4 Transylvanialainen Rakkaustarina E nsisilmäyksestä lähtien rakkaus poltti nuoria kuin Kalocsain paprika. A ttila, unkarilainen opettaja, ja Zsuzsanne, romanian-unkarilainen suunnittelija, halusivat naimisiin ja yhteiseen kotii. Mutta onnea tuli edeltämään pitkä piina. Huhtikuussa 197 Attila reissasi ystäviensä kanssa Transylvaniassa. Hän oli kiinnostunut kansankulttuurista tällä alueella, joka ennen 2. maailmansotaa muodosti osan Unkaria. Sodan jälkeen Tansylvanialle kävi kuten Karjalalle: se liitettiin naapurivaltioon — ei tosin Neuvostoliittoon vaan Romaniaan. Romaniassa elää arviolta 2,5 miljoonaa unkarilaista. Transilvanian lisäksi suuri joukko on kerääntynyt pääkaupunki Bukarestiin^ jota unkarilaiset kutsuvatko "toiseksi suurimmaksi unkarilaiseksi kaupungiksi". Mutta Attila matkasi siis Transylvaniassa. Tuona ikimuistoisena keväänä hän tapasi Zsuzsannen. Se oli totaalista rakkautta, Attila muistelee, ja jo ensitapaamista seuraavana yönä Attila päätti mielessään mennä naimisiin Zsuzsannen kanssa. Attila, tumma unkarilainen opettaja, pystyy tänään perustelemaan päätöstään jo järkiseikoillakin. Transylvanialaiset naiset ovat kuulemma ihanteellisia perheenäitejä, koska he viihtyvät kotona, ovat tehokkaita, hoitavat talousaskareet moitteettomasti ja laittavat maailman parasta ruokaa. Zsuzsanne, kaunis transilvaanialainen suunnittelija, ei vastustele miehensä ylenpalttista suitsutusta. Janos ja Judith, perheen lapset, nukkuvat jo. Salakuljettaja Attila ja Zsuzsanne päättivät ottaa rakkaudesta askeleen avioliittoon. Alkoi todellinen paperisota. Jotta romanialainen voisi avioitua ulkomaalaisen kanssa, vieraan täytyy esittää iso nippu mustaa valkoisella. Attila kiikutti Bukarestiin kopion passistansa ja henkilöllisyystodistuksestansa. Hän esitti virallisen todistuksen, jossa vahvistettiin hänen rakastavan naista, jonka kanssa mielii avioon, ja jossa vakuutettiin, että hän oli naimaton. Attilan täytyi hankkia lääkärintodistus, jonka mukaan hän ei sairastanut sukupuolitauteja. Ym., ym. Passin ja henkilöllisyystodistuksen Attila salakuljetti rajan yli, sillä niiden maastavienti on Unkarin lakien mukaan kielletty. Sen tietävät romanialaisetkin viranomaiset. Pari kuukautta kului Attilalta papereiden toimittamiseen. Sitten seurasi vaihe, jolloin Romanian viranomaiset käsittelivät avioanomusta. Tuolloin Attila matkasi kerran kuussa Unkari-Romania väliä epäselvyyksiä tarkentamassa. Unkarissa ongelmia ei anomuksen kanssa ollut. Muukalainen Kun oli kulunut lähes vuosi paperien pyörittelyn alkamisesta, kummankin valtion viranomaiset olivat avioliittoluvan myöntäneet. Attila tähdentää lupien sanamuotoa. Unkari: "Emme näe mitään estettä naimisiinmenolle. Miehellä on hyvä maine, ammatti eikä hänellä ole vaimoa entuudestaan." Romania: "Annamme teille luvan mennä naimisiin täfliän muukalaisen kanssa." Häät pidettiin Transylvaniassa senkin takia, että Ra= manian viranomaiset eivät hyväksy lailliseksi ulkomailla kirjoitettua avioliittotodistusta. Ruumiintarkastus Naimisiinmenon jälkeen Attilan ja Zsuzsannen edessä on maastamuutto. Koska Attilan työmahdollisuudet Romaniassa olisivat olleet olemattomat, Zsuzsannen täytyi päästä Unkariin. Seuraavat vuodet pariskunta odotteli Zsuzsannen muuttolupaa. Tuona aikana Attila matkusti Romaniaan lukemattomia kertoja. Kun hän perjantaina klo 10.30 lähti matkaan, niin lauantaina hän saapui perille Transylvaniaan. Sunnuntaiaamuna 5.30 Attila aloitti paluumatkan, ja maanantaina 8.00 hän seisoi luokkansa edessä. Sattui samalla matkalla, kun Attilan äiti oli tullut mukaan ensimmäistä kertaa miniäänsä tapaamaan, että Romanian tullimiehet ottivat Attilan tarkastukseen. Hänet riisuttiin sukkasilleen, Attila tarjoutui vetämään nekin jalastaan, mutta tullimiehet nauroivat. Attila epäilee, että tieto puolisoiden maastamuttohankkeista aiheutti tiukemman syynäyksen. Unkarilaisia tullimiehiä Attila pitää gentlemanneina, eikä hän usko, että suurempia vaikeuksia olisi seurannut siinäkään tapauksessa, mikäli hän papereiden salakuljetuksesta olisi jäänyt kiinni. Kastekutsu Romanialaiset saavat matkustaa ulkomaille kerran vuodessa turismin tähden tai sukulaisten kutsusta sopivaksi katsottuihin tilaisuuksiin. Kun Zsuzsannen turismikiintiö täyttyi, Attila tekaisi hänelle sukulaisen, jonka häihin Zsuzsanne sai kutsun. Temppu onnistui ja aviopuolisot tapasivat toisensa. Sama keino meni läpi myöhemminkin. Attilan apuna olivat oikeat ystävät oikeissa paikoissa Unkarin hallinnossa. Vuoden kuluttua Zsuzsannen sopi jälleen hakea lomailulupaa. Virallisesti Unkariin matkustava romanialainen saa kuljettaa mukanaan 400 forinttia eli 40 Suomen markkaa. Tietenkään rahasummalla ei kuukautta elä, ei edes Unkarissa, ja sen tietävät Romanian viranomaisetkin. Zsuzsannen rahavaikeuksista huolehti hänen aviopuolisonsa, niin myös yleensä romanianunkarilaisten oleskelun Unkarissa maksavat heidän sukulaisensa ja tuttavansa. Viimeisten kahden vuoden aikana valuuttasäännöksiä on jatkuvasti tiukennettu. Securitatea On arvioitu, että 10 % Romanian väestöstä kuuluu tavalla tai toisella Salaiseen poliisiin. Instanssia pidetään yhtenä Euroopan tehokkaimmista ja pelätymmistä. Zsuzsanne sai Securitatean agentit kannoilleen heti kohta, kun avioliittoanomus oli saapunut Bukarestiin. Häntä varjostettiin, ja hänen asunnossaan tehtiin tarkastuksia. Yksi szekus, salangi nimitys salaiselle poliisille, kuulusteli Zsuzsannea varsin suorasukaisesti: "Aiotko muuttaa Unkariin?" "Kyllä." "Otatko perheen mukaan?" " E n . " "Tuletko katsomaan heit ä ? " "Joskus." "Ole varovainen. Jos sanot jotain maatasi vastaan, et näe enää vanhempiasi." Yliopistoissa opiskelleet saattavat joutua maksamaan Romanian valitolle takaisin heidän koulutukseensa sijoitetut varat. Tarina kertoo lääkäritytöstä, jolle tarvittavat lunnaat kerättiin hänen saksalaisen miehensä sukulaisten keskuudesta. Vanhemmat Oman osansa rakastavaisten huolista saivat kannettavakseen Zsuzsannen vanhemmat. Ennen avioliiton solmimista vanhukset saivat kutsun saapua Kommunistisen puolueen paikalliskomitean eteen — vaikka perheestä ei kukaan kuulu puolueeseen. Vanhukset pelkäsivät, 1950—60 luvuilta he muistivat vielä hyvin pakko-kooperatiivistamisen ja vastustajien pahoinpitelyt. Myös Attila ja Zsuzsanne pelkäsivät. Mikäli vanhemmat sanoisivat/ myöntäisivät, etteivät he ole avioliitosta onnellisia, viranomaiset saattaisivat evätä avioliittoluvan vedoten "vanhempien toiveisiin". Attila tietää tapauksen, jossa äiti painostuksen jälkeen purskahti itkuun ja tyttären avioliitto estettiin. Kuulustelua johti maakunnan propaganda-sihteeri Zsuzsannen äitiä kuulusteltiin unkarin kielellä (vanhemmat ihmiset eivät Transylvaniassa osaakaan muuta kieltä), mutta tilaisuudessa läsnäollutta Zsuzsannea romaniaksi — pikku-piruilua sekin. Kukaan ei kuitenkaan tilaisuudessa itkenyt. Koditon Attila ja Zsuzsanne saivat toisensa. He pääsivät loppujen lopuksi Unkariin, jossa Zsuzsannelle järjestyi työpaikka. Kolmen vuoden odottelun jälkeen hän sai Unkarin kansalaisuuden, sitä ennen hänen Romanian passissaan luki: henkilö ilman kansalaisuutta. Vuosien kidutus oli ohitse? Pariskunta on toimissaan varovainen. He eivät halua joutua ikävyyksiin Securitatean kanssa. Mitään unkarinkielisiä kirjoja he eivät yritäkään salakuljettaa Romaniaan, toisin kuin monet muut, sillä kiinni jääminen saattaisi lopettaa vierailut vanhempien luokse. Romanian rajalla jokainen tulija tarkastetaan mustasta kirjasta, johon ei-toivotut henkilöt on kerätty. Jotain kertoo se, että alle kouluikäisten lastenkin nimet käydään lävitse. Kaikille ei käy niin hyvin kuin Attilalle ja Zsuzsannelle. Kahteen ja puoleen miljoonaan mahtuu paljon surullisiakin kertomuksia. Tansylvanialaisia satuja ja tarinoita. TUOMO KOLKKO
5 Ei minun ole pakko olla tässä ja puhua. Voin minä mennä poiskin. Tässä ei vain voi vaieta. Huomisen tausta Liisa Laukkarinen Kumpi on arvokkaampi/ajatus vai teko? Niin ja mitä niillä ajatuksilla, ainakaan uusilla. Joka päivähän sitä miettii, milloin mitäkin, useimmiten samaa. Toisinaan-oivaltaa ovelia yhteyksiä; yksinkertaisen ja arkisen, tavallisen elämisen vaikutus suuriin sfääreihin, huh. Kuka sitten muuttuu, kuka muuttaa. Merkitystäkin voi epäillä. Epäilyksestä kai se syntyi — tämä luomus, tilaisuuksien tarjonta. Monokulttuurimfhe elävöittäjäksi. Luonnonvoimaa, ajatusten voimaa. Tekojen jylhä mahti. — valinta on teidän, olkaa hyvä. TIISTAI 27.10. MIELEN |A KIELEN KUVIA UTOPIOISTA Villa Rana, Paulaharjun sali klo 18 YRJÖ HAII.A eläintieteen dosentti Tiede & Edistys -lehden päätoimittaja l u o n t o kulttuurisena voimana" MIKKO HIETAHARJU valokuvaaja "Utopioista kuvin • j ä ^ n o i n " l«*Wr\NNA SINISALO tamperelainen science ficdonin, sarjakuvien ja muun epäilyttävän kultttiunkuunan tekijä ja amatööritutkija ' m *Tu%vatst««fik1ior"l pridfetioita, utopioita ja silkkaa roskaa • .HaIlokivessä: Cl ASNÖSieiLT. SANOISTA TEKOIHIN uutuuttaan hohtava lyväsk mäayhdistys esittäytyy. yhtenä teemanaan RAJASTHAN -projekti; kaupan ovat aiheeseen liittyvät kirjat, sekä tietysty^ahitysmdakahvi ja -tee alkeissa' on heittää haasteita laitoksille jotta nämä omissa kahvikekkereissään nauttisivat oikeudenmukaisemmista aromeista sään sattuessa elävää musisointia ja i i i TIEDOKSI Maailmanpa rannuspäiviä järjestelevät, kokoonnumme torstaina 15.10. kio 16. yo-talolla. San & A N : ' • ' v ^ * : ' ^ • KESKIVIIKKO 28.10. ELÄMÄNTAPA KULTTUURIN MURROS yo-talo, yläkerta klo 18 OULA NÄKKÄLÄJÄRVI saamelaisradion toimittaja "Saamelaisuudesta valtakultuurin puristuksessa" KIMMO JOKINEN sosiologi, nykykulttuurin tutkija aiheesta yleisemmin LIISA LAUKKARINEN runoja kirjoittava luontokappale "Elämäntapa on ratkaisu" Uhrikivessä TUULEN KANTAJAT Saamelaisuus murroksessa IYY:n maailman parannuspäivät Saamelaisuus ja saamelainen elämäntapa ovat tulleet tiensä käännekohtaan. Säilyäkö elävänä, omintakeisena ja rikkaana kulttuurina, vai kuihtuako säilöttynä museoihin, kielen hävitessä vähitellen vanhusten mukana. Valtakulttuurin puristuksessa saamelaisten itsensä mahdollisuudet hupenevat voimavarojen (lue rahan) puutteeseen. Suomessa saamelaisia on muutama tuhat. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Kalotin alueella elää runsaat 20 000 saamelaista. Saamelaiset itse eivät asuinsijojaan valinneet vaan joutuivat pakenemaan voimakkaan valtaväestön tunkeutuessa saamelaisten perinteisille asuinsijoille. Pohjan perukoilla asumisesta on ollut oma hyötynsä: valtakulttuurien painostuksesta huolimatta saamelaisuus on säilyttänyt asemansa elävänä ja rikkaana kulttuurina aina näihin päiviin saakka. Mutta enää ei tuntureillakaan olla turvassa. Valtakulttuuri tunkee lonkeronsa jokaiseen saamelaispirttiin. Saamelaiset vanhemmat eivät enää opeta lapsilleen saamen kieltä. Mitä sellaisella kielellä tekee, jota opetetaan vain alaluokilla koulussa jo lla ei julkaista kirjallisuutta hartauskirjoja lukuunottamatta. Saamenkielellä ei pystytä asioimaan edes viranomaisten luona ellei viranomainen itse ole silkan harrastuksen varassa hankkinut kielitaitoa. Saamelaisuuden murroksesta kertoo Saamelaisradion toimittaja Oula Näkkäiäjärvi yo-talon yläkerrassa 28.10. alkaen klo 18. TS Aatteita opiskelijapolitiikassa? JYY:n vaalit pidetään 3 . 4.11. Mitä ovat ryhmät, jotka asettavat vaaleihin ehdokkaita? Onko vaalimainosten ja iskulauseiden takana laajempaa yhteiskunnallista näkemystä, arvoja, aatteita? Opiskelijan utopiat? Maailmanparannuspäivien yhteydessä järjestetään kesEkologisesti kestävään kehitykseen Ympäristökriiseistä on yhä selkeämmin tulossa kehitysmaiden suurin ongelma. Ne uhkaavat menettää puolet metsästään ja kolmanneksen ruokamullastaan ja viljelykelpoisesta maastaan parissa vuosikymmenenä, mikäli kehityssuuntaukset jatkuvat. Metsien tuhoutuminen uhkaa myös vesivaroja: esimerkiksi Intiassa jo kolmannes maaseudun kylistä kärsii akuutista vesipulasta suurelta osalla juuri metsien tuhoutumisen lakia. Maataloustuotanto muodostaa edelleen lähes kaikkien kehitysmaiden taloudellisen selkärangan. Jos — ruokamultaja vesivarojen —annetaan tuhoutua, ei kehitysmailla ole enää paljoakaan toiveita kehityksen jatkumisesta, saavuttivat ne teollistamisen alalla minkälaista menestystä tahansa. Ympäristön pilaantuminen koettelee pahiten köyhimpiä väestönosia. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n mukaan noin ^kolmea miljardia ihmistä uhkaa vuosisadan vaihteeen tienoilla jatkuvasti kiihtyvä metsien tuhoutumisen ja eroosion, pahenevan vesi-, rehuja polttopuupulan sekä nälän ja köyhyyden syöksykierre. Ympäristö ja kehitys ry Ympäristö ja kehitys ry on äskettäin perustettu, suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on toimia ekologisesti kestävällä pohjalla olevan kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin kehitysmaissakin. Yhdistys valmistelee parhaillaan muui: nu : a järjestövetoomuksia Suomen Hallitukselle ja Maailmanpankille siitä, että näiden tulisi antaa kehitysmaiden ympäristöongelmien torjumiselle paljon nykyistä keskeisempi asema omassa kehitysyhteistyössään. Lisäksi yhdistys suunnittelee omien, kestävää kehitystä edistävien kehitysprojektien toteuttamista yhteistyössä kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Täällä Jyväskylässä paikallinen kehitysmaayhdistys ja Ylioppilaskunnan ympäristöaktivistit ovat käynnistelleet yhteistyötä Ympäristö ja kehitys ry:n kanssa. Maailmanparannuspäivien yhteydessä -— ja todennäköisesti myös myöhemmin —• kerätään varoja intialaisen Center for Science and Environment CSE -järjestön Rajasthan-projektille myymällä kehityskysymyksiä ka • •' • t sekä kehitysmaakauppatuotteita yliopistolla, Tuotto käytetään k en pro in tukemiseen. Rajasthanprojekti Rajasthan on Pakistanin rajalla sijaitseva Intian osavaltio. Se on kaikkein pahiten kärsinyt Intiaa koettelevista ekologisista kriiseistä. Suurin osa Rajasthanin pinta-alasta uhkaa muuttua tuottamattomaksi aavikoksi samaan aikaan kun osavaltion väkiluku uhkaa kaksinkertaistua {nykyinen väkiluku on noin 35 miljoonaa). Jos näin käy, suuri osa Rajasthanin väestöstä joutuu siirtymään Intian muiden osavaltioden alueelle, mikä tulee suuresti pahentamaan tilannetta niiden mailla. Rajasthan ja sen paimentolaiskansat olisi kuitenkin vielä mahdollista pelastaa laajojen metsitysohjelmien ja aavikoitumista vastusi vien toimenpiteiden avulla. Tämä kuitenkin edellyttäisi sekä paikallisen väestön laajamittaista mobilisoimista mukaan tällaisiin hankkeisiin, että Intian keskushal . en Ra ihanissa toeuttaman kehityspolitiikan prioriteettien radikaalia muuttamista. Lisäksi se edellyttäisi tarkempia tutkimuksia siitä, mitä kaikkea Rajasthaaissa oikein on tapahtumassa, sillä alueen ekologisia ja yhteiskunnalli^ sia ongelmia ja niiden dynamiikkaa ymmärretään edelleen varsin huonosti. Tästä syystä Intian johtava ympäristöjärjestö CSE haluaisi organisoida LänsiRajasthaniin, Thar-autiomaan liepeille tutkimusretken ja suuren, vajaan viikon mittaisen seminaarin. Seminaarin tavoitteena olisi koota yhteen alueella kehitystyötä tekevät kansalaisjärjestöt, alueen kansanliikkeet sekä asiasta kiinnostuneet tutkijat. CSE toivoo, että kustelu, jossa etsitään vastauksia muun muassa em. kysymyksiin ja johon kutsutaan mukaan vaaleissa ehdokkaita asettaneet ryhmät. Paneelikeskustelu pidetään maanantaina 26.10. klo 16 alkaen liikunnalla L 304:ssä. Paneelia tulee vetämään kansanedustaja Pekka Haavisto Helsingistä. S tutkijoiden. kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden verkoston Rajasthanin pelastamiseksi. Tämä on tärkeää sekä tietojen ja kokemuksien vaihdon, että Intian keskushallituksen kohdistettavan paino-, I tan kannalta. Seminaarin pohjalta on myös tarkoitus laatia kirja jaettavaksi kiinnostuneille kansalaisjärjestöille, virkailijoille, tutkijoille, tutkimuslaitoksille, hallituksen virastoille ja tiedotusvälineille. Huolimatta siitä, että seminaariin tulee osallistumaan vähintään sata ihmistä, sen j a tutkimusretken yhteenlasketut kustannukset ovat Intian matalan kustannustason vuoksi vain noin 22 000 markkaa. CSE on nyt tiedustellut suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä, voisivatko nämä lahjoittaa seminaarin järjestämiseen tarvittavat rahat, ja jyväskyläläiset ovat päättäneet koota ainakin osan niistä.
Ilmestyskirja Nyt! Verenkarvainen aurinko laskee hitaasti Lännen horisontin mustuvaan usvaan ja jostain pimeyden rajoilta nousee kaukaiseen taivaanrantaan yhä punaisempi kuu — kuin lopunajan profeettojen veristen ennustusten värittämänä. Lännen uupuneet ihmiset vaeltavat mahtavien kaupunkiensa sumuisilla kujilla kompastellen voimattomiin jalkoihinsa ja yskien keuhkotautisten vanhusten toivotonta yskää, jonka alkamisen syytä ei kukaan enää jaksa muistaa ja jonka loppumista ei kukaan enää odota. Mutta Lännen ihmiset ovat onnellisia, sillä heidän armollisen kuninkaansa, Kaarle XVI Kustaan, arvostettu esimies. Pyhän Palmen punaisen manttelin perijä, Ingvar Carlsson on ilmoittanut, että Ilmestyskirjan peto, Becquerel, on ikuisiksi ajoiksi voitettu ja ajettu takaisin alimpaan helvettiin. Mitään ei ihminen pelkää, niin kuin sitä, mitä ei voi ymmärtää. Myös meidän arvostetut isämme ovat kieltäneet Bec querelin kolmasti jo ennen kuin ylimmäinen inkvisiittorimme ja ylistetty pyövelimme Leif Salmen on ehtinyt esittää ensimmäistäkään kysymystä. Jokainen kiitetty johtajamme on vannonut, että Becquerelin entisille asuinsijoille ei jää kiveä kiven päälle eikä kortta toisen niskaan. Tänään ovat onnellisia vain Lännen ihmiset, mutta jo huomenna saamme mekin nauttia samasta, verenkarvaisesta auringosta ja samasta, yhä punaisemmasta kuusta. Huomenna saamme kompastella voimattomiin jalkoihimme ja yskiä keuhkotautisten vanhusten toivotonta yskää. Silloin voimme vihdoin yhtyä Lännen ylväisiin ihmisiin ja käydä heidän rinnallaan taistoon mustuvan taivaan valtoja vastaan. Me kahlitsemme itsemme työkoneisiin, joilla on tarkoitus rakentaa vesivoimaloita, sillä koskiemme vapaus on m VM meidän vapauttamme. Me kahlitsemme itsemme moollorn^<i<^hin, joilla on tarkoitus kaataa pohjoiset havumetsät, silta otsien vehreys on myös meidän vehreyttämme. Ja vielä meikiksemme itsemme teollisuuslaitosten mustiin savupiippuihin. $$$ n u s tä nouseva savu pimentää auringon ja sammuttaa en&^j^ n Tämän kaiken me voimme tehdä, sillä Becquerel &ji kuolemalla kuollut. Ja kun olemme kaiken tämän täyttäneet, yhdymme tuhatvuotiseen Lännen valtakuntaan, jossa ei ole hiilivoimaloita, eikä öljyvoimaloita, eikä turvevoimaloita, ja jossa kosket kuohuvat vapaina puhtaan luonnon loputtomassa vehreydessä. Me käyskentelemme onnellisina kaiken tuon kauneuden keskellä, ja muistamme vain hämärästi, kuinka Becquerel oli hämännyt meidät luulemaan, että ihminen tarvitsee keinotekoisia energianlähteitä. Onneksi arvostetut isämme ovat suuressa viisaudessaan huomanneet, että onhan meillä sähkö. Kaikki muu on turhuutta. Into Säilä Hilpeä yksinpuhelu Oven takaa kuului surkeaa ruikutusta. Villehard pysähtyi. Hän vilkaisi ympärilleen, kuunteli. ... tänään luin lehdestä jonkun menestyneen idiootin haastattelun. Se kertoi arvostavansa hyvää ruokaa, fiksuja ihmisiä ja korkean elintason tuomaa miellyttävää elämää. Oven