KAUPUNKIKUVAA E T S I M Ä S S Ä sivu 2 ONKO SANA VAPAA? sivu 3 HYVÄ OPETTAJA LÖYTYI HISTORIAN LAITOKSELTA sivu 4 ASUNTOASIAIN TOIMISTOSSA VOI KÄYDÄ AIKA PITKÄKSI sivu 5 MUHOSLAV PANIMO GOES FAR BEYOND sivut 6 7 ÄÄRIPÄÄT PUHUVAT ASIAT HALKI sivu 8 KAIKKITIETÄVÄT GALLUPIT OVAT OSA POLIITTISTA PELIÄ sivut 9 14 JYVÄSKYLÄ KASVAA ILMAN KAUPUNKIKUVAA, ARKKITEHDIT VAATIVAT KESKUSTELUA MOSKOVA TARJOAA PITKÄN PÄIVÄN MATKAN YÖHÖN JA TAKAISIN sivu 15 VOIKO KULTTUURI VAIHTAA VIIHTEELLE? sivu 16 LUENNOISTA KOKO KANSAN HARRASTUS W li 9
2 Sana on vapaa? On sanottu, että Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Pahimman suomettumisen aikana suvaittiin vain yhtä ulkopolitiikkaa vaihtoehtoja ei ollut. Suomella ei ollut kuin yksi linja ulkopolitiikassaan ja se oli tukeutuminen idänpolitiikkaan. Samalla Suomen talouden tukijalka muuttui puuksi ja noja itään oli niin voimakas, että kun idänkauppa romahti, romahti myös Suomi. Olisipa silloin joku viisas sanonut, ettei keisarilla ole vaatteita. Ettei kannata liikaa tukeutua siihen, että kaikki taloudessa on hyvin, kun idänkauppa vetää. Vielä viime eduskuntavaalien alla Suomessa oli hyvin vähän poliitikkoja, jotka olisivat olleet huolissaan idänkaupan mahdollisesta romahtamisesta. Hyvin toiminut idänkauppa oli tavallaan valhetta: onnistunut kilpailu Neuvostoliiton markkinoilla ei todistanut suomalaisten tuotteiden menekkiä muualla Euroopassa. Taidot todelliseen kaupankäyntiin ruostuivat kuin sinkkiämpärit tavara-asemalla. Nyt tuohon yhden totuuden aikaan ollaan jälleen palaamassa, aiheena on talouspolitiikka. Kuten ministeri Viinanen ennen devalvaatiota sanoi taloustieteilijöiden herättämästä devalvaatiokeskustelusta:"Mä toivon että sellainen (devalvaatio) keskustelu lopetetaan. Se on tyhjänpäiväistä, vastuutonta keskustelua..." Samaan aikaan kun yliopistoilta vaaditaan avautumista muuhun yhteiskuntaan, ollaan taloustieteilijöiden suita suitsemassa kiinni. Ja kun suut on suitsettu, valtio voi jatkaa valitsemallaan uralla kuin hevonen, jonka silmälaput estävät sivuille vilkuilemisen; vaihtoehtojahan ei ole. Talouspolitiikasta halutaan puhua kuin jatkosodasta ja ajopuuteorian toinen tuleminen onkin tosi asia. Ja taas Suomi kelluu ja ajautuu tahtomattaan. Sisäsivuilla lehdessämme on juttua Uusi Suunta -lehdestä, jonka päätoimittaja joutuu raastupaan syytettynä kansanryhmän syrjinnästä. Lehti on kieltämättä aika pöyristyttävän rasistista luettavaa. Silti silläkin on oikeus ilmestymiseensä. Sananvapauden puolustaminen yleisellä tasolla on helppoa. Käytännössä on vaikea suvaita sellaisten mielipiteiden levittämistä, jotka ovat omille vastakkaisia. kiihkoilijat. Ketkä huomenna? Linkolalaiset? EY:n vastustajat? Vasenkätiset? Marko Pulkkinen Vaalitarjous: ministeri kahdella lilla! Vihreä liitto lupaa vaaleissa harjoittavansa "Ihmisenkokoista politiikkaa" keskustan vastaus vihreille on "Jos ei ihmisen niin edes vähintään Pekkarisen Maurin kokoista politiikkaa"; Sakkeus Pekkarinenhan pyrkii pallilla! kaupunginvaltuustoon. Pekkarinen onkin siinä mielessä ihmeellinen pikkujättiläinen, että hän kaupunginvaltuustoon päästyään pystyy ajamaan juuri niitä asioita, joita hän sisäministerinä itselleen on kannettavakseen määrännyt. Pekkarisen puolustukseksi joku voi tietysti sanoa, että sekä valtion että kuntatason politiikan tunteminen on hedelmällistä. Ja tottahan se onkin, että kahdella pallilla ahertaminen on hedelmällisempää kuin pelkästään yhdellä. Tätä logiikkaa kannattaisi laajentaa muuallekin: tavallisen kansalaisen verot voitaisiin esimerkiksi maksaa valtion varoista jokainen veronmaksaja saisi tietysti itse päättää, millä prosentilla verotuksensa haluaisi maksettavaksi, ja mistä nämä rahat loppujen lopuksi otettaisiin. Joku keskustalainen kunnallisvaaliehdokas vaati vaalimainoksessaan "Keskusta viihtyisäksi". Lopettaisi valittamisen, ja liittyisi vaikkapa kokoomukseen. Seuraavissa vaaleissa saatettaisiin nähdä "Kokoomus viihtyisäksi" vaateita. Keskustalaisten ns. negatiivinen mainonta jurppii aivan turhaan sosiaalidemokraattista puoluetta. Puoluettahan mustamaalataan siitä, että Marx on mukamas SDP:n oppi-isä. Viime eduskuntavaaleissa mollattiin kokoomusta. Minkä kuva silloin oli mainoksessa? Niin, ei edes oppi-isä(?) Harri Hermanni Holkerin, vaan silakan. Kokoomusnuoret ovat jättäneet oman mollauslinjansa puolitiehen; nyt kokoomusnuorten "radikaalit" Yhdessä saimme molemmat nukkuva jää ilman mainokset kuulostavat ja näyttävät lähinnä Helsingin kaupunginliikenteen kampanjalta. Alunperin mainos kuului: "Yhdessä saimme molemmat Väyrynen jäi ilman". Entäs sitten tämä SDP:n ikioma "Jalka jarrulta Suomi käyntiin"? Jos kyseessä olevassa metaforassa viitataan jonkin ajoneuvon, esimerkiksi auton, käynnistämiseen, ollaan kyllä pahasti hakoteillä. Ei kai kenenkään, edes demarin, auto lähde käyntiin pelkästään ottamalla jalka pois jarrupolkimelta. Oikea muoto vaalimainokselle kuuluisi olla "Ykkönen silmään Suomi käyntiin", hieman rankempi "Ryyppy päälle Suomi käyntiin" tai kaiken pekkaspäivät hyväksyvä "Vaihda vapaalle Suomi käyntiin". Ja entäs tämä kristillinen liitto, joka mainostaa "Teemme huomista". Vaalitilaisuuksissa käyneet ovat huomanneet, että "Teemme huomista kahvimme eilistä". Vasemmistoliiton vaalimainostrilogian ensimmäisen osan kysymykseen "Kummalla puolella sinun sydämesi on?" vastaus ei ollutkaan "Keskusta", vaan tylsä "Vastaus on vasemmalla". Kolmas osa kuuluu:"Mutta mistä hitosta oikeastaan on kysymys?". Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä: Akateeminen kirjakauppa Anttila Ulpukka Rentukka Päärakennus Mattilanniemi Ylistönrinne Kirjasto Lozzin aula Liikunta Tourula Freda Musica Hallintorakennus Ylioppilastalo YTHS AVUSTAJAPALAVERI torstaina I b. I U kello 1 8 Yo-talon 2.kerros. Olet terve, tullut? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Marko Pulkkinen p.6l7 288 Toimittaja (ulkoasu) Mika Remes p.617 288 Ilmoitukset Upline Oy p. 607 968 (Helosuo) , 607 333 (Kannaste) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen, p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/pmm, takasivu 4.70 mk/pmm,määräpaikkalisä 0,65 mk/pmm, värilisä 600 mk/netto Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Ky, 931772 882 Sivunvalmistus: Outline Oy Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Pankit: Keski-Suomen SP SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Nisulan OP Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI .
3 TIETOKONE-LEHTI (10/92; testasi 386 SX:T (32 kpl) Toimituksen valinta: mc Hintatietoja sivulla 19 / U/\ tSJ\ UPANKATU 14 B,AOrX>JYVASXnA / [J r l/-\l\/-if>94t 6W50,mifAX 941 6}WSO 1 • • •• TYÖNTEKIJÄT PITAYAT ILOKIVEN IRTISANOMISIA LAITTOMINA Ilokiven henkilökunta on riitauttamassa ravintolan työntekijöiden irtisanomiset laittomina. Perusteluina on lehdissä olleet tiedot Ilokiven mahdollisesta vuokraamisesta ulkopuoliselle yrittäjälle. Työntekijöiden mielestä heidät tulisikin Iässä tilanteessa vain lomauttaa. Jos llokivi menee vuokralle, mahdolliset irtisanomiset kuuluvat uudelle yrittäjälle. JYY:n hallitus kieltää suunnittelevansa ravintolatilojen vuokraamista. Ylioppilaskunnan yritystoimen johtokunnan puheenjohtaja Riikka Laineen mukaan llokiveen ei ole aktiivisesti etsitty vuokralaista. -Ilokiven tilojen vuokraaminen olisi käytännössäkin hankalaa, sillä päiväsaikaan Opiskelijatuki tulee jatkamaan Ilokiven tiloissa lounaspalveluineen, Laine sanoo. Laineen mukaan ei ole realistista olettaa, että joku ulkopuolinen tulisi ravintolan tiloihin, onhan Ilokiven toiminta pitkään ollut tappiollista. Edustajistossa hyväksytyissä Ylioppilastalon piirustuksissa ravintolalle oli varattu vielä tilat talon keskikerroksesta. Laineen mukaan tämä johtuu mm. siitä, piirustuksiin ei vielä ole ehditty tehdä muutoksia Ilokiven sulkemispäätöksen jälkeen. Ilokiven tila on päivisin lounastoimintaa järjestävän Opiskelijatuen käytössä. Nykyisen narikan seutuville suunniteltu pubinurkkaus siirtynee tulevaisuudessa kahvilapisteeksi, joka on ylioppilaskunnan käytössä myös iltaisin. " J Y Y : N LUOVUTTAVA RISKIBISNEKSESTÄ" Riikka Laineen mielestä nykyinen JYY:n hallitus ei vei tehdä päätöksiä siitä, jatkaako yli oppilaskunta kenties ravintolatoimintaa remontin jälkeen. Kampuksella liikkuva ns. varma huhu kertoo, että JYY tulee jatkamaan ravintolatoimintaa Ylioppilastalolla, kunhan vanhat työntekijät ovat ensin saatu pois rasittamasta JYY:n taloutta. Kukaan ei tätä suunnitelmaa ylioppilaskunnassa virallisesti vahvista. Yritysloimen johtokunnan puheenjohtaja Riikka Laineen mielestä JYY:n ei tulisi olla mukana Ilokiven kaltaisessa riskialttiissa liiketoiminnassa. -Pakkojäsenyydestä nousseen keskustelun jälkeen ylioppilaskunnan tulisi yhä selvemmin näyttää, että jäsenmaksuvarat käytetään oikein. Tappiollinen liiketoiminta ei ole perusteltua. LYHENNETTY TYÖAIKA AVUKSI Ilokiven pääluottamusnaisen Kerttu Kyyrösen mielestä työnantaja ei ole tarpeeksi selvittänyt Ilokiven toiminnan jatkamista mm. siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon tai työvoiman vähentämistä luonnollisen poistuman kautta. Riikka Laine mukaan laskelmat osoittavat, ettei ravintolan pitäminen auki edes pari päivää viikossa nykyistä pienemmällä työntekijämäärällä ole mahdollista nykyisellä liikevaihdolla. -Väitteet siitä, että Ilokiven kehittämiseen ei ylioppilaskunnassa ele panostettu tarpeeksi pitävät kyila osittain paikkaansa. Tämä johtuu siitä, että kukaan ei varsinaisesti ole ollut vastuussa Ilokiven toiminnasta. JYY:n hallitus lakkautti Ilokiven toiminnasta vastanneen yritystoimenjohtajan viran keväällä. Yritystoimenjohtaja sai kuitenkin palkkaa vielä kolme kuukautta sen jälkeen, kun hänen työvelvoitteensa oli loppunut. Sotu-maksuineen ylioppilaskunta maksoi näin yli 100 markkaa tekemättömästä työstä. Tämä heikensi Ilokiven alkuvuoden tulosta entisestään. Keväällä Ilokiveen etsittiin konsultin kanssa vastaavaa hoitajaa, mutta sopivaa henkilöä ei hallituksen mielestä tällöin ollut tarjolla. Tämän jälkeen pääsihteeri Vesa Järvinen on toiminut oman toimen ohessa sekä Ilokiven vastaavana hoitajana että Opiskelijatuen toiminnanjohtajana. IRTISANOMISET ENNEN POTKUJA? Ilokiven pääluottamusnainen Kerttu Kyyrösen mielestä on kummallista, että työntekijät saivat irtisanomislaput käteensä ennen kuin irtisanomisista lopullisesti päättävä edustajisto oli käsitellyt asiaa. Myös eräitä edustajiston jäseniä kiukutti JYY:N hallituksen tapa ensin tiedottaa Ilokiven sulkemisesta tiedotusvälineitä ja vasta sitten tuoda asia edustajistoon. Hallitus puolustautui edustajistossa sillä, että se ensin informoi irtisanomisista varsinaisia asianomaisia eli Ilokiven henkilökuntaa. Vasta tämän jälkeen tieto kantautui huhupuheena myös tiedotusvälineille. Kyyrösen mielestä työnantaja ei toiminut oikein jakaessaan irtisanomislaput työntekijöille jo ennen asiasta päättänyttä edustajiston kokousta. Työntekijöiden ja ylioppilaskunnan edustajat tapasivat toisensa tiistaina lehtemme mentyä painoa. Marko Pulkkinen PIRISTETÄÄN HIUSTESI ILMETTÄ! Kortepohjan Parturi Tuula Heikkinen Laajavuorentie 5 A P u h . 2 5 2 141 TULE! TULLAAN TUTUKSI! TIEDOTE TOIMEENTULOTUEN SAAJILLE Opintotukipäätösten viivästymisen vuoksi opiskelijat ovat saaneet toimeentulotukea, joka peritään takautuvasti opintotuesta. Sosiaalitoimisto perii rahat VOTKilta suoraan. Opintorahat siirtyvät virastosta virastoon, kunnes opiskelija ilmoittaa opintotukipäätöksen saapumisesta sosiaalitoimistoon ja sosiaalitoimistosta ilmoitetaan VOTKiin, että älkää nyt en maksako niitä. Joten, TOIMEENTULOTUKEA SAANUT OPISKELUA: ILMOITA SOSIAALITOIMISTOON, KUN OLET SAANUT OPINTOTUKIPÄÄTÖKSEN. HAE TOIMITILOJA KORTEPOHJASTA Kortepohjan ylioppilaskylässä on vapaana muutamia toimitiloja ylioppilaskunnan piirissä touhuaville järjestöille, yhteisöille jne haettavaksi. Ylioppilaskylän asukasneuvostolle voi osoittaa kirjalliset hakemukset perustelujen kera. Mukaan toiveet tarvittavan tilan koosta ja sijainnista, hakemukset toimitettava lokakuun loppuun mennessä. Mahdollinen vuokra sovitaan käyttäjän perustelujen ja maksukyvyn mukaiseksi. Lisätietoja tiloista isännöitsijä Leo Kamuselta, puh. 6 7 2 7 . OPISKELIJAT VOIVAT 1993 VALITA KOTIPAIKKAKUNTANSA Opiskelijat eivät näissäkään kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa sen kunnan asioihin, jossa he asuvat. Normaalistihan kansalaiset kotipaikkaa muuttaessaan siirtyvät uuden kotikuntansa asukkaiksi ja äänestävät uudessa kotikunnassaan. Opiskelijoille äänestäminen opiskelupaikkakunnalla ei tähän mennessä ole ollut mahdollista, vaikka he usein asuvatkin siellä usean vuoden ajan. Sisäministeri Mauri Pekkarisen mukaan ensi vuoden elokuun alusta lähtien opiskelijat voivat valita itse kotipaikkansa. Näin vuoden 1994 presidentinvaalit ovat ensimmäiset vaalit, jolloin opiskelijat voivat äänestää opiskelupaikkansa äänestysalueella. OPISKELIJAKORTIT VALMISTUVAT MYÖHÄSSÄ Tänä syksynä opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vieläkään ole saaneet opiskelijakortteja. Kortit valmistunevat marraskuun puoleenväliin mennessä. Opiskelijat voivat siihen asti todistaa oikeutensa opiskelualennukseen esittämällä joko JYY:n jäsenmaksukuitin tai yliopiston antaman opiskelutodistuksen sekä henkilöllisyyspaperit. HYYA OPETUS -PALKINTO KALEVI AHOSELLE V uoden 1992 Hyvä opetus palkinto on päätetty myöntää historian laitoksella lehtorina toimivalle Kalevi Ahoselle. Palkinnon saajan valitsi Jyväskylän ylipiston ylioppilaskunta ja palkintosumman 12 markkaa on tähän tarkoitukseen lahjoittanut Yliopistoyhdistys. JYY valitsi Ahosen ainejärjestö Tosineen esittämien argumenttien perusteella. Tosine perusteli Ahosen valitsemista palkinnon saajaksi seuraavin perustein: * Ahonen on aina valmis antamaan ohjausta seminaari-, graduyms. vastaavissa