TARGET 730 MT KOVALEVY, 11 ms. 8 MT KESKUSMUISTIA 256 KT Cache, 16550 UART 3.5" 1.44 LEVYASEMA 1 MT PCI TSENGLABS ET4000 15" SVGA TARGET, MPR II OVELLINEN MINITORNI KEYTRONIC NÄPPÄIMISTÖ HIIRI + MATTO Multimediapaketti: Pioneer 4,4, nopeus CD 150 ms., SoundBlaster 16 V, Ohjelmistona: Works for Win, Encarta -95, MS Golf multimedia edition, MS Money, Dangerous Creatures 8 peliä Hyvät aktiivikaiuttimet HINTA; 1800,00 mk PENTIUM 75 MHz 7750 MK PENTIUM 90 MHz 8350 MK Pioneer 4,4 x CD-ROM 950 mk PENTIUM 100 MHz 8990 MK PENTIUM 120 MHz 9990 MK K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, Jyväskylä, p. 610 971 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i OLEMME AVAnNEET VÄINÖNKADULLA SOITIMALAN ERIKOISLIKKEEN TARJOAMME HUIPPUTUOTTEITA SUORAAN VALMISTAJAN J A MAAHANTUOJAN VARASTOSTA ALE OPISKELIJA KORTILLA K E S K I S U O M E N MUSIIKKIKAUPAN K E S K U S MUSIIKKI-HELLAS Väinönkatu 36, puh. 211 552. (Toria vastapäätä). Avoinna ark. 9.30-17, la 9.30-14. HELLAS-PIANON TEHTAAN OMA MYYMÄLÄ 3 5 . v u o s i k e r t i ^
Sisällys Oppiminen muuttuu Opiskelijoiden pitäisi aikaa vaatia laadukkaampaa opetusta, mutta samalla valmistautua myös opiskelemaan täysipainoisemmin. Lisäksi opetuksen peruselementit eivät enää saisi olla massaluento ja tentti, vaan jotain muuta. Siv» S. Jukka Yli-Lassila Onko nuorella maanv i I je I i jäi la ystäviä? '"Nykyään tuntuu nololta tunnustaa olevansa maanviljelijä. Meikein saa pelätä joka kerta, että pidetään täysin jonakin siiveliäeläjänä", maanviljelijä Jussi Vanha-Perttula sanoo kiertelemättä. Sivut 8-9. Vielä kerran Lumo Mitä nuoret valokuvaajat muistavat? Entä onko katalonialainen valokuvaaja Joan Fontcuberta huijari vai jumala luodessaan itse uuden todellisuuden? Sivu 10 Habitare ei ote opiskelijan ostospaikka Tämänvuotiset Habitare-sisustusmessut Helsingissä on suunnattu muille ryhmille kuin opiskelijoille. Testiryhmämme kävi etsimässä, mitä opintotuella messuilta saisi. Tulos oli laiha. Sivu 1 1 . Naiset vihaisina Dolores Ciaiborne on Stephen King -filmatisointi, jossa murhasta syytettynä on Piinasta tuttu Kathy Bates. Kuinka äidin käy? Anja Kaurasen Pelon Maantieteessä taas pistetään virkkuukoukulla miestä, arvatkaa minne? Sivu 12. Särökitaroita Levyarvostelija tutustui tällä kertaa tuohon itsetuhovicttisten omaan musiikkilajiin eli grungeen. Hengissä hän yhä on, vaikka toinen arvioiduista orkestereista onkin turkulainen. Sivu 16. Kannen kuva: Jukka Yli-l.assila Pääkirjoitus 5.10.1995 Haloo, seksilinja Oikeusministeriön seksibisnestoimikunta haluaa rajoittaa maksullista puhelinseksiä. Eroottiset puhelinlinjat saisi käyttöön tilaamalla, jolloin linjoilta saataisiin pois lapset ja toisten laskuun soittelijat. On käynyt ilmi, että lapsia on päässyt linjoille, joita saattavat käyttää näitä seksiseuraksi etsivät pedofiilit. Mistä lapset tietävät soittaa seksilinjoille? Ei tarvitse kuin avata aamulla Keskisuomalainen tai mikä tahansa päivälehti ja heti sarjakuvien vieressä tarjotaan tosi tiukkaa blondia, maksullista naista, kotiapulaista, nuorta namupalaa, kuumaa liveseksiä, rajua rakastelua, ahnasta ja suulasta (Ilmoituksia Keskisuomalaisessa 30.9.1995). Monella alkaa kaurapuuro lämmittää mennen tullen, mutta moni seksuaalisuuttaan pohtiva teini-ikäinen tulee varmasti uteliaaksi. Luultavasti seksilinjoja on ollut puhelimen keksimisestä lähtien, mutta kaikkien tietoisuuteen ne tulivat vasta, kun päivälehdet alkoivat julkaista ilmoituksia. Osuvampi paikka ilmoituksille olisivat pornolehdet, joista linjoja tarvitsevat osaisivat numeronsa etsiä. Ei tunnu uskottavalta, että Keskisuomalaisen talous olisi kiinni seksi-ilmoituksista. Vai haluaako päätoimittaja Laatikainen kenties lukea aamiaispöydässään juuri "omasta lehdestään" eroottisista puhelinpalveluista tai haluaisiko hän, että hänen omat lapsensa saisivat seksivalistusta Herkkupeppuneitsyeltä, joka pyytää, että ota rajusti takaa (Ilmoitus Keskisuomalaisessa 1.10.95)? Seksilinjoja ei kysynnän ja tarjonnan lain mukaan koskaan kielletä eikä se ehkä ole tarpeellistakaan, ainakaan jos luottaa käyttäjän ja puhelimessa palvelujaan tarjoavan mielipiteisiin. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa eräs yksinäinen mies kertoi, että hänen on pakko soittaa joka päivä seksilinjalle, koska hän on NIIN yksinäinen ja tarvitsee joka päivä seksuaalista tyydytystä eikä sitä muualta saa. Mediapeli-ohjelmassa puolestaan seksilinjoilla työskentelevä nainen kertoi, puhelimitse tietenkin, että linjat ovat tärkeitä, koska miehet haluavat jutella muustakin kuin seksistä ja seksi on vain yksi osa. Ainut koulutus tällä psykologilla oli se, että hän "harrastaa itse seksiä". Ja hyötyväthän seksilinjoista tietenkin puhelinyhdistykset. Linjoja on 3000 ja liikevaihto on noin 350 miljoonaa markkaa. Jos seksilinjat pitävät esimerkiksi potentiaalisten raiskareiden halut kurissa niin silloinhan ne ovat hyödyllisiä. Toinen asia on tietenkin se, että ilmiönä ne kertovat sairaasta suhtautumisesta seksuaalisuuteen: seksi korostuu ja aktiivikäyttäjät vieraantuvat entisestään kyvystä luoda ihmissuhteita. TUIJA TAIPALE (KMG®ffi](3K} | ^ ^ ~ • • K v ^T W^fB^Fw • J • • K v ^T ^^E^r* \ W'* n / l \ ° o Vj6 w^^ W'* n / l \ ° o Vj6 ^ ^ — • * M \ \ \ \ \ \ \ ~ ^ B \ \ \ \ \ \ A \ ^ ^ — • * M \ \ \ \ \ \ \ ~ ^ B \ \ \ \ \ \ A \ J VVf^* rt»tffÄ ifvjQue*, K t K S i KUINKA OL LA TOM M I E S . f
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nohko-asustekJon r Nahkaj Ykkönen M JM, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 11 5.10.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Juuret esiin o s a k u n n i s s a Vain se, joka tuntee juurensa, voi vakain jaloin astella Eurooppaan on ajatus, jonka voimin Jyväskylän yliopiston osakuntien opiskelijat suunnistavat. Heille kotipaikkakunnan henki ja perinteet ovat kullankalliita ja niiden säilyttämistä kannattaa heidän mielestään vaalia myös opiskelukaupungissa. Jyväskylän yliopiston osakunnat ovat ryhmiä, joihin eri paikkakunnilta tulleet kotiseutuhenkiset ihmiset voivat liittyä. Yliopistolla toimii Lappi Osakunta, Kymenlaakson Osakunta ja Savo-Karjalan Osakunta. Suunnitteilla on myös pohjalaisen osakunnan perustaminen. "Savo-Karjala Osakuntaan, kuten muihinkin osakuntiin, ovat tervetulleita kaikkien alojen lukijat. Haluamme pysytellä politiikan ulkopuolella ja keskittyä yleiseen hauskanpitoon syömällä, juomalla ja laulamalla. Joukon jatkoksi liittyjän ei tarvitse edes olla kotoisin Savosta tai Karjalasta. Mukaantulijan on kuitenkin täytettävä yksi seuraavista peruskriteeristä: on pitänyt käydä kerran elämässään Mikkelissä tai pitää osata leipoa karjalanpiirakoita tai jonkun esivanhemmista on pitänyt olla savokarjalainen", mainostaa Laura Ruottinen, jolla on omien sanojensa mukaan savolaisen kierot juuret. Samanhenkisten kohtauspaikka Osakunnissa kohtaavat ennen kaikkea samanhenkiset ihmiset. Vaikka sukusi on Savossa, voi sielusi olla Lapissa. Silloin voit liittyä Lappi Osakuntaan, jonka jäseniä yhdistää tietty metsäläisyys. "Minulle Lappi on laaja alue, jossa Poikkitieteelliset osakunnat kaipaavat joukkoonsa uutta verta. Toiminnassa ovat jo mukana (ylärivi vas.) Teemu Makkonen, Janne Pajunen, Patrick Katajala, Kim Merivirta (alarivi vas,) Laura Ruottinen, Tanja Kumpula, Darja Heikkilä, Johanna Alaoja ja Johanna Valokari. on tilaa ajatuksille. Kaipaan täällä kotikuntani Inarin luontoa, metsiä ja kalavesiä. Osakunnassa haluan vaalia lappilaisia perinteitä, syömme yhdessä kuivattua poronlihaa. Mottomme voisi olla akateeminen metsäläisyys, se on postmodernismia, jossa yhdistyvät vanhat perinteet ja nykyaika", kertoo Darja Heikkilä. Myös Tanja Kumpula haluaa Jyväskylässä ollessaan säilyttää lappilaisuutensa ja kertoa siitä myös muille, sillä etelän ihmisillä on hänen mielestään ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä Lapin elämästä. Kymenlaakson Osakunnan väki haluaa kertoa muille opiskelijoille, että Kymijoen varren kansan joukosta löytyy muutakin kuin teollisuusproletariaatin punaista henkeä. "Meillä on rikas kulttuuriperintö, jota esittelimme yliopistolla viime lukukaudella pidetyssä valokuvanäyttelyssä", sanoo Johanna Valokari. Kymenlaakson Osakunnalla on erityisen vankat osakuntajuuret Helsingin yliopistossa, sillä Patrick Katajalan mukaan koko lääni on saanut nimensä Helsingissä 30-luvulla perustetun Kymenlaakson Osakunnan mukaan. Kymenlaakson Osakunnalla on myös Jyväskylässä vankat suhteet kotipaikkakuntaansa, josta he ovat anoneet rahoitusta toiminnalleen. Osakuntatoiminta ei ole paikkakunnalla uutta, vaan nykyiset osakunnat ovat nostaneet esille vuosien varrella hautautuneita perinteitä. 6070-luvuilla Jyväskylässä toimi aktiivisesti Itä-Suomen Osakunta, jossa oli parhaimmillaan yli sata jäsentä. Poliittinen toiminta ja myöhemmin ainejärjestöt veivät kuitenkin osakunnilta jäseniä ja toiminta hautautui. Kaksi vuotta sitten perustettu Savo-Karjala Osakunta jatkaa ItäSuomen Osakunnan jalanjäljillä. Lappi Osakunta ja Kymenlaakson Osakunta on perustettu tämän vuoden aikana. Suomessa osakuntatoiminta on ollut vilkasta ainakin Helsingin ja Turun yliopistoissa, joiden kanssa Jyväskylän uudet osakunnat aikovat virittää yhteistyötä. TEKSTI JA KUVA: ULLA LIPSANEN Korkeakoulujen arviointi uusiksi Korkeakouluille on ensi vuoden alussa luvassa ensimmäinen valtakunnallinen vakinainen arviointiyksikkö valvomaan yliopistolaitoksen tasoa. Samalla nykyinen korkeakouluneuvosto lakkautetaan. Asetusta uudesta korkeakoulujen arviointineuvostosta on valmisteltu opetusministeriössä kesästä lähtien. Yliopistolaitosta ja ammattikorkeakouluja varten suunnitellun arviointineuvoston nimi voi vielä muuttua. Suomessa korkeakoulujen arviointi on ollut vähäisempää kuin muisssa maissa. Opiskelijat ovat kuitenkin alkaneet vaatia tasokasta opetusta ja osa professuureita on määräaikaisia. Arviointi on nyt 1990-luvulla vakiintunut yliopistoihin. Suomen Akatemia on tehnyt tieteenalakohtaisia tutkimuksen arviointeja ja ministeriö on rahoittanut korkeakoulujen arviointeja. 12-jäseniseen arviointineuvostoon tulee asetusluonnoksen mukaan edustajia korkeakouluista, ammattikorkeakouluista, opiskelijoista ja elinkeinoelämästä. Arviointineuvostosta kaavaillaan mahdollisimman riippumatonta. Se voi arvioida mm. kokonaisia korkeakouluja sekä niiden opetusta ja tutkimusta. Neuvosto ei jaa rahaa vaan arviointituloksia. Yliopistot eivät saa valtiolta toistaiseksi rahaa suoraan arvioinnin perusteella, mutta tulevaisuudessa käytäntö voi muuttua. Suomen ylioppilaskuntien liitto suhtautuu myönteisesti opetusministeriön uuteen asetusluonnokseen. Rehtori jakaa stipendejä Rehtori Aino Sallinen jakaa Jyväsikylän 60-vuotisjuhlien kunniaksi 60 kappaletta 500 markan stipendejä opiskelijoille, jotka suorittavat hyväksyttävästi yleisen kielitutkinnon ylimmän tason saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai italian kielessä. Stipendihakemuslomakkeita saa rakennuksen vahtimestarilta ja ne tulee palauttaa lokakuun loppuun mennessä. Stipendejä myönnetään opiskelijoille, jotka suorittavat kokeen hyväksyttävästi ja pystyvät hakemuksessaan osoittamaan, että testin suorittaminen on heille hyödyksi esimerkiksi urakehityksen kannalta.