takaa kuului kirouksia. Minua vitutti se pirusti. Toisesta lehdestä luin jonkun nuoren sales managerin arvioivan omaa ikäpolveaan tällä tavalla: Tänäpäivänä halutaan aineellinen hyvinvointi turvata jo nuorena. Vaatimukset ovat koventuneet. Hyvin toimeentulevat tietävät mitä haluavat. Arkipäivän rutiineihin ei uhrata aikaa enemmän kuin on pakko. Menestyvä ihminen vaatii elämältään paljon ja ottaa sen. Villehard kuuli oven takaa nyyhkytystä. Ja mä joudun kuluttamaan tuntikausia viikossa Kortepohjan ostoskeskuksen ja kaupungin tavaratalojen tarjousten seuraamiseen. Eniten minua raivostuttaa ihmisille ihanan hyvää tarkoittavat vakuutusmainokset. Ne nostavat ihmisen ja hänen maallisen paratiisinsa kuoleman, tuhon ja hävityksen ulottumattomiin. Ja ihminen nauttii elämästään. Turvallisesti. Huoneesta kuului teilipyörässä kidutettavan valitusta. Sitten ääni vaimeni: aivan kuin tämä epäonnistunut yksilö olisi itsekin tajunnut muille ihmisille aiheuttamansa kisallisen mielipahan ja häiriön ja koittanut tukahduttaa sen pureksimalla alushousujensa lahjetta. Täysin hän ei onnistunut. Villehard kuuli yksinpuhelijan hartaan pyynnön: Hyvä taivaan Jumala. En minä maallista niin arvosta, mutta tee minusta kuitenkin edes pikkurikas. Minä en jaksa muuten. Ja P.S. Viinaan minä en törsäisi niitä rahoja, minä haluan säilyttää hyvän kunnon. Naisten pyllyihinkään en niitä tunkisi, koska visvasyylä ja klamydia pelottavat. Enkä minä käyttäisi niitä mihinkään aatteelliseen agitaatioon, minä en halua sotkeutua sellaiseen. Ai että mihin sitten? No, minä vaan haluaisin olla rikas. Niin kuin jotenkin turvassa, tajuut sä. munatonta taidetta H ittibiisillään "Airo* kannattaa vetää kateen kun vain siihen on mahdollisuus" herätti uusien opiskelijoiden illassa kohua bändi nimeltä Kastraatio. Tällä kertaa viisimig. hinen bändi kohkasi, kaatuili ja karjui särkien yhdeti kitaran 15 minuuttisen esiintymisensä aikana. Seuraaviin suunnitelmiin kuulu, u 25 tuntia kestävä näytelmä 30.11. klo 19 alkaen Ylioppilastalolla. Millä järjellä? Tapasin yhden Kastraatioyhtyeen jäsenistä, Veli-Ma.Vti Pesosen ja yritin saada jotain tolkkua. Kastraatiotaide VM: Nykyään tää meida^ bändijuttu lähestyy sama^ auditiivista pistettä kuin aikaisemmin, silloin kun se o&\ punk-parodiaa. Nyt se hoi%ma tapahtuu vaan eri kantata, metodit on vähän samanlaisia kuin joillain moderneilla säveltäjillä. Sjft taas se, miks toi lavahomnp& on tossa asussa, fyysisesti energistä, kovaäänistä jj% nk. rajua, niin se taas johtuu siitä, että me halutaan sulautua kulloisenkiin ynjrpäristöön niin, että ihmisten olis helpompi ottaa se vaataan. Sitä tapaa, millä me tehj. dään tekstejä mä oon joskujs nimittäny informatiiviset sarjallisuudeks: tarkoitus ofti paljonpuhuvista sanoista t^j lauseista p,t»*öä normaaliin ajatusmaailmaan niin ympäjriiipyöreesti suhtautuva 'juttu, että se ei itseasiassa sano yhtään mitään. Se on siis oikeestaan aika munatonta taidetta. Ja jos munatonta musiikkia olis olemassa niin me varmasti tehtäis sitä. Monet saattaa kääntyä tallasta vastaan, sanoa että se on hullun touhua tai hyvä vitsi. No, mun mielestä se on ihan ok. Ihmiset saa suhtautua siihen miten tahansa, koska siihen voi suhtautua miten tahansa. Ihmiset kiinnittää huomionsa vaan niihin asioihin mihin ne haluaa tai pystyy. Ja hyvä niin. Ei mun ainakaan tee mieli osotella yhtään mitään, emmä oo mikään poliittinen johtaja. Olosuhteet vaan on mitkä ne on. Niitten puitteissa sit tehdään mitä tehdään. Tai sit tehdään sitä, mitä ei saa tehdä. AM: Ai mitä, onks se joku itseisarvo tehdä jotain mitä ei saa tehdä, sellasta mikä on kiellettyä? VM: No ei tietenkään. Jos jollain on valta kieltää mua tekemästä jotain ja voimaa sen kiellon takana, niin ei kai siinä kannata paljon vastaan pullikoida. Eikä me Kastraation kaa haluta varta vasten rikkoo mitään esteettisiä perinteitä, mutta jos me jonkun mielestä niin tehdään niin mikäs siinä sitten. Ei kai siinä sitten mitään. Vastaanotto VM: Mä haluan hylätä sen asetelman, että on tekijä, teos ja vastaanottaja. Mun mielestä kaikki on tekijöitä. Taideteokset ei oo mitään ilmiöitä, jotka esiintyy silloin ja siilon vaan ne on prosesseja, jotka kulkee ihmisessä koko ajan. Esimerkiks biisien sanojen merkitys riippuu aina niiden kuulijan omasta kokemusmaailmasta, siitä, mitä se on nähny, kuullu tai tehny ja se suhtautuu niihin sen mukaisesti. Siks kieli informatiivisena välineenä on niin epätarkka. Ja jus siks Kastraation ympäripyöreet biisit voi ulottaa tarkottamaan mitä tahansa. AM: Lokakuun 31. päivä te esitätte 25 tuntia kestävän näytelmän ylioppilastalon yläkerrassa. Sano ykskin hyvä syy miks teitä kannattais tulla kattomaan? VM: No ei kannata tulla jos ei halua. Mut jos haluaa niin just siks että haluaa. Ja pääseehän sieltä välillä pois. Ja ainakaan siellä ei esitetä mitään hippijuttuja. AM: Kuten esimerkiks mitä ei? VM: No vähän tollasia niinku noi sun kysymykset. "Mitä on taide?" Just tyypillinen hippijuttu. Siis hippijutut sikseen. Mutta jos joku haluaa nähdä kastraatiota, niin mars mars 31.10. klo 19 alkaen Ylioppilastalolle. Mäkin oon siellä. Viran puolesta. Muut pääsee kyl pois välillä. Auli Mantila Nouseeko kapinallinen enää haudastaan? A rgentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on sanonut osuvasti, että me ihmiset rakastamme muistelemista kymmenjärjestelmän mielivaltaisen systeemin mukaan. Joka kymmenes vuosi jotakin manalle mennyttä kuuluisuutta parjataan, muistellaan, ihaillaan tai hänet jätetään täysin vaille huomiota, hänet kielletään, hänet jätetään täysin vaille huomiota, hänet kielletään, hänet haudataan uudelleen. Lokakuun 8. päivänä on Ernesto Che Guevaran vuoro. Tuo 1967 kuollut argentiinalainen, joka Fidel Castron rinnalla toi vallankumouksen Kuubaan, oli kokonaisen sukupolven maailmankaikkeuden ruumiillistuma. Tänä vuonna häntä muistellaan vapaammin ja ehkä kiihkottomammin kuin kymmenen vuotta sitten. Ne ihmiset, jotka kaksikymmentä vuotta sitten halusivat muutta sodanjälkeisen talouskasvun korruptoiman maailman oikeudenmukaisemmaksi, ovat nyt nelikymppisiä niin kuin Che Guevara kuollessaan murhaajan kädestä Bolivian viidakossa. Che Guevaran tekstit kuluivat kaikkien niiden nuorten käsissä, jotka 60-luvun lopulla lähtivät valloittamaan asemia Latinalaisen Amerikan politiikassa. 70-luku oli koko Latinalaisen Amerikan historian myrksyisimpiä. Myrskyn silmä syntyi kuitenkin Euroopassa. Vuosi Che Guevaran kuoleman jälkeen, toukokuussa 1968 Ranskan opiskelijat lähtivät kapinaan, joka levisi kaikkialle Eurooppaan. Che Guevaran jeesusmaiset kasvot täydellisine hampaineen ja pitkine hiuksineen koristivat yliopistojen luentosaleja ja kaikkien aikaansa seuraavien nuorten huoneita. Hänen iskulauseensa ripustettiin Pariisin, Lontoon, Bolognan muureihin ja seiniin. Eurooppalaiset kapinalliset lukivat Sartrea ja Fanonia, kuuntelivat Beatlesia. Latinalaisamerikkalaiset kapinalliset lukivat Gabriel Garcia Narqueztia ja Julio Cortazaria ja kuuntelivat Daniel Vigliettia ja Alfredo Zitarrosaa. Huimapäisimmät tarttuivat aseisiin: Argentiinassa montonerot, Uruguayssa tupamarot, Perussa trotskilaiset, Kolumbiassa ja Salvadorissa marxilaiset ja Nicaraguassa sandinistit. Samaan aikaan Amerikkalaisessa sotilasakatemiassa Panamassa upseereita koulutettiin vastaiskuun. Bolivialainen kenraali Juan Jose Torres perusti sosiaalisten uudistusten hallituksen, jonka aikana sotilaiden neuvostot hoitelivat asioita. Sen kaatoivat porvaristo ja talonpojat. Brasiliassa 1964 alkanut sotilasdiktatuuri kukisti sissiliikkeen ja perusti rautaisen väkivaltakoneiston. Kenraali Velazco Alvarado kokeili lyhyen aikaa Perussa kansallismielistä hallitusta, mutta se syöstiin pian vallasta. Ernesto Che Guevaran kuolemasta 20 vuotta Chilessä, jolla on pitkät demokraattiset perinteet, sosialisti Salvador Allende vahtiin presidentiksi kommunistien ja vasemmistokristittyjen tuella. Tupamaro-sissiliike saavutti asemia Uruguayssa ja maahan muodostettiin laaja vasemmistorintama, joka uhmasi perinteisten puolueiden valtaa. Argentiinassa kuohunta oli laajamittaisempaa. 1973 kenraali Juan Peron palasi 18 maapaossa vietetyn vuoden jälkeen maahan ja nousi valtaan montonerojen ja marxilaisen kansanarmeijan tuella. Venezuelassa ja Kolumbiassa horjuttiin demokratian rajamailla. Ecuador muuttui taas täysin mahdottomaksi hallita. Panamassa valtaan nousi kansanmielinen eversti Omar Torrijos, joka hurmasi Graham Greenen. Kun vuosikymmen päättyi, olivat menneiden aikojen itsenäisyystaistelu at nousseet haudoistaan: koulukirjoista tutut Bolivar, San Martin, Artigas, Jose Marti olivat nyt nuorten sankareita ja ihanteita. Euroopassa talouslama katkaisi aikakauden, jolloin kaikki unelmat olivat mahdollisia toteuttaa. Che Guevara haudattiin ja tällä kertaa tuo kuolema kestänee pitkän tovin. Osvaldo Soriano, argentiinalainen kirjailija Inter Press Service Tuomo Vainio sai 300 markkaa Jylkkärin tämän vuoden numeroista suuri osa on vielä ilmestymättä, mutta silti muuan raati on jo valinnut Jylkkärin parhaan jutun 1986—87. Kunnian ja rahat sai Tuomo Vainio lehdessä n:o 4 viime keväänä ilmestyneistä jutuistaan "Tapaaminen Suomen Linnassa" ja "Miksi Jyrki istuu?". 