Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/1986

< JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI .p» * C_ c_ o n -< -< -»a> < o « «•: —» O * » CO * CO 7 * l\> c -4 -< v/i < ** »: *K J> Z » U H "V A ?? -< O -< *» f oo 14. lokakuuta 1986. Nro 12. 26. vu< Z > o ^ C T> ^ ^ ^ ^ ^ • ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ™ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ™ ™ t/> M *r w o m H -» x o o o o m o
All-European Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoontui Helsinkiin opiskelijoita 18 Euroopan maasta, lännestä ja idästä, SYL:n ja IUS:n (International Union of Students) järjestämään AllEuropean student forumiin. Avajaispuheessaan S YL: n puheenjohtaja Hilkka Mattila tähdensi, että foorumin otsikko kuuluu nimenomaisesti "Yliopisto ja yhteiskunta", ei esimerkiksi "Korkeampi koulutus ja yhteiskunta" tai "Tiede ja yhteiskunta", olkoonkin että sekä koulutus ja tiede ovat olennaista yliopistolle. Yliopiston luonnetta, tehtävää ja asemaa siis lähdettiin opiskelijan näkökulmasta etsimään, ja jotain löydettiinkin. Foorumi jakaantui neljään työryhmään, joissa käsiteltiin teemoja "Antaako yliopisto valmiuksia elämälle?" "Opiskelu on oikeus ei etuoikeus", "Opiskelijan mahdollisuudet vaikuttaa opintojen muotoon ja sisältöön" sekä "Yliopiston asema yhteiskunnassa". Opiskelun mahdollisesti antamia valmiuksia käsitellyt työryhmä pääsi lopultakin kaikenkattavaan aiheeseen eli siihen mitä opiskelu syvässä merkityksessä on, sekä koko foorumin teemana olleeseen kysymykseen opiskelijoiden/yliopiston ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Kysymys yliopiston ja yhteiskunnan välisestä suhteesta on kuitenkin harhaanjohtava näin esitettynä, sillä yliopisto kuitenkin on instituutio yhteiskunnan sisällä, ja tavallaan osa systeemiä. vaikkakin yliopisto mahdollistaa yhteiskunnan kriittisen tarkastelun. Nykyisin kuitenkin. vaikka opiskelijat asuvat opiskelijakylissä. käyttävät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluksia ja syövät VÄRKIN ruokaloissa, eivät he asenteiltaan poikkea palkkatyöläisistä. Opiskeluun asennoidutaan kuin työhön, vaikka ainutlaatuisena elämäntilanteena se mahdollistaa kriittisen etäisyyden ottamisen tuotantoelämään: kouluun, työhön ja perheinstituutioon. Tosin opiskelijat noudattavat kymmenestä kuuteen -työrytmiä palkkatyöläisille tavanomaisemman kahdeksasta neljään -työajan sijasta. Moinen "elitismi" ei kuitenkaan aiheuttanut varauksetonta hyväksyntää foorumin osanottajissa. Valitettavasti vain useimmat vastustajat karahtivat omiin argumentteihinsa selittelemällä. miten yhteiskunnassa tuntuu tältä, ja meistä taas tältä: tai miten yhteiskunta näkee meidän eliittinä ja ties minä. APUA! opiskelijat tekevät ensin eron itsensä ja yhteiskunnan välillä ja sitten tuntevat syyllisyyttä siitä, että eristäytyvät. Työryhmän puheenjohtaja totesi tässä vaiheessa ryhmäkeskustelulle varatun ajan sopivasti loppuvan, joten diskurssia jouduttiin jatkamaan bussissa matkalla kehitysmaiden opiskelijoiden ongelmia käsittelevään keskustelutilaisuuteen. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu, sillä monta tärkeää kysymystä jäi ruotimatta: mikä tämänkin yhteiskunnan todellinen eliitti on? Tarkoittaako kriittinen etäisyys eristäytymistä? Mitä siinä todellisessa elämässä tai reaalimaailmassa on niin ihmeellistä? Mitä moneen kertaan mainitulla norsunluutornilla tarkoitetaan? Kysymykset ovat yleismaailmallisia. vaikkakin opiskelijoiden tilanne eri maissa vaihtelee suurestikin. Toivokaamme, että eurooppalainen yhteistyö jatkuu All-European Student Forumin avaamalla tiellä. Terttu Ihalainen Katri Myllykoski Asuntoja tarjolla Tämä on uutinen. Ylioppilaskunnan asunnonvälittäjällä on etenkin naisopiskelijoille tarjolla runsaanpuoleisesti asuntoja. Talven jo kohta kolkutellessa on asuntoilmoituksia tullut Ulla Kumpulalle koko syksyn jatkuneeseen, melko tasaiseen tahtiin, kun taas asuntoa hakevien määrä on tuntuvasti pienentynyt. Viime viikolla tyttöjen kansiossa oli runsas nippu ilmoituksia, lukumäärä oli kuudentoista kieppeillä. Ns. sekalaisiakin oli kymmenkunta, mutta pojille oli yhä tarjolla vain muutamia majoja. Kymmenen markkaa kassaan maksaneita, eli käytännössä asunnon saaneita, oli viime viikon puolivälissä 70. Luettelon kertomaa oli myös se, että asunnon hakijoina oli virallisesti 55 henkilöä. Yhteensä 140 asunnosta on tullut ilmoitus asunnonvälittäjälle. Määrästä nelisenkymmentä on mennyt muuta kautta kaupaksi. Asunnonvälittäjä löytyy ylioppilastalon yläkerrasta lokakuun loppuun asti. Siihen saakka voi vielä käydä hakemassa asunnonvälityskassaan maksamansa kolme kymppiä sellainen, jolle asunnonvälitys osoittautui turhaksi. Lokakuun jälkeen ei rahaa takaisin tipu. Edustajisto toimii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston seuraava kokous on tiistaina 21.10.1986 klo 16.00 Talolla Kampus-Kinossa. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa varsinaisen toiminnan lisäbudjetti II vuodelle 1986, neljän edustajan valinta Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön valtuuskuntaan, edustajien valinta Suomen Ylioppilaskuntien Liiton ja Opiskelijoiden Liikunta Liiton liittokokouksiin ja hallituksen päätöksiä. JYY:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston kokousta! Tuomo Yli-Huttula puheenjohtaja Kaisu Pöyliö pääsihteeri Jyy:n Kortepohjan yhoppilaskylän ASUKASNEUVOSTON VAALI toimitetaan 18.-19.11.1986 yhoppilaskylän keskurakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa klo 12-20 molempina päivinä. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 11.11. klo 12-20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä yhoppilaskylän asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 5.11.1986. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana yhoppilaskylän toimistosta 29.9. lähtien. Vaaliasiakirjat on palautettava Kortepohjan yhoppilaskylän asukasneuvostovaalien keskusvaalilautakunnalle osoitettuna yhoppilaskylän toimistoon os>. Taitoniekantie 9, viimeistään maanantaina 27.10. klo 15.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistysten asiamiehen korjattava viimeistään torstaina 30.10. klo 15.00, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan. Mainonnan voi aloittaa perjantaina 31.10. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta JYY:n edustajistovaaliaikataulu 1986 Ke 2.10. keskusvaalilautakunta. Ma 13.10. lähtien vaaliasiakirjat jaossa keskustoimistosta klo 8.00 lähtien. Ti 14.1.0. tiedotus Jylkkärissä, tiedotus virallisella ilm. taululla. Ma 27.10. vaaliasiakirjojen palautus klo 15.00 keskustoim. Ma 27.10. klo 16.00 keskusvaalilautakunta kokoontuu tarkistamaan asiakirjat ja päättää virheellisten ja puutteellisten asiakirjojen täydentämisja korjaamishuommautuksista. Pe 31.10. klo 12.00 mennessä on korjattava vaaliasiakirjat joissa keskusvaalilautakunnan osoittamat virheellisyydet ja/tai puutteellisuudet. Pe 31.10. klo 12.00 keskusvaalilautakunta kokoontuu hyväksymään ja julkistamaan korjatut ehdokaslistat, vahvistaa ne sekä vaaliliitot ja renkaat. Pe 3.10. klo 18.00 jälkeen saa aloittaa ehdokasmaininnan. Ti 11.11. klo 12-20 ennakkoäänestys Lillukassa. Ke 12.11. klo 10-18 ennakkoäänestys yo-talolla. Ke 12.11. klo 18.00 keskusvaalilautakunta kokoontuu tarkistamaan ennakkoäänestyksessä syntyneet asiakirjat. Ti 18.11. Varsinainen äänestys klo 10-18 Mattilanniemi A-rak. klo 10-13 Freda Ke 19.11. Varsinainen äänestys klo 10-18 yliopisto päärak. C-rak. klo 12-18 Lillukka Ke 19.11. klo 18.00 keskusvaalilautakunta kokoontuu Talolla laskemaan äänet ja vahvistamaan vaalin tuloksen.
