Z3ä Jyväskylän ylioppilaslehti 1. 11. 1989 N:o 12 29. vuosikerta t'*tW mmi^ & 9 ti;;. ; m& s " • • • • • . • ; ; . : . : s ' « a i?' mH9 • " .»sllf Ä ,:,,,.,.. VALITSE OMA naama 7, ja 8 . i i .
2 Ylioppilaskunnan tärkein tapahtuma — pikakatsaus vaalien teemoihin Ainakin teoriassa ylioppilaskunnan tärkein tapahtuma on meillä Jyväskylässä jokavuotiset ylioppilaskuntavaalit. Ne ryhmittymät, jotka ylioppilaskunnan valtaa ovat hamuamassa ovat avainasemassa siinä minkälainen kuva edustajistosta syntyy. Ryhmien kirjoittamissa vaalipuffeissa, jotka löytyvät sisäsivuilta löytyy sitten se villakoiran ydin, joten ne on luettava tarkkaan. Tässä kuitenkin muutamia kommentteja. Tämävuotiseen hallitukseen ollaan miltei konsensuksenomaisen tyytymättömiä. Siinä absurditeetti numero yksi: Kaikkien ryhmien hallitukseen ei ole juuri kukaan tyytyväiKaiK. en. ' . en konsensuksen aihe tuntuu olevan äänestysproToinen koi. . . . . . . . , , . „ , : on jopa noussut viimeaikoina, ei kukaan sentti. Koska se on Jof . ' . ole siitä juuri huolissaaH: Absurditeetti numero kaksi: mikään ryhmä ei pidä kummoi§in^kaan huolenaiheena sitä, että heitä on tukemassa vain parisataa opiskelijaa. Oma lukunsa on tietysti keskustaopiskelijoiden laskutekninen teoria, jonka mukaan äänestysprosentiksi saadaan jopa 40 %. Käydäänpä läpi ryhmittäin. Kumman Luja; ryhmä kehuskelee läsnäoloprosentillaan, mutta entäs ne teot? Ryhmän aktiivisin edustajistojäsenkin teki loikkauksen. Ryhmän ajamat asiat ovat aitopopulistisesti mm. keskioluenmyynti Ulpukkaan ja Lillukan kalusto uusiksi. Demarit taas ajavat opintotuen kehittämistä. Aika kaukana tuntuvat olevan emäpuolueestaan, jos muistetaan ensi vuoden budjettia. Demarien huolenaihe on myös ylioppilastalon saneeraus. Se on tulossa. Tuhatkunta on yhtä kuin kokoomus. Sen julistusta saa lukea kymmeneen kertaan, mutta ei siitä mitään löydä. Sensijaan fraasit: "yhteiskunnallinen kehitys, sääntöjen suoma mahdollisuus, kokonaisuutena kehittäminen, pitkäjänteisyys", ovat heidän mieleensä. Keskustaopiskelijatkin ajavat opintotuen asiaa, jopa kansalaispalkaa sekä välitutkintoja. He eivät ole nykyisen yksivuotisen edustajiston kannalla. Tämä pieni ryhmä ei ole kuluvana vuonna juuri ääntä itsestään pitänyt, pikemminkin päinvastoin, mutta vaaleihin näköjään sekin heräsi. Pörssi tuntuu piristyneen. Yritystoimen juoksupojista on tulossa vaikuttajia myös muilla aloilla. Toki talous on yhä sydäntä lähinnä. Kaksivuotinen vaalikausi tuntuu olevan myös heidän asiansa. Reunion on kokoomuksen linjoilla ainakin siinä, että vaalipuffissa ei saa sanoa mitään. Vai eikö yksimielisyyttä löytynyt minkään sanomiseen? Ryhmä kehuu aloitteillaan, joita on totta tosiaa tehtailtu, mutta niiden sisältö on usein ollut sitä jätätä. Ainoaksi lievän anarkismin kannattajaksi osoittautuu Faust, entinen Mephisto, joka tunnustautuu radikaaliksi keskustelupiiriksi. Yhden miehen hiljaisen opposition tänä vuonna muodostanut ryhmä kuuluttaa opiskelijoita "terrorisoimaan edustajiston kokouksia" ja ajaa opiskelijoiden esitysoikeutta edustajistoon. Kokonaisuus? Näillä asetelmilla voi vain arvella, että ainoa mahdollisuus on äänestää henkilöä. Jos jokaisella ehdokkaalla on kymmenen tuttavaa saadaan äänimääräksi 1250. Jyväskylän ylioppilaslehti 1. 11. 1989 Kalat saastuttavat vesistöjä, linnut pilaavat ilman Nuori Kekkonen Haamu kummittelee yliopistossa, opetusvelvollisuuskokeilun haamu. Opiskelijoiden työmäärää on ehdottomasti lisättävä. Työvelvollisuuskokeilu pitää muuttaa pakkotyökokeiluksi. Eräillä laitoksilla tämä on omatoimisesti jo ymmärretty ja ryhdytty toimeen. Kun ennen luentosarjan saattoi suorittaa pelkästään tentillä, niin nyt samasta asiasta tehdään 10—15 sivun essee ja tentti. Luentojen vähentämisen syvin olemus on nerokkaasti oivallettu myös sellaisissa pedagogisissa kokeiluissa, joissa luentosarjan korvaa 2000 sivua hauskaa ja helppoa tekstiä. Näiden esimerkkien mukaisesti opiskelun paisuttaminen on vietävä täydelliseen loppuun saakka. Lisää läsnäolopakkoja paikoissa! Opiskelijoita ei tule kuulla työvelvollisuuskokeilun seurauksista, sillä heidän saamansa tieto on liian subjektiivista: he saavat nauttia kokeilun erinomaisuudesta vain oman elämänsä kokemuksilla ja näkevät tutkintovaatimukset kokonaan käytännössä. Työvelvollisuuskokeilun mahdollistamat kokeilut on ehdottomasti kiellettävä. Onneksi niitä ei ole juuri ilmaantunut. Pienryhmien rakentaminen, projektit ja muukin humpuuki on kuitenkin varmuuden vuoksi estettävä. Ehkä näiden pakkojen kiertämisykrityksistä tulisi mielenkiintoisempia kokeiluja kuin "vapauttamalla" opettajat työvelvollisuuksista. • • • Muuten olen sitä mieltä, että esitys ammattikorkeakouluista täytyy ehdottomasti toteuttaa. Vaihtoehtoja on turha edes yrittää miettiä tai esittää, sillä opetusministeriö on keksinyt täydellisen idean, eikä sitä saa ymmärtämättömät arvostella. Turun yliopiston anatomian professori Mikko Niemi on ymmärtämättömyyttään vaatinut, että opetusministeriön tulisi luopua ammattikorkeakoulujen perustamisesta. Hänen mielestään ministeriö pyrkii vain käyttämään "tiedettä" ammattitutkintojen arvon kohottamiseen. Mikko Niemen täytyy olla väärässä, sillä hän on opetusministeriön korkeakouluja tiedeosaston entinen päällikkö. Mikkeliin on ehdottomasti saatava Erkki Liikasen (sd) nimeä kantava ammattikorkeakoulu. Vaadin (poro) sitä! Valtakunnan etu on sitä, että ahtaista maakunnallisista näkökulmista rakennetaan lisää hajasijoitettuja kapeita korkeakouluja. Älkää hyvät ihmiset äänestäkö ylioppilaskunnan vaaleissa. Sillä jos äänestysprosentti pysyy riittävän alhaisena, minun yhdellä äänelläni on todella merkitystä. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu. Päätoimittaja Eero Leppänen p. 617288 Ulkoasutoimittaja Tuija Tarkiainen Ilmoitukset Kari Johansson Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo. Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä p. (941) 617 288. Ilmestyy Jyväskylän yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362. Ilmoitushinnat: tekstissä 3.80, takasivulla, 4.50 etusivulla 5.50. Väri ja määräpaikkalisä 0.65 palstamillitmeriltä. Pankit: KOP Mattila, Keski-Suomen Sp, SYP Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, Postisiirtotili TA 74517-4. Avustajat ruotivat mennyttä ja luotaavat tulevaisuutta jälleen KESKIVIIKKONA 1.10. kello kahdeksantoista. Ylioppilastalon yläkerrassa Jyväskylän ylioppilaslehden toimitustiloissa. Näin on päätetty. Tänä vuonna on sitten jäljellä enää kolme numeroa, jotka ilmestyvät seuraavanlaisessa järjestyksessä 15.11., 27.11. ja 13.12. että näin.
Neuvostoliiton vankiloissa istuu tällä hetkellä noin kolmesataa aseistakieltäytyjää kärsimässä 1—3 vuoden vankeustuomioita, kertoi puna-armeijan upseeri ja aseistakieltäytyjä Juri Krasnorutski Jyväskylässä keskiviikkona 18.10. Hänen matkakumppaninsa Oleg Abolin oli puolestaan ehta neukkudemari. Hän kertoi, että maassa ollaan perustamassa sosialidemokraattista puoluetta ensi vuoden puolella. Miehet kävivät Jyväskylässä Sadankomitean ja JYY:n vieraina. He olivat osa sadan kansalaisaktivistin seuruetta, joka vieraili Suomessa viikkoa ennen itseään Gorbaa. Kumpikin Jyväskylässä vieraillut slobo edusti ryhmää, jonka aktiivit eivät ole aiemmin päässeet ulkomaille. :N VANKILOISSA SATOJA ASEISTAKIELTÄYTYJIÄ Moskovalainen Juri Krasnorutski (23) on aktivisti valtakunnallisessa Doverieeli Luottamus-liikkeessä. Liike on syntynyt 1982, ja sitä voi luonnehtia radikaaliksi valtiovallasta riippumattomaksi rauhanliikkeeksi. Sen toiminta-alueita ovat esimerkiksi aseistakieltäytyjien tukeminen ja ydinvoiman vastustaminen. Krasnorutski valmistui viime keväänä lentokoneinsinööriksi Moskovan ilmailuinstituutista. Neukuissa tekniset korkeakoulut on militarisoitu: joka viikko on kahdeksan tuntia ns. sotilaallisia oppitunteja, joissa miehet koulutetaan luunanteiksi ja naiset — kriisiajan sairaanhoitajiksi. Valmistumisen jälkeen miehet voidaan kutsua vielä varsinaiseen armeijaan kahdeksi vuodeksi. Juuri vakinaisesta armeijapalveluksesta Juri kieltäytyi viime keväänä, ja hänet saatetaan tuomita siitä hyvästä kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Se, että hän sai rikoksentekijänä ulkomaanviisumin, johtunee kansainvälisestä painostuksesta ja virastojen välisestä (tahallisen?) huonosta tiedonkulusta. Juri palasi viikon vierailun jälkeen back to the USSR. Hän olisi voinut hyvin loikata Suomesta eteenpäin länteen, mutta sitä hän ei aikonut tehdä kiusallakaan. Todennäköisesti moni viranomainen olisi huokaissut helpotuksesta, jos hän olisi loikannut. HEIMOVELJET HERÄÄVÄT Aseistakieltäytyjien määrä on neukuissa vähäinen: virallisen tilaston mukaan viime vuonna tuomittiin 134 nuorta miestä vankeuteen vakinaisen palvelun välttämisestä. He olivat etupäässä uskonnollisia kieltäytyjiä, eikä heidän lukumääränsä ole oleellisesti kasvanut viime vuosina. Tilanne voi muuttua nopeasti, sillä aseistakieltäytyjäliike on leviämässä monien vähemmistökansallisuuksien pariin. Esimerkiksi Liettuassa on tänä vuonna jo nelisenkymmentä miestä kieltäytynyt palvelemasta "Neuvostoliiton miehitysarmeijassa". Samantapaista kansalliselta pohjalta nousevaa liikettä organisoivat Erik Kross ja kumppanit Tartossa, Eestissä. Ensimmäinen eestiläinen poliittinen aseistakieltäytyjä, Erkki Luik, sai syyskuussa puolitoista vuotta ehdollista pakkotyötä. (Rangaistus muuttuu ehdottomaksi, jos ja kun hän kieltäytyy vielä toistamiseen.) Neukkujen korkeakouluissa on käynnistynyt opiskelijoiden joukkomittainen boikottiliike sotilaallisia oppitunteja vastaan. Juri Krasnorutski ei odota nopeita muutoksia neuvostomilitarismin purkamisessa. Siviilipalveluslakia ei tule ainakaan muutamaan vuoteen. Sen sijaan on virinnyt keskustelu yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta ja armeijan muuttamisesta ammattilaispohjalle USAn malliin. ILMIELÄVÄ MENSHEVIKKI Moskovalainen yhteiskuntatieteilijä Oleg Abolin (35) toimii Demokraattinen perestroika -järjestössä, jonka arvomaailmaa hän luonnehtii sosialidemokraattiseksi. Hänen järjestönsä kokoaa yhteen samanhenkisiä lafkoja kautta neukkujen, ja tavoitteena on pitää Neuvostoliiton sosialidemokraattisen yhdistyksen perustava kokous ensi tammikuussa Tallinnassa. Demarit eivät ole ensimmäinen ryhmä, joka lähtee kilpailemaan Neuvostoliiton kommunistipuolueen kanssa, tätä ennen ovat puolueiksi julistautuneet esim. yleisporvarollinen Demokraattinen liitto (1988) ja lähellä vihreää aatemaailmaa oleva Radikaaliyhdistys (1989). Myös jeltsiniläisillä kansanrintamilla on paikallisten puolueyhdistysten piirteitä, vaikka ne virallisesti vannovatkin uskollisuutta NKP:lle. Uudet puolueet karttavat nimessään sanaa "puolue", koska sillä sanalla on neukuissa vielä huonompi kaiku kuin lännessä.