300 markan stipendi luovutettiin Vainiolle vappuna 1986 JYY:n opintoja tiedevaliokunnan perustamasta "ylioppilaiden sivistysja kulttuurirahastosta". Tuolloinen opintoja tiedevaliokunta järjesti vappuna 86 "ylioppilaan hautajaiset", joissa puhekilpailuihin osallistuneista koottiin raati valitsemaan Jylkkärin parasta juttua. Raadissa istuivat professori Tarmo Kunnas ja ylioppilaat Ilpo Lahtinen, Ulla Niemi-Pynttäri, Eino urmala ja Jouni Autio. Vainion jutut olivat myös allekirjoittaneen mielestä parhaita aiheesta (aseistakieltäytyminen) kirjoitettuja. Sitä paitsi asemointikin oli juttujen arvon mukainen. — Onnittelut Vainiolle näin jälkikäteen. Kunniamainintoja raati jakoi pakinoitsija Jorge Kärvvellille, Kampus-kirjan mainoksille (laatii Heikki Marjomäki), PMT Pietiläiselle, Markku Kekäläiselle ja Hannu Waaralalle. Opintoja tiedevaliokunta on kutsunut kyseiset henkilöt seuraavaan raatiin. Raadin ylioppilasjäsenistä löytyi luovaa kirjoittajakykyä heidän arvostellessaan Jylkkärinjuttuja ja Jylkkäriä yleensä. Heidän mielestään lehdestä puuttuvat/puuttuivat eritoten kriittiset ns. tieteelliset jutut lähes täysin. Uutisia on kuulemma liikaa ja "omakohtaisuus" ja "rohkeus" puuttuvat/puuttuivat. Nyt kun raati on sanansa sanonut, voidaan odottaa ehkä myös tekoja. Rakentavan kritiikin rakentava jatkehan on tietysti omakohtainen ja rohkea ilopilkku ts. juttu. Raadin erään jäsenen laaja artikkelikokonaisuus on tosin ollut jo ylijäämissä viimeisen vuoden. — Uutta rohkeutta odotetaan nyt, varsinkin, kun raadinkin mielestä on havaittavissa "pientä tason nousua". Erittelyille ei tuossa kohdin kuitenkaan raadin lausunnossa ole sijaa. Mainittakoon, että kirjallisuuden professori Tarmo Kunnas suhtautui omassa lausunnossaan lehteen hyvin diplomaattisesti. Hän mainitsi jopa sana "hyvä" lehden yhteydessä. Rauno Lahti
8 Ingmar Bergman Ingmar Bergman: Ansiktet (1958) Rentukassa tiistaina 2 . 10. lauluilta T e r v e t u l o a m u k a a n ! ! ps. Halloween-juhlat 27. 10. A ^rWxUW> Taikalyhdyn valossa Ingmar Bergman: Laterna magica. Suomentanut Heikki Eskelinen. Otava 1987. V alheen ja toden raja piirtyy usein vaikeasti ja hämärästi muistin liukuvalle pinnalle. Valhellisen todistuksen ja tosipohjaisen elämyksen mustavalkoisena näyttämönä, ristiriidan ytimessä, on fiktio identiteetistä, kokemisen ja muistamisen keskus. Siellä saattaa tapahtua samanaikaisesti järisyttäviä oivalluksia tai elämänvaiheen uusintamista ja jatkamista. Kaikki nämä distanssia luovat tekijät, etäisyydet kokemuksen tapahtumahetkestä, siirtyvät muistoihin nykyhetkeä. Siksi väärätodistus, valhe, harhautus, vaanii vakavamielisintäkin muistelijaa. Ja sitäpaitsi: mustavalkoasetelma on epätotta. Ingmar Bergmanin muistelma Laterna magica on mobile. Se on liikettä, kinematografista valon ja varjon maagista leikkiä, siunauksellista pirunpeliä. Mielikuvituksen todellisuus tuntee omat sääntönsä: uni ja todellisuus sekoittuvat, mielikuva parittelee toisen mielikuvan kanssa, syntyy visio. Laterna magican muoto, muistojen, luomisen, rakkauksien perspektiivi, synnyttää vaikutelman liikkeestä, prosessista. Sillä tavalla muistotkin syttyvät elämään eivätkä jää kuolleen kirjaimen vangiksi. Bergmanin muistelmilla on siis tiukka sisäinen dramaturgiansa. Se on samanaikaisesti dokumentti ja draama Mestarin elämästä ja taiteesta. Se on kuvaus ohjaamisen taiteen ehdoista persoonallisten ominaisuuksien, elämyksien, muistojen ja unien läpi. Laterna magican visio on yksityiskohdissaan hyvin leikattu: elämän ja työn osien summa synnyttää kuvan nerosta, mutta neron salaisuus ylläpitää omaa naamiotansa. Lähikuva Laterna magican kuvasto, elämyksien sarjat ja muistin painopisteet, etsiytyy helposti lapsuuden peruselämyksiin. Perusta löytyy sieltä, ja ikuista paluuta suoritetaan sinne. Kuva saattaa toisinaan hämärtyä toisinaan tarkentua. Joskus se läpivalaisee koko persoonallisuuden. Strindbergiläinen elementti löytyy Bergmanin lapsuudesta jo varhain, näyttelemisen ja hämäämisen ulottuvuus. Se tarkoittaa naamiota, uusien kasvojen luomista, jotta psykologinen kiperä tilanteiden hallinta tulisi mahdolliseksi. Se onnistuu Bergmannilta jo varhain: "Uskon selviytyneeni kevyemmin kuin toiset, koska kouluttauduin valehtelijaksi. Loin ulkoisen henkilöllisyyden, jolla oli hyvin vähän yhteyttä todelliseen minääni. Koska en osannut pitää luomustani ja omaa persoonaani erillään, vaurioiden seuraukset ulottuivat pitkälle aikuisuuteeni ja luovuuteeni. Toisinaan on lohdutettava itseäni ajatuksella, että se joka on elänyt valheessa rakastaa totuutta." Bergman ohjaa elämäänsä, tilanteita joissa hän on osallisena, dramatisoi, jotta totuudellisuuden häive pilkahtaisi esiin suuren näennäisyyden keskellä. Tämä alkaa jo lapsuudessa. Bergman joutui opettelemaan pitkään todellisuudentajua; oma visio todellisuudesta, fantastinen ja sentimentalistinen näkemys siitä, ei ankkuroitunut hetimiten yleiseen todellisuuden tulkintaan. Hänellä oli kuitenkin visionsa, jonka puolesta hänen oli taisteltava, työskenneltävä. Hänen oli tultava julmemmaksi, kovemmaksi, katsottava syvemmälle omassa itsessä piileviin kuiluihin. Se merkitsi omassa itsessä räjähtelevän tulivuoren hillitsemistä. Kontrolli Suuren pidättyväisyyden takana on suuri intohimo, tulivuori. Bergman ei ole tuon tulivuoren juurella, vaan hän on itse tuo tulivuori. Hän puhuu pitkään ja hartaasti kontrollista, itsehillinnästä, teknisestä valmiudesta kohdata spontaani ja epävarma. Se on hänen mukaansa ohjauksen taiteen salaisuus. Vasta vision kirkastamisen kautta voi kosmos hahmottua ja voittaa kaaoksen. Ohjaaja ohjaa näyttelijöitä tietoisen kaaoksen valtavuudesta. Se on tehtävä, joka asettuu aina uudelleen hänen eteensä. Kosmos ei ole valmiiksi kirjoitettu. Kontrollin vaatimus merkitsee tietyllä tasolla (ihmiskuvan rakentamisen, yhteiskunnallisen muuttamisen ja jossain määrin näyttelijäilmaisunkin) tietynlaista konservatiivisuutta. Bergmanin metafyysinen kapina vaatii turvatut puitteet ja selkeät ohjaukselliset lähtökohdat. Spontaanisuus ei ole koskaan ansio sinänsä. Kliinen katse vaatii selväjärkisyyttä, näyttelijöiden improvisoinnille on luotava maaperä ja kestävät puitteet. Vision logiikka vaatii taiteellista itsekuria, tunteiden hallitsemista. Elokuvassa tuo kontrolli saattaa synnyttää näyttelijän kasvoilla silmänräpäyksen, johon sisältyy huikea metafyysinen havainto olemassaolon luonteesta (esimerkkinä Victor Sjöströmmin suoritus Bergmanin Mansikkapaikassa). Teatterissa Bergman luottaa tekstiin, sanoihin. Rytmi on tärkeä. Se on sama kuin sävellyksessä komposition noudattaminen. Berliinissä Bergman 70-luvulla havaitsee, että teatteri voi olla ekspressiivistä ja fyysistä. Pohjoinen mentaliteetti, protestanttinen etiikka, vie kuitenkin voiton. Klassikot kuten Ibsen, Strindberg, Moliere, Shakespeare, Tsehov, vaativat tekstin kunnioittamista. Papin poika ei ole vallankumouksellinen muodon uudistajana. Hänen lähtökohtansa ovat sanat ja niiden välityksellä syntyvä vuorovaikutus, dialogi. Näissä vaatimuksissaan Bergman on likellä klassisen ilmaisun ihanteita. Hänen lähtökohtansa on psykologinen, syventävä merkityksien etsiminen. Samalla hän kuitenkin kieltäytyy johdonmukaisesti selittelemästä töitään ja tekemisiään. Ikuinen paluu Laterna magican päähenkilön, Bergmanin, muistelmat alkavat lapsuudesta ja päättyvät lapsuuteen. Välissä on toimelias elämä,* vihan, rakkauden, julmuuden, seksuaalisen himon, metafyysisen painin korkeajännitteinen kilvoittelu. Bergman, joka sanoo ei uskovansa jumalaan, on hyvin uskonnollinen ihminen. Paradoksi, jonka välityksellä hänen elokuviensa maailma tulee tunnistettavaksi ja saa oman ainutkertaisen järjestyksensä. Jokainen joka on nähnyt Bergmanin elokuvia, tietää tämän: "Kasvatuksemme perustui suurimmaksi osaksi käsitteistöön, johon kuuluvat sanat synti, tunnustus, rangaistus, anteeksiantamus, ja armo, konkreettisia asioita lasten ja vanhempien välisissä suhteissa ja heidän suhteessa jumalaan. Tähän rakennelmaan sisältyi looginen järjestys, jonka me hyväksyimme ja uskoimme ymmärtävämme. Tämä seikka ehkä vaikutti siihen, että me omaksuimme natsismin mitään miettimättä. Me emme olleet koskaan kuulleetkaan puhuttavan vapaudesta, saati että olisimme tienneet, miltä se maistuu. Hierarkisessa järjestelmässä ovat kaikki ovet kiinni. Otan takaisin sen mikä liittyy natsismiin. Nimittäin siihen liittyy jotakin, jossa "inhimillinen" problematisoituu kaikkein syvimpiä tiedostamattomia ja tiedostettuja kerroksia myöten. Sitä voisi kutsua hämärästi maagiseksi Pahan ja paholaismaisuuden viettelykseksi. Tämä viettelys synnyttää vihaa ja rakkautta, himoa ja halvaantumista. Ihmisen on etsittävä vaikka hän ei löytäisikään perille. Perillä oleminen on Bergmanille työn tekoa. Pappiskodin kiduttavat muistot tekevät Bergmanista julmuuden asiantuntijan. Erehtymättömillä silmillä hän havannoi henkisen väkivallan ja inhimillisen kärsimyksen vaihtuvat kasvot. Kasvoista tulee hänen elokuviensa keskeinen motiivi. Laterna magica päättyy epätodelliseen keskusteluun kuolleen äidin muiston kanssa. Siihen antaa aihetta Bergmanin syntymän aikoihin äidin tekemä päiväkirjamerkintä v. 1918. Katkeruus ja viha vanhempien tiukkaa kuria, väkivaltaa ja henkistä julmuutta vastaan, alkaa hellittää. Kärsimys ja epätietoisuus on myös vanhempien autoritääristen naamioiden taustalla. Hekin ovat vain ihmisiän pituisia välähdyksiä suuressa ketjussa. He poistuvat näyttämöltä pimeyteen, mutta jättävät jälkeensä — muistoihin — oman salaisuutensa, arvoituksellisuutensa. Bergmannille elokuva on unen taidetta, joka parhaimmillaan liikkuu Suuren Salaisuuden porteilla. Laterna magicasta voisi sanoa, että se synnyttää runollisen vision samalla maagisella otteellaan kuin Bergmanin hienoimmat elokuvat. Bergman on tyylitaituri myös kirjoittajana. Laterna magica, julma ja kiihottava silmäys elämään ja taiteeseen. Hannu Waarala
