2 Pääkirjoitus 2.10.1997 Perheellinen opiskelija joustaa, joustaa, joustaa... "Jos lapsi on sairas, hän on sairas vaikka meneillään olisi vuoden kiivain tenttikausi. Häntä on hoidettava." Sosiologi Sirke-Helena Caselius, 33, opiskelee luokanopettajaksi. Hänellä on kolme lasta ja neljäs tulossa. Jylkkärin uudessa sarjassa esitellään erilaisia opiskelijatyyppejä. Sivu 5 Muotia, vaatteita ja muotivaatteita "Tämä mekko ei ole mitään tv-tuolissa istuskelua varten", toteaa kuplavolkkarilla kiitävä Ansa Kauppala lempivaatteestaan. Mitä pukeutumisella viestitään? Jylkkärin muotitoimitus kysyi ja kampuksen kulkijat vastasivat. Keskiaukeama Bändielämä on kivaa, baby! Jyväskyläläisen Pelkkä Kataja -yhtyeen jäsen Risto "Crazy" Heikkinen teki kirjan arkipäivän bänditodellisuudesta. Rockista, viinasta ja naisista kertova kirja on silkkaa Spinal Tappia. Tiedättehän: se bändi, jonka rumpali räjähteli koko ajan ja keikkojenkin kanssa oli vähän niin ja näin... Sivu 13 Kannen kuva: Jaana Kautto Kanit leikkauspöydälle Hellyttäviin kaniinin aivojen käyttö eläinkokeessa ja söpön minkin kasvattaminen häkissä on yhä useamman mielestä moraalitonta ja väärin. Eläinten vapautusrintaman (EVR:n) jäsenet ovat suivaantuneet moraalittomuudesta ja ryhtyneet vapauttamaan koc-eläimiä ja häkkiminkkejä luontoon. Aktivisteilta on jäänyt huomaamatta, eitä laitoksissa syntyneet ja kasvaneet eläimet ovat luonnossa yhtä pihalla kuin minua meikäläinen marsissa. Vapauttamalla eläimet luontoon kuolemaan toteutuu kuitenkin EVR:n perimmäinen tarkoitus, eli julkisuuden tavoittelu sekä keskustelun herättäminen siitä, tarvitaanko eläinkokeita ja tarvitaanko turkistarhoja. Keskustelu eläinten oikeuksista on pohjaton eettinen suo. jossa päällimmäiseksi nousee kysymys, voiko ihminen omista lähtökohdistaan asettaa etiikan, jolla se määrittelee. mikä on eläimelle oikein, mikä väärin? Eläinten vapautusrintaman perusideologian lähtökohtana on utilitaristinen teoria, jonka mukaan eläimet pitäisi nostaa tasa-arvoiseen asemaan ihmisten kanssa. Tasa-arvon taustalla on ajatus, jonka mukaan sekä eläimillä että ihmisillä on pyrkimys onnellisuuteen, jota lähestytään, kun kivun määrä vähenee ja mielihyvän määrä lisääntyy. Edellisen teorian perusteella kivun tuottaminen eläimille on eettisesti yhtä väärin kuin kivun tuottaminen ihmiselle. Keskustelua eläinkokeiden tarpeellisuudesta käydään kuitenkin ihmisten tarkoitusperien ehdoilla. Tarpeellisina eläinkokeina pidetään kokeita, joissa testataan allergialääkkeitä tai kokeita, joiden avulla löydetään hoitokeinot jonkin vaikean sairauden parantamiseen. Tarpeettomina kokeina puolestaan pidetään niitä, joissa eläimillä testataan kosmetiikkaa tai niitä, joissa aseteollisuus testaa luoteja. Keskustelua käydään myös siitä, mitä eläimiä voi käyttää kokeissa. Ihmisen näkökulmasta kanin käyttäminen lesteissä on moraalittomampaa kuin sian käyttö, koska kani on sikaa söpömpi eläin. Eläinkunta itse ei tunne etiikkaa, vaan siellä pätee selviytymisen laki, eli eliöyhteisön heikoimmat lajit kuolevat tai ne lapetaan, jonka seurauksena eliöyhteisö kehittyy. Eläinkunnassa on saaliita ja saalistajia. Siellä tapetaan, jotta itse selviydytään. Ja kysymättä, onko se väärin vai oikein. Edellisen perusteella voisi kysyä, selviämmekö hengissä ilman turkistarhoja ja selviämmekö hengissä ilman eläinkokeita? Aikanaan vihreän liikkeen aktivistit sitoivat itsensä metsätraktoreihin. koska he vastustivat silloisia metsänhoidon periaatteita. Metsäteollisuus ja iso osa kansasta leimasi aktivistit hulluiksi. Nyt metsäyhtiöt kilpailevat siitä, kenen menetelmät ovat nimenomaan ympäristön kannalta parhaita. Nyt hullun leima otsassa kulkevat kettutytöt ja eläinaktivistit. joiden toimintaperiaatteisiin kukaan ei halua "demokratian" nimissä samaistua. ULLA LIPSANEN I; MII Kreikkalainen vanhapoika ja nuori tohtori H IHHULIINI Sarille oli puolentoista vuoden odottelun jälkeen siunaantunut työtä kaupan kassalta. Pitäisikö asiasta iloita vai surra? Siitä ainakin saattoi tuntea iloa, ettei Sari ollut sortunut tohtorinkoulutusohjelmaan, vaikka aikanaan huomasi olevansa valmistumassa työttömäksi. Tohtori Sari ei nimittäin ehkä koskaan olisi päässyt kiinni maisteri Sarille nyt tarjottuun työhön. Näin ainakin antavat epäsuorasti ymmärtää ne nelisenkymmentä yritysten työhönottajaa, joilta Turun yliopiston tutkijat keväällä kysyivät mielipidettä nuorista tohtoreista. Työhönottajan toivelistan nokilla vastaväitelleiden edellä keikkui vaatimattomammin koulutettu, mutta työelämän perusteet hallitseva ikätoveri. Tätä nuorten tohtoreiden hylkimistä murehtii Jyväskylän yliopiston itsekin nuori tohtori Petri Karonen tuoreessa Kanava-lehdessä. "Yritysten kuva erityisesti tohtorikoulutuksesta on hyvin negatiivinen". Karonen kirjoittaa ja jatkaa itseruoskintaa kysymällä ovatko "tohtorit säälittäviä surkimuksia/^Nyt .ojijSlfci kaivaa isojen poikien polkema pipo lumestapa.käydS viileäs^ ti aiheen kimppuun. \ K oska tohtorimarkkinoilla kysyntä ja tajbnta eivät kohtaa. on tilannetta paras mallintaa muiden vastaavien vaihtosuhteen häiriöiden valossa. Kauppatapahtumista avioliittomarkkinat ovat sukua työmarkkinoille. Molemmissa kaupataan vähintäinkin epäsuorasti kroppaa ja siinä piilevää arvoa. Parisuhteen muodostumisanalyysistä löytyy päteviä välineitä tohtorinkouluksen ja työmarkkinoiden hedelmälliseen naittamiseen. Karosen ja työhönottajien näkemysero siitä, onko tohtori oikeasti haluttava ja miksi ei, edustaa monissa kulttuureissa tavattua kreikkalaisen vanhanpojan naimadilemmaa. Niin aikamiespoika kuin tämän äitikin molemmat tietävät tarkalleen. millainen on hyvä vaimo. Ongelma lymyää siinä, että arvostukset eivät lankea yksiin. Äiti painottaa keittiötaitoa ja sukua, mutta vanhapoika aivan jotain muuta. Tässä vaiheessa tarinaa tulee eteen puolen valinta. Liberaalin kasvatuksen saaneiden mielestä on pojan asia, kenet siipakseen ottaa. Tämän mallinnoksen valossa tohtorikoulutlajien on siis turha mukista suojattiensa heikkoa vetovoimaa, koska valitsija on markkinoilla oikeassa. "Mikäli yritysmaailma haluaa pitkään työelämässä olleita kolmekymppisiä, niin ainahan se voi kouluttaa ne itse", kirjoittaa Karonen. A violiittomallinnokseen siirrettynä tämä tarkoittaisi Elvis Presley-tyyppistä ratkaisua. Siinä siippa valitaan varhain. mieluiten koskemattomana ja kasvatetaan varsinaiseen käyttöön sopivaksi. Tätä käytäntöä noudatti tänä kesänä muun muassa Aamulehti, joka kertomansa mukaan ei ole tottunut saamaan yliopistoista kaipaamaansa toimittaja-ainesta. Y ksi vaihtoehto nuorelle tohtorille on tehdä itsensä niin haluttavaksi, että työtä löytyy. Ilkeämielisten tieteelliseksi prostituutioksi kutsuman mallin vetovoimasta löytyy mahtavia näyttöjä. Rutikuivaksi tiedetty latinan kieli on onnistuttu Jyväskylässä paketoimaan niin vetävästi. että Vatikaanikaan ei pysy viileänä. PASI JAAKKONEN n p ä I j y v ä s l t y l ä i x lyJHouixQasi Eipä ole todellakaan mitään uutta siinä, että ylioppilaslehden ympärillä aina välillä kuohuu. Armon syksynä 1965 6-sivuisessa (!) Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 22/65 riitti sivukaupalla juttua lehden asemasta, merkityksestä ja tehtävistä. Senaikainen päätoimittaja Mikko Kankainen oli kiistelty mies, mutta näkemystä hänellä riitti: 59X/"lioppilaslehdet ovat olennainen osa ylioppilastoiX mintaa. Ne ovat myös se osa, jonka välityksellä ylioppilaat voivat sanoa sanansa yhteiskunnan ja omista asioistaan. Ne ovat samalla lähes ainoita vapaita keskustelun foorumeita suomalaisessa kulttuurielämässä. Sellaisina niiden tulee pysyäkin. Niiden mielipiteitä eivät sanele sen paremmin ylioppilaskunnan hallitus kuin kulloinen päätoimittajakaan. Niiden mielipide on niiden kirjoittajien mielipide, mielipiteissä heijastuu ylioppilastoiminnan tila ja muun yhteiskunnan tila (...) Ylioppilaslehdet rasittavat ylioppilaskuntien budjetteja. mutta niitä rasittavat myöskin monet muutkin asiat. puhtaasti taloudellisetkin yritykset. Ylioppilaslehti ei nykyisellään ole liikeyritys, se on osa kulttuurityötä. Mikään ei kuitenkaan estä, että ylioppilaslehdetkin voitaisiin saada taloudellisesti kannattaviksi."
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% tohtoanmyymöiö NahkaYkkönen ty/ Vasarakalu 9, Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271 142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 11 2.10. 1997 37. vsk P I I L O L A S I P A K E T T I • Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht. alk. 650; l!l''MM,W,]|| | — »|jjjw ~ r " VÄINÖNKATU 9 P. 214 4 4 4 Yliopistossa on yli 2000 koe eläintä Suurin osa kokeista käyttäytymiskokeita Jaana Kautto Jyväskylän yliopistossa on viisi yksikköä, joissa kasvatettaan tutkimuksiin käytettäviä koe-eläimiä. Tutkimuksia. joissa eläinkokeita käytetään. tehdään biologian ja psykologian laitoksilla. Pienimmät laitoksissa kasvavat koe-eläimet ovat selkärangattomia hyönteisiä. Suurimmat kokeisiin käytetyt eläimet ovat kaneja ja kissoja. Viime vuonna laitoksissa kasvatettiin noin 2300 selkärankaista koeeläintä. joista valtaosa oli kaloja. Suurin osa Jyväskylän yliopiston eläinkokeista on käyttäytymiskokeita. joissa seurataan esimerkiksi myyrien reviirikäyttäytymistä. Toinen suuri eläinkokeiden sara on rottien käyttäminen solujen tuottajina soluviljelmiin. Käytännössä koe toimii niin. että rotat paritetaan, jonka jälkeen emä lopetetaan ja sikiö oietaan talteen. Sikiön solut jakautuvat laboratorio-olosuhteissa ja muodostavat soluviljelmän. jonka tarkoitus voi olla jonkin lääkeaineen vaikutuksen tinkiminen. Soluviljelmiä käytetään myös geeninsiiiiouukimuksissa. "Jokaista selkärankaiselle tehtävää eläinkoetta varten on anottava lupa yliopiston koe-eläintoimikunnalta. johon kuuluu myös tutkijakunnan ulkopuolisia jäseniä". kertoo koe-eläintiloista vastaava tutkija Jari Rantamäki. Hänen mukaansa yliopistolla tehdään koe-elämiin kohdistuvia toimenpiteitä. kuten leikkauksia, vain muutama vuodessa. Esimerkkinä toiPieneläinten leikkaussalissa Ylistönrinteen koe-eläinkeskuksessa an steriiliä. menpiteistä hän mainitsee psykologian laitoksella tehtävät kanien aivotutkimukset. Tutkijoille, jotka käyttävät koe-eläimiä töissään, järjestetään koe-eläinkurssi. jossa tutustutaan mm. eläimen käyttäytymiseen ja anatomiaan. "Koe-eläintoiminnan keskeinen periaate on. että eläimille ei tuoteta kipua ja tuskaa. Mahdollista kipua tuottavia kokeita varten eläimille annetaan kipulääkettä tai ne nukuteLoputon eettinen suo Koe-eläinten ympärillä pyörinyt eettinen keskustelu on ollut vilkasta. Julkisuutta tavoittelevat Eläinten vapautusrintaman (EVR) aktivistit ovat tehneet iskuja yliopistojen koe-eiäinkeskuksiin. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimusassistentti Juha Arikoski sekä sosiologian opiskelija. ympäristönsuojelua Minna Heikka pitävät EVR:n käytännön toimintaa demokratian sekä ympäristönsuojelun vastaisena. Samalla he kuitenkin ymmärtävät aktivistien eettisiä pyrkimyksiä taistelussa eläinten oikeuksien puolesta. Kaneja aivotutkimuksissa käyttänyt Arikoski pitää eläinkokeita välttämättöminä oman tutkimuksensa onnistumisen kannalta. Hän tutkii kanien avulla, mitä aivoissa tapahtuu oppimisen aikana. Kokeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa Alzheimerin taudin tutkimuksissa. "Mielestäni osa eläinkokeista on välttämättömiä, osan voisi kieltää. Kiellettyjen joukkoon laskisin kokeet, jotka suoraan pönkittävät ihmisen egoa. kuten kaupalliseen tai aseteollisuuden palvelukseen käytetyt kokeet", väittää Arikoski. Minna Heikka on perehtynyt eläinkokeiden etiikkaan valmistellessaan petokeskusteluun liittyvää graduaan. "En voi sanoa vastustavani kaikkia eläinkokeita. Mielestäni esimerkiksi allergiatutkimuksissa käytetyt kokeet on sallittava. Vastustan kosmetiikkateollisuuden käyttämiä eläinkokeita sekä sotateollisuuden tekemiä kokeita", sanoo Heikka. Keskustelu eläinkokeiden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on Arikosken sekä Heikan mukaan loputon suo. jossa lopulta törmätään eettisiin kysymyksiin, kuten "Miten toinen eläin on toista arvokkaampi? tai "Missä menee ihmisen vallankäytön raja eläinten alistamisessa?". U L L A L I P S A N E N taan", selvittää Rantamäki. Laboratorio-olosuhteissa kasvatettavia eläimiä hoidetaan ja tarkkaillaan ympäri vuoden. Koe-eläimet syntyvät, kasvavat ja kuolevat laboratorio-olosuhteissa. Näin varmistetaan. että kokeissa käytettyjen eläinten perimä on tiedossa ja koe-eläimet eivät kanna tauteja. U L L A L I P S A N E N Multimediaopintojen rahoituspäätös jäi viime tinkaan Opiskelijoita otettiin 15 lisää Multimedian opintokokonaisuuden rahoitukseen on vihdoin saatu selvyys. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen johdon visiitti rehtorin luokse tuotti tulosta. Multimediakoneisiin voitiin investoida, mikä toi multimedian approbaturiin viisitoista lisäpaikkaa. "Kun rahoituspäätös tehtiin, oli uusien multimediaopiskelijoiden ensimmäinen tapaaminen vain kolmen viikon päässä", kertoi assistentti Ilkka Kuukka helpottuneena asian ratkettua. Vielä pari päivää aiemmin Kuukka oli turhautunut. "Näiden asioiden olisi pitänyt olla keväällä valmiina". Kuukka puhisi multimedian uusissa tiloissa Nisulankadulla. Multimedian tilat vanhalla fysiikan laitoksella ovat kolminkertaiset entisiin verrattuna, muita laitteiden, vä* hyyden vuoksi opiskelijoita oli tulossa vain viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi Kuukkaa harmitti [se. että multimedian virkajärjestelyt olivat auki koko kesän. Kyllähän se motivaatioon vaikuttaa. kun virkasuhteen jatkuminen selviää vasta viime metreillä. Kuukka toteaa. "Virkajärjestelyjen hoitaminen ei myöskään helpota rahoituspäätösten valvontaa, vaikka vaikeahan sitä on täältä käsin mitenkään valvoa. Tiedä sitten, onko kaikkialla tässä instituutiossa yhtä kaoottista". Kuukka hymähtää. Syyskuun alusta marssijärjestys selvisi kuitenkin puoleksi vuodeksi eteen päin. Multimedian henkilökunta mpla.mun. kun assistentti Kuukan ja lehtori Kari Laitisen lisäksi mukaan tulivat lehtori Pasi Manninen ja tuntiopettaja Teemu Kiijärvi. ki paikat täyttyivät Rahoituksen varmistuttua Kuukka otti yhteyttä kesällä multimediaan hakeneihin opiskelijoihin. Vastoin Kuukan epäilyjä opintokokonaisuus kiinnosti vielä niin paljon, että mukaan haluttiin parin viikon varoilusajallakin. Nyt kaikki 40 paikkaa ovat täynnä ja Nisulankadulla kiiltelee uutuuttaan 15 multimediakonetta. Lisääkin on tarkoitus hankkia. "(Rahoitus)probleema olisi saattanut olla helpompi, jos meillä olisi tarpeeksi korkea akateeminen ihminen ajamassa asiaa. Multimediaan tarvittaisiin joku guru kuten apulaisprofessori". Ilkka Kuukka pohtii. "Opetuksen hoitaminen vie aikaa. Ei siinä riitä energiaa taistella kaikkia tuulimyllyjä vastaan", Kuukka selventää; Mutta ainakin sitten, kun Kuukan kaavailemat laudatur-opinnot polkaistaan käyntiin, on guru pakko saada. "Vaan mistä sellainen otetaan". ky : selee Kuukka. jonka mukaan multimediaa on oltava mahdollisuus lukea pääaineena kymmenen vuoden kuluessa. Viime syksystä lähtien multimediaa on voinut opiskella cumuun asti. cum laude -opinnot aloittaa tänä syksynä 18 opiskelijaa. Multimedia houkutteli hakijoita vain vähän enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka mullimediaviestintä tulee yhä tärkeämmäksi ja on ainakin tällä hetkellä muotia. "Tilaustahan tälle selvästi on, multa tiedottaminen meni männikköön. Odottelimme pitäviä päätöksiä siitä. kuinka monta uutta opiskelijaa voidaan ottaa". Kuukka sanoo. "Olisihan tätä halunnut isolla rummulla rummuttaa, mutta emme tahtoneet antaa lupauksia, joita emme pysty pitämään." Yliopiston lisäksi multimediaopintokokonaisuutta rahoittavat Jyväskyn Teknologiakeskus. JYKES ja «-Suomen liitto. Alkaneeseen lukuvuoteen Kuukka suhtautuu luottavaisesti. "Multimedian opintokonaisuudessa on ollut mukana reipasta pioneerihenkeä ja hulluutta, toivottavasti ne eivät katoa. Uudet tilat ainakin innostavat jatkamaan". Ilkka Kuukka sanoo. K A I S A P A A S T E L A
