2 Ehdokkaat on asetettu Jyväskylän ylioppilaslehti 18. 10. 1989 Edustajistovaalit ovat väistämättä taas edessä. Onko kukaan muuten koskaan tarpeeksi hyvin perustellut, miksi ne pitää pitää joka vuosi? Juuri kun edellinen edustajisto on oppinut kokoustekniikan, uusi saapuu oppimaan sitä. Ehdokasasettelu päättyi maanantaina ja näissä vaaleissa on ehdokkaana 134 opiskelijaa. Uusia ryhmiä ei varsinaisesti ole Mephisto on vain muuttunut Faustiksi. Ensinnä pistää silmään ehdokasasettelussa ryhmän Kumman Luja 44 ehdokaspa. Yhdeksän enemmän kuin puoluepoliittisilla ryhmillä yhteensä. Kun niillä on vaikeuksia saada tarpeeksi ehdokkaita tyrkylle, tyrmää tuo lähinnä oikeistopopulistiseksi määriteltävä ryhmittymä ehdokkaiden tulvallaan. Politiikka on kivaa. Mitä seuraavaksi. Ilpo Lahtinen määritteli nykyisen opiskelijapoliitikkosukupolven vastikään paneelikeskustelussa lähelle 60-luvun alun sukupolvea. Silloin ei esiinnytty poliittisin ryhmin vaan lähinnä harrastukset ja opinalat yhdistivät. Kumman Lujan tapauksessa ilmeisesti harrastukset. On näitä vastaavia liittymiä ollut aiemminkin 80-luvulla. Kuka muistaa vielä sellaisen ryhmän kuin Se siitä ja honkaliitosta, joka menestyi joitakin vuosia sitten? Ilpo Lahtisen mukaan näille ryhmille onkin yhteistä se, että ne ovat lyhytikäisiä ja niiden jäsenet löytävät pian muuta tekemistä. Vaalien tulosta on pelkän ehdokasasettelun perusteella hyvin vaikea käydä spekuloimaan kun teematkin tulevat tutuiksi vasta lähiviikkoina. Yksi asia on kuitenkin helpommin ennustettavissa ja sitä peilailee myös tämän lehden juttu opiskelijapolitiikasta: äänestysprosentti tuskin tulee kenenkään päätä huimaamaan. Äänestä Julistan keskustelun välitutkinnoista alkaneeksi I I I Yliopistoihin on tullut paineita palauttaa välitutkinnot. Näin myös Jyväskylässä tämä problematiikka on lähtenyt lausuntokierrokselle tiedekuntiin ja yliopiston hallitus tekee tai ei tee asiasta esitystä aikanaan. Nyt jo tiedetään, että ainakin kolmea tiedekuntaa selvästi kiinnostaa välitutkinnon palauttaminen: humanistista, kasvatustieteellistä ja matemaattis-luonnontieteellistä. Myös ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunnan työryhmä mietti pari viikkoa sitten välitutkintojen mahdollisia hyötyjä ja haittoja. Työryhmä löysi opiskelijan kannalta valitutkinnosta lähinnä vain etuja. Suurin etu tulisi keskeyttäjille. Kolmas opiskeluvuosi tuottaa näitä eniten. Jos järjestettäisin välitutkinto, niin heidän puurtamisensa ei olisi valunut hukkaan ja he voisivat taapertaa oikeaan elämään edes joku paperi plakkarissa. Huonona puolena voitaisiin nähdä, että järjestämällä ihmisille mahdollisuus häippäistä yliopistosta ennen gradua, nämä myös käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen. Oppineisuus vähenisi yliopistossa käyneiden sankkenevissa joukoissa. Välttämättä näin ei kävisi. Hyvä välitavoite saattaisi yhtä hyvin edistää tutkintoon pääsemistä ja oppineisuus lisääntyisi. Tuskin kukaan voi etukäteen todistaa kumpi ennustus toteutuM-. Yksi suuri paine välitutkintoihin tulee opettajapulasta. Uskotaan, että hyväksymällä välitutkinnon tehneet opettajiksi saataisiin kouluihin nopeasti pätevämpää työvoimaa kuin ylioppilaat. Opettajien ammattiliitoilla saattaa olla jotain sanottavaa tähän kysymykseen. Opettajapulan myötä välitutkinnot aikanaan myös tuotiin yliopistoihin. Palauttamalla välitutkinnot voitaisiin estää ammattikorkeakoulujen tulo. Ammattikorkeiden" tarkoitushan on nostaa keskiasteen koulutuksen statusta muuttamatta sitä mitenkään akateemiseksi. Tuomalla keskiaste välitutkintojärjestelmällä yliopiston yhteyteen yliopistolait 1 ?* XQisi paremmin varmistaa, «ttSi akateemisuuden "korkeutta''' varasteta yliopiston u l k o p u o l e t ahtamatta sille mitään sisältöä. Missän tapauksessa kysymys välitutkinnoista ei ole yksinkertainen. Olisiko esimerkiksi lääkäreille järkevää tehdä joku pikkututkinto ennen valmistumista? Todennäköisesti ei. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet Ari Haasio, Katri Myllykoski ja Outi Kinttula, yhdessä tai erikseen, mikä on teidän mielipiteenne välitutkinnoista? Julistan keskustelun välitutkinnoista alkaneeksi. Nuori Kekkonen JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu. Päätoimittaja Eero Leppänen p. 617288 Ulkoasutoimittaja Tuija Tarkiainen Ilmoitukset Kari Johansson Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo. Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä p. (941) 617 288. Ilmesty/Jyväskylän yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa. Pankit: KOP Mattila, Keski-SuomervSp; SYP Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, Postisiirtotili TA 74517-4. Ilmoitushinnat: tekstissä 3.80, takasivulla, 4.50 etusivulla 5.50. Väri ja määräpaikkalisä 0.65 palstamillitmeriltä. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362. Avustajatapaaminen on seuraavan kerran sitten TORSTAINA 19. 10. kello 18.00 lehden jo niin tutuiksi käyneissä tiloissa. Seuraava lehti on vaalipitoinen muttei suinkaan -voittoinen. Tarvitsemme uusia näkemyksiä, kuten city-lehti sen sanoisi. marraskuun ensimmäinen, marraskuun viidestoista, marraskuun kahdeskymmenesyhdeksäs ja syksyn viimeinen kolmastoista.
3 Suuri idea oli kirjoittaa kattava katsaus opiskelijapolitiikan tilaan, esimerkkinä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Aihe innosti. Taustahaastattelut vaikuttajista ja huipentumana yliopistopäivien seminaari opiskelijapolitiikan sukupolvista oli jo valmiiksi ajateltu rakenne tälle jutulle. Jyväskylä on ollut monen uudistuksen ja taistelunkin kehto korkeakouluja ylioppilaskuntapolitiikassa. 60-luvun mies ja ääni taistelu hävittiin, sivistysyliopistoajatus haudattiin ja tutkinnonuudistus toteutui, vastustuksesta huolimatta. Kommunistejakaan ei kampuksella ole näkynyt pitkään aikaan. Elämme hiljaiseloa. Aktiivit turvanneet asemansa ja passiivit puolustelevat E e r o L e p p ä n e n Sieltä se puristaa Kaikki tuntuvat tietävän mistä kenkä puristaa. Elintaso on noussut ja opiskelijoiden sosiaaliset olot ovat parantuneet, joskaan eivät samassa suhteessa kuin muun väestön. Tutkinto vaatii herkeämättömän kiinnostuksen suorittamiseen. Sen jälkeen alkaa todellinen elämä -työelämä. Onko tässä kuviossa lopultakaan mikään niin väärin? Onko tämänhetkisen tilanteen ainoa heikko kohta se, että sitä tulkitsevat 60-luvun ja 70-luvun opiskelijapolven asemansa jo turvanneet aktiivit? He tulkitsevat sitä omalla tavallaan ja kaikki foorumit vallaten (kirjallisuus, lehdistö, tutkimukset), että nykypolven opiskelija uskoo jo itsekin masentavaan huonouteensa. Valtio-opin laitos esittäytyi yliopistopäivillä järjestäen panelikeskustelun "Opiskelijapolitiikan sukupolvet". "Keskustelua johti" Jukka Kanaeva ja siihen osallistui Vesa Koivu, kansandemokraatti sivistysylipistokeskustelun keskipisteestä 70-luvulta, Ilpo Lahtinen "tutkinnonuudistustaistelun" veteraani tämän vuosikymmenen alusta. Sokerina pohjalla oli altavastaajana Ulla Anttonen, JYY:n hallituksen puheenjohtaja ja passiivisen sukupolven edustaja. Puheenjohtajaa kyllästyttää Otetaan ensiksi käsittelyyn Jukka Kanerva, hänkin entinen politiikka-aktiivi ja nykyinen politiikan ammattiasiantuntija, tuttu mies lehdistä ja televisiosta. Häntä aihe ilmeisestikin kyllästytti, kovin kiinnostunut roolistaan hän ei ainakaan ollut. Enimmäkseen hän istui omissa oloissaan ja näytti miettivän omiaan. Jos hänellä näkemyksiä oli niin ne hän säästi itselleen. Tiukempi ote olisi voinut pelastaa keskustelun. Entäs sitten Vesa Koivu. Hänet oli tempaistu osallistujaksi nähtävästi kylmiltään ja hänen antinsa keskusteluun oli muistelukset ja anekdootit kansandemokraattien värväystaktiikastaan kampuksella. Ilpo Lahtinen oli ainoa, joka oli tilaisuuteen valmistautunut ja hieman miettinyt asioita etukäteen. Uneliaaseen tyyliinsä Lahtinen esitti, että opiskelijapolitiikan ympyrä on sulkeutunut ja palannut 60-luvun alun tilanteeseen, jossa ylioppilaskunnassa häärivät erilaiset harrastusryhmät ja ainejärjestöt, joiden intresit ovat myös näin rajatut. Hei, siinä olisi ollut pointti, josta olisi voinut keskustella, mutta ei. Puheenjohtaja katsoo muualle. Ulla Anttosen rooli oli absurdi. Hän joutui passiivisen ja osallistumattoman sukupolven äänenkannattajaksi, vaikka hänhän voi juuri niitä muutamia, jotka ovat aktiivisia. Mitä hän tekee passiivisen enemmistön edustajana? Ulla Anttonen oli alistunut rooliinsa ja myönsi, ettei mitään tapahdu ja että kukaan ei välitä ja että itsekkäitä ollaan. Kaikessa hätäännyksissään hän myös päästi suustaan, etteivät esimerkiksi ympäristöasiat ole poliittisia! Mitkä asiat ovat sen poliittisempia? Ja niin "keskustelu" jatkui. Kuulimme vielä muutaman anekdootin aktiiviajoilta. Yleinen väsähtäneisyys piti hienosti pintansa loppuun asti. Hämmästyttävää. Illanvietto perjantai-iltana Mattilanniemessä piti sisällään loppusanat 80-luvun opiskelijapolitiikalle ja -elämälle. Joku oli laatinut opiskelijan elämästä laahaavan videon, johon kuului myös opiskelijapoliittisia haastatteluja. Videossa ensin joku jeesusteli maailmojasyleilevästi kaiken tärkeydestä "virrenlaulannasta shakinpeluuseen". Sitten nuori tyttö kertoi elämästään: "Mä elän todella mielenkiintoista elämää, täytyy olla todella poikkeustapaus jos mä joskus käyn nukkumaan ennen kahta."
