• h &
• * Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 v • * Bioenergiaa! -Rajastaanissa, s. 10-11 -Jyväskylän yliopistossa, s. 6 Johannesburgissa, s. 7 Synttärijazzia, s. 15 N a a m i o rakkautta, s. 18 K A N N E N KUVA: AMBAR HEINILÄ JA VESA GIRS Jyväskylän Ylioppilaslehti Lukukausimaksut vaikka väkisin pääkirjoitus/ Aina uudesAnna-Maija Tuuliainen taan J° k «j^saa ottaa esille joko lukukausimaksut tai opiskeluajan rajoittamisen, jotta opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Hohhoijaa, alkaa kyllästyttää samojen ehdotusten jankkaaminen vuodesta toiseen. Tämmöinen kyllästyminen on vaarallista. Liekö peräti tavoitteena asiaa ajavilla, että opiskelijat kyllästyvät veisaamaan samaa virttä etujensa puolesta, ja hiljaisuuden varjolla ainakin lukukausimaksut runnotaan väkisin läpi. Tutkintorakenteen uudistamista valmisteleva opetusministeriön työryhmä on nyt keksinyt, että opiskelijoilla olisi "pääsääntöisesti seitsemän vuotta aikaa" suorittaa maisteritason korkeakoulututkinto. Hei haloo! Mihin unohtui akateeminen vapaus? Eikö se olekaan enää voimassa? Suomen ylioppilaskuntien liitto joutui taas kerran kannanotossaan muistuttamaan, että on erilaisia opiskelijoita erilaisine elämäntilanteineen. Ja että opiskelun taloudelliset edellytykset, kuten opintoraha, eivät mahdollista kokopäivätoimista opiskelua. (Tästä olen jankuttanut pääkkäreissä ennenkin; tuleekohan muutosta asiaan ikinä...?) SYL muistuttaa myös, että tieteellinen ajattelu ei siedä pakotteita ja rajauksia. «mjyu.f/iytai Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jytkkori@ccjyu.fi tae (014)2603928 P a ä l o i m i l l a j a Anna-Maija Tuulioinen (014)2603359 4 5 8 1 4 9 7 2 anirtu@ccjyu.fi Toimittajat Miira Rauhamäki 5 5 6 7 9 5 9 mirouhom@cciyu.fi Petrus Koskimies 5 5 3 7 8 2 4 6 pkoskimi@hoimail.com Taloudenhoitaja [a toimistosihteeri Fbulo Rouhianen (014)60 7226 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkori moksoo 8 euroa, eijäsenille 45 euroa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti (mi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 Ylioppilasiehtien v a l t a k u n n a l l i n e n Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 Ilmo itu ksenvalmistoja Grafiikka Rutanen ( 1 4 ) 2 1 6 3 1 5 , 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikko.rutonen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a tehtisepat Oy, Pieksämäki (015)7234212. ftiinos 8 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien a i k a n a , 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. ---r ' ' Ilmestymispäivät syksyllä 2002 ilmestyy deadline 2.10. 25.9. 16.10. 9.10. 30.10. 23.10. 13.11. 6.11. 27.11. 20.11. 11.12. 4.12. Järjestö Imoituster deadline päivää aikaisemmin! 1 I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm mööräpaikkolisä 0,12 e u r o a / p m m etusivu myydään oinoastoon kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroo. Yliopiston avajaisissa 4. syyskuuta kuultiin kaksi varsin erilaista avajaispuhetta. Rehtori Aino Sallinen puhui tuttuun tapaansa kansainvälisyydestä, mutta otti esille myös yliopistojen palkkausjärjestelmän ja johtamiskulttuurin uudistamisen, jotta kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa menestyttäisiin paremmin. JYYn puheenjohtaja Simo Pöyhönen puolestaan otti esille opiskelijoiden jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. "Vanhan sanonnan mukaan opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen. Näin voi ollakin, mutta valitettavan monien yliopisto-opiskelijoiden osalta tämän sijoituksen riskit lähentelevät sijoittumista IT-alan pörssiyhtiöön", Pöyhönen kärjisti. Laadukkaan koulutuksen tulee myös tarjota tilaa kasvamiselle ihmisenä. Kilpailun, epätyypillisten työsuhteiden, suorittamisen ja tulosvastuullisuuden aikakaudella näin ei aina ole, Pöyhönen muistutti. Ainakaan akateemisen vapauden rajoittaminen, lukukausimaksut tai roikkuvista opinnoista rahastaminen eivät ole omiaan edistämään ihmisenä kasvamista. Varsinkaan nämä keinot eivät kannusta opiskelijoita yrittämään parhaansa, vaikka toisin yritetäänkin väittää. Olla tarpeeksi hyvä vieraasta päästä/ Jussi Laitinen AVUSTAJAPALAVERI Tl 17.9. KLO 14.00 ILOKIVEN TAKAOSASSA. E r ä s ystäväni vaihtoi juuri yliopiston taidekouluun. Hän ratkoo luultavasti tälläkin hetkellä syvällisiä eksistentiaalisia ongelmia valintansa ja oman olemassaolonsa mielekkyydestä. Sain nimittäin tuolta itsensä etsijällä sähköpostissa annoksen ankaraa itsereflektiota: "Mitä minä haluan? Mitkä ovat tavoitteeni täällä? Olenko tarpeeksi hyvä? Miksi se on niin merkityksellistä?" Mitä ihmettä tarkoittaa, että on hyvä jossain? Onko se hyviä arvosanoja ja sosiaalisia pisteitä, ikään kuin normatiivista hyvyyttä? On pakko olla hyvä opiskelija, äiti/isä, kaveri, uraihme ja urheilija yhtä aikaa. Juuri utopistiset tavoitteet repivät akateemiset opiskelijahermot riekaleiksi. Oliko se nyt joka kolmas vai joka viides meistä, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä. Pelottavat tilastot kävivät mielessä kun luin ystäväni vuodatusta. "Olenko tarpeeksi hyvä?" Voisiko se hyvyys olla myös tyytyväisyyttä omaan itseensä, ihan ilman muiden arvioita. Kaikkia kun ei voi miellyttää. Herman Hessen mukaan "valveutuneella ihmisellä ei ole mitään, mitään, mitään muuta velvollisuutta kuin tämä yksi: etsiä itseään, vahvistua omassa itsessään, hapuilla eteenpäin omaa tieiaän, vei se sitten minne tahansa". Mainio elämänohje, ja sopii hienosti meille hyvinvointikakaroille. Meillä on varaa ajatella noin. Voimme tehdä mitä huvittaa, ja aina joku maksaa. Hyvä niin. Mutta luulenpa, että useimpien onni ei löydy yksinäisyydestä. Hesse on äärimmäinen individualistina siksi tuo hänen ajatuksensa sopii niin hyvin tähän aikaan. Itse haikailen yhteisöllisyyden perään. Olisi mukavaa, jos ihmiset viettäisivät enemmän aikaa keskenään. Tai että olisi yhteisö, ja mahdollisuus valita ollako yksin vai yhdessä. Hyvässä seurassa oma minä, tuo maailman tärkein asia usein unohtuu. Olo on välitön ja helppo, katse suuntautuu ulospäin ja turha reflektointi jää pois. Eikä tarvitse miettiä onko hyvä vai ei, kunhan on vaan. PS. En tiedä onko se sallittua taidekouluissa, mutia elämässä tekee hyvää joskus myös myöntää olevansa huono tai keskinkertainen jossain asioissa. JUSSI LAITINEN
• 18. SYYSKUUTA 2002 • 4 2 . VUOSIKERTA Agorasta uusi äänestyspaikka Ehdokkaille annetaan netissä kasvot TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, PIIRROS: ANTTI VESALA EDUSTAJISTOVAALEISTA halutaan tänä vuonna tehdä entistä kasvokkaammat. JYYn pääsihteeri Matti Mäkisen mukaan ehdokaslistoille halutaan saada entistä enemmän ihmisiä. JYYn nettisivujen kautta ehdokkaiden kasvot ja niiden takana myllertävät ajatukset yritetään tuoda paremmin näytille äänestäjien keskuuteen. "Ehdokkaita halutaan mahdollisimman paljon, jotta opiskelijoita saataisiin aktivoitumaan enemmän vaaleissa. Tuttuja ja ystäviä on helpompi äänestää, joten mitä kasvotiomampi lista on, sitä alhaisemmaksi äänestysprosentti jää", Mäkinen puntaroi. Vaaliryhmittymien esittelyt on jo avattu JYYn nettisivujen alle. Sivujen kautta yritetään houkutella ehdokkuutta harkitsevia ihmisiä. Ehdokasasettelun päätyttyä sivuille avataan vaalikone. "Kotisivujen hyvä puoli paperijulisteisiin verrattuna on se, etteivät ne tule silmille. Nettiosoitetta levitetään sähköpostitse ja lopulta se on sitten ihmisten oma asia, käyvätkö he katsomassa sivuja", pääsihteeri miettii. Äänestysinnokkuutta yritetään kohottaa myös lisäämällä Agora entisten äänestyspaikkojen joukkoon. Äänestystilanteessa opiskelijalla täytyy olla mukana jokin henkilöllisyystodistus tai jonkun vaalivirkailijan on tunnistettava äänestäjä. EHDOKASASETTELUN päättymispäivä on jätetty mahdollisimman myöhäiseksi, 15:een lokakuuta, jotta harkinta-aikaa mahdollisille ehdokkaille jäisi enemmän. Vanhaan edustajistoryhmittymään menon sijasta opiskelijat voivat halutessaan perustaa myös uuden ryhmän: "Tätä varten ei oikeastaan tarvitse tietää muuta kuin että JYYn keskustoimistosta saa ehdokasluetteloita. Ehdokkaiden lisäksi ryhmä tarvitsee kaksi kaveria eli v a a l i a s i a miehet. Yksinäänkin voi asettua ehdolle tai muodostaa vaalirenkaan toisen ryhmittymän kanssa." Lokakuun lopulla ja 5.