JYVASKYL. c_ 4 < ^ YLIOPPILASLEH « * • s z 1 </> M J BBS8 * £ $ " w H *rc« O m » * I O O 30. syyskuuta 1986. Nro 11. 26. vuosikert, JR o Ohut viipale budjettikakkua, olkaa hyvät Kirjasyksyn yksi menestystarinoista ilmestyi viikko sitten. Maan nykyisen hallituksen viimeinen tuloja menoarvioesitys tuli jo kerran vuotaneena eduskunnan käsittelyynVaalivuonna eivät opiskelijoiden äänet näytä hallituspuolueita valtavasti kiinnostavan. Opintolainan korkoja veroilmoitukseen merkitessään voi tosin ensi vuonna unohtaa tähän asti maksetun omavastuuosuuden. Tuo ehkä lohduttaa parhaillaan syksyn korkolappua muuten " CyIijässä lompakossaan kantavaa. Ensi heinäkuun alusta tulee voimaan myös korkeakouluopiskelijoiden opintorahan perusosan korotus 270 markasta 320 markkaan. Erotus on "suositeltavaa" sijoittaa esimerkiksi totuttua parempilaatuisen viinipullon ostoon. Lukiolaisilla opintorahan perusosa on nyt 230 ja ammattikoululaisella 270 markkaa. Kannattaa jatkaa siis yliopistoon, saa lisää ilmaista rahaa kuukausittain. Huoltajalisää maksetaan ihmistaimen huoltajalle 13 markkaa aiempaa enemmän eli 333 markkaa. Vanhemmistaan pääsee taas hieman nuorempana eroon sikäli että vanhempien tulot ja varallisuus eivät vaikuta asumislisän saantiin yli 20 vuotiailla opiskelijoilla. Opintojaan lyhyellä opiskeluajanjaksolla täydentävä tai muu vastaava saa tukea nyt jo kahdeksan viikon opiskeluihin, kun tähän saakka on vähimmäiskesto ollut 16 viikkoa. Korkea-asteen opintotuki paranee Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittisen sihteerin Aira Raudasojan mukaan vainn hitaasti ja ilman poliittisia paineita sen parantamiseen. Itse asianosaiset eli opiskelijatkaan eivät näkyvästi painosta päättäjiä tuen kohentamiseksi. "Ollaanko tilanteeseen siis tyytyväisiä", kysyy Raudasoja. Varsinaiset hallituksen esityksen "porkkanat" eivät d o a opiskelijaa kosketa. cin lapsiperheiden verovähennykset jonkin verran nousevat ja nuorten asuntosäästöpalkkio nousee parilla tuhannella markalla. Omaisuusveron muutokset tuovat lisärahaa rikkaille. Kotiin kannattaa kohta soittaa, kaukopuhelut halpenevat kahdeksan prosenttia. Junalippujen hinnat nousevat 3 prosenttia. VR on ahdingossa ja sinä lopetat ylimääräisen junamatkailun. Kirjeitä ei enää kannata kirjoittaa: 10 penniä lisää kirjemaksuun. Pilkille vain äärimmäisessä ruokapulassa: pilkkikortti kallistuu. Suomen valtion ja kansalaisten yksi häpeäpilkku ei poistu, korkeintaan saa hieman tahranpoistoa. Kehitysavun määrää nostetaan 0,55 prosenttiin kansantuotteesta. Tänä vuonna prosentin puolikkaasta jäädään 0,03 prosentilla. Tansania säilyy pääkohdemaana. Lisäksi yhdeksän eteläisen Afrikan ns. SADDC-maata saavat jonkin sor f ip apua. Tarkoitus lienee samalla hieman kaivaa maata herra P.W.Bothan pallin alta. Budjettiin sisältyy myös ministeri Gustav Björkstrandin hengentuote: korkeakoulujen kehittämislaki, joka tietää lisää virkoja, mutta myös liike-elämästä tutun tulosvastuullisuuden tuloa yliopistoon. Nähtäväksi jää, mitä itse asiassa on Björkstrandin peräänkuuluttama "hyvä" tutkimus. Huolestuttavinta on kuitenkin yritys puristaa valmistumisaikoja yhä lyhyemmiksi, yritys kun johtanee luultavasti päinvastaiseen tulokseen. RL Wl. WW Olemme sijoittaneet katutason toimitiloihimme KILPISENKATU 5:ssä YLEISÖPUHELIMET, LENNÄTTIMEN, TILAAJASUHDEPALVELUNJA TELELAITTEIDEN MYYNNIN. • TELELIITTYMÄT • TELELAITTEET • YLEISÖPU • SÄH Yhteydenpito on nyt monella tavalla mahdollista mukavasti samasta paikasta. Palvelemme asiakkaitamme ENKADULLA MA-PE KLO 8-20 JA LA 9-15 Muina aikoina TELE on käytettävissänne puhelimitse palvelunumeroissa. TERVETULOA KILPISENKATU 5:een JYVÄSKYLÄSSÄ! PTLSTELE KESKI-SUOMEN TELEPIIRI PUH.(941)297373. •
Kokemuksia työleiriltä JYY:n ensimmäisen kansainvälisen työleirin touhuissa mukana ollut antaa vihjeitä seuraavan leirin varalle. 1. Leiriläiset kannattaa valita itse. JYY:llä on tosin ne viralliset suhteet; niidenkin kautta saattaa saada hyviä tyyppejä leirille, enimmäkseen tosin englantia (lcirikieli) osaamattomia nynnyjä ja neitsyitä. Työleirivaihto tulisi saattaa bilateraaliseksi. toisin sanoen ottaa vastaan tulijoita suurin piirtein saman verran kuin on lähtijöitäkin. Ihanne tietenkin olisi, että saisimme enemmän työpaikkoja. niin voisimme kasvattaa leiriläisten kokonaismäärää. nimenomaisesti ottaa lisää länsimaisia leiriläisiä, ja näin saada aikaan kunnon kansainvälinen työleiri. 2. Tulisi käydä keskustelua siitä, mikä onkaan työleirin tarkoitus ja perusidea. Se ei ainakaan liene tarjota ystävillemme Unkarista ja Puolasta tilaisuus tienata rahaa. Eihän se työ ole pääasia. vaan kansainvälinen kanssakäyminen. Tutustuminen ja kanssakäyminen edistää kansainvälistä ystävyyttä ja ennakkoja epäluulojen poistumista ja maailmanrauhaa, ja tähän tarkoitukseen työleiri on erinomainen keksintö. Kovin suuret yksittäisten maiden kiintiöt hankaloittavat hyvän fiiliksen syntymistä leirillä, varsinkin jos leiriläisten kielitaito on puutteellinen; tämä evästyksenä ensi kevään sopimusneuvottelijoille. 3. Yksi tai kaksi suomalaista leiriläistä ei ole pahitteeksi. Kotimainen leiriläinen toimii mainiona välittäjänä leiriläisten ja emäntien ja toisaalta leiriläisten ja työnjohtajien välillä. Kiitoksia Jaanalle! 4. Suomen viranomaisten kanssa kannattaa pysytellä etäisissä mutta asiallisissa väleissä. Kukahan tässä maassa tietää että tarvitseeko Ranskasta tuleva työleiriläinen työluvan vai eikö, ellei sisäasiainministeriö, joka ensin sanoo että ei ja sitten viime tingassa että joo! Ulkomaalaistoimisto saa syödä päänsä, kun ei sieltä kukaan edes vastaa puhelimeen koko kesänä. Kannattaa kääntyä suoraan asianomaisissa maissa sijaitsevien lähetystöjen puoleen, niin asiat sujuvat joutuisammin ja myös kivuttomammin. Viranomaisten töppäilyjen vuoksi pari leiriläistä jäi tällä kerralla saapumatta. 5. Jyväskylän kaupunki sen sijaan on tässä asiassa mukava yhteistyökumppani; kiitoksemme puisto-osaston pomoille, jotka ymmärsivät leirin luonteen täsmälleen oikein. Myös saunassa oli hauska käydä! 6. Yksityisistä firmoista oli kovasti paljon hyötyä. Tänä vuonna meitä auttoivat seuraavat vritvkset: Jyväskylän Liikenne antoi matkaliput, Ruth lahjoitti leipää, Mallasjuoma antoi juomaa. Valio tarjosi kiertokäynnin sekä lounaan, ja juustoa ja jugurttia. K-halli Huhtari antoi makkaraa ja alennuksen ruokaostoihin, Uimahalli tarjosi ilmaisen uinnin ja antoi vesiliukumäen leiriläisten käyttöön, Vaihelan tila Joutsassa alensi hintaa, Turun linna päästi leiriläiset sisään ilmaiseksi. 7. Saunominen on hauska harrastus ja sitä kannattaa tehdä aina sopivassa tilanteessa. Tietenkään ketään ei saa pakottaa jne. 8. Jyväskyläläisiä opiskelijoita ei ikävä kyllä leirin aikana paljon kaupungissa näe, mutta varmasti täälläkin joku viettää kesän, eli tervetuloa tekemään tuttavuutta! Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kauppatieteilijöiden AIESEC-vaihdon kautta tulleet opiskelijat, ISAJ:n tyypit sekä tietenkin muiden ylioppilaskuntien työleiriläiset. Kiitoksia ja terveisiä Turun leiriläisille ja isännille sekä Helsinkiin HYY:aan ja SYL:oon! 10. Kannattaa palkata hyvä työleirisihteeri: 5-6 kielen taito tarpeen (slovakki ei tosin aivan välttämätön, mutta onhan se hauska yllättää Turun Slovakiasta tulleet leiriläiset paljastumalla slovakintaitoiseksi). oma auto ja loputon kärsivällisyys tarpeen. sekä sen verran omia säästöjä, että on varaa tehdä töitä puolipäiväpaikalla. 11. No, hauskaa oli kaikilla leirin kanssa tavalla tai toisella tekemisiin joutuneilla; hengailu ulkomaalaisten kanssahan on kuin pula-ajan matkailua, oikeaan reissaamiseen kun liian harvoin on varaa. Terveisiä, suukkoja ja halauksia Anikalle, Erikalle. Cillalle, Juditille ja Evalle Debreceniin. Arletalle, Beatallc. Katarzynalle ja Marekille Poznaniin, Fawasille Tukholmaan ja Olivierille Thouars'iin. Katry Myllykovvsky Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Ulkoasiainvaliokunta ja kansainvälinen tvöleiri 1986 KIITTÄÄ seuraavia leiriämme tukeneita yrityksiä: Jyväskylän Liikenne Oy R Ruth Oy Mallasjuoma Oy Valio Vaihelan tila Turun Linna K-Halli Huhtari Uimahalli JYY:n yritystoiminta Kortepohjan yo-kylä Ensi vuoden budjetista Valtion ensi vuoden budjetti on lähtenyt hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn. Hallitus on kuvannut esitystään työllisyys-, tiedeja tiepainoitteiseksi. Opiskelijoiden kannalta budjettiesitys antaa varsin hyvän ensivaikutelman. Jyväskylän yliopistolle budjetti lupaa mm. tiedotusopin professuurin ja lehtoraatin. Fysiikan laitos saa vihdoinkin periaatepäätöksen uuden syklotronin rakentamisesta vuosien 1987-1992 aikana. Niin Jyväskylän yliopistolle kuin koko korkeakoululaitokselle on kuitenkin merkittävämpää hallituksen lupaus antaa eduskunnalle esitys uudesta korkeakoulujen kehittämislaista. Oleellista on lisäksi hallituksen aikomus tehdä periaatepäätös korkeakoulujen resurssien kehittämisestä vuosina 1988-1991. Ensi vuoden budjettiesityksessä on korkeakoulujen määrärahojen kasvu 13 %. Tiettävästi periaatepäätökseen on kaavailtu 15 % vuosittaista kasvua. Hallituksen budjettiesitys on myönteinen myös opiskelijan kukkaroa kohtaan. Korkeakoululaisten opintoraha nousee 15 prosentilla 320 markkaan kuukaudessa. Ensi keväänä sovitaan asumislisän ja opintolainojen enimmäismäärät. Asumislisän kohdalla tarvehankintaikärajaa lasketaan 20 vuoteen. Opiskelijoiden verotuksessakin tapahtuu muutosta. Opintolainojen kohdalla poistuu korkojen omavastuuosuus. Budjettiesitykseen on lisäksi kirjattu tavoite opintotuen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. JYY:n viime keväänä käynnistämässä suurimpien ylioppilaskuntien yhteisessä kannanotossa toivottiinkin tällaista laajempaa kehittämisohjelmaa. Kannanoton keskeisimmät tavoitteet olivat opintorahan tuntuva korottaminen, asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi, korkotuen pidentäminen kolmeen vuoteen valmistumisesta sekä opiskelunaikaisesta koronmaksusta kokonaan luopuminen. Työsarkaa opintotukijärjestelmän kehittämiseksi riittää yhä edelleen. Ei tukea yo-kylälle Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjaus etenee ensi vuonna jo IV-vaiheeseen. Opiskelija-asuntojen rakentamisen omapääomaosuudet on uudisrakentamisen osalta perinteisesti varattu valtion budjettiin. JYY:n hallitus tulee vetoamaan keskisuomalaisiin kansanedustajiin, jotta nämä budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä saisivat valtion omapääomaosuuden ulotettua myös opiskelijaasuntojen peruskorjaukseen. Matti Tanskanen JYY:n hallituksen puheenjohtaja Päätösvallaton edustajisto JYY:n edustajiston syksyn avaus 18. syyskuuta jäi niukin naukin päätös vallattomaksi. Kokoukseen oli saapunut 20 edustajiston 40 jäsenestä ja kerrankin sota olisi kaivannut vielä yhtä miestä/naista. Ylioppilaskunnan asunnonvähtystoiminnasta syksyn aikana vastannut Ulla Kumpula esitteli edustajistolle työnsä tuloksia. Asuntoa oli hänen kauttaan hakenut yhteensä 165 opiskelijaa, joista 60:lle oli jo asunto löytynyt. Asuntotarjouksia oli tullut yhteensä 87. Ilpo Lahtiselle (Reunion) myönnettiin ero JYY:n hallituksen jä senyydestä ja hänen tilalleen hallitukseen nimettiin Ari Heikkinen (Reunion). JYY:n edustajiksi yliopiston kirjaoston johtokuntaan valittiin Veikko Ahola (varalle Katri Myllykoski) ja Kaisu Pöyliö (varalle Terhi Kivimäki). Yliopiston museon johtokuntaan valittiin Sari Alatalo-Romunen (varalle Sari Jokikallas-Lahtinen) Edustajisto vahvisti ulkoasiainvaliokunnan nimen muuttamisen kansainvälisen toiminnan valiokunnaksi ja valiokunnan tehtäväalueisiin lisättiin kehitysyhteistyö. Hallituksen työjärjestykseen lisättiin ympäristövaliokunta tehtäväaluetneen. JYTK:n ja JSO:n opiskelijoiden liikennemahdollisuuksiin liittyneet aloitteet lähetettiin hallituksen käsiteltäviksi. JYTK:n aloite käsitteli opiskelija-alennuksen saamista Jyväskylän Liikenteen paikallisvuoroihin ja JSO:n aloite kevyen liikenteen turvallisuutta yliopisto-jäähalliKortepohja -reitillä.