A Yrjö Blomstedt: Piirustusja veistosalirakennus, 1905 (Villa Rana). Näyttely tulisieluisesta suomalaisesta Jyväskylän yliopiston museon kulttuurihistoriallisella osastolla avautuu 13. lokakuuta arkkitehti ja seminaarinlehtori Yrjö Blomstedtin toiminnasta Jyväskylässä. Näyttely vie vuosisadan vaihteen Jyväskylään, jonka monenlaisiin kulttuuririentoihin ja kunnallispoliittisiin kiemuroihin Blomstedt osallistui. Hän toimi Jyväskylässä 14 vuotta monissa tehtävissä ennen kuin kuoli 41-vuotiaana. Blomstedt oli kansatieteilijä, kansallisromantikko, kotiteollisuusja museomies ja suomalaisuusaatteen kannattaja. Näyttely esittelee Blomstedtin Seminaarinmäen näkökulmasta: seminaarin piirustuksenja käsityönlehtorina, jonka taidekasvatuksellisen uudistustoiminnan symboli oli piirustusja veistosalirakennukseksi suunniteltu Villa Rana. Yrjö Blomstedt perusti vuonna 1900 kaupungin ensimmäisen museon seminaarin yhteyteen. Hän oli myös ensimmäinen Jyväskylässä asunut ja työskennellyt arkkitehti. Blomstedtin suunnittelemista rakennuksista on säilynyt Vanhana Ortopediana tunnettu nykyinen lääninoikeus. Näyttely on avoinna yliopiston Srakennuksessa päivittäin. Digimaisteriksi miniajassa Jo alkaneet uudet koulutusohjelmat kouluttavat maisteriksi kahdessa vuodessa. Tämä ainakin on kunnianhimoisena tavoitteena. Koulutusohjelmiin valituilla opiskelijoilla pitää olla 100-120 opintoviikkoa suoritettuna ja koulutusohjelmassa opiskelu on lähinnä erikoistumista, nyt niin suosittua "täsmäkoulutusta". Hurjalta tavoite tuntuu ehkä vain niistä aloittavista, joilla on jo valmis ylempi korkeakoulututkinto eikä muuta kuin puuttuvia opintoviikkosuorituksia. Informaatioteknologiaotsakkeen alta löytyy digitaalisen median koulutusohjelma, jonka vastuuhenkilönä toimii lehtori Anneli Heimburger. Koulutusohjelma tuottaa asiantuntijoita viestintään ja tietojen välittämiseen digitaalisen median alueilla. Opiskelu perustuu itsenäiseen työskentelyyn multimedialaboratorioissa erilaisten tietoverkkojen avulla. Mielenkiintoista on, kuinka peruskoulutukseltaan hyvinkin heterogeeninen aines lopulta sijoittuu digitaalisen tiedon vastaanottajana ja myöhemmin jakajana työmarkkinoilla. Yhteistyötä yritysten kanssa Digitaalisen median koulutusohjelma Jyväskylässä on jo alun alkaen sidottu tutkimustyön lisäksi paikallisiin yrityksiin erilaisina yhteistyöprojekteina. Niinpä koulutuksen hyöty on otettavissa käyttöön molemminpuolisesti. Tiivis ja melko laaja-alaista orientaatiokykyä vaativa ohjelma epäilemättä herättääkin kiinnostusta yrityksissä, joiden toiminta ja laajentumispyrkimykset vaativat digitaalisen tiedon hallintaa. Perinteinen tietojenkäsittely kun ulottaa verkkojaan myös perinteiseen viestintään sanomalehtija kustannustaloissa sekä ajan henkeä luotaavissa mainostoimistoissa. Tarve keskittymään yhteysihmisiin, jotka oman osaamisensa ohella osaavat välittää sitä myös muille sekä pystyvät kartoittamaan erilaisten yritysten tarpeita sähköisiä medioita varten. Koulutuksen digitaalinen osuus jakautuu perustekniikoiden hallintaan, viestintään ja digitaalisen tiedon hallintaan, jotka yhdessä muodostavat 60:n opintoviikon paketin. Loput maisterin tutkintoon vaadittavista 160 ov:sta tulevat tietotekniikasta, kaupallisista ja kieliopinnoista sekä taloustieteen approbaturista. Soveltuvin osin se linkittyy myös käynnissä olevaan multimediakokonaisuuteen. Lepakkomies ja Lenin Ba-naa-ni-hal-lin-to-ko-mi-te-a Olipa kerran EU. Sen lukemattomien erittäin tärkeiden hallintokomiteoiden sankkaan joukko kuului vieläkin tärkeämpi banaanihallintokomitea. Komitea istui Brysselissä pohtimassa, mistä banaaneja ostetaan ja millä hinnalla. Ikävä kyllä tarina on tosi j a se jatkuu... Komitea päättää banaanien alhaisen tullitariffin tuonnin kiintiöstä eli selkokielellä siitä, kuinka paljon Suomi voi tuoda halvalla "dollaribanaaneja" Välija KeskiAmerikasta, j a siitä, kuinka suuri osa banaaneista joudutaan tuomaan EU:n eteläisistä tuottajamaista tai Englannin j a Ranskan entisistä siirtomaista. Tuonti jälkimmäisistä maista on tietysti ranskalaisten ja englantilaisten yritysten yksinoikeus ja kalliita lisenssejä kaupataan mielellään Suomellekin. Jotensakin näin. Varsin yksinkertaista tämä EU:n banaanipolitiikka. Joka tapauksessa komitean päätökset vaikuttavat Suomessakin myytävien banaanien hintoihin ja voivat jopa kaksinkertaistaa ne. Komitea pitää kokouksiaan joka toinen viikko ja niinpä suomalaisetkin virkamiehet joutuvat kaksi kertaa kuussa lentämään Brysseliin, banaanihallintokomitean koKoukseen. Kivaa. Jo aikaisemminhan EU:ssa mietittiin pari vuotta eurokondomien pituutta ja paksuutta. Päädyttiin alkuperäisiin mittoihin. Samaan aikaan käytiin kärhämää kurkun käyryydestä. Edellä mainitut kiistat eivät tietävästi kuitenkaan liittyneet mitenkään toisiinsa. Oikea Batman ei "never" syö roskaruokaa! M c D o n a l d ' s mainosti sankariateriaansa näyttävästi Lepakkomiehellä. Näppärät pikaruuan vastustajat iskivät oitis takaisin ja liimailivat kaupungille julisteita, joissa sanottiin että " oikea Batman ei never syö roskaruokaa". Toinen pikaruokaketju Carrols lähti leikkiin mukaan ja mainoti sapuskaansa taistolaisateriana, jota setä Iljits suosittaa: Iso hampurilainen j a juoma vain 20 riistomarkkaa 20 vuotta kapinaa maksalaatikkoa vastaan. Maksalaatikkoa vastaanko se työväenluokka kapinoikin? Kuinka käy kahden kovan kamppailussa, kumpi voittaa: peittoaako Batman, lepakkomies, Leninin, "rautamiehen". Vai tarvitaanko apuun Stalinia, "teräsmiestä". Taistelu roskaruuan kuninkuudesta elokuvateattereissa kautta maan! Akateemisia uutisia II Tamperetalon akateemista isäntää oli riepoteltu oikein olan takaa: ensin tohtorin arvo katosi kuin tuhka tuuleen Amerikan aroille, sitten alettiin epäillä, että lisurikin oli tehty vilunkipelillä. Pahaan oloon ei auttanut enää tavalliset konstit. Niinpä akateeminen isäntä meni noitatohtorille, jotta häntä riivaamat pahan henget saataisiin karkotettua. Lähde, vilppi, lähde, shamaani loitseman.
5 Hyvä opetus kuin salakavala mauste Opiskelija, vaadi opiskelussasi laadukkaampaa opetusta ja ota kantaa opetuksen tasoon. Mutta valmistaudu myös velvollisuuteesi, täysipainoiseen opiskeluun. Opetuksen peruselementit eivät enää saisi olla massaluento ja tentti, vaan opiskelijan pitäisi itse ajatella ja prosessoida oppimaansa. Siinä sivussa opettajankin olisi nöyrryttävä oppijaksi niin, että hänkin oppisi opettamistilanteesta. Nyt moni nuoruutensa yliopistossa viettänyt ei usko korviaan. Mutta Jyväskylän yliopiston vararehtori Lasse Kannas uskoo asiaansa. Hän johtaa opetuksen laatu -projektia, joka alkoi Jyväskylässä vuosi sitten. Taustalla oli muun muassa OECD:n tekemä raportti suomalaisista yliopistoista. Siinä arvosteltiin suomalaista kulttuuria sellaiseksi, että meillä suositaan liikaa luentoja ja tenttejä ja että opettajan ja opiskelijan suhde on viileän etäinen. He harvoin jatkavat keskustelua opiskelusalien ulkopuolella. "Suomessa nuori ottaa suuren taloudellisen riskin lähtiessään opiskelemaan. Siksi ei ole ihan sama minkälaista opetusta yliopisto opiskelijoilleen tarjoaa. Juuri tässä yliopistolla on suuri vastuu", sanoo Lasse Kannas. Hänen mukaansa niukkuus on johtanut siihen, että on oltava näyttöä, jotta pärjää. Silloin yliopiston on suhtauduttava kriittisesti itseensä ja antamaansa opetukseen. "On kuitenkin vanhakantaista listata opetusmenetelmiä hyviksi ja huonoiksi. Pitäisi ajatella, että monilla menetelmillä voidaan saada hyviä ja huonoja tuloksia." Hyvät palkitaan Opetuksen Laatu -projektin tavoitteena on, että opetuksen ja opetuksessa saatujen tulosten arvostus lisääntyy. Kannaksen mukaan näitä asioita ei arvosteta tarpeeksi eikä niihin ole kiinnitetty huomiota. "Suomessa ei ole ollut riittävää palkkioja kannustusjärjestelmää. mutta onneksi asia on muuttumassa." Tarkoitus on luoda järjestelmä, jossa hyvästä opetuksesta palkitaan myös ryhmiä tai laitoksia. "Meritointijärjestelmän luominen Jyväskylän yliopiston vararehtori Lasse Kannas vastaa vuosi sitten alkaneesta Opetuksen laatu -projektista, jolla pyritään parantamaan ylipistoopetuksen ja oppimisen laatua. on yksi tärkeistä tavoitteistamme. Siinä opettajat alkaisivat kerätä opetusansioistaan kansiota eli port foliota ja näin opetuskokemuksen merkitys kasvaisi", kertoo Kannas. Keväällä oli jaossa 500 000 markkaa kehittämisrahoja projekteille, jotka luovat uusia opetuskokeiluja. Hakemuksia tuli yli sata ja rahaa annettiin 30 hankkeelle. "Hakemuksien suuri määrä yllätti meidät. On hienoa, että ympäri kampusta mietitään opetuksen laatua. Rahaa haettiin muun muassa uuteen opetusteknologiaan, uuden oppimateriaalin hankkimiseen ja itseohjautuvan opiskelun lisäämiseen", hän luettelee. "Tärkeintä on oivaltaa, että yliopiston yksi perustehtävä tutkimuksen lisäksi on opetus. Opiskelija on yliopiston tärkein asiakas. Ilman opiskelijoita ei ole yliopistoa." Kannaksen mielestä opettajan ja opiskelijan välisessä suhteessa tärkeää olisi molemminpuolinen kunnioitus. Hän puhuu oppimiskumppanuudesta, jolloin voitaisiin murtaa perinteinen oppilas-opettaja suhde. "Olen muotoillut aiheesta aforismin. Hyvä opetus on kuin salakavala mauste, joka alkaa poltella suussa ja janottaa vasta opetuksen jälkeen", sanoo Lasse Kannas. TUIJA TAIPALE Stipendejä Konnevedelle Jyväskylän yliopistossa tutkielmaa tekevät opiskelijat voivat hakea stipendejä, jotka sisältävät täysihoidon Konneveden tutkimusasemalla ja aseman tutkimusmahdollisuuksien hyväksikäytön viikon tai kahden ajaksi. Stipendiaatti voi käyttää aseman tutkijanhuoneita ja tietokoneita sekä saa majoituksen soluhuoneistossa. aamiaisen, lounaan, päiväkahvin ja iltapalan. Stipendejä voi hakea ympäri vuoden ja hakija voi myös itse ehdottaa ajankohtaa, jolloin haluaa tehdä tutkielmaansa Konnevedellä. Hakemuksiin on liitettävä työtä ohjaavan henkilön lausunto ja ne palautetaan hallintovirastoon Tuula Maijaselle. joka antaa myös lisätietoja asiasta (p. 601 072). Kortepohjan jono vetää Kortepohjan ylioppilaskylän asuntojono on alkanut liikkua. Asukkailta tulee irtisanomisilmoituksia päivittäin, joten jonon kärkipäässä olevat saattavat saada asunnon jo ennen seuraavan asukkaidenottolautakunnan kokouksen päätöksiä. Tällä hetkellä jonottamassa on 552 ihmistä, mutta JYY:n sosiaalisihteeri Matti Mäkinen uskoo, että jonossa on ilmaa, koska mukana on ihmisiä, jotka ovat saaneet asunnon muuta kautta, mutta eivät ole siitä ilmoittaneet. Mäkinen vetoaakin tällaisiin henkilöihin, että he ilmoittaisivat heti, kun ovat saaneet kämpän, jotta heidät voidaan poistaa jonotuslistalta. Valiokuntiin uusia puheenjohtajia Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalija liikuntavaliokuntaan on valittu uudet puheenjohtajat. Sosiaalivaliokunnan uusi puheenjohtaja on Mari Talpila ja liikuntavaliokunnan Vesa Riipinen. Talpila opiskelee neljättä vuotta yhteiskuntapolitiikkaa ja on ollut mukana aiemmin sosiaalija kopovaliokunnassa. Hän on kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja oli muun muassa viime eduskuntavaaleissa nuorsuomalaisten ehdokkaana. Mari Talpila oli ainoa puheenjohtajaehdokas ja hänet valittiin yksimielisesti tehtävään. Sosiaalivaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Riitta Koikkalainen ilmoitti keväällä, että hän lopettaa tänä syksynä ja sen vuoksi puheenjohtajan valinta tuli nyt ajankohtaiseksi. Sosiaalivaliokunnan sihteeri on ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Matti Mäkinen. Liikuntavaliokunta puolestaan jahkaili pitkään, kunnes sai uuden puheenjohtajan valittua. Uutta puheenjohtajaa alettiin etsiä jo toukokuussa, jolloin silloinen puheenjohtaja Matti Mäkinen ilmoitti lopettavansa, koska hänet valittiin ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriksi. Vesa Riipinen opiskelee Tilastotiedettä. Sihteeriksi valittiin Pirjo Mäenpää. Kopo-sihteeri Vähäkankaan ajatukset saivat tukea hallinnonkehittämisessä Yliopistoväki antoi laajaa tukea ja kannustusta ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisen sihteerin Petri Vähäkankaan kehittämisajatuksille, kun viime maaliskuussa työnsä aloittaneen päätöksenteon uudistamisen ohjausryhmän tuloksista tiedotettiin ja keskusteltiin Blomstedtsalissa 25. syyskuuta. Ohjausryhmän opiskelijajäsenten arvokas voima on ollut hallinnon uudistamisen avoimessa kritiikissä. Tiedotustilaisuudessa Vähäkangas lausui ääneen niitä asioita, joita monet yliopistolaiset ajattelevat, mutta eivät uskalla tuoda julki. Hän puuttui koko uudistamisprosessin lähtökohtiin. "Hallinnonkehittämisprosessi on mielestäni lähtenyt väärästä päästä eli hallinnosta laitoksiin. Tiedotus ja keskustelu yliopiston sisällä eivät ole toimineet prosessin aikana", kritisoi Vähäkangas. Hallinnon uudistamisprosessin nurinkurisuus todettiin myös yleisessä keskustelussa. Uudistuksen olisi pitänyt nousta toimintayksiköistä hallintoon, sillä ne tekevät varsinaisen tuloksen yliopistossa. Samoin tiedotuksen puutteellisuudesta on kärsitty laitostasolla. Hallintovirasto on kaivannut laitoksilta kommentteja uudistusehdotukseen, mutta laitoksille ei ole missään vaiheessa tuotu selkeästi julki uudistuksen sisältöä. Opiskelijoiden rooliin hallinnossa Vähäkangas kaipasi aktiivisempaa otetta. Hänen mukaansa opiskelijoiden pitäisi saada vaikuttamisen tuntu opiskelussaan, mikä tarkoittaa muun muassa osallistumista opetussuunnitelmien laatimiseen ja laitosten sisäisten asioiden hoitamiseen. Kopo-sihteeri toivoi selkeyttä kollegiaalisen päätöksenteon ja yksilöjohtajien väliseen suhteeseen, joka on eräs hallinnon uudistuksen keskeisistä kohdista. Vähäkankaan mielestä yksilöjohtajien valtaja vastuusuhteet on kyettävä määrittelemään selkeästi. Hänen ajatus "keskustelevasta yksilöjohtajasta", joka olisi selvillä alaistensa tarpeista, sai kannatusta yliopistoväeltä. Vähäkangas puuttui myös rehtorin vaalikollegion kokoonpanoon. Kun nykyisin järjestelmä toimii täydellisen sekavuuden vallitessa, kopo-sihteeri ehdottaa vaalijärjestelyyn puhdasta kolmikantaa, jolloin rehtorin vaaliin osallistuisi 10 professoria ja apulaisprofessoria, 10 henkilökunnan edustajaa ja 10 opiskelijaa. Rehtorin vaalista tulisi Vähäkankaan mielestä tehdä julkinen prosessi.