4 uutisia Työvelvollisuuskokeilu — kehitys edistyy ja kaikki hyvin? Viime vuoden aikana suunniteltu ja nyt syksyllä alkanut työvelvollisuuskokeilu ottaa ensiaskeleitaan Jyväskylässä. Tukija seurantaryhmän syksyn ensimmäisessä kokouksessa yritettiin luoda jonkinlaista kuvaa siihen, missä mennään vai mennäänkö vielä missään. Syksyn aikana on tehty parikymmentä teemahaastattelua eri laitoksilla eri henkilöstöryhmien edustajille siitä, mitä laitoksilla on tapahtunut. Kokeilu tuntuu kokonaisuudessaan askeltavan näin alussa kuin mumm& lumihangessa, mutta joitafcraj merkkejä kehityksestä on ofct havaittavissa. Ensimmäinen raportti seurannasta ilmestynee joulukuussa Opiskelijat asiantuntijoita Haastatteluissa oli tullut esille asia, jonka olisi syytä suunnata voimakkaasti tulevia tutkimuskohteita: opiskelijat tietävät parhaiten, mitä laitoksella kokonaisuutena tapahtuu. Opettajakunta on selvillä yleensä vain omasta opetuksestaan, kollegan opetuskäytännöistä harvemmin keskustellaan, puhumattakaan että luotaisiin laitokselle kokonaisia pedagosia suunnitelmia opetuksen pirstaleisuuden korjaamiseksi. Suunnittelukäytäntöj ä kokeilu ei ole tostaiseksi onnistunut juurikaan muuttamaan. Yliopistolla kärsitään jonkin verran sairaudesta nimeltä rutiiniriippuvuus — vanhat tutut tavat luovat perusturvallisuutta. Opiskelijoiden asema asioiden valmistelussa on edelleen keskimääräisen kehno ja siitä huonompaan. Opettajan työ: 40 opintoviikkoa? Opettajakuntaa närkästyttää viimekeväisen suunnittelurulianssin jälkeen 1 600 tunnin keinotekoinen työaika, johon olisi mahduttava. Moni tekee huomattavasti suuremman tuntimäärän, mutta sitä ei ole voinut merkitä työsuunnitelmaan. Tilanne on aivan sama kuin opintoviikoissa: joku toinen tulee ja vetää hihasta lukeman, joka ei kerro mitään todellista ja jota ei voi käyttää muuhun kuin numeroilla kikkailuun kerran vuodessa. Toivottavasti tämä tilanne luo opettajakunnan keskuudessa hieman enemmän ymmärtämystä opiskelijoiden ikuisille valituksille opintoviikoista ja niiden poistamisesta. Tähän kokeilu antaisi kyllä mahdollisuuksia, jos niihin olisi rohkeutta tarttua. Asiaa valmistellaan ylioppilaskunnassa, jos asia tuntuu läheiseltä, soittele vaikkapa opintoviikkoasiantuntija Vauhkoselle p. 261 948. Mahdollisuuksia olisi myös tehdä graduja kokeilun aikana teemana opiskelu ja opetus. Eri tiedekuntien yhteiset, monitieteiset laajemmat projektit saattaisivat olla uusi ja mielekäs tapa tuottaa tärkeää, laadullista tietoa opiskeluun liittyvistä asioista. Tarttuuko ehkä joku aikaansa seuraava professori ohjaksiin? Yliopisto voisi muutenkin tukea opiskeluun kohdistuvaa tutkimusta luomalla jonkinlaisen stipendijärjestelmän opiskelijoille, jotka ovat halukkaita tutkimaan opiskelun ongelmia ja kehittämistä. Tarkempia tietoja seurannasta saa soittamalla KTL: ään herroille Konttinen ja Välimaa. Allekirjoittaneelle voi välittää viestejä asioista, joita toivotaan otettavan perusteellisemman keskustelun kohteeksi. Outi Kinttula Julkilausuma Suomen Ylioppilaskuntien Liitolle Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta on seurannut huolestuneena ammattikorkeakouluista käytyä keskustelua. Opetusministeriön käynnistämässä keskustelussa ei ole suhtauduttu hankkeeseen tarpeeksi kriittisesti. Nähdäkseni SYL:n tehtävänä on toimia opiskelijoiden etujärjestönä eikä suinkaan Opetusminsteriön talutusnuorassa. Ne perustelut, joita Opetusministeriö ja SYL ovat ammattikorkeakouluista käytävän keskustelun aikana esittäneet, eivät ota huomioon niitä resurssiongelmia, joita hankeen toteuttaminen väistämättä aiheuttaa. Ei liene syytä olettaa, että esim. kaupallisen ja teknisen alan opetusta voidaan järjestää lisensiaattija tohtorivoimin. Jo tällä hetkellä yliopistoissa ja korkeakouluissa vallitsee pula pätevästä henkilökunnasta. Lisäksi on huomioitava, että ammattikorkeakouluhankkeeseen liittyy myös lukuisia muita kaikkia tieteenaloja koskevia ongelmia, joita käydyssä keskustelussa ei ole huomioitu. Nähdäksemme Suomen Ylioppilaskuntien Liitto on toiminut hätiköidysti kiinnittämättä huomiota muihin keskisasteen kehittämisratkaisuihin. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Leipäliike leviää — ostoboikotti myös Jyväskylään! Ilokivelle jatkoaika Opiskelijat säästävät pitkän pennin taksirahoistaan kun Ilokiven viikonloppujatkoaika astuu voimaan 10.11. Pitkään haluttu oikeus pitää ravintolaa auki kello kahteen on nyt siis saatu. Samoihin aikoihin pitäisi myös Ilokiven peräosan baaritiski saada kuntoon. Alkoholipolitiikan vapautuminen suomenmaassa näkyy myös siinä, että ylioppilastalon yläkerran "monikäyttösali" pystyy järjestämään tarjoilua sitä erikseen anomatta. Pelkkä ilmoitus riittää. Kysymyksessä on siin eräänlainen vakituinen tilapäisoikeus. Yritystoimenjohtaja Jouko Utriaisen mukaan yläkertaa tullaan käyttämään ravintolasalina "valtakunnallisissa tilaisuuksissa ja isommissa juhlissa", eli niinkuin tähänkin asti, mutta yksinkertaisemmin. YLIOPPILASKUNTAVAALIEN VAALIVALVOJAISET ravintola Rentukassa keskiviikkona 8. 11. 1989 alkaen klo 20. Radio Jyväskylä lähettää valvojaiset suorana lähetyksenä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI toimitetaan tiistaina marraskuun 7. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 8. päivänä 1989 seuraavasti: ti 7. 11. klo 10—16 yliopiston päärakennus klo 10—16 MaA, Mattilanniemi klo 16—20 pääkirjasto ke 8. 11. klo 10—16 yliopiston päärakennus klo 10—16 MaA, Mattilanniemi klo 16—20 ylioppilastalo klo 16—20 Lillukka, Kortepohja Edustajisto valitsi SYL-kokoustelijat Ylioppilaskunnan edustajisto herkesi kriittiseksi valitessaan edustajia Suomen ylioppilaskuntien liiton liittovaltuustokokoukseen. Edustaja Olli-Pekka Ahtiainen vaati periaatekeskustelua siitä edustaako SYL enää Jyväskylän ylioppilaskunnan näkemyksiä ja pitäisikö liittokokoukseen lähettää Jyväskylästä ketään. Ahtiainen poistui heti puheenvuoronsa jälkeen ja niin nimiien ehdottelu pääsi käyntiin. Periaatteessa periaatteellinen keskustelukin käytiin nimiä nimettäessä ja tultiin samalla siihen tulokseen, että kokoukseen kannattaa edustajat lähettää. Ylioppilaskuntaa liittokokouksessa edustavat Jyväskylästä Antti Määttä, Timo Helosuo, Tarja Parviainen, Ahti Ruoppila, Päivi Saarimäki, Sari Muona ja MinnaMari Parkkinen. Onko Jylkkäri sensaatiolehti? Osallistu kuumaan Jy!kkärikeskusteluun! Mitä lehdessä on vikana? Onko lehti törkeä? Hakeeko se sensaatioita? Pitäisikö sen hakea sensaatioita? Jylkkärin kuuma linja on auki torstaina 2.11. kello 13.00—14.00. Silloin voi soitta numeroon 617 288 ja kertoa mielipiteensä avoimesti. Päätoimittaja itse vastaa puhelimeen. Vaikuta lehden tulevaisuuteen. Soita. Sahel -opintopiiri alkaa Jyväskylän kehitysmaayhdistyksen kaikille kiinnostuneille avoin opintopiiri alkaa maanantaina 6.11. klo 19. Ensimmäinen kokoontuminen on Pellonsyrjän yhteisössä Vaajakoskella. Tarkempi osoite on Pellonpääntie 21, ja perille pääsee astumalla Kirkkopuistossa bussiin n:o 1, ajamalla päätepysäkille ja kävelemällä rannassa päin näkyvään (?) suureen, keltamultamaalattuun puutaloon pihan puolelle. Jos näistä opastuksista huolimatta huomaat eksyneesi, tai jos haluat jo etukäteen kuulostella, mitä oikein tuleman pitää, voit soittaa joko Kari-Matti Vuorelle p. 292 454 (työ) 665 987 (koti) tai Sari Vanhaselle p. 271 583. (Jälkimmäinen Kari-Matin puhelinnumeroista on Pellonsyrjään.) Demoja Kampuksen kaikuun Kampuksen kaiku esittää loppusyksystä ohjelman, jossa esitellään ylioppilaskunnan piirissä toimivia bändejä. Jos sinulla ja yhtyeelläsi on esittämiskelpoinen demonauha, niin lähetä se Kampuksen kaikuun taustatietoineen ja yhteystietoineen 15.11. mennessä kulttuuriohjaajalle, Keskussairaalantie 2, 40600 JKL tai suoraan yo-talolle. Tampereella ja Turussa alkavat leipäboikottiviikot 13.11. Mukana leipäliikkeessä ovat olleet myös Helsinki ja Porvoo. Leivän hinta on noussut huimasti viime vuosina. Leipäliikkeen tarkoituksena on lähinnä kritisoida kauppojen ja tukkuliikkeiden suurta osuutta leivän hinnassa. Jyväskylässä ainakin JYY:n sosiaalivaliokunta on päättänyt liittyä leipäboikottiin 13.11. alkavalla vikolla. Viikon tarkoituksena on levittää kuluttajatietoutta ja opetella leipomaan leipää itse. Leipää leivotaan maanantaina 13.11. Kortepohjan Mja P-talojen yhteiskeittiöissä klo 16 alkaen. Seuravana päivänä jaetaan leipiä ja leivänteko-ohjeita kaupungilla. Viikon aikana järjetetään myös tiedotus-ja kyselytilaisuus, jonne tulee alustaja Kuluttajaliitosta. Sosiaalivaliokunta haastaa JYY:n muutkin tahot sekä laitokset ja ainejärjestöt mukaan leipälakkoon. Kenen leipää syöt... Mukaan lähtijät ottakoot yhteyttä JYY:n sosiaalisihteeriin p. 617063. Taloustieteilijät mukana auttamassa 13. —14.10.-89 vietettiin SPR:n virallisia nälkäpäiviä ympäri valtakuntaa. Jyväskylässä SPR:n apuna olivat mm. Mattilanniemen taloustieteilijöiden ainejärjestöt: AIESEC-Pörssi, Pörssi jaDumppi. Kun AIESEC-Pörssi alkoi suunnitella jokavuotista kauppakadun approbaturiaan, tällä kertaa yhteistyössä Fokuksen kanssa, päätettiin appron tuotto lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Fokus lupasi lahjoittaa oman osuutensa syöpälapsille, kun Aiesecin kohde jäi siinä vaiheessa vielä auki. Samaan aikaan SPR otti yhteyttä Pörssiin ehdottaen yhteistyötä. SPR kaipasi lisävoimia nälkäpäivän tempaukseen Jyväskylässä 14.10. Yhteisovimin Pörssi, AIESEC-Pörssi ja Dumppi keräsivätkin kolmen tunnin aikana 2260,25 mk myymällä nälkäoptioita ja mainostilaa haalareihin. Kun tähän summaan lisätään Aiesec:n osuus em. poikkitieteellisestä kauppakadun approbaturista, nousee summa lähemmäs kolmea tuhatta markkaa. Yhteistyötä päätettiin jatkaa ensi vuonna, jolloin taloustieteilijöiden harteille jäävät lähinnä paikkakunnan yritykset. Kiitämmekin täten kaikkia keräykseen osallistujia ja toivomme runsasta osallistumista myös ensi vuonna. Kiitos!!! Timo Koivunen AIESEC-Pörssi Mastot laivaan Torstaina 16. marraskuuta järjestetään kehitysmaakauppapurjelaiva Estellen tukibileet Ilokivessä. Mottona "Mastot laivaan". Sopimus Estellen takiloinnista on nyt lyöty lukkoon, ja työt aloitetaan maaliskuussa. — Ehkäpä jo ensi kesänä Suomen rannikolla lipuu ylväs uljas purjealus valmiina valtamerten valtaukseen.