3 Talous on pop Yleinen kiinnostus talouselämän tapahtumia kohtaan näyttää viime vuosina voimakkaasti lisääntyneen. Osittain kysymyksessä voi olla mainosväen ja tiedotusvälineiden luoma näköharha, mutta ei infokratiaa voi kaikesta syyttää. Taustalla täytyy olla myös syvempiä yhteiskunnallisia muutoksia. Perussyynä tsJoselämän tapahtumien julkisuusvyörylle on ollut talouselämän vaikutusvallan kasvu sekä yhteiskunnan toiminnan että yksilön elämän näkökulmasta. Pankkija yritystoiminnan keskittyminen ja ajoittain myös epäterve yhdistyminen ovat luoneet valtakeskuksen, joka horjuttaa milloin Suomen Pankkia, milloin eduskuntaa ja hallitusta. Talouselämän rakenteellinen muutos on näkynyht ehkä selvimmin työllisyystilanteen jatkuvana heikkenemisenä. Tilanteen on ennakoitu voimakkaasti pahenevan ensi talvena. Hallituksen budjettiesitys ei juuri lohtua suo. "Näkymättömän käden" annetaan hoitaa kilpailukyvyn kannalta elintärkeäksi koetun rakennemuutoksen likaisen työn. Kasvavien työttömyyslukujen rinnalla esitellään kansalaisille uusia sijoituskohteita. Kansalaisten ostokyvyn väitetään lisääntyneen liikaa ja muodostavan uhan kansantalouden terveelliselle kehitykselle. Korkeaan inflaatiotasoon ja kalliiseen energiaan tottuneet ekonomistit näyttävät epätoivoisen poukkoilevilta uudessa taloudellisesta tilanteessa. Suomen taloudellisen menestyksen täydellistä riippuvuutta ulkomaankaupan menestyksestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä on propgoitu tehokkaasti. Riippuvuudelle ei ole haluttu etsiä vaihtoehtoja. Taloudellisesta itsenäisyydestä on luovuttu vapaaehtoisesti mutta ehkä tiedostamattomasti. Taloudellisen demokratian laajentaminen on Suomen poliittisen järjestelmän tulevaisuuden suurin haastenb. On myös tarpeellista etsiä mahdollisuuksia työ-käsitteen uudelleen arviointiin ja työajan lyhentämiseen. Työvoiman jatkuva kouluttaminen on nähtävä keskeisenä kansantaloudellisena voimavarana. Suomen vahvin kilpailuvaltti on tulevaisuudessakin laatu ei määrä. Pekka Kinnunen La Mort! "Kuolema terroristeille!" Pariisi on ollut viime aikoina toistuvien pommiräjähdysten näyttämö. Räjähdys hätkäyttää, mutta moniko vaivautuu miettimään asiaa pelkkää taivastelua enempää? Ulkomailla käydessä voi olla lähellä maailmantapahtumia, mutta samalla myös harvinaisen kaukana niistä. Aktiivinen uutisten seuraamattomuus lomalla voi myös avartaa maailmankuvaa. Bussissa voi kanssamatkustajan lehdestä lukea otiskon: "Sisällissota Ranskassa". Huolestuisitko? Pariisin pommit tuntuvat koti-Jyväskylän turvallisuudessa merkityksettömiltä. Suomalainen tietää tutkijoiden mukaan enemmän maailmantapahtumista kuin esimerkiksi amerikkalainen. Tietäminen on kuitenkin pintapuolista. Kuolleiden lukumäärä on ratkaiseva uutiskriteeri niin lehdistössä kuin lukijoiden mielessäkin. Vastaako sata tamilia yhtä länsiksaksalaista? Beirut leviää luoteeseen, Eurooppaan. Ranska on joutunut kokemaan vanhan arabien alistajan perintönsä nyt sosialistipresidentin ja oikeistohallituksen aikana, jota vaivaa häilyntä sisäpolitiikasta. Pääministeri Jacques Chirac on esiintynyt korostetun tiukkana ja ehtinyt syyttää jopa suomalaista UNIFIL-joukkojen komentajaa epäsuorasti vaikeuksistaan. Chirac väittää, että Ranskan terroriaallon takan on vain yksi terroristiryhmä, joka toimii vangitun jäsenensä vapauttamiseksi. Chirac politikoi sokeudella. Hän ei halua nähdä tilannetta, jossa kotoinen "Suora toiminta" -terroristiryhmä on yhä enemmän yhteistössä mm. beirutilaisten ja baskiryhmien kanssa. Libanon ja Beirut ovat äärimmäisen sisällisodan tannerta. Suomalaisten on usein vaikea tajuta, että kristitytkin tappavat ja tuhoavat maassa samalla tavalla kuin islamilaisetkin. Juutalainen Israel on sodan taustalla siinä missä Syyriakin. **# Kansainvälisyyttä on helppo vaatia mm. yliopistoon. Joskus tulisi kuitenkin lähteä myös muualta kuin instituutioista. Tulisi suosia enemmän yksilökohtaisten kansainvälisyyskokemusten hankkimista. Opiskelua ulkomailla olisi tuettava uudella tavalla. Tutkintoihin tulisi voida liittää vaivatta myös ulkomaisia arvosanoja. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa "uusi" valiokunta: kansainvälisen toiminnan valiokunta. Pelkästä passiivisesta "diplomatiasta" tulisi siirtyä aktiivisuuden aikaan, jossa myös tavallinen opiskelija voisi helpommin suoraan kysyä asioista. Kehitysapuasioissa olisi uskallettava enemmän myös omille linjoille. Pesäpallomailoja ei ehkä enää tarvita lisää Nicaraguassa. Rauno Lahti Virkaanastujaiset Vastikään nimitetyt romaanisen filologian professori Ulla Jokinen ja kirjallisuuden professori Tarmo Kunnas pitivät virkaanastujaisluentonsa 17. syyskuuta. Ulla Jokisen aineena oli "Normi ja hyvä käytäntö Ranskan kielen historiassa". Ranskan kieltä on pyritty normittamaan 1600-luvulta alkaen, mutta viime kädessä ns. hyvä käytäntö on säädellyt kulloinkin oikeana pidetyn kielenkäytön. Hyvällä käytännöllä tarkoitetaan edustavien kirjalijoiden ja sivistyneiden seurapiirien kielenkäyttöä. 1600luvulta alkaen on keskusteltu siitä, kuinka rajata se valiojoukko. jonka käytäntö sopii yleisesti hyväksytyksi esikuvaksi. Ranskan akateeminen sihteeri Claude Favre de Vaugelas kokosi vuonna 1647 joukon hyvää kielenkäyttöä koskevia hajahuomioita. Esikuvana oli hovissa vallinnut puhetapa. Epäsystemaattisuudestaan huolimatta Vaugelasin huomiot ovat edelleenkin päteviä, koska hän huomioi kielenkäytön jatkuvan muuttumisen, piti puhuttua kieltä primaarisena ja huomioi erilaisten lingvististen alasysteemien olemassaolon. Vähemmän menestykästä on ollut Ranskan akatemian pyrkimys normottaa ja puhdistaa ranskan kieltä. Viimeistään viime vuosisadalla kielen kehitys teknisen termistön lisääntyminen, vieraat lainat, asiatekstien nopea lisääntyminen ajoi akatemian hormituspyrkimysten ohitse. Tähän "kielen kriisiin" on reagoitu luomalla kokonainen kielenhuoltoinstitutioiden järjestelmä, jotka viime aikoina on keskittynyt taistelemaan englannin kielestä tulevia vaikutteita vastaan. Erityisempää menestystä pyrkimyksillä ei ole ollut, "hyvä käytäntö" on edelleenkin normeja tärkeämpi kielenkäytön esikuva. Tarmo Kunnas kysyi esitelmässään "Kirjallisuus elämänkatsomuksen rikastuttajana". millä omintakeisella ja vain kaunokirjallisuudelle ominaisella tavalla kirjallisuus voi rikastaa lukijansa elämänkatsomusta Kirjallisuuden elämänkatsomuksellinen anti on pikemminkin siinä, että se relativoi valmiita ja yksiselitteisiä maailmanselityksiä, kuin että se niitä tarjoaisi. Kirjallisuuden kieli voi rikkoa ja parodioida kielellisiä normeja ja näin vapauttaa uusi merkitysyhteyksiä ja asettaa vakiintuneita arvostuksia kyseenalaiseksi. "Kuten analyyttinen filosofia taiteellisesti kunnianhimoinen kirjallisuus murtaa uskon sanojen yksiselittteisyyteen". totsei Kunnas. Kirjallisuus ei kuitenkaan noudata Wittgensteinin ohjetta "Mistä emme voi puhua, siitä on vaiettava". Päinvastoin, monimielisen ja taiteellisesti työstetyn kielen avulla kirjallisuus voi luoda ihmiselämän hämäriä ja irrationaaleja laita-alueita. MK
kään ole esitetty visioita sen enempää taloudellisesta demokratiasta kuin talouden suunnittelusta ja ohjailustakaan. "Suomeen on levinnyt pessimismi ja kohtalonusko. Muutosta tapahtuu kaiken aikaa, mutta se ei ole selvän tahdonmuutoksen tulosta. Eivätkä muutokset välttämättä palvele vasemmiston etuja ... tunnustan kyllä neuvottomuuteni asian suhteen, jätetään koko kysymys." * * * Viimeaikoina on keskusteltu paljon suomalaisista monopoleista ja taloutemme privilegioiduista aloista. Olisiko vanha kunnon kilpailu tepsivin lääke joidenkin alojen ramettyneisyyteen ja talouden sopeutumisongelmiin ylipäätään? "Suomessahan on sisäisesti merkantilistinen talous. Suhtautuminen kilpailuun on ollut nihkeää, se on historiallinen tausta, josta lähdetään Korttiosastollamme runsaimmillaan. Syksyn KORTTIUUTUUKSIA TAIDEK0RT7EJA TAIDEJULISTEITA Tervetuloa korttiostoksille! ¥APERI Yliopistonkatu 6 Meiltä TARJOUSHINTAAN Mercantil-mapit Plastic-mapit 7 cm Plastic-mapit 5 cm Luentopaperi A4/100 LuentovihkoVVALKI Kierrevihko A4/50 I 16 50 14 30 13»° 350 5 4 5 Yliopistonkatu 6 Copchtc ho/Ko hiu/tenvöQöy/ alhoa hiu/tearugelu/to... G O L D v V E L L KAUPPAKATU 5 PUH. 614345 liikkeelle. Kilpailu on tietysti hyvä toiminnan tehostaja. Suomesta löytyy rämettyneitä aloja, ja vääristymiä on helppo osoittaa, mutta on myös tehokkaita privilcgioituja aloja, joilla voidaan suojassa satsata tuotekehittelyyn yms. Ja jos saneeraamaan lähdetään, on välivaiheen ongelmista ja saneerauksen uhreista pidettävä huolta." "Fundamentaalisen tason kysymys on. onko kilpailu lääke kaikkiin ongelmiin. Pienet pohjoismaiset taloudet ovat neuvottelutalouksia, joissa säilyminen on kiinni tietyistä poliittisen tason ratkaisuista." "Kollektiiviset talouspoliittiset ongelmat hoidetaan 'näkyvän käden' avulla. Tämä ei sulje kilpailua pois. mutta sanokaamme, että sotakorvaukset ovat hyvä esimerkki siitä, mitä asioihin puuttumisella voidaan saada aikaan." M a r k k u Kekäläinen Vietä nautinnollinen kahvihetki viihtyisissä kahvioissamme • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MATTILANNIEMI • MUSICA • SIMPUKKA kaupungin kirjasto • KONSERVATORIO r Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta puh. 291 449. Jyväskylän yliopistoyhdistys r.y. hyvää kahvia uunituoreita leivonnaisia pikkulämpimiä jäätelöä juomia • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • f r * * • • • • • * • • • • • * * • * • SSSÄ*» \f*UTSfc Sharp-laskimella saat aina oikean tuloksen. Läskitpä kuinka monimutkaisia tehtäviä tahansa. Helposti ja nopeasti. Sharp maailman suurin laskinvalmistaja osaa laskimet. Valittavanasi on lähes 100 erilaista mallia. Maailman 600 miljoonasta laskimesta Sharp on valmistanut 200 miljoonaa! Ja vauhti senkuin kasvaa. Viiden kirjaimen voimaa SHARP. PC-1401 EL-5103 S Ylivoimainen ykkönen Basicohjelmoitavissa taskutietokoneissa. Monipuolinen lausekeohjelmoitava funktiolaskin. Myynti: Hyvin varustetut alan liikkeet kautta maan. Maahantuoja. Takamaantie 2. PL 77 01511 VANTAA, puh [90)870 "»11
ft Suomen tie Leiriyhteiskunnasta organisaatioiden Suomeksi Risto Sänkiahon oheinen artikkeli liittyi Jyväskylän kesäyliopiston työmarkkinakongressin 28.-29.8.1986 ohjelmistoon. Kongressiin osallistuivat muun muassa S A K: n kolmas puheenjohtaja Raimo Kantola, Akavan puheenjohtaja Raimo Lehtinen, STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini, TVK:n puheenjohtaja Matti Kinnunen, STK:n puheenjohtaja Pentti Somerto, keskustapuolueen puoluesihteeri Seppo Kääriäinen ja SDP:n järjestösihteeri Jorma YVestlund sekä valtion työmarkkinalaitoksen ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan edustajat. • * * Ensimmäisen maailmansodan pyörteissä Suomikin pääsi kohoamaan valtakuntien joukkoon. Toki Hannes Kolehmainen oli jo Tukholman olympiakisoissa juossut Suomen maailmankartalle, mutta itsenäistyminen tapahtui suurelta osin kansainvälisistä suhdanteista johtuen. Kansalaisssodan jälkeen luotiin Suomeen selvä "leiriyhteiskunta". jolla saksalainen yhteiskuntatieteilijä Bernd Rabe tarkoittaa voimakkaasti segregoitunutta yhteiskuntarakennetta, jossa ihmiset integroituvat omaan elinympäristöönsä ja jossa ei vallitse mitään selvästi kattavaa yhtenäiskulttuuria. Työväentalot olivat se kiintopiste, johon työväenkulttuuri selvänä vastakulttuurina vallitsevalle valkoiselle hegemonialle kiinnittyi. Työväenkulttuuri pystyi murtautumaan yleisesti hyväksytyksi osaksi kansallista kulttuuria vasta toisen maailmansodan jälkeen. Voidaan sanoa, että tämä kehitys kulminoitui erityisesti Väinö Linnassa, jonka Pohjantahti-trilogia jopa muutti entistä historiantulkintaakin. Vastakulttuuritoiminnassaan työväenliike oli voimakkaasti kapitalistisen käytännön vastainen erityisesti osuustoimintaliikkeensä kautta, jossa se yhdistyi toiseen alakulttuuriin eli talonpoikaiskulttuuriin, joka niinikään oli antikapitalistista, mutta tämän lisäksi talonpoikaiskulttuuri oli myös antimarxilaista, antibyrokraattista, antiliberaalista, antivenäläistä ja antiruotsalaista. Talonpoikaisessa perinteessä kyti ja siitä sikisi herraviha. Talonpoikaiskulttuurin Suomi luotiin uuteen uskoon Lex Kallion myötä, jolloin syntyi uusi suuri vapaiden talonpoikien luokka, joka poliittisesti siirtyi Maalaisliiton taakse vasta toisen maailmansodan jälkeen, sillä luokkasodan muistossa elävä osa torppareista äänesti hamaan hautaan asti vielä sosialidemokraatteja. Tässä muutosprosessissa oli omat vaikutuksensa Karjalasta muuttaneilla evakoilla, jotka voittopuolisesti olivat juuri maalaisliittolaisia. Talonpoikaiskulttuurin linnakkeina olivat nuorisoseurantalot. Porvaristo kokonaisuudessaan kokoontui suojeluskunnan tiloihin. Poliittinen mobilisaatiopohja oli itsenäistyneessä Suomessa selvästikin länsimaista perua ja toimintamuodot olivat pohjoismaisen kansanvaltaisen perinteen mukaiset. Ulkoa tuli kuitenkin myös ulkoparlamentaarisia vaikutteita, jotka erityisesti näkyivät suomalaisessa äärioikeistolaisessa toiminnassa Lapuan liikkessä ja IKL:ssä. Puoluemobilisaation rinnalle ei vielä maailmansotien välisenä aikana kehittynyt laajapohjaista eturyhmäorganisoitumista lukuunottamatta suojeluskuntia. Sosiaalinen muutos Toinen maailmansota oli selvä kulminaatiopiste suomalaisessa kehityksessä. Tammikuun kihlauksen ja muun kansallisen integraation myötä olemassa ollut jako kanteen laantui ja kansakunta mobilisoitui yhtenäistävän integraation pohjalta. Suomessakin alkoi fyysinen, sosiaalinen ja osin psyykkinenkin liikkuvuus. Suuren evakkomäärän lisäksi massamuutto pääsi uusiin ulottuvuuksiin ja sosiaalinen liikkuminenkin vauhdittui elinkeinorakenteen ja koulutusrakenteen muuttumisen kautta. Psyykkisellekin liikkumiselle annettiin uusia ulottuvuuksia, sillä toisen maailmansodan jälkitilanteen aiheuttaman aatteellisen krapulan jälkeen taistelivat lukuisat uudet poliittiset aatesuunnat kansan suosiosta. Kun vielä presidentti Juho Kusti Paaiskivi oli vaatinut vanhojen voimien syrjäänvetämistä poliittisilta johtopaikoilta, oli selvää, että uusi sukupolvi uusine aateineen pääsi johtavaan asemaan. Rauhanoppositio ja aseveliakseli ottivat mittaa toisistaan niin puolueiden sisällä kuin niiden välisissä taistoissa. Kommunistisen liikkeen alkumenestys taittui tosin asevelisosialistien "Jo riittää" -kampanjaan vuonna 1948. Osakulttuurien ja paikallisyhteisöjen Suomesta oli kehittymässä etujärjestöjen organisoitunut Suomi. Puolueiden ja muiden etujärjestöjen jäsenmäärä kasvoi melkeinpä räjähdysmäisesti heti sotien jälkeen. Tällainen