• 9$^ JYLKKARI Jyväskylän ylioppilaslehti No 11 2 1 . 1 . 1 9 9 3 3 3 . vuosikerta NUMEROT 51 8 1 VIHREÄT EDUSTAJISTOVAALIT 2.-3.11. XL K §SSS^S;SjS^^^^^:^ • « s y • B n m K m H B §:;..;•: ; : |P;' ! '*||^gI ^^pk ^ S i h , i-Stav&eMf?» H " fiPiiQ TELEVISIO VAALIT STILLER • m p i :fi; 1 4 §1111 m a
• 2 Säästökirveen hamara iskee yliopistoon Valtion säästöt iskevät täydellä voimallaan yliopistoon ensi vuonna. Yliopiston johto esitteli linjauksiaan viikko sitten. Tämä on oikeaa avointa politiikkaa: juuri siksi tilaisuudessa ei syntynyt paniikkia, vaikka kaikki tietävät että kirves iskee hamarapuolella. Helsingin yliopisto on ratkaissut säästöt kertalomautuksella. Tämä linjaus uskoo siihen, että hyvät ajat palaavat ja minkään ei tarvitse muuttua. Helsingin kauppakorkeakoulu taas irtisanoo väkeä rajusti yritysmaailman tyyliin. Kauppatieteilijät uskovat huonojen aikojen jatkuvan. Jyväskylän yliopisto lomauttaa, vähentää väkeä "luonnollisen poistuman" kautta, karsii tuntiopetusta ja etsii aktiivisesti säästökohteita sekä uusia tulonlähteitä. Strategiana on siis pyrkimys etsiä laman niukkuuden kautta uusia mahdollisuuksia ja samalla varustautua pahimman varalle. Säästöjen takia pidetyn tiedotustilaisuuden henki oli kummallinen. Ruikutuksia ei juuri kuulunut Keskustelussa heitettiin vaatimuksia opetustapojen muutoksista sanankäänteillä, joita minä ja muut ylioppilaskunnan edustajat olemc toistelleet vuosia. Hämmästyttävyyden kummastusta edusti luottamushenkilö, joka vaati irtisanomisia jo tänä vuonna yli 60-vuotiaille. Sosialistinen rakennustyö etenee Tilaisuuden henkeä voi kuvata lievästi innostuneeksi tyyliin "mitähän uutta laman varjolla keksitäänkään..." Suuri ansio tunnelmasta kuuluu rehtori Aino Salliselle, jonka puhetaidot säästöjen ja irtisanomisten kauppaamisessa ovat todella tarpeen. Toisaalta tulee väistämättä mieleen, että lama tekee yliopistolle hyvää. Kirjailija Paavo Haavikkoa vapaasti mukaillen: Kun rahat loppuvat, alkaa ajattelu. Talouspäällikkö Alpo Reinikka väläytti listaa mahdollisista yliopiston tulonlähteistä. Yliopiston johdon täytyy muistaa pitää näpit irti opiskelijan kukkarosta! Esimerkiksi lukukausimaksut on poistettava listoilta! Opiskelijoita voidaan myös käyttää opetuksessa, ainakin sen verran että opetuskokemusa kertyy. Sillä on kuitenkin rajansa, jonka jälkeen pitää saada mielikuvitusmaailman tuotteiden eli opintoviikkojen sijasta fyffeä. Säästösuunnitelmissa lomautuksia on suunniteltu noin 20 päiväksi. Jos leikkaukset eivät onnistu muuten, on syytä vaatia lisää lomautuksia. Kesälle ja joulun tienoille sijoitettuna ne eivät tuhoa yliopistoa, ja pienentävät käteen jäävää rahaa vain hieman. Jouni Vauhkonen Ylioppilaskunnan taloutta on hoidettu nyt pari vuotta kuin sosialistista taloutta. Kaikki tähtää yhden ainoan Baabelin tornin rakentamiseen, ylioppilastalon peruskorjaukseen ja laajentamiseen. Tämä on ollut tietoinen linjaus ja ylioppilaskunnan omaisuuden hoidon kannalta kannalta oikein. Lama on kuitenkin tuonut valtiontalouden säästöt kyrsänä opiskelijan pöydälle. Ylioppilastalon remontti on juuttunut herraties kuinka kauaksi aikaa kaupungin elimiin. Tässä tilanteessa ei ole enää oikein kaataa kaikkea irti saatavaa rahaa talonrakennukseen. Esimerkiksi ylioppilaskunnan sihteereiden puolipäiväistäminen tilanteessa, jossa tehtävät ja ongelmat kasvavat, on osoittautunut huonoksi. Samoin leikkaukset Jylkkäristä ovat olleet tuhoisia, mutta lehti sentään vielä ilmestyy. Sihteerit tulee palauttaa kokopäiväisiksi. Lehteen pitää satsata tuhovuosien jälkeen. Esimerkiksi siviilipalvelusmiehet ovat halpa ratkaisu tuoda työvoimaa talolle. Muutama kymppitonni tai satatuhatta markkaa ei kaada taloremonttia. Tarvittaessa talo on uskallettava laittaa kokonaan kiinni. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ Saatana saapui Jyväskylään Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas ja läheltäkin ehkä. Ja lähellähän ovat lähimmäiset, jotka Luoja loi omaksi kuvakseen. Lähellämme ovat myös ne keskisuomalaiset Kristillisen liiton valtuutetut, jotka haluavat kieltää kirjastoista Herra Vihtahousua käsittelevät teokset. Saatanan palvonnan pelossa nämä saatanan Pavlovat kuolaavat joka kerta sanan 'saatana' kirjan sivulla nähdessään. Kristilliset lukevat Stephen Kingiä kuin piru Raamattua. Tällaisista kirjavainoista kuullessaan tulee miettineeksi, eikö aikuisilla ihmisillä todellakaan ole parempaa tekemistä? Kristilliseen kasvatukseen tuntuu kuuluvan se, että lamasta huolimatta nämä puhdasotsaiset viis veisaavat (säkeistöt 2 ja 3) todellisista ongelmista. Kirkonkin vastaus lamaan on valitus kiinteistöveron kovasta kohtelusta ja keskustelu siitä, saavatko homot olla sillai. Soittaisivat vaikka Kankaanniemen henki ystävälle, jos eivät keksi parempaa tekemistä. Tai lukisivat näitä saatanallisia säkeitä väärin päin, niin jokainen 'saatana' olisi 'Ana taas'. Tiedättekö voiko kansantaloustieteen professorin nimikkeitä ostaa vai pitääkö tätä virkaa varten muka erikseen osoittaa kyvykkyytensä? Tukkapää epäilee vahvasti, että titteliä jaetaan jostain instanssista valtion virastossa suoritettavana virka-aikana. Tämä vahva epäilys heräsi Tukkapään luettua jyväskyläläisen kansantaloustieteen professori ja ex-rehtori Antti Tanskasen 'mietelmiä' suomalaisen laman syistä. Päästetäänpä Antti itse irti: -En näe mitään loogista syytä, miksi Suomessa pitäisi olla paljon työttömiä. Jos ongelmaa ei voiteta, niin syy on siinä, että hoidamme asiamme huonosti. Kiitos Antti, tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Suomi nousuun! Suomen Akatemian esimies Tanskanen toteaa myös, että kaikkea mitä voidaan myydä suomalaisille, voidaan myydä myös ulkomaalaisille. Tervemenoa vain kaupantekoon Eurooppaan mämmirove ja Matti Nykäsen uusin levy kainalossa. Taloustieteilijöitä patistetaan usein antamaan neuvoja Suomen nostamiseksi lamasta. Ehkä kannattaisi sittenkin soittaa sille Kankaanniemen henkiystävälle. Ilkka Kanerva, Kauko Juhantalo ja Urpo Leppänen tapasivat kerran eduskunnan saunassa ja kuinka ollakaan keskustelu lipsahti jostain syystä ns. miehisille alueille: miehet kävivät kerskumaan kenellä on suurin poliittinen uskottavuus. "Kun minä pistän poliittisen uskottavuuteni peliin niin siitä puhuu viikon koko kansa", Juhantalo kerskui ensimmäisenä. "Eihän tuo nyt vielä ole mitään", Urpo Leppänen sanoi. "Mi_ nun poliittisesta uskottavuudestani kohistiin kuusi kuukautta ja kohistaisiin vieläkin, jos se minusta olisi kiinni." "Voi pojat", Kanerva naurahti. "Kyllähän teistä kerskujiksi on, mutta kyllä se vaan taitaa olla niin, että minulla se on suurin." "Miten niin muka?" "Kerran vaalitilaisuuteen mennessä minulta unohtui etumus auki ja etuveitikka roikkui sepaluksesta ulkona minun sitä huomaamatta. Kun sitten nousin pitämään vaalipuhettani niin paikallaolijat huomasivat nolon tilanteen mutteivät häveliäinä huomauttaneet asiasta. Lopulta joku kyllästyi ja huusi: 'Tuo on kyllä suurin mulkku mitä tiedän". Ja tästä puhutaan vielä tänä päivänäkin Porin suunnalla", Kanerva sanoi ja kävi tirskumaan hillittömästi. Juhantalo ja Leppänen katsoivat kummeksuneena toisiaan ja protestoivat: "Eihän iso elin vielä todista, että sinulla on suurin poliittinen uskottavuus." "Todistaapas. Minullahan ne ovat sama asia." Vauhkonen Viinaa ei saa juoda -eikä pitää hauskaa ILMAPIIRI ON KYLMENTYNYT. Sen huomaa siitä, miten suhtaudutaan pulaan joutuneisiin ihmisiin. Aiemmin on tuomittu pakolaiset, yksinhuoltajat yms. Nyt julkisuus on alkanut moraalisesti listiä juoppoja ja täällä Jyväskylässä hauskaa pitäviä opiskelijoita. MILJONÄÄRI JA KOVAPALKKAINEN TOIMITTAJA saavat tietysti esittää mielipiteensä mistä tahansa. Heillä on siihen jopa hyvät mahdollisuudet. Kansanedustaja Eero Paloheimo (vihr) ja ex-pomoni (tosin lyhytaikainen) toimittaja Anneli Sundberg survoivat pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa maanrakoon viinan väärinkäyttäjät, "puiston penkillä ölisevät sosiaalipolitiikan lopputuotteet". Minusta pultsarit eivät ole sosiaalipolitiikan syy tai seuraus. Pultsarit ovat seurausta liiallisesta viinanjuonnista, josta on seurannut henkinen ja fyysinen riippuvuus alkoholista. Juonnin lähtökohdat ovat alkoholia ihannoivissa tavoissa ja kulttuurissa, johon taas hyvin pieni osa ihmisistä ei ole kanssarikollinen. Pultsareiden sysääminen toimeentulon ulkopuolelle auttaa vain jonkun poliittista tai ammatillista uraa. Sosiaalipoliittista ongelmaa nimeltä alkoholismi se ei auta, eh, tippaakaan. SOSIAALIMENOT kulkevat tämän maan kaikkein köyhimmille ihmisille. Köyhäksi voi joutua jo kuka tahansa. Ihmiset kadehtivat suunnattomasti niitä muutamaa neropattia, jotka luulevat olevansa ovelia keinottelemalla sosiaaliavuilla. Nämä kuuluvat samaan intellektuaaliseen kastiin kuin pankkija kioskiryöstäjät. Sosiaalipummit ja pankkirosvot saavat ahertaa vuosikymmeniä ennenkuin pääsevät samoihin lukemiin kuin viime vuosien konkurssirikolliset. Jokainen näkee pultsarin. He ovat paljon todellisempia ihmisille kuin monimutkaisia paperiyrityksiä pyörittäneet koijarit. Myös pankkiryöstäjien teot ovat visuaalisempia kuin konkurssirikollisten paperien sähläys. J§n moiti tavallisia ihmisiä, jos heidän suhteellisuudentajunsa katoaa. Mutta kansanedustajan ja toimittajan pitää säilyttää P a a kylmänä (eikä sydän jäässä) tässä hyisessä maailmäSSäKAUPPAKADUN A P P R O B A T U R on saanut ällistyttävän negatiivisen julkisuuden aikaiseksi. AIESEC-Pörssin eli lähinnä kauppatieteilijöiden järjestämä perinteinen hauskanpito keräsi noin 1 400 osanottajaa ja Keskisuomalainen huomioi menon etusivullaäfl. Pakinoitsija Tuplawee eli Heikki Wirtanen ihmetteli opiskelijoiden rahakasta menoa, kun Jylkkäri oli aiemmin kirjoifiäflyt opiskelijoiden potkimisesta luukulta toiselle. Keskisuomalaisen yleisönosasto täyttyi opiskelijoita paheksuvista kirjoituksista. \VIRTANEN UHKASI taannoin jättäytyä sosiaaliavustusten varaan, kun palkka ei millään riitä. Kokeile Heikki elää esimerkiksi vain puoli vuotta 1 570 markalla ja asumistuella kuussa. Kuussa sillä ehkä elääkin muttei maassa. Alle 20-vuotiaat ja kotona asuvat eivät saa tätäkään rahaa jostain syystä, vaikka heidän kulunkinsa ovat samat kuin muilla. Survival -vaihtoehto on vielä jännempi: osa opiskelijoista ei saa enää opintotukea, työttömyyskorvausta eikä sossukaan anna rahaa. Ja töitä ei ole. Miten elää ilman rahaa! Siinäpä haastetta VVirtasen kaltaiselle pirteälle toimittajanuorukaiselle. LAMASSA JA RÄNTÄSATEESSA joku vielä jaksaa järjestää vähän karnevaalia ja neuvotella opiskelijoille alennuksia ilonpitoon. Sitä voivat oikeutetusti paheksua vain ne, jotka eivät itse osallistu viinankäyttöön koskaan. Nostan hattuani aieseccareden aktiivisuudelle, vaikka itse välttelen massameininkiä. ILMAPIIRI KOVENTUI myös ylioppilaskunnassa viime viikolla. Pörssiläisten hallituksesta lähdön jälkeen alkoi tyypillinen vainoharhan vaihe: suputus ja juputus. Tekemisiä ja sanomisia tulkitaan reippaasti yli, puolin ja toisin. Reppuihin ja salkkuihin pitää nyt varata runsaasti jäitä, joita voidaan tarvittaessa ammentaa hattuihin.
• 3 K O T I M A I S I A NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE 1 % Nartko-asustel&on tehtaanmyymälä NahkaYkkönen M M, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9.30-14 p. (941) 620 067 J Y L K K A R I N KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Rehtori Aino Sallinen ja hallintojohtaja Juho Hukkinen kertoivat yliopiston kovista säästöistä. Yliopisto säästää 32 mmk ensi vuonna Yliopisto lomauttaa, irtisanoo, ei täytä virkoja... Valtion budjetin mukaan Jyväskylän yliopiston pitää säästää ensi vuonna 32 miljoonaa markkaa. Tosin budjettia ei ole vielä vahvistettu. Yliopiston johto esitteli säästötavoitteet ja linjaukset niiden toteuttamiseksi keskiviikkona 13. lokakuuta. Alustavien kaavailujen mukaan 10 päivän lomautuksilla säästetään 3,8 miljoonaa markkaa, tuntiopetuksen supistuksilla 6,2 miljoonaa markkaa, "järjestelyillä" eli virkojen täyttämättä jättämisellä 4 miljoonaa, lomautuksen pidennyksellä 3,8 miljoonaa ja irtisanomisilla 4,2 miljoonaa markkaa. Kaikesta kirveen heilumisesta huolimatta yliopistolla on kunnianhimoinen tavoite: "toimia päätieteenaloilla valtakunnallisessa kärjessä sekä saavuttaa muutamilla aloilla kansainvälinen huipputaso siten, että yliopisto on vuonna 2010 kansainvälisesti merkittävä yliopisto". maa. Henkilöstömenot ovat yliopiston suurin yksittäinen menoerä. Niiden osuus kokonaismenoista on noin 6580 prosenttia. Käytännössä tämä merkitsee, ettei säästöistä voi selvitä ilman lomautuksia tai irtisanomisia. "Mihinkään äkkinäisiin, rajuihin toimiin ei voi ryhtyä", Hukkinen sanoi. Rehtori Aino Sallinen korosti, että yliopisto toimii aktiivisesti eikä vain odota passiivisesti, mistä seuraavaksi leikataan. "Mieluummin yritämme kulkea askeleen edellä, jotta julkisen rahoituksen vähenemisestä johtuvat vauriot jäisivät pieniksi", Sallinen selitti yliopiston toimintakulttuuria. "Me emme suostu vain hiipumaan, vaan säästöjen lisäksi yritämme pitää yllä ekspansiivisen linjan", Sallinen uhosi. 'Askeleen edellä" Tuntirahat Hallintojohtaja Juho Hukkinen oli valmistellut tiedotustilaisuuta yliopiston tiedotuslehden artikkelilla. Sen mukaan ensi vuoden säästöt merkitsevät käytännöksi muutettuna sadan henkilötyövuoden supistusta tai runsaan 40 päivän pakkoloHallintojohtaja Hukkisen mukaan on olemassa kolme keinoa selvitä: lisätä tuloja, säästää ja kohdentaa varoja uudelleen. Hukkisen mielestä jatkossa olennaiseksi tulee "sisäinen joustavuus", koska hallinnolliset esteet tehdä päätöksiä poistuvat. Tiedotustilaisuuden keskusteluosuudessa OKL:n luokanopettajalinjan johtajaa Vesa Keskitaloa huolettivat tuntiopetusrahojen rajut leikkaukset. Rehtori Sallinen reagoi Keskitalon sanoihin "meiltä ollaan ottamassa pois". Sallisen mielestä on kysymys siitä, jaetaanko pienentyvän kakun tuottama tyytymättömyys tasan vai muuten. Sallinen haastoikin kaikki yksiköt yhteistyöhön, "integratiivisiin talkoisiin", joilla hommat voitaisiin tehdä uudelleen ilman säästöjen vaurioita. Uudet opetusmuodot Vararehtori Pekka Neittaanmäen mukaan OKL saa "lahjakkaimmat opiskelijat", jotka pystyisivät opiskelemaan luentomuotoista ja lehtoripainotteista opiskelua itsenäisemmin. Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Tapio Vaherva vastasi, että opetusmuotoja on pohdittu. Vahervan mielestä opetus on tapana suunnitella opettajien työllistämisestä käsin. Nyt on alettu pohtia, millaista opettajaa OKL haluaa ja suunnitella keinoja siihen pääsemiseksi. Uusia opetuksellisia keinoja on kehitetty lähinnä täydennyskoulutuskeskuksessa (siis ei kampuksella!) ja ne ovat Vahervan mukaan saapumassa kampukselle. Vahervan mielestä osa opiskelusta voidaan hyvin muuttaa itseopiskeluksi. Miltei kaikki valmistuvat joutuvat koulutuksellisiin tehtäviin. Näin jo "koulutussyyt" puoltavat Vahervan mielestä opiskelijoiden käyttöä opetuksessa. Yliopiston kehittämistoimiston päällikkö Erkki Tuunasen mielestä "mitä nopeammin teemme pysyviä ratkaisuja, sitä paremmin selviämme". Lomarahat Keskustelussa vaadittiin myös yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa ja laitosten yhteisopetusta. Näiden kautta nähtiin jopa mahdollisuuksia laajentaa yliopiston resursseja. Nähtiin sekin kummallisuus, että luottamusmies vaati irtisanomisten nopeut™ tamista. Mirja Lahtiperä toivoi irtisanomisia tänä vuonna, koska ensi vuonna yli 60-vuotiaiden edut heikkenevät. Fysiikan laitoksen johtaja Ahti Pakkanen ehdotti vapaaehtoista lomarahoista luopumista. Jouni Vauhkonen "Ojalan veljekset" veivät Pörssin JYY:n hallituksesta Niin sanotut "Ojalan veljekset" erosivat ylioppilaskunnan hallituksesta. Pörssi & Dumpin edustajat Jussi Ojala ja Pekka Ojala jättivät eroanomuksensa torstaina 14. lokakuuta. Sitä myötä koko edustajistoryhmittymä irtoaa hallitusrintamasta. "Ojalan veljesten", jotka oikeasti eivät ole sukua keskenään, lähtö merkitsee Aki Hyödynmaan (Grönioni) ns. megahallituksen horjumista tai jopa romahtamista. JYY:n hallitus perustettiin viime syksynä melkein "kaikkien ryhmien hallitukseksi", jonka tarkoituksena oli aloittaa ylioppilastalon peruskorjaus ja laajennus. Toistaiseksi mikään muu ryhmä ei ole seurannut Pörssin perässä. Edustajisto siunaa toiseksi suurimman ryhmittymänsä eron joko viikolla 42 perjantaina tai seuraavan viikon alussa. "Ojalan veljekset" eivät halua nimetä mitään yksittäistä syytä lähtöönsä. Ojalat käyttävät sanoja "henkilökemia", "linjaristiriidat", "kissanhännänveto" ja "hallituksen sisäinen luottamuspula". Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa, että Ojalat vittuuntuivat jatkuvaan kiistelyyn Hyödynmaan kanssa. Vuoden mittaan hallitusta ovat hiertäneet vain pienet, mutta periaatteellisesti kiusalliset asiat: kuumimpina yo-kunnan parkkipaikan maksullisuus/maksuttomuus ja muutaman tuhannen markan arvoisten pankkiosakkeiden osto/ostamatta jättäminen. "Emme halua tarttua mihinkään pikkuasioihin tai nimetä syypäitä. Ja ei meitäkään pidä nimetä ainoiksi syypäiksi, vaikka me tämä siirto tehtiin", luonnehtii Jussi Ojala. Viimeinen pisara uomassa, joka vei Pörssin ulos hallituksesta, oli todennäköisesti Grönionin vaalimainonta. Pekka Ojala oli tehnyt eropäivän aamuna valituksen kahdesta vaalimainoksesta: Toisessa sanottiin "Hyi pörssi" ja toinen vaalimainos oli ns. kierrätysmainos eli tehty vihreiden eduskuntavaalimainoksen pohjalle niin, että tittelit näkyivät. Opiskelijaehdokkaiden alla oli muun muassa "apulaisprofessori". Grönioni on poistanut mainonnastaan kiistanalaiset kohdat. Hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa hämmästelee Ojaloiden lähtöä. "Lähtö tapahtui ilman merkittäviä poliittisia syitä", Hyödynmaa ihmettelee. "Pörssin ja Grönionin kiistoissa Pörssi on aina ollut voittaja. Lähdön syyt eivät olleet poliittisia, vaan jotain muuta. Minulle se muu ei ole valottunut", Hyödynmaa sanoo mutta myöntää "henkilökemian" vaikutuksen. "Minusta heillä ei ollut syytä lähteä. Eivätkä he olleet sitä mitenkään valmistelleet, koska esimerkiksi Pörssin edustajistoryhmä ei tiennyt asiasta", Hyödynmaa kertoo. Näyttävä lähtö vaalien alla viittaa helposti vaalipeliin. "Pörssi kävi hallituksessa ottamassa useita poliittisia voittoja. Säikähdettyään Grönionin suurta ehdokasasettelua, Pörssi lähtee lihottamaan kannatustaan oppositioon", Hyödynmaa arvioi vaalipelin vaikutusta. Ojalat kiistävät vaalipelin täysin: "Ei me ainakaan sitä tarkoitettu", sanoo Pekka Ojala. Jouni Vauhkonen Pekka Ojala Jussi Ojala