MIKÄ OLI MAA, JOSSA KEKSITTIIN MAANVILJELYS? JONKA PORVARIT JOIVAT AAMUKAHVINSA KIINALAISISTA POSLIINIKUPEISTA? JOSSA YLÄLUOKAN TUNTOMERKKI OLI SHAMANISMI? JONKA METALLITEKNOLOGIA OLI N I I N TUNNETTUA, ETTÄ M A A N SEPISTÄ JA KAIVOSINSINÖÖREISTÄ TARJOTTIIN HUIMIA SUMMIA KANSAINVÄLISILLÄ ORJAMARKKINOILLA? JOKA TEKI VASTARINTAA EUROOPPALAISVALLOITTAJILLE NELJÄSTÄA VUOTTA? SE " M A A " OLI AFRIKKA ENNEN EUROOPPALAISMIEHITYSTÄ. A frikan historiassa vallitsee outo paradoksi. Homo sapiens kehittyi siellä, mutta maanosan villi luonto kykeni pitkään torjumaan Homo sapiensin asuttamispyrkimukset. Suurimman osan historiastalSrAfrikka on ollut harvaan asuttu, käyt ä ™ " ^ iVoirnontilainen manner. Vasta parituhatta mtSPsiHka ihminen alkoi tosissaan luoda tiheää asutu^ja-»mustaan Afrikkaan. Maata raivattiin viljej-vkst» le, metsiä kaadettiin, väestö kasvoi rautakaivoksia avattiin kaikkialla. Tämän kehityksen mahdollisti joukko keksintöjä. Tärkein niistä oli rauta, josta saattoi takoa kirveitä metsän kaatamiseen tai auroja maan kääntämiseen. Uudet viljelyskasvit — hirssi, durra, jamssi, banaani ja lopulta eurooppalaisten tuoma maissi — sopivat afrikkalaiseen ekologiaan paremmin kuin entiset ohra ja vehnä. Noin tuhat vuotta sitten asukastiheys oli kasvanut niin suureksi, että laajoilla alueilla alkoi syntyä kaupunkeja, valtioita, sodankäyntiin erikoistuneita luokkia. Oudonnimiset imperiumit —Songhai, Lunca, Kilwa, Mutapa —ilmestyivät maanosan vielä piirtämättömälle kartalle. Afrikka on siis nuori maanosa. Toisaalta se on tavattoman vanha. Siellä lienee keksitty ensimmäisenä maanviljelys (Saharassa 6000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, kun se ei vielä ollut aavikkoa). Siellä syntyi eräs maailman vanhimpia valtioita, Egypti. Mahdollisesti roudansulatus on keksitty itsenäisesti eri puolilla Afrikkaa niihin aikoihin kun Su#MHf$a : tunnettiin vasta pronssi ja sekin va¥ n t u ° n t k a ^ r a n a Afrikkalainen rmetallinkäsittelytaito&gg e ollut pitkään n^aailman huippuluokkaa. i>c tunnettiin nift* 1 Intian ruhtinaskunnissa kuin Latinalaiset 1 Amerikan orjatyövoimalla pyöritetyissä kaivoksissa. Metallinjalostuksen i^! f , w .u lienee saavutettu ns. Luba-Lundjkulttuurissa nykyisen Zairen alueella. ^ e j | j muodostivat tämän kulttuurin ^ u o k a n kauppiaitten, sotapäälliköiden j ^ s h a m a a . nien ohella. Sen sijaan Intian valtamerellä afrikkalaiset omaksuivat valtameripurjehduksen mm. arabeilta. Vuoden 100P tienoilla itärannikolle oli kehittynyt kukoistava svvahilikulttuuri. Se oli:läntisin leniki kauppaketjussa, joka ulottui Japanista ja Kiinasta Indonesian ja Intian-kautta Arabiaan ja lopulta Mosambikiin asti. Svvsnilikauppiaat loivat kauppareitit vielä syvälle sisämaahan, Zimbabvven kulta-alueilfe. Sw^iilikulttuuri oli vaurasta ja islaminuskoista s afroarabialaista sekakulttuuria, jolla oli oma kieli ja kirjallisuus. Se oli jakaantunut kilpaileviin kaupunkeihin, joista voimakkain oli Kilwa, "Afrikan Ateena", nykyisen Tansanian rannikolla. 1500rluvulla portugalilaiset murskasivat Intian valtameren kauppaverkoston. Heidän tarkoituksenaan oli pystyttää tilalle oma verkostonsa, mutta voimat eivät riittäneet siihen, Intian valtameren kauppa lamaantui vuosisadoiksi. Svvahilikulttuuri joutui 1500-luvulla Portugalin herruuteen. Sen kaupungit tuhottiin suurissa verilöylyissä. Swahilien vastarinta oli aluksi heikko — he eivät olleet varautuneet eteläisiltä meriltä tulevaan hyökkäykseen. 1600-luvulla svvahilit nousivat kapina» ja karkottivat portugalilaiset pois. Euro °ipa!aiset kykenivät alistamaan heidät ,e?rf aavan kerran 1880-luvulla. TAPPIO MERILLÄ 1400-luvulta, löytöretkistä lähtien, n ^ j i . ma alkoi yhdentyä nopeasti ja väkivaltais^. ti. Tällöin paljastui yksi afrikkalaisten kult tuurien kohtalokas puute — heikko purjehdustaito. Muutaman vuosisadan ajan eurooppalaiset hallitsivat Afrikan meriä vaikka eivät kyenneetkään valloittamaan laajoja alueita mantereesta. Syy purjehdustaidon heikkouteen selviää karttaa vilkaisemalla. Eurooppalaiset ja aasialaiset saivat harjoitella valtameripurjehdusta suojaisilla pikkumerillä — Välimerellä, Persianlahdella ja Indonesian saaristossa. Afrikkalaisten olisi pitänyt hypätä suoraan jokipurjehduksesta vaikkapa Atlantin ärjyviin myrskyihin. Teknologinen kynnys oli liian korkea. Toki valtameripurjehdusta yritettiin. Sata vuotta ennen Kolumbusta Songhain kuninkaat lähettivät laivastoja tutkimaan, mitä on Atlantin takana. Laivastot eivät palanneet. Kongon kuninkaat yrittivät oppia portugalilaisilta karavelipurjehduksen, mutta nämä eivät suostuneet opettamaan taitojaan edes kristityille afrikkalaiskuninkaille. KUINKA MAANOSA VALLATAAN Merten herruudesta huolimatta eurooppalaiset eivät kyenneet neljäänsataan vuoteen valloittamaan laajoja alueita mustasta Afrikasta. Maihinnoussut kariutuivat aseelliseen vastarintaan, suunnattomiin metsä-, savannija aavikkoalueisiin sekä malariaan, jolle afrikkalaiset olivat suhteellisen immuuneja. Eurooppalaisvalloitusta pohjusti tehokkaimmin Atlantin orjakauppa. Lähinnä 1600ja 1700-luvuilla Afrikasta rahdattiin Latinalaiseen Amerikkaan kymmenisen miljoonaa mustaa orjaa — parhaimmassa työiässä olevaa ja ammattitaitoisinta väestöä. Orjia h, n kittiin sodissa, joissa menehtyi ehkä parikymmentä miljoonaa ihmistä. Orjasodat militarj so i va t laajoja alueita, hajottivat suuret imp e r i u m it j a loivat eurooppalaisten kanssa liittoutuvia, tuliasein varustautuneita orjanmetsästäjävaltioita. Orjanmetsästys autioitti sisämaata, johti maaltapakoon ja rappeutti talouselämää. Myös arabit harjoittivat orjakauppaa, jossa välittäjänä toimi swahili kulttuuri. Tämä orjakauppa nousi kukoistukseensa myöhään, 1800-luvulla, ja sen keskukseksi tuli Zanzibar Tansanian rannikolla. Svvahilit möivät! kaiken kaikkiaan reilut miljoona ihmistä orjuuteen. Loptillisesti Afrikka vallattiin vuoden 1900 molemmin puolin käydyissä sodissa. Valloillajien työtä helpottivat eurooppalaiset t a u d M k u t e n isorokko. (Esimerkiksi Kapmaan khoikhoieli hottentottiväestöstä kuoli vuodenI1713 isorokkoepidemiassa 90 %.) Lisäksi «astakeksityt lääkkeet, etenkin malarialääke kiniini, auttoivat eurooppalaisia kestämään afrikkalaiset taudit. Ja kenties ratkaiseva tekijöä oli konekivääri, jolla niitettiin armottomasti maahan vastarintaa tekevät kansat. (Esimerkiksi saksalaiset tapp o i v a t ^ ^ 07 kolme neljäsosaa Namibian hererofskansasta. Loput pelastuivat pakenemalla :brittien hallitseman Betsuanamaan puolelle ja antautumalla briteille.) KAUPPAREITTI \ \ W KIINAAN K \y Jr V SVVAHILIKULTTUURI M « Z a n z i b a r POR TUGALILAISTEN KAUPPAREITIT I N T I A N VALTAMERI Eurooppalaismiehitys kesti vain pari sukupolvea, mutta se loi pohjan nykyiselle krooniselle talouslamalle ja valtaville ekologisille ongelmille. 1960-luvulle tultaesa eurooppalaisvalloittajat totesivat, etteivät heidän voimansa riitä pitämään miehitystä yllä. Siirtomaavalta korvattiin modernilla uuskolonialismilla, joka perustuu valkoisen miehen voimaan ja rikkauteen sekä mustan miehen ja naisen köyhyyteen ja heikkouteen. Voimme vain kuvitella, millaiseksi Afrikka olisi muotoutunut, jos Kongon kuningas Affonso olisi oppinut 1500-luvulla karavelipurjehduksen. Tai jos svvahilikaupungit olisivat torjuneet portugalilaisten pääsyn Intian valtamerelle. TAi jos Marokon hallitsijat olisivat onnistuneet estämään kristillisen Portugalin ja Espanjan muodostumisen myöhäiskeskiajalla. Eräitä tekstissä esiintyviä paikannimiä. Kartta kuvaa joitakin yksityiskohtia lukuunottamatta Afrikkaa vuoden 1500 tienoilla, portugalilaisten "löytöretkien" aikaan.
8 TOSI ASIAA EDUSTAJISTOSTA Eli lyhyt johdatus olennaiseen Edustajistovaaleissa 7. ja 8. marraskuuta valitaan ylioppilaskunnalle uusi edustajisto. Tähän asti kaikki on selvää, eikö totta. Entä sen jälkeen? Seuraavassa johdatamme lukijat kohti edustajiston ydintä. Erityisesti te ehdokkaiksi asettuneet, jotka ette ole tutustuneet aikaisemmin edustajiston toimintaan, lukekaa tämä. Ei sitten myöhemmin tarvitse sanoa kaiken tulleen yllätyksenä. Siis mikäli onnistutte tärkeimmässä, pääsette edustajistoon. ENNEN K U I N K A I K K I A L K O I K A A N Nyt marraskuussa valittavan uuden edustajiston suurin huippukohta tulee eteen ennen kuin istuntokausi edes alkaa. Nimittäin ensi vuoden hallituksen synnyttäminen. Ja se alkaa heti kun vähänkin tuloksia on tullut, jopa ennen sitä. Nimittäin vaalitulokset. Järjestäytymisistunnossa vielä tämän vuoden puolella sitten nimitetään hallitus ja edustajisto voi katsoa vapaa-ajan alkaneen. Seuraava merkityksellinen tehtävä tulee vasta vuoden kuluttua, budjetti vuodelle 1991. Sillä ylioppilaskunnassa ei niin sanottua valtaa käytä edustajisto. Sitä käyttää hallitus ja sen vanavedessä erilaiset johtoja toimikunnat. Ja näin, edustajisto luovuttaa vallan pois. Usein tämän saavat karvaasti kokea ihka uudet edustajat; he eivät ennätä hallituksen synnyttämiseen mukaan. Ja kaikki on ohi vuodeksi. MUTTA MITÄ TEHDÄÄN TODELLA Herää tietysti aiheellinen kysymys siitä, mitä edustajisto sitten tekee odotellessaan vuoden 1990 loppua ja silloisia budjettineuvotteluja. Vai tekeekö mitään. Otetaanpa esille ylioppilaskunnan vuosittain julkaisema kalenteri ja sieltä sivu 63. Näin löytyy liturginen teksti edustajiston asemasta: "Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistön keskuudestaan vuosittain valitsema 40-jäseninen edustajisto." Se siitä. Keskitytäänpä nyt siihen, mitä tällä hetkellä istuva edustajistomme on kuluvan vuoden varrella tehnyt. Pääasiallisin tehtävä on kokoontua kerran kuussa, lukukausien aikana luonnollisesti. Ja kerran kuussa edustajisto on hyväksynyt hallituksen esitykset, kuin 40-henkinen kumileimasin. "Edustajisto hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen." Toisteltu lause. Tämä johtuu pitkälle myös siitä käytännöllisestä kepposesta, jonka tämän vuotinen edustajisto teki itselleen; valitsi hallituksen jossa ovat edustettuina lähes koko systeemin ryhmät. Vain yksi puuttuu. Ja jos hallituksen takana on 39 edustajiston neljästäkymmenestä jäsenestä niin "oppositiopolitiikka" ei kelpaa edes huonoksi vitsiksi. Ei hallituksen esityksiä äydä näin ollen kyseenalaistamaan. Esityksiä on voinut käytännössä pitää jo päätöksinä. TOSITARKOITUKSELLA Joudumme siis vielä jäljittämään edustajiston omaa ydintä. Vaikka hallitus muodostettiin niin, ettei iso osa edustajiston jäsenistä varmaan edes huomannut sitä, ei hätää. Lohdutukseksi istuvat edustajat voivat valita toisiaan mitä erilaisinpiin valtuusja johtokuntiin. Kilvoittelun kärjessä ovat sellaiset edustukset, joissa kokoonnutaan Jyväskylän rajojen ulkopuolella. Niinpä esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittokokousedustajien valinta on aina yksi odotusajan huippukohdista. Saa matkustaa, nähdä vieraan kaupungin. Tositoimia riittää kuitenkin Jyväskylässäkin, monenmoisia luottamustehtäviä. Entä sitten nämä: JYY:n ja Poznan ZSP:n välisen yhteistyösopimuksen vahvistaminen, JYY:n ja Debrecenin KLTE/KISZ -komitean välisen yhteistyösopimuksen vahvistaminen, JYY:n ja Jaroslavin valtionyliopiston komsomol-komitean välisen yhteistyösopimuksen vahvistaminen... Ja edelleen, kohti kaikkein pyhintä. Edustajiston jäsenillä on mahdollisuus ja oikeus tehdä aloitteita ja julkilausumaesityksiä. Vaikka niistä ei aivan koko totuus edustajiston toiminnasta löydykään niin jotain ne kertovat kokonaisuuden osien eli yksittäisten edustajien ja ryhmien kiinnostuksen aiheista ja siitä mitkä asiat tunnetaan kaikkein tärkeimmiksi. Tärkeää ei ole se, kuka tai mikä aloitteet on tehnyt vaan se, että ne on tehty, tositarkoituksella. Aivan luettelonomaisesti: Mattilanniemi mukaan yo-kunnan sisäiseen puhelinverkkoon, Kortepohjaan tietokone ja ateljeetilat, JYY mukaan ekopankkiin, Rentukkaan kondomiautomaatti, JYY mukaan Afrikan Tähti ry:hyn, JYY järjestämään itsenäisyyspäivän juhlaa kuluvana vuonna. Siinä visaisia aloitteita vuoden varrelta. Ai niin, se kaikkein pyhin. Kaksi asiaa joille on hurrattu, kaksi asiaa joista on oltu yksimielisiä. Kaksi julkilausumaa, yksi keväällä, yksi syksyllä vuonna 1989. Baltian maat vapaaksi ja Suomen hallituksen on erottava. Ja tositarkoituksella. MIKKO HUSA -^ ^.'v ' V:;.:v $ f ' W/, EDUSTAJISTOON AIKOVIEN MIETTEITÄ Vuotuiset ylioppilaskuntavaalit ovat ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona 7. ja 8. 