vallankäyttö oli lisääntynyt suuresti toisen maailmansodan aikana, sillä olihan valtiolla nyt varsin alajat säännöstelyvaltuudet. Tämän vuoksi vaadittiin laajoja joukkopohjaisia etujärjestöjä painostamaan tätä uutta "vahvaa valtiota". Laajenevien valtiontehtävien myötä julkinen virkakoneisto laajeni hyvin huomattavasti samana aikana. Organisaatioiden Suomessa kehittyi uusi poliittinen käytäntö. Alamaisista oli tullut kansalaisia, eli alamaiskulttuurista oli siirrytty osallistumiskulttuuriin. Kansalaiset osallistuivat sovinnaiseen poliittiseen toimintaan sankoin joukoin vaaliuurnilla, puoluetoiminnassa, suurkisoissa sekä liittojuhlissa ja saatiinhan vuonna 1965 Kekkosen presidenttikauden alku juhlistettua oikein yleislakolla. Jälkiteollinen Suomi Useissa selvityksissä katsotaan siirtymisen jälkiteolliseen yhteiskuntaan tapahtuneen silloin, kun palveluelinkeinoissa on enemmän työntekijöitä kuin muissa elinkeinohaaroissa. Suomessa teollistuminen ja jälkiteollistuminen tapahtui lomittaisena, sillä samaan aikaan kun lähinnä sotakorvausteollisuuden myötä jouduttiin laajentamaan teollisuuden sektoria, alkoivat meillä kehittyä myös palvelusektorit, joiden laajentuminen jatkuu yhä edelleen. Tätä luonnonmukaista kehitystä pyrittiin maalaisliiton taholta jarruttamaan; evakot ja rintamamiehet sidottiin vahvasti turpeeseen, mutta tämä turve ei elättänytkään enää suuria ikäluokkia, vaan nämä joutuivat muuttamaan kaupunkeihin uusien tulonlähteiden ääreen. Jälkiteollisen Suomen käännekohdaksi voidaan katsoa vuoden 1966 "protestivaalit", jolloin meillä muuttui poliittinen perinne. "Leirisukupolvesta" oli siirrytty "lähiösukupolveen" ja suuriin ikäluokkiin. Poliittinen kanta ei tullutkaan enää "äidinmaidon" mukana, jota perinnettä "leirisukupolvien" ympäristö voimakkaasti tuki. Puoleiden luokkapohja murtautui perinteisestä luokkasidonnaisuudesta eli Michelsin esittämä transagressio otti nyt valtaansa maamme poliittiset puolueet. Yhteiskunnan rakenteessa oli siirrytty mekaanisesta solidaarisuudesta orgaaniseen solidaarisuuteen. Jälkiteollisen Suomen orgaanista kehittymistä kuvaa parhaiten tupo-mekanismi. Kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, mikä perustuu suurelta osin Suomen talouselämän kansainvälistymiseen toisen maailmansodan jälkeen, ja toisaalta valtiosäännön jäykkyydestä johtuen jouduttiin rakentamaan uutta hallintokäytäntöä. Puolueiden ohella muut etujärjestöt olivat lisääntyneen organisoitumisensa myötä sellaista valtapotentiaalia. että ne oli sidottava yleiseen yhteiskunnalliseen käytäntöön. Pyhä kolmiyhteinäisyys hyvinvointivaltio, konsensus ja tupo Tupo-mekanismin alkuvoimina voidaan pitää sitä taloudellista konsensus-ajattelua, joka jo 1950-luvulla ilmeni talousneuvoston luomisessa, mutta mikä poliittisesti mahdollistui vasta kommunistien tultua kansanrintaman myötä hallitusvastuuseen. Tähän kansalliseen integraatioon liittyi sosialidemokraattien ja kommunistien yhteistoiminnan elpyminen erityisesti SAK:n piirissä. SAK:n jäsenmäärä kokikin räjähdysmäisen kasvun ja siitä tuli tupo-mekanismissa yhä voimakkaampi osa. Ammattiyhdistysliikkeen organisoitumista auttoi suuresti se-, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksut tulivat verovähennyskelpoisiksi ja niiden perintä tupo:n myötä suoritettiin työnantajan toimesta suoraan palkasta. Tupo-mekanismin vakiintumisen myötä myös muut ammattialat joutuivat organisoitumaan. Toimihenkilöt ja virkamiehet seurasivat suoritusportaan organisoitumista, sillä vain tupomekanismin kautta laajat jäsenjoukot pystyivät ulosmittaamaan itselleen palkkasaataviaan. Asenteellisesti vielä vanhassa luokkajaon repimässä Suomessa elävät vähemmis» » * < • " » « . . . . . » . . . « . . « . . » . . . . . . . . . . . . . i m i » * . • i . /
7 tökommunistit alkoivat pitää tulopoliittista hallitsemistapaa uudenlaisena poliittisena kirosanana, mikä johtui lähinnä valtiomonopolistisen kapitalismin tarpeesta alistaa työläiset kapitalismin palvelukseen. Läpikapitalisoituminen ja valtiollistuminen vaikuttivatkin voimakkaasti jälkiteollisessa Suomessa, sillä tupomekanismin kautta oli hyvinvointivaltio ottanut liekaansa myös suuren joukon etujärjestöjä. Entiset omaehtoiset sosiaalisen toiminnan tasot. kulttuuri ja liikunta, liitettiin valtionapusysteemin kautta lakisääteisesti valtiovallan holhoukseen. Painostusryhmistä tuli erilaisten osallistumisjärjestelmien kautta (komitealaitos, toimikunnat yms.) kautta valtionhallinnon osallistujia. Tässä prosessissa vahva valtio on hyvin tehokkaasti integroinut painostusryhmät yhteisten asioiden hoitoon. Tunkeutuuko tässä valtio järjestöihin vai lähestyvätkö järjestöt valtiota? Samaan aikaan suuret organisaatiot valtiollistumisen ohella byrokratisoituivat ja niistä tuli enemmänkin kaaderikuin massaliikkeitä. Näissä järjestöissä maksetut toimihenkilöt vastaavat liikkeen suunnasta ja käytännön toiminnasta ja rivijäsenellä on varsin vähän vaikutusta tehtyihin valintoihin. Uudessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa ei ollut enää muita omaisia kuin viranomaiset. Jälkiteollisesta kehityksestä huolimatta maassamme on vielä sääty-yhteiskunnan jäänteitä, sillä etujärjestötoiminta on meillä pitkälle organisoitunut vanhojen säätyrajojen mukaan. Suomalaisessa valtionajattelussa onkin päällimmäisenä funktionaalinen näkemys eri etyryhmien tasapainoisesta kehittymisestä. Tupo-järjestelmässä nämä omista etuoikeuksistaan kiinnipitävät etujärjestöt tekevät päätöksetkin sääty-yhteiskunnan tavoin eli päätöksen taakse täytyy saada ainakin kolme säätyä. Luokkataistelusta taisteluun luokista ja Iuokitustaisteluun Tuotantorakenteeseen perustuva/oikeisto-jako mureni uuden poliittisen sukupolven myötä. Suuret ikäluokat vaikuttivat ensi kertaa voimakkaasti poliittisiin voimasuhteisiin vuoden 1966 eduskuntavaaleissa. Tällöin ensi kertaa äänestäneistä liki 40% kannatti SDP:tä Hyvinvointivaltiokehityksessä. missä kansalaisten mielestä suuren työttömyyden vallitessa vain valtio voi hyvin, ei pelkän maksumiehen rooli enää riittänyt kansalaisille. vaan heidän poliittinen toimintansa sai uusia muotoja. Erityisesti arvokumouksen myötä tuli protestikäyttäytyminen pysyvänä toimintamuotona poliittiseksi resurssiksi. Tämä protestitoiminta ei suurestikaan organisoidu puoluerajojen mukaan, vaan lähtökohtana ovat usein ihmisten yhteiset ongelmat, jotka suurelta osin ovat olleet alueellisia. Jälkiteollisessa Suomessa siirryttiin poliittisessa käytännössä uudenmuotoiseen osallistusmiskulttuuriin. Monenmoiset yhdenasian liikkeet näkivät päivänvalon, jos kohta moni niistä kuihtui varsin nopeasti. Spontaanisti syntyvät liikkeet eivät ole toimintaresursseiltaan rinnastettavissa valtionapua tai muuta yhteiskunnallista tukea saaviin järjestöihin. Toisaalta yhteiskunnallisen elämän "privatisoituminen" (erilaisten yhteisösuhteiden vähentyminen, kun ihmiset eivät enää samaistu siinä määrin kuin ennen erilaisiin kollektiiveihin kuten työväenluokkaan, asuinalueeseensa, maakuntaansa yms.) on vienyt pohjaa perinteiseltä sosiaaliselta järjestäytymiseltä. Edelleen tosin kuulutaan yhdistyksiin ja seuroihin. mutta toiminnan aktiivisuus ja sen yhteiskunnallinen merkitys on suurelta osin latistunut. Enää ei ole samanlaista tarvetta kuin ennen kollektiivisista yksilöllisiin ratkaisuihin. Leirisukupolven katoamisen myötä hyvinvointiajan kansalaiset eivät enää luokka-asemaltaan muodostaneet toisistaan poikkeavia kansanryhmiä. Kulutusyhteiskunnan arvot olivat läpäisseet kaikki yhteiskuntakerrokset. Punalippuja tärkeämmiksi olivat muodostuneet liituraitapuvut ja squashin peluu. Mammonanpalvonta oli saanut pauloihinsa kaikki yhteiskuntaluokat. Kulutusyhteiskunnan sankari ei ole enää korpia raivaava säästäväinen talonpoika vaan hyvätuloinen merkonomi. joka pistää kaikki tulonsa takaisin kansantaloudelliseen kiertoon. Keynesiläisyyden myötä kulutuksesta oli tullut tärkeämpi kuin tuotanto. Naisnäkökulma on nostanut päätään monien organisaatioiden puitteissa samoin kuin koko yhteiskunnassakin. Naispappeuskysymys on ravisuttanut kirkolliskokousta ja naisten kiipeäminen johtopaikoille monissa organisaatioissa on tuottanut päänvaivaa vanhalle miesvaltaiselle johtajajoukolle. Viimeaikaiset lakotkin aina vuoden 1980 STL:n lakosta lähtien ovat olleet enemmänkin naisnäkökulman sanelemia kuin puhtaita pennitaisteluita. Toki naisvaltaiset alat ovat jääneet palkkakehityksessä muista jälkeen, mutta erityisesti terveydenhoitoalan lakon yhteydessä on käynyt selvästi ilmi uudenlainen asenne terveydenhoitosektorissa, missä naiset pyrkivät muuttamaan vanhaa patriarkaalista järjestelmää lääketieteestä hoitotieteen suuntaan. Patriarkalismin tukipilareina suomalaisessa yhteiskunnassa ovatkin vankasti seisseet kirkko, armeija ja sairaanhoitolaitos. jotka puolustavat isänmaata, kun taas siskot ovat enemmänkin rakentamassa kansankotia maaemon povelle. Ammattiyhdistysliikkeen sisälle on tullut uudenlaisia statuskiistoja, taisteluja tietyistä ammattinimikkeistä, jotka heijastuvat luonnollisestikin myös palkkariitoihin. Hyväosaisten kapina on toisaalta tarvetta pitää yllä entistä vaikkakin yhä kapenevaa palkkahaitaria, mutta toisaalta se on selvästikin tietyn vanhan statuksen ylläpitoa uudenlaisessa tasa-arvoajattelun kyllästämässä yhteiskunnassa. Tässä statustaistelussa rajalinjat eivät kulje puolueiden välillä vaaan puolueiden sisällä. Risto Sänkiaho YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA TIEDOTTAA AIDS-TESTI OPISKELIJOILLE YTHS:n toimipiiriin kuuluvana opiskelijana sinulla on mahdollisuus keskustella terveydenhoitajamme tai lääkärimme kanssa AIDSista eli immuunikadosta ja käydä sitä koskevassa testissä säätiön kaikilla terveydenhoitoasemilla maksutta. LÄHETTEEN vasta-ainetutkimukseen, joka on verinäyte, saat terveydenhoitajan vastaanotolta (jonne et tarvitse ajanvarausta) tai lääkäriltä (vastaanotolla käynnin yhteydessä). TULOKSET antaa lääkäri vain sinulle henkilökohtaisesti. Varaa sitä varten yleislääkärin vastaanottoaika, joka on aikaisintaan kahden viikon kuluttua näytteenotosta. Taide ja työ Kautta aikojen ihmiset ovat työn lomassa virkistäytyneet taidenautintojen parissa. Ennen olivat työpäivät pitempiä ja työ usein raskaampaa. Eläkevuosien leipä kapeni tai sen sai annosta. Nykyään työtätekevän turvana on työeläke. Yhä useamman työeläkkeen varmistaa maan suurin eläkevakuutusosakeyhtiö: Eläkevakuutusosakeyhtiö ILMARINEN Eerikinkatu 41 00180 Helsinki 18 Puhelin 90-18*1 Martin Sherman Vaaleanpunainen KOLMIO Ohjaus Jussi Myllymäki, lavastus Pertti Kukkola (vier.), puvut Katariina Mahlberg (vier.). Rooleissa: Rainer Kaunisto, Jorma Böök, Erkki Teittinen, Olli Koistinen, Pekka Ahola, Sauli Seppälä, Lauri Oksanen, Jukka Tuominen, Antero Leppänen ja Hannu Paananen. Seuraavat näytännöt: Pe 3.10. klo 19.15, To 9.10. klo 19.15, Pe 17.10. klo 19.15, La 25.10. klo 19.15, La 1.11. klo 14.15. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Lippumyymälä avoinna ti-su 12.00-19.15 puh. 294990, 294991
I m Kauppa se on, mikä kannattaa Yhdeksän kilometriä kaljaa edessäsi Tasan yhdeksän kilometriä pitkä jono kaljakoreja jonoon asetettuina (20 000 kpl). Sen verran kaatuu olutta asiakkaiden kurkkuihin vuodessa ylioppilaskunnan kahdessa ravintolassa, Rentukassa ja Ilokivessä. Syytä olisi jatkossa kaatua Ilokivessä enemmänkin, sillä kirjanpidon tulos viime heinäkuun lopulta näyttää Ilokivelle runsaan 50 000 markan tappiota. Jouko Utriainen on palkattu pitämään ylioppilaskunnan rahantulosta huolta. Hän johtaa yritystointa, eli ravintoloita. Kortepohjan kesähotellia sekä kylän uutukaista kahviota. Utriainen tähdentää, että ketään ci ylioppilaskunnassa pakoteta asiakkaaksi ravintolaan. vaan kyse on nimen omaan palvelujen antamisesta. Huojennusta siis etenkin uusien opiskelijoiden vanhemmille. Ravintolat toimivat päivällä ruokaloina ja tarjoavat illalla viihdykettä. Jonnekin on kirjattu tarkoitukseksi "opiskelijoiden sosiaalisten ja ruokatarpeiden tyydyttäminen". Olutta on saatava Olut kuuluu Utriaisen mielestä "jossakin määrin kuvaan, kun opiskellaan". Hänen mukaansa esimerkiksi konsertit ilman anniskelua ei toimi. Utriainen esittelee kapakoitsijan näkemystä nykypäivän opiskelijasta: "Ennen oli opiskelijoilla enemmän aikaa, mutta enää he eivät ehdi katsella sivuilleen. Opiskelutahti näkyy siinä, että asiakkaat tulevat nykyään entistä myöhempään ravintolaan". Tutkinnon "uudistus" ei siis suosinut kalakauppiasta. Ruokaa mulle tuokaa Ilokivi on Värkin vaihtoehtojen ohella keskeinen paikka syötävää luentojen lomaan haluavalle opiskelijalle. Ruoan taso ei alkusyksystä ole ollut kummoinen. on jopa havaittu lähes syötäväksi kelpaamattomia lihapullia. Utriainen ihmettelee kritiikkiä. Utriaisen mukaan vaihtoehtoja kyllä listalta löytyy. On ns. kahta tavallista ruokaa sekä lisäksi kasvissekä kokolihavaihtochto. Kritiikki kärjistyy kahteen viimeksi mainittuun. Kasvisruoka on jo vuosia ollut samanlainen kasvislaulanen Svensk handordbok ***** * • • • . . * . * m * * > , L ._ tAf MUU -«**•» »••*•' • -r ',. '^•»^•^•»^•» # • ' / » • » « • • » • • * » • • TERVETULOA AKATEEMISEEN! Valikoimistamme löydät vieraskieliset kurssikirjat ja oheislukemistot! Voit myös tilata kotija ulkomaisia lehtivuosikertoja kauttamme! esimerkiksi: Solymar Lectures on Electromagnetic Theory 144,Svensk handordbok 150,Stedje Deutsch gestern und heute 13b,Simenon Le petit homme d'Aakhandelsk 26,A K A T E E M I N E N K I R J A K A U P P A Asemakatu 4.40100 JYVÄSKYLÄ 10. puh. 941-217 222 ja kokoliha samanlaista leivitettyä leikettä. Utriaisella ovat vastaukset lähes valmiina, hänen mielestään "asiakas ei miellä kuin leikkeen kokolihaksi". Kasvispuolen rempallaan olon Utriainen ainakin osaksi myöntää ja kertoo, että asiaan on tarkoitus etsiä korjausta. Asiakkaiden kommentit ovat usein Ilokivessä piipahtavalle Utriaiselle tervetulleita. Utriainen ennustelee ravintolatoiminnan yleisesti ottaen kehittyvän suuntaan. jossa ruokaseurustelu lisääntyy ja perinteinen tanssiravintolatoiminta pikku hiljaa hiipuu. Maan kahdessa (suurimmassa) kaupungissa asian onkin voinut jo ilolla havaita. mutta Jyväskylään eivät ruokaseurusteluun käyvät eivätkä etenkään ns. erikoisravintolat ole ehtineet. Jyväskylässä "erikoisravintola" käsitetään näköjään mahdollisuudeksi syödä italialaismallisia lättyjä. Kunpa joku uskaltaisi perustaa kerralla yhden italialais-, espanjalais-, ranskalais-, kiinalais, tai vaikka burundilaisravintolan. Kansainvälisin ruokapaikka Jyväskylässä lienee se, jossa japanilainen mies, jolla on englantilaisperäinen nimi. myy turkkilaisperäistä ruokaa. Mainoskatko: Myös Ilokiveen on luvassa pizzauuni vielä syksyn mittaan, seuratkaa lehtemme ilmoitusosastoa. Tappiota ropisemalla Tyrmistys, huoli ja lievä katkeruuskin valtaa ahkeran riviravintolankäyttäjän mielen hänen lukiessaan JYY:n kirjanpitoa. Ilokiven alkuvuoden tappion (55 471 mk) lisäksi myös kesähotelli tuotti 101 648 markkaa persnettoa. Missä syy, Jouko Utriainen? "Jyväskylässä ei viime kesänä yksinkertaisesti tapahtunut tarpeeksi. Lisäksi Jyväskylän suurajot sijoittuivat totuttua myöhemmäksi, eikä Kortepohjalla ollut mahdollisuuksia majoittaa ajokansaa. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan opiskelijat eivät halunneet luovuttaa ralliväelle asuntojaan", kertoilee Utriainen tappioiden taustoja. Onneksi on olemassa Rentukka, toteaisi tilanteessa Esko O. Rentukka nimittäin jäi plussan puolelle lähes Ilokiven, kesähotellin ja Kortepohjan kioski-vainaan yhteistappiota vastaavan summan, eli 170 908 markkaa alkuvuodesta. Yritystoimen kokonaisliikevaihto pyörii 10 miljoonan (13 milj. mk) hujakoilla vuodessa. Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT kauttamme • college puserot • T-paidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 TULE KOHOTTAMAAN LOVIISAN JA SUOMEN PROFIILIA Tulemmeko toimeen ydinvoiman ansiosta -vai ydinvoimamogulit meidän ansiostamme? Mitä tapahtuu, jos ydinvoimasta luovutaan uhkaako uusi jääkausi vai avautuvatko portit uudenlaiseen yhteiskuntaan? Voiko TSHERNOBYL tapahtua Suomessa kannattaako viranomaisiin luottaa? Näihin ja muihin tärkeisiin kysymyksiin etsitään vastauksia lokakuun 11.-12. päivänä Loviisassa, tuossa kauniissa itä-uusimaalaisessa kaupungissa, jota varjostavat vain kaksi ydinreaktoria ja asukkaiden kätketty huoli turvallisuudestaan ja työpaikoistaan. Kansalaistoimikunta Ydinvoimaa Vastaan ja EVY:n järjestämässä viikonlopputilaisuudessa kuullaan alustuksia & puheenvuoroja mm. lääk.lis. Erkki Rintalalta, ohjaaja Anssi Mänttäriltä, pääsihteeri Hilkka Pietilältä ja kansanedustaja Henrik VVesterlundilta. Lauantai-iltana illanvietto: luvassa tanssia ja taidetta yömyöhään asti. Yhteiskuljetus Helsingistä lauantaiaamuna ilmoittaudu 6.10. mennessä EVYyn, puh. 90-631047 (arkisin 12-18). Maksu peritään vain ruokailusta varaa siis mukaasi ruokarahat ja makuupussi & alusta yhteismajoitusta varten. Jos olet epävarma jostakin älä kysy ydinvoimateknokraatilta! Bändiasia hiertäjänä Innokas konserttien seuraaja on pannut alkusyksystä merkille Ilokiven olevan silloin tällöin nykyään "Club Gladstone". Asiaa ei tosin klubin vetäjän mielestä saa mainostaa, liika väki voi nimittäin olla myös ongelma. Joka tapauksessa yritystoimen johtokunta päätti ruveta yhteistyössä perustetun yhdistyksen kanssa hankkimaan esiintyjiä Ilokiveen. Jouko Utriainen korostaa, ettei suinkaan haluttu astua kulttuurivaliokunnan varpaille. Myös kulttuuri-ihmiset voivat järjestää konserttejaan. Utriainen mainitsee erääksi syyksi uuteen clubiin viime kevään huonon esiintyjälistan. Lisäksi esiintyjistä on sovittava runsaasti etukäteen, muuten ei tähtiä saa. Kulttuuri-ihmiset taas viipyvät kesän jäljiltä pitkään maailman turuilla (?), eivätkä he välttämättä ole bändejä ajoissa tilailemassa. Nyt siis klubi pyörii vahvasti kaunuttavuuspeiiautteella. Kansa on tyytyväisintä, kun saa röyhkänsä ja lapinlahden mielisairaalansa. Varman päälle peluu voi tosin joitakin myös närästää. Utriainen tulee mielestään hyvin toimeen JYY:n opiskelijajohtajien kanssa. "Yritys tarvitsee palkattua johtoa", hän toteaa. "Luottamusmiehet suuntaavat toimintaa. ettei lipsahdeta aivan humppatanssilinjalle". hän lopet.taa. Rauno Lahti OPISKELIJA KYSY OPISKELIJA ALENNUSTA! Ps. Yliop.katu 24 myymälä avataan lokakuussa KENKÄTOIVONEN Myymälät: Kauppakatu 28 Yliopistonkatu 34
Ekonomiputki toimii Taloustieteen laitoksella korkea motivaatiotaso Kauppatieteillä menee tätä nykyä hyvin. Poikkeusta ei tee myöskään Jyväskylän yliopiston taloustieteiden laitos. Mattilanniemen punaiseen opintehtaaseen päässeet ekonomin-alut voivat hyvissä mielin odotella tulevaisuutta. Taloustieteellisellä alalla ei tunneta akateemista työttömyyttä eikä opintojen keskeytystä. Myös taloustieteilijöille aina tärkeät suhteet paikalliseen elinkeinomaailmaan toimivat moitteettomasti. Siinä suitsuketta ja mirhamia kerrakseen uudelle opiskelijalle. "Tänne on äärimmäisen vaikeaa päästä opiskelemaan", sanoo professori Rauno Tamminen. "Ehkä noin kymmenesosa kaikista pääsykokeisiin osallistujista mahtuu sisälle. Uusien opiskelijoiden sisäänotto on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäys nykyiseen ei taida enää olla mahdollista". Professori Rauno Tamminen työskentelee Jyväskylän yliopiston taloustieteen laitoksella yrityksen taloustieteen puolella. Samalla yrityksen taloustieteen opintolinjalla aloitti tänä syksynä opintonsa viitisenkymmentä uutta opiskelijaa. Kansantaloustieteen puolella uusia opiskelijoita otettiin sisälle puolet vähemmän. Kun uusi opiskelija aloittaa taloustieteelliset opintonsa hän saa pakertaa kirjojen parissa keskimäärin viisi vuotta. Muun muassa tähän professori Tamminen on tyytyväinen, sillä samainen uusi opiskelija on valveutunut ja jokseenkin poikkeuksetta näin keskittynyt opintoihinsa, että ei malta keskeyttää niitä. "Meillä on jo pitkään ollut poikkeuksellisen hyvä valmistumisaste. Opintojen keskeytykset ovat todella harvassa" , toteaa professori Tamminen. "Nämä lukemat ovat meille edulliset vaikka vertailukohdaksi otettaisiin mikä tahansa muu kauppatieteellistä koulutusta antava opinahjo Suomessa". Näin hyvään tilanteeseen on löydettävissä kolme pääsyytä. Opintojen ohjaus sujuu meillä paremmin kuin muualla, erityisesti tämä K ätee gradujen tekemisessä. Iästä ei ole täälllä päässyt muodostumaan opintojen pullonkaulaa, johon koko homma jumiutuu". "Niin sanotun gradu-kulttuurin syntyminen on toinen tärkeä tekijä. Täällä Jyväskylässä on aina totuttu tekemään gradu. Meillä ei ole minkäänlaista perinnettä lyhyestä taloustieteellisestä koulutuksesta, joten on itsestään selvää, että kaikki tähtää nimenomaan kanditason tutkintoon". "Varsin merkittävää on myös kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino. Täältä opiskelijoita ei revitä liian aikaisin töihin. Nyt uusia opiskelijoita otetaan sisälle juuri sopiva määrä". Tilaustutkimusta? Tieteentekijöiden sitoutuminen tiedemaailmasta ulkoisen ympäristön asettamiin odotuksiin ja vaatimuksiin on viime aikoina noussut voimakkaasti esille. Usein tieteentekijöiden mukaan aiheetta ja kovin löyhin perustein. Mutta taloustieteellistä tutkimusta saatikka opetusta voisi tuskin kuvitella ilman minkäänlaisia siteitä paikalliseen yritysmaailmaan. Taloustieteilijöille yhteistyö yritysmaailman kanssa on oikeastaan selviö. "Kyllä yritysmaailma ymmärtää meitä taloustietelijöitä. Tämä ilmenee jo yksinomaan siinä miten helpolla yrityksiin saadaan kontaktit. Paikallisesta yritysja järjestökentästä opiskelijamme ovat saaneet loputtomasti työaiheita", sanoo professori Tamminen. Professori Tammisen mukaan hyvistä suhteista on pelkästään positiivista sanottavaa. Täällä Jyväskylässä taloustieteen ja elinkeinoelämän yhteistyön juuret ulottuvat taloustieteellisen tutkimusja opetustoiminnan alkuajoille, sillä ensimmäinen taloustieteiden professori assistenttinsa kera aloitti työnsä Jyväskylän Kauppalaisseuran lahjoitusvaroin syksyllä 1967. Keski-Suomalaisen yritysmaailman panostus taloustieteisiin ei ole laimentunut vieläkään. Tällä haavaa pinnalla on yrityksille erityisen tärkeä markkinoinnin tutkimus. Myös tässä yritysmaailmalla on sormensa vahvasti pelissä mukana. Taloustieteiden laitokselle pystytettiin tai synnytettiin yritysmaailman lahjoitusvarojen turvin professuuri juuri markkinoinnin tutkimusta silmällä pitäen viisi vuotta sitten. T i e t e e l l i n e n vapaus Kaikesta tästä huolimatta tieteellinen vapaus ei ole millään tavalla kärsinyt, vakuuttaa professori Tamminen. "Minua kohtaan ei ole koskaan esitetty painostusta. Mielestäni tieteellinen vapaus ei voi vaarantua kontakteista paikallisiin yrityksiin. Käsittääkseni markkinoinnin tutkimusta tehdään asian tärkeyden vuoksi". "Tietysti suhteet yritysmaailmaan vaikuttavat jonkin verran tieteen tekemiseen. Kysymys on kuitenkin tässäkin tapauksessa lähinnä aiheiden valinnoista: yritykset tarjoavat heille edullisia aiheita, niin sanotusti huonoja tai epäedullisia aiheita ei edes tarjota". "Kaiken lisäksi ekonomien kouluttaminen nimenomaan edellyttää vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Se on käytännöllistä kouluttamista joka vaatii ympäristövirikkeitä. Ilman niitä kouluttamisen sisältö muuttuisi huomattavasti", sanoo professori Tamminen. Yrityksen taloustiede on keskittynyt pienten ja keskisuurten yritysten tutkimukseen. Markkinoinnin tutkimuksen lisäksi keskeisiä alueita ovat professori Tammisen mukaan yksinkertaisesti yrityksen hallinto sekä laskentatoimi. Vielä viime keväällä koko taloustieteen laitoksen opiskelijavahvuus oli 380. Enin osa heistä luki pääaineenaan yrityksen taloustiedettä. Yrityksen taloustieteen opintolinjalta valmistui viime vuonna kaikkiaan 35 opisker KURSSIMME ALKAVAT MAANANTAISIN KLO 17.15 ILMOITTAUTUA VOIT JOKA PÄIVÄ I Huom! KTja A-kurssilaiset voivat saada ajoI koulutusta radiopuhelin ohjauksella. Invaliideille koulutusta automaattivaihteisella autolla JYVÄSKYLÄN AUTOKOULU J. Ilmoniemi, Vaasank. 3 1 . Puhelin 6 1 2 5 7 8 YLIOPISTONK. ja VAASANK. KULMA Iljaa, kansantaloustieteen puolelta puolestaan 15. Professori Tammisen mukaan taloustieteen laitoksen koko vajaa kaksikymmenvuotinen taival on ollut kasvun aikaa. Viimeiset kymmenen vuotta saavat puolestaan nimikkeen vakiinnuttamisen aika. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä. että taloustieteentutkija katsoo tulevaisuuteen luöttavasti. Päällimmäisenä toivelistalla on mikrotietokonein varustetun ATK-luokan pystyttäminen. Tämä yritysmaailman tieteellinen tulkki kun joutuu vielä toistaiseksi turvautumaan kaikissa laskentatoimenkin opetustilanteissa aivan tavalliseen kuivamustctai lyijykynään sekä kumiin. Tapio Enlund Hyväkuntoiset ja kiiltävät hiukset, ovat kauniit. Kiharan ja sävyn kestävyyteen vaikuttavat kotonakäytettävät shampoot ja hoitoaineet. Hiustesi hyvinvoinnin hyväksi G O L O V V E C L ja ME Kortepohjan Kampaamo Irja Aholainen Isännäntie I. Puh. 252415 Tervetuloa toivottavat Anne. Sari. Anja, Sirpa ja Irja AVOINNA 8.00-19.00 Lauantaisin -uljrttu. Mikä on Jyväskylän JÄRKIPUINTIPAIKKA? No, tietenkin Sohvin Krouvi. Meillä on yliopistoväenkin hyvä poistaa STRESSIÄ. Voit keskustella hyvien ystäviesi kanssa Sinua kiinnostavista asioista. Juttelun lomassa voit napostella kotitekoisen veroista ruokaa, sillä sapuskamme valmistetaan omassa keittiössämme. Mikäli kurkkua kuivaa, niin sitäkin voit kostutella. A-oikeudet. Tule viihtymään! RAVINTOLA SOHVIN KROUVI Vaasankatu 21. puh 941 615564. J^r i <jatrf.w I A \ :;•';•'• •"•••>.': KBNSr m OCR) :-•• •• ;•:•.•••••• « mmm I £zgcx-i.«vX /tmsomi! JS < ä S s i til P K A M P U S K I R J A : Eli tässä sitä jälleen ollaan! Syksyn voisimme hyvin aloittaa MATTI KLINGEN kansalaispuheenvuorolla "Kulttuurista". Jatkaa voi vaikkapa MARTIN KUSCHin johdatuksella "Ymmärryksen haaste". Näyttelemisen mahdista kertoo R. Cohen, Hannu Salamasta T. Harakka. The Unhappy Marriage of Marxism & Feminism siitä taas ei ole kysymys Meulenbeltin kirjassa "Itsellemme". Räisänen on tehnyt kirjan Koraanista ja Raamatusta. Toiviainen taas Jyrki Tapiovaarasta. Kun sanotaan, että KAMPUS-KIRJASSA on nyt upouudet kopiokoneet & halvimmat hinnat, niin olennaista ei vieläkään ole kerrottu. Kopiointi käy nyt myös väreissä, kaksipuolisina, suurennoksina ja pienennöksinä!!! IHMEIDEN AIKA El OLE OHI. TERVETULOA: Avoinna 08.30-16.00. KAMPUS-KIRJA \
Lainaa vain, lainaa vain Ensimmäisen kerran se tapahtui kolmannen opintovuoden keväällä. Lainankorkojen maksamisen jälkeen huhtikuu sujui vielä miten kuten (kiitos Lozzi, kiitos!), mutta sitten. Töitä. Jyväskylässä toivoton työllisyystilanne, kamat kasaan ja Helsinkiin. Onneksi valtiovarainministeriössä tarvittiin siivoojaa. Ministeritkin moikkasivat, kaikki muut paitsi Pekka. Niin lähelle poliittista elämää en ole sen jälkeen päässytkään. T Sen jälkeen huhtikuu onkin ollut kirjaimellisesti (vai pitäisikö sanoa markallisesti) kuukausista julmin. Vanhempien apu lainankoron maksamisessa on ollut se viimeinen oljenkorsi, joka on estänyt tilanteen kehittymisen täysin katastrofaaliseksi. Ja kyllä on hävettänyt pyytää sitä apua. Sillä "eikös se laina ole niin laskettu, että sillä tulee toimeen ja korothan huomioidaan verotuksessa..." Kerran soitin sosiaalitoimistoonkin ja valitin lainankorkojen maksamisen mahdottomuutta. Sanoivat vain, että kyllä lainan pitäisi riittää. Mielessäni olen sitten miettinyt olenko minä Totaalinen Tuhlari vai missä on vika. Olen nimittäin myös tavannut opiskelijoita, jotka ovat kertoneet lainasta riittävän aina kesäkuulle asti. Ja ihan siistin näköisiä vielä. Tai oikeastaan liiankin. Mutta takaisin asiaan. Viimeisen opiskeluvuoden kunniaksi (korot reilut 2000 mk/vuosi) ajattelin selvittää tämän riittävyysongelman. Ilokseni sain kuulla, että asiasta on tehty tieteellinen tutkimus tänä vuonna "Opintotuen saajien toimeentulo ja opintotuki lukuvuonna l l M4-1985" by Esa Storhammar. Esa oli lähettänyt yli tuhannelle korkeakouluopiskelijalle (muille opiskelijoille myös) kyselykaavakkeen. jossa kyseltiin muun muassa. että riittääkö tuki. Ei se riitä. "Keskimääräinen tuki jää selvästi alle keskimääräisten menojen: korkeakoulu -350 mk..." ja "lukujen mukaan pelkän opintotuen varassa eläviä opiskelijoita on noin viidennes". Kyllä helpottaa. Lisää: "Opintotuen kannalta ongelmallisimpana ryhmänä pidetään korkeakouluopiskelijoita. Riittämättömän ja lainapainotteisen opintotuen aiheuttamat ongelmat (opintojen pitkittyminen, lukukauden aikainen työssäkäynti ja velkaantuminen) koskettavat erityisesti korkeakouluopiskelijoita". Kiva nähdä omat ongelmansa noin selvästi paperilla. Mutta jos tuki riittää vain viidennekselle, niin mikseivät ne loput 4/5 nosta asiasta mekkalaa? Hiljaisuus selittyy osaksi opintotuen rakenteella. Kukaan ei halua lisää LAINAA. Esan tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista 80 % on tyytyväisiä toimeentuloonsa (huom. syksyllä), sen sijaan rahoitusrakenne pännii yli puolta vastanneista. Eli riittävyyttä suuremmaksi ongelmaksi koetaan velkaantuminen. Takaisinmaksu ja korot painavat mieltä. Lisäksi mieltä painaa odotettavissa oleva "huima" palkka akateemisen loppututkinnon jälkeen. Kuten Esa osuvasti huomauttaa: "Jotkut yksittäiset laskelmat yksilön saamista rahamääräisistä tuotoista osoittavat, että investointi pitkään koulutukseen ei ole kannattavaa". Ei varsinkaan humanistisilla aloilla. Vaan aah sitä opiskelun mielekkyyttä. Mutta takaisin asiaan. Tutkimuksen mukaan muutoksia opintotukijärjestelmään kaipaa lähes kaksi kolmannesta opiskelijoista. Kyselystä saatujen tulosten mukaan opintotukea tulisi korottaa huomattavasti (n. 15-20 % ) , jotta tuki kattaisi opiskelijoiden menot ja vähentäisi lukukausien aikaista työssäkäyntiä. Korotus olisi tietysti hyvä toteuttaa opintorahaa lisäämällä, jotta velkataakka pysyisi kohtuullisena. Jotain on tapahtunutkin. Opintoraha on noussut viime syksystä kokonaista 65 mk/kk ja opintolaina 30 mk/ kk. Huhutaan jopa jotain lainankoron omavastuuosan poistamisesta valtionverotuksessa. Että kyllä tällaisilla tutkimuksilla jotain vaikutusta on. Muutosta tietysti hidastuttaa se, että lainaa saavat opiskelijat eivät ole kovinkaan merkittävä painostusryhmä noin valtiontaloudellisesti. Eläkeläisetkin saavat enemmän. Jos opintotukea korotettaisiin Esan esityksen mukaisesti, se aiheuttaisi valtion opintotukimenoihin huomattavan kasvun. Tutkimuksen lopuksi Esa uumoileekin tämän aiheuttavan valtiolle paineita opintojen tehostamiseen esimerkiksi työssä käyntiä rajoittamalla lukukausien aikana ja opintotuen myöntöaikaa lyhentämällä. Eihän sitä mitään ilmatteeksi. Annu Ahonen
