eivät ole vaihtuneet sadan vuoden aikana. "Eivätkä ne tunteet ole muuttuneet", Kemiläinen jatkaa. Parituntisen näytelmän perusteet on kaivettu historian sivuilta, mutta faktoihin ei ole orjallisesti sitouduttu. "En koe esittäväni millintarkkaa jäljitelmää Minna Canthista. Lähdin rakentamaan roolihahmoa, jonka nimi sattuu olemaan Minna Canth ja jolla sattuu olemaan kavereina Elisabeth ja Juhani. Minna koittaa selvitä elämästä ja tästä seuraa, että hänestä kirjoitetaan lehtiin", Laulumaa aprikoi.» Elisabeth Järnefelt (Anne kemiläinen) on Juhani Ahon (Esa Salomaa) persiille potkija. Sortovaltaa vastaan ja vauhdilla TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI Täällä Pohjantähden alla Jyväskylän kaupunginteatteri Ensi-ilta 28. syyskuuta 2002 "OI JOSPA SÄILYIS äidin lapset kylmältä maailmassa", laulaa loilottaa koko Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijäkaarti sekä kasa avustajia Täällä Pohjantähden alla -näytelmän alkutunnelmissa. Vaan eivätpä säily. Sen tulee katsoja todenneeksi useampaan kertaan tämän nelituntisen historianloimotuksen aikana. ALUSSA NÄYTTÄMÖLLÄ seisovat ne perinteiset suo, kuokka ja Jussi tukipilarinaan taustalla jäpittävä voimakas nainen. Sitten jussit liehuttavat ylväinä työväenlippuja seurauksena kärsimystä. Valkoisten astuessa tyranniallaan kehiin seuraa lisää kärsimystä. Siniristilipun lipuessa lavalle seuraa jälleen kärsimystä. Ja niin edelleen, karskinlyhyesti juoni selittäen. Neljään tuntiin on umpattu neljäkymmentä vuotta (1904-1944), kolme sukupolvea sekä paljon porvareiden torppareihin kohdistamaa verenimentää. Tappaviin käsiin luovat vastavoimaa pienten ihmisten laumassa isoksi kasvavat asiat: yhteisöllisyys, kiintymys ja hoiva. Akselin (Marko Tiusanen) ja Elinan (Marjaana Kuusniemi) häävalssi. Syntymää ja kuolemaa, toinen toisensa perään. Liian monta liian varhain poisnukkunutta. NÄYTELMÄ VOISI pitää sisällään paljon roihuavia tunteita, kuten Väinö Linnan kirja itsessään, mutta ei järin onnistu siinä. Miksikö? Kohtaukset juoksevat kohtauksen perään. Monet kauniit repliikit hukkuvat seuraavan kohtauksen alkuun, eikä herkänkään katsojan kyynel ehdi pukkautua silmäkulmaan. Nyt jäivät useat lämmöllä syttyneet näyttelijänsuoritukset puolitiehen. Väliajan jälkeen henkilöhistorioille annettiin jo enemmän tilaa, mutta ei edelleenkään tarpeeksi. Ilmeisesti dramatisoija Seppo Parkkinen ja ohjaaja Kaisa Korhonen eivät ole malttaneet tarpeeksi saksia "rakasta lastaan". TOKI näytelmämaratonista pulpahtaa paljon ajatuksia päähän vellomaan. Todella huonon esityksen kohdalla näin tuppaa harvoin tapahtua. Miksi kaikkialla kukkivat kuoleman kukat, aina jossain päin maapalloa ja ihmiskiertoa? Eikö ihminen koskaan opi? Vaikka vuosisadan alussa oli paljon kärsimystä eikä ruuasta ollut aina tietoa, näytti elämä olevan jotenkin elämänläheisempää kuin nykyään. Koneet ja härvelit on tehty helpottamaan elämäämme, mutta kas, ne hotkaisevatkin päivämme kuten suo ja kuokka muinaisen torpparin päivän. Kuu on monen työn orjan aurinko, aivan kuten se oli muinaisen torpparinkin.» pianissimo MAISTIAISIA ARKTISEN UPEETA -ELOKUVATAPAHTUMASTA Marraskuussa kaupunkiin saapuvasta Arktisen Upeeta -elokuvatapahtumasta saa esimakua kaupunginkirjaston Minnansalissa perjantaina 25.10. 50 vuotta täyttävän Pohjoismaiden neuvoston kunniaksi esitetään kaksi sen kirjallisuuspalkinnon saaneeseen romaaniin pohjautuvaa elokuvaa. Elokuvissa on englanninkieliset tekstit ja molempiin pääsee samalla kahden euron hintaisella lipulla. Tapahtuman järjestävät Nordic Glory Festival ry. sekä Pohjola-Nordenin Keski Suomen piiri ry. Kello 16 esitetään Per Blomin ohjaama Icecastle (Norja 1987), joka kertoo tarinan aikuiseksi tulemisen vaikeudesta. Päähenkilöinä ovat 11-vuotiaat ystävättäret Siss ja Unn, joista toinen katoaa ikiajoiksi lumilinnaan ja toinen oppii tulemaan toimeen itsensä kanssa. Kello 18 esitysvuoron saa Erik VVedersoen Anna (Tanska 2000), draamaelokuva edustavaa elämää ja avioliittoa pakenevasta diplomaatin vaimosta. Matkalla hän tapaa vaarallisen vangin, ja poliisi on aivan heidän kannoillaan, Annalle i tulee rajoittamattoman vapauden kokemus. i pohjoismaisia elokuvia on tarjolla 14.-17.11 Kampus Kinossa ja Minnansalissa, kun Arktisen Upeeta pyörähtää käyntiin. Uusien pohjoismaisten lisäksi ohjelmistossa on elokuvakilpailu suomalaisille naispuolisille elokuvantekijöille. Ohjaajavieraina ovat Rauni Mollberg sekä Marja Pensala, joiden elokuvia kuuluu ohjelmistoon. SINFIKSELLA JA PUHKUILLA YHTEISKONSERTTI Yliopiston Sinfoniaorkesteri ja puhallinorkesteri Puhkupillit yhdistävät rivinsä sunnuntaina 27.10. klo 16.00 yliopiston juhlasalissa Cl. Yhteiskonsertti yhdistää Jyväskylän yliopiston suojissa aktiivisesti toimivat "Sinfiksen" ja "Puhkut". Luvassa on orkestereiden omin sanoin suuria musiikkielämyksiä. Ohjelmistoon kuuluuvat Aaron Coplandin Quiet City, Jukka Linkolan Tango Tarantella ja lisäksi muun muassa Janne Ikosen, Jukka Viitasaaren, Asmo Jaakkolan sekä Ilari Hylkilän teoksia. Illan solistina soittaa trumpetisti Eeva Kelo. Tahtipuikkoa heiluttavat Sinfiksen kapellimestari Marja Ikonen ja Puhkujcn kapellimestari Tiiu Tuominen. Liput kimppakonsertliin maksavat 8/4 e. Lippuja on ennakkomyynnissä Kampus Dotosso, Kauppakatu 9. NOVOSPASSKIN MIESKUORO TÄÄLLÄ TAAS Moskovalainen Novospasskin luostarin mieskuoro konsertoi jälleen Suomessa. Jyväskylässä kiertuepaikkana on Taulumäen kirkko. Perjantaina 18. lokakuuta kello 19 alkaen kuoro esittää Luostarin lauluja kauneinta luostarimusiifefeia. Ohjelmisto sisältää venäläisiä ortodoksisia lauluja 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Kuoroon kuuluu 16 laulajaa, joilla kaikilla on korkeakoulutason musiikkitutkinto. Yllättävää kyllä, kuorolaiset eivät ole munkkeja ainoastaan heidän johtajansa. igumeni, isä Mitrofan on. Novospasskin mieskuoro on voittanut kansainväliset kuorokilpailut kahdesti: Unkarissa 1991 ja Puolassa 1994. Moskovassa kuoro huolehtii luostarin tärkeimmistä jumalanpalveluksista sekä esiintyy virallisissa ortodoksisissa tilaisuuksissa samoin kuin Kremlissä ja Moskovan Valkoisessa Talossa. Ennakkoliput Lippupisteestä maksavat 19 e. Kirkon ovelto lippuja saa tuntia ennen konserttio 18 eurolle Konsertti kestää noin tunnin. Ei väliaikaa. Aplodit toivotaan säästettävän konsertin loppu H