3 Kuilun partaalla Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajien keskustelut viime viikonvaihteessa Reykjavikissa päättyivät täydelliseen umpikujaan. Tapaamiseen kohdistetut ennakko-odotukset eivät olleet suuret, mutta täydellinen epäonnistuminen oli silti epämiellyttävä yllätys. Tapaamisen lähtökohdat olivat vaikeat. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisten suhteiden viileneminen on lisännyt kansainvälistä jännitystä lähes koko viimeisen vuosikymmenen ajan. Viimevuotinen Geneven huipputapaaminen näytti lupaavalta. mutta yhteisymmärrys puheiden tasolla ei johtanut konkreettisiin tuloksiin käytännössä. Idän ja lännen välisellä propagandasodalla on valmisteltu mielialoja mahdollisen kriisin varalle. Euroopan asevarastot on kohotettu uudelle tasolle. Yhdysvaltain Tähtien sota -suunnitelmat ovat näyttäneet sisältävän ajatuksen mahdollisuudesta voittaa ydinasein käytävä sota. Kauhun tasapaino on saanut vakavia kolauksia. Yhteisymmärryksen lopulliseksi esteeksi osoittautui juuri Tähtien sota -suunnitelma. Presidentti Reagan korjaa nyt sitä satoa, jota hän on koko virkakautensa ajan kylvänyt. Perääntyminen Tähtien sota -suunnitelmassa olisi ollut kohtalokasta äärimmilleen kiihdytetyn amerikkalaisyleisön silmissä. Perääntyminen olisi tulkittu antautumiseksi, vaikka asiasta sopiminen olisikin itse asiassa merkinnyt horjutetun tasapainotilanteen palauttamista. On väistämätöntä, että asevarustelun ja aseteknologiakilpailun jatkuminen rajoittamattomana pakottaa myös Neuvostoliiton kiihdyttämään varusteluaan, mikä merkitsee samalla ongelmia kunnianhimoisen talousuudistusohjelman toteuttamisessa. Neuvostotalouden uudistuspyrkimysten estäminen sopii hyvin Yhdysvaltain poliittisiin strategioihin. Ihmiskunnan tuhon ennustajilla on taas Reykjavikin jälkeen tilausta. Pekka Kinnunen Pelon visionäärit Ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Suunnilleen näin taisi kuulua eräs Ahti Karjalaisen kuolemattomista. Tulevaisuuteen sijoitetuilla kauhukuvilla onkin näppärä operoida päivänpoliittisessa demogogiassa. Näin ovat viimeksi menetelleet poliittisen vihreyden eri koulukuntia edustavat ajattelijat Pentti Linkola ja Paavo Väyrynen. Pelkofantasioiden käyttö politiikan välikappaleena on mutkikas poliittinen ja sosiaalipsykologinen ongelma, mutta eräs naiivi huomio lienee lupa tehdä: tulevaisuuden kummajaiset manataan esiin kun toivotaan kansalaisten tinkivän oikeuksistaan ja vapauksistaan tässä ja nyt oman etunsa nimissä, luonnollisesti. Joukkotyöttömyys tai ekokatastrofi ovat vakavia juttuja, eikä tietysti voi kiistää sitäkään, etteikö historian kulku olisi monasti ylittänyt synkimmänkin pessimistin visiot. Joka tapauksessa on varmaa, että jos hysterianlietsojat pääsevät hallitsemaan poliittista ilmastoa, ja alamme tulevaisuudessa odottavien katastrofien nimissä luopua poliittisista oikeuksistamme, niin saamme luvattujen vitsausten lisäksi vielä koko joukon ylimääräisiä. Markku Kekäläinen 'Toimittajat kulttuurinousukkaita." "Reaganin haukkumisen voisi jättää muille tovereille." Otteita Pörssin ja Honkaliiton lehteä koskevasta julkilausumaesityksestä? Ei suinkaan vaan tuloksia viime keväänä toimeenpannusta lehden lukijakyselystä. Vastauslomakkeen täytti 69 opiskelijaa. Heistä peräti 47 ilmoitti lukevansa lehden säännöllisesti. Valikoiden kylläkin, ainoastaan yhdeksän kertoi lukevansa lehden huolellisesti, puolet selailee ja pintapuolista silmäilyä harjoittaa 24 vastaajaa. 1 ehden ulkoasua koskenäkemykset hajaantuilelkoisesti: tyytyväisiä • • • • • • • • • Lukijan aam oli 26, tyytymättömiä 24 ja 17 piti ulkoasua sekundäärisenä. Tyytyväiset eivät yleensä kertoneet, mikä heitä lehdessä erityisesti viehättää; kriitikoiden suosimia adjektiiveja olivat aneeminen, väritön, harmaa, tylsä, mielikuvitukseton, tuhruinen ja tökerö. Eräs luonnehti julkaisua "harmaudessaan omaperäiseksi". Kaiken kaikkiaan lehdeltä toivottiin rennompaa ja värikkäämpää yleisilmettä. Eräs vastaaja toivoikin, että toimittajat siirtyisivät virsikirja-alalle. Lehden sisältö painottuu liikaa humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden höpinöihin. Yleinen näkemys oli, että filosofien ammattijargonia on lehdessä vähintäänkin kotitarpeiksi. Kulttuuriannin määrään lukijat ovat tyytyväisiä, laadusta oltiin useampaa mieltä. Käsittely on kaavamaista kulttuuritarjonta ei saisi olla pelkkä arvostelukooste ja toimittajat kirjoittavat snobistiseen ja vaikeaan tyyliin. Syystä tai toisesta huomattava osa piti lehteä vakavana, joukkoviestinnän viihteellistyminen ei ole heilauttanut Jylkkäriä linjaltaan. "Viihdettä ei saisi aliarvioida" oli melko yksiselitteinen viesti. Politiikkaa ja muuta kommunismia on ilmeisesti lehdessä liikaa. Piippalakkiset toimittajat kirjoittavat tarpeettoman taajaan sivareista, Etelä-Afrikasta ja Nicaraguasta, mikä lehden poliittista linjaa kommentoineiden mukaan vain pojat todistaa, etteivät ymmärrä aikaansa. Huomattava osa vastaajista katsoi, että Suomessa on muka parempiakin kulttuurija yhteiskuntapoliittisia julkaisuja, joten Jylkkärin pitäisi entistä enemmän panostaa yliopistoja opiskelijayhteisön asioista tiedottamiseen. Opiskelijoiden asuntoja rahavaikeudet, samoin opiskelijoiden vapaa-ajantoiminta tulisi noteerata näkyvämmin. Laitosten ja tiedekuntien toiminta ja niiden ongelmat olivat myös toivomuslistalla. * * * Muiden tehtävien ohella Jylkkäri on Ylioppilaskunnan tärkein tiedotuskanava. Leiviskän voisi hoitaa paremminkin: seitsemän vastaajaa piti tiedotusta riittävänä, viisitoista janosi enemmän ja parempaa informaatiota. Loput katsoivat tiedottamisen volyymin riittävän, mutta pitivät käsittelytapaa värittömänä ja mielenkiinnottomana, ja juttuja ainoastaan yo-kunnan sisäpiireille tarkoitettuina. Kuusi vastaajaa oli tosin sitä mieltä, että tyhjästä on paha nyhjästä. Kupongin loppupuolella kysyttiin, onko jokin Jylkkärissä julkaistu juttu jäänyt mieleen muhimaan. Viisitoista ei muistanut mitään, ja neljätoista ei pitänyt kysymystä vastaamisen väärtinä. Huh, huh ... MK
Kasvinjalostuksesta geenipasseihin -yliopistopäivillä sanottua Biologian tutkimus oli näkyvästi esillä Jyväskylässä '). 12. lokakuuta pidetyillä yliopistopäivillä. Geenimanipulaatiota käsiteltiin sekä elintarviketuotannon että lääketieteen kannalta, ja sivuttiinpa myös perimän peukalointiin liittyviä poliittisia riskejä. Yleisö sai myös informaatiota siitä, mitä järvien happamoituminen tarkkaan ottaen merkitsee, mitkä lajit ovat uhattuna, mistä saasteet tulevat, onko torjuntakeinoja olemassa. Geenimanipulaatio lupaa meille lähitulevaisuudessa muutakin kuin vaarallisia mutantteja ja kloonattuja ihmisrobotteja. Yliopistopäivillä käsiteltiin geeniteknologian mahdollisuuksia mm. ravintotaloudessa ja lääketieteessä. Alkon tutkimuslaboratorion tutkija Ritva Saarelainen alusti aiheesta "Geenitekniikoiden mahdollisuudet viljelykasveilla". Geeniteknologia sinällään ei ole uutta. Kasvinjalostus on jo geenimanipulaation alkeismuoto, siinähän ihminen valitsee luonnon tuottamista uusista ominaisuuksista kulloinkin tarkoituksenmukaisimpina pitämiään ominaisuuksia. Maapallon ravintotilanne edellyttää viljelykasvien tuottavuuden ja ravintoarvon nopeaa lisäämistä ja erilaisten kasvuja ympäristöolojen sietokyvyn parantamista. Geenitekniikat tarjoavat periaatteessa suunnattomia mahdollisuuksia viljelyakasvien ominaisuuksien keinotekoiseen muunteluun. Nykyisin on jo mahdollista eristää yksittäinen geeni kasvissolusta, muokata sitä halutunlaiseksi ja istuttaa takaisin soluun. Manipuloituja kasviyksilöitä voidaan toistaiseksi tosin kasvattaa vain kaksisirkkaisilla lajeilla. kuten perunalla ja palkokasveilla. Yksisirkkaisille lajeille kuten tärkeille viljalajeille vielä kehitetään menetelmiä. Geeninsiirtojen käyttö edellyttää runsaasti uutta perustietoa kasvien aineenvaihdunnasta ja sen säätelystä. Suurin ongelma on tällä hetkellä muutettaviin ominaisuuksiin liittyvän geenin (tai geenien) tunnistaminen ja paikantaminen. Niinpä viljelykasvien parantaminen geenitekniikoilla ei ole toistaiseksi tuottanutkaan merkittävää käytännöllistaloudellista hyötyä, mutta alustaja näki geenimanipulaation tulevaisuudessa olennaisena osana kasvinjalostusta. Fil.yo. Elina Salminen kertoi mikrobien bakteereiden, hiivojen, homeiden käytöstä lääketieteellisesti merkittävien peptidien ja proteiinien tuottamisessa. Ihmiselle