11 Nöyräksi kahdessa vuodessa Oman asunnon hankkiminen ei juuri mieleen juolahda, kun opintolainan korotkin tulevat aina väärään aikaan. Jyväskylän kehnon vuokra-asuntotilanteen takia voisi asuntolainaa ainakin miettiä. Hetken. Kierros muutamassa Kauppakadun pankissa osoitti, että opiskelijasta halutaan mielihyvin säästäjä omaan pankkiin. Lainan saamiseksi ei kuitenkaan ole monta vaihtoehtoa. Pankit tyrkyttävät aspia eli valtion asuntosäästöpalkkiolainaa, mikä on ollut tarjolla 4-5 viime vuotta. Aspsopimus testaa sinut perinpohjin: oletko sinnikäs, kelvollinen ja tunnollinen. Edessä on vähintään kahden vuoden orjuus. Säästämisvaiheessa asp edellyttää, että talletat tiettyinä päivinä neljä kertaa vuodessa tietyn summan, joka on rajattu 750-7500 markkaan. Sopimus tehdään tarkasti. Kummastuttaa, ettei kerralla saa tallettaa vaikkapa 10 000 markkaa, jos nyt jostain sattuisi saamaan "ylimääräistä" rahaa. Tällä halutaan estää isoäidin avitus. Tämä kun ei ole kuulemma aspin tarkoitus. Testi mikä testi. Opiskelija ei ainakaan siivouslisätuloilla saa kahdessa vuodessa kasaan vaadittua 20 prosenttia asunnon hinnasta. 750 markan talletus neljä kertaa vuodessa merkitsee yli 10 vuoden kituutusta. Eli asp käytännössä merkitsee 3000-4000 markan neljännesvuosittain talletusta, jotta rahat saisi säästöön siedettävässä ajassa. (Mutta asp on tarkoitettu 18-34-vuotiaille, jotka katsovat pitkälle tulevaisuuteen...). Näännyttävät vuodet Suurin "tuska ja ahistus" alkaa, kun laina täytyy maksaa takaisin. Jos säästät kolme vuotta ja saat lainan, valmistut todennäköisesti 12 vuoden aikana. Siinä sitten kolahtelee postiluukusta lyhennyksiä lähes joka kuukausi. Asp rajaa takaisinmaksun 8-12 vuoteen. Kahden vuoden säästämisellä maksat takaisin 8 vuotta eli 4 kertaa säästöajan. Jos tähyilet 160 000 markan asuntoa, säästät kahdessa vuodessa 40 000 markkaa. Vuotta kohti sinun on maksettava takaisin noin 30 000 markkaa kahdeksan vuoden ajan. Tämä vuosisumma sisältää kaksi lyhennyserää korkoineen. Jo koroista tulee viitisen tonnia. Näin laski Kopin lainavirkailija. Pieni korko on kuitenkin aspin paras ominaisuus. Korko vaihtelee jonkin verran pankeittain ja heilahtelee tietysti Suomen Pankin liikkeiden mukaan. Valtio maksaa korosta 5 prosenttia, lainansaaja loput eli 3-4 prosenttia. Kyselyhetkellä Säästöpankin korko oli 3, Postipankin 2.5 ja muiden noin 3 prosenttia. Valtion osuus riittää vain kuudenteen vuoteen saakka, minkä jälkeen maksat kokokoron itse eli 7-9 prosenttia. Esimerkiksi Yhdyspankilla sen omassa asuntolainassa alle 8 vuoden lainasta nyhdetään 9 prosentin korko. Korko tietysti kasvaa kuta pidemmästä lainaajasta on kysymys aina 12-13 prosenttiin saakka. Pankkivirkailijat muistuttivat joka rahalaitoksessa, että jos säästämisvaiheessa tulee vaikeuksia, eikä saakaan neljännessummaa kasaan, voi mennä juttelemaan. Aspissa voidaan sen tiukkuudesta huolimatta muuttaa kesken kaiken talletussummaa eli halventaa asuntoa tai pidentää säästöaikaa. Säästämisellä kesytetty asiakas on pankeille niin tärkeä, ettei suorista lainansaantimahdollisuuksista kerrota kuin vasta erikseen kysyttäessä. Pienten pankkien osuus korostuu, kun mennään suoraan asuntolainaan. Tuttu pankinjohtaja ja vähemmän rasitetut lainakiintiöt voivat tuoda miellyttävän ratkaisun. Korkeakorkoista asuntolainaa lupaa esim. SYP, jos asunnon myyjä ei jostain syystä tarvitse koko summaa heti. Lainan korko on 10-13 prosenttia ja takaisinmaksu aika lyhempi kuin tavallisesti. "Tapauskohtaisesti", on pankkien vakiovastaus. Jos lähiomaisillasi on pankissa rahaa esim. 160 000 markkaa, voit saada lainaa saman verran. Joka pankissa toivotettiin tervetulleeksi avaamaan tili. Hiki melkein nousi ohimolle, kun virkailija rupesi heti kyselemään nimiä ja osoitteita. Jos et ole pankin asiakas, viimeistään lainansaantivaiheessa edellytetään, tosin hienovaraisesti, että hoidat kaikki asiasi pankissa. Palkkio porkkanana Asuntosäästöpalkkiolaina tuo mukanaan armeliaasti valtiolta myös palkkion, joka on tällä hetkellä 2500 markkaa könttinä sekä 500 markkaa lapselta. Tämän summan saa, kun asunnon kauppakirja on allekirjoitettu. Raha uppoaa suoraan kaupanteon leimavero yms. maksuihin. Ensi vuoden budjettiin kaavaillaan palkkioon 2000 markan korotusta. Valtio maksaa korkoa aspilaiselle myös säästöajalta. Tämä on 2,75 plus 1,25 prosenttia ja tietysti pankkien oma talletustili kartuttaa jonkin verran korkoa. Tästä heruu vuodessa noin 10 000 markkaa kohti 400 markkaa eli ei kovin leveitä summia. Sormet pois säästörahoista Tavallinen pankkilaina on vaihtoehto, jos ei halua itseään heti alussa tiiviiseen kuristusotteeseen kuten aspissa. Tavoitetilille voi panna rahaa silloin, kun haluaa. Pankit kilpailevat omissa asuntolainoissaan koroilla ja takaisinmaksuajoilla. Erot eivät kuitenkaan ole suuria. Yleensä on säästettävä asunnon hinnasta 25 prosenttia tavalliseen lainaan. Virkailijat vakuuttivat ainakin Sypissä ja STS:ssä, että saan lainan heti, kun vain säästösumma on kasassa. Tavalliselta tililtä voi myös siirtää osan rahoista määräaikaistilille kasvamaan muhkeaa korkoa. On vain muistettava sopia, että rahat saa tililtä pois, kun niitä tarvitsee. Aspin rahoihin ei saa koskea. Jos säästöyritys menee pieleen, koko asp-säästö on turhaa ainakin ajallisesti. Jälleen on tehtävä uusi sopimus ja vähintään kahden vuoden kituutus alkaa. Tähän riittää jo yksi myöhästyminen. Asunto rajattu Asp sekaantuu myös asunnon hintaan. Se rajaa tarkalleen hinnan ylärajan, mikä on vanhoissa asunnoissa Helsingin ulkopuolella 4600 markkaa neliöltä ja uusissa asunnoissa 5100 markkaa. Yksiöitä ei tällä rajoituksella saa edes Jyväskylästä, vaikka täällä hinnat ovat muuten kohtuulliset. Esimerkiksi 30 neliön yksiö saa aspin sääntöjen mukaan maksaaenintään 138 000 markkaa. Yksiöiden hinnat ovat keskimäärin 150 000-170 000 markkaa. Kaksioiden hinta pyörii Jyväskylässä 50 neliön asunnoissa 220 000-260 000 markan tienoilla. Asp rajaa ylähinnaksi 230 000 markkaa. 40 neliön asunto saa maksaa enintään 198 000 markkaa, kun ne maksavat Jyväskylän keskikaupungin alueella 180-220 000 markkaa. Pankkien esitteissä hymyilevät toisiinsa nojailevat nuoret. Jos suhde rikkoontuu jo säästämisvaiheessa on aspin jakaminen vaikeaa. Osa pankeista suosittelee kahden eri tilin avaamista. Yhdistämisvaiheessa toinen menettää valtion lisukkeet mm. palkkion. Virkailijat muistivat sanoa, että jos saa lainan, ei asuntoa tarvitse heti rynnätä ostamaan. Pankkien omat kiinteistövälitykset tähyävät tietysti kaihoisasti sinuun päin. Silloin yhteiselo olisi oman K ankin kanssa täydellinen. liksikähän niitä vuokraasuntoja on niin vähän? Minä päätän vielä odottaa. Vuokra-asunto kun kelpaisi vuosiksi vallan hyvin, vaikka loppuiäksi. Ei ole mitään hinkua omistaa asuntoa.
12 Casablancan syyssarja Eurooppa ja vanhat mestarit Elokuvakerho Casablancan syysnäytössarja alkaa 6.10. Kantakortit tulevat ennakkomyyntiin heti lokakuun ensimmäisinä päivinä Kampus-kirjaan. Pidä kiirettä, sillä tänä CitySokos VALINTA TILI verraton maksujen tasaaja 1. Ilman käsirahaa. 2. Vähimmäismaksu kuukausittain 20 % tilin luottorajasta. 3. Maksuaikaa jopa 6 kuukautta. Korot ovat vähennyskelpoinen erä verotuksessa. 4. Joka kuukausi saatte tiliotteen kaikista tilitapahtumista. SOKOS Jyväskylä syksynä esityksiä pidetään vain yksi illassa ja tästä johtuen kortteja voidaan myydä vain 80 ensimmäiselle halukkaalle. Myös esitysaikoihin ja paikkoihin on tullut hienoisia muutoksia. Ensiksi esitetään kuusi elokuvaa tnaanantai-iltaisin kello 18.00 Kortepohjan nuorisotalolla alkaen siis 6. lokakuuta. Tämän jälkeen Casablancan ylpeänä esittää kaksi 35 mm:n 'oikeaa' elokuvaa kahtena peräkkäisenä sunnuntaina Kampus-Kinossa. Päivät ovat siten 16. ja 23. marraskuuta. Esitykset KampusKinossa alkavat kello 15.00. Tällä kertaa ei sarjassa ole mitään selvää johtavaa teemaa, vaan voidaan sanoa. että kyseessä olevat kahdeksan elokuvaa muodostat kaksi erilaista pientä sarjaa. Toisaalta Casablanca esittää huolensa Euroopan räjähtämisestä pieniksi kappaleiksi. toisaalta keskitytään neljän varttuneemman mestarin vähemmän esillä olleisiin mestariteoksiin. Nuorisotalolla 6.10. aloitetaan eurooppalaisella elokuvalla. Carlos Sauran Korppi sylissä (1975) ei varsinaisesti koskettele vanhan mantereen arkitodellisuutta, vaan maailmaa katsotaan lapsen pelkojen ja kuvitelmien kautta. Ensimmäisenä mestariohjaajista on vuorossa John Huston. 13.10. esitetään vuonna 1979 valmistunut Wise blood levoton veri. Uutta elokuvaa odoteltaessa Hustonilta luuliko joku, että Prizzin kunnia olisi viimeinen nautitaan tästä vahvojen tunteiden ja ironiJÄMSÄN LEHTI OY ...ja hyvä painojälki PYYDÄ TARJOUS Kirjapainonjohtaja A i m o Enroos puh. (942) 2021 42100 Jämsä Säterintie 16 K O K O P E R H E E N EDULLINEN OSTOPAIKKA KESKELLÄ KAUPUNKIA! LASTEN JA AIKUISTEN ASUSTEET KODINTEKSTIILIT PUHD.-JA SIIVOUSVÄLINEET JA-AINEET POIKKEA EDULLISILLE OSTOKSILLE! SAASTOHINTAMYYMÄLÄ a * . 9-18 la 9-14 sen otteen hedelmällisestä liitosta. Seuraavana maanantaina palataan jälleen Euroopan kipeisiin kohtiin. Lähes ainoa merkittävä belgialaisohjaaja Andre Delvaux repii fasistimiehityksen haavoja auki ankaralla kolmiodraamallaan Nainen hämärän puutarhassa (1978). 27. lokakuuta on vuorossa Markku Lehmuskallion viime vuonna valmistunut Sininen imettäjä. Tämä herkkävireinen elokuva käsittelee näkyvän ja näkymättömän todellisuuden suhteita poikkeusihmisen elikkä taiteilijan kautta nähtynä. Marraskuussa keskitytään hivenen kepeämpiin sävyihin. 3.11. esitysvuorossa on Francois Truffaufn pitkä viikonloppu. Tämän kepeä mustan elokuvan tärkeät nimet ohjaajan ohella ovat Alfred Hitchcock ja Fanny Ardant. Hitchcock-tuntijat voivat etsiä pikku viitteitä ja kunnianosoituksia, mutta todellinen elokuvaihminen keskittyy sanoin kuvaamattoman ihastuttavaan mademoiselle Ardantiin. 10. marraskuuta esitetään viimeisenä Kortepohjan nuorisotalon näytöksistä Dusan Makajevin Montenegro (1981). Ohjaaja on jugoslavialainen, mutta elokuva on tuotettu Ruotsissa. Ydinkohdat ovat siirtolaiset ja vapaus vastaan porvarillisuus. Kampuskinossa Montenegron jälkeen vaihdetaan paikkaa ja aikaa. Sunnuntaina 16. marraskuuta kello 15.00 Kampuskinossa esitetään italialaisen, marxilaisen perfektionistin Bernardo Bertoluccin vuonna 1979 valmistunut La Luna, suomalaiselta nimeltään tietysti Kuu. Seuraavana sunnuntaina, 23.11., vuorossa on elokuvan armoitetun sirkustirehtöörin Federico Fellinin Satyricon vuodelta 1969. Vanhaan kantakorttihintaan eli 40 markkaan sisältyy myös ainakin yksi teemapäivä. Alustavien suunnitelmien mukaan tänä syksynä käsitellään ja katsotaan rock-elokuvia; ovatko ne ylipäätään elokuvia vai mitä ihmeitä. Teemapäivästä tiedotetaan tarkimmin asioiden varmistuttua. Syyssarja alkaa siis 6. lokakuuta kello 18.00 Kortepohjan nuorisotalolla. Kantakortti maksaa vain 40 mk. pieni uhraus ajatellen mitä kaikkea sillä saa. Ennakkomyynti alkaa tosiaan lokakuun alussa Kampuskirjassa, kannattaa huolehtia ajoissa omasta kortistaan, niitä on tarjolla todellakin rajoitettu määrä. Ja muuten: Rentukan kabinetti on totuttuun tapaan varattuna maanantai-iltaisin Casablancan käyttöön. M i k k o Husa Tuttua ja turvallista Maaritin uusi LP ei tarjoa mitään radikaaleja yllätyksiä, se on omalla alallaan hyvää kotimaista käyttömusiikkia. Henkilökohtaisesti kuuntelen mielummin Maaritia kuin nykyään muodissa olevia TV:sta ja naistenlehdistä tuttuja näyttelijöitä jotka ovat sivuhomminaan alkaneet roiskia levyjä markkinoille. Levyn biisit ovat tyypillistä Maaritia mutta ei sentään mitään itsensätoistoa. Neljä raitaa on itsensä Maaritin kynästä, aviomicskitaristi Sami Hurmerinta vastaa lopuista sävellyksistä, paitsi "Kahleef-biisissä. jossa toiseksi säveltäjäksi Samin lisäksi on merkitty perheen poika Samuli. Lisäksi levyllä on yksi käännösbiisi, levyllä viimeisenä oleva "Maljan Pohjaan Juon", joka on alkuaan Ashford-Simpson -nimisen säveltäjäparin sävellys "Drink the Wine". Sanoituksista vastaa suurimmalta osalta suomirockin grand old man (sananmukaisesti) Juice Leskinen. Hyvin taipuvat Juankosken pojan riimit rouva Hurmerinnankin suussa. Mielenkiintoista olisi kuulla vertailun vuoksi joku levyn biisi Leskisen esittämänä, voisi vertailla miten esittäjän vaihdos vaikuttaisi fiilikseen. Käytettyjä muusikkoja ei voi nimilistan eikä soitonkaan puolesta kehnoiksi haukkua. Äänitykset on tehty Suomensa, mutta levyn kaiverruksen on suorittanut Tim Young Lontoossa. Kaiverruksen on sanottu olevan erittäin tärkeän vaiheen levyn lopullisten saundien kannalta mutta eikö ammattitaitoisia kaivertajia löydy lähempää? Parhaita paloja uudelta LP:ltä on soitettu ahkeraan sävelradiossa. Levyn nimimelodian lisäksi usein soivat Sydämeni Tyhjää lyö ja Asema-aukion Öinen Blues. Hyvää tasaista käyttömusiikkia. mutta ehkä se viimeinen rutistus puuttuu. Ehkä Maarit on liian onnellinen ihminen saadakseen biiseihin sen viimeisen rutistuksen, ajatellaan nyt esimerkiksi loistavia naisvokalisteja kuin Billie Holiday ja Edith Piaf. joille onneton yksityiselämä toi lauluihin sen viimeisen, maagisen tatsin. Jarmo Koponen