• H •frv"Min Ylioppilaslehti 12/2002 I Näin tunkeuduin TEKSTI: ELINA PREPULA, KUVAT: PETRUS KOSKIMIES kampuksen musiikkiryhmiin Musica-kuorossa henki kulkee hyvin. Minkälaista porukkaa kampuksen musiikkiryhmissä oikeastaan liikkuu? Minkälainen tunnelma ryhmien harjoituksissa on? Olen päättänyt selvittää asian. Aion tunkeutua harjoituksiin yhtäkkisesti ja puolitaitoisena. MUSICA-RAKENNUKSEN salissa vaikuttaa siltä, että Yliopiston Sinfoniaorkesterin soittajille on kerrottu, kuinka tuoleista ja nuottitelineistä rakennetaan tietynlainen muodostelma, mihin kukin soittaja asettuu paikalleen. Ei ole kerrottu, minulle sanotaan. Näin se vain aina menee. Kun soitto alkaa, saan käteeni kontrabasson. Sitä näppäilemällä saa aikaan jyhkeitä ääniä ja olo on pätevä. Nuottien mukana en kuitenkaan pysy. Se, etten soita mitään, herättää huvittuneisuutta muissa soittajissa. Vaikkei Sinfiksen soittajille ole pääsykokeita, on soittajilla käytännössä lakanaan vuosien soitloharrastus. Kun orkesteria katsoo äkkiseltään, kiinnittyy huomio yhteen seikkaan: lähes koko orkesteri koostuu naisista. "Miehiä", onkin viulisti Mari Karppisen lyhyt vastaus kysymykseen, keitä Sinfis kaipaa. "Pulaa on erityisesti vaskien, alttoviulun ja lyömäsoittimien soittajista", kertoo kapellimestari Marja Ikonen. Kysyn Sinfiksen syyssuunnitelmista. "Meillä on yhteiskonsertti Puhkupillien kanssa 27. lokakuuta". Marja Ikonen kenoo. Keikkojen lisäksi sinfisläiset järjestävät bileitä. Kun kysyn Mari Karppiselta, onko bileissä hauskaa, hän on tukehtua nauruunsa ja eväsleipäänsä, joten hauskaa taitaa piisata. PUH KUPILLIT-puhallinorkesterin harjoituksissa vitsit lentävät ja ihmiset lauleskelevat musiikin mukana. Tällä kertaa soitan soitinrakennuksen mestarituotosta, kaljatölkkiä. Mutta uskokaa tai älkää, rytmissä pysyminen kaljatölkin kanssa on haasteellista. Puhkujen fonisti Kati Lappeteläinen tiivistää orkesterin hengen kahteen sanaan: hauskaa porukkaa. Jos soittaja mokaa, siihen suhtaudutaan huumorilla. "Joskus pitää julkisesti tunnustaa, jos soitti väärin. Se voi olla hieman häpeällistäkin", Kati kertoo. Bileitä Puhkuilla riittää yhtä paljon kuin harjoituksia. "Meillä on oma vapaa-ajan toimikunta, joka järjestää peli-iltoja ja vuosittain toistuvan Puhkujen oman version Kauppakadun approsta. Seniili appron", sanoo fonisti-Kaii. Bileistysmatkoilla tuppaa sattumaan kaikenlaista. "Yleistä on, että matkoilla palataan hakemaan bussista jääneitä", kertoo myös tämän orkesterin kapellimestanna toimiva Marja Ikonen. MUSICA-KUORON harjoituksissa pääsen mukaan äänenavaukseen, joka osoittautuu huumoripläjäykscksi. Laulamme lapsuudesta tuttua, käsikoreografialla varustettua Aa-ram-sam-saa -laulua, josta tehdään mm. humalaisversio. Teemme myös hengitysharjoituksen, jossa minun on pienen hengittelyn jälkeen varmistettava, mitä tässä oikeastaan pitäisi tehdä. Kuoronjohtaja Pekka Kostiainen kertoo, että kuoroon on pääsykoe, jossa testataan mm. yleismusikaalisuutta. "Kuorolaisilta edellytetään esimerkiksi sitä, että pystyy laulamaan niin, ettei säveltaso heittele", kertoo Kostiainen. Yksi kriteeri kuoroon pääsemiseksi on kyky saada nuoteista selvää ja harjoitella itse kotona. "Sitten on tuo sosiaalinen puoli. Meille on kehittynyt vainu siitä, kuka saattaisi tulla porukassa toimeen. Vähän sellaista luovaa hulluutta edellytetään", Kostiainen jatkaa. Entä kuoron vapaaajan toiminta? "Paljon ollaan kavereita muutenkin kuin vain kuorosta", kertoo kuoron puheenjohtaja Jarkko Laitinen. "Sohwilla käydään kuoroharjoitusten jälkeen. Joskus joku saattaa järjestää saunaillan tai mökkiviikonlopun", toteaa Risto Koskenkorva, yksi kuorolaisista. TILANNEKOMIIKKAA löytyy myös kuoron keikoilta. "Toimin eräällä keikalla esilaulajana. Vasta jälkeen päin huomasin, että oli tullut hoilattua sepalus auki, ja paita pilkotti sepaluksesta", kenoo Pekka Kostiainen. Kuoron pääprojekti syksyn aikana on malka Etelä-Afrikkaan. "Kuoro lähtee lokakuussa Etelä-Afrikkaan esiintymään ja pitämään vvorkshoppeja kouluihin", kertoo matkan ideoinut Sanna Kivinen. Laulujen treenaaminen matkaa varten jatkuu, kun lähden harjoituksista.» Yhteystiedot: Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri (SINFIS): Intendentti Tommi Harju, puh, 040 574 3014. Musico-kuoro: Pekka Kostiainen, puh. 0500 292 761, sähköposti pkostioi@cciyu.fi, internet http://wvAv.cc.jyu.fi/yhd/musico-kuoro/ Puhkupillit: http://www.cc.jyu.fi/yhd/puhkut/ Puhkupilleissä kaljatölkkiä hyödynnetään myös soittimena. keskustelua MATTI MATINLAURILLE Matti Matiniauri kirjoittaa Jylkkärissä 10/2002 lapsiparkkitoiminnan järjestämisen mahdollisuuksista Jyväskylän yliopistossa. Lapsiparkin toimintaedellytyksiä on JYYssä selvitetty viimeksi viime vuonna, kun eräs jäsen kysyi tällaisen toiminnan mahdollisuuksista. Tällöin todettiin, että JYY ei kykene tarjoamaan ko. palvelua kohtuulliseen hintaan. Myös tilakysymys on polttava ongelma kampusalueen läheisyydessä. Jyväskylän kaupungissa on tälläkin hetkellä mahdollisuuksia lasten tilapäiseen päivähoitoon. Näistä esimerkiksi Puistotorin leikkipuistossa tuntitaksa on viisi euroa ja Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitajilla 4,2 euroa tunnilta. Näiden lisäksi kampuksen läheltä Mäki-Matin perhepuistosta ja Arkki-Parkista Seminaarinkadulla voi kysyä tilapäisen hoidon mahdollisuuksia. JYYllä oli muinoin lapsiparkkitoimintaa 80-luvun alkupuolelle asti. Vaikka toiminnasta koitui aika isoja kuluja, se oli tuolloin perusteltua, koska opiskelijoilla ei noihin aikoihin ollut oikeutta siirtää henkikirjojaan