Rentukka rules The student restaurant Rentukka had a new start last summer. The restaurant is owned by the Student Union, and four years ago it was rent out to another restaurant, Sohvvi. Hovvever, last Juiy the Student Pariiament decided to cancel the contract. The reason for the dispossession was dissatisfaction with the restaurant services. Since July Teuvo Ristonen, the new restaurant manager, has been running the place. Rentukka has brought back pizzas, parties, as well as poetry and wine evenings. The restaurant is open every day, except on Sundays. Extra credits from army ? One of our readers, Harri Juntunen, writes about the latest proposal of the Finnish Army. Recently the main headquarters suggested that the universities should give compensatory credits for those students who get leadership training during their compulsory military service. According to the proposal, officers or non-commissioned officers should be given twenty credits by their university. Juntunen thinks that the purpose of the proposal is to motivate future conscripts to choose the long military service. However, he is surprised at the response of the universities: despite the importance of national defence. they have agreed to compensate only a couple of credits, not more. Student Union replies The Ministry of Education has asked the Student Union to write a report on the draft decrees concerning the functions of the Student Union. The decrees will become effective on August i s t 1998. To some extent the opinion of the Student Union dlffers from the intentions of the new law. In the föllowing, the Chairman of the Student Pariiament, Tom Nevanpää, summarizes the content of the report. The Student Pariiament suggests that the Provincial Gourt should ratify the regulations and membership fees of the Student Unton, instead of the Rector of the University. They also insist that examination papers should be fiied for six months, as before. Finally, the report critlcizes the draft decree because It tries to weaken the position of student members in the administrative bodies of the University. N E W S BY L A U R I H E I K K I VIRTANEN Isännöitsijä Osmo Kääriäinen totuttelee työntekoon ilman puvuntakkia Kortepohjassa ei ole kahta samanlaista päivää Ylioppilaskunnan tuore isännöitsijä Osmo Kääriäinen yllättää haastattelijan heti kättelyssä. Ei kilisevää avainnippua. ei kännykkää roikkumassa kupeella, rennosta työasusta puhumattakaan. Sen sijaan Kääriäinen nojaa hieman vaivautuneesti taaksepäin perusasiallisen toimistonsa tuolissa ja suoristaa kravattiaan. Solmio, siisti kauluspaita, kiiltävät kengät. puvuntakki, tämä mieshän näyttää aivan keskivertofirman talouspäälliköltä. "Älä nyt vain ymmärrä väärin. Tänään oli Helsingistä isoja herroja kylässä. Kyllä minä yleensä suosin farkkulinjaa työpaikalla". isännöitsijä puolustautuu hymyillen. Osmo Kääriäinen siirtyi JYY:n palvelukseen Helsingistä, "vakuuiusmaailmasta. jossa toimiston käytävälläkään ei voinut kävellä ilman puvuntakkia". Kääriäisen perhe asui koko ajan Jyväskylässä, ja nyt viikoittainen 300 kilometrin työmatka typistyi kahteen kilometriin päivässä. Niin. mitä hän nyt naimiakaan kertoa itsestään? "Minä olen 45-vuotias. mies parhaassa iässä, tietenkin." Alunperin Suonenjoelta kotoisin oleva Kääriäinen rantautui Jyväskylään vuonna 1974. Yhteiskuntatieteiden opinnoi kulminoituivat lopulta graduun taloushistoriasta. "Asuin itsekin kolme ja puoli vuotia Kortepohjan ylioppilaskylässä. Tuolloin meno oli sikäli erilaista, että yhteinen harrastustoiminta oli aktiivisempaa. Ja tietenkin Rentukka aktivoi ihmiset ympärillään". Osmo Kääriäinen muistelee. Vääpeli ja äiti Isännöitsijän valinta ei sujunut ylioppilaskunnassa kitkattomasti. Ajoittain farssimaisia piirteitä saanut virantäyttö vaikutti luonnollisesti myös itse ehdokkaisiin. Niin Kääriäiseenkin. "Mitenköhän sitä nyt kuvaisi? Tunnekuohuja oli. tuli iskuja edestä ja takaa, nivusiinkin", Osmo Kääriäinen kuvailee kokemuksiaan. Isännöitsijän mukaan kaikkein tärkein tunne pitkittyneessä virantäyttöprosessissa oli kuitenkin sisuuntuminen. "Ei prosessi enää töiden aloittamiseen vaiJaana Kautto "Virantäyttöprosessissa tuli iskuja edestä ja inkaa, nivusiinkin", toteaa isännöitsijä Osmo Kääriäinen. Itse työnteko on kuitenkin lähtenyt liikkeelle leppoisasti kravatistakin huolimatta. laittanut Se on nyt ollutta ja tapahtunutta." Parin viikon lyökokemuksen perusteella Osmo Kääriäinen on jo havainnut todeksi edeltäjänsä, isännöilsijätitaani Leo Kamusen sanat: kahta samanlaista päivää ei ole. "Tyypillistä asiaa ja asiakasta minulle ei ole siunaantunut. Näin syksyllä tietenkin puhuttavat eniten opiskelijoiden allergiaja harrastustilaongelmat", toteaa Kääriäinen. Opiskelijoiden kanssa isännöitsijä on tekemisissä päivittäin. "Yleisvaikutelmani opiskelijoista on, että he ovat hyvin positiivista porukkaa. Yliopistossa opiskelevina he ovat valikoitunutta väkeä. He osaavat perustella hyvin näkemyksensä." Miksikään varsinaiseksi Kortepohjan vääpeliksi Osmo Kääriäinen ei sentään itseänsä koe — ainakaan vielä. Kuria valvovan tiukkapipon sijaan korostuvat pikemminkin äitihahmon ominaisuudet. "Pari soittoa on jo tullut huolestuneilta äideiltä. että onko sillä meidän opiskelijalla. enkä nyt paljasta minkä sukupuolen edustajalla, kaikki hyvin Jyväskylässä. No, tätä taustaa vasten minä tietenkin voin jonkinlainen vääpeli ollakin". Osmo Kääriäinen nauraa. J U K K A Y L I L A S S I I . A JYYin kanta ylioppilaskuntaja yliopistoasetusluonnokseen Asiasta Ylioppilaskunnan tehtävät on mainittu yliopistolaissa, joka astuu voimaan 1.8.1998. Laissa todetaan, että "Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä". Opetusministeriö on pyytänyt ylioppilaskunnallamme lausuntoa asetusluonnoksista. Laissa taatun itsehallintoaseman vuoksi emme voi kannattaa ylioppilaskunta-asetusluonnoksen kohtia. joissa esitetään rehtoria ylioppilaskunnan sääntöjen ja jäsenmaksun vahvistajaksi. Mielestämme tämä ei ole ylioppilaskunnan eikä yliopistoyhteisön edun mukaista. Jotta toiminnan jatkuvuus kuitenkin taattaisiin. esitämme sääntöjen ja jäsenmaksun vahvistajaksi lääninoikeutta. Perustelemme lääninoikeuden esittämistä vahvistajaksi muun muassa sillä, että sääntöjä koskevat valitukset osoitetaan sinne. Jäsenmaksujen osalla haluamme lisäksi, että niiden kantamista valvoisi jatkossakin yliopistoja että tämä myös kirjattaisiin asetukseen. Yliopistoasetuksessa on myös monia opiskelijoita ja opiskelijoiden asemaa koskettavia asioita. Päällimmäisiksi nousevat opintosuoritusten tallettamista koskettavat säädökset sekä opiskelijoiden asema yliopiston monijäsenisissä hallintoja päätöksentekoelimissä. Opintosuoritukset olisi mielestämme edelleenkin hyvä säilyttää kuusi kuukautta, kuten Jyväskylän yliopistossa tälläkin hetkellä tehdään. Tällöin kaikki mahdollisesti asiaan liittyvät epäselvyydet ehdittäisiin myös selvittää niin. että kesäaika ei toisi ongelmia opiskelijoille. Asetusluonnoksen mukaan opiskelijoiden asemaa yliopiston hallintoelimissä ollaan vähentämässä. Opiskelijoita ei enää tarvittaisi tutkintolautakunnissa tai heille ei enää myönnettäisi edes puheja läsnäolo-oikeutta opintosuoritusten arvostelun ajaksi. Me emme voi hyväksyä tätä ja esitiimme sen vuoksi asetukseen muutoksia. Tutkintolautakuntaan tarvitaan mm. opiskelija valvomaan toisen opiskelijan asioiden asianmukaisia käsittelyä. Yliopistoaseiusesityksesiä on pudoteltu kokonaan pois ylioppilaskunnan asema hallintoelinten opiskelijaedustajien valintaa koskevissa asioissa. Ainakin Jyväskylässä tämä merkitsee suurta muutosta, koska nykyisessä Jyväskylän yliopistoa koskevassa laissa mainitaan ylioppilaskunnan rooli. Haluammekin, että yliopistoasetusluonnoksen eräisiin säädöksiin lisätään pykälä, jossa annetaan ylioppilaskunnalle valtuudel päättää hallintoelinten opiskelijoiden edustajien ja heidän varajäseneniensii valinnasta. Käytännössä valtuudet anneltaisiin siis ylioppilaskunnan edustajistolle, jolle se kuuluukin. T O M N E V A N P Ä Ä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
5 Perheellinen opiskelija joustaa joka suuntaan Jaana Kautto "Syntymätön" (Ov). Viivi-Kanerva (7v). M a r i a n n a (12 v | ja Heikki V a i n i o n p ä ä (14 vi tuntevat yliopiston opiskelijamaailman ilol ja surtu siinä missä isompansakin. He ovat iältään alle virallisen opiskeltuiin eivätkä edes asu yliopistopaikkakunnalla. Nuoria huippulahjakkuuksia'.' Kyllä, multa siitä huolimalla heillä ei ole opiskelupaikkaa missään yliopistossa. Yliopistomaailma on heille Hillu äidin kaulia. Pieksämäkeläinen S i r k e H e l e n a Caselius (33v) opiskelee tällä hetkellä luokanopettajaksiHän valmistui vuonna 1994 sosiologiksi Jyväskylän yliopistosta. Jo ennen valmistumistaan hän iähii hankkimaan opettajan pätevyyttä. Hän haluaa itselleen sellaisen työn. joka sopii luonteelle ja jota jaksaa tehdä. "Ihmisen on tehtävä jotain elantonsa eteen. Olen nyi hankkimassa muodollisia pätevyyttä sellaiseen työhön. jossa tunnen viihtyväni". Caselius toteaa. Tullessaan opiskelemaan sosiologiaa naisella oli vakiintunut elämä: kaksi lasia, omakotitaloja mies. Nämä seikat eivät riiltäneel elämän sisällöiksi. "Halusin lähteä opiskelemaan siksi. ellei minulla ollul mitään muodollisia koulutusta. Ehkä minusta tuntui, eitä olin jymähtänyt paikoilleni. En ole pnteimi tunnontuskia kun olen jällänyl lapset päiviksi vieraan hui •™n Olisko pitänyt^**" Elämän tärkeistä asioista ovat tällä hetkellä tipahtaneet pois omakotitalo ja mies. Lapset ja opiskelu ovat pysyneet. Äidin opiskelu ei heilauta muita perheenjäseniä suuntaan tai toiseen. Se on heille arkea, jota ei sen kummemmin tarvitse ajatella. Haastatteluhetkellä Marianna Vainonpää seuraa televisiosta kulttisarjaa. Viivi-Kanerva Vainionpää testaa haastattelijan ja kun toteaa tämän tylsäksi, ilmoittaa äidilleen menevänsä ulos kavereitten kanssa. Heikki Vainionpää istuu tietokoneen ääressä ja vaihtaa ne pakolliset kohteliaai repliikit vieraan kanssa ennen kuin syventyy omiin töihinsä. Opiskelu-uran ja perheen yhdistäminen on ollut loisinaan vaikeaa. "Jos lapsi on sairas, hän on sairas vaikka meneillään olisi vuoden kiivain tenttikausi. Häntä on hoidettava. Varsinkin OKL:ssä ollaan joskus joustamattomia. Olen joutunut j o p a luomaan sairaan lapsen demoille mukaan. koska siellä ollaan niin kovin laikkoja läsnäoloista. Jos olisin ollut pois. seuraas a mahdollisuus suorittamiseen olisi ollut vasta vuoden piiasta." Arki pyörii yleensä kuitenkin sujuvasti. "Olen oppinut joustamaan molemmissa maailmoissa larpeen niin vaatiessa. Lattian ei aina tarvitse kiiltiiä puhtauttaan, eikä kaikisui tenteistä tarvitse saada kolmosta." Yliopisto ja perhe Sirke-Helena Caselius o n joutunut avioeronsa jälkeen joustamaan opiskeluista enemmän kuin olisi halunnut. "Toimeeniulosyistä minun on ollul pakko mennä töihin. Viime ajat olen kyennyt opiskelemaan vain puolet vuodesta. Onneksi sijaisuuksia on riittänyt. Perhe ja työ vievät voimat aika totaalisesti, opiskelemiseen ei yksinkertaisesti jää aikaa." "Jos opiskelemista katsellaan sitä ympäröivien byrokratioiden kautta. voi sanoa, että ajatus elinikäisestä opiskelemisesta on sanahelinää. Tukisysteemit on rakennettu yksinäisille nuorille ylioppilaille. Opintotuki ei huomioi perhettä. On se ja sama. onOpiskelijaja monilapsisen perheen pää Sirke-Helena Caselius singahtelee Jyväskylään Pieksämäellä joku ainoa päivä. Aika on kortilla, ja ostoksetkin on joskus otettava mukaan iltajunaan. OPISKELIJAELOA >arjassa tutustutaan erityyppisten opiskelijoiden arkipäivään. ko sinulla viisi lasta tai ei yhtään. opintorahan määrä on kaikille sama. 1540 markkaa", pohtii Sirke-Helena Caselius. Lapsilisät ja elatustuet menevät siihen mihin pitääkin, eli lapsiin. Ylimääräistä ei jää. Jo yksinäisen opiskelijan täytyy pitää tarkka luku markoistaan jos mielii elää. yksinhuoltajaopiskelijaperheen budjetti on vielä tiukempi. Sovellettu äiliyspäivärahakin lasketaan opiskelijalle eri lavoin kuin muille. Työttömiltä huomioidaan tulot viiden vuoden ajalta, opiskelijalta otetaan huomioon vain äitiyslomaa välittömästi edeltävät kuusi kuukautta. 'Tietysti voidaan olla tekopyhiä ja ajatella ettei rahasta puhuminen liity opiskeluun sinänsä. Mutta ilman rahaa ei tässä yhteiskunnassa voi elää. ja eläminen kai on opiskelunkin edellytys. Ja vaikka jätettäisiinkin köyhyydestä nariseminen, ei voi sanoa. eitä elinikäisiä opiskeluprosessia yliopistossa juurikaan luettaisiin." Koulutusja tieteenalaohjelmal on mietitty standardiopiskelijalle. 'Tietyt muodot on täytettävä ja sillä hyvä. Jouston varaa ei juurikaan ole. Minäkin olen joutunut tekemään moneen otteeseen samansisältöisiä kursseja, koska on ajateltu niin. että ne opintoviikot on hankittava juuri tietyllä tavalla. Tällainen ajattelu saa monenkin suhtautumaan opiskeluun ulkokohtaisesti". kritisoi Sirke-Helena Caselius. R I I T T A K O I K K A L A I N E N Viimein löytyi Umberto Ecoile haastaja Luetut Luetut-sarjassa arvioidaan opiskelun tai tieteenteon kannaita relevantteja kirjoja Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä 1997. Minun silmiini on tähän mennessä sattunut vain yksi kunnollinen tieteellisen kirjoittamisen opas. Teos on lietysti Umberto Keon klassikko Oppineisuuden osoittaminen, joka mli j o opiskeluaikoina luettua useampaan kertaan, Yleensä tutkimisen oppaai ovat olleet teknisiä, kuivia ja jotenkin niiden näkökulma on jäänyt suppeaksi. Niistä on puuttunut sanoisiko "sydämen sivistyksellinen" ote. joka on saanut Oppineisuuden osoittamisen loistamaan kirkkaana majakkalaivana tässä kirjojen meressä. Nyt Econ kirja on saanut ensimmäisen todellisen haastajan. S i r k k a H i r s j ä r v e n . P i r k k o Rem e k s e n ja P a u l a S a j a v a a r a n Tutki ja kirjoitu on monessa suhteessa jopa parempi kuin Oppineisuuden osoittaminen. Sen ohjeet ovat käytännöllisiä. ajankohtaisia ja hyödyllisiä niin ensimmäistä seminaarityötään tekevälle opiskelijalle kuin pitkälle ehtineelle tutkijallekin. Tutki ja kirjoita on tehty nimenomaan suomalaiselle yleisölle: Econ kirjahan tunnetusti käsittelee paljolti italialaisen yliopiston ongelmia. Tutki ja kirjoita on myös suunnatloman hyödyllinen kaltaiselleni seminaareja vetävälle opettajalle. Teoksesta löytyy apua niin aiheen rajaukseen kuin lähdeviitteiden merkitsemiseenkin. Indeksin avulla voi etsiä vastauksia esimerkiksi kielioppiongelmiin tai vaikka tutkimuseettisiin kysymyksiin. Veikkaan, että Tutki ja kirjoita tulee kulumaan monen opiskelijapolven käsissä. Ainoastaan muutamassa seikassa Econ kirja hakkaa kirkkaasti haastajansa. Se on erittäin hauska ja kirjallisesti loistokas. Tuiki ja kirjoita on erinomaisesti kirjoitettu, multa esimerkit ovat hieman kuivakoita ja siitä puuttuu samanlainen huumori ja "tieteen ilo", joka teki Econ kirjasta suositun. Kärjistetysti voisi sanoa, että Ecoile tutkimus on jännittävää seikkailua ihmeellisessä paikassa nimeltä maailma. multa Hirsjärvelle. Remekselle ja Sajavaaralle tutkiminen on arkista raatamista kurinalaisessa maailmassa: "Vaikka tutkimus vaatii ennen kaikkea selkeäii ja kurinalaista ajattelua. siihen sisältyy myös paljon arkisten taitojen ja tekniikkojen hallintaa" ( s. 14). Jos Tutki ja kirjoita saisi tuleviin painoksiin jostain ripauksen seksiä. iloa ja huumoria, siitä voisi tulla suositumpi kuin Econ kirjasta. Vaikka yliopistolla tavallaan tehdään paljon enemmän töitä kuin muualla maailmassa, niin uskoakseni useimmat tekevät sen jonkin sisäisen innostuksen ja palon lakia. Tätä roihua pitäisi kirjassa (ja tietysti muutenkin) väläytellä myös opiskelijoille enemmän. Kustantaja voisi jatkossa kiinnittää seuraavissa painoksissa huomiota pariin asiaan. Tällaisen kirjan tulisi olla fyysiseltä puoleltaan kevyt, sellainen että kulkee mukana vaikka takataskussa. Kirjan 432 sivua pitäisi pakata suunnilleen puoleen. Samalla saattaisi kirjan hintakin pudota siedettävämmälle tasolle. Nyt se on aivan liian kallis opiskelijoille: kirjan hinta heiluu eri kaupoissa 140-200 markan välillä. Teoksen laatijat ovat muuten kokeneita Jyväskylän yliopiston opettajia ja tutkijoita. Sirkka Hirsjärvi on kasvatustieteen professori. Pirkko Remes kasvatustieteen dosentti ja fil.lis. Paula Sajavaara suomen kielen lehtori. Minusta tekijöitä pitäisi jollain konstilla palkita, sillä tällainen kirja tuo yliopistolle enemmän mainosta kuin yksikään kalliilla rahalla lehty propagandakampanja. J O L M V A U H K O N E N Vaihto-opiskelupaikkoja Jyväskylän yliopisto julistaa haettavaksi viisi ISEP-vaihto-opiskelupaikkaa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa lukuvuoden 1998-99 aikana. Jyväskylän yliopisto myöntää vaihtoon lähteville apurahan (1997-98 vuoden paikkaa varten 10 mk).' ISEPvaihto-ohjelman kustannukset lukuvuodessa opiskelijalle ovat 30 markkaa. Opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Listan vaihto-ohjelmaan kuuluvista yliopistoista voi hakea kv. opintoneuvojalla. ISEP-yliopistojen esitteisiin ja oppaisiin voi tutustua hallintorakennuksen toisessa kerroksessa. Jyväskylän yliopisto julistaa haettavaksi myös kaksi vaihto-opiskelupaikkaa Alherlan yliopistossa Kanadassa lukuvuodeksi 1998-99. Näihinkin myönnetään apuraha (10 mk). Haettavana on niin ikään kaksi vaihto-opiskelupaikkaa Macquarien yliopistossa Australiassa lukuvuodeksi 1998-99. Hakulomakkeita on saatavilla kv. opintoneuvojalta, jolle ne toimitetaan vaaditluine liitteineen I. joulukuulla 1997 mennessä. Lisätietoja puh. 601 083.