g Uskovien'Valintatalo kutsuu kohtaamaan / / BLUES LIVE! "VaIintatalo"-systeemi on käytössä kirkon ensimmäisillä valtakunnallisilla opiskelijapäivillä 23. — 25.10. Jyväskylässä. Pienr ryhmät eli kanavat ovat avoimia kaikille, niitä on yhteensä 11. Alunperin ryhmiä piti opiskelijapastori Arvo Tuomen mukaan olla vähemmän, mutta määrä paisui, kun eri ryhmillä on kaikilla omia intressejään. — Päiviä ovat nyt ensi kertaa järjestelemässä kaikki kristilliset opiskelijajärjestöt. JYY:kin on ollut mukana päiviä järjestelemässä. Päivien päätoimikunnassa on ollut yo-kunnan edustus. Päätoimikuntaa on johtanut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola. Päivien ohjelma on suuresti ollut opiskelijoiden vastuulla, kertoo Arvi Tuomi. Ohjelmatoimikunta on työskennellyt virkeästi ja ennakkoluulottomasti. Opiskelija ei ole päivillä vain objekti vaan myös subjekti. Erityisen vapaa foorumi on Kohtaamisklubi ylioppilastalon yläkerrassa. Hiljaisuutta puolestaan voi viljellä koko ajan avoinna olevassa Hiljaisuuden kappelissa, joka sijaitsee Lyhdyssä. Päivien ohjelmallisempi ohjelma sijoittuu yliopiston päärakennukseen. "Valintatalosta" saa kuin valita mieleisensä vaihtoehdon. Opiskelijapäivien tavoite on luoda kohtaamispaikka hyvin erilaisista opiskelijayhteisöistä tuleville opiskelijoille. Luonnontieteilijällä saattaa olla hyvinkin fundamentalistinen käsitys uskosta, kun taas humanistinen puoli korostuu juuri jyväskyläläisittäni. Jyväskylän päivät ovat myös näkökulmien kohtaamista. Kristillinen ylioppilastyö on hajanaista. Suomen evankelisluterilainen kirkko uskoi ylioppilastyön aikoinaan Suomen kristilliselle ylioppilasliitolle, SKYrlle, jolta valta-asema otettiin pois 60-luvun radikalisoitumisen takia. Kirkon työ on kanavoitu^ nut noista ajoista lähtien läKulttuurinystäville tiedoksi! Elokuvakerho Casablanca on toiminut kaksi vuotta kaikessa hiljaisuudessa Kortepohjan nuorisotalolla. Nyt hiljaisuuden aika on ohitse, Jyväskylän ainoa elokuvakerho muuttaa kaupunginkirjaston Minnansaliin koko kaupungin kerhoksi. Kulttuurikaupunkiin epäilyksettä kuuluu ainakin yksi elokuvakerho. Esitykset alkavat lokakuun ensimmäisenä maanantaina ja jatkuvat marraskuun loppuun aina maanantaisin klo 18.00. Jäsenkortti maksaa 50 markkaa ja se oikeuttaa jokaiseen kerhon esitykseen. Mitään erillistä pääsymaksua ei peritä. Syksyn sarja alkaa siis 5.10. Avauksena esitetään Robert Altmanin Mitkä häät! vuodelta 1978. Elokuvaan mahtuu kaikki amerikkalaisen yhteiskunnan perusristiriidat, terävästi ja ilkeästi. 12. lokakuuta on vuorossa toinen amerikkalainen mestari: Brian DePalma. 1972 valmistunut Verinen veitsi oli DePalman ohjaajanuran varsinainen läpimurtoteos. 19.10. esitetään kiintoisan uuden amerikkalaisohjaajan Alan Rudolphin Tuntematon uhka (1982). Rudolph, joka aloitti uransa juuri Altmanin apulaisohjaajana ja suojattina, niputetaan usein samaan sarjaan esimerkiksi Jarmuschin, Saylesin ja Coxin kanssa ns. riippumattomiksi elokuvantekijjöiksi. Amerikkalaisen alun jälkeen vaihdetaan paikkaa ja aikaa: 26.10. on vuorossa Grigori Kozintsevin klassikko Don Quijote vuodelta 1957. Konzintsev tunnetaan lähinnä 20ja 30-lukujen yhteistyöstään Leonid Traubergin kanssa (mm. Uusi Babylon). Kuitenkin Kozintsev teki eräät hienoimmat elokuvansa juuri 1950-luvulla yksinään, Don Quijote on yksi näistä saavutuksista. 2. marraskuuta esitetään ranskalaisohjaaja Bertrand Tavernierin Katherine Mortenhoen ostettu kuolema (1979). Tavernierin aiheena on nk. sosiaaliporno, elokuva on kriittinen ja synkkä analyysi ihmisen yksityiselämän tunteettomasta hyväksikäytöstä. 9.11. on vuorossa sitten Robert Altmanin toinen Amerikka-eepos, Nashville vuodelta 1975. "Nashville on minun vertaukseni Amerikasta" on Altman sanonut. Sarjan kaksi viimeistä elokuvaa ovat puolestaan hieman vanhempia klassikoita. 16.11. esitetään italialaisen neorealistin Vittorio de Sican Milanon ihme (1951). De Sica on antanut keskiaikaiselle ihmenäytelmälle modernin ja samalla ironisen muodon. Elokuva todistaa myös vastustamattomasti kuinka sekä naturalistisia että fantastisia aineksia voi sekoittaa keskenään. Viimeisenä sarjassa esitetään 23.11. äärimmäisen harvoin nähty Vsevold Pudovkinin Myrsky yli Aasian vuodelta 1928. Pudovkin oli Lev Kuleshovin oppilas käyttäen ja kehittäen opettajansa keksintöjä. Esimerkiksi juuri Myrsky yli Aasian -elokuva sisältää useita elokuvahistoriaan jääneitä kohtauksia. Jäsenkorttien ennakkomyynti tapahtuu Kampus-kirjassa, muutoin niitä voi ostaa tuntia ennen esityksen alkua. Mlkko Hasa PS. mahdolliset tiedustelut puh: 252 211/2832 tai: Casablanca TNT 9 H 4 40740 Jyväskylä hinnä seurakuntien kautta. Samalla herätysliikkeet yms. ovat kehitelleet opiskelijatyötään kukin tykönään. Nyt Arvi Tuomen mukaan seurakuntien opiskelijatyö on vahvistumaan päin, se on kokoava voima, joka kutsuu muitakin yhteistyöhön. Tehdyn kartoituksen mukaan nuoret itse haluavat eniten yhteistyötä, heillä ei ole vanhempaa sukupolvea painavia historian rasitteita. Jyväskylä on Arvi Tuomen mukaan hyvä sillanpääasema kristillisten opiskelijajärjestöjen yhteistyön aloittamiseen. Kaupungissa ovat edustettuina kaikki kristilliset ylioppilasjärjestöt. Tulevaisuus on kirkon opiskelijapäivien yleisteema. Tulevaisuutta lähestymään yksilötasolta lähtien ja aina maailmanlaajuisiin ongelmavyyhteihin päätyen. Päiville ei odoteta vain korkeakouluopiskelijoita vaan myös muita opiskelijoita sekä työssäkäyviä ja työttömiä nuoria. Kolmipäiväinen bluesfestivaali Jyväskylässä 15.—17.10. To 15.10. Ilokivi klo 20 40/30 mk. — Lady T. Sings The Bluesband. — Blues For Säle — Bluesshakers Pe 16.10. Ylioppilastalo klo 20 60/50 mk Alakerta: — Bockhill Special — Honey B. & T-Bones — Hjalmar Kings Blues Band (Ruotsi) Yläkerta: VV. Uljanovv & Bolcevics — Pepe Ahlqvist & Baby Boy Varhama — Dave's 12 Bar La 17.10. Ilokivi klo 19 60/50 mk — Koff Porter Stompers — Doobie Tvvisters — The Hangovers — TOM PRINCIPATO BAND (USA) Yhteislippu (to—pe—la) 130/120 mk Ennakkomyynti Kaupparin levyosasto. Alemmat hinnat Blues Live: ry:n jäsenille. Järjestäjä: Blues Live! ry Kirjoituskilpailu naisille Tutkijanaiset r.y. järjestää kirjoituskilpailun naisille. Kilpailun aihe on Naiset, sota ja rauhantyö. Tekstien tulee käsitellä naisten suhtautumista sotaan ja mahdollisuutta rauhantyöhön. Kilpailuun osallistuvien tekstien tulee olla 2 3 liuskaa pitkiä ja ne tulee lähettää marraskuun loppuun mennessä osoitteeseen: Raisa Ala-hautala Atalo/303 Taitoniekantie 9, 40704 Jyväskylä. Paras kirjoitus palkitaan 500 markan palkinnolla, joka on saatu anonyymiltä lahjoittajalta tätä tarkoitusta varten. Opintoja ticaje valiokunta Opintoja tiedevaliokunnan kokou^ 21.10. klo 15. Aiheina"mm: Edistyksen päivät »SL tutkintojen keventäminen, maailmanparannus, hallintovaalit. Kaikki kiinnostuneet ovat sydämellisesti tervetulleita. Kirjoitamme puhtaaksi OPINNÄYTETYÖT edullisesti ja nopeasti. toimistotiimi ky puh. (941) 620.600 ILAHDUTA YSTÄVÄSI iloisesti postikortilla! Meillä nyt runsaasti syksyn korttiuutuuksia o TAIDEKORTTEJA o KARVISKORTTEJA o TENAVAKORTTEJA o LAUSEKORTTEJA TARJOUSKORTTEJA 1 kpl 1,50 1 •• 10,00 o TAIDEJULISTEITA Poikkea korttiostoksilie HYVÄN TUULEN KORTTIKAUPPAAN! li TAPERI Yliopistonkatu 6 JYY:n konserttisyksy leikkaa talteen! Kulttuurivaliokunta jatkaa taas rock'n roll -konserttien järjestelemistä vanhaan malliin. Rokkikeitaana-toimii ILOKIVI, ja ennakkolippuja saa Kampuskirjasta ja ILOKIVEN ystävällisiltä PORTSAREILTA. Siis HUOM: ennakkolippuja ei saa enää Travelasta. Ovelta myydään noin puolet lipuista ennen konserttien alkamista. Kiveen tulevat remeltämään tämän syksyn aikana näillä näkymin seuraavat poppoot: 22.10. Smack 12.11. Sleepy Sleepers 17.11. Kumma Heppu ja lopunajan voidellut 25.11. Boycott 8.12. Melrose Lisäksi Maailmanparannusviikon yhteydessä esiintyy Ilokivessä 28.10. Tuulenkantajat. Yllä oleva lista on alustava, muutoksia saattaa ilmetä. Tarkkaile Jylkkäriä ja muitakin paikallisia lehtiä sekä ilmoitustauluja. Niissä tiedotetaan konserteista lähemmin ja tarkemmin. Kulttuuriohjaajan psta J. Heiskanen Ennakkotiedotus joulukuussa 1987 toimitettavista vaaleista Jyväskylän yliopistosta säädetyn Sain (899/19.12.1980) ja annetun asetuksen (515/26.6.1981) edellyttämät hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen sekä laitosneuvostojen vaalit 1.1.1988 alkavaksi toimikaudeksi toimitetaan, jollei syytä muuhun ilmene, tiistaina 8.12.1987. Vaaliluettelot julkistetaan 26.10. 1987 ja mahdolliset huomautukset näitä luetteloita kohtaan on tehtävä 2.11.1987 mennessä. Lopulliset vaaliluettelot julkaistaan 9.11.1987, minkä jälkeen ehdokkaita voidaan asettaa 23.11.1987 mennessä. Vaalitoimitus suoritetaan hallituksen, tiedekuntaneuvostojen ja laitosneuvostojen osalta samanaikaisesti tiedekuntakohtaisissa äänestyspaikoissa sekä erillislaitoksissa. Vaalilautakunta antaa yksityiskohtaisemmat ohjeet vaaleissa noudatettavasta menettelystä vaalitiedotteessa, joka toimitetaan 5.10.1985 tiedekuntien kanslioihin, laitoksille ja ylioppilaskunnan toimistoon, jotka välittävät ohjeet edelleen ja antavat lisätietoja. Vaalilautakunta Jyy:it Kortepohjan ylioppilaskylän Asukasneuvoston vaali toimitetaan keskiviikkona 4.11.1987 ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa klo 12—20. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 27.10. klo 12—20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 3.11.87 ja vaalikelpoisia ovat kaikki kuusitoista vuotta täyttäneet kylän asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 13.10.87. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9, viimeistään tiistaina 13.10. klo 12.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään maanantaina 19.10. klo 12, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta voi alkaa. Asukasneuvostovaalin keskusvaalilautakunta TILAA YLIOPPILASLEHTI Hanki ylioppilaslehti Helsingistä. Vetää kaikista ovista, 28 numeroa vuodessa. Tuhat merkittävää sivua. Tilaan YLIOPPILASLEHDEN Opiskelijatilaus O 12 kk 25 mk Normaalitilaus D 12 kk 75 mk Sukunimi Etunimet . Osoite Postinumero ja -toimipaikka Oppilaitos !— Lipuke lähetetään osoitteella YLIOPPILASLEHTI Mannerheimintie 5 C 00100 Helsinki 10
