mmi ftttäm • u. lomitm HM PÄÄKIRJOITUS 14. LOKAKUUTA 1999 Global Innovation Marketing Development Strategy Viime ajan suosikkejani eri tekslityyleissä ovat olleet erilaiset yritysmaailmaan liittyvät käsitteet. Ne on usein rakennettu laittamalla muutamia englannin kielen sanoja peräkkäin. Lopputulos ei yleensä tarkoita mitään vaikka sen periaatteessa ymmärtäisikin. Tämän tyyppinen käsitteistö on kaiken lisäksi saanut mantran aseman nykybisneksessä. Niitä automaattisesti toistamalla todistetaan se, että uskotaan samaan kuin muutkin. Jos kukaan ei kysy mitään, mantrasta tulee yhteinen totuus. Yhteisymmärryksen hiljaisuus vain kuulostaa ihan samalta kuin täydellisen tietämättömyydenkin. Ja uskontoihin kohdistuva kritiikkihän voi tunnetusti olla hyvinkin vaarallista. Voisi muutenkin ajatella, että nykyaikana kieli käyttää ihmisiä useammin kuin he kieltä. Retoriikka on vahvasti käytössä esimerkiksi silloin, kun jossain tekstissä pyritään linjaamaan jotakin uutta ja suurta tulevaisuusvisiota. Käytännössä ne ovat täynnä kielikukkasia kuten "alueellinen globalisaatio" tai "yhteisten erojen korostaminen". Toisaalta ainakin yksi, pitkänmatkan juoksijanakin kunnostautunut ehdokas totesi ennen viime eduskuntavaaleja tulevaksi tavoitteekseen eduskunnassa "yhteisien asioiden hoidon ja eteenpäin viemisen". Hänet valittiin. Yksi vaihtoehto on, ettei u u t t a j a uljasta käsitteistöä ole tarkoitettukaan minkään uuden asian määrittelyyn tai selventämiseen. Silloin tulee mieleen, että ehkä niillä yritetään saada jokin vanha asia kuulostamaan uudella. Tai peräti kuvaamaan jotakin, mitä ei lainkaan ole olemassa? Ihanan sankarielämän synergiaperusteista luennoijia, täsmäkoulultajia ja virtuaaliterapeultcja on ollut aina olemassa. Vain heidän tittelinsä vaihtuvat. Lupaus paremmasta myy aina, vaikka se perustuisikin kielenkääntötemppuun. JARI PELTOLA m Jyväskylän yliopiston y l i o p p i l a s k u n n a n julkaisu, joko ilmestyy yliopiston lukukausien oikono. 16 kertoo vuodesso. Kulttuuii-, mielipideja tiedelehlien liitto Kultti iy.:ii jäsen. Päätoimittaja Jori Pelloin (014)2603359.0405397698 |orpell(a>st.jyu.fi. Toimitta|ot: Pelri Heikkinen (014)2603360.0407265103 petheik@st.jyu.fi Sami Kero (014)2603360.0503039217 samir.eio@« .jyu fi Toimitus Jyväskylän ylioppilastalo Keskussoitoolontie 2 40600 Jyvoskylo Fox (014)2603928 Sähköposti iyikkaii@(cjyu.h' Verkkolehti ww»ryu h/ryy/jylkkori Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014)2607226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkoii moboo 50 meikkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto. (014) 260 3355 Ilmoitusmyynti tmi Moitti Mikkonen (014)272166.0400642 533 Fax (014) 3721 363 Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02)2331222. Ilmoituksenvolmisloja Grafiikka Rutanen (014)216315,050-5962444 giaftikka.iulonen(a>co.met.fi Ilmoitushinnat tekstissä 5.50mk/pmm takasivu 6.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään oinoostoon kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa Painopaikka lehtisepäl Oy, Pieksämäki (015)723 4212. ISSN 0356-7362 Kannen kuva: Simo Mikkonen Helsingin kaupunki, tuo suuri kulttuurin ystävä, on päättänyt tukea tällä kertaa yrityskulttuurin syrjittyä lajia häätämällä Lepakon kulttuurikeskuksen huitsin Nevadaan ja myymällä tontin Nokia-nimiselle suomalaiselle pk-yritykselle. Eihän todellakaan ole soveliasta, että kaiken maailman pitkätukat ja hiphopparii hyppivät -joskus jopa hieman nauttineina aivan arvovaltaisten vieraiden nenän alla. Siispä yritys laji sellaisen pinon rahaa pöytään, että viimeinenkin kuhtuuritantta kaupunginvaltuustossa tajusi, mistä nykyään tuulee ja kuinka kovaa. Rauhoittaakseen todellisia kulttuuri-ihmisiä Helsingin kaupunki päätti kuitenkin osoittaa Lepakolle lilat muualla. Ajoitus petti: jos kaupungin johto olisi malttanut odottaa pari kuukautta, koko putiikki olisi voitu yön hiljaisuudessa räjäyttää taivaan tuuliin. Raivostuneille Lejiakko-faneille ilmeisesti VIERAASTA PÄÄSTÄ samoja hörhelöitä kuin Lapinlahden sairaalan sulkemisen vastustajat kaupungin johto olisi voinut leikkiä yllättynyttä ja selittää Venäjällä riehuvien terroristien erehtyneen kohteesta. Tai jotain muuta yhtä luovaa ja uskottavaa. Jyväskylän kaupungilla on vähän samantapainen ongelma. Koska Jyväskylähän on maailman napa, kaupunkiin kaavaillaan suuren maailman tyyliin valtavaa kulttuurikeskusta. Mutta naapurissa luuraava Sonera-niminen yritys on sitä mieltä, että samaan paikkaan tulisi rakentaa heidän laajennuksensa. Kulttuurikeskuksesta tulisi nipistää parikymmentä prosenttia, jotta yhteistyö säilyisi jatkossakin saumattomana. Kumman puolelle kaupungin johto mahtaakaan kiistassa asettua? Kaupungin johdossa kyseistä kiistaa pidetään luonnollisesti täysin yllättävänä ja turhana, koska koko ongelmaan on olemassa yksinkertainen ratkaisu: nykytekniikka. Kulttuuritalon suunnitelleiden arkkitehtien tulee nyt ottaa raapustuksensa kiltisti kainaloon ja etsiä lähin kopiokone. Sitten vaan originaalit lasille, pienennysprosentiksi 20, terävä napautus käynnistyspainikkeeseen ja voilä: Sonera ja kulttuuri mahtuvat kuin mahtuvatkin samalle tontille. Toinen ratkaisu ongelmaan olisi tietysti matkia Helsinkiä ja nöyristellä yritysmaailmaa. Molempiahan Jyväskylässä osataan. Siirretään siis kulttuuritalo jonnekin kauas yritysmaailman näköpiiristä. Tilaa riittää, koska siellä jossakin ei asu ketään. Rakennusta voisi sitten vaikka vähän suurentaa, rakentaa viereen pari kauppakeskusta, parkkihallin ja, ja, ja ... KIMMO ELO !l'|l!<;/:l!lliliyjlMf:lfilJ;!liVJSi]|(IItl[li;ailWll]l,',!llll!W^
J okaisen opiskelijan täytyy jossain vaiheessa suorittaa tietty osa erilaisia kieliopintoja. Monta kertaa tarvittavalle kurssille joutuu kuitenkin pyrkimään jopa useita vuosia. Syynä tähän on se, etteivät yliopiston kielikeskuksen taloudelliset resurssit riitä kaikkien halukkaiden opettamiseen. Erityisesti matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kieliopintoihin on tänä syksynä ollut pyrkyä selvästi enemmän kuin mihin kielikeskus oli varautunut. Viidentoista hengen ryhmille suunniteltuun ruotsinopetukseen on ilmoittautunut pahimmillaan yli neljäkymmentä opiskelijaa per kurssi. "Matemaattisille on ollut liian vähän ryhmiä. Lisää on luvattu kevääksi, mutta rahoista ei ole varmaa tietoa", toteaa kielikeskuksen ruotsin lehtori Onerva Mälkönen. Massaluennot turhauttavat Kieltenopetuksen resurssiongelma ei jää Seminaarinkadun alapuolelle. Suosituimpien alkeiskurssien espanjan ja ranskan ilmoittautujamäärät huitelevat 80-90 tienoilla kuten monena menneenäkin vuonna. "Ei sellaisista massaluennoista välttämättä ole vastaavaa hyötyä, ja niinpä sieltä on sitten jäänyt opiskelijoita muutaman tunnin jälkeen pois", myöntää Kielikeskuksen amanuenssi Heli Pekkala. Niille opiskelijoille, jotka suorittavat vastaavan kurssin hyväksytysti työväenopistossa, yliopisto korvaa kurssimaksun. Heli Pekkala muistuttaa, että työväenopistokaan ei vedä pariakymmentä opiskelijaa enempää per alkeiskurssi, ja opiston kielikursseille havittelevat muutkin kuin yliopisto-opiskelijat. Asiakasmäärä kasvaa, resurssit eivät Pekkala sanoo, että kielikeskuksen suurimpia opetusryhmiä on yritetty jakaa edes joka toisella oppitunnilla kahtia, jotta päästäisiin kielistudiOppion temontin jäljiltä osa kielikeskuksen tuoleista odottaa vielä käyttöönottoa, mutta ole valppaana kun musiikki loppuu. oon. Kokonaan uusien ryhmien perustaminen on kiven takana. "Jos alkeisopetuksessa on nykytilanteessa kiinni miljoona, ryhmien puolittaminen vie toisen miljoonan", Pekkala perustelee. Hänen mukaansa pakollisten kurssien opetusta on tarjottu tänä syksynä yhtä paljon kuin aikaisempinakin vuosina, ja lisää on luvassa keväällä. Vapaaehtoisista on sen sijaan jouduttu tinkimään. Englannin lehtori Tony Melville muistuttaa, että vaikka kielikeskuksen asiakaskunta on muutamassa vuodessa paisunut parilla tuhannella, kielikeskuksen voimavarat eivät ole kasvaneet läheskään samassa suhteessa. "Parinkymmenen vakinaisen lehtorin ja halvempien tuntiopettajien voimin huolehditaan 12 000 opiskelijan kieltenopetuksesta. Lisäksi Kielikeskuksella on jatkuvia hankaluuksia opetustilojen kanssa. Kun luokkia keväisin jaetaan, muut laitokset ottavat parhaat päältä. Meille jää se mitä jää, pahimmillaan ikkunattomia kellarikoppeja", Melville kritisoi. "Kielikeskuksen opintoviikot ovat kai yliopiston halvimpia", laskee myös Onerva Mälkönen. Karsintakriteeriksi opintoviikkomäärä? Heli Pekkala ei usko, että kurssien ahtaus hidastaisi kenenkään opintoja ratkaisevasti. "Perinteisesti ilmoittautuneista ovat olleet etusijalla vanhimmat opiskelijat. Jos valmistuminen tosiaan on lähellä, se otetaan kyllä huomioon kun osallistujalistoja kootaan." Pekkalan mukaan tulevina vuosina etusijan saattavat saada vanhimpien opiskelijoiden sijaan ne opiskelijat, joilla on koossa eniten opintoviikkoja. "Oikeudenmukaisempi käytäntö se olisi", amanuenssi toteaa. "Ongelmana ovat ne opiskelijat, jotka jättävät kieliopinnot neljänteen-viidenteen vuoteen. He vievät paikkoja uudemmilta opiskelijoilla, joilla saattaa olla tavoitteena alemman tutkinnon suorittaminen kolmessa vuodessa." Aaltoliike ongelmana Ranskan kielen lehtori Auli Poutasen mielestä alkeiskurssien suurryhmät eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. "Olen totuttanut opiskelijat työskentelemään itseohjautuvasti tunnin aikanakin: harjoittelua pienissä ryhmissä, parikeskusteluja... Jos opetustila on tarkoituksenmukainen ja käytännöllinen, pärjään kyllä isommankin ryhmän kanssa." Sekä Poutanen että Mälkönen ovat törmänneet ryhmäkoossa samaan ilmiöön: joinakin vuosina kieliopintojen suorittajien määrää on lähes mahdotonta arvioida etukäteen. "Tänä syksynä neljännen ja viidennen vuoden kielten lukijat olivat päättäneet aloittaa ruotsin. Osa ilmoittautuneista jäi rannalle", mainitsee Mälkönen, Poutanen ihmettelee myös ykkösvuosikurssilaisten logiikkaa. "Joskus opintojaan aloittavat eivät tule kieliopintoihin, koska uskovat ettei ryhmissä ole tilaa. Seuraavana vuonna kursseille on kaksinkertainen määrä tulijoita. Olisiko tutoreiden ehkä syytä olla yhteydessä kielikeskuksen opinto-ohjaajiin?" Kurssitiedotkin osalta hukassa Kielikeskuksen muutto Oppion remontoituihin tiloihin venähti elokuun loppuun, eikä alakerran uutta infopistettä saatu käyttöön ajoissa ennen ilmoittautumisruuhkaa. Tänä syksynä infoa olisi tarvittu, sillä kielikeskuksen uudesta oppaasta ei löydy kurssien aikoja, paikkoja eikä opettajia kuten ennen. "Aikaisempina vuosina oppaasta on jäänyt pois paljon olennaista, sillä läheskään kaikkien kurssien tiedot eivät ole tiedossa, kun opas menee painoon juhannuksen tienoilla", Pekkala sanoo. Tänä syksynä kurssitietoihin on päässyt käsiksi vain kielikeskuksen vvebbisivujen kautta, kielikeskuksen remontoiduissa tiloissa kun ei ole vielä edes ilmoitustaulua. "Ajattelimme, että nykyinen opiskelijapolvi on jo niin tottunutta tietotekniikkaan, että tiedot löytyvät parhaiten netistä. Lisäksi oli tarkoitus, että tietotekniikkaan tottumattomia voitaisiin opastaa infopisteessä Kieku-ohjelman käyttöön kädestä pitäen. Kun ilmoittautumiset sitten olivat vilkkaimmillaan, Oppiossa ei vielä ollutkaan tietokoneita", Heli Pekkala selittää, ja pahoittelee, että neuvonta on jäänyt pitkälti kirjaston henkilökunnan huoleksi. KATRI TALASKIVI Pulp digitalisoituu Syksyn saapuessa alkoi liikkua huhuja, että Yo-TV:n eli Pulpin toiminta olisi loppumassa. Näin ei käy. Tuo TV-työnnälkäisten opiskelijoiden temmellyskenttä jatkaa, jopa astetta modernimpana. Jatkossa tuotanto tapahtuu digitaalitekniikan siivittämänä. "Uusi tekniikka aiheuttaa sen, että kaikki on vähän murrosiilassa. Kaikki vanhat tekijätkin joutuvat kouluttautumaan ja tekemään enemmän töitä. Mutta digitaalisuus on hyödyksi, kunhan saadaan vehkeet toimimaan, ihmiset osaavat sen ja saavat käyttövarmuuden. Nyt alussa se teettää enemmän töitä, mutta digitaalitekniikan myötä laatu paranee. Kyllähän ne vanhat laitteet alkoivat jo olla kuin ajalta ennen nuijasotia.", hymyilee puheviestintää opiskeleva Niina-Maria Katainen. Pulp-tuottaja tämän vuoden tammikuusta alkaen. Digitalisoinnin myötä pulpilaiset joutuvat näillä näkymin myös pois vanhasta tukikohdastaan Tourulasta, viestintätieteiden laitokselta. Tourulassa ei ole riittävästi kovalevytilaa, jotta myös Pulp-ohjelmat saataisiin tallennettua. Jatkossa ohjelmien koostot ja lähetykset tultaneen tekemään kampuksella, A-rakennuksen studiossa, jonka muita käyttäjiä ovat mm. OKL ja yliopisto. Yliopiston tiedottaja Tarja Timonen kertoo, että pysymisestä Tourulassa neuvotellaan vielä. Ongelmana on rahoitus, sillä tarvittava lisäkovalevytila maksaisi 6 000 10 000 markkaa. Tämän vuoden budjetissa ei ole osattu varautua tarpeeseen. Kaikesta huolimalta Timonen pitää siirtymistä A-rakennuksen studioon hätäratkaisuna. "Viestintätieteen laitos tarvitsee joka tapauksessa lisäkovalevyä omiinkin tarpeisiinsa", hän perustelee. Aktiivisia tekijöitä tarvitaan Pulp-läheiysten alkamispäivämäärää ei ole vielä määritelty tarkemmin kuin "mahdollisimman pian", Katainen kertoo, että kaavailujen mukaan uusi ohjelma ilmestyisi yliopiston sisäiseen verkkoon joka toinen viikko ja lähetyspäivä olisi keskiviikko, kellonajat 12, 13 ja 14. Lähestys tultaneen myös esittämään uusintoina seuraavalla viikolla samoina aikoina. Tekijöiden syksyn ensimmäisessä kokouksessa vanhaa kaartia oli ollut mukana kiitettävästi ja myös uusia kasvoja on tarttumassa toimeen, Ongelmana on kuitenkin säännönmukaisesti ollut, että keväämmällä työvoima tapaa käydä vähiin. "Pitäisi saada 15-20 aika aktiivista tekijää. Se varmistaisi juttujen tulon. Se on ikävä tosiasia, että joukkoon jäävät ne innokkaimmat hörhöt, jotka painavat Pulpia pahimpina tenttikausinakin Ainahan se niin menee. Joka syksy aloittaa 20-30 ihmistä hyvin innokkaana, keväällä porukkaa tippuu", Katainen kertoo. Sisällöllisesti Pulp ei tule kokemaan mullistuksia. Se on edelleen makasiiniohjelma, joka sisältää neljästä viiteen noin viiden minuutin mittaista juttua. Aiheiden valintaseula ei tule edelleenkään olemaan tiukka. "Katsojakuntamme on opiskelijoita. Jokainen mietiii omalla järjellään, mikä opiskelijoita kiinnostaa. Juttuidean täytyy olla aika kummallinen. jos sanoisimme, ettei juttua tehdä", Katainen nauraa. PETRI HEIKKINEN YO-TV KOULUTTAA TEKIJÖITÄÄN DIGITAALITEKNIIKAN SALOIHIN 13. LOKAKUUTA KELLO 18-21 TOURULASSA. HALUKKAITA PYYDETÄÄN ILMOITTAUTUMAAN ENNAKKOON TUOTTAJA NIINA-MARIA KATAISELLE.P. 050-5981876.