alunperin haitalliseen tai hyödyttömään mikrobiin voidaan siirtää vieraita geenejä, jolloin isäntämikrobi alkaa tuottaa uuden geenin määräämää proteiinia omalta proteiinisynteesikoneistollaan. Tämä merkitsee monasti tuotantokustannusten huimaa laskua, mikrobit yleensä lisääntyvät nopeasti ja tyytyvät vaatimattomaan kasvualustaan. Uusilla tekniikoilla tulee olemaan merkitystä mm. insuliinin ja interferonin tuotannossa. * * * Matti Saraste havainnollisti geeniteknologian mahdollisuuksilla ottamalla esimerkiksi entsyymien teollisen tuotannon, "syöpägeenien" tutkimuksen ja geenidiagnostiikan. Entsyymit ovat valkuaisaineita, jotka katalysoivat kaikkia elävän luonnon kemiallisia tapahtumia. Luonto vain ei ole suunnitellut niitä teollisiin prosesseihin parhaiten sopiviksi, eikä optimitulokseen päästä aina keinotekoisenkaan valinnan kautta. Geenitekniikat ovat lisänneet vapausasteita, ja nykyään entsyymivariantteja voidaan suunnitella ja tuottaa kuten mitä tahansa ihmiskäden tuotteita. Suuren yleisön kannalta kiintoisinta on varmasti geeniteknologian käyttö syövän tutkimuksessa ja hoidossa. Muuntuneista soluista ja soluja muuttavista viruksista on voitu tunnistaa geenejä ja geenimuutoksia, jotka liittyvät syöpäsolun syntyyn. Nämä ovat vielä vain havaintoja, mutta lähitulevaisuudessa voidaan syövän syntyä selittää molekyylibiologisin termein. Alustaja painotti, ettei mitään "syöpägeenejä" tarkkaan ottaen ole olemassa vaan kyse on terveen solun tavallisista geeneistä, jotka ovat ulkopuolisen ärsykkeen esim. kemikaalin vaikutuksesta muuntuneet. Geenidiagnostiikka on ala, joka perinnöllisten sairauksien toteamisen kannalta on erittäin lupaava, mutta sisältää pelottavia sosiaalisen kontrollin mahdollisuuksia. Kun sairas geeni voidaan suoraan todeta, voidaan perinnöllisen sairauden riskikin määritellä entistä tarkemmin. Alustaja väläytti myös mahdollisuutta, että työnantajat ja vakuutusyhtiöt alkavat vaatia työntekijöiltään ja asiakkailtaan "geenipassia", todistusta siitä, etteivät kanna mitään tunnettua perinnöllistä sairautta. Happosateet Biologisen annin toinen jakso keskittyi järvien happamoitumiseen. Kaj Grandberg, Jarmo Meriläinen ja Tapani Valtonen ja Markku Laitinen tarkastelivat happamoitumisen vaikutuksia järvien kasvistoon, eläimistöön ja kalakantaan. Happamissa järvissä laski uposja kellulehtisten kasvien sekä lajiluku että määrä. Vesisammalet olivat puolestaan viihtyneet, niiden frekvenssit olivat puhtaisiin vertailujärviin nähden kasvaneet. Eläimistön runsauden ja alimman havaitun ph-luvun välillä ei ollut riippuvuutta, toisin sanoen eläimistön runsauteen vaikuttavat happamuutta voimakkaammin muut ympäristötekijät, todettiin Jarmo Meriläisen alustuksessa. Lajimäärä sen sijaan supistui. Ensimmäiseksi ottivat ritolat kotilot, ja happamuuden kasvaessa häipyivät myös herriesimpukat ja juotikkaat. Happamoituminen karsi selvästi myös vesihyönteisten kuten sudenkorentojen lajistoa. Kalakantaan happamoitumisella on selvä vaikutus. Arin vaihe on kutu, joka happamissa vesissä epäonnistuu täysin tai kärsii merkittävästi. Erityisen tuhoisaa happamoituminen on, mikäli se käy yksiin alumiinipitoisuuden lisääntymisen ja magnesiumin puutteen kanssa. Pienvesissä ongelmaa kyetään hoitamaan kalkitsemalla ja lisäämällä samalla magnesiumia. Tuula Pirttimäen alustus käsitteli laskeuman vaikutusta järvien happamoitumiseen. Kuten arvata saattaa, pääosa rikkilaskeumasta on peräisin Keski-Euroopan suurilta teollisuusalueilta. Valtaosa laskeumasta tulee ns. episodien aikana, jolloin Keski-Euroopasta kantautuneet ilmamassat purkavat rikkilastinsa sateen mukana. Tällöin vesistöjen happamoituneisuusaste voi nousta muutamassa tunnissa moninkertaiseksi, mutta palautuminen kestää viikkoja. Herkille järvialueille kriittiseksi arvioitu laskeuman määrä ylitetään lähes koko Suomessa. Päästöjen vähentämisestä on kansainvälinen sopimus vuodelta 1985. MK
5 Saippuaoopperaa latinalaisittani Rio de Janeiro, Ciudad de Mexico SIC/IPS Latinalaisamerikkalaiset televisioyhtiöt pyrkivät levittämään tuotantoaan yhä laajemmille markkinoille: Red Globo yrittää saada jalansijaa Länsi-Euroopassa ja Kiinassa, Televisa kerää katselijoita erityisesti Yhdysvalloissa. Globon verkosto on Brasilian suurin kaupallinen televisioyhtiö. Kolmannessa maailmassa televisio-ohjelmia levittävät enemmän ainoastaan yhdysvaltalaiset televisioyhtiöt ABC ja NBC. Globon valttina ovat saipf maoopperamaiset telenovelit, joita se on menestyksellä myynyt Latinalaisen Amerikan maihin ja Pohjois-Amerikan espanjankielisille alueille. Nyt Globo havittelee myös Länsi-Euroopan ja jopa Kiinan televisiomarkkinoille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Globo on moninkertaistanut telenovellien ja sarjojen tuotantonsa laajenemalla muiden yritysten markkinoille maantieteellisistä rajoista välittämättä. Neljä kuukautta sitten se osti TeleMonte Carlon. Tele-Monte Carlon pääpaikka on Monacossa ja sen kautta Globo aikoo valloittaa 20 prosenttia Italian televisionkatselijoista. "Euroopan seikkailun" tekee vielä huomattavammaksi se, että uusi askel kääntää ylösalaisen perinteisen pohjoinen-etelä-virtauksen kulttuurisuhteissa. Globo on nyt myös päässyt kannattaville markkinoille, siellä sen viennin vuosituloista 50 miljoonaa markkaa miltei puolet tulee nyt Italiasta. Globo ei ole puhtaasti latinalaisamerikkalainen televisioyhtiö, vaan sitä perustamassa vuonna 1965 on ollut myös yhdysvaltalaisia mediaalan edustajia. Edellytyksen Globon monopoliasemalle luotiin vuotta myöhemmin, kun Brasilian hallitus esti ulkomaisten televisioyhtiöiden toiminnan Brasiliassa. Intellektuellit ja poliitikot syyttivät Globoa ulkomaiden intressien, erityisesti Yhdysvaltojen, palvelemisesta. Tämän takia Globo esti mainostajiaan vuoteen 1981 mainitsemasta sellaisia oppositiossa olevia henkilöitä, joita sotilahallitus ei hyväksynyt. Vuonna 1982 Globoa syytettiin vaalitulosten vääristelystä ja vuonna 1984 mielenosoituksia koskevien reportaasien sensuroimisesta. Mielenosoittajat tähtäsivät suorien vaalien järjestämiseen, jotta sotilashallitus olisi saatu kumottua. Kun tosiasiat paljastuivat, Globo Latinalaisen Amerikan televisioyhtiöiden kasvava valta ja mahti on luonut käsitteen "kolmannen maailman maiden tiedotusvälineiden imperialismi". Markkinoita hallitsevat kaksi jättiläisyhtiötä: brasilialainen Red Globo ja meksikolainen Televisa, jotka levittäytyvät jo Euroopan ja Yhdysvaltojen televisiomarkkinoille. Kaupallisen television vastapainoksi yritetään kuitenkin kehittää kunnianhimoisempaa elokuvatuotantoa. Ensi vuoden tammikuussa aloitetaan Kuubassa kansainvälinen elokuva-alan opetus, joka on suunnattu erityisesti latinalaisamerikkalaisille, afrikkalaisille ja aasialaisille opiskelijoille. Opettajiksi on tulossa mm. sellaisia nimiä kuin Francis Ford Coppola, Carlos Saura, Mario Benedetti ja Paul Leduc. Televisiota ja kaupallista kulttuuria on Latinalaisessa Amerikassa hyödynnetty myös sosiaalisen viestin välittäjänä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Meksikossa tehty musiikivideo, joka on kivunnut listoille koko mantereella. Musiikin voimalla viedään viestiä vastuullisesta seksuaalikäyttäytymisestä miljoonille nuorille. muutti linjaansa, mutta kansa jatkoi Globon autojen kivittämistä. Globon katsotaan luoneen kulttuuri-ideologista tuontoa, joka ei ole pelkästään tarkoituksenmukaista, vaan myös sellaista, että se menestyy yhtä hyvin Länsi-Euroopan, Kiinan.kuin Kuubankin markkinoilla. Telenovedeillaan Globo on tehnyt ennenkuulumattoman vaikutuksen. "Orja Isauran vastoinkäymisiä" seurasivat miljoonat katselijat ympäri maailmaa lähes sadassa maassa. Isauran lisäksi on ollut myös muita ohjelmia, jotka ovat menestyneet yhtä hyvin. Parantaakseen yrityskuvaansa Globo on tehnyt sosiaalisia ohjemia kuten "Huono nainen", joka kertoi eronneen naisen sosiaalisista vaikeuksista. Globon merkittävin kilpakumppani Latinalaisen Amerikan televisiomarkkinoilla on meksikolainen Televisa. Ennen Globoa Televisa ehti nauttia vähän aikaa monopoliaseman suomista etuoikeuksista. Nykyään yhtiön tärkeimmät Latinalaisen Amerikan ulkopuoliset markkinat ovat Yhdysvalloissa. Televisa ei ole pelkästään televisioyhtiö. Sen toimialaan kuuluvat myös radio, kaapelitelevisio, kustannustoiminta, elokuvat, musiikki ja monenlaiset kulttuuripalvelu. Yhteensä Televisalla on yli 50 