Sari Möttönen 1NUOOR KARTING CENTER on sisämikroautorata, joka tarjoaa laadukasta ajanvietettä niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Luvassa on paitsi elämyksiä myös kesäisiä ihanneoloja koko vuodeksi. M I R O A U T O I L U P A I K K A " on messukeskuksen kupeessa. Kahden ja puolen tuhannen neliön hallissa voi kerrallaan yhdeksän moottoroitua metallista petoa kiertää pitkää ja vaihtelevaa 260 metrin rataa. Autolla pääsee periaatteessa viiitäkymppä. huipuksi on mitattu fornmlalyyliin suoran päässä 43 kilometriä tunnissa. Jotta autolla pääsee ajamaan, täytyy kuskilla olla pituutta yli 150 senttiä. Yksi lasten auto löytyy, joten lyhyemmilläkin on toivoa päästä kokemaan "rentouttavaa ajanviettoa mukavassa seurassa täysin normaalirutiineista poiketen". KARTING C E N T E R ottaa huomioon myös vähemmistöt. Luonnonystävät on tässä busineksessa huomioitu. sillä autojen 200 kuution nelitahtiJyväskylä parempi kuin Tampere? Sarjassa tutkitaan, mitä kaikkea kummaa Jyväskylästä löytyymoottoreissa on katalysaattorit ja bensaksi kelpaa vain lyijytön ysivitonen. Niitä vähemmistöjä varten, jotka eivät kiihkeästä autoilusta välitä, on rata-alueella kahvio ja hyvä ilmastointi. O P I S K E L I J A H I N T A A N rataa saa kiertää 15 minuuttia neljälläkympillä arkisin ennen kello viittä. Tuossa ajassa kokenut ajaja kerkeää radan ympäri useammankymmentä kertaa. Vauhdikas tietokone mittaa kierrosajat jokaiEläinsatuja LAITON poliittinen toiminta on Suomessa ollut miltei mahdotonta pitkän laillisuusperinteen takia. Siksipä oikean ja vasemman laidan pahimmilta ilkitöiltä on säästytty vuosikymmeniä. Tuhopolttoja olisin ensimmäiseksi odottanut äärioikeiston kuumahatuilta muun Euroopan malliin. en eläinaktivisteilta. OVATKO ELÄIMET palaamassa jumalan asemaan? Jos elukat korotetaan arvossa ihmisen rinnalle, niin nostaako seuraava aktivistien sukupolvi ne jo ylemmäksi'.' POLIISI EI ole saanut kiinni pahimpien kolttosten tekijöitä. Siksi on käyty kiinni julkisen toiminnan järjestäjiin ja mielenosoituksiin. Tämä on väärä linja. Mitä kapeammaksi julkinen pelitila käy ja mitä hankalammaksi lailliset mielenil• maisin tehdään, sitä syvemmälle maan alle laiton toiminta kaivautuu. EN HALUA tätimäisesti neuvoa eläinten oikeuksien puolesta kamppailevia ihmisiä: jokainen sukupolvi tekee typeryytensä itse ja maksaa siitä enemmän tai vielä enemmän. MUTTA HALUAN kysyä: Onko eläinten oikeuksien puolesta kamppailtaessa kyse "taistelusta", "sodasta" ja "rintamista"? Sodan terminologialla vastustajasta luotetaan ennemmin tai myöhemmin "vihollinen". joka on lupa tappaa. TuhopolUH! kone SI tot olivat muuten italian fasistien tyypillinen keino poliittisia vastustajia vastaan. Ettei vain nytkin olisi kyse "oikeudesta", "kiistasta" eli poliittisesta ongelmasta, jota tosin ei voi lopullisesti ratkaista, mutta jota voidaan käsitellä ilman, että kiistetään sen enempää tarhaajien kuin militanttien mielipiteiden oikeutusta? KAUNIIKSI LOPUKSI kerron nyt vain muunnoksen eräästä kansan syvien rivienvälien suullisen perinteen faabelista. HETERO, kepulainen ja Eläinten vapautusrintaman jäsen kävelivät tietä pitkin ja havaitsivat sian juuttuneen aidanrakoon. Siitäpä sukeutui seuraava seksuaalipoliittinen keskustelu. "OLISIPA tuossa nainen, niin käyttäisin häntä hyväkseni", sanoi hetero. "Voi kun olisi edes keskustapuolueen kansanedustaja", kepulainen puolestaan haaveili. "Olisipa nyt pimeä", eläinten vapautusrintaman jäsen huokaisi. HETERO JA kepulainen siinä heti kieltämään tämän parisuhteen rekisteröimisiä. mutta EVR:n militantti loihe lausumaan: "... niin minä vapauttaisin sian!" J o i M V A U H K O N E N » selle karttingaajalle — näin syntyy kiva kisatunnelma. K O E H E N K I L Ö M M E kommentti: "Nojaa, ensimmäinen kierros oli pettymys. Kierrosaika 54 sekuntia. En tajunnut ajaa niin kuin olisi pitänyt, vaan kohtelin rajua petoa kuin kesyä kotikoiraa. Kun sitten tajusin alkaa mutkissa kaasuttaan ja antaa auton mennä liiraukseen ja lopettaa mamoilun. niin yhdeksäs kierros oli jo 31 sekuntia. Poliisin keräämien ja ylläpitämien tilastojen mukaan rikollisuus on yleisesti ottaen lisääntynyt pitkällä aikavälillä tasaisesti. Älä ota suurempaa riskiä kuin sinulla on varaa menettää. Kerran ajoin reunuksiin. Onneksi hallissa ei ole peiliä." K O K E M U S joo, mutta elämys ei. Voin silmissäni kyllä kuvitella onnellisen polttariporukan tai jotain muuta kimppakivaa täällä tapahtuvaksi." Tutkijan kommentti: "Elämykset on kaupallistettu. Tässä modernin jälkeisessä yhteiskunnassa varsinkin nuoret aikuiset. joiden elämä on modernista alkanut. hakevat elämyksiä epätoivoisesti mistä vain. Koetaan, että fragmentoilunut olemisemme ei anna enää meille individualistisia elämyksiä, joita toisaalta nykyään arvostetaan täysin eri tavalla kuin ennen. Ja tottakai tämän joku tajuaa hyödyntää: elämykset on esineellistetty ja kaupallistettu. Elämys on sitä suurempi, mitä enemmän se maksaa. Ajatelkaapa vaikka benji-hyppyä. Siis mitä tämä maksaa? A I viiskymppia varttL.no joo." S A R I M Ö T T Ö N E N JJ Turvallisuustiedote yliopiston henkilökunnalle Fredalla. Mitä löytyy? o P akenin sadetta kirjakauppaan ja huomasin sarjakuvahyllyllä kaksi uutta lukemistoa: /Vavan ja Ubun. Molemmat lehdet olivat kotimaisia. kaiken lisäksi ensimmäisiä numeroita. Lehdet maksoivat vain kolmekymmentä markkaa, eivätkii ne silli olleet suttuisia monisteita. Molemmat lehdet näyttivät visuaalisesti harkituilta. tyylikkäiltä. Mikä loistava tilaisuus tekijöille ja lukijoille! Lehdet ovat pienellä rahalla tehtyjä mutta kunnianhimoisia. Ihmettelen, miksei kirjallisuudessa ole keksitty samaa, itse asiassa vanhaa ideaa. Vuosikymmeniähän sitten julkaistiin kaikenlaisia lukemistoja. Nykyinen painotekniikka mahdollistaisi halpojen ja hyvännäköisten novellitai runolukemistojen tekemi sen. Eivät kovat kannet sisältöä paranna. Nappasin Napa-lehden lähempään tarkasteluun. Se sisältää kahdentoista kotimaisen tekijän sarjakuvia. Piirtäjät hallitsevat kynänsä, joten suomalaisen sarjakuvan ongelma ei ainakaan ole piirrosjäljessä. Monella olisikin tekemistä omaperäisyydessä ja yllättävyydessä. Mutta Napa sisältää myös mainioita sarjakuvia. Kati Kovacsin energiset ja aggressiiviset naishahmot viehättävät aina. Uudemman tulokkaan. Jenni Ropen sarjakuvat ovat iloinen yllätys. Nihilistinen tarina "Fööni" pysäyttää kertakaikkiaan. Tukankuivaajan lahjaksi saanut kalju nainen menee kylpyyn fööni kätensä ulottuvilla. Lisäksi Navasta löytyy vinkkejä ja tilausosoitteita edullisien underground-sarjakuvan ystäville: Saisiko olla vaikka Mörköä, Lonkkaa tai Kammoa! VII.EE RAUVOLA
lukija Saint haluaa opintoviikkoja P ääesikunta on esittänyt asepalveluksessa saadun johtajakoulutuksen hyvittämisiä opintintoviikoilla. Tarkoituksena lienee maanpuolustushengen kohottaminen tarjoamalla ruotuunasiumista epäileville mielekäs vastine asevelvollisuuden suorittamisessa kuluneelle ajalle. Puolustusvoimain leijonakaulai ehdottavat 20 opintoviikon korvaavuutta niille, jotka reserviin siirtyessään kantavat poleteissaan alijohtajan tai upseerin natsoja. Yliopistojen rehtorit suhtautuva! epäillen näin suureen hyvitykseen. mutta vihjaava! muutaman yleisopintoviikon korvaamisen tulevan kenties kysymykseen. Koska maanpuolustus on hieno asia, täytyy rehtoreiden kannanottoa ihmetellä. Jos johtajuuskoulutusta ei voida tämänhetkisten tutkintovaatimusten puitteissa hyvittää kenraalien ehdottamalla tavalla, on niitä rukattava siten. että puolustuspoliittiset edut tulevat huomioon otetuksi. Huomioidaanhan nykyisin varsinkin markkinavoimien edut kaikenlaisina maisterikokonaisuuksina. ja armeijan kohdalla on. rahan lisäksi. kysymys maamme tulevaisuudesta itsenäisenä kansakuntana. Seuraava on ehdotus yleissivistäväksi opintokokonaisuudeksi. joka voidaan lukea hyväksi tutkintoon. Tornitouhun opintokokonaisuus: Johdatus pelaamiseen (lov). Tutustuminen puuvillapellon geometriseen käyttäytymiseen vaahtomuovipatjalla. Suoritustapa: särmäys. Mikähän Harri Juntusen ehdottama opintokokonaisuuden suoritus kuvassa on menossa? Ei kai vaan luistamisen didaktiikka? Pyrotekniikan alkeet (2ov). Opetellaan polttamaan jääpuikkoja peltiämpärissä. johon on liitetty tukkeutunut putki. Suoritustapa: nuohous. Laistamisen didaktiikka (2ov). Opitaan opettamaan laistamista ja johtamaan käsistä luistavaa ryhmää. Suoritustapa: lintsaus. Turhuuden motivoinnin kvantitatiiviset metodit (3ov). Tarkoituksena on samalla opettaa kantapäiden anatomia niitä motivoidusti yhteenkopsautellen. Suoritustapa: toisto. Epäkarismaattinen vallankäyttö kasarmioloissa (3ov). Opitaan käskyvallan legitimointi vetoamalla rationaalisesti messinginpaloihin. Suoritustapa: hierarkia. Räntähiuialeen metafysiikka (4ov). Perehtyminen rännän tosiolemukseen empiirisin kenttäkokein loka-marraskuun vaihteessa Kainuun korvessa. Suoritustapa: värjöttely. Suonsilmäkkeen Filosofia (5ov). Eksistentiaalisen angsti -käsitteen ymmärtäminen ja johdatus luonnon ja ihmisen väliseen suhteeseen hileisessä silmäkkeessä. Suoritustapa: kainaloita myöten. Tässäpä vinkki rehtoreille. Oikeastaan rehtori kokouksessa on heli otettava käsittelyyn cum laude -kokonaisuuden suunnittelu. Siinä voisivat tulla esille armeijassa niin tärkeät vapaan ja luovan itseilmaisun taidoi sekä oma-aloitteisuuteen kannustavat koulutusmetodit. Mars toteuttamaan! H A R R I J U N T U N E N ent.res.kers, ny k. vhl.vo • • • • • • • • • a • • • • • "" • • • • • • • • • • • • Ei poliittista hoponpopoa Jylkkarnn H yvät Jyväskylän Opiskelevat Poikkilieteilijäl ja ylioppilaslehden väki! Olen Jyväskylän ylioppilaslehden pitkäaikainen lukija ja hämmästelin kovasti lehden numerossa 10/97 julkaistua lukijakirjoitusta. joka käsitteli nukke-edustajistoa, joitain asiavirheitä ja sen sellaista hömppää. Luulenpa edustavani Jylkkärin vankkaa lukijaenemmistöä väittäessäni. että ylioppilaskunnan politiikkaa. hallintoa, organisaatioita ja muuta vastaavaa käsittelevät jutut eivät kiinnosta pätkääkään lehden lukijakuntaa. Miksei tuollaisia hallinnollisia-kädenvääntöjä voida käsitellä vaivihkaa ja hissukseen jyy-poliitikkojen salaisissa kokouksissa, kuten on tehty lähänkin saakka? Minkä lakia jollakin tyhjänpäiväisellä poliittisella höpönpöpöllä piiää vaivata lehden lukijoita, meitä oikeita ja kunnollisia opiskelijoita, jotka sentään rahoitamme ylioppilaskunnan olemassaolon? Vai pitääkö tilanteen korjaamiseksi Jylkkärin jokaisesta numerosta laatia kuivuuttaan koriseva poliittinen erikoispainos näille poikkiiaiieilijoille ja muille ylioppilaskunnan sisäpiiriläisille? Mieltäni jäi vielä painamaan, keitä todella ovat nämä Jyväskylän Opiskelevat Poikkitieteilevät nalkuttajat. jotka kätkeytyvät nimimerkkien leenaniäkeläinen'ja 'salualakönni' taakse. Kirjoittaisitte Älä luota viranomaisiin O piskelun alkaessa täytyy elää säälittävällä opintotuella, jos ei halua j o tässä vaiheessa velkaantua loppuelämäkseen pankkien ehdoilla. Tämän vielä jotenkuten kestää, multa mitä lehdä kun jo ennen opintotukipäätöksen saamisia postiluukusta tipahtaa lähes kolmen tonnin lasku aiempien opintolainojen lyhennyksestä ja koroista? Ensimmäiseksi käännyin yliopiston opintotukikeskuksen puoleen. Siellä minulle kerrottiin, että lainan lyhennys ja korot on maksettava itse ja korkotuki astuu 1.9. opintonsa aloitaneilla voimaan vasta 1.10. No. astelin kuitenkin pankkiin, jossa ilokseni kuulin, että ei sitä lainaa tarvitsekaan lyhentää, jos on kerran opintonsa aloittanut. Mutta koroi jäivät vielä vaivaamaan mieltäni ja varmuuden vuoksi astelin Kelan opintotukikeskukseen. Kysyin neuvonnasta, olenko tilanteessani oikeutettu korkoavustukseen. Virkailija vastasi happamasti. eitä täällä ei mitään korkoavustusta saa, korkeintaan korkotukea, johon et kuitenkaan ole oikeutettu. Kysyin kohteliaasti, miksi enemmän ansaitsevien työttömien korot maksetaan, mutia opiskelijoiden ei, ja sain kehoituksen kääntyä Suomen eduskunnan puoleen. Kaikesta huolimala menin vielä lähellä sijaitsevaan Kelan toimistoon. Täältä minulle anneltiin lomake täytettäväksi ja kerroiiin. että kun olel kerran ollut viimeisen puolen vuoden aikana 60 päivää työttömänä, korkosi maksetaan puolestasi. Hakiessani kaavakkeeseen allekirjoitusta työvoimatoimistosia. virkailija kertoi tämän olevan ensimmäinen kerta, kun hän näkee kyseessä olevan lapun. Onnellinen loppu, mutia jokin jäi vaivaamaan. Kaksi eri viranomaista. yliopiston Opiniotukikeskuksessa ja Kelan Opiniotukikeskuksessa. antoi harhaanjohtavaa tietoa "joudui maksamaan korkosi itse", eikä velvollisuudestaan huolimatta kehottanut varmistamaan asiaa toiselta viranomaisella. Työkkärin tietämättömyys asiasta kertoo samaa tarinaa: joko tämän kaltaisista asioista ei paljoa huudella tai niilä ei ole. Joka tapauksessa, vastaavat asiat kannattaa varmistaa aina useilla tahoilla. P A K K O O P I S K E I . U A edes oikeilla nimitiänne! Hyvä Jylkkärin väki. Jatkakaa samaan malliin. Tehkää jatkossakin lehteä, jossa kirjoitellaan opiskelijoita ja toisiakin unohdettuja kansalaisia kiinnostavista asioista. Terveisin nimimerkki " V I H A S T U N U T L U K I J A " PS. Saatan olla älykkyysosamäärältäni samaa luokkaa lehden päätoimittajan kanssa, kun en oikein ymmärtänyt poikkitieieilevien kirjoituksen sisältöä, muotoa enkä tavoitella. Mitä nämä noviisipoliiiikot oikein haluavat sanoa? Ahdistaako? Jäytääkö? Onko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos nain on, kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapalstalla julkaistaan mieluiten omalla nimellä tehtyjä kommentteja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (LIPSA@CCJYU.FI) toimitukseen.Hengentuotteiden pituus korkeintaan n. yksi konekirjoitusliuska (väljä rivinväli). Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin, ja kehuakin saa. lukija c c ra « E cc ra * r a E Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa BLUES LIVE! alkoi jo. mutta vielä ehtii mukaan. Tapahtuma järjestetään nyt jo 17. kerran. ja viiteen rytmipäivään mahtuu niin gospelia, soulia r&b:tä. bluesia. workshoppeja kuin kulinaarisiisia nautintojakin. Paikallisin voimin alkava BL huipentuu lauantain pääkonserttiin ravintola Topikaiissa. Paikalla ovai muun muassa Johnny Mars (USA), huuliharpunsoiton innovaattori ja armoitettu lavaesiinlyjä. BL soi Topikatin lisäksi Jazz Barissa. Old Brick's Innissä ja Taulumäen kirkossa (!). Myös ilmaiskonsertteja on luvassa. Lisätietoja löytyy vaikkapa internetistä. http://www.jyu.ri/--thrafooI/sieve.him Blues Live! Jyväskylässä 1.-5. lokakuuta. KIRSI NEUVOSEN ihania, jumalaisia naisia on tarjolla Alvar Aalto -museossa. Neuvonen esiitää persoonalliset tulkintansa antiikin, keskiajan ja renessanssin naishahmoista, ja lopputulos on vähintäänkin fievästt hämmentävä Taiteilija on itse luonut näyttelyyn elämykselliset puitieei. ja kaiken keskipisteenä on mukaelma antiikin "temppelistä" naiskakaryatidipatsaineen. Kirsi Neuvonen on suosituimpia keskisuomalaisia taiteilijoita ja hänen laaja näyttelynsä on viimeinen show Alvar Aalto -museolla ennen aluetaidemuseon lilojen siirtymistä keskikaupungille. Kirsi Neuvosen Jumalaisia naisia Alvar Aalto museossa 12. 10. saakka. KAMPUS KINOSSA 7.10. kello 20.00 Gregg Arakin The lioom Generation. Arakin ensimmäinen heteroseksuaalinen elokuva kerloo rujon tyylitellyn tarinan kolmen nuoren epämääräisistä suhteista maikalla poliisia pakoon. Xavier sattuu vain vahingossa tappamaan kaupan kassan ja näin kolme nuorta joutuvat pitkälle matkalle. Aina kun he pysähtyväi matkallaan, on jonkun vuoro vain Sattumalta kuolla. 14.10. kello 20.00 vuorossa on Ronny Yun Aaverakastaja. Yun tänä vuonna Suomen ensiillan saanut elokuva kertoo köyhästä oopperaseurueesta. joka vuokraa kymmenen vuolta tyhjillään olleen oopperapalalsin. Maon aika hengittää niskaan, multa seurue kunnostaa teatterin ja alkaa esiitää poliittisesti värittynyttä teatteria. Nuori laulaja suhtautuu esiinlymiseensä niin sensitiivisesii, että oopperan menneisyys alkaa elää hänen silmissään.. Aaverakastaja on modernia hong kongilaisia kauhua parhaimmillaan, suuren oopperan kummitus kiinalaisittain. Kaiken maailman menot -palstalle tarkoitetut vinkit toimitukseen (ei puhelimitse, kiitos! i. Kuvia, piirroksia ym, voi liittää mukaan. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston. multa ei palauttele materiaalia.
8 Jäljittelyn ja erottumisen muoti Jyväskylän Ylioppilaslehti M uoti on uutta, nykyistä ja nopeasti loppuun kulutettu, ohimenevä ajanpihaus. 80-luvun alussa nuoret himoitsivat Fire-lenkkareita. Puoli vuosikymmentä myöhemmin iskulause oli my adidas. Mikä saa muotitietoiset vetämään jalkoihin ylisuuria maihinnousukenkiä ja iskareilla vastustettuja superlenkkareita tänä päivänä? "Muoti on erityisesti sellaisten yksilöiden temmellyskenttä, jotka ovat sisäisesti epäitsenäisiä ja sidonnaisuudelle alttiita, mutta joiden itsetunto tarvitsee kuitenkin samalla tiettyä huomion herättämistä, tunnustusta, erityisleimaa", julisti Georg Simmel muodin filosotiassaan jo vuonna 1905. Saksalaisen Simmelin muotifilosofian ensiesityksestä on aikaa fossiilisen kauan, kun miettii muodin jatkuvaa uudistumisen vauhtia. Trendikkäät vaatekerrat ovat vaihtuneet satoja kertoja vuosisadan mittaan, mutta Simmelin ajatusten ajankohtaisuus vaikuttaa kestosäilykkeeltä. Hänen mukaansa muodin ideologian perusvoimat ovat sulautumisessa ryhmään ja pyrkimyksessä nousta esiin massasta. Ryhmään kuuluminen ja erottautuminen näkyvät kampuksen kulkijoissa. Jos yliopisto-opiskelijat asetettaisiin tunnistusriviin, heidän tiedekuntansa ja jopa oppiaineensa olisi vaivatonta ennustaa vaatekertojen perusteella. Jokainen tietää, mille näyttää aito humanisti, tuo kirpparivaatteisiin, mokkatakkiin ja mustiin pukeutuva yksilö, joka korostaa muodikasta huolittelemattomuuttaan oasis-verve-tyylisellä hiusreuhkallaan. Väliinpitämättömyys omasta ulkokuoresta on jo tehnyt kapinallisista valtavirtaa. Yhteiskuntatieteilijä edustaa puolestaan koko yhteiskuntaan sopeutuvaa kirjoa. Se on kansitakkia, puuvillahousua, siistiä farkkua, pari vuotta vanhaa seppälä-kauluspaitaa, nahkasalkkua tai urheilullista reppua. Liikuntatieteilijät tunnistaa tietenkin ajanmukaisuutta kirkuvista verkkareista, lenkkareista ja bodaustrikoista. Tiedekunnasta välittämättä yliopistolliseen muotiin kuuluvat älykkösilmälasit, joiden läpi katsottuna henkinen välimatka kasvaa potentiaalisesti. Muotitietoiset ohjaavat laumaa suu täydellisesti individualismin ja erityisyyden näennäisen ulkokuoren. Hän kulkee muiden edellä, mutta täsmälleen samaa tietä kuin he", filosofoi Simmel. Muoti on virtausten seuraamista, jäljittelyä, mutta toisaalta muoti tarjoaa erottautumisen keinot harmaasta ihmisjoukosta. Ja massa seuraa viimeisintä pukeutumisen mallia liian myöhään, sillä muotitietoiset ovat jo löytäneet jotain uutta, mikä poikkeaa valtavirrasta. "Muodit ovat aina luokkamuoteja. Ylempien kerrosten muodit ovat erilaisia kuin alempien kerrosten, ja ensiksi mainitut hylkäävät ne sillä hetkellä, kun ne alkavat levitä yleisempään käyttöön. Erottautuminen on muodin olemuksen keskeinen piirre", pohtii Simmel. On loputtoman tavallista, että syksyn värit poimitaan huippumuotinäytöksistä ja tarjoillaan tuoreeltaan kuluttajille. Muodikkuus osaa kuitenkin kulkea omiakin polkujaan: viime vuosikymmenen kerjäläismuoti. köyhäilyn ylistys levisi työläiskortteleista myös rikkaiden kakaroiden joukkoon. Trendinmukaisia repaleisia farkkuja tehtiin repimällä levikset hiomakoneella risaisiksi — ennen kuin farkkufirmat alkoivat itse valmistaa uusia, valmiiksi repaleisia muotihousuja. Muoti läpäisee ihon ja ajatukset "Niin rumat ja inhottavat asiat ovat joskus moderneja, että on kuin muoti haluaisi osoittaa valtaansa juuri sillä, että me sen takia pukeudumme mitä kammottavimpiin asuihin. Moniin muoteihin liittyy hävyttömyyksiä, jotka torjuttaisiin, jos niitä juljettaisiin ehdottaa yksilöllisinä esiintymistapoina, mutta muodin lakeina ne herättävät ilman muuta tottelevaisuutta", heristelee Simmel. Vanhakantaisten silmissä kammottavuudet ja hävyttömyydet saavat julkilausumansa trendikkäissä lävistyksissä. Lävistetty keho kertoo alakulttuureista pulppuavasta muodista. Erottautuminen joukosta vaatii uusia, yhä mielikuvituksellisempia lävistyksiä. Kunnes mitään lävistettävää ei enää ole. Muoti kertoo enemmän kuin pukeutumistyylin viimeisestä hengenvedosta. Se on ajattelun julkista ulkokuorta. Se paljastaa, mitä pinnan alla piilee. Ikään kuin räikeisiin toppatakkeihin ja roikkuviin housuihin pukeutuvat teknonuoret potisivat lapsuusiän ahdistavia muistoja ala-asteelta. "Muoti perustuu siihen, että sitä kantaa yhteiskunnallinen ryhmä, joka velvoittaa jäsenensä matkimaan toisiaan ja vapauttaa siten yksilön kaikesta vastuusta — niin eettisestä kuin esteettisestäkin", kuvaa Simmel kuluvan vuosikymmenen muotiaatteita. Kirjallisuutta: Georg Simmel, Muodin filosofia. Odessa, 1986. Kuvat Me naiset -lehden vuosikerrasta 1977. "Muotipelle ilmentää muodin yhteiskunnallisia vaatimuksia huippuunsa kohotettuina samalla, kun hän omakVaatteet mun aatteet? m u o d i t t u l e v a t ja t r e n d i t m e n e v ä t , m u t t a k u i n k a o r j a l l i s e s t i s e u r a a m m e k a a n n i i d e n v i r t a u k s i a ? Jgv ä s k g l ä n g l i o p p i l a s l e h d e n muo t i t oim i t u s p ä ä t t i s e l v i t t ä ä , m i t e n k o l m e e r i l a i s t a k a m p u k s e n k u l k i j a a p u k e u t u u ja m i t ä he h a l u a v a t v a a t t e i l l a a n v i e s t i t t ä ä . P g g s i m m e u h r e j a m m e v a l i t s e m a a n j o n k i n i t s e l l e r a k k a a n a s u k o k o n a i s u u d e n ja p e r u s t e l e m a a n , m i k s i j u u r i k y s e i s e t v a a t t e e t t u n t u v a t l u o n t e v i l t a . Kasperi Uiimis viettää sunnuntaita rennosti. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Kasperi Launis näyttäytyy useimmille opiskelijoille |a työtovereille kiirei"VJ ' senä mutta skarppina • • • M.I.B-miehenä — hän on siis mitä selkeimmin Man In Black. Satunnainen ylioppilastalolla kävijä kohtaa 99-prosenttisella varmuudella tummapukuisen Kasperi Launiksen. Pääsihteerin kotiovella vastaan tulee kuitenkin aivan toisenlainen Kasperi: mustat farkut ("jäljitelmälevikset Tallinnasta", kuten hän peittelemättä tunnustaa), kympin sukat, kuviollinen puuvillapaita ja sen alla t-paita. Vaikutelma on sympaattinen ja kotoinen. "Nämä ovat ne kamat, joissa normaalisti vietän sunnuntaipäivää. Kotona ollessani vaihdan heti näihin, en minä työhaalareissa kotosalla jaksa olla", Kasperi Launis toteaa. Pääsihteerin "Levikset" ovat Mustamäen torilta. Pääsihteerin "työhaalari" tarkoittaa luonnollisesti kokonaisuutta, joka muodostuu suorista housuista, pikkutakista, solmiosta ja siististä kengistä. Jos takki ei ole Kasperin yllä, niin ainakin tuolinselkämyksellä. "Eivät ne haalarit maailman mukavimmat vaatteet ole, mutta käytännössä kannattaa olla mieluummin vähän ylikuin alipukeutunut. Voisinhan minä urheilla kalenterin kanssa ja vaihtaa vaatteita tilanteen mukaan koko päivän, mutta m . i . B ihtaa vapaalle se olisi aivan liian hankalaa. Puvuntakissa voi mennä meBkein mihin vain." Kasperi Launis myöntää, että riviopiskelijat saattavat katsoa hiukan kieroon JYY:n mustanpuhuvaa pääsihteeriä. Työ on kuitenkin työtä, ja vaihtuvissa tilanteissa "ensivaikutelma ratkaisee melkein aina". Puku on siis käytännöllinen. "Oikeanlaisella pukeutumisella kunnioitan toisia, mutta myös itse pitää viihtyä. Tottahan minäkin valitsen vaatteeni tilanteen mukaan. Yksi tapa irrottautua jostakin tilanteesta onkin vaihtaa vaatteita", Launis pohtii. Käytännön konsultaatiota pukeutumisja vaateasioissa pääsihteeri saa vaimoltaan Teijalta. Aviosiipan nopea vilkaisu aamulla kertoo, onko Launis kelvollinen tuhansien silmien tarkkailtavaksi. "Myös vaatekaupassa turvaudun Teijaan, sillä minusta niissä käyminen on maailman rasittavinta touhua. En ole myöskään mikään merkkitietoinen ihminen, vaikka yritänkin ostaa järkevästi ja hyvälaatuisia vaatteita. Yritän hyödyntää alennusmyyntejä", kertoo pääsihteeri ja muistelee, että edelliseltä alekierrokselta tarttui haaviin Bossin puku. Launis paljastaa, että niitä tummia pukujakin löytyy hänen kaapistaan vain kaksi. Rahat eivät siis työhaalareihin kulu. "Kulutan enemmän rahaa suunnistuskamppeisiin kuin tavallisiin vaatteisiin", naurahtaa himosuunnistajana tunnettu Kasperi Launis. seuraavaksi lehmännah ka kuosia J yväskylän keskustassa sijaitsevan kerrostalon ovessa ei lue asukkien nirriä, ainoastaan teksti Koktail — kulutusrajoitteinen alue. Ei mainoksia, kiitos. Taidekasvatusta, graafista suunnittelua, kuvakoulutusta ja multimediaa opiskeleva Tomi Knuutila ei tarvitse mainoslehtisten kimallusta kotiaan värittämään. Knuutilan ja hänen tyttöystävänsä huonekaluissa hyppivät silmille kirkkaat värit ja hulppeat kuviot. Talon isäntä itse myötäilee samaa linjaa. Hän on pukeutunut keltaiseen takkiin ("70-luvulta se kai on, en tiedä onko se varsinaisesti sisävai ulkokäyttöön"), farkkuihin ("vanhaa mallia, kutistuivat kauheasti pesussa"), siisteihin kenkiin ("tanssikengät, niissä on sileä pohja ja ilmastointi") ja vihreään kauluspaitaan. Vaikutelma on muodikkaan 70-lukulainen. "En minä tietoisesti hae mitään 70-luvun juttua. Olen aina tykännyt käyttää värejä, ja aikaisemmin vielä moninaisemmin kuin nyt", Knuutila pohtii hymyillen. 