-6. marraskuuta käytävien edustajistovaalien ohella käydään myös ylioppilaskylän asukasneuvostovaalit, joissa on kärsitty viime vuosina ehdokaspulasta. "Asukasneuvostossa ei ole kyse tylsistä kokouksista vaan sen miettimisestä, miten kylää saataisiin entistä viihtyisämmäksi ja palveluita paremmaksi", Mäkinen muistuttaa. EHDOKKUUTTA harkitsevien ei edustajistokonkari Mäkisen mukaan tarvitse pelätä, että ehdokkuuden myötä opiskelijan kaikki aika kuluisi JYYssä ahertaessa. Edustajisto kokoontuu lukukausien aikaan noin kerran kuussa, asukasneuvosto ehkä hieman harvemmin. "Uudet ehdokkaat voivat tuoda omat ideansa kokouksiin. Näin saadaan uusia näkökulmia sille, miten asioita pitäisi hoitaa". Mäkinen tuumaa ja jatkaa: "Opiskelijan arki on sellaista, että edustajistossa vaihtuvuus on suurta." "Kokouksissa ei istu vain vanhoja jääriä, vaan joka vuosi ainakin puolet edaattoreista on ollut uusia." • Katto pään p ä ä l l e ? JYVÄSKYLÄÄN ON jälleen ilmaantunut noin 2000 uutta opiskelijaa pelkästään yliopistoon, ja kaikki tahtoisivat tietenkin paikan mihin päänsä kallistaa. Asunnoille riittää siis kysyntää, mutta mikään katastrofi tämä syksy ei ole ollut Kortepohjan ylioppilaskylän ja Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) tilastoissa. Sitä samaa kuin aikaisemminkin, kuuluu yksituumainen vastaus. "Tilanne on hyvin samantapainen kuin muinakin vuosina. Meille on kesän aikana valmistunut kaksi uutta taloa Kuokkalaan, mikä vähän helpotti tilannetta, mutta toisaalta Ristonmaalla on taloja pemskorjauksessa, toteaa Leila Niemi KOAS:n asuntotilanteesta. Kortepohjasta löytyi 250 soluhuonetta tälle syksylle. "Meille tuli 830 hakemusta ja lisäksi vähän reilut sata vaihto-oppilasta. Sellaiset 300 hakijaa jäi ilman asuntoa", Teija Leppänen Kortepohjan asukastoimistosta kertoo. VANHAT OPISKELIJAT eivät voi hakea KOAS:lta asuntoa eloja syyskuussa. Kortepohja on puolestaan alkanut ottaa vastaan vanhojen opiskelijoiden hakemuksia jo syyskuun alusta. Ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Tuomas Viskarin mukaan Jyväskylän asuntotilanne on pysynyt parina viime vuotena ihan kohtuullisena. 'Tänä syksynä hätämajoituksessa oli ensimmäisellä viikolla viitisentoista henkeä ja siitä määrä on hiljalleen vähentynyt. Asunnottomia on tietenkin enemmän, kun osa porukkaa majoittuu kavereiden nurkissa. Niin ikävää kuin se onkin, on toisaalta aivan luonnollista, että kun kaupunkiin tulee niin paljon uusia ihmisiä kerralla, ei kaikille voi heti löytyä asuntoa." KEVÄÄLLÄ ylioppilaskunta alkoi pyörittää netissä ilmaista asunnonvälityssivua (http:ZAvwwjyu.fi/jyy/asunnot), minne kuka tahansa voi jättää ilmoituksensa. Viskari toimii palstan pitäjänä. "Ihan kivasti tämä on toiminut ja homma tuniuu sujuvan joustavammin kuin ennen." "Tosin vähän enemmän tulee turhia puheluja asunnoista, jotka jo ovat ehtineet mennä, mutta pienellä viilauksella tästä saadaan toimiva systeemi", Viskari lupailee.» TEKSTI: VEERA JÄÄSKELÄINEN, PIIRROS: JANI PALSAMÄKI J A N I 2
• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 rkahvipöytävisailu-| OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä on vanhin voimassaoleva yleisurheilun Suomen ennätys? 2. Mitkä ovat maankuoren viisi yleisintä alkuainetta? 3. Minä vuonna Yhdysvallat osti Alaskan Venäjällä? 4. Minkä maan rahayksikkö onlek? 5. Kuka levytti alkuperäisesityksen Whitney Houstonin taas myöhemmin tunnetuksi tekemästä I Will Always Love You -sävelmästä? ALLIKKO 6. Mikä on suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolinen kaupunki? 7. Mikä oli ensimmäinen elokuva, jossa oli stereoääni? 8. Mikä on yleisin pubin nimi Isossa-Britanniassa? 9. Mistä maailma tuntee Jane Parkerin? tO. Mikä oli taidemaalari Rembrandtin sukunimi? Miksi ruotsalaisilla on hiekkapaperia mukana Saharanmatkalla? euje>| m ueu,ueei!Ajei :sf1N08 uhy UEA'ot lueddturDi ujuezjei uo UEH '6 uon poa soi s eiseiuej uAausiQ HBM L Hsueuuni/g Q uojJEd A||oa g uemeqiv 'D Z98t'£ uinise)! el ejnej 'junuinie 'nd 'iddBH z S'6fr 'jepjB UJ oof '"!IBS MV ei|0)oue!ejse^)2Z6t'6'Z msonl '6^'gfr uuioiu OO^uoiieo^nxn^jeiMi laSMflVlSVA •tarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n on Jylkkärin osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d l J U I l d L d l l d d l l j y v ä s k y l ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämäslä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi POP/ROCKJAZZ/KLUBIT Lutakko: To 19.9. Radiopuhelimet + Tequila Jazz (Rus), pe&la 20.-21.9. Kicksian 2002, ii 24.9. Don Huonot, pe 27.9. Ismo Alanko, la 28.9. Peer Gunl. Bar 68: Pe 20.9. Francine, pe 27.9. YUP, la 28 9 Rust. llokivi: Ke 18.9. JYYn uusien opiskelijoiden biIcci 21-04, Soda ja Pimps. QJ:i Larren G. Ville, Tuukka Ruotsalo & Soulfood Pe 20.9. HUONEISTOklubi, mm. Sisler Flo. 3e. La 21.9. Rikos-klubi: Jyväs-elektro IV, Deceptions, Mesak + DJ:i Dcom, Mini. Kvantti, Bad Passion ym, 5e. Pe 27.9. Rauhaa!!!, Tulenkantajat & Rauhan orkesteri + DJ:i Gimmix. kReal, Lieska. 6e. La 28.9. Setan "Uusien bileet", 4/6e. KLASSINEil KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Ke 18.9 Romaniiikan aikaan, klo 19. Taulumäcn kirkko. Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näytlämö: Maan päällä paikka yksi on, la 21.9. klo 13. Taru sormusten herrasta, la 21.9. klo 18. Täällä pohjantähden alla, pe 27.9. klo 19 (ennakko) ja la 28.9. klo 15 (ensi ilia). Pieni näyuämö: Mie alan tehemhön syntiä, ke 18.9.. to 19.9., pe 20.9. klo 19 ja la 21.9 klo 19. Juhani AIwn Rautatie, la 21.9. klo 19. Tango Nuevo. la 28.9. klo 19. Huoneteatteri: pe 20.9. ja la 21.9 Jarmo Tulonen csmaä monologeja, Pentti Haanpää: Elämän fceinot Pe 27.9. Matkalippu utopiaan (ensi-ilia) Taidemuseo: Holvi: 8.9. 29.9. Vuosikymmenien kuvat, Osuuspankkiryhmä 100 vuotta, OKO:n laidcsäätiön kokoelma. Suoja: 13.9. 27.10. Teemu Mäki. Galleria Harmonia: 11.9.-29.9. KalsahtAJnderpants, Steven Tynan (Uk), henkilökohtaisia valokuvia miehen rooleisla. Keski-Suomen museo: 13.9.-20.10. Tavarataloja ja marketteja, Pekka Helinin valokuvia jyväskyläläisistä kauppapaikoista. 20.10. saakka Kaj Franckin muotoilua. 10.11. saakka Aatteet marssilla, näyttely lippujen vaiheista. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: 26.9.-1.12. Pukupalapeli. 21.8.-22.9. Korimestah Vilho Raatikainen 80 vuotta -näytiely. 25.9.-27.10. Taatusti taottua, seppämcsian Jouko Nieminen Alvar Aalto -museo: 24.9.-3.11. Göran Schildt, humanisti valokuvaajana. Galleria Mystic: 7.9-27.9. Sisämaassa, Tarja Pitkänen. Jyväskylän kaupungin työväenopiston Muutos ja menettäminen kriisikö?