y*~ 9^ TVIKKADI OPISKELUATARJOUS •HK••«• ^f. .-#. 9^ TVIKKADI DTK 486 SX 25MHz 170 MB KOVALEVY 4 MB KESKUSMUISTIA 1 C " T TTX / A TJT JI LI\l\/ll\I 3.5 LbVAKI 14" SUPER VGA DOS 6 HIIRI voimassa 31.10 saakka • V# M I r l l l l i l 1 1 1 1 MINITORNI TAI PÖYTÄK. Jyväskylän ylioppilaslehti HINTA: 8450 m k ! ! ~4i0 — . 4 # kJ M. JL TT" C T1T"F^T1/"VT7'^~V1WTT71¥"» A T "¥7T71T T T No 12 4 . 1 1 . 1 9 9 3 3 3 . vuosikerta K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus puh. 610 971
2 Nato, kummisetä, lanko ja muut läntiset sukulaissielut Suomen jäsenyyttä Natossa on tarkasteltava Venäjän heittämässä valotai varjokiilassa. Suhde Natoon nimittäin riippuu tyystin siitä, millainen hulluus Moskovassa vallitsee. Jos Venäjällä jatkuu kehitys, jota ainakin tässä vaiheessa voi kutsua demokraattiseksi, Nato-jäsenyys voi tulla kysymykseen. Myös Venäjä voi liittyä tähän organisaatioon joskus myöhemmin. Tällöin kuitenkin koko Naton merkitys muuttuu ja mahdolliset sodat käydään Euroopassa liittoutuman sisällä. Niin sanotun "turvallisuuden" kannalta liittoutumisesta ei olisi siis hyötyä, mutta järjestön sisäisiin juonitteluihin suomalaiset politrukit ja kenraalit pääsisivät vähän mukaan. Nato-jäsenyys saattaisi myös pitää nationalistiset tendenssit kurissa. Esimerkiksi (Länsi-)Saksassa Nato-jäsenyys piti kansalliskiihkon pitkään aisoissa. Jos taas Venäjällä nousee panslavistinen tai kommunistien hallinto, niin viisain vaihtoehto lienee suuntaus, jota kutsutaan kauniisti nimellä "Suomen perinteinen puolueettomuuspolitiikka". Käytännössä tämä merkitsee, että virallinen Suomi pitää turpansa kiinni, vaikka Venäjällä hölmöiltäisiin miten julmasti tahansa. Naton jäsenenä Suomi näyttäytyisi vihollisen etuvartiona merkittävien sotilastukikohtien liepeillä. Nato ei lisäisi turvallisuutta pätkääkään. Liittolaissuhteista kannattaa muistaa, että ne perustetaan turvaamaan suurten valtojen itsekkäitä etuja mahdollisissa sodissa. Sotien aikana taas "liittolainen" merkitsee sitä, joka syödään tai uhrataan, tai jonka alueella taistelut käydään. Eikä sitä jonka puolesta suuret armeijat käyvät taisteloon turvaamaan demokratiaa, vapautta tai itsenäisyyttä. Jos Nato-jäsenyys näyttää madaltavan rajoja, vähentävän uhkakuvia, aseita ja kansalliskiihkoa, jäsenyyttä sietää vakavasti harkita. Natoon ei kannata mennä ns. ryssänpelon takia, sillä silloin myös Moskovassa aletaan nähdä mörköjä. Jouni Vauhkonen Aut(i)olta markettiin Keijon kaupunginosaan suunnitellut automarketit vähentävät Jyväskylän keskustan vähittäiskauppaa rajusti. Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen liiton tilaamassa selvityksessä sanotaan, että marketit imevät 115 miljoonan markan myynnin keskustasta ja yhteensä 180 miljoonaa markkaa. Käytännössä tämä merkitsee, että uhanalaiseksi joutuu 14-15 pinta-alaltaan 300-600 neliön vähittäismyymälää. Keskustan pienyrittäjät ja kauppakeskukset voivat kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka tyhjentävät heidän liikkeensä. Etusijassa ovat ne kaupungin hallinnossa toimivat puolueet, jotka ajoivat aikoinaan päätökset Prismasta ja tulevista Keskon ja Ekan marketeista. Automarkettien rakentaminen on nimittäin aina poliittinen päätös, ei vain kauppaketjujen oma asia, sillä marketit mullistavat kaupunkija kaupparakenteen sekä ihmisten elämäntapoja. Jyväskylässä on tehty sellainen poliittinen ratkaisu, että autonomistajia ja keskusliikkeitä suositaan -autottomien, pienyrittäjien ja keskustan kauppakeskusten kustannuksella. Kuolleiden lähikauppojen ohitse raahaavat opiskelijat ja muut köyhät, perheenäidit ja eläkeläiset kauppakassinsa yhä kauempaa. Kaupungin liikennerakenteeksi on valittu yksityisautoilu julkisen liikenteen sijasta. Keskustaan tulee jäämään tyhjää liiketilaa tuhansia neliöitä lisää. Kaupunkisuunnittelun on alettava nyt miettiä, mitä niille tehdään. Muuten keskustasta tulee tyhjien näyteikkunoiden kuollut kaupunki. Tyhjä lämmin tila kaupungin ydinkeskustassa on myös toimintamahdollisuus, ei pelkästään huono investointi. Tyhjäksi väitetystä city-kulttuurista on ehkä mahdollista siirtyä tyhjiä tiloja täyttävään kulttuuri-cityyn. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ Tavataan helvetissä: hel-ve-tis-sä Juhantalon Kauko ja Rannanjärvi ne jutteli kahden kesken. "Tämä nyt saattaa tuntua sinusta kovalta", Juhantalo sanoi, "mutta jos koplattaisiin nämä asiat yhteen niin, että tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni niin minä nain sen komian lesken. Silloin minä olisin tästedes sen lesken, Skopin, mies. Skop on komia naanen mutta sen minä sanon, notta on sillä kumma nimi." "Uskomatonta röyhkeyttä", Rannanjärvi kirjoitti myöhemmin päivä-ja tuomari pöytäkirjaansa. Tai ainakin yritti. Sattui nimittäin niin, että alkoholia sisältävien nestemäisten elintarvikkeiden päihdyttävään vaikutukseen mieltynyt lakitieteen lisensiaatti, tuomari Hätä sattui tuona oikeusistuntopäivän kärsimään väliaikaisesta B-vitamiinin puutostilasta, josta johtuen viimeksi mainittu (lakitieteen lisensiaatti Hätä) erheellisesti kutsui koko istunnonajan syytetty (hevosmies Juhantaloa) Ison Talon Anniksi (os. Kop). No, Ison Talon Anti, syytön mies, sai putkaa, linnaa ja vankeutta ja hänessä puhkesi moisesta nimittelystä vaikea persoonallisuuden moni-ilmentymä eli skitsofrenia, josta voidaan tosin olla monta mieltä. (Eikä voida! Voidaanpas! Eikä voida! Voidaanpas...) Juhantalo jäi tällä kertaa vielä vapaalle jalalle, mutta tuomarille kävi vähän köpelösti: hän sai potkut. Hätä ei siis enää lue lakia. Aikaa kului ja niin pahamaineiset Pohjanmaan hippijuppi; j ^ H i.)'A m C5-?A>j'tl'i,:i) »!',<;! puukkojunkkarit kuin Kankaanpään nuijakin heittivät puukot ja puntarit nurkkaan ja koko konkkaronkka joutui helvettiin. Juhantalo tietysti yritti ensin neuvotella itsensä taivaan puolelle. Juhantalo väitti, että hänen pitää päästä taivaaseen, koska joku oli tilannut häneltä joukon suomalaisia urheilujärjestöjä. Urheilujärjestöjen yhdistyminen kun ei maan päällä ole ottanut onnistuakseen. Taivaan portsari Pyhä Leningrad (os. Stalingrad, nyk. Pietari) hyväksyi Svullin taivaaseen, mutta vaati lopuilta urheilujärjestöiltä tavarantoimittajan todistuksen kirjanpitäjän allekirjoituksella varustettuna. Tulliin se sitten tyssäsi. Pelin Henkeen kuuluu, että tästä suivaantuneena Matti Ahde aikoo muuttaa Veikkauksen vanhan järjestelmän yksi-risti-kaksi uuden sponsorin mukaisesti muotoon yksi-kuusikuusikuusi-kaksi. Lopulta Juhantalokin siis joutui helvettiin, jossa aika kului rattoisasti Stephen Kingin kirjoja lukiessa. Maan päällä se olikin ollut vaikeaa 1990-luvun puolenvälin jälkeen alkaneiden kirjarovioiden takia. Eräänä päivänä Juhantalo törmäsi vanhaan ystäväänsä Rannanjärveen, puukkojunkkareiden koplan johtajaan. "Mitäs sinun piti oikein tehdä, että tänne helvetin puolelle jouduit?", Juhantalo uteli. "Tappelin koplalla. Entäs ite?" "Koplasin Tampellan." B 9 t E O j i d s * ¥ iiiiXitl Isansshsq ilac-Äiuqoz tDito» Vauhkonen Oma napa lähinnä ja vaalit menevät POLITIKOINTI ON LISÄÄNTYNYT erittäin lupaavasti pörssiläisten lähdettyä ylioppilaskunnan hallituksesta. Edustajistoon muodostui nyt oikea oppositio. Se on erittäin hyvä: hallitus joutuu hieman perustelemaan päätöksiään, kun edari ei ole pelkkä kynnysmaton ja kumileimasimen yhdistelmäEDUSTAJISTOVAALIT päättyvät samana päivänä kun tämä lehti tulee jakoon kampuksella. Edustajistohan on korkeinta päätösvaltaa käyttävä elin ylioppilaskunnassa. Vaalien voittajaksi on helppo ennustaa jo ennestään edustajiston suurinta ryhmittymää <10 paikkaa 40:stä), vihertävää ja sitoutumatonta Grönioma. Grönareiden monipuolisella listalla on 31 nimeä, useita loikkareita ja ääniharavia. Grönioniin ovai siirtyneet Mari Aholainen keskustaopiskelijoista, Timo "Hyde" Hyytiäinen Kumman Lujasta (ja aikoinaan kokoomuksesta) sekä Lemmikki Taalas Pörssi & Dumpista. Grönionin agressiivinen vaalimainonta ja ehdokasasettelu on toivottavasti säikäyttäynyt muut ryhmät aktivoitumaan vaaleissa. Uskallan veikata, että grönareiden vaalivoitto jää pariin paikkaan. Ja äänestysvillitys nousee varmasti huimaan 20 prosenttiin! Sillä legitimiteetillä passaa hallita! TOINEN VAALIEN todennäköinen voittaja on sitoutumaton Pörssi & Dumppi. Heidän listansa on pisin, peräti 34 nimeä. Listan voimaa syö ehdokkaiden keskittyminen kahteen suureen ainejärjestöön, joiden nimet esiintyvät vaaliliiton nimessä. Kokoomusopiskelijoiden Tuhatkunta voittanee paikan tai kaksi. Listalla on tosin vain 14 nimeä, mutta kokkareita ei rasita vaaliliitto keskustan kanssa kuten viime vuonna ja listalta löytyy runsaasti uusia nimiä. Sitoutumatonta Kumman Lujaa pidetään etukäteen vaalien varmimpana häviäjänä. Takavuosien pitkien listojen kerääjä sai kasaan vain 12 nimeä, joten Kulu kutistunee "puoluetasolle". PIENRYHMISTÄ demariopiskelijat ovat miltei tuplanneet listansa "pituuden" viime vuodesta 8:aan nimeen. Joukosta erottuvat kaupunginvaltuutettu Susanna Huovinen ja Pertti "Sakarin poika" Knuuttila. Ultrasitoutumaton Kolminaisuuden postulaatti on saanut listalleen kaksi uutta nimeä, mutta nimeä ei ole silti muutettu Viisipäisyyden postulaatiksi (ViPl). Vaalien suuri kysymysmerkki on sitoutumaton Ei tällä naamalla yhdistys eli Etny, jonka listalla on yksitoista nimeä. Tänä vuonna ei esittäydy yhtään uutta ryhmittymää -ellei sellaisena pidetä keskustasta "loikanneen" Tarja Mäki-Punnon yhden ehdokkaan listaa. JYY:n liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Mäki-Punto oli viime vuoden ääniharavia, joten hän vienee runsaasti keskustalaisten ääniä OKL:sta. Keskusta hävinnee paikan edustajistosta, vaikka ehdokkaita on 10. HELSINGIN YLIOPPILASLEHTI täyttää 80 vuotta. Muutenkin on tulossa ja menossa runsaasti erilaisia opiskelijoiden järjestöjen synttäreitä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta täyttää 125 vuotta ja juhlii tänä syksynä. JYY ja yliopisto taas täyttävät ensi vuonna 60 vuotta. 