MIERW[T0IStt*l4.UUDmiW .KAHVIPÖYTÄVISA1LU • • • ff OJASSA on helpompia kysymyksiä, joisto voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Millä nimellä Agatha Christien romaani Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin aikanaan Yhdysvalloissa? 2. Mistä Urho Kekkosen nimimerkki Pekka Peitsi on lähtöisin? 3. Missä elokuvassa Tauno Palo ja Ansa Ikonen esiintyivät ensi kertaa yhdessä? 4. Mistä urheilun ystävät tuntevat paikan nimeltä Tvvickenham? 5. Missä sijaitsevat Lohikäärmevuoret? ALLIKKO 6. Mikä on ainoa suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? 7 Kuka oli itsenäisen Ghanan ensimmäinen presidentti? 8 Kuka tai mikä on Loke? 9. Mistä on tunnettu tamperelainen rakennusmestari Johan Levin? 10. Miten Arthur Conan Doyle osallistui vuoden 1908 olympiamaratonin ratkaisuun? BONUS: Missä elintarvikkeessa on eniten energiaa? essojsnnfeiny :SflN08 'uiiuuiai4QÄui uni|E|Ag e>)oi 'eijjay op -UBIOQ eunundnn uuieeui ueeiueiursi fonne U?H oi. '868tBuuonAuoines!/i!S $ ussieiuiuisua uaujons !lseA?iia!i npiuey U?H ' 6 •eiuAiioijsiuaij ueued essrai -AÄUI essisieujsioliiOcj g •qeiunj>iN auje«x i linqujH ' 9 esse>i!iiv-e|3i3 S uoip e ^ p s p i uinjauuni ueui -jieeui aasjiehs n a i s fr "5£6 L EJISpOflA 4BABJSBH -ei »pijex esseAm|Oi3 g eisiouiiej ui(O0)S ppluugA ujBjaqaunö z •suBipu( aiun U91' I. JJSMVISVA JYYn edustajistovaalit järjestetään heti marraskuun alussa. Vaalien tiedotuksesta vastaava keskusvaalilautakunnan tiedotustyöryhmä tekee näinä aikoina pitkää työpäivää vaalien onnistumisen eleen. Mutta mitä kaikkea tiedotustyöryhmä konkreettisesti tekee? "Tiedotustyöryhmä on valmis tekemään mitä vain, minkä uskoo lisäävän ihmisten tietoisuutta vaaleista", toteaa työryhmän jäsen Matti Mäkinen. "Me teemme ehdotuksia keskuvaalilauiakunnalle ja keräämme ideoita tutuillamme. Kokoukset pidetään ehdottomasti yo-talon ulkopuolella, jolta voimme nähdä asioita äänestäjän näkövinkkelistä." Entä onko kokouksista ollut sitten mitään käytännön seurauksia? "Konkreettisesti olemme jo esimerkiksi luoneet vaalien www-sivut. Meidän hommiin kuuluu myös vaalimessujen järjestäminen julisteiden pusaamista sun muuta. Lisäksi tarkoitus on myös kerätä vaalipäivänä exit polleja", Mäkinen kertoo. Huumoria mukaan Edustajislovaalien äänestysprosentti on ollut viime vuosina laskusuuntainen. dokkaan, joka on hänen kanssaan eniten samaa mieltä", Mäkinen kertoo. Vaalipaneeli ja messuamista Mani Mäkisen mielestä edustajislovaalien ei tarvitse olla haudanvakavat, vaan mukaan mahtuu myös huumoria. "Avainsanoja meillä tiedottamisen suhteen on ollut rentous ja opiskelijaläheisyys. Olemme esimerkiksi ostaneet vaalikarkkeja jaettavaksi äänestämisen yhteydessä. Samalla jokainen äänestänyt saa lipukkeen, jolla saa Rentukassa alennusta joko limsasta tai oluesta." Asetelmia luodaan vaalien suhteen tosin jo ennakkoon, ja välineenä on tietysti internet. "Netissä on valtakunnallisten vaalien tapaan mahdollisuus käyttää 'vaalikonetta', jossa on valmiita kysymyksiä. Vaalikone valitsee sitten käyttäjän antamien vastausten perusteella chJYYn omille www-sivuille tulee mahdollisuus äänestää leikkimielisesti omaa suosikkiaan. Ehdokasryhmien jäseniä voi nähdä myös ihan livenäkin. "Keskiviikkona 20.10 ryhmille järjestetään vaalipaneeli kello 14 Ilokivessä, ja siellä on paikalla edustajat kaikista ryhmistä. Torstaina 28.10 on puoestaan Vaalimessut Ilokivessä. Luvassa on ehdokasryhmien järjestämää ohjelmaa sekä tasokasta live-musiikkia", Mäkinen luettelee. Entä millä sanalla ylioppilaskuntatoiminnan konkari luonnehtisi itse tulevia vaaleja? "Yllätykselliset!" JARI PEITOIA JYYN EDUSTAJISTOVAALIT 2.-3.11. ENNAKKOÄÄNESTYSPÄIVÄT 25.-26.10. SYLN VAALIKONE: HTTP://VAAU.SYI.HEISINKI.FI JYYN OMAT VAALISIVUT OSOITTEEN HTTP://WWW.IYU.FI/IYY • ALTA. NIILLÄ ON ESITELTY RYHMÄT, JOISTA NÄKEE MM. ERI ÄÄNESTYSPAIKK0IFN SIJAINNIT. SLVUILLA VOI MYÖS K0EÄÄNES T ÄÄ LEIKKIMIELISESTI EHDOKKAITA IA RYHMIÄ. 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Vuoden 1999 etiustajistovaalien ehtlokasryhmat 1 ja ehdokkaiden määrät 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Ehdokasrytima Ehdokkaita 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Pörssi & Dumppi 25 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Maltillinen Äarivasemmisto 23 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Poikkitieteilijäi 22 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. ASS 15 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. JOK 12 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Tuhatkunta 12 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. KuPL 11 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Kumman Luj;i 9 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. PresSure 7 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Grönioni 7 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Demariopiskelijat 6 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. 5 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. Pä Svenska 1 144 mahdollisuutta äänestää Tämän vuoden JYYn edustajistovaateissa on mukana 144 ehdokasta ja 13 ryhmää. Viime vuoteen verrattuna ehdokasmäärä on hieman suurempi. Vaalirenkaan 99 cdustajistovaaleissa muodostavat Grönioni ja Kolminaisuuden postulaatti (KuPL). Suurin yksittäinen ryhmä on Pörssi & Dumppi 23 ehdokkaallaan. Uusia ryhmiä ovat 23 ehdokkaan voimin vaaleihin suuntaava Maltillinen Äärivasemmisto (MÄ) sekä vaalien mustaksi hevoseksi veikattu Akateeminen Siperia Seura (ASS), joka on haalinut listalleen 15 ehdokasta. Perinteiset ryhmät kuten JOK, Tuhatkunta ja KuPL lähtevät vaaleihin kukin noin kymmenellä ehdokkaalla. Kaikki eivät tosin löytäneet itselleen sopivaa, j o olemassa olevaa ryhmää tuekseen. Oman ryhmänsä listalta edustajistoon halajaa Pä Svenskan yksi ehdokas. L haussa Jyväskylän yliopiston opiskelijavaihtopaikkojen haku on syksyn osalta loppusuoralla. Opiskelijavaihtoon haluavien tulee toimittaa hakemuksensa hallintorakennukseen opintoneuvoja Taru-Mari Talaslahdellc jo perjantaihin 15. lokakuuta mennessä. Talaslahden mukaan hakemus voi olla liitteiden osalta epätäydellinen, ja sitä voi täydentää myöhemmin. Jenkkeihin, Japaniin, Argentiinaan, Meksikoon, Ranskaan, Australiaan, Kanadaan... ISEP & ISEP-multilateral -ohjelman kautta on tänä syksynä tarjolla 8-16 vaihtopaikkaa. Suurin osa paikoista sijaitsee Yhdysvalloissa, mutta multilateral-paikkoja on myös esimerkiksi Argentiinassa, Ranskassa ja Meksikossa. Myös Kanazawan yliopistossa Japanissa on tarjolla 2-4 paikkaa. Haussa on myös 2-4 paikkaa North Carolinan UNCEP-yliopistossa sekä 5-10 paikkaa Pittshurgin yliopistossa Kansasissa. Ennakkotiedoista poiketen kanadalaisen Albertan sekä Australiassa sijaitsevat Macquarien yliopiston vaihto-opiskelupaikat eivät ole vielä haussa, koska neuvottelu! ovat niiden osalta vielä kesken Tosin ISEP & ISEP-mulrilatc_ yös Kanadasta ja Australiasta. JARI PELTOLA LISÄTIETOJA ERI OPISKELIJAVAIHTOPAIKOISTA: OPINTONEUVOJA TARU-MARI TALASLAHTI P. 260 1083, TAlASUH@ADMIKAl.IYU.fl NETTISIVUJA: ISEPIN KOTISIVUT: HTTP://WWW.ISEP.ORG/ KANAZAWAN YLIOPISTON KOTISIVUT: HTTP://WWW.KANAZAWA-U.AC.JP/ NORTH CAROLINAN YLIOPISTO: HTTP://WWW.UNCO.EDU/IPG/UNCEP/ PLTTSBURGIN YLIOPISTO: HTTP://WWW.PITTSTATE.EDU/ Elections are coming The Student Union Elections will take place on 2.3.11. The information team of the election board is hard at work at present to make as many students aware of the event as possible. They have already put up web pages for the elections (http://www.jyu.fi/jyy) witii information on polling stations etc. The teams other responsibilities include the organisation of the Election Fair and carrying out of exii polls on ihe actual eleciion day. The percentage of students voting in the Student Union Elections has been sinking recently. This year the goal is to lift some of the seriousness off the elections and to have a relaxed and student centred approach. For example. everyone who casis their votc receives a coupon that allow a discount for a soft drink or beer ai Rentukka. AIso, there will be an election engine on the Student Union web pages for finding out who of the candidates share your ideas. lt will also be possible lo see your candidates live. There will be an election panel on Wednesday 20.10. at 14.00 and ihe Election Fair on Thursday 28.10. with live music and other programme. Both will take place in llokivi. Hallucinating Housevviie The coming Film Archives' presentations are full of strong visual experiences in boih fiction and documentary. Fellinis Juliet of the Spirits (Italy 1965), shown on 20.10 is a depiction of an infidel husband and a wife haunted by spirits. 27.10. wtil be a night of documentary at Mrnnansali with the Man with a Movie Camera (USSR 1929) by Dziga Vertov and Las 1 kudes (Spain 1932) by Luis Bunuel. Giulietta Masina (Juliet) is the main character in Fellinis film. She is trying to keep her withering marriage together while her husband (Mario Pisu) is cheating her. Giulietta seeks help in strange spiritualistic sessions and finds herself overwhelmed with hallucinations and spirits from her pasi. Fellini lets his imagination an use of colours loose in this one of his visually most impressive films. Luis Bunuels documentary follows ihe lives of people living in Las Hurdes, a poor Spanish town in the mountain region. Although a documentary it is very similar in style with Bunuels short classics: an Andalusian Dog and the Golden Age. Vertoys most wel1 known work The Man with a Movie Camera is a unique documentary wiihout a plot but full of movement and joy of life. Ali Film Archives presentations are in Minnansali in the Main Library on VVednesdays at 18.00. NEWS BY TANELI TAKALA
NUHEKO XUSIITOEM • 14.U Pian tuttu summa kilahtaa taas tilille, opintoraha 1540 markkaa. Asuminen ja eläminen kallistuvat, mutta opiskelijan perustulo ei nouse. Päin vastoin, viimeinen muutos opintorahaan on ollut sen leikkaaminen 30 markalla kuukaudessa vuonna 1995. Ensi keväänä voimaan tuleva opintotukiuudistus tasoittaa eroja opiskelijoiden asumistuessa. Kännykkälasku, junalippu kotikulmille, ruokaa ja uudet kengät hajonneiden tilalle. Myös vuokra haukkaa usein ison osan opintorahasta, koska asumistukien maksukatot ovat aika päiviä sitten jääneet jälkeen todellisista vuokrista. Ensi toukokuusta lähtien osa opiskelijoista saa vähän enemmän tukea, kun asumislisän korvausprosentti nousee 70:een. Lapsettomat pois asumistuelta Samalla kiristetään kuitenkin kukkaron nyörejä toisilla, silla Kelan asumistuen piiristä putoavat pois kaikki lapsettomat opiskelijat. Uudistusta suunnitellut opetusministeriön työryhmä suositteli asumislisän uudeksi korvausprosentiksi 80 prosenttia, turhaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on puolustellut asumistuen leikkausta sillä, että opiskelijan tuki Suomessa on kansainvälisesti katsoen yhä erittäin hyvä. Samalla perustelulla voisi kuitenkin vähentää lähes kaikkia muitakin avustuksia, ovathan sosiaalietuudet pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa huippuluokkaa. Hinnat nousseet, tuet eivät Opintorahaa on viimeksi korotettu vuonna 1992. Tosin nousu oli silloin suuri. Tuki kohosi 640 markasta 1570 markkaan muuttuen samalla veronalaiseksi tuloksi. Laman jälkimainingeissa vuonna 1995 opiskelijoiden etuudet joutuivat jyrän alle. Opintoraha laski nykyiseen 1540 markkaan kuussa ja asumislisää alettiin maksaa korkeintaan 67 prosenttia vuokrasta silloisen 75 prosentin sijaan. Seitsemässä vuodessa Tilastokeskuksen laskema elinkustannusindeksi on noussut yhdeksän prosenttia. Opintotukijärjestelmä ei tunne indeksiä seurailevaa korotusta, mutta esimerkiksi työttömyyskorvauksen peruspäivärahaa on lisätty viime vuosina pariinkin otteeseen. Viimeinen tarkistus astui voimaan tämän vuoden alusta. Päiväraha kasvoi markalla, mikä tekee kuukaudessa vähän yli parikymppiä. "Järjestelmä on nykyisellään valmis" Miksi opintorahaan ei tehdä indeksikorotuksia, opetusministeriön neuvotteleva virkamies Leena Koskinen? "Mielenkiintoinen kysymys. Se on poliittinen ratkaisu ja valtiovarainministeriön näkemys asiasta." Indeksikorotusten ulottaminen opintotukijärjestelmään on Koskisen mukaan ollut opetusministeriön ehdotuksissa "pitkään tapetilla". Laman vuoksi korotuksia kuitenkin jäädytettiin yleisesti eikä 1990-luvun loppukaan ole ollut otollista aikaa esityksille indeksikorotusten laajentamisesta. Koskisen mielestä näyttää pahasti siltä, ettei opintorahan noususta ole lähivuosina toivoa. "Ratkaisuja asiasta on esitetty, mutta odotukset eivät ole kovin korkealla. Opintotukijärjestelmän sisälläkään tuskin mitään suuria viilauksia pystytään tekemään, järjestelmä on jo nyt niin valmis. KAISA PAASTEIA Joitakin hintoja vuosina 1992 ja 1999 junalippu, meno-paluu Jkl-Hki, opiskelija 130 mk 68 mk 1. luokan postimerkki 2,10 mk 3,50 mk 10 matkan opiskelijalippu. Jyväskylän liikenne 63 mk* 79 mk Keskisuomalaisen määräaikainen opiskelijatilaus 1 v. 630 mk 768 mk maustekurkut, 1 kg 20,86 mk 30,75 mk astianpesuaine, 11 15,10 mk 18,29 mk pakastesei 400g 11,15 mk 15,74 mk rasvaton maito, 11 3,35 mk 3,80 mk *= vuonna 1992 opiskelija-alennusta ei ollut. Hinta on aikuisten 10 matkan lipusta. Viimeiset neljä hintaa ovat Tilastokeskuksen keräämiä keskihintoja. Seitse* mässä vuodessa ovat halventuneet mm. perunat, lenkkimakkara, jääkaappimargariini ja kaakao. Kasvatustieteen laitos muuton '-'.'••"MimiM «r&Ä&rf •'*>• -.. v ] WM<M0M ,:.,•. l i s & s l l i i S Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos jout muuttamaan peruskorjauksen tieltä entisen lääninhallituksen tiloihin (Cygnaeuksenkatu 1, 2.kerros) 1.11.1999 alkavalla viikolla. Tämän vuoksi opetus joudutaan siirtämään toisiin tiloihin ja tiedotus hoitamaan etupäässä sähköisesti. ; Laitos pyytääkin opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan liittymään ainejärjestö EMILEm majordomo-sähköpostilistalle ja lukemaan ahkerasti laitoksen www-sivujen ajankohtaista-palstaa (http://www.jyu.fi/kastdk/kasv). Laitos palaa takaisin D-rakennukseen elokuussa 2000. Ylioppilaskunta mukaan Unicef-kaupunki -projektiin Ylioppilaskunta osallistuu kaupungin Unicef-vuoteen omilla teemapäivillään helmikuussa. Päivien sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta ainakin Kampus Kino ja Jyväskylän ylioppilasteatteri järjestävät hyväntekeväisyysnäytökset ja Ilokiven ruokala tilittää osan aterioiden hinnasta Unicefille Jyväskylä on vuoden 2000 Unicef-kaupunki Suomessa. Vuoden aikana kerätään varoja Unicefin työhön ja tiedotetaan tavallista aktiivisemmin lasten asioista ja järjestön toiminnasta. Jyväskylän tavoitteena on kerätä miljoona markkaa Pietarin katulapsityöhön ja Tsadin rokotusohjelman hy: vaksi. '• • Unicef kaipaa talkooväkeä vuoden projekteihinsa. Asiasta voi kysellä kaupungin projektisihteeri Katriina Vikströmiltä, puh 624391 tai sähköpostitse Unicef.2000@jkl.fi. Ethesit naulattu Syyskuun lopulla Helsingin yliopisto avasi oman tutkielmapankkinsa, Ethesis-verkkojulkaisupalvelun. Jyväskylässä olemme saaneet nauttia intemetgraduista reilut kaksi vuotta. Helsingissä on haettu erilaista mallia verkkojulkaisemiseen kuin Jyväskylässä, ehkäpä täkäläisistä alkuvaikeuksista oppien. Etheseissä julkaistaan graduja, lisensiaattitöitä, väitöskirjoja ja laitosten tekemiä tutkimusraportteja. Graduista mukaan kelpuutetaan vain osa ja tasoa valvoo ePortsari. Valtiotieteilijän on saatava arvosanakseen vähintään magna ja muiden cum laude saadakseen opinnäytteensä julkaistuksi. Korkeampia oppiarvoja tavoitteleville sekä kasvatusja eläinlääketieteilijöille ei ole arvosanarajoja asetettu. Helsinkiläisten verkkojulkaisupalvelussa työt ovat joko htmltai pdf-muodossa. Näin lukija voi tehdä hakuja koko tutkielman tekstiin eikä ole pelkästään evaluoitujen asiasanojen varassa kuten Jyväskylässä. Himl-koodatiujen sivujen osalta gradujen lukeminen onnistuu ilman tuskastumista jopa Jyväskylän yliopiston kirjaston 386-tietokoneilla. Jos näytöltä lukeminen kyllästyttää, voi helsinkiläisen gradun tulostaa omaa käyttöä varten. Jyväskylässä tehdyn gradun saa myös paperilla, mutta tuloste on erikseen tilattava yliopiston kirjastolta. Helsingissä tutkielmien tekijänoikeudet kuuluvat yksiselitteisesti niiden kirjoittajille . Töiden käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on kielletty, jyväskylässä tekijänoikeuskysymykset ovat vielä ratkaisematta: niitä pohtii toimikunta, jonka työ on edelleen kesken. REIJO VAITA Emsts-PALvau suAirsf E NtniosontEtssA Hnp://£tHESis.HEism«