• 4 Pia Pohjasta SYLn pääsihteeri: "Ei ole huonoin vaihtoehto luopua ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä 11 Suomen ylioppilaskuntien liiton uudeksi pääsihteeriksi on valittu valt. yo. Pia Pohja, 28. Turussa viidettä vuotta sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Pohja on puoluekannaltaan kokoomuslainen. Tällä hetkellä opiskelijajärjestöjen merkittävintä virkaa hoitaa Pauli Kivipensas (sd), jonka tilalle Pohja tulee vuoden vaihteessa. SYL:n hallitus valitsi Pohjan pääsihteerikseen numeroin 5-1-1. Muut ääniä saaneet olivat JYY:n entinen pääsihteeri Vesa Järvinen (kok) ja Helsingin ylioppilaskunnan pääsihteeri Timo Eerikäinen (sit). Pakkojäsenyys pitää selvittää Valinta käytiin loppuvaiheessa käytännössä kahden kokoomuslaisen välillä. SYLrsta tihkuneiden tietojen mukaan Jyväskylä oli vähällä saada edustuksensa liiton huipulle. Pohjan parempi kielitaito ratkaisi lopulta vaalin, vaikka hänellä ei ole kokemusta "kentältä" eli ylioppilaskunnista, joiden liiton pääsihteeriksi hänet valittiin. Järjestökokemusta Pohjalle on kertynyt lähinnä kokoomuksen nuorten liitosta ja ukkopuolueesta. Pohja on toiminut Kokoomuksen nuorten liiton koulutuspoliittisena sihteerinä ja puolueen eri tehtävissä. SYL:n sosiaalipoliittisen sihteerin äitiysloman sijaisuutta Pohja on hoitanut tämän vuoden helmikuun alusta. "Näen SYL:n roolin järjestöihin päin palveluroolina ja ulospäin vahvana etujärjestönä", Pohja luonnehtii liiton tehtävää. Uusi pääsihteeri ei näe katastrofia, vaikka ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttaisiin. "Pakkojäsenyyttä pitää selvittää. En näe sitä huonoimpana vaihtoehtona, vaikka pakkojäsenyydestä luovutaankin. Se muuttaa meidän toiminnan luonnetta sekä ylioppilaskunnissa että SYL:ssa. Eli joudutaan markkinoimaan itseämme enemmän ja paremmin opiskelijoille. Sitten joudutaan osoittamaan todella opiskelijoille, että olemme todella hyviä ja tarpeellisia", Pohja arvioi. 'Toivon kuitenkin, että se selvitetään hyvin eikä ruveta hutkimaan minkään kansainvälisen mallin mukaan. Hoidetaan homma harkitusti. Kyllähän ihmiset ovat monien seurojen ja järjestöjen jäseniä ilman, että siitä on hyötyä. Ylioppilaskuntien jäsenyydestä on ehdottomasti hyötyä. Siinä saattaa kyllä vähäksi aikaa tulla kuoppa jäsenyyksissä, mutta uskon, että se tasaantuu aika piankin." Jouni Vauhkonen Ylioppilaskunnan jäsenmaksu kannattaa panna veroilmoitukseen Ylioppilaskunnan jäsenmaksun voi saada takaisin verovähennyksinä. Vähennyksen saaminen riippuu tällä hetkellä verotuskunnasta. Pikakysely tuttavien kohtaloista vuoden 1992 verotuksessa osoittaa: eräät verotoimistot ovat hyväksyneet ylioppilaskuntamaksun vähennyksiin, toiset eivät. Tämä herättää kysymyksen, tulkitsevatko paikalliset verotoimistot opiskelijoiden v e r o v ä h e n n y s o i k e u k s i a oman halunsa mukaan. Yhtä ristiriitainen kanta tuntuu olevan valtiovarainministeriössä. "Tulonhankkimisesta johtuvat kustannukset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa", kertoo vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström valtiovarainministeriöstä. "Peruskoulutuksesta aiheutuvat kustannukset katsotaan vakiintuneen verotusja oikeuskäytännön mukaan elantokustannuksiksi eli ne eivät ole tulonhankintaa. Yliopiston perustutkinnot tulkitaan peruskoulutukseen kuuluviksi", Lindström sanoo. Näin Lindströmin mukaan ylioppilaskuntajäsenmaksu ja kaikki muutkin opiskelukulut ovat vähennyskelvottomia. Pienen keskustelun jälkeen Lindström kuitenkin myöntää olemassa olevan ongelman: opintoraha on veronalaista tuloa, ja opintorahaa ei voi saada maksamatta ylioppilaskunnan jäsenmaksua, joka on edellytys yliopistoon kirjoittautumiselle. "Opintoraha on valtion antamaa tukea eikä sellaista työtuloa, josta verovähennyksiä nykykäytännön mukaan voidaan tehdä", toteaa Lindström. Toisaalta kuitenkin työssä käyvän opiskelijan bruttotuloihin lisätään käytetyt opintorahat, ja vasta tästä yhteissummasta määräytyy opiskelijan veroprosentti. Lindström myöntää tilanteen nurinkurisuuden, mutta vetoaa aikaisempaan käytäntöön. Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuksi ylioppilaskuntajäsenmaksua ei myöskään Lindströmin mukaan voi rinnastaa, vaikka käytännössä ylioppilaskunta ja SYL tekevät pitkälti samaa työtä kuin ammattiyhdistykset. Jälleen hetken keskustelun jälkeen hän kuitenkin myöntää rinnastuksen olevan periaatteessa mahdollinen. Ylioppilaskuntaj äsenmaksu kannattaa joka tapauksessa laittaa verovähennyksiin, sillä verotoimistot tulkitsevat itse sen vähennyskelpoisuuden. Maksu kannattaa panna työmarkkinajärjestöjäsenmaksujen vähennyksiin tai tulonhankkimisvähennyksiin. Myös muut opiskelukulut (matkat, opiskeluvälineet) saattavat mennä joissakin veropiireissä läpi. Verottajaa kannattaa koetella! Arto Kokkinen Mätkyjen mäiskettä, sekä neuvoja maksamiseen Viime viikkoina useat opiskelijat ovat saaneet lisäverolappunsa. Lisäveron maksukehotukset johtuvat suurelta osin siitä, että syksyllä 1992 voimaan tullut uusi opintotuki on verollista. Tätä ei vuoden 1992 keväällä ja kesällä vielä tiedetty. Toimeentulotukea ei myönnetä mätkyjen takia, ei edes elämiseen, jos on saanut veronsa maksettua. Ellei löydä ystäviä tai sukulaisia apuun, voi suuriin summiin hakea lääninverovirastolta maksunlykkäystä opiskelun perusteella. Eri asia on, miten verot hoitaa myöhemmin, sillä lykkäysajalta peritään 12% korkoa. Lykkäyshakemuksia saa kuitenkin allekirjoittaneelta, sossusihteerin huoneesta. Asia kannattaa hoitaa, eikä vain jättää maksamatta, koska maksumuistutus tulee heti maksupäivästä kuukauden päästä ja siitä kuukauden päästä verovelat laitetaan perintään. Sonja Petäjä Opiskelijoiden alennusliikkeet KAMPAAMOT JA PARTURIT Hiushoitola Pointti, Puistokatu l l , p . 619 640 Kaikista leikkauksista ja käsittelyistä 15 %:n alennus. Parturi-Kampaamo Kohtauspaikka, Kilpisenkatu S, p. 212 098 Parturi-kampaamotöistä 15 %:n alennus. Parturi-Kampaamo OMA, Kauppakatu 5, p. 614 345 25 %:n alennus kaikista töistä, 10 %:n alennus myytävistä tuotteista. KAHVILAT JA RAVINTOLAT Pizzeria Hurtti-Ukko, p. 612 105 & Pizzeria Pikku Hurtti Hurtti-kokoa olevista pizzoista 10 %:n alennus pizzapassin kymmenellä leimalla yksi ilmaiseksi. Pizzeria Nr. 1, Väinönkeskus, p. 620 688 10 %:n alennus kaikista normaalihintaisista pizzoista ja pasta-annoksista. Ravintola Elissa, Väinönkatu 7, p. 613 665 & Alvari 15 %:n alennus pizzoista. Ruokala Ilokivi, Keskussairaalanne 2, yo-talo, p., 619 306 Ateriatuettu lounas klo 11 -1 5 ma pe. Ruthin KonditoriaKahvila, Kilpisenkatu 14 10 % alennus tuotteista myymälässä ja palveluista kahviossa (ei koskg savukkeita) Suopursu Grilli-Kioski, Kortepohjan liikekeskus Grillituotteista 10 % alennus. Valtion ravitsemuskeskus: Kulinaariravintolat Ateriatuettua ruokaa ma-pe. LEHDET Keskisuomalainen Oy, Kauppakatu 17 Sanomalehti Keskisuomalaisen tilaushinnasta -25 % ajalle 1.9.-31.5. AUTOVUOKRAAMOT, -KOULUT JA -HUOLTO Autokoulu Erkki Lahtinen, Tapionkatu 4, p. 621 320 200 mk alennus I-vaiheen kurssin normaalihinnasta. Autovuokraamo Europcarinterrent, Aholaidantie 2, p. 610 261 10 % alennus autonvuokrauksesta, viikonloppuja viikkopaketti vuokrauksista kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Jyväskylän Autohuolto Ky / Scandia Rent, Tellervonkatu 7-9, p.216 733 Vrkja km-veloitus: alennus 25 % & erittäin edullisia viikonloppupaketteja. Kysy viikonloppupakettien autokohtaisia hintoja joko ylioppilaskunnasta tai suoraan vuokraajalta. Keski-Suomen Autovuokraus Oy, Budget Rent a Car, Kalevankatu 8, p. 616 400 30 % alennus normaalihintaisista vrkja km-hinnoista. VAATTEET, KANKAAT JA JALKINEET SEKÄ OMPELUKONEET JA -TARVIKKEET Avenue 24, Kilpisenkatu 9, p. 216 287 10 % alennus kaikista tuotteista. Jyväskylän Juhla-Asu, Kauppakatu 1 15 % alennus puku vuokrista tai ostoista. Jyväskylän Pukuvuokraamo Oy, Vasarakatu 22, p. 272 925 15 % alennus pukuvuokrista tai ostoista. Keski-Suomen KangasKartano, Kauppakatu 21 Kaikista normaalihintaisista kankaista ja ompelutarvikkeista 10 %. Ei koske matonkuteita. Liivija ompeluliike, Yliopistonkatu 19, p. 617 117 15 % alennus ovh-hinnoista, sis. liivit & alusasut. Ei koske ompelimoa. Liivipiste Ky, Kilpisenkatu 12, p. 216 387 10 % alennus tuotteista. Ompelukone ja -tarvike Veli Herranen, Kauppakatu 5, p. 216 017 Ompelukoneista ja saumureista sekä ompelutarvikkeista 10 % alennus. Rasa-Villa, Kilpisenkatu 12 10 % alennus tuotteista. Toive-Kenkä Oy, Väinönkatu 38 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. Vaatehuone, Kauppakatu 33 10 % alennus normaalihintaisista tuohista. PESULAT Hienonen Oy, Yliopistöftfetu 30, p. 612 468; Kauppakatu 5, p. 612 279; Tellervonkatu 4, p. 610 416 20 % alennus kemiallisesta pesusta. KAUNEUDENJA TERVEYDENHOITO Urheiluhieroja Veikko V i rolainen p. 666 560 Niska-hartia hieronta 45,-. puolihieronta 70,-, kokohieronta 130,-. Yves Rocher Kauneuskeskus, Kolmikulma, Aren aukio 20 %:n alennus normaalihintaisesta kasvohoidosta. V A L O K U V A U S J A SILMÄLASITARVIKKEITA Foto Järvinen Oy, Kauppakatu 35, Kauppakuja Valokuvaustarvikkeet -15 % voimassaolevista ohjehinnoista, ei tarjoushinnoista. Valokuvat kulloinkin voimassaolevien tarjousten mukaan. Kamerat, videokamerat, videonauhurit ym. myymme tapauskohtaisesti opiskelijahinnoin. Instrumentarium Oy, Puistokatu 4, Kauppakatu 8 Lukukausi 93-94: normaalihintaiset kehykset & linssit 15 %, ilmainen näöntarkastus Jyväs-Optiikka Ky, Kauppakatu 5 Silmälasit -15 %, piilolasit ja -nesteet -10 %, aurinkolasit -15 %. Kari-Kuva Ky, Sepänkatu 7, Kauppakatu 22 Alennus 15 %: filmit, tarvikkeet ym. materiaalit, filmin kehitykset ja kopiot sekä valokuva-albumit ja diakehykset. Tarjous ei koske laitekauppaa, josta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. ATK-LAITTEET JA -PALVELUT, KONTTORITARVIKKEET ATK-Haka Oy, Sepänkatu 14 B, p. 611 750 Alennukset 15:sta 40 %:iin. Lista tuotteista yo-kunnassa. Jyväskylän Konttorikone Oy, Gummeruksenkatu 6, p. 619 646 Normaalihintaisista konttoritarvikkeista, kirjoitusja laskukoneista vhm -20 %. Alennus ei koske huoltoa, varaosia eikä tarjoustuotteita. Tieto-Ville Oy, p. 685 386 Tietokoneiden ja kirjoittimien vuokrista 10-40 %. Ainejärjestöjen ym. kirjapito 30-60 %. LUKOT, AVAIMET JA SUUTARIPALVELUT Suutari Nättinen, Tavaratalo Anttila jalkineosaston vieressä Kaikista palveluista 15 %:n alennus. KELLOJA KULTALIIKKEET Kulta-galleria A i l i o K y , Kauppakatu 27, Torikeskus tQ %:n alennus tuotteista. MUSIIKKJLIIKKEET Musikantti Kyv Väinönkatu 42 -15 % normaalihintaiSSft? tuotteista, ei koske tarjoustuotteita eikä muutoin erikoishinnoiteltuja tuotteita. MATKATOIMISTOT Kaikista matkatoimistoista Finnairin ja Valtionrautateiden myöntämät opiskelijaalennukset. KIRJAKAUPAT Kampus-Kirja, Keskussairaalanne 2, p. 615 744 Opiskelijoiden oma kirjakauppa Campuksella ja Mattilaniemessä. Kirjat, kynät, paperit meiltä aina edullisesti. Kirjat myös tilauksesta. Uudet, listalle haluavat yritykset voivat ottaa yhteyttä ylioppilaskuntaan p. 607 221.
• Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 1 5 . 2 1 . 1 . P e d r o A l m o d o v a r M A T A D O R 2 2 . 2 8 . 1 . R i d l e y S c o t t B L A D E R U N N E R 2 9 . 1 . 4 . 1 1 . D a n i e l B e r g m a n S U N N U N T A I L A P S I N ä y t ö k s e t a l k a v a t j o k a p ä i v ä k e l l o 1 9 . 3 k e r t a l i p p u 2 5 m k E L O K U V A K E R H O L I A N A S S A m a 2 5 . 1 . k l o 19.30 Karjalainen: HYSTERIA Pardo. MISSÄ TUKKANI ON? sarjalippu ( 5 elokuvaa) 80/70 mk, kertalippu 25/20 mk syksyn lopullinen ohjelma seuraavassa lehdessä Raha maailmaa p y ö r i t t ä ä . Kampus-Kirja. TARKKA: RAHA JA RAHAPOLITIIKKA Kellä nyt rahaa olisi, mutta kiva siitä on puhua. Tarkan kirjasta löydät kansantalouden peruskäsitteet. joilla voit snobbailla hallitusta haukkuessasi. Kirjan hinta 160 Suonien rahaa. ILMONEN (TOIM.): KESTÄVYYSKOE Tähän kokeeseen osallistumme kaikki 90-luvun Suomessa, halusimmepa tai ei. 120 mk. VIRTANEN: KEVÄT 1994 Ensi kevään merkit orastavat kirjan lehdillä. Mitä kuuluu Ahtisaarelle ja •Aholle? Entä mikä on tämän kirjan arvo nyt ja keväällä? 'NEWMAN: THE WORLD OF MATHEMATICS Vaivaiset 2 500 sivua matematiikan historiaa, klassikkoja yms. Vektorit heilumaan! 200 mk. LISÄKSI: LÄJÄ GAUDEAMUKSEN KIRJOJA HALVALLA Esimerkiksi Aristoteleen, Durkheimin ja Derridan teoksia. Palvelemme campuksella Lozzin alakerrassa ja Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. Tutkielman tekijöille tarjolla täysihoitoa Konnevedellä Jyväskylän yliopistossa tutkielmaa tekevät opiskelijat ja tutkivat voivat hakea stipendejä, jotka sisältävät edestakaisen matkan Konnevedelle ja täysihoidon Konneveden tutkimusasemalla. Viikon tai kahden täysihoito sisältää majoituksen soluhuoneistossa, aamiaisen, lounaan, päiväkahvin ja iltapalan. Käytössä ovat aseman monipuoliset tutkimusmahdollisuudet, muun muassa tutkijanhuoneet ja tietokoneet. Stipendiä haetaan lomakkeella, jota saa hallintoviraston opintosihteeriltä (2. kerros, huone 220) sekä hallintoviraston vahtimestareilta. Täytetty lomake ja tutkielman ohjaajan lausunto palautetaan hallintovirastoon opintosihteeri Tuula Maijaselle. Stipendit ovat ympärivuotisessa haussa. Hakija voi itse ehdottaa ajankohtaa, jolloin haluaa tehdä tutkielmaa Konnevedellä. Viime kädessä tutkimusasema päättää ajankohdasta, sillä päätökseen vaikuttaa tutkimusaseman kulloinenkin majoituskapasiteetti. Parhaiten asemalle mahtuu syys-huhtikuun välissä. Lisätietoja antaa opintosihteeri Tuula Maijanen, puh. 601 072. Tule töihin Ilokiveen suunnitellaan klubitoimintaa ensi vuoden alusta lähtien noin kerran viikossa. Kulttuurivaliokunta hakee nyt klubin ohjelmatoiminnasta vastaamaan pätevää ihmistä, joka kykenee suunnittelemaan klubin ohjelman ja vastaamaan käytännön järjestelyistä. Jos olet kiinnotunut projektisihteerin tittelistä, pienestä palkkiosta ja ankarasta työstä, ota yhteyttä kulttuurisihteeri Ilkka Niemeen p. 216 173 tai Pekka Linnaan p. 218 651, J Y Y L Ä L N E N ! S ä i l ö s i e n e t , o m e n a t , j u u r e k s e t . . . ILMAISEKSI IlYÖTYKAS^TEnjTVURILLA K o r t e p o h j a s s a C t a l o n a l a k e r r a s s a . V a r a u k s e t v u o r o k a u d e k s i k e r r a l l a a n U l p u k a s t a ( p . 6 7 2 9 ) . S ä h k ö k u l u j a p e r i t ä ä n 1 m k / v r k . K u i \ T t r i n k ä y t t ö o p a s t u s t a s a a t a v i s s a y m p ä r i s t ö v a l i o k u n n a s t a ( k t s . v a l i o k u n n a t p a l s t a ) . Jyy:n Kortepohjan ylioppilaskylän ASUKASNEUVOSTON VAALI toimitetaan keskiviikkona 3.11.1993 klo 14-20 ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 26.10. klo 1220 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän vakinaisilla asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 26.10. ja 3.11. ja vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskylän vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 11.10.1993. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoiteltuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9, viimeistään maanantaina 11.10. klo 12.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään keskiviikkona 13.10. klo 12, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta voi alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta Soile Hakkarainen puheenjohtaja Leo Kamunen sihteeri Auta luovuttamalla verta torstaina 4 . 1 1 . klo 1 1 4 Ylioppilastalolla Keskusairaalantie 2 verisin terveisin Suomen Punainen Risti Veripalvelu i a Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n ympäristövaliokunta tiedottaa EKO-OPAS Jyvässeudun kuluttajalle vuoden 1992 painos realisoidaan hintaan: 5 mk/kappale ^«^_<OPISKELlJA! Onko sinulla varaa olla ostamatta EKO-opasta? Ekologisuus on edullista! ( 5 mk ) V / Tule ja ha© oma EKO-OPAS \ ^ ^ / K A M P U S K I R J A S T A , ULPUKASTA TAI FREDALTA Yliopiston opiskelijavaihdosta annetaan tietoa Yliopiston kansainvälisten asiain opintosihteeri Tuija Koponen on taas päivittänyt ja täydentäynyt opasta yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomailla. Opas tarjoaa tietoa muun muassa yliopiston vaihtosopimuksista, kansainvälisistä vaihto-ohjelmista ja mahdollisuuksista itse hakeutua ulkomaille opiskeleman. Opasta voi tilata Tuija Koposelta hallintovirastosta puh. 601 069. Ruokal; ma 25.10. Sienikeitto Jauhelihapihvi Juustoinen kirjolohikastike Floridan leike ti 26.10. Kukkakaali-juustopihvi Kalatasku Nakkikastike a Ilokivei to 28.10. Pinaattiohukaiset Kinkkukiusaus Chili con carne i edullinen ti 2.11. Kasviskiusaus Porsaanleike Kanaviillokki ke 3.11. Perunaohukaiset Makaronilaatikko Makkarakastike opiskelija to 4.11. Sienirisotto Kalamurekepihvi Maksaa kermakastikkeessa ruokailu opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ Ruokal; ma 25.10. Sienikeitto Jauhelihapihvi Juustoinen kirjolohikastike Floridan leike ti 26.10. Kukkakaali-juustopihvi Kalatasku Nakkikastike Paistettu lohi pe 29.10. Kasviskeitto Kaalilaatikko Juustokuorrutettu sei i edullinen ti 2.11. Kasviskiusaus Porsaanleike Kanaviillokki ke 3.11. Perunaohukaiset Makaronilaatikko Makkarakastike Poronkäristys pe 5,11. Paprika-purjo-juustokeitto Pyttipannu Spagetti ja tonnikalakastike ruokailu opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ Ruokal; ma 25.10. Sienikeitto Jauhelihapihvi Juustoinen kirjolohikastike Floridan leike ti 26.10. Kukkakaali-juustopihvi Kalatasku Nakkikastike Paistettu lohi pe 29.10. Kasviskeitto Kaalilaatikko Juustokuorrutettu sei Broilerleike salaattipöyti päivän pizzt Keittiö pidättää oikei ruok Poronkäristys pe 5,11. Paprika-purjo-juustokeitto Pyttipannu Spagetti ja tonnikalakastike ruokailu opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ Lasagne ke 27.10. Kesäkurpitsavuoka Sieni-jauhelihapihvi Kanaa currykastikkeessa Wienin leike ma 1.11. Minestronen keitto Juustoporsaat Kalapuikot Broilerleike salaattipöyti päivän pizzt Keittiö pidättää oikei ruok Metsästäjän leike i joka paiva I i 2 8 , mk ! i d e n pieniin m u u t o k s i i n ilistassa ruokailu opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ Porsaanleike Choron Rosepippurileike Broilerleike salaattipöyti päivän pizzt Keittiö pidättää oikei ruok Metsästäjän leike i joka paiva I i 2 8 , mk ! i d e n pieniin m u u t o k s i i n ilistassa ruokailu opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20, 20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ
• 6 Radiomafiasta ns. kökkötraktorijupakassa erotettu toimittaja Ruben Stiller porhaltaa edelleen täyttä vauhtia. Stiller pistäytyy tai pistäytyi -riippuen siitä minä päivä tämän lehden luetJyväskylässä. "Tillerille" oli varattu aikaa Talk-show:n pitoon ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnan järjestämässä Vanhojen opiskelijoiden illassa 20. lokakuuta. Jylkkäri kysyi Stillerin kuulumiset ennen tämän tuloa toista kertaa paikkaseudulle. Nyt tuo röyhkimys kehottaa ihmisiä liittymään puolueisiin! Mitä teet nykyisin? "Kirjoitan TV 2:lle käsikirjoitusta, joka on ostettu. Poliittista satiiria. Vahtimestari nimistä sarjaa tehdään, Leo Kontula ja minä. Kontula on Ryhmäteatterin entinen apulaisohjaaja. Sitten etsin töitä. Yritän saada radiosta töitä. Paikallisradiokulttuurista en saa töitä näköjään ilman sponsoria. Kyllä mulle tarjouksia on tullut valtavasti televisiosta, mutta ne koskevat ensi kevättä. Jostain pitäisi saada lainanmaksuihin rahaa." Kaikki suhteet Yleisradioon eivät siis ole poikki? "Ei. Tilannehan on täysin tajuton. Siis luultavasti vedän jutun oikeuteen. Tämä tulee näyttämään oikeudessa täysin absurdilta, koska olen tavallaan Yleisradion palkkalistoilla samaan aikaan, kun mut on erotettu sieltä. Siis television puolella. Radion puolelle en ole töissä. Ja vaikka voisin tehdä siellä töitä, vaikka minulle tarjottaisiin, niin en ota niitä, niin kauan kuin asioista päättävät ne tyypit, jotka ovat aiheuttaneet tämän tilanteen." Olli Alho taas luennoimaan Radiomafian johtaja Olli Alho on muun muassa Jyväskylän yliopiston kansatieteen laitoksen dosentti. Pitäisikö hänen palata luennoimaan tänne? "Hänen paikkansa on ilman muuta yliopistolla. On parempi, että hän toimii akateemisessa yhteisössä. Ja hän ei ole ammattijohtaja. Kun tilanne tulee vähän monimutkaisemmaksi, niin hän ei tiedä mitä hän tekee. Parempi olisi, että hän pysyisi kirjojen keskellä ja siellä missä Ruben Stillerin mielestä puolueista löytyy inhimillistä elämää. "Ihmisillä pitäisi olla hieman realistisempi käsitys puolueista. Ei ne ole mitään rautahäkkejä." Minervan pöllö löyhyttelee höyheniään." Mitä muuta erottamisprosessin tiimoilta on käynnissä? "Sen jälkeen kun tulen Jyväskylään. niin 22. päivä todennäköisesti mun juttua käsitellään Yleisradion ohjelmalautakunnassa, joka Ylen korkein elin, joka antaa lausuntonsa. Mä epäilen -siitähän ei ole varmuuttaettä se tulee olemaan sen alkuperäisen ohjelman kohdalla vapauttava. Mä en ole loukannut mitään ohjelmatoiminnan säännöstöä. Ja sen jälkeen juttu leviää täydellisesti niitten käsiin. Se merkitsee, että on tehty hallinnollinen virhe. Ja sen jälkeen vedän jutun oikeuteen. Ja mua edustaa oikeudessa mun asianajajani professori Hannu Tapani Klami. Se tulee herättämään huomiota tämä koko absurditeetti. Voi olla, että häviän tään työoikeudellisen puolen. Se on mahdollista. Lähden siitä, että voitan sananvapauspuolen. Jos näin käy, niin joudun maksamaan oikeudenkäyntikustannukset. Mutta tämä on ainoa tapa asettaa vastuuseen -todella vastuuseenne ihmiset, jotka ovat olleet vastuussa. Niin kauan kuin ne ovat vastuussa tavallaan julkisuuden silmien edessä, niin se jää aina puolitiehen." "Älä anna periksi Tiileri!" Mistä aiot puhua vanhojen opiskelijoiden illassa? "En ole oikein päättänyt. Mä ehkä puhun ainakin passiivisuudesta, joka vallitsee joka puolella. Ja siitä uskomattomasta kohtalonuskosta, joka näyttää vallanneen munkin ikäluokan. Täällä on sellainen kohtalonuskon täyttämä ilmapiiri, jossa kaikki vaan odottaa, että joku toinen tekisi jotain." Ja tällaisessa tilanteessa pienetkin teot tulevat merkityksellisiksi? "Niin, nimenomaan. Mä sanoisin näin, että koko draama, joka liittyi mun erottamiskohuun, osoitti mulle sen, että ei mun ohjelmat radiossa niin hyviä olleet, että siitä olisi sen takia tullut suuri juttu. Se mitä ihmiset esimerkiksi kapakassa on reagoineet siihen juttuun, on osoittanut, että se juttu resonoi ajan kanssa. Kommentti, joka helvetin usein toistuu Toimittaja Ruben Stiller yllyttää ihmisiä aktivoitumaan poliittisesti "Kyllä puolueetkin voidaan vallata" kapakoissa, on että 'Älä anna periksi!' Luultavasti useimmilla ihmisillä on sellainen tunne, että kaikki ovat joutuneet antamaan periksi. Siinä mielessä lähitulevaisuudessa mun päämääränä on -niin kuin humoristi siihen kenties pystyy vaikuttamaanaktivoida ihmisiä niin, että ne aktivoituu poliittisesti." Liittykää puolueisiin! Tarkoitatko puoluepoliittisesti vai myös, että henkilökohtainen on poliittista? "Myös puoluepoliittisesti. Minusta on hirvittävän epäanalyyttistä se, että oletetaan että puolueet ovat rautahäkkejä. En mä ala sanomaan, että äänestäkää sitä tai tätä puoluetta. Mutta uskon näin, että kyllä puolueetkin voidaan vallata. Ne on täynnä ihmisiä. Ne on inhimillisiä systeemejä kuitenkin. Siellä on inhimillistä elämääkin niissä puolueissa. Eivät ne ole mitään mekaanisia rautahäkkejä. Sellainen usko, että rakenteet on täysin valloittamattomia ja täysin omnipotentteja, se on naiivia." "Kyllä ihmisillä täytyisi olla vähän realistisempi käsitys politiikasta. Mä itse en ole koskaan uskonut enkeleihin enkä saatanoihin. Mutta kun aletaan puhua puoluepolitiikasta, niin käsitys on tavattoman mustavalkoinen. Ajatellaan, että ne on joko täysin korruptoituneita tai niihin ei suhtauduta millään tavalla." Sittarit yo-kunnissa Voiko tämän tulkita ylioppilaskuntapolitiikan sitoutumattomuuden vastaiseksi kannanotoksi? "Ei! Sitoutumattomuus on minusta ylioppilaskuntapolitiikassa hyvä asia. Mutta jos sitoutumattomuus on sitä, että katsotaan että puolueet sinänsä ovat kuolleita yksiköitä, että niissä ei voi tehdä mitään tai että on väärin mennä puolueisiin, niin se on minun mielestäni tyhmää. Jos joku elättelee sellaista romantiikkaa, että pitäisi olla joku sellainen kansanliike, joka pysyisi ikuisesti liikkeenä, niin se on maailman naiivein ihminen. Se rutinoituu, ei mikään organisaatio pysy pelkkänä liikkeenä. On tämmöisiä vastakulttuuriromantikkoja, jotka ikäänkuin katsovat että ainoa autenttinen tila on se, missä on joku täysin organisoitumaton joku liike ja se marssii kadulla kaoottisessa järjestyksessä. Minä en ainakaan kuulu näihin romantikkoihin." Teksti: Jouni Vauhkonen Kuva: Ninna Kuismanen
• 7 Donnerwetter! ^ s0 lT olvi ¥ ^ 4 . T •• 1 i • i « Jörn Donnerin Kuka j u o J o r k a n kupista ( elokuvista Jörn Donner on kuusikymppisenäkin vetreä mies ja kansakunnan suorasuu. "Jörkka" jakaa kansan mielipiteen. Joidenkin mielestä hän on pahasuinen, hyväsukuinen ja -tuloinen öykkäri. Ja toisille Donner merkitsee tuoretta näkökulmaa ja väärentämätöntä sydäntä. Donner ei ole mitäänsanomaton, sillä jokaisella on hänestä mielipide, (kysy vaikka keneltä)! ISO DEE saapui Kuopioon juhlistamaan Vilimejä ja tapaamaan yleisöään. Ja eikö mitä, samalla hän kurmoitti televisiota ja Suomen elokuvamaailmaa ja arvioi rehellisesti omaa suhdettaan niihin. Mutta miksei Donner tee enää elokuvia koko kansan ratoksi? "On valitettavan pitkä aika siitä, kun olen tehnyt fiktiivisiä elokuvia, mutta siihen on ollut byrokraattisia syitä ja työesteitä. Mä olen saanut tarpeekseni näistä lautakunnista, jotka päättää rahoituksista. Tuntuu vastenmieliseltä olla niiden kanssa tekemisissä", Donner tilittää. Onkohan se sama tunne, kuin joku kävisi juomakupillasi, muttet tiedä kuka.. " Toisaalta on myös aivan konkreettisia syitä, etten ole ole tehnyt elokuvia: esimerkiksi yksi kesä ei riitä elokuvan tekoon, sillä se on kallis, pitkä prosessi. Itse pystyn päättämään kirjoistani, ja siksi kirjoitan mieluummin, kuin kysyn neuvoa kasvottomilta lautakunnilta. Aiemmin tein elokuvani itsenäisesti, muttanyt kun suomalaisella elokuvalla ei ole tulevaisuutta television varjossa, en ole halukas panemaan rahaa likoon suuria summia." Näin puhuu mies, joka entivanhaan pani rahansa ja itsensä (erektiota myöten 1960luvulla) likoon elokuvissaan! Mikä on parlamentaarikon seuraava askel elokuvan hetteiköllä? "Olen kyllä tuottanut elokuvia (mm. Bergmanin Fanny ja Alexander) ja aion tuottaa jatkossakin. Tuotan televi siolle (FST) nelituntista sarj jaa. Vaikka olen kyllä sitä mieltä, että TV dump,^m , , , Jm0paa markkinoita, kun JmmM JBlllP se ei suostu lopettamaan omaa msmfiktiotuotantoaan. Lisäksi TV ryöstöviljelee; se ei maksa elokuvista kunnolla." Liian a r k a a tongittavaksi? " Olen aikeissa tuottaa muutaman elokuvan teatterilevitykseen mm. JakomäkiMikkeli kaappausdraamasta, mutta minulla on sellainen tunne, että sellaista ei haluttaisi tehtävän, dokumenttipohjaista fiktiota. Siinä on jotain taustalla, ettei siitä pidetä. Tässä on juuri se päätöksentekolaitos, jossa nimettömät päättävät mitä rahoitetaan ja mitä ei. Minulla on toinenkin ajankohtainen käsikirjoitus, Musta aukko nimeltään, joka satiirisella tavalla liittyy poliittisiin tapahtumiin epäsuorasti: Juhantalot, Väyryset ja muut. En halua vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta sanoisin, että siitäkään ei pidetä. Minä tuottaisin ja Lauri Törhönen ohjaisi nämä elokuvat." Mutta "säätiöiden" lompsannyörit ovat pysyneet solmussa tähän asti. Olisikohan tilanne sama, jos tekisi ylistävän elokuvan ajatusten Tourujoesta, byrokratiasta... Ei kaikki ole taidetta, mikä m a k s a a Jörn Donner syyttää Taidetta suomalaisen elokuvan nykytilanteesta. Myös holtittomat ja holtilliset rahankäyttäjät ihmetyttävät häntä. "Viimeisen kymmenen vuoden aikana täällä on tehty epälukuinen määrä helvetin huonoja elokuvia, jotka ovat olleet ns. elokuvataidetta. Mutta samalla on unohdettu, että elokuvan pitäisi olla shovvbisnestä ja ihmisiä kiinnostavia tarinoita. Pekka Lehdon Kaivo on Taidetta. Tuskin Hollyvvoodissa oltaisiin silti kiinnostuneita lastentappajaäidistä, joka jää hymyilemään hapss^. py endiin! Kaivo maksoi kuulemma 11 m i l joonaa markkaa. Minä olisin tuottanut sillä hinnalla kolme elokuvaa. Matti Kassila ylittänee uuden elokuvansa budjetin yli kolmella miljoonalla ja vie yrityksen konkurssiin. Se ei ole elokuvan maineelle imartelevaa. Renny Harlin on tuskin maksanut velkojaan Lappiin Jäätävä polteelokuvansa filmauskuluista. Jätti noin vain. Se nyt ei ollut erikoinen elokuva, enkä mä tiedä mitä erikoista hän olisi yleensäkään tehnyt, paitsi tienannut rahaa. En usko epookkitai yleensä kalliisiin elokuviin, kannatan määrää, jotta mahdollisimman moni saisi tehdä elokuvia." P a s k a vaikka voissa paistaisi " Miksi muuten meillä Suomessa uskotellaan, että kaikki pystyvät käsikirjoittamaan elokuvansa?!", Donner tuohtuu. "Uskotaan siihen auteurteoriaan, että kaikki osaavat tehdä kaikkea. Paskat. Turkan Seitsemän veljestä ja kaikenmaailman Rauta-ajat. Ne on huonoja elokuvia." Eikö Donnerille kelpaa mikään kotimainen? "Kyllähän Jarva teki aikoinaan, tosin epätasaisia, mutta joitakin hyviä komedioita. Tai Mika ja Aki (Kaurismäki) ovat kyllä tehneet myös jotain." Mutta eikö Donner itsekin käsikirjoittanut rainansa, ihmettelen. "Kyllä, mutta minä olenkin kirjailija ja julkaissut 42 kirjaa. Se on eri asia." Donneria ärsyttää vanhojen elokuvien maineenrehabilitointiyritykset. "En pidä populaarikulttuurista tai siitä, että joistakin Rovaniemen markkinoillaelokuvista tehdään niin iso numero jälkeenpäin. Eivät ne hyviksi muutu sittenkään." Mutta eikö se ole hiukan paradoksaalista, että kannattaakseen elokuvan on oltava jollain tasolla populistinen tuote ja toisaalta kantaa mukanaan taiteen merkkejä? "Se on aivan mahdoton tilanne. Joskus amerikkalainen elokuva on tosin pystynyt yhdistämään nämä eri tasot, bisneksen ja "korkeamman" tason, mutta elokuva on niille ominainen ilmaisun muoto. Siellä on noin miljardi elokuvakäyntiä vuodessa." "Miksi Suomessa uskotellaan, että kaikki pystyvät käsikirjoittamaan elokuvansa?!" , mm I B *? • Iii |R l i ,i:'" y % Jörn Donnerin tuotanto ja erotiikka yleensä elokuvassa olivat Kuopion tämänvuotisen Vilimitfestivaalin teemoja. Vilimit on sympaattisen pieni, suomalaiseen elokuvaan keskittynyt tapahtuma, jonka teemoja lähestytään elokuvien ja elokuvatutkimuksen kautta. Kuopiossa sivistytään ei ainoastaan kuvasta vaan myös sanasta, sillä mm. elokuvatohtori Veijo Hietala esitelmöi valkokankaan erotiikasta. Vilimien järjestäjä Petri Kervola, mitä järkeä on näyttää suomalaisia vanhoja elokuvia teatterissa, kun niitä näkee televisiostakin ? "Suomeen on kasvanut uusi sukupolvi, joka ymmärtää elokuvaa laajemmin. Kaurismäet ovat kasvattaneet kiinnostusta suomalaiseen elokuvaan yleisemminkin. Lisäksi 1960-luvun jälkeen syntyneillä on oiva mahdollisuus kokea kotimainen elokuva oikeassa atmosfäärissä teatterissa ja valkokankaalla. Meidänkin sukupolvellamme on halu arvioida kiinnostavia vanhoja elokuvia. Sitä paitsi näkökulma voi olla toinen nyt kuin aikalaisyleisöllä oli. Annamme täällä yleisölle ja tekijöille mahdollisuuden kohdata toisensa keskustellen ja elokuvia katsellen." Pari vuotta sitten Spede tunnustikin, että hän oli yllättynyt elokuviensa saamasta palautteesta ja uudesta yleisöstä, joka oli kasvanut niiden mukana. Varo, elokuva u h k a a kehosi hallintaa! Veijo Hietala tutkii ammatikseen valkokankaan ihmeitä. Hän esitelmöi innostuneelle joukolle elokuvaerotiikasta ja antoi viehkoja näytepaloja Suomiheinäerotiikasta Tuulen viemään. "Klassinen kuvataide on kautta aikojen esitellyt alastomuuden suloja varsin liberaalisti ja alastomuus on ollut siinä ikään kuin hyväksytympää kuin liikkuvassa kuvassa. Totaalinen eroottisuuus (rakastelu) tuli elokuvaan yleisemmin vasta 1960luvulla." Tosin Hietala on sitä mieltä, että" erotiikka saattoi hävitä elokuvista kun siirryttiin vihjailuista tositoimiin." Länsimaisen ihanteen mukaan ihmisen tulee hallita oma kehonsa täydellisesti. " Mutta nauru, itku, pelko ja seksuaalinen kiihtymys ovat aina uhkaamassa elokuvan katsojaa. Elokuvan voima on juuri siinä, kun se on niin rankasti todellista. Sen takia myös elokuvan rohkea erotiikka on ollut pannassa niin kauan.", tohtori Hietala diagnostisoi. Erotiikka pyhittää keinot Elävä kuva on tarvinnut ns. pyhittäviä tekosyitä, joiden vuoksi se on voinut näyttää erotiikkaa. Hietala kertoo hauskan esimerkin Cecil D. B. Millestä, joka ohjasi Raamattuaiheisen orgiaspektaakkelin, jossa oli rutosti syntiä ja lopussa osoitus niiden turmiollisuudesta." Epäilemättä katsojat kiirivät sankoin joukoin katsomaan synnin palkkoihin johtaneita tekoja!" Myös heinäkasaerotiikka raikkaassa luonnossa on Hietalan arvion mukaan "tervehenkisempää kuin tunkkaisessa makuuhuoneessa piehtarointi." Luonto ikäänkuin raamittaa rakkauden ilmapiiriä viattomammaksi. Hietalalla oli myös raju (vanha) suomalainen kuvanäyte, jossa junan männän työntöliike esittää rakastelua. "Tämä on hurjimmasta päästä kotimaista kuva-allegoriaa!" i Suomalainen elokuva on saanut i k riittävästi pyhittäviä syitä eroottisuul l m teen saunasta. Ei liene monta| | | | | kaan kotimaista elokuvaa ilman « 1 1 saunapuhtaita alastomia vartal l n loita. "Sauna vain motivoi niin t i l l i t sopivasti eroottisen virityk• Ä sen." Ja jokainen yrittää aii3k na hurskaasti väittää • I I saunasta ulkolaisille tut• tavilleen aivan muuta... iiSili is IIII mm m Ww&. ifif M H ipiiiiiiiiii IIII ^ H H P ^ llljlif: • • • l i f l B Kili Teksti ja taitos: ^|lilllllll:!illlll mm Minna Laukkanen WM Kuva: w^^x^^^s^^^^fi^^^ii Markku Rönty