m • Jyväskyläläisen asumisen legendaarinen klassikko In Memoriam Cygnauksenkadun kuulu ja ylistetty Saunatalo puretaan, tai näin ainakin väitetään, totuus on kuitenkin se, että tämän maallisen paratiisin ulkoovet ovat lukossa ja salvassa ja on vainajan kysymys, koska kaivinkoneet, betonimurskaajat ja puskutraktorit sekä kuorma-autot hälytetään paikalle tuhoamaan idylli. Talon jäännökset levitettäneen tuhkana kaatopaikoille ja tilalle pystytetään pysäköintialue sen sijaan, niinkuin kaiken järjen mukaan olisikin paras, että se siirrettäisiin sellaisenaan Muuramen saunakylään tai mikä vielä parempaa, jätettäisiin entiselle paikalleen ja avattaisiin yleisölle museona. Muiden merkkihenkilöiden kuin Kekkosen asuinsijoja ei näytetä kunnioitettavan. Saunatalo oli aina vieraanvarainen; se kestitsi uupuneet ja eksyneet ja kaikki olivat sinne sydämellisesti tervetulleita. Asukkaiden keskuudessa vain harvoin vallitsi riita ja epäsopu. Kuka sitten tahtoi tuhota tämän alkuseurakunnallisen rauhan tyyssijan? Aivan kuin liikkeellä olisi uusi keisari Nero pyromaanisine ja sadistisine taipumuksineen. Saunatalon asukkaista ei tällä hetkellä tiedetä juuri mitään, lienevätkö muuttaneet esi-isiensä metsästysmaille, mutta pitkän haeskelun jälkeen sain tavoitettua yhden näistä elävistä(?) legendoista. Jussi P. Koköfan sanat kertovatkin kaiken tarpeellisen; Miksi menit asumaan Sautlataloon? — Sehän on ainoa ja paras. Entä jos sinua ei uskotakaan? — Sitten myydään kamat. Kannatatko Talon siirtämistä sellaisenaan Muramen saunakylään (ks. edellä) — Kyllä ehdottomasti. Keitä sinne pitäisi päästää saunomaan ja asumaan? — Kaikki ketkä haluavat. Mitä te asukkaat teitte siellä saunatalossa? — Käytiin kylvyssä. Montako ihmistä siellä asui sinun aikanasi? — Parhaimmillaan lehtitietojen mukaan useita satoja (Suur-Jyväskylän Lehti) On liikkunut huhuja, joiden mukaan skinit olisivat käyneet aika ajoin Saunataloa turmelemassa. Onko tämä totta? — Kyllä aivan totta. Skinit kävi kaksi kertaa kuussa hakkaamassa seiniä ja meitä. Jyväskylää mainitaan hippikaupungiksi. Asuiko Talossa myös hippejä? — Niitä oli siellä aika paljon. Pidätkö purkupäätöstä valitettavana? — Joo •— tai eihän sitä pureta, vaan se siirretään saunakylään. Näin ainakin sanotaan, mutta kaikki eivät pidä sanojaan. — Eikä niitä uskotakaan. Veijo Vammaus tmmZ. » & i „ » . . . " H l Radbtoiminnan kurssi Ylioppilaskunta järjestää radiotoiminnan kurssin 17.-18.10.1987 klo 10-16 CampusKinossa ylioppilastalolla. Kurssilla keskitytään radio-ohjelmien tekemisen perusteisiin. Harjoitellaan mm. nauhureiden käyttöä ja haastattelutekniikkaa. Kurssin vetäjä on toimittaja Taina Veijalainen. Kurssi liittyy ylioppilaskunnan radioporukan toimintaan ja se on tarkoitettu sekä vanhoille radioporukan jäsenille että uusille radiotoiminnasta kiinnostuneille. Kurssille on ilmoittauduttava ennakkoon to 15.10. mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon puh. 612 509. Avantouimari Juri Gagarin ...myönnän heti että minulla on ennakkoasenteita, taasko siltä tulee kirja, luen vielä kirjallisuuden tenttiin, annan uuden punakantisen seistä hyllyllä ja odotan sopivaa tilaisuutta paneutua siihen, katselen vain kannessa olevaa tiukkailmeistä pikkumiestä joka keikkuu pölyimurin päällä. Sitä Liksomia (joka muuten on paljastunut Anni Ylävaaraksi oikealta nimeltään) on nykyään joka paikassa, esillä lehtikirjoittelussa, radiossa ja televisiossa, teatterille sovitetaan sen tekstejä, kuvia esillä näyttelyissä ja lehdissä. Mutta onko tuottavuus huono asia, vaikka se myykin. Kaikkihan ovat lakanneet pitämästä rahaa yksinomaan negatiivisena. Onpahan Liksomilla sitten varaa matkustella muuallakin kuin Siperiassa ja Mongoliassa, jonne Väliasema Gagarinin 29+12 pientä kertomusta sijoittuvat, joka toisella sivulla ilkikurinen kuva virnuilemassa. Kuvakirjaa Liksomilta ehti jo odottaakin ja hän onnistuu siinä. Tarinat ovat pieniä ja sympaattisia. Ne kertovat pienistä ihmisistä, veljistä ja sisaristamme Siperiassa ja Mongoliassa, niiden arkisista elämänkuvioista. Toiset syntyvät ja toiset kuolevat: meitä on tässä ukko ja akka, lapset, tehdas ja kolhoosi. Elämän pienet onnet ja surut, työ ja koti, uskotaan jumalaan ja vallankumoukseen. Jossain vilahtaa kommunismi, Gorbatshovin tuomat muutokset ja rock'n roll. Salon Hessun sankari Juri Gagarinkin on päässy mukaan. Maailma ympärillä muuttuu, mutta ihminen niiden keskellä pysyy samana. Pelot ja toiveet eivät muutu. Kotikylästä kaupunkiin, lähiöihin, tehtaalle töihin, moderniin maailmaan. Ihminen on kuitenkin rehellinen ja rakastettava pieni juntti. Se ei säikähdä vähästä, vaikka ulkomaailma uhkaakin. Ikää tulee, painoa kertyy, takapuoli leviää eikä selkäkivun takia yhtenä päivänä enää edes pääse tehtaalle, rakentamaan yhdessä tätä yhteiskuntaa. Liksom kirjoittaa pienistä asioista hyväntuulisesti, elämänmyönteisesti, viljelee pientä ilkikurisuutta ja ironiaa, mutta henkilöihin voi rakastua, nolostua ja nauraa niiden kanssa. Pikkupaheet myönnetään ja pienille perversioille voi tirskua kuiskaten. Lukija voi yhtyä leikkiin, hänelle jää arvoituksia ja hän saa yllättyä pienenkin tarinan lopussa. Ne, jotka jokin aika sitten halusivat olla erilaisia, katsoivat itään, kun muut ahmivat läntisen kulttuuritarjonnan makean imelää viihdettä. Sitä voi tuskin enää pitää erilaisuutena, jos Lenin tuijottaa seinältä tai kauluksessa, käy ystävyysmatkoilla aurinkorantojen sijaan. Sosialistinen realismi muotina, sirppi ja vasara tunnuksina. Näiltä itänaapurin ihmisiltä meillä voi kuitenkin olla paljon opittavaa. Venäläiset ovat oikeastaan aika merkillinen kansa. Ne elävät kuitenkin tyytyväisenä omaa pikkuelämäänsä ja naurahtavat meidän länsimaisille rehvasteluyrityksille. Eestiläiset menevät kovaa vauhtia pilalle. Mitä iloa meidän on enää sen jälkeen matkustaa itään, enää minnekään, kun kaikki on poljettu saman länsimaistuneen markkinakulttuurin jalkoihin. Liksom kirjoittaa näistä tovereistamme lämpimästi ja myönteisesti. Onko niissä sitten samaa kuin niissä jotka haluavat ostaa meiltä sukkahousuja ja jonottavat puolipäivää valkoista leipää, mikä kääritään ruskeaan paperiin, ottavat karvalakin päästä ja juovat yhdellä huikalla lasin konjakkia. Ehkä niiden ei ole tarpeenkaan tietää kaikkea. Menevätkö nekin pilalle kuin Keski-Suomen talontytöt, jotka alkavat jäljitellä naistenlehti Glorian seurapiirileidejä. Liksomin novellihenkilöihin voi tuntea sukulaisuutta, rakastua. Shamaanien sodanjulistus Liksomin kieli ei leiki monimutkaisilla lauserakenteilla. Lauseet ovat lyhyitä, sanavalinta näppärää, tyyli syntyy pienistä yksityiskohdista. Lopputulos on usein yllättävä, ratkaisua ehtii jo odottaa. Katkelmallista pikkujännää. Liksom ei suotta pilkuta ja yhdistele lauseita, eikä rönsyile kielikuvilla tai toistoilla, eikä rehvastele hienouksilla. Adjektiiveja käytetään paljon, toisin kuin yleensä kirjoittajia neuvotaan. Mutta mitä adjektiiveista jos ne ovat osuvia, ja kieli raikasta. Ummehtunutta saattaa olla usein juuri niiden teksti, jotka tietoisesti pyrkivät luomaan monimerkityksellistä, monimielistä proosaa, rakentavat monikerroksisia lauseita, kätkevät piilomerkityksiä ja korvaavat arkikieltä symboleilla. Liksom on uskaltanut poiketa siitä, mitä yleensä neuvotaan, ja ehkä siihen perustuu tekstin raikkaus ja tilaisuus esteettiseen nautintoon. Kaikki kolme kirjaa ovat osanneet vastata tämän päivän kysyntään. Liksom on osannut iskeä oikeaan saumaan. Aika suosii lyhyttä ja ytimekästä, tarvitaan vaihtuvia kuvia eikä pitkää piinaavaa juonen kehittelyä. Tämä päivä tarjoaa niin paljon mahdollisuuksia, että harvalla on aikaa tai kiinnostusta kätkeytyä kammioonsa kehittämään pitkiä juonirakennelmia ja monisärmäisiä luonnekuvauksia. Liksom on joskus sanonut, ettei hän lapsena kirjoja lukenut, leikki barbeilla ja katsoi elokuvia. Luovuus tai herkkyys on kuitenkin voimavara, joka tulee ilmi jossain muodossa. Väliasema Gagarinilla kuvat ja tekstit luovat hyvän kokonaisuuden. Kuvien naivius, hauskuus ja tekstien pikkuilkeä inhorealismi sopivat yhteen, vaikka kuvat eivät suoraan liity teksteihin. Tasoeroja on: Toiset ovat yksinkertaisia suttailuja, joita voisi kuvitella olevan monen luentomuistiinpanojen reunassa. Toisissa on ilmettä ja muoto hallinnassa. Saattaa herätä epäilys onko kertomuksia liikaa. Pysyykö lukijan mielenkiinto mukana monessa pätkässä, sirpaleenomaisessa tuokiokuvassa ja tuliko kehuttua liikaa. Mutta tarinat voi hahmottaa kuitenkin yhdeksi kokonaisuudeksi. Liksomia voi pitää tämän ajan kirjallisena tapauksena. Kaikista ennakkokäsityksistä tai kritiikistä huolimatta hän onnistuu huvittamaan lukijaansa. Väliasema Gagarin saattaa olla Liksomin tähänastisista paras. Se on löytänyt paikkansa, on pikkuhauska pikkuilkeä pikkuhärski, ja voittaa taatusti 80-luvun muut tyhjänpäiväiset novellikokoelmat. Liksomissa on hyvää että hän puhuu teoksillaan eikä jälkikäteen ryhdy viisastelemaan. Jään odottamaan seuraavaa. Liisa Vähis Rosa Liksom Väliasema Gagarin Amer-yl)tymä Oy VVeiling + Göös Espoo 1987 Jutun kuvitus k.o. teoksesta.