MKsnrtMsn • ILIOUKUUTA i m Kaletvo Ilmonen haluaa tykin suusta tuokaa eikä aseita. Sopalla keitetään maailmaa väkivallattomaksi Sade ei estä vatsan kurinaa. Kirkkopuiston kellon hakatessa kahtatoista torstaina 7. lokakuuta on Jyväskylän kävelykadun yläpäähän muodostunut jo läjä ihmisiä sateenvarjojen alle odottamaan ilmaisia ruokaa. Kolme nuorta kantavat kirkkopuistosta soppatykin kävelykadulle ja asettavat pöydät ja astiat paikalleen. Pian paikalle kaartaa auto, josta pomppaa ulos neljä lisäapulaista. He kantavat kasviskeiton neljässä isossa kattilassa soppatykkiin. Pöytien päälle päätyy kolme laatikollista leipää, maitoa, hedelmiä ja vihanneksia, joiden kimppuun noin kymmenkunta nurkilla odotellutta ihmistä hyökkää saman tien. Ruokaa ei aseita -tapahtuma on alkanut jokakuukautiseen tapaansa. Yksi ruuan jonottajista on Kalervo Ilmonen, joka kertoo käyneensä soppatykin äärellä pari kertaa aiemminkin. Hänellä on tällä hetkellä työpaikka, joten rahaa riittää ruokaan, mutta hän haluaa lähinnä tukea tapahtumaa ideologisista syistä. "Aina olisi parempi, jos saataisiin koko maailma väkivallattomaksi, mutta kunhan nyt saisi edes tämän lähialueen", hän tuumailee. Keittoa käy maistamassa noin viitisenkymmentä ihmisiä sateesta huolimalta. Suurin osa syöjistä on yli keski-ikäisiä, usein työttömiä. Toisen pääryhmän muodostavat nuoret opiskelijat. Puolentoista tunnin päästä alkavat soppatykki ja eineslaaiikot ammottaa tyhjyyttään. Tapahtumaa järjestävät nuoret pakkaava! kimpsut ja kampsut yhteen. On aika aloittaa lautasten ja lusikoiden tiskaaminen lähellä asuvan kaverin kämpässä. Kynttilöillä lämmitettiin soppaa Hanna-Leena Keskinen ja Antti Suora ovat kaksi niisiä noin viidestätoista nuoresta, jotka ovat järjestämässä Ruokaa ei aseita -tapahtumaa jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina. Tapahtuma on osa kansainvälistä Food not Bombs -liikettä, joka syntyi Bostonissa USA:ssa vuonna 1980. Samalla nimellä toimivia ryhmiä on yli sadassa PohjoisAmerikan ja Euroopan kaupungissa. Suomessa tykkiruokaa jaetaan Jyväskylän ohella Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Tampereella. Jyväskylän ensimmäinen Ruokaa ei aseita -tapahtuma oli viime itsenäisyyspäivänä Armeijalla oli tuolloin juhlaparaati Jyväskylässä, joten vastakkainasettelu lykkiruuan ja asevarustelun välillä tuli tällöin kärkevästi esiin. Käytännön ongelmana oli ensimmäisellä kerralla soppatykin puuttuminen. Tykki oli kyllä nuorille luvattu käyttöön, mutta yllättäen lainaaja oli perunut tykin vuokran tilaisuuspäivänä kuultuaan tapahtuman ideologiasta. Niinpä nuoret päätyivät pitämään soppaa lämpimänä kynttilöiden avulla. "Me haluamme tapahtumalla luoda esille sen ristiriidan, kuinka paljon maailmassa käytetään rahaa asevarusteluun samaan aikaan kun miljoonat ihmiset näkevät nälkää. Suomessakin asia on ajankohtainen, kun meilläkin on jo ihmisiä jotka elävät minimitoimeentulorajan alapuolella ", kiteyttää Hanna-Leena. Ruoka on kasvisruokaa, koska lihateollisuus edesauttaa maailman nälänhätää. Lihantuotannossa viljelykelpoista maata käytetään tuhlaavasti karjankasvatukseen. Ruuat saadaan lahjoituksina lähialueiden pikkukaupoista. Einekset ovat juuri pois myynnistä päätyneitä eli roskalavoille menossa, joten ideana on myös kierrättää syömäkelpoista ruokaa. Lähialueen pikkukaupat ovat innokkaasti tukemassa kampanjaa, kun taas isommissa marketeissa byrokratian ratas estää ruuan luovutuksen. Osa ruuasta joudutaan myös ostamaan lahjoituksina saaduilla rahoilla. Antti ja Hanna-Leena ylpeilevät saaneensa tapahtumasta pelkästään positiivista palautetta. "Joskus ihmiset tulevat kyselemään, että mitäs pelleilyä se tämä on. Mutta kun heille kertoo tapahtuman ideasta ja antaa soppaa lautaselle, asenteet muuttuvat. Kiitosta alkaa herua", myhäilee Antti. "Tästä tulee itsellekin tosi hyvä mieli. Järjestäjäjoukkomme koostuu sekalaisesta kokoonpanosta eri kansalaisaktivismin muodoista kiinnostuneita nuoria. Tässä tilaisuudessa me saadaan positiivista kontaktia vanhemman ikäpolven ihmisiin, jotka saavat myös kokonaisuudessaan positiivisemman kuvan aktivisteista", selventää Hanna-Leena. MIIRA RAUHAMÄKI SEURAAVA RUOKAA EI ASEITA -KOKOUS PIDETÄÄN BAARI VAKIOPAINEESSA TIISTAINA 19.10 KLO 2 1 . KAIKKI AUTTAMISHALUISET OVAT TERVETULLEITA MUKAAN. ja • H ' < X• ( l OOi < < O » ' ' <•< C P O O O O O O O O O mmm eaimoEKS cooooooooooocccoooococooooocc ELINTARVIKE se Bristol, kuten moni muukin saman ikäinen kaupunki, on infrastruktuuriltaan melkoinen painajainen. Kaupunkiin johtavat tiet ovat kapeita, ahtaasti rakennettuja sekä jatkuvan korjauksen alla. Ydinkeskusta on rakennettu sodan jälkeen kolkoksi ja luotaantyöntäväksi ostosparatiisiksi, jossa keskiluokalla on varaa hummata. Kuten monessa muussakin englantilaisesssa kaupungissa, täytyy ; Bristolissa nähdä vaivaa päästäkseen osalliseksi kaupungin kulttuurisesta keskustasta. Kun Suomesta katosivat muutamas vuodessa lähes kaikki pienet elintarvikeliikkeet. vuodattelin katkeria humanistinkyyneleitä. Kaupungin laidoille kohonneet järjettömän isot tavaratalot ovat kuin ylimääräinen rasvakudos. Nopeasti muodostettavissa, pysyy helposti yllä mutta ei tunnu lähtevän millään pois. Kukaan ei enää rakasta lihakauppiastaan, leipuriaan eikä vihanneskauppiastaan. On aikaa säästävää ostaa kaikki saman katon alla isoissa paketeissa ja kerätä ostohyvityksiä. Kaupunginlaitamien peltihallissa lihan leikkaa ja paketoi alipalkattu teini-ikäinen sen leppoisan pullean hymyilevän lihamestarin sijaan. Tämä on tendessi kaikissa Euroopan maissa, mutta jostain syystä Skandinavia on jo aikaa sitten vienyt voiton. Suomessa lienee kolme kaupunkiajoissa voi vielä edes toivoa näkevänsä korttelin oman pikkuyrityksen myymässä erikoistuolleiia asiantuntemuksella, Tässä piirre mitä jumaloin Englantiisi . : sa. Kaupunginosilla on omat pienet kasvonsa. jos asut vaikkapa Redlandissa, voit käydä omassa paikallisessa viinimyymälässäsi ostoksilla, hakea seuraavan oven takaa kukkia ja ostosten lomassa siemaista pintin. Kun on lauantaipäivä ja haluat valmistaa itsellesi hyvää ruokaa, haet kahden korttelin päästä lihan, vihannekset ja tuoreen leivän. Lihan ostat henkilöltä, joka sen on leikannut. vihannekset ihmisellä, joka tuntee viljelijän sekä leivän leipurilta tai hänen apulaiseltaan. Kuulostaako sadulta, joka on päivätty jonnekin 60-luvulle? Se on arkipäivää täällä. Muutimme elokuun alussa yhden Bristolin vilkkaimmin liikennöidyn kadun varrelle. Kämppämme landlord on kreikkalaissyntyinen todella mukava ' mies, joka omistaa alakerran ravintolan. • Oil ollut mainiota huomata, kuinka nopeasti olen tutustunut naapurin talon ravintolan omistajaan, vastapäisen lehtikaupan omistajaan sekä korttelimme muutamiin muihin kauppiaisiin ja asukkaisiin. Kun kaupankäynti on hiljaisempaa, nämä ihmiset seisoskelevat puottensa ovilla ja jututtavat ohikulkijoita. Tällä kohtalaisen pienellä mutta vilkaal• läftauppakeskustaHa on todella oma yhteisöhenkensä. Luulen, että tällaisen tuntuman ihmisiin ja heidän elinkeinoonsa synnyttää ainakin osoittain myös fyysinen ympäristö, Olkoonkin, että ahdas rakentaminen ja kapeat kadut joskus ahdistavat skandinaaviseen tilaan tottunutta mieltä. Nautin kuitenkin suunnattomasti siitä, että tiedän ihmisen nimen, joka myy minulle jokapäiväisen leipäni. Amen. ANTTI KARJALAINEN KIRJOITTAJA OPISKELEE PHD-OHJELMASSA BRISTOLIN YLIOPISTOSSA
APORIA Koe eläin tieteen tähden Pullistin riniakehääni kuin sadun sammakkoja imitoin kaivonpohjabassolla Volgan lautturia lähestyessäni Ylistönrinnettä. Älytöntä multa pakon sanelemaa. Minua oli nimittäin peloteltu, että yliopiston klooniteknologian laitoksella otetaan uusista naispuolisista tutkimusapulaisista ensimmäisenä työaamuna koepala. Sitä suurempi mitä enemmän leidin varsi muistuttaa tipua ja ääni pientä pipertäjää. Pelottelu oli herkille sisukasilleni aivan liikaa. Olinhan kiistatta uusi työntekijä ja nainen, siis vaaravyöhykettä! (Kaluni menivät sikinsokin torstaina, ja nyt maanantaina olin edelleen pahemmassa kuin paniikissa.) Avasin kuitenkin oven ja astuin aulaan. Vastassa oli, kääk, kolme valkotakkista kalpeanaamaa, jokainen kuin samasta lahosta tuulenkaatopetäjästä repäistyjä: hartiat Jorma Ollilan, ryhti kyssä ja sandaalit lintat. Yksi piti käsissään pinsettejä, toinen korkkiruuvia, kolmas laastaria ja pikiöljyä. "Huomenta", mölisin nuotin vierestä. Nakkelin niskojani muka muina naisina, vaikka sieluani hyyti holotna. Paisutin ryntäitäni lisää, lisää ja vieläkin enemmän seurauksella, että jumpperistani lensi nappi pinsettivcikkoa suoraan suuhun ja toinen korkkiruuvikaveria napaan. Kolmas nappi jäi suutariksi mutta valkokaapu ei, vaan hän kipitti karkuun kuin Ben Johnson rääkyen jotain siirtogeenisistä kanoista ja kaavasta E=WC2. Samassa ylipääkloonaaja Kurkku Melamaa linkkasi laboratoriosta luokseni. Tunnistin miehen sanomalehti Sketsisuomalaisen taannoisesta valokuvasta, jossa Kurkku muurasi nappaskengät savessa presidentin kanssa laitoksensa peruskiveä. Melamaa kätteli ja avasi debatin. "Doris, ota työtakkisi ja käy. Meillä on erä koe-eläimiä odottamassa käsittelyä. Käsittelijä olet sinä. Papereillesi mukaan olet tehnyt vastaavaa aiemminkin, olethan?" "Olen seurustellut juristin kanssa ja nähnyt pyknisen vapaamuurarin alasti, joten eiköhän tuo onnistu." Melamaa ei ollut nokkavasta vastauksestani moksiskaan, vaan meni suoraan asiaan. Hän hönkaili sen korvaani intiimietäisyydeltä. Puolen lunnin kuluttua Kurkku kuivasi suupielensä flanelliliinaan, toivotti onnea, lipaisi sivumennen kielellä poskeani ja kaartoi hollannikkaissaan ovesta ulos. Ylipääkloonaaja Melamaalla oli mahtivisio, ja minun piti se toteuttaa. Kenestäkään hänen kollegastaan ei kuulemma siihen ollut. Tutkijan etiikka ei näillä antanut myöten. Minä en empinyt, vaan Melamaan sylki poskellani panin ranttaliksi. Etiikalla ei nimittäin minun elämässäni ollut tuolloin juuri sijaa etanolilta kaiken sain, aamen. Ryväs rottia kannettiin eteeni muovipaljussa, jonka kyljessä luki ATRIA Oy. Viereen asetettiin toinen palju, isompi ja vetinen. Siinä lillui viisi ahventa. Tiskillä oli mapillinen Melamaan kirjaamia toimintaohjeita. Vaatimaton tehtäväni oli mullistaa luomakunta: ristiinhedelmöitiää kalat ja rotat, kätilöidä pienokaiset maailmaan ja auttaa vesselit kunnon kasvuun. Sen jälkeen minun piti kloonata nuorista rotta-ahvenista sankka uudiseläinkanta istutettavaksi Jyväsjärven rantakosteikkoihin. Amlibio-ominaisuuksiltaankin kloonien tuli olla ensiluokkaisia sekä maalla että vedessä kiitäviä virtuooseja. Köntyksiä ei päästettäisi luontoon lainkaan, vaan kaikki hudit oli määrä myydä raaka-aineeksi lannoitetehtaille ja insinöörikouluihin. Luontoon laskettavista valioista oli tarkoitus valmentaa harjoitusmaaleja Jyväskylän Opiskelevat Reservinupseerit ry:lle ja muille pyssyniekoille sekä harppuunanruokaa japanilaisille ja amerikkalaisille elämysmatkailijoille. Raadollisena taustamissiona oli tietenkin hamuta kloonueknologian laitokselle kahmaloittain kansainvälistä mainetta, rutosti rahaa ja ennen muuta pysyvä sija yliopiston rehtorin lukuvuoden avajaispuheessa. Plörinäksi meni koko projekti. Rotilla ei seissyt. DORIS HUHMAR AKATEEMINEN PÄTKÄTYÖLÄINEN NUMERO Mt-SIITOBI* • I4.L0KAHI0TA 1999 Markus Nuutinen Kuvan henkilö on heteto (toi muunnellut totuutta kyselykaavaketta täyttäessään): hän soa luovuttaa verta. SPR ei huoli iiomoverta Lauri on 21-vuotias biseksuaali jyväskyläläisopiskelija. Hän haluaa luovuttaa verta. Hän vastasi rehellisesti kyselykaavakkeeseen, joka pitää täyttää ennen veren luovutusta Suomen Punaisen Ristin veripalvelussa. Lauri myönsi olleensa joskus elämänsä aikana sukupuoliyhteydessä toisen miehen kanssa. SPR: n tädit antoivat hänelle elinikäisen kiellon verenluovutukseen. Laurin mielestä kyse ei ole tautien ehkäisemisestä vaan vähemmistön syrjintäpolitiikasta. Kaikki veri testataan kuitenkin. "Verenluovutuksesta saa hyvät vibat. Se on ihmisten keskistä solidaarisuutta ja siitä voi olla terveydellistä hyötyäkin", hän tuskailee pettyneenä. SPR vaatii heteroilta ennen verenluovutusta sitä, että he eivät ole olleet viimeisen kahden kuukauden aikana sukupuoliyhteydessä muun kuin sen hetkisen vakikumppanin kanssa. Sairaanhoitaja Varpu Tuunanen Jyväskylän veripalvelusta selittää tämän johtuvan siitä, että HlV:n saamisen jälkeen kahden kuukauden on katsottu olevan riittävän pitkä aikaväli taudin huomaamiseksi verestä. Mutta sama aikamäärä ei veripalvelun sääntöjen mukaan riitä taudin löytymiseksi homojen tai biseksuaalimiesten verestä. Raiskatunkaan miehen veri ei kelpaa SPR:n veripalvelujohtaja Juhani Leikola selventää syyksi homojen verenluovutuksen estävälle säännölle sitä, että kaksi kuukautta ei ole tarpeeksi luoteltava aika homoseksuaalien kohdalla. Taudin saaminen ei silti välttämättä käy ilmi ja tilastojen mukaan kohtalaisen suuri osa HIV-tartunnan saaneista on homoseksuaaleja. Homoja biseksuaalimiehen veri on siis mitä ilmeisimmin erilaista kuin heteroveri, sillä heteroverestä HIV.n oletetaan näkyvän kahden kuukauden jälkeen tartunnan saamisesta, homoverestä ei. Heterot voivat harrastaa kuinka rietasta elämää tahansa kaksi kuukautta ennen verenluovutusta. Jos taas mies harrastaa suojattua seksiä yhden miehen kanssa vain kerran, ei hänen verensä kelpaa enää ikinä. Eikä miehen edes välttämättä tarvitse olla homo: jos mies on raiskannut hänet, kenties jo pikkupoikana, ei hänen verensä ikinä kelpaa luovutettavaksi. Sääntöjen mukaan "Voidaan sanoa, että tämä on hätävarjelun liioittelua, mutta nämä ovat ne säännöt. Samoja määräyksiä noudatetaan koko Euroopassa. Vuoden 1985 jälkeen ei Suomessa ole esiintynyt ainuttakaan tapausta, jossa HIV-virus olisi tarttunut verensiirron mukana. Näillä säännöillä koetetaan pitää yllä tätä hyvää tilannetta", kertoo Juhani Leikola. Leikolan mukaan muualla Euroopassa on aiemmin kokeiltu sitä, että on huolittu homojen verta, jos he eivät ole tiettyä aikamäärää ennen verenluovutusta olleet uudessa sukupuolisuhteessa. Infektioita esiintyi kuitenkin homojen luovuttamassa veressä, eikä homoverta enää huolittu. Lesbojen kohdalla ei vastaavia rajoituksia ole, koska taudin tarttuminen on kiinni siemennesteestä. Mutta jos nainen on ollut sukupuoliyhteydessä biseksuaalimiehen kanssa, ei hän saa luovuttaa verta 12 kuukauteen. Varpu Tuunasen mukaan Jyväskylän verenluovutuspisteessä on erittäin harvinaista. että jouduttaisiin käännyttämään ketään pois homouden takia. Verenluovutus perustuu luottamukseen, eli luotetaan siihen, että ihmiset vastaavat rehellisesti kyselylomakkeen kysymyksiin. Homot ja biseksuaalimiehet siis joko pitävät verensä itsellään tai valehtelevat vastauksissaan. M I I R A RAUHAMÄKI HAASTATELLUN OPISKELIIANUOREN LAURI-NIMI ON KEKSITTY HÄNEN HENKILÖLLISYYTENSÄ SUOJAAMISEKSI.