-luentosarja alkaa ke 18.9. klo 18-19.30 Kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa Vastaava kriisityönlekijä Monica Hynninen luennoi aiheesta Arjen kriisit. Lisätietoja: Nina Lias, puh. 625 959 lai Olli Kaikkonen, puh. 050-531 4860. Ensimmäinen Stammtisch-illanvietto 10 19.9. klo 20 lähtien Rentukassa. Siammlischit aloiitaa suomalainen ilta. johon on vapaa pääsy. Bizarre Clubin bileet 21.9 alk. klo 20 Valorinteellä. Kyllönlie 16. Juhliin saapuu erilyisvieras, japanilainen dominakuningatar, näyttelijä, laulaja ja kissapainija Admira Kestävästi liikkeelle! Keskustelua kaupunkiliikenteestä. Kaikille avoin tilaisuus järjestetään kansainvälisenä autonomana päivänä Jyväskylän Kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa 22.9. klo 16-18. Keskustelun puheenjohtajana loimii KeskiSuomen ymparisiökeskuksen viestiniapaalikko Jarmo Komppula. Jyväskylän Ruokaa ei aseita -ryhmä jakaa ilmaisia kasviskeittoa kävelykadun kirkkopuiston puoleisessa päässä to 26.9. klo 12. Rauhaa-päivä la 28.9. Karnevaalihenkinen Sivari Pridc -kulkue, lähiö klo 13.30 Kolmikulman edestä. Kulkue päättyy Ilokiveen. Yläkerrassa Tee työtä, jolla on tarkoitus -keskustelutilaisuus sekä Teijan kciuiön kasvisruokaa klo 15.. Mia jatkuu karnevaaleilla baari Vakiopaincessa, tahdittajana Vinylo. Grafiikkakeskuksessa metalligrafiikan perusja jatkokurssi (240. Kurssilla tutustutaan eri syväpainomenetelmiin taidegraafikko Jyrki Markkasen johdolla. Opetus viikonloppuisin 19.-20.10. ja 26.-27.10. Grafiikkakeskuksen grafiikan pajalla, Hannikaisenkatu 39. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ti-su klo 11-18 välisenä aikana puh. 624 817. Sitovat ilmoiuautumisel su 13.10. mennessä. ahan V O I O N M A A N KOULUN ja lukion kuvataiteiden opettaja Tarja Pitkäsen Sisämaassa-näyttelyyn voi tutustua Galleria Mysticissa. Tarjan ensimmäiseen näyttelyyn on koottu teoksia vuosien 1996-2002 väliseltä ajalta. Esillä on niin maalauksia kuin valokuviakin. "Sisämaa on ihmisen kasvunpaikka. Se henkinen maailma, joka on jokaisen ihmisen sisällä. Sinne mahtuu niin huonoja kuin hyviäkin kokemuksia ja tapauksia. Nämä teokset kuvastavat sitä, mitä itse olen kokenut ja nähnyt. Teoksien valinta ei ollut todellakaan vaikeaa, sillä kaikki teokset ovat lähellä sydäntäni ja jokainen leos on vahvasti koettu. Sisämaa-teema näkyy myös luontokuvissa", Tarja kertoo. NÄYTTELYSSÄ ESILLÄ olevat maalaukset ovat akvarelliteoksia. Kuten Tarja ilmaisee, maalaukset ovat tehty märkää märälle -tekniikalla. "En pysty kyllä yhtään sanomaan, kuinka kauan yhden teoksen tekeminen kestää. Se riippuu ihan kerrosten määrästä ja kuvan koosta. Yhdessä maalauksessa saattaa olla parikymmentä kerrosta. Joistakin teoksista näkee, että niihin on lisätty pastellivärejä ja hiillä. Kun päätin heinäkuussa pitäväni tämän näyttelyn, niin jouduin työstämään lähes jokaista työtäni." Näyttelyyn on ripustettu esille yhteensä 25 maalausta ja kuvia, joista osaa ei löydy seiniltä, vaan kansiosta. Näyttelyn avainteos, Kumpi ja kampi, kuvastaa ihmisien käsitystä hyvästä ja pahasta. "Kumpi ja kampi on eräänlainen johdanto koko näyttelyyn. Siinä kuvataan sitä, kuinka ihmiset eivät välttämättä tunne omassa itsessään hyvää ja pahaa. Kumpiakin tarvitaan." M A A L A A M I N E N J A valokuvaus ovat olleet lähellä Tarjan sydäntä jo nuoruusvuosista lähucn. "On mahdotonta sanoa, kumpi olisi rakkaampaa. Kiinnostuin kuvista ja kuvaamisesta jo lukioiässä. ja erilaisten koulutuksien myötä kiinnostus on syventynyt ja kasvanut. Rakastan sitä hetkeä, kun pääsee uppoutumaan kuvaamiseen niin täysin, ettei muista sillä hetkellä mitään muuta. Molemmat kumpuavat suoraan syvältä sielusta", Tarja toteaa. PETRUS KOSKIMIES Sisömaosso Galleria Mystic 7. 27.9. Ti-pe klo 13-18, lo-su 12-17 Minna Canthin katu 20 A 4, I. kerros puh. 040-583 7769 news in english THE RETURN OF THE WORM There is an uninvited worm lurking in the university net. An email worm, named Klez, was originally found this year in Asia January 17 and it has since spread ali over the world. This sneaky piece of a worm has several versions but usually it gathers email addresses from the infected computer and sends itself omvards with falsified sender information. The clever worm is also able to shut down most of the anti-virus programs and can even convert other type of the worm viruses that it encounters. As its vvorst, Klez overvvrites both normal and system ftles thus disabling the computer from running properly and destroying saved information. If your computer happens to be a lair for this tricky worm, you can wipe it out with a tool you get from the following address: f t p : / / f t p . e u r o p e . f s e c u r e . c o m / a n t i virus/tools/kleztool .zip A FAREWELL TO CONCUBINE A 25 person Beijing opera group will arrive to Jyväskylä on last Sunday of ihis month. A Farevvell To Concubine is a tragic love story, set in the historical context, depicting a story of king of Chu-state and his concubine in the middle of war. Beijing opera is known for its acrobatic movements and dance choreographies and the audience has a possibility to familiarize themselves with the special features of the play and this theatre form in the theatre lobby one hour before the curtains open. Jööhyvöiset jolkovoimolle (A Forewell To Concubine) September 29 in Jyväskylä City Theatre (Vapaudenkatu 36) VVAITING FOR YOUR DEMOS Jylkkäri (the student nevvspaper thai you are reading) will launch a new column where Petrus Koskimies will review demos send in by the bands. Ali demos are welcomed, regardless of the music genre and ali will be reviewed. With a possible lack of space in Jylkkäri a demo-sender will, at least, receive an email review. Demos should be in CDformat with a short introductory letter including the history of the band, members, other output of the band and last but not least, the contact information. Send your demos to: Jyväskylän ylioppilaslehti/Petrus Koskimies, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 H Tutorkoulutus tuotti — TUI TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ja ylioppilaskunta kouluttivat keväällä yhteisvoimin keväällä reilut 130 tutoria, joiden joukossa oli sekä vanhoja että uusia tutoreita. Ensimmäistä kertaa leirimuotoisena järjestetty koulutus Kannonkosken Piispalassa kesti kaksi päivää, ja lisäksi tutorit kokoontuivat vielä kerran kertauspäivän merkeissä. "Koulutus koettiin aiemmin hieman epämukavaksi, kun se järjestettiin luentosaleissa. Nyt kokeilimme ensimmäistä kertaa leirimuotoista koulutusta, joka palautteen mukaan tuntui olevan ihmisten mieleen", kertoo tutor-projektisihteeri Jutta Laino. "Piispalan leirillä painotettiin ryhmädynamiikkaa ja ryhmässä toimimista. Näitä asioita käytiin läpi erilaisten ryhmätehtävien ja luentojen avulla. Toisena päivänä käytiin läpi faktat, jotka tutoreiden tulisi muistaa. Palautteen mukaan tutorit saivat koulutuksesta paljon irti, ja ohjelmalle toivotaan jatkoa. Paljon palautetta tuli T.I.E (Theater In Education) -projektista, jossa tutorit pääsivät tekemään draamaa." JYYN KOPO-SIHTEERI Antti Vesala oli työnsä puolesta järjestämässä koulutusta. Tavallaan lähdettiin nollasta liikenteeseen. Aiemman kritiikin takia koko systeemi oli laitettava uusiksi ja sitä piti kehittää paljon. Nyt löydettiin suht' toimiva konsepti, joka näillä näkymin tulee vakiintumaan. Suurempia ongelmia ei ollut, vaan jatkossa tarvitsee vain keskittyä muutamien pienten asioiden tarkentamiseen." YKSI SUURI muutos tutqrointiin oli rahapalkan vaihtaminen kahteen opintoviikkoon. Rahallisen korvauksen maksaminen siirtyi laitoskohtaiseksi. "Kyllähän rahapalkkojen poistaminen aiheutti närää, ja se saattoi ajaa vanhoja tutoreita pois toiminnasta. Mutta sitä yritetään korvata opintoviikoilla, joita saa koulutuksesta, tutoroinnista ja loppuraportin teosta." "Uudentyyppinen koulutus sai osallistumisprosentinkin nousuun. Ennen 130:sta tutorista koulutuksen kävi kaikkiaan noin 80 tutoria. Nyt leirille lähti 109 ja kertauspäivänä oli mukana 105 tutoria", Antti selvittää. OKL:N NELJÄNNEN vuoden opiskelija Kati Nissinen aloitti nyt syksyllä tutorina. Uudelle tutorille mukaan lähteminen ei ollut vaikeaa. "Itselläni alkaa olla opinnoi jo loppuvaiheessa, joten tuntui että nyt on tarpeeksi aikaa ja tietoa. Haluan myös olla monessa mukana ja tutustua uusiin ihmisiin", Kati kertoo. Alun epäselvyyksien selvittyä tutorointi on alkanut erittäin hyvin. "Mulla on hyvä porukka tutoroitavana. He osaavat itse kysyä apua, ja he ovat hyvin valveutuneita. Kyllähän alussa oli pieniä ongelmia, ja välillä itse tutoriakin hirvitti, mutta nyt on mennyt yllättävän hyvin. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, jossa en osaisi auttaa," Leirimuotoinen koulutus saa Katiltakin positiivista palautetta. "Hyvä homma oli se, että lähdettiin pois kaupungista. Tutustui helposti muihin tutoreihin ja pystyi vaihtamaan ajatuksia." "T.I.E. -projekti jäi päällimmäisenä mieleen. Se oli hyvä tapa käsitellä tilanteita, joita voi tulla vastaan, ja kuinka niistä lähdetään ohjaamaan ryhmää. Työtavat ja käytännön asiat olin ajatellut jo valmiiksi, joten ne oli tuttuja jo entuudestaan" Kati paljastaa. Tutor Kati Nissinen tietää, ettei hänen tarvitse olla kävelevä tietopankki. Katin mukaan tutorin ei tarvitse tietää kaikkea: Tutorin tulisi tietää, mistä saa tarvittaessa lisää tietoa. Ei tarvitse olla kävelevä tietopankki, kunhan osaa neuvoa ja ohjata. "Toiseksi tutorin pitäisi olla rehellinen, eikä syöttää uusille opiskelijoille liikaa pumpulimössöä. Tosiasiat on pidettävä tosiasioina", neuvoo paljon oppinut Kati.» TEKSTI: MATTI MÄKINEN K o r t t i , jolla säästät r a h a a OPISKELIJAKORTIN tuomista eduista kaikki tietävät halvat junaja linja-automatkat. Opiskelijaruokaloiden kassalla sitä osataan vilauttaa lounasta ostettaessa. Mutta kortilla saatavat edut eivät lopu näihin. Monia palveluja kaupungilla saat edullisemmin opiskelijakorttia vastaan. Selkein esimerkki tästä ovat parturi-kampaamot, joista useissa on käytössä opiskelija-alennukset. Alennuksia saat myös useissa apteekeissa, optikoilla ja urheiluliikkeissä, puhumattakaan sanomalehdistä. MYÖS HARRASTUKSISSA säästät selvää rahaa opiskelijakotttisi avulla. Sulkapallovuorot ja uinti muiden muassa maksavat JYYn korttia vilauttamalla selkeästi vähemmän. "Opiskelijahinnat perustuvat yliopistoliikunnan ja kaupungin väliseen sopimukseen", kommentoi liikuntajohtaja Pekka Sihvonen näitä alennuksia. Finnkinon ja Kampus Kinon opiskelijahintaisia lippuja myydään Kampus-Datassa aina sen auki ollessa. Matkasi suunnatessa museoihin, kaupunginteatteriin, kaupunginorkesterin konsertteihin tai harrasiajateattereihin kannattaa kortti pitää mukana, jotta lompakkoon jää vielä illanjatkoillekin rahaa. "Opiskelijat ovat hyvin potentiaalisia leffassa kävijöitä ja Finnkino on osaltaan halunnut tulla hinnoissa hieman vastaan alentaakseen elokuvaharrastuksen kynnystä", Ria Nyman Finnkinosta toteaa. EIKÄ penkkiurheilukaan vie opiskelijaa vararikkoon. Suurin piirtein kaikki Jyväskylän urheiluseurat myyvät lippuja opiskelijoille alennettuun hintaan. Tänä syksynä myös JYP palauttaa käyttöön opiskelijaliput. JYP:n toimistolta Voionmaankadulta voi JYYn perustutkinto-opiskelijakorttia vastaan ostaa kolme lippua kahden hinnalla käytettäväksi missä tahansa runkosarjan pelissä. "Lipunmyyntiratkaisu tehtiin yhdessä ylioppilaskunnan kanssa, jotta etua ei käytettäisi väärin, vaan se kohdentuisi nimenomaan yliopiston varsinaisiin tutkinto-opiskelijoihin", kertoo JYP:n toimitusjohtaja Tomi Hassinen. Kaiken kaikkiaan opiskelijakortti ei lompakossasi mikään turha kapistus ole. Käytä sen-tuomat edut hyväksesi.» lisoö tietoa opiskeCp-alennuksisfasoat osoitteesta www.co.jyu.fi/~iyy/aletmuisfio.html.Tieloia vo« myös itse päivittää JYYn keskustoimistosso. "Paperilla kaikki on kunnossa / / KAMPUKSEN LÄPI kulkeminen pimeällä on viimeiset viikot vaatinut taskulappua tai kissan silmiä. Pilkkosen pimeää kun on ollut. Useat soitot päärakennuksen remonttia teettänelle Senaatti Kiinteistöt Oy: Ile ja remonttia valvoneelle Engelille tuottivat alkuun tuloksen: "Kaikki on paperilla kunnossa". Jokusen soiton jälkeen firmoista myönnettiin, että yhden lampun sijasta kampusalue llokivestä päärakennukselle ja päärakennukselta yliopiston kirjastolle taitaakin tosiaan olla pimeä. Puolentoista viikon kyselyrumban jälkeen seurasi lopulta selitys: "Remontin rakennusvaiheessa katkesi kaapeleita, eikä kaapeleista ole minkäänlaisia dokumentteja olemassa. Siksi korjaaminen on arvaamattoman hidasta puuhaa", kertoi Engelin rakennuttajapäällikkö Pertti Hasala asiallisesti. Valaistusongelman ratkaisua Hasala lupaili Jylkkärin tämän numeron ilmestymisviikolle. Toivotaan, mutisee kissansilmätön. TEKSTI JA "KUVA": MIIRA RAUHAMÄKI Xtzmmc? 7MG2<r eiih! T A L I A PALSTALLA JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Supervirkamies kimpussamme Valtiosihteeri Raimo Sailas on sitä mieltä, että Suomella ei ole varaa ikuiseen tutkinnonsuoritusoikeuteen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Hänen mielestään kirjoillaoloaikaa tulisi rajoittaa, jotta päästäisiin eroon roikkuvista opiskelijoista. Nämä kurjat ja vastuuttomat kun ovat kirjoilla yliopistossa ja käyvät vaikkapa töissä tuottamassa arvonlisäystä ja maksavat veroja. Sen sijaan heidän tulisi nälkiintyä opintotuella ja raapia kasaan pikatuikinto, jolla ei työllisty, ja vieläpä sellaista tahtia, ettei mitään ehdi oppia. Supervirkamies Sailas toteaa myös, että opiskelijoihin ei tällä hetkellä oikeastaan kohdistu sitovia velvoitteita. Sailaan mielestä ainoat rajoitukset, "jos niitä sellaisina voi pitää, taitavat tulla opintotuen kauita". Mitä tämä mies oikein meistä haluaa? Eikö riitä, että opiskelijat polttavat itsensä loppuun jo hyvissä ajoin ennen valmistumista, ja opintotuki loppuu väistämättä kesken? Eikö riitä, että akateeminen loppututkinto on aikaa sitten menettänyt merkityksensä työllistymisen varmana takeena? Eikö riitä, etiä opiskelijat pakotetaan jo nyt työskentelemään henkensä pitimiksi ja samalla vaaditaan aina vain nopeampaa ja tehokkaampaa opiskelua? Kukahan saisi väännettyä Sailaallekin rautalangasta, että pelkkä opinto-oikeuden olemassaolo ei yksinkertaisesti maksa valtiolle puusentin puolikasta. Opiskelijakorttiin tarvittavan tarran hakeminen kuluttaa virkatyöaikaa minuutin verran. Maksukin hoituu nykyään automaatilla. Mistä ne kustannukset muodostuvat? Vaatimus "roikkuvien opiskelijoiden" eliminoimisesta palvelee yhtä ainoaa tarkoitusta. Tilastot pitää saada näyttämään kauniimmilta. Tätä nykyä ilmeisesti ministereitämme hävettää juoda kahvia ulkomaisten kollegojensa kanssa, kun meillä joku saattaa opiskella ihan yhdeksänkin vuotta. Ministereistä muuten tuli näin lopuksi mieleen. Sailas ja kumppanit voisivat huvikseen vilkaista myös nykyisen valtioneuvoston jäseniä. Koskeeko Sailaan vaatimus opinto-oikeuden poistamisesta myös esimerkiksi ylioppilaita Filatov ja Backman? Onko Suomella Sailaan mielestä heiliin varaa? ANTTI VESALA JYYN KOPOSIHTEERI