tytäryhtiötä. Televisan omistama Spanish International Network (SIN) valvoo 300 radioasemaa ja lähettää ohjemaa 50 miljoonalle katsojalle yli 300 kaupunkiin. Neljännesvuosisata sitten perustettu SIN tavoittaa 90 prosenttia Yhdysvaltojen espanjankielisestä väestöstä ja sitä pidetään Yhdysvaltojen neljänneksi tärkeimpänä verkostona ABC:n, CBS:n ja NBC:njälkeen. Vielä viisi vuotta sitten SIN oli ainoa yhtiö Yhdysvalloissa, joka välitti ohjelmatuotantoaan satelliitin avulla. Televisan etuja ovat espanjankielininen tuotanto ja samantyyppinen televisiojärjestelmä kuin Yhdysvalloissa. Brasilialainen Globo joutuu lisäämään kuluihinsa vielä portugalista espanjaan tehtävän käännöstyön. Myös sen televisiojärjestelmä täytyy mukauttaa erikseen Yhdysvaltojen järjestelmään. Kahden jättiläisen välinen kilpailu on tuonut esiin sen tosiseikan, että koko Latinalainen Amerikka yhdessä Yhdysvaltojen "espanjalaisen" osan kanssa voi toimia yhtenä ainoana valtavana markkina-alueena. Tämä merkitsee sitä, että erityisesti pienempien maiden kansalliset televisioyhtiöt jäävät alakynteen ohjematuotannossa. Mannerta hallitsevat jättiyhtiöt voittavat ne helposti tuotantokapasiteetillaan ja saavat kulunsa helposti korvattua, koska ohjelmat levivät niin laajalle. Videolla esiintyvät poptähdet meksikolainen Tatania ja puertoricolainen Johnny välittävä viestiä vastuullisesta seksuaalikäyttäytymisestä miljoonille nuorille Latinailaisen Amerikan ja Karibianmeren maihin. Meksikon ykköseksi ja kymmenessä maassa listalle kivunneen hittisinglen ja videon avulla ovat tiedotusvälineet yhdessä väestötutkijoiden ja mainosmiesten kanssa ryhtyneet kampanjaan teini-ikäisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on saada syntyvyysluvu tasaantumaan, sillä koko ajan kasvava syntyvyys aiheuttaa vaikeinta ongelmia kolmannen maailman maille ja erityisesti nuorille. Tutkija Patrick Coleman yhdysvaltalaisesta John Hopkinsin yliopistosta tähdentää, että vastuuton seksuuaalikäyttäytyminen johtuu usein tiedonpuutteesta. Nuoret eivät tiedä seksistä muuta kuin sen, miten sitä harrastetaan. Tämän vuoksi John Hopkinsin yliopistio ja Ciudad de Mexico ryhtyivät yhteistyöhön kampanjan aikaansaamiseksi vastuullisen seksin puolesta. Kampanjan välineeksi valittiin musiikki, koska se on yhteinen kieli kaikille maailman nuorille. Musiikkivideo "Detente" kohosikin hittilistalle muutamassa kuukaudessa. Television ja radion lisäksi kampanjaan tuli mukaan myö painettu sana. Kampanjalla on ollut huomattavia vaikutuksia jo ainakin 17 Latinalaisen Amerikan maassa. Mainettaan kampanja kasvatti vielä sillä. että Better World Society myönsi sille palkinnon syyskuussa tiedotuksesta paremman maailman rakentamiseksi. Better Wordl Society on kansainvälinen järjestö, joka haluaa torua ydinsodan uhkan, kamppailla nopeaa väestönkasvua vastaan ja estää ympäristön saastumisen. Järjestön hallituksen puheenjohtajien, yhdysvaltalaisen televisiopampun Ted Turnerin mukaan nämä kaikki ongelmat ovat maailmalaajuisia, eikä mikään maa voi ratkaista niitä yksinään. , Better Wordl Societyn hallitukseen kuuluvat mm. entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen, keskuskomitean jäsen Georgi Arbatov, Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland sekä Costa Rican entinen presidentti Rodrigo Carazo. Sysäyksen kampajan järjestämiselle antoi huoli lisääntyneistä teiniraskauksista. Ongelmia syntyy., koska useimmat kehitysmaiden suurkaupungit ovat kyvyttömiä tarjoamaan miljoonille slummien kasvateille riittävää koulutusta, terveyspalveluja, asuntoa ja työtä. Vuoteen 2000 mennessä kaikki maailman 20 suurinta kaupunkia ovat kehitysmaissa kolmea lukuunottamatta. Suurimpia megapoleja tulevat olemaan Ciudad de Mexico ja Brasilian Sao Paulo. Kampanjan onnistumisesta kertoo se, että terveyskeskukseta ja klinikat ovat vastaanottaneet yhä enemmän kyselyjä ehkäisystä. Videon lasketaan lisänneen kyselyjä eri maissa 200 ja 2000 prosentin välillä. Bluesia Ilokivessä Californialainen Mark Hummel and the Blues Survivors on juuri julkaissut Rockinituslevymerkille esikoisalbuminsa Playin' in Your Town. Mark Hummel, joka tunnetaan U.S.A.:n länsirannikon eräänä parhaimmista huuliharpisteista perusti yhtyeen vuonna 1976 ja sen jälkeen yhtye on työskennellyt mm. Brownie Mcheen, Lowell Fulsomin, Jimmy McCracklinin, Charles Brovvnin ja monien muiden blues-artistien kanssa, rakentaen samalla myös omaa mainettaan ja uraansa menestyksekkäästi. Albumilla soittaa maestro Hummelin lisäksi kitaristi Pat Chase, rumpali Norman Winkler, basisti Tim Wagar ja avustajina puolisenkymmentä länsirannikon kovinta blues ja r&b-muusikkoa. Albumi on saanut osakseen ylistäviä lausuntoja musiikkilehdissä ja esiintymisiä on alkanut tippua maineen kasvamisen myötä yhä laajemmalta, Blues Survivors tunnetaan tätä nykyä jo rannikolta rannikolle. Musiikkia luonnehditaan arvosteluissa Chigcago-bluesiksi, r&b:ksi ja RockV Rolliksi mutta mikä tärkeintä se on erittäin kuunneltavaa ja erittäin tanssittavaa musiikkia: "Weil recorded, Electric, thick and funky". Mark Hummel And The Blues Survivors saapuu ensimmäiselle Euroopan ja Scandinavian kiertueelleen lokakuussa -86. ILOKIVESSÄ ti 21.10. klo 20 35/30 mk ennakko: Travela Blues Live!
Hetk et teke vät Sifhos s Kreikfca l%1 e/ämä ^°«ni va/ok an S L M a d e t o / a n 19.J0. 1986 • • • • • • • • • • • • • • • Ä * ^ Ma me-fi joen ra 'inaita 193$ 'Sli Henri ri 2 v "otiaana A'f° r r Bre ssonin " ? a ' fcuva? ^ f n f c a s sa otti hej nrni„ 3,, ' foeman m y | s» -*aas£ £s Panja an ^ a Ranskasta EfasSpÖ *«ra us ,„ a w a o n '"«avaa * £ • % r i e S ; fin^-su » | e n iuZfcaisun S Ä S Ä . . i/Kaa niicfä , R «f.so"<lKfa t „ ' " ' U i t o , ' i , • t i n n . ' l S ' U V U u l ( c i . , ^ a , * « S t a n v : , 'V/raa. HcR. va ' g™, yksinkertit, n k ^at i en ia välillä !nn ten mu oto« n sävyjen Vh, Pa rafc e/stenteva/Z/nä n JUh ! aa My ös n ? ^ « a a kuvista k u / a n k a f s o i J a , ' e oiiut i t s e 2 £ °" k u v aas , e " ?aatosS k ^f Us ° " % . 0n »n aia. Ä ".'"' HCB n Uuttaa, H " kuwiic ,''»!">•"«/«„„'I„" s <>» p„: > • HCB pa„'' **»v»otaea S ,o *»ou" '; ?''<»uu" '"."•»Hccn S * " « Poru" Ä X *«** on uuieisun r a m ä " päivän * « * k-uvSnS" * e/l «Uefa" s J">™roä n kuin R a u n ° Lahti ^ ' " ' " n e n . / u i S ^ o s M a r t t ^•"'»amaSa a ' StU L « Ä valo?' 3 sa "oin > « a va/okuvataiteen !: Su omen f '°. 1983. e n m u s eon sää
Syksyn Pikku Jättiläinen Syksy tuo tullessaan Jyväskylän Ylioppilasteatterin ensiillan. Lokakuun seitsemästoista päivä esitetään Sirkku Peltolan kirjoittama ja ohjaama Pikku Jättiläinen. Puvustuksesta ja lavastuksesta vastaa ohjaaja. Näytelmää on harjoiteltu elokuusta lähtien. Harjoituskertoja kertyy tiuhaan. Kaikki tehdään itse. Alusta asti. Ja harrastajathan tekevät palkatta. Vaikka monille Pikku Jättiläisen tekijöille näytteleminen on kunnianhimoista työtä. Kesän Ikiliikkuja Jyväskylän Kesän ohjelmistoon kuului Sirkku Peltolan ohjaama Maiju Lassilan Ikiliikkuja. Byrokratiakierroksen jälkeen kaupunki suostui antamaan vannan Savelan pumppulaitoksen JYT:n esityspaikaksi. Ikiliikkuja eli oikeassa ympäristössä. Katsojat löysivät sen. Sirkulle näytelmä oli haaste menestyksekkään Woyzeckin jälkeen. Komedian tekeminen oli yllättävän vaikeaa. Tietyn keveyden, iloisuuden, älykkään komiikan ylläpitäminen koko näytelmän ajan oli hermoille käypää. Aggressioiden ja ahdistuksen purkaminen on puhdistavampaa. Siihen on helpompi heittäytyä. Ikiliikkujan komiikka oli elämänmyönteistä, valoisaa, hyvin herkkävireistä. Ikiliikkuja ei sisältänyt sellaisia suuria maailmantuntoja kuin Woyzeck. Woyzeck oli talvi ja pimeys, Ikiliikkuja kesä ja valo. Kaikilla meillä on haaveita. Toiset tulevat hulluiksi, toiset ryhtyvät rakentamaan ikiliikkujaa. Haaveet liikuttavat ihmistä. Kun ihmisten haaveet ja toiveet joutuvat ristiriitaan keskenään, syntyy draamaa. Halusin tehdä jotain suomalaista, minulle läheisiä asioita; Tampereen vaikutus, ihmeellinen perheeni, minulle tärkeä huumorintaju. Ikiliikkujaa tehdessä oivalsin monia asioita maailmasta, itsestäni, omasta taustastani. Ne kaikki vaikuttivat siihen, että Pikku Jättiläinen syntyi. Pikku Jättiläinen Tekstin kirjoittaminen alkoi oikeastaan vahingossa, se ei ollut mikään tietoinen päätös. Teksti vain kasvoi ja kasvoi. Kirjoitin jutun kolmeen kertaan, mutta muoto säilyi alkuperäisenä. Näytelmä on kirjoitettu