töissä, ja hän antaa ohjausta myös muiden antamissa aiheissa -Opiskelijan rohkaiseminen on tärkeää. Olen pyrkinyt antamaan epävirallista ohjausta käytännön asioissa. Opiskelijoilla on usein vaikea tilanne toisen vuoden jälkeen, kun kurssimainen opiskelu muuttuu itsenäisemmäksi graduun suuntautuvaan opiskeluun. Murrosvaiheessa tarvitaan ohjausta, kommentoi lehtori Ahonen ensimmäistä arviointiperustetta. * Ahonen antaa rakentavaa kritiikkiä; hän vaatii mutta myös selittää sen mitä ja miksi; hän palauttaa myös tenttivastaukset kunnolla, toisin sanoen hän vaivautuu kommentoimaan niitä -Rakentava kritiikki kuuluu luonnollisena osana asiaan. Ongelma on enemmän siinä, että tenteissä huonosti pärjänneet eivät helpolla tule kuulemaan palautetta ja hyvin pärjänneet sitä eivät tarvitse. Itse tenttimiskäytäntö ei aina ole järkevää, ellei tentaattori osaa kysyä olennaisia asioita. Essee on varsinkin proseminaarin jälkeen hyvä opintojen suoritusmuoto. * Ahonen on hyvä ja selkeä luennoitsija, hän luennoi paljon ja tuntuu jopa nauttivan siitä -Lehtorina luonnollisesti luennoin paljon. Luennot ovat opisHLTORIAN LAITOKSEN LEHTORI KALEVI A H O N E N SAI TÄMÄN VUODEN HYVÄ OPETUS -PALKINNON kelijoiden suosiossa, koska ne ovat myös helpoin tapa suorittaa opintoja. Luennot ovat kuitenkin hyviä peruskurssivaiheessa ja metodiopinnoissa. Luennoissa on se hyvä puoli, että luennoitsija voi tuoda tuoreinta tutkimustietoa kuulijalle. * Ahosella on aikaa opiskelijoille, hänen vastaanotollaan opiskelija ei tunne olevansa vaivaksi tai vain välttämätön paha -Jaa, en kommentoi. Mutta pidän lähtökohtana sitä, että opettaja-oppilassuhteessa on oltava aikaa yksilöille. Opettajat ovat hankalassa kaksoisroolissa opetuksen ja tutkimustyön välissä. O m a urakehitys edellyttää panostamista tutkimukseen, jolloin opetuksesta voi tulla rasite. Opetusta ei arvosteta meriittiluetteloissa. Erikoistuminen joko opetukseen tai tutkimukseen parantaisi opetuksen asemaa yliopistossa. * Ahonen on humanisti -Historioitsija on humanisti. Humanistisista arvoista on tullut kysyttyjä kovassa yhteiskunnassa. Historia nähdään sideaineena maailmankuvan rakentamiselle. Suoraan koulusta yliopistoon tulleet hämmästelevät sitä, ettei historian laitoksella tarjota valmista maailmankuvaa vaan useita eri malleja. Itse historiaan pätee edelleen vanha viisaus, ettei historiasta voi oppia muuta kuin sen, ettei siitä voi mitään oppia. Tämä johtuu taas siitä, ettei historian kokemuksia voida sellaisinaan siirtää. Sukupolvet törmäävät aina uudelleen samoihin virheisiin. Historian avulla törmäystä voidaan pehmentää, arvioi humanisti Ahonen. Varsinaisen Hyvä opetus palkinnon lisäksi ylioppilaskunta päätti antaa myös kaksi kunniamainintaa: Hyvästä opetuksesta palkitaan kunniamaininnalla AilaLeena Matthies yhteiskuntapolitiikan laitokselta ja Jurgen Matthies yliopiston kielikeskuksesta. Mika Remes
4 ASUNTOASIAINTOIMISTOSSA ODOTTAVAN AIKA ON PITKÄ " M I K S E I KAUPUNGIN ASUNTOASIAINTOIMISTO OLE AUKI KUIN AAMUPÄIVÄN JA SILLOINKIN SIELLÄ ON MASSIIVISET JONOT ? YLEENSÄ SIELLÄ JOUTUU ODOTTAMAAN AINAKIN PUOLI TUNTIA ENNENKUIN PÄÄSEE VIRKAILIJAN PUHEILLE JA KESKIVIIKKOISIN SE ON KAIKEN KUKKURAKSI K I I N N I . J A MIKSEI NE VOI KÄSITELLÄ ASUMISTUKIHAKEMUKSIA RIVAKAMMIN ? MlNÄKIN PISTIN ANOMUKSENI JO KOLME KUUKAUTTA SITTEN JA MITÄÄN El KUULU JA OLEN TALOUDELLISESTI MILTEI PUILLA PALJAILLA. J Ä MINKÄ IHMEEN TAKIA NE HINKUVAT NIIN HIRVEÄSTI KAIKENMAAILMAN TODISTUKSIA ? " Tokion MM-kisdvuoden heinäkuusta lähtien VOTK:in asumistukea ovat saaneet vain yksinasuvat opiskelijat. Muiden on siitä läntien pitänyt asumistukiasioissa kääntyä opiskelukaupunkinsa asuntoasiaintoimiston puoleen. Opiskelijoiden asumistuen osittainen siirtyminen kunnille sekä laman aiheuttama työttömyys on kehittänyt valtavan ruuhkan myös Jyväskylän kaupungin asuntoasiantoimistoon. Vuonna 1990 asumistukihakemuksia oli kaikkeaan noin 3 9 kappaletta ja viime vuonna muutamaa vaille 6000. Jyväskylän asuntoasiaintoimiston toimistopäällikkö Tapani Karvala arvioi, että tänä vuonna asumistuki myönnetään noin 8 hakijalle. Vuonna 1990 asumistuen ensihakemuksia oli vajaa 1 7 , viime vuonna reilu 3 6 ja kuluvana vuotena ensihakemuksia odotetaan tulevan 4 5 kappaletta. Asumistukihakemuksista 55-60% on opiskelijoiden hakemuksia. Asumistukiasioila käsittelee neljä vakituista työntekijää. Uusien hakemusten määrä on miltei kolminkertaistunut ja kaikkien hakemusten määrä on tuplaantunut kahden vuoden aikana. Laman aikana asuntoasiaintoimisto ei ole voinut palkata lisää vakinaista henkilöstöä. A i noastaan yksi henkilö on saatu lisää työllistämisvaroin. Asumistukihakemusten valtava määrä on pakottanut tilapäisiin järjestelyihin. Sisäisillä siirroilla muita tehtäviä hoitavat henkilöt ovat tulleet asumistukihakemusten käsittelyyn avuksi. Lisäksi toimistossa on tehty kaikki lakisääteiset ylityöt. Ilmeisesti asuntoasiaintoimiston on ryhdyttävä talkoisiin ja supistettava jotain palveluaan, jotta asumistukihakemukset pystyttäisiin käsittelemään. -Käsittelemme tällä hetkellä kesäkuussa tulleita hakemuksia ja 1 6 5 hakemusta odottaa käsittelyä. Meidän on pakko keksiä jotain uusia ratkaisuja, toteaa toimistopäällikkö Karvala. Tilanne Jyväskylässä on kuitenkin esimerkiksi parempi kuin Lappeenrannassa, jossa käsitellään tammikuussa tulleita hakemuksia. MITÄ SE IIRO AIKOO? Toimistopäällikkö Tapani Karvala arvioi, että kuluvana vuotena asuntoasiaintoimiston kautta kulkee rahaa noin 140 miljoonaa markkaa. Tästä kokonaispotista valtion asumistuki nielee noin 4 3 miljoonaa markkaa. Ensi vuoden alusia voimaan astuva valtionosuusuudistus ei tule vaikuttamaan asumistukeen. Sen sijaan hallituksen kaavailut asumistuen leikkaamisesta saattavat muuttaa järjestelmää. Hallituksen tavoitteena on karsia asumistuki noin 3 kansalaiselta. Toimistopäällikkö Karvala veikkaa, että todennäköisesti 4 5 asumistuen saajaa saattaa tipahtaa pois. Se on suhteellisen suuri määrä, kun koko valtakunnassa on noin 170 asumistukea nauttivaa henkilöä. M i tään varmaa tietoa ei ole siitä, kuinka karsinta tehdään. Todennäköisesti asumistuen omakustannusosuudet nousevat. Hallituksen kaavailemat asumistuen leikkaukset ovat todennäköisesti vain valtion menojen maksattamista kunnilla. Nyt, kun valtion kaavailee asumistukensa pienentämistä, tietää se ilmeisesti lisäjonoja sosiaalitoimistoihin ja rasittaa lama-aikana entisestään kuntien taloutta. PAPEREITA PINOON JA BAANALLE Lainsäätäjä on suuressa viisaudessaan ja kekseliäisyydessään vaatinut asumistuen hakijalta kohtuullisen nivaskan erilaisia todistuksia ja dokumentteja. Tarkoituksenani oli verrata VOTK:in ja kunnan maksamia asumistukia toisiinsa, mutta se osoittautui suhteellisen hankalaksi tehtäväksi. Kunnan maksama valtion asumistuki on huomattavasti persoonallisempi ja jokainen hakemus käsitellään omana tapauksenaan. Tukeen vaikuttavat mm. edellinen verotus, kuluneen vuoden tulot, talouden koko, onko aloittava vai jatkava opiskelija, asunnon valmistumisvuosi, neliöt, vuokran suuruus, jne. Kaikki kulkee lainsäätäjän asettamien normien mukaan. M i tään suuria korotuksia ei tule, vaikka vuokra kallistuisi. Esimerkiksi tänä syksynä opintonsa aloittanut reipas liikuntalainen (ei vaikuta tuen määrään) poikamies asuu yksiössään. Häneltä ei huomioida kuluneen 12 kuukauden tuloja, vaan pelkästään opintoraha (1 5 7 mk/kk) ja hän maksaa asunnostaan vuokraemännälle 1 markkaa kuukaudessa. Jyväskylän kaupungin asuntotoimisto maksaisi hänelle asumistukea 7 4 8 markkaa kuukaudessa. Tämä liikuntalainen muuttaa ja vuokraa samankokoisen yksiön, josta maksaa vuokraa 1500 markkaa kuukaudessa. Tässä kyseisessä tapauksessa kuukautinen asumistuki olisi 888 markkaa. Otetaan toiseksi esimerkiksi matematiikkaa opiskeleva neitokainen, joka jatkaa opiskelua ja on viimeisen vuoden aikana tienannut 3 markkaa, asuu yksiössään ja maksaa vuokraa 1 markkaa kuukaudessa. Tällöin hän saisi asumistukea 6 5 8 markkaa. Hän muuttaakin rivitaloyksiöön, jonka vuokra on 1 5 markkaa, jolloin asumistueksi tulisi 7 9 8 markkaa. Kuntien asumistuen piiriin kuuluvat ovat siinä mielessä onnellisemmassa asemassa, että heille myönnetään asumistuki koko vuodeksi. VOTK: in asumistukeen tukeutuvat eivät saa asumistukea kesäkuukausilta, elleivät he opiskele kesälläkin. Tuen määrässä ei ole mitään suuria eroja. VUOKRA-ASUNTOJA TARJOL1A Jyväskylän kaupungin asuntoasiaintoimistossa asumistuki on vain yksi palvelu. Toimiston tehtäviin kuuluu myös mm. arava-asiat, kaupungin vuokraasuntojen rakentaminen, hankkiminen ja kunnossapito. Ulkopaikkakuntalaisen opiskelijan on ollut käytännössä mahdotonta saada Jyväskylän kaupungin vuokra-asuntoa. -Emme ole osoittaneet kaupungin vuokra-asuntoja opiskelijoille, jotka eivät ole kirjoilla Jyväskylässä. Mutta kaupunki on tukenut KOAS:ia antamalla ilmaisia tontteja ja rahoittamalla hankkeita. KOAS:in tuotanto on ollut hyvää ja esimerkiksi vuoden aikana on valmistunut noin 5 uutta opiskelija-asuntoa. Opiskelijoiden asuntotilanteessa on suhteellisen hyvä kysynnän ja tarjonnan suhde. Vapailla markkinoilla tarjotaan yhä enemmän asuntoja vuokralle ja joulun tietämissä KOAS:lla on ollut lähes sata paikkaa tyhjillään, sanoo toimistopäällikkö Karvala, joka istuu myös KOAS:in hallituksessa. ODOTTAVAN AIKA O N PITKÄ Koska Suomen laki ja asetus niin sanoo, ihmiset ovat oikeutettuja tietyissä tapauksissa asumistukeen. Käsittely vie paljon aikaa, mutta taannehtivasti taalat kuitenkin tilille tupsahtavat. Toivottavasti valtio vielä jaksaa ylläpitää asumistukea, sillä se on monen etu. Katsotaan mitä kansamme suuret päättäjät säätävät. Mitenkäs se herra Keynes totesi siitä, että mitä pitäisi tehdä suurtyöttömyyden vallitessa... Mika Lehto YKSIN ASUT VÖYREMMIN Opintotukiuudistuksen myötä opintoraha tuli verolliseksi. Asumistukea myönnettäessä opintoraha lasketaan opiskelijan tuloksi. Aiemmin, kun opintoraha oli verotonta, opintoraha ei vaikuttanut asumistuen määrään. Opintorahan verollisuus leikkaa näin suuren opiskelijaryhmän elintasoa, vaikka opiskelijoille säädettäisiinkin tuen suuruinen verovähennysoikeus, kuten on kaavailtu. VOTK:n opintotuen asumislisän määrään opintoraha ei kuitenkaan edelleenkään vaikuta. Opiskelijan katsotaan siis kunnallista asumistukea laskettaessa suurituloisemmaksi kuin VOTK:n asumislisän jaossa. Tavallisin tilanne, jossa opiskelija siirtyy VOTkilta kaupungin tuettavaksi, on avoparin muuttaminen yhteen. Tällöin kannattaa laskea, miten muutto vaikuttaa elintasoon. Hgjmerkki: Liisa ja Mikko opiskelevat koko vuoden, myös kesäajan. Heillä kUfflfflälläkin lisäksi verotettavia tuloja 2300 markkaa kuukaudessa. Liisan v u o t o o n 620 markkaa, josta opintotuen asumislisä kattaa 440 markkaa. Mikon vuokra on 1175 markkaa, johon asumislisää saa 884 markkaa. Maksettavaksi jää siis yhteensä 471 markkaa. Mikäli Liisa muuttaa Mikon asy/iK>°n, kunnallista asumistukea tulee vain 223 markkaa kuukaudessa ja maks^f tavaksi jää 952 markkaa. Nuorenparin olisi siis 481 markkaa edullisempaa pifää kahta asuntoa kuin yhtä. Matti Matomäki K O R T E P O H J A N VARAUSMAKSUN KOROTUS KAATUI ÄÄNIN 25-1 V-mainen mummo ja kiinalaista kiimaa C-Kinossa Kaikki mummot ovat muka herttaisia! Ranskalaisen Etienne Chatiliezin toinen pitkä elokuv Täti Danielle (1990) todistaa toista. Vanhaa palvelijaa ja koiransa avulla ympröivää maailmaa säälittä rääkkäävä Danielle-mummo on lyhyesti ilmaistuna vittumainen ihminen. Kun palvelija on hoidettu pois tieltä, mummon saavat niskoilleen viattomat sukulaiset ja huipentumaksi muodostuu Kreikan-loma, jossa Danielle panee parastaan. Robert DeNiro Cape Fearissa on pehmoversio Tsilla Cheltonin näyttelemästä mummelista. Chatiliezin elokuva on komedia niille, joilla itsellään on herttainen mummo. Onnekkuuttaan voi käydä siunailemassa Campus-Kinossa 16.2 2 . lokakuuta. Kangasvärjäri soittaa aina kahdesti kiinalaisen Zhang Yimoun visuaalisesti lumoavassa tragediassa Ju Dou kielletty rakkaus (1990). 20-luvun Kiinaan sijoittuvassa kolmiodraamassa vanhus ostaa nuoren Ju Doun vaimokseen jälkeläisen toivossa, mutta kun " o r i ei hirnahda", hän pieksee kostoksi nuorikkoaan. Vanhuksen kangasvärjäämössä työskentelevä veljenpoika rakastuu setänsä vaimoon. Ju Doussa on rutkasti enemmän eroottista viritystä kuin läjässä mekaanisesti hinkkaavia basicinstinctejä. Campus-Kino 23.-29. lokakuuta. Elokuvakerho Lianassa esitetään 2 6 . lokakuuta John VVatersin teinikomedia Cry Baby. Elokuvien esitykset alkavat klo 19.30. Juha Virkki i Kortepohjan ylioppilaskylän vanhojen asukkaiden ei tarvitse maksaa korotettua varausmaksua. Edustajisto päätti äänin 25-1, että korotettu maksu peritään vain uuden vuokrasuhteen alkaessa joko kylään muutettaessa tai sisäisten muuttojen yhteydessä. Jo korotuksen maksaneille asukkaille varausmaksun korotusta ei kuitenkaan palauteta, vaan he saavat sen normaalissa yhteydessä muuttaessaan pois kylästä. JYY:n hallitus nosti Kortepohjan varausmaksua vastoin ylioppilaskylän asukasneuvoston päätöstä. Edustajistossa käytiin keskustelua hallituksen päätöksen laillisuudesta. Hallitus tukeutui päätöksessään siihen tulkintaan, johon 70-luvulla päädyttiin useilla korkeakoulupaikkakunnilla. Tällöin katsottiin, että kyseessä on julkisoikeudellisen yhteisön 1. ylioppilaskunnan osalle jäsenistöään asettama maksu, johon sillä on asetuksensa ja perussääntönsä mukainen oikeus. Tämä ei edustajistoa paljon hetkauttanut, vaan Kulun aloite voitti hallituksen esityksen reippaanpuoleisesti 25-1. Hallituksen esitystä kannatti Kasper Launis. Varausmaksukysymyksessä rajusti turpiinsa saanut hallitus halusi välttämättä litkittää kokousta mittaamalla edustajistolla luottamuksensa. Hallitus nac .: yhä, vajaa kuukausi ennen edustajistovaaleja, edustajiston luottamusta numeroin 20-0. Onnea voittajille.