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 10/2002 KUUTOSSIVUNKUVA Keljonlahii 9/200106.00 l i edari ja hallitus Syksyn ensimmäisen edarin (9.9.) isoin asia oli JYYn perussaamöuudistus, joka oli nyi ensimmäisen kerran edustajiston käsiteltävänä. Uusi perussääntö hyväksyttiin ensimmäisellä kierroksella vaaditulla kolmen neljäsosan enemmistöllä, tosin muutaman muutoksen jälkeen. Ennen edaria perussäännön muutosesitys oli käynyt JYYn hallintovaliokunnan, pääsihteerin ja hallituksen valmisteltavina. Myös yliopiston lakimiestä kuultiin. Lopullisesti uusi perussääntö hyväksytään tai hylätään seuraavassa edarissa. Uuden perussäännön suurin muutos entiseen olisi JYYn siirtyminen kaksivuotiseen edustajistokauteen. Edarin järjestäytymiskokous tosin pidettäisiin edelleen vuosittain, joten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikaudet pysyisivät yhä yksivuotisina. Tänä syksynä valittava uusi edari on kuitenkin joka tapauksessa vielä yksivuotinen. Toinen iso asia sääntöuudistuksessa on ylioppilaskylän asukasneuvoston asettaminen. Uusien sääntöjen mukaan edustajisto asettaisi järjestäytymiskokouksessaan asukasneuvoston, johon se nimeäisi viisi jäsentä JYYn yo-kylässä asuvien jäsenten joukosta vaaleilla valittujen neljän asukasjäsenen lisäksi. Asukasneuvosto nimeäisi itse keskuudestaan puheenjohtajan. Vanhoissakin säännöissä asukasneuvostossa on ollut yhdeksän jäsentä, muita kaikki on valittu yo-kylässä asuvien keskuudesta. Edustajisto hyväksyi JYYn henkilöstöstrategian sekä siihen perustuvan tarkentavan ohjeistuksen sektorisihteerien jajylkkärin osalta Aloitteita tai kyselyitä ei tässä edarissa esitelty. Leena Rantalalle myönnettiin ero kielten laitoksen laitosneuvoston jäsenyydestä ja Sanna Varmolalle varajäsenyydestä; Rantalan lilalle nimettiin Saara Varmola varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen Satu Päiviö. Satu Heikkiselle ja hänen varajäsenelleen Johanna Lähteenmäelle puolestaan myönnettiin ero taloustieteiden tiedekunnan jäsenyydestä, ja hänet nimitettiin varsinaiseksi jäseneksi. Lähteenmäen varajäseneksi nimettiin Hanna Karttunen. Edustajistosta myönnettiin ero Pasi Matilaiselle, Tuomas Viskarille, Heini Holapalle. Anna Kainulaiselle, Simo Salmelalle, Antti Kurjelle Elli Nukarille ja Riikka Hervalle Edustajiston varsinaisiksi jäseniksi nousivat Jouni ] vi I i n maa Jyrki Lukkari, Janika Konnu, Tuomas Koskinen, Leena Aholainen, Heidi Rajala, Jari Satkaja Päivi Sivonen. Varajäseniksi nousivat Asko Soukka, Merja Leppäaho, Nico Holmberg, Anna-Liisa Heiskala, Tomi Aberg, Mikko Ojala, Meri Vikström ja Johanna Kentala. ANNA-MAIJA TUULIAINEN uutisia PÄÄRAKENNUKSEN UUSIUTUVA ENERGIA SAA PERUSKORJAUS VALMISTUI KOULUTUSOHJELMAN Jyväskylän yliopiston päärakennuksen peruskorjaus on saatu päätökseen ja työn jälkitarkastuskin on jo takana. Peruskorjauksessa 47 vuotta sitten valmistuneen rakennuksen ilmanvaihto sekä vesi-ja viemäriverkosto huollettiin. Sähköja heikkovirtajärjestelmät uusittiin ja paloturvallisuutta parannetuin. Liikuntarajoitteisten liikkumista helpotettiin rakentamalla hissejä ja luiskia sekä remontoimalla WC-tiloja. Lisäksi kaikki yleisten tilojen kalusteet ja varusteet entisöitiin alkuperäiseen asuunsa ja työhuoneiden kalusteet uusittiin. Yli vuoden kestäneen peruskorjauksen valmistumisen myötä kasvatustieteiden tiedekunnan kanslia ja opettajankoulutuslaitos ovat päässeet muuttamaan takaisin päärakennukseen. YLIOPISTOON SOTILAAN FYYSISEN SUORITUSKYVYN LEHTORAATTI Puolustusvoimat rahoittaa ostosopimuksella Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselle vuosiksi 2003-2005 lehtoraatin, jonka erityisalueena on sotilaan fyysinen suorituskyky. Lehtorin tehtäviin kuuluvat upseerien fyysisen suorituskyvyn opinnot, tiedusteluja liikuntalinjan opinnot, liikunta-alan tutkimustöiden ohjaus I kansainvälisen tutkimustoiminnan seuranta i raportointi. Opetusta antavat Jyväskylän yliopiston lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Urheilukoulu. Alkuvuodesta 1997 Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) edustajat vierailivat liikuntabiologian laitoksella. He ilmaisivat huolensa varusmiesten huonosta fyysisestä kunnostaja kouluttajien vähäisestä liikuntakasvatuksen ja -biologian tuntemuksesta. Tämän tapaamisen jälkeen MPKK on uudistanut kadeteille annettavan koulutuksen sisältöä, kertoo liikuntabiologian laitoksen johtaja, professori Paavo Komi. Keväästä 2000 lähtien liikuntabiologian laitos on antanut biomekaniikan ja liikuntafysiologian opetusta (20 ov) MPKK:n kadeteille ja muutamalle henkilökuntaan kuuluvalle. TIMO TIIHONEN VARAREHTORIKSI Jyväskylän yliopiston emirnmäiseksi vararehtoriksi on valittu professori Timo Tiihonen. Edellinen vararehtori Salme Näsi siirtyi elokuun alussa professoriksi Tampereen yliopistoon. Tiihonen aloitti vararehtorina 11. syyskuuta. Timo Tiihonen, 41, on toiminut vuodesta 1995 tieteellisen laskennan professorina Jyväskylän yliopistossa. Informaatioteknologian tiedekunnan dekaanina hän on toiminut vuoden 2001 alusta lähtien. Jyväskylän yliopiston lisäksi Tiihonen on työskennellyt mm. Augsburgin ja Nizzan yliopistoissa. Ensimmäisen vararehtorin tehtävänä on erityisesti yliopiston kokonaisrahoituksen hallintajärjestelmän kehittäminen. Hän toimii myös yliopiston kielikeskuksen ja kirjaston johtokunnan puheenjohtajana. Molemmat vararehtorit hoitavat rehtorin apuna yliopiston elinkeinoelämäja yhteiskuntasuhteita. Rehtorin ollessa estynyt ensimmäinen vararehtori hoitaa hänen tehtäviään. Toisena vararehtorina jatkaa professori Paula Määttä. Jyväskylän yliopistossa käynnistyy ensi vuoden alussa osin EU-rahoitteinen uusiutuvan energian koulutus-ja tutkimusohjelma. Kyseessä on Suomen eraimmäinen pelkästään uusiutuvaan energiaan keskittyvä ohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston, VTT/Prosessien, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja kuntien kanssa. Mukana ovat mm. Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Jyväskylän maalaiskunta, Viitasaari, Saarijärvi, Konnevesi, Äänekoski ja Hankasalmi. Muuntokoulutuksena on alkamassa aluksi kolmivuotinen rnaisteriohjelma, jonka vuosittainen aloituspaikkamäärä on 30-40 opiskelijaa. Koulutukseen voi ohjautua monelta suunnalta (ympäristötieteet, fysiikka, kemia, energiatekniikka, informaatioteknologia, sosiologia ja taloustieteet). Sekä korkeakoulu-, yliopistoettä ammattikorkeakoulutus soveltuvat perustaksi. Koulutuksessa on mukana Vaasan yliopisto sähkötekniikan osalta. Koulutusohjelman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksista sekä pienkuluttajan näkökulmasta että liiketoiminnassa. Maailmalla kehitys alalla on voimakasta, ja Suomi on jäänyt kehityksen kärjestä jälkeen. Hankkeessa kehitetään hajautettuja energiantuotantomenetelmiä, mm. biomassaja biokaasuenergiatuotantomenetelmiä sekä yhdistettyä aurinkoja tuulienergian käyttöä. Tarkoitus on tutkia myös tulevaisuuden polttoaineiden, vedyn ja metanolin, hyödyntämisen tekniikoita mm. polttokennoissa. Erityinen huomio on menetelmien/, J ympäristöja sosioekonomisissa vaikutuksissa. KAMPUSOPAS KUTSUU KULTTUURIKÄVELYLLE Seminaarinmäeltä Ylistönrinteelle -kampusopas on uudistunut. Vihkonen kenoo Jyväskylän kulttuurihistoriallisesti merkittävimmästä kaupunginosasta, joka kattaa varsinaisten yliopistoalueiden lisäksi Älylän ja Serninaarinrinteen vanhan puutarhakaupungin. Opas ylistää yliopiston kampusalueita Seminaarinmäkeä, Mattilanruemeä ja Ylistönrinnettä Pohjoismaiden kauneimpiin yliopistoalueisiin kuuluviksi. Erityisen mielenkiintoiseksi alueen tekee se, että ympäristö ilmentää oppilaitoksen historiaa yli sadan vuoden ajalta. Seminaarinmäeltä löytyvät 1880-luvulta peräisin olevat Constantin Kiseleffin suunnittelemat rakennukset, jotka rakennetuin Suomen vanhimman kansakoulunopettajien koulutuslaitoksen, Jyväskylän seminaarin, käyttöön. Seminaarin jälkeen Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu tarvitsi lisätilaa, ja alnrelle nousivat 1950-luvuEa Alvar Aallon suunnittelemat punatiilirakerinukset. Aallon jälkeen yliopiston rakennusarkkitehtuuria ovat leimanneet Arto Sipisen luomat kampusalueet Mattilanniemeen ja Ylistönrinteelle. Seminaarinmäki on myös kasvitieteellisen puutarhan ydinalue. Puutarha rakennettiin vähitellen 1880-luvulta lähtien opettajien ja puutarhurien ohjauksessa ja oppilaiden avustamana. Tarhan merkittävimmät puut ovat Yliopistoportit-veistoksen läheisyydessä vuonna 1910 Uno Cygnaeuksen muistoksi istutettu Cygnaeuksen tammi ja vuonna 1937 seminaarin muistoksi istutettu Seminaarin kuusi. Alueisiin tutustumista helpottavat oppaasta löytyvät havainnolliset kartat, joihin on merkitty eripituisia kävelyreittejä. Opasta on saatavana kahdella eurolla yliopiston viestinnästä, yliopiston museosta ja Kampuskirjasta. Tiedustelut: Kalevi Luoma, puh. (014) 2601049 tai sähköposti: kalevi,luoma@adm.jyu.fi.