6 Jyväskylän Yliopiston kansainvälinen toimisto järjestää tiedotustilaisuuden Kanadan ja Yhdysvaltain vaihto-ohjelmista ALBERTA JA ISEP-VAIHTO tiistaina 10.10.1995 klo 16.00-18.00 C 5 Jyväskylän yliopiston kansainvälinen toimisto järjestää tiedotustilaisuuden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvista vaihtokohteista KENT, BEDFORD, BONN, GRAZ, DEBRECEN JA TARTTO Keskiviikkona 11.10.1995 klo 16.00-19.30 C 5 Näyttely yliopiston tarjoamista vaihtoopiskelumahdollisuuksista päärakennuksen sivukäytävällä 10.-13.10.1995. English Church Service at the Jyväskylä Town Church on the follovving Sundays at 2 pm 8.10,12.11, 10.12,14.1,11.2, 10.3,14.4, 12.5 After the service coffee at the Jyväskylä Town Parsonage, Vapaudenkatu 26. OPISKELIJAKORTTIEN JAKO Opiskelijakorttien jako uusille opiskelijoille aloitetaan viikolla 41 (9.-13.10). Kortteja jaetaan kyseisen viikon ajan Ylioppilastalolla (alakerran monitoimitila) kello 10.00 15.00. Kortin hinta on 50 markkaa, ja maksu on suoritettava käteisenä. 16.10 alkaen kortteja on saatavissa Ylioppilaskunnan keskustoimistosta. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta VALIOKUNTIEN, YHDISTYSTEN JA JÄRJESTÖJEN ESITTELY Jyväskylän Ylioppilaskunnan piiriin kuuluvilla yhdistyksillä ja järjestöillä on mahdollisuus esittäytyä 9.-13.10 Ylioppilastalon monitoimitilassa.ssa Kaikkien esittelyyn osallistuvien järjestöjen on ilmoitettava halukkuudestaan tiistaihin 3.10 mennessä. Esittelyyn on mahdollisuus osallistua myös ilmoittamatta, mutta silloin tilan ja kalusteiden saanti materiaalia varten on epävarmaa. MAHDOLLISISTA MUUTOKSISTA TIEDOTETAAN YLIOPPILASKUNAN ILMOITUSTAULUILLA. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Antti Nummi 603355/JYY 603361/JY Y 615542/K anolnu® tukki Jyu k i r j a Kampus-kinan uutuuksia: Pekonen: Ranskan tiede. Jyväskyläläisen matemaatikon ja kulttuuriskribentin uusin teos esittelee kattavasti ranskalaisia tiedeinstituutioita. 140 mk. Hyvinvointivaltiokeskustelu jatkuu: Eräsaari-Rahkonen: Hyvinvointivaltion tragedia. Keskustelua eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta. 135 mk. Kosonen: Eurooppalaiset hyvinvointivaltiot. Vertaileva perusesitys eurooppalaisista sosiaalijärjestelmistä ja poliitikoista. 130 mk. OPISKELIJAN O M A KIRJAKAUPPA keskiviikon soivat Ilokiven ruokalassa 4.10. lähtien joka keskiviikko alkaen kello 12.00 järjestäjinä: jYY:n kulttuurivaliokunta Pedaali 'ANCE tär DANCE ir DANCE ^t«% /KURSSI 19. 20. 10. klo 17 21 I L O K I V E N A L A K E R R A S S A KURSSIN HINTA 20,EI TARVITSE O I L A OMAA PARIA! Ilmoittautumiset: Kulttuurisihteeri Timo Lieverrraai 949 646 526 tai 603 356 Järjestäjänä JYY:n kulttuurija sosiaalivaliokunnat 'ANCE # DANCE -k DANCE Ma 9.10 Aurajuustokiusaus Sitruunasei, tilliriisi Jauhelihakastike *Vasikanleike, bearnaiskast. Ti 10.10 Kukkakaalikeitto Uunimakkara Metsästäjänpihvi *Smetanakana Ke 11.10 Porkkanaohukaiset Silakkapihvit Kiinal.lihapata 'Wieninleike LOUNAS O 1 1 1 5 To 12.10 Sienirisotto Hernekeitto/kasvisPoropyörykät *Hawajinleike Pe 13.10 Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku *Pippurihärkä pannan Ma 16.10 Kiinankaalimuhennos Mantelikuorr.sei Mukaeltu jauheliha cannelone *Suikaleporsas + riisi O Q o Q O • O llOKIVI JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU Ti 17.10 Pinaattikeitto Lindströminpihvi Kanarisotto *Vasikanleike, rosepippurikast. Ke 18.10 Punakaalilaatikko Merenmakuinen lasagne Palapaisti To 19.10 Kesäkurpitsa-currypata Broilerpyörykkä Jauhelihapihvi tom.kast. *Kalifomianleike Pe 20.10 Kasvisjuustokastike Jauhelihaspaghetti Kalagratiini *Metsästäjänleike
J A T Ä M Ä T A R I N A O N T O S I K ävelykatu ja ennen kaikkea sen ulkoasu herättävät jyväskyläläisissä kummallisella tavalla intohimoja. Ensin valitettiin sen rumuutta, sitten remontin aiheuttamia haittoja ja nyt jälleen sitä, kuinka ruma ja epäonnistunut siitä tulikaan. Joka tapauksessa, seuraava kerto| j mus ajoittuu loppukesään, kun kävelykatu oli liikennöintikelvottomimmillaan. Ystävä seurasi tapahtumia omin silmin, joten se on totta, vaikka voisi hyvinkin olla suoraan valkokankaalta. Tapahtumat sujuivat suurin piirtein näin: Kapakoitten sulkeutuessa eräs herrahenkilö aloitti asemakadun ja kauppakadun risteyksessä uudehkolSuuren tarinan la maastopyörällään taitoajonäytöksen, jossa hän yritti nousta pyörällään yhdelle rakentajien tuomalle rampille. Polkupyörätaiteilijan esitys ei kuitenkaan sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Hän joutui pian toteamaan, etteivät hänen taitonsa riittäneet tehtävän suorittamiseen. Paikalle saapui Jyväskylän kaupunginkirjastossa käy syksyn 1995 ja kevään 1996 aikana kotimaisia kirjailijoita kertomassa uusista teoksistaan, jotka kytkeytyvät Suomen historiaan keskiajasta nykypäivään. Vierailusarjan otsikkona on Suuren tarinan jäljillä ja tilaisuudet alkavat tiistaisin kello 19 pääkirjaston pienessä luentosalissa seuraavina päivämäärinä seuraavin kirjailijoin ja kirjoin: 31.10. Raija Oranen: Maan aamu 28.11. Ari Ahola: Niskuri 30.1. Juha Ruusuvuori: Ryöstetty pyhimys 27.2. Harri Tapper: Tulva 26.3. Pirjo Tuominen: Hakaniemen kaunis Helene 23.4. Alpo Ruuth: Kyytimies fäjtf/jfjft Vaikka Rakkautta ennen aamua ei ole vieläkään saapunut Jyväskylän valkokankaille ja Smokeakin saadaan todennäköisesti odotella vielä pitkään, tarjoillaan Fantasiassa sentään ainakin yksi herkku, Lancelot esnsimmäinen ritari. Filmiä näkemättömänä ei taiteellisesta tasosta voi vielä sanoa sanaakaan, mutta ulkoelokuvalliset etukäkuitenkin ystävällinen herrasmies, joka tarjoutui pelastamaan shown: "Annas, kun minä kokeilen." Hän sai tuota pikaa käyttöönsä temppuun tarvittavan välineistön, eli edellä mainitun maastopyörän. Paikalle kertynyt yleisö seurasi kiinnostuneena, kuinka uusi yrittäjä onnistuisi hän otti vauhtia, kiihdytti ja kurvasi asemakatua ylös jättäen jälkeensä kiroilevan ja yhtä maastopyörää köyhemmän kansalaisen sekä joukon varsin huvittuneita sivustakatsojia. (PH) teisodotukset ovat huikeat, sillä samassa paketissa saa sekä Intohimon tuulissa hurmanneen ja elokuvavuoden komeimman yksittäisen repliikin ('Tll wait for you...") lausuneen Julia Ormondin että Sean Conneryn, joka lienee tämän hetken miestähdistä se karismaattisin. Sananlasku» han kuuluukin tätä nykyä: "Viini kuin Connery, paranee vanhetesLancelot ensimmäinen ritari Elokuvakeskus Fantasiassa. (PH) t o • t q Lancelotissa ihaillaan myös John Gielguldia, mutta ennen kaikkea Juliaa. KOUKUSSA OLIN jo pitemmän aikaa ehtinyt naureskella niille, jotka jaksavat katsella Kauniita ja rohkeita päivästä toiseen. Eikä millään pahalla, minusta ilmiössä oli kaikesta huolimatta jotakin komeaa, kun Ridge ja kumppanit herättivät jääkiekkomestaruuteen vertautuvaa hysteriaa Pohjanmaan kauppakeskuksissa. Henkilökohtaisten televisionkatselutottumusteni luulin toki olevan täysin hallinnassa, mutta sitten TV 1 teki ns. temput. Se osti maailman parhaan tv-sarjan eli Hulluna sinuun, näytti aluksi yhtä jaksoa viikossa, jolloin viikon kohokohdaksi tuli kuin itsestään perjantai-ilta kello 22.10, kun uusi jakso saapui vastaanottimiimme. Odotusta onneksi lievensi hieman keskiviikko, silloin näki edellisen jakson uusintana. JÄRKEVÄSTI ajatteleva yksilö olisi huolestunut jo tuossa vaiheessa, kun uusinnan näkeminenkin muodostui pakkomielteeksi. Mutta päinvastoin, sitten teinivuosien en ole ollut yhtä innoissani kuin sarjan siirryttyä loppukesästä kolmen uuden jakson viikkovauhtiin. Ja mitkä olivatkaan seuraukset. Kalenteriinkin tuli merkittyä kiinteästi keskiviikot, torstait ja perjantait puoli kuudesta kuuteen varatuiksi. Addiktoitumiseni olen tunnustanut muutenkin kuin huumorilla kuitaten vasta parin viime viikon aikana. ERÄÄNÄ torstaipäivänä avasin television totutusti kello 17.30 ja karmea oli pettymys: ei Paul eikä Jamie vaan Veltto Virtanen esiintyi ykköskanavalla. Tuohtumus eduskunnan lähetekeskustelun jyrättyä suosikkipariskuntani oli suuri ja todellinen. Pahempaa oli kuitenkin tulossa seuraavalla viikolla. Minä, joka vielä jokin aika sitten en televisioista katsonut laadukkaampien elokuvien lisäksi juuri muuta kuin urheiluruudun siis sama mies, joka ei koskaan voinut ymmärtää, kuinka jotkut olivat niin kovin äreissään siitä, että radion Naisten tunti joutuu silloin tällöin siirtymään pois mäkihyppykisojen alta olin suorastaan vihainen joutuessani katsomaan, kuinka jotkut skotlantilaiset pallonpotkijat yrittivät saada nahkakuulaa maaliin sen sijaan, että olisivat antaneet Buchmanin perheelle heille varatun ohjelma-ajan. MUTTA onneksi voisi olla huonomminkin. Hulluna sinuun on oikeasti parasta, mitä televisiosta näkee ja sen sijaan, että kannan tätä vammaa (ja ammatinvalinnan yhä edelleen pahentamia nikotiinija kofeiiniriippuvuuksia), olisin voinut osallistua Miss Suomi -kilpailuihin ja tulla valituksi valtakunnan kauneimmaksi. Sitten olisin saanut missien ammattitaudin, joka näyttää olevan sairaalloinen riippuvuussuhde elämäntapahtumien julkistamiseen kaikelle kansalle iltapäivälehtien etusivuilla ja erityisesti häämatkakuvien myyminen Apuun. PETRI HEIKKINEN M Jos tosielämästä etsisi sadelaista (Markiisi de Sade) sankaria, niin miten olisi Stalin? Stalin loi maaiiman suurimman teatterin, jossa näytettiin valtavaa kosmista kärsimysnäytelmää, kuten Solzhenitsyn kuvaa Vankileirien saaristossa. En tosin tiedä nauttiko Stalin julmuuksistaan, mutta luulen, että hän olisi voinut nauttiakin. Jos hän oli sadelainen sankari, hän teki kaiken oman nautintonsa vuoksi. Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen Suomen kuvalehden numerossa 37. Pian pissaan uima-altaaseen Aamu-uinti on ihanaa. Koko keho vetreytyy ja herää päivän työhön. Uimahallin sininen vesi tuo syksyllä edes vähän mieleen aurinkoisen merenrannan ja kylmää pääsee pakoon saunaan. Jyväskylän Aaltoalvarissa nautinnonodotus katkaistaan kuitenkin tylysti jo kassaluukulla. Asiakaspalvelu tuo elävästi mieleen Tallinnan. Tyly ääni ilmoittaa närkästyneesti, ettet pääse aamulla vitosella uimaan, koska opiskelijakorttisi on hankittu muualta kuin Jyväskylästä. Ei auta ihmettelyt ja vakuuttelut, että voi olla silti opiskelijana Jyväskylän yliopistossa. Tulos: maksan raivoissani 13 markkaa ja mietin saunanlauteilla keinoa saada hyvitystä siitä, että lippuluukun monsterilla oli oikeus pilata hyvä oloni typerällä käytöksellään ja epäoikeudenmukaisella tuomiollaan. Harkitsen vakavasti pissaamista uima-altaaseen. TUIJA TAIPALE