Kahminta ja pelaaminen tuntuu olevan hauskinta" — Todella typerä päätös tehtiin ylioppilaskunnassa viime vuonna kun päätettiin muodostaa kaikkien ryhmien hallitus. Tämä on tappanut kaiken keskustelun. — Edes ne, jotka ovat hallituksessa ja edustajistossa eivät enää välitä, asioita vain hoidetaan erittäin suppeassa mielessä. Jonkinlainen väsymys on vallannut koko ylioppilaskuntapolitiikan. Ari Heikkinen, Jyy:n hallituksen jäsen on kyllästynyt, pettynyt ja väsynyt. Hän on tyytymätön itseensä, omaan ryhmäänsä Reunioniin ja etenkin hän on tyytymätön hallinnoinniksi kapetuneeseen JYY-politiikkaan. — Se mikä ylioppilaskunnassa toimii ja on merkityksellistä toimii vapaaehtoisissa valiokunnissa ja ihan muualla kuin edustajistossa. Opistoja sosiaalipoliittinen keskustelu on Jyväskylässä korkeatasoista ja täältä tulee paljon tämän alan aloitteita. — Samoin konserttija kulttuuritoiminta, Jylkkäri ja teatterit ovat sitä toimintaa, joka näkyy ja on tässä kaupungissa merkittävää ja ylioppilaskunnassa merkittävintä. Varsinainen toiminta on kuitenkin kustannustasolla hyvin pieni menoerä. — Tämä on liikeyritys. Uudisrakentamiset ja remontoinnit ovat tällä hetkellä realiteetteja, jotka vievät ylioppilaskunnan voimavaroista suurimman osan. Se on hienoa, että ylioppilaskunta hoitaa asunto-ongelmaa rakentamalla asuntoja, mutta kuuluuko se sille vai jollekin muulle taholle? Heikkinen on pettynyt aatteellisuuden inflaatioon ja asioiden hoidon itsetarkoitukseen. Hänen mukaansa esimerkiksi luottamustehtäviin valituksi tuleminen koetaan rasituksena koska huomataan, että mitään ei pystytä kuitenkaan tekemään, eikä mihinkään vaikuttamaan. — JYYm aktiiveille tuntuu hauskinta olevan kahminnan ja pelin aika, jolloin asiat todella päätetään, eikä suinkaan missään edustajiston kokouksissa. En ole toiminut mitenkään tämän kahminnan ja pelin vastustamiseksi. Opiskelijat haluavat aineellista hyvää "Opiskelijoilla on asiat pirun hyvin'' Maakuntalehti Keskisuomalaisen poliittinen toimittaja Lasse Kangas ei näe ylioppilaspolitiikan julkisuusprofiilia kovinkaan korkeana nykyisin. Maakuntalehden näkökulmasta ei ylioppilaskunnasta suuria uutisaiheita juurikaan löydy. — Ylioppilaspolitiikalla ei ole enää konkreettista yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan, Kangas perustelee. Kankaan mukaan esimerkiksi 70-luvun puolivälissä, jolloin hänkin toimi JYYm aktiivina ja hallituksen jäsenenä (keskustapuolue) oli ylioppilaskuntapolitiikan siteet puolueeseen ja yhteiskuntaan paljon tiukemmat. Esimerkiksi aluepolitiikka oli silloin kiinnostuksen kohteena ja silloin myös opiskelijoiden suhteet ylioppilaskuntaan olivat aktiivisemmat. 70-luvun loppua kohti mennessä lama iski tutkinnonuudistuksen muodossa. Tiukka sidonnaisuus puoluesiin asetti toimminnalle myös liika rajoja. — Silloin oli mahdollista ja jopa yleistä, että JYYm hallituken jäsenet eivät opiskelleet hallitusvuonnaan kuin vähän. Kaikki energia oli mahdollista käyttää hallitustyöskentelyyn. Vuosikymmenen loppua kohden äänestysvilkkaus kääntyi roimaan laskuun ja sitoutumattomat alkoivat tehdä maihinnousuaan, mutta sekään ei tuntunut kiinnostavan kovin laajaa opiskelijapiiriä. Kangas arvioi, että nykyinen opiskelijapolvi pitää kyllä ylioppilaskuntaa hyödyllisenä instituutiona ja suhtautuu siihen periaatteessa postiivisesti, mutta aktiivinen osallistuminen jää toiseksi opiskelun ja aineellisen hyvän tavoittelun viedessä ajan. — Kyllä opiskelijat ovat tiukasti ajassaan kiinni samassa oravanpyörässä muiden ihmisryhmien kanssa. Auton, kesämökin ja asunnon hankkiminen on se viitekehys, jossa opiskelijakin on kuin kala vedessä. Riittävä varallisuus vapauttaa ihmisen hoitamaan omia yksityisiä asioitaan eikä yhteisten asioiden hoitamista koeta tärkeäksi. — Toisaalta politiikka ei ole enää mikään tehokas väylä sosiaaliseen nousuun, Kangas tähdentää. Kimmo Norvas 22, on ehkä liiankin oivallinen esimerkki nykyisestä opiskelijapoliitikkosukupolvesta. Kokoomuslainen Norvas on toiminut puolueessaan jo kymmenisen vuotta, on JYYm hallituksessa toista kauttaan ja taloustieteiden opintojen ohessa (tai ehkä toisinpäin) hän on töissä Keski-Suomen yrittäjät ry:n toimitusjohtajana. Kimmon mukaan tietty motivaatio-ongelma nykyisessä hallitustyöskentelyssä johtuu osaltaan äänestäjien antamasta perin pienestä mandaatista. Kun äänestysprosentti on vain vähän yli parinkymmenen prosentin eivät paineet äänestäjien suunnalta ole kovin suuret. Kun suurin osa ylioppilaskuntalaisista ei äänestä eikä seuraa luottamusmiestensä toimia tulee tietty turhautumisen tunne. — Opiskelijoiden asiat ovat nykyään niin pirun hyvin, ettei toimintaan tunneta kiinnostusta. Kimmo Norvaksen vanhemmat ovat ylioppilaskunta-aktiiveja 60-luvulta ja heidän kertomuksensa kiihkeistä politikomtiajoista, jolloin hallitustyöskentely veti mukaan munaskuita myöten, ovat herättäneet hänessä kummastusta. Kun opiskeluputki vaatii sitä mitä se nykyään vaatii, ei yhteisten asioiden hoidolle jää enää niin paljon aikaa. Yhdeksi lääkkeeksi motivaation kohottamiseen Kimmo tarjoaa rahaa: kokouspalkkiot niin suureksi, että täyspäiväinen toiminta olisi taloudellisesti mahdollista. Kimmo pohtii myös sitä, että jos hallitus aktivoituisi yhfäkkiä tuimaan kokopäivätoimiseen asioiden hoitoon niin aktivoisiko se myös opiskelijat, vai pitäisikö aktivoitumisen lähteä ensin opiskelijoista. Kimmo myöntää, että ylioppilaskuntapolitiikka on eräänlaista lasten leikkiä, jossa ylioppilaskunnan virkamiesten on helppo manipuloida päätöksiä, joista luottamusmiehet eivät itse asiassa ymmärrä yhtään mitään. Sosiaalisen nousun kanavana Kimmo ei politikointia juuri pidä vaikkakin myöntää, että "niin politikoinnilla kuin armeijan käymiselläkin saa salaista plussaa". Asuuko opiskelijaliike SYL:ssa? Ylioppilaskuntien kattojärjestö, Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL), on joskus aikaisempien opiskelijasukupolvien aikana ollut radikaalienkin muutosten airut. Nykyään SYL:n rooli on toisenlainen. Liiton hallituksen puheenjohtajana on vuoden alusta toiminut psykologian opiskelija Tampereelta, Katariina Poskiparta (puolueisiin sitoutumaton). Miten SYL puolustaa olemassaolonsa oikeutusta tälle opiskelijasukupolvelle Katariina Poskiparta? — Sillä tavalla rooli on ehkä muuttunut, että aikaisemmin SYL:sta puhuttiin niinkuin se olisi joku opiskelijaliike, mutta tämän vuoden aikana olen tehnyt kaikkeni, että harhakäsitys, että täällä asuisi joku "opiskelijaliike" unohtuisi. Tämähän on hyvinkin valtiollinen järjestö. — Täällä on tietynlaiset, jopa rutiininomaiset vaikutustukeinot millä vaikutetaan suhteessa valtiovaltaan, opetusministeriöön ja sosiaaliasioihin ja muihin. Sitä ei voi sanoa enää liikkeeksi. — SYLillä on institutionaalinen asema, se pääsee monessakin asiassa työryhmiin ja valmisteleviin elimiin mukaan. Täältä kysytään ihmisiä erilaisiin työryhmiin. Esimerkkeinä opintotukityöryhmä ja asuntotyöryhmä. Onko työryhmiin pääseminen sitten se hyvä ja tavoiteltava asia? — Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Tottakai siinä pääsee vaikuttamaan lopputulokseen. Mutta päättäjien ei tarviste ottaa työryhmiä vakavasti ja itse emme voi työryhmien päätöksiä enää vastustaa, ellei jätetä kovaäänisesti eriäviä mielipiteitä. Opiskelijat eivät siis välttämättä tiedä mitä SYLrssä tehdään? — Se on hyvin näkymätöntä vaikuttamista nykyään. Muutama juttu viimeaikoina on ollut, joissa olemme olleet näkyvämmin esillä. Muuten esimerkiksi ollaan käyty budjetin yhteydessä valtiovarainmisteriössä, eihän se missään näy. (Ei ainakaan