k -»-MUHOSLAV PANIMO SOES T-AP. BF^OND -+ IM YSTÄVÄMME MUHOSLAV PANIMO ON HUKANNUT K V f N S M TILANNE flfcf KRIITTINEN. El HITTO! HK81-Ä KVE^IOM? O MUHOSLAV »K/MO JXfELSI JASAÄUI. * M W i U V 7 « PITÄISI HMMMEKSI JAYflTA* KAPPALE S / M » / ^VflEEV JAEWWI;I/W,M(/TW Mitf SIITÄ' «yrTwi5i «MAW m m i i , m wSUKIN MH LEIMKÄT /«KARIA MIXJVKKAM. J A M A I MELUA!.... HA1R1MTAM ai) BASEBALL! HOCKEY! \ GOLF! VflBTUNfi! 5»«™»»i UURT, UI/RT, UURT, UURIUURT, • . • • HÄKJitfoffr/JAJjnrr/. -V XAH,O0H,ÄÄH,UUH, Jr3 .:•• K i / N / AAMU KOITTI. TOOTH TOOTH TOOTHPASTE A *> O G x T -ODUJP! X tkwmwKiHw TOI MMM MUHöJLAVILLE KWWflTTI/M^WUTTA. AH KIITOS, KVENS5I! JA ILTA KOITTI. » * * * siJA mmm HKI BIOT MIKSI ummLtmmmmK; ^ v * ' ' JOKA RADIOfTIINJOKAPUOLELLE CMYöy PUOLAAM) OOH O0H,RAKASTA MINI/A JA KAIKKI MEMIHYK1N. I I H M A V PANIMO^RAKASTA MINUA KUNNES OLET PASKAA' 2.MARTT/ MIETTUNEN^PUATTi" 3.PENTTI KOURI:"JOKA NUOHOOJAN NITISTÄÄ x O N m r H. SATU JA PASI: "TAHDON Sft H M " |f rhrir KUNNES T M J M I TULI JA SÖI ( M I M • . V T • • » « L# * •f •fev:-v:;: .VLOPPU.V. • * p •'.••• • ^ a * » " P » « ' 5. ^ * . • • *• • • • • • . u • • * i
kuva: Milla von Konow TAPIO LINNA, 2 6 . kuva: Mika Remes MIIKKA PYYKKÖNEN, 2 . M Ääripää Tapio Linna, 26, on äärioikeistolainen; "radikaali suomalainen nationalisti", kuten hän itse sanoo. Miikka Pyykkönen, 20, on anarkisti, joka kannattaa syndikalistista yhteiskuntaa, jossa valta on työväenluokan hallitsemilla neuvostoilla. Linna on kunnallisvaaleissa Kansallinen radikaalipuolue nimisen yhdistyksen ehdokkaana. Pyykkönen ei anarkistina aio äänestää. Hänen mielestään päätösvaltaa ei pidä luovuttaa toisten käsiin. Anarkistien vaalityö on vaalien vastaisen propagandan levittämistä. Molempien edustamat ryhmittymät ovat joutuneet virkavallan kanssa vastakkain. Linna päätoimittama Uusi Suunta -lehti on oikeudessa marraskuussa niskassaan Suomen oloissa harvinainen syyte rotusyrjinnästä ja uskonrauhanrikkomisesta. Maksimirangaistus edellisestä on kaksi vuotta, jälkimmäisestä vuosi. Pyykkönen kuuluu Suomen Anarkistiliittoon, jonka nimissä ainakin Oulussa ja Helsingissä on levitelty seinäjulistetta "Ampukaa pääministeri Esko Aho". Rikoslain mukaan vähittäisrangaistuskin murhaan yllyttämisestä on kuusi kuukautta, maksimissaan rangaistus on neljä vuotta. Anarkistiliiton johto kieltää olevansa julisteiden levittämisen takana. Julistejupakan poliisitutkinta on vielä kesken. Kansallinen radikaalipuolue ja Anarkistiliitto ovat monella tapaa toistensa vastakohtia. Rasismin vastustaminen on näkyvästi esillä anarkistien Kapinatyöläinen -lehdessä. "Suomalaisen yhteiskunnan suuret ongelmat, kuten työttömyys ja asunnottomuus eivät ole esimerkiksi maastaan pakenemaan joutuneiden pakolaisten syy, kuten äärioikeistolaiset/uusfasistiset propagandistit väittävät. Ongelmiemme todelliset aiheuttajat löytyvät hallituksesta, eduskunnasta ja porvareista", lehti kirjoittaa. "Näin ollen ulkoparlamentaariset rasistiset ja fasistiset ryhmittymät vain tukevat hallitsevaa eliittiä kääntämällä huomiomme pois yhteiskunnan räikeiden epäkohtien todellisista aiheuttajista. Samalla he hajottavat työväenluokkaa edistäen sen yhä voimakkaampaa hyväksikäyttöä ja riistoa." Kommunismi ilman naamioita Kapinatyöläinen -lehti luonnehtii rasismin vastaisessa teemanumerossaan Kansallinen radikaalipuolueen johtajaa Tapio Linnaa: "Vaikkakin tämän pienen järjestön tai "puolueen" puheenjohtaja onkin järkevästi ja rauhallisesti esiintyvä "älykkötyyppi" (siis kaukana mistään kuolaavasta hihhulista), kuuluu ryhmä hihhulit -nimikkeen alle. Kukaan järkevä ihminen ei voi 1990-luvulla ottaa näitä rotuoppeja "juutalaisesta salaliitosta" todesta." Miikka Pyykkönen ei kävisi kieltämään Kansallisen radikaalipuolueen -tyyppisten järjestöjen toimintaa. Rasisteillakin on oikeus sananvapauteen. Hänen mielestään pakolaisista tiedottaminen on paras tapa taistella rasismia vastaan. -Silti rasismin uhka on suuri Suomessakin, Saksan näkymät pelottavat. Rasismi on tietämättömyyttä, hätäratkaisun keksimistä omiin ongelmiin. Paras tapa taistella rasismia vastaan on jakaa tietoa siitä, että kukaan pakolainen ei ole vihollinen. Suomeen mahtuisi Pyykkösen mielestä pakolaisia nykyistä enemmän. Pakolaisten vastaanotto kolmansista maista on hänen mielestään länsimaiden velvollisuus. Kansanryhmän syrjinnästä syytetty Tapio Linna puolestaan ruotii liberalismia ja kommunismia Uusi Suunta -lehdessään, mm. kolmiosaisessa artikkelissa kommunismin juutalaisista juurista. "Itse asiassa, juutalainen syntyperä yhdistää melkeinpä jokaista kommunistiliikkeen historian tunnettua hahmoa", on tarinan opetus. Linnan mielestä on kummallista, että kirjakaupoissa saa myydä Kapinatyöläisen tapaisia lehtiä, joissa suoraan uhataan tappaa suomalaisia poliitikkoja, mutta "asiallinen kritiikki monikansaista yhteiskuntaa vastaan kielletään". -Kaikki Suomen johtavat lehdet seisovat liberalismin takana. Vaikka lehdistössä onkin tietty mielipidekirjo, sen ei pidä antaa hämätä: Uuden Suunnan ajatuksia olisi mahdotonta saada läpi valtalehdissä, Linna sanoo. Linna hyväksyy sanoo seisovansa sananvapauden takana. -Perusteltu ja asiallinen keskustelu on aina paikallaan.
nationalisti TAPIO LINNA, 26, on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Kansallinen radikaalipuolue -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen ehdokkaana. Helsingissä yhdistyksellä on kaksi ehdokasta, samoin Turussa. Helsingin yliopistossa historiaa lukevan Linna päätoimitti viime kevääseen asti Uusi Suunta -lehteä. Lehti haastettiin oikeuteen syytettynä kansalaisryhmän syrjinnästä ja uskonrauhan rikkomisesta. Maksimirangaistuksena edellisestä on kaksi vuotta, jälkimmäisestä vuosi. Marraskuussa alkavaa oikeudenkäyntiä varten Linna sanoo ottaneensa yhteyttä kuuteen sananvapauteen erikoistuneeseen asianajajaan: he kaikki kieltäytyivät eri syihin vedoten puolustamasta Linnaa. Selvityspyynnön Uusi Suunta -lehden kirjoituksista oikeusministeriöön teki joukko juristeja. -PERUSTUSLAISSA SUOJATTU sananvapaus tulisi kulkea tavallisen lain edellä. Minua syytetään kiihottamisesta, mikä mielestäni tarkoittaa uhkailua, panettelua ja herjausta. Jos minua syytetään panettelusta ja herjaamisesta, se pitäisi osoittaa todeksi. -Lehdessä olen vain faktatietoa käyttämällä vetänyt omia johtopäätöksiä ja esittänyt ne mielipiteinäni. Uuden Suunnan ilmestyminen on ainakin väliaikaisesti loppunut. Kansallinen radikaalipuolue on elokuun alusta lähtien julkaissut uutta lehteä nimeltä Kansallinen Suunta. Uuden Suunnan poliisitutkinnan aikana radikaalipuoluetta uhattiin takavarikolla, jota ei kuitenkaan tehty; uudella lehdellä pyritään varmistamaan "puolueen" lehden ilmestyminen mahdollisista takavarikoista huolimatta. PAKOLAISVASLinnan mielestä Linkolan tuoma lisä ekologia keskusteluun on terveesti tuulettanut ilmaa. Linkola toteuttaisi Linnan ajaman kansallisen itsemääräämisen ekologian varjossa. Toisaalta Linkolan mallin mukaista Suomen väkiluvun laskemista ja teollisen rakenteen tuhoamista Linna ei kannata. -On utopistinen ajatus, että ihmiset eläisivät luontaistaloudessa. Komentojärjestelmä, joka estäisi kehittymisen, ei toimi pitkällä tähtäimellä. Se on samanlainen utopia kuin vaikka aseidenriisunta. Kansallinen radikaalipuolue järjestönä haluaa Linnan mukaan vaikuttaa asioihin laillista tietä. -On tilanteita, (jolloin väkivallan käyttö on oikeutettua. Esimerkiksi vuosisadan alkupuolella Suomessa ei ollut mahdollista käyttää laiiSsia keinoja maan asioihin vaikuttamiseksi. Tällä hetkellä ja näissä oloissa haluamme vaikuttaa laillista tietä. KUNNALLISPOLITIIKASSAKIN kansallinen radikaalipuolue haluaa sovittaa periaatteellisia näkemyksiään kunnalliseen kehään esimerkiksi siirtolaiskysymyksissä. Kokonaisuudessaan Suomi on Linnan mielestä retuperällä niin taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti kuin henkisestikin. -Talouden johtotähti pitäisi olla Suomen etu. Käytännössä pitäisi pitäytyä omavaraistaloudessa ja rajoittaa tuontia varsinkin ns. halpatuonti maista. Ulkomaankauppapoliittisesti Suomi ei saa alentua raaka-ainetuottajaksi. EY:n kehittyminen vain vahvistaisi Suomen asemaa puutuotteiden viejänä. i l • • HERAA SUOMI! T A I S U U D E N ohella näennäistä vapautta tarjoavan liberalismin vastustaminen on paljon esillä Uusi Suunta lehdessä. Linnan mielestä liberalismi kattaa poliittisen kentän laidasta laitaan. Tilalle hän tarjoaa nationalismia. -Oma linjani on radikaali suomalainen nationalismi ja sen perinpohjainen soveltaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nationalismin näen kahdella tavalla: ensinnäkin kannatan kansojen itsemääräämisoikeutta. Toiseksi näen Suomen etnisenä, jopa biologisena yhteisönä, jonka itsemääräämisoikeutta ja omaleimaisuutta haluan suojella. -Uskon sellaiseen biologiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen nähdään jonain muuna kuin pelkästään luomakunnan herrana. anarkisti MIIKKA PYYKKÖNEN, 20, kuuluu Suomen Anarkistiliittoon. Kesällä perustettuun Jyväskylän osastoon kuuluu kymmenisen henkilöä, koko maassa jäseniä on reilut sata. Anarkistiliiton nimissä levitetty "Ampukaa pääministeri Esko Aho" juliste johti Oulussa poliisitutkintaan. Samaista julistetta on liimailtu myös Helsingissä. Liiton johto on kieltänyt Anarkistiliiton yhteydet pääministerin tappokehotukseen. Eikä ihme, sillä murhaan yllyttämisen maksimirangaistus on neljä vuotta, vähittäisrangaistuskin on puoli vuotta vankeutta. Anarkistiliitto julkaisee Kapinatyöläinen -lehteä, jonka tavoite on "työväenluokan itsehallinnollinen yhteiskunta, josta kaikki alistaminen ja tyrannia on poistettu. Tämän saavuttaaksemme on meidän kaadettava yläluokan ja sen tukijoiden valta. Tämä taistelu tulee vaatimaan myös väkivallan käyttöä. Vastustamme kuitenkin terrorismia, koska se on vierasta luokkavastarinnalle." Pääkirjoituksessaan lehti julistaa: "Luokallamme on oikeus vastarintaan Ä ä toimimatonta ja väkivaltaista yhteiskuarataa vastaan. Eikö Suomen Työnantajiaan! Keskusliiton pomomiehen Kahrin jia nykyisen sikaporvarihallituksen iskut jiärjestäytynyttä työväenrintamaa vastaan otle väkivaltaa? Eikö asunnottomuus, työrtömnryys tai mitättömällä eläkkeellä kituuttaminen ole väkivaltaa?" MIIKKA PYYKKÖSEN kanta väkivallan käyttöön on häilyvä: hän ei kannata Esko Ahon ampumista, hän ei levittelisi murhaan yllyttävää julistetta eikä hyväksy yksilöihin kohdistuvaa terrorismia ylipäätään Mutta... -Kannatan työväenluokan käyt m m kuitenkaan ihannoi väkivaltaa sinänsä. Ainut väkivallan muoto, jonka hyväksymme, on työväenluokan vastarinnassaan käyttämä väkivalta. Epäsosiaalinen, toisiin työväenluokan ihmisiin kohdistuva älytön väkivalta saa meiltä ehdottoman t u o m i o n . C ) On aika ryhtyä hyökkäykseen. Tiiliskivi ilmassa puhuu enemmän kuin tuhat sanaa", linjaa Kapinatyöläinen parin vuoden takaa. PYYKKÖNEN ei kunnon anarkistin tavoin usko, että asioihin voi vaikuttaa vaaleissa äänestämällä. -Anarkistit eivät usko, että joku muu voi päättää toisten puolesta, Pyykkönen sanoo. Pyykkösen rooli vaaleissa jää vaalien vastaisen propagandan levittämiseksi. Kari Häkkinen Kapinatyöläinen lehdessä pohtii äänestämistä: "Anarkistit eivät boikotoi poliittisia vaaleja siksi, ettei äänestämisellä olisi mitään vaikutusta, tai ettei mikään kuitenkaan muutu.(...)Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle ja tätä valtaa käyttää kansan valitsema eduskunta. Äänestämässä käynyt on siis luopunut oikeudestaan valtaan ja niinmuodoin oikeudesta vaikuttaa asioihinsa." Pyykkösen mukaan vallan siirto kapitalisteilta työväenluokalle tulisi tapahtua lakkoilun ja työpaikkojen haltuunoton kautta. Työväenluokan tulisi ensin järjestäytyä työpaikkaja asukassjneuvostoiksi, kaupungissa valtaa pitäisi kaupunkineuvosto jne... aina maailmanlaajuiseen järjestäytymiseen asti. Edustajalla ei tulisi olla omaa äänivalta»,, vaan he edustavat vain valitsijtaidensa näkemyksiä. -Anarkistit näkevät maailman ilman rajoja, olemme yhtä suurta kansaa. TEKSTI: MARKO PULKKINEN tämää järjest e l m ä l l i s t ä v ä k i v a l t a a kuten mellakointia, joka ei kohdistu y k s i l ö i h i n . Avoin, koko t y ö v ä e n l u o kan harjoittama luokkakapina on hyväksyttävää, mutta ensisijaisesti suosin rauhanomaista vaikuttamista ja propagointia. "Luokkavastarinta vaatii väkivallan käyttöä. Tämä on totuus. Vihollisillamme on käytössään mahtavat väkivaltakoneistot, kukkasin niitä ei kaadeta.Emme