8 Maanviljelijä lasketaan yrittäjäksi, joten hänen pääsynsä työttömyyspäivärahalle kestää puoli vuotta ammatinharjoittamisen lopettamisesta. Yrittäjillekin on perustettu työttömyyskassoja, mutt ^maanviljelijöillä ei ole niihin asiaa. "Maanviljelijää ei hyväksytty siihen järjestelmään. Maatalous lasketaan liian epävarmaksi alaksi. On laskettu, että maatiloja rupeaa kohta kaatumaan niin paljon, ette^ssa selviydy siitä". sanoo maanviljelijä Jussi Vanha-Perttula. Matka maaseudun kummallisuuksiin M aanviljely, täysin käsittämätön elämänmuoto. Ei tarvitse olla mikään nero todetakseen, ettei nyky-Suomessa maanviljelijällä ole paljon ystäviä. Tapanahan on reilusti puhua yhteiskunnan syöpäläisistä tarkoittaessamme tuon kummallisen ammatin harjoittajia. Kansakuntamme erikoislaatuisiin ominaisuuksiin kuuluu, että pystymme kevyesti unohtamaan sen tosiseikan, että Suomi oli vielä hetken aikaa sitten selkeästi maatalousyhteiskunta. Itse asiassa tuosta ajasta on pelottavan vähän aikaa, ainoastaan muutama kymmenen vuotta jos sitäkään. Suurin osa meistä on vielä toinen jalka tiukasti kiinni savipellossa. Eurotapoja opetteleva kansakuntamme ei anna jokapäiväisen leipänsä tuottajalle paljonkaan arvoa. Maanviljelijä herättää nykyään samanlaisia aggressioita kuin pankinjohtaja: nämä ihmiskunnan viholliset ovat muiden rikostensa lisäksi syypäitä vielä lamaankin. Bisnesvuosien kollektiiviset hölmöilythän tarvitsevat syntipukin, jota voi osoittaa sormella. Näille veromarkkojen rohmuajille toivotetaan nykyään reilusti hyvää matkaa kansalaisten B-divisioonaan. Kolmas yhteiskunnan luteeksi luokiteltava (lue: opiskelija) tunnistaa kuitenkin lajitoverin sellaisen nähdessään. Puolustuksen puheenvuoro tässä "tuomio ja teloitus ilman oikeudenkäyntiä" -tapahtumasarjassa uhkaa jäädä täysin väliin. Ainoa mahdollisuus estää oikeusmurha on lähteä tutkimusretkelle täysin vieraalle maaperälle: MAASEUDULLE. Sankaritoimittajanne vierailu maaseudulle ajoittui sopivasti elokuun ainoaan synkän sateiseen päivään. Alku ei muutenkaan tuntunut lupaavalta: astuttuani loimaalaisten Jussi ja Sanna VanhaPerttulan keittiöön minulta tivattiin välittömästi, mitä pidän emännän leipoman leivän tuoksusta. Nuhainen toimittajankuvatus ei tietenkään haistanut yhtään mitään. "On ollut pakko ruveta leipomaan itse. Tuollainen vuokaleipä maksaa kaupassa 18 markkaa. Järkyttävä hinta! Ja siihen menee korkeintaan puoli kiloa ruisjauhoja. Ja mitä ruiskilo maksaa? Markan!" Sanna Vanha-Perttulan selitys kuulosti rohkaisevalta. Tästä oli hyvä jatkaa. Tilanhoidosta harrastus Jussi (24), Sanna (25) ja Eero (1,5 vuotta) ovat viljelleet Sannan perhetilaa kolmisen vuotta. He ovat viljelijöinä poikkeuksellisen nuoria. Keskikokoinen tilaVarsinais-Suomen parhaalla viljelyseudulla käsittää 50 hehtaaria peltoa ja 15 hehtaaria metsää. Pihassa on myös kanala, jossa on 2600 munijaa. Ei vaikuta hassummalta, mutta todellisuus on toista: "EU-mittakaavassa tämä on liian pieni tila.Tinta-alan tulisi olla kaksinkertainen ja kanojen määrän kymmenkertainen", Jussi Vanha-Perttula toteaa. Vanha-Perttulat eivät omasta mielestään ole täysin tyypillinen viljelijäpariskunta. Lastentarhanopettajan koulutuksen saanut Sanna ei näet käy tilan ulkopuolella töissä. "Nykyään emännät ovat vain harvoin kotona. Nyt olen hoitovapaalla. Töitä ei ole löytynyt siitä yhdestä tietystä syystä. Mutta Jussi varmasti tekeekin tuplasti tilan ulkopuolisia töitä", toteaa Sanna Vanha-Perttula. Tielaitokselle omilla koneillaan erilaisia urakoita tekevä Jussi myöntääkin, että perheen varsinainen elanto tulee jo sivutuloista. Vuoden 1995 Suomessa tilanhoito yksinään ei ole kannattavaa. "Tilasta ei elantoa enää tule. Tilanhoidolla voi pyörittää lainojen maksuja, mutta ei muuta. Ja vuosi vuodelta tilanne menee huonompaan suun9 Nuori emäntä Sanna Vanha-Perttula lukee kauhuissaan sanomalehtien juttuja maatalousasioista: "Tietämättömyys maaseudun elämästä on tosi suurta. Ihmisten vihaisista yleisönosastokirjoituksista tulee aina sellainen olo, että APUA! NE EIVÄT TIEDÄ!" taan. Joka vuosi pitäisi lisätä tilan ulkopuolisia tuloja. Maanviljely rupeaa vähitellen olemaan harrastus", Jussi sanoo. Irvokkaaksi tilanteen tekee se, että Jussin tienatessa leipärahoja tilan ulkopuolella keskellä parasta puintiaikaa on varsinaisiin maataloustöihin pakko hälyttää apuun Sannan eläkkeellä oleva isä. "Kyllähän tämä vähän ihmeellistä on", Sanna pyörittää päätään. Ei mitään traktorimarsseja Sivutoimistaan huolimatta Vanha-Perttulat kokevat olevansa nimenomaan maanviljelijöitä, ja he haluaisivat olla sitä jatkossakin. Maaseutu on heille ihanneympäristö, ja kysymys on enemmän elämäntavasta kuin ammatista. Eri asia on se, että omaa ammattinimikettään ei enää uskalla lausua ääneen. "Nykyään tuntuu nololta tunnustaa olevansa maanviljelijä. Melkein saa pelätä joka kerta, että pidetään täysin jonakin siivelläeläjänä", Jussi sanoo kiertelemättä. Sannasr<'iuntuu errtjvtsen kummalliselta se, että katW<ipäättäjätkin ovat yksioikoisesti maanviljelijöitä vastaan. "Nykyisistä päättäjistä varmaan 80 prosenttia on itse maalta kotoisin. Ne ovat vielä sellaisia ihmisiä, joilla luulisi olevan joku haju siitä, miten maalla eletään. Ne eivät vielä ole niin täysin vieraantuneita kuin meidän sukupolvi", Sanna pohtii. Nolous ja syyllisyydentunto dominoivat Sannan ja Jussin mielestä viljelijöiden tämänhetkisiä tunnelmia. Maanviljelijöihin usein liitetty aggressiivisuus sen sijaan tuntuu hyvin vieraalta. "Tiedotusvälineissä kuvattua traktorimarssimielialaa emme ole kohdanneet. Katkeruutta varmasti on, mutta ei varsinaista raivoa. Maanviljelijä on varmaankin enemmän sellainen perussuomalainen jurnuttaja, joka vain juo pullon koskenkorvaa joka toinen ilta ja kyllä se siitä sitten... Ei vaan, se on vain se ylpeys omasta ammatista", Sanna naurahtaa. Eihän ne maksa edes veroja Ammattiylpeyskin voi olla kovilla, kun saa kymmenennen kerran lukea lehdestä kuviteltuja totuuksia maanviljelijöiden erioikeuksista. Milloin ei makseta tuloveroja, milloin äkkirikastutaan kananmunien hinnankorotuksilla. "Tukimääriä liioitellaan surutta. Ja sitten on lehdessä tämmöisiä juttuja, että 'kun ne tekeekin vain 2-3 viikkoa töitä vuodessa'. Muutenhan me sitten vaan makoillaan", Jussi hymähtää. Sanna tuntee olevansa erityisen allerginen mielipMdekirjoitusten "me veronmaksajat" -asenteelle. "Tervcunloa vaikka katsomaan, kun me laitamRiitta Chan Jussi ja Sanna Vanha-Perttula uskovat, että Brysselin maatalousasiantuntijoiden huono suomentuntemus voi olla eduksikin: "Eivät ne voi meidän maataloutemme lähtökohtia pitää tasa-arvoisina KeskiEuroopan kanssa, jos siellä kerran uskotaan, että Suomessa kulkee jääkarhuja kadulla. Siinä mielessä ymmärrystä varmaan löytyy paremmin sieltä kuin täältä kotimaasta". me joka toinen kuukausi ennakkoverot maksuun. Kyllä me ihan sievoisella summalla kaikkeen toimintaan osallistutaan. Ei ne mitään veroja maksa, joo... Näissä kirjoituksissa ei ole päätä eikä häntää", Sanna ihmettelee. Viimeisimmän Sannan lukeman hupijutun mukaan maanviljelijät säästyvät muita ihmisiä rasittavilta eläkemaksuiltakin. "Maanviljelijöillä ei muka ole niitäkään! "Meidän myel-maksut ovat kyllä aika hirveitä. Tottakai nämä kirjoitukset sitten herättävät ihmisissä närkästystä: nyt ne ei sitten maksa eläkemaksujakaan!" Toisaalta tietämättömät kaupunkilaisetkin saavat nuorelta parilta ymmärrystä osakseen. Varsinkin Etelä-Suomessa maanviljelijät ovat Jussin ja Taannoinen kananmunien kuluttajahintojen pieni hinnankorotus saa Sannan helisemään. Tuottajalle maksettava hinta kananmunakilolta nousi 90 penniä. "Ja sitten kauppojen ikkunoissa lukee että VIELÄ VANHAAN HINTAAN. Ihmiset ajattelevat heti että joo, taas ne pirun maanviljelijät rikastuvat. Kauppias tietenkin nostaa kananmunien hintaa 2-3 markkaa kilolta. Kukahan taas vetää välistä korotusten varjolla?" Sannan mielestä leveilleet turhan herkästi. "Kyllähän maanviljelijä on ollut vähän rehvakas jätkä. Joillakin on ollut aina uusi mersu pihassa ja vaimolla mitsu kauppa-autona. Näiden takia on sitten leimattu koko porukka, ja toisaalta, miksei olisi", Sanna pohtii. Kuka jää henkiin? Paras aihe oli syytä säästää viimeiseksi huolimatta siitä, että se tavallaan varjosti kaikkea muutakin keskustelua. Kysyessäni Vanha-Perttuloiden mielipidettä EU:sta ensimmäisen puheenvuoron käytti yllättäen puolitoistavuotias Eero-poika: "Kakka!" Se oli kieltämättä hyvä vastaus. Maanviljelijöiden EU-vastaisuudesta on meluttu kissankorkuisin kirjaimin, mutta asia ei sittenkään ole niin yksinkertainen. Vanha-Perttulat uskovat, että maatalouden radikaali muutos olisi ollut edessä ilman suurta ja mahtavaa unioniakin. Millään muulla ammattiryhmällä tämä muutos ei vaan ollut niin raju: tulot maataloudesta putosivat hetkessä 60-70 prosenttia. Tasoitukseksi voi toki hakea tukea mikäli hermot vain kestävät. "Paperisota on ainakin melkoisen sekava, ja on PMihuttu. että se on joka vuosi erilainen. Eikä hakeminenivjinänsä takaa tuen saantia", Jussi sanoo. Ensimmäisenä; iBU-keväänä emännät ja isännät saivat täytellä kaavakkeilm.kymmeniä kappaleita, ja tietenkin parhaaseen kylvöaiMt&nn. Suurin osa vuoden sadosta kylvettiin ja korjattiin nyt*hk vn ä]iä. Lähitulevaisuudessa tukienkin määrä pienenee huomattavasti. Jussin tulevaisuudenkuva on pessimistinen: "Henkiin jäävät vain ne tilat, joilla ei ole paljon velkoja. Eikä niilläkään ole helppoa. Tilakoko suurenee myös. Poliitikot maaja metsätalousministeri mukaan lukien ovat sitä mieltä, että tehdään Suomesta puhtaasti metsätalousmaa: annetaan keskieurooppalaisten tuottaa maataloustuotteet". Ristiriitaista asiassa on tietenkin se, että mielipidetutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaisi syödä kotimaista ruokaa. Mutta mitäpä siitä. Koko maaseudun nykyisen ilmapiirin tiivistää keskusteluumme liittynyt Sannan isä Risto KyläUtsuri: "Yksi naapuri myi tilansa pellot kolmisen vuotta sitten ja jätti itselleen vain rakennukset. Nyt hän sanoo, että 'Kyllä maalla on mukavaa kun ei ole maata'". Se oli todellista maalaisjärkeä. TEKSTI JA KUVAT: JUKKA Y L I L A S S I L A
« j 10 Tavallaan muistajat: nuorten l o k u v a Väärinmuistetut ja muistia torsovat kuvat ovat ihmiskunnan luovuttamattomia etuoikeuksia. Jopa kotialbumivalokuviksi valikoidaan rituaalikuvista edustavimmat kuvakulmat, ne kaikkein muistettavimmat hetket. •'•Muistaja" operoi usein lähinnä esteettien (omakuvat) ja eettisen (Benettonkohu) välimaastossa. Silti uudelleenmuistaminen on erityisesti poliittisessa elämässä yleistä: Stalin muisteluni neuvostokansaa omaan tahtiinsa tunnetuin seurauksin. Tuoreessa muistissa ovat myös väärennetyt kuvat vainajista joukkohaudassa Romaniassa 1988 tai Boris Jeltsin -arkistofilmisekoilut tältä keväältä. Historiantutkimus on osoittanut, että virallisen muistamisen kriitikoille ei aina ole käynyt hyvin: heidät on saatettu manipuloida pois kuvasta. Viiden taideteollisen korkeakoulun valokuvaosaston opiskelijan töitä on esillä samaan aikaan, kun eurooppalainen huippuvalokuva esittäytyy Jyväskylässä. Keski-Suomen läänintaiteilija Mikko Hietaharju valitsi keväiseltä kurssiltaan Sonja Siltalan, Soile Tirilän, Janne Tuomisen, Mika Elon ja Tuukka Uusitalon töitä edustamaan suomalaisen opiskelijasukupolven näkökantoja LUMOn muisti, ajatus, toive -teemasta galleria Beckeriin. Nuorten LUMOssa näyttelyn teemaa taivutetaan eri asentoihin; usein virkistävämmin kuin niin sanottujen mestarien näyttelyssä. Sonja Siltala on raamittanut erittäin kiinnostavasti koko valokuvauksen muistamisen ongelman: valokuva sementoi hetken, katoavan tovin. Plastista liikkuvaa kohdetta, esimerkiksi ihmistä, valokuvan on vaikea kesyttää. Yksi paikallaan pysyvä otos ei välttämättä paljasta kohteen luonnetta, sen muuttumista ajassa ja tilassa. Valokuva henkistyy Siltalan käsittelyssä pohtimaan peilautumisen ja liikkeen aiheuttamien pienten ilmeiden muutoksia. Siltalan kolmessa kuvassa heijastuu hienostuneesti suhde kuvan ajatukseen ja toivepotentiaaliin: kun kuva kuvaa toista kuvaa ja peilautuu