budjetissa lisää jälkiviisas toimittaja). Onko SYL mukautettu ja hiljennetty ottamalla se mukaan isoisten päätöksentekoon ja valmisteluihin? Onko aatteellisuutta mukana enää? — Kyllähän se osaksi, kuten äsken sanoin on sitäkin. Tämä on enemmän asioiden hoitoa kuin politiikkaa, Samahan näkyy mielestäni myös ay-liikkeessä. Politiikkaa on sielläkin nykyään vähemmän. — On tämä kai aikamoista konsensusta, mutta onhan virkateitsekin asioiden hoitaminen aina tietynsuuntaista, siis samansuuntaista kuin jos niitä huudettaisiin kadulla. — Virkakoneiston kautta vaikuttaminen vaikuttaa kuitenkin SYL;n sisäiseen toimintaan niin, että täällä pyritään pitämään ristiriidatonta kuvaa ja se häiritsee minua. Me emme ole täällä aina samaa mieltä kaikista asioista. — Niin, että kyllä aatteellisuus pinnan alla kytee. Entäs onko SYL herrahissin yksi aste. Monet tämän päivän näkyvät poliitikot ovat toimineet joskus täällä. Onko mahdollista, että kaikki eivät ole edes kiinnostuneita varsinaisesta toiminnasta vaan meriitistä? — SYLrsta on erilainen hyöty erilaisille ihmisille riippuen ovatko he puolueen jäseniä vai ei. (Poskiparta itse on sitoutumaton.) — Mutta kyllä SYL on vielä sellainen paikka jossa voi tehdä itsensä näkyväksi varsinkin jos omaa jonkun puoluekirjan. Puolueessa noteerataan, eikä se ole yksi eikä kaksi tyyppiä kun on mennyt jonkun poliittiseksi neuvonantajaksi tai sihteeriksi. Puoluetoimistoväkeä täältä on lähtenyt vaikka kuinka paljon. — Sitoutumattomille se on vaikeampaa. Mutta jos alkaa pitämään kovasti tästä tavallisesta elämästä poikkevasta järjestelmästä niin silloinhan voi ottaa jäsenkirjan. Sitä on tapahtunut erittäin paljon vlimeaikona. Esimerkkinä mun edeltäjää aikaisemmat pari puheenjohtajaa. — Nykyisen hallituksen paikkajakautumahan on kaksi kokoomuslaista, yksi demari, yksi kommunisti, sitten kolme puoluepoliittisesti sitoutumatonta, joista yksi on teekkari. Mitä sinä itse aiot tehdä? — Mun on pakko lukema Jpkuni loppuun, sillä opiskelen psykologiaa eflfeä 0le kuin puoskari, jos jätän opintoni kesken. Takaisin itse toimintaan: miten nopesti SYL pystyy reagoimaan yllättäviin tilanteisiin, esimerkiksi jos lainat leikattaisiin, vai onko terä mennyt työryhmissä istuessa? — Reagointikyky riippuu ensinnäkin asiasta, eli siitä onko se täällä ihan yksimielisesti sellainen asia, että siihen pitää puuttua. Joukkomarsseja ei SYL missään tapauksessa saa aikaiseksi, se voi olla vain tiedonjakaja ja tietysti myös katalysaattori mahdollisille toimijoille. — Mutta kun rahan otit puheeksi niin kyllä esimerkiksi keväällä kun pankit rupesivat väkisin nostamaan korkoja niin me reagoimme erittäin nopeasti. Silloinhan esimerkiksi järjestimme pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien tilaisuuden eduskuntatalon portailla, missä oli jokaisesta poliittisesta ryhmästä edustaja vastaamassa kyselijöihin ja tuloshan oli se, että korot eivät nousseet. (Nythän ne sitten nousivat.) — Toinen esimerkki oli Kiinan keväiset tapahtumat, joka oli siitä ogelmallinen, että siihen piti reagoida ulkoparlamentaarista Se oli tunteisiin vetoava juttu eikä mikään kylmä raha-asia. Siitä meillä oli keskinäisiä riitoja. Laitoimme nimittäin asian johdosta banderolleja ikkunasta ulos (Mannerheimintielle) ja siitä tuli riitaa, että "ikinä ei sellaista ole ennen tehty". Banderollit olivat solidaarisuus-aiheisia ja jotkut meistä täällä olivat niitä pois repimässä. — Sitten kun asia oli jo kuuma ja in niin nämä vastustajatkin tulivat mukaan tähän juttuun, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Turhahan sitä on muutaman viikon jälkeen laittaa enää lakanoita ulos.
5 < 4 L A J T T ~ O AUX>5ft OU * S.MERSteA 7VA&V 0L6V/W)l A)HU VAPAA j^TEl/V) VAIKKA Ml TA,.. KAMgSir-Ä» HA4U42. KIA;U^TA M £ R £ 5 5 4 öur rc^r ' Ä > > 2*/ Al/M V4)A) J L<&1 ( V ) Y^IA/. M U T T / Q ' *JCt«WWW ^(LLA OLIA? R IA IV I KATRIA) MAAU£ m KÖ6TO^I Mi/v^$r4"tiM Meuxev JULMA 'ALISTAPAiV£peMtAi/ueM ftUSTÄXAiA VET\6BAJ VAVTAtUÄJAJAÄ) HK£iA/AW&t> /£ • % D E S P O O T T I , HOTT» P ^ W ^//rJi . . . A ^ i c:// ''&'•! >
Lisää kansainvälistä opiskelijavaihtoa c**»**-»**s Matkailumainos Ulkomailla opiskeleminen on hauskaa, ja vieläpä hyödyllistä. Kielitaito karttuu ja saa uusia näkemyksiä oppiaineeseensa ja elämään yleensä. Nykyään on jo aika paljon mahdollisuuksia lähteä ulkomaille opiskelemaan. Kunhan ne vain löytää. Kentin yliopiston kanssa tehtävä opiskelijavaihto on mukavasti järjestetty. Hakeminen on helppoa; lehdessä ilmoitetaan hakuajat ja annetaan ohjeet. Tänä syksynä lähti jo kymmenen opiskelijaa Britanniaan opiskelemaan. Mukaan on vain kovin vaikea mahtua. Jotkut laitokset ovat kunnostautuneet omilla vaihtoohjelmilla. Hyvä esimerkki on yhteiskuntapolitiikan laitoksen yhteistyö Edinburgin yliopiston kanssa. Kielten laitoksilla on myös ihan virkansakin puolesta varsin monipuolisesti ulkomaankohteita. Sitten on vielä Nordplusprojekti. Se on hyvä systeemi, jonka kautta saa kivasti apurahaa opiskeluun jossaffl Ä9/ s e s s a Pohjoismaassa. Muitta l u u r i ongelma Nordplusissa 88 s¥,'. e t t ä h a " kumenettely on hyvrr? rrAPffl 1 " mutkainen ja ylipäänsä koko projektista tiedetään hirvittävän vähän. Siispä: Mikä on Nordplus? Nordplusrahastosta annetaan avustusta sellaiseen opiskeluun jossain toisessa Pohjoismaassa, joka kestää vähintään yhden lukukauden ja enintään kaksi lukuvuotta. Opistojen pitää kelvata osaksi tutkintoa. Avustussumma yhdeksi lukukaudeksi on 3000 Tanskan kruunua eli noin 2000 markkaa. (Muistathan, että ulkomailla opiskeleva saa normaalia opintorahaa ja on oikeutettu korotettuun opintolainaan.) Nordplusia hakee aina laitos. Sitä voidaan hakea sekä opiskeljoille että opettajille. Vaihtoideasta huolimatta voi Nordplus aluksi olla yksipuolista. Hakuajat ova 1.3. ja 1.10. Eikä pelkkä hakupaperin täyttö Nordplusissa riitä. Jonkin verran on nähtävä vaivaa. Siis mitä tekee yksittäinen opiskelija päästäkseen Pohjolaan? Toimi näin: Vaihe 1. Oma laitos liikkeelle. — Etsi käsiisi laitoksesi kansainvälisten asiain vastaava (sellainen kyllä on olemassa). — Kerro hänelle mihin maahan ja mihin yliopistoon halauaisit lähteä. Jos et vielä tiedä, voitte yhdessä selvittää missä juuri sinun opiskelualasi on vahvoilla. — Soitatte valitsemaanne yliopistoon ja kysytte haluavatko he opiskelijavaihtoa. — Jo tässä vaiheessa voidaan anoa Nordplusrahastosta matkustusapurahaa vaihdon tarkempaa suunnittelua varten. Näin kannattaakin tehdä mikäli vaihdon aloittamisella ei ole kiire. Vaihe 2. solmitaan sopimuksia. — Sovitte kohdelyliopiston kanssa siellä tehtävistä opinnoista, jotka kelpaavat osaksi tutkintoa Jyväskylässä. — Nyt kummankin yliopiston laitos nimeää tästä vaihdosta vastaavan henkilön. — Yliopistojen välillä on myös solmittava ns. puitesopimus, jonka allekirjoittavat rehtorit. Vaihe 3. Täytetään hakupaperi. — Nouda hakupaperi ja täyttöohje yliopiston kansainvälisten asiain opinto— Mitä työhösi kuuluu? — Ensimmäinen iso työsarka on ulkomaalaiset opiskelijat. Olen mukana jo valintaprosessissa; vastaan ulkomailta tuleviin tiedusteluihin ja toimitan hakemuksia eteenpäin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden neuvonta on työtäni. Järjestän heille myös tiedotustilaisuuksia, organisoin suomen kielen opetusta ja tutortoimintaa. Toinen suuri alue on kansainväliset opiskelijavaihtoprojektit. Niitä on toistaiseksi kaksi: Jyväskylä — Kent-vaihto ja Nordplus. Työni on lähinnä tietifattö-mista, neuvomista ja ongelmien selvittelyä. Kolmas alue on niiden opiskelijoiden neuvonta, jotka haluavat lähteä ulkomaille ohi