11. Ehdokkaita on tänä vuonna 125, mikä on kolmetoista enemmän kuin viime vuonna. Asetelmat ovat muuten identtiset viimevuotiseen verrattuna paitsi filosofian opiskelijoiden Faust on tällä kertaa mukana omillaan. Jylkkärin pikku vaalikysely lähetettiin kaikille ryhmille ja siinä toivottiin vapaamuotoisia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä ryhmä olette ja mikä teidät erottaa muista ryhmistä? 2. Mitä asioita ja ideoita haluatte erityisesti ajaa? 3. Onko teillä tiedossa lääkettä äänestysprosentin alhaisuuteen? Mikä on tulkintanne äänestysprosentin laskusta? 4. Miten arvioitte edustajiston toimintaa kuluvana vuonna? Hyviä lukuhetkiä vaikean valintatilanteen parissa toivoo Jyväskylän ylioppilaslehti. K U M M A N LUJA RY Ryhmittymämme on rekisteröity yhdistys. Säännöissämme sanotaan yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnan laadusta seuravaa: Yhdistyksen päätarkoituksena on yhdistää puoluepoliittisesti sitoutumattomia Jyväskylän yliopiston opiskelijoita. Yhdistys kehittää puoluepoliittisen sitoutumattomuuden pohjalta jäsentensä aktiivista osallistumista Jyväskylän yliopiston toimintoihin. Eduskuntavaaleissa olimme ensi kertaa mukana vuonna 86. Tällöin heltisi 6 paikkaa; nykyisin ryhmittymällämme on 9 paikkaa ja kuluvan kauden edustajiston kokouksissa paras läsnäoloprosentti! Emme ole sidoksissa mihinkään puolueeseen, Kuitenkin äänestyskäyttäytymisen perusteella voisi tulkita, että kuuluisimme sitoutumattomaan oikeistoon. Vastapainona vasemmistohaihattelijaryhmille. Tottakai myös me, kuten muutkin, haluamme ruokaa nälkäisille, asuntoja asunnottomille, rahaa rahattomille yms. Mielestämme kuitenkin ko. tarpeet tulisi täyttää ensin opiskelijoiden piirissä ja kun tämä on tehty, niin sitten vasta lähteä "parantamaan maailmaa". Ylioppilaskunnanhan pitäisi olla nimenomaan opiskelijoiden etujärjestö, eikä mikään joka asiaan sekaantuva universaali organisaatio. Tässä muutama ajatus, joita tulemme ajamaan — Ravintoloihin Rentukka ja Ilokivi sisäänpääsy ilmainen SYL:n kortilla — Lillukan kalusto uusiksi — hammaslääkärejä lisää YTHS:lle — keskiolut Ulpukkaan (ei B-oikeuksia, vain myyntioikeus) — JYY:n tiedotustoiminta mielekkäämmäksi (varsinkin uusille opiskelijoille) Äänestysprosentti on ollut jo pitkään kirkollisvaalien luokkaa (eli n. 20%). Syy tähän? On pohdittu ja pohdittu, miten saisi "massat" liikkeelle. Voisiko syynä alhaiseen äänestysprosenttiin olla se, että opiskelija on tyytyväinen oloonsa? Ei haluta muutosta. Ja vaikka haluttaisiinkin, niin ei viitsitä. Ei ehkä koeta asiaa "omaksi". Jollain tapaa opiskelija on vieraantunut omasta etujärjestöstään, ylioppilaskunnasta. JYY:n pitäisikin ryhtyä aktivoimaan jäseniään opiskelijakeskeisesti, eikä byrokratiakeskeisesti kuten on yritetty tehdä. Herääkin kysymysketä varten ylioppilaskunta on olemassa. Opiskelijaa, itseään vai ylioppilaskunnassa hiekkalaatikkoleikkejä leikkiviä pikkupoliitikoita varten? JSO Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat (JSO) erottaa muista edustajistoon pyrkivistä ryhmistä ryhmän pienuus. Kyllä. Mutta meidät erottaa myös se, että olemme poliittisesti sitoutunut ryhmä. Pyrimme vaikuttamaan asioihin paitsi pienellä kampuksellamme myös kaupungin-, valtakunnanja jopa maailmanlaajuisesti! Muista poliittisesti sitoutuneista ryhmistä meidät taas erottaa se, että jaksamme aina vaan taistella esimerkiksi opintotuen kehittämisen puolesta. Meillä on oikeus opintotukeen — miksi meidän täytyy sitoutua vuosikausien velkavankeuteen? Opintotuesta puolet olisi oltava lainaa, puolet opintorahaa. Opintorahan pitäisi olla sama kuin kansaneläkkeen perusosa ja täysi lisäosa n. 2000 mk/kk. Opintolaina ei olisi "pakkopulla", vaan opiskelija voisi itse harkita, haluaako hän kohottaa elintasoaan lainan avulla. Vaadimme: ylioppilaskunnan olisi tuettava opiskelijoista tehtävää tutkimusta. Tutkimustulosten avulla ylioppilaskunta voisi tehdä hyödyllisempää ja pitkäjänteisempää työtä opiskelijoiden keskuudessa. Myös ylioppilastalon remontti on pian käsillä. Talon käyttäjien siis kaikkien meidän — tulisi osallistua talon remonttiin jo suunnitteluvaiheessa. Opiskelijat sisustamaan omaa taloaan — näin saataisiin viihtyisä talo ja rahaakin säästyisi. Haaveenamme on keilahallin muuttaminen rock-klubiksi. Keilaajat ovat nimittäin siirtymässä Ainolaan ja tila jää ylioppilaskunnan käyttöön. Äänestysprosentti yo-kuntavaaleissa on viimeaikoina pyörinyt parinkymmenen kieppeissä. Poppakonstia ei äänestysprosentin nousuun ole, eikä tarvitsekaan olla. Kiinnostus taas herää aikanaan (toivottavasti!) "Äänestyspalkinnot" tms. ovat turhia — ihmisten täytyy itse huolehtia asioistaan. Siihen asti emme voi juuri muuta tehdä kuin pyörittää yo-kunnan toimintaa tällä pienellä porukalla, joka siitä töällä hetkellä on kiinnostunut. Mutta liian hyvin toiminta ei ole pyörinyt. Viime kaudella esimerkiksi edustajiston kokoukset ovat olleet vaisuja. Suuriin asioihin ei osata tai uskalleta tarttua. Edes provosoimalla edustajisto ei provosoitunut keskustelemaan — ainakaan järkevästi. Vaikka olemmekin inhorealisteja toivomme ensi kaudesta parempaa. R E U N I O N I Valituksi tulemisen sietämätön keveys: Reunionin 22-piikkinen ääniharava. Kriittistä opiskelijatoimintaa jo vuodesta 1?85 — eikä mikään inhimillinen ole meille vierasta. Olemme vapaita, vihreitä, vaihtoehtoisia, viriilejä, veministejä, vasemmistolaisia (vittumaisia..?). Vastustamme vilunkia, vääryyttä, voimattomuutta, vätystelyä ja Vistbackaa. Toiminta puhukoon puolestaan: männävuoden aktiivisin aloitteentekijä ja valiokuntien kantava voima. Pääoman sijasta käytämme omaa päätä. Edustamme vaihtoehtoista valinnanvapautta yli tiedekuntarajojen. — Ei mitään vellihousuja. KESKUSTAOPISKELIJAT 1. Keskustaopiskelijoiden ehdokkaat ovat mukana Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten toiminnassa. JOK on puolestaan Keskustan Opiskelijaliiton paikallisyhdistys. Olemme avoimesti poliittinen ryhmä, monet meistä toimivat aktiivisesti Suomen Keskustassa ja Nuoren Keskustan Liitossa. 2. Vaaliteemojamme ovat mm: — Opintotuki todelliseksi: hallituksen on toteutettava eduskunnan periaatepäätös (puolet opintotuesta opintorahaa, toinen puoli lainaa, piti toteutua jo vuonna 1990). Pankit pois lainanjakomarkkinoilta; tilalle esim. rahasto, josta lainat mak-. setaan. Jos lainaa vielä kuitenkin pitää pankeilta ottaa, niin maksakoon valtio
9 korot opiskeluajalta. Olkoon tavoitteena kuitenkin lainaton opiskelijan perusturva esim. kansalaispalkan muodossa. — Asuminen on perusoikeus. Yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan kunnolliset asunnot niin kuin muillekin ihmisille. On hyvä, että esim. JYY rakentaa uusia asuntoja, mutta se tehtävä kyllä kuuluisi yhteiskunnalle. — Välitutkinnot pitäisi jo palauttaa. Kaikki eivät välttämättä halua opiskella yhtä soittoa kymmentä vuotta, ja olisi ihan kätevää, että välillä saisi jonkun paperin tekosistaan. — Yliopistojen ja korkeakoulujen kansainväliseen opiskelijavaihtoon on saatava kunnon resurssit ja selvät sävelet muutenkin. Ja pitää myös muistaa, että meidän on pystyttävä asuttamaan ja elättämään tänne tulevat opiskelijat. Eikä ulkomailla opiskelevan suomalaisenkaan opintososiaalinen turva niin kummoinen nykyisin ole. — JYY:n vaalikausi kaksivuotiseksi; joka syksyiset vaalit ärsyttävät äänestäjiä ja vievät toiminnasta pitkäjänteisyyttä. 3. Äänestysprosentti ei ole itse tarkoitus. Sitäpaitsi äänestysprosentti on 80-luvun loppupuoliskolla pikkuhiljaa kohonnut. Äänestysprosentti lasketaan kaikista yokunnan jäsenistä, kun aktiiviopiskelijoita on todellisuudessa noin 4.000 (yo-kortin lukuvuositarran hakijoiden määrä), näistä laskettuna prosentti olisi jo lähellä 40. JYYssä on ollut viime vuosina noin puolitoistatuhatta aktiivista jäsentä, jotka ovat käyneet äänestämässä. Kiitokset heille siitä. Mutta kyllä JYY:n on katsottava peiliin ja kysyttävä missä vika piilee. Ilmeisesti ylioppilaskunnat ja niiden kattojärjestö Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ovat epäonnistuneet opiskelijoiden etujen ajamisessa niin pahoin, että luottamus on hävinnyt. Äänestäjiä on sen verran kuin kulloinenkin toiminta edellyttää. 4. Edustajiston asema ja merkitys kutistui, kun hallituksen asema taas vahvistui kaikkien edustajistoryhmien muodostaessa hallituksen. Toisaalta on ollut hyvä, että esim. suurissa rakennushankkeissa on löydetty nykysysteemillä hyvä yksimielisyys, toisaalta taas konsensus on lisännyt välinpitämättömyyttä edustajistotyöskenteIyyn. Siihen keskustaopiskelijatkin ovat ajoittain langenneet. Yritämme jatkossa paremmalla tarmolla, ja toivomme sitä myös muilta. PÖRSSI 1. Pörssin edustajistoryhmä on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja koostuu itsenäisesti ajattelevista, taloudelliset realiteetit huomioonottavista ihmisistä. Meidän mielestämme sitoutumattomilla ihmisillä on myös oikeus ja velvollisuus osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Me hoidamme asiat asioina tavoitteena järkevästi toimiva, jäsenistön tarpeet monipuolisesti huomioonottava ylioppilaskunta. 2. Suurella joukolla itsenäisiä ihmisiä on tietysti paljon kiinnostuksen kohteita. Ylioppilaskunnan vahva talous mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja koituu koko jäsenistön eduksi. Tämä koko jäsenistön taloudellisen edun ajamisessa me olemme asiantuntijoita. Myös korkeakoulupoliittiset asiat kiinnostavat meitä. Osallistumme aktiivisesti korkeakoulupoliittiseen keskusteluun opintoja tiedevaliokunnassa, JYY:n edustajistossa, valtakunnallisella tasolla (vahva edustus SYL:n tulevassa liittokokouksessa) ja yliopistomme sisällä (laitosneuvostoedustukset). Eräänä konkreettisena esimerkkinä hyväksyttiin edustajistossa kahden edustajamme julkilausumaesitys ammattikorkeakouluista koko JYY:n kannaksi. 3. Nopeaa keinoa ei ole, mutta jos jokainen ylioppilaskunnan jäsen uskoisi omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa, nousisi äänestysprosentti varmasti. Toinen tärkeä syy on mielestämme tietämättömyys. Suuri osa opiskelijoista ei edes tiedä, että mikä se sellainen ylioppilaskunta on, mitä siellä voi tehdä ja mihin sen kautta voi vaikuttaa. Parannusta tähän saadaan tehokkaammalla tutoreiden koulutuksella, jotta nämä voisivat antaa parempaa informaatiota uusille opiskelijoille. Toisaalta kaksivuotinen vaalikausi mahdollistaisi pitkäjänteisemmän edustajistotoiminnan ja lopettaisi jatkuvan vaalikarusellin. 