opiskelupaikkakunnalle, eikä heidän lapsillaan näin ollen ollut oikeutta kunnalliseen päivähoitoon. Päivähoito ei tuolloin myöskään ollut perheelle subjektiivinen lakisääteinen oikeus, kuten nykyään. Viime vuonna ylioppilaskunta pyrki helpottamaan lapsellisten opiskelijoiden keskinäistä yhteydenpitoa ja tiedonvälitystä perustamalla heille sähköpostilistan, jossa opiskelijat voivat keskustella erilaisista esim. lastenhoitoon liittyvistä kysymyksistä. Tällä listalla suoritettuun kyselyyn lastenhoitotarpeesta JYY sai vain muutaman vastauksen. Näiden sisältö oli pääosin se, että tilapäistä hoitoa tarvitaan lopulta suhteellisen vähän ja harvoin. Helsingissä lapsiparkki aloitti toimintansa kymmenien vuosien vääntämisen jälkeen, ja se toimii tällä hetkellä hyvin. Helsingin yliopiston opiskelijamäärä on kuitenkin noin kolminkertainen Jyväskylään nähden, joten Helsinkiin vertaaminen on jokseenkin toivotonta. Kun olemassa oleva tilapäishoidon kapasiteetti Jyväskylässä sekä lapsiparkin kustannukset otetaan huomioon, JYYn mahdollisen lapsiparkin käyttömäärä tuskin nousisi niin korkealle, että opiskelijoille pystyttäisiin tätä kautta tarjoamaan laadukas ja edullinen lastenhoitopalvelu, joka olisi käyttäjän kannalta olennaisesti nykyisiä vaihtoehtoja parempi. Sosiaalisihteeri Tuomas Viskari antaa tarvittaessa mielellään lisätietoja Jyväskylässä tarjolla olevista lastenhoitopalveluista, sposti: jyy soposihteeri@cc.jyu.fi, puh. 260 3357. Ja jos Jyväskylän lastenhoitopalvelujen riittävyys muodostuu opiskelijoiden kohdalla ongelmaksi, olemme toki valmiita jatkamaan keskustelua kpsiparldötoiminnan mahdollisuuksista. MATTI MÄKINEN JYYN PÄÄSIHTEERI TUOMAS VISKARI JYYN SOSIAALISIHTEERI
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 E l keskustelua VASTINE JUKKA VUORIOLLE Lainaus Jyväskylän ylioppilaslehdestä 10/02 sivulla 11. Kirjoittaja Jukka Vuorio: "Keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus kertoi suomalaisista eliittikisoista, joissa eräs sadan metrin juoksija oli erikoisten yhteensattumien seurauksena juossut maalissa lasiruudun läpi niin, että verisiä sirpaleita oli lentänyt pitkin juoksurataa Kilpailussa hän sijoittui kärkikolmikon ulkopuolelle. Seuraavan päivän iltapäivälehtiä kiinnosti kuitenkin vain tuo onneton, ja ne unohtivat täysin kisan voittajan." Ja puhtaasti toimittajan omaa tekstiä: "Menestyäkseen kilpailussa atleetti tarvitsee sponsoreita, jotta voi rauhassa keskittyä harjoitteluun. Hyviä sponsoreita taas voi. saada joko menestymällä kilpailussa tai hankkimalla julkisuutta jollakin muulla lavoin. Ehkä aiemmin mainittu lasiruudun lävitse juossut kilpailija tantuikin vain tilaisuuteen päästä kuuluisaksi?" Jos tuo äskeinen oli huumoria, niin se oli aika huonoa sellaista ja asiasta tietämättömän henkilön kirjoitiamaa. Valoiian hieman lapahiumaa. Olin nimittäin se onneton, joka Kuortaneen eliittikisoissa tosiaan juoksi päin varastorakennuksen seinässä ollulta lasiovea. Kuorianeella juoksusuunta oli käännetty (juostiin etusuoraa väärinpäin) hyvien aikojen toivossa, ja maalin jälkeen jarrutusmatkaa oli noin 25 m huoltorakennukseen. Kaikilla juoksijoilla jarrutusmatka meni pitkäksi, sillä noin 40 kilometrin tuniivauhdisla jarruitaminen kahdessa sekunnissa on melkoisen mahdotonta, etenkin kun alla vielä loppuvaiheessa oli kivilaatoiius, joka ci piikkarin alla juuri pidä. Minun kohdallani sattui vain olemaan lasiovi, jonka huomasin noin metriä ennen törmäystä ja ehdin juuri nostamaan kädet naaman suojaksi. Käsivarsiin leikkautui kaksi noin 20 cm pituista lihakseen asti ulottuvaan haavaa sekä neljä muuta pienempää venttiä, yksi silmäkulmaan. Minut vietiin piakkoin ambulanssilla Seinäjoen keskussairaalaan, jossa kolmen tunnin aikana kehooni ommeltiin noin 50 tikkiä. Myöhemmin juttelin asiasta käsikirurgi 1 leikki Jaroman kanssa, joka kertoi, että olin varsin onnekas, koska tuollaiset haavat aiheuttavat normaalisti 90 prosentin todennäköisyydellä sen, että sormet ovai koukussa loppuelämän. Että se siitä julkisuushakuisuudesta, sitähän tämä kirjoitus myös on, kun ette olleet nimeäni kirjoitukseenne laittanut. Minusta on melko huonon maun mukaista kirjoittaa tuollaisesta onnettomuudesta tuohon tyyliin, sillä siitä oli tosiaankin leikki kaukana eikä niitä sponsoreita ole ovella kolkutellut yhtään sen enempää kuin ennen onnettomuuttakaan. MAAJOUKKUEPIKAJUOKSIJA ESA LIUKKONEN KASVATUSTIETEEN YO. KORKEAKOULUPAIKKA El OLE IHMISARVON MITTA Tomi Äberg onnittelee Jylkkärissä U/02 kaikkia opiskelemaan päässeitä opiskelupaikasta ja toivottaa heidät tervetulleiksi seuraansa, tulevien pikkuporvareiden kastiin. Samalla hän hurskastelee, miten epäreilua on, kun kaikki eivät pääse opiskelemaan. Sisäänottorajoituksia hän kutsuu "valkolakkien pätemiskeinoksi" ja valittelee, kuinka yläasteen luokkatapaamisissa kaikki eivät olekaan ministereitä tai opettajia, vaan joukossa on myös työttömiä ja huumeongelmaisia. Suomessa on alueellisesti kattava korkeakouluverkostoja vähintään avoimen yliopiston opetusta tarjotaan lähes kaikilla paikkakunnilla. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on viisikymmentä, mikä tarkoittaa yhtä korkea-asteen oppilaitosta sataatuhatta suomalaista kohti. Korkeakouluopinnot aloitti vuonna 2001 yhteensä 52 488 uutta opiskelijaa. Noin 80 000 syntyneen ikäluokkaa kohti tarkasteltuna tämä lienee maailmanennätys sellaisten maiden sarjassa, joissa korkeakouluihin ylipäänsä on karsinta. Vaihtoehto olisi, että kaikki saisivat aloittaa, mutta vuosittain putoaisi aina osa pois opintomenestyksen perusteella. Sopii miettiä, kumpi on inhimillisesti ajatellen parempi: jäädä ulkopuolelle heti vai saada kenkää toisena vuonna? Korkeakoulujärjestelmämme kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin. Ongelmiakin on eikä täydellistä järjestelmää ole olemassa. Tilanne on hälyttävä erityisesti ammattiosaajia tarvitsevilla aloilla. Nuoret eivät ole kiinnostuneita perinteisistä työläisammaieista. Tämä johtuu pitkälti mm. Abergin välittämästä viestistä, jonka mukaan vain korkeakoulutus on arvokasia. Opiskelijat kilpailevat halutuimmista opiskelupaikoista ja korkeakoulut lahjakkaimmista opiskelijoista. Yhteiskunnan viesti on, että jos ei hanki korkeakoulutusta, on epäonnistunut ihminen. Abergin kirjoituksen luokkakokouksessa ei ole edes paikalla muna kuin korkeakoulutettua keskiluokkaa sekä työttömiä ja narkomaaneja. Hänkin on unohtanut, että voi tehdä työtä ja elää hyvän elämän, vaikkei olisikaan maisteri, insinööri tai muu "pikkuporvari". Opiskelijavalintojen tarkoitus on saada sisään niitä, joilla on edellytykset suoriutua opinnoistaan. Tosiasia on, että kaikilla ei näitä edellytyksiä ole. Opiskelijamäärät ovat lisääntyneet huimaa vauhtia, vaikka väestömme ei ole merkittävästi kasvanut. Vuonna 1983 yliopistoissa oli opiskelijoiia 86 278, joista uusia opiskelijoita 12 418. Vuoteen 2001 opiskelijamäärä on hiipinyt jo 162 785:een, joista uusia 20 651. Vuodesta -83 vuoteen 2001 opetushenkilökunnan määrä on lisääntynyt 6938:sta huikeaan 7559:ään. Tuskin lainkaan lisätyt yliopistojen henkilöresurssit joutuvat venymään, kun laajentuneen opiskelijapopulaation monipuolistuneet ohjaustarpeet pitäisi tyydyttää. Nämä ovat taloudellisia ja inhimillisiä realiteetteja, jod<a tässä(kin) tapauksessa ovat ainoai realiteetit. Emme elä satumaassa. ANTTI VESALA YHTEISÖLLISYYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA Mika Pekkola antoi tiukkaa palautetta kolumnistani "Olla tarpeeksi hyvä" (Jylkkäri 10/02). Kiitos siitä. Pekkola ilmeisesti odottaa kolumnisteilla eksaktiutta, ankaraa loogista johdonmukaisuutta ja yksiselitteisyyttä. Oma tyylini on päinvastainen varsinkin tällaisten humaanien aiheiden kohdalla. Mielestäni on paljon hedelmällisempää esiitää useita teesejä yhtä aikaa kuin pyrkiä esittämään tietty näkökulma "tieteellisen" tarkasti. Haluan katsella asioita eri suunnista, leikkiä ajatuksilla ja sanoilla ja tarjota lukijalle yhden sijasta useampia ideoita pohdittavaksi. Toisaalla olan selkeästi kamaa, kuten ko. kolumnissa yhteisöllisyyden puolesta. Kirjoitukseni päätarkoitus oli kyseenalaistaa ulkoa anneiut kriteerit siltä, mitä on olla hyvä jossakin, koska näistä kriteereistä johtuvat suorituspaineet aiheuttavat liian monille henkistä pahoinvointia. Esitin myös, että hyvä yhteisö auttaa yksilöä rentoutumaan ja vapautumaan itsereflektion noidankehästä, joka on yksi henkisen pahoinvoinnin muoto. Pekkolan näkemys, että täsiä seuraisi jonkinlaista apatiaa, on absurdi. Asian laita on päinvastoin: apatia seuraa masennuksesta, ja masennus taas johtuu usein yksinäisyydestä ja/tai epäonnistumisen tunteesta mahdottomien tavoitteiden edessä. Pekkolaa kismittää eniten se, että kritisoin individualismin ihanteita. Kehotan häntä tutustumaan kult,,,,,, tuureihin, joissa yksilökeskeisyyden sijasta arvostetaan yhteisöllisyyttä. Jos tyytyväisyys elämään, ilo ja onnellisuus ovat hyvän elämän mittareita (eikä esim. materiaaliset arvot), monissa tällaisissa paikoissa eletään paremmin kuin täällä meillä. Nojatuolifilosofille asiaa valaisevat vaikkapa tilastot mielenterveysongelmista eri maissa. ltsereflektio on minusta kivaa. Ja henkinen kasvu on hyvin olennainen asia elämässä. Silti ne, jotka eivät voi hyvin, voivat välillä ottaa vähän rennommin ja vaikka hakeutua mukavaan seuraan. Pekkola kysyy, mikä minua estää perustamasta kommuunia. Perustin jo: olen saanut nauttia yhteisöllisyyden autuudesta nyt kaksi vuotta. Suosittelen lämpimästi! JUSSI LAITINEN REILU KAUPPA PUOLUSTAA LASTEN OIKEUKSIA Simon Wahlroos kirjoitti Jylkkärin 11/02 Keskustelua-palstalla lapsityövoimasta ja reilusta kaupasta. VVahlroosin mukaan lapsityövoiman hyväksikäyttö on myönteinen asia. Hänen mielestään reilu kauppa on väärässä kieltäessään lapsilta oikeuden työhön. YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO kieltää työnteon alle 14vuotiailta. Yleisesti erotetaan toisistaan lapsen tekemä työ (child work) ja lapsityövoiman hyväksikäyttö (child labour). Ensin mainittu tarkoittaa lapsen kotona tai kotitilalla tekemää työtä, jälkimmäinen kodin ulkopuolella työskentelyä, joka heikentää lapsen kehitystä ja terveyttä. UNICEF määrittelee lapsityövoiman hyväksikäytön merkeiksi muun muassa kokopäivätyön aloittamisen liian nuorena, liian pitkät työajat sekä vaaralliset ja fyysisesti sekä psyykkisesti raskaat työolosuhteet. Lapsityövoiman hyväksikäytön ensisijainen syy on köyhyys. Perheet joutuvat lähettämään lapsensa töihin taatakseen toimeentulonsa. Näin lapset menettävät mahdollisuutensa käydä koulua ja pysyvät yhtä köyhinä kuin vanhempansa. Monet työnantajat palkkaavat vain lapsia, koska lapsille voi maksaa alhaisempaa palkkaa kuin aikuisille. Lapset myös mukautuvat helpommin ja suostuvat yksitoikkoiseen työntekoon. Lapset eivät kuulu ammattiliittoihin eivätkä vaadi lyhmänä oikeuksiaan työpaikoilla. Reilun kaupan kriteerit kieltävät lapsityövoiman hyväksikäytön. Reilussa kaupassa aikuisille maksetaan heidän tekemästään työstä oikeudenmukainen korvaus, jolloin heidän ei ole pakko lähettää lapsiaan töihin. Kriteereihin kuuluu myös, että tuotteet ostetaan suoraan pientuottajilta ilman välikäsiä ja kauppasopimukset ovat pitkäaikaisia Tuotteet pyritään jalostamaan mahdollisimman pitkälle tuottajamaissa. Ympäristöä suojellaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Reilun kaupan osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja edistämään niitä erityisesti naisten, lasten, alkuperäiskansojen, vammaisten ja vähemmistöryhmien osalta. Reilun kaupan järjestelmä pyrkii tasa-arvoiscen kaupankäyntiin maailmantaloudessa eriarvoisessa asemassa olevien maiden välillä. Sen rakenteet ovat avoimia ja demokraattisia ja kaikki osapuolet voivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. LEENA AHOLAINEN KAROLINA KAINULAINEN LIISA LAITINEN AARNO MALIN JYVÄSKYLÄN KEHITYSMAAYHDISTYS MISS YLIOPISTO -KISAT BOIKOTTIIN Missikisat eivät kuulu yliopistomaailmaan sen enempää kuin muuhunkaan yhteiskuntaan. Jylkkäristä 11/2002 voimme lukea Miira Rauhamäen artikkelista, että Profile Entertainment -yhtiö on järjestämässä Miss Yliopisto -kilpailun vuoden 2003 alussa. Lukuisa määrä kauneuskilpailuja järjestetään Suomessa ja muualla maailmassa jatkuvasti. Yksi kisojen päätehtävistä on valita kilpailijoista se kaikkein kaunein. Kisoissa ulkonäkö määrää naisen ja joskus miehenkin arvon. Kisaorganisaatioin Tero Eronen kertoo Jylkkärissä, ctlä Miss Yliopisto -kilpailu tulee eroamaan perinteisistä missikisoista: "Erikoisuutena on yleissivistystä mittaava tietokilpailuosuus". On mielestäni turha kuvitella, että tietokilpailu vetäisi huomion pois ulkonäkökeskeisestä ajattelutavasta. Eronen sanookin, että tuleva Miss Yliopisto on laiha, "ei missään nimessä ylipainoinen". Viime vuonna YTHS kertoi, että syömishäiriöihin sairastuneiden määrä on kasvanut hälyttävästi Suomen yliopistoissa. Erosen ajattelu ei tee muuta kuin vahvistaa vääristynyttä ihannekuvaa naisesta. Miss Yliopisto -kilpailu ei edistä terveen naiskuvan vahvistamista, ja siksi sitä on boikotoitava. Ilman osallistujia kisoja ei voida järjestää! LINA LAURENT
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Torikulma (Tyynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-14 annamme opiskelija-alennuksen perusopiskelijoille Tervetuloa Savonlinnan kaupunginteatteriin! Uusi kotimainen mustikkii Hurmaava musikaalikomedia V H«mian & Jaronte lswr©nc< la Robert E L M » n kirjailija Joel Lehtosesta Markki, ujrvysn kesästä km fffflHD Taivaallinen Koko perheen musiikkiseikkailu musikaali Oopperakellarissa CNSmNO Ms* vonlinnan kaupungin teatteri t^sMyyntipalvelu ?">• (015)5715100 Avoinna ma-pe 9-17 Ja 2 h ennen esrtysta. Olavinkatu 13, 57130 Savonlinna • www.savonlinna.fi/teatteri Katso koneeltasi mitä sinulle tänään kuuluu. Osuuspankin verkkopalvelun avulla pidät itsesi aina taloudellisen tilanteesi tasalla. Katsot paljonko tililläsi on rahaa, mikä on lainojesi tilanne ja lyhennyssuunnitelma. Tarkistat odottavien laskujen summat ja eräpäivät tai varmistat, mitä olet jo maksanut.Teet tarvittaessa tilisiirtoja tai tarkistat Visa-korttisi tapahtumat, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Samoilla verkkotunnuksilla hallitset kaikkia raha-asioitasi: internetillä, gsm-, vvaptai pda-laitteellasi. Lisätietoja osoitteesta www.oko.fi/alt, www.osuuspankki.fi/alt tai numerosta 0100 0500. 100 vuotta tulevaisuudessa Kaikesta kotiin kuuluvasta saat tietoa ja ideoita osoitteesta w w w . m a f n i o . n e t O VAIHTARIKSI KAUKOKOHTEISIIN LUKUVUODEKSI 2003-2004 Paikat seuraaviin vaihiokohteisiin ovat haettavissa 18.10.2002 asti: Kanada (Simon Fraser University); USA (University of North Carolina. Exchange Program UNCEP, Pittsburg State University); Kiina (Xi'an Jiaotong University); Taiwan/Kiina (National ChiaoTung University); Australia (Macquarie University, University of Western Sydney); Japani (Kanda University of International Studies, Kanazawa University); USA, Etelä-Amerikka, Kanada, Aasia (1SEP, 1SEP Multilateral). Vaihtoon voi hakea joko lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Yliopisto myöntää vaihtoon valituille matka-apurahan, ja vaihtokautta varten voi hakea kotimaisen opintotuen. Opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja vaihtoyliopistossa. Tietoja vaihtoyliopistoista, niiden opetustarjonnasta, kielitaitovaatimuksista, asumisesta ja apurahoista saa osoitteesta http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/index.html. Hakulomakkeen saa osoitteesta http://www.jyu.fi/intl/lomakkeet/in dcx.html tai kv. palveluista hallintorakennuksen 2. kerroksesta, jonne se myös liitteineen palautetaan. PULLAPUOTI Mummin kahvilasta hyvää kahvia ja kaupungin maukkaimmat pullat ja suolaiset välipalat Yliopiston läheisyydessä Vaasankatu lO sekä Forum, Asemakatu 7 MUMMIN PULLAPUOTI IForum Asemak.7 puh. 337676/ VaasanklO puh 3376768
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 E ikkupoikia unimaailmassa Kahlekuningas Kinoprododion Oy 2002 Ohjous jo käsikirjoitus Arto Koskinen SUOMALAISEN elokuvan jyrkin nousukausi ja mediamyllytys näyttävät olevan pikku hiljaa ohitse, mutta tasaisin vähäjoin teattereihin saapuvat uudet produktiot onnistuvat silti suurin piirtein pitämään kiinni saavutetusta tasosta niin taiteellisesti kuin mediakohunkin puolesta. Myös Arto Koskisen Kahlelmningas pärjää vertailussa muiden syksyn ensi-iltojen kanssa. Yksinkertaistettuna elokuva kertoo, ainakin päällisin puolin, kahden pikkupojan ystävyydestä. Kuvaus liikkuu taitavasti limittäin todellisuuden ja poikien mielikuvitusmaailman välillä. Muutaman kerran kuvissa vilahtava kesäisen Tornion kaupunkikuva on saatu todella 70-lukulaisen näköiseksi ja erikoistehosteita ja lavastusta on käytetty järkevästi. Mielikuvituksellisimmat ja visuaalisesti vaativimmat kohtaukset on esitetty järkevällä ja onnistuneella tavalla minimalistisesti. Suomalainen Esko (Miikka Enbuske) ja ruotsalainen Patrick (Emil Lundberg) elävät mielikuvituksen täyttämää elämäänsä Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupungissa 1970-luvun loppupuolella. Mielleyhtymä Mikael Nimen romaaniin Populaarimusiikkia Vittulajänkältä on väistämätön. POIKIEN AJATUKSIA riivaavat toinen maailmansota ja kahlekuningas Harry Houdini. Välillä ajatukset eksyvät seksinkin puolelle. Suomalaisten ja ruotsalaisten, mutta myös vasemmiston ja oikeiston väliset jännitteet tuodaan esille konkreettisin esimerkein. Eskon isä on mahtavilla pulisongeilla varustettu pesunkestävä kommunisti, ja jos ei nyt ihan alkoholisti, niin ainakin kyseisen aineen suurkuluttaja. Isän roolissa nähdään Heikki Hela. Kummeli-hullutteluista tuttu Hela onnistuu vakavimmiila hetkillä vaikuttamaan ihan pätevältä näyttelijältä, ja häntä näkisi mielellään useamminkin vakavan suuntaisissa roolitöissä. Myös Arttu Kapulainen ja Lina Hofverberg onnistuvat rooleissaan pikkupoikien isoveljenä ja -siskona. Kapulainen on nuoresta iästään huolimatta jo tottunut tekijä suomalaisessa elokuvassa (muun muassa Sairaan kaunis maailma ja Häjyt), ja häneltä on lupa odottaa vielä suuria. JUKKA VUORIO HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä h y ö d y k s e s i kanta-asiakas TERVETULOA k o r t t i m m e tai o p i s k e l i j a k o r t i l l a 1 % AVOINNA: „ . . Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan |_ a Suljettu Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • h u p p a r i t • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi M A T K A M I E L E S S Ä ! w w w . h e l i n m a t k a t . f i Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 OLET TÄRKEÄ. SEURAKUNTAVAALIT Kaupunginkirkossa su 1 . 1 1 . jumalanpalveluksen jälkeen klo 1 1 . 1 5 2 . j a m a 1 1 . 1 1 . klo 1 1 8 E n n a k k o ä ä n e s t y s Keskusseurakuntatalolla 2 8 . 1 . 1 . 1 1 . klo 9 1 8 Huhtasuon kirkossa ma 2 8 . 1 . klo 1 4 1 8 Tikan seurakuntakodilla ti 2 9 . 1 . klo 1 4 1 8 Keltinmäen kirkolla ke 3 . 1 . klo 1 4 1 8 M i s t ä o n k y s e ? Valitaan ne 3 9 , jotka päättävät kotikirkostasi seuraavat neljä vuotta. K e t ä v o i ä ä n e s t ä ä ? Kahdeksalta listalta 1 5 ehdokasta o n vara valita. Ehdokkaat netissä w w w . k i r k k o j y v a s k y l a 2 J n e t Kaipaatko kyyti tai haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyytipalsta osoitteessa hftp://www. cc.jyu.fi/jylkkari JYVÄSKYLÄN OIKEUSAPUTOIMISTO K a l e v a n k a t u 1 , 4 1 Jyväskylä Puh. ( 1 4 ) 3 3 8 9800/ajanvaraus Fax. 1 4 3 3 8 9 8 2 5 A v o i n n a a r k i s i n k l o 8.00-16.15 75 prosenttia kotitalouksista on oikeutettu oikeusapuun Toimistossa hoidetaan kaikkia oikeudellisia asioita, joista tavallisimpia ovat: • avioero, ositus, lasten huolto ja elatus, • perunkirjoitus, testamentti ja muut perintöasiat, • velkomus-, vahingonkorvausja huoneenvuokra-asiat • hallinnolliset asiat, eläkkeet ja verot • rikosasiat ELUTAKKO PE 18.10. SATYRICON (Nor). KHOLD INorl & ALGHAZANTH LA 19.10. BET0NIHANK & LUMO PE 25.10. TYRÄVYÖ + support LA 26.10. TRANSPORT LEAGUE (Swel, PURITY& DISCO ENSEMBLE .,.„ . LIPUT 10/1 ls| LIPUT 6 [s] El ennakkoja ...UPOT 7 / 1 M . LIPUT B/S ISl • Muin UMIlMttu: LA M l . XL PE 8.11. MrUIMSTEII. TEEN«BEI0OLSIS1MI. »SS COBM 8— m m n i t i i a i » — i m i n » ) ! » m»*. i«msa—t»3,48imja I H H / M mjBMET
• E3 Jnätkriu Yltoppilaslebt. 12/2002 Asiakasomistajuus kannattaa Liity Keskimaan asiakasomistajaksi mukaan pääset jo 20 r Nouda oma S-Etukorttisi seuraavalla os Tiesitkö, että maksamasi osuusmaksu on sijoitus Keskimaan pääomaan ei siis maksu S-Etukortista. Keskimaa maksaa täyteen maksetulle osuuspääomalle (100€") vuosittain korkoa, vuodelta 2001 8' Asiakasomistajana olet oikeutettu moniin rahanarvoisiin etuihin ja lisäksi sinulla on mahdollisuus vaikuttaa oman osuuskauppasi asioihin. Asiakasomistajana olet yksi Keskimaan omistajista. Liity joukkoomme! Keskimaan asiakasomistajana säästät selvää rahaa ja saat kaikki nämä edut: • Bonusta ostoista kautta Suomen • Pysyviä ja vaihtuvia asiakasomistajaetuja mm. Sokoksesta, Keskimaan ravintoloista ja hotelleista • Hyödyllistä asiakasomiscajapostia ja Yhteishyvä-lehden kerran kuussa kotiisi • Kätevän S-Tilin jolta ostat ja nostat. Bonusrahasi maksetaan S-Tilille • S-Etuluoton joustavat maksuominaisuudet • Tuottavat jäsensijoitusmahdollisuudet • Vaikutusmahdollisuuden Keskimaahan oman alueesi osuuskauppaan • Monipuolisen S-Etukortin, joka on avain etuihisi Bonustauiukkomme 1.1.2002 alkaen Keskittämällä keräät tuntuvan edun Bonus kertyy kun keskität oscoksesi Keskimaan, S-ryhmän ja yhteistyökumppaneidemme bonustoimipaikkoihin ja esität S-Etukorttisi aina maksun yhteydessä. Bonusta saat maksutavasta riippumatta ja se kertyy kalenterikuukauden aikana tehtyjen ostosten mukaan. Bonusta saat myös alennusja tarjoustuotteista! Palkitseva bonusprosentti Bonusprosentci kasvaa suhteessa kuukausioscojen määrään. Mitä enemmän oscat, sitä reippaammin Bonuskin juoksee. Kannattaa siis pitää S-Etukortti aina mukana. Kun hankit myös perheen jäsenille rinnakkaiskortit, kirjautuvat kaikki perheen ostokset yhteiseen bonuskertymään. Ostojen alarajat: Bonus % 500 € (n. 2973 mk) 3,0% 400 € (n. 2378 mk) 2,5% 300 € (n. 1784 mk) 2,0% 200 € (n. 1189 mk) 1,5% 50 € (n. 297 mk) 1,0% Bongaa Bonuksesi Tapaat bonusneuvojat lähiviikkoina Keskimaan toimipaikoissa. Tule kysymään Bonuksesta ja osallistu "Bongaa Bonuksesi" arvontakilpailuun. Palkintona: viisi Arean matkalahjakorttia, arvo 500 euroa/ kpl viisi kahden hengen S-Etukorttiristeilyä, arvo 158 euroa/ kpl lisäksi asiakasomistajapäivän päätteeksi arvotaan kaikkien myymälässä osallistuneiden kesken tyylikäs matkakassi Arvontaan voivat osallistua kaikki asiakkaat Bonuspäivän aikana. Keskimaan asiakasomistaja tule tarkistamaan, joko hyödynnät kaikki etusi! Näin helposti tulet Keskimaan asiakasomistajaksi ' Sopimuslomakkeita ja esitteitä saat kaikista Keskimaan toimipaikoista. Voit tilata materiaalin myös internetin kautta osoitteesta www.s-kanava.net/keskimaa, puhelimitse (014) 630 526 tai lähettämällä tekstiviestin hakemus ja omat yhteystietosi numeroon 16307 (viestin hinta 0,16€). • Täytä sopimuslomake huolellisesti. Tilaa rinnakkaiskortteja riittävästi perheenjäsenillesi. Kortit ovat ilmaisia. • Palauta täytetty lomake Keskimaan toimipaikkaan ja maksa osuusmaksua vähintään 20 euroa. Loppuosan osuusmaksusta voit maksaa kätevästi kahden seuraavan vuoden Bonuksilla. • Saat samalla S-Etukortin ja rinnakkaiskortin etuineen käyttöösi. • Toimi pian. Saat yllätysedun liittyessäsi 16.11. mennessä. Ja sitten vain bonusostoksiile ja hyötymään mahtavista eduista. /MAHKET / PRISMA Sole | | ® MPÄ Rosso' HESBURGER ^ i j g f f l TBfH^iHl' -^a ^ ; ^ t e H SOKOS©HOT6LS sancira <$ 46171 f MARKET Q G8 Jtfmnytfu S3C2I Yhteistyökumppanimme. ÄIEIEÄ. T A P I O L A Sähkö >' htiöt I Kerromme mielellämme lisää! Kysy meiltä toimipaikoistamme tai soita asiakasomistajan puhelinpalveluun (014) 630 526. Lisätietoja myös osoitteesta www.s-kanava.net ^KESKIMAA i