vaihtoprojektien. Minulla on täällä toimistossa jonkin verran lähdeteoksia, lista eri maiden yliopistoista ja niiden osoitteista. Minulla on myös tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja kielitesteistä. — Sinulta voi siis aina tulla kysymään neuvoa kansainvälisistä asioita? — Kyllä, mutta tärkein neuvo minkä yleensä annan, kun minulta kysytään mahdönfetfuksista ulkomailla opisker&Sfy (° n se, että opiskelija ensin §&&& selvää oman laitoksensa väteiiista ulkomaankontakteista. ^fe kannattaa hyödyntää, sillä sitä kautta ulkomaille lähtö tavallisesti käy kätevimmin. Laitokset ovat aina tärkeässä asemassa opiskelijavaihdossa, sillä siellähän päätätään opintojen korvaavuuksistakin. Viime keväänä on joka laitokselle valittu kansainvälisten asiain vastaava. Hänen puoleensa sihteeriltä Tuija Koposelta. — Hankitte hakupaperiin kummankin laitokesen vaihdosta vastaavan henkilön minikirjoituksen. — Lähetätte hakemuksen Kööpenhaminaan Pohjoismaiselle ministerineuvostolle 1. maaliskuuta mennessä. Vaihe 4. Menoksi. — Tieto maaliskuun hausta tulee toukokuussa, joten ensi syksynä kulutat jo vallan toisen yliopiston penkkejä. Hakuprosessi on kyllä monimutkainen, mikä ehkä johtuu siitä, että kyseessä on niin uusi systeemi (rahasto perustettiin vuonna 1988). Huhuja kuitenkin liikkuu, että käytäntöä ollaan yksinkertaistamassa. Muutenkin on kansainvälisessä opiskelijavaihdossa vielä paljon hankalia ja selvitettäviä asioita. Yksi suuri ongelma on, miten saada houkuteltua tänne ulkomaalaisia vaihto-opiskeljoita. Tärkeää tässä suhteessa on järjestää englannin kielistä opetusta yliopistolle, vaikka eri laitokset keskenään yhteistyössä. Tästä oli hyötyä myös omille opiskelijoille. K a n s a i n v ä l i n asiain opintosihteeri Tuija Koponen kannattaa myös kääntyä. Minä pystyn antamaan lähinnä käytännön neuvoja: hakuohjeita, osoitteita ja rahoitusvaihtoehtoja. — Mitä haluaisit vielä sanoa opiskelijalle, joka haluaa ulkomaille opiskelemaan? — Oma aktiivisuus on tärkeää. Ja se, että tavoitteet ovat jotakuinkin selvillä. On helpompi ryhtyä toimenpiteisiin, jos opiskelija on miettinyt valmiiksi edes ilmansuunnan. Kaarina Nissinen Bohemian Innocent Bystander Suomea Boheemein proffa Apulaisprofessori Kari Palonen äänestettiin eräässä Aamulehden omistamassa paikallislehdessä suomen boheemeimmaksi ihmiseksi. Bystander haistaa kuitenkin äänestystuloksessa palaneen käryä. 41 äänellä tämän äärettömän merkityksettömän kisan voittanut Palonen tuskin on edes kovin tunnettu Jyväskylän ulkopuolella. Pahat kielet kertovatkin, että kaikki Palosen äänet tulivat Jyväskylästä ja vielä pahemmat, että ne tulivat Jyväskylän yliopiston virkapostina. Boheemi tiedekunta Humanistinen tiedekunta sensijaan voitti kyllä beheemiuden lottopotin osatenttipäivänä 7.10. Kun yleensä tenttijät kokoontuvat päärakennukseen ottamaan selville tenttipaikkansa niin tällä kerttaa olivat ovet tenttijöille lukossa. Tiedekunta oli "unohtanut" tenttipäivänsä ja parisensataa tenttijää arvuutteli viimassa, että missähän.se tentti oikein pidetäänkään. Kokeneemmat opiskelijat pystyivät hakuammunnalla varmaankin suurinpiirtein tenttipaikkansa arvaamaan, mutta ekavuoden opiskelijat olivat kuulemma todella ihmeissään. Päärakennus oli kansanopistojen satavuotisjuhlijoiden käytössä ja tieto siitä ei kulkenut oikeille ihmisille, jos kulki ollenkaan. Tenttitunnelmaan sotku vaikutti mitä ilmeisimmin. Muutenkin ainakin humanistisessa tiedekunnassa sattuu luvattoman paljon tenttikuorierehdyksiä. Tässäkin tentissä musiikkia tenttimään tullut tyttö sai kirjallisuuden kysymykset — ja joutui istumaan niiden kanssa puoli tuntia. Miten tämä on mahdollista? Boheemia city-journalismia Asunnonvälitystä vielä lokakuun loppuun 1. Asuntoja on vieläkin. Vaihtaakin voi. 2. Muistakaa hakea saatavanne takaisin, koska marraskuussa on turha tulla enää ruikuttamaan. Asunnon muualta löytäneet, voivat rikastua 40 markalla. Ja monia onnellisia odottaa luvassa olleet 20 markkaa. 3. Välitysmaksujakin odotellaan vielä muutamalta, jotka saivat asunnon puhelimitse jo elokuussa. Jollette käy suorittamassa maksua, julkaisemme ensi lehdessä mustan listan. 4. välitystoimiston ovessa on lukujärjestys, josta näkyy milloin välittäjä on paikalla. Se pitää paikkaansa ehkä 75 prosentin varmuudella. 5. Puhelinvastaajaan voi jättää asuntoja koskevia viestejä ympäri vuorokauden, elleivät Ilokivessä esiintyvät taiteilijat ole päättäneet suorittaa koeIaulantaa vastaajaan. 6. Asunnot, jotka eivät ole kenenkään mieltä lämmittäneet ja ne jotka eivät ole vain ehtineet mennä, siirtyvät marraskuun alusta asunnonvälittäjän kansioista sosiaalisihteerin tietoon. Häneltä voi asuntoja tiedustella vaikka toukokuun loppuun saakka. Tietoja saattaa ilmestyä myös ilmoitustaululle. Tähän mennessä asunnonvälityksen kautta majan on löytänyt noin 80 opiskelijaa. Näistä vain kuusi on päässyt hallitsemaan yksiötä. Yleisimpiä ovat alivuokralaishuoneet, kaksion puolikkaat ja isommat asunnot. Varsinaisia yhteisöjä on asunnonvälityksen kautta syntynyt vain pari kappaletta. 12.10.1989 teidän asunnonvälittäjä Liisa Vähis Nuori mies puhui llokivestä poistuessaan kaverilleen: Ajattele hei. Mä säästin neljä markkaa. Eli mä voin lähettää kaks kirjettä ja syödä lautasellisen Elovena-kaurapuuroa. Aina ei jaksa syödä kaurapuuroa! Kaurapuuro ei aina innosta. Mutta mielikuvistusta silloinkin kaivataan, jos kaapin pohjalla homehtuvista jauhonjämistä ja kotoa rahdatuista porkkanoista meinataan loihtia muutakin kuin pelkkää vatsantäytettä! Kukkaro ei aina siedä kaviaaria ja hanhenmaksaa. Mielikuvituksen avuksi on tulossa Köyhän opiskelijan keittokirja. Siihen on tarkoitus koota ohjeita kaikenmoisista maistuvista, helppotekoisista ja ennen kaikkea opiskelijankin kukkarolle sopivista sapuskoista. Ruoat täytyy myös voida valmistaa ilman mikroaaltouuneja tai joka kodin yleiskoneita. Kirjasen kokoamiseksi kaivataan vihjeitä ja ohjeita keittotaitoisilta. Kirjaa kokoaa Arja Paavola, jolle ohjeita voi postitella osoitteeseen Voionmaankatu 28 B, 40700 Jkl. Ohjeita voi myös tuoda sosiaalisihteerille yotalolle. Ohjeet on kirjattava kahdelle hengelle sopivina annoksina. City-lehti tuo kuluttajan tinkimätön pää-äänenkannattaja on nyt julkaissut jo kahdeksan numeroa Jyväskylässä. Ja linja pitää. Vai mitäs pidätte seuraavasta pätkästä, jonka Jukka Kumiin on kirjoittanut ravintolapalstalleen? "Kaikille viinin ystäville vuoden paras uutinen viiniklubin perustamisen jälkeen. Ensimmäisenä Jyväskylässä on Jyväshovin asiakkailla nyt mahdollisuus nauttia viininsä juuri oikean lämpöisenä. Jyväshoviin on hankittu Eurocave-viinikaappi, lajissaan maailman paras. Nyt asiakas saa rahoilleen optimaalisen vastineen, kun viini antaa parhaan mahdollien tuoksun ja maun sen ollessa nautintohetkellä juuri oikean lämpöinen." Arvatkaapas kenellä on Eurocave-kaapin edustus Jyväskylässä? No, Jukka Kumlinilla. Nuo boheemit mustalaiset Ovat tervetulleita taas Rentukkaan. Itseasiassa ei heillä ole koskaan mitään porttikieltoa ollutkaan. Itseasiassa porttikielto oli keväällä vain tietylle ryhmälle. Itseasiassa oli vain harmillinen sattumus, että mustalaisnaista ja mustalaispukuista toimittajaa ei päästetty keväällä sisälle. Itseasiassa mitään rotusyrjintää ei siis olekaan tapahtunut, ovat vaan ilmeisesti niin samannäköisiä nuo romaaniheimon edustajat, että tällainen kömmähdys sattui sattumaan. Vai mistäköhän syystä sitten. Mutta näinkin voi sanoa. Mutta ei ääneen. Rentukka on ollut mustalaisten suosiossa ja yleensä heillä ei ole ollut Rentukan suhteen valittamista, pikemminkin päinvastoin. Tämä käy ilmi myös rotusyrjintäoikeudenkäynnin pöytäkirjoista. >