m KESKUSTELUA 3 — 3 : Homoudesta Homoseksuaalisuus on kykyä rakastaa oman sukupuolensa edustajaa ja kykyä nauttia kumppanin kanssa kummankin seksuaalisuudesta. Lähtökohtana ei ole inho vastakkaista sukupuolta kohtaan — sen edustajia ei vain koeta seksuaalisesti puoleensavetävinä. Terminä homoseksuaalisuus on anomalia. Sen ovat keksineet heterosti suuntautuneet psykoanalyytikot, jotka koulutuksensa mukaisesti painottivat — ehkä painottavat — kaikessa seksuaalisuutta. Käytetään kuitenkin tätä sanaa paremman puutteessa: asiahan ei muutu vaikka jokaisen homoseksuaali-sanan tilalle kirjoitettaisiin homososiaali, homo tms. Tunnetasolla homosuhde voi olla ehkä tyydyttävämpikin kuin heterosuhde. Miesten ja naisten ajatusmaailman erilaisuus ei ole kitkana homosuhteessa. Ahtaan seksuaalisesti ajatellen homous on äärimmäisen nautinnon ilmaus: omaan sukupuoleen kuuluva voi parhaiten vaistota ja tietää, miten kumppani on tyydytettävissä. Tämän ajattelun mukaan heterous jäisi puolitiehen nautinnossa. On vaikeaa ymmärtää miksi jotkut kehon alueet niiden erogeenisestä arvosta huolimatta on leimattu käyttökelvottomiksi ja muutamat asksuaalistekniikat kauhistuttaviksi perversioiksi? Annammeko puritaanisuuden tunkeutua makuuhuoneisiimme ja tukahduttaa löytämisen ilon? Homouteen liitetään usein myyttejä vastakkaisen sukupuolen fyysisten ominaisuuksien omaksumisesta. Myytti on myös parisuhteessa olevien hakeutuminen "miehen" tai "naisen" rooliin suhteen sisällä. Totta kuitenkin on, että homoparin osapuolet tekevät liiton sisällä joustavia valintoja — tosin käsikirjoituksensa tai tiedostamisensa määrän mukaisesti. Homoseksuaaleja pidetään usein kyvyttöminä rakentaa kestäviä rakkaussuhteita. Homous sinänsä ei ole syy lyhytaikaisille suhteille tai muulle seksin suurkulutukselle, vaikka joissakin homopiireissä on huonoa itsetuntoa ja omaa arvoa on mitattu mahdollisimman monilla valloituksilla. Homojen ja heterojen seksiseikkailuilla ei siriänsä ole suurtakaan eroa, koska kummassakin etsitään vain kaveria sängyntäytteeksi. Homosuhteiden lyhytaikaisuudesta voiAids-tukikeskukset sohaisevat valtion byrokratiakonetta KUKA O T T A A V A S T U U N K U N V A L T I O E I S I T Ä T E E ? A I D S t u n t u u olevan vain sana j o k a kulkee ihmisten huulilla aiheuttaen pelkoa j a ahdistusta. Se ei ole maailmalla, suurissa kaupungeissa j a muilla. Se ei koske m i n u a tai sinua, ei meitä veronmaksajia. Valtio ilmoittaa olevansa tietoinen HIV-tartuntojen m ä ä r ä s t ä j a liittää, että onneksi niitä meillä Suomessa on v ä h ä n . Kysymys on kuitenkin ihmisistä j a heidän k o k o elämäst ä ä n . Valtiovalta ei näe tarpeelliseksi ryhtyä toimiin ennaltaehkäisevästi. Sponsoritoimet eivät kulkeudu kansanterveyttä j a -taloutta tukevaan s u u n t a a n . Mieluummin syydetään kymmeniä miljoonia epämääräisiin vientitiedotustoimiin, kuin eteen a u t t a m a t t a nousevaan elämänkysymykseen. V A I E T A A N K O V A A L I E N A L L A ? Suomi on aina ollut täydellinen takapajula. T ä n ä ä n Suomessa AIDS-tukitoimet lepäävät lähes täysin yksityisten kansalaisten ja tukikeskuksien varattomassa varassa. Valtio, kirkko j a puolustusvoimat pyörittelevät p ä ä t ä ä n j a haluavat olla o t t a m a t t a k a n t a a . Mikseivät ne tee mitä niille kuuluu? Pitäisikö j o n k u n j o h t a v a n poliitikon, tai hänen lapsensa sairastua AIDSiin, ennenkuin kysymys taudin tarttumisen j a leviämisen ehkäisytyöstä nousisi neuvottelupöytien todelliseksi kysymykseksti. Miksi ei yksikään presidenttiehdokas edes puhu suomalaisen tulevaisuudesta? P A K K O K E I N O I N T I E T O A — M I T Ä S I T T E N ? M u u t a m a n vuoden kuluessa jokaisen kansalaisen j a työikäisen on vastattava: tietääkö h ä n sairastavansa HlV-infektiota vai ei. P a k k o t e s t a u s lisää epätietoisuutta, vääriä uskomuksia j a paniikkia. AIDS-tukikeskukset yrittävät kaikkien resurssiensa m u kaan j a k a a ilmaiseksi oikeaa ja viimeisintä tietoa. M u t t a ei kukaan pysty tekemään p a l k a t o n t a työtä loputtomasti. Tukikeskus-toiminnalle on osoitettava varoja. Valtio ei sitä tee. S U O M E N A I N O A P E L A S T U S AIDS-tukikeskukset kääntyvätkin Suomen opiskelijaj a ylioppilaskuntien puoleen. Nuorista on löydyttävä se voima, j o k a saa v a l t i c hallinnassa toimivat byrokraatit häp e ä m ä ä n välinpitämättömyyttään j a suppeakatseisuuttaan. Nuoret ovat kautta aikojen näyttäneet toimintamallia tuloksen synnyttämiseksi. Nyt tarvitaan ihmisiä j o t k a ryhtyvät puheista tekoihin. Marraskuussa 15.—22. välisenä aikana toteutetaan lipasja listakeräys pääkaupunkiseudulla j a jokaisessa yliopistokaupungissa, antamalla ajastasi 6 tuntia, voit konkreettisesti vaikuttaa AIDS-ongelman ratkaisemisessa Suomessa. Kuusi tuntia työtä, ja tukikeskus pystyy niillä rahoilla tekemään ennaltaehkäisevää työtä meidän j o kaisen terveyden j a oikeusturvan puolesta. O t a yhteys p u h . 612 509 klo 8 —15.00 j a ilmoittaudu m u k a a n 23.10.1987 mennessä. Kaikki koulutetaan tehtäväänsä. Jos et pääse m u k a a n kiertämään, voi tukea työtä tileille pankeissa 9337 tai P S P 24361-8. daan osaltaan syyttää myös yhteiskuntaa, joka homoparien näkökulmasta alati tuntuu asettuvan poikkiteloin heidän onnensa tielle. Homouden synnyn syistä ei ole tietoa — todistettua ja pätevää tietoa. Tietoa sen sijaan on runsaasti eri aikojen ja yhteiskuntien suhtautumisesta tähän erikoislahjakkuuteen. Laillista askartelu on ollut harvoin mutta koko ihmiskunnan kirjoitetun historian aikana sitä on esiintynyt. Virallisesti homoutta ei ole vieläkään mm. Kiinassa, Neuvostoliitossa tai 24:ssä USA:n osavaltiossa, mutta tosiasioiden kieltäminen ja niiltä silmien ummistaminenhan kuulvatkin alkeellisiin valtiomuotoihin. Ympäristön kielteiset normit ja tasapäistävät asenteet eivät vahvista etsivää identiteettiä täysivaltaisuuden haussa. Eletään paranamisen, muuttumisen tai ohimenevyyden toivossa. Varsinainen helvetti on kuitenkin tuloksena: ihmisen arvoista elämää ei voi olla, jos osan itsestään joutuu jatkuvasti salaamaan ja tyytymään korvikekäytäntöihin sekä mielenettä fyysisenkin terveyden uhalla. Kasvaessaan terveeksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi homoseksuaali käy läpi seuraavat vaiheet ulostuloprosessissaan: Ensimmäiseksi tiedostetaan tunteiden olemassaolo ja kiintymyksen kohde sekä nimetään omat tunteet. Tiedostamisen tapahtuessa ovat pelot homoseksuaalin tuttuja tunteita. Ympäristön leima, "ainutlaatuisuus" ja yksinäisyys kuvaavat ajatuksia ja tuntemuksia. Tätä seuraa liittoutumis-vaihe, jolle tyypillisiä piirteitä ovat aggressiivinen itsetehostus, taustaryhmän etsiminen, julistushalukkuus ja -vaatimukset sekä ennenkaikkea oman itsensä kasvu. Kaupunkimaisissa yhteiskunnissa asuva tiedostaja voi usein löytää taustaryhmänsä turvallista kasvua ja rajojenkin asettamista varten paikallisesta yhdistyksestä, jonka toimintaan hän saattaa aktiivisesti ottaa osaa tai jota hän voi turvana käyttää hyväkseen. Mallit, joita homoyhteisö tässä vaiheessa pystyy osoittamaan parisuhteista, ihmissuhteista yleensä, ovat tulevaa kasvua ajatellen ensisijaisen tärkeitä. Usealle tämä vaihe on pitkän oppimisen aikaa. Viimeisenä vaiheena seuraa integroituminen: itsensä hyväksyminen, omien rajojen löytyminen ja hyväksyminen sekä oikeiden arvojen painostus. Integroituminen tarkoittaa sekä ihmisen halujen ja niiden toteuttamisen hakeutumista omille paikoilleen että integroituimista ympäristöön ilman että omasta ihmisarvosta on luovuttava. Taustaryhmä ei tällöin enää ole turvallinen " k o t i " vaan turva on löydettävissä itsestä. Homoseksuaalisuus on löydettävissä ihmisestä itsestään — ei uudesta rakastetusta, rakkausromaanista tai pornolehdestä. Parisuhde ei tässä vaiheessa ole pakopaikka vaan jatkuvan kasvun ja uusien valintojen tyyssija. Vaiheiden aikataulu on yksilöllinen. Itseään vahingoittamatta sitä ei voi nopeuttaa. Elämä on omassa hallinnassa. " 3 3 " Olvi-juoksun lipunjaosta Sunnuntaina 4.10. Rentukassa hyökyi ihmismassa, j o k a uhkasi k a a t a a baaritiskin, polkea jalkoihin pienet j a vähäosaiset, särkeä silmälasit j a irrottaa h a m p a a t . O n k o Olvi-juoksuun h a luavien toisiaankin rynnättävä massana kierreportaita alas lipunjakajan perässä, j o t t a he pääsisivät m u k a a n kilpailuun? Kuka olisi ollut vastuussa, jos j o k u olisi muusiutunut jalkoihin tai katkaissut niskansa portaikossa? Mustelmilla selvinnyt Martin Sherman Vaaleanpunainen KOLMIO "Vahva teatterielämys pienellä näyttämöllä" Esitykset lokakuussa pe 16.10., la 17.10., to 22.10, pe 23.10, ke 28.10. OPISKELIJALIPPUJA VOI VARATA ENNAKKOON JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Lippumyymälä avoinna ti—pe 12—19.15, la—su 12puh. 294 990, 294 991 -19.15 KVT-valiokunta kokoontuu Yliopistoliikuntaa Kansainvälisen Toiminnan Valiokunta kokoontuu Jyväskylän yliopiston ke 14.10. klo 18 Ilokiven tamestaruuskilpailut pöytäkaosassa. Kaikki ovat tertenniksessä 20.10.87 alvetulleita suunnittelemaan käen klo 15.00 Ryhtilässä. tulevaa toimintaa! GEORG S SUSAN SONTAG Lihan estetiikka TEATTERI .«TAUD'N MIKAAN OI ODESSA! Odessan hallittu rakennemuutos: Sontag, Lihan estetiikka, Simmel, Muodin filosofia, Benjamin, Silmä väkijoukossa, Koski, Sorsa NYT PUOLEEN HINTAAN!!! KAMPUS-KIRJASTA, tietty! MUKANA HUOMISESSA? K I R K O N O P I S K E L I J A P Ä I V Ä T J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O L L A (päärakennus) 2 3 . 2 5 . 10. 1987 OHJELMA PERJANTAI 23. 10. 17.00—19.00 ILMOITTAUTUMINEN JA ILTAPALA 19.00 AVAJAISET Mukana mm. Sinä ja minä, opiskelija Frieda Williams Namibiasta, piispa Yrjö Sariola sekä OKL:n sketsiryhmä 20.30 HUUTO AJASTA -musikaali (liput 25:-) Anna-Mari Kaskinen, teksti Pekka Simojoki, sävellykset Teatteri Alba, toteutus Keskusseurakuntatalo, Yliopistonkatu 12 22.00 HILJAISUUDEN KAPPELIN AVAJAISET (Lyhty) Meditaatioon ja hiljaisuuden viljelyyn johdattelee dosentti Päivi Huuhtanen 22.00 KOHTAAMISKLUBIN AVAJAISET (Ilokiven yläkerta) SKY:n sketsiryhmä, Jouko Mäki-Lohiluoma ja Teppo Nuorva LAUANTAI 24. 10. 8.00 AAMUPALA 9.00 TULEVAISUUS ON IHMISEN Raamatuntutkistelu, apul.prof. Eero Huovinen Seminariumin juhlasali 10.00 MUKANA HUOMISESSA? Esitelmä, arkkipiispa John Vikström Opiskelijapuheenvuoroja, keskustelua ryhmissä 12.30 LOUNAS 14.00—17.30 KANAVATYÖSKENTELYÄ (11 vaihtoehtoa) (kanavakohtainen kahvitauko) 17.30 ILTAPALA 18.00—21.00 MITÄS NYT TAHDOT? 18.00 Seurat, puhuvat mm. kirkkoherra Otso Sovijärvi, nuorisosihteeri Anna-Maija Uski ja pastori Eero Holma. Seminarium. 18.00 Lorinaa ala-aulassa Tee se itse: musiikkia, seinälehtiä, draamaa... 20.00 RAUHANRUHT1 NAS-kirkkonäytelmä Katri Taanila, teksti ja ohjaus Suolahden nuoret, toteutus 21.30 SATEENKAAREN ALLA (Yöpalvelus Kaupunginkirkossa) Jukka Leino ja Tampereen opiskelijat 22.00—01.00 ILTA JATKUU... Kohtaamisklubilla, Hiljaisuuden kappelissa ***** SUNNUNTAI 25. 10. 8.00 8.45 10.00 11.30 12.30 AAMUPALA TULEVAISUUS ON JUMALAN Raamatuntutkistelu, apul.prof. Eero Huovinen Seminarium. EHTOOLLISJUMALANPALVELUS (Taulumäen kirkko) Piispa Yrjö Sariola, saarna Pastori Tarvo Laakso, liturgia Opiskelijakvartetti Rannut avustaa LOUNAS MATKALLE HUOMISEEN -päätösjuhla Opiskelijakvartetti Rannut Korkeakoulusihteeri Paavo Kettunen sekä ulkolaiset vieraat. ARIfWVlNT0UlKAL» > RAKATlJXlAJ07MIVAflWA AJOTOIVAflMAlGH AUKI ALVARIINSA 9-24.00 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO H U R M E R I N T A Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 O n k o l ä h i n mielitekonne tp A HYC [ varmasti toteuttamisen arvoinen? MILLAINEN SYKSY! Yliopiston oven voi avata kun Kysyy, mitä onkaan TIETEEN VAPAUS JA TUTKIMUKSEN ETIIKKA. Onko DIALEKTIIKAN YDIN (Manninen) tässä: Kun Järvilehto kysyy MISSÄ SIELU SIJAITSEE?, niin Turunen kuittaa: IHMISSIELUN OLEMUS. Vai onko tämä vain PARADOKSI: VÄÄRÄÄ PUHETTA? Kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan SUOMALAINEN ELÄMÄ (J. P. Roos), BUDDHALAISTA VIISAUTTA, tai älyllinen matka FROM PRAGUE TO PARIS. Pelkkää ajatusleikkiä? LIIKUNTAA HARJOITTAVAT RUUMIIT. Nämä näin aluksi — ja lisää on tulossa! TERVETULOA KAIKKI. KAMPUS-KIRJA AVOINNA MA—PE 08.00—16.00/puh. 615744 Opiskelijahinnoin KAMPUS-DATA.sta IBM — OSBORNE — OLIVETTI — ZENITH KAMPUS-DATA on aloittanut toimintansa KAMPUS-KIRJASSA! Tilaus-, toimitusja hinta-asioissa teitä neuvoo TAPIO SÄRKELÄ ti—to klo 12.00—16.00. Nouda esitteet ja hinnastot! TERVETULOA.