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2002 Q TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES Missä o l i päätön meini "TEHÄN OLETTE kuin kirkossa!" Näin totesi Zen Cafen basisti Kari Nylander torstaina 3. lokakuuta bändin keikalla Lutakossa. Paikalle saapunut yleisö tuli tällä kcnaa todella kuuntelemaan Zen Cafeta eikä niinkään riehumaan ja juhlimaan. Biisien välissä bändi luonnollisesti sai raikuvat aplodit, minkä jälkeen tanssisaliin saapui todellinen hiljaisuus ennen seuraavaa kappaletta. Hiljaisuutta kuvaa se, että laulaja-kitaristi Samuli Putro kävi pariinkin kertaan vuoropuhelua yleisön kanssa, ilman että hänen tarvitsi puhua mikkiin. Putro muun muassa totesi, että yleisön tunnelmasta oli hyvin vaikea saada selvää. Yleisö pysyi rauhallisena alusta loppuun. Bändin menoa se ei haitannut, mutta minulle tuli jotenkin vaivautunut olo. Jossain vaiheessa rauhallisuus aiheutti haukottelua ja puutumista. Missä oli se päätön meininki, joka on rock-keikkojen avainasia? ZEN CAFE ALOITTI keikan hempeissä merkeissä kahden kappaleen verran (Ongelma ja Kosketuksen ällä). Savun keskellä seisova yhtye hypnotisoi yleisön lähes uneen, eikä yleisö koskaan herännytkään keikan aikana. Vauhtia tuli kyllä lavalle lisää keikan edetessä loppua kohti. Alun hempeilyjen vuoksi yleisö ei päässyt heti sisälle meininkiin. Jos keikka olisi alkanut vaikka Harri-kappaleella, niin tilanne olisi voinut olla toinen. Zen Cafe ei missään nimessä soittaoikeisiin kohtiin nut huonosti. Kyseinen trio osaa kitaran kaulalla. duuninsa, ja biisit tulevat suoraan selkäY h t y e e s s ä rangasta kuulostamatta silti vanhan toissoittaa kolme tolia. perussuomalaista miestä, jotka KEIKKA PAINOTTUI paljolti uuottavat yleisön den materiaalin esittämiseen. Ja mikäs haltuunsa jo jannujen soittaessa, kun uudelta levyltä pelkästään läslöytyy repullinen livetilanteisiin sopivia n ä o 1 o 11 a a n . hitinpoikasia. Silti vanhat kunnon hitit. Homma toimii kuten Talo, Idiootti ja Mies, jonka ympäaina, ja kaikesta riitä tuolit viedään, purivat yleisöön parnäkee, että kyhaiten. Unohtamatta aina yhtä kaunista seessä on aikuilaulua Todella kaunis, joka toimi hienona nen yhtye, jossa lopetuksena. kuitenkin on Zen Cafe on yhtye, jonka keikoilla mukana rivoi vain nauttia. Menoa ei haittaa, vaikpaus poikaka Putron sormet eivät osuisikaan aina maisuutta. • Samuli Putro piti tunnelman yllä ainakin lavalla. Ihanaa elämää Trentossa OSA 3: KAKKI LIPUU! Syksy on viimein saapunut Trentoonkin. Puissa alkaa näkyä ruskan värejä ja vuorten huiput ovat ohuen lumikerroksen peitossa. Jouduin jo kaivamaan villapaidan esiin pari viikkoa kestäneen kylmän jakson vuoksi, muita nyt lämpömittari näyttää jälleen kahta' -astetta. imän virtauksen innoittamina teimme kävelyretken vuorille. Alpit kohoavat täällä kahden kilometrin korkeuteen, joten helpotimme alkutaivalta julkisten liikennevälineiden avulla. Nousimme ensin köysirataa pitkin n. 600 metrin korkeudella sijaitsevaan kylään, josta aloitimme reippailun opastettuja reittejä pukin ylöspäin. Pizzan ja veden voimin kapusimme jyrkkää rinnettä reilun puolen kilometrin päähän huipusta. Illan sarastus pakotti meidät kääntämään kalossit takaisin tulosuuntaa kohti, joten huippu jäi meiltä tällä erää kokematta. Maisema oli kuitenkin miellyttävä myös puolentoista kilometrin korkeudessa. Vuorikiipeilystä toivuttuamme lähdimme Roomaan vähän matalammille kukkuloille kävelemään. Varasimme liput yöjunaan puhelimitse natiivin avustuksella. Asiointi ilman tulkkia on toisinaan mahdotonta.Trentolaisten kielitaito rajoittuu näet vuolaaseen italiaan; minkä tahansa muun kielen tarjoaminen aiheuttaa täkäläisissä paniikinomaista pakkoliikehdintää. Bussilippujen ostaminen ja ruuan tilaaminen ravintolassa onnistuu sanakirjan avulla. Tosin omatekoinen italiamme kuulostaa paikallisten konissa Varmaan suurinpiirtein: "leikki lipuu, kiitos". Menin seuraavana päivänä noutamaan varaamiamme junalippuja matkatoimistosta. Käytimme kyseistä toimistoa välikätenä, koska virkailijoiden pitäisi siellä puhua tarvittaessa myös auttavaa englantia. Selitin asiani kolmeen otteeseen ja sain vastaukseksi ystävällisen hymyn Siimalla kun virkailija kyseli. millaisen lipun halusin. Italialainen paikkaa aukot sanavarastossaan hymyllä, kommunikaatio-ongelman suuruuden voi laskea hymyn paljastamien poskihampaiden maarasta. Jouduin siis ottamaan uudet piletit. Ja luonnollisesti seuraavana päivänä matkatoimistosta soitettiin ja kysyttiin, miksemme olleet noutaneet varaamiamme lippuja... Rooman matkamme oli kuitenkin varsin onnistunut. Kävelimme kilometritolkulla ikuisen kaupungin ystävällistä tunnelmaa itseemme talven varalle imien. Jonotimme Vatikaanin museoihin yhdessä kymmenen tuhannen lajitoverin kanssa ja juoksimme karkuun turhan tungettelevia ruusukauppiaita. SANNA OJANNE järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi. Ilmoitukset numeroon 13 ti 22.10. mennessä! Akateeminen Siperia Seura Wanhan Wnnan Paiva on ohi, ia Siperia kiiltää 1 A.S.S kokoontuu seuraavan kerran li 22.10 klo 21 30 totuttuun lapaan Rentukassa! Teemana on tällä erää köyhäin opiskelijain joulujuhla. Kaikki kynnelle kykenevät paikalle, ja muistakaa SIPERIA SUOMELLE!! lukiolainen osakunta Tervelulol'alkiolaisen osakunnan syyskokoukseen keskiviikkona 23.10. klo 19.30. Kokous pidetään ravintola Sohwissa. Kokouksessa keskustellaan mm. osakunnan tulevaisuudesta ja tarvittaessa valitaan uusi hallitus. Tule mukaan vaikuttamaan ia tapaamaan alkiolaisia! Lisätietoja: annamari@cc.jyu.li. Evankeliset opiskelijat Evankelisien opiskelijoiden leemaillat lauantaisin Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5 klo 19.00.19.10. Paimenpsalmi ja vähän muutakin, Mauri Salojärvi. 