kolmanneksi, alkavat kuvat kommentoida toisiaan ensin omassa pienoiskuvamaailmassaan Sonja Siltlan kuvat kommentoivat toisiaan Galleria Beckerissä. Lumokuvia esillä myös Alvar Aalto -museossa, KeskiSuomen museossa ja Galleria Harmoniassa. laajentuen yleisemmälle käsitteelliselle tasolle. Soile Tirilän useista kasvokuvista muodostuva teos vie ajatukset historian kuvagalleriaan, jossa poistoja ja ilmestymisiä tapahtuu koko ajan. Esteetikko Tirilä on asetellut kuvansa kiintoisaan järjestykseen ja muotoon: media-ajan ikoninurkkaus kutsuu palvojaansa. Janne Tuominen tutkii valaistuissa kuvissaan pelkoja. Harmittoman suurentaminen tai irrottaminen alkuyhteyksistään antaa klassisessa kauhutaiteessakin pelolle kasvualustan. Tuominen ei luota pelkän kuvan voimaan, vaan lisää siihen tekstiä mukaan. Voidaan tietysti kysyä, antaako tekstuaalinen informaatio lisämerkityksiä vai banalisoiko se peräti kuvaa. Mika Elon ja Tuukka Tuomisen tilateoksessa on vieno valo, muttei kuvaa. Kuvaton valollinen tila alkaa ajan oloon äänten kautta kasvattaa itseensä kuvia ja kuvallisia merkityksiä. Ääni, tila ja valo stimuloivat kuvia esiin. Tässä tilassa voidaan tutkia mielen ja ajatuksen kuvat, mahdollisen kuvat. Tilateoksessa huokuu toive ja mahdollisuus. Näyttely on avoinna Galleria Beckerissä 12. marraskuuta saakka. MINNA LAUKKANEN Fontcubertan kuvissa ei totuuden häivääkään Keski-Suomen museon neljännen kerroksen seinällä on munkki Nikolauksen ottamia valokuvia Varjojen luostarista, joka sijaitsee Sielunpeilinjärven rannalla. Vuonna 1987 kuollut Nikolaus on kuvannut luostarin hämäräperäistä elämää, kuten puoskarimunkkien parantamisriittejä ja muumioituja munkkiveljiä. Varjojen luostarin elämä on kiinnostanut eri alojen tutkijoita, jotka ovat perustaneet Juhani Salapuron johdolla Esoteerisen Karjalaseuran selvittämään, mikä luostari todellisuudessa oli. Todellisuudessa näyttelyn kuvat luostarista ja munkki Nikolauksesta perustuvat mielikuvitukseen ja keksittyyn tarinaan. Luostaria tutkivaa Esoteerista Karjalaseuraa eikä edes tutkija Juhani Salapuroa ole olemassa. Kaiken huijauksen takana on katalonialainen valokuvaaja Joan Fontcuberta, joka on ottanut kuvat sepittä• i mistään tarinoista. Hän on keksinyt historialliset myytit samoin kuin tieteen, jotka hän on sekoittanut kuvissaan puoliuskottaviksi kokonaisuuksiksi. Kuvat Varjojen luostarista on lai vastettu Fontcubertan Suomen matkalla Karjalan maisemissa. Hän kertoi ajatuksistaan Jyväskylän Alvar Aalto -museon järjestämässä Lumo 95 triennalessa, jonka teemana oli "Muisti-ajatus-toive". Fontcubertan surrealistisia kuvia katsellessa murenee ajatus siitä, että valokuva kertoo jotain todellisesta maailmasta. Samalla hämärtyy myös käsitys koko todellisuuden olemassaolosta. Fontcubertan mielestä mitään objektiivista todellisuutta ei ole, vaan koko maailma rakentuu subjektiivisista mielikuvista. "Ihmisille maailma esittäytyy yhä useammin kuvina. Mielestäni kuva usein onkin tärkeämpi kuin itse kuvattava kohde. Esimerkiksi televisio välittää jatkuvasti kuvia maapallon toiselta puolelta paikoista, joissa emme ehkä milloinkaan käy, näemme niistä vain kuvia. Mielestäni kuitenkin näkemämme kuvat ovat manipuloituja samoin kuin se todellisuus, josta ne on otettu", väittää Fontcuberta. Esimerkkinä manipuloidusta kuvasta hän pitää erästä lentokoneesta ottamaansa kuvaa, joka on otettu Sarajevon yllä. Kuvassa näkyy pilviä, joista heijastuvat auringon säteet. Kukaan ei tiedä, mitä pilvien alapuolella tapahtui kuvanottohetkellä, kuitenkin kuvaa pidetään Fontcubertan mukaan dokumentaarisena kuvana Sarajevosta. Vastaavaa manipulaatiota saattoi havaita muutama vuosi sitten erään Yhdysvaltalaisen televisiokanavan lähettämistä kuvista Persianlahden sodasta. Dokumenteissa näytettiin, kuinka ohjukset sinkoilivat ilotulituksen tavoin Irakin yllä ja taistelukoneet tulittivat kohteitaan. Sodan uhreja kuvat näyttivät harvoin. Dokumentin keinoin sodan todellisuus saatiin manipuloitua kauniiksi. Tiede ei tiedä totuutta Kuvillaan Fontcuberta osoittaa ironisesti, kuinka pitkälle manipulaatio voi mennä. Yhdistäessään tarinat ja Katalonialainen valokuvaaja Joan Fontcuberta manipuloi kuvissaan myytit, tieteen ja todellisuuden. Näyttelyissä hän manipuloi jopa oman nimensä. Keski-Suomen museossa Fontcubertaan voi tutustua munkki Nikolauksen hahmon kautta. keksityn tieteen, hän asettaa vaakalaudalle myös ajatuksen tieteen kaikkivoipaisuudesta. "Mielestäni ihmiset luottavat liikaa tieteeseen ja tutkimustuloksiin. Tiede tuottaa tietoa, mutta ei tiedä totuutta", kommentoi Fontcuberta. Hänen mielestään maailmaa voi ymmärtää yhtä hyvin runojen ja tarinoiden kautta. Kuvatessaan tarinoitaan Fontcuberta käyttää keinoja, jotka ovat usein hyvinkin kaukana perinteisesti käsitetystä valokuvasta. Erästä näyttelyään varten hän kuvasi kukkotappelua Kanariansaarilla. Hän rakensi kukoille aitauksen, jonka pohjalle hän asetti valokuvauspaperin, jonka pinnan hän kostutti kehitteellä ja kiinnitteellä. Kukkojen tapellessa, niiden jalanjäljet piirtyivät paperille, josta Fontcuberta valmisti lopullisen työnsä. Samaa näyttelyä varten hän kuvasi espanjalaisia vuoria, jotka hän sävelsi tietokoneen avulla musiikiksi. Kaiken takana oli tietokoneohjelma, joka muutti vuoren korkeuden mittauksista saadut luvut nuoteiksi. Näin vuorijono noustessaan ja laskiessaan alkoi soida. Karjalan myyttejä Joan Fontcuberta on valokuvannut ja pitänyt kymmenen vuoden aikana useita näyttelyitä ympäri maailmaa, muun muassa Pariisissa, New Yorkissa ja Lontoossa. Hänen tapanaan on kuvata näyttely siinä maassa, jossa se pidetään. Suomeen Fontcuberta tuli ensimmäisen kerran viime kesäkuussa, jolloin hän kiersi Karjalassa valokuvaamassa Luomossa esittämiään kuvia. "Löysin Suomesta paljon myyttejä Varjojen luostarin kuviin. Olen lukenut hieman Kalevalaanne, mutta kuvissani en käytä Kalevalan tarinoita, kaikki myytit tulevat omasta mielikuvituksestani." Fontcuberta on myös julkaissut useita valokuvateoksia sekä alan aikakauslehteä. Hän opettaa valokuvausta ja viestintää Barcelonassa. Lisäksi hän toimii Euroopan suurimpiin kuuluvan valokuvafestivaalin Arlesin taiteellisena johtajana. Näyttelyyn ottamissaan kuvissa Fontcuberta ei esiinny omalla nimellään, vaan muuttaa itsensä esimerkiksi munkki Nikolaukseksi. Hän on seisoo kuitenkin myös itseironiansa takana, sillä Fontcubertan mielestä kaikki on loppujen lopuksi vain manipulaatiota. Tekti ja kuva: ULLA LIPSANEN
11 T a v a r a a j a n peilaa Muutaman hengen kulttuurija taideopiskelijatestiryhmä kiersi Habitare 95sisustusmessujen näyttelyosastoja etsimässä visuaalisesti kiinnostavia ja ajan henkeä parhaiten kuvaavia esineitä. Testiryhmä asennoltani siten, että "pelkkä sydämensivistys" si välttämättä olekaan enää lapsen paras savara: ryhmä kirmasi reilusti materian perässä ja riemuitsi sen antamista ajan hengem viitteistä. Lisäksi testaajat halusivat piakonomaisesti tietää, mitä mikäkin tuotte maksaa (raha= ajan renki) ja miten näitä tuotteita voi hankkia opintotuella. Esioletuksena oli, että yhden kuukauden opintotuella (1540 mk) ei saa juuri mitään messutavaraa, lukuun ottamatta karamellimyyjien tuoretta lakritsia. Aavistus osoittautui oikeaksi. Siksi ryhmän oli muutettava katsomisstrategiaa ja laskettava, kuinka monen kuukauden opintorahalla tavara irtoaisi. Zeitgeist: sikaekspressionismi Kulttuurikeskusteluissa on sivuttu taasen Zeitgeistteemaa. Zeitgeistin (ajan henki) pitäisi ilmetä esimerkiksi kulttuurituotteissa, taiteissa ja tieteissä. Se lymyilee arvostuksissa, jotka ilmenevät eri tavoin inhimillisessä toiminnassa. Näin ollen ajan hengen puuskauksia pitäisi löytyä myös sisustustuotteen materiasta ja ideasta. Ihan viimeisimpien akateemisten (!) henkäysten mukaan kiintoisimpia aikaamme kuvaavia ominaisuuksia ovat lainaus (mm. lainojen ja intertekstuaalisten ja -materiaalisten vihjeiden / viitteiden epäilyttävä käyttö), tekaisu (olemattomien tehtailu) ja vanhanaikainen (klassinen) valehtelu. Habitaretestiryhmä omistautui siis näiden ajalle tyypillisten ominaisuuksien etsiskelyille materiasta. Sisustusja muotoilumaailmassa on valiteltu vuosikaudet muotoilun olevan kriisissä. Ammattilehdistöä on leimannut seisova ilma, sillä uuteen puhalteluun ei ole oikein uskottu. Nyt puhaltelusta on ajan hengen mukaisesti sallittua kehittää oikein sikaekspressionistinen taiteenlaji (erityisesti malli Öhman). Tämän kypsän sikaekspressionismin ihanteiden täyttymänä voidaan pitää tuotetta, jota ei ole, ja jonka on julkaisssut taho, jota ei ole. Luonnollisesti täyssikaekspressionistinen (TSE) tuote pohjautuu materiaaliin, jota ei ole. Valitettavasti testiryhmä ei törmännyt TSE -tuotteisiin Habitaressa, sillä messujen rajoituksena on juuri materiaan piintyminen ja näkyvän näyttäminen. Testiryhmä laski hintoja Ainoastaan huonekaluvalmistaja Askon osastolla saattoi aistia hienokseltaan muodinmukaisia tuulahduksia. Asko esitteli ensimmäistä kertaa myymättömiä yksittäiskappaleisia massamyyntihuonekalujaan. Liikkeen konsulentti-pentti sanoikin, että "näitä huonekaluja ei vielä ole myymälöissä, nämä ovat toistaiseksi yksittäiskappaleita, mutta otamme nämä massatuotantoon lähiaikoina." Kauneimmat esineet maksoivat tällä osastolla noin meljä opintotukea ja olivat joko ikivanhaa tuotantoa tai toistaiseksi tuottamattomia tuotteita. Sellgrenin tekstiiliosaston uutta kaunista huonekalukangasta saisi opiskelijan kuukausituloilla noin neljä metriä. Messutestiryhmä pyysi kankaasta koepalan kotiin värivertailua varten. Sitä ei annettu, koska kyseessä oh "niin uusi kangas, ettei sitä ole mukana kuin yksi tilkku", kuten konsulentti sanoi. Jos opiskelija saa schlaagin siksi, että empii kyseisen keisarinkankaan sävyjen sopivuutta muuhun opiskelija-asuntosisustukseensa, niin miettiköön tuoliinsa ensin (orimattilalaista) metaverhoilua. IDO esitteli uuden lähes olemattoman tuotteen, jonka tarkoitusta konTeksti: MINNA LAUKKANEN Kuvat: ISMO NURMI sulenttipari kysyttäessä epätoivoisesti etsi. Kyseessä oli muovikuplalla peitetty vessanpönttö, jonka käyttäjä ei kuulemma kuluta lainkaan vessapaperia. Konsulentin kertomaa: "Käyttäjä-kuluttaja istuutuu alas, muovikuplaa ei silloin tietenkään ole tässä päällä, asioi tarvittavansa ja kas, painaa tätä nappia (sukupuolinappia, jossa miehen/naisen kuva rinnakkain) ja saa hm... toivomansa huuhtelun eikä paperia tarvita." Testiryhmä tivaa, miksi saniteettikalusteen graafien pitää olla sukupuolittuneita ja itse masiina tietokonekäyttöinen ja sen käyttöliittymä vaikeasti hallittava. /'IIP rl" Kaivurilamppu. "Kyllä tälle on varmaan ajateltu joku kohdeyleisökin, kun tämä on kerran valmistettu. Tässä on vissiin mietitty nyt niitä strategisia sukupuolieroja. Jaa-a, kukahan tätä nyt tarvitsisi? No eikös sairaalassa voisi laittaa huonokuntoisen potilaan tähän ja kone hoitaa loput?" Totta, testiryhmä hoksaakin, että tässä on ajateltu kauniisti nykyistä hoitohenkilökuntapulaa: potilas pöntölle ja hoitsu sillä aikaa vaikka kanttiiniin. Opiskelijalle kaivinkonelamppu Suomen Halogeenivalaistustukun osastolta testiryhmä tekee hupaisan löydön, sillä Karbovv Industriesin valmistama lapsellisen ihana kaivinkonelamppu maksaa vain hiukan yli 35,3 prosenttia kuukausittaisesta opintotuesta. Parin lampun oston jälkeen jää vielä rahaa tonnikalaan. Kortepohjastakin saa käyttöönsä hehkulampun hinnalla lampun, joka tosin ei Ole yhtä vinkeä. Bang & Olufsenin osastolla nuoret miehet kuuntelevat himokkaasti kaiuttimista ääniä. Testiryhmä havaitsee särmää esittelylaitteen kovaäänisestä, jota B&O-esittelylehtinen kuvaa '"'taideteoksen veroisiksi". Nyrpeä konsulentti ei riemastu testiryhmän kysymyksistä, jotka koskevat äänen aluskasvillisuutta, sillä onhan kyseessä noin kahdeksan opintotuen arvoinen hankinta. Testiryhmä huomauttaa lopulta (huumorimielellä) kireälle konsulentille, että mikäli ämyreiden ääni on epäpuhdas se ei tietenkään johdu laitteistosta. Konsulentti tyytyy roolinvaihtoon: hänestä tulee hetkeksi ovelan testiryhmän manipuloima. Hän ei kuitenkaan sentään yritä ostaa itseltään stereolaitteistoa. Gollan tekemän ankanjalkawcpaperitelineen saisi 1,2 prosentilla opintotuesta. Halpa, saattaa joku ajatella. Toisaalta joka asunnossa on kiinteänä kalusteena kyseinen tarvike. Kohdeyleisö: vain kauneudenjanoinen taidekasvattaja lankeaisi tällaiseen esineeseen. "Kultainen kädenpuristus". Noin 20 opintotukea. Habitare-messut Helsingissä 12.-17.9.1995