12 JÄRJESTÖJÄ JSO — Sosialidemokraatit Torstaina 15.10. klo 18.00 kokoustetaan Rentukan kabinetissa. Käsitellään edustajistovaaleja yms. Maanantai 19.10. klo 18.00 puoluekoulua Teatteriravintolan kabinetissa. Aihe: työllisyyslaki. Tiistai 27.10. klo 18.00 puoluekoulua työväentalon B-salilla. Aihe: periaateohjelma. Tallustele mukaan oletpa sitten uusi tai vanha. JYKY 16.10. Nälkäpäiväillään päärakennuksessa, Mattilanniemessä ja yliopiston kirjastossa. Jos haluat tehdä jotain, soita Puution Ristolle p. 243 796. 23.—25.10. Kirkon opiskelijapäivät Jyväskylässä. Mukana mm. arkkipiispa, päätoimittaja Tapani Ruokanen ym. 24.10. SKY 90 vuotta. Yöjuhlavastaanotto klo 01.00 (siis yöllä) JYKY:ssä. 27.10. Joka kuritta kasvaa... ilta ruhankasvatuksesta. JYKY klo 19.00. JYKY vyv: Yliopistonk. 2 A. 3—3 Kahvi-ilta keskiviikkoisin klo 18.00—19.30 Beckerin kirjakahvilan pihatalolla (Seminaarinkatu 28). Tanssit ylioppilastalon yläkerrassa la 17.10.87 klo 20.00 — OI. (Ei anniskelua!). IRS Ekskursio öljynporauslautalle lähtö 15.10. klo 20.00. JARU JARL) eli Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit r.y. on Jyväskylän yliopiston piirissä toimiva reserviläisjärjestö. JARUn jäseniksi ovat tervetulleita kaikki opiskelijat sukupuoleen tai sotilasarvoon katsomatta. JARU:n toiminnan tarkoituksena on mm. turvallisuuspoliittisen tietämyksen ja maanpuolustushengen edistäminen. JARU järjestää esim. ekskursioita, ammuntaa ja saunailtoja. Syksyn -87 ensimmäinen saunailta on keskiviikkona 21.10. klo 18.00—21.30 Atalon tilaussaunassa Kortepohjassa. Saunomisen ja syömisen lomassa esitellään JARU:n toimintaa ja suunnitellaan tulevia tapahtumia. Kaikki asiasta kiinnostuneet tevetuloa! KRS Kansan Raamattuseuran opiskelijat Vaasankatu 12 A puh. 610 3 3 1 . Toimisto on avoinna ti—to klo 13-16. Opetusja lauantai-illat toimistolla klo 19:17.10. Sisäinen parantuminen. Vesa Huhtala. 20.10. Kristus lähettää. Vesa Huhtala. 27.10. Seurat. Leo Hämäläinen. 31.10. Puhutaan kuolemasta. Muut jutut: 22.10. miesten saunailta Kortepohjan kirkolla klo 19. 23.—25.10. mukaan Kirkon opiskelijapäiville. Tiistaisin iltapäiväkahvit klo 13—16. Keskiviikkona aamurukous klo 8. Ovityön päivä. Tervetuloa mukaan! EMILE RY — Nikkilän hallitus kokoontuu noin joka toinen tiistai klo 16.15; kaikki kiinnostuneet tervetuloa kokouksiin. — Syyskokous 21.10. klo 18. — Kasvatustieteen opiskelijoiden koulutuspäivät Helsingissä 29.—30.10. — Praksiksen hallituksen kokous ti 7,10. klo 13 kirjaston kahviossajj<a liittokokous Helsingissa 29.—30.10. — Liikuntavuoro tiistaisin klo 18—19 U1B. — Saunaillat syyslukukaudella tiistaisin 13.10., 31.11., 1.12. klo 20.30—21.00. — Seuratkaa ilmoitustaulua ja osallistukaa hyvät kaskolaiset! JOK Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset, johtokunnan, ehdokkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden palaveri pidetään 19.10. alkaen klo 18 piiritoimistolla (Gygnaeuksenkatu 12). Ratkiriemukas osaston syyskokous pidetään 26.10. alkaen klo 18 yökylän kahvila Ulpukan kabinetissa. Tervetuloa. Maitoväen terveyspäivä Alkio-opistolla to 15.10. alkaen klo 1 1 . Järjestäjinä Maaseudun Sivistysliitto ja Keskustan Terveysliitto. Lisätietoja: Leena Rantasalo p. 245 208 tai Matti Tulla p. 215 189. ISAJ Jyväskylän Kansainvälinen Opiskelijayhdistys (ISAJ) On tullut aika tavata taas, jättää kirjat pinoon odottamaan — sillä ISAJ:n syyskokous on ovella. Tule Lillukkaan torstaina 15.10.87 klo 19, silloin se alkaa. Huomaat kyllä, että kokoukset eivät aina välttämättä ole kuivia, unettavia tilaisuuksia... Ohjelmassa on myös mukavaa yhdessäoloa, suussasulavaa syötävää, musiikkia — ja video, joka kertoo ulkomaalaisopiskelijan asemasta Suomessa ja jossa on myös valitut palat viime kevään kulttuuripäiviltä Helsingistä. Älä enää mieti — Lillukassa nähdään! International Student Association of Jyväskylä (ISAJ) Autumn has come again with räin and windy days — but so has time to meet in ISAJ General Meeting. Come to Lillukka (in Kortepohja near "Rentukka") on thursday 15.10.87 at 7 pm, enjoy our warm company. And you'!l find out that meeting aren't alvvays boring... Besides meeting interesting people you'll have a chance to see the long-awaited video about the situation of foreign students in Finland and about the Cultural Days in Helsinki last Spring. Music and r@.ffri%shments are, naturally, an mp&fcmt part of our successfyl ev/&ning together. L e f s meet in> Lillukka! Naistutkimusohjausta Torstaina 22.10. 87 klo 14.30 Lozzin kerhohuoneessa keskustellaan naistutkimuksesta. Paikalle saapuu Suomen akatemian vanhempi tutkija Liisa Rantalaiho, joka alustaa naistutkimuksen nykytilasta ja ohjaustarpeesta. Paikalle kannattaa tulla sellaisen, joka tutkii tai aikoo tutkia naistutkimukseksi luokiteltavaa aihetta. Tilaisuuden tavoitteena on muodostaa tutkijaryhmiä ja etsiä yhteyksiä muiden yliopistojen suuntaan. Tilaisuuden järjestävät Jyväskylän yliopiston tutkijanaiset ja JYY:n opintoja tiedevaliokunta. JYY:n edustajiston kokous tiistaina 13.10.1987 Taas kerran Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto osaa pitää kokouksensa lähes täydellisen väärään aikaan tämän lehdeen ilmestymisen kannalta. Sangen mielenkiintoinen kokous on juuri silloin, kun tätä lehteä odotellaan saapuvaksi painosta. Jos lukija hyvä (JYY:n jäsen) saat tämän lehden käsiisi tiistaina ennen kello 16:ta, mene itse paikan päälle ylioppilastalolle seuraamaan kokousta. Kokouksethan ovat avoimia kaikille jäsenille. Edustajistolta odotetaan nyt periaatepäätöstä uudistalon rakentamisesta Kortepohjan ylioppilaskylään. JYY:n hallitus päätti taannoin esittää edustajistolle uuden kerrostalon rakentamista. Lisäksi edustajiston esityslistalla on tiistaina mm. SYL:n liittokokousedustajien vaali, edustajan nimeäminen YTHS:n valtuuskuntaan sekä OLL:n liittoedustajien vaali. Erityisen mielenkiintoinen on myös kohta 13 edustajiston esityslistassa. "Muutokset JYY:n perussääntöön." Kysymys kuuluu, löytyykö edustajiston kaksivuotiselle vaalikaudelle vaaditussa toisessakin edustajiston kokouksessa kolmen neljäsosan äänten enemmistöä???????????? Keväällä kaksivuotinen vaalikausi meni niukin naukin nippa nappa läpi. Nykyään vaalikausi = 1 vuosi. Nyt on sitten se seuraava kokous käsillä ja tämän lehden ilmestymispäivän koittaessa jo ohi. — Kertomus jatkuu seuraavassa numerossa. RL JYY:n edustajiston vaali Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali toimitetaan tiistaina, marraskuun 3. päivänä ja keskiviikkona, marraskuun 4. päivänä 1987 seuraavasti: ti 31111, klo 1 1 6 Mattilanniemi, MaA klo 10 16 Yliopiston päärakennus M o l l 1 3 Freda ke 4.11. klo 1 1 6 klo 1 1 6 klo 1 2 klo 1 2 2 Mattilanniemi, MaA Yliopiston päärakennus Ylioppilastalo Kortepohja, Lillukka Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Ennakkoäänestys järjestetään tiistaina lokakuun 27. päivänä klo 12 — 20 Lillukassa Kortepohjassa ja keskiviikkona lokakuun 28. päivänä klo 10 — 18 ylioppilastalolla. Äänestyspaikalla on äänioikeuden toteamiseksi esitettävä joko opintokirja tai opiskelijakortti. Vaaliasiakirjojen palautusaika on päättynyt. Asiakirjoissa mahdollisesti esiintyneet virheet ja puutteet on asiamiesten korjattava viimeistään 16.10.1987 klo 12.00 mennessä. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan 16.10.1987 klo 16.00, jonka jälkeen voi aloittaa ehdokasmainonnan. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunta Matti Tanskanen pääsihteeri Lehti ilmestyy edelleen kahden viikon välein. Seuraava numero näkee päivänvalon virallisesti 28.10.87. Kyseiseen lehteen tarkoitettu materiaali toimitukseen 22.10. mennessä tai sopimuksen mukaan. Edustajistovaalit Jylkkärissä Jylkkärin seuraava numero ilmestyy juuri sopivasti ylioppilaskuntavaalien alla. Edustajistoon pyrkivät ryhmittymät saavat tällä kertaa mahdollisuuden osoittaa kirjallisia vaalilupausyms. kykyjään kirjoittamalla itsestään ja tavoitteistaan 25 konekirjoitusrivin (liuska A4) selostuksen. Jutut julkaistaan sensuroimattomina Jylkkärissä 28.10. Luonnollisesti vaalit ja edustajistoon pyrkivät käsitellään lehden palstoilla myös normaalien objektiivisten toimitusperiaatteiden mukaisesti. Avustajapalaveri Jylkkärin avustamisesta kiinnostuneethan etsiytyvät torstaina 15.10. yliopiston kirjaston luentosaliin kello 17.00-20.00. Paikalla puhutaan ylioppilaslehdestä ja sen avustamisesta. Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussatiiggjj lantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 288. Päas » ttaj R no Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoitukset: Kari Johansson. keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 61? 599. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252 2 t i : s : . Pankit: KOP-Mattila. Keski-Suomen Sp, SYP-Jyväskylä kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa. puoli vuotta 50 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri j a määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 — Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1987.