13 Nahkapaloja Lasten kerhoreppu Lasten sateenvarjo ovh. 25,NYT Nahkavöitä • K. nahkasolmioita^ 5 Kok.tait. sateenvarjo C TEVE suutarista saa 2 kpl Abloy-avaimia ODOTTAESSA: korkolaput, kopioimme Abloyja autonavaimia luistimien teroitukset, pikkukorjaukset ASEMAKATU 12
HOHHOIJAA! Corneville boredom tauti iskee Löytö tästä kaupungista" Ilokivessä on lokakuussa esillä Matti K:n valokuvia. Matti K tuli Jyväskylään noin 10 kuukautta sitten. Tänä aikana hän on tarkkaillut ympäristöään ja ikuistanut sitä ja tiivistänyt kuviin, jotka nyt roikkuvat Kiven paljon nähneillä seinillä. KM: Corneville boredom? MK: No ne on mun, perkele! Kuvia Jyväskylästä eli tää kaupunki kiteytettynä. KM: Mistä sait idean näihin kuviin? MK: Se tuli ihan itsestään. Taltioin kaupungissa kohtaamiani fiiliksiä. KM: Mitä fiiliksiä? MK: Sano muuta. You name it. KM: Miksi tulit nimenomaan Jyväskylään? MK: Hohhoijaa musta olis nastaa sanoo et tää paikka näytti kivalta kartalla, mut itse asiassa mä olin pakotettu tulemaan. KM: Keitä nämä kuvien ihmiset ovat? MK: No, ne nyt on paikallisia arkkityyppejä; mä olen aina viehättyny arkkityypeistä. KM: Onko sinulla jotain tiettyjä esikuvia valokuvauksessa? MK: No, eipä juuri. Lähinnä mä olen saanu tiettyjä elementtejä pop-taiteesta, kuten tylsyyden ja toiston. KM: Missä tämä tylsyys itse asiassa ilmenee? MK: No, se ilmenee formaalisesti ja sisällöllisesti. * * * KM: Mutta nämähän ovat itse asiassa ihan mielenkiintoisia otoksia! MK: Hohhoijaa! KM: Mutta ei voi kieltää, että niissä on eräitä mielenkiintoisia detaljeja. MK: Mä kyllä voin. KM: Kuvissa kuitenkin kulkee tietty jännite. Mikä ajatus on niiden taustalla? MK: Joukkotauti nimeltä Corneville boredom. Cmon! Näe löytöjä tästä "kaupungista!" K M I KOAS Asuntomme ovat eri tyyppisiä perhetai soluasuntoja. Jokaiselle oma huone. Yli 2000 asuntopaikkaa seitsemässä j$ asuntokohteessa. § m* 1 m l i SI JCc&ki-Suomen opiskelija -asuntosäätiö Kauppakatu 18 cm krs, 4oiOoJi//äskt//ä puh. 941-610666 IL / v^ ^•^Mmi^m^^^f^m^mmm^^tmsMi^äimMim 1 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 Luo Lundiälla uutta koululaiselle Tule ja nouda omat Lundiasi. Saat samalla uuden ilmaisen esitteen: • ideat koululaiselle • ideat koko kotiin HAPARI Ky Yliopistonkatu 23 JYVÄSKYLÄ Puh. 619671,214003 PT-33 takki 8 9 PT-35 housut 590,PT-puuvillasolmio 46,Takki ja housut 100% villaa. Marimekko pukee nuoren leijonan tyylikkään rennosti syksyyn. Tervetuloa. Kauppakatu 39, Jyväskylä, puh. 941-617558 Avoinna ma-pe 9-18 la 9-14
15 Harakanvarpaita, tirkistelyä, inhimillisiä totuuksia Olof Lagercranzin Strindberg-elämäkerrassa Strindberg näyttäytyy oma elämänsä dramaturgina ja lavastajana, jonka suurena haasteena oli elämän ja todellisuuden suodattaminen kirjallisuudeksi. Vampyrismin aineksena olivat yhtä hyvin Strindbergin omat avioliitot, ystävien elämä kun mikä tahansa käypä henkilöhistoriallinen anekdootti, juoru tai juopottelu. Kaikki muuttui kirjallisiksia lavasteiksi, yksityiselämä näytelmän arvaamattomiksi aineksiksi, intiimit tunnustukset ihmistä koskeviksi yleisiksi psykologisiksi oivalluksiksi ja havainnoiksi. Fiktio flirttaili tosielämän kanssa n oiken olantakaa. Mutta Strindberg hallitsi naamioleikkinsä, vaikka leimasinkirveet iskivät häneen milloin mielipuolen milloin naistenvihaajan leiman. Timo Harakan kirjan näkökulma ilmiöön nimeltä Hannu Salama pohjaa paljolit tuohon flirttiin tosielämän kanssa. Harakan kirjan esitys ja metodio ovat yhtä: sensaatiota ja sivilisaaiota on mahdotonta pitää erillään, julkisuudessa nuorailuun ja arkielämän prostituutioon voi etsiä vain erilaisia srategioita, jotka vapausasteiltaan poikkeavat toisistaan. Harakan kirja Salamasta suhteuttaa kirjailijan tuotannon hänen olemassaolonsa perusstrategiaan: Kirjoitan olen siis olemassa lause saa Salaman kohdalla suorastaan absoluuttisen merkityksen Elokuvan Suuri Lahjomaton Luis Bunuel sanoi muistelmateoksessaan Viimeinen henkäykseni, että Sensaatio nykyisin on kuollut, viitaten Andalusialaisen koiran Kulta-ajan aiheuttamaan kohuun ja väkivaltaisiin purkauksiin aikoinaan. Yhteinäisten moraalikoodien soveltuessa ainoastaan Tosi On-Elämä -alueelle, eivät taide-elämän tarjoamat perusjärkytykset hevin hievauta tavallista pulliaista, ainoastaan iltapäivälehdistön sensaatio-päivässä-merkityksessä. Harakan kirja journalistinen puhemaailma lähteekjin tietoisesti paasikiviläisittäin tosiasioiden tunnustamisesta. Sensaatio on kaikki, päämäärä: raha ja julkisuus.Tämä on keskeinen tausta Harakan näkökulmalle Timo Harakan kirja Salamasta ei siis ole mikään perinteellinen kirjailijaelämäkerta tai haastattelukirja, vaan kollaashi, missä kohtaavat fiktion roolipelit tosielämän julman flirtin, missä yksityisyyden "salatut totuudet" nousevat kipeinä esiin kaksinaismoraalin moninaisista naamioinneista huolimatta. Keskiössä virranjohtimena on kirjailija Salama, hänen yksityiselämänsä kulu ja suhde kirjoittamiseen, hänen suhde naiseen, ihmiseen, sukupuolisuuteen, politiikkaan ja uskonnollisuuteen. Salaman persoonan hahmottaminen Harakalle kelpaa niin erinäinen haastattelumateriaali (Salama itse, ex-vaimo,Turkka, Kylätasku), kirjalliset sitaatit ja Salaman yksityisarkistot (jossa mm. paljastetaan Salaman nuoruuden rakastettu, joka esiintyy fiktiivisessä hahmossaan Markena Minä, Olli ja Orvokki -romaanissa), kuin Jallu-lehden sinänsä ansiokkaat novellitkin. Harakka rakentaa Salamakuvaansa dramaturgisella taidolla ja otteella. Koska kysymyksessä ei ole pelkästään, tai ei romaanitalouden kannalta lainkaan puhdas kirjallisuuden tulkinta, vaan voyeristinen silmäys yksityiselämän ja kirjallisuuden salaiseen suhteeseen, tekijä ei ole voinut välttää tiettyä nihilismiä ja kyynisyyttä. Mutta Harakalla on herkät tuntosarvet, ja hän vainuaa mihin on hopealusikka jemmattu ja missä siitä puhuminen on pelkkää huijausta. Fiktiivinen puhdistusoikeudenkäynti "Kun fiktio imee ainekseen tosielämää, se edellyttää arkielämän lavastuksia", sanoo Jouko Turkka. Salaman rehellisyyttä on sanottu myös tolkuttomaksi naturalismiksi. Tonkiiko Salaman kärsällään ihmisten sisuskaluja ja munaskuita kuin raivotautinen sika? Saarikoski näki asian toisin kirjassaan Asiaa tai Ei: "lukija yllättää Salaman henkilöt juuri sillä hetkellä kun ne ovat tulossa todellisuudesta kirjaan, ollaan kuin näyttelijän pukuhuoneessa." Finlandia-sarjassa Salama oivalsi dilaogin muuttuvan suureksi, synkäksi yksinpuheluksi, monologiksi. Jouko Turkka vertaa Salaman Finlandia-sarjaa stalinistisiin puhdistusoikeudenkäynteihin, tosin fiktiivisessä, kirjallisessa muodossa. Tämä dramaturgia muodostaa myöskin Harakan kirjan erään raflaavan lähtökohdan: reaalisten henkilöhahmojen tulo romaaniin, ja miten se tapahtuu, ja miten fiktiiviset hahmot kaappaavat reaalisten hahmojen elintilaa ja ominaisuuksia ja muuntuvat edustavuudessaan todellisemmiksi kuin nämä itse. Ja tässä Salaman nerokkuuden ja poikkeuksellisen selvänäköisyyden lähde: hänen kyvyssään läpivalaista yksilöiden kätketty minuus, itseltä ja muilta salattu, ja yhdistää se laajempaan seksuaalis-yhteiskunnalis-aatteeliseen kuvioon, jopa sadomasokistiseen kärsimykseen ja yltiöpäisyyten asti, taiteellisen totuuden nimissä. Harakan metodi tutkia ilmiötä Hannu Salama (tai hänen pitkälle työstettyä alter egoaan, Harri Salmista) pohjaa dialektiseen ristivalotukseen, todistajalausuntojen yhteentörmäyksiin; syntyy jännittäviä juorukierteitä, mahdottomia spiraaleita totuuden ja valheen verkostoissa, kun kaikki tuovat peliin omat näkökantansa, aavistuksensa ja pelkonsa. Harakan kirja toteuttaa omalla tavallaan Salaman itsensä draamallisia oppeja: ihmiset pitää saada näkyviin, paljastamaan itsensä, riisumaan naamionsa, dramatisoimaan omat katkeruutensa ja pettymyksensä. Kuten Sam Peckinpah totesi: Totuus on valhe, joka on paljastettava. Ihmissyöjien ilmeet ovat yhtä vaihtelevaiset kuin inhimillinen todellisuus. Loan ja Puhtauden välissä "Salaman tuotannon 'moraaliton naturalismi* on kaikessa sen seikkaperäistä erittelyä millä maailma tahraa ja häpäisee puhtaana tulleen. viattoman ihmisen", kirjoittaa Harakka. Häpeän kasvot ovat nyt moninaisemmat ja peitellymmät kuin psykoanalyyttisten löytöjen alkuhmärässä mutta viattomuuden menetys on yhtä totaalinen ja kipeä. Rehellisyys näyttäytyy tämänkaltaisessa kontekstissa helposti pelkältä sikailulta, ulon ja loan mystifikaatiolta. Mutta se onkin myrkkyä, jota kaksinaismoralistit kauhistelevat. Jähmeä kirjallisuudentutkimus ei voisi liikkua näin vereslihaisessa maastossa, jossa avainhenkilöiden henkilökohtainen kipu ja avoin tunnustuksellisuus yhdistyvät dramaattisella tavalla yleisten oppien ja ideologioiden kommentointiin. Postmodernissa maailmassa ekshibitionismista on tullut taidetta, psykologinen rippi muistuttaa strip-teasea. Harakan kirjassa on ääntä. vimmaa ja tulista tappuraa 80-luvun nuoren sukupolven näkökulma löytää Kirjailija, joka ei ole lässähtänyt paikoilleen tai tarttunut kirjallisuuden tutkimuksen haaviin, osaksi Konsensusta, tasaisen tappavaa Hyvinvointia. Kirjailija on kulkenut omaa tietään, välillä jumalan pilkasta syytettynä, välillä taistolaiskritiikin ja Ilaskiven jahtaamana; mutta aina lopultakin itsensä, kirjoittamisen varassa. Voisi ajatella, että Salamalle kirjoittaminen on paitsi oman vapautensa rajojen määrittelemistä ja uhmaamista, myöskin hyvin eroottisesti latautunutta toimintaa. Työn, eroksen ja luovuuden kolmiyhteys on tuhottunakin, eksplisiittisesti läsnä Salaman tuotannossa. Loan ja lankeamisen maailmassa on myös puhtauden kaipuu, viattomuus, jonka korrelaatti taiteen alueella on rehellisyys -ja totuus, kaikesta huolimatta. Salaman haastatteluosuuksissa Harakka kuuntelee hartaasti Mestarin jalkojen katveessa, hänen eriskummallisten paradoksiensa ja hillittömyyksiensä syleilyssä. Markiisi De Salama ja dramaturgioppilas jutustelevat vapautuneesti, mutta pinnan alla kohisevat syvät puhemaailman virrat, alitajunnan lataukset. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Harakka on hipaissut Mestarin syviä persoonallisia kerrostumia ja jännitteitä tavalla, josta on syntynyt laadukas opus. Harakka on utelias, ja korvat on höröllään, se tuottaa tulosta. Hannu VVaarala Timo Harakka: S Markiisi De Salaman vuodet. Odessa 1986.
16 Pääosissa ihmiset Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä on kuluvan syksyn aikana nähty kaksi uutta ensi-iltaa: Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut ja Martin Shermanin Vaaleanpunainen kolmio. Pienellä näyttämöllä näyttelijä on tarjottimella, se on nimenomaan näyttelijän teatteritila. Panee miettimään. X X X Jyväskylän kaupunginteatterin ensi-iltasyksyn aloitti Marja-Liisa Vartion romaanista Hänen olivat linnut dramatisoitu esitys pienellä näyttämöllä. Jutun dramatisoi ja ohjasi Hannele Ruotsalo, lavasti Kaija Salaspuro. Rooleissa pelasivat m. Eila Ruonansuu. Ritva Oksanen ja Ahti Kuoppala. Mistähän johtuu, että kaupunginteatterin näyttämöillä yleensä aina lähdetään näyttämään tekstien ydintä rooleista käsin, yks yhteen? Ajatellaan että näytelmän todellisuus on roolien summa, tekeminen myötäilee puhetta ja puhe myötäilee tekstiä niinkuin se on kirjoitettu. kirotaan kiroillen ja ininä-sanaan haetaan voimaa eläytymisestä. Muutenkin tehdään teatteria niinkuin se olisi päämäärä sinänsä. Teatterihan voisi olla, aivan kuten näyttelijälle näytelmässä rooli. ymmärrettävissä keinoksi tai apuvälineeksi sanoa jotakin mitä päässä liikkuu. Nyt näyttää siltä, että roolin tajuaminen ja osaaminen on näyttelijän päämäärä j a tällöin tapahtuu se. että näyttelijät asettuvat spottikeilaan lähinnä tekniikkataitureina. X X X Miten hyvin tehdään vanha nainen, nuorempi nainen. vanha mies tai opiskelijapoika? Olisikohan laitosteatterin eriytyneellä työnjaolla jotakin tekemistä tulostensa kanssa? Ei ole epätavallista, että produktiossa ei vain näyttelijä noudattele, vaan myös lavastus noudattelee. musiikki noudattelee, kaikki noudattelee toisiaan niin maan perusteellisesti mikään osa ei asetu sillä tavalla poikkiteloin, että syntyisi ajatus. Ruotsalon dramaturgiassa Hänen olivat linnut -romaanista tulevat esille ratkaisevat teemat ihmissuhteista. Rovastin leskirouva elää miehensä telomana lintukokoelman kanssa, oppineena että toista ihmistä lähestytään aina vallan kautta. Mitä suurempi hätä ja ihmiscnkaipuu, sitä ilkeämpi ja komentelevampi käyttäytyminen. Lopulta kaikki sortuu, kommunikaatiolla ei enää ole muotoja tai rajoja, Adele pimahtaa. Tekstin kannalta Adelen tragedia piirtyy hyvin henkilö elää ja rovastivainaa on jatkuva piina. Sen sijaan näytelmän toisen tärkeän naisen. Alma-palvelijan mieskärsimykset jäävät vähän auki. varsinkin kun niin voimakkaasti painottuu, että Alma on juuri se henkilö. joka pitää miesten kerämää lintukokoelmaa putsussa. Metsoveli ja raiskaajaAntti käväisevät näyttämöllä turhan nopeasti, katsojan on vaikea hahmottaa, että mikä se Alman ja velimiehen välillä kiikastaa ja toisaalta, kuka Adelenpoika Antti itse asiassa olikaan. Apteekkarin niskalenkki ei yksin selitä sitä, millä tavalla Alma miesten jäljiltä on. Tekstiä ei tässä versiossa käytetä komiikan tekoon, vaikka siihen näyttäisi olevan mahdollisuudet, ja varsinkin kun Vartion romaanissa Kai Laitisen mukaan huumori on huikeata, crazyhuumoriksi luokiteltavaa. Nyt yleisö naurahtelee lähinnä apteekkarin höpähtelylle pienissä siivuissa. vaikka siinä ei mitään nauramista olekaan. X X X Hänen olivat linnut on näytelmä, jossa perusmateriaalia ovat ihmiset ja se, mitä he toisilleen tekevät näyttämöllä on suurennuslasin alla ihminen, ei oikeastaan muuta. Siksi huomio väkisinkin kiinnittyy näyttelijöiden ilmaisuun. Tekniseltä kannalta miten eläviä ihmiset ovat? Hänen olivat linnut -esityksessä tulee mieleen kysymys näyttelijöiden improiluharrastuksen voimakkuudesta. Kyllä pitkät kilometrin pituiset kaaret roolitöissä tuntuvat onnistuvan, mutta entä sekunnin mittaiset toiminnat. mihin suuntautuu näyttelijästä lähtevä energia, mitenkäs ihminen katsoo ikkunasta ulos? Tässä suhteessa kaksi näyttelijää erottui Hänen olivat linnut-produktiossa kuin metsot pikkulintujen seasta. Ritva Oksanen ja Ahti Kuoppala tekevät tarkasti. Varsinkin Kuoppalan apteekkari todisti sen, että elävyys lähtee tarkasta tekniikasta, enemmän ajatuksesta sekunnissa kuin tunnissa. X X X Mitä tulee musiikkiin ja lavastukseen, voidaan sanoa että Jyrki Heikkilän tummat sävyt taustamusiikissa o'. :,, at kauniita ja noudatteliva. näytelmän ilmaisua hyvin. Tehosteäänet kyllä