25-vuotias Pörssi taas ehti jo monipuolisesti juhlia taivaltaan. Paljon onnea ja sen kaltaisia asioita kaikille ikääntyneille! YLIOPPILASTALON PARKKIPAIKAN maksullisuus tai maksuttomuus on tietysti Erittäin Tärkeä Asia. Minusta ylioppilaskunta voisi välillä ottaa kantaa muuhunkin kuin omiin Erittäin Merkittäviin Taloasioihin. Eihän tässä tyhjiössä eletä, vaan tässä maailmassa. YLIOPPILASKUNNAN KANNALTA Erittäin Merkittävä talotyöryhmä yrittää erota. Se on epäonnistunut tehtävässään -ylioppilastalon peruskorjauksessa ja laajennuksessatäysin. Ei kuitenkaan ole talotyöryhmän vika, jos apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma (kok) jarruttaa taloremppaa. Ehdotan, että talotyöryhmää vain täydennetään: Ahti Vielmalla. Jouni Vauhkonen M ) U afj mcauäin ai IQuu7uM
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Nahka-asustakJon t&htoanmyymölö • NahkaYkkönen M Jkl, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9.30-14 p. (941) 620 067 • J Y L K K Ä R I N KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Antti Virmasalo Tarja Mäki-Punto Jouni Lindman Henri Backman Hyödynmaan hallitus jatkaa ilman Pörssi & Dumppia Virmasalo, Mäki-Punto, Lindman ja Backman aloittivat ministereinä yo-kunnan johdossa Ylioppilaskunnan nykyinen hallitus eli Aki Hyödynmaan (Grönioni) ns. megahallitus jatkaa ns. minimegahallituksena. Mikään muu ryhmittymä ei seurannut Pörssi & Dumppia oppositioon, vaikka kokoomuksen oikealla laidalla hallitusta haluttiin hajottaa. Hallituksessa jatkavat Grönioni, Kumman Luja, keskustaopiskelijat ja kokoomuksen Tuhatkunta. Edustajisto valitsi maanantaina 25. lokakuuta uudet jäsenet hallituksesta eronneiden Pekka Ojalan ja Jussi Ojalan tilalle. Uudet "ministerit" valittiin Hyödynmaan mukaan enemmän "funktionaalisesti tyyppeinä kuin ryhmittymän pohjalta". Tämä tarkoittaa, että hallitukseen etsittiin uusia ihmisiä osittain ilman mandaattiajattelua. Liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Tarja MäkiPunto valittiin hallitukseen vähemmän ryhmäperusteella kuin muut. OKL:ssa opiskeleva Mäki-Punto tuli hallitukseen keskustan mandaatille, mutta hän on ottanut etäisyyttä keskustaan. MäkiPunto oli viime vuonna sitoutumattomana ehdokkaan keskustan listoilla edustajistovaaleissa, mutta tänä vuonna hän pyrki(i) edariin omalla listalla. KuLu vaihtoi Ryhmäjako näkyy silti uusissa nimissä. Taloustieteiden opiskelija Antti Virmasalo edustaa Grönionia ja valtio-opin opiskelija Henri Backman kokoomusta. Kumman Lujan Kari Eloranta oli liian kiireinen ministeriksi ja hallituksen täydentämisen yhteydessä KuLu vaihtoi Elorannan tilalle tietojenkäsittelyn opiskelijan Jouni Lindmanin. Pörssi aktivoitui Pörssi & Dumppi aloitti heti vilkkaan oppositiopolitiikan edustajistossa. Edustajiston alkuvuoden toimintaa voi kuvata lähinnä flegmaattiseksi, koska miltei kaikki ryhmät kuuluivat hallitukseen. Kokoomuksen Kari Laitinen ja Pörssi & Dumppi mittauttivat hallituksen luottamuksen heti Ojaloiden eron jälkeen. Uusvanha hallituspohja sai luottamuksen äänin 18 puolesta, 13 vastaan ja yksi edustaja äänesti tyhjää. Vaikka kyse oli suljetusta lippuäänestyksestä, on helppo arvioida että kokoomuksen oikea laita repesi opposition puolelle. Hallitusta täydennettäessä Pörssille ei kelvannut taloustieteilijä Antti Virmasalo, jonka mahdolliseen jääviyteen vedottiin. Pörssiläiset epäilivät, että ylioppilaskunnan omistaman Kampus-Data Oy.n hallituksen puheenjohtaja olisi jäävi hallitusherra. Pörssin Harri Kulmala ehdotti Aki Sinkkosta, joka kuitenkin kieltäytyi. "Pörssin lähtö oli sattumanvaraisesti ja harkitsemattomasti tehty. Muu hallituspohja oli harkitsevaisempi", Hyödynmaa kommentoi hallituskähinöitä. Jouni Vauhkonen Yo-talotyöryhmä yrittää erota Ylioppilastalon peruskorjausta ja laajennusta varten perustettu työryhmä aikoo erota. Eri intressitahoista ja opiskelijoista koostunut ryhmä katsoo ylioppilaskunnan hallitukselle jättämässään muistiossa, että se ei ole saanut toteutettua sille asetettua tehtävää eikä ryhmä voi jatkaa toimintaansa nykyisellään. Työryhmä perustelee eroaan sillä seikalla, että ylioppilastalon peruskorjaus ja laajennus on jumiutunut kaupungin elimiin. Myös rahoittajat ja osa tulevista vuokralaisista on katsonut, etteivät he voi odottaa hankkeen käynnistymistä. Talotyöryhmä ehdottaa, että ylioppilaskunta vetäisi asemakaavan muutoshakemuksen pois kaupungin käsittelystä. Lisäksi ryhmä esittää varattavaksi tulevissa yo-kunnan budjeteissa mahdollisimman suuren rahamäärän talon korjaukseen, jotta se joskus tulevaisuudessa voitaisiin toteuttaa. Työryhmän muistion mukaan taloa pitäisi käyttää mahdollisimman kauan. Sen jälkeen ylioppilaskunnan toiminnot siirrettäisiin toiseen paikkaan. Muistion on laatinut yokunnan entinen pääsihteeri ja toimikunnan sihteeri Vesa Järvinen (kok) "puheenjohtaja Osmo Kääriäisen ohjeiden mukaan". Valmistuneiden koulutukseen lisää varoja Vuodelle 1994 on varattu 38 miljoonaa korkeakoulusta valmistuneiden työttömien ja työttömyyden uhkaamien ihmisten yliopistolliseen täydennyskoulutukseen. Korkeakoulujen avoimen korkeakouluopetuksen rahapotista 26 miljoonaa on tarkoitus käyttää avoimen opetuksen laajentamiseen työvoimapoliittisin perustein. Tuolloin oppiaineiden tulisi kehittää ammattitaitoa nykyistä enemmän. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulututuskeskuksen varajohtajan Saara Sankilammen mukaan Jyväskylässä pyritään tarjoamaan vastavalmistuneille perustaitoja, joita työpaikoissa tarvitaan. Tarjolla tullee olemaan ulkomaankauppaa ja vientimarkkinoita, hypermediaa, aikuiskoulutuksen ja tutoroinnin taitoja, ympäristöyrittäjyyttä sekä viestinnällisten taitojen kehittämistä. "Osa kursseista joudutaan pitämään ilta-ja viikonloppukursseina, jolloin koulutettava ei saa työkoulutustukea, vain opintotuen. Ensi vuonna aiomme myöskin jatkaa menestyksekästä Aura (ammattiuran rakentaminen asiantuntijoille)-projektiamOLLn liittokokousedustajien valinta kuumensi edustajistoa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen edustajien valinta ei yleensä herätä intohimoja ylioppilaskunnassa. Toisin kävi maanantaina 25. lokakuuta pidetyssä JYY:n edustajiston kokouksessa: edustajista repesi iso riita. Liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Tarja MäkiPunto (sit) esitteli aluksi valiokunnan laatiman listan Jyväskylässä 27. ja 28. marraskuuta pidettävään kokoukseen menijöistä. Listalle tuli kuitenkin pari lisäesitystä: edustajiston puheenjohtajaa Kasperi Lannista (Pörssi & Dumppi) ja liikunnan opiskelija Jussi Jaakkolaa esitettiin valiokunnan listan lisäksi. Kesken keskustelun Launis määräsi minuutin kokoustauon, jonka aikana hän yritti taivutella Mäki-Puntoa muotoilemaan listan uudelleen. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. Sitten Launis lopetti nopeasti kokoustauon ja saman tien myös keskustelun asiasta. Kokoustekninen vimpaus aiheutti hirmuisen äläkän edustajistossa, joka olisi halunnut jatkaa jutustelua. Kokoukseen lähtijöistä ää-nestettiin, minkä jälkeen edustajisto hyäksyi Pekka Linnan (Grönioni) ja Antti Kinnusen (Pörssi & Dumppi) esittämän paheksunnan "tavasta, jolla puheenjohtaja käytti valtaansa, eikä ottanut riittävästi huomioon edustajiston toiveita pykälän käsittelyjärjestyksestä ollessaan itse henkilövaalissa ehdolla". Marko Tammi (Etny) jätti eriävän mielipiteen edustajiston hyväksymään paheksuntaan. Timo Hyytiäinen (Grönioni) jätti oman eriävän mielipiteen, jossa hän ilmoitti, ettei kokouksen menettelytapojen vuoksi hyväksy päätöstä. Liittokokoukseen lähtevät kuitenkin Minna Huuskonen (kok), Tommi Kolehmainen, Tarja Mäki-Punto, Matti Mäkinen (KuPl), Eki Karlsson, Matti Vuorensola, Heli Paananen, Pekka Ojala (Pörssi & Dumppi), Kasperi Launis ja Jussi Jaakkola. S Y L o o n edustajat sopuisasti Ylioppilaskuntien liiton liittokokousedustajien valinnat ovat yleensä merkinneet rajua kädenvääntöä ryhmien kesken. Tänä vuonna valinta tehtiin sopuisasti periaatteella: politrukit varsinaisena edustajana kokoukseen ja varalle ylioppilaskunnan sihteerejä. Hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaan (Grönioni) nimi on vilahdellut SYL:n puheenjohtajakuvioissa. SYL:n liittokokouksessa Jyväskylää edustavat KuLun Annastiina Puolakka (varalla sosiaalisihteeri Sonja Petäjä), KuLun Soile Hakkarainen (Sari Rimmi, sd), Grönionin Pekka Linna (kopo-sihteeri Ville Elonheimo), Grönionin Minna Peltola (hallituksen pj Aki Hyödynmaa), keskustan Satu Mäki (hallituksen jäsen, "sitoutumaton keskustalainen" Tarja Mäki-Punto), Pörssi&Dumpin Pekka Ojala (Jussi Ojala, P&D), ylioppilaksunnan pj. Kasperi Launis (yo-kunnan pääsihteeri Petteri Huurre) ja kokoomuksen Hanna Onvver (Henri Backman, kok). Tupakointi edustajiston kokouksissa on tästä lähtien kielletty. Edustajisto päätti kiellosta Marko Tammen (Etny) esityksen ja tunnetun tupakkamiehen, Kasperi Launiksen kannatuksen jälkeen. Jouni Vauhkonen
4 PANKKIHERROJEN JA RAHVAAN YHTEINEN PALATSI Kaupungin keskeisimpään sydämeen, kävelykadun varteen valmistunut kauppakeskus (ja kaikkien jyväs-alkuisten yritysten äiti) kirvoittaa kaupunkilaisten mieliä. Lehtien palstoilla julkisivuratkaisustaan eli Kauppakadun puoleisesta katoksesta haukuttu rakennus on nyt kaiken kansan nähtävänä myös sisuksistaan. Kaksi kilpailijaa eli sutta sudelle (Osuuspankki ja Yhdyspankki), rakennuttivat palatsin yhdessä kokonaan lainarahalla kulut puoliksi jakaen. Vuosia sitten aloitettu hanke henkii viime vuosikymmenen taloudellisesti vaurasta aikaa, sillä lasi ja metalli kiiltävät ja kivet sekä laatat laulavat loskakenkien alla. Ympäristöäsi et pakene! Uusi Jyväskeskus on koostettu myös kauneusarvoja ajatellen. Se hurmaa esteettisillä ratkaisuillaan ja iloisuudellaan. Se on postmodernin värikäs ja polveileva kuin tuhlaileva 80-luku. Arkkitehti Olavi Noronen ei anna Jyväskeskuksesta annettujen arvostelujen masentaa itseään: " Minusta on hyvä asia, että arkkitehtuurista keskustellaan. Mukavaa, että kaupunkikuvan kehittämisestä ollaan kiinnostuneita. Kun nyt saataisiin kävelykatukin rakennettua loppuun". Ympäristöesteetikot käsittävät ympäristön aineellisen (rakennetun kaupunkikuvan) lisäksi mielen ympäristönä, joka voidaan nähdä kokonaistaideteoksena. Tällaisesta kokonaistaideteoksesta ei filosofisesti ottaen pääse ulos, sillä ihminen itse on aina osa sitä. Maalaisjärjellä ajatellen rumasta kaupungista lähteminen vaatii vain kytkimen noston, mutta esteetikko ajattelee, että pakenija poistuu vain uuteen kokonaistaideteokseen, esimerkiksi Laukaan tien varteen tai kauppakeskukseen. (Jos huoltoasemat ja teollisuushallit ovat osana tätä "suurta taideteosta" , niin Venäjä se vasta taidemaa onkin!) Siksi olisi tärkeää, että ympäristöämme suunniteltaessa muistettaisiin, että luomme tavallaan itse esteettisen tai epäesteettisen vankilamme. "Jyvästuhlaus" Onko Jyvästuhlaus näinä pankkikriisin päivinä liian pröystäilevästi rakennettu? "Ei, se on kestävä, luja ja hyvistä materiaaleista tehty, muttei pramea", vastaa SYP:n paikallisjohtaja Juhani Jäntti. Myös talon suunnitellut Olavi Noronen kiistää moisen epäilyn: "Se on kovan kulutuksen vuoksi tehty kestävistä materiaaleista ja rakentamisessa on tavoiteltu valoisuutta, sillä Jyväskeskus on tarkoitettu kaupunkilaisten olohuoneeksi ja risteyspaikaksi. Se on viihtyisä olemisen keidas, eikä ostoskone". Ajatus ostopakon poistumisesta on mielenkiintoinen köyhän opisHäP 8 *^ kelijan kannalta, sillä talvea voi paeta lähes sataantuhanteen Kuutiometriin varattomanakin. Eri asia sitten on, kuka hullu viitsii toisten kulutusta riemuita, kun samaan aikaan itse on syönyt kolmatta viikkoa tonnikalaa. Siksi on myös mukava seurata, hätistelläänkö selvästi persaukiset ja kännisti pulihenkilöt pullottavien lompakoiden tieltä. Eli tuleeko kulutusparatiisista sittenkin parempiosaisten olohuone ja omaisuusrajoitteisten "tambuuri". Ei meillä pelätä! Lähes 130 miljoonaa markkaa maksanut kauppatila tuottanee laskelmien mukaan voittoa aikaisintaan viiden-kuuden vuoden kuluttua. Osuuspankin johtajan Seppo Lausan mukaan Jyväskeskus kannattanee silti itsensä pitkällä aikavälillä, sillä kaupungin keskustaan ei ole enää tulossa vastaavia liikekeskuksia. Moni tosin ihmettelee, miten näin pienessä kaupungissa JYT:n uudessa näytelmässä viime vuosisadan julkkikset pimahtavat Kyseessä on suomalaiskansallinen terävän irvokas luotaus syvälle ihmisyyden omituisimpiin koukeroihin verbaalisen ryöpytyksen ja hullun huumorin keinoin. Ohjaaja Olli Etelämäki kuvailee: "Yössä Gehennan näytelmä kertoo kahden kansalliskirjailijamme, Joosef Julius Wecksellin ja Aleksis Kiven kohtaamisesta Lapinlahden mielisairaalassa 1870-luvun alussa, jolloin molempien kirjailijanura oli jo päättynyt henkiseen romahdukseen." Tarinassa ei keskitytä näiden kirjailijoiden sairastumisprosesseihin eikä mielisairauden psykiatriseen diagnosointiin vaan mielenkiinnon kohteena ovat suomenkielisen A. Kiven ja ruotsinkielisen VVecksellin kulttuurillinen yhteentörmäys, kahHullutja kulttuurit törmäävät JYT:n uutukaisessa. Mari Nykänen on yksi potilaista den eri lähtökohtaisen kirjailijan syvä epäluuloisuus ja kauna toisiaan kohtaan kansallisen heräämisen aikoihin sekä orastava ystävyys barbaarisissa mielisairaalaoloissa aikana, jolloin henkisesti järkkyneitä ei kyetty parantamaan. Ilpo Tuomarilan käsikirjoittama "Yössä Gehennan" on esitetty kerran aikaisemmin, silloin Helsingin kaupunginteatterissa nyt sen on Jyväskylän ylioppilasteatterille ansiokkaasti ohjannut Olli Etelämäki. "Yössä Gehennan" ensiilta on 6.11. klo 20 Ruthin vanhassa leipomossa, Yliopistonkatu 26. Muut esitykset, samassa paikassa, samaan aikaan: 9.11., 11.11., 17.11., 20.11., 23.11., 26.11.. 1.12., 2.12., 8.12., 10.12. ja 11.12. Liput 25/35 mk. ryhmähinta (10 henkeä tai yli) 15 mk/hlö. Varauksia voi jättää ylioppilasteatterin automaattiin p. 217583. Ryhmävarauksia ei ensi-iltaan. yleensä 1 menestyy niin usea kauppakeskus, kun f automarketteja laajennetaan ja I uusia suunnitellaan Keijoon. Mutta § ostot siitä! Tehdään tyhjiksi jääneisiin | kauppoihin taidetiloja! | Keravan rautatieaseman alittava SampoI lan tunneli ja Jyväskeskus viljelevät esteetI tisesti samaa muotokieltä, johon kuuluu vä1 riä, pintaa ja ulokkeita. On kuitenkin iro-1 nista, että täällä yksityiset pankit kustanta-1 vat palatsin ostamista ja kuluttamista var-l ten, samaan aikaan kun kansalaisten osto-1 voima on romahtanut. 1 Mutta esteettinen nautinto ei toimikaan | markkakoneella, vaan on jokaisen saavutet-| tavissa ihan ilmaiseksi. 1 Teksti ja taitos: Minna Laukkanen Kuva: Anssi Koskinen Innoittajina toimivat: 1. Haastateltu jyväskyläläisiä lokakuussa 1993 2. Yrjö Sepänmaa: Kauneuden käsite & Ympäristö kokonaistaideteoksena, VTT 1991 3. Jyväskeskuksen ennakkolehdistötilaisuus 4. Yrjö Sepänmaan luento ympäristöestetiikasta taidekasvatuksen laitoksellla 25.-26.10. 1993 Uno nonstoppina elämysmuseossa Ovensuussa tuoksuu terva. Oikealla kohisevat meren aallot. Taaempana kuuluu joku naulaavan. Vasemmalta paaluaidan takaa kantautuu intiaaninaisen kiehtovan monotoninen laulu. Paikka on yliopiston museo, sen kulttuurihistoriallinen osasto. Lisäefektit ovat museon uudenlaisesta vaihtuvasta näyttelystä, joka tarjoaa tiedon lisäksi elämyksiä. "Toisilla on hyvin leveä, mutta vain pohkeeseen ulottuva hame, joka saattaa siten valssissa paljastaa usein hyvinkin uskallettuja näkyjä", tilittää Uno kuulokkeissa nonstopina Alaskan seurapiirikokemuksiaan. Kuka Uno? Tietysti Cygnaeus, tanssiva pappi, jonka Alä§kän äja§tä Räyttely kertoo. Autenttisuutta näyttelyyn tuo esimerkiksi Cygnaeuksen perustaman Sitkan luterilaisen seurakunnan kirkon saarnatuoli, joka lensi kahden lentoyhtiön sponsoroimana Alaskasta Jyväskylään. Kirjeitä Alaskasta, Uno Cygnaeus Sitkassa 18391845 -näyttely on auki vielä joulukuun loppuun, ti su klo 12-15. Museon näyttelytilat ovat S-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Mika Remes valmistumaisillaan Jylkkärin entinen toimittaja Mika Remes on valmistumaisillaan. Suomen historiaa opiskeleva Remes jätti pro gradunsa tarkastettavaksi viime viikolla. Muuten asialla ei olisi suurtakaan merkitystä -ihmisiähän valmistuu koko ajanmutta Remes on pakertanut gradunsa Jyväskylän ylioppilaslehden historiasta vuosilta 1960-1980. Palaamme aiheeseen Jylkkärin tulevissa numeroissa.