• 8 TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS Television antama informaatio muodostaa olennaisen osan tiedostamme presidenttiehdokkaista. Martti ajaa tätä, Eeva tuota ja Paavo perää sitä. Erityisen merkittävä on television rooli kansalaisten muodostaessa kuvaa hyväksymistään ja hylkäämistään ehdokkaista. Televisio tuo ehdokkaat liki ja luo pohjaa tuttuuden tunteelle: Martti on tämmöinen, Eeva on tuommoinen ja Paavo on semmoinen. Presidentinvaalit voimistavat henkilöitymisen piirrettä monesta eri syystä. Kunnallisja eduskuntavaaleissa valitaan satoja ja tuhansia henkilöitä eri tehtäviin. Presidentinvaalissa kysymys kuuluu: kuka on se yksi henkilö, joka nyt valitaan. Tämä väistämättä lisää presidentin henkilön ominaisuuksien punnintaa. Ideologiat tarvitsevat kasvot Televisio näyttää ihmisiä, ei ohjelmia. "Kansainvälinen kilpailukyky", "marxismi-leninismi" ja "hyvinvointivaltio" eivät mediassa ilmene itsessään ja ideologioina, vaan ne jokainen tarvitsevat kasvoillaan kantajansa, jotka tuovat nämä ajatusrakenteet ja ohjelmat julki. Niiden elon välittäjinä ovat televisiossa esittäjiensä kasvot ja persoonallisuus. Tämä on television ero verrattuna kirjoitettuun tekstiin, jossa tekijä voidaan melko pitkälle sulkeistaa irti sanomisistaan. Televisiossa se ei käy. Uusi vaalijärjestelmä korostaa kansalaisten omaa oikeutta ja velvollisuuttakin itsenäiseen harkintaan. "Meidän puolue" saattaa olla yhä ehdokkaan asettajana, mutta yhä useammin ehdokas on jo asetushetkellään jollakin tavalla julkisen mielipiteen kannalta punnittu. Pelkkä "meidän puolueen" kabinetin asettama ehdokas ei yleensä ole se julkisesti suosituin mahdollisuus. Näin kävi sekä sosiaalidemokraateille että kokoomukselle. Mutta mitä sisältyy tähän itsenäiseen harkintaan? Perinteinen tutkimus yhtä kuin perinteinen politiikkakin on halunnut suosia kuvaa kansalaisesta, joka rationaalisesti ja järjellään punniten tekee laskelman, jonka tuloksena on 'oikea valinta'. Saksalainen sosiologi Max Weber sanoi aikanaan, että "politiikka on toimintaa, jota teh, i ' / / Simo Koivunen Presidentti valitaan -siis mitä valitaan? TelevisuaaMsessa maailmassa ehdokkaan on vakuutettava koko persoonallisuudellaan dään päällä, ei muilla ruumiinjäsenillä tai sielulla". Käsitys on harhaanjohtava, jos sitä sovelletaan kansalaisten mielipiteen muodostamiseen poliitikoista. Ihmisten käsitykset toisistaan ja siitähän tässä on kyse eivät ole järjen laskelmia vaan paljon monimutkaisempia tapahtumia, joissa perinteisten politiikka-asetelmien lisäksi vaikuttavat kunkin psykohistorialliset ja tilanteelliset seikat. Tilanteessa vaikuttavista seikoista yksi olennaisimpia on halu uudistua ja uudistaa. Tällöin televisiota katsova kansalainen mielellään siirtää hyvän odotuksensa uusiin ja ryvetty mättömiksi miellettyihin kandidaatteihin. Moni vanha kunnon fam/er-poliitikko (suomeksi ehkä sikaniska) on kärsinyt tämän takia häviön jo ehdokasehdokkaana. Hulvattomat lupaajat eivät voita Kun presidentti valitaan, halutaan samalla toteuttaa valtava määrä hyvän odotuksia ja toiveita. Ehdokkaista hyvin menestyvät ne, jotka voidaan luontevimmin yhdistää uskottaviin parempiin päiviin. Se ei tarkoita, että hulvattomat lupaajat juhlisivat vaalissa. Mutta se tarkoittaa, että ne ehdokkaat, jotka mielletään puhtaimmin 'vain poliitikoiksi', ovat vaikeuksissa. Presidentinvaaleissa 'poliitikot' tahtovat yletä 'valtiomiehiksi'. Pyrkimys sopii tähän juhlavaan instituutioon. Mutta televisuaalisessa maailmassa ehdokkaan on vakuutettava koko persoonallisuudellaan kansalaiset: pitäisi olla 'asiantuntijapoliitikon' ja 'valtiomiehen' lisäksi vielä 'kunnon ihminen' tai jopa 'hyvä tyyppi'. Se ei ole niin helppoa, koska sellaista roolikuvaa ei voida noin vain tuottaa mistä tahansa lähtökohdasta. Teksti: Jukka Kanerva Merkkifarkkuihin pukeutunut, hyvinmuodostunut adonis loikkii uima-altaasta toiseen lähiöalueella. Lopulta hän nousee hitaasti ylös vedestä, nuoruutta ja seksikkyyttä henkivänä. Henkilöauto liukuu tasaisesti vuoristotietä pitkin ilta-auringon paisteessa. Auton varjo luo vuoren seinämään juoksevan kissaeläimen ja liitävän kotkan kuvan. Sinua on huijattu jälleen. Amerikkalaistyylisen televisiotiedonvälityksen yksi peruspilareista on kaupallisuus ja perusyksikkö televisiomainos. Myös eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden ylevät periaatteet ovat jo saaneet väistyä kaupallisuuden tieltä. Televisiomainoksen juuret löytyvät amerikkalaisten radiokanavien mainostoiminnasta. Radiomainonnan tuttu esimerkki kertoo pesuaineyrityksistä, jotka sponsoroivat keskiluokkaisille äideille tarkoitettuja romanttisia kuunnelmasarjoja. Näin luotiin saippuaoopperan genre. Suomessa kaupallisen television lippulaivana on toiminut Mainostelevisio, joka tosin toimii av(i)oliitossa Yleisradion kanssa. Ylikansallisten mainostoimistojen mallituotteista saa viitteitä seuraamalla taivaskanavia. Todellisuuden kuluttaja Televisiosta on syntynyt mielikuva todellisuuden kuvien välittäjänä. Television katselua on lisäksi luonnehdittu passiiviseksi kuluttamiseksi. Jos katsoja ei pysty erottamaan enää fiktiota ja todellisuutta, televisiomainos siirtyy helposti todellisuuden puolelle. Mainoksen tekijät yhdistävät tuotteeseen taitavasti seksikkyyttä, kauneutta, nuoruutta ja villiä elämänmenoa. Virvoitusjuoman nauttijasta syntyy hetkessä uusi, täydellinen ihminen. Vihreän aallon myötä yritykset liittävät televisiomainokseensa luontoystävällisen kuvan itsestään tai tuotteestaan. Metsäteollisuuden yrityskuva kohenee huomattavasti, kun televisiokamera seuraa tuuheaa kuusimetsää, näyttää yrityslogoa ja taustalla soi Finlandia. Samaan aikaan yritys käyttää vaarallisia kemikaaleja tuotteiden tekemiseen. Ekotuotemerkki rinnastetaan metsäkauriiseen, joka loikkii aarniometsän keskellä. Luonnon mytologisten aiheiden yhdistäKaupallisuuden muotokuva minen tuotteeseen voi toimia myös alitajuntaisesti. Kotkan ylhäisyys ja gepardin voiffläkkuus antavat oman ilmeensä tuotteelle. Julkkikset elävät puutteessa Julkisuuden henkilöiden käyttäminen televisiomainoksissa on tuttua ja turvallista. Jukka "Levyraati" Virtanen höfppää tanssilavan reunalla kupin kahvia, sanoo aah ja katsoo kofifi televisiokameraa. Taustalla soi rauhallinen pianomusiikki, joka sattumalta onkin tuotemerkin tunnari. Lopuksi ruutuun ilmaantuu julkimon nimikirjoitus ja tuotemerkki. Ne, jotka haluavat epätoivoisesti samaistua tähän Virtaseen, ostavat siis tiettyä kahvimerkkiä. Mainosnaamat katsovat hymyillen kohti televisiokatsojaa ja utelevat, miten pyykinpesu sujui viime kerralla. Eikös vaan jäänytkin paskaa johonkin lakanan reunaan. Ei hätää, tämä pesuainemerkki pelastaa sinut kaikilta länteiltä. Katsojaan vedotaan puutteen tunnistamiseksi. Pian kotitalous on täynnä puutteita. Poliisi tai lääkäri, joka mainostaa tuotetta, on mainosnaama sekin. Auktoriteetin totuuden valtaa käytetään kaikenlaisten vaippojen ja lääkkeiden markkinoimiseksi. Kuka nyt uskoisi, että poliisi puhuu soopaa? Lopulta televisiostudioon raahataan itse kuluttaja, joka kehuu kokemuksiaan tuotemerkistä. Nyt kuvaruudun helppoheikki on yksi meistä, television katsojista. Häntä pidetään oikeana tiedonantajana, koska hän on kokeillut tuotetta ja todennut sen hyväksi. Onhan hän kokeillut tuotetta? Naisten rooli mainoksissa on muuttumassa nopeasti. Kotiäidin sijasta mainoksiin on ilmaantunut meneviä bisnesnaisia, jotka liitävät helikoptereilla suurkaupunkien yllä, rientävät kokouksesta kokoukseen ja käyttävät tiettyä huulipunaa. Mainoksen loppuessa bisnesnaista odottaa kotona ryyppäävä mies, joka on juuri nähnyt vaimonsa televisiossa flirttailemassa toisille bisnesmiehille. Nainen saajalleen turpaan. Ja turvonnut huuli peitetään tietyllä huulipunatuotteella. Risto Löf
• 'I have a vision ... television." Bono U2:n Zoo Tv -kiertueella '92 Turtunut television katsoja reagoi sydämellä • • • • • • • • • • • • ^ ^ H S S J S J K V V . V . V . V . V ? ^ " ' ' ' • ' • ' • ' • ' • ' • ' • ' • ' • ' ' • r ' ' n o o o o 11=3 21=3 31=3 ^1=3 sen 61=3 7C3 8 C 3 91=3 10C3 A 1=3 Sinulla on valittavana neljä Tv-ohjelmaa. Uutislähetys, ajankohtaisohjelma (jossa käsitellään markan kellutuksen vaikutuksia), keskusteluohjelma (joka tänään puhuu empaattisesti ja ymmärtävästi itsemurhasta) sekä suosittu draamasarja. Todennäköisesti katsot sarjan, jota olet seurannut myös aikaisemmin. Uutislähetyksenkin voi antaa olla päällä vanhan tavan ja tottumuksen vuoksi. Ja keskusteluohjelmakin tuntuu tällä kertaa löytäneen aiheen, joka kiinnostaa. Mutta ajankohtaisohjelmasta täytyy sanoa, ettei nyt oikein jaksa kiinnostaa. Tehtyäsi katsomisvalintasi sinua puhuttaa erityisesti järkyttävä keskusteluohjelma. Sarja ja uutiset eivät paljon liikauta, ellei mitään kovin ihmeellistä tapahdu. Niin ja sitä ajankohtaisohjelmaa et katsonut, vai olisiko televisio silti ollut auki? Lyhyestä virsi kaunis Televisiouutisen on mahdutettava mieletön määrä tietoa pari minuuttia kestävään raporttiin. Puolen tunnin Tv-uutiset mahtuvat kirjoitettuna yhdelle sanomalehden sivulle. Koska kyse on ohjelmavirrasta, jutun on oltava helposti tajuttava, koska siihen ei voida enää palata. Televisio käyttää hyväkseen tarinan kerronnan rakennetta. Tarinat ovat usein kertomuksia hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Tuttuja kerrontamalleja käyttämällä televisiouutiset kertovat meille maailman tapahtumista. Henkilöimällä ja dramatisoimalla helpotetaan ymmärrettävyyttä. Tietokilpailufaktoja sisältävä uutinen kertoo tänään jotain ja huomenna taas toista. Tulee selväksi kuka teki mitä, missä, milloin ja miten. Tv-uutinen tuntuu olevan kehityksen huippua: kukaan ei oikein osaa sanoa, minkälaiset vaihtoehtouutiset olisivat. Mikäli Tv-uutisissa esitettäisiin peruteellisempi tapahtumien kuvaus syineen ja seurauksineen, katsojien perusturvallisuus järkkyisi, ja maailma näyttäisi olevan kaaoksessa. Uutisten päätyttyä harva pystyy kertomaan, mitä tulikaan nähtyä ja kuultua. Jos television uutinen tai haastattelu jää mieleen, se on todennäköisesti ollut liikuttava ja tunteisiin vetoava. Lumipallo vyöryy Uutiset käsittelevät pääasiassa rutiinitapahtumia. Politiikka ja talous ovat osoittautuneet maailmanlaajuisesti oiviksi uutislähteiksi. Uutislähetys täyttyy päivästä toiseen viranomaisten ja yritysten tekemisiä seuraamalla. Suomessa molemmat Tv-uutisia välittävät yhtiöt käsittelevät samat pääaiheet. Painotuksissa on pieniä eroja. Yle yrittää raportoida "Hyvää iltaa täältä Tv-uutisista" merkittävistä kotimaan tapahtumista ja seuraa aktiivisesti maailman tapahtumia. MTV myöntää seuraavansa vähemmän ulkomaita ja keskittyvänsä enemmän kotimaahan. MTV:n päälähetykseen mahtuu juttuja vesisynnytyksestä viininvalmistukseen, ja tietysti loppukevennys. Yle on perinteisesti välittänyt kovia uutisia, mutta pehmeitä uutisia on alkanut näkyä myös Ylen pääjumalanpalveluksessa. Erittäin harvoin kummatkaan yhtiöt onnisEihän toimittajan tehtävä ole kasvattaa ja toimia tuomarina, vaan keskittyä välittämään tietoa ja antamaan tapahtumien kulusta todenmukainen kuva. Tätä kutsutaan objektiiviseksi ja puolueettomaksi tiedonvälitykseksi. Vahtikoiran pitää räksyttää: vallanpitäjiä nälvitään välillä. tuvat saamaan itselleen suuren scoopin, mikäli scoopiksi ei lasketa sitä, ovatko nyt Aho ja Salolainen riidoissa vai hiertääkö kokoomuksen sisällä. Kopioidut referaatit Suurin osa Tv-uutisista on sisällöiltään referoivia ja toteavia. Todellisia analyysejä tai kritiikkiä uutiseen harvoin mahtuu. Eihän toimittajan tehtävä ole kasvattaa ja toimia tuomarina, vaan keskittyä välittämään tietoa ja antamaan tapahtumien kulusta todenmukainen kuva. Tätä kutsutaan objektiiviseksi ja puolueettomaksi tiedonvälitykseksi. Vahtikoiran pitää räksyttää: vallanpitäjiä nälvitään välillä. Mutta keskeiset ministerit tuntuvat lähes aina saavan viimeisen sanan, ja ääneen päässeen haastateltavan perusteluihin ja näkökulmiin puututaan vain poikkeustapauksissa. Uutiset tietävät kertoa, että "Suomi hakee EY-jäsenyyttä", "se on uhka maan taloudelle ja on kansallisen edun vastaista" tai "Suomen on totuttauduttava elämään korkean työttömyyden kanssa pitkään". Lauseet sisältävät itsestään selviä käsityksiä esimerkiksi siitä, mikä on kansallinen etu, kuinka talous toimii ja kuka on Suomi. Kyse ei ole siitä, ovatko sanat toimittajan vai jonkun ministerin. Uutisteksti kätkee sen, minkä instanssin merkityksiä mikäkin osa uutistekstiä ajaa tai mihin keskusteluun ne pyrkivät palautumaan. Tätä voisi kutsua lähdekritiikiksi. Ylen taloustoimittaja Risto Johnson kirjoitti toimittajien ammattilehdessä, että kusetettava puudeli sopii ajoittain kuvaamaan ammattikuntaa: "Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Sitä ylistää, monistaa ja vahvistaa puudelikunta terhakkaasti häntäänsä heiluttaen" (Journalisti 7.1.1993). A-studiossa on huumoria Yleisesti kuulee väitettävän, että ajankohtaisohjelmat ovat tylsiä, varsinkin A-studio. Tarkempi tutkiskelu osoittaa, että analyyttisimmat ja -uskokaa tai älkäähumoristisimmat jutut löytyvät pysähtyneestä A-studiosta ja A-plussasta. TV l:n ajankohtaistoimitus kerkiää jonkin verran paneutumaan myös taustoihin sekä syihin ja seurauksiin. Katsokaa joskus itse. Katsojalukujen tultua pääkriteeriksi on jännä huomata, kuinka ajankohtaisohjelmien katsojakato (ennen kanavauudistusta yli miljoona, nyt noin puoli miljoonaa) ei ole riemastuttanut kansaa samassa määrin kuin uutisten katsojaluvut. Ja A-studiosta löytyy painavaa asiaa hyvin kerrottuna ja ilman populismia. Ajankohtainen kakkonen taas on uudistunut. "Tervetuloa mukaan. Tänään Ajankohtainen kakkonen paljastaa..." Tuntuu kuin empaattinen konsepti olisi lainattu Sunnuntairaportilta, sekä jahdataan herroja ä la Hannu Karpo, ja ollaan pienen ihmisen asialla. Katastrofit ja kärsimykset Televisio-ohjelmat on tietysti tehty katseltavaksi, mutta katsojalukutavoitteet voivat vesittää itse asian. Normaalit uutisaiheet, talous ja politiikka, eivät katsojaa yleensä liikauta. Kaikkien elämään vaikuttavien pankkituen, talouspolitiikan tai yleensäkin kovien uutisten alueella liikkuvia juttuja kansa ei tunnu kaipaavan enää lisää. "Ei enää niitä ikäviä ja tylsiä uutisia." Se on liian tuttua. Siitäkin huolimatta, että vain ani harva voi sanoa tietävänsä asiasta jotain. Ehkä se riittää, että uhrataan Kauko Juhantalo valtakunnanoikeuteen ja Ulf Sundqvist voi joutua korvaamaan omilla rahoilla STS:n tappioita. Ja lähes jokainen osaa kertoa, kuinka pää-, työ-, ja valtiovarainministerit ovat täysiä... Tekojen syitä ja seurauksia ei tarvitse enää pohtia. Asia jää taustalle. Ulkomaan tapahtumat järkyttävät ja kiinnostavat joskus enemmän kuin kotimaan tapahtumat. Itse kukin seurasi minuutti minuutilta, kuinka tilanne Moskovassa kehittyi. Sen matsin voitti Jeltsin, vai voittiko? Ei se nyt jaksa kiinnostaa, kun piiritys on lauennut. Ja eihän sitä enää jaksa pohtia tapahtuman syitä tai tulevaisuutta. Bosnian tapahtumiinkin on jo turtunut. Siitä vaan jokainen odottamaan, että joku poliitikko töppäilee tai jää nalkkiin jostain. Ulkomaiden uudet konfliktit tai konfliktien uudet käänteet sekä luonnonkatastrofit ja suuronnettomuudet ovat myös "tervetulleita". Silloin Meikäläisen Masakin jaksaisi katsoa uutisista intensiivisesti muutakin kuin säätiedotuksen. Ja peukut pystyyn, että jotain human interest -aihetta käsitellään keskusteluissa. Kyllä seksibaarien, insestin, itsemurhan, homojen ja koulukiusaamisen jälkeenkin riittää Suomessa retosteltavaa. Niin metsä huutaa Suomalaiset seuraavat paljon uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Myös tarjonta on mittavaa. Tuskin kukaan tervejärkinen jaksaa katsella uutisia ja ajankohtaisohjelmia koko iltaa. Sik' si olisikin ehkä viisaampaa keskittyä määrän sijasta myös laatuun. Nyt riittää pelkkä tuttu uutisja ajankohtaisformaatti, itse sisältö on toisarvoinen. Päivä toisensa jälkeen eteemme tulee taas uusia faktoja. Maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, ja kokonaisuuksia on vaikea hahmottaa. Tavallisen kansalaisen ei tarvitse kaikkea tietää ja selvittää. Siksi on olemassa toimittajat, jotka kääntävät monimutkaisen todellisuuden ymmärrettäväksi ja noukkivat asioista oleellisen. Mikäli katsojat alkaisivat vaatia analyyttisempia uutisia ja taustajuttuja, he saisivat niitä. Kehitys tuntuu faktaohjelmissa menevän siihen, että "perusteellisempia" tarinoita tarjotaan kohdeyleisöille: on poliisi-tv:tä, talousuutisia, ympäristöuutisia, kulttuuriohjelmia, urheiluruutuja... Toisaalta taas jutuista pyritään tekemään entistä liikuttavampia ja dramaattisempia. Kuinka liikuttavaa onkaan nähdä, kun tavallinen ihminen kertoo tarinaansa esimerkiksi huumeseikkailusta tai poikkeavasta seksielämästään. Politiikkaa seurattaessa tekee" niin mannaa, kun kovistellaan päättäjää, etsitään syyllistä, ja saadaan joku eroamaan virastaan. Ja onhan aina olemassa kaukosäädin, jolla voi vaihtaa kanavaa tai sulkea koko toosan. Mika Lebto
• TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS TELEVISIO & TOTUUS TÄBL01D-TELEVISIO "Ali you are about to see is real!" Kun televisio vetoaa totuuteen, maailma a l k a a näyttäytyä poliisin silmin Yksi kuya valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Mutta mio tä tekee parikymmentä televisiokanavaa? Nehän yrittävät luoda uuden todellisuuden! Ja väittävät vielä edustavansa totuutta... Entäpä jos ne ovat oikeassa? Me kirjallisen kulttuurin akateemiset ihmiset paheksumme usein televisiota. Töllöttäminen on passiivista ja huono harrastus. Samaa argumenttia käytettiin aikoinaan muuten lukemista vastaan. Useimmat tietävät, että Onnenpyörästä vokaalin ostaminen on humpuukia. Komisario Morse ei oikeasti jahtaa sarjamurhaajaa. Television fiktiivisyys on paljon pitemmällä kuin pelkästään humpuukiohjelmissa. Itse television kuva on "visio" -harhakuvitelma ja illuusio todellisuudesta, jonka tulkinnan tuotamme päässä. "The Real Thing", todellinen asia Televisio tulee erityisen kiinnostavaksi, kun sen luomat illuusiot väittävät kohtaavansa todellisuuden tai puhuvansa erityisesti totta. Näin tekevät niin sanotun tabloid-television (sana viittaa sensaatiolehtiin, joiden sivukoko on sama kuin tämän lehden) ohjelmat: Poliisin silmin, Hälytys 911 ja suomalaiset vastineet Poliisi-TV tai Karpolla on asiaa. Niiden retoriikka nojaa sanoihin "real" tai "truth". Tabloid-television ohjelmat ovat osa amerikkalaisuuden ideologiaa, jonka keskeisin tunnus on Coca-Colan iskulause "the real thing". Tämä tarkoittaa kaikkein parasta mutta myös "oikeaa, todellista asiaa". Umberto Eco on eritellyt amerikkalaisuutta tästä näkökulmasta teoksessa Matka arkipäivän epätodellisuuteen. Tabloid-television ohjelmien kautta fiktiivisen viihteen kylläst(ytt)ämien kanavien katsojat yrittävät tirkistellä jotain aitoa ja "totta" tästä maailmasta. "AU you are about to see is real!" väittää amerikkalainen Poliisin silmin. Tätä katsojasuhdetta erittelee erityisen mielenkiintoisella tavalla Taivaansilpoja -elokuva. Kuka tirkistelee millä ja ketä? Taivaansilpojan katsoja lähtee tirkistelemään Sharon Stonea, joka tirkistelee kaukoputkellaan (Alfred Hitchcockin Takaikkunnan tapaan). Sharonin Stonen esittämää kustannusvirkailijaa (joka muuten edustaa kirjallista kulttuuria) tirkistellään valtavalla televisiosysteemillä, jonka kautta Sharon itsekin alkaa tirkistellä "oikeaa elämää" . Kaiken lisäksi poikaystävä videoi parin rakastelut, joita sitten katsellaan yhdessä ja erikseen. Elokuvassa objektivoidaan oikein urakalla suhde itseen ja parisuhde, mutta tehdäänkin se yhdessä katselemalla koko näytös sadasta Tv-ruudusta. Mutta oikeastaan se jota tirkistellään, onkin television ja Taivaansilpojan katselijan suhde katseluunsa! Tämä katse on miehinen tuijotus. Tiedättehän nuo keskiikäiset miehet videokamera olallaan synnytyslaitokselta hautajaisiin: "Isä Kuvaa". Mutta Taivaansilpojan katsoja on hyvin toimeentuleva nuori aikuinen, jonka sukupuolesta ei enää voi olla varma. Todellisuus vieraannuttaa "Todellisuuden" tavoittelusta on tullut Taivaansilpojassa ja kotona television ääressä monikerroksinen visuaalinen vieraantuminen, joka Taivaansilpojan lopussa tosin moralisoidaan. Sharon Stone eli elokuvan käsikirjoittaja läimäisee tiukan moraalisen kannan: "Hanki itsellesi oma elämä!" Pyrkimys aitoon ja todelliseen huipentuu uutisissa ja toinen ääripää ovat taas ns. kovan pornon tuotteet, joissa oikeasti tapetaan lapsia ja muita ihmisiä. Uutisten ruumiita paheksutaan enää harvoin, mutta näitä kovia (jotka usein ovat silkkaa huijausta) tuotteita aina, koska niitä tehtäessä on tuotettu ihmisille kärsimystä vain toisen katselun takia. En tarkoita, että hyväksyisin kärsimysten tuottamisen ihmiselle (paitsi masokisteille, joille kärsimys on nautinto) kuvaamisen takia tai muuten. Kyse on katsojasuhteen moralisoinnista: uutisissa kamalimpienkin kärsimysten näyttäminen on sallittua ja katselu jopa arvostettua, mutta videolla yhdistettynä seksuaalisuuteen taas ei. Jos siis pitää moralisoida, niin pitää moralisoida kärsimysten tuottamista eikä katselua. Uutisia katsomalla olemme lähes kaikki kanssarikollisia tirkistelyyn. Pojat videoivat pahoinpitelyn Julkisuuden vallallaan televisio ei "edusta" totuutta, se luo sitä. Yksi todellisuutta tavoittelevan vieraantuneen tirkistelyn ja sen moralisoinnin huipentuma oli koulupoikien tekemä video kaverinsa pahoinpitelystä. Pojat videoivat tilanteen, jossa he hakkasivat ja potkivat kaveriaan noin 20 minuuttia. Samaan aikaan yksi pojista dramatisoi tilannetta rummutuksella. Pahoinpitely sai erityistä merkitystä vain sen takia, että se oli visualisoitu ja tallennettu. Pojan pahoinpitely tuli merkittäväksi vain videoinnin takia. Tabloid-television todellisuuskäsityksen mukaan todellisuus on jotain salattua ja häpeiltävää, joka pitää paljastaa. Mutta me kaikki moralistit pääsimme kanssarikollisina tirkistelemään ja katsomaan tilannetta pahoinpitelijän näkökulmasta, kun A-studio näytti videota eräänä syksyn iltana. Taaskaan en puolusta pahoinpitelijöitä. Mutta teot muuttuvat merkityksellisiksi vasta, kun televisio on ne näyttänyt. Tässä mielessä televisio on todellisuus. Moralistin paheksuntaan löytyy uusi ulottuvuus: pahanteon kuvaamisesta tulee uusi pahuuden muoto. Jos kundit olisivat vain mätkineet kaveriaan ja soittaneet rumpuja pahoinpitelyn tahdissa, emme voisi saavuttaa samaa etovuuden tunnetta kuin että voimme katsella koko performancen olohuoneessa. Katselemista tulee pahuutta, ei tosin omasta katselustamme kun tirkistelemme koko homman telkkarista, eihän. Vai tuleeko meistä filmaajien salaliittolaisia, vaikka julkilausuttu kantamme on paheksunta? Voi, voi tätä kaksinaismoralismia. Mirja Pyykkö poliisin silmin Mirja Pyykkö saa (joskus) henkilöhaastatteluissa ihmeen paljon irti haastateltavansa persoonasta, varsinkin kaikkein kurjimmista. Esimerkiksi pari viikkoa sitten hän haastatteli entistä narkkaria. Ihmisen monipuolinen ristiriitaisuus avautui silmien eteen. Ohjelma tavoitti yhden ihmisen kautta jotain uutta tästä maailmasta. Kun Pyykkö viikko sitten haastatteli keskusrikospoliisin nimetöntä ylikonstaapelia, maailma näyttäytyi Poliisin Silmin. Jopa tyylillisesti tavoiteltiin Poliisin silmin -ohjelman keinoja. Etsivät ja konstaapelit personoitiin, rikollisen ihmisyys katosi, kun katsottiin poliisin olan yli. Kun ylikonstaapeli maalaili uhkakuvia huumeista ja kovista itärikollisista, Pyykön matka poliisin kenttätyöhön kertoi muuta. Huumepoliisin miehet seurustelivat tuttavallisesti narkkareiden kanssa, eikä huumeita löytynyt. Päivystyksessä poliisit ottivat vastaan Helsingin hullujen ilmoituksia: vanha mies kauhisteli, että naulakosta oli löytynyt vieras hattu. Lisäksi tuli ilmoituksia pikkurikoksista, lompakon katoamisista yms. Poliisipartion tyypillisin hälytys Pyykön ohjelmassa oli "tehtävä 16" eli perheväkivalta. Ravintolassa riehuneelta ei löytynyt puukkoa, vaikka paikalle tuli puolenkymmentä poliisipartiota. Pyykön ohjelma poliisin työstä puhui aivan toista kuin ylikonstaapelin sanat: Poliisin työ on hullujen kuuntelua, humalaisten tappelujen ja pikkurikosten sekä perheriitojen ratkomista. Huumeita ei meinaa löytyä millään. Itärikollisista ei näkynyt vilaustakaan. Ohjelmassa jauhettiin loputtomasti uhkauksesta ampua polvilumpio mäsäksi: jos se on olennaista, se olisi pitänyt dokumentoida ja kaivaa esiin edes yksi ammuttu. Poliisivaltion uusi alku Kun Mirja Pyykkö alkaa katsoa maailmaa poliisin silmin, näkökulma kapenee viranomaisen "lisää resursseja" vaatimukseksi. Myös me muut alamme nähdä maailman poliisin silmin. Kun etsivä John Bunell ratsaa ja moralisoi pikkurikollisia loputtomasti, hän ei esitä kysymystä: miten muuten tämän roskan voi hoitaa? Samalla hän ostaa pikkuroistoja toisten samanlaisten ilmiantajiksi keinoilla, jotka muistuttavat kiristystä. Poliisille ongelmien ratkaisut ovat teknisiä, poliisitoimen asia. Suomalaisesta poliisistakin puuttuu näkökulma, joka näkisi maailman oman arkipäivän työn ulkopuolelle. Esimerkiksi armeijassa on keskustelukykyisiä upseereita, jotka ajattelevat sotatoimen ulkopuolelle. Kenraaliluutnantti Aimo Pajusen rinnalla Olli Urponen on kuin poliisivitsistä reväisty. Perheväkivallan, huumeongelman tai itärikollisuuden olennaisimmat ratkaisut tehdään poliittisesti, ei poliisin toimin. Poliisin keinoin näiden ongelmien ratkaisuyritykset johtavat poliisivaltioon. Kuka sitä tahtoo, se katsoo poliisin silmin. Televisiojournalismin uusi A M O K Pitkästä aikaa tftitevisiossa nähtiin ohjelma, jossa joumallismin kovuus yhdistyi asian suuruut«en. A-studion uusi asiaohjelma A-MOK yllätti velttoon ja pinnalla liitävään journalismiin tottuneen katsojan. Aiheena olivat konkurssirikokset, joiden tuottamiksi pankkien luottotappioiksi arvoitiin erittäin perustellusti 4-10 miljardia (4 000 000 000) markkaa. Me veronmaksajat pulitamme summan osana pankkitukea. Pankit eivät yleensä tee asiakkaistaan rikosilmoituksia, koska niiden maine entisestäänkin huonontuisi. Poliisi ei siis tutki näitä rikoksia, ainakaan kaikkia. Pankkiryöstäjät saavat kammettua pankeilta vuosittain vaivaiset 10 miljoonaa markkaa. Mutta ryöstöt ovat dramaattisempia ja ennenkaikkea ne videoidaan. Ne ovat Poliisi-TV:n tajuttavissa paremmin kuin konkurssirötökset, joiden tekeminen visuaalisesti todelliseksi vaatii suurempaa taitoa kuin mikään poliisin silmin katsova Tv-ohjelma kykenee. A-MOKissa talousrikokset oli visualisoitu tavalla, joka ei kalpene rock-videoiden rinnalla. Ensimmäistä kertaa pankkitarkastusvirasto pantiin lähes hyytävän kylmästi lujille. Ei varmasti ole sen johtajan Jorma Arangon vika, että virasto epäonnistui täydellisesti. Mutta viraston täytyy ottaa siitä vastuu, sillä sen tehtävä oli valvoa, etteivät pankit tupella. Virastolla oli myös vastuu siitä, että se ei saanut riittäviä edellytyksiä tehtävänsä tekemiseen. Vasta Arangon ero voi sysätä pankkivalvonnan seisovat vedet liikkeelle ja muuttaa uomaa, joka on tullut helvetillisen kalliiksi veronmaksajille. Jos tabloid-television ohjelmat vetoavat totuuteen, niin A-MOK lopetti jotenkin näin: Kaikkii ohjelman henkilöt ovat fiktiivisiä. Yhteydet todellisuuteen ovat satunnaisia. Vastaveto "todellisen"-retoriikkaan vetoavalle televisiolla n siis visuaalisesti tiukka ja journalistisesti hyvin argumentoitu ohjelma, joka vetoaa k e r t o m a a tarinan kuvitteellisuuteen. Yleisradio on usein pabs n n u t tällaisten tiukkojen juttujen toimittajat h y i v t y k s i l i ä Toivottavasti nyt ei käy niin Ari K o r v i n e j a kumppaneille. Jouni V a u i k o n e n MAKSATKO TURHAAN? Vertaa ja valitse nyt kannattaa olla Osuuspankin asiakas. Meillä Ä * I ffiP& ' pankkikortti on maksuton automaattinen maksupalvelu on maksuton kun verottoman käyttelytilisi keskitalletus on vähintään 10.000,-, nollaat tiliasioinnin palvelumaksut | | i f r ^ UUTUUS! LASKUNMAKSUAUTOMAATTI Jyväskylän r&auppakadun konttorin itsepalvelupisteenä voit hoitaa laskut itse, maksutta laskunfnaksuautomaatilla. Pankkikortilla, suoraan omalta tililtäsi. Tule testaamaan. Otat vain laskut mukaan, me neuvomme loput. Automaatin käyttö on helppoa! AVOINNA JOKA PÄIVÄ 7-20. Myös viikonloppuisin. KESKI-SUOMEN OSUUSPANKKI järkevä valinta * AUTOILIJAT, NYT PIKAPANKKI MYÖS HANNIKAISENKADUN SHELLILLÄ! PS. KYSY YKSILÖLLISTÄ OPINTOLAINAA OSUUSPANKIN Toiset rauhoittuvat, toiset eivät P g K K I T I B T E E L L I S E T Real Happy Hour 22.00 23.00 TIISTAINA 26.10. T0PIKATTI Liput vain lOrak. Aikaan 20.00 Taattua ^ f p ) menoa!
• 1 2 Railakas vaalikamppailu ylioppilaskunnassa on alkanut. Jylkkäri pyysi ja sai kaikilta edustajistoon tarjolla olevilta ryhmiltä kirjoituksen toiminnastaan. Jylkkäri toivoi ryhmiltä vastauksia kysymykseen, miten jäsenmaksuvarat pitäisi käyttää ylioppilastalon ja varsinaisen toiminnan välillä. Vaalit pidetään tiistaina 2. ja keskiviikkona 3.11. Äänestyspaikkoja löytyy ympäri kampusta. Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina lokakuun 25. klo 10-18 pääkirjastossa ja tiistaina lokakuun 26 päivä klo 14-20 Lillukassa Kortepohjassa ja Kokkolassa klo 12-16. Äänioikeus on ainoastaan yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestämisen lisäksi ylioppilaskunnan toimintaan voi vaikuttaa menemällä valiokuntien kokouksiin, jotka ovat avoimia kaikille JYY:n jäsenille. JYY:n edustajistovaalien ryhmät esittäytyvät Grönioni rahastoisi ylioppilastaloon nykyistä vähemmän Pörssi & Dumppi Pörssional Touch! Grönioni vastaa toimituksen esittämään kysymykseen: Ylioppilastalon olemassaolo ja toimivuus ovat grönionillekin ensisijaisen tärkeitä asioita. Talon kunto on huolestuttava ja grönioni on edelleen sitä mieltä, että remontti on tehtävä mitä pikimmin. Remontin viivästyminen on aiheuttanut sen positiivisen vaikutuksen, että JYY:n taloremonttiin rahastoima summa on ehtinyt kasvaa alkuperäiskaavailuja suuremmaksi. Näin ollen lainaa tarvittaneen vähemmän. Myös opiskelijasukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on huomioitava remontin rahoittamisessa. Ei ole oikein, että nykysukupolvi joutuu rahoittamaan talon remontin kokonaisuudessaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä talon remontointiin rahastoitiin noin 850 000 markkaa. Tänä vuonna tultaneen päätymään samansuuntaisiin lukuihin. Kaikki nämä rahat ovat pois varsinaisen toiminnan rahoista. Eli suomeksi sanottuna: noin kolmannes jäsenmaksuista kuluu nykyään talon remonttiin varautumiseen. Summa summarum: Grönionin mielestä rahastointi on ollut järkevää varautumista remontointiin. Koska kuitenkin remontin viivästyminen on pidentänyt rahastoimisaikaa, olisi oikein jos jatkossa rahastoitaisiin nykyistä vähemmän ja parannettaisiin tällä rahalla jäsenpalveluja (lehti, sihteerit, valiokuntien määrärahat jne). Jäsenistön täysipainoisen palvelun ja mahdollisuuden toimia JYY:n puitteissa pitää olla ylioppilaskunnan ensisijainen tehtävä! Yhden naisen lista Nimi: Tarja Elina Mäki-Punto Ikä: 20 1/2 vuotta Opiskelupaikka: Jyväskylän yliopisto, OKL/Kasko Herkkuruoka: lasagne Luonne: rehellinen, äkkipikainen, kärkäs, suvaitsevainen, asioihin taittuva, omiaan puolustava Suhde ylioppilaskuntaan: läheinen. Edustajistossa 1993, liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Isän nimi: Jorma Syy omaan listaan: Tällä hetkellä mieluisin tapa vaikuttaa. Ylioppilaskuntavaalien tulisi olla henkilövaalit. Syy tarpeeseen vaikuttaa: Ks. kohta "luonne". Syy luonteeseen:.... Demarit: Tervettä realismia JYY:hyn! Demariopiskelijat lähtee JYY:n edustajistovaalikisaan kahdeksan ehdokkaan voimin. Kuusi voimakastahtoista naista ja kaksi vahvaa miestä varustettuna terveellä järjellä ja kyvyllä ymmärtää paitsi ylioppilaskuntaja korkeakouluasioita, myös kunnallispolitiikkaa. Demariopiskelijoiden aika ylioppilaskunnassa ei hukkaannu poliittisen identiteetin etsimiseen eikä niin sanotulla sitoutumattomuudella -yo-kuntaympäristössä usein vihreällä sellaisellarehvasteluun. Me haluamme tehdä päätöksiä, hyviä sellaisia tasa-arvon ja solidaarisuuden hengessä. Kansankiihotus ja akitaatio jääköön muille. Yksi tärkeimmistä yo-kuntapolitiikan kysymyksistä on JYY:n jäsenmaksu nykyhinnassaan 499,00 ja yksi Suomen korkeimmista. Jäsenmaksun korotuspaineista jäsenistön parissa on keskusteltu koskien mm. yo-talon peruskorjauksen ja laajennuksen rahoitusta ja puolipäiväisten sektori sihteerien kokopäiväistämistä. Demariopiskelijoiden mielestä jäsenmaksusta saatava hyöty on kohdistettava suoraan jäsenistön eduksi. Maksua ei pidä korottaa aikana, jolloin yhä useampi opiskelija elää todellisessa taloudellisessa ahdingossa. Ylioppilastalon peruskorjaus ja laajennus on hanke, jota kuumana perunana on pyöritelty päättäjältä ja asiantauntijalta toiselle. Valitettavasti hanke ei edennyt niin sujuvasti kuin aluksi oletettiin. Ylioppilaskunta tarvitsee kipeästi nykyistä ihmisystävällisemmät tilat toimiakseen tehokkaasti. Demariopiskelijat katsovat, että peruskorjauskysmystä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja on kyettävä terveen kriittisesti tarkastelemaan myös vaihtoehtoja. Niinkuin kaupungin, ei myöskään JYY:n piirissä ole varaa lyhytnäköiseen omapäisyyteen. 94 Susanna Huovinen, 95 Kati Kangasuoma, 96 Pertti Knuuttila, 97 Olli Korhonen, 98 Minna Lehtonen, 99 Titta Maja, 100 Kaarina Nissinen, 101 Sari Kiniini Paras tapa kehittää ylioppilaskuntaelämää on luoda opiskelijoille sellainen. Jos tavoitteisiisi kuuluu ylioppilaskuntatoiminnan parantaminen, tee sille palvelus! Äänestä Pörssi & Dumpin ehdokasta saat juuri sellaista osaamista kuin haluat! Pörssi & Dumpin ehdokkaat ovat nuoria ja energisiä ihmisiä, joille annettu ääni tulee Sinulle takaisin hyvin tehtynä työnä. Jos äänestät Pörssi & Dumpin ehdokasta, annat samalla äänesi suomalaiselle opiskelijalle. Hänen omaamansa ja saamansa kokemus ovat tulevaisuudessakin ylioppilaskuntamme käytössä. P&D Ps. Mielestämme ylioppilastalon peruskorjaus on saatettava loppuunsa. Sama Tuhatkunta: Tästä on kysymys! Ylioppilaskunnan on oltava jäsentensä etu-ja palvelujärjestö. JYY:n on pysyttävä mukana tiedepoliittisessa keskustelussa. Jyväskylän Yliopiston Tuhatkunnan kautta voimme vaikuttaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin, onhan Tuhatkunta valtakunnan suurin poliittinen opiskelijajärjestöMielestämme tieteen vapaus ja monipuolinen opiskelu on turvattava myöskin taloudellisesti vaikeina aikoina. Kun annat meille valtakirjasi, pystymme yhä suuremmalla painoarvolla paremmin vaikuttamaan opiskelijoiden asemaan. Heti tehtäviä muutoksia opiskelijoiden aseman parantamiseksi on esimerkiksi saada opiskelijoille lopultakin mahdollisuus valita kotipaikkakuntansa asuinpaikkansa mukaisesti. Vanhojen opintolainojen korot on laskettava reaaliselle tasolle välittömästi. Keinotekoiset ikärajat opintorahan jakoperusteista on poistettava. Opiskelijoiden oikeusturva ja työsuojelu ovat haasteita ensivuoden opiskelijapolitiikassa. Mielestämme opiskelijoita hyvin palvelevat YTHS:n terveyspalvelut on säilyttävä nykyisellään. YTHS:n toimitilat on saatava ajanmukaisiin tiloihin. Ylioppilastalo on korjattava ja rakennettava loppuun. Muutaman vuoden jälkeen ylioppilastalon on kannatettava itse itsensä eli ylioppilastalon nettomenojen on oltava mk. Jäsenmaksuvaroja ei saa käyttää ylioppilastalon ylläpitoon, vaan ylioppilastaloa on hoidettava kuten ylioppilaskylääkin: vuokratuotoilla on katettava niin kiinteistönhoitokulut, vuosittaiset korjaukset kuin pääomakulutkin. Varsinaisen toiminnan vuokratason on oltava todellinen samoin kuin muidenkin talon vuokralaisten. JYY:n jäsenmaksun on kohdistuttava varsinaiseen toimintaan ja painotuttava etujärjestö-ja palvelutoimintaan. JYY:n on pidättäydyttävä yritystoiminnasta, ellei se ole aatteellisesti ja palvelullisesti perusteltavissa, kuten Kampus-Kirjan ja Ulpukan toiminta. Ylioppilaskunta voi toimia täysipainoisesti jäsentensä hyväksi ainoastaan, jos ylioppilaskunnan omakin talous pidetään kunnossa. Raadollisesti rahassa mitattuna jakaisimme jäsenmaksusi seuraavasti: YTHS 168 mk, SYL+OLL 28 mk, jäsenpalvelut+hallinto 61 mk, valiokunnat 108 mk, Jylkkäri+tiedottaminen 62 mk, avustukset aineja muille järjestöille 15 mk ja ylioppilastalo 57 mk. Yhteensä 499 mk eli jäsenmaksua ei saa korottaa. Muutoin olemme sitä mieltä, että opintotuen on vihdoinkin mahdollistettava päätoiminen opiskelu. YO-TV ja ylioppilaskunta tenttaavat edustajistovaalien ehdokkaita 1960-luvulla joidenkin yo-poliitikkojen kerrotaan pitäneen hovia valitsijoidensa rahoilla. Millaista loistoa edustajisto saa päätöksillään aikaan tänä päivänä, vai pitäisikö se lakkauttaa tarpeettomana? Muun muassa näihin asioihin paneudutaan Club Academican vaalitentissä. Tentti lähetetään keskiviikkona 27.10.1993 kello 11.00 yliopiston TV-kanavalla. Ohjelma esitetään uudelleen samana päivänä myös kello 12.00 ja 14.00, sekä torstaina 28.10.1993 kello 14.00. Ylioppilaskunnan oma vaalitentti on to 28.10. klo 12.00 Ilokivessä.