24-vuotias Tomi Knuutila on joskus saanut osakseen Poikatuttö pukeutuu mustaan "Ti 'ämä ei tosiaankaan tunnu yhtään luontevalta", protestoi 26-vuotias yhteisöviestinnän opiskelija Ansa Kuoppala, kun Jylkkärin valokuvaaja istuttaa hänet tenttikirjan kanssa suureen laiskanlinnaan kuvausta varten. Linjakkaaseen mustakuvioiseen mekkoon ja mustaan villajakkuun pukeutunut Ansa yrittää selittää, ettei hän valitsemassaan asussa jäisi mihinkään tvtuoliin löhöämään. "Ei tämä ole mikään kotona istuvan ihmisen mekko. Mun mielestäni tässä on räväkkyyttä ja rohkeutta. ja varsinkin ilman tätä yläosaa." "Ehdottomana farkkuihmisenä" itseään pitävä Ansa väittää sortuvansa äärimmäisen harvoin heräteostoihin vaatekaupoissa — niihin kun ei oikein ole varaakaan. Lempimekko kuitenkin kolahti välittömästi viime elokuussa: se oli aivan pakko saada omaksi, vaikka sitten kavereiden lainarahoilla. "Kun näin sen kaupassa roikkumassa, se näytti heti mun mekoltani. Se on venyvä, mutta ei paukkuva. Vinkee ja pinkee", nauraa Ansa. Pukeutumisen suhteen yhteisöviestijämme kertoo olevansa "huolimattomasti huoliteltu". Hän ei pidä siitä, että omasta lookista täytyisi koko ajan hermoilla. "En varmaan olisi viisi vuotta sitten uskonut, että kulkisin tällaisessa mekossa. Olen kai muuttunut epävarmasta tietoisemmaksi pukeutujaksi. Nyt tiedän jo, mikä minulle sopii ja mikä ei." Nykyisin muodissa olevat keinokuidut ja kumivaatteet eivät Ansaa sytytä. "Ja tästä leningistä huolimatta minussa on yhä poikatytön virkaa", painottaa Ansa Kuoppala ja poseeraa kiltisti kameran armottomalle linssille. hämmentyneitä huomioita vaatevalinnoistaan, mutta hän ei itse koe pukeutuvansa mitenkään tietoisen huomiotaherättävästi. "Joskus olen saanut kuulla näitä "Sähän oot ihan hyvä jätkä, vaikka puksudutkin kummallisesti" juttuja. Olen vain aina käyttäryt vaatteita, jotka ovat tuntuneet hyviltä". Tällä hetkellä Knuutilaa kiinnostaa erään tietyn — ja uuden — lehmännahkakuositakin hankkiminen. Muuten hän hankkii monet vaatteensa kirpputoreilta. Tyttöystävä on samanhenkinen ja Flower peopl:' opiskelee vaatealaa, joten asuvalinnat eivät juuri tuota ongelmia. "Myös sisustuksessa tulee olla värikkyyttä", Knuutila painottaa. Ja musiikki? Nuorenparin levyhyllyssä lepää James Lastin viihdelevyjä s^kä Disco super tracks -tyyppisiä kokoelmia. Funk ja Portishead sopivat niin ikään kuvioon, rokkivääntö ei niinkään. Lopuksi Knuutila esittelee kirkuvakuviollisen ja mel• ko pienikokoisen paidan, jonka hän "melkein" laittoi yllensä jutuntekoa varten. "Mukavan värinen, mutta ei hyvän mallinen", hän naurahtaa. Jylkkarin muotitoimitus: Risto Lof, muodin filosofia -teksti Jukka Yli-Lassila, haastattelut Jaana Kautto, kuvat k
10 on museologian opiskelijoiden maksuton ja kaikille avoin seminaari Seminaari pidetään kaupunginkirjaston Minnansalissa ja yliopiston vanhassa juhlasalissa 24.-25.10.1997 Ohjelma on nähtävillä kampusalueen ilmoitustauluilla ja internetissä http:/www./jyu.fi/tdk/hummuseologia/ aikakone TERVETULOA! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Elina Kiuru, p. 601 235 tai museologit@jyu.fi Kiinnostaako radiotyö? Jos sormesi syyhyävät päästä tekemään radiojuttuja, mutta sinulla ei ole koskaan ollut siihen mahdollisuutta — käytä tilannetta hyväksesi ja osallistu kulttuurivaliokunnan järjestämälle radiotyönkurssille. Kurssi pidetään 10. 12.10.1997 ja aloitus tapahtuu yo-talolta keflo 16. Viikonlopun aikana käydään läpi radiotyön perusteet, opitaan j u tunteko, montteeraus ja paljon muutakin. Kurssi on tarkoitettu JYY:n jäsenille j a hinta on vain 4 markkaa. Ensimmäiset kaksikymmentä mahtuvat mukaan. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kulttuurisihteeriltä (p, 6 3356, email. paaunola@cc.jyu.fi). B A L E T T I A J A W A R H O L ' I A Kaikille JYY:n jäsenille avoin matka Helsinkiin järjestetään perjantaina 17.10. Vain 110 markalla pääsee linja-autolla Helsinkiin (vieläpä takaisinkin) ja seuraamaan todellisen balettiklassikon Bajadeerin Suomen ensi-iltaa. Lisäksi halukkailla on mahdollisuus käydä katsomassa Andy Warhol -näyttely omalla kustannuksella (liput ovat 30 markkaa). Matkaan lähdetään kello 12.00. Tilaa matkalla on 50 henkilölle. Sitovat ilmoittautumiset otetaan vastaan vain ja ainoastaan maanantaina 6.10. kello I0:stä eteenpäin joko puhelimella (60 3356) tai käymällä kulttuuri-ja projektisihteerin pakeilla. Kuulijat lujilla jo vuodesta -87 tiistaisin klo 18.00-18.30 97.7 MH? MEDIA 6.10.-10.10.1997 Maanantai: Pippuripossua. pekoninakit. juustobroilerkeitto. Tiistai: Kermassa haudutettu porsaanleike, jauhemaksapihvit. aura-kasviskiusaus. Keskiviikko: Paist.kirjolohta ja appelsiinikastike. porkkanapalapaisti. kasvissosekeitto. Torstai: Aromipihvi, juustoinen lihamureke, kesäkeitto. Perjantai: Broileria, jauhelihatäytteiset ohukkaal. pastaa ja fetakastike. 1 3 . 1 . 1 7 . 1 . 1 9 9 7 Maanantai: Paistia ja kermaperunat, kanaviillokki, hedelmäinen juustosaalaatti. Tiistai: Metsästäjänleike. turskaa sinappikastikkeessa, parsakaali-paprikapiirakka. Keskiviikko: Marinoitua lammasta, Lindströminpihvi, herkkusienikeitto. Torstai: Pihvi talon tapaan, pasta-tonnikalavuoka, kasvisrisotto. Perjantai: Makrillia, munakokkelia, merimiespihvivuoka, punajuurisosekeitto. H Y V A A U O K A H A L U A FRED A Menu 6.10.-10.10.-97 Maanantai: GriHitassuja ja ranskalaisia perunoita. Färsaarten kalavuokaa. nakkistroganoflia. sienikeittoa. Tiistai: Wieninleike, kermasilakoita, makkarapihvejä ja juuressosetta. lammaskaalipataa, aura-punajuurikiusausta. Keskiviikko: Sveitsinleike ja juustoperunoita. lanttu-porsaspataa. paistettua seita ja kastiketta, kukkakaali-parsakaalikeittoa. Torstai: Lasagnea, maksa-pekonikastiketta. kanarisottoa, kasvishemekeittoa * vohveli ja hilloa. Perjantai: Riistakäristystä, jauheliha chili con camea, janssoninkiusausta, porkkanakasvispihvejä ja kastiketta. L O U N A S A I K A H Y V Ä Ä R k l o . 1 . 3 1 4 . 3 Menu 13.10.-17.10.-97 Maanantai: Karjalanpaistia, jauhelihakeittoa, lohikermakastiketta, kasviskaalilaatikkoa. Tiistai: Hawaijinleike. kinkkunisipataa meksikolaisittain, kalakeittoa, kasvispihvejä ja kastiketta Keskiviikko: Pippuri-kermaporsasta, siskonmakkarakeittoa. silakkapihvejä ja pinaattikastiketta, kasvisrisonoa. Torstai: Broileria kieviläisittäin. jauheliha-perunalaatikkoa, hernekeittoa • pannukakku ja hilloa, raiatouillea ja riisiä. Perjantai: Smetanalohta. jauhelihapihvejä ia kastiketta. kasvisgratnnia. U O K A H A L U A L O U h 1 A C m m 1 6 1 L O U h 1 A 9 5 1 1 1 6 1 Ma 6.10. Ke 8.10. Pe 10.10. Ma 13.10. Ti 14.10. To 16.10. Raastekcitlo Porkkanaohukaiset Kasvislasagnc Kesäkurpitsacurrypata Kasviskiusaus Punajuuripihvi. vihannesremulaRiistakäristys Jauhelihapihvi Kaalikääryleet Juustoporsaal Porsaanleike. sinappikastike dekastike Juustoinen kirjolohikastikc Currykala Makkarahc rkku Kalagratiini Kanakastikc Nakkikeitto 1 'Porsaanleike Choron •Pippurihärkä •Wieninleike Kalamurkepihvii. sitruunakasTi 7.10. T o 9.10. Ke 15.10. tikc Maksaa kermakastikkeessa Purjoperunavuoka Jauhelihakeitto Broilcripyörykäl Kasvispihvit Kinkkukiusaus Perunaohukaiset. porkkanamuhennos Lihamakaronilaatikko •Poronkäristys Pe 17.10. j Purjoperunavuoka Jauhelihakeitto Broilcripyörykäl Kasvispihvit Kinkkukiusaus oy a 1 Perunaohukaiset. porkkanamuhennos Lihamakaronilaatikko •Poronkäristys Pe 17.10. j Nakkikastikc Chili con camc 11 JYVASKYL 0^\MAT W^WU Makkarakastike •Metsästäjänleike 11 JYVASKYL %9 K 1 w * •Broilcrleike Kukkakaalikcitto 11 JYVASKYL ÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 Jauhclihalasangc Paistettua lohta Jauhclihalasangc Paistettua lohta LOZZI Menu 6.10-10.10.-97 Maanantaina: Lihapyörykät. tonnikalavuoka, kasvistacot Tiistaina: Päivän kalaa ja kylmä kastike, jauhelihapata, meetvvurstiktusaus, linssijuurespata ja riisi Keskiviikkona: Marinoitua possupataa kasviksilla, T kalapuikot ja tartar, lindströminpihvi ja sipulia, ' aurajuustokeitto ja perunarieska £ Torstaina: Broileria Kievin tapaan, lihakeitto, Janssonin kiusaus, kesäkurpitsajuustokastike ja pastaa R Perjantaina: Lihakäristys ja perunasose. kalasalaatti, hampurilainen, marinoidut kasvikset V * . . E Menu 13.10-17.10.-97 T Maanantaina: Wienin leike, makaronilaatikko, U makrilli ja pinaattikastike. porkkanakiusaus Tiistaina: Vatkuli, jauhemaksapihvi ja sipulia, *kanakastike ja riisiä, hedelmäinen juustosalaatti Q Keskiviikkona: Kreikkalainen lammaspata ja papulisäke, kana-avokadokeitto, makkarapihvi, A kasvislasagne Torstaina: Italianleike ja nauhamakaroni, merimiesvuoka, broilerpihvi, ratatouille Perjantaina: Kinkkujauhelihakastike, lohipihvi ja tillimaioneesi, kasvislautanen YLISTO Menu 6.10-10.10. -97 Maanantaina: Lämmin broilersalaatti, pippurtporsasta, parsakaali-kasvisleipä Tiistaina: Porsaanleike ja juustokastike, paprikaista uunikalaa, purjo-perunasosekeittoa Keskiviikkona: Ranskalaista lihapataa, jauhemaksapihvejä, porkkanakiusausta Torstaina: Broileria Kievin tapaan, uunimakkara tomaattikastikkeessa, pinaattiohukaisia Perjantaina: Smetanalohta, jauhelihakastiketta, kesäkurpitsa-juustokastiketta Menu 13.10.-17.10.-97. Maanantaina: Porsaanleike Choron, paneroitua kalaa, aurajuusto-kasvisvuokaa Tiistaina: Paahtopaistisalaattia, jauhelihalasagnea, kanttarellikeittoa Keskiviikkona: Italialaista lihapiirakkaa, kanaviillokkia, ruusukaali-kasvispataa Torstaina: Oskannleike, hernekeittoa ja pannukakkua, punajuuriraastepihvejä Perjantaina: Marinoitua kirjolohta, makkara-sipulipihvi, kik-hernepataa WILHELMIINA Menu 6.10-11.10-97 Maanantaina: Ranskalaista kalaa ja perunakroketteja, nakkistroganoflia, lammaspyöryköitä ja mokka-suklaakastiketta, paprika-kesäkurpitsapizzaa Tiistaina: Havvaijinleike, lihakeittoa, lish and chips Lontoon tapaan, sienikastiketta ja sinappiporkkanoita Keskiviikkona: Califomialaista lihapataa ja aprikoosiriisiä, juustomestarin kalaa, kreikkalaista pasta-lihalaatikkoa, sadonkorjuupataa Torstaina: Poronkäristystä ja perunasosetta, Lindströmin pihvi, paistettua sipulia ja perunasosetta, uuniperuna katkaraputäytteellä, pinaattikeittoa ja kananmuna Perjantaina: Pekoni-juustopaistosta, kanaa persiljakastikkeessa ja riisiä, kasvistäytteistä munakasrullaa Lauantai: Riistakäristystä ja juuressosetta, tonnikalalasagnea, punajuuri-omenaraejuuslopataa Menu 13.10.-18.10.-97 Maanantaina: Salami-herkkusienileipä. lihapyöryköitä. sitrus-uunikalaa, kukkakaalikeittoa ia kasvis-juustopasteija Tiistaina: Porsaanleike ja juustokastiketta, rapeanrukiisia silakoita, chili con carnea, luurespihvejä ja kurkkumajoneesia Keskiviikkona: Lammaspataa ja minttu-kermaperunaa, jauheliha-kinkkukastiketta ja pastaa, kana-maissikeittoa, sipulipiirakkaa Torstaina: Strutsinkäristystä |a perunasosetta, uunimakkaraa tomaaltikastikkeessa ja perunasosetta, janssoninkiusausta, ruska-ajan kasvispataa Perjantai: Italianleike ja tomaattipastaa. stroganoffia, kasvistäytteisiä paprikoita LauantaiSmetanalohta, pippuripihvi jauhelihasta, parsakaali-juustokeittoa. PIDÄTÄMME OIKEUDEN RUOKALISTALLA MAHDOLLISESTI TAPAHTUVIIN MUUTOKSIIN.