Campus-Kino Ylioppilastalo Keskus sairaalantie 2 29.10-4.11. Bergman SUNNUNTAILAPSI 5.11.-11.11. Oshima AISTIEN VALTAKUNTA 12.11.-18.11. LEOLO Lauzon Näytökset alkavat joka päivä kello 19,30 kertalippu 25 mk ELOKUVAKERHO LIANASSA ma 8.11. klo 19.30 Prepula: PULLAPOIKA sekä Aaltonen: TUHLAAJAPOIKA kertalippu 25/20 mk JYY:n naisryhmä järjestää kaikille avoimen taidekutsukilpailun aiheena "Naiseuden huumori / tragiikka". Kilpailussa on kaksi sarjaa; runous j a kuvataide. Väline on vapaa; sarjakuva, valokuva, käsityöt, jne., myös perinteisemmät ilmaisumuodot käyvät. Kilpailuun osallistuvien on mahdollista saada palautetta ammattitaiteilijoilta. Töitä ei ole tarkoitus asettaa paremmuusjärjestykseen eikä laatukriteereitä vahdita, vaan olennaisinta on idean tai omaperäisen ilmaisun esiintuominen. Osa töistä asetetaan näytteille Kansainvälisenä Naisten Päivänä 8.3.1994. Osallistujien kesken arvotaan palkinto. Töiden viimeinen jättöpäivä on 25.3.1994Toivomme luomisen iloa ja mielenliikutusta!Lisätietoja j a tarkemmat ohjeet yo-talon toimistosta. Radiokurssi kutsuu kuuluuko? Kulttuurivaliokunta järjestää jälleen radiokurssin, koska edellinen kurssi sai kovasti kiitosta, j a Kampuksen kaiku voi jälleen hyödyntää uusien ohjelmantekijöiden panosta. Kurssin ohjaajana on toimittaja E e v a M i k k o n e n . Kurssi on kestoltaan 20 tuntia ja sen aikana perehdytään radiotyön perusteisiin keskustellen j a harjoitustöitä tehden. Kurssin ensimmäinen kokoontuminen on ma 15.11. ko 18 ylioppilastalolla kulttuurisihteerin huoneessa. Kurssi jatkuu viikonloppuna 19.-21.11. Kurssi on maksuton. Lisätietoja antavat I i k k a Niemi p . 216173 j a Eeva Mikkonen p. 218651. Ilmoittautumiset ylioppilaskunnan keskustoimistoon M i r j a Ritvoselle p. 607211 to 11.11. mennessä'.'' ' ' JYY:n edustajistovaalit vielä 3.11. Anna panoksesi! Myyjämme on puhuva subjekti. Kampus-Kirja. HOIKKALA: KATOAAKO KASVATUS, H I M M E N E E K Ö AIKUISUUS? Mieluummin v a n h u s kuin aikuinen, sanoo K a u k o R ö y h k ä . Hoikkala miettii asiaa väitöskirjan v e r r a n . 150 mk. KRISTEVA: PUHUVA S U B J E K T I Tekstejä vuosilta 1967-1993. Läpileikkaus Kristevan ajatteluun. M u k a n a myös m u u t helppotajuiset ajattelijat B a h t i n , Bataille, Hegel, Heidegger, Husserl ja M a r x . 148 m k . VENKULA: T I E D O N SUHDE TOIMINTAAN J a a n a venkuloi, miten instituutiot j a organisaatiot estävät ymmärtämistä, 124 m k . VENKULA: T I E D E , E T I I K K A , VIISAUS N ä m ä kolme asiaa ovat yliopistoihmisen koti, uskonto ja isänmaa. J a p e r u s a r v o t k u n n i a a n ! VIELÄ LÖYTYY: VANHOJA GAUDEAMUSIA, LIKEÄ JA VASTAPAINOKSIA NIIN HALVALLA! Palvelemme campuksella Lozzin alakerrassa ja Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. Kokeellinen laboratorio etsii yleisöä Taidekasvatuksen laitoksella on ITSE TEOSSA -performanssikurssi, jonka hedelmiä eli itse performanssia yleisö voi tulla seuraamaan tiistaina 9.11. Tarkoituksena on luoda ja hävittää taideteoksia, ja koetella taideteorioita käytännössä Tarkempi aika ja paikka selviävät myöhemmin. Lisätietoja A-rakennuksen ilmoitustaululta tai Minna Laukkanen p. 618 517 / Tapio Kovero p. 245 376. 1 VAIN TALLA KUPONGILLA VALKOVIINIT V I N E S S E FAVOURITE tf^% MOSEL -RHEIN ~ ^ PIESPORTER^ -I Cl\j", # a PUNAVIINI VALKOVIINI ROSE' ) , WHITE NUN -SUAVE (Ei bonusleimoja) 110; AVATTU O L U T J A VIINIHALLI V I L L I V I I N I TERVETULOA! Menu Petrixin vieressä Keski-Suomen OLUT-JA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34, 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14 Valmistuvien päivä tiistaina 9.11 .-93 Campus-•Kinossa 9.00 osaamistaan? Avaus: JYY:n sosiaalisihmitä odotettavissa työeläteeri Sonja Petäjä mässä? 9.15-10.00 HenkilöstökehittämispäälTyöttömäksi valmistumilikkö Teuvo Närvänen, nen Valmet Paperikone työvoimatoimiston palTeollisuusasiamies Jukka velut Lauttamäki, Keski-Suovastavalmi stuneille men Kauppakamari / teoltyöttömyysturvan viimelisuus ja työnantajapuoli aikaiset muutokset 12.15-13.15 Johtava työvoimaneuvoja Ruokailu Leena Kotonen, Jyväsky13.15-13.30 län työvoimatoimisto Vastavalmistuneen pu10.00-10.45 heenvuoro Ulos yliopistosta, mutta KM Ulla Manninen miten? 13.30-14.00 paperien ulosotto Aura-projekti Jyväskylän yliopiston teProjektipäällikkö Mirja kemä työllisyysseuranta Tarvainen, Täydennyskouvalmistuneista lutuskeskus/ JohtamiskouYhteiskuntatieteellisen tielutusyksikkö dekunnan opintosihteeri 14.00-14.45 Maija Salo, Jyväskylän Keinoja työnhakuun yliopisto temppu ja miten se teh10.45-11.15 dään Kahvitauko työelämän muuttuvat 11.15-11.45 vaatimukset Kenen kanssa liittoutua? psykologi Risto Puutio, kannattaako opiskelijan Konsulttitoimisto Odeco liittyä ammattiliittoon, 14.45-15.15 miksi, milloin ja mihin? Koulun penkiltä koritstoon Alustaja avoin, AKAVA siinäkö opiskelijan tule11.45-12.15 vaisuus Vastavalmistuneen valtit Yht. yo Tarja Parviainen, työmarkkinoilla SYL kuinka markkinoida Kansainvälisen opiskelijan päivän seminaarissa jaetaan kokemuksia Opiskelijoiden j a opintojen kansainvälistymisestä puhutaan paljon. Kaverit lähtevät ulkomaille opiskelemaan j a tännekin tulleita näkyy kampuksella. Onko kansainvälistyminen j o välttämätön osa tämän päivän opiskelua, miksi ylipäätään kansainvälistyä j a mitä kansainvälinen koulutus pitää sisällään? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Helsingissä marraskuun 17. päivänä Kansainvälisen opiskelijan päivän seminaarissa. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua j a se on maksuton. Seminaarissa käsitellään kansainvälisen koulutuksen tilaa j a tulevaisuutta, mutta myös kuullaan millaista todellisuudessa on suorittaa opintojaan ulkomailla, esimerkkeinä Japani j a Meksiko. Tai millaista on tulla opiskelemaan Suomeen? Paneelikeskutelussa ruoditaan, voiko opetus olla kansainvälistä. Vapaata keskustelua j a kysymyksiä kaikille opiskelijoille keskeisestä teemasta, kannattaa tulla kuuntelemaan, keskustelemaan ja hyötymään. Suomen ylioppilaskuntien liiton järjestämä Kansainvälisen opiskelijan päivän seminaari Helsingissä 17.11.-93, Porthania (Hallituskatu 11) luentosali IV, klo 12.00 16.00. Tervetuloa! Ruokala Ilokiven edullinen opiskelijaruokailu ma 8.11. Aurajuustokiusaus Sitruunasei, tilliriisi Kiinan lihapata Vasikanleike Bearnaise ti 9.11. Kukkakaalikeitto Uunimakkara Metsästäjän pihvi Wienin leike ke 10.11. Kasvismureke Silakkapihvit Jauhelihakastike Smetanakana i . ; o l ' . : . , . u f . . ' f i » i i j i « u to 11.11. Sieni-perunasoselaatikko Hernekeitto Poropyörykät Porsaanleike pe 12.11. Porkkanaohukaiset Kaalikääryleet Makkaraherkku Oskarin leike ma 15.11. Sienipunajuuripata Mantelikuorrutettu sei Jauheliha-perunaviipalelaatikko Suikaleporsas ti 16.11. Pinaattikeitto Lindströmin pihvi Kanarisotto Vasikanleike ke 17.11. Kasvispihvit Uunisilakat Palapaisti to 18.11. Kesäkurpitsa-currypata Broilerpyörykät Jauhelihapihvit Kalifornian leike pe 19.11. Kasvisjuustokastike Jauheliha ja spagetti Nakkipannu Leike salaattipöytä joka päivä ! päivän pizza 2 8 , mk ! K e i t t i ö p i d ä t t ä ä o i k e u d e n p i e n i i n m u u t o k s i i n r u o k a l i s t a s s a opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ )J8 äK:.-.-.
Vaarunvuoren kohtalon ratkaisevat aamupuuro, I ydinvoima ja vesiylioikeus Vaarunvuori on eräs Pohjois-Euroopan harvoista etelävuorikasvilllsuuden esiintymisalueista. Juhani Paavola Sähköntuottajat ja luonnonsuojelijat ovat taistelleet parisenkymmentä vuotta Vaarunvuoresta, joka sijaitsee Korpilahdella, 30 kilometriä Jyväskylästä etelään. Imatran Voima Oy suunnittelee vuorelle pumppuvoimalaa sähkönkulutuksen vuorokausija viikkoheilahteluja tasaamaan. Ympäristönsuojelijoista koostuva Vaarunvuoriliike vastustaa voimalaa, joka kuluttaisi sähköä enemmän kuin tuottaisi. Se olisi heidän mielestään huonoa energiapolitiikkaa ja uhkaisi Vaarunvuoren arvokasta luontoa. IVO:n alkuperäisen rakennusluvan määräaika meni umpeen tänä vuonna. Keski-Suomen vesioikeuden päätöksestä jatkaa lupaa kuudella vuodella valitettiin, ja asia odottaa vesiylioikeuden käsittelyä. Eduskunnan kielteinen ydinvoimapäätös saattaa Vaarunvuori-liikkeen mukaan poistaa tarpeen säätövoimalaan. IVO:n edustajat pääasiassa kieltävät ydinvoimalan ja säätövoimalan yhteyden. Kuluttaa enemmän kuin tuottaa sähköä Vaarunvuorelle suunniteltu pumppuvoimala olisi ensimmäinen lajiaan Suomessa. Vaarunvuoren voimala käyttäisi ylijäämäenergiaa pumppaamaan vettä vuoren laelle pääasiassa öisin ja viikonloppuisin. Kulutushuippujen aikana alas laskettava vesi pyörittäsi kolmea 180 megavvatin turbiinia. Suunnitelman toteutuessa Päijänteen rannalta kohoavan Vaarunvuoren laelle padottaisiin 94 hehtaarin suuruinen allas. Padon suurin korkeus olisi 30 metriä, keskikorkeus 13 metriä. Imatran Voiman laskelmien mukaan laitos kuluttaisi energiaa noin 30 prosenttia enemmän kuin tuottaisi. Yhden kilowattitunnin tuottamiseen kuluisi 1,3 kilowattituntia pumppausenergiaa. Kulutettu energia olisi kuitenkin halpaa yösähköä, joten hanke kannattaisi taloudellisesti. Siirtohäviöineen laitos kuluttaisi sähköä Vaarunvuoriliikkeen laskelmien mukaan 48 prosenttia enemmän kuin tuottaisi. "Tuontisähkö halvempaa" Korpilahden pumppuvoimalahanke on ollut vireillä jo vuodesta 1974, jolloin IVO jätti rakennuslupahakemuksensa. Itä-Suomen Vesioikeus myönsi luvan 1981, ja korkein hallinto-oikeus siunasi sen 1983. Kymmenvuotinen rakennuslupa vanheni tänä Imatran Voima suunnittelee pumppuvoimalaa luonnonsuojelullisesti tärkeälle vuorelle ja syntyvä ostokilpailu vaikuttaa varmasti hintoihin", DI Heikki Haavisto Imatran Voimasta kertoo. "Imatran Voimalla ei ole esittää mitään konkreettista ajankohtaa Vaarunvuoren voimaian rakentamiselle, vaan haluamme säilyttää periaatiteellisen mahdollisuuden sen rakentamiseen. Olemassaolevien sopimusten perusteella voisi arvella, ettei voimalaa tarvita ennen vuotta 2000 valmistuvaksi", Haavisto arvioi. "Ydinvoimapäätös lykkää rakentamista" keväänä. Kesäkuussa