YKSIKÄÄN OPISKELIJA El NUKU KUNNALLISVAALEISSA, PALJASTAA JYLKKÄRIN LOKAKUUN ALUSSA TEKEMÄ MIELIPIDETUTKIMUS. SUURIN OSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON OPISKELIJOISTA El OLE TIUKASTI SITOUTUNUT PUOLUEESEEN VAAN ÄÄNESTÄÄ HENKILÖÄ. SOPIVA HENKILÖ El VÄLTTÄMÄTTÄ KUITENKAAN VIELÄ OLE SELVILLÄ. MONILLA KOTIPAIKKAKUNNAN AUTUAAMMILLE ÄÄNESTYSMAILLE ON MATKAA, EIKÄ TIETO EHDOKKAISTA VIELÄ OLE KIIRINYT TÄNNE SAAKKA. PUOLUE ON YKSISELITTEISESTI SELVILLÄ VAIN KOLMANNEKSELLA VASTAAJISTA. Gallup s e n paljastaa: OPISKELIJA ÄÄNESTÄÄ, VAIKKEI TIEDÄ KETÄ ihan tämän nyt näin pitänyt mennä. Taas otsikoitiin miten sattuu ja otoskin oli suorastaan uskomattoman pieni: kymmenen ihmistä edustaa noin 6500 opiskelijaa. Äskettäin Seura-lehti julkaisi mittaustuloksen mahdollisten presidenttiehdokkaiden kannatuksesta. Vastaamassa oli 500 äänestysikäistä. Kannatusarviot ovat enempi viihdettä; materiaalia, jota tiedotusvälineet teettävät saadakseen kiinnostavia juttuja, arvioi apulaisprofessori Pertti Suhonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta. Ongelmana ei ole se, että pienistä otoksista vedetään rajuja johtopäätöksiä, vaan että ylipäänsä vedetään rajuja johtopäätöksiä, Suhonen sanoo ja vierittää vastuuta raflaaviin otsikoihin ihastuneille toimittajille. Sitäpaitsi väestöön nähden pienet tuhannen ja kahdentuhannen vastaajan otokset pystyvät hänen mielestään valtakunnan mitassa kertomaan kehityksen suunnan. Suhonen pitää mielipidemittauksia kunnallisvaaleja ajatellen "aika harmittomina". Niillä saattaa olla merkitystä silloin, kun ihmiset ovat epävarmoja mielipiteissään, eivätkä tiedä miten ilmaisisivat esimerkiksi hallitusta kohtaan tuntemansa tyytymättömyyden. On helpompi ottaa kantaa, kun tietää mitä muut ajattelevat. GALLUPIT OSA PRESIDENTTIPELIÄ Tulevissa presidentinvaaleissa kannatuslukematiedoiila voi olla enemmän merkitystä. Mielipidetutkimukset ovat Suhosen mukaan ainoa mekanismi, jolla puolueet saavat selville, kuka ehdokkaista saisi toisella kierroksella toisten puolueiden ääniä. Suhonen pitää mittauksia jopa vaalien välttämättömänä osana, mutta ei ole asiasta sen paremmin innoissaan kuin sitä vastaankaan. 1970-luvun alun kitkerään gallupkritiikkiinsä Suhonen suhtautuu nykyään epäilevästi, koska mielipidetutkimukset kuitenkin ovat tapa saada tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat. Ja kansalaisten enemmistön mielipiteet ovat vaikuttaneet poliittiseen vallankäyttöön esimerkiksi päätettäessä ydinvoimasta tai liittymisestä Euroopan yhteisöön. P O L I I T T I S T A URHEILUA? Gallupit tai Suhonen käyttää mieluummin mielipidetutkimus-termiä ovat osa poliittisen kilpailun seuraamista, hauskaa tietoa ja ajanvietettä urheilun tapaan. Ne ovat tulleet jäädäkseen, sillä tuottajien, rahoittajien ja ilmeisesti yleisönkin keskuudessa niiden suosio on vain kasvanut. Suhonen ei osaa kuvitella tilannetta, jossa gallupeja ei saisi tehdä eikä hän pitäisi sitä edes hyvänä. Kritiikki on silti paikallaan: kuinka gallupeja käsitellään tai kuinka niiden uutisointi otsikoidaan. Ja ovatko ne luotettavia miten ja mihin tarkoitukseen ne on tehty? Miettiä sopisi myös sitä, mistä koskaan ei tehdä tutkimuksia. Aiheilla on taipumusta valikoitua sen mukaan, missä on maksukykyistä yleisöä. Se, että mielipidemittauksissa jokainen mielipide on yhtä arvokas riippumatta siitä, kuinka paljon sen taustalla on tietoa ja harkintaa, ei Suhosen mielestä ole mielipidemittauksen, vaan yleensäkin demokratian ongelma. Eli voiko ihmisiä päästää ottamaan kantaa vai jättää ratkaisut poliitikkojen varaan, jotka myös saattavat tehdä päätökset puutteellisten tietojen pohjalta tai pelkästään omien arvojensa varassa. GALLUPIN MUKAAN O P I S K E L I J A T ÄÄNESTÄVÄT Mitä jyväskyläläisopiskelijat kunnallisvaalikäyttäytymisestään kertoivatkaan? Kysymykseen "Aiotko äänestää kunnallisvaaleissa?" kaikki kymmenen aurinkoisena iltapäivänä kampusalueella ja Mattilanniemessä vastaantullutta opiskelijaa viisi naista ja yhtä monta miestä vastasivat myöntävästi, kuka ehdottoman varmasti, kuka hieman epäröiden. Erittäin satunnaisessa otannassa vastaan tuli sekä keskustan, kokoomuksen, vihreiden että vasemmistoliiton mahdollisia äänestäjiä. Yksi ilmoitti äänestävänsä ensimmäistä kertaa ja äänestävänsä tyhjää; toinen ei ollut varma missä puolueessa hänen valitsemansa ehdokas on; kolmas tiesi vain sen, ettei äänestä samaa puoluetta kuin edellisellä kerralla; neljännen mielestä koko Mitä puoluetta aiot äänestää -kysymys on enimmäkseen epäolennainen. Opiskelijat äänestävät, koska heidän mielestään se (kuitenkin) on tapa vaikuttaa asioihin. Monen äänestysintoa laskee se, että useankin Jyväskylässä vietetyn vuoden jälkeen on äänestettävä ihmisiä päättämään kotikunnan asioista, joista niin sanotusti "ei tiedä paljon paskaakaan". Kotiväet ympäri Suomea kuitenkin lähettävät äänestystietoa ja postista lähtee äänikirje kaukaiseenkin kotikuntaan. ANNE SANKARI
10 JYVÄSKYLÄN YLEISHARMAA TORI TARJOAA VÄRIKKÄITÄ YKSITYISKOHTIA. Kaupunki tunnustaa värejä Jyväskyläläistä ympäristönsuunnittelua ja rakentamista moititaan usein värittömäksi ja harmaaksi, vaikka kaupunki on täynnä värejä! Huolten föifimäf, kotiympäristöönsä tympääntyneet asukkaat eivät ehkä enää huomaa, kuinka paljon arjen estetiikkaa ja mahdollista visuaalista kauneutta tavallinen kaupunki sisällyttää itseensä. KAUPUNKI tunnustaa värejä myös räntäsateella ja liian aikaisin aamulla. Ennen se, joka oli niin ikävää ja nopeasti ohitettavaa, voi tänään olla kauneutta. Mainosten, autojen.tuulipukujen ja näyteikkunoiden estetiikkaa on jokaisella lupa myös ihailla! YLIOPISTON kampusalueen tiilitalot sulautuvat väritykseltään luontoon. Niiden tiilenpuna ja mäntyjen runkojen punaruskeat sävyt sointuvat harmonisesti keskenään. Päivisin värikkäästi pukeutuvat opiskelijat täplittävät mm. Ilokiven metsämaisemaa, missä yön pimeydessä hiiviskelevät mustanpuhuvat vilautteiijat. KORTEPOHJAN seutu saattaisi olla väritön.ellei sen parkkipaikoilla lojuisi monta ylpeänpunaista Ladaa. Mutta kieltoliikennemerkkien huomiota herättävät punakeltasävyt säpsähdyttävät esteetikon demokraattisesti eri puolilla kaupunkia. AALTO-MUSEON ja Keski-Suomen museon lähipiirissä on juuriltaan reväistyinä kaupungin rajuin väririnnastus: pinkki ja keltainen puutalovanhus pirullisen orpoin, mutta namuisina, odottavat esteetikon hyväksyvää silmää. HARJULLA voi käydä ihailemassa puhkitutun sinisen (järvi) ja valkoisen (sillat, Ylistö) lisäksi kahta violettiin sonnustautunutta vanhempaa ulkoilijarouvaa, jotka käyvät värihuuhtelulla joka päivä. MONIVÄRISET, iloiset keltaisenpirskottamat lehdet varisevat kohta,mutta Taulumäen kirkon kulta pysyy, jos jumala ja laukaalaiset sen sallivat. KAUPUNGIN ostospalatseissa kiiltää hopean jalo valoisuus, jota liukuportaiden ja ylväiden pylväiden interiöörit meille persaukisillekin tuhlailevat. Ilmaista kauneutta! ORANSSIN hehkuun törmää ehkä vähiten, mutta onneksi Telen pakettiautot lipuvat silloin tällöin kaduillamme. Tämä elinvoimainen väri pitäisi saattaa talvi-ihmisen tietoisuuteen voimakkaammin. Edes Citymarketin mainostaulut eivät poista puutetta. Kuka puolustaisi oranssia? VIHREÄÄ voi käydä paremman puutteessa bongailemassa kuuluisan kävelykatumme kukkaruukuista, ellei käytä Haukkalan lähteen palveluja ja ihaile samalla maastonväristä pöytää ja penkkiä. Mutta silti: kaupungin kaunein ja salatuin vihreys lymyää Cygnaeuksenkadun käsi-ja taideteollisuus ry:n vihertyneellä peltikatolla. Valitettavasti tämä sävyilo on vain harvojen etuoikeutta. YLIOPISTONKADULLA ja Kauppakadulla on oikein seinämaalauksiakin, mutta kuka niitä nyt ehtii huomata, kun pitää tarkkailla pylväsmainoksia ja näyteikkunoita.Hienostuneimmat sävyleikittelyt ja hyväntuulisimmat somistukset ovat useimmiten kemikalioiden ja kangaskauppojen näyteikkunoissa ! TEKSTI: MINNA LAUKKANEN KUVA: ISMO NURMI tt-i
ARVOTON KAUPUNKIKUVA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKUVAA ON HELPPO HAUKKUA. KAUPUNKIA ON VUOSIKYMMENIEN KULUESSA RAKENNETTU KIIREELLÄ. VANHA ON REVITTY ALTA POIS SEN KUMMEMPIA ASIAA POHTIMATTA. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PERUSTETTIIN AIKANAAN TYHJÄN PÄÄLLE. ENSIN TULI OIKEUS PERUSTAA KAUPUNKI, VASTA SITTEN ALETTTIIN RAKENTAA KAUPUNKIA. KAUPUNGIN LYHYT HISTORIA NÄKYY EDELLEEN SIINÄ, EHEI KELLÄÄN OLE HALUA EIKÄ OIKEIN KYKYÄKÄÄN SUUNNITELLA KAUPUNKIA VUOSIKYMMENIEN PERSPEKTIIVILLÄ. TEKSTI & KUVAT: MIKA REMES J yväskylän kaupungin asemakaavaarkkitehti Antero Vainion työhuoneen ikkunasta on mainio näköala Jyväsjärvelle. Hannikaisenkadun puiden latvat peittävät juuri sopivasti maisemaa pilaavan rantaväylän. Arkkitehti Vainio on seurannut virkapaikaltaan Jyväskylän kehittymistä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Vainiota harmittaa se, että rakennussuojelu ehti Jyväskylään vasta 1970-luvun puolella. Silloin oli auttamattomasti liian myöhäistä pelastaa vanhaa puu-Jyväskylää. Jyväskylän keskusta on rakennettu kapealla Harjun ja Jyväsjärven väliselle maakaistaleelle. Keskustalle ei ole jäänyt laajentumistilaa, se on kasvanut paikoillaan jauhaen altaan kaiken vanhan. -60-luku oli hurjaa kasvukautta Jyväskylässä. Rakentaminen oli jossain määrin hallitsematonta. Keskustaa rakennettiin poikkeusluvin yleiskaavan ohi. Silloin ruutukaava koettiin pahaksi ja kuvaa revittiin auki, Vainio muistelee. Lopputulosta voi ihailla muun muassa Hannikaisenkatua reunustavilla parkkipaikoilla Asemakadun risteyksen molemmin puolin. Kiihkeän rakentamisen tueksi Vainio esittelee asukasluvun kasvukehitystä: vuonna 1940 8 000 asukasta, vuonna 1950 30 000 asukasta, vuonna 1960 38 000 asukasta, vuonna 1970 57 000 asukasta... Samaan tulokseen päästään katsomalla rakennuskantatilastoja. Kun vuonna 1950 neljäsosa kaupungin rakennuksista oli rakennettu ennen vuotta 1919 ja puolet maailmansotien välillä, oli vuonna 1968 vain viidesosa rakennuksista ennen toista maailmansotaa rakennettuja. Ymmärrettävästi näissä olosuhteissa on ollut vaikea laatia kovin pitkäaikaisia kaupungin kehittämissuunnitelmia. Menneisyyden ratkaisut eivät silti Vainiota masenna. -Kaupungin maantieteellinen sijainti on sellainen, ettei kovin pahoja virheitä ole ollut mahdollista tehdä. Tulevaisuuteen asemakaava-arkkitehti Vainio suhtautuu paljon valoisammin. Vainion työhuoneessa on pienoismalli tulevasta Lutakosta. Se perustuu arkkitehtikilpailun voittaneeseen suunnitelmaan. Pienoismallia tutkiessa alkaa hahmottua Jyväsjärven rantaan tehdyn mahtipontisen rantarakennelman tarkoitus: Jyväsjärvestä on määrä tulla urbaani sisäjärvi ja Lutakosta uusin osa kaupungin keskustaa. Mahdottomasta tulee mahdollista: kaupunkilaiset ja Jyväsjärvi saavat sittenkin toisensa! MISSÄ KESKUSTELU? Vainio toivoo, että Jyväskylän kaupunkikuvasta käytäisiin selkeää julkista keskustelua. Kunnallispolitiikassa naamat vaihtuvat liian nopeasti, jotta pitkäjännitteisiä päätöksiä uskallettaisiin tehdä. Vainio muistuttaa, että julkinen keskustelu on jo kerran pelastanut Jyväskylän kaupungin; vuoden 1968 yleiskaavassa 4-tien linjaus suunniteltiin kulkevaksi Harjun reunaa pitkin yli Taulumäen ja Tourujoen laakson. Suunnitelma oli niin häkellyttävä, että julkisen pulinan johdosta tien linjaus siirrettiin kulkemaan nykyiselle paikalleen Jyväsjärven rantaan. Asiat siis voisivat olla nykyistä paljon huonommin. Aika ajoin Vainio saa purtavakseen arkkitehtien suunnitelmia tulevaisuuden Jyväskylästä. Ulkopuoliset visiot kiinnostavat Vainiota, mutta virkamiehenä hän kavahtaa niiden utopistista leimaa. -Niissä on yleensä se vika, että todellisuus on niistä liian kaukana. Ei jo olevaa ruutukaavaa voi lähteä muuttamaan säteiseksi. Visiot ovat tärkeitä, mutta harvoin niistä saa mitään todellista irti, Vainio huokaa. KAUPUNKI KUVAA IHMISTÄ Arkkitehti Olavi Noronen on yrittänyt omalta osaltaan virittää keskustelua Jyväskylän kaupunkikuvan kehittämisen puolesta. Viimeksi Noronen heristeli torkkuvaa kaupunkikuvakeskustelua esittämällä vaihtoehtoisen suunnitelman Lutakon rakentamisesta. Myös Norosen ehdotus hotellin rakentamisesta torin kupeeseen linja-autoaseman paikalle herätti hälyä. -Jyväskylästä on aina puuttunut pitkäjännitteinen suunnittelu. Ratkaisut pitää tehdä vuosisatoja silmällä pitäen. Kaupunki on sellainen kuin sen asukkaat, Noronen uskoo. jatkuu seuraavalla sivulla UUSINTA JYVÄSKYLÄÄ LÖYTYY KUOKKALASTA. KAUPUNGINOSASSA ON HALUTTU ROHKEASTI YHDISTÄÄ LUONTOA JA URBAANIA KAUPUNKIMILJÖÖTÄ. VANHA PUU -JYVÄSKYLÄ TERVEHTII KAUPUNKIIN SAAPUVAA HETI ASEMA-AUKIOLLA. TALOA KANNATTAA IHAILLA PITKÄÄN, SILLÄ MUUTA EI VANHASTA JYVÄSKYLÄSTÄ JUURI OLE JÄÄNYTKÄÄN JÄLJELLE.