• 13 Kumman Luja toimivaa sitoutumattomuutta Etny Kyllä lähtee! Näissä edustajistovaaleissa Kumman Luja edustaa aktiivisuutta ja asiantuntemusta. Ryhmämme kunnia-asiana on viisauden, avoimuuden ja ennakkoluulottomuuden ohella toimiva sitoutumattomuus. Sanoudumme irti niin poliittisista, taloudellisista, aatteellisista kuin opiskelualapohjaisistakin riippuvuuksista. Sen sijaan arvostamme kriittistä ja perustellusti moniarvoista keskustelua, jossa asiat otetaan asioina vailla ylhäältä päin määrättyjä tai muuten ennaltaasetettuja lähtökohtia. Me emme ryhmäkurista ketään. Tärkeimpiä asioita, joita Kumman Luja haluaa tulevassa edustajistossa ajaa, ovat opiskelijoiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantaminen sekä monimuotoisen etujärjestöja harrastustoiminnan turvaaminen. Hyvä toimitila on keskeisimpiä palveluja, mitä JYY voi jäsenilleen tarjota. Yo-talon peruskorjaus ei kuitenkaan saa lohkaista niin suurta osaa jäsenmaksurahoista, <&ttä JYY joutuisi tilanteeseen, jossa sillä on täilp. mutta ei toimintaa. Valiokuntien määrärahoissa ei juurikaan ole leikkaamisen varaa <?jkä sihteeristöä tai sen työaikaa voi enää väftgffltää, pikemminkin on syytä harkita kopo-sihf©erin täysipäiväistämistä. Yliopiston "rationalisoimisja kehittämistoimissa" ei saa unohtaa yliopistolaitoksen perusajatusta; korkeimman opetuksen antamista. JYY:n kopo-toiminnan täytyy varmistaa, ettei hallinto pikku-viinasineen keksi perusja jatko-opiskelua tai nuorten tutkijoiden tutkimustyötä kohtuuttomasti rasittavia ratkaisuja. JYY:n yritystoiminnassaan valitsema riskejä minimoiva linja on Kumman Lujan mielestä oikea. Rentukan vuokraaminen/myyminen ja Ilokiven toiminnan projektiluontoinen pyörittäminen ulkopuolisen yrittäjän voimin on järkevää. Yo-kylän suhteen ylioppilaskunta on sikäli onnellisessa asemassa, että raskas peruskorjausurakka saadaan tänä syksynä päätökseen. Opiskelija-asuntoyhteisöt joutuvat kuitenkin kilpailemaan asukkaista vapaiden markkinoiden kanssa. Kumman Lujan mielestä JYY:kään ei voi jäädä lepäilemään laakereillaan, vaan sen on aktiivisesti panostettava kylän viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen. Tähän on mahdollista päästä useiden eri keinojen avulla. Asunnot on pidettävä vuosikorjauksilla hyvässä kunnossa. Tarvittaessa on mahdollistettava uusien asumismuotojen luominen, esimerkiksi solujen käyttäminen kaksioina. Ympäristönäkökohdat tulee huomioida myös korjauksessa, ei vain esimerkiksi jätteiden käsittelyssä. Peruskorjauksen päättyminen mahdollistaa vuokrakehityksen kääntymisen laskevaksi. Tarjolla tulee siis olla entistä parempaa asumista entistä edullisemmin. Asukkaat ovat yhteisönsä ja asumisympäristönsä parhaita asiantuntijoita, joten heitä on myös kuunneltava. Kylässä tulee aloittaa jatkuva ja säännöllinen asukastyytyväisyyden kartoitus. Jokaisen asukkaan valitukset, ideat ja kiitokset on saatava esille ja niiden pohjalta on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Kysely voi käynnistää prosessin, jonka tuloksena kaikki kylän työntekijät ymmärtävät entistä paremmin toimintansa palveluammatissa. Halvan ja monipuolisen vapaa-aikatoiminnan tärkeä rooli yhteisöllisyyden luomisessa ja viihtyisyyden lisäämisessä pitää muistaa. Kumman Lujan mielestä yokylän tulee olla nimenomaan yhteisö, ei pelkkä nukkumalähiö. Samaa toivomme koko JYY:stä. Vaalikalluppi ennustaa vihreiden voittoa: Grönioni nousee megaryhmittymäksi Vihertävä Grönioni on nousemassa ylioppilaskunnan edustajiston ylivoimaisesti suurimmaksi ryhmittymäksi. Jyy:n keskusvaalilautakunnan tiedotustyöryhmän tekemä edustajistovaaligallup lupaa 15 jaossa olevista 40 paikasta grönareilie. Vaalivoitto olisi 5 paikkaa. Toinen voittaja gallupin mukaan olisi Tarja Mäki-Punto. Jos Tarjalla olisi muitakin ehdokkaita listallaan, hän veisi ainakin yhden edustajan mukanaan edustajistoon. Vastaajista 48 prosenttia tiesi vaalien olevan marraskuun alussa, ja heistä 65 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa. Vastaajista 43 prosenttia oli äänestänyt JYY:n vaaleissa aikaisempina vuosina, 42 prosenttia ei ollut ja 15 prosenttia oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. 141 vastaajaa jakaantui tiedekunnittain seuraavasti: humanisteja 43, matemaattisluonnontieteilijöitä 43, yhteiskuntatieteilijöitä 20, liikuntalaisia 16 ja kasvatustieteilijöitä 14. Gallupin toteutuksesta vastasivat keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet keräämällä kukin 20 lomaketta vaalien virallisilla ilmoituspaikoilla, jotka ovat Mattilanniemi, päärakennus, liikunta, yo-talo, Tourula, Freda ja Kortepohja. Keskusvaalilautakunta koosti myös itse tämän leikkimielisen gallupin. Gallupissa ei pyritty oikaisemaan tiedekuntien kokoeroja. Kyselyt suoritettiin 8. 11. lokakuuta, eli ennen vaalimainonnan alkua. Vastaajat tuskin tiesivät keitä henkilöitä on ehdolla. Keskusvaalilautakunta Gallup -93 Vaalit -92 Grönioni 15 paikkaa 37,9 % 10 Kumman Luja 7 16,8 8 Pörssi & Dumppi 7 16,8 9 Jyväskylän yliopiston Tuhatkunta ry 4 8,4 4 Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset 3 6,3 4 Demariopiskelijat 1 3,2 1 Etny 1 2,1 1 Kolminaisuuden postulaatti 1 2,1 1 Tarja Mäki-Punto 1 6,3 Humanistiliitto 2 Etny on sitoutumaton ryhmittymä, joka toimii lähinnä linjoilla sit/sit ja sit/oik (emme siis viuhahda kaikista muista ryhmittymistä oikealta ohi!). Etny on perustettu vuonna 1988 ja toiminut pari ensimmäistä vuottaan lähinnä sähly/lentissakkina, jonka jälkeen yliopistopolitiikka vei puheenjohtajiston mukanaan. Myöhemmässä vaiheessa myös muu sakki on osoittanut kiinnostuksensa yhteisten asioiden hoitoon. Jäseniä on tällä hetkellä jo huimaavat 28 ja kasvua jäsenmäärässä on koko ajan havaittavissa. Ehdokkaita edustajiston vaaleissa meillä on 11 (eli jokaiselle löytyy kyllä mieluisa ehdokas tästä joukosta). JOK: Ketä kiinnostaa ylioppilaskunnan touhut? Vaaliteesejä: autollinen kampus (vapaa pysäköinti) Jylkkärin "rationalisointi" (joko supistettu painos tai kiinnostavampi lehti) vesimaksut pois ruuan yhteydestä (+ kylmää vettä kiitos!) kaksivuotinen edustajisto ravintolatoimintaa jatkettava Rentukassa (ainakin jossain muodossa) "järkeä yliopistopolitiikkaan" Marko Tammi puheenjohtaja Juha Laaksonen vpj Riviopiskelija on maaginen kummajainen, joka syksyisin tunnollisesti maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksunsa pystyäkseen ilmoittautua yliopistoon ja joka sen jälkeen häipyykin omille teilleen. Vaalien alla kaikki ryhmittymät kilvan ovat "riviopiskelijan asialla", mitä ikinä se tarkoittaakaan. Vihjaillaan toisten ryhmien kelvottomuudesta ja korostetaan omaa paremmuutta. Niin ja poliittiset ryhmäthän eivät ole opiskelijan asialla? Joka kuudes opiskelija äänesti viimeksi JYY-vaaleissa. Missä vika; systeemissä vai kiinnostuksensa menettäneissä opiskelijoissa? Ehkä syy on molemmissa, mutta ylioppilaskunnan tulisi kuitenkin kyetä herättämään laajempaakin kiinnostusta jäsentensä keskuudessa. Tämän hetkiseen tilanteeseen ollaan tyytyväisiä, kun saadaan leikkiä pienessä piirissä. Vastuuta jäsenistön aktivoinnista edustajistolle! Jäsenmaksua vastaan saa monenlaisia JYY:n palveluja. Kortepohja palvelee suurta joukkoa, mutta siihen massojen liikkeet sitten jäävätkin. JYY:n parasta toimintaa voisivat olla valiokunnat, mikäli ne saataisiin palvelemaan suurempia joukkoja. Kaikkia opiskelijoita ei kiinnosta kokouksissa istuminen, joten tälle porukallekin tulisi järjestää toimintaa. On syytä muistaa että ylioppilaskunnan jäsenet rahoittavat JYY:n toiminnan. Tämä myös edellyttää, että JYY kykenee tarjoamaan sellaista toimintaa, joka rahoittajia kiinnostaa. Olvi-viesti, uusien ja vanhojen opiskelijoiden illat yms. ovat perinteitä, joita tulee jatkaa. Kuitenkaan hyvien bileitten ei tule olla ainoa massoja liikuttava voima. Päällekkäistä toimintaa jonkun muun tahon kanssa ei kannata järjestää. Jos kaupungille tulee vaihtoehtoista elokuvatarjontaa, miksi pyörittää Kampus-Kinoa? Kannattaako sosiaalisihteerin niukkaa työaikaa käyttää vuokrasopimusten kirjoittamiseen? Jylkkäri on muuttunut opiskelijaystävällisempään suuntaan. Nyt lehden voi jopa lukea kannesta kanteen. Jylkkärin tulee olla sopiva sekoitus ylioppilaskuntaa, opiskelijan etua ja asemaa sekä yleistä kulttuurikeskustelua. Painosmäärää on lisättävä (mikäli taloudellisesti mahdollista), koska jakelutelineet tyhjenevät nopeasti lehden ilmestyttyä. Jäsenmaksun suuruus on suhteutettava tämän hetkiseen palvelujen tasoon. Vireillä olevat rakennusprojektit on suunniteltava tulevaisuutta silmälläpitäen. Eli on otettava huomioon se, ketkä uusista hankkeista tulevat hyötymään. Tämän päivän opiskelijoita ei tule kohtuuttomasti rasittaa talon rakennuksella. Nykyisellään jäsenmaksu on huipussaan, JOK ei kannalta tulevalla kaudella jäsenmaksun korotusta! Rahastoinnille on määriteltävä rajat ja luottamushenkilöille hankittava tarkempaa tietoa siitä, miten paljon "pitää" rahastoida tulevaan rakentamiseen nykyisistä jäsenmaksutuloista. On myöhäistä tältä vuodelta innostua ehdokkuudesta, ellet ole jo ehdokas. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan JYY kelkkansa kääntää vai antaako mennä porskuttaa edelleen vanhaan tyyliin. Herää ja herätä kaveri kans! Jyväskylän Opiskelevat Kepulaiset Kolminaisuuden postulaatti lupaa tervata päätoimittajan KuPl on molempien sukupuolten tasaarvoa tasavertaisesti ajava humanistinen sitoutumaton ryhmittymä, joka suhtautuu kaikkiin asioihin "progressiivisesti ei". Ryhmäkuri ryhmittymämme sisällä on tuntematon käsite. Tunnuslauseemme on "pääsihteerit tulee ja menee, saunojat säilyy". Haluamme myös muistuttaa kaikkia, että ekonomi syö sinunkin pöydästäsi, ja paljon. KuPl on huvittuneena seurannut muiden ryhmittymien kolmikymmenpäisten ehdokaslistojen muodostumista. Jos joku haluaa äänestää ryhmää, joka soittelee puhelinluetteloa läpi alkaen a:sta ja pyytää ehdokkaakseen, niin onnea vaan. KuPl satsaa laatuun, ei määrään! Grönareitten, Pörssin ja Tuhatkunnan pakkoehdokkaat on noloa saada vain yksi ääni, äänestäkää tekin siis KuPl:a. KuPl:n mielestä jäsenmaksujen jakautuminen on nurinkurista. Ylioppilastaloon menee jokaisen jäsenmaksusta noin 30 markkaa, mikä on enemmän kuin varsinaisiin jäsenpalveluihin kuluva summa. Myös "korkealaatuinen" ja suurta arvonantoa nauttiva ylioppilaslehtemme vie lähes saman verran kuin jäsenpalvelut. Herää siis kysymys, mikä on JYY:n tarkoitus. Nykyisten päättäjien mielestä nähtävästi rakentaa ylioppilastaloa ja tehdä Jylkkäriä. Riemusta kiljuen huomioimme myös kulttuurivaliokunnan pystyvän ylittämään noin 90 000 markan määrärahansa vaivaisella noin 20 000 markalla eli 100 tonnin haamuraja on vihdoin ylitetty. Mitäpä emme soisi tuolle valiokunnalle, joka on grönareita täynnä. Grönarithan ovat mukamas vihreitä "meille kelpaa kuka vain -liike". Että puhelinluettelolle. Muuten, 110 000 markkaa riittäisi pyörittämään 220 KuPl:a vuoden ajan. Harkitkaapa siis hieman ensi vuonna. (Taloustiedot puolivuotistalouskatsauksesta, eli teoriassa puheena olleet summat voi kertoa kahdella.) Vaaleissahan täytyy aina luvata, joten tässä KuPl:n vaalilupaukset: jos äänestätte meitä kolmen paikan edestä, edustajistoryhmämme tervaa hellästi Jylkkärin päätoimittajan kaljun. Neljä paikkaa saadessamme prässäämme JYY:n pääsihteerin housut vuoden ajan. Kyllä pysyy puku pykälässä. Tarkkailkaa ympäristöänne, KuPl tarkkailee teitä!
• 14 lilaa oma Keskisuomalainen KBSK1SVKeskisuomalainen tuo uutiset tuoreena meiltä ja muualta suoraan aamukahvipöytääsi. Päälehden mukana saat kaksi liitettä. Taite teemoittaa asiat mielenkiintoisiksi kokonaisuuksiksi syventyen mm. matkailuun, autoiluun, urheiluun.... Syke sukelluttaa nuoret ja nuo renmieliset heidän omaan maailmaansa kerran kuukaudessa Ja opiskelijoille kaikki tämä 25 %:n alennuksella. Opiskelijatilauksen voi tehdä jokainen päätoimisesti opiskeleva henkilö, joka asuu omassa taloudessa. Tilaa oheisella kupongilla, soita (941)622155 tai piipahda konttoreissamme Kauppakatu 17 tai Aholaidantie 3. Tilauksen voit tehdä joko koko vuodeksi tai muutamaksi kuukaudeksi. Valitse Sinulle sopiva vaihtoehto. Esimerkiksi: • 1 kuukausi 75 mk • 3 kuukautta 180 mk • 6 kuukautta 360 mk • 9 kuukautta 510 mk • 1 vuosi 690 mk Sukunimi Etunimi ^ Lähiosoite ^ Postinumeroja toimipaikka ^ Puhelinnumero ^ Lasku lähetään nimellä: ^ Lähiosoite ^ Postinumeroja toimipaikka 1 Puhelinnumero ^ I S KONTTORITAYTTAA ! suomalainen maksaa postimaksun Tilaajatunnus Titaus päättyy Uusi ] Maksuerät Maksutapa Hinta mk p \ Jakelutapa , Kimppu/Nippu " Kimppu/Nippu " Tarjonta Käsittelijä S VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 40100/3 KESKISUOMALAINEN PL 159 40101 JYVÄSKYLÄ Jyväskylän SILMÄLÄÄKÄRIASEMA OY Väinönkatu 9, 40100 Jyväskylä ® (941)214444 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTEPOHJAN PARTURI Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Mikrokonsultit Jyväskylä Oy ETc ja Hewlett Packard (Hp) 486 MIKROT, oheislaitteet ja ohjelmistot todella edullisesti: HUOLTO, kaikki merkit nopeasti, takuulla Voit ostaa myös 6 kk korottomalla maksuajalla! Ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Hintaesimerkkejä: ETc 486-25slc 2.Mb, 80Mb,SVga 7900:-!! ETc 486-33, 4Mb, 130Mb, SVga win acc 10500:ETc 486-40, 4Mb, 130Mb, SVga win acc 9000:ETc 486-66dx2, 4Mb 130Mb Svga win acc.12500:-!! HP Vectra Value Line 486kysy tarjousta Tulostimet, kovalevyt, emolevyt, muistit ym. soita ja kysy tarjousta tai tule käymään HUOM. UUSI osoitteemme: Puistokatu 2a 2. kerros. Kolmikulma (Pääsisäänkäynti) puh. 619968, 618 967, nmt 949 648 378, fax 666776 LIIKUNTAPOYDAT KAIKENIKÄISILLE • KUNTOUTTAA, KIINTEYTTÄÄ • VILKASTUTTAA VERENKIERTOA JA AINEENVAIHDUNTAA P. 311 0474 ajanvaraus sairaalant. 1 KEHITYSMAAKAUPPA REILUA MAAILMANKAUPPAA Teetä, kahvia, säilykkeitä, reppuja, soittimia, koreja, vaatteita, kankaita Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Lisäksi uusiopaperia ja l u o n t o y s t ä v ä l l i s i ä pesuaineita. T e r v e t u l o a ! Kehitysmaakauppa Kilpisenkatu 12 Puh. 216 431 TIETOKONEITA VUOKRATTAVANA ja käytettyjä myydään pois Tavinsulka Oy Puh. 685 386 ILMOITTAUDU NYT ASUMISOIKEUSASUNTOON! MIKA ON ASUMISOIKEUSASUNTO? Asumisoikeus on asuntojen hallintamuoto, joka ei ole asunnon ostamista eikä vuokraamista. Asukas maksaa vain 15 prosenttia asunnon hankinta-hinnasta (n. 35.000 -85.000 mk/asunto) ja saa sillä omistusasumista vastaavan pysyvän ja turvallisen asumisoikeuden. Kuukausittain asunnosta maksetaan myös käyttövastiketta, jolla katetaan kiinteistönja lainanhoitokulut. Huoneistosta luovuttaessa saa asukas asumisoikeusmaksun indeksillä korotettuna takaisin. Asumisoikeuden voi saada 18 vuotta täyttänyt henkilö joka ei omista kohtuullisen asumistarpeen tyydyttävää asuntoa, tai varallisuutta sellaisen hankintaan. Velkaisesta omistusasunnosta voi vaihtaa asumisoikeusasuntoon, mikäli vanha asunto on myyty. Yli 35-vuotiailKOHTEITA: ALKAVIA: SATONIEKKA, Taitoniekantie 8 (SATO) Kerrosja pienkerrostalossa valittavana vielä esim: 3 h+k+s 72,5 m 2 asumisoikeusmaksu 61.853 mk käyttövastike 2.457 mk 3 h+k+s 79,0 m 2 asumisoikeusmaksu 67.454 mk käyttövastike 2.679 mk 4 h+k+s 91,0 m 2 asumisoikeusmaksu 74.516 mk käyttövastike 2.950 mk 4 h+k+s 93,5 m 2 asumisoikeusmaksu 77.500 mk käyttövastike 3.050 mk Arvioitu rakennusaika 10/93 -kesä -94. POHJANAHONLAITA Pohjanaho, Kuokkala (YH) rivitalo/pienkerrostalo, 17 asuntoa, TÄYNNÄ RAKENTEILLA; PATTERITIE, Patteritie 2-4 (KOAS) kerrostalo, 30 asuntoa, TÄYNNÄ NOKIKUJA, Palokunnankatu 5 (YH) kerrostalo, 36 asuntoa, TÄYNNÄ PALOKAN VARPUSHAUKKA, Haukkamäentie 9 (SATO) rivitalo, 17 asuntoa, TÄYNNÄ le hakijoille on asetettu työsuhdeasuntoja koskevat enimmäistulorajat. TOIMI NÄIN: 1. Jos Sinulla on jo järjestysnumero niin täytä rakennuttajilta saatava lomake, jossa kysytään haluamasi asunnon koko, tyyppi sekä hakemasi asumisoikeustalon nimi tai sijainti. Rakennuttajina toimivat Keski-Suomen SATO Oy, Keski-Suomen YH-Rakennuttajat ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö. Me tarjoamme Sinulle toivomuksiasi vastaavaa asuntoa. 2. Jos olet uusi asumisoikeusasunnoista kiinnostunut henkilö, niin ilmoittaudu kunnan asumisoikeusjonoon saadaksesi järjestysnumeron. Järjestysnumeron saatuasi voit menetellä kohdassa 1. mainitulla tavalla. Asumisoikeusasunnon saamiseksi Sinun on ILMOITTAUDUTTAVA RAKENNUTTAJALLE saadaksesi tarjouksen haluamastasi asunnosta, *illä TARJOAMME ASUNTOJA VAIN ILMOITTAUTUNEILLE. Asunnot jaetaan kunnan antaman järjestysnumeron perusteella ilmoittautuneille. Olamme vastaan jatkuvasti ilmoittautumisia sekä uusiin että vapautuviin asuntoihin. Asuntotoimistojen osoitteita: Jyväskylän kaupunki, Väinönkatu 9 C, 40100 JYVÄSKYLÄ Jyväskylän maalaiskunta, Puistokatu 35, 40200 JYVÄSKYLÄ Muuramen kunta, Virastotie 8, 40950 MUURAME Keski-Suomen SATO Oy Ailakinkatu 22 puh. 212 511 Keski-Suomen YH Kauppakatu 26 A puh. 617 755 VALMIINA; SÄÄKSLAHDENTIE 6, Sarvivuori pienkerrostalo/rivitalo, 25 asuntoa, TÄYNNÄ SURVONTIE, Survontie 37 kerrostalo, 22 asuntoa, TÄYNNÄ KOPPARI, Kopparinkatu 5 pienkerrostalo, 25 asuntoa, TÄYNNÄ VAPAUTUMASSA; SÄÄKSLAHDENTIE 8, Sarvivuori Rivitalo, valmistunut 3/93. 4 h+k+s 95,5 m 2 asumisoikeusmaksu n. 49.000 mk, käyttövastike 3.017 mk MUURAME Mikkolantie 12 Pienkerrostalo, valmistunut 6/93. 4 h+k, 90,0 m 2 , 3. krs. asumisoikeusmaksu n. 52.100 mk käyttövastike 2.457 mk •Rakennuttajat Keski-Suomen opiskelijaasuntosäätiö Kauppakatu 26, puh. 610 666 Keski-Suomen Asumisoikeus Oy:llä on valmistunut ja rakenteilla noin 200 asumisoikeusasuntoa Jyvässeudulla. KESKI-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY
• 1 5 Nyt on edullinen aika hankkia • L U O K K A P A I D A T k a u t t a m m e • c o l l e g e puserot • T-paidat • h u p p a r i t • oloasut k o t i m a i s t a k o r k e a l u o k k a i s t a TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 OPIKELUA-ALEA TIETYSTI! Gummerruksenkatu 5, Jyväskylä Puh. 611 785 Ma-pe 10-18 la 10-15 OSTAN K I R J O J A Harju IUAAR1 Wanhantavarnnliihe •antiikkia •huonekaluja •käyttötavaraa Keskustie 2 2 40100 JyväsKylS 941-620 131 s.s°KOKOONPANO: Minitorni-kotelo Virtalähde (TERM.OHJ.) 4 Mb:n keskusmuisti 170 Mb:n kovalevy SVGA-näyttö 14" Windows kiihdytin Näppäimistö & hiiri 128 K b c a c h e POMI POMI POMI POMI POMI POMI POMI 486 SX 486 SX 486 DX 486 DX 486 DX/2 486 DX 486 DX/2 25MHz 33MHz 33MHz 40MHz 50MHz 50MHz 66MHz 8.110mk 8.670mk 9.600mk 9.600mk 9.980mk 10.900mk 11.400mk CUTTAMAUA T A M A N lUHOITUKSCN U I K K C C S S | I M M « SflftT CftlKOIMlCNNUKSCN. Keskl-Suomen i ATK-HUOLTO Volanmaankatu 3S. 00700 JYVÄSKYLÄ, puh (9W SS 666 Kysy valtion opintotuesta. Soita numeroon 10011! Kansalaisneuvonnan palvelunumerosta saat tietoa mm. valtion opintotuesta: kuka tukea voi saada miten haet tukea tuen määrä omien tai vanhempien tulojen ja varallisuuden vaikutus asumislisä opintolainan hoito ulkomailla opiskelevan tuki muutokset vuonna 1993 Numerosta saat tietoa myös asuntoasioista, sosiaalitoimesta, päiväkodeista, vapaaaikaja harrastustoiminnasta ym. (Jyväskylän mlk, Muurame, Laukaa) Soita ja kysy! Kansalaisneuvonta palvelee mape 7-22 Soitto numeroon maksaa klo 8-21 1,46 mk/puhelu + 4,15 mk/min, klo 7-8 sekä klo 21-22 2,93 mk/puhelu + 8,28 mk/min. Jyväskylä,puh. 690 211 UUSI TEHOKAS LOCAL BUS IBM PS/VP 6381 AITO IBM VASTINETTA RAHALLESI 486SX tai 486DX I N T E L 80486SX-25 M H z * 4MB keskusmuisti * 120 MB umpilevy *3,5" 1.44 MB * 14" SVGA * uusi hiljainen näppäimistö * DOS. Windows ja hiiri 9.990,I N T E L 8 4 8 6 D X 3 3 (mat.prosessori)M u u t e n k u t e n y l l ä Kirjoitin Canon BJ 10 ex/sx+kaapeli 1.995,-/2.190,* M y y n t i * H u o l t o * T a r v i k k e e t 11.995,Infogate Ky Gummeruksenkatu 9. Puh. 941 214 417 40100 JYVÄSKYLÄ AV. MA-PE 8.3017.00 Kotiviinija -olut tarvikkeista OPISKELIJA-ALE 1 % Normaalihinnasta. Muista opiskelijakortti '• RUOKA-JA VIIN1TARVIKE f un f un X^<y*t n€*iMa Puh. 613 999 r^8^ TORIKESKUS A V O I N N A : maja pe 9-19 ti-to 9-18 la 9-15 MYYTÄVÄNÄ Lasten vaatteet, vaunut ym. tarvikkeet. Kalusteet, astiat, taulut, valaisimiset ym. taloustavarat. Ostoja myyntiliike M U K S U L A Mirja Öljymäki Voionmaankatu 8, puh. 610 640 Matkoja nuorille ja opiskelijoille Soita ilmaiseksi! 9800 99080 #'S* KiiRoy T i e t o k o n e i d e n v u o k r a u s t a TEETODDXERIT OY Paketti sis: Kotiin kuljetus, asennus ja WP5.1. P. (941) 242 756 ja 610 496. Varm. arki-iltaisin. Pro gradut pöytäkirja diplomityöt nahkasidokset ym. KlpA! NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 fun f0P LIVE IN%WNH TO 21.10. VILLI V I I N I T|. 26.10. PÖRSSIN HAALARIBILEET KE 27.10. PEKKA RUUSKA TO 4.11. ROCK OLA KE 10.11. GREEDY PIG „TO 11.11. M Ä N T Y N I E M I PLAYS NEIL Y O U N G KE 17.11. SIR ELVVOOD TO 25.11. TOPI SORSAKOSKI TO 2.12. GUITAR SLINGERS TO 9.12. TEKNOBILEET PE 10.12. TEKNOBILEET JATKUVAT TO 16.12. AIMO PAMAUS & LUODINKESTÄVÄT L I I V I T ICPI?C)Cr\C4fC ^Asemakatu 7. P. 618 1 1 6 ^ PALOKAN HIIHTOMAJA NUORENMANVAEN TANSSIPAIKKA KESKI-SUOMESSA La 23.10. klo 20.30-01 SOITTAA KAIJA POHJOLA & KAI LÄÄTI & T0RNAD0S * * * * La 30.10. klo 20.30-01 JUHA MÄKINEN & TAIFUN REIJO TAIPALEEN TAUSTAYHTYE NAISTENTUNTI23. OLUTRAVINTOLA! JYY:Rf Rentukka T O I M I I TAAS MA-TO 18-01 PE-LA 18-03 S o p i m u k s e n m u k a a n j o k a p ä i v ä 3 : e n J ä r j e s t ö t y m . H Y V Ä T TILAT B I L E I S I I N V a r a u k s e t : p u h . 6 7 2 1 , 607 212 SOHWI-HUMAANI OPISKELIJOIDEN YSTÄVÄ NAUTI SOHVVIN OPISKELIJA EDUISTA t OPISKELIJA KORTILLA ä jjW S0HVVIT0AST+IS0 KEKKI * * c _ KLO 21 jälkeen « = * # KAIKKI P I Z Z A T m0% HINNASTA POIS • * * # " VAASANKATU 21 -ILMAINEN ETU ON SOHVVIN ILOINEN FIILIS! puh. 615 564 T U L E J A N A U T I * O L E M M E VALMISTANEET SINULLE M A I T T A V A N KOTIRUOKA LOUNAAN MAANANTAISTA-PERJANTAIHIN KLO 10.30 -14.00 HINTAAN: 2 9 . 3 5 . m k LÄMMINRUOKA VAIHTOEHDOSTA RIIPPUEN. JOKA ILTA MENOSSA MUKANA KLO 21.00-03.00 Ravintola i * J matikelfari Kauppakatu 33, 40100 Jyväskylä