vesioikeus myönsi IVÖtlle kuusi vuotta jatkoaikaa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset ovat parhaillaan vesiylioikeuden käsiteltävinä. Päätöksestä valittivat muun muassa Keski-Suomen lääninhallitus seka vesija ympäristöpiiri. "Imatran Voima on lykännyt voimalan rakentamista, koska tähän asti tehotarve on saatu tyydytettyä ostosähköllä. Ruotsista ja Norjasta on saatu sähköä omia investointeja halvemmalla. Ruotsista ja Norjasta vedetään kuitenkin kaapeleita Eurooppaan, Vaarunvuorella 49 uhanalaista lajia Uhanalaisia kasvilajeja Vaarunvuorelta on löytynyt 49, joista etelänlimijäkälää ei kasva muualla Suomessa. Mikäli pumppuvoimala päätetään rakentaa, sitä ei Vaarunvuori-liikkeen Juhani Paavolan mielestä pitäisi sijoittaa Vaarunvuorelle, joka on maisemaltaan, kasvistoltaan ja eläimistöltään varsin rikas paikka. "Pumppuvoimalalle olisi pelkästään Pohjois-Päijänteellä viisi luonnonsuojelullisesti järkevämpää paikkaa. Lisäksi sähkön varastoinnin voisi toteuttaa vanhoissa kaivoksissa paineilman avulla", Paavola sanoo. Vaarunvuoresta tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaan se, että se on yksi Pohjois-Euroopan harvoista etelävuorikasvilllsuuden esiintymisalueista. "Pumppulalle suunnitellulla alueella on muun muassa ikimetsiä ja rikas lajisto. Vaarunvuorella on tavattu noin 260 putkilokasvija noin 200 sammallajia. Jäkäläkasveja on tavattu noin 220", Paavola toteaa. Pumppulahanke vaikuttaisi alueen kasvillisuuteen monin tavoin, muun muassa pitämällä Päijänteen Korospohjanlahden sulana läpi vuoden. Vaarunvuorella on erilaisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Vuorelle perustettiin vuonna 1947 luonnonsuojelualue, joka jäisi altaan läheisyyteen. Suuri osa altaan alle jäävästä alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, voimalan suuaukko sijaitsisi lehtojensuojelualueella. Alue on kuitenkin varattu voimalakäyttöön seutukaavassa, joka on käytännössä suojeluohjelmia painavampi paperi. Arto Laitinen Voimalahankkeen vastustajien mukaan vesiylioikeuden tuomiota ratkaisevammaksi saattaa muodostua eduskunnan tekemä kieitteinen päätös ydinvoimasta. "Säätövoiman tarve lisääntyy, kuu sähköä tuotetaan suurvoimaloissa. Hajautetulla tuorannolla ei tarvita säätövoimaloita. Ydinvoimalat lisäävät säätövoiman tarvetta, koska ydinvoimaloita ei turvallisuussyistä saa säätää sähkönkulutuksen mukaian. Ydinvoimaloiden mahdollisten tuotantokatkosten' ajaksi tarvitaan myös nopeasti käynnistettävää varavoimaa", kertoo Juhani Paavola, Vaarunvuori-liikkeen puuhamies. "IVO:n suunnitelma rakentaa pumppuvoimala liittyi alunperin ydinvoiman lisärakentamistoiveisiin. Eduskunnan ydinvoimalapäätös parantaa oleellisesti Vaarunvuoren mahdollisuuksia ja siirtää todennäköisesti IVO:n pumppulapäätöstä. Uuden ydinvoimalan mahdollisuus voi kuitenkin putkahtaa uudelleen esille parin vuoden kuluttua", Paavola arvioi. SM Juhani Paavola vastustaa voimalaa, joka kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Arto Laitinen "Ydinvoima ei liity Vaarunvuoreen" Imatran Voiman Heikki Haavisto ei katso viidennen ydinvoimalan ja Vaarunvuoren säätövoimalan välillä olevan kytkentää, vaikka julkisuudessa asiasta onkin spekuloitu. Hänen mukaansa ydinvoima ei tarvitse sen enempää säätövoimaa kuin muutkaan perusvoimalat. "Ydinvoimapäätös ei poista säätöongelmaa, päin vastoin. Nyt on varmasti suurempi tarve rakentaa kaikkea muuta, myös säätövoimaa. Ydinvoimala on perusvoimalaitos, ja jos perusvoimaa ei tuoteta ydinvoimalla, se tuotetaan jollain toisella tavalla. Kaikki perusvoimalaratkaisut tarvitsevat saman määrän säätövoimaa. Hiili on tietyssä mielessä poikkeus, koska se saattaa kelvata molempiin tarkoituksiin", Heikki Haavisto kertoo. Vaarunvuoriliikkeen Juhani Paavolan mukaan I W ei tahdo myöntää ydinvoiman ja säätövoiman yhteyttä hakiessaan jatkoaikaa rakennu Juvalleen, koska ydinvoimalla on nykyisin niin huono maine. Paavolani leikekokoelmasta löytyy lukuisia Imatran Voiman etdustajien kommentteja, joista ydinvoiman ja säätövoirman kytkökset näkyvät: "Ennen kaikkea attomivoimaloille on saatava käyttöä ja säätövoima", ikommentoi DI Kilpeläinen nauhoitetussa yleisötilaisuuulessa 1972. "Pumppuvoimalaa tarvitaanvydinvoiman sähköntuotannon tasaukseen", kirjoiitti DI Pajunen 13.12.1982 Keskisuomalaisessa ja Aamulehdessä. "Pumppuvoimala tulee ajankohtaiseksi uudestaan, jos päätetään rakentaa lisää ydinvoiimaa", kertoi IVO:n edustaja Keski-Suomen alueradioni ohjelmassa 9.11.1990. DI Heikki Haaviston lisäksi muun muassa IVOim toimitusjohtaja Kalevi Numminen on kieltänyt Vaarunvuoren voimalan yhteyden viidenteen ydinvoimalaan Keskisuomalaisessa 14.12.1988. Kulutushuippuihin huippuhinta? Olipa säätövoimalla yhteyttä ydinvoimaan tai ei, niin ratkaisun voimalan rakentamisesta tekee lopulta Imatran Voima. Voimalan tarpeellisuus riippuu viime kädessä siitä, miten sähköä kulutetaan. Vuorokausiheilahteluiden huippukulutus on aamupuuron ja iltapesun aikaan. Sähkönkulutuksen rakenteeseen ja säätövoiman tarpeeseen voidaan vaikuttaa tariffiohjauksella, ohjaamalla hinnoittelulla ihmisiä käyttämään sähköä öisin kulutushuippujen sijaan. Ohjauksen voimakkuuden suhteen sähkönmyyjän ja luonnonsuojelijan intressit ovat erilaiset. Imatran Voima katsoo, että tariffiohjaus on nykyisin taloudellisimmillaan. "Mikäli tariffiohjaus olisi voimakkaampaa, olisivat ohjauskustannukset suurempia kuin saatava hyöty. Toki tariffiohjauksen voisi toteuttaa niinkin, mutta silloin menetettäisiin rahaa", Haavisto kommentoi. Juhani Paavolan mukaan tariffiohjauksen tulisi olla huomattasti voimakkaampaa. Reilu hintaero pienentäisi kulutushuippuja, syntyisi sähkönsäästöä, ^eikä säätövoimaa tarvittaisi. "'Sähkön reaaliaikainen hinnoittelu on kokeiluissa tuottmnut myönteisiä tuloksia. Hintaa nostettiin yli kymmemkertaiseksi kuluttajalle kulutushuippujen aikana ja kotitalouksissa oli hinnannoususta kertova merkkivalo", jluhani Paavola kertoo. Arto Laitinen Auta intialaisia syömällä Ilokivessä intialaista ruokaa. Syö itsesi hyödylliseksi Mari Nykänen International Student's day on tänä vuonna 17. marraskuuta. Päivän aikana on mahdollisuus ravita itseään ruumiin ja hengen antimilla; maistaa intialaista ruokaa, saada kulttuurinautintoja ja juhlia kansainvälisesti. JYY:llä ja HYY:llä on yhteinen Intia-projeki, jota koordinoi Intiassa kansalaisjärjestö nimeltään Centre for Development Studies and Action. Projektin päämääränä on naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, sillä sitä kautta pystytään vaikuttamaan koko väestön hyvinvointiin. Intia-projektin tarkoituksena on naisten toimintakeskusten rakentaminen maaseutukyliin. Uttar Pradeshin osavaltioon, Pohjois-Intiaan rakennetaan tällainen keskus. JYY ja HYY ovat yhdessä sitoutuneet vähintään yhden toimintakeskuksen rakentamiseen ja ylläpitoon kolmeksi vuodeksi. Varat on tarkoitus kerätä pääasiassa opiskelijoilta jos maksoit JYY:n kehitysyhteistyömaksun ilmoittautumismaksun yhteydessä, olet jo osallistunut. Voit auttaa syömällä Ilokivessä yhtenä opiskelijalounasvaihtoehdoista olevan intialaisen lounaan. Aterian hinta on vähän normaalia kalliimpi sillä nimenomaan tämä erotus kilahtaa keräykseen. Intialaisiin tunnelmiin voit virittäytyä Ilokivessä 17.19.11. esillä olevaan valokuvanäyttelyyn Intiasta ja intialaisesta elämänmenosta. Päivän ohjelma jatkuu klo 17.30 Sokoksen edustalla, jossa voit tunnin ajan seurata esittävää taidetta tai vaikka ostaa jotain eksoottista. Ruokaakin on myynnissä. Illan hämärtyessä kansainvälinen tunnelma tihenee Kirjailijatalolla, uusille ulkomaalaisille opiskelijoille ja valiokuntalaisille tarkoitetuilla pippaloilla, jotka käynnistyvät kello 19. Vuorokausi viihteellä! Kun kirjatieto alkaa puuduttaa, ota varaslähtö viikonloppuun ja lähde opiskelijoiden omalle Lazy Day -risteilylle! Lazy Day on nimestään huolimatta kaikkea muuta kuin laiskaa löhöilyä. Lazy Day -risteily on halpaa lystiä, neljän hengen kimppana matka maksaa suorastaan naurettavan vähän. Kysy päivän hintaa matkatoimistosta tai matkamyymälästämme! Lazy Day -lähdöt Turusta torstaisin klo 21.30. VIKING LINE Turku/Naantali puh. (921) 633 1331 • TAMPERE (931) 140 SI I
9 Henkilökemiallista kädenvaantoa Opiskelijapoliitikot pistivät vaalipaneelissa parastaan tarjoillakseen lounastajille palanpainikkeena poliittisen kädenväännön ja naapurinhaukkumisen. Ylioppilaskunnan hallituskriisi lisäsi eri ryhmien välistä kärhämöintiä. Ylioppilaskunnan poliitikot väittelivät Ilokivessä lounasaikaan: oikealta lukien Satu Mäki, Hanna Onvven, Soile Hakkarainen, Pekka Linna, Matti Mäkinen, Pekka Ojala sekä paneelin puheenjohtaja Ari Heikkinen Opiskelijaravintola Ilokivessä järjestettiin torstaina 28.10. klo 12.00 ylioppilaskunnan vaalipaneeli. Pöytäkeskustelun siivittäjiksi oli kutsuttu kaikki edustajiston vaaleihin osallistuvat ryhmittymät. Paikalle siunaantuivat Pörssi & Dumpista Pekka Ojala, Keskustaopiskelijoista Satu Mäki, Kokoomuksen Tuhatkunnasta Hanna Onwen, Kumman Lujasta Soile Hakkarainen, Grönionista Pekka Linna ja Kolminaisuuden postulaatista Matti Mäkinen. Etny, Demariopiskelijat ja Tarja MäkiPunto eivät osallistuneet keskusteluun. Paneelin puheenjohtajana toimi Ari Heikkinen. Aluksi panelistit pantiin haukkumaan vieressä istuvaa ryhmittymää. Tämä onnistuikin nuorilta politiikan lupauksilta paremmin kuin hyvin. Poliittiset vakiofraasit toistettiin uskollisesti (tyyliin "ekonomi syö sinunkin pöydästäsi" ja "Keskusta on Suomen kieroin puolue"). Puheenjohtaja sönkkäili Yleisön kannalta olisi kuitenkin ollut suotavampaa, että paneelin puheenjohtaja olisi viitsinyt valmistella ensimmäiset kysymyksensä huolellisemmin. Toivottavasti ainakaan kovin moni ei menettänyt mielenkiintoaan paneelia kohtaan puheenjohtajan toistellessa kysymyksiä jopa kolmeen kertaan. Pörssi&Dumpin äkkilähtö ylioppilaskunnan hallituksesta tuomittiin lähes kaikissa puheenvuoroissa. Opiskelevia keskustanuoria edustaneen Satu Mäen mielestä "Ojalan veljekset" eivät kestäneet ristiriitoja. Kummanlujan Soile Hakkarainen muistutti kuulijoita toteamalla, että Pörssi erosi hallituksesta juuri kun hallitus alkoi käsitellä ensi vuoden budjettia. Pekka Ojala Pörssistä kiisti vastuunpakoilusyytteet. "Kyllä siinäkin joutuu vastuuta kantamaan kun hallituksesta lähtee." Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä kannatettiin kaikissa puheenvuoroissa. Jäsenmaksun korottajia sen sijaan ei juuri esiintynyt. Matti Mäkinen (Kupl, Kolminaisuuden postulaatti) tosin muistutti ettei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidä luvata liikoja. Selvästi innostunut/hermostunut Mäkinen pommitti kanssakeskustelijoitaan niin kiivaasti, että joutui useaan otteeseen hakemaan lisää vettä "myllyynsä". Ylioppilaskunnan parkkipaikkasählingistä Pekka Linna, (Grönioni) otti täyden vastuun ryhmänsä kontolle. Satu Mäki, (kesk) myönsi helpon rahastuskeinon osoittautuneen sudeksi. Keskustelussa viitattiin siihen, että maksullisen paikoituksen suurin voittaja oli Jyväskylän kaupunki keräämillään parkkisakoilla. Parkkipaikkadebatti kirvoitti myös ensimmäisen yleisökysymyksen. Huolestuneen oloinen liikuntatieteen opiskelija pelkäsi urheiluaktiviteettinsa kärsivän, jollei aina välillä pääse autolla harrastamaan liikuntaa. Vain 35 pennin tähden Siitä mihin ylioppilaskunnan tulisi tulevaisuudessa keskittyä syntyi paneelissa ankara kädenvääntö. Pörssi&Dumpin mielestä nykyisten puolipäiväisten sosiaalisihteerin ja korkeakoulupoliittisen sihteerin kokopäiväistämiseen ei ole aihetta. Matti Mäkisen, (Kupl) mukaan juuri sitä lama-aikana kaivattaisiin. Myös paneelin muut jäsenet pitivät sihteereiden työn vaarantuvan nykyisellä menolla. Keskustanuorten taannoinen Campus-Kinon toiminnan kyseenalaistaminen kirvoitti Matti Mäkisen (Kupl) maksamaan kaikille keskustaopiskelijoille henkilökohtaisesti 35 penniä, joka on kuulemma Campus-Kinon osuus 499,00 mk jäsenmaksusta. Vaalipaneleiden perinteistä poiketen Jylkkäriä ei tänä vuonna haukuttu. Kahden tunnin armoton puheripuli sai yleisöltä varsin valjun vastaanoton. Moni tuskin huomasi mistä oli kysymys. Toisaalta paneelin puuroutunut äänentoisto oli myös omiaan vähentämään kiinnostusta. Vaan saivatpahan lounastajat tuta, mitä on ylioppilaskuntapolitiikka parhaimmillaan. Teksti: Janne Pöysti Kuva: Anssi Koskinen Brittiopiskelija karttaa politiikkaa ja harrastaa iltaisin Englantilaisen yliopiston oppilaskunta, Studant Union (SU) toimii harrastuspohjalla suomalaiseen sisarjärjestöönsä verrattuna. SU elää yliopistolta saaduin varoin ja käytännössä sen tärkein tehtävä on erilaisten kerhojen ja klubien toiminnan tukeminen. Virallinen tehtävä on edustaa opiskelijoita yliopiston hallintoelimissä. Kentin yliopiston Student Unionin puheenjohtaja Ian Dickie, 22, on valmistunut viime keväänä luettuaan kolme vuotta Euroopan poliittista historiaa. (Todellakin. Britanniassa tullaan yliopistoon 18-vuotiaana ja opinnot kestävät normaalisti kolme vuotta.) SU:lla on vakinainen pääsihteeri ja vuosittain vaihtuva opiskelijoiden vaaleilla valitsema "President of the Student Union". Muuta henkilökuntaa on osa-aikaiset sihteerit mukaanlukien toistakymmentä henkeä. "Tämä oli kuin hyppy tuntemattomaan. Tavallaan olen kuin suuren yrityksen johtaja. jolle jokainen päivä on erilainen. Tästä puuttuu kuitenkin taloudellinen vastuu, koska SUlla ei ole juurikaan liiketoimintaa." "Tehtäväni on lähinnä edustamista, minulla on keskimäärin kokous päivässä ja jatkuvasti tapaamisia. Minun pitäisi periaatteessa olla tietoinen kaikesta. Työhöni kuuluu myös julkisten suhteiden hoitaminen, PR, suunnittelu ja kaikenlaisten kannanottojen kirjoittelu." Soppaa ja sielunhoitoa Student Unionin ensimmäinen ja virallinen tehtävä on opiskelijoiden edustaminen yliopiston hallintoelimissä ja Ian on sitä mieltä, että heitä myös kuunnellaan. "Heidän on pakko kuunnella meitä, sillä opiskelijat ovat yliopiston kuluttajia." Tämä ajatusmalli todella toimii Britanniassa, sillä opiskelijat konkreettisesti ostavat opetuspalvelut maksamalla kalliita lukukausimaksuja. Käytännössä SU on kuitenkin lähellä opiskelijoita Kentin Student Unionin puheenjohtaja Ian Dickie. erilaisten yhdistysten kautta. Noin 6000 opiskelijan kampuksella toimii aktiivisesti 150 klubia. Vaihtoehtoja on Star Treckistä vuorikiipeilyyn, Itämaisista kulttuureista oluen juojiin. Jos opiskelijalla alkaa mättää pahasti niin SU tulee apuun silloinkin. Jos lainaa ei kuulu tai muuten rahat loppuu, niin SU:lla on hätäkassa. Myös henkilökohtaisiin ongelmiin löytyy apua, SU:lla on kaksi ammattikuuntelijaa. "You just name it! Me yritämme sitten etsiä ratkaisun. Opiskelijat tulevat tänne mitä erilaisimpien ongelmien kanssa. Parasta tässä työssä onkin se, kun onnistuu ratkaisemaan jonkin ongelman ja tuntee, että on voinut auttaa jotain," Ian kiittelee työtään. Oma talo haaveena Student Union ei omista mitään, eikä sillä ole omaa liiketoimintaa kuin pieni kauppa ja vanhojen oppikirjojen välitys. "Mutta tammikuussa kampukselle valmistuu uusi talo. josta vuokraamme itsellemme baarin. (Ei pub, vaan baari.) Tarkoitus on tehdä siitä kotoisa ja rauhallinen paikka opiskelijoille." SU:lla on muutaman huoneen toimisto melkein kampuksen sydämessä, mutta jo 20 vuotta on haaveiltu omasta talosta. "Ja vaikuttaa siltä, että se voisi vihdoinkin olla mahdollista. Tämä vuosi on käännekohta. Jos saamme hoidettua baarin kunnolla, niin ehkä saamme yliopiston uskomaan, että meille voi antaa enemmänkin." Lähes kaikilla Britannian yliopistoilla on omat SU-talot, joissa on pubeja, kauppoja sekä kokoontumisja harrastustiloja. Irti pakkojäsenyydestä Britanniassa jokainen opiskelija on automaattisesti opiskelijajärjestön jäsen. Suomen vastaavaa pakkojäsenyyttä jotkut opiskelijat pitävät huonona, Britanniassa puolestaan järjestelmän luonut valtiokoneisto haluaisi purkaa systeemin. Opiskelijajärjestöt, ja varsinkin niiden valtakunnallinen kattojärjejstö on välillä liiankin suurisuinen konservatiiviselle maalle. Britanniassakin on raha tiukalla ja opiskelijajärjestöt pitävät äänekkäästi omia puoliaan. "Hallitus haluaisi nyt sanoa nykyisen käytännön irti ja tilalle sellaisen järjestelmän, että jokaisen opiskelijan pitäisi hakea jäsenyyttä ja maksaa jäsenmaksu. Tämä on erittäin huono asia, koska silloin menettäisimme varmasti vaikutusvaltaamme. Tällä hetkellä maassa on sentään noin kaksi miljoonaa opiskelijaa!" Sinänsä opiskelijapolitiikkaan täällä ollaan kyllästyneitä. Monilla puolueilla on toimintaa kampuksella, mutta passiivisuus ja vihamielisyys politiikkaan on yleistä. lankin vakuuttaa vetävänsä independent-linjaa. Teksti ja kuva: Hannu Rinne Canterbury, Kent
10 KESKUSTELUA Kenen kanssa, miten ja miksi Brysselissä neuvotellaan? Kun Ruotsin sosiaalidemokraattien johto vaalitappiota pelätessään anoi EY:n jäsenyyttä, tuli suomalaisille poliitikoille paniikinomainen kiire juosta Ruotsin perään. Kuten tunnettua ei jäsenanomus estänyt Ruotsin demarien vaalitappiota. Meillä Ahon hallitus lähetti kuriiripostina talvella 1992 oman jäsenanomuksensa EY:lle. Anomus koski tuolloin Euroopan Yhteisön jäsenyyttä. Nyt tilanne on muuttunut Maastrichtin sopimuksen tultua myös Saksassa hyväksytyksi, mikä merkitsi Euroopan Unionin syntyä. Tämän unionin kanssa edustajillamme ei ole minkäänlaisia valtuuksia neuvotella. Oikea ratkaisu onkin lopettaa neuvottelut ja jatkaa niitä kansanäänestyksen jälkeen, jos kansa niin haluaa. Mistä Suomen edustajat ovat sitten neuvotelleet Brysselissä? Jacques Delors, pääkomissaari, on ilmoittanut ajat sitten, että uusille jäsenvaltioille ei tulla antamaan EY:ssä minkäänlaisia myönnytyksiä, ja tuskin pian toteutuva Euroopan Unioni heltyy Sundbäckin, Salolaisen ja Haaviston pitkän toivomuslistan edessä. Niinpä neuvottelut kesämökkitonteista, maataloudesta, viinasta, puolueettomuudesta ja ylimenokausista ovatkin vain suomalaisten äänestäjien hämäämistä. Vaikka onhan sentään yksi läpimurto saatu: susia ja karhuja saataneen ampua poronhoitoalueella. Brysselissä ihmetellään Suomen halua neuvotella yhteisestä uikoja puolustuspolitiikasta sen jälkeen kun Koivisto, Aho, Salolainen ja Haavisto ovat ilmoittautuneet hyväksyvänsä Maastrichtin sopimuksen uikoja puolustuspolitiikkaa koskevat kohdat. Pieni ryhmä veti meidät sotaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Nyt pieni ryhmä yrittää vetää meidät Länsi-Euroopan sotaliittoon WEU:hun. Professori Jean Mandelbaum, EY-mies Ranskasta, sanoo suomalaisille EY-neuvotteluista Kauppalehden mukaan: "Lopettakaa kaupankäynti" ja "EY ei tarvitse Suomea". "On selvää, että menetätte huomattavan osan päätäntävallastanne ja autonomiastanne. Suomalaisia on 5 miljoonaa, eikä demokraattisessa päätöksenteossa viisi miljoonaa voi päättää 300 miljoonan eurooppalaisen asioista." Professori Mandelbaumin teksti on karvasta luettavaa niille, jotka ovat kertoneet kuinka meidän "on päästävä mukaan päättämään". Lisäksi Mandelbaum ilmoittaa, että EY:stä ei tipu materiaalista apua, mutta lupaa "henkisen piristysruiskeen" tulokkaille. Veikko Laukkonen, Helsinki Ryhmä voi olla yes, mutta liian usein no! Lukiessani Jylkkärin 11/93 vaalitekstejä hämmästyin itse itsestäni kirjoittamani esittelyn lausetta: "Ylioppilaskuntavaalien tulisi olla henkilövaalit". Riensin ylioppilaslehden toimitukseen valmiina työntämään syyn omia ajatuksiani vastaan sotivan mielikuvan syntymisestä ja samalla tämän korjauksen kirjoittamisen päätoimittaja Vauhkosen harteille. Alkuperäisen kappaleen tarkastettuani totesin kuitenkin Vauhkosen kopioineen tekstini täsmällisesti, sanasta sanaan. Syy ajatus-kirjoitusvirheeseen ei siis löytynytkään yo-talon, vaan minun yläkerrasta. Tällä alustuksella korjaan kyseessä olevan tekstin edellä mainitun lauseen kuuluvaksi: "Ylioppilaskuntavaalien tulisi olla MYÖS henkilövaalit". Tosin kuin alkuperäisessä yhteydessä annoin ymmärtää, ei puolueissa tai ryhmittymissä sinänsä ole mitään vikaa; pääosin samoin ajattelevat ihmiset liittyvät yhteen, yksi ääni kertautuu moneksi