• M ä s M ä n Ylioppilaslehti 10/2002 j r V SI Jackko.! l BÄNDI ON KUIN PARISUHDE Bändi ja parisuhde ovat yllättävän samankaltaisia. Bändissä, samoin kuin parisuhteessa, toimitaan yhdessä, tehdään kompromisseja, kuunnellaan toisia ja nautitaan yhdessäolosta. Kavereiden kanssa saa vapaasti ilmaista itseään. Toimimisen yhteydessä syntyy bändin jäsenten välille suuri tunneside, joka pitää homman koossa. Ilman sidettä bändi ei vain toimi, tai oikeastaan jäsenet eivät tunne kuuluvansa bändiin. Bändin ja parisuhteen kivijalkana toimii luottamus. Erityisesti luottamus siitä, että jokainen hoitaa oman osuutensa, Bänditoiminta alkaa aina oikeiden tyyppien etsimisestä. Henkilökemioiden on vain loksahdettava paikalleen. Parisuhteessa ihminen hakee vierelleen jonkun, joka ymmärtää niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat niin parisuhteen kuin bändinkin arkeen, mutta niistä päästään yli, jos jokainen puhaltaa yhteen hiileen. Pahinta on se, kun joku jäsen pitää erottaa. Tilanne on tuolloin sama kuin pistäisi poikki kauan kestäneen parisuhteen. Kukaan ei halua olla se, joka sanoo surullisen uutisen erotettavalle. Pinnan alla kuplivat tunteet ja ajatus vielä yhdestä mahdollisuudesta. Yhtä inhottavaa on kertoa toisille jäsenille uudesta bändistä. Moni varmasti tietää, miten vaikeaa on parisuhteessa kertoa uudesta suhteesta. Vanha bändi kärsii monesti samasta asiasta kuin pitkäaikainen suhde, eli vanhan toistosta. Jossain vaiheessa rutinoidutaan ja jäädään paikalleen. Uusia ideoita bändin piristämiseksi ei aina löydy, ja jäsenten välit alkavat pakostakin kiristyä. Samat naamat vuodesta toiseen. Yhtä lailla saattaa saman partnerin katsominen vuodesta toiseen aiheuttaa kaipuuta uusista tuulista. Bändissä on usein pääasiana hauskanpito. Soitetaan musiikkia ja pidetään hauskaa. Soittamisen ei kuulu olla pakonomaista, eikä parisuhdettakaan kuulu pitää yllä vain tavan takia. Siinä missä bändejä kuolee, siinä hajoaa monta parisuhdetta. Mutta ei pidä sulkea pois mahdollisuutta, että Se Oikea voisi löytyä heti ensiyrittämällä. PETRUS KOSKIMIES Ei mikään turha TEKSTI: JUSSI LAITINEN, KUVA: PETRUS KOSKIMIES JOHANNESBURGIN KESTÄVÄN kehityksen kokouksesta palattiin kotiin sekavin tuntein. Järjestöväki kutsui kokousta fiaskoksi; ympäristöministerit puolestaan vakuuttivat, että köyhyyden vähentämisessä ja ympäristönsuojelussa ihan oikeasti edistyttiin. Totuus on, että suureellisiin tavoitteisiin nähden Johannesburgissa ei saatu paljoa aikaan. Biodiversiteetin säilyttäminen, luonnonvarojen säästäminen tai uusiutuvan energian lisääminen kuulostivat hienoilta päättäjien juhlapuheissa, mutta tehokkaista toimista ja ripeistä aikatauluista niiden toteuttamiseksi ei sovittu. Useimmat tavoitteet hyväksyttiin joko ilman määräaikoja tai ne muotoiltiin ympäripyöreiksi lisäämällä sopimuksiin "mahdollisuuksien mukaan" ja "tarvittaessa" -tyyppisiä ilmaisuja. "Tärkeintä oli ylipäätään kokoontua ja saada yhteinen kokonaiskuva näistä ongelmista", sovittelee Reijo Keurulainen, yksi Johannesburgin kokouksen yli 50 000 osanottajasta. "Yleensä vainot, YK ja muut tahot valittavat yksinään, että huonosti menee. Se että nyt oltiin yhtä aikaa koolla on arvokasta sinänsä", Keurulainen uskoo. Päivätyönään Keurulainen luotsaa Jyväskylän yliopiston omistamaa Uniservice-yhtiötä, jonka tehtävä on kehittää ja viedä jyväskyläläistä osaamista maailmalle. TERÄVÄKATSEINEN MIES puhuu paljon ja nopeasti ja kylvää sinne tänne englanninkielisiä sanoja: partnership, issue, understanding. Hän ei pahastu myöhäisestä tapaamisesta, vaan sanoo tekevänsä työtä ympäri vuorokauden kollegat maailmalla elävät eri aikavyöhykkeillä. Keurulaisen mukaan Johannesburgin tulos oli realistinen. 'Vuoden takaiset syyskuun tapahtumat pitää ottaa huomioon. Silloin alkoi Yhdysvaltain eristäytyminen, joka vaikuttaa kaikkeen sen politiikkaan", hän toteaa. Johannesburgissa Yhdysvallat torjui muun muassa määrälliset tavoitteet uusiutuvan energian AFRIKAN-MATKA lisäämiseksi. Keurulaisen mukaan Nelson Mandela oli leikillään aikonut soittaa George Bush vanhemmalle ja sanoa, että laitahan poikasi kuriin. Keurulainen korostaa, että keskusteluyhteyden avaaminen eri tahojen välille on ensiarvoisen tärkeää. Hänen mukaansa me Pohjoismaiden asukit olemme hyvinvointimme, ihmisoikeuksiemme ja teknologiamme kanssa hiukan irrallaan muusta maailmasta, emmekä siksi usein ymmärrä sitä. lisäksi sanomme usein hanakasti, että olemme oikeassa. Johannesburgissa kaavailtiin erilaisia kumppanuushankkeita. Jyväskylän yliopisto on mukana kahdessa hankkeessa, jotka ovat molemmat vielä suunnitteluasteella. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ja täkäläiset energiayhtiöt alkavat viedä kestävää osaamistaan kahdeksaan Väli-Amerikan maahan. Yhteistyötä kehitellään hallitusten, tiedeyhteisöjen ja yritysten välille. Bioja ympäristötieteiden laitos vie kohdemaihin jätehuollon teknologiaa, ja yritykset tutkivat, voisiko puuteollisuuden keinoja soveltaa VäliAmerikan oloihin. Suomalaista teknologiaa ei voi kohteissa käyttää sellaisenaan, sillä niissä esimerkiksi eloperäinen jäte on enimmäkseen sokeriruokoa. Nyt halutaan selvittää, voisiko sokeriruokojätettä hyödyntää soveltamalla puunkäsittelyn menetelmiä. Toisessa hankkeessa tehdään yhteistyötä Jyväskylän ja eteläafrikkalaisten yliopistojen välillä. Jyväskyläläistä informaatioteknologiaa aletaan todennäköisesti viedä Etelä-Afrikan korkeakouluihin. Herää kysymys, eikö köyhässä maassa olisi pikemminkin tarvetta ihmisten perustarpeista huolehtiville projekteille. "Nämä maat eivät saa jäädä pois IT-junasta." Reijo Keurulainen oli yksi Johannesburgin kokouksen 50 000 osanottajasta. "Jos teknologiaa ei ole, opiskelijat saattavat muuttaa sen perässä ulkomaille. Aivovuoto olisi tuhoisaa maan kehityksen kannalta." JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO oli Johannesburgissa vahvasti edustettuna: mukana oli Keurulaisen lisäksi kymmenen opiskelijaa ja henkilökunnan edustajaa. Keurulaisen mukaan muut suomalaiset ihmettelivät "Jyväskylän mafiaa". Keurulainen vaikuttaa toiveikkaalta maailman tilan suhteen, mikä on ihan piristävää ympäristöjärjestöjen kauhukuvia lukiessa. Keurulainen taitaa olla optimisti? "En ole kyyninen", hän väistää ja muistuttaa, että kansalaisjärjestöillä on tietty rooli ja niiden puhe on sen mukaista. Keurulaisen mielestä Johannesburg oli tärkeä etappi pitkällä matkalla, jonka tavoitteena on luoda ihmisille mahdollisuuksia kaming to live and work together* • Lieron paluu YLIOPISTON VERKOSSA möyrii kutsumaton liero. Klez-niminen sähköpostimato löydettiin alun perin Aasiasta 17. tammikuuta 2002, ja se on sittemmin levinnyt maailmanlaajuisesti. Madosta on liikkeellä useita eri versioita hieman toisistaan poikkeavin ominaisuuksin, jotka hyödyntävät Windowsin ja sen eri ohjelmien tietoturva-aukkoja (Internet Explorer, Outlook ja Outlook Express). YLEENSÄ KLEZ kerää saastuttamaltaan koneelta sähköpostiosoitteita ja käyttää näitä hyväkseen lähettäessään itseään eteenpäin väärennetyillä lähettäjätiedoilla. Mato arpoo viestille s a t u n n a i s e n otsikon ja sisällön. Se liittää mukaan myös arvotulla nimellä ja päätteellä varustetun liitetiedoston, jonka jotkut versiot avaavat automaattisesti silloin kun viestiä luetaan. Klezin saastuttama viesti voi väittää myös olevansa korjaustiedosto jotain sen aiempaa versiota vastaan. 0M«.-Ot. LIERO OSAA levittää itseään verkon yli käyden läpi verkkoresursseja ja kopioiden itsensä verkkoasemille. Klez asentaa itsensä Windowsin System-kansioon ja rekisteriin, jolloin se ajetaan automaattisesti koneen käynnistyessä. Kaiken kukkuraksi tuholainen osaa sammuttaa useimmat käynnissä olevat virustorjuntaohjelmat ja jopa muut kohtaamansa madot (esim. Nimda ja CodeRed). Klezin käyttäytyminen ja tuhoisuus riippuvat sen versiosta, pahimmillaan mato ylikirjoittaa tiedostoja tehden koneen toimintakyvyttömäksi ja tuhoten tärkeää tietoa. TEKSTI JA PIIRROS: JANI PALSAMAKI. JOS SIIS saat jonkin Klezin versioista sähköpostitse, voit olla melko varma sii-l tä, että lähettäjä ei ole lähettäjäosiossa; mainittu henkilö vaan vapaana luikerteleva sähköpostimato itse. Klez-madon voi poistaa työkalulla. jonka saa osoitteesta: ftp://ftp.europe.f-secure.com/anti-; virus/tools/kleztool.zip Lähteet: Computer Associates Virus Information Center (http://www3.co.com/virusinfo/) F-5ecure (http://www.f-secure.com/) Symontec (http://www.symontec.com/)