4. Mielestämme edustajisto ei ole toiminut edes tyydyttävällä tavalla. Opposition puute ja kaikkien ryhmien hallituksessa valmiiksi sovitut asiat ovat lamaannuttaneet keskustelun edustajistossa. JYTK Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunta ry (JYTK) on Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan jäsenjärjestö. JYTK toimii ensisijaisesti JYY:ssä, mutta vaikuttaa myös muualla missä päätöksiä tehdään. JYTKissä on mukana opiskelijoita kaikista tiedekunnista. JYTK ei ole ainejärjestö eikä harrastusjengi, vaan se on poliittinen yhdistys, jolla on poliittisia päämääriä. Jytkiläiset ovat kiinnostuneita kaikista ylioppilaskuntatoiminnan kolmesta sektorista: varsinaisestaja yritystoiminnasta ja ylioppilaskylää koskevasta päätöksenteosta. Jäsenemme toimivat myös eri valiokunnissa. Ylioppilaskuntavaalien äänestysprosentti on hyvin alhainen. Jos hallinto aktivoituu näkyykö se valiokuntatoiminnan vilkastumisena ja jäsenistön kiinnostuksen kasvuna. Vai pitäisikö sittenkin tapahtumien kulkea toisin päin? Opiskelijakulttuuri ja opiskelijat ovat muuttuneet muun yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Myös ylioppilaskunnan hallinnossa on tarvetta muutoksiin. (Kaiketi arviointiperusteitakin olisi syytä tarkistaa) Edustajisto ei ole linjannut ylioppilaskunnan toimintaa vaan se on tyytynyt äänestämään joko hallituksen tai valiokuntien tekemistä esityksistä. Edustajiston tulisi hyödyntää sääntöjen sille suomaa mahdollisuutta ja olla se, joka määrää, edistää ja vaatii. Edustajiston tulisi paneutua pohtimaan ylioppilaskunnan kehittämistä kokonaisuutena. Pitkäjännitteisyyttäkin kaivataan. Tärkeä aikaväli ei ole — tai ei saisi olla — vuoden mittainen vaalikausi. Pitempi toimikausi toisi mielestämme muutosta nykyiseen menoon. Nykyään aloitettavia projekteja ei hoideta loppuun saakka ja toisaalta uudet edustajiston jäsenet saavat kantaa vastuun vanhojen tekemistä ratkaisuista. FAUST 1. — 2. Faust on itse pääpiru Mephiston eli filosofian opiskelijoiden ainejärjestön vaalijärjestö. Sekä Faustin että Mephiston toiminnassa on paljon muitakin kuin filosofian pääaineopiskelijoita. Faustin avulla mefistolaiset yrittävät laajentaa kriittistä kaskustelua Mephiston pienen keskustelupiirin ulkopuolelle. Muista ryhmistft meidät erottaa ainakin meidän epäpuolueja epäorganisatiomaisuus. Me emme ole edes kunnolla vaaliORGANISAATIO vaan pikemminkin radikaali keskustelupiiri. Emme myöskään ole kiinnostuneet suuresta äänivyörystä, mutta olemme kyllä vakavasti huolestuneita yliopiston tilasta ja tulevaisuudesta. Markkinavoimat ja opetusministeriön byrokraatit tunkevat yliopistoon tehokkuus-malleineen (opintoviikot ym.), jatkokoulutuskeskuksineen, ammattikorkeakouluineen ja mitä kaikkea ne keksivätkään yliopiston ja tutkimuksen vapauden pään menoksi. 3. Miksi äänestysprosentin pitäisi nousta, jos valitut edustajat eivät edustajistossa tee mitään järkevää. Toisaalta äänestäjät voisivat valita edustajistoon toisenlaisia tyyppejä. Mutta kyse ei ole pelkästään "tyypeistä". Edustajisto-systeemissä on vaaleineen ja hallituksen muodostamisineen jotain perusteellisesti pielessä. Kehoitammekin opiskelijoita tulemaan sankoin joukoin terrorisoimaan edustajiston kokouksia. Tulemme esittämäänkin, että opiskelijat saisivat edustajiston kokouksiin puheoikeuden lisäksi esitysoikeuden. 4. Ja mitä tekee JYY:n edustajisto. Siellä kiistellään vain siitä, keitä lähetetään millon minnekin puljuun JYY:tä edustamaan. Nämä puljut ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustajisto voisi keskittyä paljon tärkeimpienongelmien pohtimiseen; mikä on ylioppilaskunnan rooli edellä mainitussa yliopiston hävittämisprosessissa! Joitakin kriittisiä julkilausumia edustajistossa on tehty, mutta muuten on oltu kuin Ellun kanat. Edustajiston mitään sanomattomuus on korostunut tänä Kokoomus-Reunioni-yksi-sieltä-toinen-täältä hallituksen aikana. Kaikki edustajiston asiat (nekin joista saattaisi syntyä hedelmällistä periaatteellista keskustelua) puidaan jo hallituksen valmiiksi, ja edustajisto toimii pelkkänä kumileimasimena. Mutta on JYY:ssä joitain hyvääkin, ja se on avoimet valiokunnat. Näissä valiokunnissa tapahtuu ylioppilaskunnan todellinen toiminta. Valiokunnista voi löytää myös radikaalin ajattelun ja toiminnan ituja. Valiokunnisa toimimisella voi vaikuttaa ylioppilaskuntaan enemmän kuin pelkällä äänestämisellä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOVAALIEN 7. — 8 . 1 1 . 1 9 8 9 EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ VAALILIITTOA VAALILIITTO D Kumman Luja Keskustaopiskelijat 2. Hakkarainen Soile 68. Arola Eija 3. Mastokangas Harri 69. Kiuru Elina 4. Jääskeläinen Kari 70. Koskenmaa Päivi 5. Somby Kari 71. Kärnä Jaana 6. Heikkilä Ismo 72. Laitinen Ismo 7. Venäläinen Tero 73. Mäki Petri 8. Hyötyläinen Juha 74. Parkkinen Minna-Mari 9. Aholainen Timo 75. Rantasalo Leena 10. Laaksonen Juha 76. Snellman Mikko 11. Laitinen Kari 77. Tulla Matti 12. Kääriä Sami 13. Viinikainen Seppo 14. Mattila Eija 15. Kytölä Sari VAALILIITTO E 16. Helenius Merja 17. Jokinen Vilho Pörssi ry 18. Tengström Paavo 19. Nurminen Marko 78. Alppi Veli-Matti 20. Huhtala Pekka 79. Andersin Janne 21. 22. Leinonen Marja Malm Seismo 80. 81. Autio Elina Einola Hanna-Marja 23. Liimatainen Heini 82. Gröhn Anne 24. 25. Hyytäinen Timo Kurikka Erkki 83. 84. Helosuo Timo Hirvonen Kalle 26. Eloranta Kari 85. Huhtala Marianne 27. Saarisalo Pälvi 86. Kaukovuo Harri 28. Jaatinen Tuila 87. Laine Riikka 29. Kuhna Matti 88. Launis Kasperi 30. Kurki Mirtta 89. Maukonen Jari 31. Lymboussakis Athina 90. Lenkkeri Kimmo 32. 33. 34. Ekman Juha Kauppinen Pekka Sironen Anne 91. 92. 93. 94Määttä Antti Nyvssölä ViH a Ma 'J a Ojl^finen Sakari »Illikainen Janne 35. Suppula Katri os. Otranen Petri 36. Panttila Sirpa 96. Ouko Francis 37. Riikonen Kari 97. Partanen Kari 38. Järvinen Karl 98. Peltonen Heli 39. 40. Huttu!** »apio Risku Heikki 99. 100. Pesonen Mika Postari Tuija 101. Saarinen Arto 102. Salminen Mikko VAALILIITTO B 103. Tuhkanen Jari 104. Westerlund Frans JSO/Sosialidemokraatit 41. Keronen Jukka 42. Knuuttila Pertti VAALILIITTO F 43. Nissinen Kaarina 44. Pasanen Tuula 45. Taavitsainen Anu J YTK/Kokoomus 105. Ahonen Laura 106. Harjula Ilkka VAALILIITTO C 107. Jäkälä Mikko 108. Järvinen Vesa 109. Karrakoski Kirsi Reunioni 110. Koivunen timo 46. Anttonen Ulla 111. Lius Mari 47. Heikkinen Ari 112. Luukkanen Marko 48. Heisto Outi 113. Miettinen Jukka 49. Kainu Ari 114. Murto Pekka 50. Kinttula Outi 115. Nolvi Pirjo 51. Koskinen Ilari 116. Norvas Kimmo 52. LappalainenTiina 117. Ojamies Mika 53. Lemettinen Timo 118. Pajarinen Pekka 54. Lukin Eero 119. Urpilainen Veli-Pekka 55. Luukkonen Mika 120. Vähäpassi Sara 56. Mikkonen Teija 57. Muona Sari 58. Myllykoski Katri VAALILIITTO G 59. Nyberg Arto 60. Parviainen Tarja 61. Ruoppila Ahti Fausr 62. Saarimäki Päivi 121. Martikainen Ossi 63. Salonen Timo 122. Huttunen Rauno 64. Suonpää Elina 123. Kaunismaa Pekka 65. Tuomikoski Mikko 124. Kuvaja Kristiina 66. Valtonen Tarja 125. Pietiläinen Petri 67. Virkki Juha 126. Raiskila Vesa Edustajisto Nyt Reunion yhdeksän paikkaa (9), Kumman Luja yhdeksän paikkaa (9), Pörssi kuusi paikkaa (6), JOK/keskustaopiskelijat viisi paikkaa (5), JYTK/kokoomus seitsemän paikkaa (7), JSO/sosiaalidemokraatit kolme paikkaa (3), Mephisto yksi paikka (1). Yhteensä 40 opiskelijan edusmiestä ja -naista. Ylioppilaskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet ryhmät esittäytyvät ja vastaavat kysymyksiin Ylioppilaskuntavaalien suuri vaalipaneeli järjestetään ravintola Ilokiven takaosassa 6. 11. 1989 klo 16—18. Tilaisuudesta tulee puolen tunnin mittainen suora raportti Radio Jyväskylän kautta.
10 S * » M * * Ä Legitimoisivatko välitutkinnot passiivisen opiskelun? Positiivinen Innocent Bystander Hyvä luennoitsija palkitaan _ _ J t Journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestö Lööppi on perustanut palkinnon nimeltään Lööpin löytö. Ainejärjestö päättää lukuvuoden lopussa kuka luennoitsija on ollut paras ja palkitsee hänet. Tänä vuonna palkittiin Sanomalehtimies-lehden massiivinen päätoimittaja ja eläväinen luennoitsija Timo Vuortäma. Lööpin ideassa voisi olla esimerkki muillekin ainejärjestöille. Luennoitsijat pääsevät usein liian helpolla pitämällä samaa luentoa samoilla metodeilla vuodesta toiseen. Olisiko palkinnosta piristysruiskeeksi? Joka tapauksessa parhaan luennoitsijan palkitseminen ja siitä tiedottaminen herättäisi opiskelijat vaatimaan luennoitsijoilta enemmän. Mikä estää valitsemasta myös vuoden ^uonointa luennoitsijaa? Ryhdikäs radiopäätös On se niin hyvä, että yijgppjlaskunnan hallitus päätti jatkaa Kampuksen Kaiun yhteistyönä Radio Jyväskylän kanssa. Päätös osoittaa suoraa selkärankaa ja öfi ryhdikäs kädenojennus (ja rahan) kaupalliselle radiotoiminnalle, jota Radio Jyväskylä niin mallikkaasti Jyväskylässä harjoittaa. Sitä paitsi onhan Radio Jyväskylä yksityinen osakeyhtiö, jonka osakkeista ylioppilaskunta omistaa kahdeksan kappaletta. Siitä hyvästähän ylioppilaskunta sai osinkoakin muutaman kympin. Radio Keski-Suomi taas on veronmaksajien omistuksessa ja me opiskelijathan emme lukeudu niihin. Sitä paitsi onhan tuleva Ylen talo ainakin kaksisataa metriä kauempana kampukselta kuin tuleva punkeroradiotalo. Hieno Kartano Kuka pääsee asumaan Kortesuon kartanoon? Siinäpä pulma. Akuutti asuntopula lienee väistynyt ja nyt on monella jo asunnonvaihdon aika. Ja moni haluaa kartanoon. Mutta hillitäänpä hiukan itseämme, koko kartanon saanti ylioppilaskunnan jälleenvuokraukseen on vielä epävarmaa. RV-konsulttien kädenojennustarjous ylioppilaskunnalle ei liene pelkää hyvää tahtoa, mutta ei se mikään salajuonikaan varmasti ole. Nyt on asunnonvälittäjä ja ylioppilaskunta kuitenkin ongelman edessä: Kartanoon haluaa enemmän väkeä kuin sinne voi ottaa. Ilmeisesti ainoa mahdollisuus on pistää paikka hakuun jos se yleensä saadaan. Ja hakijoina pitäisi olla valmis yhteisö. Parhaiten paikka soveltuisi jollekin harrastavalle kommuunille. Ensimmäisenä tulee mieleen teatteri-ihmiset ja maalarit. Kartanoon kun kuuluu kaksi mahtavan isoa salia. Muuten kartanon huoneratkaisu ei kyllä täysiä pisteitä saa. Pikkuruisia huoneita ja korkeita saleja. Rumakin se on. Mutta se on kartano ja kukapa ei sellaisessa haluaisi joskus asua. Hyvä Sanoma Levisi Jyväskylässä uskontomessujen muodossa. Tuliko haaviin tuhansia käännynnäisiä on vielä epäselvää. Missio (voi, mikä nimi) oli modernisti junailtu mediatapahtuma, jossa tosin oli hieman väkisin yrittämisen makua. Ihmiset maallistuivat ja niin pitää ilmeiseti kirkonkin tehdä. Bystander ei kuulunut nihin Jyväskylän kaupunkiseurakunnan jäseniin jota lähestyttyttiin puhelimitse ja koetettiin houkutella osallistumaan. Sensijaan ilmaisjakeluroskaa mission tiimoilta on kyllä tuputettu. Jopa kirja on postiluukusta tipahtanut. Oma lukunsa olivat räikeänkeltaiset tienvarsimainokset, joiden graafinen ulkoasu oli joltain toiselta vuosikymmeneltä. Tekstissä uhottiin että "Tie auki". Minne, taivaaseenko? Pitääkö niin syvästi henkilökohtaista asiaa kuin uskontoa markkinoida messuilla? Onko Suomen evankelisluterilainen kirkko niin hädissään? Milloin tulevat drive-in-jumalanpalvelukset? Nuori Kekkonen julisti tässä lehdessä (17.10.) keskustelun välitutkinnoista alkaneeksi. Parempi myöhään, mutta keskustelu on Jyväskylässäkin alkanut jo kauan sitten. Opetusministeriö julkisti 21.1.86 'Toimenpideohjelman korkeakoulujen perustutkintoihin johtavan koulutuksen kehittämiseksi!' Ohjelman usein toistelluksi iskulauseeksi tuli 'kevennykseen tasoa