10 Edustajistotyöskentelyn autuus Lähestyvät edustajistovaalit pistävät vähän miettimään mennyttä kautta. Nyt ehdokasasettelun jo päätyttyä sen uskaltaakin tehdä paremmin ilman, että tarvitsee pelätä pelottavansa lauman innokkaita uusia edustajistoehdokkaita vetäytymään kisasta. Vaikka toisaalta eräiden ehdokkaiden osalta se saattaisi olla perusteltuakin. Kaikki ehdokkaat eivät nimittäin ole pyrkimässä edustajistoon lainkaan. Mukaan mahtuu aina myös niitä, jotka ovat mukana keräämässä ääniä ryhmälleen. Edustajistotyöskentely ei sinänsä ole järin raskasta. Kokoukaia on alle kymmenen vuodessa ja nykyisin ne yleensä menevät kohtuullisen lyhyessä ajassa läpi. Silti tai juuri siksi toivoisi, että edustajiston jäsenet perehtyisivät käsiteltäviin asioihin mahdollisimman hyvin. Edustajisto ei täytä olemassaolonsa tarkoitusta, mikäli sen jäsenet ovat perehtyneet ainoastaan ryhmänj ohtaj ien lunttien lukemiseen. Edustajisto tekee normaalina toimintavuonna ainoastaan muutamia todella tärkeitä päätöksiä, mutta nämä ovat sitten sitäkin tärkeämpiä. Osoittaa jo pahemman asteista lorvikatarria, jos esimerkiksi talousarvioesityksestä ei synny keskustelua. Hallituksen tekemien esitysen lisäksi edustajiston jäsenillä on aina mahdollisuus tuoda julkisuuteen uusia ideoita, joko aloitteiden tai julkilausumaesitysten muodossa. Tätäkin mahdollisuutta voidaan käyttää monella tavalla. Toivottavaa olisi suurempien asiakokonaisuuksien esiinnostaminen. Kortepohjan verhojen väristä tai vessojen kondomitilanteesta keskustelu on varmasti helppoa, mutta on mielestäni enemmän vaalityötä kuin edustajistotyöskentelyä. Pienet käytännön asiat hoituvat vähemmällä byrokratialla ja huomattavasti nopeammin, kun ne tuodaan esille hallituksen tai valiokuntien kautta. Talolla työskentelee myös joukko toimihenkilöitä, joiden velvollisuuksiin kuuluu tällaisten ongelmien selvittely. Niin, etä valitaanhan sitten hyvä edustajisto! Jukka Keronen Ostatko-myy tkö-vaihdatk(, Jyväskylän ylioppilaslehden ILMAINEN tavarankierrätyspalsta kaikille opiskelijoille. Turhat tavarat nurkista käyttöön. Tiivistä asiasi muutamalla riville ja KIRJOITA NE KONEELLA ja kiikuta ne Jyväskylän ylioppilaslehden toimitukseen ilmestymisviikkoa edeltävään torstaihin mennessä ylioppilastalon yläkertaan. Tavarasi löytää uuden omista jan tai löydät halvalla tarvitsemasi. Ilmoitustaulut ovat out, jylkkärin kiertopalsta on in. Myyn kaksi hyväkuntoista nojatuolia. Puh. 216184. Myytävänä upeat 100 ja 120 cm, kerran pidetyt morsiusneidon asut, uhkea kaksinistuttava keinutuoli, hyväkuntoinen yksinnukuttava mäntysänky, salalokerollinen kukkapylväs ja kaunis ulkolainen meritaulu. Puh. iltaisin 642 172. Myydään Saab -96 vm. -78. Kahdet renkaat, radio. Katsastettu toukokuussa -89. Hinta 3200 markkaa. P. 243 937. Myydään tarpeettomana hyväkuntoinen 20-tuumainen Salora-väritelevisio. Ei kaukosäätöä, mutta erinomainen kuva. Hinta: 750,—. Puh: 241052. OSTETAAN dekkareita. Mm. Simenon, Highsmith, Chandler, Sapo-sarja, Salama-sarja ym. Maksan kohtuullisesti, joten soita puh. 617297 (t.) tai 252969 (k.) Jos en o k paikalla, niin jätä soittopyyntö. Mätäkuun näyttely tulossa v a l i o k u n n a t & j ä r j e s t ö t Liikuntavaliokunnan kokous torstaina 19.10 klo 12.15 hallintorakennuksen neljäs kerros. Opinto-ja tiedevaliokunta kokoontuu Ulpukassa 24.10. klo 17.00. Kokouksen jälkeen siirrymme saunomaan B-talon tilaussaunaan klo 18.00 alkaen yhdessä ainejärjestöjen edustajien kanssa. Kaikki mukaan! Sosiaalivaliokunta Seuraava kokoontuminen keskiviikkona 25.10. klo 18 alkaen Kauppakatu 29 C 4:ssä (JSOP:n takana oleva rakennus). Tulossa on mm. köyhän opiskelijan keittokirja, jonka ohjeita testaamme illan aikana... Kokkaustaitoiset ja -haluiset voivat tulla paikalle jo vähän aikaisemminkin. Tuulensuojaryhmä (eli kaikki tuetusta asumisesta ja kriisipalvelusuunnitelmista kiinnostuneet) kokoontuu tiistaina 24.10 klo 13.00 yo-talon yläkerrassa (hallituksen kabinetissa). Aine järjestöaktiivit! Opintoja tiedevaliokunta järjestää ainejärjestösaunaillan Kortepohjan B-talon tilaussaunassa tiistaina 24.10. klo 18.00 alkaen. Napostellaan suolapalaa, keskustellaan eri ainelaitosten ongelmista ja saunotaan. Tervetuloa! Kumman Luja ry. Kaikki kynnelle kykenevät torstaina 19.10. mukaan talkoisiin Lillukkaan alkaen klo 17.00. Suunnitellaan tulevien välien teemoja, tehdän vaalijulisteet yms. turinointia. Vaalikahvit järjestämme 6. ja 7.11. klo 12.00—20.00 Lillukassa. Apuvoimia tarvitaan. Retkue Olvi Oy:n panimolle Iisalmeen 18.10. Lähtö Rentukan edestä klo 11.30. Hinta on 100 mk per lätty (sis. matkat omalla bussilla ja virvokkeet perillä). Mukaan mahtuu 20 hlöä. Kumman Luja ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään joskus marraskuun loppupuolella. Kokouskutsut tulevat sitten erikseen. Lentopallopuulaakiin olemme menossa sarjaan Sekajoukkueet. Informazionia toiminnasta Soile p. 608493 ja Heikki p. 607576. Dumppi ry. Urheilupäivä ti 24.10. klo 11—18 Survival & Peurunka. Ilmoittautuminen ilmoitustaululle. Illalla klo 18—21 saunailta Kortepohjan Atalossa myös penkkiurheilijoille. Laitosilta todennäköisesti saunan & ym. merkeissä ehkä viikolla 44. Dumpin 20-vuotisjuhlat 8.11., valitettavasti opiskelijakiintiö selviää vasta viikolla 43. Lisätietoja puhikselta. Verenluovutustempaus to 2.11. klo 14.00. Yhteislähtö MaDin edestä tai ken osaa, voi mennä suoraan sädesairaalaan. Herännäisopiskelijat. Opiskelijoiden siioninvirsiseurat su 22. 10. klo 18 Laura Soinilla, Kauppakatu 6 A 26. Tervetuloa! Tarvitaanko tuulensuojaa? Syksy on jo pitkällä, joten Tuulensuoja-ajatusta on aika puhallella henkiin. Viime keväänä heräsi sosiaalivaliokunnassa ajatus tuetun asumisyhteisön perustamisesta Jyväskylään. Kaavailtiin jotakin samantapaista kuin mitä Nyyti ry:llä on Helsingissä. Sittemmin ajatus on kulkenut vapaamuotoisemman kriisikodin tai kriisipäivystyksen, "tuulensuojan" suuntaan. Helsingin seudulla toimiva Nyyti ry on "kriittistä mielenterveystyötä harjoittava yhdistys", jolla on mm. kuuden hengen tuettu asumisyhteisö Espoon Mäkkylässä. Noin vuosi sitten aloitettiin myös kriisipäivystys Kruunuhaassa. Nyyti sai alkunsa HYY:n ja psykologian opiskelijoiden ainejärjestön kehittelyistä, tarpeesta saada uusia käytäntöjä mielenterveystyöhön. Sittemmin myös Jyväskylän, Tampereen ja Turun ylioppilaskunnat ovat kiinnostuneet asiasta. Tampereella alkanee vapaaehtoisvoimin pyörivä kriispäivystys jo vuoden vaihteessa. Meillä Jyväskylässä suunnitelmat ovat vielä avoimia. Enemmän kuin kontrolloitua asumisyhteisöä tarvitaan kenties paikkaa, minne voisi mennä ja missä voisi olla vähän aikaa silloin kun on paha olla. Väliaikaisen olinpaikan tai hetkellisen tuen tarpeessa saattaa olla kuka tahansa milloin tahansa. Tuulensuoja on vielä toistaiseksi vailla kattoa ja perusteia (liian tiukat kiinnikkeet ovat turhia, mutta katto tuulensuojalla olisi kyllä hyvä olla...). Jos ajatus kiinnostaa, tule mukaan juttelemaan ja suunnittelemaan tiistaina 24.10. klo 13 alkaen yo-talon yläkertaan (hallituksen kabinettiin). Lisätietoja sosiaalisihteerilt; p. 617 063. Virolainen Hamlet Joulupuusta elämänpuu Metsien tuhoutuminen on suurimpia ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavia ongelmia. Kehitysmaiden metsät hupenevat kiihtyvällä vauhdilla uuden maatalousmaan raivaamisen, kaskiviljelyn ja kaupallisten hakkuiden seurauksena. Metsien väheneminen on johtanut uudenlaisiin ongelmiin; polttopuupula, kiihtynyt eroosio, aavikoituminen ja vesivarojen ehtyminen ovat karua todellisuutta yhä laajemmilla alueilla maapallolla. Paras keino taistella metsien tuhoutumista ja sen seurauksia vastaan on istuttaa puita. Puiden istuttaminen kehitysmaihin hidastaa myös kasvihuoneilmiön aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia, mikä on tärkein ilmastoa lämmittävä kaasu. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (KEPA), Ympäristö ja Kehitys ry, Suomen JYT REMI-musiikkinäytelmä kutsuu teatterista innostuneita henkilöitä. Ohjaaja Jari Kokkinen aloittaa harjoitukset maanantaina 23.10. klo 18.00 yo-talon yläkerrassa. Silloin pääset vielä mukaan. Puutetta on paitsi näyttelijöistä myös lavastajista ja erityisesti valohenkilöstä. Osallistu kirjoituskilpailuumme. Illokuutio eli soveltavan kielitieteen, yleisen kielitieteen ja fonetiikan opiskelijoiden (huom! siis myös kaikkien sivuaineopiskelijoiden) ainutlaatuinen ainejärjestö pitää kokouksen tiistaina 17. lokakuuta klo 18.00 päärakennuksen aulassa — käsittelyssä kaikkinaiset matkaja muut aikeet! Olisi muuten tosi hölmöä jättää saapumatta paikalle. Kynnys ry:n Jyväskylän toimikunnan tutustumisilta keskiviikkona 18.10. kello 18.00 Vammaisjärjestöjen talossa Seminaarinkatu 24. Kaikki vammaiset ja vammaisuudesta kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita. JYTK ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona, 25.10. hotelli Areenan kabinetti 3:ssa alkaen klo 19.00. Hallitus kokoontuu tuntia ennen. Kokouksessa käsiteltävinä asioina mm. hallituksen valinta, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokouksen jälkeen keskustellaan ajankohtaisista kysymyksistä (mm. vaalit), joten kaikki uudet kiinnostuneet, tulkaahan mukaan. Tilaisuuden jälkeen vietetään aikaa yhdessä yhdellä tai kahdella. Hallitus. Fokus ry Syyskokous Rentukassa ke 18.10 klo 19. Be there! Suunnitellaan mm. "budjettia" ja syksyn tulevaa ohjelmaa. Huom! Matkaryhmä kokoontuu jo klo 18 samassa paikassa. Matkakohde on vielä avoin, joten kaikki asiasta vähänkin kiinnostuneet mukaan. Be there, too! Lähetysseura, Kirkon ulkomaanapu, Suomen 4H-liitto, Luonto-Liitto, Vihreä liitto, Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunta ja eräät muut kansalaisjärjestöt järjestävät valtakunnallisen joulukuusien myyntikampanjan joulukuussa 1989. Myytävät joulukuuset on tarkoitus saada lahjoituksena esim. kaupungilta, kunnilta, metsäyhtiöiltä, maanomistajilta. Myynnistä kertyneet tulot käytetään puidenistutusprojektien rahoittamiseen Etiopiassa, Nepalissa, Intian Rajasthanissa, Tansaniassa ja Sambiassa. Jotta joulukuusikampanja onnistuisi hyvin myös Jyväskylässä, tarvitaan runsaasti innokkaita järjestäjiä, ideoita ja kaikenlaista apua aina kuusien hankkimisesta myyntiin asti. Joten kaikki asiasta kiinnostuneet, tervetuloa 19.10 kello 18.00 suunnittelukokoukseen ylioppilastalolle. Voit myös soitella asian tiimoilta p. 608 618/Anu. Pörssi ry Pörssin haalareiden tilauslista ilm.taululla. Viimeinen tilauspäivä 25.10. 'Urheilu'-matka Turun Ky:n järjestämiin kylumpialaisiin 18.10. Lisää infoa ilm.taululla. Vuosijuhlat tulevat 10.11. Laajavuoressa, seuraa ilmoittelua. Pörssikurssin syysnumero tulee jakoon 19.10. Hae omasi!!! EYL Kansakoulukatu 5 ke 18.10 klo 18.30 Opetus-ilta "Avioliitto kunniassa" Esa Luomaranta la 21.10. klo 19.00 Opiskelija-ilta "Käskyt — 10 kärjessä" Teemu Kakkuri ke 1.11. klo 18.30 Raamattupiiri, E f 3 . Tervetuloa! Mielenosoitus Maanantaina 23. 10. 89 järjestetään suuri mielenosoitus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen puolesta — autoistumista ja suureellista tierakentamista vastaan. Paikkana Siltakatu (Kuokkalan uudelle sillalle vievä tie) ohitustien risteyksen läheisyydessä ja tarkka aika klo 16.00. Liikennepoliittista kannanottoa ja julisteita/lakanoita työstetään Beckerin kirjakahvilan silkkipainossa lauantaina 21. 10. klo 12—14. Kaikki Mukaan! Järj. Jyväskylän vihreät opiskelijat VAT on 1988 perustettu virolainen teatteri, joka aikoinaan oli Viron ensimmäinen vapaa ryhmäteatteri. Vapaa se on vieläkin, sillä avustuksia valtiolta ei heru, vaan toiminta rahoitetaan lipputuloilla ja satunnaisilla keikkapalkkioilla. VAT esittää ainoastaan virolaisia näytelmiä tai virolaisia tulkintoja klassisista draamoista. Happeningja performance-esitykset ovat tehneet VATista tunnetun. Huomiota herätti viime kesänä esimerkiksi Tallinnan eläintarhassa järjestetty ihmisnäyttely. Aitoon avantgardetyyliin VATin iskusanoja ovat fyysinen ilmaisu ja kokeilevuus. Ohjelmistossa on näytelmiä, joissa ei kuulla puhetta lainkaan. Yksi näistä sanattomista draamoista nähdään myös Jyväskylässä, kun VAT saapuu Suomen kiertueelle tällä viikolla. Suomessa VAT esittää "Unohtamattomia tarinoit a " : Simsonin ja Delilan, Hamletin sekä Emil & Pässi -näytelmän. Kunnianhimoisin näistä on uudelleen konstruoitu Hamlet. Sitä ja muita esityksiä voi seurata Jyväskylän huoneteatterissa lauantaina 21.10. 89 klo 15 alkaen. Lippuja saa ennakkoon Campus-Kirjasta ja City-Sokoksesta. HOW TO SURVIVE IN JYVÄSKYLÄ? The student union is finally making a guidebook for foreign students. The purpose of the book is to wish people welcome and help to avoid ali kinds of needless messing around with practical proplems that might be easily solved if you just knew aavvhat to do. It will contain information about residence, health care, vvork, social vvelfare, legal aid, public transport, cultural activities etc. etc. To make it as complete as possible we ask afor your help. So if you have something in mind concerning living in thils town aaanad country as a foreign student, please, teli your ideas to Helena Nuutinen, the social Secretary of the student union, tel. 617063 or Tarja Valtonen, kauppakatu 29 C 4 40100 JKL. Thanks for your help! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kiittää Jyväskylän kaupunkia yhteistyöstä kansainvälisen työleirin järjestämisessä Jyväskylässä 28.7.—18.8. 1989. Lisäksi ylioppilaskunta kiittää seuraavia yrityksiä työleiriä varten saamistaan lahjoituksista: KARJAPORTTI OSUUSTEURASTAMO VALIO MEIJERIEN KESKUSOSUUSLIIKE JYVÄSLEIPÄ OY RUTH. R. OY JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY OLVI OY Tom Selänniemi työleirisihteeri Moskovalaiset kansalaisaktivistit Juri Krasnorutski (Luottamus-ryhmä) ja Oleg Abolin (Demokraattinen perestroika-ryhmä) kertovat Neuvostoliiton uusista kansalaisliikkeistä, näiden sananvapausongelmista ja aseistakieltäytymisestä Paulaharjun salissa keskiviikkona 18. 10. klo 18.00. Tulkkaus suomeksi. Tilaisuuden järjestävät Sadankomitea ja JYY. yo-talolla t a p a h t u u Ke 18.10 PimplineÄ The Def enites Onnenpyörästä on onneksemme pyörähtänyt Pimpline & The Defenites — jo pitkän historian omaava tyylikäs rytmiorkesteri, joka soittaa joskus kylmiä, joskus sairaan kuumia versioita vanhoista R & B-numeroista. To 19.10 Kim Lönnholm & Band Vuoden suomalainen timanttilevyartisti — nyt Ilokivessä. Ti 24.10. Liikunnan Kastajaiset Ei, tämännimistä bändiä ei ole, on vain kapakallinen liikuntalaisia, jotka ovat aloittaneet edellisenä yönä. Muut kuin asianomaiset älkööt vaivautuko ko. tilaisuuteen. To 26.10. The Balls Ja nyt kaikki paikalle toteamaan virtaako poikien ja tytön suonissa blues vai jokin muu. La 28.10. Pukujuhlat Viikon vähiten tiedotettu tapahtuma, puheet kertovat kansainvälisestä järjestäjästä ja elävästä musaaikista. Ke 1.11. Havana Blacks Suoraan Ameriikasta saapuu tämä suomalaisyhtye esittelemään vaikutteitaan. Iltaan on vapaa pääsy kaikilla jotka osaavat seitsemän seuraavan älpeen sanat ulkoa.