JYVÄSKYLIN YLIOPPILASLEHTI MnoHOiasn • itu Ilmainen raha Opiskelijan suurin ongelma on rahan puute. Tai ei ihan: suurin ongelma on se, että käytettävissä olevilla varoilla ei elä. Kortcpohjan ylioppilaskylän tiedotuslehti Kylähullun kolmossivulla vapaa-aikasihteeri Elina Tolvanen mainostaa kylän kykykansiota, johon hän on listannut eri alojen osaajia: lapsenvahteja, pyöränkorjaajia, esiintyviä taiteilijoita ja valokuvaajia. Kyläläiset voivat hyötyä toistensa taidoista — rahaa vastaan. Hyvä idea, mutta eikö korvausta voisi millään hoilaa jollakin muulla tavalla? Minun mielestäni on syntiä, että opiskelijat eivät ole kehittäneet itselleen ja toisilleen järjestelmää, joka painottaa rahan omistamisen sijasta ihmisten kykyjä ja taitoja. Miksi ylioppilaskylällä ei ole omaa paikallisrahaa? Paikallisraha on kuvittellinen rahayksikkö, jonka avulla ihmiset voivat vaihtaa palveluja. Rahan käyttäjät muodostavat vaihtopiirin, palveluverkoston, jossa käydään kauppaa yhteisillä tilimerkinnöillä. Kun jäsenet vaihtavat hyödykkeitä keskenään, palvelun antaja saa tuloja maksajan tililtä. Palvelun hinta perustuu ostajan ja myyjän väliseen sopimukseen, mutta kuningasidea on, että käyttäjät eivät ole kiinni kahdenvälisessä kaupassa. Jos hoidat naapurin tytön koiria viikonlopun, voit varata ajan vastaavalla hinnalla yläkerran hierojasedältä. Vajaasta parista tuhannesta kylän asukkaasta löytyy potentiaalia mittavaan palveluverkkoon. Jokainen osaa tehdä jotakin ja jokainen tarvitsee jotain. Mitä enemmän palveluja voi ostaa sopimusrahalla ilmaiseksi, sitä enemmän vapautuu kolikkoja seteliulottuuvuudessa käytettävää perinteistä rahaa. Tiedän, tiedän. Korvani punottavat jo. Tämä on niitä idealistis-utopistisia huuhaaideoita, jotka eivät tule koskaan toteutumaan, saati sitten toimimaan. Tarvittaisiin muutama innokas aktiivi alustamaan järjestelmä kyläläisille. Tarvittaisiin taho, joka päivittäisi tilejä. Ja lopulta satojen suomalaisten opiskelijoiden pitäisi tehdä yhteistyötä ilman konkreettista rahakiihoketta. Ei tule kesää. Mutta tekeekö se ideasta yhtään huonomman? SAMI KERO Opiskelijoiden ruokavalio koostuu tonnikalasta ja Humanistit avat kasvissyöjiä. LiikORtalaise Tietokoneihmiset pistivit pikaruokaa mikroon. Tatta vai tarua? Siilien vastauksensa antoivat opi Voima Musiikkitiedettä opiskeleva 19vuotias Heikki on aito humanisti. Hän ei tunnusta syövänsä tonnikalaa ja makaronia, vaan kaveriporukassa heillä on tottumuksena se, että he syövät hirveän paljon. "Me mennään esimerkiksi Pizza Hutiin, syödään yhdeksän palaa pizzaa ja ryömitään sieltä pois." Heikki sanoo kokkaavansa aina pieleen, joten siksi hänen ei tule paljon laitettua ruokaa. Jos hän kuitenkin tahtoo tehdä jotain kunnollista tai hienompaa, hän loihtii kanaa ja riisiä. "Mutta yleensä se menee ranskalaiset ja nakit linjalle", Heikki tunnustaa. Riisikin on jees Myös ekonomiopiskelija Tuukka kuuluu niihin, jotka syövät paljon. Viime viikolla Tuukka kenoo syöneensä tonnikalaa ja makaronia. "Ne on ihan hyviä ja halpoja. Riisikin on jees." Tuukan ja kollegoiden Jarkon ja Marjan mukaan tietokonetyypit syövät varmaan pitsaa, kokista ja pikaruokaa, ja liikunnan tytöt harrastavat vedenjuontia. Omista tottumuksistaan Tuukka paljastaa sen, että hän pyrkii välttämään kavereita, joilla on erikoisia ruokailutottumuksia. Liikunnalla opiskeleva 21-vuotias Elina ei usko ikuiseen tonnikala ja makaroni -legendaan eikä huhuihin liikuntalaisten ruokailutottumuksista. "En usko, että liikuntalaiset syövät sen terveellisemmin kuin muutkaan", Elina miettii karkki suussa. "Syön puuroa aina aamulla ja leipää ja hedelmiä aika paljon, samoin kuin lämpimiä voileipiä. Leipää en vaihtaisi pois." Kaikki käy Samaisessa rakennuksessa Elinan kanssa opiskelevat myös Tero, Aki, Sami ja Katja. Heidän ruokaympyrään mahtuu pizzaa ja muuta nopeasti laitettavaa sekä perunaa ja kanaa. "Meille käy kaikki ruoka. Tytöillä on ehkä enemmän terveysintoilua, kuten salaatin syöntiä ja muuta. Olisi kyllä hyvä, jos yliopistolla olisi kunnon salaattipaikka", Katja toivoo. "Aamupalaa opiskelijat ei varmaan ehdi pahemmin syömään", toteaa kaksi banaania aamupalakseen hotkaissut Tero. Kysyttäessä nelikolta stereotypioita muista opiskelijoista vastaus kuuluu näin: "Tietokoneihmiset syövät sipsejä, kokista ja pikaruokaa, ja humanistit tonnikalaa." Makaronikevät Kieliä opiskeleva 21-vuotias Heidi ei enää syö tonnikalaa, koska se on hänen mielestään kallista. Heidistä on yleensä harvinaista, jos ihmiset eivät pidä syömisestä. Heidi nimeää yhden kaverinsa, joka on kypsynyt siihen, kun syömiseen menee niin paljon aikaa. "En ymmärrä sitä, koska itse tykkään ruuasta ja syöminen on kivaa. Itse syön porkkanaa ja leipää, kolona ja yliopistolla", ruoasta pitävä Heidi sanoo. Heidin mukaan OKL-opiskelijat huolehtivat terveydestään ja syövät hyvin, paikkanaan yleensä yliopisto. Heidi kenoo vielä kahden kaverinsa ruokailutottumuksista: "Yksi kaverini eli viime kevään pelkällä makaronilla. Hän otti makaronia evääksikin. Fyysikkokaverini ruokavalio perustuu puolestaan karkkeihin ja puuroon. " Puuromaraton Kasvatustieteilijöitä otoksessa edustaa Annika, 23, joka pyrkii syömään monipuolisesti. Annikan ruokavalioon kuuluu salaattia, viljaa, lihaa ja perunaa. Hän ei koe olevansa kuitenkaan mikään terveysintoilija. Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva 24vuotias Sami vastaa huhuihin, joiden mukaan tietokonealaa opiskelevat turvautuisivat pikaruokaan. "Mun tuttavapiirissä ei ainakaan silmiinpistävästi syödä pikaruokaa. Sen sijaan uskon siihen, että opiskelijat syövät makaronia ja tonnikalaa. Ainakin itse henkilökohtaisesti teen niin. Myös kalapuikot on halpa ja helppo vaihtoehto, kuten myös valmismaksalaatikko. Kerran yksi kaveri turvautui puuroon ja kituutti sillä kaksi viikkoa", Sami muistelee hymynhäive suupielessään. HELENA MOILANEN uusimmat tuulahdukset MIEHENÄ OLEMINEN se on niin vaikeaa, että sitä pitää sopivissa tilanteissa korostaa. Miten olisin enemmän mies kuin tosimiehet, pohditaanpa. JAGUAARI KANNATTAA JÄTTÄÄ poikittain vammaisten paikalle yliopiston oven eteen. Muskelija purjeveneet ovat nyt out, pitää olla perinnepurjelaiva, johon on käytetty vähintään puolet omaisuudesta. KUNNON MIES ei virvelillä vispaa, paitsi jos on kunnon kaikuluotain. Kaikkihan nykyään marathonia juoksevat, nyt pitää olla extreme: 100 kilometriä matkaaja paidatta. Eräänä päivänä vielä keksitään housuittamarathon, mutta aito mies on silloinkin se, joka housuitta painii. HIRVIMETSÄLLÄKIN KÄY miltei jokainen ukko, mutta harvempi pistää metsäpeuran nelivedon etulaatikkoon ja eikun kierros kylällä. RUBEN ST1LLER1N kerhohuoneella (Pienimunaisten miesten yhdistys) tapasin miehen, jonka kysyntä vastasi kerrankin tehtyihin tarpeisiin. Kertoi mulle hän: "ENSIMMÄISEN KERRAN aloin saada tyydytystä pyssy leikeistä. Armeija olikin minulle sitten onnellista aikaa, mutta kapiaiseksi en onneksi kelvannut. Olisi menettänyt tärkeitä ulottuvuuksia itsestäni köyhäilemällä intissä. AJOKORTIN HANKIN heti kun sain. Auton alla olen maannut vuosikausia, aina siihen asti kun rikastuin 80-luvulla osakkeilla. Myin kaiken ennen romahdusta. Nyt on kuule sellainen peli, ettei se mene rikki ja jos meneekin, niin sitä ei voi korjata, kun siinä on oma tietokone joka vempaimessa. VENEEN OSTIN samoihin aikoihin, kun autonkorjaus loppui. Siinä ei kuule melaa tarvita, kun minä lähden saaren taa piiloon. Nyt on jo tuulivoimaa. Kaikuluotaimella löydän suurimmat kalat. Sukeltamalla ne on mukavinta saada, harppuunalla. KUN LENKKEILY alkoi kyllästyttää vaihdoin triathloniin. Kilpailujen lisäksi harrastan ylipitkiä hiihtoja juoksulenkkejä. Ihan vaan kunnon takia. MINULLA ON tietokoneessa pentiumit kaikilla herkuilla täydellinen valmennuspäiväkirja ja saan sykemittarin tiedot siirrettyä kännykällä suoraan kovalevylle. Tietokoneeni tekee edistymisestä automaattisesti graafisen esityksen ja sen saan liitettyä suoraan videoon, jonka teen itsestäni. MUTTA TODELLINEN ONNI, tiedättekös miten se tehdään? Siihen ei auta välineurheilu. Se tehdään omin käsin." JOUNI VAUHKONEN
Miesten vastaisku? Tällä hetkellä neljä naisia on ilmoittautunut presidenttikilpaan. Ja kuinka ollakaan, jokaisesta heistä on jo paneteltu enemmän tai vähemmän tuoreilla aiheilla. Viimeksi melua nousi Elisabeth Rehnin "anteeksiannetuista" ylinopeussakoista, jotka olisivat olleet iltapäivälehtien ykkösaihe, ellei niille olisi tullut tärkeämpää tekemistä eli käydä tekemään eräästä verovelvollisuutensa laiminlyöneestä näyttelijästä sankana. MTV3 puolestaan kävi Riitta Uosukaisen kimppuun heti uutisoidessaan puhemiehen suostumista ehdokkaaksi. Pöllöuuiisten jutun pääpointtihan oli Uosukaisen viisi vuotta vanha (ja tietysti sinänsä omituinen) lausunto Karjalan palauttamisesta tyhjänä. Tarja Halosen ja Heidi Hautalan likaisesta menneisyydestä puolestaan on jo aiemmin nosteltu esille "moraalittomia" yksityiskohtia. Halosen "rasitteena" on toimiminen SETA:n puheenjohtajana ja Hautala puolestaan on opiskeluaikoinaan mennyt riisumaan itsensä taideopiskelijoiden mallina. Ja kuinka ollakaan, näitä miesehdokkaita vastaan ei ole hyökätty minkäänlaisin paljastuksin. Eskot ja ristot saavat taistella ilman pelkoa siitä, että heidän kaapeisaan alettaisiin luurankoja kaivelemaan. Jotenkin tuntuu siltä, että Paavon viimekertaiset puheet mepelistä eivät olekaan Ikkää huonon häviäjän attelua. Pelkäänpä, etkamppailusta saattaa ka ikävää seurattavaa. PETRI HEIKKINEN MÄMLfciSlfflMnuiancB. liitunmM sukupolvien välinen kuilu HERRA W Siitä hetkestä, jolloin viimeksi tunsin olevani hieman pihalla, ei ole kovinkaan kauaa. Tämä tapahtui kun silmäilin Teoston Top 40 -listaa vuoden 1998 Suomen soitetuimmista sävelmistä. Listalla teokset on laitettu suosituimmuusjärjestykseen esityskertojen mukaan muun muassa valtakunnallisissa radiolähetyksissä, televisiossa, konserteissa, ravintoloissa, tanssipaikoilla ja laivoilla. Kärkiviisikossa sentään on jokseenkin tunnistettavia kappaleita, satulinnoja ja -maita, mutta jo kohti kärkikymmenikön loppupäätä lähestyttäessä tulee vastaan sävelmiä, joiden nimet eivät herätä minkäänlaisia mielikuvia. Oletan, että suurin osa esityskerroista kertyy nimenomaan ravinioloissa ja muilla tanssimusnkkiareenoilla. Ilmeisesti ne ovat varsinaisia musiikin tehosoittoloorumeja, joiden rinnalla mafiat ja novat ovat voimasoitto-asteikolla aikamoisia nössöjä. Kärkinelikymmeniköstä ei nimittäin löydy yhtään ainoaa kappaletta, jonka voisi epäröimättä laskea kuuluvan nykyrockin tai edes -popin kategorioihin. Tällä listalla eivät J. Karjalainen, Alangot, Jagger-Richards tai edes Lennon-McCartney juuri kukkoile. Soitetuimpien sävelmien Top 40:n avulla voitkin helposti suorittaa "Mihin sukupolveen kuulut" -testin. Montako tunnistat? PETRI HEIKKINEN KlRJOITiAlAN SAAVUTTI MSK-tESTISSÄ TULOKSEN 23/40. Suomen soitetuimmat 1998 1. SATULINNA SÄV. IA SAN. JUKKA KUOPPAMÄKI 2. MYRSKYN JÄLKEEN SÄV.VEIKKO SAMULI, SAN. KARI TAPIO 3. SATUMAA SÄV, JA SAN. UNTO MONONEN 4. LOKKI SÄV. TRAD. SAN. ANTTI HENTTONEN 5. KULTAINEN NUORUUS SÄV. KULLERVO LINNA, SAN. KULLERVO 6. OOT TÄYDELLINEN SÄV. KASSU HALONEN, SAN, VEXI SAIMI 7. KEINU KANSSANI SÄV. PABLO BELTRAN-RUIZ, SAN, P. BELTRAN-RUIZ JA LUIS TRACONIS MOLINA, SUOM. ULLA SAND 8. KAKSI KOLPAKKOA NEITI SÄV. JA SAN. M. M A I A 9. PARATIISI SÄV. RAULI SOMERIOKI, SAN. R. SOMERIOKI, ARIA TIAINEN 10. SEINE SÄV. KARI LITMANEN, SAN. VEXI SALMI 1 1 . JÄTKÄN HUMPPA SÄV. PAAVO MELANDER, SAN. TUPA-UUNO 12. HOPEINEN KUU SÄV. G. MALGONI, SAN. MALGONI-RAUNI KOUTA 13. JAKSAA VANHAKIN TANSSIA SÄV. KARI LITAMNEN, SAN, TURKKA MALI 14. TÄHTI JA MERIPOIKA SÄV. BROR KARLSSON, SAN, CARL CARISEN-OLAVI VIRTA 15. HEILI KARJALASTA SÄV. G. MALMSTEN, SAN. REINO RANTA 1 6 . IKKUNAPRINSESSA (GLEND0RA) SÄV. RAY STANLEY, SAN. STANIEY-SAUKKI 17. PIHAPIHLAJA SÄV. ARVO KOSKIMAA, SAN. JOUKO KUKKONEN 18. YÖN SYLIIN SÄV. HEIKKI ANNALA, SAN. VEIKKO JUNTUNEN 19. ILTA SKANSSISSA SÄV. IA SAN. GEORG MALMSTEN 20. OAA DA DAA DA SÄV. JA SAN. KARI KUUVA 2 1 . LAPIN JENKKA SÄV. TOIVO KÄRKI, SAN. REINO HELISMAA 22. PARIISI-HELSINKI SÄV. KAIERVO HÄIÖNEN, SAN. HECTOR 23. TUTTI FRUTTI SÄV. IA SAN. PENNIMAN-LUBIN-LA BOSRTIE 2 4 . TutlPUNARUUSUT SÄV. JA SAN. USKO KEMPPI 25. JAMBALAYA SÄV, HANK WILLIAMS, SAN. VVILLIAMS-SAUKKI 26. BLUE SUEDE SHOES SÄV, JA SAN. CARL PERKINS 27. MUISTO VAIN JÄÄ SÄV. JA SAN. C. SHELLY JUHA VAINIO 28. ONNI, JONKA ANNOIN POIS SÄV. ANTONIO BRAVO, SAN. ORVOKKI ITÄ 29. TÄYSIKUU SÄV. PEDRO DE PUNTA, SAN. ORVOKKI ITÄ 30. KERRAN SAAVUN SATAMAAN (EN GÄNG JAG SEGLAR I HAMN) SÄV. STIG OLIN, SAN. OLIN-REINO HELISMAA 3 1 . AMOR SÄV. G. RUIZ, SAN. R. LOPEZ K. MUSTONEN 32. KAKSI RUUSUA SÄV. LOUIGUY, SAN. J. LARUE 33. POIKA VARJOISELTA KUJALTA SÄV. G. FANCIULLI, SAN. NlSA-PUHTItA 34. VÄLIAIKAINEN SÄV. MATTI JURVA, SAN. TATU PEKKARINEN 35. AAMU AIRISTOLLA SÄV. P. VIHERLUOTO, SAN. H. ETELÄ 36. KOIVU JA SYDÄN SÄV. TOIVO KÄRKI, SAN. REINO HELISMAA 37. REMPALLAAN SÄV. JUSTEERI SAN. KAUKO KALAMIES 38. LAPIN TANGO SÄV. U. MONONEN, SAN. M-L. KÖNÖNEN 39. SALATTU SURU SÄV. & SAN. D. GIBSON, K. BROWN, I. MALLETT, G.JOHNSON (K. TUOMISAARI) 40. SUURIN ONNI SÄV. G. MALMSTEN, SAN. R. RANTA OTTAVAT OMAT VAKUUTUKSENSA? Mihin maailman ensimmäisen puhelimen keksijä muka soiiti? Ei mihinkään. Kun yrittää juoda vettä suoraan hanasta, siitä tulee aina joko liian lämmintä tai liian kylmää vettä. Putkiteknologia on viime vuosina kehittynyt huimasti. Näkyykö tämä miienkään myös tavallisen kansanosan parissa? Ei näy. ??# Jos amerikkalainen poliisi pidättää miimikon, niin sanotaanko hänelle, että hänellä on oikeus olla hiljaa? #&# On harhaanjohtavaa puhua laivasuklaasta. Todellisuudessa laivasuklaa valmistetaan maissa, ja makeisen merihenkinen kääre on pelkkää hämäystä. Tuntuu hämmästyttävältä, että Suomen kaltainen sivistysvaltio sallii moisen törkeyden omalla maaperällään ja aluevesillään. Miksi huoltoasemilla myydään lupakkaa, kun tupakointi on siellä kielletty? Jos teillä ei joskus ole muuta tekemistä, istukaa kaupassa vihannesvaa'alle ja katsokaa mitä maksaisitte, jos olisitte artisokka. PUHEKUPLAT Siili. Ter«e;y,i sv*' " ^ ^ T « H äW\V5 ot\ h u i l i t . Ko*»t«n V&fi V«ME HETEROT T-LEHTI 4/1999 ..ja sitten iille Jylkkärin toimittajalle tttä.. Ensimmäinen viuhahdus jyväskylässä kuvattiin 23. päivänä maaliskuuta, tietenkin Kortepohjassa. Ensimmäisellä asuna pitkä lippa ja ravatti, toinen oli pukenut päähänsä E-liikkeen muovikassin. Kassista ja lipanväristä päätellen ovat viuhahtajat edistyksellisiä, kikkelistä päätellen miehiä. KUVATEKSTI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/1976 Sananlaskujen kirjasta Mene, laiska, muurahaisen t$kö, katso sen menoa ja viisastu. (6 : fe") Miniä kuljin laiskurin peiton ohitse .rnielettomän miehen viiniUrhan, vieritse, h katso: se kasvoi uitama polttiaisia Sen pinta oii rfeöTJeitosvi, ja sen kiviaitap luhistunut • Viini on pilkkaa ja, väkijuoma riemunpitäjä; eikä o'« Viinas kenkään,ioka sirtä hoipertelee (1o=i) NNT TAA,, SAA fLUTI\A Samoin käy sen/joka menee lähimmäisensä vaimon luo-ei'jää rankaisematta kukaan ieka tönttrv kaJ*L6iMt minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät tninua.mutta en tienrojt mitäänMilloinka han herännen''. Tahdonpa taas hakea tätä samaa» (n-ii) — ir
+ JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI KUMEM) KUaiTOCTA«14.UMCMHTTA 1999 e l i R i e m u l o m a l l a B a l t i a s s a ^3& Me> rääklmp mehupurkl eesr_ Viron maaseutu näytti vähintäänkin yhtä köyhältä kuin kuvittelimme sen olevan. Ränsistyviä taloja, entisiä kolhooseja, alkoholisoituvia nuoria. Kuitenkin vanhat baltiansaksalaiset kartanot olivat upeita rehottavine puutarhoineen. Tosin ne oli neuvostoaikana otettu uuteen käyttöön j a usein niihin oli lisätty muutamia tiilisiä sivurakennuksia, j o t k a sopivat keskelle vanhaa arkkitehtuuria yhtä hyvin kuin tennarit smokin kanssa. Tallinnaankaan emme oikein ihastuneet. Syytä tietenkin voi löytyä siitä, että yövyimme keskellä Mustamäen venäläisaluetta (jossa suihkusta ei tietenkään tullut kuin kylmää vettä). Suomalaisetkaan viinaturistit eivät edesauttaneet viihtymistämme. Toinen virolaiskaupunkimme Pärnu oli sitä vastoin elämys. Kahviloita, haikaroita, uskomattomia bulevardeja, 21 asteinen meri j a upea taidemuseo "Mees j a naine" näyttelyineen. Pärnun museo oli tosin onnistunut kadottamaan viimeiset 6 vuotta Viron historiasta. V i a Bdlf lc<3 Koko matka Tallinnasta eteenpäin taittuikin sitten huippumoderneilla (ja -halvoilla!) saksalaisbusseilla. Vaikka ulkona oli 40°C varjossa, bussissa oli viileää j a maisemat olivat Pärnusta eteenpäin upeita. Ihastuimme erityisesti Riianlahden maisemiin sekä haikaroihin, joita matkalla näkyi joka savupiipussa. Lisäksi tien hyvä kunto, korjaustyöt j a maaseudun ulkoasu Tallinnan ulkopuolella olivat positiivinen yllätys. Tullimuodollisuudet Latvian rajalla olivat sekä mennessä että tullessa muistuttamassa neuvostoajoista. Mennessä tunti rajalla, tullessa takaisin Suomeen kolmen aikaan yöllä lähemmäs kahden tunnin pysähdys. Suomalaisuutemme taisi olla ainoa seikka, joka esti rinkkojemme purkamisen. Hyvä niin, sillä Simo oli pakannut m a k u u p u s s i n s a sisälle pulloja, j o t k a olisivat saattaneet kummastuttaa tullivirkailijoita. Myös se, että Anna seisoi tiukkana (ja vastaheränneen näköisenä) tullimiehen vieressä ilmoittaen, että "eta finskij bagash" saattoi auttaa asiaa. B u s s i pomppii pitkin T a r t o n m a a n t i e t ä . Kuski v e t ä ä h a r v a k s e l t a a n h e n k o s i a s ä t k ä s t ä ä n j a k u u n t e l e e e e s t l r o k k l a . T u n n e l m a o n kuin K a u r i s m ä e n lefTasta r e p ä i s t y . Istumme hiki s e l k ä ä p i t k i n v a l u e n Ja mietimme, k u i n k a Jaksamme kolme v i i k k o a a u t i o t a m a a s e u t u a I l m a s t o i m a t t o m a s s a b u s s i s s a . TEKSTIT: ANNA VEIJOLA IA SIMO MIKKONEN, KUVAT: SIMO MIKKONEN Rlkd& LatvUa Riikasta tulee vielä uusi Praha. Kukkaloisto, puistikot, upea arkkitehtuuri (helmenä Stalinin synttärikakku), ravintolat, museot. Erityisesti pidimme Riian oopperasta, joka ohitti Suomen Kansallisoopperan mennen tullen. Orkesteri j a solistit olivat upeita, sen sijaan lavastus j a p u v u s t u s kaipasivat pieniä parannuksia. Sähkönsiniset puvut Lucia d i Lammermooressa olivat vähintäänkin hämmentäviä. Museoista ehdottamaksi ykköseksi nousi sotamuseo. Ensimmäisen salin ystävällinen setä varoitteli meitä: "tämän huoneen jälkeen on teillä edessä vielä neljätoista lisää..." Mutta kyllä ne neljätoista huonetta kannatti vaeltaa! Missään muualla emme ole nähneet yhtä tyylikkäästi j a taiteellisesti toteutettua fasistihuonetta, j o s t a löytyy kaikki osapuolet Hitleristä aina Churchilliin ja Trumaniin saakka. Latviassa ongelmaksi m u o d o s tui kielitaidon p u u t e . Ei englantia, ei saksaa, ei ruotsia, ei ranskaa, ei suomea tolka p a r u s k i j ! Iloisen poikkeuksen m u o d o s t i Riiasta löytämämme u s k o m a t t o man tasokas motelli, jossa puhuttiin sekä englantia että ranskaa! Lisäksi motelli oli puhdas, sisälsi lv:n, oli halpa ja se oli öisin rauhallinen siis kaikkea m u u t a , kuin ensimmäinen kokeilemamme Riian hostelli. Rehellisesti sanottuna, emme ole missään