• • • • • Jyvärintän Ylioppilaslehti 10/2002 ff T T N N Vaka vanha seniori, TIETÄJÄ iänikuinen TEKSTI JA PIIRROS: JANI PALSAMAKI TUOREEHKO SeniorWatch-kysely pyrki urkkimaan noin kymmenentuhannen yli 50-vuotiaan EU-kansalaisen tietotekniikan käyttöasteita. Suomalaisia yli viisikymppisiä oli mukana 500 kipaletta. Kyselyn tuloksien mukaan puolen vuosisadan rajapyykin ohittaneet suomalaiset hyödyntävät kännykkää, kompuutteria ja Intterveppiä selvästi muiden EU-maiden keskitasoa enemmän. Turinakapula löytyi 70 prosentilta katajaisen kansan ikääntyvistä muiden maiden 50 prosenttia vastaan. Tietävää konetta oli joskus elämänpolkunsa varrella näpelöinyt karkeasti arvioiden 58 prosenttia, tietoverkkoihin takertuneita oli 35 prosenttia. Satakuusikymmentämerkkisiä oli pistänyt matkaan tai ottanut vastaan jopa 80 prosenttia senioreista. IKÄÄNTYMISEN TODETTIIN vähentävän intoa koskea sähköaparaatteihin, mutta korkean koulutusja tulotason sekä aktiivisen elämäntyylin todettiin lisäävän tätä intoa ja myös tietotekniikan käyttöä. Arvokkaasti harmaantuvat kansalaisemme osoittautuivat kyselyssä myös potentiaaliseksi kohderyhmäksi kasvua hakeville yrityksille, sillä noin 10 prosenttia vastanneista suunnitteli kännykän tai tietokoneen hankkimista lähitulevaisuudessa. Palveluissa ja laitteiden suunnittelussa olisi kuitenkin petrattavaa vanhemman polven vastaajien mielestä, sillä yli kaksi neljännestä oli sitä mieltä, ettei heidän tarpeitaan oteta huomioon laitVako vanha seniori nappia näppäintä naputti, hiirenkorvaa hipsutteli, laturilla lataili. teiden ja palveluiden suunnittelussa ja käytössä. Nippelit, näytöt ja tekstit vaativat haukankatsetta, ja laitteet ovat monen mielestä liian monimutkaisia käyttää ilman NASA:n astronauttikurssin läpäisyä tähtitieteellisin arvosanoin. Kun otetaan huomioon Suomen ikäpyramidin pulleahkot muodot, voidaan päätellä viidenkymmenen vuoden taivalluksen kulkeneiden lukumäärän kasvavan tulevaisuudessa nopeasti. Markkinoita ja potentiaalisia huij... asiakkaita siis riittää. Ongelmana onkin suunnitella laitteita ja palveluita, jotka ovat todella helppoja käyttää, mutta myös riittävän monipuolisia olematta kuitenkaan turhan monimudoisia. Tämän lisäksi niistä olisi joidenkin tahojen mielestä vielä kiva saada voittoa. KYLLÄHÄN KÄNNYKÄLLÄ voi nykyään räpsiä kuvia ja ruokkia musiikinnälkäänsä sekä kontata tiedon kinttupoluilla, mutta kovin moni vanhempi kansalainen toivoisi kapulaa, jonka löytää ilman suurennuslasia, kuulee ilman vahvistinta ja jolla voi helposti soittaa ja vastaanottaa puheluja ilman että reaaliaikainen satelliittipaikannus ja seuraavan kolmen vuoden ilmankosteuden mittaavat diagnostiikka-anturit ja teleportaatiogeneraattorit ajatusohjattavine valikkoineen hyppivät silmille. Toisaalta laitteiden käytön oletetun monimutkaisuuden voidaan katsoa johtuvan riittämättömästä koulutuksesta tai harjoittelusta. YUyksinkertaistettu yhden namiskuukkelin ihmevekotin tuskin vetoaa massamarkkinoihin tahi nostaa kumisaapasfirman osakkeiden kurssin ylempään ilmakehään. Ehkä ratkaisuna toimivin onkin jo kiitettävän ahkerasti harjoitettu erilaisten kännykän ja tietokoneenkäyttökurssien järjestäminen niitä kaipaaville. Oppia ikä kaikki. • LÄHTEET: SH, YLE, STAKES Toimittajat vieraantuivat politiikasta KUUSI SUURINTA puoluetta järjesti syyskuun alussa Politforum2002.com -nimisen tapahtuman Jyväskylässä. Mikäli lehtiin ja televisioon on uskomista, niin siitä tuli täydellinen floppi. Tylsät poliitikot jaarittelivat puku päällä helteessä, eikä niillä ollut tarjolla kuin tahmeita imellöksiä, jos niitäkään. Karkkikin tarttui toimittajan hampaisiin. Tvuutiset kysyi, että ettehän äänestä näitä. Ihmiset vastasivat, että ehkäpä ei äänestetä. HEILUIN ITSE nuo pari päivää kävelykadulla erään puolueen pisteessä. Valtava lauma väkeä kävi keskustelemassa ja juomassa tarjoamaani mansikkamehua. Suurin osa näistä ihmisistä esitti teräviä huomioita päivänpolitiikasta. Tarkasti valkattiin mielipide esiin poliitikoilta: ääntä ei annela, ellei olla samaa mieltä. Miksi toimittajat eivät löytäneet näitä ihmisiä? HÄMMÄSTYTTÄVÄN HYVIN tiedotusvälineiden levittämät väärät ja oikeat tiedot leviävät. Harvoin on tullut puolustettua kokoomuksen Olli Pekka Heinosta. Monilta näytti menneen rikoksen ja virheen seuraamukset täysin sekaisin: maastakarkoitus oli lievimpiä seuraamuksia mitä entiselle liikenneministerille ehdotettiin. Näitä mielipiteitä ei nähty lehtien sivuilla. VÄ1TTEL1N KÄVELYKADULLA muutaman muun poliitikon kanssa, joukossa yksi meppi ja pari kansanedustajaa, miehiä ja naisia. Tunnin napakan sananvaihdon aikana meitä seurasi noin pari sataa ihmistä. Miten sen uutisoi maakunnan päälehti? Ei riviäkään. Sen sijaan lehti oli seurannut kirjastolla väittelyä aluepolitiikasta ja valitteli, ellei "ukkoja" lullui katsomaan kuin kourallinen väkeä. Olivaiko toimittajat väärässä paikassa? NÄIDEN KOKEMUSTEN perusteella tekee mieli myös kysyä: Ovatko toimittajat vieraantuneet politiikasta? Miksi toimittajat eivät nähneet mitään? Pitäisikö heidän hankkia kokemusta politiikasta ennen siitä kirjoittamista? Ainakin toimittajien poliittinen lukutaito näyttää romahtaneen. Kumpaa on tärkeämpää analysoida: puolueiden tarjoamaa sanomaa vain niiden tarjoamia karkkeja? RAKKAAT TOIMITTAJAT, entiset kollegani: Jo pelkästään muutaman ministerin, mepin, kansanedustajan, puoluesihteerin, puolueiden puheenjohtajan ja eduskunnan puhemiehen roudaamincn yhtä aikaa samaan kaupunkiin on hemmetinmoinen urakka ja pieni ihme. He ovat todella kiireistä väkeä, jotka tekevät harva se päivä tärkeitä päätöksiä. Nämä tylsät puolueet toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin ja usein erittäin pienillä resursseilla Vauhkonen paljon pienemmillä kuin lehtitalot tai televisioyhtiöt. TÄYSIN SEKAISIN näytti olevan muutaman kulkijan pää. Yksi iäkäs herra halusi välttämättä esitellä Hilleristä kuvakortin, jonka kääntöpuoli oli myös tärkeä: Tuossa on juutalaiset", supuui hän korvaan näyttäessään ruumiskasaa. Ennen kuin ehdin edes hämmästyä, samainen setä vilautti vielä pornokuvaa Matti Nykäsestä muutaman vähäpukeisen naisen kanssa. Onneksi toimittajat eivät löytäneet tätä kansalaista. JOUNI VAUHKONEN
• F u u Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 JK .fuksin matkassa. TEKSTI JA KUVA: PETRUS KOSKIMIES JYIKKARI SEURAA KULUVAN LUKUVUODEN AIKANA HISTORIAN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJAN ANSSI KESKISEN FUKSIELÄMÄÄ. ANSSI ESITELTIIN JYLKKÄRIN LUKIJOILLE NUMEROSSA 9/02. Ilmassa on juhlan tuntua UUSI FUKSIMME Anssi Keskinen, Pohjanmaan poika, on asettunut Jyväskylään, ja nyt onkin aika kertoa Anssin kuulumiset. Vauhdikkaasti alkuun lähtenyt syksy on tuonut mukanaan uusia tuttuja ja vauhdikkaita juhlia. Kantabaariksi on vakiintunut Vakiopaine. Edellisen illan riennoista toipuva Anssi paljastuu haastattelun aikana melkoiseksi "bilestäjäksi". "Juhlien merkeissä tämä on lähteny käyntiin. Tässä yhtenäki iltana tuli juhlittua niin rankasti et muisti meni. Heräsin aamulla oudosta kämpästä, enkä mä lienny yhtään missä mä olin. Paitakin oh vaihtunu illan aikana. Kyllä mä sitte sain selville, et olin nukahtanu yhen kaverin kämpille, johon tutustuin edellisenä iltana. Ja muutenkin kaverit autto muistamaan mitä illalla oli tapahtunut." MONESTI JUURI juhlien ja bileiden yhteydessä tulee solmittua paljon uusia kaverisuhteita. Joskus jopa niin paljon, ettei voi olla varma kenen kaikkien kanssa on tullut juteltua illan aikana. "Varsinkin fuksibileistä on löytyny paljon uusia kavereita. On mulla puhelimen muistiossa muutama numero, joista mulla ei oo hajuakaan. Muutenkin bileitä kyllä riittää. Se vähän liittyy tähän opiskelijaelämään. Rahan kanssa saa kyllä olla tarkkana. Aika nollabudjetilla on tullu elettyä, mut nyt tuli onneksi opintotuki. Tuhlailtua kyllä tulee." Juhlimisen ja maagisen kuukauden 4. päivän odottamisen lisäksi Anssi on aloittanut opintiensä. "Nyt on ollu alkuun vielä pelkästään tutorointia, mut pian alkaa oikeet