ja näin vaikutusmahdollisuus kasvaa. Kaunis idea, mutta ylioppilaskunnassa liian usein vain idea. Ryhmät, jopa valtakunnallisiin poliittisiin organisaatioihin kuuluvat, keräävät listoilleen ehdokkaita, jotka itse asiassa eivät ole ryhmän linjasta tietoisia, saati sitten niitä omaksuneita. Ryhmän jäsenet eivät tiedä toistensa mielipiteitä, eivätkä näin ollen voi väittää olevansa samaa mieltä. Lopputulos saattaa olla se, että jäsenet mukautuvat porukan kauniimman, rohkeimman tai kovaäänisimmän tahtoon jääden passiivisiksi napinpainajiksi, tai toimivat ryhmässä erillään, aivan kuin olisivat tulleet sisään omalta (tai joltain aivan muulta) listalta. Äänestäessään ihmiset tutkivat ryhmien ja ehdokkaiden vaaliteesejä ja peilaavat niitä omiin mielipiteisiinsä. Jos näiden kahden tahon välillä vallitsee ristiriita, mistä tietää mitä asioita oma sisäänpäässyt kandidaatti ajaa? Missä on uskottavuus? Missä on idea? Onhan edustajistossa toki havaittavissa yleisiä linjoja, kuten myös kunkin linjan mukaan aidosti ajattelevia ihmisiä. Mutta vaikka sanotaan, että ylioppilaskunta on opettelupaikka, eikä toimintaa siellä kannata ottaa liian vakavasti, silti tässä kirjoittamani ajatukset hirvittävät. Varsinkin, jos ehdokkaiden ja ryhmän välinen ristiriita vallitsee myös valtakunnanpolitiikassa. Rönsyilevistä ja hajanaisista ryhmistäkin on se hyöty, että läpimenoon vaadittavien äänien kerääminen vaaliliitossa on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi yksin ollessa. Minä itse olen kuitenkin päättänyt pyrkiä omalta listalta osittain protestina joidenkin ryhmien kukavaanmeidän-listalle-mielipiteestäviis-kampanjalle. Toisaalta haluan olla rohkaisemassa niitä, jotka haluaisivat lähteä mukaan edustajistotoimintaan, mutta eivät tiedä miltä listalta yrittäisivät. Tämä on yksi vaihtoehto. Tarja Mäki-Punto JYLKKARI JYVÄSKYLÄIN YLIOPPILASLEHTI Kannen kuva: Soili Puranen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Anssi Koskinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 252 218 (koti), 949-642 533 (auto) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5.70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä Akateeminen Freda kirjakauppa Musica Anttila Hallintorakennus Ulpukka Ylioppilastalo Rentukka YTHS Päärakennus Mattilanniemi (myös) Ylistönrinne teku, Kirjasto kauppaoppilaitos, Rautatieasema terveydenhoitoLinja-autoasema oppilaitos ja Lozzin aula ammatillinen Liikunta opettajaTourula korkeakoulu Heraa ja herata kaveris kans (Jaakko Heinilä!) Näin lopettaa kirjoituksensa edellisessä Jylkkärissä (11/1993) JOK (keskusta), ja näin voidaan kyllä todeta itse keskustalaisille. Jaakko Heinilä (kesk) kaipailee myös kunnon aatepoliittista kamppailua edustajistoon takaisin, eikä näe puoluepolitiikan vaaroja laisinkaan. Samaisessa edellisessä Jylkkärissä on oiva esimerkki, mihin tuollainen puolueiden valta ylioppilaskunnissa johtaisi. SYL:n johtoon valittiin kahdesta kokoomuslaisesta Pia Pohja, jonka järjestökokemus on peräisin Kokoomuksen nuorten liitosta ja itse tuosta "maanmainiosta" puolueesta. Vastaehdokas Vesa Järvinen hävisi tietysti, kun ei moista virassa ehdottomasti tarvittavaa kokemusta omannut. Hänhän on vain entinen pääsihteeri JYY:stä, ja hänellä olisi ollut kokemusta vain ylioppilaskunnista. Eihän tuollainen kokemustausta aatteellisen poliitikon mielestä toki ole mikään etu, päinvastoin. Virkaan valittiin Pia Pohja, joka ei kenttäkokemusta omaa ja on vain puolueen käsikassara. Tällaista rehellistä aatteellisuutta Heinilä siis kaipaa JYY:n hallintoonkin. Eihän tästä nykyisestä systeemistä mitään tule, kun päätöksiä tehdään sitoutumattomien ryhmien typeryyden vuoksi ihan järkiperustein ja aatteet ja puoluetovereiden sekä -taustan suosiminen unohdetaan tyystin. KuPl kehottaa sinua Jaakko jo heräämään! Mene kunnallispolitiikkaan jos vehkeily kiinnostaa. Ylioppilaskunnassa pitää hoitaa yhteisiä asioita EI PIKKUPOLITIKOIDA, vai sitäkö sinä vain kaipaat; Jaakko-kulta, Jaakko-kulta, herää jo... Matti Mäkinen Kolminaisuuden Postulaatti
1 1 OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kokous 11.11. klo 17.00 yo-talolla. Miten turvata opetuksen kohtuullinen määrä ja laatu? Entä muut opiskeluedellytykset (kirjasto, mikrot jne.)? Asetus ylioppilaskunnista on uusittava palaveri siitä to 11.1.. klo 15.00 yo-talolla. SYL:n toimintasuunnitelman kopo-osuutta olisi piakkoin ruodittava. Pitäkää kiinni hyvistä opettajistanne kohta niitä viedään kortistoon! LIIKUNTA VALIOKUNTA Liikuntavaliokunta kiittää SM-sählyissä mukana olleita, ja pj. kiittää järjestelijöitä ahkerasta työstä. Seuraava kokous ma 15.11. klo 19.30 Rentukassa. 18.11. Toimintavuorokausi. Lisätietoja ilmoitustauluilla ja ainejärjestökirjeessä. Saa soittaa Tarjalle, puh. 612793. ' KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Kokous ma 8.11. klo 16.15 kansainvälisessä kohtauspaikassa kaupungin kirjastolla. Kansainvälisen opiskelijan päivä ke 17.11. Lisätietoja toisaalla tässä lehdessä. Suvaitsevaisuus-kampanja esittäytyy kv-opiskelijan päivänä 17.11. kaupungilla City-Sokoksen edessä, klo 17.30. Muut tapaamiset joka toinen tiistai kans.väl.koht.paikassa^ Meeting Mon 8th November at I.M.P. International student's day 17th November. Read info in this nevvspaper. Fight for your right ^ and don't leave your left. STILL GOING STRONK ! SEURAAVA DEAD-LINE 11.11. AVUSTAJILLE PALAVERI TORSTAINA 4.11. KELLO 19 TOIMITUKSESSA MUKANA MENOSSA DJ ANSSI HAKEKAA DISKETTINNE POIS TAI ME VIEDÄÄN NE DIVARIIN PUOLUE Puolueohjelma valmistelutyön alla. Hermeneuttisia, normatiivisia ja spekulatiivisia sekä muihin kategorioihin kuuluvia ajatusformulaatioita vastaanotetaan julkaistavaksi. Tekstit oltava nähtävinä viimeistään ma 15.11. klo 14 toimituskunnan kokouksessa laitoksen kahviossa. Villein terveisin päätoimittaja (puh 6853-86, 617297, yo-talo). PS Poliittiset tekstit etusijalla. NAISRYHMÄ Tule mukaan JYY:n naisryhmän järjestämään naisten itsepuolustustreeniinjota vetää Timo Huuskonen, alkaen 18.11.1993 klo 18 Liikunnan rytmiikkasalissa. Ilmesty ajoissa paikalle. Ei kurssimaksua! Vapaaehtoisesti voit tukea kurssin järjestämistä. Kurssi kokoontuu 4 kertaa, viimeinen kerta 9.12. KUPL Kokous Sohvvilla 8.11. kello 21.00. Pikkujoulujen ja muiden kiireellisten asioiden suunnittelua. Kaikki touhusta kiinnostuneet SITOUTUMATTOMAT ihmiset tervetulleita. FOKUS Syyskokous 8.11. klo 18 Sohwissa. Tule suunnittelemaan bileitä ja kuulemaan GOOM-uutisia! Saunailta 3.11. siirretty 10.11. keskiviikkoon!! Klo 19 lähtien saunotaan Kirjailijatalolla Dumpin porukan kera. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat! PÖRSSI Pörssi ry haluaa kiittää kaikkia 25-vuotisjuhlallisuuksiin osallistuneita juhlijoita (haalaribileissä 600 kpl), yhteistyötahoja ja järjestelytoimikuntaa onnistuneen juhlaviikon johdosta.Turun excursio 10.-11.11.-93. Lähtö Alban edestä kello 7.00. KEHITYSMAAKAUPPA 9.11. kokous kaupalla klo 18. 16.11. talkoot kaupalla Wo 18. Tervetuloa vaan kaikki!! NEFAJYVÄSKYLÄ RY Etnologiklubi Sohvvin kabinetissa maanantaina 15.11.93 klo 18.00. Huom aika! Vieraana vt. professori Päivikki Suojanen ja aiheena kenttätyöt. Tervetuloa. Kevääksi suunnitteilla matka Viroon. Lisätietoja laitoksen ilmoitustaululta. MEFISTO Syksyllä 1993 Mefisto esittää: Poikkitieteellisiä pohdiskeluja keskiviikkoisin kello 20 alkaen Lyhdyssä. 28.10. Sauna, seuraaja puhuttavaa Kirjailijatalolla. Laitoksen väki mukana. Huomaa viikonpäivä (to). Omat roskat mukaan. Tänne. 3.11. Pekka Kaunismaa: Ricoeurin narratiivisesta identiteetistä 10.11. Erkki Vainikkala: Ylevän kieli 17.11. Petri Pietiläinen: Benjaminin allegoriasta 24.11. Rauno Huttunen: Kriittisen teorian normatiivisesta perustasta 1.12. Antti Teittinen: Kulutuksen estetisoituminen 8.12. Pikkujoulut? Tervetuloa KAMERASEURA Kameraseura järjestää neulanreikä-viikonlopun 6.7.11.1993. La 6.11. klo 10.00 Ilokivessä kameran rakentaminen. Varaa mukaan haluamasi kokoinen tiivis purkki tai laatikko, jugurttipurkin kansi tai foliota, maalarinteippiä ja valokuvauspaperia. Su 7.11. klo 10.00 kokoonnutaan kuvaamaan neulanreikäkameroilla Kortepohjan N-talolle. 11.11.1993 Yökuvausta. Kokoonnutaan yliopiston kirjaston edessä klo 20.00. Jalusta tai vakaa käsi sekä villasukat mukaan! 18.11.1993 klo 16.30 kokous Sohvvin kabinetissa. Pikkujoulut suunnitteilla viikoksi 48 tai 49. Lisätietoja Anne p. 644142, Virve p. 272693, Marjo p. 252413. JYT "Yössä Gehennan" (ohjaus Olli Etelämäki) ensi-ilta 6.11. Ruthin vanhassa leipomossa Yliopistonkatu 26 klo 20. Ks. lisätiedot muualla. Ja kokoushan oli 10.11. klo 18 Punaisella talolla ja kaikki ovat tervetulleet. KAMPUKSEN TYÖTORI Kampuksen työtorin ystävälliset virkailijat ilmoittavat, että huhuista huolimatta Kampuksen työtori jatkaa entisissä tiloissaan yliopiston kirjaston ala-aulan "akvaariossa". Tervetuloa palveltavaksi tai itse palvelemaan itseään itsepalvelupäätteelle! JOKJYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET Tulevia tapahtumia: Maanantaina 8.11 klo 18.00 alkaen pidetään JOK:in syyskokous Rentukan kabinetissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään liittokokouksen järjestelyistä ja suunnitellaan mihin kulttuuririentoihin tänä vuonna vielä osallistutaan. Varsinaisen syyskokouksen alkamisajankohtaa siirretään mahdollisesti tunnilla eteenpäin, jos saamme paikalle asiantuntijan kertomaan ja keskustelemaan kanssamme pankkikriisistä. Tervetuloa! 13-14.11 Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous pidetään Jyväskylässä hotelli Laajavuoressa. Kokous alkaa lauantaina klo 10.00. Mukana menossa myös kansanedustaja Aino Suhola. EMILE Emilen lauluilta Red Neckissä ke 3.11. klo 21 lähtien. Äänijänteiden availua. Elävää musiikkia. Yhteislaulua. KEHDOSTA HAUTAAN kokous. 9.11. klo 17.30 Sohwilla. DUMPPI RY Dumpparit hoi! Täällä tapahtuu taas: ti 9.11. Dumpin perinteinen keilaturnaus ylioppilastalon keilahallissa klo 10.00. Osallistumismaksu 18 mk/hlö. Sitovat ilmoittautumiset ilmoitustaululla olevaan listaan. ke 10.11. Sauna-ja lauluilta fokuslaisten kanssa Kirjailijatalolla klo 19.00 alkaen. Kaaaaikki dumpparit mukaan! Valmistautukaa seuraaviin actioneihin: 9.