nähneet yhtä paskaisia vessanpönttöj ä tai suihkutiloja kuin siellä. Jos aikoo käyttää meidän tapaamme halpoja yösijoja, kannattaa tarkistaa pesutilat etukäteen. Pirun Ja kulttuurin m a a Ennakkokäsityksemme Baltian maista oli, että mitä etelämmäksi siirrymme, sen köyhemmäksi olot muuttuvat. Ennakkokäsitys osoittautui virheelliseksi. Viro näytti kaikista köyhimmältä, Latvia ehkä rikkaimmalla. Liettua oli meidän makuumme kuitenkin kaikista mielenkiintoisin. Kolmesta Baltian alueen maasta Liettua on säilyttänyt parhaiten omaleimaisen kulttuurinsa. Kulttuuria riitti ja hinnat olivat miellyttävän alhaiset. Rahavaramme riittivät ravintolassa paitsi alku-, pääj a jälkiruokiin, myös tarvittaessa neljään ruokajuomaan (intialaisen keittiön kokeiluja Vilnassa). Vilna oli m u u t e n k i n yllättävän etninen kaupunki: pelkästään Vanhan kaupungin alueella oli yli 10 kiinalaista ravintolaa. Lisäksi venäläinen, ranskalainen, thaij a mm. libanonilainen keittiö olivat edustettuina. Emme myöskään tiedä toista kaupunkia, jossa olisi kirkkoja yhtä paljon ainakin kaksi joka korttelissa! Liettuan kansalliseläin on piru. Sen havaitsimme piruille omistetussa museossa Kaunasissa. Havaintoamme tuki myös eräs hilpeä episodi Kaunasin 3,5 kilometriä pitkällä kävelykadulla: se, että kaikki kääntyivät peräämme katsomaan ei sinänsä häirinnyt kuin Simoa (oletimme sen johtuvan Simon letistä ja valkeasta pitsimyssystä), mutta siinä vaiheessa, kun eräs vanhempi nainen teki ristinmerkin kohdallamme, aloimme todella ihmetellä asiaa. Simo luultiin piruksi! Oivalsimme, että Simo oli Kaunasin ainoa parralla varustettu mies. Pujoparta, letti ja pitsimyssy näytti ilmeisen omituisella yhdistelmältä. Kaunas oli joka tapauksessa kesäkaupunki; Kaunas muistutti monessa suhteessa Viron Pärnua, mutta ei sijainnut meren rannalla ja oli noin kymmenen kertaa suurempi. Baltian hplml Unohda Krakova, unohda Varsova; lähde Vilnaan! Vilnan erona näihin Puolan helmiin on lähinnä turistien ja turistihintojen puute. Vilna oli todellakin kaunis kaupunki, arkkitehtuuriltaan intiimin puolalainen, mutta kapeista kujistaan huolimatta myös moderni ja vihreä kaupunki. Kävimme useampaan otteeseen Vilnan oopperassa, jossa parhaista paikoista joutui pulittamaan kokonaista 35 Suomen markkaa. Emme myöskään muista nähneemme missään oopperaa, johon olisi tuotu vaippaikäisiä katsomaan balettia. Nämä kuitenkin olivat koko Venetsian karnevaalit liikkumatta paikallaan j a hiljempaa kuin takanamme kuorsannut mummo hurraa liettualainen lastenkasvatus! Tasoltaan ooppera ei voittanut Riian vastaavaa kuin lavastuksissa, mutta itse oopperatalo oli näkemisen arvoinen neuvostoarkkitehtuurin helmi. Siinä missä Viro yritti peittää neuvostohistoriansa ja Latvia ei siihen pystynyt, löytyi Liettuasta useita opettavaisia jäänteitä. Näistä entiseen KGB:n taloon rakennettu KGB-museo oli ehdoton suosikkimme; kokemuksena ei sinänsä nautinto, mutta sitäkin kasvattavampi. Vilnan upea historia ja kulttuuri ei varmastikaan ole syynä siihen, että jenkkinuoret ovat valinneet sen nykyiseksi Euroopan tukikohdakseen aivan: Praha on out ja jenkkinuoriso sekoilee nyt Vilnassa, meiltäkin ehdittiin j o tulla ruohoa kyselemään. Hare Krisna l i i k e k i n on löytänyt heidän mukanaan tiensä sinne. Jenkit onneksi löytävät vain turistikaduille ja Zappan muistomerkille rahaa kerjäämään. Moisilta on siis sangen helppo välttyä. Mukavaa. t a i a l a n a a n Baltia n.isl r l o i t a u l o s neuvoi .M'>isiaJRaupp<M l ' n hyllyillä ln\ i i a\ m i n i ö i t ä kin u » > li lai peen. lurrsliryolc \ u l a hillui, limu.ii k a i k i s s a k o l m e s s a Ball -.ia: lnI e 11\ 11.: . ii n ä ä jokaisen k a u p u n eskti liu s a d a n iK.i täydcllisi ,i kahdelle upeisL.i.m \ In.i.m -i, »Ionia m u i s t o j a ».toajoisin voi sill K Mm lahioi ovai l i t t a n i , issa n c m issii\ isuudeTräan. .n k a u p u n g i t < n ä i h i n aikka niissä J o s t a i s l . l llUOnk.i e d e l l e e n s a k s a l a i n e n ia i.i.i-. m u i s tista pu Silti k a i k k i In \ m n m a s a m a n l a i s i a liinalta. Harii pahin s a m a l l a mmmliidellä ystävällisiä "M >iua myös m li l i e t t u a l a i n e n m a t k a o p a s s a r k a u p u n g e lähi i jan k a m u n laa e h d o t t o m a s t i hankkia \.n imin.IISI-II k.i\ I k e l p o i n e n ia suosili II p i k k u k t r j a n e n joka ilm i \ v j o k a i s e s t a k a u p u n g i s t a ci iksc.cn ja k a u p u n g i s t a i ii|> p u e n useita kci loja \ uoel sa. Kirjanen sisäll ää i ictoa m a j o i t u k s e s t a , rav inloloi k u l l t u i n I M I Jonnasta i. \ l n u u a l l e siis kai!DUoman lietoa Ki dess.i \ i h k o s e s s a jonka h i m a oli k o k o n a i s t a 6 S u o m e n mai kka: jaa ei ehkä saa, m u i t a heti t a l l i n n a s t a von ostaa suur i m p i e n l i a E u r o i i p a n k a u p a i k k a a n | a i n 1 k a h d e l l a k u l k u v ä l i n e isloajoisia m u i s t i massa on erittäin suositeltava v a i h t o e h t o j o h d i n a u t o eli irolleib.us. siis sähkol si. \ r nouel laulua ja s iännotlistä rciitiä ku o o r a i l i o v a u n u i ja ovat halpoja in m a t llli k« SJ l u n | o l u I ' l i i l a a n p a a l l c ja ei k u n n j o h i i u u i takaisin i l l i s l i i k c m ..Hl,ra I..' halpaa. Yle isi sti oi i aen i kclijan k e r t a l i p p u m ali • Mootorreisi vie n n a l i i a s a on lilen pa I s u n s m i n r n rp inu bussi ilki. Bussiyh iöista llyitav in on s a k s a ii< Eurolim s, lai oikeasti uikin sen i N tai \ hi iii M o o i o reisi k u s k u oii\ a -i n a u kujien J a u , m u i i k a liiiuakfl i illni h u i m a , m u n I ma .,ia ' t o s i n k u s k i on i meillä : u u l e m m a k o i m i n k e i ia; t a k s a n ) , I a s k m a r k a n a m e n ä h n e e ) kuin \ hde iioan kei k a l a i s l i o l l r j h u s s i s s i i . jo kuitenkin o n n i s t u i vain i a i s o i n a a n Snn; la R i s k m a i kaus U neni .ti t u r i s t i e n M a j u i i u l ftia j J L l l l
H L O U N A S I 1 1 1 6 MA 18.10 KE 20.10. PE 22.10 MA 25.10 TI 26.10. TO 28 10. Sieni-peru nakiusaus Kesakurpitsalierkku Peranakuorrukai. keitetyt kasvikset Pasia, kasviskastike Lindsiröminpihvi Lihakeitto Jauhcmaksapihvit Broilermurekepihvil. juusiolayle Sipuli kasvispata Sienirisotto Juustoincn kirjolohikastike Kalamurekepihvii. lomaallikastike Kalagratiini Paistettu lohi. lartarkaslikc Ma k kara lasagne Broilennpasta-paistos Punajuun-jauhclihakasiike Poronkäristys Kanaa mangohunajakastikkeessa Uhamurcke. sipulipasiike Tl 19.10 Vasikanlcike. pippunkasiikc KE 27.10. PE 29.10 Porkkanaohukaisel TO21.10 OQ e g o i O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA _ Lihamakaronilaalikko OQ e g o i O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Aurajuusiokiusaus Kasvisgraiuni NakkikasiikiKasvislasagne OQ e g o i O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Jauhclihaolmkaisci Oopperapannu Melsaslajänlcikc Broileripyörykal. currykasltkc K.u.lerpaisii OQ e g o i O IIOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Siiruunasei Spagetti, lonnikalakislikc syksy 1999 19.10. jones. oikeusjuttu. 1992. 26.10. zhuangzhuang. sininen leija. 1993. 02.11. draskovic. vukovar olipa kerran maa. 1994. 09.11. bigas luna. tissi ja kuu. 1994. A , ! 1., i,, 16.11. kassovitz. cafe au lait. 1993. 30.11. bergman. syyssonaatti. 1978. Ala pyydä 1 Se on tauti, jota vihaan 1 Ola aina, pyydän, ota! '<% Voimamiehen mietelause. Friedrich Nietzsche; Iloinen Hede esitykset kello MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAAPALVELUMME LÄHELLÄ SINUA T E R V E T U L O A Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Wilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Kvarkki Kahvila Aallokko Liikunnan kahvila Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Keskussairaalanne 4 P-rak. www.sonaatti.fi/lozzi Ahlmaninkatu 2 MAA-rak. www.sonaatti.fi/wilhelmiina Survontie 9 YFL-rak. www.sonaatti.fi/ylisto Survontie 9 YK-rak. Seminaarinkatu 15 C-rak. Keskussairaalanne 4 L-rak. Seminaarinkatu 15 B-rak. Seminaarinkatu 15 M-rak. Vapaudenkatu 39-41 puh. 260 3910 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3887 puh. 260 3901 puh. 260 3902 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 Ruokalistamme löydät myös internetistä. www.sonaatti.fi < • > Kuulijat lujilla jo «uudesta -87 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9 1 8 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu At 33 you'11 he spending your money on shit like this
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMEKO KAKSIITtMSTA • 14. LOKAKUUTA 1999 Janne Lahtiaa ei voi torua laiskottelusta. Syksyn aikana hän on ohjannut jyväskyläläisille teattereille jo kaksi ensi-iltaa. Kolmaskin on ovella. Hän kuitenkin uumoilee, että seuraavaa teosta saadaan odotella pidempään. "Ehkä minun täytyy miettiä, rauhoittua ja ryhtyä etsimään tärkeää asiaa, jotain isompaa juttua. Ei sekään ole välttämättä hyvä, että tekee koko ajan. fitää tulla sellainen vaihe, että rupeaa miettimään mitä tekee ja mitä oikeasti haluaa tehdä." Lahiian hektisen syksyn avasi Työväenteatterille ohjattu Stephen Kingin Piina, jota seurasi kahden pienoisnäytelmän yhdistelmä Oppitunti Huoneteatterille. Tulevana lauantaina 23.10. ensi-iltansa saa Woody Allenin kirjoittama Jumala, jota Ad*Astra esittää Vakiopaineen kellarissa. Lahtian esikoisohjaus oli kolmen ja puolen vuoden takainen, hänen oma käsikirjoituksensa Kärpäslätkä. Jyväskylän ylioppilasteatteri kaipasi tuolloin omaa tuotantoa ja kuuden vuoden näyttelijäkokemuksen jälkeen mies päätti kokeilla. Kokemus oli rohkaiseva ja pian hän päätti jättää silloiset opintonsa yliopistossa ja vaihtaa koulua. Teatteri-ilmaisun ohjaajan linja Helsingin taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa on nyt puolivälissä. "Luin ranskaa, englantia ja kirjallisuutta Jyväskylässä. Huomasin ettei se kuitenkaan ole sitä alaa, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Hain kouluun ja pääsin ja nyt olen oikeassa paikassa", Lahtia toteaa ratkaisustaan. Lahtia tunnettiin myös hyvässä nousussa olleen Fridge-yhtyeen sympaattisesti koikkelehtivana basistina, mutta lopulta teatterin kutsu oli myös rockia voimakkaampi. "Minulla oli hirmuinen kiire, kun tein molempia. Lähdin pois Fridgestä muistaakseni silloin, kun ohjasin Ad*Astralle Franz Kafkan Muodonmuutosta. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt, kun oli Fridgen keikat ja treenit. Samaan aikaan piti ohjata teatteria. Eihän minulla ollut mitään muuta tekemistä. Välillä kävin kolona nukkumassa. Ajattelin vain että pitää keskittyä jompaan kumpaan kunnolla ja -"i*ttä teen sitten teatteria mieluummin. En kuitenkaan ole mikään muusikko." Millainen on hyvä opettaja? Lahtian luvut Helsingissä pätevöittävät hänet myös opettajaksi, mikä osaltaan myötävaikutti Oppitunti' -projektin käynnistymiseen. Englantilaisen Barry Ovvenin ja romanialaissyntyisen Eugene lonescon pienoisnäytelmissä pohditaan molemmissa opettajan roolia ja vastuuta. Näytelmien samannimisyys ei ollut ainoa syy, miksi Lahtia yhdisti teokset. "Molemmissa on oppimisen ja opettamisen teema, opettajan ja oppilaan suhde, vallankäyttö. Niissä käsitellään perustavaa laatua olevia kysymyksiä. kuten minkälainen on hyvä opettaja? Minkälaisia metodeja se käyttää? Mikä opettajan asenne oppilaaseen on, mitä ja miten haluaa opettaa? Molemmat ovat asetelmaltaan sellaisia, että opettaja on ylempänä, yrittää tunkea tietoa oppilaan päähän. Molemmista puuttuu oppilaan arvostaminen", Lahtia analysoi. "Molemmissa näytelmissä opettaja on liikaa keskiössä, lähtee väärästä päästä liikkeelle. Hän ei ota huomioon, että on erilaisia tapoja oppia ja opeta sen mukaan vaan pitää kiinni vanhoista kaavoista. Minun mielestäni on tärkeää, että opettaja panee opettaessaan peliin oman henkilökohtaisen minänsä, uskaltaa käyttää sitä opettamiseen. Sillä tavalla saa oppilaaseen läheisemmän suhteen." Allen yllätti Woody Allenin Jumala-näytelmän Lahtia kertoo löytäneensä sattumalta penkoessaan potentiaalisia tekstejä Näytelmäkulmassa. "Melkein inhoan Woody Allenin leffoja, en kestä katsoa niitä. Kun näin tämän tekstin, ajattelin että 'hitsi tämähän on hyvä, onko Allen oikeasti kirjoittanut tämän'. Allenin elokuvissa ihmiset puhuvat niin paljon, eivätkä välttämättä pysähdy asioihin. Hyvää siinä on se, että asioita yritetään prosessoida, mutta ne eivät pysähdy lainkaan. Ainakin minusta tuntuu siltä." Allenin näytelmässä ydinkysymykset on perimmäisintä laatua: Onko Jumalaa olemassa ja mitä ihmiset käsittävät jumalalla? "Tämä on minun tulkintani, mutta näen, että Allen naureskelee myös itselleen. Juutalaisena hän periaatteessa uskoo Jumalaan ja kuitenkin tuolla näytelmällä todistaa ettei Jumalaa ole", ohjaaja sanoo. Lahtia-teatteria Lahtia oli ehtinyt ohjata vasta muutaman näytelmän, kun Jyväskyläläisen harrastajateatteriväen piirissä syntyi termi Lahtia-teatteri. Mutta kokeeko hän itse jo löytäneensä oman äänensä ohjaajana? "Vaikkei sitä itse huomaa niin ainakin muut näköjään huomaavat", hän myhäilee, "Tärkeää on, että pystyy nauramaan itselleen eikä ota tekemisiään niin vakavasti. Minäkin olen tehnyt periaatteessa vakavia aiheita paljon, mutta ei niidenkään tarvitse olla mitään vvagneriaanisia." "Visuaalisuus on minulle aika tärkeää. Se on tullut oikeastaan vahingossa, en ole tarkoituksella niin ajatellut. En välttämättä ohjaa siten, että miltä ihmisestä tuntuu, vaan enemmänkin miltä se näyttää. Verrattuna johonkin ääriesimerkkiin, vaikkapa Jouko Turkkaan, joka lähtee ihmisen sisäisestä palosta. Minä menen kuoresta sisälle päin. Se saattaa jostakusta tietysti kuulostaa hassulta, että lähtee muodostaja vasta sitten tulee sisältö." Lahtia myöntää, että varsinkin alussa hänen ohjauksensa olivat perin ulkokohtaisia. Henkilökohtaus oli vaikeaa vaikka näyttelijätaustaa olikin. "Siitä minua on vähän kritisoitukin, että kaikki roolikuvat eivät välttämättä ole aivan loppuun asti mietittyjä, kokonaisia. Olen tehnyt vähän rikkinäisiä ihmisiä, jotenkin vinksahtaneita", hän sanoo. "Ehkä seuraavana on vuorossa tunnepitoisemman jutun tekeminen, jolla ei niinkään vaikuta ihmisen järkeen vaan tärkeää olisi se, minkälainen fiilis jutusta jää. Absurdiin suuntaan oleva teatteri on kuitenkin tietyllä tavalla järjellistä ja aika nokkelaa teatteria. Ehkä sitä pitää tehdä seuraavaksi jokin rakkausnäytelmä." TEKSTI: PETRI HEIKKINEN KUVAT: SAMI KERO JUMALA ENSHLLASSA VAKIOPAINEESSA 23.10. KLO 20. Oppitunti' on kaksi samannimistä pienoisnäytelmää yhdessä paketissa. Barry Oakleyn ja Eugene lonescon tekstit käsittelevät opettajan ja oppilaan suhdetta, ja niistä syntyy tasapainoinen, toisiaan täydentävä kokonaisuus. Ensimmäinen näytös, Oakleyn osuus, sijoittuu englantilaiseen sisäoppilaitokseen, jossa opettaja (Sampsa Mykkänen) sekoittaa sekä itselleen, työlleen että oppilailleen kohtalokkaasti yksityisen ja julkisen minänsä. Näytelmä on salaa viisas. Se ei osoita sormella eikä syytä vaan tyytyy toteamaan tapahtuneet ja antaa katsojan itse tehdä johtopäätökset. Opettajan (ja samalla oppilaiden) katkerasta kohtalosta huolimatta se suhtautuu lempeästi herkän ihmisen heikkouksiin. lonescon Oppitunnissa perusvire on absurdimpi. Kaikkitietävä professori (Esa Valkila) opettaa oppilaan (Nina Dunder) parhaasta piittamattomin metodein. Hän tietää vanhasta kokemuksestaan menetelmänsä seuraukset, mutta kieltäytyy näkemästä tuota totuutta eikä pysty tai halua muuttaa tapojaan. Hän ei pysty sietämään sitä, kun oppilas yrittää laittaa itsensä etusijalle tai kyseenalaistamaan tuputetun tiedon. Oppitunti2 on teemoiltaan vakava teos, mutta se hehkuu aitoa elämänintoa. Se näytellään säihkyvän innokkaasti, minkä myötä siinä on keveyttä ja elämäniloa yli synkkien tarinoiden. Välinpitämättömyyden vaikutelmaa ei kuitenkaan anneta, sillä ryhmä ei syyllisty kieliposkessa tekemiseen. Kontrasti aiheen ja ilmiasun välillä on vaikuttava: teema pistää pohtimaan, mutta ilmiasu antaa uskoa paremmasta. Kokonaisuudessaan näyttämö pysyy ohjaaja Lahtian hallussa kiitettävästi, liike karkailee kontrollista vain hetkittäin. Lahtian tapa ohjata vaatii katsojalta herpaantumattomuutta, mutta palkitsee tarkkaavaisuuden. PETRI HEIKKINEN