12 e l o k u v a Länsimaiden perikato Elokuva-arkiston syyskauden esitykset jatkuvat Jean-Luc Godardin ohjaamalla road moviella Viikonloppu (Ranska 1967), joka nähdään poikkeuksellisesti perjanf ji/ia 13.lokakuuta. Viikonloppu kertoo toisiaan vihaavasta ja materiaa rakastavasta pariisilaisavioparista, joka Starttaa automatkalle anoppilaan. Porvärispariskunnan pikataival pitkin ruuhkaisia, palavien autonromujen ja veristen ihmisruumiiden reunustamia moottori-teitä päättyy ikävällä tavalla nokkakolariin. Pariskunta tosin selviää onnettomuudesta hengissä, mutta vain päätyäkseen metsissä lymyilevien, ryöstelyllä ja kannibalismilla elävien maolaississien vangiksi. Viikonloppu kuuluu ranskalaisen elokuvan uuden aallon keskeisiin teoksiin. Se on Godardin mustan huumorin ryydittämä satiiri luhistuvasta länsimaisesta kulutusyhteiskunnasta. Salonkikelpoisesta kritiikistä ja niin sanotusta hyvästä mausta piittaamattoman ohjaajan näkemyksen mukaan hurmeiset kuolonkolarit, raiskaukset ja ruumiinryöstöt ovat oleellinen osa modernia vapaaajan viettoa. Keskiviikkona 18. lokakuuta on vuorossa Stephen Frearsin ohjaama moderni film noir -elokuva Huijarit (Yhdysvallat 1990), joka pohjautuu Jirri Thompsonin kyyniseen pulp -roHuijarit on kolmiodraama, jonka kaikki henkilöt ovat petoksen ammattilaisia. Lilly (Anjelica Huston) on teräksinen huijarimamma, joka vuosien eron jälkeen tapaa samalle alalle hakeutuneen poikansa Royn (John Cusack) ja tämän uuden rakastajattaren Myran (Anette Bening). Godardin mustan huumorin ryydittämä satiiri Viikonloppu on yksi ranskalaisen uuden aallon keskeisimpiä teoksia. Kolmikon kohdatessa heidän keskinäiset, perverssejäkin piirteitä saavat seksuaaliset jännitteensä nousevat pintaan; seurauksena on hyväksikäyttöä, petoksia ja murhia. Huijareiden tiiviin tunnelman luomisessa on keskeisenä tekijänä elokuvan kaksi vahvaa femme fatale hahmoa. Huston ja Bening ovat näissä rooleissa parhaimmillaan. Näytökset kaupunginkirjaston Minnansalissa alkaen kello 18.00. k i r j a t Psykoanalyysia ja lyhytterapiaa Ihan rehellisesti, Anja Kaurasen Pelon maantiede on räväkkä potku munille. Turha sitä on muuksi muuttaa. Se on hyvä esimerkki siitä, että "kirjoittaja voi olla kuollut", mutta hänen sukupuolensa jää elämään tekstissä. Pelon maantiede antaa varmasti naisille aivan muuta kuin miehille. Kirjaan on reagoitu poikkeuksellisen voimakkaasti (kustantaja varmasti myhäilee). Tekstit liikkuvat niin aroilla alueilla, että sitä on ollut vaikea hyväksyä fiktioksi. Miehiä kiduttavat ja tappavat korkeasti koulutetut naiset ovat kaunokirjallisuudessa rajua kamaa. Kirjan arvostelu tuo mieleen jeesustelevat puheet ympäristöliikkeiden tempauksista: "Kyllä ympäristönsuojelu on hyvä asia, mutta ne käyttävät vääriä keinoja sinänsä hyväksyttävien päämäärien saavuttamiseksi." Mutta niin ympäristönsuojelijoilta kuin tasa-arvon tavoittelijoilta alkavat olla keinot vähissä. "Naiskirjallisuuden miehentappofantasiat tuskin kuitenkaan ovat kovin suureksi hyödyksi, vaikka ne saattavat miehensä alla makaavaa halutonta naista ehkä ilahduttaakin." (J.P.Roos HS 9.9.95) Lukijalle Pelon maantiede on raskas, varsinkin alussa. On kuin tenttikirjaa lukisi. Kirja ei tahdo edetä. Sivistysja slangisanakirjoja pitää selata. Loppua kohden teksti alkaa keriytyä yhteen ja kirja alkaa viedä mennessään. Tieteellisen feminismin lisäksi Kauranen tekee mukavan kurkkauksen pintaintellektuellien lähihistoriaan. Ehkä vähän virnuillenkin. Kauranen kelaa tekstissään kertojaminän lapsuutta ja nuoruutta psykoanalyyttisin keinoin (paradoksaalista sinänsä: monet tasa-arvotutkijat pitävät psykoanalyysia yhtenä nykyaikaisen sukupuolisorron peruselementtinä). Ratkaisuja ei haeta, selityksiä ei anneta, ne jäävät lukijan oman päättelykyvyn varaan. Kasvoille lyöty Matti Mäkelän uusi esseekokoelma kaksi vaimoa on julkisuudessa käsitelty vastaukseksi Pelon maantieteelle. Sitä se ei ole. Mäkelä kirjoittaa tyylilleen uskollisesti tiukkaa ja pohdiskelevaa tekstiä. Ratkaisuun pääseminen on keskeistä hänen pohdinnoilleen. "Harvoin minusta tuntuu kirjan luettuani siltä kuin olisi lyöty kasvoille", kirjoittaa Suvi Ahola Mäkelän kirjasta Helsingin Sanomissa. Jotain yhteistä Anja Kauraseen sentään löytyi: tämänkin lukeminen on voimakkaasti sukupuolisidonnaista. Ja pakko myöntää, että iloinen nauru pulppusi sisimmästäni Mäkelää lukiessani. Mäkelä käsittelee teoksessaan toki muutakin kuin tasa-arvoa. Sukupuoliroolit kirjallisuudessa ovat kuitenkin tämän syksyn virallinen puheenaihe. "Joka talossa on pieni, rempallaan oleva paikka, lyhyesti remppa, se on kitisevä sarana, ovi, joka ei mene kunnolla kiinni, lonksuva kattilankorva, paikka, joka Hiottaa rumasti. Joka kerran, kun paikkaa tai esinettä käytetään, remppa käy mielessä. Tässä vaiheessa ihmiset talossa jakautuvat. Toiset, useimmiten miehet, ajattelevat ohimennen, että tuokin pitäisi korjata. Toiset, useimmiten naiset, sanovat sen joka kerta ääneen." (Katkelma Mäkelän esseestä Pieni remppa) Naurattiko, tuntuiko tutulta. Ps. Olen pahoillani, jos olen lainannut näissä arvosteluissa jonkun muun tekstiä, ajatuksia tai sukupuolta. A K I HYÖDYNMAA Elama mattaa, Dolores mättää takaisin Dolores Claiborne ohj. Taylor Hackford, pääosissa Kathy Bates, Jennifer Jason-Leigh, Christopher Plummer. Esitetään Fantasiassa. Kas, juuri kun ehdin haukkua koko nykyisen elokuvateollisuuden, esiin pullahtaakin aivan katsottava viimevuotinen tuote. Dolores Claiborne lienee Hiin sanottuja pieniä suuria elokuvia saitiaan tapaan kuin Mel Gibsonin Kasvototi fflies kunnon tarina, ei järisyttäviä efektejä, kesto teatterissa pari viikkoa. Taylor Hackfordin ohjaama ja Kathy Batesin tähdittämä filmi perustuu Stephen Kingin teokseen. Näillä eväin mieleen juolahtaa tietenkin Piina (Misery), mutta siinä kun Piinan katsominen tosiaan ahdisti, Dolores päästää katsojan vähemmillä verenpaineen muutoksilla. Kaksijakoisuus (ihmissuhteiden historian ja kuolemantapausten setviminen) voisi olla filmin heikkouskin, mutta teos on ehjä ja kestää sisältämänsä painotukset. Juonesta ei voi puhua juuri mitään ilman spoilereita. Dolores Claibornen epäillään tappaneen entisen työnantajansa. Nappeja ja viskiä vuorotahtiin kiskova Doloresin journalistitytär (Jennifer Jason-Leigh) ajaa New Yorkista tuppukylään katsomaan mikä on meininki. Harvakseltaan on tullut käytyäkin, viimeksi 15 vuotta aiemmin. Christopher Plummerin esittämä vanha etsivä John Mackey on itsepäinen häärä. Etsivän vakaa tavoite on selvittää tasan sata prosenttia eteensä tulevista murhatapauksista, mutta Dolores on kantona kaskessa jo toistamiseen. Mackeyn aivoitusten mukaan Dolores pääsi livahtamaan aviomiehensä murhastakin, joten johan on hitto, jos ei sellin ovi kolise tällä kertaa. Doloresin journalistityttärelle (Jennifer Jason-Leigh) maistuu viski. Takaumia ja nykyhetkeä Tämä hyvässä mielessä vanhanaikainen filmi rakentuu runsaiden takaumien ja nykyhetken kuvauksen vuorottelulle. Samalla tulee esiteltyä pienessä mittakaavassa kameraja meikkitaiteen ihmeitä. Ei-niin-kaunis Kathy Bates on tosiaan saatu näyttämään suhteellisen freesiltä oranssiin ja keltaiseen sävytetyissä takaumajaksoissa. Nykypäivän Dolores on saatu aikaan sinisellä sävyllä, vaatteilla sekä hiuksia ja kasvoja käsittelemällä. Sama rääväsuu, mutta kaksikymmentä vuotta vanhempana. Ammattitaidolla tehdystä draamasta jäi oikein hyvä mieli. Edes loppua ei pehmoiltu piloille, vaikka vaarallisen lähelle päästiinkin. Hackfordin muita ohjaustöitä ovat muun muassa Upseeri ja herrasmies (1982) ja Hail! Hail! Rock'n*Roll (1987) , La Bambaan (1987) hän sekaantui tuottajana mikä ei tietenkään kerro mitään Dolores Claibornesta. ANNA ARSNIVA
13 MflSE ^Phalbncfer TIETOKONE TOIMITUKSEN VALINTA 5/94,10/94,12/94 PENTIUM 75 7500,PENTIUM 90 8200,PENTIUM100 8900,PENTIUM120 9900,PENTIUM133 10900,' 486DX4-100 6200,OPTIOT: Dos 6.22 + Wln 3.11 570,Windows 95 FIN CD 550,Endeavor emolevy 550,IBMtRAM 1580,18MtRAM486 1540,32M1RAM 4310,32MtRAM486 4310,850Mt kiintolevy 230,1Qt kiintolevy 450,DiamondStealth64 1Mbdram 340.Diamond Stealth 64 2Mb dram 820,Itaimond Stealth 84 2Mb Vrarn 1210,.Aurra MJIenium 2Mb Wram 1860,PERUSKOKOONPANO: 256Kt välimuisti SMtRAM 540Mt kiintolevy 3,5* 1.44Mt levykeasema 1 Vt PCI-näytönohjain 4 x PCI IDE-ohjain 2 x sarjaportti (16650) kirjoitinportti 14" SVGA monitori Key Tronic näppäimistö + hiiri OPTIOT: 15" Svga Huyndai 500,15' Svga MTS-8584 740,17" Svga MTS-9784 2800,17" Svga NOKIA 447V 3410,17" Svga NOKIA 447X 5570,SB 16VE äänikortti 550,SBAVVE 32 VE äänikortti 1150,Gravis Ultrasound Max 1150,Mltsuml FX-400 Cd-rom 800,UMAX tupianop. CD-ROM 380,VVell 14400Bps taxmodeem I 550,Wa!l 2B800Bps faxmodeerpl 1190,VVell 28800Bps faxmodeemi uik.1350,MIKROCESTER OY Voionmaankatu 6,40700 atovaakytä Puhelin:(941)611000 Fax:(941)611486 B-KURSSI alk. 3 T O O # PAIKKOJA RAJOITETUSTI ifiy_ Ajokoulu V^Seminaarinkatu 19 J k l . P u h . 615 736 3 v. / M i d a r e O K m u u t t a n u t A h j o k a t u 12:een Olet ajan hermolla kun se on käsillä! Osta matkapuhelin luotettavalta taholta, nyt huippuedullisesti M O K I A lOl NMT 900 Edullisin puhe linliittymä on Telen NMT GSM. NMT-SYYSTARJOUS: NMT-liittymä-vastaaja ja kuuluvuuskartta mk MOKIA CITYMIDARE \ . PALVELEE YDIN-^SI KESKUSTASSA KAUPPAKULMASSA. • "Tl N M T O S M ..3. AiidareOK A h j o k a t u 12 J y v ä s k y l ä , p u h . (941) 4499500 A r k . 9-17.30, la 10-14 Tecliiiics Soittamisen uusi niksi <Optikulma JYVÄSKESKUS, II KERROS MA-PE KLO 10-18 LA 10-14 Silmiesi parhaaksi, Sinua palveleva optikkoliike LAATU KANNATTAA AINA! Hinnat alk. 3.950,JYVÄS-APTEEKKI Keskussairaalantie 20, 40620 Jyväskylä puh. 211 240, 211 620 VOIONMAANKADUN SIVUAPTEEKKI Voionmaankatu 30, 40700 Jyväskylä puh. 211 305 Sr J Y V Ä S K Y L Ä N KESÄYLIOPISTO KURSSEILLE KESÄYLIOPISTOON! Gerontologian ajankohtaispäivät: Luopumisen kriisit ja saattohoito Ajankohta 19.-20.10.1995 Hinta 600 mk/ 100 mk Ikyo:n j a JY:n opiskelijat Englishfor Meetings and Discussions Ajankohta 23.-27.10.1995 Hinta 800 mk AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Valo-ja äänisuunnittelu (TeaK/tkk) Ajankohta 24.