ohjatuksi, valmiiksi kuviksi. Näyttelijöiden on helppo mennä tekstistä näytelmän maailmaan. En ole koskaan pitänyt tekstiä sinänsä tärkeänä, se ei ole mikään itseisarvo. Minulle teksti on ollut raakaa materiaalia, jota olen käsitellyt ronskilla kädellä. Se mikä tekstissä puhuu, se puhuu ja kaikki muu on turhaa. Pikku Jättiläinen ei ole mikään lukudraama. Se ei ole olemassa ilman toteutusta. Mielestäni minkä tahansa tekstin, vaikka Aku Ankan, voi toteuttaa. Tulkinta on tärkeintä. Ja se mitä se antaa niille ihmisille, jotka sitä tekevät. Teksti ei saa mennä niiden ihmisten ohi, jotka sitä tekevät. Tekstin on puhuttava esittäjiensä kautta. Pikku Jättiläisestä voi sanoa, että se on televisioja sanomalehtisukupolven draama. Se rakentuu nopeista leikkauksista. Kohtausja näytösjaotus eivät toimi tavanomaisella periaatteella. Näytelmän takana ei ole mitään pitkiä kaaria, ei erikseen perusteluja ja selittelyjä, miksi näin tehdään. Tekstin kirjoitusvaiheessa tiesin tarkalleen, missä se tullaan esittämään. Pystyin ohjaamaan jo kirjoitusvaiheessa. Näytemän sijoittaminen johonkin tiettyyn paikkaan on haaste. Sen on toimittava tässä. En oikein usko perinteiseen teatterilavastukseen. Voihan se tietysti joskus toimiakin. Mutta jo jako erilliseen näyttämöön ja katsomoon aiheuttaa sen, että on lähdettävä erilaisesta ajattelusta. En halua puhua erillisestä lavastuksesta, joka viedään esitykseen. Minulle lavastus on tilan näyttämistä eikä sen peittämistä. Mekaanisen tilan lisäksi on olemassa henkinen tila. Mitä tahansa tekstiä ei voi tehdä mihin tahansa tilaan. Esimerkiksi Jyväskylän ylioppilastalolla on oma henkinen tilansa, jota ei ole muualla. Ihmisten suhde tähän paikkaan. Säälismiä Alusta alkaen tuntui tarpeelliselta tehdä puvut ja lavastus itse. En osannut ajatella pelkästään ohjaavani. En ole kuvataiteilija. Minulle teatteri ei ole visioita. Ihmisten sielun-ja ajatusmaailman, heidän ponnistelunsa haaveittensa puolesta pitää näkyä myös tilassa ja vaatteissa. Näyttelijät ovat ristineet tyylini säälismiksi. Ikiliikkujaa tehdessä oivalsin, ettei teatterin välttämättä tarvitse tavoitella isoja asioita. Ei ensin tarvitse rakentaa maailmankatsomusta ja filosofiaa ja sitten ympätä esitystä siihen. Liikkeelle voi lähteä tavallisista yksinkertaisista asioista. Eikä sen silti tarvitse olla oman paskahuussin lapioimista. Tekstiä kirjoittaessani minulla oli mielessä joitakin näyttelijöitä, joita varten tein tietyt roolit. Oli jännittävää nähdä miten se toimisi käytännössä. Nyt olen huomannut, että valinnat osuivat oikeaan. Yhteistyö on entisestäänkin helpottunut. Yhä vähemmän tarvitsee elittää. Kaikilla ei ole varaa valita Pikku Jättiläinen on tragikomedia. Sen tekeminen on ollut helpottavaa, vaikeaa, häkellyttävää. Minulle on paras tapa tuoda synkät asiat esiin komiikan avulla. Harjoitusten aikana on herännyt monia kysymyksiä. Mitä nauru on? Kenelle me oikein nauramme? Miten pitkälle voi mennä siinä, että nauraa ihmiselle? On tullut moraalisia kramppeja. Onko minulla oikeus tehdä ihmisiä? Minulle nauru on ihmisen ymmärtämistä. Ihminen haaveineen ja pettymyksineen on rakastettava, huolimatta ärsyttävistä piirteistään. Kun joku maailman runnoma, jumalan hylkäämä, elämäntilanteen mielettömyydestä huolimatta, jaksaa uskoa itseensä, pitää haaveita hanskassa, hän on rakastettava. Nauru, joka näytelmän tilanteiden surkeudesta lähtee, antaa katsojalle toivoa. Mitä on ihmisarvo? Miksi ihminen on naurettava? Ihminen voi sattua syntymään niin, ettei hänellä ole varaa valita. Aina on niitä, jotka käyttävät väkivaltaa ja niitä jotka alistuvat väkivaltaan. Tässä näytelmässä ahdistus on läsnä koko ajan. Se on täynnä itkunsekaista naurua. Itku ja nauru ovat pinnassa fyysisesti. Sen tuntee palleassaan. Ensi-ilta lokakuussa Pikku Jättiläistä tehtäessä ei riskejä ole kaihdettu minkään ratkaisun suhteen. Tyylilajiltaan se on groteski. Juuri niin omituinen kuin on. Tekijät eivät enää mieti onko tämä oikeaa teatteria ja millaista oikean teatterin pitäisi olla. Harjoitusten myötä on vakuututtu siitä, että tämän jutun pitää mennä näin. Pikku Jättiläisen tekijät uurastavat. Arkirutiinista irtaantuminen vie oman aikansa. Sen jälkeen on pystyttävä panemaan itsensä peliin kokonaan, myös arkiminä. Harrastajalla kun on se muukin elämä. Onneksi. Lokakuussa on ensi-ilta. Menkää katsomaan, miten harrastajat antavat itsensä ilmaiseksi. Arja Antikainen PIKKU JÄTTILÄISTÄ ESITETÄÄN: pe. 17.10., su. 19.10., ti. 21.10. ke. 22.10., pe 24.10., su. 26.10., ti 28.10., ke 29.10., to. 30.10. kello 19. Esitykset jatkuvat marrassekä tammija helmikuussa.
Sisko ja sen veli "Minä sanoin kato ei se ole sen väärti tää on vain tylsä leffa hän sanoi ei se oo yhtä tylsä kuin elämä" Robert Altman on ohjannut elokuvaksi Sam Shepardin näytelmän Ikuisesti sinun. Näyttämönä on kaunis romuläjä, motelli Ei missään. May (Kim Basinger) on jäänyt sinne pakomatkallaan, ja sieltä Eddie (Sam Shepard) hänet löytää. Mies ja nainen kohtaavat toisensa tahtoen tai tahtomattaan. Altman halusi välttämättä juuri Sam Shepardin Eddien rooliin. Shepard on näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hän on kirjoittanut käsikirjoitukset Antonionin Zabriskie Pointiin ja Wendersin Paris Texasiin. Hulluna rakkaudesta elokuvan huomaa perustuvan näytelmätekstiin: elokuvassa puhutaan paljon, pitkät monologit kertovat henkilöiden sisäisistä tunteista ja menneisyydestä. Oli Altmanin idea kuvittaa takaumat, se onkin elokuvallisinta tässä jutussa. D D D "Rodeo päättyy. Voi kuulla -^~kuorma-autojen äänet." Elokuvassa on kysymys sisarja velipuolen rakkaudesta toisiinsa, mutta sukurutsa ei ole varsinainen teema. Sisarusten isä (Harry Dean Stanton) jakoi rakkautensa kahden naisen kanssa. Eddien äiti oli huolehtiva äitihahmo. Mayn äiti oli punatukkainen ja intohimoinen rakastajatartyyppi, joka ei halunnut kompromisseja rakkaudessa. Yrittämällä olla sitoutumatta kumpaankaan naiseen isä etsi vapautta. Hän etsi myös unelmakuvaa naisesta, sitä myyttistä Naista, jota kumpikaan hänen naisistaan ei ollut. Tyhjät valokuvakehykset asuntovaunun seinässä todistavat ettei miehen haaveiden naista ole olemassakaan. D D D "Jos et ole cowboy ei ole paskaakaan" Elokuva käsittelee niitä rooleja jotka mies ja nainen omaksuvat suhteessa toisiinsa. Eddie vaali kuvaa miehisestä miehestä, vapaasta cowboyst, muttei tiennyt haluaako naisekseen äidin vai huoran. Mayssa hän ei pystynyt näkemään kumpaai kaan, vaikka May oli molempia: kokonainen nainen. May vaihtaa koko ajan vaatteita ja kampausta, hän etsii identiteettiään, mutta "on jäänyt jumiin peilin ja naisen maanpakolaisuuden väliin". Hän tahtoo olla Kreivitär, "toisen naisen" arkkityyppi ja muotilehden kuva. Kreivittären hahmo liittyy nimenomaan Mayhin. Kreivitär on se Kilpailijatar, Onni putoaa Mahdollisuuden vasemmalle puolelle. jonka kaltainen jokainen nainen tahtoisi olla, muttei ole. Yrittäessään olla täydellinen nainen May tekee itsestään kliseen. Eddien ja Mayn välillä on jatkuva soidintanssi meneillään: May pukeutuu punaiseen ja Eddiellä on lasso valmiina. (Eräs baarimikko sanoi kerran että naiset juovat aina giniä ja miehet viskiä). Mies ja nainen ovat rooliensa vankilassa. May kuvataan aitauksen sisällä tai ikkunan ristikoiden takana; hän on pikkutyttö vieraan motellin leikkikehässä. Tapahtumapaikka on laajan aitiuden keskellä, mutta ihmiset hakeutuvat aina vain pienempiin tiloihin, May viettää suurimman osan ajastaan kylpyhuoneessa. Ja koko ajan Eddie ja May yrittävät hajottaa vankilaansa. Mutta vaikka ovessa ei ole kuin karmit jäljellä, se pistetään aina lukkoon. D D D "Keitänkö sinulle teetä? Niin kuin silloin ennen, sitruunan kanssa". Tämä repliikki on rakkaudenosoitus kulttuurissa, jossa rakkaus on prässätty kantrilevyille. Lauluista löydetään toimintamallit (aivan kuin suomalaisessa kapakassa, kun mies hyräilee viimeisen hitaan kertosäettä naisen korvaan). Elokuvan alussa Sandy Rogersin esittämä Let's Ride yhdistää Eddien ja Mayn jo ennen kuin he ovat samalla näyttämöllä: May kuuntelee musiikkia keittiössä, Eddie autossa roolit on jaettu. Mis-en scöne on tehty luonnollisen näköiseksi, mutta jokainen asetelma on täynnä symboliikkaa, narulla roikkuvia räsyjä, muropaketteja ja paskaisia patjoja myöten. Nuhteeton juntti Marty (Randy Quaid) on myös miltei symbolinen, himoton ja lainkuuliainen epäpersoona. joka ei ole