26.10. Kristuksen kirkon tuntomerkit, Juhana Pohjola. 2.11. Syysgospel. trubaduuri Tuukka Salmenkorva. 9.11. Siunaavien käsien suojassa, Jukka Näkki. Global Discourse ry:n syksyn seminaarisarja jatkuu tiistaina 22.10. Syyslukukauden teemaa "Yhdistynee! Kansakunnat", jatketaan aiheella "Yhdistyneet Kansakunnat kansalaisjärjestöjen kattojärjestönä'. Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4, klo 18 aikaJyväskylän Opiskeleva! Keskustalaiset Syyskokous |a edarivaalien ehdokaskoululus keskiviikkona 16.10. klo 18 Cygnaeuksenkalu 12 815, Laineen ja Utusen residenssi. Kokouksessa sääntömuutosasioita ja henkilövalinnat. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat, erityisesti edarivaaliehdok kaal paikalle! Jyväskylän Opiskelevat PArliolaiset JOPA on iloinen partiohenkinen kokoelma erilaisia ihmisiä. Tule nauttimaan luonnosta, kämppäretkistä, iilanislujaisista, lauluista ia yhdessäolosta kanssamme. Opiskelusta on hyvä välillä saada laukoa, tee se reippaasti ja hyvässä seuiassa! Liity sähköposti I ista M e taikka surffaa nettisivuillemme. sieltä saat lisää tietoja ja voit itse todeta liittymisen todelliset hyödyt (http://www.cc.jyu.li/yhd/jopas/). Seuraavat tapahtumat to 17.10. kaupunkisuunnistusta, ke 7.11 Saunaia peli-ilta. Puheenjohtaja Katja, kalja@cc.jyu.li. Kirkko keskellä henkisyyden kirjoa. Kirkko ja uususkonnot -seminaari 26.10. Tampereella alkaen klo 10. Juvenes-juhlakeskuksen luentosali. Yliopistonkatu 56. Alustajina mm. tutkijoita Helsingin ia Turun yliopistoista. keskustelua, paneeli ja illanvietto. Illanviettoon on 5 euron maksu. Muutoin tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumiset 24.10. mennessä Jussi Sohlberg, jussi.sohlberg@sky inet.li, puh. 09-719 286 / 050-327 2945. Järjestäjät: Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto. NÄKY, Tampereen ev.lut. seurakuntien korkeakouluja oppilaitostyö ja Kristillinen Opintokeskus. Seuraava JYT-kokous 16.10 klo 19.00 Ilokiven halliluskabinetissa. Yhteystiedot jyt-poslia@cc.jyu.fi Jyväskylän ev.lut Opiskelijalähelys Opiskeliiaillal pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26. rippikoulusalissa klo 18.30 alkaen. Tuo itsesi ia lahjasi mukaan toimintaamme! Opiskelijapaston Heikki Lehtimäki (050-571 4564) käytettävissä henkilökohtaiseen keskusteluun. 17.10. Mikä sai minut lähtemään Kiinaan? Päivö Parviainen. 24.10. Lainalaisen uskovaisuuden viimeinen piste. Risto Käyhkö. 31.10. Hyvät pärjäävät, heikot sortuvat? Jouni Hynynen Kansan Raamattuseura Opiskelijoiden ja nuorien aikuisten illat tiistaisin klo 19 Sanan Kulmalla (Seminaaiinkatu 19). 15.10. Tom Säilä. Onesimuksen tarina. 22.10. Kysymyspokst, vastaamassa Maun Salojärvi ja Jukka Kolari. 29.10. Tero Hietanen: Minä Jumalalle. Käy myös tutustumassa neltllehteen Elämässä kiinni, osoitteessa htlp7/ www.karas-sana.fi/opiskelijal Körttiopiskelijat Ime, Torstaina 24.10. klo 19 seurat Päivikki Rissasella, Voionmaankalu 9 8 36. Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 19 Keskusseurakuntatalon Sacariumissa. Körttiopiskelijoiden kotisivut. http//www.jyu.li/~ livi maku/heratta ja' P i i 1 S a n a 1 2 3 7 4 5 ö • • 7 • • 8 9 IU t : ^ 2 13 14 S 16 17 • 1 1 • • 1 • 1 • • IS • 1 • 1 19 OK arko Cunn in VAAKASUORAAN: I. Kaikkein vanhimmal kiersivät puuta. (5) 4. Tarkastitko intialaisen yhteiskuntajärjestelmän? (5) 8. Kyllä se ärsyttää, jos Roosna rikitlää tutun. (13) 9. Yhteiselon toinen osapuoli, ei se vaimo. (7) 10. Meriluoto kasvattaa ilseään metrillä ja löytää pelivälineen. (5) I I . Ajelussa jai taakse isot haavat, raportoi Gilletten käyttäjä. (11) 13. Olipa Miralla ihmettelemistä vuoristossa. (5) 14. Oliko lama kyseisen kardinaalin päähineessä? Tuskin. (7) 17. Los Angeles, nyrkkeillyt Suvio, loputon venttiili ja vesiuoma yhdistävä! kaitsijan. (13) 18. Dallasin Ellen kääntyy päivystävän upseerin kanssa. Tämä kuvannee näyttelijä Linda Grayla. (5) 19. Pakinoiko Jouni Lompolo Rigolettosta? (5) PYSTYSUORAAN: 1. Joskus se on kiinni. Pami asiaa pilttuussa. (5) 2. Elsi mm. Valiota, niin olet tuotteen jäljillä. (13) 3. Bergmanin Ingrid oli Anastasiassa monen esikuva. (5) 4. Moi. Kata! Suomessa sinua voi vaikka moikata. (7) 5. Etelään, Jacques, etelään, tiislaiosa odottaa. (13) 6. Olipa nuuka raati, kun ei mitään annettu. (5) 7. Epätoivoon allös vaivu, kuuset järjestä ja ole näkyvillä lehdessä. (11) 12. Uudelleen katsottuna sykeröl muuttuvat kuvaamaan teon astetta. (7) 13. Ladoista mieleen palaava taiteilija, penni annettu loistasi. (5) 15. Ollako vai eikö olla' Toisaalla se on Hamletin kädessä estradilla. (5) 16. Jollet hoida asioitasi kuntoon, ei USA n osavaltiota löydy. (5) ogepj gi onex 91 nui|ty Et stouorzi eArojnAisnij i eieii g liooijisjieis s eeuiijox > !|0PI £ 3jsiwieA0|iew z edinj•j oBuo'61 snadfl m eloAiEAuaisera peiiox n iiuiry EI ojgeeAeuBdji WM 01 SSIUJOAV 6 eAejjnisoAiea s lisev t luiujej.' t lasxnvisvA
• Hae opintolainaa. Osuuspankista saat sen 1.8. 31.12.2002 edullisella 0,8 % korkomarginaalilla*, joka ei nouse kesken laina-ajan. Jos olet omistajajäsen, saat Iisaksi 1.000 Platinabonusta. Tule meille, tulet toimeen. Nyt ja tulevaisuudessa. www.osuuspankki.fi/aft "•Korkomarginaali pysyy samalla 0.8 %:n tasolla koko laina-ajan. Kokonaiskorko Op-Prime tai Euribor + marginaali. Lainaa voit hakea helposti myös Internet-pankkipalvelun kautta. KESKISUOMEN OSUUSPANKKI 100 vuotta tulevaisuudessa Aamusta aamuun 24 h! Keskimaan ravintolat Jyväskylän keskustan sykkeessä. STAURANJ••• BAR Puistokatu 2 Puh. (014) 621 222 sandra PUPU m© JYVASKESKUS Asemakatu 9 Puh. (014) 630 585 MEIITA BONUSTA SBUk SHELL-VETURI 24h Hannikaisenkatu 24 Puh. (014) 630 540 Kauppakatu 30, puh.(014)3382 740 JYVÄSHOVI HOVIN BAARI KIRKKOPUISTO Kauppakatu 19 Puh. (014) 614 688 flCOFFEE 11 Kauppakatu 30 RUOKARAVINTOLA o o SOKOS ® HOTEL SOKOS ® HOTGL AL6XANDRA AL6X Hannikaisenkatu 35, Puh. (014) 651 211 PUB • MEILTÄ SAAT BONUSTA SOKOS %£ HOTGL JYVÄSHOVI Kauppakatu 35, Puh. (014) 630 211