-25.11. ja 8.-9.12.1995 Hinta 400 mk/ 200 mk JY:n opiskelijat Lisäksi järjestetään vuoden 1996 alussa yo-kirjoituksiin valmistautuville abiturienteille preppauskursseja (englanti, matematiikka, ruotsi)! Tiedustelut, esitetilaukset ja ilmoittautumiset: Jyväskylän kesäyliopisto, puh. (941) 603 722 ja 603 723/Avoin. fax (941) 603 621 LAADUKAS MULTIMEDIAPAKETTI kotiin • kouluun • konttoriin -SoundBlaster 16 1 4 " SVGA MS hiiri + matto MS Works 3.0 SF IBM aptiva 2144-921MM i486DX4/100 MHz 4x nopeuksinen 8 MB 540 MB 3,5" P C DOS 7.0, Win 3.1 Nelinopeuksinen CD-ROM, SoundBlaster 16-äänikortti, stereokaiuttimet sekä runsaasti Multimedia-ohjelmia Aptivan tukipalvelut Helpware ilmainen puhelintuki IBM PC -malliston kaikkien mallien hinnat ovat nyt uudella edullisella tasolla. Esimerkiksi tämä IBM PC Pentium kokoonpano: IBM PC 330 Pentium 75 • Pentium 75 MHz • keskusmuisti 8 MB • umpilevy 540 MB • 14" SVGA-näytin Mustesuihkutulostin C A N O N BJ 200 ex w _ m\. arkinsyöttölaite I I I l O i f cltC 1 JHk\" • tarkkuus 720 x 360 1 295,Gummefuksenkatu 9 PL 445,40101 Jyväskylä (g) 941-214 517 fax. 941-214418 • Se on koroltaan edullisempi kuin taualllset lainat. • Takaisinmaksu alkaa yleensä uasta 2 uuoden kuluttua opintojen päättymisestä. • Lainan takaisinmaksuaika on noin 2 x opiskeluaika. • Lainalla on ualtion takaus. Kysy opintolainaa. Osuuspankista. djp KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI PIZZAA!!! LOUNASPIZZA 2 täytteettä PÄIVÄN PIZZA 3 täytteellä klol5|älkeen 30,AKUJA MAAILMALTA! PASTA-LOUNAS ark. 11-15 SEISOMAPOYDÄSTA kahdenlaista PASTAA niin paljon kuin vatsa jaksaa! TEX-MEX MARKET la-su 12-16 TÄYTÄ TORTILLA JA TACO KANA POSSU-tai CHILI CONCARNEtäytteellä! MAKUJA MAAILMALTA NYT S0HWIN SEISOMAPÖYDÄSTi PERJANTAI-PIRISTE T A C O N A C O P Ö Y D Ä S T Ä PERJANTAISIN k l o 16-19 Täytä TACOSI kasvis-papu-, taijauhellhatäytteelläJA DIPPAILE NACHOKSIAI ^ Vaasank. 21 p. 615 564 NKS GOD, IT*S FRIDAY! P E R J A N T A I S I N H U R J A T K Y M P P I I L L A T RENTUKASSAI KOKOILLAN KYMPILLÄ! • SÄÄSTÖKEKKI «SIIDERI • LONKERO • VALKKARI • SNAPSIT HARD NIGHTS LIGHT PRICES J O K A I L T A SAXSTOKEKKI •'VALKKARI • SIIDERI •SNAPSIT M U DRINKS • BEER • R0CK'N ROLL 9950,Hanki nyt harrastus josta on iloa koko perheelle vuosiksi eteenpäin. Mallistosta löytyy sopiva soitin niin vasta-alkajalle kuin ammattilaiselle KORGs y n t e t i s a a t t o r i S U O S I K I T X 5 D R 4950,1/2-räkki Oiva, 8Mt PCM-ROM, A 1 ! äänisynteesi. 64-ääninen, 2 digitaalimultiefektiä, 100 Compi-soundia, 100 program-soundia + 128 GM-soundia, 16 Multitimbral, sisäänrakennettu MIDI Intertacetietokoneliitäntä, Q-base Lightsekvenssiohjelma PC:lle, Korg Sound Editoreditointiohjelma. I4S Interaktiivinen Workstation, 61 kosketinta, 6 Mt PCM-ROM, A1* äänisynteesi, 32-ääninen polyfonia, dynaaminen kokettimisto, After Touch, 2 digitaalimultiefektiä molemmissa 47 säädettävää efektiä. 128 programsoundia + 128 GM-soundia, 64 RAM muistipaikkaa omille soundeille, 48 valmista kompia + 4 RAM muistipaikkaa omille kompeille. 64 arrangementtia, sisäänrakennetut kaiuttimet, 10 Backing Sequense muistia, 16 Multitimbral, levyasema, sisäänrakennetut kaiuttimet, teho 2x 15 W, paino 18,5 kg X3 61kosk. 1 9 5 , X2 76kosk. 1 2 9 5 f cMefä TULE ja KOE SM-LIIGA TUNNELMA ARKISIN 18.30 LA—SU Tj ^ j (KORJAUS OPISKELIJAKALENTERIIN) OPISKELIJAN SEISOMAPAIKKALIPPU 3 m k
14 4, ° A R 3 \T O r4, ° A R 3 \T s T O r4, ° A R 3 \T s rMEPfflSTO Mephiston sauna-ilta Kortepohjan Btalon tilaussaunassa keskiviikkona 11.10. klo 18.30 alkaen. Tervetuloa! Syksyn muusta filosofissävytteisestä ohjelmasta kertoo laitoksen ilmoitustaulu aina ajallaan. AMNESTY Vetoomuskirjeiden laadinta 10.10 klo 18 Sepänaukion vapaa-aikakeskuksessa (Kyllikintie 1). Amnesty viikko 1622.10, jolloin Kehitysmaakaupasta saa Amnestyn tuotteita sekä informaatiota järjestöstä. Amnesty on Kehitysmaakaupassa 17.10 klo 14 lähtien 20.10 klo 14 asti aukioloaikoina ti-pe 11-17, la 10-14. EMILE RY Uudet (kuin myös vanhat) Kasopit, nyt on aika toimia. Tule Emilen seuraavaan kokoukseen Ruustinnaan 11.10. klo 12, halutessasi voit saada tiedotusvastaavan tittelin. 12.10. on luvassa uusien ilta-bileet, jota vietämme sankoin joukoin Lillukassa klo 19 lähtien. Fuksit ja vanhat rohkeasti mukaan! Kastajaiset ovat myös tulollaan, mutta ei siis tänä torstaina... Emilellä on sählyvuoro tiistaisin klo 20.15-21. Sinne tarvitaan pelaajia, joten ei kun mukaan . Mailoja on hankittu monta kipaletta, joten mailattomuus ei ole este pelaamiselle! Kasvatustieteen koulutuspäivät pidetään 910.11 täällä Jyväskylässä. Erilaisiin järjestelyihin tarvitaan vapaaehtoisia. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan! Jos haluat pysyä vauhdissa mukana, laita sähköpostiosoitteesi laitoksella olevaan postituslistaan niin tiedät missä mennään! JYT Ylioppilasteatterin toimisto avoinna ti ja to klo 12-14 Punatalolla (os. Kramsunkatu 10). Tulossa marraskuun alussa uusien kurssi, jolle oAetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 ilmaisusta kiinnostuavma aktiivista persoonallisuutta. Ilmoittautumisesta tälle kurssille kerrotaan lähempänä kyseistä ajankohtaa. Jos kiinnostaa, niin seuraile tätä pastaa ja Lozzin ilmoitustaulua. Syksyn näytelmän, KUNINGAS UBUN ensi-ilta lauantaina 28.10. Ohjaus: Snoopy Siren. Seuraavan kokouksen ajankohta löytyy Lozzin ilmoitustaululta. JOK Ensinnäkin kiitoksia kaikille Laiva Bosniaankeräykseen osallistuneille. Työpanoksenne mahdollisti onnistuneen keräyksen!Kiitokset myös tiistain vaali koulutukseen ja vaaliteemakeskusteluun osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa kohti vaaleja. Vaalivalokuvia otetaan 5.10 klo 14 Mattilanniemessä. Kokoonnutaan Mattilanniemen Arakennuksen edessä. Vaalijulisteet tehdään 9.10 klo 18 piiritoimistolla (Cygnaeuksenkatu 12 B 16). Muistakaa myös OLVIviesti 10.10 klo 17, jossa kilpailemme uunituoreet JOKKIpaidat päällä. Internetkoulutusta järjestetään 17.10 klo 18 ja 25.10 klo 18 ja paikkana on Mattilanniemi. Tarkempia tietoja asiasta myöhemmin. Sählyvvuorosta informoidaan myös myöhemmin. Lisätietoja toiminnasta antavat pj. Harri Kankaala p.607 829 tai hajuka @tukki.jyu.fi, sihteeri Jaana Ikola p.677 773 ja piiritoimisto p. 214 997. Sähköpostiosoitteemme on jokki@tukki.jyu.fi ja WWW ; sivun osoite on http://www.cs.jyu.fi/~ajm/jokki.html , joten ottakaa yhteyttä ja seuratkaa sähköpostia ja ilmoitustauluja. NUORSUOMALAISET Seuraava kokous 11.10 klo 18 Sohwilla. Aiheina mm. vuosikokouksen 1. päivä. Tulkaa paikalle, uudet ja vanhat. Edustajistovaaleista ja ehdokkuudesta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Mariin, p. 215 406 majota@tukki tai Siniin, ihsi le @ tukki. DEMARIOPISKELIJAT Seuraavan kerran kokoonnutaan yhteiseen saunailtaan Kortepohjan A-talon tilaussaunalle 6.10. klo 19 alkaen. Pistetään vauhtia edustajistovaalikamppailuun syömisen, juomisen ja saunomisen merkeissä. Omat saunakamppeet mukaan! Viikolla 41 otetaan osaa uusien opiskelijoiden korttien jakoon ja samalla viikolla suunnataan yhdessä poliittisten opiskelijajärjestöjen yhteiseen korkeakoulupoliittiseen seminaariin Tampereelle. Myöhemmin syksyllä on ohjelmassa valiokuntapäiviä ympäri Suomen, kunnallispäivät Tampereella ja pikkujoulut Joensuussa. Kaikissa meissä asuu pieni demariTervetuloa mukaan! Lisätietoja: Sari Rimmi p. 60 7378, Kaisu Heikkilä p. 60 7025, (hekama @tukki.jyu.fi). KAMERASEURA Sääntömääräistä sääntömääräisempi syyskokous Solmin kabinetissa 12.10. klo 18. Valitsemme uuden hallituksen tule ja vaikuta! Sovimme mustavalkovedostuskurssin ajasta sekä värivedostus ajankohdista. Nopeimmat ehtivät yökuvaamaan 5. 10, Sohwiklo22, ole siellä! Tulossa taitaa olla myös kuvien katselua, puhumista tutustumisen kera. Että sodommm vaan! Huom. Kuvakirmaan osaa ottaneet, otan osaa, kuvanne lojuu tykönäni, ja aion hankkiutua niistä eroon, soita pian: Tomi p. 645 723. Tästä numerosta myös infoa muustakin. KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT Opiskelijailtamme ovat tiistaisin klo 19. Puhujina ja aiheina ovat: 10.10. Anja ja Heimo Komulainen: Rakastamisen vaikeus läheisriippuvuuden monet kasvot. 17.10. Mauri Tervonen: Ristin teologia. 24.10. Paula Turpeinen: African celebration. Afrikkalainen ilta suomalaisille ja ulkomaalaisille, we speak English tonight! Aina keskiviikkoisin on pannu kuumana iltapäiväkahvien merkeissä klol4-16. Sunnuntaisin kokoontuu rukouspiiri klo 15. Muita tapahtumia on 8.10. klo 15 esirukouskoulutus sekä la 21.10. klo 19 nuorten aikuisten yhteysilta. Kaikki tämä tapahtuu Sanan Kulmassa, joka sijaitsee Vaasankadun ja Seminaarinkadun kulmassa, Sohwia vastapäätä; puh.610331. Odotamme innolla, että juuri sinä tulet mukaan toimintaamme! REKRYTOINTIPALVELU Rekrytointipalvelun tietokantaan ilmoittautuneet ilmoittakaa rekrytointipalveluun jos tietonne ovat muuttuneet. Rekisterimme ajan tasalla pysymisen varmistamiseksi siihen annetut tiedot passivoituvat automaattisesti 3 kuukauden välein. Muistakaa siis aktivoida tietonne määräajoin. Soitto rekrytointipalveluun riittää. Rekrytointipalvelun sähköpostilistan voi tilata osoitteesta jyrek@tukki.jyu.fi. Listalla on tietoa työnhausta, työpaikoista ym. Tietoa työnhausta on myös rekrytoinnin webbi-sivuilla http://www.jyu.fi/~jyrek/ Rekrytointipalvelu hall.rak. 2.krs, p. 601 084 ja 601 057. VASO Kaikki vasemmistoveriset ovat tervetulleita vasemmisto-opiskelijoiden kokoukseen Sohwille 10.10 klo 20. Suunnitelmissa on sekä vinkeätä (huvi) että asiallista (hyöty) toimintaa.Uusi veri on aina tervetullutta, varsinkin kun se on punaista. KORTEPOHJAN VAPAA-AIKATOIMIKUNTA I) Maanantaina 16.10. pääset testaamaan musiikkitietämyksesi MUSIIKKITIETOKILPAILUSSA Rentukassa. Paras biisien ja niiden esittäjien tunnistaja palkitaan! Tietokilpailua seuraavat voivat viihdyttää itseään Rentukan laajan seurapelivalikoiman parissa, sillä PELIT ovat vapaassa käytössä koko illan ajan. Lisäksi järjestetään liitokiekkokisa, mikäli ko. pelikone saadaan paikalle. Huomaa, että kaikkien illan aikana pelaamassa käyvien kesken arvotaan palkintoja! 2) Oletko innostunut SÄHLYN pelaamisesta? Tule silloin mukaan KVATin salivuorolle perjantaisin klo 17.1518 saliin UI Kampukselle. Salin avainta säilytetään vapaa-aikasihteerin toimistolla, josta jonkun pelaamaan menevän on kulloinkin muistettava ottaa se mukaan. Kannattaa siis kulkea Lillukan kautta. 3) LOGOJA KOTIVIINIK1LPAILUT ovat edelleen käynnissä. Ideoi siis KVATille oma tunnuskuva tai valmista maukas kotiviini ja tuo näyte + yhteystietosivapaa-aikasihteerille. Palkintoja on luvassa näistäkin kisoista. 4) KVAT laittaa joukkueen yo-liikunnan LENTOPALLOPUULAAKIIN, mikäli joukkue saadaan kokoon. Jos olet kiinnostunut pelaamaan sekasarjassa ilman liian suurta voitonhimoa, ilmoittaudu va-sihteerille viimeistään 10.10. Harjoitus vastustaja olisi jo tiedossa! 5) Kimppakyyti-, työja aputyövoimavälitys toimivat entiseen tapaan. KUMMAN LUJA Taas mennään metsään! Yövymme Toivakan korvessa metsästäjien ilona 7.-8.10. Lähtö Kortepohjasta noin klo 14. Ahkerien humanistien tultua tentistä (kukas kissan hännän nostaa...). 