11 VIIHDEKESKUKSEN VIIDES TANSSIKAUSI PALOKASSA PE 3.10. Isto Hillunen & Valomerkki Tonssiorkestefi Revontuli Ravintola. Jope Ruonansuu Jaska Mäkynen yht. Assäl/Jore ja lare Siltala , * I A 4 10 VIIHDEKESKUKSEN TANSSEISSA TAVATAAN! LA 11 10. Jouni Keronen & Keidas Ilpo Karisen tanssiorkesteri IA 18.10. Finlanders Ravintola Karooke Lissu LA 25.10. Arjo Koriseva & Forluna Peloman Ravinlolo: ToniAore PE 31.10. Eija Kantola & Omega Huilcon Ve)|eksei Ravintola Karooke Lissu IA 1.11. Esko Rahkonen yhl. LA 8.11. Kari Tapio yht. Anna Eriksson & Tropic Ravintola Kassi Aimo duo PE 14.11 Kori Vepsä yht ' Ravintola Duo Tornado IA 15.11. Timo Räsänen & Fernet IA 22.11 Souvoril PE 28.11 Yölintu IA 29.11 Agenls Teuvo Oinas & Muserte Ravintola Mikko Alatalo TANSSIVÄEN PIKKUJOULU: PE 5.12. SM Tanssiorkesteri Mognel A.Aallon rytmiorkesteri LA 6.12 YKSITYISTILAISUUS LASTEN PIKKUJOULU SU 7 12. Fröbelin Palikal O U L U TANSSIA YMPÄRI VUODEN' • T a n s s i k u r s s e j a • Y r i t y s j u h l a t • P i k k u j o u l u t • K o k o u k s e t • L a s t e n t a p a h t u m a t Kysy kuljetuksista^ A-oikeudet Keski-Suomen Viihdekeskus Oy Saarijärven!. 40, 40270 PALOKKA. TIIAA 1500m, TANSSISALI 900m Raimo ja Mari Viljala fiVfUfäl? 34, 05 00-647723, OPISKELIJAKORTILLA: ALENNUSTA PÄÄSYLIPUISTA ennen klo 21.00 60% klo 21.00 jälkeen 40% J y v ä s k y l ä n Y L I O P P I I A S L E H D E N v o i t t i l a t a m y ö s s u o r a a n k o t i i s i ! j y y . n j ä s e n i l l e h i n t a o n v a i v a i s e t 5 m a r k k a a j a m u i l l e 1 5 m a r k k a a / v u o s i . T i l a u s l o m a k k e i t a saa t o i m i t u k s e s t a , k e s k u s t o i m i s t o s t a j a t a l o u s t o i m i s t o s t a . S E P P Ä L Ä N ^ A P T E E K K I PRISMASSA Ahjokatu 7 Puh. 675 711 PALVELEMME M a P e 1 2 1 La 9 1 8 HUHTASUON APTEEKKI Nevakatu 1, puh. 282 131. PALVELEMME M a P e 9 1 7 . 3 Lauantaisin suljettu ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA TERVETULOA! • • SYNTTÄRI VIIKOLLA POKA PÖRSSI 29.9.-4.10. mm,nämä tarjoukset •MALLISTON CEHYKSET linssien ostajalle -PIILOLINSSINEST 3 6 m l / p l o puhdistus huuhtelu desifrointi säilytys ^JjtAA AIKA OPT/ICOA/ ^>JvTARKASTUKSt?S Arvomme kävijöiden kesken lahjakortin (arvo 555,-) Tule ja täytä lipukel POKA PÖRSSI OPTIKOT SILMALASIMARKET Väinönkatu 36, Villentorni Jyväskylä p. 611 144, ark. 9.30-17.30, la 10-14 Myydään Kaksi Keski-Suomen Puhelin Oy:n osaketta edullisesti Puh. 09-241 5942 0400-403 964 Seuraava Jyväskylän Y L I O P P I L A S L E H T I i l m e s t y y 1 6 . 1 . (aineiston deadline 9.10.) Avustajapalaveri ke 15.10. Sohvvilla klo 20.00. Uuii look OPTIKULMASTA! OPISKELIJA-ALENNUS j i I m ö I cm t s i l m ä l ä ä k ä r i p i 11 o I o / i t n ä k ö t a r k c u t u k i e t C^ptikulma Jyvä/kesku/, II kr/. puh. 310 3 3 ma-pe 10-18, IQ 10-14OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VAKBconor AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SEMINAAJQNKATU 15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O paino CYGNAEUKSENKATU 3,40100 J n PUH. 014-601 141 F« 014-601 191 ICYE Suomen ICYE r.y. on voittoa tavoittelematon nuorisovaihtojärjestö • Kansainväliset vapaaehtoistyöohjelmat 16-30 v:lle(1 v.), lähdöt 7/97 Aasia, Afrikka Lat. Amerikka, Eurooppa Hakemukset ennen 17.10 Kysy lisää ja tilaa hakukaavakkeet: ICYE, Lönnrotinkatu 18 C, 00120 Helsinki. Puh. 09-694 9638, icyefin@katto.kaapeii.fi JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI m ENSMLLAT SYKSYLLA-97 SUURI NÄYTTÄMÖ Tolstoi-Edmundson Upea intohimodraama ANNA KARENINA Ohjaus Miiko Lehto ENSI-ILTA 17.10. PIENI NÄYTTÄMÖ Mar Baidzijev Koskettava ihmissuhdedraama KAKSINTAISTELU Ohjaus Katja Krohn ENSI-ILTA 10.10. Liisa Laukkarinen Musiikilla maustettu elämäntarina HÄRKÄ JA HYVÄ MIES Ohjaus Anne Saastamoinen ENSI-ILTA 29.10. mm. NÄIHIN NÄYTELMIIN KAIKKI OPISKELIJALIPUT VAIN 4 5 « Tulossa myös muita hyviä esityspäiviä. Kysy lisää! Lippumyymälä ti-la klo 12-19 puh. 624 200
12 Housut pois ja hyvää oloa Housut pois (The Full Monty, Englanti 1997), ohjaus Peter Cattaneo, käsikirjoitus Simon Beaufoy, pääosissa Robert Carlyle, Mark Addy, Tom Wilkinson, William Snape, Steve Huison, Paul Barber, Hugo Speer. Esitetään Fantasiassa 3.10. lähtien. Täyteläistä, monisäikeistä, hv kerryttävää! Housut pois on taatusti vuosikymmenien komediaparhaimmistoa. Filmissä ei ole aivotonta hetkeä, ei markalla ostettua helppoa naurua eikä edes vaivaannuttavaa muka-erotiikkaa. joka sentään on stripparileffojen yleisin tuntomerkki. Filmin koomiset ainekset ja dramatiikanpoikanen nousevat arjen losipohjalta, ryimiityvät oikein ja kiepahtavat viimein yrilteliäisyyden, ylpeyden ja uskalluksen voitoksi. Varoitus: tällaisen katsominen saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia hj \ iiii oloa. Ohjaaja P e t e r C a t t a n e o n filmimeriillilistaa riittää tasan kahden otsikon verran — ennen Full Monlya hän on tehnyt kahvila-, raveja ekslaasinimin Loved Up M 995). Otteet ovat kuitenkin oikean ammattilaisen, ja vuoden 1997 ryhmälle on anneltu mentaalisia lilaa loimia. lehdä asiat lavallaan. Suomen ensiesitys oli muutama viikko sinen Espoo Cinessä. jonne saapui myös aplodinsa ansainnut käsikirjoittaja Simon Beaufoy. Muu tekijäjoukko on oudompi nimilista — pääosan täysillä ja koskettavasti veiävä R o b e r t C a r i y l e tosin on tuttu sekä Tramspoltingista että Priestistii. Housut pois sijoittuu Sheffieldiin. Yorkshiren (vrt. Sydän-Häme) keskeiseen kaupunkiin, jonka duunaripopulaatiota työttömyys on puraissut terävillä värkeillä. Mutta Yorkshiren miäs on nääsmuute jäyhä, turhia kekkaloimaion ja tarkka Kunniastaan. Yorkshiren mies on myös reilu häiskä, rakastava viikonloppuisä. musta funkyeläkeläinen, itselunlo-onsrelmainen aviomies, luoitokorttiluottavaisen puoliso, partneriaan elsivä h o m o j a paljon muuta. Kepoisasli rullaava kerronta esittelee äijät työttömyys yhteisenä nimiiläjänään ja tarpeessa saada rahaa. huomiota ympäristöltä j a korjausta toimettomuuden jäytämään itsetuntoon. Vastaiskuna naisväkensä villinneille vara-Chippendaleille arskat koostavat oman. vain kerran esitettävän striptease-shovvnsa, Idea kehittyy ja toteuttaminen etenee: tanssiporukka kootaan, opetellaan askelia pöllityltä videolla. treenataan, hankitaan vaatteita. Ja Ireenalaan. ja treenataan. Koko ruletti vaikuttaa tietenkin osallisten ihmissuhteisiin, useimmiten surkuhupaisalla lavalla. Vääntö jalostuu kuitenkin leikkisäksi mutia varmaksi voitoksi 400 ulvovan naisen edessä. Lisäsyvyyttä tarina saa elävästä elämästä: vasta äskettäin yorkshireläinen macho hilipatipippaamassa munasillaan olisi ollut todella mahdoton ajatus. Nyt. juuri jättityöttömyyden takia, on kaikki keinot rahan ansaitsemiseksi otettu käyttöön, ja näitä sirippariryhmiä löytyy j o ties minkä verran. Full Montysta kuitenkin puuttuu se syvin tragiikka. joka saattaa toimia tällaisen taustana oikeassa elämässä. Filmissä luuserikin saa hetkensä Uskomalla itseensä, unelmaansa ja kavereihinsa, eikä edes se "pakollinen lapsi" (William S n a p e ) ole tyypillinen ärsyttävä ja mitääntekemätön elokuvalapsi. A N N A A R S N I V A Housut pois on vara-Chippendale -ukkojen show: No, vilautanko, honey? Mialle (Hend Sabri) palatsin salaisuudet ovat liikaa. Suutelijana yksi arvoituksista. prinssi Sidi Ali iKainel Fazaa). Kahden kerroksen väkeä arabialaisittain Palatsin hiljaisuus (Les Silences du Palais). Ohjaus ja käsikirjoitus Moufida Tlatli. Esitetään Bio-Cityssä. Tunisialaisen naisohjaajan Moufida Mallin käsikirjoittama ja esikoisohjaus Palatsin .hiljaisuus on kulttuurinen, vertauskuvallinen ja ajatuksia herättävä elokuva. Se luo realistisen runollisia näkymiä arabialaiseen luokkujakoiseen kulttuuriin nuoren tytön näkökulmasta 1950-luvun Tunisiassa. Menneisyyden ja nykyisyyden arkkitehtuurinen leikkauspiste on tunisialaisten prinssien isännöimä palaisi. jossa elää myös näiden palvelusväki. Kaisoja kiedotaan tarinan maailmaan päähenkilön Alian ( G h a l i a L a c r o i x , nuoria Ailaa esittää Fend Sabri) saapuessa vuosien jälkeen lapsuutensa palatsiin kuultuaan entisen isäntänsä, prinssi Suli Alm i k a i i i e l Fazaa) kuolemasta. Alia alkaa muistoissaan elää lapsuuttaan ja nuoruuttaan uudelleen. Palatsin hiljainen ja tukahduttava ilmapiiri on herkälle ja lahjakkaalle Alialle hämmentävä ja ahdistava. Alian naiseksi kasvamiseen liittyvä seksuaalisuus ja hänen jatkuvat kysymyksensä siitä, kuka on hänen isänsä, kasautuvat yhteen häpeälliseksi luurangoksi. Palatsi elää näissä takaumissa Omaa perinteisiä luokkajakoisla ja suljettua elämäänsä. Yhteiskunnallisen muutoksen varovaiset ja tunnustelevat tuulet alkavat väistämättä voimisina palatsissakin. Alian yksityinen uhma ja naiseksi kehittymisen epävarmuus. häpeä ja pelon tunteet laajenevat myös hienovaraiseksi vertauskuvaksi Tunisian pyrkimyksestä itsenäiseksi valtioksi eroon Ranskan alaisuudesta. Tilallisuus on elokuvan yksi kiehtova elementti. Alia vaeltelee nykyisyyteen sijoitetuissa jaksoissa hiljalleen rappeutuvassa palatsissa, jonka eri huoneet, keittiö ja makuuhuone keskeisimpinä, ovat eräänlaisia muistojen tilallisia kiinnekohtia nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Eletty lila on vahvasti läsnä. Ohjaaja pitää mestarillisesti kerroillansa ohjakset hallussaan läpi elokuvan. Huolimatta tulenarasta aiheestaan, naisen kulttuurisesta alistamisesta, Tlatli säilyttää viisaan ja ajallisesti kestävän ilmaisun. Verkkaiset kameranliikkeel sekä rinnakkaisleikkaukset menneisyyden ja nykyisyyden välillä tuovat katsomiskokemukseen unenkaliaista siirtymistä vieraaseen kulttuuriin ja päähenkilön mielentiloihin. A N T T I K A I J A L A I N E N Pimppejä ja tyytymättömiä ukkoja Juan Manuel de Prada: Pimpit. Like1997. 156 s. Petri Tamminen: Miehen ikävä. Otava 1997.140 s. iin. Pimpit kertoo juuri siiiä. J u a n M a n u e l de P r a d a n esikoisteos käsittelee 52 erilaista pimppiä. On sellistin, kotiopettajattaren. v a t s a s i a p u h u jan, muumion pimppiä. "Tyttöystäväni pimppi on. kuten kenen tahansa hänen sukupolvensa tytön pimppi. uskollisuuden sellofaanin kääritty pimppi." Tietenkään kyse ei ole pelkästään naisen ja naisen sukupuolielimen kuvailusta — sen katilta Prada kirjoittaa miehuudesta. poikuudesta, perversioista, rakkaudesta. Juan Manuel de Prada onnistuu pimpin kautta tunkeutumaan esimerkiksi nuoren pojan eroottisiin kokemuksiin. multa usein tekstit jäävät tyhjänpäiväisiksi vitseiksi. Prada iise sanoo, ettei kirjallisuuden (arviise aina herättää ajatuksia. Pimpit voikin lukea vain huvitukseksi. Pradan Hohteleva kieli on kokemus. Virkkeel soljuvat pakinamaisen kevyesti, melodramaattisesti. loppumattoman pitkinä. Pimpit-teoksen ajoittainen sovinismi. mieltymys nekrofiliaan ja eriteleikkeihin menevät provokaation piikkiin. Kovin tosissaan Prada ei ole. Mutta mitä voidaan ajatella meistä lukijoista, kun tuntemattoman kirjailijan Pimpii-nimiset teoksen ensimmäinen painos myydään loppuun hetkessä. Mies ei sovi minnekään P e t r i T a m m i n e n kuvaa miehen mieltä toisenlaisesta näkökulmasta. Miehen ikävä -teoksen novelleista hahmottuu juroliava. puhumaton ja väkivaltainen hahmo, joka ei sovi oikein minnekään. Kun Pradan tekstistä huokuu kiihko. Tammisen miehet ovat pakotettuja elämään: "Tappion jälkeen olo on selkeä: kaikki on romahtanut." Sattumalta muuten Miehen ikävä tarjoaa tulkinnan avaimet Pimpitteokseen: "Pillusta puhuessaan mies tarkimmin ilmaisee tunteensa ja elämäni ilanteensa." Kuten /:7</mi<7-esikoisieoksessaan. Petri Tamminen kirjoittaa äärimmilleen pelkistettyjä ja samalla hiukan paatoksellisia novelleja. Tosin Tamminen on löysännyt ohjaimia. Sivulauseitakin löytyy ja keiloja on saanut kyynisen pilkkeen silmäkulmaansa. Vaikka miehet ovat harmaita ja tosissaan, niille voi nauraa. "Anoppi muistaa kyllä kymmenenkin vuoden killuttua vilkaista sanomalehden yli. kun vävy avaa jääkaapin narisevan oven." Miehen ikävä yhdistää novelleissaan yleisen ja yksityisen jännittävällä tavalla. Puhutaan yleisesti isistä ja pojista, kuolemanpelosta ja äidinnäköisistä tyttöystävistä, mutta äkkiä kertoja poimii tarkan yksityiskohdan: "Työmatkalla isä lähettää kortin, jossa on kuva kirkosta ja kehotus lehdä läksyt." Sekä Pimpit että Miehen ikävä -teosten ongelmana on toisto. Samankaltainen m u o t o j a aihepiiri kuluttavat itsensä nopeasti loppuun. Ehkä kirjoja pitäisi lukea päivän mietelauseina, ensin Tammisen yrmyilyä, sitten Pradan ilkamoiniia. Tai toisinpäin. Vll.I.E R.M VOI.A