todellinen intohimojen näyttämöllä. Altmanin elokuvassa on kysymys kuvista, illuusioista, joita ihmiset tavoittelevat. Kertoessaan tarinaansa Eddie, May ja isä eivät näe menneisyyttä objektiivisesti, vaan sellaisena kuin he ovat sen kokeneet. Mutta mitä siitä. Ja kehä jatkuu, jo toisessa sukupolvessa: Eddie ratsastaa turhaan hahmottoman kreivittären perään ja May lähtee pakomatkalle. Näin käy, koska Steven Spielberg ei ohjannut tätä filmiä. Jotenkin kokonaisuus tuo mieleen Liz Taylorin ja Richard Burtonin elokuvan Kuka pelkää Virginia Woolfia?, joka sekin perustui menestysnäytelmään. Myös sen nimi olisi voinut olla Hulluna rakkaudesta tai Ikuisesti sinun. Totuushan lienee se, että rakkaudessa ei voi tehdä kompromisseja: "Asia on yksinkertainen, minä joko rakastin sinua tai en rakastanut. Eija Niskanen & Helena Seppälä Lainaukset ja kuvatekstit ovat elokuvasta ja Shepardin teoksesta Motellien aikakirjat. Hulluna rakkaudesta (Fool for Love). Ohjaus Robert Altman Käsikirjoitus Sam Shepard (Salome). JYKY 80 vuotta „-.,.,;/3'. .mMi ft*ftt Viime aikoina sinua on ollut vaikea napata tai sitten alan vanhentua Miksi sitten Jyky? Vielä 60luvun puolivälissä Jyväskylän YlioppilaidenKristillinen Yhdistys oli ainoa kristillistä opiskelijatyötä tekevä yhdistys Jyväskylässä. Jykyn linjaan ratkaisevan muutoksen toi maailman kristillisten opiskelijoiden keskuudessa levinnyt tarve "vaikuttaa kristillisellä läsnäololla", kuten tuolloin sanottiin, ja osallistua edistykselliseen toimintaan yhteiskunnassa. Tästä hermostuivat monet. Muutos Jykyn kurssissa aiheutti osaltaan sen, että myös Jyväskylään syntyi uusia kristillistä opiskelijatyötä tekeviä järjestöjä. Periaateet, jotka Jykyn toimintaa muuttivat, olivat samoja ympäri maailmaa. Jyky kuuluu Suomen kristilliseen ylioppilasliittoon (SKY), joka on World Student Christian Federationin (WSCF) jäsen. WSCF:llä on jäsenjärjestöjä kaikkialla maailman maissa. Kristillisen läsnäolon ja osallistumisen halun mukana opiskelijat tunsivat tarpeelliseksi määritellä kantansa vääryyteen ja oikeudenmukaisuuteen maailmassa, yhteiskunnassa ja kirkossa. Yhteiskunnallisen toiminnan välttämättömyys tunnustettiin. Sittemmin 70-luvulla alettiin SKY:ssä ja Jykyssä vähitellen luottaa taas mystiikkaan. Tätä perinnettä edustavat Jykyn ohjelmassa nykyisin hetkipalvelut. Vapaamuotoisuus ja impulsiivisuus ovat olleet luonteenomaista yhdistyksen toiminnalle. Jykyläiset itse vaikuttavat yhdistyksensä toimintaan, koska palkattuja työntekijöitä ei ole. Hengellisessä toiminnassaan Jyky pyrkii tarkastelemaan kristillistä uskoa ja kristityn elämää erilaisista näkökulmista. Tätä kuvastavat Jykyn raamattupiirit, joissa on eri vuosina tarkasteltu esimerkiksi Saarikosken näkemyksiä raamattuun, vertailtu eri evankelistojen tekstejä ja käytetty eksegeettistä raamatun tulkintaa. Sitten tarkemmin Jykyhenkilöstä. Viime vuosina tämä 80-vuotias vanhus ei ole halunnut elämäntuskaansa köykäisiä ratkaisuja. Hänellä ei ole ollut taskussaan automaattiasetta, jonka vetäisi esiin kiperässä tilanteessa. Pikemminkin hän on kysellyt, pohtinut, itkenyt, hirnunut, ollut kriittinen ja mikä ehkä kuvaavinta hänen luonteelleen yrittänyt uskoa tämänkin puoleiseen elämään. Usein kuultuja lausahduksia Jykyn harvamutta terävähampaisesta suusta ovat olleet: "Se ei löydy.", Se häviää.", "Kun löytyy, niin kohta katoaa." Jatkuu s. 10.
10 Jyky on pikemminkin halunnut tehdä kuin sanoa ja siteerannut Kahlil Gibrania: "Jokainen ajatus, jonka vangitset sanoihin, sinun on vapautettava teoillasi." Niinpä Jyky on paitsi hiljentynyt, keskustellut, snobbaillut ja kokeillut kaikenlaisia rajoja, myös lounastanut yhdessä, kahminut kaikin keinoin rahaa Salvadoriin, myynyt riisiä nälkäpäivänä ja kerännyt yhteisvastuukeräystä. Jyky on aina pyrkinyt olemaan avoin sekä ekumeeninen ja pitämään hyviä yhteyksiä kaupunkiseurakuntaan, muihin kristillistä opiskelijatyötä tekeviin järjestöihin, OOL:iin ja katolisiin sisariin. Jyky on ollut myös mukana JYY:ssä ja sen erilaisissa tapahtumissa. Iästään huolimatta Jykyllä on jatkuva murrosikä se/ hän arvioi identiteettiään ja rooliaan, suhdetta itseensä, kirkkoon, yhteiskuntaan ja maailmaan. Etsijä-linja on samalla Jykyn heikkous ja vahvuus. Mutta etsijä-linja mahdollistaa sen, että Jyky voi olla avoin ja salliva. Jyky on pitkän elämänsä aikana saanut huomata, että tie (tai pikemminkin polku) häämöttää hakkuuaukioiden ja ryteikköjen takana. Polku on olemassa, se jatkuu eteenpäin, sille on aina vääntäydyttävä takaisin, sillä voi lentää ja kompuroida. Jykyn vanha kaveri. Huomisen Toivo, on usein auttanut häntä, tuuppinut menemään. avannut kauniita tai hullunhilpeitä näkymiä, valanut rajatonta lapsen luottamusta. Ja lopulta: Meistä Jyky on niitä harvoja henkilöitä, jotka pystyvät kyseenalaistamaan koko oman tärkeilynsä ja lähtemään välillä vaikka hyppäämään narua. Tervetuloa Jykyn seuraan! OPISKELIJAPASTORI A r v i T u o m i Tavattavissa tavallisimmin ti-pe klo 10-12 Yliopiston päärakennuksen pohjakerroksessa. Sisäänkäynti alaaulasta tai Harjoituskoulun kulmalta. Voit myös soittaa puh. 292906 tai 254082 (kotiin) Blues elää! Torstaina 2.10.-86 käynnistyi järjestyksessään kuudes perättäinen Blues Live! -festivaali Ilokiven alakerrassa. Illan aloitti jyväskyläläinen Harp & Axe (H. Heinonen & H. Ansa) vahvistettuna akustisella basistilla nimeltä Fats (J. Leino). Kolmikko soitti rentoa countrybluesia sen kummempia pingottamatta. Seuraavana oli vuorossa uusi paikallinen kokoonpano, 9-miehinen Late Night Jump, joka yllätti positiivisesti. Iso bluesbändi torvineen ja kaikkineen on aika kunnianhimoinen yritys, ja pojat ovat oikealla tiellä. Mutta kaksi kitaristia on ehkä liikaa tämäntyyppisessä yhtyeessä ja soolokitaraa olisi voinut soittaa hieman tyylikkäämminkin jättämällä hard rock kliseet vähemmälle. Bändi saikin seuraavana iltana tähän tilaisuuden soittaessaan sairastuneen Pepe Ahlqvistin poppoon tilalla ja käytti sen hyvin. Poikia pyydettiin huhupuheiden mukaan tämän toisen keikan jälkeen Helsingin City Blues -festivaaleille. Illan pääesiintyjänä oli helsinkiläisistä veteraanimuusikoista koostuva Rhythm & Blues Company. Vokalistina oli Eero Raittinen, jota seikkaa yleisö tuntui korostavan. Mies itse ei kyllä päässyt parhaimpaansa. Sen sijaan pianisti-huuliharpisti Hillel "Union" Tokazier oli huomattavasti pirteämmällä päällä. Yleisvaikutelmaa häiritsi kuitenkin pieni rutiininomaisuus. Perjantai Perjantai-ilta oli tupattu täyteen suomalaista bluesia. Käytössä olivat sekä yläettä alakerta, mikä merkitsi sitä, että saadakseen edes jonkinlaisen yleiskuvan illan orkestereista piti rampata jatkuvasti ylös alas yo-talon portaita. Ja mehän Tamppasimme. Kaiken kaikkiaan tarjolla oli liikaa musiikkia muttei yleisöä. Kaikki esiintyjät olivat suhteellisen tasokkaita, mikä oli osoitus aikamme suomalaisen bluesin elinvoimaisuudesta. Tarjonta oli monipuolista: folk-bluesista chicago-bluesiin, souliin ja jopa jazzin puolelle. Hauskin poikkeus yleisestä blues-linjasta oli paikallisen Dixie Friedin western swing -tyyppinen elämänmyönteinen iloittelu. Hieman toisenlaista jazzperinnettä piti yllä Pentti "Baby Boy" Varhaman johtama Blue Drag, jonka bluespohjainen kapakkajazz oli paikallaan myös ajankohtaansa nähden. Ristiriitaisia tunteita allekirjoittaneissa herätti tamperelainen Doobie Twisters, joka tarjosi hyvin soitettua Computer Took My Job lennokasta bluesia texasboogiella sävytettynä. Pitkän linjan soittajina pojat olivat myös osanneet pukeutua asianmukaisesti. Toista meistä poikien meininki miellytti suuresti, kun taas toinen jäi kyselemään omaperäisyyden perään. Illan pakollinen hittibändi Kapteeni Nemo tuntui olevan tällä hetkllä musiikillisesti tienhaarassa ja kyselevän itseltään: "mitä bluesin jälkeen". Nemon kanssa samaan aikaan alakerrassa soittanut oivallisen soulahtava hesalaispoppoo Bluesshakers kärsi sattuneesta syystä yleisökadosta. Tällöin alkoivat jo omatkin voimamme huveta, eikä ihme, esiintyihän perjantaina yhteensä 9 kokoonpanoa. Liika on aina liikaa. Lauantai Lauantai-iltapäivän jamit Ruthilla olivat pettymys. Esiintyjät joutuivat seisomaan baaritiskin viereisessä nurkassa ja laulamaan kilpaa omia juttujaan hölisevän kaljankuluttajajoukon kanssa ilman minkäänlaisia vahvistinlaitteita. Täpötäydessä Ilokivessä konsertin aloitti jo aiemmin Ruthilla esiintynyt berliiniläinen