-10.12. Excursio Tallinnaan. Tutustumme mm. Tallinnan yliopiston TKO:n laitokseen. Ilmoittautumislista lisätietoineen löytyy ilmoitustaululta. 24.11. pidetään Dumpin syyskokous. PARKU RY Parhaat bileet enen pikkujouluja! Americanoksessa to 11.11.1993 klo 21 alkaen kaikelle kansalle avoimet Kirroosiobileet! Viinanjuonnin ohella yleisöillä on mahdollisuus nauttia myös hyvistä ohjelmanumeroista. Mukana mm. Taitoniekantien voimistelevat taitovoimistelijat ja Kirroosio -bändi. Maksat paukkuu -visat vinkuu! Luvassa todella kipeä ilta! Kaikki ihmiset tervetulleita! Liput 10 mk. Terveisin Parkun pj. Tomi Peurakoski Johanna Ropponen am • ; . : . : < x ' «4tfä£ .1 r;, .z. J ->, Pinacotheca: Hokkanen "Kuvanteko tai taide on minulle kutsumus, joka pitää minut hengissä", sanoo Tiina Hokkanen, nuori jyväskyläläinen, jonka kuviin voi käydä tutustumassa Pinacothecan tiloissa. Tiina Hokkanen on vuonna 1962 syntynyt filosofian ylioppilas, ja hän on opiskellut kuvataiteita jo usean vuoden ajan. Parhaillaan Hokkanen opiskelee Pohjois-Savon Kansanopistossa akvarellimaalausta, maalausta, piirustusta ja grafiikkaa, ja tulevaisuuden suunnitelmissa heijastelee hakeutuminen kuvataiteen ammattiopintoihin. Tiina Hokkanen ei määrittele kuviaan, "ne vain ovat itsellään." Esikuvikseen Hokkanen sanoo Marc Chagallin, Mirjam Irene Tuomisen, sekä maalausta hänelle opettavan Pauno Pohjolaisen. Tiina Hokkasen kuvanäyttely Pinacothecassa 21.10.12.11.1993 -m/im.'BS we*rioq t&r&m* -cuveiciaiaBiiqqoiiY" :ieisv •
1 2 Simo Koivunen Suvaitsevuutta kampanjoidaan Jyväskylään V a p a a m u o toinen Suvaitsevaisuus-kampanja aloitti syyskuun lopussa t o i mintansa Jyväskylässä. Kampanja on eri kansalaisjärjestöjen maanlaajuinen liike, josta aloitteen teki täällä ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden valiokunta. Parin vuoden ajan on Suomessa ja Jyväskylässä jaksettu taivastella väkivaltaisen ja järjestäytyneen rasismin leviämistä Euroopassa ja eritoten Saksassa. Kauhukuvat poltetuista pakolaiskeskuksista tai ei-eurooppalaisen näköisten ihmisten päivittäisestä pelosta ovat muodostuneet jo vähän kuluneiksikin uutisiksi, valitettavasti. Koko tämä outo maailma ihmetyksineen on pysynyt kaukana keskisuomalaisen ihmisen todellisesta elämästä, sillä eihän sellaista voi sattua koivun ja tähden alla... Kuitenkin vaara rasismin leviämisestä konkretisoituu myös tiukentuneissa siirtolaisja pakolaislaeissa, rajojen entistä tarkemmassa valvonnassa ja yksittäisten ihmisten ahdasmielisissä asenteissa ja teoissa. Mikään ei riitä perusteluiksi väkivallan teoille ihmisen ihonvärin tai alkuperän takia, se on vain ja ainoastaan järjetöntä. Suomessa asian päättömyys korostuu vielä enemmän, kun ulkomaalaisja pakolaispolitiikka on erittäin tiukkaa. Ei-eurooppalaisia siirtolaisia ja turvapaikan hakijoita on vähän. Eikä uusilla siirtolaisilla tai pakolaisilla ole käytännössä juuri mahdollisuuksia saada virallista lupaa oleskeluun. On tietysti totta, että ihmiset pelkäävät vieraita ja tuntemattomia asioita, ja että pelko ilmenee pidättyväisyytenä ja torjumisena. Suomessa vaan virallinen hallinnollinen linja on ollut se, ettei kansalaisten kykyä sopeutua uuteen edes kokeilla, vaan rajat on suljettu aiemmin. Tämä ei tosiaan edistä suomalaisten avoimuutta ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa toimii jo järjestäytyneitä väkivaltaisia jengejä, jotka keskittävät voimansa ulkomaalaisten ihmisten järjestelmälliseen kiduttamiseen sekä psyykkisesti että fyysisesti. Toistaiseksi Jyväskylässä ei ole varsinaisen järjestäytymisen merkkejä ollut havaittavissa, mutta tuskin kannattaa odottaa, että näin tulee käymään. Nyt on siis viimeinen hetki alkaa toimia rasismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, ennen kuin Jyväskylässäkin elävien ulkomaalaisten ihmisten on alettava pelätä itsensä puolesta. JYY teki aloitteen Syyskuun lopussa aloitti kaupunginkirjaston kansainvälisessä kohtauspaikassa vapaamuotoinen Suvaitsevaisuus-kampanja toimintansa. Kampanja on eri kansalaisjärjestöjen maanlaajuinen liike. JYY:n kansainvälisten asioiden valiokunta teki alkusyksystä aloitteen. Kampanjasta tuli kaikille kaupunkilaisille avoin keskustelufoorumi, jossa tapoja rasismin vastustamiseksi ja ennen kaikkea suvaitsevaisuuden edistämiseksi voidaan kehitellä. Ensimmäiset tapaamiset ovat keränneet kohtalaisen suuren osanottajamäärän. Jyväskylään juuri perustettu, nimensä mukaisesti antifasistinen rasismia vastustava Antifaryhmä, tuli myös osaksi kampanjaa. Suvaitsevuus-kampanjan tärkein tavoite on antaa kampanjasta kuva positiivisena toimijana. Syyttelyä ja negatiivisia mielikuvia liittyy suomalaiseen ulkomaalaiskeskusteluun jo aivan riittävästi. Rasismin vastustaminen on tärkeää, mutta käsitteen toisen puolen, suvaitsevaisuuden voi tuoda esille positiiviseenkin. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että jyväskyläläiset tajuaisivat arvostaa täällä asuvien ulkomaalaisten ihmisten tuomaa kulttuurillista rikkautta ja sen ehdotonta tärkeyttä nykyisenlaisessa maailmassa. Se, että täällä asuvat muista maista tulleet ihmiset ovat työnhakijoita tai työttömiä, asunnontarvitsijoita ja ystäviä kaipaavia aivan kuten suomalaisetkin OTTAMATTA KENELTÄKÄÄN YHTÄÄN MITÄÄN POIS, on asia, jota ei oikein yleisesti ymmärretä. Kampanjalaisten mielestä tämä olisi tärkeä totuus tuoda esille, aina uudestaan. Väärinkäsitykset ulkomaalaisten ihmisten asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista johtuvat osittain tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Opiskelijat eivät ole automaattisesti aktiivisempia tai kiinnostuneempia asiasta kuin muutkaan kansalaiset. Siksi asiallista ja informatiivista tiedottamista ulkomaalaisten ihmisten elämästä täällä ja alkuperämaissaan tulee lisätä. Sensaatiotarinat, yrittivät ne sitten olla negatiivisia tai positiivisia, eivät välttämättä edistä luonnollista suhtautumista eri maista tulevia kohtaan. Kampanjan yhtenä tavoitteena on tuottaa asianja totuudenmukaisia tietoja ja korjata väärinkäsityksiä. Tulevia suunnitelmia ovat muun muassa, koulukampanjat, joissa peruskoulun ala-asteelle suunnattaisiin kulttuuriesittelyä ja yläasteelle rasismin vastaisten ryhmien vierailuja jne. Ensimmäinen varsinainen tapahtuma on kansainvälisenä opiskelijan päivänä keskiviikkona 17. marraskuuta klo 17.30, jolloin kulttuuriohjelmaa on luvassa kävelykadulla. Teksti: Jonna Haapanen Virallinen kommentaattori: Hanna Onvven Yliopiston hallitus linjasi 22 mmk henkilöstösäästöjä äätoiminen tuntiopetus vähenee rajusti Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO RihtoJ^ Alasinkatu 1-§, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 Yliopiston hallitus on linjannut periaatteet ensi vuoden henkilöstömenojen säästöille. Yliopisto joutuu ottamaan eri tavoilla palkkakustannuksista 22 miljoonaan markkaa. Yliopiston ja sen toimintayksiköiden rakenteellisella kehittämisellä nipsaistaan vähintään 4,2 miljoonaa markkaa. Tähän sisältyy tehtäväja organisaatiomuutoksia ja yliopiston tulojen lisäyksiä. Noin 20 päivän lomautuksella yliopisto säästää enintään 7,6 miljoonaa. Säästöjä voi kertyä myös palkattomista virkavapauksista, mahdollisista lomarahan vaihdoista vapaaksi ja muista vapaaehtoisista toimista. "Muilla järjestelyillä" katetaan enintään 10,2 miljoonan markan säästöt. Tämä tarkoittaa tuntiopetuksen vähentämistä 6,2 miljoonalla markalla, virkojen täyttämättä jättämistä y ms. Tuntiopetuksen raju leikkaus merkitsee mullistuksia muun maussa opettajainkoulutuslaitoksessa. Tavoitteena on ottaa tuntirahoja pääasiassa päätoimisesta tuntiopetuksesta. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet olisivat linjanneet säästöt hieman toisin. He olisivat ottaneet 6,2 miljoonaa markkaa "rakenteellisella kehittämisellä" eli 2 miljoonaa enemmän kuin nyt otetaan. Tuntiopetuksesta ja muista "järjestelyistä" opiskelijat taas olisivat ottaneet 2 miljoonaa vähemmän. Hallituksen kolmen opiskelijajäsenen voima ei riittänyt päätöksen muuttamiseen. Tarja Hietaniemi, Matti Mäkinen ja Ville Elonheimo saivat muutettua päätöksestä ainoastaan yhden sanan: "muista järjestelyistä" otetaan "enintään" 10,2 miljoonaa markkaa, kun esityksessä luki "vähintään". "Tutkimus ja hallinto yliopiston pääalat" Hallituksen opiskelijajäsenet saivat kuitenkin liitettyä päätökseen ponnen, jossa moititaan tuntiopetuksen rajuja leikkauksia. "Tehtyä periaatepäätöstä lienee tulkittava siten, että yliopiston päätoimialana on tutkimus ja hallinto, kun taas opetus on välttämätön taakka", letkautetaan opiskelijoiden ponnessa. Hietaniemen, Mäkisen ja Elonheimon mielestä olisi parempi tavoitella pysyviä säästöjä, koska rahat tulevat vähenemään jopa ensi vuoden tasosta. Opiskelijat ehdottavat muun muassa samansisältöisten kurssien järjestämistä laitosten yhteistyönä, laitosten hallinnon sovittamista yhteen, keskushallinnon työn "järkeistämistä", jotta hallinnon henkilökuntaa voidaan vähentää ja laitosten välistä tutkimusyhteistyötä. Hietaniemen, Mäkisen ja Elonheimon mielestä supistukset johtavat rajuun opetuksen määrän ja tason laskuun. Ne taas merkitsevät opiskeluedellytysten heikkenemistä ja johtavat opiskeluaikojen pidentymiseen. "Odotettavissa on myös se, että Jyväskylän yliopisto ei enää olisikaan Suomen tavoitelluin yliopisto", ponnessa ennakoidaan. "Tuntiopetuksella on monilla laitoksilla saatu opetusohjelmaan sellaisia aloja, joihin laitoksen vakituinen henkilökunta ei omaa pätevyyttä. Tuntiopetuksen kuihduttaminen johtanee useilla laitoksilla opetuksen kapea-alaisuuteen ja sitä myötä huteroittaa laitoksen toimivuutta kansainvälisessä akateemisessa yhteisössä", hallituksen opiskelijajäsenet kirjoittavat. Jouni Vauhkonen ci> Mikrot, kirjoittimet ja ohjelmat edullisesti!!! esim. 486SX/25, 4 MB, 85 MB HD, VGA Hintaan: 8500,Kirjoitin: 1300,