$ 11 ilmoituksia OPETUSMINISTERIÖ julistaa haettavaksi korkeakouluja asiantuntija-apurahat lukuvuodeksi 1990—91 seuraaviin maihin: Albania: tiedeasiantuntija-apurahal kk Australia: jatko-opiskelutai tutkimusapuraha 9 kk, alle 35 v Espanja: 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 9 kk vierailuapurahoja tutkijoille 1— 2vko kulttuuriasiantuntija-apurahoja 1 —2 vko 2 arkisto-, kirjastotai museoalan vierailuapurahaa ä1 vko 8 kesäkurssiapurahaa espanjan opiskelijoille Irlanti: 2 jatko-opiskelu-tai tutkimusapurahaaä8 kk tiedeja kulttuuriasiantuntija-apurahoja ä 1 vko Israel: 3 vierailuapurahaa ä 7—10 vrk professoreille ja yliopiston opettajille Kiina: 1 —2 jatko-opiskeluapurahaa 1 —2 v, alle 35 v Kreikka: 1—2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa ä 9 kk, alle 35 v kulttuuriasiantuntijavierailujaä 1 vko kreikan kielen kesäkurssiapuraha 1 kk apurahoja professoreille ja tutkijoille ä 1— 2 vko Kuuba: 2 jatko-opiskeluapurahaa ä 9 kk, alle 35 v Portugali: 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaaä 9 kk apuraha portugalin kielen opiskelijalle 9 kk apuraha portugalin kielen tutkijalle 9 kk tiede-ja kulttuuriasiantuntija-apurahojaäl vko 2 kesäkurssiapurahaa portugalin kielen opiskelijoille Puola: jatko-opiskelutai tutkimusapurahoja yht. 20 kk, väh.4kk,alle35v 1—2 apurahaa puolan kielen opiskelijoille yht. 10 kk Saksan d§fnojatko-opiskelu-ja tutkimusapurahoja yht. 12 kk, kraattinen aJle35v tasavalta: I f t ö t e e n asiantuntija-apurahaa ä 2 vko kääntä/äapuraha2 kk Tsekkoslojatko-opiskelutai tutkimusapurahoja yht. 20 kk, väki a: väh.4 kk, alle35v tiede-ja kulttuuri asiantuntija-apurahoja Turkki: 2 jatko-opiskelurahaa ä 8 kk, alle 35 v 4 turkin kielen kesäkurssiapurahaa Unkari: opiskelu-, jatko-opiskeluja tutkimusapurahoja yht. 25 kk, väh. 3 kk tiede-ja kulttuuri asiantuntija-apurahoja 10 kk apuraha suomalais-ugrilaisen kielitieteen, kansatieteen tai folkloristiikan opintoihin 3 kk kääntäjäapuraha Kesäkurssiapurahojen hakuaika kieltenopiskelijoille Bulgariaan, Jugoslaviaan, Puolaan, Tsekkoslovakiaan ja Unkariin päättyy 26. 1.1990. Hakulomakkeita saa korkeakouluista ja opetusministeriön stipendiasiain keskuksesta puh. 90-134171. Täydelliset hakemukset on palautettava stipendiasiain keskukseen, pl 293, 00171 Helsinki, 17.11.1989 mennessä. HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE Isännäntie 1 40740 Jyväskylä puh. 252 415 TERVETULOA AVOINNA: MA—PE 9.00—18.00 PS. Meiltä saat myös hiuksillesi sopivat kotihoitotuotteet ARIrWVlr^0UlKAUPRftKATU3oiAJ0TMIVAflBlA AJOTOIVAflHAJLSX AUKI ALVARIINSA: ^ILÄ tlZ Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO H U R M E R I N T A G u m m e r u k s e n k a t u 5, p u h . 6 1 8 5 6 5 ja 6 1 4 7 6 6 VAUVANTARVIKKEET, VAATTEET, AS TIAT, VALAISIMET, KALUST€ET-,^M. OSTOJA MYYNTILIIKE M. Öljymäki Voionmaankatu 8. Puh. 610640, k. 861375 il Jyy:n Kortepohjan ylioppilaskylän ASUKASNEUVOSTON VAALI toimitetaan keskiviikkona 8. 11. 1989 klo 16—20 ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina lokakuun 31. päivänä klo 12—20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 31. 10. tai 8. 11. ja vaalikelpoisia ovat kaikki kuusitoista vuotta täyttäneet ylioppilaskylän asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 19. 10. 1989. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9, viimeistään torstaina 19. 10. klo 14.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään perjantaina 20. 10. klo 12.00, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta voi alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Hannele Wahlsten C 604 Vesa Järvinen Leena Kuikka Heikki Risku Antti Teittinen Leo Kamunen Sihteeri N 507 C415 D406 A117 puh.7207 COLOR REFRESHER Värikästä syksyä Ole muodissa mukana Tule muuttumaan! Kauppakatu 27 B 4 krs, Meillä meikkipalvelu Varaa aika puh. 614373 Opiskelija-alennus. Av. m a p e klo 8-18.00 la klo 8-14.00 NYT INSTRUN PEHMOLINSSIT 490 VAIHTAESSASI PIILOLINSSIT 4 pari INSTRUMENTARIUM Jyväskylä : Kauppakatu 18 p. 614406 Hannikaisenk. 1 1 1 3 p. 618775 L Opiskelijoiden «rtttä matkatoimisto Jyväsk|psa Puh. (941)617 SM Kauppakatu /2'' : ' W : Ifavela V I E P I T K Ä L L E YLIOPPILASKUNTAVAALIT 7.-8.11.1989 Ennakkoäänestys 30.—31. 10. 1989 ÄÄNESTÄ! ere's only one iginal. Levi s QUAUTY NEVER GOES OUT OF STYLE N e ainoat j a oikeat Levikset K e k ä l e e n nuoriso-osastolta — T u l e h a e o m a s i Asemakatu 10 Jyväskylä Ma—pe 9—19, la 9—15 t*m^***** I ^ I ^ I . ^ OPISKELIJA tarjous SINULLE Mercantil-mapit ^ 5 värin, i laatu A v —~ Pilvi-mapit 1 O ^ O 5 17 8§s Plasticmapit 7 c m Plasticmapit 4 c m Luentokansio A4 Luentopaperi A4/100 Lävistäjä, nitoja, nastarasia + ^ f c ^ % . nasta npoistaja ^9%0 9 UNIBALL, MICRO arkistokelpoinen kuulamustekynä « j 5 Q sini-punaja ™ "*'" mustamusteisena Tutustu POSTIKORTTI valikoimiimme • TAIDEKORTTEJA • KARVISKORTTEJA • TENAVAKORTTEJA • LAUSEKORTTEJA TARJOUSKORTTEJA 1 kpl 1 . 5 10 kpl 1 . • VAIHTOKEHYKSIA • TAIDEJULISTEITA • JULISTELISTOJA Poikkea ostoksille! •j0<Bäs> PAPERI Yliopistonkatu 6 Yliopiston nuorin* mutta jo monelle tuttu! OttoMatti CASH! Q T T ® W f l T l Campuksen pokerinaama OttoMatti asuu Yliopiston Päärakennuksen eteisaulassa. Miksi pelata pasianssia pankin pitkässä jonossa kun OttoMatti katsoo korttisi ja räväyttää käteistä pöytään! OttoMatti hyväksyy Leijonakortin lisäksi KOP:n, SYP:n, STSrn kortit sekä 1.10. alkaen myös Säästöpankin kortit. Paljasta korttisiOttoMatti on pelissä mukana! * OttoMatti Cash syrtt. kesäkuussa -89 POSTIPANKKI Kauppakatu 37, puh. 619 121