bluesveteraani Hans "Blues & Boogie" Brunckhorst, joka 46 ikävuodestaan huolimatta ole ehtinyt käymään bluesin kehdossa Yhdysvalloissa. Sitä ei kyllä uskoisi, kun kuuntelee miehen soittoa, siksi aitoa se on. Hans on tehnyt bluesista oman juttunsa. Ja niin eurooppalaisen pitääkin tehdä. Apinointiin sortuneita on tällä mantereella aivan tarpeeksi. Yksi sellainen on helsinkiläinen Bad Avenue Aces, joka tuntuu olevan melkoisessa nousussa. Suomessa. Emme kyllä ymmärrä miksi. Bändi on malliesimerkki siitä, että muoto on omaksuttu, mutta ei ideaa. Sielutonta juppibluesia. Parempaa helsinkiläisbluesia edusti Hot Shots. Jumpblues puri hyvin ja pojilla oli otetta musiikkiin. Maurice Maurice John Vayghn, musta mies Chicagosta, antoi itsestään haastattelussa sympaattisen ja määrätietoisen vaikutelman. Maurice'lle itselleen blues on yhtä kuin elämä iloineen ja suruineen. Bluesin asemasta USA:ssa hän kertoi paljon mielenkiintoista. Musiikkibisnestä hallitsevat muutamat suuret radioasemat. Jos nämä eivät levyä soita, se ei todennäköisesti tule myymään tarpeeksi. Ja erittäin harvat blueslevyt läpäisevät seulan. Siihen tarvitaan suuri levy-yhtiö ja tukku dollareita. Läpi päässeistäkin suurin osa on valkoisten bluesbändien tuotoksia. Olisiko niin. että mustan musiikin pieni pikantti lisäväri kulttuuriin on kyllä tervetullut. mutta vain lisävärinä? Aito musta musiikki kenties on liian "mustaa". Rasismiako? Mutta onneksi on Eurooppa. Täällä arvostetaan aitoa musiikkia sen itsensä vuoksi. Tätä mieltä oli myös Maurice. Koska rockbisnes on se, mikä jyllää, myös Maurice haluaisi keikkoja niihin yhteyksiin. Ja olihan miehellä suunnitelmissa rynnätä ensi vuonna videomarkkinoillekin. Hieno "Generic Blues"-niminen esikoislevyhän on jo ulkona. MJV Blues Band Vaikka Maurice John Vaughn on bluesin saralla vielä suhteellisen tuntematon. pesi hän kirkkaasti kaikki näissä juhlissa soittaneet. Sen verran hyvin homma toimi. On tietysti hyvä pitää mielessä. etteivät kaikki Chicagosta tulleet mustat miehet välttämättä ole bluesin taitureita. Bändillä oli ohjelmistossaan melko paljon bluesstandardeja, mutta ne myös osattiin soittaa-sielulla. Sen lisäksi on huomattava, että Maurice'n omat kappaleet ovat blueseja tästä päivästä, kuten "Computer Took My Job", joka on taatusti ensimmäinen ATK-blues. Bändin tukevan komppiryhmän muodostivat rumpali Michael McGee ja basisti Freddie "Willien poika" Dixon, joka myös lauloi vahvasti kuten kunnon hootchie cootchie manin tuleekin. Myös pianisti-laulaja Detroit Juniorilla oli useampia soolonumeroita. MauriceMla on entisenä taustamuusikkona (mm. Luther Allison, Junior Wells) varaa antaa tilaa myös muille. Laulajana Maurice ei ole mikään Howlin' Wolf, muttei ponnetonkaan, vaikka eräät niin väittävätkin. Instrumentalistina hän on monipuolinen: pääsoitin on kitara, mutta foninkin soitto onnistuu. X X X Ravintolasalin mataluuden aiheuttama tilanongelma tuli erityisesti viimeisenä iltana esille. Jos ei tanssinut, ei nähnyt mitään. Vaan minkäs teet. Löytyykö parempaakaan paikkaa tämän kaltaisille tilaisuuksille? No, joka tapauksessa: blues elää. Ja me sen mukana. JK & PA
11 Jääskeläiset ovat ongelmana Arto Jääskeläinen kirjoitti tässä lehdessä jokin aika sitten kaksi elokuva-arvostelua, jotka vaativat joitakin kommentteja. Jääskeläinen katsoo, että Jaakko Pyhälän elokuvan Ursula tarina on niin mitäänsanomaton, että olisi yhteiskunnan "henkiseltä kannalta" viisasta jättää tällaiset elokuvat tekemättä. Samalla sivulla hän arvostelee Uuno Turhapuro -elokuvan ja antaa sille siunauksensa. Ilmeisesti Uunon tarina ei ole mitäänsanomaton. Ei liene epäilystäkään minkälaista "henkisyyttä" Jääskeläinen kaipaa. Jääskeläinen ei ole löytänyt Ursulan henkilöiden olemuksen tarkoitusta (mitähän SE on?). Elokuvan kieli ei ole sama kuin aapiskirjan. Kun Ursulan Hara kertoo ruokapöydässä käsityksiään maailmasta ym. ei elokuvan ole välttämätöntä sanoa kaikkea suoraan. Leikkaus saippuakuplia puhaltelevaan poikaan saattaa olla käytetty klisee, mutta se viestii kuitenkin salatusti jonkinlaista allegoriaa. Jos elokuvissa kykenisi näkemään muutakin kuin. että nyt Uuno juoksee kadulla, nyt saa nauraa, saattaisi aueta kokonaan uusi maailma. Myös Ursulassa on hauskoja kohtia, niitä vaan ei ole välttämättä osoitettu selvästi. Jääskeläinen voisi kaikessa rauhassa videoida amerikkalaisia päällenaurettuja tv-sarjoja ja röhöttää niiden mukana. Sitä paitsi vanhan toisto näyttää olevan hänen mieleensä. Itse vain jään ihmettelemään. miksi pitäisi esittää samat sketsit eri elokuvissa. Eikö niitä X-paroneita voisi katsoa uudestaan ja uudestaan? Mitä taas näyttelijöihin tulee, niin harvoin olen nähnyt kotimaisissa elokuvissa yhtä hyvää näyttelijäohjausta kuin Ursulassa. Erityisesti sykähdytti uusien, nuorten näyttelijöiden uskottava roolien sisäistäminen. Sille ei kai mitään voi, että Jääskeläinen ei tunne Heidi Kilpeläisen Ursulaan mielenkiintoa kuin kaksikymmentä minuuttia, mutta luulisin. että vika ei ole Kilpeläisen eikä edes Ursulan. Ursulan kokonaiskuva on kuulemma poukkoileva. Onkohan Jääskeläinen koskaan kuullut mitään sellaisesta käsitteestä kuin elokuvan rakenne. Jääskeläinen ihmettelee miksei kotimaisia elokuvia käydä katsomassa. Onkohan hänen mieleensä tullut, että myös uskomattoman asiantuntemattomien elokuvaarvostelijoiden teilaus saattaa vierottaa katsojat elokuvista. Timo Salminen "Asiantuntijat"ovat ongelmana Timo Salmiselle 1. Koska tämän(kin) lehden elokuva-arvostelut ovat vain arvostelijan henkilökohtaisia näkemyksiä ja koska niitä ei kirjoiteta ketään erityistä henkilöä (sinuakaan) varten, on tietysti aina paikallaan, että esiin tuodaan myös toisenlaisia näkökulmia. Mutta kuten tunnettua, makuasioista on turha ruveta kiistelemään. Näin ollen Sinulla on täysi oikeus olla väärässä. Jos pidät Ursulasta, en minä valitettavasi voi sille mitään, enkä voi Sinua siinä suhteessa auttaa. 2. Olet ymmärtänyyt (halunnut ymmärtää?) käsitykseni Turhapurosta väärin. Luepas se juttu uudemman kerran, niin eivätköhän mielipiteeni Uunon sanovuudesta ja vanhan toistosta valotu Sinullekin Päättelykykysi on myös melkoisen ihmeellinen: mistähän ne päällenauretut tvsarjat Sinun mieleesi juolahtivat? 3. Kysyt, olenkohan koskaan kuullut elokuvan rakenteesta. Vastaankin, että kyllä olen, mutta valitettavasti mistään rakenteesta ei Ursulan kohdalla voinut puhua. Toteat myös, että mielenkiinnottomuuteni Heidi Kilpeläistä kohtaan ei johdu Kilpeläisestä eikä Ursulasta (hän onkin koko porukan syyttömin tähän kalabaliikkiin). Aivan oikein, vika ei todellakaan ole heissä vaan ohjaajassa ja tuottajassa (tämänkin mielestäni toin jutussani esiin.) 4. Syytät minua asiantuntemattomuudesta. Ihmettelen kovasti mikä Sinä olet tällaista tuomiota antamaan. "Asiantuntijaksi" ei mielestäni pääse pelkästään sillä. että haukkuu Turhapuroa ja ylistää Ursulan "kliseitä" ja "allegorioita". Siihen vaaditaan paljon laajempaa näkökulmaa. Sinun kaltaisesi "asiantuntijat" ovatkin yksi ongelma lisää suomalaiseen elokuvaan. 5. "Kommenttisi" vain vahvistivat minua pysymään omien mielipiteitteni takana: en edelleenkään pidä Ursulasta. Mutta joka tapauksessa, oli erittäin miellyttävää saada niistäkin jutuista palautetta, osoittaapahan se ainakin, että edes joku lukee niitä. Näin ollen ilman sarvia ja hampaita: KIITOS MIELIPITEISTÄSI. Arto Jääskeläinen Teatteri 17: n Tappoleikit Puheja ilmaisukasvatukseen erikoistuvien luokanopettajien muodostama Teatteri 17 esittää suomenkielisen kantaesityksen ranskalaisen Eugene Ionescon näytelmästä Tappoleikit Jyväskylässä 14., 17. ja 20. lokakuuta. Esityspaikkana on yliopiston juhlasali (C 1) ja esitykset alkavat kello 19.00. Tappoleikit perustuu Robinson Crusoen tekijänä tunnetun Daniel Defoen romaaniin "A Journal of the Plague Year", joka kuvaa Lontoossa vuonna 1665 raivonnutta ruttoa. Seitsemässätoista kohtauksessa luodaan laaja läpileikkaus tuntemattomasta epidemiasta kärsivän kaupungin kansalaisiin. Ionesco ei kirjoittanut näytelmäänsä kuolemasta; hän on käyttänyt kuolemaa elämän mielettömyyksien osoittamiseen. Tautia on mahdoton paeta, ja niinpä kaupungin asukkaat tapaavat kohtalonsa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Teatteri 17:n tekijät korostavat näytelmän ajankohtaisuutta. Katsojat pääsevät seuraamaan mustan surman kaltaisen vitsauksen kulkua ja näkemään millaisia piirteitä tilanne nostaa esiin toisaalta yksilöissä, toisaalta yhteisön puitteissa. Teatteri 17:n jäsenet ovat neljännen vuosikurssin opiskelijoita ja Tappoleikit jää ryhmän ensimmäiseksi ja viimeiseksi produktioksi, sillä valmistuminen "uhkaa" hajottaa ryhmän keväällä 87. Esityksen on ohjannut OKL:n suullisen esitystaidon lehtori Erkki Laakso. Kulttuuriretki Tampereelle Kulttuurivaliokunta järjestää ruskaretken Tampereelle 31.10.1986. Kohteena Andy Warholin näyttely sekä teatterikappale 10 pientä neekeripoikaa Tampereen kaupunginteatterissa. Matkalle lähdetään noin klo 12.00 YO-talolta ja matkasta peritään nimellinen korvaus. Näyttelyn ja teatterilipun osallistujat maksavat itse. Lähtö takaisin Jyväskylään on noin 3.00 yöllä (viimeistään). Sitovat varaukset 27.10. mennessä kulttuuriohjaaja Anitta Peltolalle puh. 216173. 