12 ARKKITEHTI OLAVI NORONEN HALUAA JYVÄSKYLÄÄN KUNNOLLISTA KESKUSTELUA KAUPUNKIKUVASTA. N o r o s e n mielestä ihmisessä o n raadollin e n ja kulttuurillinen puoli. Raadollinen ihminen elää päivän kerrallaan ja h a k e e suojaa sieltä mistä saa. Kulttuurillinen o s a ihmistä m u i s t a a s e n , että e n n e n k i n o n eletty ja hyväksyy v a n h a n . Jyväskylää on e n e m m ä n rakentanut raadollinen ihminen. -Minusta p u u t ovat k u l t t u u r i h e n k i s y y d e n mittari. N o u s u k a s kaataa v a n h a t p u u t ja istuttaa u u d e t tilalle. K a u p u n k i s u u n n i t t e l u s s a o n opittava se, etteivät raadollisuus ja kultt u u r i h e n k i s y y s o l e ristiriidassa k e s k e n ä ä n . Jyväskylä kuvaa nuorta ihmismieltä, joka ei ole nähnyt maailmaa tarpeeksi. Visionääri N o r o s e n kaupunkikuvafilosofiaa voi verrata k ä y t ä n n ö n r a k e n t a m i s e e n marssimalla T o r i k e s k u k s e e n tai Kolmikulm a a n , jotka o v a t arkkitehti N o r o s e n käsi, « ', ajaa. ' . •' , TULAVAISUUDEN JYVÄSKYLÄ TARVITSEE UUDEN KESKUSTAN T u l e v a i s u u d e n tärkeimpänä kysymyksenä N o r o n e n pitää k a u p u n g i n k e s k u s t a n r a k e n tamista K a u p u n k i s u u n n i t t e l u s s a ollaan jo p ä ä s e JYVÄSKYLÄLÄINEN HOKKUSPOKKUSTEMPPU: 2 VUODEN VITKUTTELUN JÄLKEEN KAUPPAKADUSTA TEHTIIN YHDESSÄ YÖSSÄ KÄVELYKATU. mässä e r o o n pelkästä teiden ja r a k e n n u s t e n tuottamisesta. Ratkaisuja t e h d ä ä n yhä e n e m m ä n m i k r o s u u n n i t t e l u n tasolla tavallisten k a u p u n k i l a i s t e n hyväksi. Jyväskylä tarvitsee m i n u u s s y m b o l i n , joka o n k a u p u n g i n k e s kusta. Nykyisessä Jyväskylässä ei ole selkeää keskustaa, N o r o n e n toteaa. -Ennen Kirkkopuisto oli k a u p u n g i n sydän, tulevaisuudessa sen tulisi olla Lutakko. Norosta ei häiritse ratapiha eikä Rantaväylä. -Tulevaisuudessa ei tarvita kuin yksi raidepari h e n k i l ö l i i k e n t e e l l e ja nelostie v o i d a a n linjata k a u p u n g i n ulkopuolelle, jolloin k o k o Rantaväylä voidaan n ä h d ä rantabulevardina, N o r o n e n maalaa. Lutakon r a k e n t a m i s t a ei k u i t e n k a a n saa suunnitella liian valmiiksi. N o r o n e n haluaisi antaa tulevien s u k u p o l v i e n r a k e n t a a Lutakk o a t a r p e e n m u k a a n . N o r o n e n jättäisi v a n hat tehdashallitkin Lutakkoon, sillä n e ovat mainio paikka pitää messuja. K a u p u n k i k u v a n arvo syntyy siitä, että o n r a k e n n u k s i a eri aikakausilta. Siksi pitäisi keskustella ja pohtia mikä arvo Lutakolla on, N o r o n e n vaatii. -Jyväskylästä t u n t u u p u u t t u v a n p o h t i v a älymystö, joka keskustelua kävisi. Yliopisto voisi l u o d a ilmapiiriä ja filosofista h e n k e ä keskustelun pohjaksi. Humanismia tarvitaan sillanrakentajaksi. K a u p u n k i s u u n n i t t e l u a ei saa jättää pelkästään kaupunkisuunnittelijoid e n tehtäväksi. FARSSI NIMELTÄ KAUPPAKATU Kävelykaduksi m u u t t u n e e n K a u p p a k a d u n synnytysvaiheet ovat hyvin kuvaavia jyväskyläläiselle k a u p u n k i s u u n n i t t e l u l l e . Ensimm ä i s e n k e r r a n k ä v e l y k a t u a alettiin s u u n n i tella 1970-luvulla. T u o l l o i n h a n k e k a a t u i k a u p p i a i d e n v a s t u s t u k s e e n . Seuraavalla v u o s i k y m m e n e l l ä k a n t a u t u i J y v ä s k y l ä ä n k i n huhuja eurooppalaistyyppisten p r o m e n a a d i katujen hyvistä puolista, jolloin k a u p p i a a t innostuivat ajatukseen uudelleen. Kun k a u p piaille selvisi, että k ä v e l y k a t u edellyttää joukkoliikenteen siirtämistä pois K a u p p a k a dulta, alettiin taas vastustaa. Lopulta h a n k e saatiin ajettua läpi. T ä m ä n mahdollistivat hiljalleen k y p s y n e e t a s e n n e m u u t o k s e t ja Rantaväylän v a l m i s t u m i n e n . Kävelykadun saaminen oli jo imagokysymys k a u p u n g i l l e , k o s k a esimerkiksi p u o l t a p i e n e m m ä s s ä Mikkelissäkin käveltiin m u o d i k kaasti kävelykadulla. Kaikkien harmiksi kaupungilla ei ollut rahaa tarvittaviin m u u t o s t ö i h i n , k o s k a m ä ä r ä rahat k u u l e m a h u p e n i v a t j o u k k o l i i k e n t e e n järjestelyihin. Kaupungilla o n kuitenkin olemassa l a a d u k a s suunnitelma k ä v e l y k a t u a varten. Vaikka k ä v e l y k a t u o n n y k y p u i t t e i s s a a n k o o m i n e n , o n se o l e m a s s a o l o l l a a n tärkeä k o k o Jyväskylän k a u p u n k i k u v a l l e . Se osoittaa, että k a u p u n k i a v o i d a a n r a k e n t a a s e n asukkaita varten, ei liikennettä tai rakennuksia varten. ESTEETTINEN JYVÄSKYLÄ Jyväskylän r a k e n t a m i s e e n liittyvät virheet ovat hyvin tyypillisiä suomalaisessa k a u p u n k i r a k e n t a m i s e s s a . N u o r e n a k a u p u n k i n a Jyväskylä ei sijoitu k a u p u n k i k u v a n t u h o a m i s kilpailussa e d e s kärkeen. Ohi ajavat ainakin Turku ja Kuopio. J y v ä s k y l ä n Y l i o p i s t o n t a i d e k a s v a t u k s e n laitoksen professori Lauri Routila pitää Jyv ä s k y l ä n k a u p u n k i k u v a a k o k o n a i s u u d e s saan esteettisesti positiivisena. -Jyväskylän k a u p u n k i k u v a k e r t o o , että k a u p u n g i s s a a s u u yritteliäitä ja k a u p u n g i s taan pitäviä ihmisiä. Eräät alueet täällä ovat tyypillisen tyhmiä, mutta yliopiston a l u e ja Jyväsjärven r a n n a t m u o d o s t a v a t h y v ä n k o k o n a i s u u d e n , Routila arvioi. Erityisesti esteetikko Routilan silmää miellyttää Jyväsjärven ylittävät sillat. Keskustassa Routilaa viehättää k a p e a t k a d u t , jotka a n t a vat tiettyä e u r o o p p a l a i s t a leimaa k a u p u n k i kuvaan. Kävelykatua Routila k u v a a tylsäksi. Samoin K u o k k a l a a n n o u s e v a k a u p u n g i n o s a saa risuja Routilalta. H ä n pitää K u o k k a l a a r u n o t t o m a n a ja vakioratkaisuin toteutettuna. Routila yhtyy N o r o s e n ajatukseen siitä, että yliopistossa tulisi t u n t e a velvollisuutta osallistua k a u p u n k i s u u n n i t t e l u u n . -Toistaiseksi yliopistosta löytyvää asiantuntemusta ei ole kysytty. O n g e l m a o n osin siinä, ettei keskustelulle ole oikein foorumia. Hyvä k e s k u s t e l u syntyy s p o n t a a n i s t i m u t t a m y ö s latistuu n o p e a s t i , professori Routila muistuttaa. JYVÄSKYLÄ SIJAITSEE KAUNIILLA PAKALLA PÄHÄNTEEN RANNALLA. ASIAN VOI KÄYDÄ ITSE TOTEAMASSA, KUNHAN ENSIN YLITTÄÄ RATAPIHAN JA NELOSTIEN. r r , , . r . . r r r . . r r r
13 MOSKOVA -järjetön urbaani arbuusi Mafian valtaaman Moskovan saasteiden, ruokaja juomapulan, rikollisuuden ja yleisen välinpitämättömyyden kuvaileminen uhkaa muuttua sosiaalipornoksi ja irstaaksi tirkistelyksi, jos "hyvän elämän" mittarina pidetään etnosentrisesti suomalaista elämänmenoa. Silti, yllättäen, Moskova on karheanruma kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen vaihtelevasti tilaisuuksia rikastua, köyhtyä ja kuolla. Jännittävässä Moskovassa (itäkätevästi) henkiinjäämiskurssin kiitettävästi läpäisseet (= kapitalistisen bisneskäytännön oppineet) menestyvät paremmin kuin ennen glasnostia, sillä heillä on lähes kymmenen miljoonan hengen potentiaalinen asiakaskunta, jolla on lähes patologinen pula kaikesta mikä liikkuu, ja muodikkaasti muovikasseittain (ruplan kurssi voi vaihdella päivittäin!) kourissa tunkeaksi pyöriteltyjä ruplanseteleitä. Siitä vain kadunreunaan myyntityrkylle arbuusisäilykkeitä, toppatakkeja tai kotikaljaa... Moskovassakin rahalla saa ja Ladalla pääsee, eikä yrittänyttä aina "laiteta". PITKÄN PAIVAN MATKA YÖHÖN JA TAKAISIN Tavallinen moskovalainen on tottunut mielivaltaiseen töykeyteen ja nöyryytyksiin asioidessaan kotikaupungissaan, sillä se, kellä on tavaraa (-mafian markkinavoimilla), on myös valta päättää sen jakelusta.Mutta tämä Moskovan "Kesko" tai "Tuko" on kuitenkin ainoa toimiva tukkuporras , joka edes yrittää toimittaa jokapäiväisesssä elämässä tarvittavia tavaroita kansalle, sillävälin kun poliitikot arvuuttelevat päivän rankingsijoitustaan kabineteissa. Mafia sentään toimii ja ihmiset turvautuvat sen palveluihin paremman puutteessa! Tosin kuluttajavalituslautakuntakin sijaitsee todennäköisesti hautuumaan puolella, mutta vähänpä se ihmisiä liikuttaa jos kyseessä on välttämättömimpien (ruokien) hankkiminen. Moskovalaiset eivät juuri valita kaupunkinsa rikollisuutta, vaikka esim. nahkarotsinsa voi joutua vaihtamaan keskellä polttoöljynsameaa päivää ns. puupalttooseen, jos huono tuuri käy. Toisaalta kukaan kunnon ihminen ei yksinkertaisesti pukeutuisi Moskovassa kalliisti ja liikkuisi kaupungilla ilta-viiden jälkeen ilman palkattuja turvahenkilöitään (ellei pode vakavaa masennusta tai apatiaa). Ihmiset ovat nopeasti oppineet,että jos rikollistouhuja onkin, he eivät ainakaan puutu siihen, sillä jokaisella on omat tekemisensä, joita ei haluta vaikeuttaa " turhan " takia. Esimerkiksi silminnäkijät eivät reagoineet kahden miehen murhaamiseen tai kissan kuoliaaksi kiduttamiseen kadulla millään tavalla toukokuun yössä. Tapaukset saattoivat olla mafian välienselvittelyjä tai Afganistanin kolmekymppisten, maattomien .kodittomien narkkariveteraanien järjettömyyksiä. Moskovan yöelämä on irrationaalinen sekoitus sosialistista realismia ja mielikuvituksellista villiä länttä, joka päiväsaikaan muuttuu hallituksi kaaokseksi, työtätekevien kansoittamiksi jonoiksi palautuakseen illalla taas hämärähemmojen pelikentäksi. TRAKTORILEMPI VAIHTUU VIDEOIHIN Moskovasta liikkuu tavattomasti koskettavia , ironisiakin (city)tarinoita, jotka luotaavat kaupungin ja koko Venäjänmaan kokemia muutoksia malliyhteisöstä tiedottomaan taloudellis-poliittis-moraaliseen tilaan. Ennen niin kunnoitetut työn sankarit ovat saaneet väistyä nuorison ihanteista.Suuresti himoitut kulutustavarat ovat saaneet sankarin hohdokkaan statuksen. Reaalisosialismin aikainen traktorilempi on vaihtunut videoihin, muotivaatteisiin ja cd-soittimiin. Niitä omistavat lähinnä kauppiaat ja prostitutioidut. Ihmeselviytymiset ja tapahtui tosielämässä jutut kiihottavat ihmisten mieliä myös idässä, sillä Valittujen Palojen venäjänkielisellä ensipainoksella oli miljoonat ostajansa keväällä. Ehkä Moskovaa kuvaa parhaiten silti tarina, jonka mukaan eräs mies säästi henkensä metropuukotuksessa, koska hänellä oli taskussaan Valitut Palat-lehti, johon puukon terä pysähtyi. "Ennen", "jos" puukotuksia olisi tehty, olisi aikakauslehden sijasta citytarinan mukaan tietysti taskussa ollut puolueen jäsenkirja. Niin muuttuu maailma, keskoseni... STALININ MÖKKIIN MAHTUU! Uuden ajan moskovalainen sukkuloi sujuvasti (usein mafian välittämän) muotimaailman ja tavaran kesSOMETIMES ONE GETS LOST... BUT THE MILITIA MAN ALWAYS HELPS TO FIND THE MOTHER kellä. Hän, jos kuka, on merkkitietoinen, vaikka saattaakin asua päällekaatuvissa lähiötaloissa ydinvoimalan lauhdehöyryjen naapurissa kylmän, torakoiden ja varkaiden keskellä! Se mikä on suomalaisittain epäterveellistä ja suorastaan vaarallista asumista, voi olla moskovalaiselle korkeintaan nukkavierua. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden asuntolat ovat yleisesti eläinja kasvikunnan " kansoittamia" , suomalaisen sosiaalitirkistelijän silmin vuosikausia siivoamattomina pidettyjä ihmisasumukseksi kelpaamattomia lääviä, joissa kuitenkin asuu ahkeria ja kiitollisia opiskelijoita, koska ovat saaneet edullisen (usein ilmaisen) asumuksen.Näissä asuntoloissa poltetaan öisin niitä kuuluisia "Moskovan valoja", sillä torakat välttävät valossa kulkemista ja pysyvät paikoillaan antaen rauhaisamman yöunen asukkaalle. Asuntolassa puoli vuotta asunut suomalainen kertoi, että on suorastaan siunaus, jos vessan hana tai pönttö valuttaa, sillä torakat eivät tule öisin hakemaan nukkujan huulilta kosteutta. Käytäntö opettaa nokkelaksi. Venäläinen suuruudenhulluus ja Stalinin aikainen rakennettu ympäristö hurmaa mielettömyydellään. "Suurin ja kauhein"sääntö pätee niin Saavutusten puiston maailman suurimpaan sosialistisen realismin (viehkeään kerrostalon kokoiseen) veistokseen kuin Stalinin mökin (=yliopiston päärakennuksen) tilaihmeeseen. Kenties maailman ylellisimmät metroasemat muistuttavat ajasta, jolloin työvoimasta (vankeja) ei ollut pulaa. Moskovan kauneus ja hirvittävyys perustuvatkin samalle efektille i liian paljon, liian suurta, liian likaista, liian romahtavaa, liian mautonta.Mikäpä siellä viihtyessä kitschinystävän paratiisissa! TEKSTI: MINNA LAUKKANEN KUVALÄHTEET:: AN ILLUSTRATED HISTORY OF THE GREAT OCTOBER SOSIALIST REVOLirnoN 1917, MOSCOW 1980 MOSCOW: FOTO ALBUM, MOSCOW 1963 MOSCOW IS AN ANCffiNT AND EVER YOUTHFUL CTTY, A SYMBOL OF PEACE AND HAPPENESS OF ALL THE PEOPLES.