12 — Musiikkivideoilla ei ole oikeastaan juuri mitään tekemistä musiikin kanssa. Taustavoimana niissä on useimmiten raha, ja tavoitteena voiton maksimointi. Näin pohtii musiikkivideoiden olemusta musiikkikasvatuksen vs. lehtori Jouni Koskimäki. Koskimäki ei omista videolaitteita, mutta kertoo näkevänsä musiikkivideoita aivan riittävästi televisiosta. — Amerikkalaiset tv-kanavat syytävät 24 tuntia vuorokaudessa musiikkivideoita, uutisia, urheilua ja uskontoa. Aivan sama mitä, mutta liika on aina liikaa joka alalla, totea Koskimäki. Musiikki ei Koskimäen mukaan videoita tarvitse. Hän näkeekin musiikkivideoteollisuudessa useita negatiivisia lieveilmiöitä. — Musiikkivideoilla saadaan tiettyjä kliseitä ja fraaseja käyttämällä lahjatonkin artisti esille. Tyyppejä, joilla ei musiikillisilla kyvyillä olisi juuri mitään mahdollisuuksia pinnalle, valjastetaan rahantekobisnekseen. Niin kuin nyt nämä samantha foxit ja sabrinat tai kata kärkkäiset, joiden kaupallinen potentiaali voi perustua pelkästään esiintymiseen Playboyssa, eikä mihinkään musiikilliseen lahjakkuuteen, sanoo Koskimäki. Videobisneksen varjopuolena Koskimäki pitää myös sitä, että nykyään bändin on saaMusiikkivideo ja musiikki dakseen levynsä julkaistua lähes pakko julkaista myös siihen liityvä video. Musiikkia ei enää saa kunnolla esille ilman videoita. Koskimäki löytää musiikkivideoista kuitenkin myös positiivisia puolia. Videotaide on uusi kulttuurimuoto, jota vielä 80-luvun alussa vaivasi resurssipula, mutta jolle rockvideobisneksen myötä avautui kehitysmahdollisuuksia. Suuren rahan mukaantulon myötä videotaiteilijat saivat käyttöönsä parhaan mahdollisen tekniikan. Rockvideoiden tekemisessä onkin mukana alan kovimpia taiteilijoita, joskus jopa maineikkaita elokuvaohjaajia. — Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa Rollings Stones ja Duran Duran -yhtyeiden videot. Kun Duran Duranin video joskus tuli telkkarista, väänsin äänen pois ja seurasin pelkkää kuvaa. Musiikki oli mielenkiinnotonta, joten musiikkivideona juttu ei oikein toiminut, muistelee Koskimäki. — Toimivassa musiikkivideossa musiikki ja kuvallinen ilmaisu ovat tasapainossa, lisää Koskimäki. Koskimäen mukaan videot ovat jo verottaneet kuulijakuntaa muuntyylisiltä musiikeilta; ihmiset eivät enää osaa käydä kunnolla konserteissakaan. — Musiikkia ei enää osata oikein kuunnella. Musiikista on tullut "soiva kulissi" jokapäiväisessä elämässä, sitä tulvii joka paikasta alkaen tavarataloista. Se ei mielestäni ole musiikin tarkoitus, eihän se edes ole kommunikointiakaan, sanoo Koskimäki. Rockvideoiden huippukauden Koskimäki arvelee jo olevan ohi. Videoiden ylitarjonta ja samankaltaisuus ovat tehneet niistä mielenkiinnottomia. — Ei minulla sinänsä ole mitään musiikkivideoita vastaan, mutta koko homma kaipaisi lisää syvällisyyttä. Video on vielä niin uusi sähköisen viestinnän muoto, että se hakee muotoaan. Koskimäki kertoo toki nähneensä myös mielenkiintoisia musiikkivideoita. — Esimerkiksi U2:n Paul Simonin tai afrikkalaisen Mori Kanten videot ovat tyylikkäitä, mutta en minä yleensä jaksa seurata videoita. — Hyvässä musiikkivideossa on sanoma, siitä aistii rehellisyyttä ja ennen kaikkea se on jotain ainutlaatuista, ei mitään tusinatavaraa. Filmikameralla 60-luvun lopussa kuvattu Stravvberry Fieldsd, joka todennäköisesti on maailman ensimmäinen rockvideo, täyttää nämä ehdot lisää Koskimäki. J o u k o K y h o l ä Musiikkivideoista ei enää pääse eroon. Kymmenessä vuodessa musiikkivideoista on tuiiut jokapäiväinen hyökkäys silmille. Stereotelevision tultua 90-luvulla musiikkivideoiden osuus tulee yhä vain kasvamaan. mahdollisuus katsoa musiikki. Jyväskylässä on |o puoli vuotta ollut videoita 24 tuntia päivässä. Perinteinen käsitys television katsomisesta murtuu vähitellen. Jylkkäri tarjoaa kaksi näkökulmaa/ jotka ensimmäisenä tulevat mieleen musiikkivideoista. Muitakin on. Erittäin lyhyt Turun historia: Suomen vanhin kaupunki, perustettu 1220-luvulla. Turun Akatemia, perustettu 1640. Entinen pääkaupunki. Turun palo 1827, Akatemiakin Helsinkiin. Turun Yliopisto vasta 1922. Nyt Suomen populaarikulttuurin tutkimuksen keskus. Martti Lahti, tutkija ja turkulaisen Lähikuva-lehden päätoimittaja, miten tämä on mahdollista? — Turku on jo sijaintinsa puolesta aina ollut lähellä kansainvälisiä virtauksia ja vaikutteita. Maailmalla on pitkään kuljetettu rinnakkain populaarikulttuuria ja taidetta, miksei sitten täälläkin. — Toinen juttu on sukupolvikysymys, mikä olisi kiinnostavampaa nuorille tutkijoille kuin lähteä omista 'juuristaan'. Ja kai vielä on lisättävä, että täällä on tajuttu populaarikulttuurin heijastavan yhteiskunnan muutoksia paljon paremmin ja nopeammin kuin ehkä muut ilmiöt. Turusta tulleita lähtemättömiä kansallisia muistomerkkejä ovat esimerkiksi taannoinen Batman Akatemia näyttelyineen ja kirjoineen ja uudempana innoittunut vanhojen Suomi-Filmien tutkimustyö. Ja nyt mukana on myös musiikkivideo, katsokaa vaikkapa viimeistä Filmihullu-lehteä: Martti Lahden ja Erkki Huhtamon täydellinen analyysi Madonnan Like a prayer -videosta. Tutkimuskoneisto Martti Lahti, miten ja millä välineillä voi tai kannattaa musiikkivideota tutkia? — Tähän asti musiikkivideota on tutkittu lähinnä elokuvan kautta, elokuvatutkimuksen välineillä. Ja jos ajatellaan, että sellaiset jutut kuin kuva tai tarina ovat tärkeitä elokuvatutkimukselle niin se ei enää päde musiikkivideoon. — Ratkaiseva ero on siinä, että musiikkivideo liittyy saumattomasti ohjelmavirtaan, MTV lähettää videoita 24 tuntia vuorokaudessa, se on virtaa. Tietysti voi ottaa yhden videon sieltä virrasta kuiten tehtiin Madonnan kanssa, mutta aina on huomioitava virta, jonka osa se yksi video on. — Vähitellen on näkyvissä kansainvälisessä tutkimuksessa merkkejä eräänlaisesta virtatutkimuksesta tai omasta videotutkimuksesta. Se voisi olla yhdistelmä elokuvaja TV-tutkimuksesta, jossa otetaan huomioon myös koko musiikkiteollisuus. Ja musiikkiteollisuuden markkinointipuoli, jonka osa musiikkivideo erottamattomasti on. —Vaikka elokuvan kautta ei musiikkivideota voikaan tutkia niin niiden suhdetta ei kannata unohtaa. Esimerkiksi teknologia, miten videon kehitys liittyy elokuvaan taikka vaikutussuhteet puolin ja toisin. Tietysti voisi ajatella, että 80-luvun elokuvahistoria kirjoitettaisiin 'puhtaasti' ilman musiikkivideota, mutta vaikeaa se olisi. Sama pätee päinvastoin. Viimeisimmässä elokuvanhistoriassa, jonka olen nähnyt, oli mukana video. Toisaalta esimerkiksi saksalaiset tutkijat ovat kirjoittaneet videon historian ilman perinteistä elokuvaa. Markkinointikoneisto Martti Lahti, puhuit edellä, että musiikkivideotutkimuksessa on otettava huomioon koko musiikkiteollisuus. Kauhistuttaako sinua tutkijana ajatus siitä, että olet itsekin markkinointikoneistoa? — Ei välttämättä kauhistuta, tai itse asiassa ei kauhistuta lainkaan. Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa elokuvakritiikki, mitä eroa siinä loppujen lopuksi on. — Ja kulutusyhteiskunta osaa lukea ja käyttää hyvinkin erilaisia tekstejä, tietyllä tapaa Like a prayer -analyysillä voi olla jopa arvoa Madonnan markkinoinnissa. Osa julkisuuttahan se on, osa nimenomaan markkinointijulkisuutta. Niin hyvässä kuin pahassa. M i k k o H u s a Musiikkivideot ja elokuvatutkimus