laskematta', jota yliopistossa kilvan tulkittiin. i OpM:n julkilausumattomana tavoitteena olikin tutkintoaikojen lyhentäminen. — Mikä JYY:n 20.2.86 päivätyssä kannanotossa kyseisestä toimenpideohjelmasta nuijittiin maan rakoon lausumalla: "Välitutkinnot tulisi palauttaa. Opintojen keskeyttäminen ei ole ongelma, kun tiedostetaan jatkuvan koulutuksen periaate ja se, että erilaiset elämänurat ovat paitsi henkilökohtainen välttämättömyys niin myös yhteiskunnallinen rikkaus. Samalla ne lisäävät opiskelun tavoitteellisuutta" Toimenpideohjelmasta käydyssä keskustelussa todettiinkin, että jos yliopistosta halutaan tutkinnon suorittaneita ulos nopeasti työelämän tarpeita varten, niin palautettakoon välitutkinnot. Keskustelu on jatkunut senkin jälkeen; on todettu, että kyllähän yliopistosta voidaan kouluttaa tohtoreita kolmessa vuodessa jos sitä halutaan — eihän se vaadi kuin pieniä muutoksia tutkintosäädöstöön. Välitutkinnothan on poistettu, mutta sen sijaan arvona ne tunnetaan edelleen. Välitutkintojen mahdollista palauttamista koskevassa keskustelussa olisi syytä puhua kaksiportaisesta perustutkintojärjestelmästä, joka koskisi koko nykyistä tutkintosysteemiä, eikä vain vanhojen välitutkintojen palauttamista. Ongelmia on nykyisessä tutkintojärjestelmässä, mutta niin on välitutkinnoissakin: 1) Mahdollisesti palautettavia välitutkintoja voidaan käyttää valikoinnin välineenä. * Nykyinen velkaannuttava opintotuki on yksi syy keskeyttää opinnot ennen aikojaan. Vika on tällöin opintotuessa; tutkintojärjestelyillä ei saa legitimoida taloudellista epätasa-arvoa. * Välitutkinnoista voi myös tulla naisten tutkinto, joka edelleen hankaloittaa naisten valikoitumista jatkoopiskelijoiksi. Nykyisinhän naisten tutkijaintressejä ei tueta, ja syrjintä tapahtuu vaivihkaa miesopiskelijoita tukemalla. Kun tasa-arvolaki kuitenkin tekee hankaloittaa tätä menetelmää, voi välitukinto tarjota uuden konstin pitää naiset poissa yliopiston viroista. 2) Välitutkinnot moniportaistaisivat jo ennestäänkin hierarkkista tutkintojärjestelmää. Samaan aikaan tulisi harkita ainakin lisensiaatin tutkinnon kertakaikkista poistamista. (Tässä voi huomauttaa, että ainakin yliopistomme edellinen rehtori Takala esitti eräässä keskustelussa — ei välitutkintojen palauttamista, mutta tutkintojen sisällön suhteuttamista siten, että kandidaatin tutkinto suoritettaisiin neljässä vuodessa, lisensiaatin tutkinto voisi viedä nykyiset kandin verran eli 6—8 vuotta.) 3) Argumentit valitutkinVälitutkinnoille ehdoton ehkä Nuori Kekkonen julisti keskustelun välitutkinnoista alkaneeksi ja tivasi edellisessä numerossa hallituksen opiskelijoilta näkemystä asiaan, joka ei ole aivan yksiselitteinen tai vastattavissa kyllä/eiakselilla. Ylioppilaskunnissa asiaa on puitu varsinkin tänä syksynä pitkään ja hartaasti — tunnekuohujakaan kaihtamatta. Intohimoiset puolesta-vastaan -argumentit mielestäni hämärtävät asiaa, joka toisilla aloilla tuntuu perustelulta, toisilla ilmeisesti ei. Omalla alallani (kasvatustiede) välitutkintoja on haikailtu takaisin siitä lähtien, kun ne poistettiin. Mm. humanistit ovat saaneet HuK-tutkinnon korvikkeeksi tekaistuja arvoja, joilla on yritetty paikata tutkinnon poistamisen synnyttämiä ongelmia. Ulkomaalaiset opiskelijat mm. kasvatustieteiden tiedekunnassa ovat hankalassa asemassa, koska monet heistä suorittavat muualla käytössä olevan B.A. -tutkinnon, mutteivät voi tutkintojärjestelmästä johtuen saada siitä asianmukaista todistusta. Vastaavuustodistukset ovat opiskelijoiden kotimaassa usein arvottomia. En aio tarjoila välitutkintoja minään autuaaksitekeyänä ratkaisuna kaikille HOiUe. Koulutusjärjestelmään tulisi kuitenkin mahtua vaihtelua nykyisenlaisen yksinappisuuden tilalle. Miksi kaikkien tutkintojen olisi mahduttava samaan muotoon, jota tutkinnonuudistuksessa tavoiteltiin ja jossa epäonnistuttiin? Välitutkintokeskusteluun liittyy kiinteästi ammattikorkeakouluproblematiikka. Tämä opetusministeriön uusin suunnittelun kukkanen, joka erehdyttävästi muistuttaa tutkinnonuudistuksen paikkailuyritystä, sisältää itsessään jo eräänlaisen välitutkinnon. En henkilökohtaisesti jaksa uskoa nimenmuutosten kautta tapahtuvaan kehittämiseen sen paremmin kuin OPM:n kykyyn oppia erehdyksistään, joten lähtisin miettimään kehittämisehdotuksia yliopiston sisältä enkä heittämällä nykyiseen tutkintojärjestelmään huonosti istuvia aloja kapea-alaisiin ammattikorkeakouluihin. Taso laskee? Välitutkintojen palauttamisen väitetään toisinaan laskevan koulutustasoa. Mielestäni käsitettä koulutustaso käytetään harvinaisen epäproblemaattisena miettimättä sen kummemmin, mitä sillä tarkoitetaan. Laajutta, laatua, mitä? Nykyiset tutkinnot ovat toki monella alalla laajoja, mutta laadusta ei voida välttämättä puhua. Tämä ongelma johtaa opiskelun sisällöllisen kehittämisen ongelmiin. Tutkinto voi olla ylempi tai alempi, mutta se itsessään ei vielä takaa koulutuksen tasokkuutta tai tasottomuutta. Viime kädessä sisältö ratkaisee. Myllykosken esittämät ongelmat on toki otettava huomioon, mutta tutkinnon rakenne ei niitä sinällänsä paranna tai pahenna. Olen samaa mieltä siitä, että alakohtaiset ratkaisut ovat paras tapa miettiä asiaa. Haasion kanssa olen eri mieltä siitä, että työmarkkinoiden intressit olisivat olennaisia välitutkintoja palautettaessa. Jos parempia argumentteja omalta alalta ei löydy, on palauttaminen kyseenalaista. Outi Kinttula tojen puolesta ovat usein työmarkkinapoliittisia: joko niiden avulla voidaan taata joissakin duuneissa enemmän liksaa tai sitten että työnantajat eivät ymmärrä nykyistä tutkintojärjestelmää. Ovatko työnantajat tyhmiä ja pitääkö sen vuoksi muuttaa tutkintojärjestelmää? 4) "Mielekkäät välitavoitteet" pitäisivät olla muita kuin ulkoisia arvoja tai asemia — ellei opiskelu motivoi muuten kuin tutkintoja lisäämällä, on opiskelun sisällössä tai jaksotuksessa vikaa. Opiskelun itsessään pitäisi motivoida. 5) Mikäli keskeyttäminen johtuu gradunpelosta, ei passivoivaa opiskelua saa legitimoida tutkintojärjestelmän muutoksilla. Vika on opiskelussa: käytäntöjen on muututtava aktiivisemmaksi alusta alkaen, itsenäistä työskentelyä on lisättävä; tiedon päähän kaatamisesta on siirryttävä opiskelijan oman työn ohjaukseen. 6) Välitutkintojen mahdollisesta palauttamisesta on viisainta kekustella alakohtaisesti. Nuorempien lehtoreiden palkan vuoksi ei kannata noin vain palauttaa välitutkintoja esimerkiksi yhteiskuntapoliitikoille. Ja mitä tehtäisiin kauppatieteellisellä alalla? — keksittäisiinkö sinne uusi välitutkinto vai palautettaisiinko ekonomin tutkinto takaisin alemmaksi korkeakoulututkinnoksi? 8) Eräissä maissa, esimerkiksi Ranskassa on tapana antaa kahden vuoden yliopistolla palloilun (premier cycle) jälkeen jonkinlainen todistus siitä, että on nauttinut akateemista sivistystä parin vuoden ajan. Se ei kuitenkaan ole mikään tutkinto, vaan todistus, minkä asian arvo tai opintosuoritusrekistseriote hyvin ajaa. 9) Välitutkintoa on esitetty myös niiden varalle, jotka työmarkkinoiden ylivoimaisen houkutuksen edessä murtuvat ja siirtyvät yliopistosta parempipalkkaisiin hommiin. Nämä eivät kuitenkaan tutkintotodistusta näytä tarvitsevan, joten tässä tapauksessa välitutkinnot kaunistaisivat keskeyttämistilastoja. 10) Välitutkinnon käyttöön otto helpottaisi laitoksien tutkintopisteiden keruuta? Tämän taustalla voi nähdä tulosvastuuja pisteidenkeruuajattelun: kun OpM kerran käyttää pisteytyssysteemiä resurssoinnin perusteeena, niin... Kenen viinoja juot, sen lauluja laulat. Kuten sanottu, keskustelu jatkukoon. Sen sijaan, että puhuttaisiin vain vanhaan systeemiin palaamista, pitäisi mieluummin puhua koko tutkintojärjestelmän remontista — myös mahdollisesta kaksiportaisesta perustutkintojärjestelmästä. Nykyisessä tutkintosysteemissä on kirveellä töitä, siksi ei pitäisikään pienillä kosmeettisilla muutoksilla yrittää korjailla oireita, jotka ovat osoitus suuremmista ongelmista. Vaikka näinhän korkeakouluuudistuksia tässä maassa on ollut tapana tehdä: suurella kohulla, mutta lopputulokset ovat jääneet laihoiksi. (Yleensä uudistusten tarvitsemia resursseja ei sitten olekaan löytynyt.) Välitukintojen kaltaisilla muodollisilla keinoilla ei saa legitimoida huonoa sisältöä tai passivoivaa ja turhauttavaa opiskelua ja opetusta. Katri Myllykoski Myllykirje Kekkoselle: Virheet on osattava tunnustaa Nuori Kekkonen avasi Jylkkärin viime numerossa keskustelun välitutkinnoista. On hyvä että aiheesta puhutaan myös opiskelijoiden keskuudessa, sillä välitutkintojen palauttaminen on tärkeä kysymys. Kuten Kekkonen totesikin, on myös opintoja tiedevaliokunnassa keskusteltu välitutkintokysymyksestä ja linja näyttää olevan harvinaisen yksimielinen: opiskelijat vaativat välitutkintojen palauttamista mahdollisimman pian. Niiden tarpeellisuus työmarkkinoilla on havaittu ja siksi OpM:n tulisikin tunnustaa virheensä ja ryhtyä ponteviin toimenpiteisiin välitutkintojen palauttamiseksi. Kekkonen puuttui alustavasti jo eräisiin argumentteihin, joiden avulla välitutkintojen palauttamista voidaan perustella. Toisalta on muistettava, että välitutkintokysymys liittyy läheisesti myös ammattikorkeakoulukysymykseen. Ammattikorkeakoulujen avulla pyritään ratkaisemaan niitä ongelmia, joista osa voitaisiin nähdäkseni ratkaista myös palauttamalla välitutkinnot. Keskustelua täytyy jatkaa, sillä kysymys on laajakantoisesta koulutuspoliittisesta ratkaisusta. Suhtaudun myönteisesti välitutkintojen palauttamiseen ja tulen yliopiston hallituksen jäsenenä toimimaan välitutkintojen palauttamisen puolesta. Ari Haasio Avoin kirje Lasse Hakalalle Sinut valittiin 26.10.1989 edustajiston kokouksessa peruskorjaustoimikuntaan ylioppilastalon peruskorjauksen suunnittelua ja toteutusta varten. Tämä luottamustehtävä on Sinulle kiusallinen, koska työyhteyksiesi (Tehora) kautta olet selvästi jäävi rakennusasioissa. Suomalaisessa yhteiskuntakeskustelussa jääviyskysymykset ovat juuri nyt aktualisoituneet. Varmaankin ymmärrät jäävätä itse itsesi ja erota peruskorjaustoimikunnasta. Jos et, niin toivon että perustelet, esim. Jylkkärissä, millä tavoin edustat opiskelijoita ko. toimikunnassa. Sinuahan ei työkiireittesi vuoksi campusalueella näy. Rakentavin terveisin Ahti Ruoppila