eivät tehneet oikeutta muulle äänitaustalle. Sen sijaan lavastus tekojärvineen ja kangaskivineen ei taipunut käyttöön kovinkaan sujuvasti. Mikä ihme siinä oli, mutta koko ajan oli sellainen tunne, että näytelmää näyteltiin jonkin toisen esityksen lavasteissa. Ehkä vika oli siinä, että esitys ei Jorma Böök näyttelijän työ lähtee silmistä. kommunikoinut lavastuksen kanssa kovinkaan voimakkaasti. X X X Pienen näyttämön ensiiltasyksyn lopetti Jussi Myllymäen ohjaama Vaaleanpunainen kolmio. Lavastus oli Pertti Kukkolan, puvut Katariina Mhlbergin. Rooleissa mm. Rainer Kaunisto, Jorma Böök ja Erkki Teittinen. Martin Shermanin kirjoittama Bent. tai paremmin Vaaleanpunainen kolmio on hyvä näytelmä, eikä oikeastaan hyvä vaan erinomainen. Ensimmäinen puoliaika maalailee rennosti tapahtumien kulkua, elämän juoksua. joka pelkistyy toisella puoliajalla pelkkään kivien kantamisen ja kahden näyttelijän välisen dialogin kautta maailman kuvaksi. Maailma on tunkio jossa kasvavat ihmissydämet. Max. päähenkilö on iloinen Kiipeilijä Berliinissä. Max tykkää pojista ja pojat Maxista. Itse asiassa kaikki pitävät Maxista, joka taaplaa boheemielämäänsä kipakassa kokaiinihumalassa läpi 30-luvun saksalaisen historian aina siihen pisteeseen. jossa homoseksualisteja aletaan rahdata keskitysleireille. Max on kauppamiehiä, hän tulee aina toimeen. Leirillä hän hommaa puseroonsa juutalaisten keltaisen tähden, vaikka hänelle kuuluisikin hinttien vaaleanpunainen kolmio. Mutta leirillä, kantaessaan idioottimaisesti kiviä kasasta toiseen, Max rakastuu kuollettavasti. X X X Näytelmä tapahtuu siis natsi-Saksassa, Berliinissä ja Dachaun keskitysleirillä. Silti pääasiana on tässäkin näytelmässä ihminen. Ihmisen rehellisyys olla mitä on vaikka lopputuloksena olisi kuolema. Martin Sherman sanoo kirjoittavansa näyttelijöille, ja se tekstissä näkyykin. Se mitä halutaan ilmaista, se näytetään eikä sanota. Useissa kohdissa tekstissä puhutaan ohi se on aina varma keino osua maaliin. Näytelmän loppuosa, kahden vangin traaginen, lyhyt rakkaustarina, pitkä dialogi vaatii näyttelijöiltä paljon. intensiteettiä joka nousee ja laskee, mutta ei tietenkään tietyn rajan alle. Jussi Myllymäen ohjaama esitys käväisee välillä tuon tietyn rajan alapuolilla. mutta vain hetkittäin. Yleensä intensiteettiä kannattelee toinen vangeista, Horst. Jorma Böökin Horst on muutenkin vivahteikas ja luja suoritus. Itse asiassa Böökin työ on harvinaisuus, siihen ei ole mitään sanomista. Se on vain helkkarin hyvä. Joka ainoa liike ja teko on perusteltu, ja mikä tärkeintä roolityöstä syntyy huone, johon katsoja näkee, ja jonka sisällä näyttelijä käsittelee ajatusta kuin palloa. Rainer Kauniston Max, mies joka muuttuu, on hyvin perusteltu juuri Horstin taustatyön ansiosta. Erkki Teittinen. Maxin Berliinin poikaystävä on kaikessa perheenäitimäisyydessään toisaalta huvittava, mutta toisaalta asetelmaltaan vähän turhan yksinkertaistava. Kuka sen sanoo että homoparissa aina toinen on "mies" ja toinen "nainen". X X X Muutkin roolityöt olivat mukiinmenevää tavaraa vielä kun käden kätevyyttä näyttämöllä lisäesitysten myötä tulee, niin moni asia sujuu luontevammin. Ettei esimerkiksi kaulan viiltäminen näytä siltä kuin punaväriä pursotettaisiin hammastahnatuubista toisen kaulalle. tai että roolityöstä vilahtaa "eihän noi nyt tuolla katsomossa luule että tässä oikeasti hinttejä ollaan" asenne. Kerrankin lavastaja on tehnyt oivallisen tempun. Pertti Kukkola on nimittäin roudannut koko pienen näyttämön tyhjäksi ja sitten tuonut siihen tavaraa mahdollisimman vähän. Perusasenne on siis oikea. Silti lavalle on päässyt livahtamaan vähän tarpeetontakin roinaa, maalailevaa esineistöä. Toisaalta kivikasan ja tekniikkatornin kaksoiskäyttö sekä piikkilankaaidan riipaiseva eleettömyys pelastaa lavastuksen. Jussi Myllymäki on löytänyt hyvän tekstin ja toteuttanut sen ryhmänsä kanssa tavalla joka on katsomisen arvoinen. Ne ihmiset, jotka esimerkiksi ensi-illassa jostain syystä poistuivat puoliajalla katsomosta, eivät tajunneet tai osanneet ymmärtää, että heiltä jäi näkemättä jotakin kaunista. Heikki Salo
17 Uuno maalaismaisemissa Uuno 1\irhapuro seikkailee jälleen. Tämänvuotisten tapahtumien temmellyskentäksi on valittu ihan oikea maalaisseutu. "jossain kaukana Keskisuomessa" (!). Valinta onkin ollut varsin oikeaan osunut, sillä muuten tätä(kään) Turhapuro-farssia ei varmasti erottaisi niistä monista aikaisemmista, sen verran moneen kertaan kelattuja vitsejä ja sketsejä tämä "Uuno Turhapuro muuttaa maalle" -elokuva sisältää. Filmi alkaa varsin perinteellisellä tavalla: Uuno Turhapuro (Vesa-Matti Loiri) juoksentelee pitkin autioita (!) Helsingin katuja huutaen "kätilöopistolle , kätilöopistolle". ja pienen taksikyydin (ilmaisen tietenkin) jälkeen päähenkilömme suuntaa Esson baariin. Elokuvan lopussa Uuno onkin sitten suuren maalaiskartanon isäntä. Niinpä niin. Maallepako Tämänkin Uuno-elokuvan juoni on aivan yhtä sekava, epäloogisuuksia ja aasinsiltoja vilisevä kuin kaikki muutkin. Varsinaisena pääjuonteena tässä uudessa filmissä on se, että "roskaläjään" (eli Uunoon) taas vaihteeksi tympiintynyt vuorineuvos Tuura (Tapio Hämäläinen) päättää jättää Helsingin ia paeta maalle Uunon tietämättä. Mukana seuraavat tietysti vuorineuvoksetar (Marita Nordberg) ja Uunon vaimo (Marjatta Raita) . Yksinjätetty Uuno liittyy ystäviensä Härski Hartikaisen (Spede Rasanen) ja Sörsselssönin (Simo Salminen) mukaan tekemään hätäaputöitä. Ja kuinka ollakaan kolmikko saapuu töihin juuri samalle maatilalle, jonka vuorineuvos on ostanut. Varsinaisena juonena elokuvassa on se, että maatilan yli on suunnitteilla valtatie. Tämän tien siirtämisestä ja kierrättämisestä ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä filmi sitten kertoo yhteensä lähes kaksi tuntia. Naapurin Paavo Päähenkilöiden lisäksi elokuvassa esiintyy mielenkiintoisia vierailevia tähtiä. Heistä ehkä nimekkäin on Keskustapuolueen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, joka esittää naapurin Paavo-poikaa ja lausuu "kirkastusjuhlissa" ihan Uuno Turhapuro seikkailee jälleen. Tämänvuotisten tapahtumien temmellyskentäksi on valittu ihan oikea maalaisseutu. "jossain kaukana Keskisuomessa" (!). Valinta onkin ollut varsin oikeaan osunut, sillä muuten tätä(kään) Turhapuro-farssia ei varmasti erottaisi niistä monista aikaisemmista, sen verran moneen kertaan kelattuja vitsejä ja sketsejä tämä "Uuno Turhapuro muuttaa maalle" -elokuva sisältää. Filmi alkaa varsin perinteellisellä tavalla: Uuno Turhapuro (Vesa-Matti Loiri) juoksentelee pitkin autioita (!) Helsingin katuja huutaen "kätilöopistolle , kätilöopistolle". ja pienen taksikyydin (ilmaisen tietenkin) jälkeen päähenkilömme suuntaa Esson baariin. Elokuvan lopussa Uuno onkin sitten suuren maalaiskartanon isäntä. Niinpä niin. Maallepako Tämänkin Uuno-elokuvan juoni on aivan yhtä sekava, epäloogisuuksia ja aasinsiltoja vilisevä kuin kaikki muutkin. Varsinaisena pääjuonteena tässä uudessa filmissä on se, että "roskaläjään" (eli Ursulat ovat ongelmana Tämän syksyn ensimmäisiä kotimaisia elokuvaensi-iltoja on Jaakko Pyhälän Ursula. Tästä elokuvasta voidaan päätellä ainakin kaksi seikkaa: seuraavien kotimaisten elokuvien taso ei ainakaan voi tästä enää laskea eikä Ursula kerää katsojikseen kuin ehkä joukon masokistimielisiä elokuvahulluja. Pyhälähän teki parisen vuotta sitten melko hyvän esikoiselokuvan, Jon, joka hiljattain nähtiin myös televisiossa. Tätä taustaa vasten on todella hämmästyttävää, että Pyhälä on saanut aikaiseksi tällaista roskaa. Radikaalit hunningolla Ursula on kertomus vasemmistoradikaaleista, jotka ovat niin sanotusti "menneet alaspäin" ja etsivät nyt itseään (tai totta puhuen heidän olemuksensa tarkoitus ei elokuvasta käy selville) porvarillisessa Suomessa. Mielisairaalassa työskentelevä Marten tapaa nuoren tytön ja alkaa "seurustella" (?) tämän kanssa. Märtenin kaveri Hara vie pariskunnan mukaansa huumebisnekseen, jonka tarkoitus on saada fyrkkaa niin paljon, että Hara voisi muuttaa Ceylonille vapaaksi kirjailijaksi ja paikallisten asukkaiden palvomaksi guruksi. No, käryhän tietenkin käy Märtenin ja Ursulan kohdalla, mutta Hara päässee toteuttamaan unelmansa. Jos elokuvan juonellinen rakenne onkin surkea, vielä uskomattomampaa on sen toteutus. Filmi on täynnä dialogeja, joilla ei ole itse asian kanssa mitään tekemistä: "mitä sitten ?" miten niin mitä sitten?". Jos tämä kaksituntinen tiivistettäisiin sellaiseksi, että oikean runon. Väyrynenhän on jo muissa yhteyksissä osoittanut olevansa vanha tekijä runonlausunnan vaativalla alalla, eikä tuo kuva ainakaan himmennyt tämän elokuvan myötä. Ikävä seikka oli vain se, että Paavon lausuma runo oli kovin lyhyt pitempi runo olisi ehkä korostanut häner kykyjään enemmän. Ihan turhaan Uuno hätäili, että osaakohan se Paavo sen runon ulkoa. Hyvin se meni. Mutta niinkuin jokainen elokuvan katsoja varmasti huomasi (huomaa). Uunon itsensä lausuma "japanilainen tankaruno" ylti taiteellisessa tasossa juoni etenisi, olisi filmin pituus luultavasti noin puolisen tuntia. Kokonaiskuva on poukkoileva, sekava, ja ennen kaikkea väsyttävän mielenkiinnoton. Jos filmin tarina on yhtä mitäänsanomaton kuin tässä Ursulassa, olisi monin verroin viisaampaa koko yhteiskunnan taloudelliselta ja henkiseltä kannalta jättää tällaiset elokuvat kokonaan tekemättä. Surkeaa roskaa Useita elokuvia pelastaa se, että vaikka juoni onkin olematon, ovat sen henkilöt edes jollainlailla mielenkiintoisia. Ursulaan ei päde edes tämä seikka: ei edes nimihenkilöä näyttelevä Heidi Kilpeläinen jaksa kiinnostaa kuin ehkä ensimmäiset parikymja syvällisessä otteessa huomattavasti Paavon esitystä korkeammalle. Taiteen ystäville oli elokuvaan hankittu esiintymään Taru Valjakka , jonka esitystä säesti kolmas kuuluisuus, Puppe, tuo Jean-Pierre Kuselan erinomainen säestäjä. Tekniikkaa Elokuvassa esiteltiin myös Uunon isä (Olavi Ahonen). Mielenkiintoisia olivat hänen keksimänsä tekniset apuvälineet, mm. kahvin keittäminen oli mahdollista keinutuolia kiimentä minuuttia, mutta hänen, enempää kuin Ville Virtasen (Marten) tai Petri Aallon (Hara) näyttelijän lahjoja ei tämän elokuvan perusteella kannata arvioida; surkea tekele tekee paremmastakin näyttelijöistä aivan yhtä surkeita. Ursulassa ilmentyy kotimaisten elokuvien suurin ongelma. Miksi niitä ei käydä katsomassa?. Miksi yleisöä ei enää kiinnosta kotimainen elokuva? Kun on käynyt katsomassa Ursulan, voi kuka tahansa antaa vastuksen: koska kotimaiset elokuvat ovat niin uskomattoman surkeita. Ihmetellä täytyy, kenelle Ursula on oikein tehty? Ovatko tuottaja ja oahjaaja rankasti aliarvioineet suomalaisen elokuvayleisön makua? kuttamalla. samoin mattojen piiskaus. Teknisen kekseliäisyytensä avulla Uunon isä osasi varautua myös siihen, että nimismies saisi vihiä hänen pontikankeittotehtaastaan. Näissä teknisissä "vitseissä" paljastuu kuitenkin se, ettei Spede ole viitsinyt kehitellä paljonkaan uusia "jippoja" tätä elokuvaa varten. Herätyskellomekanismi oli tuttu jo muinaisesta X-Paronista ja kalakeittoautomaatti esiintyi lähes samanlaisena jo Pähkähullussa Suomessa 60-luvun lopulla. Sitä ei voi kieltää. etteivätkö nämä sketsit naurattaisi vieläkin, mutta hieman latisti tunnelmaa se, että nehän oli jo kertaalleen nähty. Perushauska Uuno Vanhan toisto onkin uuden Turhapuro-elokuvan ehkä kaikkein ominaisin piirre. Erona Speden aikaisempiin tuotoksiin on ainoastaan se, että tapahtumat sijoittuvat maaseudulle. Mutta tälläkin elokuvalla on yksi eittämätön ansio: se naurattaa, saa katsojat hyvälle tuulelle. Mitään muuta ei Turhapuroilta voikaan vaatia. Loirin ja kumppaneiden seurassa vietetään kieltämättä taas hauska kaksituntinen. Tosin, paljon hauskempikin elokuva olisi voinut olla: tielautakunnan "pehmittäminen" pontikalla olisi voinut olla vähän korostetumpaakin ja olisihan mukana voinut olla myös Jean-Pierre Kusela. Uuno Turhapuro muuttaa maalle on jälleen perushauska kotimainen spedc-tuotos: jos olet pitänyt aikaisemmista Turhapuroista, pidät taatusti tästäkin. Arto Jääskeläinen Tuntuukin, ettei elokuvia enää lainkaan tehdä tavallista "kuvissakävijää varten" vaan jotain pientä sisäpiiriä silmälläpitäen. Ursulan jälkeen ei voi lainkaan ihmetellä, miksi yleisö käy katsomassa Top Guneja, Cobira tai Uunoja. Pyhälän Ursula tekeekin mielestäni karhunpalveluksen koko suomalaiselle elokuvalle: se pelottaa teattereista pois ne viimeisimmätkin kannattajat ja jättää sinne vain ne, jotka tulevat elokuviin pitämään ikävää. Ursulassa sanotaan kuitenkin joitakin totuudenkin sanoja: "Tämä on p..aa" huudahdus on sopiva arvio tälle elokuvalle. Kielteisiäkin puolia, tästä elokuvasta niitä ei kuitenkaan löydy. Masentava kokemus. Aj
' \ 18 ^eotäfeU» Palvelemme A-oikeuksin klo 11-01 reen opiskelijaystävällinen lounas päivittäin klo 11-15 *** Kaupungin muhkeimmat pizzat herkuttele täällä tai nouda kotiin p. 2110 tai 2100 Discomusiikkia maailman huipulta ma-la torstaisin OLDIES-ilta Muistilista: to 2.10. JKO järj. Kaija Koo + Raja la 4.10. Lääk. jumpparit vauhdissa ma 6.10. Sportti Disco ti 7.10. Young Night Club Omppu Disco ti 14.10. Olvi-Juoksu RENTUKASSA ONNISTUU: Alkajaiset, päättäjäiset, kihlajaiset, synttärit, tuliaiset, läksiäiset, potkiaiset, naamiaiset, tenttibileet, jälkipelit, palaverit -TERVETULOA NEUVOTTELEMAAN! Palveluksessanne rav. hoit. AIRA SALONEN puh. 252211/2100 TERVETULOA! LA 4.10. klo 11-18 PIZZATARJOUS! mk 21,00 REGGINA TÄLLÄ LIPULLA Rock-klubi club (^ladstone BLUES LIVE 2.-4.10. UUSI KAHVILA MYYMÄLÄ Kortepohjan yo-kylässä B-talon alakerrassa palvelee arkisin klo 9-22, sunnuntaisin 12-22 * elintarvikkeita kaupan hintaan * valokopiopalvelu * veikkaus TERVETULOA VIIHTYISÄÄN KAHVILAAMME Urheilijan vauhdissa Laaja valikoima urheilutuotteita laskettelu murtomaahiihto jääurheilu lenkkeily vapaa-ajanasut palloilu NOPSA-polkupyörät kuntolaitteet Kalastus ja retkeily aseet ja ampumatarvikkeet veneet ja YAMAHAperämoottorit (PS. OPISKELIJAYSTÄVÄLLISEEN HINTAAN!!) | |jg Vapaa .ajan ^kesport Osta nyt edullisesti asut halliliikuntaan Kaikki T-paidat 2 5 % W £ , Kaikki verryttelypuvut 2 5 % (norm. hintaiset) PS. Pieni erä naisten vanuvuorellisia nahkatakkejakoko36-42 ^ ^ . vain 1300,Froteevuorisia lenkkipukuja Q ^ # S ^ ^ l&< K Näppi PUH. 216 805 SCHAUMANINKATU 1 JYVÄSKYLÄ