mmma N U K M MKSUTOETA • R lOKAKUUIll 1999 "Kirjallisuuden tutkija ja kirjailija Keijo Virtanen on vaarallisen viruksen kantaja", kertoo Kaarlo Partanen. "Jokainen joka on hänen kanssaan tekemisissä havaitsee pian, että hänen maailmansa ori merinyi sijoilt a a n / Tartunnan saanut herkistyy havaitsemaan kaksipyöräisiä, kaksitahtisia mekaanisia menopelejä. Mielikuvat naista alkavat hallita myös sairastuneiden unimaailmaa Vain sitkeimmät pystyvät vastustamaan loppuvaihetta, hekin vain hevosten avulla. Suurin osa alistuu. Ja hankkii. Moottoripyörän. "Ei se minusta johdu eiia ihmiset ostavat moottoripyöriä", myhäilee hiljattain uusimman teoksensa |ulkaissut Keijo Virtanen, "Moni tuttavistani on tosin päätynyt ostamaan nimen omaan MZ -merkkisen moottoripyörän, koska ue ovat hyviä läjässään.", toteaa hari "Ne jotka alun pe un tekivät näitä pyöriä tiesivät käytännön kauna, mitä hyvaha ajoneuvolta vaadiiaan. ja kehittivät kokemustensa kauna, sellaisen kulkuvälineen. joka yhä edelleen täyttää mottoripyörän tarkoituksen luvin." MZ -pyörien tekijät olivat Virtasen mukaan vastuullisia, myös ekologisessa mielessä Hyvän pyörän piti syntyä mahdollisimman valusta osista, sen piti kestää kovaakin kulutusta, ja sen piti olla pitkäikäinen eikä unkaan kertakaylioinen pian kaatopaikalle päätyvä tuote Samaa vastuullisuutta Virtanen perää myös kirjojen Kirjoittajilta."Kirjoittaja ei saa jättää lukijaa alas sellaisiin tunnelmiin. jossa lama tahtoo pian lukukokemuksestaan pois, jonnekin turvaan'. sivaltaa Virtanen "Jollain lapaa syvemmin olemiseen se lainaa, kirjoittaminen, "Matkanteko on aina matkantekoa mielessä. Kapea oleminen vain yhdessä roolissa ei ole hyväksi kenellekään Täyty) olla jotain, mikä katkaisee arjen, tekee toisenlaisia olemisia esimerkiksi päivätyön viereen", sanoo lama mootloripyörämies Minulla yksi unsen tekemisen maailma 011 moottoripyöräily, jollain loisella se voi olla jotain muuta Palokkalaisen Lauri Hartmanin uusin tekemistä on m u u n muassa kirjojen kustantaminen. Hänen kustantamonsa nimi on Sharda. "Keijo Virtasen uusin kuja on toinen kustantamani kirja. Ensimmäinen oh Irene Moilasen kirjoittama Vedä Sandin maailma", kertoo ktrjamies "Ensi keväättä julkaisen Suomessa vielä tuntematonta japanilaisia scifiä, Shin-ielii lloshin l\hvlnovelle|a otsakkeella Avaruuden terveisiä." "Vuosi sinen kesällä päätin elia ryhdyn kustantamaan kirjoja. Kukaan muu ei t u n t u m a . j u l k a i s e v a n sellaisia kirjoja joista todella voisin pitää", valottaa Hariman kustantamisensa motiiveja. "Alkuun oli vahan vaikea saada käsikirjoituksia. Eräällä Intian -reissulla tiikeri luokkasi I kimppuumme. Kukaan ei uskonut i.u.i vaikka minulla oh kertomukseni tueksi näyttää valokuvakin tapahtuneesta, Samalla lavalla kukaan ei uskonui eiia minusta todella olisi kirjan tekijäksi", mies naureskelee. "En iee tätä voiionpyynnista. Kustantamani niteet tuskin houkutteleva! suurta yleisöä'. sanoo I l a u m a n . "jaa mistä rahat? Olen jo kymmenen vuoden ajan lienannul markat elämiseen ja tekemisiin toiminimen! kaulia siivoamalla", kertoo mies. "Sila ennen olin yliopistolla ns. lupaava nuori tutkija, muna kyllästyin siihen politikointiin mitä siellä harrastetaan ia aloin tehdä muita asioita, elää silla lavalla kuin itse haluan." Tällaisia kulttuurini ekijoi ia. Enemmän näitä! TEOT: RIITTA KOIKKALAINEN ••:•: S A M I KERO KlRlOlTTAlA El AIO OSTAA MOOTTORtPVÖSÄÄ, KIRJOA m l M l N , Moottoripyörä on Moottoripyörä Keijo Virtanen. 1999. Tielle tuuleen: Matkakertomuksia. Sharda: Jyväskylä. Keijo Virtanen on harrastanut moottoripyöräilyä pienestä pojasta pitäen. Viime keväänä hän joutui rattijuopon uhriksi ja menetti toisen silmänsä. Juuri ennen onnettomuutta hän oli jättänyt kustantajalleen käsikirjoituksen, joka sisälsi neljä novellia. Kaikki luulivat etla miehen ajot on tässä elämässä ajettu ja matkakertomukset kirjoitettu. Kesän kypsyessä loistoonsa oli ia lisää mainioita tarinoita, joita kahden pyörän varassa kulkijalla syntyy. Keväällä kustantajalle lähteneet kertomukset julkaistiin pari viikkoa sitten, kokoavana otsikkona on Tielle tuuleen. Ensimmäisen novellin tärkein asia on viitosvaihde. Tai oikeammin se että harmittaa ihan vietävästi jos ei sitä pääse käyttämään. Toisessa tehdään muun muassa osuva havainto oikaisemisen jalosta taidosta, kolmannessa kertomuksessa pääosassa ovai linnut. Neljännessä naurattavat kauan jatkuvat myrskyisät suosionosoitukset, ja mieltä liikuttaa syksyn täyteläinen tunnelma. Keijo Virtanen kirjoittaa konstailematta ja selkeästi olematta karu tai yksinuottinen. Hänen kielensä on suorastaan kaunista: "Tuntuu eitä tulimme perille, nyt jos koskaan r / .f olemme ajaessamme perillä." Hämmentävän helposti Keijo Virtanen kuljettaa lukijaa mukanaan, jokapäivästä irrallaan olevista läpikuultavista kirkkaista hetkistä arjen pieniin sakeisiin tapahtumiin. Tyhjiä sanoja ei Virtasella ole, kaikki ovat kiinni jossain. Tielle tuuleen -teoksesta puuttuu seksi ja väkivalta, eikä siinä neuvola uralla etenemisen niksejä. Kaiken lisäksi sen on kirjoittanut Keijo Virtanen. ei Mika Häkkinen. Suuri kustantamo olisi siis jättänyt lämän kokoelman julkaisematta. Onneksi Suomessa on Shardan kaltaisia pikkukustantamoja, joilla riittää rohkeutta kustantaa hyviä kirjoja. Kyllä, Tielle tuuleen on hyvä kirja. RIITTA KOIKKAIAINEN
JYY^imiNYLlUML^Limn t. UHUKUim 1999 KULTTUURIN KYLÄKAUPPA Kotirouva hallusinoi ELOKUVAT Elokuva-arkiston tulevat esitykset tarjoavat vahvoja visuaalisia elämyksiä niin fiktiokuin dokumenttielokuvankin parissa. 20. lokakuuta nähtävä Federico Fellinin ohjaustyö Giulietta ja viettelykset (Italia 1965) on kuvaus uskottoman aviomiehen ja henkiolentojen vaivaamasta naisesta. Keskiviikkona 27.10. kaupunginkirjaston Minnansalissa vietetään hurjien dokumenttien iltaa, kun esitysvuoron saavat Dziga Vertovin kuuluisa "Kino-silmä" -elokuva Mies ja elokuvakamera (NL 1929) seka Luis Bunuelin köyhälistökuvaus Las Hurdes maa ilman leipää (Espanja 1932). Giulietta Masina on Fellinin Giulietta ja viettelykset -elokuvan nimiroolin keski-ikäinen, sisäsiistiksi kasvatettu kotirouva, joka yrittää pitää lakastunutta avioliiitoaan hengissä. Mies (Mario Pisu) kay vieraissa, aviovuoteessa hän laittaa naamion silmilleen ja tupot korviinsa. Kun yksinäinen Giulietta saa tietää siippansa uskottomuudesta, hän hakee apua sekä estottomalta naapuriltaan että oudoista spiritismiistunnoista. Samalla hän'antautuu yhä useammin hallusinaatioiden ja muistoistaan ilmestyvien henkiolentojen valtaan. Giulietta ja viettelykset on Fellinin näyttävimpiä elokuvia, siinä päähenkilön toiveita ja painajaisia kuvastavat näyt toimivat kerronnan keskeisenä elementtinä. Näissä jaksoissa Fellinin mielikuvitus ja taitava värien käyttö pääsevät Rakkaudella, Maire. Ohjaus Veikko Aaltonen. Kotimaisen elokuvan korkea taso jatkuu Veikko Aaltosen Rakkaudella, Maire -leffassa. Erityisesti Eeva Litmanen tekee vahvan ja paljaaksi riisutun roolin todellisuuden ia sairaalloisen mielikuvituksen rajamailla häilyvänä hienostorouväna. Filmi on sisällöllisesti ia tyylillisesti hallittu ja varma kokonaisuus |ossa mm Naivilla luodaan merkityksiä ikäinen naisekonomi, jonka elämän puuteet ovat ulkoisesti kunnossa. multa yksityiselämä pahasti sekaisin. Mairen henkinen tasapaino alkaa horjua ja ongelmat heijastuvat KirsiMariin (Minna Haapkylä), poliisin . leskeen. jonka aviomies on saanut surmansa pari vuolta sillen. Maire kehittää Kirsi-Marian tragediasta eräänlaisen projektin, jonka kautta hän viittaa lievittää omaa elamantuskaansa. Rakkaudella. Maire tuo mieleen kiinnostavia mielikuvia mm, Risto Jarvan 60-luv'un tuotantoon ajoittaisessa realistisuudessaan seka Roman Polanskin Inhoon, jonka päähenkilön mieli järkkyy kohtalokkain seurauksin. Aaltonen on kuitenkin luontevasti |a varmalla otteella onnistunul sekoittamaan erilaiset tyylilajit. Muodon tasolla kohiauksei ja jaksoi seuraavat toisiaan hyvin jäsennellysti, Mairen vieraantuminen todellisuudesta on nam jantevasti esitetty. Myös Mauri Sumenin säveltämä musiikki ja äänimaailma tukevat oivaltavasti tarinan kehitysia. ANTTI KAIIALAINEN täyteen loistoonsa. Luis Bunuelin lyhyt dokumentti seuraa elämää Las Hurdesin karulla ja rutiköyhällä vuoristoseudulla Espanjassa. Täällä asustaa 10 000 ihmisen nälkiintynyt, tautien riivaama ja lukutaidoton yhdyskunta. Bunuel poimii hätkähdyttäviä kuvia elämänmenosta eristäytyneessä, kirkon hallitsemassa takapajulassa. Dokumentaarisuudestaan huolimalta Las Hurdes on hengellään hyvin lähellä Bunuelin surrealistisia klassikkolyhärcitä Ancia/usiedainen koira ja Kulta-aika. Dziga Vertov kuului 1920-luvun neuvostoliittolaisen avant garde -elokuvan keskeisiin hahmoihin. Hänen tunnetuin teoksensa on Mies ja elokuvakamera, illasta aamuun kestävä hurjastelu halki Moskovan. Tämä ainuilaaiuinen ja usein hyvin hauska dokumentti on vailla juonta ja selostusta mutta se on täynnä liikettä ja elämäniloa. Sen päähenkilö on tehtaissa ja junissa, katoilla ja kapakoissa rymyävä kameramies. Villin toiminnan lomasssa Vertov esittelee näppärästi kaikki elokuvailmaisuun liittyvät niksit ja efektit. MARKUS LATVALA ELOKUVA-ARKISTON ESITYKSET KAUPUNGINKIRJASTON MINNANSALISSA KESKIVIIKKOISIN KLO 18.00. valtataistelua Romance. Ohjaus: Cathtine Breillat Paljon kohua aiheuttanut Romanceleffa pohtii lähes kliinisellä otteella naisen ja miehen välistä yhteiseloa. Päähenkilön lause: "Pidät minusta vain kun välissämme on pöytä.", kuvaa perin rehellisesti seksuaalisen intohimon sammumista parisuhteessa. Romance kertoo nuoresta naisesta (Cathrine Breillat), jonka kumppani (Sagamore Steven) kieltäytyy seksistä. Turhautuneena tilanteesta hän hakee seksiä vierailta miehiltä. Seksistä kehittyy parisuhteen valtataistelun primus motor. Romance on tyypillistä eurooppalaista taide-elokuvan kerrontaa mm. sisäisen äänen, näennäisen tapahtumattomuuden ja viivyttelevien otoksien kautta. Tämän vuoksi kerronta tuntuu ajoittain liiankin pysähtyneeltä. Ne kuuluisat seksikohtaukset on kuvattu yllättävänkin realistisesti, tosin ne taitavat kiinnostaa enemmän naiskatsojia kuin miehiä. Mutta ei seksi ole mitään pornografiaa, vaan pikemmin analyyttistä luonteeltaan. ANTTI KAIIAIAINEN Uudenvuodenyö jyväskylän kaupunki ottaa uuden vuosituhannen vastaan ennakkoluulottomissa merkeissä: kaupungin kulttuuritoimi on antanut Yläkaupungin Yö rydle (tuo itsenäinen, riippumaton sekä poikkikulttuurinen yhdistyksemme) toimeksi järjestää vuodenvaihteen juhlan kaikille jyväskyläläisille. Kaupungin virallisten uuden vuoden vastaanoton rii naalien kaupunginjohtajan puhe, maammelaulu, ilotulitus lisäksi Yläkaupungin Yö järjestää kaupunkiin vähemmän virallista kulttuuriaiheista ohjelmaa. Juhlinnan keskus on Kirkkopuistossa ja sen ympäristössä. Vuosituhannen vaihtuessa juhlinnan aiheena on aika ja sen taittuminen; aika on mysteeri, ja vuosituhannen vaihde, kahden ajan rajapinta, on tämän mysteerin kuva. Vuosituhannen yön juhlassa ajan taitetta juhlitaan menneisyyden kaiuta, ja juhla saa ilmeensä valon ja pimeyden, tulen ja jään kontrasteista. Kirkkopuisto palaa ajassa tuhat vuotta taaksepäin edelliseen vuosituhannen vaihteeseen, ja puiston täyttävät muinaiset talvipäivänseisauksen tulet ja henget. Kokonaisuus muodostuu koko puiston käsittävästä valoja tuliteoksesta, jääja lumiveistoksista sekä teatteri-, performanssija tanssiteoksista. Ja kyllä, taivaalle täräytetään vuosituhannen näyttävin ilotulitus. Kirkkopuiston tapahtuman lisäksi yo levittää etäispesäkkeitään ympari kaupunkia, ohjelmassa ovat edusiettuina mm. rock, klassinen musiikki, tanssi, elokuva, operetti, lastenmusiikki ja käsitetaide. Tarkat ohjelmatiedot selviävät marraskuun loppuun mennessä. LISÄTIETOJA: MARKUS LAIVAIA t. 014-624 968, JONNA PAANANEN P. 014-624 815 on parempi Turruttuaan postmodernin, ironian ja pinnallisuuden ylivaltaan, sitä alkaa pakkomielteisesti ajatella että modernin suurissa kertomuksissa oli ehkä sittenkin jotain järkeä. Sattumoisin kahdessakin tuoreessa hitti-iskelmässä käsitellään suomalaisia poptähteyttä. Ja sekä Neljän Ruusun Olen niin pop että Maija Vilkkumaan Tähti suuntaavat terävimmän piikin samaan osoitteeseen. "Sä voit juoda kaljaa Suosikin laskuun". Vilkkumaa runoilee kertosäkeessään, Ilkka Alanko puolestaan julistaa: "Siellä julkkikset ja minä litkimässä ilmaista viinaa." Alangon ja Vilkkumaan nakökulmaero vanhempaan sukupolveen on oikeastaan hätkähdyttävä. Esimerkiksi Pauli Hanhiniemen sanoittamat Kolmas Nainen -klassikot, kuten Raatona maantiellä. Äiti pojasta pappia toivoi tai Kerro missä viisaaksi tullaan, antavat aiheesta aivan toisenlaisen kuvan. Puhumaltakaan Juicen muinaisesta Kinks-suomennoksesta Papcritähdet Seka Hanhiniemi että Juice ovat kokeneet niin suuren suosion ja tahteyden kuin Suomessa on mahdollista Hekin ovat aivan varmasti päässeet sen myötä juomaan ilmaista viinaa ja joskus myös Suosikin laskuun, multa onneksi postmodernia ironiaa ei vielä oltu keksitty ja elämä oli muutakin kuin pintaa. "Mieluummin makaan raatona maantiellä, mieluummin häviän sinne kuin meen hautaan elävältä" on virke, joka pyyhkii alangoilla ja vilkkumailla lattiaa, seiniä, kattoa, tiskipöytää ja vessan lavuaaria. "Kerro missä viisaaksi tullaan, missä opin rakastamaan, ei tällä tiellä ainakaan" poraa syvälle ihmissieluun, kun taas Olen niin popin ja Tähden raapaisut eivät jätä edes pintanaarmua "Helposti myytiin, siististi ostettiin" pätee myös siihen paperitähteen, joka nauttii ilmaisia alkoholijuomia nuorisolehden piikkiin. Itselle nauraminen on terveellistä, joskus huvitella voi toisenkin kustannuksella, mutta oman säälittävyytensä ja eksyksissäolonsa kiertelemättömässä, kaartelemattomassa tunnistamisessa ja tunnustamisessa ei ole mitään pateettista. Myös ohimenevä poptähti on ihminen, lihaa ja verta. Ymmärrän Alangon ja Vilkkumaan ironisoivan kotimaisen poptähteyden ohella myös itseään. Silti, minua liikuttaa enemmän kuva kemiläisessä matkustajakodissa krapulaa ja omaa heikkouttaan potevasta keikkaraakista kuin tähteytensä pinnallista tyhjyyttä ironian kautta surkutteleva teinisuosikki. Näillä perusteilla: Rockimpi on popimpaa parempi. Ainakin todempi. PETRI HEIKKINEN KAIKESTA HUOLIMATTA KIRJOITTAJA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ PAUII HANHINIEMI ON IO KIRIOITTANUT AIVAN TARPEEKSI MONTA KEIKKAEIÄMÄKUVAU5TA, JA ETTÄ VIINANIU0NTI IA SEN SEURAUKSET EIVÄT IUURI OLI G10RIFI0INNIN VÄÄRTIÄ.
rine Pingeot: Ensimmäinen romaani. Otava 1999.254 Kristina Haataja. Luettuani kirjan etulierjeestä paljastuksen, t sen kirjoittaja on skan entisen presidentin tytär, hymäh•imEROHKSirfOBTA • H.LOunnmi»» riennot! NÄYTTELYT: Jyväskylän taidemuseon Suoja, Kilpisenkatu 8: 9. Graphica Creativa -triennale Print Inside 17.10 asti. 23.10-28.11. Lokasuoja: nuorten näyttely. Pääsymaksu yhteislipulla Holviin ja Suojaan 20 mk. Taidemuseon Holvi, Kauppakatu 32: Rakkaudesta taiteeseen Ester ja Jalo Siitalan taidesäätiön kokoelma. Suomalaisen taidegrafiikan vuosimymmenet. Suomen kansallispukukeskus, Gummeruksenkatu 3 E: 1.923.12. Vaatteistaan mies tunnetaan Suomen kansallispukukukyynisesti. Mutta ivahymy haihtuu melko i. Käsissäni onkin nimittäin oikea nuorimman kirjoittajapolven eurooppalainen romaani (Pingeot on syntynyt 1974), Sen esikuvat hahmottuvat jo kaukaa 1800-luvun boheemikuvauksista alkaen älyllisen 60-luvun — esim. Simone de Beavoir — kautta nykypäivää vasten. Ensimmäinen romaani on Pingeotin esikoinen. Kuten usein, senkin suurista teemoista yksi pyörii parisuhteen mutkakohtien ympärillä. Miten säilytneuvoston 20-vuotista työtä ja mallipukuja tää pyhän vapauden ideaali mustasukkaisuuden esittelevä näyttely. Suomen käsityön museo, varjossa? Myös läheisyyden rajat yleensä joutuvat Seminaarinkatu 32: 16.9.-28.11. tekstiilitaikoetuksen alaisiksi. Päähenkilöt, Agathe ja Victor, teilija Markku Pirin 20-vuotisjuhlanäyitely. kaksi yliopisto-opiskelijaa, viettävät ystävineen viiViimeinen tango 17.9. 28.11. Galleria Pinakasta iltaelämää ja käyvät mielikuvituksellisissa cotheca, Seminaarinkatu 15, rakennus M: juhlissa, joissa ei rajoja tunneta. Kaiken äärikoke9.9.-29.10 Outi Markkanen installaatioita ja muksien etsinnän taustalla vaanii kuitenkin jonesineitä. Alvar Aalto -museo, Alvar Aallon kinlaihen vastuunottamisen peikko. Eli todellisuus, kalu 7. Galleria Harmonia, Hannikaisenkatu Vapaan elämän vastapainoksi Agatha ja Victor jou39: 30.9 31.10 valokuvanäyttely. Keski§ H kumpikin vähitellen valitsemaan elämänsä nnan. Tarvitaan joitakin traagisia tapahtumia, jotKa sysäävät heidät punnitsemaan itsekkäitä näkökohtiaan. Tässä mielessä Pingeotin romaani liit:yy kehitysromaanien joukkoon. Kahviloissa vetelehtivän nuorison verrokkina siintyy mm. Agathen aikoinaan,.£hfIestä paennut 1 Hän on poliiuincij^Krkotainen, ja siten yhtetskunnallisesrijsapffioivan sukupolven edustaja. Hän onJJsäärTtaiin jokin ohimennen esitelty tausta, jonon nykyisen periaatteettomuuden voi suhteuttaa. Pingeot on ikävä kyllä mieltynyt kuvaamaan tariSuomen museo. Alvar Aallon kalu 7: 3.9.17.10 Hannes Autereen näyttely. Galleria Becker, Seminaarinkatu 28: 16.10.-3.11. Kalju Haanpää, tekstiilikollaaseja. Galleria Sirius, Kauppakatu 21: 6.10 24.10 gallerian 10-vuotisnäyttely: Raimo Kanerva, maalauksia ja grafiikkaa. TEATTERIT: Jyväskylän ylioppilasteatteri katso alhaalla Kaupunginteatteri Gabriel luk lakaisin 16.10 klo 14.00. 