13 Rock on rajaton riemu Risto Heikkinen teki kirjan bändielämän arjesta ^Koskinen Riina T.: Pari kertaa on saanut kuulla, että olette aivan hirveitä. Kikru K.: Ette osaa soittaa, mutta pillua voisitte antaa. (Rita Reindeer & The Nymphettes 7.5.1995 alkuajoistaan) "Se on matkaopas ja "oppikirja" ihmiselle, joka on kiinnostunut soittomeiningistä enemmänkin kuin mitä musiikkilehdet kliseisesti ja kaavamaisesti kertovat. Siinä kerrotaan miten hyvin erityyliset bändit ovat hommia tehneet. Ei se kuitenkaan mikään Raamattu ole", sanoo Risto Heikkinen vastajulkaistusta Kumo Bändinpoikanen -kirjastaan. Heikkisen kirja käy läpi bändin elämän perustamisesta ja soittamisen opettelusta musiikkibisneksen raakuuteen saakka. Kirja koostuu bändien ja muiden musiikkibisnestyöläisten haastatteluista sekä Heikkisen omasta kerronnasta. Rumaan Bändinpoikaseen haastatelluista bändeistä osa on läpimurron tehnyt, jotkut ehkä joskus tekevät ja jotkut taasen eivät koskaan tule päässeeksi lähellekään rokkitähteyttä. 'Tärkeä idea kirjassa on se. että kellaribändit ja läpilyöneet puhuvat samanarvoisina. Siitä huomaa, että kuviot ovat periaatteessa samat, näkökulma vain vaihtuu", painottaa Heikkinen. Jope K.: Jos lasketaan eilisestä Mikkelin keikasta bensarahat pois, niin käteen jäi 23 markkaa per lärvi. Mikko K.: Ja sehän meni matkalla. Miinustahan siitä keikasta tuli rahallisesti. Jope K.: Mutta kyllä se poiki uuden keikan. Mikko K.: Sekä kokemusta ja kaikkea muuta. (Fridge 11.6.1995 keikkatuloista) Heikkinen kirjoittaa bändien maailmasta yksityiskohtaisesti ja tekemisen kautta. "Aikaisemmin bändihommia on tuikittu akateemisesti nuorisoja popkulttuurin ilmiöinä. Ei se paljoa soittajalle anna. jos siellä habermaseja ja stuari hillejä siteerataan." Biisien välissä voidaan (muusikoille) esittää epämieluisia mielipiteitä musiikista ja bändistä: "Soittakaa tangoa, soittakaa taksi, menkää homot kotiin." (Ruma Bändinpoikanen s.156) Mahdollisimman pian rokkitähdeksi haluava hätähousu, jonka mielestä turhat lukuhommat ovat joutavia, voi tarvittaessa Heikkisen mielestä keskittyä muutamaan asiaan kirjassaan. "Kappale biisien teosta on tärkeä. hyvistä biiseistä kaikki lähtee. Myös musiikkibisneksen kovat kuviot on syytä tuntea." Tottakai kun musiikkia yritetään kaupitella eikä tuotetta, niin kyllähän ne biisit ovat ensisijaisia. Mutta eihän sille mitään voi että tänä päivänä vaikuttaa paljon se ulospano, miltä bändi näyttää, mikä on sen keikka-presence ja kaikki tämmöiset asiat. Jos bändi soittaa rajua punkrockia ja sitten siinä on rumpalina ja basistina jotkut heinähatut tanssibändistä, niin ei se ole kovin uskottavaa. (Joose Berglund, Stupido Twins 19.10.1995 bändin markkinoinnista) —"imiu vielä h kiv an„kiojakirJo'"" a kirjaww m biiiuliim Haastatelluista bändeistä Heikkinen pienen kaivamisen jälkeen onnistuu löytämään tapoja joilla menestys on tullut, sekä syitä miksi maineja kunnia on jäänyt saavuttamatta. "Menestyjille näyttää olevan kaksi tietä, nopeampi ja hitaampi. Stratovarius perustettiin 80-luvun alussa, nykyisessä ei ole enää edes alkuperäisiä soittajia. Bändi on tyrkyttänyt demojaan levy-yhtiöille koko ajan ja sitten kun tärppäsi niin palaset loksahtivat kohdalleen. Nyttenhän Stratovarius myy Japanissa satoja tuhansia levyjä. Toisaalta YUP on aina vain ajautunut tekemään levyjä, ja menestynyt silläkin tavalla." Mika K.: Sano m ui le bändi, joka ei Suomessa ota dopingia. Petri A.: Yleisin efektilaite muusikoiden keskuudessa on pullo. Ei tule heti mieleen muusikkoa, joka ei olisi koskenut pulloon. (Hausmylly 20.10.1995 viinanjuonnista) Bändi saattaa jäädä ilman menestystä Heikkisen mielestä aivan omasta halustaan. "Voihan sitä vaan soitella omaksi ilokseen. Jossain vaiheessa pitää bänditouhukin ottaa hivenen vakavasti jos haluaa menestyä. Ja sitten voi olla vaikka kuinka hyvä bändi, mutta jos oikeat ihmiset ei sitä kuule, juttu on aina trendien ulkopuolella eikä kukaan sitä tajua niin ei sitä menestystä tule." Maija V.: Kerran meillä oli tosi pieni takahuone. Isa-Eerika L.: Se oli siivouskomero, siellä oli pöly imuri ja muuta tavaraa. Maija V.: Puhuttiin, että vaihda paikkaa, että mä saan kitaran tuolta, mä viritän sen ja sitten voidaan taas vaihtaa paikkaa. (Tarharyhmä 21.10.1995 alkuajoistaan) Kyyninen lukija voi epäillä bändioppaan uskottavuutta kun kirjoittaja on kymmeniä vuosia tahkonut kellaribändeissä ilman menestystä. "Voihan siihen lulla besserwisserin tuntua, jos sitä haluaa nähdä. Hell. uusi handimme Pelkkä Kalaja on vasta taipaleensa alussa. Tärkeintä kuitenkin on hyvä meininki eikä mikään rockiähteys." Ne on vitun suuria elviksiä, niillä on pitkät tukat, ne kulkevat kuninkaina. Ne jäävät backstagelle keikan jälkeen juomaan viinaa, koska siellä on niin mahtava olla. (Juho H., Suuret suljetut purppurasilmät 30.5.1995 rock'n 'oli • haaveilijoista) Sileerauksel.Rislo Heikkinen: Kuina Bändinpoikanen. Tammi 1997. ANSSI KOSKINEN Kaikki virtaa: äänet ilmassa, liike vedessä ja maalla T a n s s i k o n s e r t t i Pinnassa p i n n a n alla. Peräkammärkvintetti (kitara: Sebastian Boulter, Sami Klemola, K i m m o K u o k k a l a , v i u l u : Anja Mauranen, o b o e : Panu Sivonen) Tanssijat: Helena Ratinen (koreografia), Maija Hirvanen, A n n e J o u t s i m ä k i , Mirva Mäkinen Lavastus: Sim o Heikkilä, valot: Martti L u m m u k k a , p u v u t : Kaisa Mauranen, m i k s a u s : Jarkko T o r n b e r g Seuraava esitys Musicalla 16.10. Resepti: yhdistetään yliopistolta musiikkitieteen ja tanssipedagogiikan opiskelijoita, sekoitetaan aaapurioppilaitoksista konservatorion ja musiikkiopiston osaaminen sekä vatkataan juoksevana nauhana sekaan valot. puvut ja lavastus. Pidetään harjoitussalissa. kunnes kypsyy. Nautitaan tuoreeltaan. Tanssiesitys alkaa yleensä siten, eitä tanssijat liikuksivat lavalle salivalojen himmennyttyä. Pinnassa pinnan alla -esityksen aloitti mielenkiintoinen Peräkammär-kvinleiti. joka soitti lumoavan maagisia sävelkulkujaan ihanassa hämäränhyssyssä intiimisti nurkassa, muuten tyhjässä tilassa. Yleisö imaistiin kaikessa rauhassa unikaan vedenalaiseen, kalaiseen tunnelmaan monikudelmaisen musiikillisen ilmaisun kautta. Kolme kitaraa lämpimien oboeäänien ja viulun Uuve Södor Tuleeko Pinnassa pinnan alla -tanssiesityksestä pikkujoulukauden hiili'.' kanssa virtasivat pohjassa, huojuivat lillukanvarsissa ja peilasivat auringon kilossa Sivosen ja Boulterin sävellyksissä. Tila laajeni. Takaa valaistu lavasteseinä kimmelsi lavalle veden pohjaan heijastuvien valonsäteiden tavoin utuisesti niukkaa valoaan. Meressä, pinnan alla. alkoi tapahtua, kun neljä tanssijaa synnyttivät illuusion vedenalaisesta sikiämisestä, varvas varpaalta kasvavista biomorfisista muodoista. Tanssijat taikoivat äänelliseen lilaan, toistuvien ja toisiaan peilaavien liikesarjojen kautta ajallisia ja visuaalisia muodonmuutoksia. Koreografian perustana oli meriosassa symmetrisyys ja liikkeen esteellisyys. Periaatteessa koreografiasta saattoi löytää etäisiä muistumia viehkoista 1930-luvun Höllywoodelokuvien kuviotansseista, vaikkei tässä ollutkaan surrealistisen suurta umssijavolyymiä. mekaanisia lavasteita ja keinotekoisen yltäkylläistä hohtoa. Samaa juuria olivat kuitenkin tanssijoiden liikkeiden samuus, toistuvuus, peilautuvuus ja hyvä tilan käyttö, joskin ajoittainen valojen vähyys ja osumattomuus liikeradoille (suuntaus) himmensivät tanssijoiden näkyvyyttä. Tanssijat liikkuivat voimakkaankepeästi. Erityisesti humoristisessa toisessa osassa maalla, lastenlaulun äänellisessä maailmasssa. tanssijat tavoittivat persoonallisempaa otetta ja koreografia salli monipuolisempaa ilmaisua kuin ensimmäisessä osassa. Maalla liikehdintä toi tanssiin uusia sävyjä: kömpelyyttä, lapsekkuutia. animaalisuulla ja tunteita. Tanssijat uskalsivat näyttää sulokkuuden kääntöpuoliakin taitavasti. Puvustus oli kekseliäs, sillä se tuki ilmaisua ja kanloi omia merkityksiään koko esityksen ajan. Kun salivalot syttyivät, yleisö osoitti usein taputuskerroin. että veden paltaalla koettu tanssi ja musiikki loivat esteellistä nautintoa elämään Pikkujoulukauden hitti'.' M I N N A L A U K K A N E N
14 TUIKKU Tuikku tukee ja kuuntelee. Kaveriapua opiskelijalta opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 19-22. Puhelinnumero on 014-612 603 (paikallispuhelun hinta) AIESEC Lähde kanssamme viettämään mökkiviikonloppua 10.-11.10. Luvassa AIESEC-infoa, tutustumista ja tietysti paljon hauskaa. Viikonloppu on hyvä tapa saada selville, mitä tekee AIESEC Jyväskylä, ja mitä juuri sinä voit tehdä. Olet tervetullut myös kyselemään ja katselemaan toimistollemme MaD 255, mistä muuten saa myös haalarimerkkejä. Tavoitat meidät siellä melkein aina. AMNESTY Jyväskylän Amnesty-ryhmä toivottaa kaikki ihmisoikeustyöstä kiinnostuneet kokoukseen tiistaina 7.10. kello 18. Tapaamme Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa Reaktio-kokoustilassa (Kyllikinkatu 1). FOKUS Kaikki uudet kammetkoon itsensä kampuksen päärakennuksen eleen tiistaina 14.10. kello 19, eli fuksiaiset tulossa. Jo ennen sitä juostaan Olvi-juoksua Kortepohjassa 8.10. Ilonpito jatkuu Kauppakadun appron merkeissä 16.10. Maksuja kerätään MaB:n aulassa 30.9. ja 1.10. kello 11.45 -12.15. Kaupunkisotaa ja saunomisia tiedossa loka-marraskuun vaihteessa seuraa ilmoittelua. Jatkuuko Euroopan valloitus tänäkin vuonna kevätreissu suunnitelmissa? Ja kaikkeen mukaan pääset maksamalla jäsenmaksun. TOSINE Syyskauden eräs ehdottomista kohokohdista, eli (uksiaisel, järjestetään maanantaina 6.10. alkaen kello 17.30. Kokoontumispaikka on Historica. Jos et fuksi ole ilmoittautunut kastajaisiin, tee se heti laitoksella olevaan listaan, josta saa lisätietoja. Jatkot pidetään illalla Ilokivessä. Finnhits raxit pidetään ti 28.10. Lillukassa. Seuratkaa ilmoittelua. PEDAGO Pedago ry:n syyskokous 21.10. Ilokivessä alkaen kello 18. Esillä -sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Lisätietoja pj. Jouko Kvist (jotakv@tukki.jyu.fi). VASEMMISTO-OPISKELIJAT Vaso järjestää valtakunnallisen vasemmisto-opiskelijoiden tapaamisen lauantaina 11.10 kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26 B). Tilaisuus on avoin kaikille ja alkaa kello 12. Luvassa on keskustelua, asiaa ja myös viihteellistä ohjelmaa. Kaikki vasemmalle kallistuneet ja punertavat ihmiset tervetuloa. Lisätietoja saa Tanjalta (lakekala@silmu.cc. jyu.fi / gsm: 040-5873271) ja jos saavut paikalle Jyväskylän ulkopuolelta, muista ilmoittautua 6.10 mennessä. PUOLUE Fuksiaiset menivät nappiin, teissä uusista tulee vielä jotain. Plani on nyt tämä: Olvi-viestiä lähdetään voittamaan Räminällä ainakin yhdellä joukkueella ja hugella kannustajajoukolla ke 8.10 Kortepohjassa. Puolueella kokous ma 13.10 Sohvin kabinetissa kello 19. Kauden merkittävimmän arvosanan voi lunastaa 16.10 Kauppakadun approssa, ilmoittautumiset yhteislähtöön Tuulille. Tavataan turuilla ja loreilla. Lisätiedot puolue@jyu.fi ja Puolueen ilmoitustaulu MaB l.krs, vasen käytävä. KVAT 13.-15.10. Bridgen alkeiskurssin Lillukassa joka ilta kello 18 alkaen. Kurssilla ei ole luento-opetusta. vaan peliin tutustutaan pelaamalla. Opetuksesta vastaavat jyväskyläläiset mestaripelaajal. Odotamme mukaan kaikkia bridgestä kiinnostuneita pelaamaan, rentoutumaan ja tutustumaan muihin korttipeleistä kiinnostuneisiin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.10 mennessä vapaa-aikasihteerille Lillukkaan ark. 17-19, puh. (60)7213, tai e-mail: kval@tukki.jyu.fi KVAT etsii vetäjää pikapuoliin perustettavalle vapaamuotoiselle kuvataidepiirille. Sinun ei tarvitse olla suuri taiteilija, mutta piirustusja maalaustekniikoiden hallinta sekä vilkas mielikuvitus lasketaan eduksesi, kysele lisää vapaa-aikasihteeriltä Lillukasta ark. 17-19 , puh: 607213 tai e-mail: kvat@tukki.jyu.fi KYMENLAAKSON OSAKUNTA Osakuntien yhteinen peli-ilta pidetään osakuntahuoneistolla tiistaina 2.10. kello 19. Olvijuoksuun mahtuu vielä muutama mukaan, lisätietoja Patelta p.607426. Tänä vuonna yhdistettiin perinteinen ruskaretki ja Olvijuoksun viimeistelytreenit. Nähdään tiistaina 7.10. Rentukan edessä kello 18. Haalarimerkit ovat tulleet; omasi saat Kimiltä p.0405868574. Ja jos vielä olet ilman Kosa t-paitaa, toimimalla nopeasti voit vielä saada omasi, ei kun soitto Kimille. Uudet jäsenet: sähköpostilistalle pääset mallaamalla osoitteeseen kosa-request@jyu.fi. JYT Anarkia Baierissa edistyy huimaa vauhtia. Pitäkää siis mielessä ennakko 22. ja 23.10, ensi-ilta 25.10. Uusien kurssi viikolla 41, todennäköisesti 11.10. ja 12.10, mutta tarkkailkaa ilmoitustauluja. Kurssi on avoin kaikille jäsenmaksua vastaan. Jäsenmaksu sisältää vakuutukset ja jäsenmaksukuitilla pääsette muidenkin harrastajateattereihin halvemmalla. Lisätietoja liimak@silmu. tai unella@tukki. Seuraava kokous pidetään 14.10 kello 16 yotalolla. NUORSUOMALAISET Sydämellinen kiilos kaikille aatejortsuihin (16.9.) muodossa tai toisessa osallistuneille. Kiitos heillekin, jotka tuona yönä tarjosivat "Sylinusut on tour"-rempalle levähdysja majoituspaikan. Seuraava tapaaminen Janilla (keskustassa Yrjönkadulla) maanantaina 6.10. kello 18, tarkemmat koordinaatit Janilla numerosta: 0400 786 098. Kun on kerran alkuun päästy, niin antaa mennä vaan. Lisätietoja myös sähkäristä: nuorsuom@cc.jyu.fi. PUHKUPILLIT Jos tunnet pakottavaa tarvetta soittaa puhallinmusiikkia, olet yhä tervetullut liittymään joukkoomme. Harjoitukset ovat to 18-20.30 normaalikoulun yläasteen salissa. Keikkojakin on tiedossa 4.10. kello 13 Norssilla sekä 6.10. lastenkonsertti Hankasalmella, jonne lähtö Norssilta kello 8.30 ja paluu kello 11.15. Vuosikokous on to 23.10. harjoitusten yhteydessä Norssilla ja sen tiimoilta voi ottaa yhteyttä pj Sannaan, puh. 0400-954598. Muuten lisätietoja antavat Tiiu Tuominen 612317, 601759(työ) tai 0505220477 sekä Janne Ikonen 645784. Ja neltiosoitteemme on www.jyu.fi/puhkut. TUHATKUNTA Kokoomusopiskelijoiden seuraava tapaaminen on 9.10 kello 18 alkaen piiritoimistolla (Aatoksenkatu 8 E). Suunnitellaan vaalijulisteita ja infoa edustajistovaaleista. Jyväskylän yliopiston Tuhatkunta järjestää Suomi 80-vuotta keskustelutilaisuuden 13.10 kello 10 yliopistolla (Lyhty). Mukaan tulossa keskustelemaan mm. rehtori Aino Sallinen, Keskisuomalaisen apulaispäätoimittaja Risto Pynnönen ja kansanedustaja Juha Karpio. Tervetuloa. Lisätietoja: Nina Pesonen, puh. 014271423 ja e-mail. nspesone@cc. jyu.fi sekä tuhatkunta@cc.jyu.fi. OPKO Jyväskylän ev.lut. opiskelijalähetyksen illat pidetään omalla toimistolla, Vapaudenkatu 24B:ssä torstaisin kello 18.30. 2.10. Juha Tiihonen puhuu aiheesta "Jumalan sinetti vai pedon merkki", 9.10. Juha Santala tulkitsee arvoituksellista illan otsikkoa "Alussa ylösnousemus, aamen", 16.10. "Sanasta seuraa". Raamattupiiri maanantaisin toimistolla kello 19. Kysy lisää opiskelijapastori Lauri Seppäseltä, p. 215132. KÖRTTIOPISKELIJAT 3.10. kello 19 laulullista yhdessäoloa Kortepohjan srk-keskuksen takkahuoneella, Isännäntie 4. 9.12.10 Ruskaretki Aholansaaressa. Talkootöitä, veisuuta, hiljentymistä, Löylyn konserttli. Koko viikonloppu vain 50mk.llmoittautumiset 2.10. menessä. Tervetuloa. Kuoro kokoontuu Musicalla (M015) torstaisin klo 19. Lisätietoja: Jaana, jchuhtam@ilu.cc.jyu.fi, p.614 170 tai Sari, sakukkon@silmu.cc.jyu.fi. p . 2 l § ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ _ JYKY Laudes keskiviikkoisin klo 9.30 yliopiston kappelissa. 13.10. Jaakko Löylyn konsertti Ilokiven alakerrassa kello 19. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Lisätietoja Anniina Häkkiseltä, p.244169 KUMMAN LUJA Haluatko päästä vaikuttamaan? Sitoutumattomuus, aktiivisuus, terve järki, seka ryhmäkurittomuus on aina ollut KuLulaisten tavaramerkki. Myös kylähulluus vallitsee joukossamme. Kaikki halukkaat, tulkaa tutustumaan toimintaan, parannetaan yhdessä maailmaa (tai ainakin ylioppilaskuntaa). Toiminnasta sen verran, että syysretkeillään 11-12.9, lisätietoja listalta kulu@tukki. KuLu täyttää 10 vuotta 15.11, pidämme juhlallisuuksia kyseisenä päivänä KuLulaiseen tapaan Rentukassa. Lisätietoja lähempänä päivämäärää. Toiminnasta kertoilee pj Jussi (juanka@tukki) tai tiedottaja Eve (eekaro@math), siis yhteyksiä. KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT Tervetuloa uudet ja vanhat opiskelijat Sanan Kulmalle. Syysiltojen pimetessä opiskelijatyö tarjoaa väriä elämääsi. Opiskelijaillat tiistaisin kello 19, aiheina 7.10. Ilo ja 14.10. Vapaus. Tule myös rukousmessuun Korlepohjan kirkkoon la 11.10 klo 18. Lisät. Sanan Kulma, Seminaarinkatu 19, p.610 331 (Päivystys ma-to 12-15) DUMPPI Dumpin aktiivinen syksy jatkuu liikunnan merkeissä. Sählyvuorol Cygnaeus-lukiolla jatkuvat torstaina 9.10. entiseen malliin kello 2021. Multiliikuntapäivää vietämme Hutungissa sähläilyn ja sulkapalloilun merkeissä 11.10. kello 1215. Jälkipelit ovat Kortepohjan Atalon saunalla alkaen kello 18. Seuraava kokous on Amarillossa 10.10. kello 19. Kaikki dumpparil ovat tervetulleita. Toimistolla päivystetään edelleen keskiviikkoisin 11.45-12.15. Hanki itsellesi nopeasti upea Dumppi t-paita, vielä muutamia jäljellä! DEMARIOPISKELIJAT 6.10 kello 19 alkaen vietämme leppoisaa sauna-pikkupurtavailtaa Kortepohjan B-talon saunatiloissa. Olet mitä tervetullein joukkoomme. Deinariopiskelijoiden toiminnasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä Saarisen Janneen (p 014-214 049 tai 050-5877374 e-mail: jasaarin@cc. jyu.fi), joka kertoo mielellään meistä lisää. SUUNNISTAJA Tai sellaiseksi itsesi tunteva. Olemme virittelemässä opiskelijasuunnistuskerhoa, jonka puitteissa voi treenailla, pitää hauskaa, osallistua opiskelijaliikuntatapahtumiin ele. Jos emme ole vielä tietoisia sinusta tai sinä meistä, mailaa pikimmiten osoitteeseen junttila@silmu.jyu.fi tai soita 242627/Tero. Odotettavissa on ainakin Olvi-juoksua, opiskelijoiden PM-kisat marraskuussa, saunomista ja spekulointia. Tervetuloa. ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA Osakuntien yhteinen peli-ilta osakuntahuoneistossa (P-rak. Ilokiveä vastapäätä) lo 2.10. kello 19 etiäpäin. Omat pelit ja pullot. Perinteiset riemukkaat syystryskööt osakuntatiloissa torstaina 9.10. kello 20 alkaen. Tarjolla syömää ja juomaa (paljon), mutta myös opm suotavaa. Luvassa myös laihialaisvitsejä, paukahruksia ja kovaäänistä laulua. Treenaamma myös ohojelmaa, jota saa vapaasti ireoora, tuleviin osakuntalilojen avajaisiin (30.10). Ilmoittautuminen emännälle risuky@kanto viim. tiistaina 7.10., notta ruoka ja juoma ei loppuisi kesken, uuret ja vanhat ilootlelemahan. Lisätietoja elylioja® tukki tai epok@jyu.fi JOK Kiitokset Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisen uusien iltaan osallistuneille. Seuraavan kerran kokouslelemme yo-lalon hallituskabinetissa 2.10. kello 16, jolloin ehtii vielä ilmoittautua edustajistovaaliehdokkaaksi. Vaalikoulutus pidetään 7.10. Ilokivessä kello 18 alkaen. Ja kaikki mukaan Esko Ahoa tervehtimään 6.10. kello 17.30 yliopiston kirjaston kahvilaa.l Lisätietoja: pj Jari Haapiainen p. 0400215473, jaolha@tukki.jyu.fi ja siht. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan@itu.jyu.fi. Tietoja toiminnastamme myös osoitteesta www. jyu.fi/jokki/ Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja ilmoitustauluja. JOPA eli Jyväskylän opiskelijapartiolaiset kutsuu joukkoonsa kaikkia parliohenkisiä. Innoslaako metsään meno: retkeily, vaeltelu yms? Kaipaatko reipasta toimintaa arki-iltaisinkin? Parliotauslakaan ei ole pakollinen. Kysele lisää toiminnastamme ja ilmoita itsesi sähköpostilistallemme, niin saal aina tiedon vaelluksista jne Tiia, puh 040-583 1037. email kotiha@tukki.jyu.fi Syysretki maakunlauralla 11.12.10. Kaikki luonnosta kiinnostuneet ja kynnelle kykenevät rinkka selkään ja raikkaaseen syysmelsään. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Irmeliltä puh. 214545. email irpiiri@silmu.jyu.fi PÖRSSI Huomaa Pörssin tapahtumien ajat, osa on jo muuttunut viime Jylkkäristä. Fuxiaiset 7.10. ,EOP 24.10.EOPin liput ovat jo myynnissä parasta aikaa www.jyu..fi/porssi/eop'97. Keilaushenkiset sikabileet 5.11, excursio 13-14.11. Helsinkiin ja Tallinnaan ja Punakuono '974.12. SAVO-KARJALA OSAKUNTA Elä piä savo-karjalaisuuttasi vakan alla, vaan tuu mukkaan aitojen immeisten pariin. SKO: hallitus nimittäin kokkoustaa ti 30.9. osakuntahuoneistolla, muutkin voipi tulla. Kaikkien osakuntien yhteinen peliilla järkätään 2.10. kello 19, omat pelit ja virvokkeet mukkaan. Ja se Savo-Karjalaisen Osakunnan syyskokous on Sohwin kabinetissa ti 7. 10. kello 19. Ohjelmassa mm. ensi vuoden toiminnan suunnittelua ja uuden hallituksen valinta. Tuutha siekii, elä ennee ujostele. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI On Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, • joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, ; 16 kertaa vuodessa | PäMoimnuija: Ulla Lipsanen p. 014 603 359,050526 0767 I Toimitus: Jukka Yli-Lassila p. 014603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen I-. 014 -215 026, 0400-642 533, fax014-372l 363 Ylioppäaslchticn valutkunnallinen Ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy. p. 02-2331 222 Tifotitlen/ioiuiju ju toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 IhnotuksenvaJmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 Toimitus /<i ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Sähköpostia lähetät osoitteeseen L1PSA@CC.JYU.FI Jlmoittishimxu: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan kokonaan. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. TiJausfmnati koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotia 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Pcunopuikfui: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
15 .ftnto. "• Seuraava kokous ma 6.10. klo 17.30 yo-talolla. Aiheina mm. ESN (Erasmus Student Network), sukukansat ia Eksoottisen ruuan ilta to 9.10. klo 18 johon ilmoittautumiset osoitteeseen kvat@tukki.jyu.fi (tarkemmat tiedot Kv-listalla ja ilmoitustauluilla). Lisätietoja pj Esalta: esaeske@silmu.jyu.ti. p.244 340 • r Kulttuurivaliokunnan syksy on lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Jos et ole vielä kokoukseen ehtinyt, niin kannattaa vieläkin tulla. Seuraavasta kokouksesta ilmoitetaan sähköpostilla ja lisäksi löydät lappusen yotalon ilmoitustaululta Pirkka (p. 60 3356, paaunola@itu) jakaa informaatiota myös enemmän kuin mielellään. Kampus Kino pyörähti käyntiin ja tästä eteenpäin joka tiistai kello 20. 7.10. on vuorossa Gregg Arakin road movie The Doom Generation ja 14.10. Ronny Yun Phantom Lover. Suuret kiitokset kinon työntekijöille puskaradio vain käyntiin ia sali täyteen! Valiokunnan järjestämä radiotyönkurssi on 10. -12.10. katso ilmoitus lehdestä ja ilmoittaudu. Samoin balertimatka Helsinkiin 17.10. kaipaa linja-autollista osallistujia naurettavaan 110 markan hintaan. Käytä tilaisuuksia häpeamättömästi hyväksesi! « • Sopovaliokunta kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 6.10. kello 1600 Ote paikalla. Jos haluat sähköiselle postituslistallemme tai muuten vain tietoa asioistamme soita soposihteerille 603357. • • Seuraava ympäristövaliokunnan kokous on ma 13.10. klo 18 Ylioppilastalolla. Kokouksen päätteeksi katsomme keskusteluohjelman Musta Laatikko, jossa aiheena eläinaktivistien attakit. Ohjelma herättänee kommentteja myös valiokuntalaisissa, eli kaikki mukaan keskustelemaan. • • Seuraava kokouksemme on to 2.10. klo 19 yo-talolla. OLVI-juoksu on 8.10. ja toimitsijoiksi mahtuu vielä muutama. OLL:n koulutuspäiville 10.-12.10. lähtevät voivat ilmoittautua vielä kokouksessa. Yösählyt pidetään 18.-19.10. Viitaniemen amiksella. Kokouspäivänä klo 15 on OLVI-talkoot yo-talolla. Lisätietoja: asuusita@itu p. 607 741. T: pj-Anna ja Veksin-Vonkaus JYVAS-APTEEKKI KYLLÖN TERVEYSASEMA Keskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä puh. 211 240, fax. 211 620 PALVELEMME ma-pe 8.30-20.00 la 8.30-16.00 Päivystysviikolla joka päivä 8.30-23.00 VOIONMAANKADUN APTEEKKI Voionmaankatu 30, 40700 Jyväskylä puh. 211 305 ma-pe 9.00-17.00 JÄRJESTÖILMOITUKSET toimitukseen dead line -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen LIPSA@CC.JYU.FI. jos ette käytä sähköpostia, niin tuokaa i l m o i tukset t o i m i t u k s e e n LEVYKKEELLÄ. M e i l l e käyvät MacVVrite versiot sekä WP-versiot (paitsi 6.0 ja 6 . 1 , jotka eivät käy). Paperilappuja emme ota vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus muokkaa liian pitkät ilmoitukset säälimättä! Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaan. E I I i 1 1 I 1 M^MSJSMSM^M^MSMSM^M^M^M^M & * GENGHISKHAN & CHINESE RESTAURANT OPISKELIJOILLE 18 ERILAISTA RUOKA-ANNOSTA / sisältää \ / MYÖS \ ^ salaatin ^ ^ P ^ P ^ \ M u K A A N j KAUPPAKATU 14, JYVÄSKYLÄ TEL 618 298 fsl\5M5Sc*I&M&ffl&M&MUM&M&M&ffl&M&M{°} a I 1 1 1 I i i i Valtakunnallinen VASEMMISTO-OPISKELIJOIDEN t a p a a m i n e n Kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26B) l a u a n t a i n a 11. l o k a k u u t a 1997 kello 12.00. Onko vasemmistolainen opiskelijapolitiikka nykypäivää vai kuollutta ja kuopattua 70-lukua? Järj. VASO eli Vasemmisto-opiskelijat Knlmas luku v ;,. . » , . * Witjira -littlje help from my zen ja butjjettiiieuvottejutaito JOHTAVASSA ASCHASSA OV.E.VAM VlRX&Kjfcl<>6>0 SLÖ SAANAA JOSKUS O L L A TAtJSSlA RMJSUIM.A }A T A M Ä N J V U O T I S T A TUPPefc.WöP£ öAALAAM^e KJMkJlOITTAA L&tOÄOt-OCLAAK) MYÖSW£,lT| VARApÄÄKOMKSMBJO 6££KJ « . ) ! . ' JOHTAVASSA A5£KVWSA OPPII WOPEASTl HUOMAAMAAtJ STCa 0»J MVÖS RAKK&OTTA M Y D M E M M | U . Ä SlLMÄYKM L L A
16 Tule tutustumaan... Itsepalveluna A4 kopiot edullisesti uusilla korttikäyttöisillä kopiokoneillamme Liittymällä Valos-Kopion/Kampus Datan kanta-asiakkaaksi saat etuja molemmista liikkeistä! Palveluna saat laadukkaat värikopiot tai suuremmat monistesarjat vaikkapa koviin kansiin sidottuna Monien mahdollisuuksien kopiotalo , ^ K O P I O T A L O QVALDS K a u p p a k a t u 3. p u h . 6 1 4 173 avoinna m a p e klo 9.00-17.00 ...Kauppakatu 3:een PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NsrroMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 PIILOLASI PAKETTI • S i l m ä l ä ä k ä r i n t a r k a s t u s 1 Piilolasit Y h t alk. 650; SILMÄLÄÄKÄRI VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 SOT n y t m y ö s Jyväskylässä! Katso seuraavat SOTin SUPERTARJOUKSET ja poikkea visiitille! ""./' ,v -,mr-*J Optiot: • * / Ä ^ » • ExpertColor S3 Virge 3D XLE ^ B V w 2MX m a x 4 M I * 280mk _ _ _ _ -***"£ . Hercules Stingray 128/3D A S E E c O I K M n y 6M. 3Dfx 11240mk K o n e p a k e t t i : • Seagate Medalist : ^ e mf^Z^ SeSS °" ' "u S P55V2P4 43ÖHX."" • 32 Ml EDO -muistia 119k v 1 9 * -»qomk • ExpertBoard 8J61 -emolevy . NE2000 »s vemtokörttf • pfosessorin tuuletin E ^ X t T v e n < K O H O r n l . , „ . • ExpertColor S3Trto64 E näytönohjain ISA. Hirtin -f 150mk • 15' Yakumo 1564D0 -monitori _ . « _ _ t • Seagate 1.7 Gt -kiintolevy r a r j O U S t l l O t t e e t : • Funai 8x CORom • Logitech hiiri 2-palnikkeinen..85mk • BTC Wln95 -näppäimistö • Ne2000 ys. verkkokortti 150mk • Panasonic 1.44 -korppuasema • SoundBlaster 16 vibra.bulk.370mk • Minitorni-kotelo • AdLib 60W kaiuttimet 170mk • Takuu lv. • Asus P55T2P4 430HX, Yhteensä 6350mk v 3 . 2 935mk HUOMI Tarjoushinnat koskevat vain JY:n opiskelijoita, henkilökuntaa ja laitoksia. Kaikki hinnat sis. atv:n 22%. Tuotteita rajoitettu määrä. Tarjoushinnat voimassa toistaiseksi. 'TngSP*/' ^*» s ^ ^ ^ f Kansakoulukatu 8, katutaso C^tg0j % l I I Puh. 449 9954, Fax 618 709 S f c 5 5 5 ^ ^ ^ ^ ^ — myyntijkl@sot.com Oy Suomen Ohjelmistotyö Ab http://www.sot.com \ Opiskelijat -20% Kehysten ostajalle t'im«n linssi •/*--. .' .että KEUONKESKUS, PRISMA S l U T l ä t l J S puh. (014) 244 226 näytät hyvält. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI ilmestyy syksyltä 1997: ainei sto lehteen: 18.9. 11.9. 2.10. 25.9. 16.10. k a u p u n k i n u m e r o 9.10. 30.10. 23.10. 13.11. 6.11. 27.11. 20.11. 11.12. 4.12. HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Käytä hyödyksesi kanta-asiakas Ma-Pe 9-18 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % La Suljettu St v&* IA1MLA APPROBATUR ™ 1 6 . 1 . L i p u n m y y n t i Ilokiven a l a k e r r a s s a 7.10. klo 10 . _ H i p p o s h a l l i l t a 6 , www. e s . J y u . f l / ~ a i e s e c / .ipp i o Jyväskylä KAIKKI OPISKELIJAT SAAVAT 10%:n ALENNUKSEN RESEPTILÄÄKKEISTÄ, KÄSIKAUPPAJA VAPAAN KAUPAN TUOTTEISTA (ei koske tarjoustuotteita, eikä erityiskorvattavia lääkkeitä) UUDESTA APTEEKISTA (Sokosta vastapäätä) j a MINIAPTEEKISTA (Hoviraitilla) esittämällä opiskelijakortin UUSI APTEEKKI KAIKKIEN OPISKELIJOIDEN APTEEKKI # ctf Kevään muuton jälkeen uusi Americanos ei jätä ketäänjcylmäksi Bailausmusaa moneer&nakuun 70-luvulta uusimpiin hitteihin (Prodigy Aeruttu!) Onnentunti hörpsyt 15-21 Ruokaa joka päivä 22 saakka Opiskelijoille kuukauden annos 35,I •a f meticana3 Ärt &Vinn Asema-Aukio p. 217198 PS. Bile promoottorit ottakaa yhteyttä! TERVEYTTÄ & HYVINVOINTIA OPISKELIJAKORTILLA ALENNUS ITSEH0IT0TU0TTEISTA KAUPPAKATU 39 JOKA PÄIVÄ 8-23 PUISTOKATU 4 MA-PE 8-19 YLIOPISTOIN APTEEKKI tunfALLiSiA ASUMISOIKEUSASUMISIA] VARATTAVAT RIVITALOHUONEISTOT PESÄ Luonnon lähellä, rauhallisella asuinalueella kaupungin tuntumassa 2 h + k + s 4 9 , m* 3 h + k + s 7 5 , m* 4 h+k+s 8 9 , m 2 AUALANRANTA (Jokivieru/Jkl mlk) Rauhallisella asuinalueella Äijälänsalmen läheisyydessä 2 h + t k + s 53,5 m 3 2 h+k+s 57,0 m 2 AANTIE 16 Rauhallisella asuinalueella Jyväsjärven rantueessa 3 h+k+s 8 3 , m 2 Kaikkiin kohteisiin o n jatkuva hakuaika. KYSY M Y Ö S MUITA ASOKOHTEITAMME! ASO ASUNNOT OY Oluvinkulu 2.00100 Helsinki Esiletilmiksel (09) 3294 0480. fax. (09) 3294 0489 Myynti ja Tiedustelut: SULUN KIINTEISTÖNHOITO OY Nevakatu 1 40340 Jyväskylä Tarja Koivunoksa Puh. (014) 3343 912 Arkisin klo 8.0016.00 * ^ AS0-ASUNN0T0Y0N0SAW0-YHTY/v\ÄÄ