14 SAKSALAINEN k a u p u n g i s s a a n Weber on matkalla löytääkseen sen pisteen, jossa porvaristo syntyy. Hän tutkii antiikin kaupunkia ja keski-ajan kaupunkia, koko ajan reippaasti yleistäen ja tyypitellen. Kuten esipuheessa luvataan, kirja ei varmaankaan anna paljoakaan taidehistorioitsijalle, joka on kiinnostunut urbaanisuudesta. Sen sijaan se saattaa antaa rutkastikin Weberiin kihahtaneelle, joka laiskuuttaan lukee vain suomennokset. Mutta mitä kirja sitten antaa maallikolle, joka sen avaa? Ainakin hämmennystä ja närkästystä mukavien uusien tietojen lisäksi. Hitstaniemi kertoo kirjaa-sanotun NeuvostoVenäjäillti dogmaattiseksi ja selityksiltään vajavaiseksi, kuin se ilmestyi siellä tuoreeltaan 1923. Ei hassummiin heitetty. KUOLLEEN MIEHEN KÄÄRÖT Ei ehkä pitäisi mennä tonkimaan kaikkia kuolleitten pöytälaatikoita aarteiden toivossa. Hietaniemi myöntääkin, että tuon todennäköisesti vuosia laatikossa levänneen käsikirjoituksen julkaiseminen nykyisessä muodossaan olisi tuskin ollut Weberistä itsestään tarkoituksenmukaista. SANO KAUPUNKI, KUN HALUAT PALJON Weber pyörittelee kaupunkikäsitteen määrittely-yrityksiä ensimmäisessä luvussa: riittävän iso, kauppapaikka, linnoitettu. Alkuunsa hän pohtii noita vaatimuksia näkökulmina: Tamperelainen pienkustantamo Vastapaino julkaisee marraskuussa Max Weberin nimissä kirjan nimeltä Kaupunki. Weber ei itse ole kuitenkaan tätä Tapani Hietaniemen kääntämää teosta julkaissut, sen käsikirjoitus löydettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Teoksessa Weber tarkastelee kaupunkia, erityisesti länsimaista kaupunkia. Hän lienee kutsunut lähestymistapaansa sosiologiseksi, mutta nykyään sitä pidettäisiin lähinnä yhteiskuntahistoriallisena teksti: Pekka Linna "Puhumme kaupungista taloudellisessa merkityksessä, kun..". Myöhemmin Weber kuiiienkin toteaa, ettei esiintuotu seikka "yksinomaitKesti vielä tyhjennä kaupungin käsitettä", ja hyilkäakin ajatuksen näkökulmista, joita eri tavalla rnuiäritellyt käsitteet kaupungin tarkasteluun tuottavat. Nyt kaupunki onkin yksi ainoa oikea käsite, jöika tulee tyhjentää. Ja lisää seuraa. Vaivihkaa Weber perustelematta päätyy siihen, että poliittis-fttaJlinnolliselta kannalta kaupungista tavoittaa oteallisimman. Ja tämä oleellisin on autonomian periaate. Ja tämän löytää historiasta vain länsimaista: "Kaupunkiyhteisöjä sanan täydessä merkityksessä on laajamittaisena ilmiönä esiintynyt lähes ainoastaan länsimaissa". Luvun alkupuolella oli kaupunki käsitteenä vielä hiukan ongelmallinen, loppua kohti tultaessa voi jo alkaa puhua tuon sanan "täydestä merkityksestä". BURGER-KANSA VALLANANASTAJANA Tiedot, joita kirja antaa kaupunkien historiasta, ovat silti kiehtovia. Maallikko tempautuu mukaan lukiessaan, kuinka Kölnin valaliittoon vuonna 1112 liittyi kauppiaita koko fätasimaiden alueelta Roomasta Puolaan. Matka »'ie Itämaille ja Antiikkiin, Genovaan ja taas takaisin Saksaan. Ja taas takaisin Saksaan. Puhuessaan keskiaikaisesta kaupungista Weber palaa jatkuvasti puhumaan saksalaisista kaupungeista, koska niistä löytyy kaikkein puhtaimmillaan se itsehallinnon ilmiö, jonka Weber kaupungin keskeisimmäksi piirteeksi ymmärtää. Lieneekö Weber tempautunut itse lietsomansa Saksa-hurmoksen kouriin, vai mikä saa hänet toppuuttelemaan lukijan uskoa tuohon kaikkivoipaan alueeseen: kun Weber toteaa periaatteessa yhdenvertaisen väen keskiajan kaupungeissa alusta alkaen jakautuneen tavallisiin kansalaisiin ja "ritareihin", hän lisää sulkeissa (myös saksalaisissa). Ei liene vaikea olettaa ilman tuota korostustakin, ettei Saksa niin suurta poikkeusta tee, etteikö sieltäkin tiettyä eriarvoisuutta löytyisi. KANSA OTTAA OMANSA Pienenä kauhutarinana ja menneitten aikojen kaikuna voi lukea tuon pikaisen säätyjaon synnyn. Kansanvaltaisten elinten mahtipaikoista tuli mahtisukujen perintöpaikkoja. Pikkuporvarit tekivät vallankumouksen ja valaliiton, isot porvarit veivät vallan. Onneksi ajat ovat toiset! Max Weber: Kaupunki. Vastapaino. Ilmestyy Tapani Hietaniemen suomennoksena marraskuussa. SIVUPOLUILLA ARI TURUNEN Hyvää herkkua L ama. iskee opiskelijoihin ja nälkä kurnii vatsassa. Mikäli ruokamenot tuntuvat liian suurilta, kannattaa valmistaa ruokaa hyönteisistä: halpaa, hyvää ja ravitsevaa. Kun New Yorkin hyönteistieteilijöiden yhdistys järjestää juhlia, ruokalista on yleensä seuraavanlainen: sukl a a h e i n ä s i r k k a k a k kua, jauhopukin toukista tehtyä keittoa, vahamatopiiraita luumukastikkeen kera jne... HYÖNTEISISTÄ Emeritusprofessori ja hyönteistutkija Gene Defoliartin mielestä on jokeenkin outoa, että länsimaalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan nirsosti : Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella kun syödään päivittäin herkullisia hyönteisiä. Esimerkiksi kolumbialaisissa elokuvateattereissa paahdettuja muurahaisia syödään kuten popkornia meillä. Selkärangattomien syömisen suosion ymmärtää, kun tarkastelee hyönteisten ravintosisältöä. Hyönteiset sisältätävät tavattoman paljon proteiinia.Erään tutkimuksen mukaan yli 60% prosenttia afrikkalaisten nauttimasta proteiinista tulee hyönteisistä Kun esimerkiksi heinäsirkka paahdetaan sefl proteiinimäärä grammaa kohden on paljon suiif¥IPpi kuin tavallisen pihvin. Hyönteiset sisältävät myös paljon vitamiineja ja tyydyttyneitä rasvoja. Mutta hyönteistutkija Defoliartin mielestä hyönteiset eivät pelkästään ole ravitsevia, ne ovat myös herkullisia. Esimerkiksi paahdetut heinäsirkat maistuvat samanlaisilta kuin maapähkinät. Ja hunajamuurahaisten nektaria pursuavista vatsoista saa ihastuttavan makuisia makeisia. Hyönteisruokailija Defoliartin mielestä on raivostuttavaa, että länsimaalaiset suhtautuvat hyönteisruokiin niin kapeakatseisesti. Siksi ainoastaan muutama säätiö tutkii Yhdysvalloissa hyönteisiä mahdollisena ruonlähteenä. Kunnon hyönteistutkimus kun voisi Defoliartin mielestä johtaa aivan uuden ammattikunnan syntymiseen: hyönteisviljelyn. Professori Gene Defoliart on omalta osaltaan yrittänyt parantaa hyönteisruoanlaiton asemaa Yhdysvalloissa. Hän on nimittäin hyönteisruokaan erikoistuneen Food Insects Newsletterin päätoimittaja. vr**Mk*} ' . ' . ' r , v , , / •u. y . i .
15 Veijo Hietala, Kulttuuri vaihtoi viihteelle? Johdatusta postmodernismiin ja populaarikulttuuriin. Kirjastopalvelu Oy, Helsinki, 1992, ISBN 951-692-290-2. M I K A A A L T O S E T Ä L Ä N " R A K KAUSTARINA SUURILLE AJOJA LUKUNOPEUKSILLE" VIIME KESÄNÄ K A J A A N I N TAIDEHALLIN EDUSTALLA. Hietala vaihtoi viihteelle: BANAALIA POPULAARISTA TAITEEN ALENNUSTILALLA Kiihtyvää populaaritutkimusta varten Turun Yliopiston elokuvan ja televisiotutkimuksen lehtori Veijo Hietalalta on ilmestynyt johdantotyyppinen teos Kulttuuri vaihto* viihteelle. Hietalan esityksessä sivuutetaan monet populaarit teofi&t semiotiikasta postmoderniin, naistutkimuksesta muihin kor*-tekstuaalisiin lähestymistapoihin, joiden kokoaminen yksiin kansiin säästää monelta pikkupopulaaritieteilijältä monta kaukolainatilausta. Populaarin alue on Hietalan määrittelyssä lavea kauppakeskustilojen nykysosiologisesta analyysistä simulaatioina seuramatkojen narrativismiin. Hietalan tausta löytyy elokuvatutkimuksen kautta kirjallisuustieteestä. Vertailutilanteessa taiteen ja populaarin välillä Hietala perustelee populaarikulttuurin antautumista tieteeksi taiteen heikkouksien kautta, mikä jättää Hietalan taidekäsityksen kirjan muista ansioista huolimatta harmillisen ohuenlaiseksi. Hietala vie lukijaansa kunnioitettavasti kohden postmodernia maailmaa taiteen kehityskulkuja seuraillen, mutta pudottaa taiteen pelistä tuon postmodernin paratiisin portilla. Siten Hietala jättää kertomatta, että taide on myös itse mennyt postmodernissa eteenpäin ja kehittänyt uuteen kulttuuritilanteeseen sopeutuvia muotoja. Tämä laajentuneella kentällä operoiva taide on kehittynyt niin modernismin kriisistä seuranneesta 'tyhjiöstä', mediakulttuurin merkityksen kasvusta ja muista ilmiöistä kuten Hietala asiantuntevasti huomioi postmodernia. Hietalalle modernismin viimeiset sivut, eli minimalismi, oli tyhjää puhetta. Samaan minimalismiin hän niputtaa John Cagen, Samuel Beckettin ja Andy Warholin. Esimerkiksi John Cagen hiljaisuus ei ole ikinä merkinnyt tyhjyyttä, sisällyksettömyyttä samoin kuin ei myöskään sen varsinaisen minimalistitaiteen edustajien pelkistykset. Samalla kun minimalismi vei äärimmilleen modernin projektin formaaliset perusteesit, se myös samalla hetkellä suuntautui uusiin ulottuvuuksiin, vastaanottajan suuntaan, henkiseen, epämateriaaliseen maailmaan. Monien taiteilijoiden vaikuttimina olivat itämaiset uskonnot, niiltä omaksuttu kontemplaatio, mietiskely, minkä vain äärinihilistit voivat tulkita tyhjyydeksi. Hietalan mukaan minimalismin abstrakti äärimmäisyys merkitsi paluuta, kääntymistä takaisin päin, mutta tämän Hietala tulkitsee tapahtuneen nöyrtyneenä modernin projektin epäonnistumisesta. Tähän Hietala myös lopettaa modernistiseksi piirteeksi väitetyn edistysuskon. Sinänsä nihilistisen staattisen olotila on melko harhaa eivätkä sitä toteuta ainakaan Hietalan virtuaalitodellisuuksiin sukeltaneet kollegat. Pelkkä video lakkasi olemasta mitään sen merkityksellisempää, kun tietokone teki siitä interaktiivisen. Ja nyt interaktiiviset teokset tuntuvat kahliutuneen ikävästi ruudun pintaan data-asuissa lähdettäviin maailmoihin verrattuna. Eikö siinä ole kyse edistysuskosta, eteenpäin menosta, kehittymisestä? Niillä seikoilla, joilla Hietala perustelee omaa leirinvaihtoaan, hän osoittaa tukeutuvansa taiteen suhteen jo vanhentuneisiin käsityksiin taiteesta, josta toisaalta myös kritisoi esimerkiksi marxilaisia tutkijoita. Hänellä ovat vastakkain se taide, johon taiteentutkimuksessa on ehditty, eli korkeintaan modernin taiteen (mutta ei nykytaidetta) ja populaarikulttuuri. Kärjistetysti tässä asetelmassa on kyse samasta asiasta kuin jos rimpuilisi vielä kansakouluopettajaansa vastaan. Jos taide «vxiella olisikin sitä mitä koulussa siitä sanottiin, ei ainakaan allekfitjfoittanut sitä viitsisi tutkia. Ja kuinka ollakaan? NIIN V Ä I T E T T I I N Kun vihdoin Hietala on käyttänyt kuutisenkymmentä sivua teoriataustoihin, hän palaa todellakin pulpettijonoon. Kyse on taiteen ja viihteen realistisuudesta» Hietala kirjoittaa: " Taiteen olemukseen kuuluu niin väitettiin kyky kertoa syvällisesti todellisuudesta ja ihmisen asemasta siinä, kun taas populaarikulttuuri vieraannuttaa ja antaa siitä valheellisen kuvan." Esimerkkeinä Hietala voi luetella taiteen epärealistisia ilmiöitä ja kuinka jokin todenmukainen on koskettanut populaarituotteessa. Sinänsä epärealistisuus on modernististen taideliikkeiden kohdalla täysin irrelevantti ellei jopa mahdotonkin käsite. Todenmukaisuus voi saada erilaisia ja toisilleen sinänsä vastakkaisia ulottuvuuksia riippuen siitä onko kyse tvsarjan henkilöhahmoista tai surrealistisesta maalauksesta ja niiden laittaminen samalle viivalle melkoisen harhainen. Seuraavaksi Hietala osoittaa taiteesta kaavamaisuuksia, joista meitä on totuttu varoittamaan populaarikulttuurin suhteen. Tässä havainnossa kohtaa juuri Hietalan taidekäsityksen. Mitä Hietala siis pitää taiteena, voi kysyä. Hän viittaa klassisiin kaavoihin, ennalta-annettuihin formuloihin joiden pohjalta ovat syntyneet näytelmät, novellit. Hän moittii ismien tyylillisiä ja teknisiä määrittäjiä luovuuden rajoittajina, samoin kuin taideinsituution kahlitsevaa otetta itse 'perustuotannosta'. Mutta onko näissä teoksissa kyse meidän aikamme taidekäsityksen mukaisesta taiteesta vai onko se kulttuurituote, joka on syntynyt jonkin muun ajan taidekäsityksen pohjalta, jolloin se ei ole enää arvotettavissa taiteellisessa mielessä vaan ainoastaan keräilytai statusarvona. Yksi taidekäsitys on että taidekäsitys on asia, joka muuttuu koko ajan, eli se määritellään aina uudelleen uuden taiteen, uusien taiteilijoiden ja uusien teosten, erilaisten esillepanojen jne. myötä. Toisaalta se ei välttämättä ole mikään taidekäsitys. Itse asiassa se asettaa kyseenalaiseksi voiko mitään taidekäsitystä olla ylipäänsä olemassa. Jos taide itse käy jatkuvaa keskustelua, siitä mitä taide on, voidaan sitä pitää täydellisenä ajan haaskauksena tai hyväksyttävänä inhimillisenä aktiviteetin muotona, älyllisenä toimintana tai muuna sellaisena. Mutta tämä onkin arvottamiskysymys. ALAMAISTEN KAPINAA KOLMEN KAUPUNKISUURMAINOSTAULUN MITTAINEN TEOS JÄLKITEOLLISESSA KULTTUURISSA TAPAHTUVASTA SAMANAIKAISESTA PRIVAATIN TUNKEUTUMISESTA JULKISEEN JA JULKISEN TUNKEUTUMISESTA PRIVAATTIIN Arvottamisseikoista onkin kyse juuri tällaisten intohimoalueiden tutkimuksessa: Toinen tykkää viihteestä, toinen ei pidä taidettakaan pahana. Populaarituotteissa kuuluu kaman ääni, joka on Hietalalla epäilemättä hyvä asia ainakin taiteen elitistisyyteen verrattuna: "Jos valtaapitävien hegemoninen ote heijastuukin perinteisessä taiteessa, populaarikulttuurissa erottuu alamaisten kapina." Kun Hietala kirjan lopulla analysoi savolaisuutta suomalaisen elokuvan kansan äänenä, hän toteaa näiden filmillisten representaatioiden tarjoavan "autenttisen suomalaisuuden vaihtoehtona kaavoittuneelle sivistykselle ja tunneilmaisua kahlitsevalle kaupunkikulttuurille." Edelleen "positiivinen savolaisuus viittaa maskuliiniseen pohjavireeseen vastakohtana yläkulttuurin taiteen tyypillisesti naisille kuuluvana tai miesten naismaisena puuhasteluna". John Fisken teorioiden valossa Hietala näkee savolaiselokuvissa "radikaalia ja eliittiä vastustavaa potentiaalia". Mutta Hietala alkaa jyrsiä jo itse kasvattamaansa puuta. Jos rillumarein analyysistä ei voi saada juuri selville muuta kuin ennestään vahvoja kulttuurisia ennakkoluuloja, ketä sellainen nollatutkimus palvelee. Ilkeästi sanoen tutkija saa siunauksen omalle intohimolleen. Mutta pitääkö oman harrastuksen tieteellisen legitimoinnin vahvistaa vastakkainasettelua kansan ja eliitin välillä, suuren yleisön populaarin maun ja eliitin hienostuneen, sivistyneen ja Hietalan mukaan kaavoittuneen maun kautta. Onko populaari makukaan muuta kuin verkkaammin sisäistettyä kaavoittunutta ajattelua. Postmodernismi on kitkenyt varsin tehokkaasti aikansa eläneen sivistysihanteen tiedotusvälineistä, mutta akateemikoiden pitäisi kaiken järjen mukan tuntea arvostusta omaa perustaansa kohtan. TEKSTI & KUVAT: LnSA VÄHÄKYLÄ