• 16 ERILAINEN KUNTOILUKESKUS myös opiskelijan makuun! •TENNIS * SULKAPALLO * PÖYTÄTENNIS * SÄHLYÄ * GOLF PUTTAUS JA TSIPPAUS HARJOITUSPAIKKA * KUNTOILURYHMÄT * LASTEN SÄHLY-KERHO LAUANTAINA 10... 13 (Vanhemmat ostoksille tai pelaamaan vaikka sulkapalloa) * KUNTOILU JALKAPALLO * JOKAMIEHEN AVOIN SÄHLY * SINKKUJEN SULIS * Ym. ym. LIIKUNTA PAIKKA JOSSA El TURHAAN NIUHOTETA LISÄTIETOJA JA AJAN VARAUS PUH. 676 066 PS. Kysy myös klubitoiminnasta ja yrityspaketeista SEPPÄLÄN PALLOILUKESKUS Oy Pääskyntie 4, JYVÄSKYLÄ PUH. (941) 676 066 EDULLISIA KARSINAPAIKKOJA VUOKRATAAN PUUPPOLASSA KORTTAJARVEN RATSUTALLI Puh. 3 1 1 2 7 PUUPPOLA Keskellä ylioppilaskylää palvelee ld£4<v(4t-<*v<fy*Hä(Ä NAUTI: KAHVI+VIINERI 10 Vapaa-aikatoimikunnan välinevuokraus j ^ ^ L Elintarvikkeita Televisio M ^ Lehtiä luettavana Kopiopalvelu Puh. 254 191 ja 60 7209 TAITONIEKANTIE 9 B-TALO PIILOLASI NESTEET Ö^i .ja noljon muita Hyviä tarjouksia ' TERVETULOA! SILMALASIMARKET Väinönkatu 36, Torin laita! puh. 941-611 144 ark. 9.30-17.30 la 10-14 Opintolaina, jonka korko on asiallinen ja alkaa kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tervetuloa konttoriimme noutamaan esite ja keskustelemaan tarkemmin. Tai soita palvelunumeroomme 9800-2002 (ma-pe klo 8-20) ^YHDYSPANKKI O K L n lehtori Suutarinen sai " H y v ä o p e t u s " -palkinnon Ylioppilaskunnan myöntämä ja yliopiston rahoittama "Hyvä opetus" -palkinto meni tänä vuonna Opettajankoulutuslaitokseen. Palkinto annettiin yliopistopäivien yhteydessä OKL:n historian didaktiikan lehtori Sakari Suutariselle. Palkinnon myöntämisen perusteena mainittiin, että lehtori Suutarinen on muun muassa suunnitelmallisesti ja jatkuvasti kehittänyt opetusta, ja korostanut opetuksen poikkitieteellisyyden sekä yhteiskunnallisen ajattelun merkitystä. Lehtori Suutarinen on värikäs ja monipuolinen, opiskelijoiden keskuudessa pidetty persoona. Matti Hottinen in memoriam Ylioppilaskunnan pitkäaikainen työntekijä Matti Hottinen on kuollut. Hottinen oli menehtynyt kotonaan 11.10. todennäköisesti sairauskohtaukseen. Matti Hottinen oli syntynyt 3.6.1951. Hottinen tuli ylioppilaskunnan palvelukseen lokakuussa 1988. Hän toimi Ilokiven ravintolan hoitajana. Vuoden 1992 alusta Hottinen yhtiökumppaneidensa kanssa vuokrasi ylioppilaskunnalta ravintola Rentukan, joka kuitenkin meni konkurssiin tänä syksynä. Matti Hottisesta jää opiskelijoille ja ylioppilaskunnan työntekijöille muisto ystävällisestä ja avuliaasta miehestä. Erityisen lämmin muisto jää Hottisen tavasta ottaa tuttuja ja tuntemattomia opiskelijoita kyytiinsä bussipysäkeiltä silloin, kun Hottisen matka kulki samaan suuntaan kuin bussin odottajilla. Kuuleeko Kieku? Kampuksen Kaiku kutsuu Kampuksen Kaiku on ylioppilaskunnan ikioma radio-ohjelma, joka (yleensä) ilmestyy tiistaisin klo 18.30 Radio Jyväskylässä 97.9. ja 101 MHz. Kaikki puhekykyiset kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita ohjelmantekoon, ja työnilon lisäksi vaivannäöstä saa pienehkön rahallisen korvauksen. Syksyn ensimmäinen poikkeus lähetysaikaan tapahtuu, kun viikon 42 lähetys siirtyy jääkiekko-ottelun jaloista keskiviikoksi 20. lokakuuta (kellonaika sama), jolloin pidetään myös avustajapalaveri Vakiopaineen yläkerrassa kello 19.30. "Kaikki vanhat ja uudet mukaan", kannustaa Kaiun yhteysja vastuumies Timo Hautala. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 645 313, jos ei paikalle pääse, mutta haluaa silti mukaan radio-ohjelman tekoon. Petri Heikkinen
• 17 My reindeer is moulting i My reindeer is moulting ! When I bought it (we were in Lapland at the time on a mad dash to the Arctic circle and back) 180 marks seemed like too good a deal to be missed. My very own reindeer skin, legs and ali "the perfect souvenir from Suomi." What could be more Finnish I had thought to myself. Surely, in this vvonderland of snow and ice every household must contain a reinder skin ! Now ho*fever, in the cold light of a Jyväskylä day , things; have settled into a rather more worrying persepective. No vvonder the bloody thing was so eheap! My furry friend has proved a disaster. I placed my new aequisition on the floor beside my bed and for the first couple of day s everything went fine. Then I noticed it. Slowly at first, and then with frightening consistency; little white reindeer hairs began to appear on the floor. Now, just two weeks after returning from the icy North my patience has finally run out! Every ten minutes the floor of my tiny appartment in Kortepohja requires vacuuming. Rudolf , (well, what else was I going to call him ) sheds on average about half a pound of (annoyingly floor coloured) hair each and every day. It is in my hair . It is in my clothes. As I sit quietly reading a book in the evenings a gentle snow of reindeer hair falls from betvveen the leaves each time I turn a page. More than likely some of it will have found it's way into this newspaper. Finally, last night, I cracked. I was listening to a favourite tape and enjoying a cheese and pickle sandwhich when It sudenly occured to me that the strange fibrous texture in my mouth was not merely a piece of poorly prepared piccalilly. I can just about cope with walking through a sea of the damn stuff but I draw the line at swallowing it. Rudolf now lives downstairs in the air-raid shelter. Anyway, forgive me, I am getting sidetracked. The reason I brought up the subject of Rudolf was not to warn people of the dangers of attempting to keep pets in their appartments but to illustrate a more important point. I bought a reindeer skin because I believed it to be "typically Finnish". How wrong can you be ? AH of my Finnish friends looked with total disbelief that I could possibly want such a thing on the floor in my bedroom. You see it really is incredibly difficult for an Englishman, (or for any foreignor I would imagine) to judge just what exactly is typically Finnish. OK, there is sauna, that's an obvious one. Karelian pastries and eating lots of fish no problem. But what about the other less obvious things. For example, I have volunteered to accompany a very dear friend of mine to swim in a frozen lake once the temperature falls sufficiently. What could be more natural I thought. However, other equally good friends inform me that this is an act of the highest stupidity enjoyed only by masochists and the intellectually challenged. So who should I believe. This surely is the dilemma facing every visitor to a new and strange countn So, pef-. haps I should be more positive. I know what I do understand and enjoy in this country. Firstly the aforementianed sauna. What an incredible invention. (I can't for the life of me envisage exactly how anyone came to invent it ; but I am certainly pleased they did.) Koskenkorva, now there's another delight. Lapin Kulta and Sininen both fall into that category as do those splendid little black liquorice sweets (F m afraid the name escapes me temporarily). The friendliness of ali the people I have met has been extraordinary; that aspect is something that will stay in my memory long after my year in this country is over. And what about the banking system Marvelous. Cash machines on every corner and it doesn't matter which one you use. I couldn't believe it when I opened my bank account and they told me that my cashcard would be ready within one hour. How do they do it ? The same process in England takes at least two weeks, and then you can't even use your card for about another week after it arrives because of the "necessary delay time", vvhatever that means. Actually, that has just reminded me of something in Finland that I find less impressive. I've praised a lot of things so I think it only fair to teli you the "down-side" as well. WHAT ON EARTH IS GOING ON AT THE STUDENT UNION ? If my new bank can supply me with a card in one hour, why does it take six weeks to get me a student card? (I say six weeks, that's to date and there is no guaranteeing that it won't be another six weeks before I finally get the thing). Surely it can't be that difficult . Even at my own University (Kent), where things do not always happen with the urgency which one might find desirable, it only takes 20 minutes yes 20 minutes can you believe it. What are these people doing ali day. It is hardly as though this Student Union provides many services. At Kent, as at most of the other Universities I have visited around Europe, the Student Union offers a Wide variety of services which, for some inexplicable reason we do not get here. For example: On any given day of the week there will be Kent students enjoying films, outings, parties etc ali coordinated by the Student Union. They even supply mini-buses to transport you to rock-climbing or football matches. Every year they lay on special events at which we ali party while raising funds for the local charities. The Student Union also supply specially designated television rooms in each of the college buildings so we don't have to bring our own bulky TV sets from home. These are especially good as you can ali watch favourite shows together, generating a party atmosphere around sporting events and soap-operas alike. Anyway, I'm only here for one year and you guys who will be studying in Jyväskylä for five or six years may be happy with the very limited scope of Student Union activity which goes on around here. So if you're happy just carry on as you are. Enough grumbling, I've got that off my chest now so Fll teli you what I'm really looking forward to. When the snow comes it's going to be (I hope) really amazing. Where I come from it snows maybe once or twice a year and even then we only get about five centimetres. Can you imagine what it is going to be like for me and my fellow visitor from Kent (Trevor you may have met him) when the world turns white and the ground underfoot starts to alternate between being strangely crunchy and life threateningly slippery. Boy are you guys going to have a laugh every time you see us trying to walk by. I have already tried to prepare myself for the inevitable. I WILL fall on my face at least twenty times a day. IWILL break at least one bone, and this low estimate is perhaps optimistie. And then there's skiing ! Don't get me wrong I know what a pair of skis looks like because Fve seen some in a shop. But how for heavens sake can it be possible to look graceful on the piste (or anywhere for that matter) with two elogated planks strapped to the end of your legs ? Wish me luck because if there's one thing you can really bank on I'm going to need it ! by Alex Perkins (Alex Perkins is studying history at the University of Jyväskylä for one year hopefully his medical insurance is up to date !) Bresson rakentaa hiljaisuudelle Robert Bresson on tehnyt omintakeisia elokuvia. Hän onkin elokuvaohjauksen tutkija. Hän kieltää näyttelemisen, juonen, musiikin ja varoittaa sortumasta teatterin harjoiteltuun luonnon väärentämiseen. Sen sijaan elokuvassa pitää olla elämästä otettujen mallien käyttöä, intuitiota ja yhdentekevän yksinkertaisia kuvia. Bressonin pyrkimys ei ole jäljentää todellisuutta vaan tehdä jotain, mikä on todellisuus. "Rakenna elokuvasi valkoiselle, hiljaisuudelle ja liikkumattomuudelle", sanoo Robert Bresson. Noista aineksista tehdyn elokuvan täytyy olla tylsä, ajattelee tietysti äkkipikainen henkilö. Älkäämme kertoko hänelle, että hän on väärässä. Otetaan esimerkiksi Bressonin Kuolemaan tuomittu on karannut (1956), jonka tapahtumat on sijoitettu vankilaan. Harvoin näkee niin mukaansa tempaavaa toimintaa nuoresta miehestä sellissä. Kuolemaan tuomittu on nopea elokuva, jossa hädin tuskin liikutaan. Toinen esimerkki Bressonilta on Raha (1983). Se on hidas elokuva, jossa huidotaan ja hosutaan. Raha on selkäpiitä karmivan raakaa todellisuutta. Bresson paljastaa ihmisyyden salaisen ytimen. Kuvat jäävät pyörimään päähän moneksi viikoksi ja tulee vastustamaton halu rakentaa valmiiksi se mikä jätettiin näyttämättä. Robert Bresson Suomen elokuva-arkistossa: Kirjastotalo, Minnansali. Raha. 3.11.93 : Kuolemaan tuomittu on karannut. 10.11.93 klo 18.00 Etnologit purkittavat opiskelijan arkipäivää Kampuselämä tallentuu loka-marraskuussa videolle. Kameran takana eivät tällä kertaa ole journalistit, vaan kulttuurintutkijat. Aikana on tämä päivä, kohteena yliopisto-opiskelijat ja tapahtumatasona arki. Nyt ei siis purkiteta juhlapuheita, vaan kuppilakeskusteluja. Opiskelijaelämän tallentaminen toteutetaan kahden eri yksikön yhteistyönä: etnologian laitoksen opiskelijat kuvaavat ja editoivat, yliopiston museon kulttuurihistoriallinen osasto julkistaa. Eri osa-alueisiin keskittyviä videoita valmistuu kolmetoista. Kaikki videot käsittelevät tavalla tai toisella nimenomaan Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden elämää. Aiheita ovat mm. asuminen, pukeutuminen, yliopistoruokailu, perheen perustaminen, ulkomaiset opiskelijat, harrastukset sekä työnteko ja työttömyys. Syksyn 1993 opiskelijamaailmaa pääsee katsomaan videolta vuoden kuluttua. Videonauhoitteet ovat osa museon ensi syksynä avautuvaa vuosien 1934-1994 opiskelua ja opiskelijaelämää esittelevää näyttelyä. Etnologian laitoksen opiskelijoille videot ovat opinnäytteitä, osa kenttätutkimuskurssia. Lisätietoa videoprojektista saa museolta, kysymyksiin vastaa Eija-Liisa Kasesniemi, p. 603 809. Jos siis huomaat kuppilassa istuessasi jonkun tarkkailevan sinua videokameran kanssa, älä hermostu. Sinua vain siirretään museologisena tallenteena tästä ajasta melkein ikuisuuteen.
• 18 KESKUSTELUA Politiikka takaisin Taas koittaa se aika vuodesta, jolloin opiskelijat kisaavat edustajistopaikoista.. Mukaan taisteluun on ilmoittautunut mitä erilaisimpia ryhmiä. Eräs hyvin yleinen ominaisuus näille ryhmille on heidän tapansa korostaa epäpoliittisuuttaan ja sitoutumattomuuttaan. Ajan hengen mukaisesti puolueiden opiskelijärjestöinä esiintyvät on helppo leimata ukkopuolueittensa politiikan jatkeeksi. Yhteistä kaikille ryhmille on pyrkimys valtaan ja sen käytön alkeiden opettelemiseen. Niin ja tietenkin on muistettava vanha määritelmä, jonka mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, eli opiskelijoiden asioitahan siellä edustajistossa hoidellaan. Jostain syystä "tavallinen" opiskelija vaan ei ole asiaa näin oivaltanut, mikä näkyy mm. äänestyskäyttäytymisessä. Syy miksi ylioppilaskunnan poliittinen näytelmä esitetään vuosittain on minulle edelleenkin hämärän peitossa. Demokratian toteutumisen kanssa asialla ei voi olla mitään tekemistä, toisin kuin joku saattaa väittää. Tänä vuonna edustamaan pyrkii noin 130 opiskelijaa, joista melkein joka kolmas saavuuttaa kilvoitellun paikan. Edustajisto jaksaa kiinnostaa valittuja jonkin aikaa, jonka jälkeen vallan kahvaan tarttuvat ns. varahenkilöt, jotka muutaman äänen avulla ovat asemansa saavuttaneet. Taaskaan ei demokratia toteudu idyllisellä tavalla. Koska kyseessä on politiikan pelin opetteleminen, tulisi tämä myös tuoda nykyistä avoimemmin esille. Kunnon aatteellispoliittiset kamppailut takaisin edustajistoon, jolloin muuten niin värittömät kokoukset saisivat uutta ilmettä. Taistelun voisi aloittaa periaatteellisella keskustelulla esimerkiksi jäsenmaksun mielekkyydestä. Mikäli nuoremmat edustajat eivät heti pääsee pelin kuvioihin mukaan, voi apua aina tiedustella vanhemmilta mestareilta. Jaakko Heinilä (kesk) Kuinka YTHS:n ajanvaraus toimii? Yritin maanantaina 11.10.1993 päästä YTHSrn lääkärille. Sain ajanvarauksesta ajan ja saavuin hyv^sä ajoin ilmoittautumisluukulle. Vastaanottaja r:/y s i odottamaan. No P u o " tuntia minulle -aratun ajan jälkeen noitani tuli täyteen (samoin parikuukautista vauvaani ruokatunnilla hoitamaan tulleen mieheni) ja jouduin lähtemään kotiin särkyineni. Tiskiin todettiin minulle nv/öhästelytiedusteluuni, että "siellä on joku lääke-edustaja... eikä siellä kourussa muita kansioita kyllä ollu, kaipa tää tästä, en tiiä". Haluaisinkin kysyä, miksi YTHSrllä yleensäkään on ajanvaraus, jos s e ei ole käytössä? Totuuden nimessä luopukaa siitä, jos tarkkuus on sitä luokkaa, että tänään iltapäivällä! Missä on työntekijöiden moraali vähäinen työaika pitää sovittaa eri tehtävien kesken siten, että kaikki etusijainen tulee hoidetuksi, eikö niin? Lääke-esittelijällekin pitäisi liietä aikaa, mutta onko "sponsorin kauppias" särkevän potilaan kilpailija? Tämä ei ole resurssikysymys se on järjestelykysymys! Kölkegkg tgrygysj§gma> lanne tieto? Asiakkaille voisi reilusti myöntää, että aikataulu heittää häränpyllyä tällä hetkellä, ja toisaalta, ovatko lääkärinne tietoisia siitä, että aikataulu on niin tiukka? Kuuden opiskeluvuoteni aikana en ole päässyt kertaakaan ajanvarauksen mukaisesti vastaanotolle. Hoito on hyvää, mutta mitä teette ajanvaraukselle? Hilkka Miettinen Hoki vi parkkitaloksi? Maanantaina 11.10.-93 ylioppilaskuntamme edustajistossa äänestettiin ylioppilastalon parkkipaikan pysäköintimaksuista. Ehätin pyytämään ensimmäisen puheenvuoron, jossa puolustin maksuja, koska: -autoilu on tehokkain käytössämme oleva tapa nostaa maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta -maksujen seurauksena ko. pysäköintialue on ollut tyhjä. Alueelle aiemmin pysäköineet ovat siis saapuneet kampukselle bussilla/pyörällä/jalan tai pysäköineet kauemmaksi. Molemmissa tapauksissa autoilu eli saastuminen on vähentynyt. -Ympäristönsuojelussa on vain marginaaliratkaisuja. Niin kuolleet metsät kuin suuret säästöt syntyvät pienten päätösten yhteisvaikutuksena. Tässä meillä kaikilla, jokaisella edustajalla, olisi ollut tilaisuus tehdä pieni henkilökohtainen päätös ja pitää parisataa kampuksella käväisevää päivittäistä autoilijaa pyörän poljinten päällä. -autoon ja samalla kampuksen kuormittamiseen pakokaasuilla on varaa vain rikkaimmilla opiskelijoilla. Rahakkaiden saastuttajien rokottaminen on enemmän kuin oikein. Puheeni jälkeen edustaja Virmasalo kannatti esitystäni maksullisuuden säilyttämisestä, edustaja Launis horisi jotain savuttomasta ( t u p a kattomasta) kampuksesta ja edustaja Mannila kysyi, onko lähialueelta tullut valituksia väärille, ilmaisille paikoille pysäköineistä opiskelijoista. Pääsihteeri vastasi, että toukokuussa tuli yksi puhelinsoitto. Sen jälkeen ei mitään ei valituksia eikä keskustelua. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni, 12 kannatti pysäköintimaksujen säilyttämistä ja 16 vaati maksutonta parkkipaikkaa. Tämäkö on yliopistomme koko kuva? Aki Sinkkonen (grönioni) ymp.valiok pj Kuka on tuo mies CD-levyllä? Seminaarinmäen Mieslaulajat ovat julkaisseet ensimmäisen pitkäsoittolevyn. "Kuka on tuo mies?" -levyn kaikki kappaleet sovituksineen ovat Reima Viitalan johtaman kuoron omaa tuotantoa. Seminaarinmäen Mieslaulajien tyyli sijoittuu mieskuorokartalla jonnekkin YL:n ja Mieskuoro Huutajien väliin. Pääasiassa opiskelijoista koostuva 20 miehen kuoro käyttää tyylistään nimitystä "mieskuoropop". Vuonna 1988 perustetu kuoro on julkaissut aiemmin EP:n "Lepoasento". "Kuka on tuo mies?" löytyy kaupoista CD-ja kasettiversioina. Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä Akateeminen Freda kirjakauppa Musica Anttila Hallintorakennus Ulpukka Ylioppilastalo Rentukka YTHS Päärakennus Mattilanniemi (myös) Ylistönrinne teku, Kirjasto kauppaoppilaitos, Rautatieasema terveydenhoitoLinja-autoasema oppilaitos ja Lozzin aula ammatillinen Liikunta opettajaTourula korkeakoulu JYLKKARIJYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Kannen kuva: Anssi Koskinen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Anssi Koskinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 252 218 (koti), 949-642 533 (auto) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5.70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko intefnet-ösöite miiistä tietokoneista ön JYLKKAm@JYLK.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. KULTTUURIVALIOKUNTA kokoontuu "tänään" keskiviikkona 20.10. Ilokiveen Vanhojen opiskelijoiden iltaan, töihin ja iltaa istumaan. Seuraava varsinainen kokous on tiistaina 26.10. klo 20.00 baari Vakiopaineessa, Kauppakatu 6. Asialistalla ainakin klubitoiminnan käynnistäminen: valitsemme ryhmän, joka käy läpi klubivetäjiksi pyrkivien hakemukset (Kts. ilmoitus toisaalla tässä lehdessä). Kokouksessa päätetään myös itsenäisyyspäivän elokuvafestivaalin teemat. Maanantaina 25.10 elokuvakerho Lianassa ohjelmassa Hysteria ja Missä tukkani on?, Campus-Kinossa ylioppilastalolla klo 19.30. Lisätietoja kaikesta kulttuurisihteeri Ilkka Niemeltä p. 216 173. (Muista vuokrata videokamera ennen kuin on myöhäistä!)