11 1 valiokunnat & järjestöt Opinto-ja tiedevaliokunta kokoontuu 14.11. klo 17.00 koposihteerin huoneessa. Ammattikorkeakoulukysymyksestä keskustellaan keskiasteen opiskelijoiden kanssa järjestettävässä keskustelutilaissuudessa 13.11. klo 17.00 alkaen kopo-sihteerin huoneessa. Kaikki mukaan!!! Kulttuurivaliokunta rypistelee aivosolujaan jälleen torstaina 9.11. kello 18.00 Ilokiven takaosassa. Vielä ei ole edes myöhäistä liittyä valiokuntaan, joten lakkaa olemasta riviopiskelija ja liity joukkoon. Leffatyöryhmä kokoontuu kulttuurisihteerin toimistossa samaisena päivänä jo kello 13.00; asianomaiset vaivautukoot! Sosiaalivaji-ikunta SEURAAVA KOKOUS on ti 14.11. klo 17 alkaen yo-talon yläkerrassa, sosiaalisihteerin huoneessa. ' SAUNAILTA to 9.11. Kortepohjan B-talon saunalla, alk. klo 17. Tarkoituksena on ideoida kevään seminaaria. TUULENSUOJARYHMÄ kokoontuu pohtimaan toimintasuunnitelmaa ke 1.11. klo 16 Sohvin kabinetissa. Valiokunta päätti liittyä LEIPÄBOIKOTTIIN. Omatekoista leipää leivotaan Kortepohjassa ma 13.11. klo 16 alkaen (Mja P-talojen yhteiskeittiöt). Leivän ja muun matskun jako tapahtuu klo 15 alkaen seuraavana päivänä kaupungilla. Toivottavasti myös muut valiokunnat liittyvät joukkoon. Leivätön viikko alkaa 13.11. (myös Turussa ja Tampereella). ULKOMAALAISOPPAAN tekijät kokoontuvat to 16.11. klo 12 yo-talon yläkerrassa. yo-talolla tapahtuu Ti 31.10. Ilokiven suuri levyhuutokauppa Tarjolla suuret määrät kohtuuhintaisia, hyväkuntoisia ja mielenkiintoista musiikkia sisältäviä älpeitä, maseja ja singlejä. Tutustu lähtöhintaluetteloon. Ke 1.11. Havana Blacks Kuten varmaan kaikki tietävät, on Havana Blacksin omaperäinen hard rock kiinnostanut myös ulkomaisia julkaisijoit, joten toivoa sopii, että se kiinnostaa myös paikallista yleisöä. Ti7.11.Dumppiry 20 vuotta Ke 8.11. Kolmas Nainen ja Kelpo Pojat Jo pitkään ja menestyksellä Ilokivessä vieraillut Kolmas Reunioni kokoontuu keskustelemaan torstaina 2.11.89 klo 18—Yliopistonkatu 6 A l l ( O K ) . Samaten kokoonnutaan toipumaan vaalirasituksista torstaina 9.11.89 klo 19 Ilokiveen. Vaali-iltamat a la Reunioni maanantaina 6.11.89 alkaen klo 20 Lillukassa. Luvassa bändi & muutakin ohjelmaa. Jyrinä ry Hallituksen palaveri 7.11. klo 18.00 Kirjaston kahvilassa. Jyrinän Ski-info-tilaisuus ti 14.11. alk. klo 19.00 Lillukassa (Kortepohjassa). Kaikki laskettelusta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Ohjelmassa mm. väline-esittelyä, videoita, infomateriaalia kauden tapahtumista, tekstiilihankkeen esittely, pientä purtavaa ym. Maanantaisin klo 18.00—19.00 pelataan sählyä yhdistyksen omalla palloiluvuorollaULssä. Yhdistyksen toimintaa voi seurata ilmoitustauluilta kirjastossa, päärakennuksessa, liikunnalla sekä Mattilanniemessä. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta saat Tuijalta p. 613738 tai Sarilta p. 608595. Mahdollisuus sovittaa toppa-asua 14.11. infotilaisuudessa! Kaupunkiseurakunnan opiskelijatyö Mitä Missiosta jäi käteen? Mitä jatkotoimintaa tarvitaan? Tohtiiko Missiota myös arvostella? Mm. näistä kysymykistä keskustellaan opiskelijoiden TEEILLASSA Pappilassa (Vapaudenkatu 26) to 16.11. klo 19. Mukana Martti Muukkonen, Arvi Tuomi ja Heikki Korhonen. Tule! Jatkoksi menemme kaupunginkirkkoon (20.15), missä vietämme opiskelijoiden ehtoomessun. Muistutamme samalla, että iltakirkko pidetäänjoka torstai samassa paikassa samana aikana. Kaupunkiseurakunnan kirkkojen sunnuntaijumalanpalveluksista ym. toiminnasta ilmoitetaan perjantaisin Keskisuomalaisessa. Opiskeluja lähetyksen kirkkopyhä Kortepohjan kirkossa 5.11. klo 10. Korkeakoulupastori Arvi Tuomi on työhuonemuuton takia tavoitettavissa lähiviikkoina varmimmin kotinumerosta 254 082. TEKO ry:n hallitus 1989—1990 puheenjohtaja Maria Hallman E m ä n n ä n t i e 34 A 8, 40740 Jyväskylä, p . 941-252940 varapuheenjohtaja Pirkko Vauhkonen Taitoniekantie 9 D 11, 40740 Jyväskylä, p. 941-607618 sihteeri Merja Reunanen Viitaniementie 8 C 26, 40720 Jyväskylä muut jäsenet: Hannele Kervinen, Riikka Pötsönen, Päivi Sainio, Kari Vehmaskoski Nainensaapuu jälleen. Illan kakkosbändinä on vast'ikään esikoisalbuminsa julkaissut remuremppa Kelpo Pojat. Pe 10.11. Hoki vi avoinna 02:een Historian lehti kääntyy j a käsien heiluminen baaritiskillä klo 00.12 ei ole enää niin ratkaisevaa. Tästä lähtien ainakin vuoden loppuun on Ilokivi avoinna joka viikonloppuilta 02:een. 14.11. Kauppakadun appro Tällä kertaa suorittajina ovat Liikuntlaiset ja OKL, Ilokivessä sitten kuitataan merkinnät. Ke 15.11. Union Carbide Productions (SWE) Tässä ei ole kyse mistään svenski-popista ja siloposkista, vaan asiallista rusnnusta. Ryhmä on julkaissut pari lp:tä myös Suomessa. Tästä lisää myöhemmin. Teatteria, elokuvia, musiikkia: Hirvensormishow performance-esitys, ennen Moskovan keikkaa nyt Ilokiven yläkerrassa la 4.11. klo 20.30. Esityksen jälkeen soittavat: Fiksu lintu ja Front PoP. Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle 15 minuuttia ennen esityksen alkua. Tuo omat juomat. Liput 15,— järj. Opus. ISAJ Attention International Students of Jyväskylä. ISAJ will hold its next monthly get-together on November 9 th at 19:00 on the top floor of Dbuilding, Kortepohja. We'll show a video at 19:00 sharp. After the film we'H move to the Toiska in M-building (ground floor) for discussion, tea & coffee. Everyone is vvelcome. ISAJ:n kerran kuussa pidettävä kokoontuminen on marraskuussa 9. päivä klo 19.00. Ohjelmassa on: vidio D-talon yläkerrassa (Kortepohja) alkaen klo 19:00 tasan, jonka jälkeen siirrytään M-talon pohjakerroksessa olevaan Toiskaan keskustelemaan, teelle, kahville jne. Kaikki ovat tervetulleita! Dan Fitzpatrick ISAJ Info. Secretary Fokus ry Syksyn kolmas kokoontuminen tapahtuu tällä kertaa Ilokivessä ti 14.11. klo 18. Marraskuu on tällöin jo niin pitkällä että esityslistalta löytyy mm. pikkujoulujen suunnittelua! Jukka on luvannut kertoa Fokuksen taloudellisesta tilanteesta ja lehtiajatusta ei ole vielä haudattu. Niin että kaikki ovat herzlich vvillkommen!! Pörssi ry. Pörssi ry:n vuosijuhla Rantasipi Laajavuoren Paneelisalissa perjantaina 10.11. 1989 kello 19.00. Mikäli et ole vielä ilmoittautunut, ota välittömästi yhteys puh. 2108606/Kivissaari. Pörssiläinen, äänestä JYY:n vaaleissa?.—8.11. Ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskelijat toimistolla Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 1.11. Jeesus-Lunastaja, Timo Poikolainen. 8.11. Raamattu ja minun elämäni, Aija Sairanen. 15.11. Saanko tehdä syntiä? Timo Junkkaala. Kameraseura Kokous Kirjakahvilassa tiistaina 7.11. klo 18. Kaikki mukaan, jotka myöntävät joskus elämässään nähneensä valokuvan. Kokouksessa mm. valitan uusi hallitus. Klick. Herännäisopiskelijat Opiskelijoiden siioninvirsiseurat: Ke 1.11. klo 19 Jaana Ahoniskalla/Pirjo Saarisella, Patotie 2 B 39 Ke 15.11. klo 19 Jarmo ja Tuija Koskella, Loukkukorventie4 A 1 TERVETULOA! JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset. Syyskokous ma 6.11.89 kello 19.00 yo-talolla hallituksen kabinetissa (2 krs). Mukana Keskustan opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Jari Heiniluoma. Opetusministeri Christoffer Taxell on yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden tavattavissa keskustelutilaisuudessa tiistaina 7.11. klo 14.30 opiskelijaruokala Lozzissa. T e r v e t u l o a ! Kortepohjan ylioppilaskylässäon haettavana VAPAA-AIKASIHTEERIN TOIMI 1. 12. 1989—31. 12. 1990 väliseksi toimikaudeksi siten, että kausi katkeaa 15. 5.—15. 8. väliseksi ajaksi. Hakijalla toivotaan olevan jonkin verran ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotusja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoimesta maksettava palkka on 2 418,—/kk. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän asukastoimistoon viimeistään tiistaina 14. 11. klo 12. Lisätietoja isänn. Kamunen p. 607207. EYL, Kansakoulukatu 5 ke 8.11. klo 18.30 Opetus-ilta "Rakasta itseäsi niinkuin lähimmäistäsi" Mauri Tervonen la 11.11. klo 19 Opiskelija-ilta "Lähtisinkö lähetystyöhön?" Esa Luomaranta ke 1. ja 5.11. klo 18.30 Raamattupiiri Aiheena Ef 3 ja 4 ke 8.11. klo 17.00 EYL:n syyskokous Tervetuloa! JYT Klovni-kurssi höystettynä akrobatialla pidetään 25.—26.11. Opettajana on sirkustoiminnan ohjaaja Ari-Matti Paajanen. Tiedustelut Lummukalta p. 217 583 tai yo-talon yläkerrasta. Musiikkinäytelmä Remillä alkaa harjoitusviikonloppu perjantaina 3.11. klo 18.00 yo-talon yläkerrassa. Jos olet kiinnostunut tekemään valoja sinun työpanostasi tarvitaan. Jary ry. Jyväskylän Akateemiset reserviupseerit ry. (Kerho kaikille sotilasarvoon katsomatta). Saunailta ke 1.11. klo 19.00 Kortepohjan A-talon tilaussaunassa. Ohjelmassa tietoa uusille ja vanhoille tulevan talven toiminnasta: Toimintapäivästä, järjestöjohtamisen kurssista, ampumavuoroista poliisilaitoksen ampumaradalla jne. Toimintapäivä la 4.11. Kokoontuminen klo 11.00 Rentukan edessä. Excursio Tikkakosken ilmailumuseoon, ammuntaa (RK 3) ja sauna. Ei osanottomaksua ml. ammunta. Sääntömääräinen syyskokous 15.11. klo 18.00 Rentukan Sirkuskabinetissa. Hallitus kokoontuu klo 17.15. Kokouksen jälkeen sauna n. klo 19.00 A-talon saunassa. Kaikki uudet ja vanhat innolla mukaan! Dumppi ry Veri lentämään! Verenluovutustempaus 2/11 Sädesairaalalla, lähtö MaD:n edestä klo 14.00 tai suoran piikille. Huomio! Demppareitten 20-vuotisjuhla 8/11 Albassa klo 18.30, jatkot Ilokiven yläkerrassa heti tilaisuuden jälkeen (ja kaikki mukaan). Ykköskurssilaisten järjestämät pikkujoulut 15/11 Lillukassa klo 20.00 alkaen, luvassa muun muassa joulukuusi ja muuta kivaa. Liikuntayhdistys ry. Sääntömääräinen vuosikokous 22.11.1989 klo 14.00 L 207:ssä. Kaikki paikalle. Stimulus ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 1.11.89 klo 18.30 alkaen ravintola Rentukan kabinetissa. Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaaleihin on asetettu seuraavat ehdokkaat: Kumman Luja: 2. T i m o Hyytiäinen 3. Katri Suppula 4. Kari Järvinen 5. Kari Somby 6. P e k k a Kauppinen 7. Harri Mastokangas 8. Kari Jääskeläinen 9. Heikki Risku Jyväskylän yliopiston Tuhatkunta: 10. P e k k a Pajarinen 11. M i k k o Jäkälä 12. Vesa Järvinen Perhetalojen lista: 13. J u k k a Taipale 14. J o h a n n a Mappes 15. A n n e Alanne Jyv. kans.väl. opiskelijayhd. (ISAJ) 16. Leena Kuikka Antti Hildenin vaaliliitto 17. Antti Hilden E n n a k k o ä ä n e s t y s o n tiistaina 3 1 . 10. klo 12—20 Lillukassa ja varsinainen vaalipäivä keskiviikkona 8. 11. klo 16—20 samassa paikassa. Opiskelijakortti tai opintokirja m u k a a n . ANNA ÄÄNESI KUULUA — NYT VOIT VAIKUTTAA YHTEISTEN ASIOIDEN HOITOON! KILOT LIIKKEELLE Liikuntapainotteinen laihdutusryhmä alkaa 7.11. 89 klo 16.30. Ilmoittautumiset terveydenhoitoasemalle: sh Kaija Kalliolinna, p. 213 306. NISKARYHMA kokoontuu keskiviikkoisin klo 15.00 Liikunnan rytmiikkasalissa. Tiedustelut: Iv Leena Rihto, p. 213 293. YTHS touftjOtftmM, N&MW $0H&w,%tö Tilaa Travelan Mukavia kokemuksia talviesite, niin tiedät. Travela M U K A V I A K O K E M U K S I A JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12 puh.(941)617507 Opiskelijoiden oma matkatoimisto Jyväskylässä Puh. (941)6t?m Kauppakatu fiF® Travela V I E P I T K Ä L L E ilmoituksia Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset y m . NSITOMO Rihto Ky ALASINKATU 1-3. 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941) 676 350 SU—Tl 9—24.00 KE—LA 9—01.00 I KELLARIRAVINTOLA! Kauppakatu 30 OPISKELIJA tarjous SINULLE 30; Lävistäjä, nitoja, nastarasia + nastanpoistaja UNIBALL, MICRO arkistokelpoinen kuulamustekynä ^ % 5 Q sini-punaja JW mustamusteisena Tutustu POSTIKORTTI valikoimiimme T A R J O U S K O R T T E J A 1 kpl 1 . 5 10 kpl 10.00 • TAIDEJULISTEITA • VAIHTOKEHYKSIÄ • JULISTELISTOJA Poikkea ostoksille! Haluatko helpon sivuhomman? Kortepohjaan viikkosiivousapua j a satunnaisesti babysitterinä. Puh. (iltaisin) 252 252. NYT INSTRUN PEHM0LINSSIT "PAPERI Yliopistonkatu 6 490 VAIHTAESSASI PIILOLINSSIT 4 pari D^STRJLJMJLMAMrUM Jyväskylä : Kauppakatu 18 p. 614406 Hannikaisenk. 1 1 1 3 p. 618775 VAUVANTARVIKKEET, VAATTEET, ASTIAT, VALAISIMET, KALUSTEET YM. OSTOJA MYYNTILIIKE M. Öljymäki Voionmaankatu 8. Puh. 610640, k. 861375 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE Isännäntie 1 40740 Jyväskylä puh. 252 415 TERVETULOA AVOINNA: MA—PE 9 . 1 8 . PS. Meiltä saat myös hiuksillesi sopivat kotihoitotuotteet