16 r r LUENNOISTA KOKO KANSAN HARRASTUS Yliopistolla puhutaan paljon, välillä ihan kiinnostavistakin aiheista. Harjoitustyöt, seminaarit, kollokviot, praktikumit ovat pääsääntöisesti ulkopuolisilta suljettuja, mutta luennot ovat akateemisen perinteen mukaan kaikille kansalaisille avoimia. Talous yskii, luonto tukehtuu ja sosiaaliturvaa puretaan. Saattaisiko jollakulla ylipistolla työssäolevalla olla jotain annettavaa ihmiselle, joka yrittää sijoittaa itseään mullistusten ja kriisien maailmaan. Suuri osa luennoista on suunnattu puhtaasti omille opiskeiijöiiie fufUriflfoväatimusten mukaisesti; alkeiskurssin luentoa seuraa peruskurssi, peruskurssia jatkokurssi ja vielä syvällisempi perehtyminen yhä pienempiin aiheisiin. Jos syksyn ohjelmaa lukee kuin tvohjelmaa, saattaa kuitenkin löytää menovinkkejä vailla vertaa. Yrityksen taloustieteen vs. professori Rauno Tamminen luennoi tiistaisin (10-12, Mattilanniemessä B-rakennuksen salissa 102) ja perjantaisin (10-14, Mattilanniemessä A-rakennuksen salissa 211) aiheesta "hyötyk u s t a n n u s a n a l y y s i j a etiikka". Luentosarja alkaa 13.10 ja päättyy 13.11. Montako markkaa maksaa inhimillisyys? Suomen puolesta miljoonasta työttömästä voisi löytyä joku jota kiinnostaa, mitä tuleville johtajille kerrotaan ihmisen arvosta. Jos haluaa saada jonkinlaista näkemystä Suomen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, sitä voi hakea historian laitoksen assistentin Ilkka Nummelan "Suom e n taloushistoria" -luentosarjalta. Luennot alkoivat jo syyskuun alkupuolella, mutta jatkuvat aina joulukuulle asti kampusalueella Seminarium -rakennuksessa salissa 304 perjantaisin 1012. Viestintätieteen laitos järjestää marras-joulukuussa luentosarjan aiheesta "Kulttuurienja kansainvälin e n viestintä". Kurssi kuuluu soveltavan kielitieteen perusopintoihin, mutta saattaa antaa laajemmallekin kantavia eväitä kuin vain muutaman uuden sanan. Ken tietää? Lisätietoja laitoksen toimistosta puh. 601510 tai 601512. "Antiikin myytit ja uskonnot" on nimeltään Erkki Paimenin suosittu luentosarja, jonka Palmen on jo vuosien ajan vetänyt tiistaisin 18-20, tänä vuonna kampusalueen Athenaeum -rakennuksessa. Tämäkin kurssi on alkanut jo syysK E S K U S T E L U A TAINA KÖLHILLE JA TYY1AISILLE, vastineeksi haastattelustani (Jylkkäri 9/1992) saamaani palautteeseen Jylkkärissä 10/1992. Lauseilla, joihin tartuitte, piti ilmaisemani opiskelijoiden keskuudessa liikkuvia ristiriitaisia näkemyksi/tuntemuksia opintotukitaistelun jälkeen, eikä turkulaisten tai tamperelaisten ylioppilaskuntien linjauksia. Mika Remes kysyi opintotukitaistelun jälkeen opiskelijoiden keskuudessa vallitsevasta ilmapiiristä/mielialasta. Yritin kiertää kysymystä ja epäonnistuin: jäsentymätön ajatus tuotti epätäsmällisen ilmaisun. Pyydän anteeksi maineenne tahatonta tahrausta. Maarit V i r o l a i n e n kuussa, mutta antaa ennen joulun tuloa varmasti runsaasti tietoa sille, jota kiinnostaa yhäti ympärillä kulttuurissa elävien tarinoiden ja uskomusten varhaisemmat vaiheet. 2.11. käynnistyy etnologian ja kirjallisuuden laitosten ja nykykulttuurintutkimusyksikön yhdessä järjestämä luentosarja "Populaarikulttuurista ja kulttuuriteollisuudesta". Luennot pidetään kampusalueen Villa Rana -rakennuksessa Paulaharjun salissa maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 16-18, torstaisin 1012. Soita 601 290 ja kysy. Luentokurssien ulkopuoleltakin voi löytää elämää: virallinen kaikille avoin luentosarja eli syksyn studia generalia pyörähtää käyntiin maanantaina 2.11. klo 17.15 Reijo Wileniuksen luennolla "Mitä o n olla suomalainen". Luentosarja jatkuu marraskuisina maanantaipäivinä ja pohdiskelee suomalaisuusteemaansa eri kanteilta. Pekka Linna Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on 7500 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä etujärjestönä opintoja sosiaalisissa kysymyksissä. Ylioppilaskunta on rakennuttanut Kortepohjan ylioppilaskylän turvaamaan 2000 opiskelijan asumisen. Etujärjestötoimintojen tukemiseksi ylioppilaskunta harjoittaa myös monimuotoista yritystoimintaa. Ylioppilaskunnalla on 60 vakituista työntekijää ja vuosibudjetin loppusumma on noin 40 miljoonaa markkaa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi PÄÄSIHTEERIN määräaikaisen viran ajalle 1.1.1993-30.4.1995 Pääsihteeri vastaa ylioppilaskunnan varsinaisesta aatteellis-hallinnollisesta puolesta ja toimii ylioppilaskunnan ylimpien päättävien elinten, hallituksen ja edustajiston esittelijänä ja sihteerinä. Hakijalta edellytetään kokemusta järjestötoiminnasta ja taloudenhoidosta sekä ylioppilaskunnan asioiden tuntemusta. Virka on JYY:n virkasäännön alainen. Palkkaus on valtion virkaehtosopimuksen mukainen palkkaluokka S18 (8517-10878 mk). Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Janne Ollikainen ja pääsihteeri Vesa Järvinen p. (941)607221. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 6.11.1992 kello 12.00 osoitettuna JYY:n edustajistolle, osoite Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Jyväskylässä 8.10.1992 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS JYY:n julkaisutoiminnan keskeisin osa on Jyväskylän ylioppilaslehti, joka ilmestyy noin 15 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8000 kappaletta (kaupunkinumero: 40000 kappaletta, 3 kertaa vuodessa). Lisäksi lehteä tilataan eri puolille Suomea. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän ylioppilaslehden PÄÄTOIMITTAJAN määräaikaisen viran ajalle 1.1.1991 31.12.1992; päätoimittaja on lomautettuna kesäkuukaudet. Päätoimittaja vastaa lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimii lehden toimitussihteerinä ja toimituksen esimiehenä. Virka on sopimuspalkkainen ja työaika on 30 tuntia viikossa. Hakijalta edellytetään käytännön kokemusta itsenäisestä toimitustyöstä sekä laaja-alaista yliopistoyhteisön tuntemusta. Ylioppilaslehti käyttää Apple Macintosh ja QuarkPress -pohjaista sivuntaittojarjestelmää, jolloin ATK-sovellusten käytön tuntemus lehden teossa katsotaan eduksi. Lisätietoja antavat päätoimittaja Marko Pulkkinen p. (941) 617288 ja pääsihteeri Vesa Järvinen p. (941) 607221. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon viimeistään 6.11,1992 klo 12.00 osoitettuna JYY:n edustajistolle osoitteella Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Jyväskylässä 8.10.1992 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS w e I i k e L I K f;! tirjQja. Rodley CR0NENBERG ON CR0NENBERG... 103 MK Nick Cave KUN AASINTAMMA NÄKI HERRAN /% ENKELIN... 125 M Km sarjakuvaa : : : Kivi Larmola KYTKIJÄT... 54MK Mathieu NE... 49 MKf Davison MINOTAU0US... 76 MK CAMPUS KINO y äoppihistalo KeskuMmraalSntie 2 9. -15.10 U , kieslov/ski: I tm LYHYT ELOKUVA TAPPAMISESTA 1 6 . 2 2 . 1 l ^ l l l l i l l l l l l ^ ^ ^ ^ ^ ' ' " " chatillez: TÄTI DANIELLE 23.-29.10. yimou: JU DOU KIELLETTY RAKKAUS näytökset alkavat kello 19.30 liput 25 mk L I A N l r % 26.10. waters:CRYBABY sekä aki kaurismäen ROCKY VI AHTI KARJALAINEN BOOZING SOCIETY PRESENTS: :•: : > f S ' • • • : : • : • . • : • • : : • : • : • : • : • : • : • : • : • : • : • ; • : • > > Sv.:;:::::. •V. : : v V ROCK Heristä Himmeliä • Dj Pop-Vilkku väkijuomia * ynnä muuta Liput: 1. vuodon opiskelija 25 mk 2. vuodon opiskelija 15 mk 3. vuodon opiskelija 10 mk 4. vuodon opiskelija 5 mk 5. vuodon opiskelija 2 mk 6. tai useamman vuodon opiskelija ilmaiseksi Ei-opiskelijat ja jo valmistuneet 10 mk 12. tai useamman vuoden opiskelijalle maksetaan 5 mk!
17 MERILOMA TUKHOLMAAN AUTTAA, KUN KIRJAVIISAUS PURISTAA PÄÄTÄ Lähdöt Turusta: • M/s Amorella joka toinen maanantai klo 21.30 > M/s Kalypso joka toinen maanantai klo 21.30 HELSINKI, Mannerheimintie 14, puh. (90) 12 351 TAMPERE, Kuninkaankatu 17, puh. (931) 140 511 TURKU, 1. linja, puh. (921) 63 311 K O A S YLI 3 000 asuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää. Sekä perheettä soluasuntoja, soluissa jokaiselle oma huone. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät vielä saa KOAS-asuntoa. SOITTELE TAI TULE KÄYMÄÄN! Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö P 3 K S 3 Kauppakatu 26. 40100jyväskylä • ^ M Puh. (941)610 666 V A A L I P A N E E L I 27.10. 1992 tiistaina I L O K I V E S S Ä kello 19.15 JYT ESITTÄÄ klo 19.30 VAALIPANEELI jonka juontaa Arto Nyberg Loppuillan viihdyttää KOLMASTOISTA K U U (ex-Lorca) Liput kello 21 alkaen 10 mk RENTUKKA ESITTÄÄ SYKSYLLÄ 92 Pe 16.10. Liisa Ruuska ja viluinen koira La 17.10. Vanha pieru suoraan Englannista: Dave Taylor Rock and Roll Show Ma 19.10. Dumpin fuksiaiset ja Liikunnan kastajaiset Ke 21.10. Kolme kajaanilaista bändiä matkalla Pietariin To 22.10. KVAT järjestää: Jousikvartetti & viinejä Pe 23.10. Vilperin perikunta tulee uusin eväin La 24.10. Valtakunnallinen biologitapahtuma Su 25.10. Samat jatkuu, Syrinx ry Ke 28.10. Ruotsi-Suomi maaottelu, Svenska Klubben järjestää Ti 03.11. Hallovveen Party English Club To 05.11. J.Karjalainen yhtyeineen Pe 13.11. Neuman Band kiertueen avauskeikka Joko Autiotalo on lahonnut ? Su 15.11. Lasten tapahtuma M.A. Numminen ja Pedro Hietanen Päivällä jäniksenä ja kissana, Illalla "normaali"miehinä Ti 17.11. Dumppi ry Havvaiji Bileet ananaspizzaa La 21.11. Kumikameli KVAT Ti 24.11. Kulun kolpakkokarnevaalit Ke 25.11. Ynnä ry:n pikkujoulut La 28.11. Eero Raittinen Bändeineen Ke 02.12. Samuli Ede/man Band To 03.12. Sir Elvvoorjja hiljaiset värit Pe 11.12. Pelle Miljoona KVAT Tulossa myös Blues Live -iltoja PS. Ainejärjestöt! Varaattehan pikkujoulunne ajoissa, sillä päiviä on rajoitetusti. R A V I N T O L A Jentotti r Yo-kylä, puh. 607 210 Kortepohjan asukasneuvoston vaali Asukasneuvoston vaali toimitetaan keskiviikkona 11.11. 1992 klo 14 20 ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatilan Lillukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 311. klo 12-20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän vakinaisilla asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 3-11. ja 11.11. ja vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskylän vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 19.10. 1992. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9, viimeistään maanantaina 19.10. klo 12.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään keskiviikkona 21.10 klo 12, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkistetaan ja vaalimainonta voi alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta Soile Hakkarainen, puheenjohtaja Leo Kamunen, isännöitsijä A H D I S T A A K O AIDS A J A T U K S I A S I Onko mielessäsi kysymyksiä HIV:stä? Pelkäätkö tartuntaa? Soita SPR:n päivystävään aids-puhelimeen 9S00-AIDS (9800-2-137) klo 17—21. Et ole kysymystesi kanssa yksin. Suonien Punainen risti S N O O K E R M U S T A K A S I K A I S A Kausikortti 150 ,opiskelijoille Kortilla pelimaksu 24 .-/h Myymme myös III -olutta Avoinna joka päivä 10-23
18 • VIHREÄÄ POVVERIA Talouspolitiikan epäonnistuminen on vienyt uskottavuuden kaikelta politiikalta. Poliittisen uskottavuuden romahdus edelleen pahentaa lamaa. Tämä kierre on nyt katkaistava. Siihen tarvitaan Vihreää povveria: J u k k a K a n e r v a kestävän tulevaisuuden ja oikeudenmukaisen hyvinvoinnin politiikkaa. Vihreä Liitto Jyväskylän Vihreät LÄHELLÄ YLIOPISTOA Opiskelij a-alennus! Avoinna: 9 1 7 . 3 9 14.00 Puh. 615 521 Kauppakatu 2 KOTIVIINIÄ JA OLUTTA MOSEL VALKOVIINIPAKKAUS • • 99; Ajattele! Noin 5-6,-/ pullo Tällä hinnalla saat laatu kotiviiniä oman makusi mukaan. ISO 25 LITRAN elintarvikemuovia. K A Y M I S S A N K O Helppo käyttää ja 1 hoitaa. Mukana vesitukko 69; FINLANDIA ja LAIHIAN MAHTI OLUTUUTTEET <*fl E A VAIN ^y/JV .M KÄYMISIIN ! KESKISUOMEN OLUT ja V I M TARVIKE VOIONMAANKATU 34. Jyväskylä (Paloaseman vieressä) p. 610 996 PALVELEMME MA—PE 9—19 LA 9—15 VUOKRATTAVANA TIETOKONEITA Tavinsulka Oy pub 685 386 TIESITKO ? Meillä on kaupungin laajin korttivalikoima.. Taidekortteja. Suosittuja TYTTI TAULUJA 1993 Kalenterit TAIDEJULISTEITA 22 mk KORTTITARJOUS väh. 10 kpl 1,50 kpl LUENTOLEHTIÖITÄ 3 leh. 20 mk Tule ja tutustu! Ilmaista parkkitilaa liikkeen edessä!! HARJUN PAPERI Yliopistonkatu 6 Miksi ihme nuorison ja opiskelijoiden pitäisi ostaa matkansa juuri KILROYSTA? Siksi että: «•* Kilroy on erikoistunut nuorten ja opiskelijoiden matkustamiseen. Metiedämme enemmän. Soita 9800 872 8352 n JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI Juha Hurmeen ohjaama NÄYTELMÄ KUUDELLE AISTILLE! NARRI KARTANON VALTIAANA Syksyn näytökset: Ti 20.10. klo 19 Ti 03.11. klo 19 LM Liput: 45,-/35,Lippumyymälä Puh. 624 200 SrJM iV 3» KiiRoy travels PARTURI-KAMPAAMO Mirja & S i n i k k a Kauppakatu 8, p. 621062 GOLDVVELL OPISKELIJA-ALENNUS! HELIN MATKAT AVAA TOIMISTON YLIOPISTOLLA 12 LOKAKUUTA Toimistomme palvelee koko yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä lähiympäristön asukkaita. Käytössäsi ovat kaikki mahdolliset matkamuodot päivän hintaan. Tervetuloa asioimaan!!! Helin Matkatoimisto ky HelFsTravel j» Seminaarinkatu 15, hallintorakennus 1. krs. Avoinna klo 8.00-16.00 Puh. 620222, sisäpuhelut myös (60)3368, (60) 3369 Katso ensin laatua, sitten hintaa. Ja ylläty. Me tarjoamme Sinulle palvelukokonaisuuden, joka sisältää kaiken olennaisen tietotekniikasta. Tule ja kerro meille tarpeesi. Rakennamme Sinulle niihin soveltuvan yksilöllisen tietokonejärjestelmän, esimerkiksi: ABC 386SX-25MHZ Intel 386SX-25MHZ prosessori, 1 MB keskusmuisti, 42 MB kovalevy, Trident SVGA näytönohjain, GoldStar VGA näyttö, kotelo asiakkaan valinnan mukaan, Silitek 102 näppäimistö TARJOUS 5.900ABC 486DX2-66MHZ Intel 486DX2-66MHz prosessori, 256 kB välimuisti, 4 MB keskusmuisti, 125 MB kovalevy, 1 MB Trident SVGA näytönohjain. Philips Brilliance 1409 14" SVGA näyttö, kotelo asiakkaan valinnan mukaan, Silitek 102 näpTARJOUS 1 5 . 9 T DR DOS 6,0 (Windows 3.1 yhteensopiva) sisältyy paketteihin. Joustavat maksuehdot. OPISKELIJA, KYSY OPISKELIJAHINTOJAMME! Huomioi uudet aukioloajat! ILMARISEN KATU 1—5 COMPUJERS® KOLMIKULMA llmarisenkadun puolella Puh. 616 444 O y Suomen ABC Computer Co.ark. 10—18, la 10—13 ^ _ ^COMPUTERS vlbc Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Jyväskylän terveydenhoitoasema Keskussairaalantie 4 Terveydenhoitoasema on avoinna lukukausien aikana arkisin (ei la). Kesäajoista ilmoitetaan mm. yo-lehdessä. Terveydenhoito j a yleisja erikoislääkärien ajantilaus ma-to 8-16 ja pe 9-16 Fysioterapia 213 093, 619 995 213 293 Hammashuollon ajantilaus henkilökohtaisesti käymällä 8-16, puhelimitse 9-1 1 ja 12-14 611422 Mielenterveyspalveluiden ajantilaus 8-11 ja 12-15 Huom. osoite: Hämeenkatu 3 619 852 Ota opiskelijakortti mukaan terveydenhoitoasemalle. Tule ajoissa varaamaasi hoitoon. Peruuta tilaamasi aika mieluiten viimeistään vuorokautta aikaisemmin, jos sinulle tulee este.