• SOSIAALIVALIOKUNTA * kutsuu ihmisiä virkistäytymään ti 26.10. klo 18 alkaen Kirjailijatalolla. Sauna, ruokaa ja popin pauketta mallia Pojanviikarit. Vapaa pääsy. Tule. * kokoustaa ti 2.11. klo 16.00 yo-talon yläkerrassa, sihteerien tousmeessa. Aiheina ainakin kirpparin jatkosuunnittelu & vastavalmistuvien teemapäivän organisointi. Myös vapaa pääsy & kahvia. OPINTO -JA TIEDEVALIOKUNTA Kokous to 21.20 klo 17.30 yo-talolla. Työllisyys, talousarvio ja TTS. Opiskelija, älä taivu laman alle pidä kiinni oikeuksistasi. LIIKUNTA VALIOKUNTA Seuraava kokous 20.10. klo 17 Rentukassa. 23.-24.10. SM-sekasählyt Hipposhallissa ja Monitoimitalolla. Tervetuloa pelaamaan ja seuraamaan. Iltabileet 23.10 Ilokivessä. Olvi-juoksu oli menestys! Kiitos osallistujille ja järjestelyissä mukana olleille. Lisätietoja toiminnasta Tarja Mäki-Punnolta p. 612 793 (kalenterissa vanha numero). YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Tule mukaan ostamaan maata Vuotokselta, suojelemaan sademetsiä, häätämään autoja Kampukselta, korjaamaan kanoottia, suunnittelemaan syysretkeä... eli yliopistomme raittein valiokunta kokoontuu poikkeuksellisesti baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6 ) ti 26.10.-93 klo 18.00. Tervetuloa toivoopi pj. Aki p. 608580. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Tapahtumia: -YK-päivän "Maailman basaari" kaupungin kirjastolla la 23.10. klo 10-15 -kv. opiskelijan päivä 17.11. Happenings: -23rd October: UN-day's "World Bazar" at City library from 10 a.m. to 3 p.m. ISAJ-PARTY 8 pm, M-building, Kortepohja -17th November: International Student's day PÖRSSI RY Toiset rauhoittuvat, toiset eivät. Pörssi ry täyttää 25 vuotta ... ja bailaa yhä sikana! Tiistaina 26.10. alkaen 20.00 bailataan Topikatissa primitiivisesti POIKKITIETEELLISISSÄ HAALARIBILEISSÄ, joihin on koko Jyväskylän opiskeleva kansa tervetullut. Menon takaa Mallasjuoman sponsoroima totaalisen änkyrän tunti, Happo Hour, jonka tarkempi kuvailu lehdessä olisi laitonta. Nämä ovat bileet, jotka muistat pitkään, jos muistat yhtään mitään. Tule ajoissa! Liput vain 10 mk. ORTODOKSINEN OPISKELIJA-LIITTO 26.10 klo 18 ehtoopalvelus ja Akatistos kirkossa, os Rajakatu 39. FOKUS Syksyn ensimmäinen saunailta 3.11. Lisää ilmoitustaululla. Seuraava kokous 8.11. klo 18 Sohvvissa. NAISRYHMÄ Kokous torstaina 21.10.1993 hallituksen kabinetissa klo 18. Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Tiistaina 26.10. Miriam Soledad pitää esitelmän chileläisen naisen asemasta Kirjakahvilassa klo 18.30. JANO RY Tässä syksyn tulevaa ohjelmaa aineenopettajaksi opiskeleville SOOL-OAJ -info lokakuun lopulla/marraskuun alussa. Tarjoilua luvassa! Paikka: Lozzi. Tarkemmat tiedot ja ilm. listat ilmestyvät lähipäivinä C-rakennukseen, Norssin ja Mattilanniemen ilmoitustauluille. Nimi listaan ja tervetuloa! 21.10 klo 18 Sohwi: Op. opiskelevien ainejärjestöjen yhteistyökokous koskien OKL:n 130-vuotisjuhlaan (8.-12.11.) liittyviä järjestelyjä ja erityisesti opiskelijoiden päivää 10.11. Tule ja tuo ideasi mukana! -TANSSIT ke 10.11. järjestetään yhteistyössä Pedagon kanssa. Luvassa on musiikkia eri vuosikymmeniltä aina foxtrotista rokkiin! Näitä bileitä et saa missata. Lisätietoja tansseista ja muistakin JANO-asioista saat 21.10. Sohwilla tai soittamalla puh. 608577/Monna tai 244744/Mika. PEDAGO RY Pedago ry:n syyskokous ma 8.11. klo 18.00 vakuutusyhtiö Pohjolan tiloissa. Sääntömääräiset asiat. KVAT Kortepohjassa tapahtuu! Monty Python -illat keskiviikkoisin klo 20-21.00 D-talon videohuoneeseen. To 4.11. Rentukassa Six Enough, vapaa sisäänpääsy. Ainejärjestöt: maan mainioin bilepaikka Lillukka varattavissa va-sihteeriltä, p. 7213 (ark. klo 17-19). KUMMAN LUJA Vaalikiireiden lomassa virkistämme itseämme PELIILLALLA, joka pidetään to 21.10. klo 20 alkaen Kortepohjassa D-talon yläkerran videohuoneessa. Tarjolla on Pictionarya, Monopolia, Afrikan tähteä, Trivial Pursuitia uusilla kysymyksillä, ehkä videopelejäkin... Lisäksi tiedotussihteerinne lupaa ennustaa tulevaisuutenne Karnakista... Kaikki tämä aivan ilmaiseksi! Marraskuussa lähdemme TEATTERIIN katsomaan näytelmään Katupeilin takana. Päivämäärä on vielä avoin, mutta jos olet kiinnostunut, ota pikaisesti yhteyttä. KuLu avustaa kulttuurin harrastajia avokätisellä summalla! Lähitulevaisuudessa on tarkoitus toteuttaa myös kauan suunniteltu TÄHTITORNIEKSKURSIO. Päivämäärä riippuu säästä. VUOSIKOKOUS to 25.11. klo 19 alkaen toimistolla Ctalon alakerrassa. Hyödynnä vapaa-aikasi sihteerinämme tai vara-pj:namme! Ruokapalkallista TYOTA tarjolla edustajistoja asukasneuvosto-vaalien vaalilautakunnissa. Kaksi tuntia vähätöistä istuskelua ja vastuun kantoa palkitaan pizzalipulla. Teitä palvelee elävä puhelinvastaajanne Soile numerossa 60/7004. Soitelkaa myös te uudet kiinnostuneet! JYT Halu liikkua? Jos olet kiinnostunut kokoontumaan säännölliseen epäsäännöllisesti jalkapalloilun merkeissä ota yhteys Rikuun, puh 615629 (tai 615127). Mainos! Mainos! Olli Etelämäen ohjaama "Yössä Gehennan" työn alla, lopputulos nähtävillä 6.11. ensi-illassa. Ja taas lisää kuulee seuraavassa kokouksessa joka on tulossa 10.11. keskiviikkona Punaiselle talolle. TOSINE RY Saunailta Kirin saunalla 27.10.1993 (Aren aukion varrella), puffetti toimii... Tosineen oma Kauppakadun approbatur opiskellaan 9.11.1993. Tarkempaa informaatiota sekä saunaillasta, että approsta Tosineen ilmoitustaululta. Ps. Approon tervetulleita myös muiden ainejärjestöjen jäsenet! JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET, JOK Seuraavaa kokousiltaa vietetään Jaken ja Satun residenssissä 26.10. klo 19.00 osoitteessa Vapaudenkatu 38 C2 (Heinilä, Mäki). Tarjolla joviaalia seuraa ja muuta hyvää. Suunnittelemme myös tulevaa Keskustan opiskelijaliiton liittokokousta JKL:ssä (13.-14.11.) Mahdollisuus tehdä liittokokousaloitteita ja ilmoittautua kokoukseen töi19 hin. Tervetuloa uudet ja vanhat! KOL.n euroseminaari Helsingissä lauantaina 23.10. Lisätietoja Sadulta 615 176 ja ilmoittautumiset suoraan Kolliin 90 639 268. Seminaari maksuton, matkat kollilaisille 50 mk. Muistakaa numerot 107-116. Vaikuttakaa. JYVÄSKYLÄN EV.LUT.OPISKELUALÄHETYS Sääntömääräinen syyskokous pidetään 17.11. klo 17.00 toimistolla. Vapaudenkatu 24 B. Tervetuloa. OPISKELIJALÄHETYS Keskiviikkoillat Pappilan rippikoulusalisssa, Vapaudenkatu 26 klo 18.30. 21.10. Elä! Elämän tarkoitus hukkuu toisinaan. Mikähän se on? Vastauksen etsimistä alustaa Aija Sairanen. 3.11. Kuuleeko kukaan? Rukous tuntuu olevan joskus taivaalle huhuilemista. Rukouksen mahdollisuuksista kertoo Martti Muurikainen. Kuka oletkin, etsijä tai epäilijä. Tervetuloa! DUMPPI RY Oletko jo ilmoittanut nimesi ja sähköpostiosoitteesi Dumpin postituslistaa varten? Jos et, käy tervehtimässä Dumpin ilmoitustaulua haluamanasi ajankohtana. Tietojenkeruulista löytyy sieltä. Ennakkovaroitus niille dumppareille, jotka ovat kiinnostuneita matkasta Tallinnaan: pistäthän passisi kuntoo ajoissa, ettei matkasi jää sen takia toteutumatta! Terveisin: Minna Koskinen, Dumpin sihteeri & tiedottaja JYTK -KOKOOMUSOPISKELUAT Ministeri Sirpa Pietikäinen ylioppilastalolla Ilokivessä maanantaina 1.11.1993 kello 19.00. Tervetuloa. Vuorokausi viihteellä! Kun kirjatieto alkaa puuduttaa, ota varaslähtö viikonloppuun ja lähde opiskelijoiden omalle Lazy Day -risteilylle! Lazy Day on nimestään huolimatta kaikkea muuta kuin laiskaa löhöilyä. Lazy Day-risteily on halpaa lystiä, neljän hengen kimppana matka maksaa suorastaan naurettavan vähän. Kysy päivän hintaa matkatoimistosta tai matkamyymälästämme! Lazy Day -lähdöt Turusta torstaisin klo 21.30. VIKING LINE Turku/Naantali puh. (921) 633 1331 • TAMPERE (931) 140 511
• 2 "Veteraanit tulivat kyyneleet silmissä puristamaan kättä", kertoo Lauri Sollo. Ratamestari Sollo vuokrasi keilahallin Keilaajien ja ylioppilaskunnan välinen umpisolmu aukesi. Keilahallin työttömäksi jäänyt ratamestari Lauri Sollo vuokrasi ylioppilastalon alakerrassa sijaitsevan keilahallin ylioppilaskunnalta. Kuula alkoi lentää taas 7. lokakuuta. Vuokrasopimus on tehty puoleksi vuodeksi Sollon toiminimen kanssa. Sollo pyörittää hallia kahdestaan Teuvo Salmenjoen kanssa. "Lähes poikkeuksetta keilaajat ovat olleet vilpittömän iloisia", Sollo kertoo. "Vuosikymmeniä keilanneet veteraanit tulivat ihan kyyneleet silmissä puristamaan kättä." Keilahallin aiempi vuokralainen oli Jyväskylän keilailuliitto, 17 keilaseuran yhtymä. Jyväskylän kaupunki maksoi vuokran. Ylioppilaskunta sanoi vuokrasopimuksen irti keväällä, koska ylioppilastalon raamontin ja peruskorjauksen piti alkaa syksyllä. Halli pantiin kiihmi. Kaupunki aä ilähtenyt enää syksyllä vuokranmaifcsajaksi, mikä osaltaan kariutti keilaliiton suunnitemia. Nyt kaupunki on nimellistä vuokraa vasten antanut koneet Sollon käyttöön. Liitto on tukenut keilailua antamalla pallot ja radanhoitolaitteet nimellisellä vuokralla. JYY:n perimä vuokra on taas miltei entisen suuruinen, eli odotettuja vuokrankorotuksia ei tullut. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaan (Grönioni) mukaan keilailuliitto ei neuvotellut tosissaan hallin vuokraamisesta uudelleen. "Minulle jäi ehdottomasti se kuva, että keilailuliitto ei halunnut sopimusta. Minusta jopa tuntuu, että keilaliitto on pettynyt, että keilahalli pyörii", Hyödynmaa sanoo. Keilailuliiton asemat uudesta keilahallista neuvoteltaessa olisivat todennäköisesti paremmat, mitä tukalampi tilanne keilaajilla olisi. Sollo ei halua ottaa kantaa näihin kiistoihin. "Minun käymissäni neuvsMtteluissa asiat otettiin asioina^ eivätkä ehdot olleet tiukkoja. Henkilökysymyksissä ei ollut niittään vaikeuksia. Jos jollekin on oÄit vaikeaa, niin ei voi mitäam". Sollo kehuu ylioppilaskunnan neuvottelijoita. Kuulanheitto on alkanut lupaavasti. Koululaisryhmiä käy jatkuvasti, kilpailuja tullaan järjestämään ja aukioloaikaa venytellään tarvittaessa. Opiskelijat voivat keilata viikolla klo 8-16 halvalla: 9 markkaa puoli tuntia. Parhaiten aikoja löytyy aamupäivisin tai illalla kello 20-21. "Täytyy toivoa, että talo pysyy pystyssä puolen vuoden vuokra-ajan. Epäilen kyllä talon kestoa", Hyödynmaa sanoo. Edustajisto päätti luopua parkkipaikan maksuista Ylioppilaskunnan edustajisto on päättänyt luopua ylioppilastalon pysäköintialueelta perittävistä maksuista. Edustajisto äänesti parkkimaksuista maanantaina 11. lokakuuta. Ylioppilaskunta aloitti maksun perimisen vuoden alussa 150 markan hintaan. Tähän mennessä on myyty vain kolme parkkilippua, vaikka ylioppilaskunta pudotti hinnan 50 markkaan. Alunperin tarkoituksena oli kerätä maksuilla 20 000 markkaa. Tavoite pudotettiin myöhemmin tuhanteen markkaan. Ylioppilaskunnan sijasta maksullisesta pysäköinnistä on hyötynyt eniten Jyväskylän kaupunki, joka on kerännyt alueelta runsaasti pysäköintivirhemaksuja. Parkkipaikan maksullisuus on hiertänyt Aki Hyödynmaan (Grönioni) ns. megahallituksen suhteita ja siitä on muodostunut yksi kuumimmista poliittisista keskustelun aiheista ylioppilaskunnassa. Edustajiston päätös merkitsee poliittista tappiota Grönionille ja erityisesti Hyödynmaalle, jonka pääharrastuksia autoilun vastustaminen on. Ennen edustajistoa yokunnan hallitus oli jo päättänyt äänin 3-2 esittää maksusta luopumista. Hallituksessa Jussi Ojala (Pörssi) ehdotti luopumista ja Sari Rimmi (sd) kannatti häntä. Päätökseen jätti eriävän mielipiteen Minna Peltola (Grönioni) ja Annastiina Nykänen (Kumman Luja). Edustajistossa parkkimaksuista luopumista kannatti 16 edustajaa. Alunperin luopumisaloitteen tekivät edustajat Marko Tammi (Etny) ja Harri Kulmala (Pörssi&Dumppi). Parkkipaikan maksullisuutta kannatti 12 edustajaa ja esityksen teki Grönionin Aki Sinkkonen Antti Virmasalo kannattamana. Sosiaalidemokraatit tekivät edustajistossa aloitteen, että ylioppilaskunnan vippikassan korkoja tulisi alentaa. SYL-kortteja pidäisi saada perjantaina Syyskuun puoleen väliin mennessä kuvattuja SYLkortteja pitäisi olla saatavissa JYY:n keskustoimistosta perjantaina 22. lokakuuta. Kortit ovat jälleen hieman myöhässä. Tällä kertaa vika ei ole kortteja tekevän Antenna Oy:n. Sen sijaan laskentakeskuksesta lähteneet tiedot olivat puuttellisia, joten kortit myöhästyivät hieman. Vanhojen opiskelijoiden ilta 20.10. Stiller-Alivaltiosihteeri ym. ym KIELENTARKASTUSTA nopeasti, edullisesti puh. 216373 FM (suomen kieli) o? Mikrot, kirjoittimet ja ohjelmat edullisesti!!! esim. 486SX/25, 4 MB, 85 MB HD, VGA Hintaan: 8500,Kirjoitin: 1300,VAIN TALLA KUPONGILLA FAVOURITE VALKOVIINIT VINESSE MOSEL -d&T*** -RHEIN «3* a -PIESPORTER^ -1 f U ) ; VVHITE NUN I , W -SUAVE PUNAVIINI VALKOVIINI ROSE' ) ; (Ei bonusleimoja) 110; AVATTU OLUTJA VIINIHALLI VILLIVIINI TERVETULOA! %££«*" OLUTKeski-Suomen PALVELEMME JA VIINI TARVIKE MA-PE 10-18 LA 9-14 (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 OPISKELUATARJOUS DTK 486 SX 25MHz 170 MB KOVALEVY 4 MB KESKUSMUISTIA 3.5" LEVARI 14" SUPER VGA DOS 6, HIIRI voimassa 31.10 saakka MINITORNI TAI POYTÄK. HINTA: 8450 m k ! ! K-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus puh. 610 971 äänetön saksalainen hiipi kaupunkiin — _— — _— T A R C A ESIM. 486 DX 33 VLB 4/214 +14" SVGA t l . TsengLabs ET/4000w321MÖ -huippunopea VLB näytönohjain, 6 vapaata korttipaikkaa (1 VLB), 3 massamuistipaikkaa, 128 Kb cachi, 14" Forefront SVGA MPRII, 12 kk.-n takuu, MIKROTIETOKONEET JA TULOSTIMET Ambra sprinta 486 sx 4/100 g 4 9 Hik! Hewlett Packardin uudet huippunopeat VLB-mallit!! Octek 486 DLC+14" Forefront c#tA mi/i SVCAalk. ö S U U IT1K! HP:n tulostimet esim. 510 ja 500 C + JURASSIC ART kampanjahinnoin!!!!!!!!!!!!!!!! M U L T I M E D I A Panasonic tuplanopeus CD-rom asema 2 aoo m k !! Uudet huippuohjelmat CD:llä ja todella edullisesti Mediaconsept 2.0 PLUS-äänikortti 5 5 m k (sis. kaiuttimet, mikrofoni ja ohjelmia) SANAKIRJAT / O H J E L M A T Kielikone Oy:n LINGUA TUTOR sanakirjaohjelmat alk. 690 m k !! suomi-englanti-suomi ja suomi-ruotsi-suomi, 150.000 hakusanaa Tietoteos Ky:n Tekniikan sanakirjat alk. 120 m k K O R P U T A I N A H A L V A L L A ! 10X3,5" HD 4 m k 10x3,5" DD 2 3 m k JOINED SOFTWARE TRADERS OY PUh. 941-621347 Väinönkatu 5 (Cumuluksen rakennus) auki ollaan aina kun ollaan auki PARHAAT MERKIT HALVIMMAT HINNAT