21.10 klo 19, 23.10. Klo 19, 28.10 nansa ihmiset ja heidän maartrriärr«a<TOefkefn s Wo««»klo to ~f irurt S(V70/"iO mk Vihtoria ia hän POP/ROCK: Lutakko Tuomari Nurmio & Korkein oikeus 15.10. Lipui 40,-. Pe 22.10. Jonna Tervomaa Liput 40,La 23.10. Neljä Ruusua Lipui 50,K18 Pe 29.10. Crash, Fridge Liput 30 La 30.10. Sir Elvvoodin Hiljaiset Värii Liput 50,K18. Scandic 15.10.Levis Fision Presenis Fiat Eric Missery. Klo 12 jälkeen vapaa pääsy. KLASSINEN: Musiikkiopiston Siltasali 14.10 klo 17. Oppilaskonsertti. Vapaa pääsy. 17.10. Klo 17Jyväskyä Big Band, solistina Sony Heinilä, saksofoni. Liput 40/30 mk. Yliopiston vanha juhlasali Musiikkikamari 1, Jyväskylä Sinfonia 8.10. klo 20. Liput 60/40 mk. Taulumäen kirkko Luostarin lauluja kauneinta luostarimusiikkia: Novospasskin luostarin mieskuoro. Liput 100 mk. MUUTA: Yliopisto 18.10. Ja 25.10. klo 18 -19.30. Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa -yleisöluento. Historian laitos, sali 320. 21.10. Klo 18 Studia Fulura -yleisöluento juhlasalissa Uuden ajan ihmisen hyvinvointi ja pahoinvointi. Vapaa pääsy. Kaupunginkirjasto. Minnansali 26.10 klo 18: Jussi Jäppisen luento "Sadan vuoden muutos kaupunkikuvassa". Vapaa pääsy. Sosiaali -ja terveysalan oppilaitos, Keskussairaalantie 21: 27.10.kio 18.00 19.30, Ajankohtaista mielenterveydestä -luentosarja, psykoterapeutti Jorma Mönkkönen. lelevan lunnekylläisesli. Juhlat ovat aina täynnä l«gouria ja kiehtovaa pahetta, nautinnotkaan eiät mora vain tavanomaista tyydytystä. Ihannoiva kuva Pariisin "huvittelevasta ilmapiiristä toteutuu sanasta sanaan mtlko kliseisesti. On kuin oltaisiin opiskelijoiden Olympoksella, jossa juhlivat jumalat käyskentelevät viininektaria siemaillen. Syvältä kirjallisuushistoriasta koukkiessaan Pingeot on samalla mukautunut syvällisesti kuvailevaan esitystapaan. Syntyy tiettyä houkutusta hyppiä tekstissä eteenpäin. Toisaalla lapa tuntuu kotimaiseen arkiproosaan verrattuna oudon raikkaalta Aitoon tekstin hurmioon kun törmää nykykirjallisuudessa melko harvoin. laadukkaan käännöksenkin edesauttamana lopputulos on kaikesta huolimana onnistunut. Mazarine Pingeotin nimeä ei ehkä aivan katteetta ole liitetty Marguerite Yource.r% rin ja kumppaneitten yhteyteen. husaarinsa Torstai 14.10. klo 19,00, 15.10 klo 19. 16.10 klo 19, 22.10. Klo 19,23.10. klo 14, 28.10 klo 19. Liput 120/100/80 mk. Eitä voisi paremmin 14.10. klo 19, 15.10 klo 19, 23.10 klo 14. Liput 60/50/45 mk. Peter Pan 16.10 klo 14.00. Liput 50 mk. Täydelliset häät ennakkonäytös 20.10 klo 19, ensi-ilta 21.10. Klo 19, 23.10. Klo 19. Lipui 80/70/50 mk. Kellariteatteri Kilpisenkatu 12, Pahnanpohjimmaiset: Babiole varjoteatteria, 14.10. klo 18, 16.10. klo 18, 17.10 klo 15. 19.10 klo 18. 20.10 klo 19, 23.10. Klo 19. Liput 30 mk. Ullakkoteatteri, Vehkakatu 1: Oikeamieliset 22.10. Klo 19, 24.10 klo 19 Liput 50/40 mk. Keskeneräisten naisten kerho 16.10 klo 20. Liput 30 mk. Huoneteaiteri, sammonkatu 4:Oppitunnit 15.10. klo 19, 16.10 klo 19. 22.10. Klo 19,23.10. Klo 19, 24.10 klo 15. Lipui 60/30 mk. Jyväskylän ylioppilasteatteri: Tien laidalla Waterloo, esitykset klo 19 20.10. ja 22.10. Endstand. VVastcd. Rebound, 15.10. Liput 20 mk. Gothic Hallovreen -bileet 29.10 Livenä Two VViiches, 80th Disorder ja Velvet Nails + golhic/indusirial -alan kattava levynmyyntitiski. Järjestäjänä eleciricity [e]. RENTUKKA: Liikunnan kastajaiset 18.10. Peli-ilta 23.10. klo 15-03. Stammtisch joka keskiviikko klo 21-, [öhnöpruut J& MARIA MUSTRANIA Uni oli aina samanlainen. Vähän ennen heräämistään mies kuuli kovan äänen, joka lausui naisen nimen. Oikeastaan uni ei siis ollut edes uni, vain ääni, johon mies heräsi säpsähtäen aivan kuin joku olisi oikeasti huutanut sen hänen korvaansa. Ääni toistui niin kuin unei toistuvat: juuri kun olet jo liki unohtanut asian, näet sen taas. Toisinaan miestä vaivasi nimien jatkuva putkahtelu uniin ja kysymys siitä, kuka niitä hänelle huusi, multa koska unille ei voinut mitään, hän antoi asian olla. Yleensä nimi oli eri lähes joka kerran, multa viimeisinä vuosina yksi, Satu Koskinen, alkoi toistua yhä useammin. Lopulta mies ei enää kuullut mitään muuta nimeä. Se oli hänestä hyvä asia. Mies oli järjestyksen ihminen ja tuntui hyvällä, kun uneenkin oli tullut jokin järjestys, eikä se enää pomppinut mielivaltaisesti naisesta toiseen. Mies oli töissä rautatieasemalla. Saisinko nähdä opiskelijakontinne?, hän pyysi eräänä päivänä nuorelta naiselta, joka oli halunnut viidenkymmenen prosentin alennuksen. Tietysti, nainen vastasi ja ojensi koriin tiskin yli. Mies tarkisti lukukausitarran, kuvan ja nimen. Nainen oli Satu Koskinen. Mies nosii hymyillen katseensa naiseen. Nimeni on Timo Lehio. He saivai neljä lasia. palsta, jossa julkaistaan harrastajakirjoittajien luomistyön tuloksia. Voit tarjota tekstejäsi Jylkkäriin, pitäen mielessäsi aina vastassa olevat tilarajoituksei LÖHNÖPRUUT toimii lähinnä lyhyiden kertomusten tai runojen julkaisuareenana. Eeppisiä sukukromkoita ja maailmanhistoriallisia jatkokertomuksia emme kykene julkaisemaan, niin lystikästä kuin se olisikin. Julkaistavat kirjoitukset valitsee Jylkkärin toimituksen sisäinen raati, jota tunnetusti ei liika asiantuntemus rasita. Päätöksistä ei silti ole mahdollisuutta valittaa, eikä syytä loukkaantua. Get the most from your own personal notebook. The new Satellite 2060CDS. • 366 MHz AMD K6-2 Portable Processor with 3DNow!™ Technology • Integrated diskette a n d 24X CD-ROM drive • Integrated V.90 data/fax m o d e m • Toshiba Bass Enhanced Sound System Joustavat maksutavat Infogate K y Gummeruksenkatu 9, 40100 Jyväskylä r 1 4 2 1 4 517 (ax. 014-214 418. In Touch with Tomorrow T O S H I B A Avoinna: ark. 8.30-17.00 la 10.00-14.00 Syyskekkeröintiä perjantaisin ja lauantaisin. Mukanakarjuttavaa kotimaista toiveiskelmää ajalta jolloin kaikki oli paljon paremmin. -Timo Nyyssönen & Tulisielu lllllllpi herkkukippoja pieneen tai giganttiseen nälkään 5mk-15mk/kpl (+ tietenkin perinteiset Sohvvin herkut) N aMuJAM/T naisvetoista jammailua joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko s o h w i Vaasankatu 2 1 , puh. (014) 615 564 • • • • ff ff wmmmwm 12 h I a 23.10. Klo 15 03 Kortcpohjassa liueroulipelit / strategiapelit / miniatyyripelit keräilykortit / miekkailuiiäy töksiä jne. Kortepolijan napaa-aikasihteeri p. (60)7213/Iina, e-mail: kuat@cc.jyu.fi järjestämässä mukana myös fflaarunhainm n/. + muita harrastajia
JYVASKYUN YLIOPPILASLEHTI * 14. LOKAMIUM1999 KESKUSTELUA Epäselvyyksiä varjovaalikuulutuksessa... Lukiessamme Jylkkärin numeroa 10 mieliimme nousi erinäisiä kysymyksiä siinä olleesta Matti Mäkisen kirjoittamasta edustajistovaalien varjovaalikuulutuksesta. Päällimmäisenä hämmästyksenaiheena on Matti Mäkisen käyttämä ilmaus "hitihatiryhmä". Tarkoittaako Matti Mäkinen kenties Kolminaisuuden Postulaattia? Asiahan on niin, että omasta ryhmästä saa sanoa, mitä mieleen juolahtaa. Ja mistähän Matti Mäkinen on saanut oikeuden kutsua ylipäänsä ketään hitihateiksi? Jumalalta? Toisten ryhmien "kuplittelu" ilmentää melkoista ylimielisyyttä. Korvaamauomuuskompleksi? AKATEEMINEN SIPERIA SEURA kampuksen kummajainen Akateeminen Siperia Seura on pahoittanut mielensä varjovaalikuulutuksen terminologiasta. He pitävät ylimielisenä termiä "hitihatiryhmä". Termi ei ole Jyväskylässä keksitty, vaan vihertävien ja sitoutumattomien ryhmien porvarillisista piireistä saama valtakunnallinen lempinimi. Onpa siihen tehty laulukin "Heittäkäämme hitihatit hissikuiluihin..." ASS nimeää sinällään oikean henkilön hitihatiksi, mutta muutoin varjovaalikuulutuksen ideana ei ollut hitihatilella ketään, toisin kuin Akateeminen Siperia Seura näyttää pelkäävän. Hitihatit itse eivät lempinimestään taas pahoitu yleensä, joten siksi termiä uskallettiin käyttää. Termiähän käytettiin varjovaalikuulutuksessa seuraavasti "Tarjolla on hitihatiryhmiä, poliittisia ryhmiä sekä muita jonkin aatteen sisäistäneitä tai puhtaan sitoutumattomia ryhmiä. Toki voit perustaa ihan oman ryhmän tai lähteä vaikka yksin ehdolle." Tiedotustyöryhmä ei ymmärräkään, miten tästä lauseyhteydestä mieli voi aidosti pahoittua. Varjovaalikuulutuksen laatijan tai hänen ryhmänsä syyllistäminen on sinällään aiheetonta hitihati-termin vuoksi. Myös Jumalan sotkeminen tähän tuntuu aiheettomalta, mutta ehkä siihenkin) Siperialaisesta akateemisesta näkökulmasta löytyvät vankatkin perusteet, joten ei siitä sen enempää. Tiedotustyöryhmä yrittää tehdä vaaleista näkyvät, eikä huumoriakaan jatkossakaan vältetä. Käykäähän kaikki lukijat äänestämässä vaihtoehtoja kyllä löytyy. Edellä mainittu hitihatilaulukin päättyy sanoihin "...nyt on aika muutoksen." Äänestysprosentti siis kerrankin ylös. Ryhmiiin voi tutustua hyvin laajasti JYY:n www-sivuilla ja onpa tänä vuonna käytössä vaalikonekin. Hitihatit, kommarit, sittarit, vasurit, porvarit, kylterit, kepulaiset ja muut ovat siis tarjolla teille valitkaa... KESKUSVAAULAUIAKUNNAN TIEDOTUSTYÖRYHMÄ HITIHATEINEEN Sana on vapaa käytä sitä! Keskustelua-palsta oa yhtä kuin Jyväskylän ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY. Jylkkäri, yliopisto. Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkori@cc.jyu.li. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. OPISKELIJAT HU OM! NORMAALIHINTAISET CD alk, | 9 m k \3 ITlk (Ei tarjous levyt) OPISKELUAKORTILLA Arkisin 10.00-18.30 La 9.30-15.00 Yliopiston valvontakamerat Yksi ylivahtimestari Rauno Helteen 47-52 silmästä tiiraa pääiakennuksen julkisivua. Moni on varmaan huomannut päärakennuksen pihan tiilimuurin. Tarkkaavainen kulkija on myös pannut merkille, että tiilimuuria vierustuvasta jalkakäytävästä kasvaa tolppia, joiden päässä loistaa pimeällä valo. Ja jos ollaan ihan tarkkoja, rakennuksesta lukien kolmannessa tolpassa on valon lisäksi myös valvontakamera. "Se ja 45-50 muuta kameraa ennaltaehkäisevät ilkivaltaa sisällä ja ulkona kampusalueella, Mattilanniemessä, Ylistönrinteellä ja normaalikoululla. Videovalvonnasta siirryttiin pc-pohjaiseen kameravalvontaan neljä vuotta sitten. Valvontaa ennen murtoja tehtiin 25-30 vuosittain, nyt luku on tippunut viiteen.", ylivahtimestari Rauno Helle kertoo. Kamerat välittävät päivittäin yli tuhat tuntia arkipäivän seikkailusarjaa suoraan vahtimestareiden päätteille. Haa, nyt selvisi miksi vahtimestareita kutsutaan vahtimestareiksi! "Ei, ei meistä kenelläkään ole aikaa näytön vahtimiseen, eikä kukaan sitä viitsisi katsoa, vaikka olisikin. Korostan vielä, että järjestelmä on enemmänkin opiskelijoita ja työntekijöitä turvaava kuin valvova: ihmiset saavat kulkea ihan rauhassa. Itse asiassa uusi valvontajärjestelmä laajensi opiskelijan liikkumisvapautta. Sen ansiosta noin 1500 opiskelijalla on nyt kulunvalvonta-avain, jolla pääsee opiskelemaan viikonloppuisin ja iltaisin." Nauhoitteet paljastavat muutaman voron vuosittain. Kyse on yleensä lompakkoja laukkuvarkauksista, ja tekijät ovat olleet talon ulkopuolisia. Ihan kaikkia rikoksia satojen tuhansien markkojen psykologinen pelote ei kuitenkaan pysty estämään. Syksyn mittaan on tullut ilmi näpistyksiä, joiden tekijän kasvot vielä odottavat kuvaamista. SAMI KERO PYSTYSUORAAN: 1. Karahlaessaan vuorelle Noakilla oli mukanaan monta tarraa. (6) 2. "Arvokas", Tatu sanoi ihastelussaan Mersuaan. (6) 3. Pätkittynä mallina horoskoopeista voisi mainita vesimiehen. (4) 4. Nelijalkaisistaan tunnettu NL-tehdas ei sijaitse Hollannissa, vaan kuuluu Brittein saariin. (8) 5. Kuudes pisteetön muuan kuulostaa oudolta. (6) 6. Lavi ystävien kesken ja egyptiläinen jumala muodostavat epelin. (6) 9. Olkoon esimerkkinä kielentutkija Itkonen. (5) 11. Rakentajan tuntema H2N CO 0R, tiivisteaine, jossa radioaktiivinen alkuaine imee sisäänsä avaruusolion. (8) 12. Greta nauttii erikoista ruokaa. (5) 13. Takaperoinen Kimmo ja kuudes vaikuttavat älykkäältä. (6) 14. Salsola ja Ahonen palaavat Ivalosta. (6) 15. Onko pistiäinen ääretön hyönteinen? (6) 16. Tarvitset letkua, kun peset karjaa. (6) 18. "Antanen", sanoi hegemoniaa ylläpitävä JYY:n rehtori assosioidessaan itsensä Kalevalasta. (4) VAAKASUORAAN: 6. Progressiivinen torveus soikoon! Pitää meitä kaikkia samanarvoisina? (7) 7. Sanoma-WSOY:stä paikannettava kymmenetön tyhjiö. (5) 8. Unohda Reetta karmasi, kun virtuoosimaisesti pilkot katetta. (13) 10. Kahakka Bronxissa: Leghorn, asemo, luokka ja loputon jakso. (12) 14. Sekoita juomaa desi, Iira, ja lisää alkuun latinan enne, niin saat kuplivaa. (12) 17. Fennistin heiniä oleva liudentuneisuus elikkä osaset, £> Marko Kunnon ampeeri, limbo ja kitas. (13) 19. Onko viisikymppinen Aki in? Nykyisessä muodossaan ehkä. (5) 20. Laita pii leaun sekaan, niin suupalasi valuu pitkin ruokatorvea. (7) Vastaukset seuraavalla sivulla.
N U K I O KAKSmHSIA H . LOKAKUm 1999 Akateeminen Siperia Seura Aivopioneerien Meripäivät jd kokous Rentukassa lauantaina 1 6 1 Uo 2 . Otamme vastaan ideoita |d ilmoilldutumisid Ryyppayskurssille Suunnaton osanotto toivottavaa, etenkin edauvaaliehdofckaita odotetaan paikalle Tarkista Seuran kotisivut osoilteestd h t t p ; / / b a t m d n j y t o l (1/—pckveVsiperid. Sähköpostiosoite siperia@cc.fyu fi Sipena Suomelle 1 Demariopiskelijat Tule mukaan sylcsyn toimintaamme' 1 5 1 H o 1 6 . 3 . lähdemme yhdessä katsastamaan Jyväskylän taidemuseon g r a f i i k k a n a n i * 1 " Maanantaina 1 8 1 onkin vuorossa saunailta setä I U L E V A I S U U S . N Y T » •seminaari Seminaari ja saunailta pidetään Koftepohjassa B-tdlon tilaussaunalla klö 1 8 . alkaen. Alustajana mm kansanedustaja Susanna Huovinen Syyskokouksemme on 2 7 1 klo 1 8 Cafe Emmyssä. Lisätieloja toiminnastamme saat sähköpostilistaltamme d e m u t @ c c . | y u (1, sekä pj A n n a l t a anveijol@sl |yu f i , p u h 5 5 9 3 8 4 8 8 • Katsasta myös w w w . jty.li/demarinuoret h t m ' Dumppi Hutunkipäiva lauantaina 2 3 . 1 Be ihere or b e square [E] Kovasti suosiotaan kasvattava eleclncity l e ] -klubi t u o v i h d o i n Gothic-bileisnn kaudn kaivattua ia toivottua UVEmusnkkia Lokakuun 2 9 pa.va Ilokivessä G O T H I C H A L L O W E E N partyissa esnnlyy Suomen goott(keulakuva T W O W I T C H E S . T w o W.tches o n käynnistänyt kiertueen juhlistaakseen uutta atbumiaan "Eternal Passion". Dectucityilä o n kunnia olla yksi kiertueen ensim maisista pysäkeistä, kiertue päättyy tyylikkäästi A/gentii naan, jossa bändi nauttii suurta suosiota Livenä myös Oululainen Depeehe M o d e / J o y Division/New O r d e r -suuntautunut 8 T H DlSORDER sekä jyväsly I synthpop-akti V E L V E T N A I L S Lisäksi paikalla tutut D J I jd valtava gothic/mdustrial -alan kdttava levy myynt.tisk.i Liput 2 mk H U G S A N D B J ^ Ö O T Y KISSES! Lisalietoia http//wwwJisJp>-»«WectiiciIy JOK K t i t o k s c X ^ Ä f a i u t o ia kylävaaliehdokkaikIlostuneille. Vaalikampanjan suunnitte lusta ia toteutuksesta aikaiaulumeen saat tuoreimmat tiedot sähköpostilistaltamme, lokki@cc jyu.h N u o r e n Keskustan Liiton liittokokous o n Jyväskylässä 2 3 2 4 1 K d u p p a o p p i l a t t o M I a KajakadiJ ' • i .l'a seui-Mmaan varsinkin mietenkuntoisu henkiiövalintojd Lisatietoia puheenjohtaja J u ha Makkonen, 4 5 8 8 4 1 9 9 , ivmakkon@st jyu fi Katso myös w w w . jyu f [e] JOPA Jyväskylän Opiskelevat PArtiolaiset H e i , seuraavd jopailutdpdhtuirid on ke 2 . 1 klo 1 9 Pamotoimistoild ( Y l i . X X opistonkdtu 4 6 ) . O t a mukaan nauhakinABQK sio Lisätietoja tästä ia lokakuun viimeisen viikonlopun retkestä Keuruulle saat liittymällä listalle j o p a s r e q u e s t @ j y u h tai kysymällä Samilta p 5 5 7 3 2 8 5 Jyväskylän evankeliset opiskelijat Jyväskylän evankeliset opiskelijat kokoon / C B ö \ tuvat teemailtojen meikeissä Lutherin kir t * \ 5 l / * J kolia (Kansakoulukatu 5 ) lauantaisin klo y B w 1 8 . . 1 6 . 1 isä Jyrki miettii aihetta * * * " * Saman nstm juurella? 2 3 1 o n vuorossa Mission im possible, puhujana Eero M u m i |a lisäksi A n n a Leena Keskitalo kertoilee Ken ia-aktiosta O l e t Enttäin lerve tullut loukkoomme' Lisää toiminnastamme voit kysellä Anna-Leena Keskitalolla p 4 1 2 1 1 Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkdri@cc.jyu.fi Järjestöilmoitusten deddline-päivä on keskiviikko! JYKYry Jyväskylän ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen sääntömääräinen jäsenkokous pidetään su 3 1 1 klo 1 5 . Jyväskeskuksen Rossossa. Kokouksessa mm. uuden hallituksen valinta Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita suunnittelemaan yhdistyksen tulevaisuutta tai vaikkapa vain tutustumiskäynnille' Lisaa tietoja voit kysellä Anniin* H d U a s d t i ( * i n M k @ s i jyu.fi, 1 4 2 5 4 2 9 ) Jyväskylän ev.lul. Opiskelijalähetys Opiskelijailldt vdnhdssa pappilassa, Väpdudenk 2 6 , torstaisin klo 1 8 3 1 4 1 "SandSta valoa syksyn pimeään seurat", ' 2 1 1 Luovan Jumalan t y ö t o v e r i n a " Jari Kekäle, 2 8 1 "Evankeliumi ilosanomamme o n " , A » i Tähkäpää. Kysy myös rdamdtlupnreistä, jotka kokoontuvat keskustassa, Kortepohjassa ja Kuokkalassa, uusia o t e t a a n mukaan Urheilutoimintaa Viitaniemen kentällä ke klo 1 8 ja su klo 1 5 Opiskelrjaiumaldnpalvelus Kortepoh|dn kirkossa 2 4 1 klo 1 8 , Iit Heikki Korhonen, saarna Lauri Seppänen Lisätiet. Iduri seppanen@opko.ft, p. 2 1 5 1 3 2 Kansan Raamattuseura Opiskelijat ja nuoret aikuiset kokoontu\ vat Sipisen luhlasdlissa, Vapaudenkatu 4 8 5 (Cumuluksen vieressä). Tiistair 1 9 1 klo 1 9 o n kautta aikojen I ensimmäinen Kymppi-ilta (kybällä mukaan ei pääsymaksua), jossa o n vapaamuotoista ohjelmaa Tiistaina 2 6 1 Ho 1 9 . puhuu Elma Fuchs aiheesta "Pdlvdtavdksi jd palvelemaan" Sydämellisesti tervetuloa mukaan löytöretkille totuus sinusta on parempi kuin luulei Keski-Suomen Rauhanpuolustaja! RauhdnpuoJustdjdt kulsuu tdiUt YK n pdivan rdutanfcultueeti idt|esle!yistd kiinnostuneet tokoontumddn S o l j i l le telivKlfo-M, 1 3 1 Ho 1 8 . 