12 Talaskankaan metsäkiistan taustaa Talaskankaan alue sijoittuu Oulunja Kuopion lääninrajalle, hiukan Iisalmesta pohjoiseen. Suojeltavaksi esitetyn valtion omistaman alueen kokonaispinta-ala on 2850 ha, josta 1200 ha on Vieremän kunnan puolella ja 1650 ha Vuolijoen kunnan puolella. Vuolijoen puoleisesta alueesta on toisinaan käytetty erillistä nimeä Sopenmäki. Kyseinen metsäalue on Metsähallituksen Nurmeksen ja Vaalan hoitoalueiden hallinnassa, koska kunnanraja toimii myös hoitoalueiden rajana. Talaskankaan alueesta osa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Metsähallitus on esittänyt soidensuojelun toteutettavaksi Vuolijoella hieman perusohjelman rajausta laajempana. Pääosa soidensuojelualueesta sijaitsee Sonkajärven kunnassa, kuitenkaan siellä olevia muita Talaskankaan alueeseen kuuluvia maita ei maanomistusolojen vuoksi vaadita suojeluun. Metsähallituksella on vieremän puoleisella alueella 60 ha laajuinen nk. luonnonhoitometsä, josta kuitenkin vain 11 ha on kangasmetsää, ja sekin puisto-osana, eli ei ole luonnonsuojelualuetta. Luonnonhoitometsässä aarnio-osana toimivalle kituja joutomaalle saadaan tarvittaessa rakentaa tie ja sen kuivana pitämiseen tarvittava ojitus. METSÄN LUONNE Talaskangas käsitetään lähes kokonaan vanhaksi luonnonmetsäksi. Tämä tarkoittaa metsää, joka on saanut syntyä ja varttua vanhaksi ilman ihmisen tehometsätalouden oppien mukaista vaikutusta. Eri puusukupolvien esiintyminen sekä lahopuuston runsaus on oleellinen luonnonmetsään kuuluva piirre. Yli 80 °7o Talaksen alueen puustosta on yli 120 vuotiasta, useissa kohdin esiintyy yli 160 vuotiasta männikköä. Maisema koostuu mosaiikkimaisesta kankaiden ja soiden vuorottelusta. Monin paikoin on yli 250 vuotiaita mäntyjä sekä niistä muodostuneita keloja. Esimerkiksi Kurkisuon lähellä seisoo 20 ha:n alalla kolmisensataa keloa, siis keskimäärin 15 keloa/ha. Runsaina esiintyvät nk. palokorot muistuttavat metsäpaloista n. vuosina 1860 ja 1925. Uusimman metsäpalon seurauksena on tiheydeltään vaihtelevan mänty-ylispuuston alla nuorehko männikkö. Koko alueella kuusi on yleisin puulaji, mutta metsäpalojen seurauksena erityisen suuret kuuset ovat harvinaisia. Monin paikoin kuuset ovat kasvaneet kituen niin tiheässä, että ne ovat 120—150 vuotiaina 50-vuotiaan kokoisia. MIKSI JUURI TALASKANKAAN SUOJELU ON TÄRKEÄÄ? Etelä-Suomen metsäalasta on hakkuilta suojeltua metsää 0,3 %, josta vanhoja ikäluokkia edustaa vain a. 15—20 Je, toisin sanoen ikija luonnonmetsiä on Etelä-Suomessa suojeltu n. 30 km 2 . Pohjoismaisen luonnonmaantieteellisen luokituksen mukaan Talaskangas sijaitsee kolmen eri kasvillisuusvyöhykkeen risteyskohdassa, Keski-Boreaalisen päävyöhykkeen eteläreunalla. Alueen suojelu täydentää erittäin niukkaa Oulujärven eteläpuolista metsien suojelua. Huomattavan suuri määrä uhanalaisiksi luokitelluista kasveista, eläimistä ja sienistä on nk. aarniometsälajeja, jotka eivät menesty tehometsätalouden mukaisesti (n. v:sta 1948 lähtien) käsitellyissä metsissä. Vuonna 1985 ilmestyneen Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietinnön mukaan maan jäljelläolevissa vanhoissa metsissä elää ainakin 150 häviämässä oivaa tai vaarantunutta lajia. Kaikkein merkittävin syy lajiston köyhtymiseen Suomessa on tehometsätalous ja metsien hoitotoimenpiteet. TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT... Yksityiset kansalaiset, luonnonharrastajat ja opiskelijat ovat lähettäneet ministereille ja eduskuntaryhmille 80-luvulla vetoomuksia Talaskankaan puolesta. Pohjoissavolaiset luonnonharrastajat ottivat yhteyttä v. 1986 ja 1987 mm. Metsähallituksen Nurmeksen hoitoalueeseen sekä Joensuun yliopiston tutkijoihin. Heidän mielestään vastuu suojeluarvojen määrittämisestä kuuluu viranomaisille eikä vapaaehtoisille. Joensuun ja Helsingin yliopistojen professorit ja tutkijat vetosivat suojelun puolesta v. 1988. Hakkuiden alkaessa Talaskankaalla vuosi sitten syksyllä tilanne kehittyi niin kuumaksi, että asia ylitti uutiskynnyksen. Neuvotteluratkaisua yritettiin kuumeisesti, mutta Metsähallitus ei ottanut vastaan neuvottelijoita. Kun neuvottelutiet olivat tukossa, Talaskankaalla järjestettiin passiivista vastarintaa. Tällöin asetettiin virkamiestyöryhmä tutustumaan alueeseen. Työryhmä hiihti metsähallituksen valitsemaa reittiä moottorikelkan jälkeä myöten pääosin Mustalehdon luonnonhoitometsässä ja tulevalla soidensuojelualueella, mitä seurasi moottorikelkkahinausta tietä myöten alueella, joilla ei ollut akuuttia hakkuu-uhkaa (suunniteltu vasta n. 10 v. päähän). Erään suojelijan pyynnöstä hinausten välillä poikettiin hetkeksi kohtalaisen hyvällä kuviolla, joka sattui reitin varrelle. Työryhmä ehdotti joka tapauksessa hakkuukieltoon runsaan 3 hehtaarin laajuista Koukomäen pohjoisrinnettä, ja ympäröivän alueen rauhoittamista alueen tutkimusselvityksiä varten kesällä. Lisäksi asetettiin toimenpidekielto alueelle, jolla ei kiellon voimassaoloaikana oltu muutenkaan suunniteltu hakattavan. "SOPENMÄEN" KYSYMYS Vuolijoella, missä työryhmä ei käynyt, ei kuitenkaan katsottu olevan suojeluarvoa. Niinpä oli odotettavissa, että siellä alkaisivat hakkuut vuoden 1989 alkupuolella. Taas lähetettiin vetoomuksia, kirjeitä eduskuntaryhmille, sekä ministereille ja yritettiin saada aikaan neuvotteluratkaisu. Mikään ei auttanut, vaan helmikuun lopulla puuta alkoi kaatua KESKELLÄ suojeltavaksi vaadittua aluetta, metsässä, jonka käsittelyvuoroksi esitettiin vielä joulukuun lopulla seuraavaa talvea. Alunperin ainakin osa Vuolijoen puoleisista hakkuista oli tarkoitus toteuttaa monitoimikoneella, mutta Metsähallitus päätti nyt lähettää töihin sen sijaan metsureita, jolloin saatiin työllisyysnäkökulma asiaan mukaan voimakkaammin. Paikalle kerääntyi aktiivista luonnonsuojeluväkeä ja hakkuualueella järjestettiin passiivista vastarintaa. Jälleen oli alueen poliisikunta täystyöllistettyä, ja metsurit pahassa välikädessä. Mielenkiintoisen puheenvuoron käytti hakkuuaukolla mesoten Maaseututyöväenliiton puheenjohtaja Matti Putkonen, joka vaati "häiritsijöiden" opintolainojen ja avustusten irtisanomista, koska tällainen "sissitoiminta" ei kuulu opinto-ohjelmaan. Hän esitti myös vertauksen, että yhtä suurella oikeudella hekin voisivat metsureiden kanssa valloittaa koulut ja yliopistot, ja estää opiskelijoilta sinne pääsyn. Muutaman päivän vastarinnan sekä eri puolilla Suomea järjestettyjen tukimielenosoitusten jälkeen päätettiin siirtää Pitkä Kanervikkokangas toistaiseksi pois hakkuulistalta. Korvaava hakkuu tehtiin alueen reunalla. Lisäksi Vuolijoen puoli otettiin alueen tutkimuksiin mukaan. TALASKANGAS KANSALLISPUISTOKSI? Talaskangasliike vaatii Talaskankaan alueelle kansallispuistoa tai lakiin perustuvaa nk. erityistä luonnonsuojelualuetta, jossa tämän alueen perinteinen virkistyskäyttö on sallittua. Tämä sallisi metsästyksen, kalastuksen, marjastuksen, sienestyksen, ym. Alue on merkittävä on myös Oulun, Joensuun ja Kuopion yliopistojen mahdollisessa tutkimusja opetuskäytössä. Talaskangas-työryhmä mitä todennäköisimmin tulee esittämään "kompromissia", jonka mukaan voitaisiin suojella muutama edustava kuvio ja hakata loput. Esim. luonnonhoitometsä on tällainen ratkaisu. Tämä vaarantaa vaativien luonnonmetsälajien esiintymisen alueella. The Valley of Thousand Bridges Liikennepoliittinen kannanotto Mittausten mukaan korkean melutason alue Jyväskylässä ulottuu Myllyjärveltä ja Keltinmäestä miltei katkeamatta aina Halssilaan ja Palokkaan asti. Valmistunut rantaväylä siirtää meluja saastehaitat vain korttelin verran poispäin keskustasta, lisäksi se heijastaa osan melusta Jyväsjärven selän yli Ainolan rannalle. Kohoavien nopeuksien vuoksi saasteet eivät häviä, päinvastoin: ongelmallisten typen oksidien päästötaso todennäköisesti kasvaa — tasaisen ajonopeuden lisääminen 60 km/h:sta 80 km/h:iin kaksinkertaistaa NOx-päästöt. Osaltaan ongelmaa lisää vielä se, että pelkkään kaupunkiliikenteeseen ylimitoitetut ajoväylät houkuttelevat yhä useampia autoilijoita lisäämään oman osuutensa ilmansaasteisiin. Varsin yleisesti tunnustetaan jo rantaväylän valmistuessa, että se olisi pitänyt viedä kaupungin ulkopuolelle. Mallia olisi voinut ottaa esim. Lahdesta, jossa liikenne on todellakin viety pois taajama-alueelta. Sen sijaan Jyväskylässä nykyinen paikka on lähinnä järjetön. No, turha rypistää, kun on jo rannassa. Kuokkalan sillan kauneudesta voidaan olla monta mieltä, mutta kaupungin suunnittelemat massiiviset rakennuskohteet aivan rannan tuntumaan niin Lutakossa kuin Ainolassakin täydentävät vanhan kulttuurimaiseman raiskauksen. Liikennesuunnittelussa kaivattaisiinkin kipeästi laajempaa ja poikkitieteellisempää otetta: maisemien kulttuuriarvot on tiedostettava herkemmin ja aikaisemmasa vaiheessa. Jyväskylässä puuttuu myös (edes osin) kunnallinen liikennelaitos, mikä lisää paineita yksityisautoilun suuntaan. Kuinka monta kertaa olemmekaan tuskaantuneet Jyväskylän Liikenteen jatkuvasti huonontuvaan palveluun, harvoihin ja aikaisin loppuviin vuoroihin, hölmösti toteutettuihin aikatauluihin sekä kalliisiin hintoihin. Toisaalta on luonnollista, että puhtaasti liiketalouspohjalla toimiva bussifirma mitoittaa toimintansa asiakasmäärien mukaan. Ensisijaisena haasteena Jyväskylälle onkin joukkoliikenteen kehittäminen. Valitettavasti valtionapu joukkoliikenteen tukemiseen vuoden 1990 talousarviossa on käsittämättömän pieni ja rajaa tiheävuoroisen linjaliikenteen tuen ulkopuolelle. Jyväskylän on kuitenkin ratkaistava joukkoliikennekysymys omalta osaltaan jo periaatteellisella tasolla laadukkaan ja vaihtoehtoisen liikenneja kaupunkikulttuurin turvaamiseksi. On myön välttämätöntä aloittaa neuvottelut jyvässeudun kuntien kesken Jyväskylän Liikenteen ostamisesta tai osakkuuden hankkimisesta. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena voisi olla 40—60 % subventio sarjaja näyttölippujen hinnasta. Mikäli joukkoliikenneasiat saadaan kuntoon, Jyväskylän keskusta voidaan vihdoinkin rauhoittaa autoilta. Ydinkeskustan kävelykatualue voisi ulottua useiden korttelien alueelle esim. Gummeruksenkadun ja Puistokadun välissä. Jotta tähän päästään, on kuitenkin keskustan kaupallisten palvelujen lisärakentaminen lopetettava. Palvelut tulisi hajauttaa lähelle ihmisiä, ei kuitenkaan suuriin persoonattomiin automarketteihin, sen sijaan että jo alunperinkin ruuhkaista keskustaa ahdetaan täyteen. Nykyisen kaltaisen sumpun tilalle tulisi pyrkiä viihtyisän ja pehmeän kaupunkirakentamisen keinoin saada aikaan rauhallisempi ja puhtaampi keskusta. Jokainen voi luonnollisesti miettiä, mitä juuri minä voisin tehdä asian hyväksi. Käytänkö polkupyörää vai ajanko yliopistolle autolla yksin täyttämään kaikki luvalliset j a / tai luvattomat parkkipaikat? Ajanko tarpeettomia matkoja autolla; käytänkö junaa silloin, kun se on vähintään yhtä helppoa ja edullista kuin autolla ajaminen? Jos ajan autolla, voisinko vaikuttaa ajotavallani polttoaineen kulutukseen ja saasteiden määrään? Maailmassa on noin 400 miljoonaa autoa ja vähintään yhtä monta autoilijaa, ja jokainen heistä voi vaikuttaa osaltaan ajamalla mahdollisimman säästeliäästi. Juri Tynkkynen CAMPUS-KINON TULEVAA OHJELMISTOA: Pe d i i 1. alkaen, joka ilta klo 19: Federico Fellini: INTERVISTA—HAASTATTELU Pe 10.11. alkaen, joka ilta klo 19: Peter Creenaway: KOHTALOKKAAT NUMEROT (Drowning by Numbers) Pe 17.11. alkaen, joka ilta klo 19: Ettore Scola: HYVÄÄ YÖTÄ, MAJESTEETTI (La Nuit de Varennes) Pe 24.11. alkaen, joka ilta 19: Paul Leduc, FRIDA (Frida — Naturaleza Viva) 70 71 ÄÄNESTÄ NÄISSÄ V A A L E I S S A ! AROLA EIJA, l i i k . KIURU ELINA, h u m . KOSKENMAA PÄIVI, h u m . KÄRNÄ J A A N A , l i i k . LAITINEN ISMO, kasv. MÄKI PETRI, m a t . l u o n n . PARKKINEN MINNA-MARI, h u m . RANTASALO LEENA, h u m . SNELLMAN MIKKO, h u m . TULLA M A T T I , yht. KESKUSTAOPISKEUJAT