19 AlESEC AIESEC poikkitieteellinen on kauppatieteistä kiinnostuneiden opiskelijoiden uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka toimii pelkästään opiskelijavoimin. AIESEC perustettiin vuonna 1948. Tarkoituksena oli kansainvälisen yhteisymmärryksen parantaminen toisen maailmansodan repimässä Euroopassa. Alusta alkaen AIESEC on järjestelmällisesti laajentunut uusiin maihin ja tällä hetkellä toimimme 81 maassa ja yli 800:ssa yliopistossa ja korkeakoulussa ympäri maailmaa. AIESECin päätoimintamuodon, kansainvälisen harjoittelijavaihdon, kautta pääsee vuosittain noin 6500 opiskelijaa työskentelemään ympäri maailmaa. AIESEC-Suomen tavoitteena on hankkia tänä vuonna 150 harjoittelijapaikkaa. AIESEC on tehokkaasti kouluttava järjestö. Koulutusta järjestetään mm. henkilökohtaisissa ja liike-elämässä tarvittavissa taidoissa. AIESEC-Pörssi on Jyväskylän yliopistossa toimiva paikallistoimikunta, joka yhdessä 15 muun toimikunnan kanssa muodostaa AIESEC-Suomen. AIESEC-Pörssi toimii ainejärjestö Pörssin alaisuudessa, mutta ei tarvitse lukea kauppatieteitä voidakseen osallistua AIESECin toimintaan. Lisätietoja toiminnasta saa AIESECin toimistosta Mattilanniemen E-talossa p. 602 969 tai Marko Fileniukselta p. 272 710. AMNESTY INTERNATIONAL Ihmisoikeuksia ja Amnestyn toimintaa käsittelevä opintopiiri alkaa 21.10. klo 18 Beckerin kirjakahvilassa. Samassa paikassa 28.10. klo 18 Jyväskylän ryhmän kokous. Kaikki ihmisoikeuksista kiinnostuneet joukolla mukaan! Lisätietoja p. 607 401. FOKUS RY Syyskokous ma 19.10 klo 18 Sohwin kabinetissa. Asioina mm. uuden pj:n ja sihteerin valinta. GRÖNIONI Talo remppaan, JYY konkkaan? Grönioni valmistautuu (vaali)taisteluun. Jos olet kiinnostunut osallistumaan JYY:n edustajistovaaleihin Grönionih listalla, tule Ilokiveen torstaina 15.10. klo 17.00. Vihreille ehdokkaille on tilaa ja tilausta. Yhteyshenkilöt: Jarkko Louhimaa, p . 216 080 ja Ville Elonheimo, p. 685 386. JYRINÄ RY kaikki laskettelemisesta kiinnostuneet niin vanhat kuin uudetkin opiskelijat, tervetuloa ideoimaan talven toimintaa syyskokoukseen ke 21.10. klo 18 Liikunnan luentosaliin L 209. JYT ..ja toiminta jatkuu. Salivuoro to klo 16.30-17.15 Ul:ssä. Tupaantuliaiset Punaisella talolla pe 30.10. (Kramsunkatu 10). Tervetuloa! Talolla päivystetään ti ja to klo 12-14 p. 217 538, kiireisiä asioita Uupille, puh. 615 751 -soittele! KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKEHJAT Opiskelijaillat tiistaisin klo 19. Puhujina lokakuussa ovat Jyväskylän työntekijämme: 20.20. Timo Kangas: Isän Jumalan sydän 27.10. Keijo Hämäläinen: Kristityn vapaus Pyhä Henki -konferenssi "KUNINGAS KESKELLÄMME" pidetään 30.10.-1.11. Vesalassa (Jyväskylän kaupunkiseurakunnan leirikeskus). Mukana Barry Kissel ja James Roberts St.Andrews-seurakunnasta Englannista, Jorma Karanko, Risto Käyhkö ja Timo Kangas Kansan Raamattuseurasta, Otso Sovijärvi Jyväskylän kaupunkiseurakunnasta sekä ylistysryhmä. Viikonlopun ohjelman saat Kräsältä, jonne voit myös ilmoittautua. Täysihoitohinta 220,, ilman ruokailuja ja yöpymisiä 50,-. Ilmoittaudu 26.10. mennessä! Toimiston uusi osoite Vaasankatu 23, puh. 610331. Tervetuloa! KAMERASEURA Kokous keskiviikkona 21. lokakuuta Ilokivessä klo 17.00. Kaikki mukaan suunnittelemaan syksyn, talven ja kevään ohjelmaa. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Ruokakurssit: keskiviikkoisin klo 18 yo-kylän o-tälon keittiössä 21.10 18.11. Kurssimaksu 15 mk/kerta. Ilmoittautuminen keskustoimistoon, puh. 612 509 tai 7221. Seuraava kokous to 15.11. klo 16.00 Yo-talon yläkerrassa. Corning soon, near you! Rasismin vastainen happening ti 17.11. klo 18 alkaen. Lisätietoja kaikesta Hanna (242 487), Ville (685 386). KAUPUNKISEURAKUNNAN ULKOMAALÄISTYÖ The town parish of Jyväskylä: international work. 25.10. at 6 p.m. (18.00) English Worship Service at the Kortepohja church, Isännäntie 4. Rev. Keskitalo. For futher information contact Eeva.Maria Vähä-Mäkilä or Outi Korpinen, tel. 618 564. KEHDOSTA HAUTAAN RY Sääntömääräinen syykokous 21.10 Sohwilla klo 18.00. KESKUSTAOPISKELHAT Lokakuinen tervehdys! Edustajistovaaliehdokuudesta kiinnostuneet; ottakaa yhteyttä Satuun 615 176 -dead line 19.10. -vain nopeat elävät! Kunnallisvaaleihin liittyvät vaalivalvojaiset maatalossa keskellä kaupunkia. Siis Maatalossa kauppakadulla 18.10. Soittele tarkempia faktoja 214 997! varaa aika kalenteristasi Keskustan Opiskelijoiden liittokokoukselle Turussa 7.-8.11. KUMMAN LUJA Vaalivalokuvaus ti 20.10 klo 18 alkaen ja julisteiden tekotalkoot su 25.10 klo 19, molemmat Otalon alakerrassa. Vaaliteemoista keskustelua jatketaan valokuvauksen yhteydessä. Toimintavuorokauden (29-30.10) joukkueeseen voi ilmoittautua urheiluvastaava Makeile (607007). Kolpakkokarnevaalit marraskuun lopulla, samoin vuosikokous. KYNNYS RY kansalaisja vammaisjärjestö Kynny ry:n Jyväskylän toimikunta kokoontuu to 15.10 klo 18 Seminaarinkatu 24:ssä. Ohjelmaksi on suunniteltu vapaata seurustelua makkaranpaiston ja kahvinjuonnin merkeissä. Samalla keskusteltaneen tulevasta vammaiset kulttuurinen vähemmistö -seminaarista. Seminaariin odotetaan jotakuta alan julkkista. Seminaari järjestetään la 31.10 klo 10-18 hotelli Arctiassa (Vapaudenkatu 73. Asiasta lisää lähempänä ajankohtaa. MEFISTO Suut käyvät jälleen ja keskustelua yrittää johdatella Rauno Huttunen 20.10. klo 19 Beckerin kirjakahvilassa, be there or be square! Kirjoita myös omaan lehteemme, postilaatikon löydät laitoksen ilmoitustaululta. Äläkä unohda silittää kissaa. OPINTOTUKI-TUKIRINKI Opintotukirinkaaminen/lukukausimaksuihmettely -MISSÄ MENNÄÄN JA KUKA MENEE?jatkuu torstaisin klo 19 sihteerien huoneessa yo-talon yläkerrassa. NEFA "Vähemmistö, uskonto, identiteetti" Uskontotieteen päivä 23.10. Jyväskylässä. tapahtumapaikkana Villa Rana, Paulaharjun sali klo 10.30. alkaen. Paikalla mm. Päivi Suojanen, Teuvo Laitila, Veikko Anttonen, Juha Pentikäinen ja Teppo Sintonen. Tule sinäkin! OPINTO -JA TIEDEVALIOKUNTA kokoustaa jälleen keskiviikkona 21.10. klo 17 alkaen. Mistähän tällä kertaa säästetään? PEDAGORY Syyskokous Hellin päivänä 27.10. klo 18 alkaen kahvitarjoilulla. Paikkana päärakennuksen sali C5, asioina sääntömääräiset asiat. Pedegon hallitus toivottaa tervetulleiksi jokaisen ainejärjestön jäsenen keskustelemaan, päättämään ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. PINKCLUB Monenlaisia mielipiteitä, ihmisiä jotka kertovat jostain ajankohtaisesta aiheesta johonkin seksuaalivähemmistöön kuuluvien elämässä. Silloin tällöin alustus ja keskustelu torstai-iltana kirjakahvilan piharakennuksessa Seminaarinkadulla. 22.10 SETA:n koulutussihteeri kertoo aiheesta "seksuaalivähemmistöjen syrjintä kouluissa". Jos kysyttävää, soita ja sooloile 636 721, ke 19-21. SYRHSXRY Valtakunnallinen biologitapaaminen 23.-25.10. La 24.10 klo 10 Rentukassa: Koe-eläinten käytön ja manipulaation moraalius. Klo 20 Turbo-Tötterö -bileet Rentukassa, liput 10 mk. Su 25.10 klo 10 Rentukassa: uusista pääsykoekirjoista ja työhönsijoittumisesta. Lisätietoja Janne Kotiaho, p. 607 437. TUULENSUOJA Tuulensuoja on sosiaalivaliokunnan ideoima opiskelijan keskustelupäivystys, joka on luonteeltaan lähinnä puhelinpäivystystä. Tuulensuojassa päivystetään parin kanssa maanantaija perjantai-iltaisin. Toimintamme on aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitsemme lisää päivystäjiä. uusille tulokkaille järjestämme perehdytyksen päivystystoimintaan. Jos olet kiinnostunut, ilmoittaudu sosiaalisihteerille Yo-talolle tai soita p. 617 063. Tule rohkeasti mukaan! SOSIAALIVALIOKUNTA Seuraava valiokunnan kokous on 10.11. klo 18 hallituksen kabinetissa yo-talon yläkerrassa. Tuolloin keskustellaan ainakin SYL:n sosiaalipoliittisista linjaussuunnitelmista vuodelle 1993 ja JYY:n kannasta siihen: opintotukea ja/vai toimeentulotukea ? Lisää aiheita tuottavat kenties maan hallituksen kunnallisvaalien jälkeiset päätökset tiedote jatkuu seuraavassa numerossa. mc PROTURBO 386SX-33 7890.386 DX-40 8660.486SX-25 9200.486 DX-33 11400. 486DX2-50 12900. 4 MB RAM (386 SX 2 MB) 130 MB KIINTOLEVY 3.571,44 MB LEVYKEASEMA 14" SVGA VÄRINÄYTTÖ 1 MB NÄYTÖNOHJAIN MS-DOS 5.0 "IftMI 6}l7S0.1ZLtfAX 94t 612050 Jyväskylän SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Väinönkatu 9 Silmälääkäripalvelut Piilolasisovitukset * * KELA:n palautus taksan mukaan Puh: 2 1 4 4 4 4 J, J Y V Ä S K Y L Ä N #1 S I N F O N I A ! ORKESTERI! OPISKELIJALIPUT tuntia ennen konsertin alkua OVELTA 20 m k kaikkiin sinfoniaorkesterin konsertteihin. Esitteitä: Lippupalvelu CitySokos tai orkesterin toimisto, p. 310 0040 mM* TO 15.10. MACHU PICCHU 15;Kehitysmaayhdistys järjestää bileet "500 vuotta Amerikan valloitusta ja vastarintaa "-otsikon alla. Ostaitsellesi halvalla hyvä omatunto! PE 16.10. AHTI KARJALAINEN B00ZING SOCIETY PRESENTS: VANHOJEN OPISKELIJOIDEN ILTA Maailman ensi-ilta: PAINIKARAOKE! Koe painiurheilun upeimmat hetket uudelleen. Illan sankaripainija olet juuri SINÄ.' Elävää rock-musiikkia ROCK -yhtyeen tahdittamana ym ym. esiintyjiä. Lipun hinnat laskee opiskeluvuosien mukaan, yli 12-vuotta opiskelleille maksetaan sisään tulosta Y0KIRPPARI tietysti myös perjantaina klo 21-02! LA 17.10. PINK CLUB Bileet yläkerrassa kello 20 lähne, mutta vanha tieto pätee yhä: halpoja ja harvinaisia levyjä tarjolla, virvokkeet niitä tuttuja. KE 21.10. MENNEISYYDEN VANGIT 25/35,Virve Rosti, Leo Freeman ja monta muuta lapsuuden sanka" ria samassa paketissa. Musiikki silkkaa seitkytlukua, show vailni ja Danny vain f TO 22.10. ALI & ROSVOT 20/30,Se Keba-yhtyeen Ali ja kuuluisat ystävänsä esittävät radioystävällistä popmusiikkia. Illan päätteeksi kysymys kuuluu: Meille vai teille? PE 23.10. YÖKIRPPARI Se perinteinen, jo liki legendaarinen. Vanhoista kamoistasi pääset eroon klo 21-02, ilmoittautumiset kulttuurisihteerille. SU 18.10. VIHREIDEN VAALIVALVOJAISET Ilokivi poikkeuksellisesti auki sunnuntaina klo 19 alkaen. Tarjoilu pelaa ja televisiosta tulee vaalituloksia. Vapaa pääsy kaikille halukkaille. MA 19.10. LIIKUNNAN TENTTIBILEET KOK:n antidopingtoimikunnan suojelee tätä tapahtumaa. TI 20.10. ILOKIVEN SUURI LEVYHUUTOKAUPPA Siirrettiin Wilman jaloista tänTI 27.10. EDUSTAJISTOVAALIPANEELI Illansuussa Ilokivessä, myöhemmin musiikkipitoista ohjelmaa (kts. ilmoitus muualla lehdessä). KE 28.10. 22 PISTEPIRKK0 30/35,Toivottavasti kukaan ei nyt mene pyytämään sitä helikopteripiisiä, sillä muutenhan kyseessä on mitä miellyttävin popja rockmusiikin historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuttakin luotaava esitys vaativampaankin makuun. Xv%*.VvV»S
20 •< O < O • \ PUUVILLAPOOLO, 100% puuvillaa. One size. Värit: sinappi, musta, tummanpunainen, oliivi ja valkoinen. Muotisuosikki: PITKÄ HAME, polyesteiVviskoosi. Alas asti napitettava. Koot: S/M (36-38) M/L (38-40) Värit: lila, musta ja oliivi. 69: 229: Juhlaan tai arkeen VERKKONEULE, 100% acryl. One size. Värit: oliivi, kirkas 1 / f\ punainen, valkoinen ja musta. l O U T LEGGINGS, puuvilla/lycra. One. size. Värit muihin tuotteisiin yhdistettävät: / r\ sinappi, musta, punainen, oliivi ja l i l a . O / I Nyt voit tilata nämä tuotteet ja halutessasi liittyä FIORELLA-Iclubiin. Saat jatkossa postia muodista, ideoista ia uutuuksista — kohtuuhintaisista vaatteista ia koruista. Jos toimit nopeasti ja postitat tilauksesi 10 päivän kuluessa, saat lähetyksen mukana lahjaksi yllä kuvatut muotikorvakorut! Ja lisäksi: Mike ta tilauksestasi 15 % a l e n n u k s e n ! Ja lisäksi: Mikäli saat ystävältäsi luvan lähettää meille hänenkin nimensä ja osoitteensa, saat seuraavasta \ TILAAN D Tuotteet lähetetään postiennakolla. Postikulut lisätään hintaan Liityn klubiin • TUOTTEILLA O N PALAUTUSOIKEUS. TUOTE KOKO VÄRI HINTA YHTEENSÄ MK z\ Palautusosoite: (me maksamme postimaksut, et tarvitse postimerkkiä) KORUHANSA OY Omavastaus Sopimus 00530/390 00003 HELSINKI Etunimi Sukunimi Puhelin Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys / 1992 Allekirjoitus (alle 18-vuotipglta holhoojan allekirjoitus] utline ^kstiT Y l i o p i s t o n k a t u 4 A 4 1 J Y V Ä S K Y L Ä P u h . ( 9 4 1 ) 6 1 4 5 P a x . ( 9 4 1 ) 6 1 4 6 1 Nyt o n e d u l l i n e n aika hankkia • LUOKKAPAIDAT k a u t t a m m e • c o l l e g e puserot • T-paidat • h u p p a r i t • oloasut k o t i m a i s t a korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 VAI f TSE \/WREA OPfg/Cft/JA / ARI HEIKKINEN 369 AULI DAHLSTRÖM AHTI 382 RUOPPILA 374 AKI HYÖDYNMAA TEIJA 391 ÖRN, s i t . Vanhat vallanpitäjät vaihtoon nyt me otamme vasnjimtiifevaisuijdesta Vaadimme: * vallan ja tulon siirtoa keski-ikäisiltä nuorille * päätöksiä ympäristön ehdoilla * opiskelijoille oikeutta toimeentuloon ilman markkinakorkoista lainaa * opiskelijoille kotipaikkaoikeutta * tasa-arvoa koulutukseen ei lukukausimaksuja * työtä Suosimme: * omaehtoista kulttuuritoimintaa byrokraattisten laitosten sijaan * uusiutuvia energianlähteitä * asumisen monimuotoisuutta ja asukasdemokratiaa * sukupuolten ja sukupolvien välistä samanarvoisuutta * joukkoliikennettä * kierrätystä Vihreä ^ L i i t t o Jyväskylä Ihmisenkokoista politiikkaa I N T E G R O I D U V I I T E R Y H M Ä Ä S I OSTA AITO, EDUIXIKEN O P l S I i E M J A H A A L A R I MHR-TYOASUT VOIONMAANK. 6 JYVÄSKYLÄ p. 620 710 Pyydä tarjous! w MHR-TYOASUT VOIONMAANK. 6 JYVÄSKYLÄ p. 620 710 Pyydä tarjous! MHR-TYOASUT VOIONMAANK. 6 JYVÄSKYLÄ p. 620 710 Pyydä tarjous! k