3 Kymenlaakson osakunta Hinkut ja punaviinit kumottu, kiitos osallistuneille Seuraavan kerran kokoonnulaan saunan merkeissä liistaind 2 6 1 kello 1 9 2 1 3 Pa.kkana Kortepoh|d<. B. talon tilaussauna Kaikki kymenldaksoldissuuntautuneet teivetullota Kun todellisuus ei riita K O S A g TIK Körttiopiskelijat Herannäisopiskeliioiden kuoro kokoontuu ^ ^ f l \ £ t o o i d l s i n M U W U M U P U I , . . S a a d i M B nutuissa klo ( V U u d e t |o vanhat 'duiajai t e r v e t u l l e i t a L i s ä t i e t o a luoronioMaici'l.1, emkuhala*st.jyu fi Ti 1 2 . 1 klo 1 8 Seurat Liisa ia b e p p o Myyryläisellä, Sulkulantie 2 8 a 4 Tietoa toiminnasta yhteyshenkilöiltä Itna p . 6 1 1 2 9 8 (tialho*sl ryu f i ) )a PäiVikiltä (painss'st.ryu.fi). Pink Club ry Pint C l u b o n seksuddli fd sukupuoliva hemnmtöien viitiitysid etuidtfesto l o i mtstolld. Toiitdmn avoimet ovet Iclo 1 9 NuOftenryhmd tiistdisin k l o 1 7 . S / M r y U ä 1 6 1 . jd 6 1 1 klo 1 7 S Y Y S K O K O U S 7 . 1 1 . klo 1 5 Yliopistonkdtu 2 6 , 2 ta • Yleinen Sdhlyvuoto, hdlli U i , keskiviikkoisin k b 1 6 1 6 4 5 Rihelinpdivystys keskiviikkoisin 1 9 2 1 , p ( 1 4 ) 3 1 6 6 muulloin mfonduhd ellei toimistolia ole k e t u n Bileitä Idudntdirid 1 6 1 ta 3 1 Y O Idlolld. Liput 3 mk (jdseniltd 2 ) , ennen 2 2 ' t a 1 5 mk Lisätietoja h l t p / / w w w jyu fi/yhd/pmk/ Puhkupillit Syksy jatkuu ia keikkoja saa merkitä kalenteriin vähän useampia. 14 1 o n kaksi koululaiskonserltid Huhtasuon koululla (yläasteella seka ala-asteella) Muistakaa hommata jotain rekvisiittaa, keikalla ei olla tavallisessa keikka-asussa! 2 1 ovat harjoitukset koulujen syysloman tdkta poikkeuksellisesti Musicalta, ai ka o n kyllä sama 2 2 . 1 . Soitamme Radikaalin vuosi juhlassa ja 2 9 1 o n Pörssin vuosijuhla Ansatsi ei siis pääse rapistumaan, soittamista kyllä riittää' Lisätietoja antaa TIIU nrossa 2 6 1 7 5 9 ( t y [ ) tai 5 5 2 2 4 7 7 M u u t e n osoite o n w w w . r y u . I / y h o y p u h Ra di kaali H e i kaikki nykyiset |a myös j o valmistuneet kemistit' Radikaali viettää juhlaviikkoa 1 8 2 3 1 3 vuotisen loistokkaan uransa ansioksi. Koko viikon laitoksella tap a h t u u . Keskiviikkona järjestämme henkilökunnan |a opiskelijoiden yhteisen liikuntailtapäivän Juhlaviikko huipentuu juhlaillalliseen perjantaina 2 2 . 1 Priimuksella llldlliskoftit myynnissä rddikaalin toimistossa 1 O m t / 1 30mk ma-pe 1 1 1 2 , kutsut lunas tettava 1 5 . 1 mennessä Loistokkaan juhlien jälkeen saunaa lärvi tseville, "krapula-jauna" seurailkaa ilmoittelua Teivetulod! Savo-Karjalainen Osakunla Terve' M i k ä p ä muu sopisi syfcsynvieltoon paremmin kuin syyskokous Syyskokouksemme järjestetään keskiviikkona 2 1 kello 1 9 . Osakuntahuoneistolla Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan sähköpostilistalla, jolle pääsee vihjaamalla asiasta Mririalle < m a p i @ s t jyu l i > Tervetuloa kaikki vanhat ja uudet osakuntdldisetl Tarjoilu Sosiolistiopiskelijat SOS Seuraavan kenan kokoonnumme Kortepohjdn R-talon kerhotilassa md 1 8 1 klo 1 8 . SOS-teatteri kokoonluu torstaisin klo 2 Rentukan kabinetissa Uudetkin näyttelemisestä kiinnostuneet naamat toivotetaan tervetulleiksi. O p i n t o p i i r i puolestaan saa sijaa perjantaisin Ho 1 5 , jolloin perehdymme marxilaisen kansantaloustieteen lähtökohtiin Y K n päivän rauhanmarssillekin olisi tarkoitus osallistua muiden mukaxid sekä hioa J Y Y n ja Kortepohjan asukasneuvoston vaalien kampanjoita Talla hiet kellä aikatauluttamatonta toimintaa o n lisäksi luvassa sen verran, että kannattaa olla kuulolla! Lisätiedot Kallella < k a h « n b e @ s l l y u J O , 6 7 6 4 5 p Sanlta ( S O S tealten) < p o y h o s @ s t iyu f i > 6 7 1 5 5 tai 4 7 4 8 2 5 9 6 . Syrinx Synnx is alive dnd kicking. beurdava kot „ , . . . « . . , . i n 1 II t ' 7 o n Ilokiven hallituskabinetissa.. lotlahan toki vapaamuotoisempdakin toimintaa o n syksyn mittaan luvassa mm Ladunmajan-bileet! Seuraa sits tätä palstaa seka Syrinxtn ilmoitustaulua Ylistöllä' Y h teystiedol syrinx@st jyu fi H e i , muistattehan myös, e i t ä Syrinxin nettisivut löytyvät osoitteesta h t t p / / w w w iyu li/yhd'synnx TEKO ry. Tämä o n kutsu T E K O ry n sääntömääräiseen vuosiko koukseen Kokous pidetään 3 . 1 1 1 9 9 9 klo 1 9 . liikuntaja terveysUboratonolld osoitteessa Rautpohjan katu 8 1 Esityslistalla mm puheenjohtajan, yhdistyksen hallituksen | j tilintarkastajien valinta, tilinpaatoksen vahvistaminen "<e^a vastuuvapaudesta päättäminen. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus saunoa Kaikki T E K O laiset ovat sydämellisesti tervetulleita 1 Lisätietoja tek o @ c c jyu fi Tosine H e i k u n keikun kaikille! N y t olisi jo korkea dika teroittaa kynät ja ruveta kirjoittelemaan juttuja Tosinecn marraskuussa ilmestyvään lehteen Kdikenldincn materiaali, kuvista kirjoituksiin, on suotavaa ja hyvin toivottavaa. Toimita aineistosi Säteen Jussille (sadjuha@st jyu f i ) mahd pian. Marraskuun 2 6 pvä karkeloidddn raitokselld Tosineen lehden 20*vuotisjuhlien merkeissä (lehti ilmestyy samana päivänä), illallrskortit ilmestyvät myyntiin ensi kuun aikana Seuraa siis ilmoittelua Ja sit vielä, päät pystyyn ja nokat kohti tiedonlähteitä, ei annaa syksyn masentaa, eihän Tuhatkunta Kotoomushenkisset opiskelijat kokoontuvat seuraavan kerran Amahllossa Tiistaina 1 9 1 . kello 1 9 . Sählyvuoro ffotdi sm U i ssa 1 6 3 ' Jyiktärin vaalipaneeli 2 1 kello 1 4 Lozzilld/llokivessa Lisätiloja ta pahtumisla sähköpostilla, joten tsekkaa postisi huolella! yhteystiedot:Tuhatkuntd@cc.jyu-luvvww.|yu li/yhd/tu h a t k u n t a : M i k a Rossi p . 4 5 7 3 5 1 8 tai Reetta Peltomaa 4 5 1 1 2 9 8 M u i n o i n cli incninics niim-ltf Kaplccni Hi.ivo. mieliinen mies j o k a c i vapisutti u i s t f l u i s > j . Fra.tnA päiväi n . s.il.iu.s.i.ni scuvcm.illj iiH-rt*!l.i. uhysi-ija lumin.) si merirosvolaivan Ja m i e h i s i n D i u t t Q l y L Kapteeni Bravo komensi: "Tuokaa punainen paitani!" Terainies teki nopeasti lyötä käskettyä Ja punaisessa palttooss a » Kapteeni Bravo |ohii miehistönsä voitokkaaseen taisteluun M y ö h e m m i n samana p ä i v ä n i , lahysiaja ndki honsonlissa mcrirosvo]a. I=i vain y h d e n vaan kaksi laivaa Jälleen Kapteeni Bravo pyysi punaisen paitansa j | vaikka laislelu oli hurja, he v o i t t i v a i Illalla miehistö i s i u i kannella keriaamassii p a l v i n voittoja ja yksi miehisiä kysyi kapteenillaan. "Herra kapteeni, m i k s i aina käskette hakemaan punaisen paitanne ennen taistelua?" Kapteeni Bravo vastasi: "Jos haavoitun taistelussa, paidan v a n cl paljasta verenvuotoani )>i n i i n ie. m i e h i s t ö n i , jatkatte taistelua pelottomina.' Miehistö vaikeni kunnoiiuksesta urheaa kapteeniaan kohtaan Seuraavan päivän sarastaessa tähystäjä j ä l leen näki merirosvoja ulapalla. Hi vain yhtä tai kahta vaan talla k o t a a peräil K Y M M E N I I N alusta Miehistö kaisoi kapteeniaan j a odotti t o t u l i u a komentoa Kapteeni Bravo k o m e n s i tyynesti: "Tuokaa ruskeat h o u s u n i " Järjestöpalstan ne-torstaita edeltävänä päivänä: keskiviikkona. 2) Paras tapa toimittaa ilmoitukset on lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen j¥lkkari@cc.jyu.li. Minkäänlaisia papelilippusia tai -lappusia ei vastaanoteta. 3) Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Liian pitkät sepustukset lyhennetään armotta. 4) Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaaa. 5) Mikäli porukallanne on olemassa logo, pyytäisimme toimittamaan sen toimitukseen. Jos kyseinen vakkyrä tai muun sortin kuvio on jo saatettu sähköiseen muotoon vaikkapa wwwsivujanne varten, voitte lähettää sen meille sähköpostin liitetiedostona, osoitteeseen pelheik@st.jyu.fi, tai disketillä toimitukseen, tai paperilla skannattovaksemme. Valiokunnat Kulttuurivoliokunta Kultluufivdliokunnan seuraava kokoontuminen ke 2 1 klo 1 8 yo-tatolla. LrsatietO|d kulttuurrsih teeri Elina Niemelä Puh 6 3 3 5 6 e-mail ryykulttuurisihteen@cc jyu li KVAT Elämä o n peliä 1 2 tuntia laudntaina 2 3 1 Ho 1 5 3 Luvdssa mm koko illan kestävä roolipeli Rentukassa, strategia/miniatyyriAorttipeleta sekä naytöslajejd mm miekkailu Tapahtuman järjestelyissä mukana myös Maahinkaiset ry sekä muita harrastajia Pelitapahtuman suunnittelukokoukset 1 2 ia 1 9 1 klo 1 9 Rentukassa K V A T m ko kous ma 1 1 1 klo 1 9 Lillukassa Lisätietoja vapaa-aikasihteeriltä p , ( 6 ) 7 2 1 3 / Elina, e matl kvat@cc iyu.fi Liikuntuvnliokuiitn Kiitokset O L V I j u o k s u u n osallistuneille! M u i s t a O L L n liittokokous 1 2 1 3 11 1 9 9 9 Kuopiossa ja liikuntavastaavien koulutuspäivät PajuUh den urheiluopistolla, jorstd enemmän tietoa löytyy osoitteestd w w w . stadion h/oll Yösählyt 2 3 2 4 1 Viitaniemen armfcsella ia yksi joukkue mahtuu mukaan, lisätietoja s i p o y h o n @ c c iyu fi Seuradva kokouksen tiimoilta seuraa ilmoittelua sähköpostitse osoitteessa liikunta-lista@mdjoidomo iyu fi Liikun ta terveisin pj J o u n i ( j o u d i f o @ c c jyu l i ) |d sihteen-Mika (mipuukko@cc.|yu.li)! Opintoja tiedevaliokunta O p i n t o ja tiedcvaliokunnan seuraava kokous pidetään 1 9 1 klo 1 7 ylioppilastdlolld, tervetuloa paikalle 1 Lisätietoja koposihteeri Katja M i e l o selta p 2 6 3 3 5 8 , jyy-koposihteeri@cc jyu Ti Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunta kokoustdd seuraavan kerran torstdind klo 1 8 yo-talolla Tervetuloa! Taso-arvovoliokunta TdSd-drvovaliokunnan syksyn 3 kokoontuminen tapahtuu tiistaina 1 9 1 klo 1 6 yo-talolla Tervetuloa 1 Kokouksessd sompaillaan, etenkin Seminaarimme viimeisiä säatoja jd tapaamistamme Tampereen akkaryhman kanssa M u t t a diheena myös muitd aiankohtdisuuksid Lisatietoia saat liittymällä sähköpostilistalle 'a^a-a'volistd@mdjord o m o iyu li Jylkkäri verkon perillä! Mikäli Jylkkärin paperiversio olisi päässyt räjähdysmäisen suosion takia jälleen kerran loppumaan telineistä, voit tutustua lehteen myös internetissä. Kesän ajan verkkoversio on tosin ollut kadoksissa, mutta näin syksyn ja Jylkkärin henkilökunnan saavuttua kaupunkiin ongelma on korjattu ja Jylkkäri Online löytyy jälleen tukevasti osoitteesta http://www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Netti-Jylkkäristä löytyvät kaikki samat jutut kuin paperiversiostakin, ja se päivitetään samaan aikaan lehden ilmestymisen kanssa, joka toinen viikko. L I I T Y YLIOPPILASKUNNAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sähköpostilistat ovat avoimia keskusteluja tiedotuskanavia JYY:n jäsenille. Listalle liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@majordomo.jyu.fi. Viestiksi laitetaan subscribe + haluamasi listan nimi. Esim. subscribe kopo-lista. Listojen osoitteet ovat: jyy-jasenet@majordomo.jyu.fi, kopo-lista@majordomo.jyu.fi, kulrtuuri-lista@mojordomo.jyu.fi, liikunta-lista@majordomo.jyu.fi, sopo-lista@majordomo.jyu.fi, tasa-orvo-lista@majordomo.jyu.fi, ymparisfo-lista@majordomo.jyu.fi. Listoilla ollessasi olet aina perillä viimeisimmistä JYY:n tapahtumista kiinnostuksen kohteenasi olevalla toimintasektorilla. nrMif * r s * « ^ i ) Kerberos 1999 M i k s i l e h t e n n e k ä s i t t e l e e A t e e n a a n i i n p a l j o n s u o p e a m m i n k u i n m u i t a k a u p u n k e j a ? K y s e e i o l e k r i t i i k i t t ö m y y d e s t ä t a i e u f o r i a s t a . M a a k u n t a k e h i t t y y j a k a u p u n k i o n k o k e n u t s u h d a n n e e r e k t i o n . K a n s a n e d u s t a j a m m e o v a t v a h v o j a v a i k u t t a j i a u p e i n e i n h i m i l l i s i n e o m i n a i s u k s i n e e n , j a i l m a n l a a t u k i n o n o l l u t h e i k k o v a i n p a r i n a p ä i v ä n ä . A s i a t o v a t siis p a r e m m i n k u i n m u u a l l a . J a h a s , n o s a a v a t h a n k o v a o n n i s e t k i n r o h k a i s u a s i i t ä , e t t ä t o i s t e n l a i t a o n v i e l ä h u o n o m m i n . O l k a a m m e o n n e l l i s i a , o n n e t t o m i l l a e i o l e y s t ä v i ä . sne|9|u 02 BUIH'61 snnsiieeieiedvi Ijapiiseuoujo H sne)(>||3sn)0j o i ueisaw8ieje>i g Q!WA 7 snioj3A g OIMB'81 |E>|n|9'9i UOUjBj Ql l ! A B | f l SBSHAgl BUBJ3 2 1 lUEBIOjn ' 11 ! W 3 '6 BJEHSA 9 SBJ8|A Q PUB|191|S t; ujjsa 'g snjEjs z 1BJBJB ' l 13S>inVlSVA v n v s u ma
YLIOPPILASLEHTI ILE T Ä N Ä Ä N : U O M E N N i ? Joka päivä klo 21-04 Yön kuumina tunteina SYKE kohoaa ja päätä huimaa; musiikki pyrkii menemään jalkoihin JC 2 D Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 MUISTATHAN, että saat VALOKSELTA ITSEPALVELUNA A4-kopiot uusilla koneilla, jonottamatta & e d u l l i s e s t i ! Palveluna saat gradut koviin kansiin sidottuna, l a a d u k k a a t värikopiot, y m . TERVETULOA K a u p p a k a t u 3:een! A K O P I O T A L O Q VALOS Kauppakatu 3, Puh. 614 173 . avoinna ma-pe 9.00.17.00 . www.nettisanomat.com. LUE, KATSO, KIRJOITA JOKA TORSTAI. 'Euroopan kansoja rasittavat jälleen kuoleman kiinnelainat ja nyt paljon raskaampina k u i n 1930-luvulla. j o l l o i n ne ensi kerran sävähdyttivät demografeja." Eino Jutikkala: Kuolemalla on aina syynsä TOP m Nevvyork 2.280,Atlanta 3.220,Chicago 2.690,Los Angeles 3.300,Miami 2.700,San Diego 3.300,Tampa 3.000,Toronto 2.700,Washinston 3.000,Honolulu 4.700,Kenttäverot eivät sisälly hintoihin. Lisätiedot toimistostamme! Kaukomatkatoimisto kotonasi: www.helinmatkat. fi T O U R N E E Helin Matkat Heli's Travel Puh. (014) 616 828, 614 190, Väinönkatu 34, 40100 Jyväskylä t M E D I A M l , J K L masil Muuta järven rannalle monien mahdollisuuksien MUURAMEEN TUtUStU ja varaa! Rantatonteista tarjoukset l o k a k u u n aikana! Tontteja Asuntoja Asukkaita Rivitalo 6 65 220 Asuinpientalo 9 80 200 Omakotitalo 46 46 180 Tonttikoot: 1200 7000 m : Omarantaisia tooneja 17 kpl Asukkaita yht. 600 Kaikki nämä lähelläsi: kauppapalvelut peruskoulut ja lukio terveyspalvelut päivähoito vapaa-ajan palvelut kulttuurikeskus uimahalli golfkenttä laskettelurinne Muuramessa asukkaat nauttivat luonnon läheisyydestä, kauneudesta ja rauhasta. Vesistön välitön läheisyys on Riihiniemen, uuden asuinalueen, omaleimaisin tunnusmerkki. Riihiniemen omarantaisille tonteille saa rakentaa oman rantasaunan ja laiturin. Kaikkien riihiniemeläisten yhteisessä käytössä tulevat olemaan kaavassa varatut kaksi venevalkamaa Ja oma uimaranta. Moderni ja kehittyvä Muuramen kunta sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien Ja valtatien 9 / E 63 varrella. Jyväskylään on noin 15 minuutin Ja lentokentälle noin 40 minuutin matka. Lisätietoja: Helka Miettinen toimistosihteeri Tapio Jauhiainen k u n n a n i n s i n ö ö r i (014) 659 651 (014) 659 650 Muuramen kunta Virastotie 8, 40950 MUURAME, puh. (014) 659 611, rax (014) 659 600 sähköposti: lnfo@muurame.fl www.muurame.fi Yhteiskunnan etujen n o u d a t t a m i n e n l u o n n o n v a r o jen kaviossa lal ympäristön suhteen edellyttää ennen kaikkea, että yhteiskunnatta o n selvät j a yhteinäiset t e i k a sisäisesi) erilaiset) edut seka käytännön mahd o l l i s u u d e t toimia näiden etujen mukaisesti, rnro. suunnata teollisuuden Ja maalalouden t o i m i n t a a j a toteuttaa erinäisiä t o i m e n piteita luonnonvarojen j a ympäristön parhaaksi. Voidaanko talloin suuntautua lyhytaikaisiin ohimeneviin intresseihin? El voida. J K . Fedorov: Yhteiskunnan j a luonnon vuorovaikutus p e n ' / s i v u . sis.ltlfaE n n O S A L L I S T U , " A R V O N T O I H I M M I Y V X S K Y L X N Y U O P I S T O P A I H < 3 | ] M P Ä I V I L U P I S T E E ! UUTUUKSIA KAMPUS KIRJASTA Turunen: Humalan henki eli juomatapojen tarina Johdatus alkoholikulttuurin inhimilliseen historiaan. Atena 147,Lindroos et.al: Flamenco Ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys llamencotaiteesta. Like 239,Dews eri.: Habermas A Critical Reader Uusi laaja-alainen arviointi Jurgen Habermasin intellektuaalisesta perinnöstä. Blackwell185,Hall: Identiteetti "Jo kauan ennen kuin ymmärsin asiasta mitään teoreettisesti, olin tietoinen siitä tosiseikasta, että identiteetti on alusta pitäen keksintöä" Vastapaino 139,Aittola toim.: Kasvatussosiologian teoreetikolta Nykykeskustelua ohjanneita teoreetikolla suurennuslasin alla. Gaudeamus 142,Opiskelljan p C V l T T T T l l l * » Kauppakatu 9, akateeminen * r f ^ J , puh. 26 03 157 kirjakauppa I M R H y Uriamyynti@kanipusdata.li