40 ensinnä ilmoittautunutta pääsee mukaan. Pidä ihmeessä kiirettä. ho/ho hiu/tenvöQöy/ alkaaj hiu/tervuqjelu/ta... G O L D V V E L l Hyvät matkat kaikkialle maailmassa! Nouda uusi maailmanmatkaajan tietopaketti lähimmästä Tra velasta! HELSINKI Mannerheimintie S. 00100 Helsinki, P. (90) 624 101 TURKU Hämeenkatu 14.20500 Turku, P. (921) 337 033 TAMPERE Tuomiokirkonkatu 36, 33100Tampere, P. (931) 309 95 JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12, 40100 Jyväskylä, P. (941) 617 507 KUOPIO Kuopion Yliopisto, PL 6. 70211 Kuopio, P. (971) 226 239 OULU Pakkahuoneenkatu 8. 90100 Oulu. P. (981) 222 720 K o r t t i o s a s t o l l a m m e r u n s a a s t i K O R T T I U U T U U K S I A T A I D E K O R T T E J A T A I D E J U L I S T E I T A Poikkea tutustumaani m PAPERI\ Yliopistonkatu 6
12 Tiltti Vuosikokous 15.10.1986 klo 18.30 Rentukan kabinetissa. Kaikki uudet ja vanhat opiskelijat mukaan päättämään yhteisistä asioista vapaamuotoisen (ja -ehtoisen) oluennoinnin kera. HerättäjäYhdistys Siioninvirsiseurat keskiviikkona 29.10. 86 klo 19.00 Myllyjärvellä, Patotie 2 B 39 (bussit 9,12). Tervetuloa! Reunioni La Reunion on pieni saari Intian valtameressä. REUNIONI sen sijaan on Jyväskylässä ylioppilaskunnassa ja -politiikassa vaikuttava kriittisesti ja vaihtoehtoisesti ajattelevien opiskelijoiden yhteenliittymä. Kokoontukaamme yhteen keskustelemaan torstaina 16.10. Sohvin kabinettiin klo 18 alkaen. TOUS LES ETUDIANS CRITIQUES DE TOUS LES FACULTES: (RE)UNISSEZ-VOUS! Yliopiston Kameraseura Yliopiston Kameraseuran sääntömääräinen syyskokous YO-talolla 28.10.1986 tiistaina kello 19.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Esityslistoja saa kulttuuriohjaajan toimistosta YOtalon yläkerrasta. Kaikki vanhat jäsenet mukaan, uudet erittäin tervetulleita. "3-3" GAY-TANSSIT LA 25.10.-86 klo 20-01. yo-talon yläkerta. (Ei anniskelua!) Tule mukaan uudistettuun (!), välittömään ja iloiseen ilmapiiriin! Come on, dance and have some fun and first of ali: be yourself enjoy yourself! Keskusteluja kahvi-ilta ke klo 18-20 Beckerin kirjakahvilan pihatalolla (Seminaarink. 28). Tule viettämään iltaa, juttelemaan ja vaikuttamaan "3-3": n toimintaan mukavien ihmisen ja kahvittelun merkeissä!!! Myös matkoja, illanviettoja... ??? "Peikot muutti metsään asumaan, me ihmiset elettiin eteenpäin ihmisinä" "3-3", PL 410, 40101 JKL English Club Perinteinen "naamioiden yö" eli Hallovveenbileet pidetään lokakuun viimeisellä viikolla. Huhu kertoo, että vieraita olisi tulossa aina Turusta, Abo Akademista asti siellä kun ei kuulema omaa "Trick or Treat" -perinnettä ole. Tämä tietenkin antaa meikäläisille aihetta skarpata ja näyttää, mitä Hallovveen parhaimmillaan (vai olisiko oikea termi pahimmillaan!?) voi olla. Tavallinen laiska rivijäsen voi tehdä oman osuutensa pukeutumalla teeman mukaan eli saa käyttää mielikuvitustaan ja heittää iänikuisen perusopiskelijan vaatekerran farkut ja collegepuseron-nurkkaan. Hallitus tuskin käännyttää pois ketään, joka tulee tyrkyttämään aina pursuavia ja ja suorastaan ennenkuulumattomia ohjemaideoitaan. NOPEAN KUVAPALVELUN ERIKOISLIIKE Hyvien kuvien takana Kannattaa kokeilla miten käy ... The Vollies -lentopallovuoro saatiin vaihdettua eli se on keskiviikkoisin klo 1718 UlB:ssä. Vuoro vain odottaa nyt pelaajiaan. Puulaaki alkaa pian ja arvokas harjoitteluaika sen kun valuu tyhjiin. Toimintaa! Kirpputorin järjestelyissä varsinkin niihin osallistumisessa olisi ollut toivomisen varaa. Mahtaako rivijäsen miettiä, mitä EC rahalla tekisi, tokkopa sitä mihinkään tarvitsisi, sillä niin suppeata oli järjestelyihin osallistuminen. Olisihan se kiva monipuolistaa EC:n urheilutoimintaa hankkimalla vaikka sählymailat tai lähteä joukolla Tampereelle Andy Warholnäyttelyyn tai tehdä opintomatka Lontooseen tai... Remember, today: 42nd Street Players New York, OF MICE AND MEN, at 1 p.m. at Kaupunginteatteri. Pohjanmaan osakunta Syystervehdys kaikille vanhoille osakuntalaisille, osakuntaan vielä kuulumattomille ja uusille opiskelijoille. Kaikille osakuntalaismielisille tarkoitettu avoin, sääntömääräinen syyskokous on ke 29.10.1986, klo 19.00 ravintola Rentukan kabinetissa. Tervetuloa. Kokouksessa valitaan hallitus seuraavalle toimintakaudelle, ja esitellään osakunnan toimintasuunnitelma. Pohjanmaan osakuntaanhan kuuluvat kaikki pohjalaiset, sekä lisänä Lappilaiset ja Kainuulaiset ja muuten vaan asiasta kiinnostuneet. JSO Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat. 1) Keskiviikkona 15.109. klo 19 Kortepohjan yo-kylän A-talon saunassa JSO:n uusien jäsenten saunailta + budjettisauna. 2) Keskiviikkona 22.10. klo 18 alkaen Rentukan Sirkus-kabinetissa JSO:n budjettiriihi eli pohditaan Matti Tanskasen alustuksen pohjalta, mikä on JYY.n tila ja JSO:n tavoitteet vuoden 1987 budjetissa. Vieläkö jäsenmaksua nostetaan???!!! 3) Perjantaina 24.10. klo 16 JSO:n toimistolla, Kauppakatu 30 A, Pertti Knuuttilan vaalityöryhmän kokous NSU Pohjoismainen kesäakatemia. NSU:n moderniteettipiiri kokoontuu keskiviikkona 15.10. klo 18.00 Ylioppilastalolla sosiaalisihteerin työhuoneessa. Ohjelmassa Esa Sirosen alustus "Post-moderni ja unohtamisen strategiat" ja Jussi Kotkavirran alustus "Post-moderni ja emansipaation strategiat". Lisäksi suunnitellaan syksyn toimintaa. Piiri on avoin kaikille kiinnostuneille. Puolue Valtio-opin opiskelijoiden ainejärjestö, Puolue, kutsuu arvoisaa jäsenistöään saapuville syyskokoukseensa Kortepohjassa sijaitsevan Rentukka-nimisen ravintolan Cirkuskapinettiin. Ajankohta on kuluvan lokakuun 20. päivä kello 18.00. Kokouskutsu vihjailee, että Puolueessa on vireillä taas mullistavia sääntömuutoksia, epämääräisiä opintomatkoja sekä kiusallisia joukkojulkaisuja ... Kansankomissaarien neuvoston väliaikaisen toimeenEanevan komitean puhemieistö JYKY 19.-27.10. Osallistutaan YK: n aseistariisuntaviikon tapahtumiin. 20.10. klo 20 Hetkipalvelu Vanhan Pappilan kappelissa. 24.-26.10. SKY:n Syyspäivät Oulussa "Maallistuminen positiivisena ilmiönä" lisätiedot ja ilmoittautuminen Jykyyn. Jyky. Yliopistonkatu 2 A 7. Puh. 618568. RS. Uudet ohjelmat ilmestyneet! JYVÄSYLAN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 288 Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan OP, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, värija määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1986. Teemana poliisi, armeija Jyväskylän Ylioppilaslehden 28. lokakuuta ilmestyvän numeron (13/86) teemana on poliisi, armeija, laki, järjestys, turvallisuus, etc. Teemaan liittyvät jutut, kuvat, piirrokset, ideat ovat tervetulleita. Teemanumeroon tarkoitettu materiaali on toimitettava lehden toimitukseen viimeistään TORSTAINA 23. lokakuuta. Kenellä valta Suomessa? Millainen valta? Miten meitä hallitaan? Hallitsemmeko me? Tutkijaliiton Jyväskylän osasto järjestää sarjan opintotilaisuuksia, joissa tunkeudutaan alustuksin ja keskusteluin vallan sisuskaluihin saakka. Sarjassa pohditaan kysymyksiä, kuten Hegemoninen hallitseminen Suomessa Vallan mikrofysiikka ja valtadiskurssi Alustajiksi on lupautunut eri alojen tutkijoita. Aloitamme tietenkin Valtateorioista, joista YTT Kyösti Pekonen on lupautunut alustamaan maanantaina 20. lokakuuta salissa MaB 118. Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. T O S I E D U L L I S E S T I . OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 Hae meiltä TARJOUSHINNALLA Mercantil-mapit Plastic-mapit 7 cm Plastic-mapit 5 cm Muovikansiot A 4 Luentopaperi A4/100 Luentovihko VVALKI 16 BO 1 4 s o 1 3 5 T»50 3»o 2SS PAPERI Yliopistonkatu 6