4.10. lähtijät kokoontuvat palaveeraamaan toimistolle. Jos et jostain syystä ilmoittautunut ajoissa, voit toki piipahtaa kysymässä vieläkö telttaan mahtuisi yksi hikinen retkeilijä. Kun käytännön järjestelyistä on sovittu suuntaamme Ilokiveen (tässä vaiheessa vielä suihkunraikkaana!). Tervehenkisen metsäelämän jälkeen on paheiden vuoro. Siis 10.10. osallistumme Olvi-Juoksuun ja jatkamme luonnollisesti Rentukassa. Juoksijajuopottelijat ilmoittautukaa Jupelle viimeistään 4.10. (p.60 7556 tai jokrju@tukki). Lisätietoja KuLun toiminnasta Annastiina p. 60 7542 tai annpuo@tukki ja Jouni p. 60 71 14 ja jmli@jytko. Jos jostain syystä haluat lähestyä koko kulupopulaa samalla ker^ taa osoite on kulu@tukki. OPISKELUALÄHETYS Haa, syksy on tullut, tule sinä Opikselle! Seuraavat opiskelijaillat vanhassa pappilassa Vapaudenk. 26 (torstaisin klo 18.30): 5.10. Jouni Turtiainen: Lapsena kastettu, 12.10. Timo Eskola: Fundamentalisti / konservatiivi / liberaali ja 19.10. Laulu-ja rukousilta. Raamattuklubi "opiskelijailta ilman ahdistavia leikkejä" maanantaisin klo 18.30 toimistolla Vapaudenk. 24 B eli Anne Takalan Raamattuopetusta. Samassa paikassa tiistaisin klo 16.30 päiväjuomat. Tule tiedustelemaan Raamattupiiriä tai muuten mukaan! FOKUS Syssy on lähtenyt käyntiin mukavasti. Fokuksella onkin tiedossa erittäin tapahtumarikas loppuvuosi, yhteisiä rientoja on luvassa mielin määrin, joten kannattaa olla kuulolla. Kokoustammekin jälleen maanantaina 9.10. kellon aikaan 19 ja tällä kertaa nuijitaan pöytä uudessa vastavihityssä YLIOPPILASTALOSSAMME, ruokailusalissa. Kokousaiheita ovat mm. ykkösten kauan odotetut kastajaiset eli fuksiaiset, juotavaan Olvi-viestiin valmistautuminen, Kauppakadun appro, Valtiotieteilijöiden Liiton illanvietto, kevään reissun suunnittelua ja muuta mukavaa purtavaa. Tuskin pääsee aika tulemaan pitkäksi... TERVETULOA! Tärkein kalenteriin merkittävistä päivämääristä on kuitenkin ehdottomasti 11.10. jolloin jokainen (osallistumispo voimassa!) uusi fokuslainen integroituu meidän vanhojen opiskelijoiden ylevään joukkoon kastetilaisuudessa (huom. nimenantotilaisuus!) todistaen läsnäolollaan kykynsä edustamaan ainejärjestöämme julkisesti tästä eteenpäin. Huomatkaa ykköset, että matkaan on syytä varata tietynlainen "varustus". Illan onnistuminen on taattu, kun taskustasi löytyy vitosen kolikko, kananmuna ja uimapuku. Siinä kaikki. Leikkimieltä ei kannata jättää kotiin... Seuratkaa tarkkaavaisesti ilmoitustaulua, jonne tulee tarkat ohjeet ja lähtöajat. Nähdään kokouksessa ja jutellaan lisää! Syysiloa kaikille! PUOLUE Puolueen lokakuu on varsin toiminnallinen, joten käykääpä tsekkaamassa ilmoitustaulumme. Ohjelmassa on mm. sähköpostikoulutus, valtiotieteilijöiden liiton esittelyjä bileet. Uusi, upea Puolueohjelma on ilmestynyt. Hae omasi Marjukalta. Syyskokous pidetään 17.10. Rentukan kabinetissa klo!9.Tervetuloa!!! PÖRSSI Kiitokset kaikille fuksiaisiin osallistuneille ja järjestäneille. Meno oli tuttuun tapaan varsin vauhdikasta! Vuosiju/iia on lähestymässä kovaa vauhtia. Päivä on lauantai 28.10 ja paikkana hotelli Laajavuori. Seuraavana aamuna on sillis akateemiseen tapaan jossain, vielä tuntemattomassa paikassa. POIKKITIETEELLISET haalaribileet on edellisenä tiistaina, eli 24.10 Ilokivessä. Tällä kertaa esiintyjänä on TOMMI LÄNTINEN ja meno taattua pörssin laatua. Seuratkaahan ilmoitustauluja ja hankkikaa lippunne ajoissa... DUMPPI 14.10 Aamusella on liikuntaa..eli luontopolku kävely Kanavuoren huipulle ja takaisin. Sieltä sitten urheilun pariin 12-16 välisenä ajanjaksona. Paikkana Hutunki, josta hien irti saatua saunomaan... Liikkumiseta puheenollen myös keilaturnaus järjestetään... k unhan se halli jostain löydetään! Syksyyn kuuluu myös sulkapalloturnaus, ilmoitustaulu tästäkin juoruaa enemmän. Excursiota ollaan myös järjestämässä, suuntana on hahmoteltu etelää tarkennettuna Helsinki. Antakaapa ideoita vierailu paikoista. Kokous on 17.10 Klo. 18 ja paikkana Hemingway. JYTK Edustajistovaalien ehdokasasettelu päättyy maanantaina 9.10, joten ehdokkuudesta kiinnostuneet ehtivät vietä ottaa yhteyttä. Kello 18 (ma 9.10) on kokous ja se pidetään piiritoimistolla (Aatoksen katu 8 E). Samalla järjestetään myös ehdokaskoulutus, joten kaikkien ehdokkaiden läsnäolo on tärkeää. 14.10 on Tuhatkunnan ja kepu-ja demarikollegoiden yhteinen seminaari Tampereella. 15.10 on Tuhatkunnan valtakunnallinen ehdokaskoulutus ja sekin on Tampereella. Osallistumista suositellaan ja matkakulut korvataan. Kaikesta voi kysellä ainakin Antilta p. 615 542 ja vaalipäälliköltämme Hjortin Johannalta p. 644 346. KUPL Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu seuraavan kerran 4.10. kello 16 Sohwilla, jonne kaikki sitoutumattomat edustajistovaaliehdokkuudesta kiinnostuneet ihmiset ovat enemmän kuin tervetulleita. Kuutin Jussi antaa puhelimitse lisää tietoa p. 211 490. KuPhn itsenäisyyspäivän vastaanotto tulee taas jne. Kaikki mukaan toimintaan ja vaaleihin. TOSINE Hyvää syksyn alkua ja jatkoa kaikille, erityisesti uusille lapsukaisillemme! Syksyn ensimmäinen virallinen tapahtuma ovatkin fuksiaiset, jotka järjestetään 9.10. alkaen kello 20 Ilokivessä. Lisää infoa on saatavissa ilmoitustaululta. Kaikki runsaslukuisina mukaan osallistumaan uusien tilojen ja fuksien sisäänajoon! Seuraavana päivänä t u rnattavaan Olvi-juoksuun on meiltä tulossa parikin joukkuetta, joten j?/ihin kuulumattomia kaivataan kannustusjoukoiksi raskaan ja. vaativan radan varrelle. RikJtoutuuko viimevuotinen Tosineen sijoitusennätys? EMMANUELLE CUNT Naisryhmä Emmanuelle Cunt laittaa potkua syksyn toimintaan keskiviikkona 11.10. yo-talolla kello 18.00. Puhutaan itsepuolustuskurssista, naisten elintilasta kaupungeissa, kirjauutuuksista jne. Tavataan yo-talon aulassa. Tarjolla teetä/kahvia ja kahvileipää. Lisätietoja pj. Katjalta p. 211 202. KOSA Saunaillassa tiistaina suunniteltiin ohjelmaa osakuntien yhteisiin bileisiin. Ne pidettäneen Raatikellarilla 24.10. alkaen klo 20. Olvi-viestin (10.10) joukkueesta puuttunee vielä yksi, joten jos olet tarpeeksi janoinen otapa yhteys Johannaan p:607444ja lakajo@tukki. Osakunnalla on tilaisuus esittäytyä Ilokiven monitoimitilassa 9.-13.10. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, käy paikanpäällä tai ota yhteys vaikkapa Kimiin, mekian@tukki tai Johannaan, vajoma@tukki ja p.607465. Syksyn aikana osakuntalaiset saanevat postia "osakuntalehden" muodossa, joten äläpä heitä kaikkia A4-lehdyköitä suoraan roskiin! PINK CLUB Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 18.30. Kristillinen piiri su klo 16.00. Puhelinpäivystys ke klo 19-21 (Muulloin infonauha). BILEET: Ilokivessä (Keskussairaalanne 2) klo 21-02.30, päivät: 7.10 (HUOM! EI 28.10.), 25.11, 16.12. Liput 25/35 mk. Osoite: Jyvässeudun SETA Pink Club ry, Yliopistonkatu 26, (PL 410), 40100 JKL, P. 3100 660, Email: pinkclub@seta.fi. WWW: http://www.cc.jyu.fi/-juhtolv/pink/.
16 Valmis maailmalle Sub-Urban Tribe: PURITY (Zen Garden) Helsingin grungeylpeys SubUrban Tribe alkaa tämän toisen albuminsa perusteella olla vientikunnossa. Bändin sointi on esikoiseen verrattuna jalostunut, ennen kaikkea akustisten elementtien mukaantuloa tervehtii ilolla. Biisimateriaali on tasaisen vahvaa, eikä tyylitaju petä edes pelkkien akustisten kitaroitten säestämällä Liquid Stairsilla, jolla bändi uhkarohkeasti liikkuu perinteisen heviballadin alueella, jolla meitä pahiten lienee kiduttanut Scorpions. Sub-CJrban-Tribe ehkä saa riman huojumaan kannattimillaan, mutta ei pudota. Purity on kansitaiteesta alkaen hävyttömän tyylikäs kokonaisuus, ja jos maailmanvalloitusmahdollisuuksia arvioi, ei homma voi kovin monesta seikasta kiikastaa edellyttäen tietysti, että tarpeellinen määrä sitä tärkeintä eli hyvää onnea osuu kohdalle. Yksi voi olla kunnon iskusävelmien puute, sillä vaikka levylle ei juuri turhaa biisiä ole päässyt ja ainakin Hungryn ja Idien ('Tm doing nothing, I'm doing fine" -säe tuntuu soivan pääkopassa loputtomiin) kertosäkeet runttautuvat takaraivoon kuin neljän tuuman naula, nousee vain Sub-Urban Triben raskassarjalainen rock on kansainvälistä tasoa. sinisävyjä hakeva Tin Can mestariteosluokkaan. Toinen jarru Sub-Urban-Triben urakehitykselle voi olla Jouni Markkasen laulusoundi, joka on kyllä vahva ja puhdas, mutta ei kovin personallinen. P E T R I HEIKKINEN Parempi kuin Suurlähettiläät l e v y t Limonadi Elohopea: TRUKILLA YLI VAIKEUKSIEN (Poko) Limonadi Elohopea tulee Turusta ja on lupaava orkesteri. Kun kitaristi-laulaja Tero-Petri Suovasen sävelet ja sanat yhdistyvät muuhun soitantaan, on koossa soppa, joka ainakin kotimaisittain on varsin omintakeinen. Toki tästä paistaa läpi, että seattlelaiset ja faithnomoret on kuunneltu, mutta myös jotain omaa on saatu syntymään. Sanoituksissa ja osin myös säveltunnelmissa Limonadi Elohopea kurkottaa A.W. Yrjänän ja CMX:n suuntaan. Suovanen on kuin shamaani-Yrjänän urbaanimpi pikkuveli. Kappaleista parhaiten toimivat singlenäkin ilmestynyt Magenta ja Neiti nahkahansikas sekä ennen kaikkea Taas mua pohjaan, jossa Petteri Eevan koskettinsoittimia käytetään kuten toivoisi, riffi on hypnoottinen. Muutoin kosketinosasto jää pahasti taustalle, sillä sen avulla bändin viisimiehisestä kokoonpanosta saisi enemmän irti, joten siltä osin poikien kannattaisi ehkä syventyä vielä tarkemmin Faith No Moren tarjoamaan esimerkistöön. Trukilla yli vaikeuksien ei missään nimessä ole kaikilta osiltaan tasapainossa eikä Limonadi Elohopea valmis bändi, mutta joka tapauksessa kaikki enteet viittaavat siihen suuntaan, ettei Trukilla yli vaikeuksien jää näitten turkulaispoikien viimeiseksi eikä leovimmaksi sanaksi. PETRI HEIKKINEN PERINTEISESTI PRO GRADUT E D U L L I S E S T I N O P E A S T I «Hki NSITOMO Rihto Ky Ala.<slnkätu 1-3, 4032-O JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 VUOKRAAMME TIETOKONEITA Mikroja PCstä Pentiumiin Oheislaitteita ja ohjelmia Kuljetusja tukipalvelut Kysy edullisia Tl CTA 949 546021 huoltopalÄ.T'7? fax (945) velujamme! Jxul ty 3480007 OPISKELIJAKORTILLA: * ALENNUSTA PÄÄSYLIPUISTA ennen klo 21.00 60% klo 21.00 jälkeen 40% Nyt on tanssitaito valttia siispä ilmaisille tanssikursseille keskiviikkoisin 18-20 PUKSE' KAIKU ^ka tiistai klo 18.3< .«eliö Jyväskylässä 97.7 M Vkkös-Dcitci TARJOUS JATKUU!!! PERHEPIZZAT 50,Sis. salaatin ja kahvin. Myös kotipakettiin. Kauppakatu 8 (ent. Pikku-Hurtti) . puh. 215 004 j Kauppakatu 7 40100 Jyväskylä Puh. 941 -617 788 Fax, 941 -217 772 MG Computers Peruskokoonpanossa: -8 MB RAM, 256c -540 MB Kiintolevy -Avance 1 MB PCI -3.5M.44MBLevykeas. ^DH4"Super-VGA -Minitornikotelo -Näppäimistö, Hiiri -Vuoden täystakuu -Tietokoneet -Tulostimet -Oheislaitteet -Mikroverkot -Ohjelmistot Pentium 75 MHz 90 MHz 100 MHz 120 MHz 7150,7990,8490,9750,2 HD Levykkeet 90 mk / 5 pkt JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 3 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. VÄINÖNKATU 9, P. 214 4 4 4 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KOHTEPOHJAN PAHTURP Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme "From Oldies to Latest Hits" 2 1 4 * * • < * vjSf* Musiikki on h Kitarat Ja vahvistimet, rummut,viulu t.pul tiyv. ihaMntet, ä harrastus .nuotit, koske ttimet, tarvikkeet.. iMiisaJÄssLfl Puistokatu 5 40100 jyväskylä 620455 fax:610550 Nuotit.Koulut.Teoriakirjat... ark:ll-18 la: 10-14 Aren aukio 211355