19 Blues Live 2.-4.10. BLUES LIVE! 86 pamahtaa käyntiin torstaina lokakuun 2. pnä. Bluestapahtuma on edelleen kolmipäiväinen ja muutenkin muodoltaan pääosin aikaisempien vuosien mallinen, mutta jotain uuttakin on ohjelmassa, pari musiikkifilmiä ja lauantain akustiset iltapäiväjamit. Tänä vuonna mukana on kaiken kaikkiaan 14 yhtyettä. joista jotkut ovat tuttuja vuosien varrelta, mutta muutama sana jyväskyläläisille uusista kokoonpanoista. Last Night Jump (exSuper Session Blues Band) on paikallinen. 9-miehinen yhtye, joka soittaa torvilla vahvistettua perusbluesia 60luvun tyyliä mukaillen. Rhytm & Blues Company on todella pitkänlinjan muusikoiden yhteenliittymä. mukana ovat Eero Raittinen. Hillier Tokazier. Jorma Ojanperä ja Matti Oiling. Pepe Ahlqvist Band on E uolisen vuotta vanha okoonpano. joka on syntynyt Raimo Raivo & Pakkopaidan pohjalta, tyyli on modernia funkypitoista bluesia. Heikki Ansa tunnetaan Harp & Axeja Easy Winners -yhteyksistään, mutta tällä kertaa akustisen kitaran taitaja soittaa myös soolokeikan. Doobie Tvvisters on kotoisin Tampereelta, kantavana voimana ovat Rissasen veljekset (Full House). musisointi on reilua ränttätänttää, innoittajista mainittakoon James Cotton, Lazy Lester ja Bo Diddley. Temperature 110" on Urban Blues Bändin perinnön vaalija, matkassa edelleen herrat Leino, Heinonen ja Rossi, uutena jäsenenä kanadalainen basisti Carl "Kalle" Lilleberg. Bad Avenue Aces on Rane Selamaan tuore 5-miehinen yhtye, joka soittaa hienostunutta kaupunkilaisbluesia. Ässät ovat saaneet kovasti kehuja ensimmäisistä esiintymisistään pääkaupungissa. Maurice John Vaughn Blues Band on musta ryhmä suoraan Chicagosta. Bändi on vielä Suomessa suhteellisen tuntematon, mutta Maurice Johnin debyyttialbumi on saanut asiantuntijapiireissä lämpimän vastaanoton. Ohjelma to 2.10. klo 20 Ilokivi: Harp & Axe. Super Session Blues Band. Rhytm & Blues Company. pe 3.10. klo 20 Yo-talo: alakerta: Blue Drag, Pepe .Ahlqvist Band. Bluesshakers, yläkerta: Heikki Ansa, Doobie Tvvisters. Temperature 110'. Kapteeni Nemo. la 4.10. klo 19 Ilokivi; Hans Blues & Boogie (Berliini), Bad Avenue Aces, Hot Shots, Maurice John Vaughn Band (USA). Yhteislippu (to-pe-la) 120/110 mk Ennakkomyynti: Travela 941-617 507 Lisäksi: pe 3.10. ja la 4.10. klo 18 Campus-Kino (ei pääsymaksua) filmit: Blues Likc Shovvers of Räin. Sonny Rollins Live la 4.10. klo 15 Ylä-Ruth (ei pääsymaksua) akustiset jamit. mm. Hans Blues & Boogie Kulttuurivaihtopaikat Jylkkärin edellisessä numerossa 16.9. oli virheellinen tieto kulttuurivaihtopaikkojen hakuajasta Unkarin Debreceniin. Hakuajan päättymispäiväksi oli lipsahtanut 22.10., kun sen olisi pitänyt olla 22.9. Jos aiot hakea vaihtopaikkaa, niin tuo hakemuksesi 3.10. klo 15.00 mennessä JYY:n keskustoimistoon. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Matkahan tapahtuu lokakuussa, joten nyt on kiire. Toivomme runsaasti hakijoita, matka on varmasti kann a t t a v a Ylioppilaskunta Anitta Peltola Auta minua Sinä REHELLINEN, joka tiedät jotain 22.9. -86 (ma) yliopistolle Oppiorakennuksen vaatehyllylle jääneestä vaaleasta, nahkaisesta Lapin aihein koristellusta LOMPAKOSTA. Rahat sivuseikka, mutta muu sisältö MINULLE tärkeä (ajokortti, paperit ym.). Kerro TIETOSl/mahd. VIHJEET lompakon takaiYmpäristövaliokunta Ympäristövlk kokoontuu taas to 2.10. klo 18 pääsihteerin työhuoneessa. Kokouksessa keskustellaan syksyn toiminnasta uusia ideoita otetaan mieluusti vastaan. Näillä näkymin puuhastellaan esim. Estelle-asioiden. polkupyörien, ydinvoiman vastustuksen, asuin-, opiskeluynnä työympäristön kehittämisen sekä yleensäkin kaikenlaisen haihattelun ja kannanottojen merkeissä. Valiokuntaan toivotaan mukaan uusia, ennakkoluulottomia, rohkeita, fiksuja ja filmaattisia ympäristöasioista kiinnostuneita ja välittäviä ihmisiä. Lisätietoja saa Kaisu Pövliöltä, puhelin 612 509. sin saamiseksi, puh. 252 211/ 2256. LÖYTÖPALKKIO MAKSETAAN. Ps. Jos sinulla on jo tallella lompakkoni, palauta se Oppion toimistoon (II krs, yhop.alue) KIITOS! Yo-päivät Yliopistopäivien nimellä Jyväskylässä pidetään 9.12.10.1986 joukko tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on luoda yhteyksiä yliopiston ja ympäristön sekä täällä opiskelleiden, opiskelevien ja työskentelevien välille. Päivillä esitellään yliopistossa tehtävää tutkimusta asiasta kiinnostuneille. Päivien yhteydessä järjestetään myös Jyväskylän yliopiston ja kasvatusopillisen korkeakoulun senioreiden omaa ohjelmaa. Biologian seminaarit esittelevät yleitajuisesti viimeisimpiä tutkimustuloksia järvien happamoitumisesta Suomessa sekä geeniteknologian mahdollisuuksia. Psykologian laitoksen 50-vuotisjuhlaseminaarin teemoina ovat Jyväskylän psykologian tutkimuksen ja opetuksen kehityslinjat sekä kansainvälinen kehitys vastaavilla aloilla. JYVÄSYLÄN LASLEHTI YLIOPPIJyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalantie 2, 40600 Jvväskvlä. puh. 617 288 Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalanne 2. 40600 Jvväskylä. puh. 617599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan OP, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3.50, takasivulla 4,00. etusivulla 5.00. värija määräpaikkalisä 0.65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy. Jämsä 1986. Teemana poliisi, armeija Jyväskylän Ylioppilaslehden 28. lokakuuta ilmestyvän numeron (13/86) teemana on poliisi, armeija, laki. järjestys, turvallisuus, etc. Teemaan liittyvät jutut. kuvat, piirrokset, ideat ovat tervetulleita. Teemanumeroon tarkoitettu materiaali on toimitettava lehden toimitukseen viimeistään TORSTAINA 23. lokakuuta. JYTYlioppilasteatteri VIIHDETTÄ VIIHDETTÄ Nelimiehinen Pyramidiiskuryhmä on valmiina esiintymään pikkujouluissanne ja muissa pippaloissanne, marraskuun loppuun asti viikonloppuisin ja joulukuun alusta ympäri vuorokauden. Ohjelmisto koostuu 5-15 minuutin pituisista sketsinpätkistä; meriittinä mm. esiintyminen risteilyllä lähestulkoon kansainvälisillä vesillä ja yksimielinen kiitos ynnä ylistys ylioppilasteatteripäivillä Turussa viime keväänä. Ainejärjestöt ja muut yhdistykset, hellikää possujanne helmillä. Hinnoista sovitaan. Yhteyshenkilö Mikko Husa, puh. 252 211/ 2832. PIKKU JÄTTILÄISEN ESITYSAJAT LEIKKAA TALTEEN Ensi-ilta 17.10. klo 19.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Muut lokakuun esityspäivät: 19,21,22,24,26,28,29,30. Marraskuussa seuraavasti: 3 , 5 , 10, 12, 16, 17, 19 ja 22. Paikka ja kellonaika samat kuin ensiillassa. Lippuja voi varata ennakkoon teatterin toimistosta, puh. 217 583. EYL Syksyn toiminta on taas alkanut. Tule mukaan! Ti 30.9. klo 18 EYL:n hallituksen kokous, klo 19.30 Ehtoolliskirkko. To 2.10. Nuorten aikuisten raamattuja keskusteluilta. Hebr. 3. 3.-5.10. Ruskaretki Raamattuun. EYL:n syyspäivät Espoon Olarissa. Ti 7.10. klo 17 Leipomistalkoot, klo 19.30 Opiskelijoiden raamattupiiri. Jaakobin kirje. Ke 8.10. klo 10 Myyjäiset Lozzilla. To 9.10. Nuoret aikuiset. Hebr. 4. La 11.10. klo 19 "Tuomitse rakkaudella". Opiskelijailta. Martti Laitinen. Kokoonnumme Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5. Kysy lisää! Esa Luomaranta, 612 012, 677 246. Yliopiston Kameraseura Kokoontuu tiistaina 30.9. kello 19 Yo-talolla sääntömääräiseen syyskokoukseen. Ohjelmassa diaesitys. Ottakaa kuvia ja dioja mukaan. Uudet jäsenet enemmän kuin tervetulleita. Siispä tule! YK-yhdistys Jyväskylän Nuorison ja Opiskelijain YK-yhdistys toimii erilaisten rauhankysymysten ja kansainvälisten asioiden parissa. Toimintamuotojamme ovat mm. keskusteluillat, tutustumiskäynnit, näyttelyt, yhteistyö muiden vastaavanlaisten järjestöjen kanssa, UNICEF-materiaalin myynti sekä osallistuminen erilaisiin kehitysyhteistyöprojekteihin. Tapaamme Yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessa (3. kerros) torstaina 2. lokakuuta klo 18. Liity mukaan toimintaan! JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset. Syyskokous maanantaina 6. lokakuuta kello 18.00 alkaen piiritoimistolla, Cygnaeuksenkatu 12 B. Kaikki keskustaopiskelijoiden toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita suunnittelemaan syksyn tomintaa. Pannu on kuumana koko illan. Budjetin opiskelija-annista ynnä muusta ajankohtaisesta kertoo kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Osallistu, toimi, vaikuta! NSU:n subjektiviteettipiiri aloittaa Piirin ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 8. lokakuuta klo 19.00 Jyväskylän Klubilla. Piirin vetäjä Matti Kosonen alustaa subjektiviteetin ongelmasta kirkkoisä Augustinuksen ajattelussa. Kaikki tervetulleita.
20 English Club Taloutemme kohentamiseksi EC järjestää KIRPPUTORIMYYJÄISET ILOKIVEN AULASSA 13.10. (klo 11). Kaikki voivat kantaa kortensa kekoon tuomalla tavaraa (kirjoja, levyjä, lehtiä, pikkukamaa) ja vaatteita varsinkin isoja kokoja myytäväksi. Tavaroita voi tuoda etukäteen Lehtihuoneeseen P 325 sekä 13.10. Ilokiven aulaan klo 10:stä lähtien. Vapaaehtoisia tarvitaan tavaroiden kuljetukseen (autolliset huom!), pullien, leivonnaisten ym. leipomiseen sekä itse myyntityöhön. Ottakaapa yhteyttä Marjaan, puh. 263 163. tai Tiinaan, puh. 252 211/2411. Viime vuonna THE VOLLIES kunnostautui lentopallopuulaakissa kolmen joukkueen voimin (naisjoukkue sekä sekajoukkueet The Vollies I ja II). Eiköhän pistetä paremmaksi tänä vuonna ja ilmoiteta miesjoukkuekin mukaan! Ilmoittautumiset joukkueisiin 10.10. mennessä ilmoitustauluilla oleviin listoihin. Vanhat konkarit, otetaan uusiksi ja uudet, tervetuloa mukaan vahvistuksia tarvitaan! Puulaaki alkaa 20.10. alkavalla viikolla, joten porukat harjoittelemaan. THE VOLLIESillahan on oma harjoitusvuoro toistaiseksi keskiviikkoisin UlB:ssä klo 16-17. Toivottavasti saamme vuoron vaihdettua tuntia myöhemmäksi eli klo 17-18 (SURNIX/PREDAATTORIT HUOM!). Seurailkaa ilmoitustaulua. EC:n pelivuoro on torstaisin klo 17-18 UlB:ssä. Kaikki palloilemaan! Teachers! You're more than \velcome to join us. How else could you practice for the EC Faculty games, anyvvay? Lokakuun 9. päivänä jälkipeliä on mahdollisuus jatkaa Kortepohjan B-talon saunassa klo 18 lähtien eli hallituksen kokouksen merkeissä. Mutta kuten kaikki tietävät, kokouksethan ovat KAIKILLE avoimia eli TERVETULOA varsinkin ekavuotisten osanottoa odotamme innolla. "Virallisesti" käsitellään mm. tulevia kirpputorimyyjäisiä sekä Halloween-iltaa. Löylyä lissää vaan! OPETUSOHJELMAA UUDISTETAAN. Laitosneuvostoedustajanne Marjo (puh. 263 163), Mari (618 167) ja Tiina (252 211/2411) odottavat kritiikkiä nykyisestä systeemistä sekä ideoita, ehdotuksia uutta varten. 1.-2. -vuotisilta 1.10. klo 14 C:ssä ja 4.-n. -vuotisilta 6.10. klo 16 P 326:ssa. 3-vuotiset ja toki muutkin, ottakaa yhteyttä milloin vain. WC-laatikkoon voi jättää kirjallisia mielipiteitä 10.10. saakka. Pohdittavaksi mm. ovatko kaikki vaatimukset tarpeellisia. mitä tehdä Use of English -tunneille, mitä poistaisit kokonaan, mitä toisit tilalle ... Whatchamacallit is still alive! Jos sormesi jo syyhyävät, voit vapaasti tiputella raapustuksiasi WC-laatikkoon (ja vetää alas!?!). Toimitus kokoontunee piakkoin, joten jos olet innostunut, sinulla on käyttöä. If you have ideas, don't lose them, use them for WC. WC-paper is useful, you see! Reunion Vapaa, vasemmistolainen, vaihtoehtoinen, ym. ym. rvhmä REUNION järjestää OPINSAUNAN ke 1.10.86 klo 18.00 alkaen Ristonmaan opiskelijakylän (Helvintie 2) B-talon tilaussaunassa. Kaikki vanhat ja erittäinkin uudet alternatiivit TERVETULOA KYLPEMÄÄN JA KESKUSTELEMAAN! JSO Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat toimivat: Neljä vuotta sitten ryhmä opiskelijoita sai päähänsä virittää eloon krapulasta kärsivän JYVÄSKYLÄN SOSIALIDEMOKRAATTISTEN OPISKELIJOIDEN toimintaa. Hullu päähänpisto muuttui päähänpinttymäksi ja edelleen pakkomielteeksi. Nyt ollaan tultu tilanteeseen, joka hämmästyttää kannattajia ja kauhistuttaa vastustajia: JSO toimii aktiivisesti Jyväskylän yliopistossa! Syksyn aloituspalaverin jälkeen (25.9.) toiminta on tarjolla seuraavasti: 1) Keskiviikkona 1.10. klo 19.00 vietetään epävirallista jutustelua virallisista asioista Rentukan baarissa. (Mukana SNK:n sos.dem. nuorison keskusliitto puheenjohtaja Juha Eskelinen). 2) Keskiviikkona 8.10. klo 18.00 alkaen Rentukan sirkus-kabinetissa on tapetilla ympäristökysymykset, joita alustaa ja pohjustaa ympäristöspesialisti Joonas Hokkanen (Annetaan lausunto SDP:n ympäristöpoliittiseen ohjelmaluonnokseen) 3) Keskiviikkona22.10. klo 18.00 alkaen Rentukan sirkus-kabinetissa JSO:n budjettiriihi eli pohditaan Matti Tanskasen alustuksen pohjalta mikä on JYY:n tila ja JSO:n tavoitteet vuoden 1987 budjetissa. Vieläkö jäsenmaksua nostetaan???!! 4) Perjantaina 24.10. klo 16.00 JSO:n toimistolla, Kauppakatu 30 A Pertti Knuuttilan vaalityöryhmän kokous. Tällä vauhdikkaalla ohjelmalla eteenpäin ErkkiOskari Vuorenperän hiekoittamalla tiellä. Kaikki uudet ja vanhat mukaan. Hommaa riittää kaikille kiinnostuneille niin korketasoisella keskustelun tasolla kuin myös raa'an järjestötyönkin saralla.! JYKY "Lähetystyötä vai kehitysyhteistyötä?" Alustajana Eliisa Kirjavainen 1.10. klo 19.30 JYKYSSÄ, Yliopistonkatu 2 A 7. Puhkupillit Puhkupillit tarjoaa mahdollisuuden harrastaa puhallinmusiikkia ja kaikenlaista siihen liittyvää. Olet sitten soittanut aiemmin, tai et, olet tervetullut harjoituksiimme Norssin musiikkiluokkaan torstaisin klo 18. INFOA: Mervi ja Harri Mäntynen, puh. 243 421. Pirjo Näreharju, puh. 215 764. ME PALVELEMME SINUA MANU MARKKU -js mnsmnssa ESA EIRA EILA Kurssit alkavat keskiviikkoisin klo 10.00 ja 17.00 Seminaarinkatu 19 p. 615736 Lähellä yliopistoa. • 1 Jyväskylän Ylioppilaslehti etsii palvelukseensa toista Ilmoitushankkijaa Ilmoitushankkija työskentelee provisiopalkalla. Hän saa hankkimistaan ilmoitustuloista 25 prosenttia itselleen. Ilmoitushankinnasta kiinnostuneet saavat lisätietoja pääsihteeri Kaisu Pöyliöltä, puh. 612 509, ja päätoimittaja Pekka Kinnuselta, puh. 617 288. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteella: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä Ilmoitushankkijan paikka. Hakemusten on oltava perillä viimeistään perjantaina 3. lokakuuta kello 12 mennessä. Naisten mokkaratsu muotivärit vain Miesten nauhanilkkurit 195T ROBERT LA ROCHE SYYSUUTUUDET SAAPUNEET TERVETULOA! HOPTIIKKA! KAUPPAKATU 5 PUH. 212838 Kauppakatu 2 puh. 617 072 Käytännöllinen syysmuoti opiskelijalle -10% Sinua varten boblet Kilpisenk. 9, p. 216287. X OPISKELIJAT M U I S T A K A A E D U L L I S E T R U O K A P A I K A T L O Z Z I , kampuksella F R E D A , keskikaupungin tuntumassa W I L H E L M I I N A , mattilanniemessä V I I T A T U P A , Sepänkatu 14 Ateriatuen saat esittämällä opiskelijakorttisi. Ravitsemiskeskus TEE HYVÄ PAATOS Aloita autokoulusi maanantaisin päivätai iltakursseillamme. A A KESKISUOMEN / U \ AUTOKOULU Puistokatu 5 JYVÄSKYLÄ