opinnot." KOTIPUOLESSAKIN ASIAT alkavat olla hyvällä mallilla. Tavarat ovat löytäneet paikkansa, eikä Anssin tarvitse enää asua pahvilaatikkovuorien kanssa. "Tosi hyvin on menny kämpällä. Varsinki ku asun tuttujen ihmisten kans, eikä tarttenu muuttaa arpapelillä outojen ihmisten kans asumaan. Nyt ollaan vähän sisustettu kämppää ja oma huone näyttää omalta." "Kavereiden kanssa ollaan mietitty harrastuksia. Lähinnä jalkapalloa ja aikidoa, jota oon harrastanut aiemminki. Ainoa ongelma on ollu vaan varvas, joka on kerran murtunut, eikä se oo oikein parantunut kokonaan."» jylkkäri l maailmalla , Ihanaa elämää Trentossa OSA 1: ORIENTAATIO Avomies sai kolmen kuukauden EU-stipendin harjoittaakseen jatko-opintoja ECTssä (European Center of Theoretical Studies in Nuclear Physics and Related Areas) Trentossa. Vaikka opiskelupyhätön nimi saattaa aiheuttaa humanistissa hämmentyneisyyttä, hysteerisyyttä ja lievää lämmönnousua, en tarvinnut kuitenkaan suostutteluja lähteäkseni mukaan; olin valmis hyppäämään lentokoneeseen siltä seisomalta Italian taideaarteet silmissäni kiiluen. Matkasimme lentoteitse Venetsiaan, josta täytyi taivaltaa junalla noin 150 kilometriä Alppien keskellä sijaitsevaan Trentoon. Junassa samaan kabiiniin istuutui kolmen italialaisnaisen joukkio. Seurueen vanhin jäsen loi meihin varsin kiinnostuneita katseita. Kun vähän ennen Trentoiiflsemaa aloimme kasata tavaroitamme, mamma Luciana, joksi nainen itsensä esitteli, suoritti hyökkäyksen. Mamma L. istahti vastapäiselle penkille ja ryöpsäytti ilmoille valtaisan puhetulvan, josta minä, italiaa taitamaton ihminen, ymmärsin noin joka seitsemännen sanan. Mamma Luciana ei antanut asian häiritä, vaan jatkoi tarinaansa ja jäi tyytyväisenä hymyilemään jälkeemme, kuri hivuttauduimme ulos junasta. Kello kuusi illalla olimme viimein perillä Via Galileo Galilein varrella sijaitsevassa residenssissä, jonka ylimmässä kerroksessa oli tuleva asuntomme. Asunto oli tyylikkäästi kalustettu ja varustettu, lattialla vain oli mustasukkaisuutta aiheuttavaa rakennuspölyä, suihkun viemäri ei vetänyt putkistoon unohtuneen muoviosan vuoksi, ja saimme vain yhden avaimen käyttöömme. Yksiavaimisuus johti välittömästi vaikeuksiin, kun otin vahingossa naulasta mukaani pyykkituvan avaimen asunnon avaimen sijaan ja jäimme rappukäytävään ruikuttamaan. Soitimme vuokraemäntä Antonellalle, joka ystävällisesti ilmoitti: "Sorry, cant help you". Henkilö, jonka hallussa on valtakuntamme vara-avain, oli tavattavissa vasta seuraavana aamuna yhdeksältä. Onneksi samassa residenssissä asuu liettualainen ystävämme Karolis, jonka sohvan nukuttavuusominaisuuksia pääsimme kokeilemaan. Puolentoista viikon trenttoilun jälkeen en enää törmäile ihmisiin ja tipu jalkakäytäviltä yhtä useasti kuin ensimmäisinä päivinä, jolloin kuljin niskat nuijallaan ympäri kaupunkia kaikkea näkemääni taivastellen. Paratiisikin muuttuu ajan myötä arkipäiväksi, valitettavasti. Yksi asia ei vielä ole muuttunut: viemäri ei vedä edelleenkään, koska ruuvimeisselin haltija signor Luigi ei toistaiseksi ole vilauttanut viiksikarvaansakaan asunnossamme. SANNA OJANNE, ITALIA JYLKKÄRI 37 VUOTTA SITTEN Nimimerkki Uppi selostaa alivuokralaisena asumisen ongelmia Jylkkärissä 11/65 (3.4.1965). Keskustelutilaisuudessa nousi esille mm. seuraavaa: "Alivuokralaisina asuvat opiskelijat voidaan jakaa kahteen ryhmään: sellaisiin, jotka ovat asuneet aikaisemmin ainoastaan kotonaan ja sellaisiin, joilla on jo oppikouluajaltaan kokemuksia alivuokralaisena asumisesta. Kotoa tulleet ovat ilmeisesti vaikeammassa asemassa." "Useimmiten vaikeudet ovat subjektiivisia: ajatellaan, että ei voi eikä saa tehdä jotakin. Varsinkin naisilla on suhtautuminen vuokraisäntään liian pelokas." 'Vaikeana ongelmana (on) tupakointi ja toisen sukupuolen luominen huoneeseen. Jälkimmäisestä todettiin asialliseksi suhtautuminen: 'Saa tuoda jos ollaan hiljaa'. Pidettiin tärkeänä, että ylioppilaskunta suorittaisi asiasta jonkinlaisen asennetutkimuksen, jossa koehenkilöinä olisivat vuokralaiset ja vuokraisännät." hämeenaho HCnE?ftMg»EWffii)Nfl NSINA ON C5ITTÄÄ K s 5APJAWVAA Ö 0l£ OifM/IS'*! Päivän luento:*&5EfTO tU MITÄiVlffUA MPGhl PÄÄSSÄ UIKKU) OPETTAJANA ¥Aklu"Mc*owP Ei HElUTä" HAMEEAlftttP ?£ HOTTU; MVT \IERAAAW\ Oit PiruÄAiiAirtEAl Sw>v>TElJ WL0TTft)A ArJTE&?!SO0!iA»tN UAVIKAAAI VAALASTA' ANTP^Ol-CTKOipMjs; TAJUNrtur, eTfÄ$7iejftm/AOA vorti OUA KutiTAtM fttfj VITSI 7 . My TolTA^Ai ' / N I I N MUSTAKI VHP&J/rJAUMttAN M T M VAa\*f5irA W/JET4W| tCVVAT Ylt^lSTAArJ . H B S n f VVHAISTAAK)^ £1 U<WU£fA NÄHPÄ SARJAfVVAA OMVA, 7 ity,KnTo5 &MNWISTÄ,MWA S * A A W . ' N0NHM /TriTCft> f KeP?QHVW f g T g j j I g f r TASl SAfWAKWAAAJ' MUVTTA! NINA 'AIMAM! 5AlWMAlSTA L\>&&m ^Ulfa HO EI i w rartsrÄä [-T>TX S6 eri ftiMd 1"YÖNl...r1WiW Tto7B«H,,.rWffl... <?6*JrtJ IM ETTÄ MW» «iii TAirCiUJA' MTM 5115"VÄHÄPfto/ UITTAA", TABAHIfitfTVjuJAflTl '
• I B Mäshvlin Ylioppilaslehti 10/2002 J g i i j t S l VfioMflaletti 10/2062 I B JYYn ensimmäinen oma kehy-projekti pääsi vauhtiin YMPÄRISTÖNEUVONTAA 9 TEKSTIT: VESA GIRS, KUVAT: VESA GIRS JA AMBAR HEINILÄ JYYN HISTORIAN ensimmäinen oma kehitysyhteistyöprojekti on käynnistynyt yhteistyössä kahden intialaisen kansalaisjärjestön kanssa. Hanke etsii mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle intialaisessa maaseutukylässä Bharatpurin maaseudulla Rajasthanissa. Ensimmäisten kahden vuoden aikana alueella on tarkoitus lisätä asukkaiden tietoisuutta uusiutuvan energian pienimuotoisesta teknologiasta ja mahdollisuuksista itse vaikuttaa lähiympäristönsä tilaan. Tätä tarkoitusta palvelemaan koulutetaan joukko paikallisia ihmisiä ympäristöneuvojiksi ja -teknikoiksi. KEVÄÄLLÄ 2001 tehdyn hankesuunnittelumatkan aikana JYYn kumppaneiksi saatiin kaksi kehitystyöstä vankkaa kokemusta omaavaa intialaista kansalaisjärjestöä: Womcn's Action For Development (WAFD) ja Integrated Sustainable Energy and Ecological Development Association (INSEDA). Näistä WAFD toimii JYYn pääyhteistyökumppanina hankkeen toteuttamisessa. INSEDA puolestaan konsultoi esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä ja uusiutuvan energian teknologisissa kysymyksissä. Kumppanina hankkeessa toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), jonka kehitysyhteistyöhankkeissa JYY on aikaisemmin toiminut ja toimii Sambia-hankkeen kohdalla edelleenkin partnerina. WAFD ON toiminut yli kaksikymmentä vuotta kehitystyössä, ja sen päätavoite on naisten ja tyttölasten aseman parantaminen esimerkiksi perustamalla naisten ryhmiä ja keskuksia sekä parantamalla tyttöjen koulutusmahdollisuuksia. Kohdealueella Rajasthanissa WAFD on toiminut seitsemän vuotta, ja sillä on hyvät yhteydet alueen maaseutukyliin. INSEDA on keskittynyt kestävää kehitystä tukevien hankkeiden toteuttamiseen eri puolilla Intiassa. Se on yli kuudenkymmenen ruohonjuuritason ympäristöjärjestön kattojärjestö. Nyt käynnistynyt hanke on kaksivuotinen. Sen aikana on tarkoitus tutkia yhteistyön toimivuutta ja myös sitä, kuinka JYYn kehy-ryhmä onnistuu hankkeeseen tarvittavan omavastuuosuuden keräämisessä. Jos kaikki sujuu hyvin, hanketta pyritään jatkamaan, koska ensimmäiset kaksi vuotta kuluvat kestävää kehitystä pohjustavassa työssä. Kohdealueeseen Rajasthanissa kuuluu ensimmäisen kuuden kuukauden jakson aikana valittavat kymmenen kylää, joissa kussakin on 600-800 asukasta. Kultunkin kohdekylään koulutetaan vähintään yksi miesja naispuolinen ympäristöncuvoja sekä uusiutuvan energian teknikko. YMPÄRISTÖNEUVOJAT perehdytetään mahdollisuuksiin vaikuttaa ympäristön tilaan, esimerkiksi orgaanisen viljelyn ja eroosion vaivaamien alueiden ennallistamiseen. Uusiutuvan energian teknikot tekevät esimerkiksi teknisiä huoltoja toteutustöitä. Hankkeen aikana kylissä myös esitellään uusiutuvan energian teknologiaa. Neuvojien ja teknikoiden on tarkoitus toimia koulutusjakson jälkeen aktiivisesti kylissä lisäten asukkaiden tietoa ympäristö-ja energia-asioista. JOS ENSIMMÄISEN kaksivuotisen hankkeen aikana saadut kokemukset tukevat yhteistyön jatkamista, edetään seuraavaan vaiheeseen kohdekylien kestävän, ekokylämäisen kehityksen tukemisessa. Vaiheen aikana on tarkoitus laajentaa uusiutuvan energian teknologian käyttöä. Myös eroosiosta kärsivien alueiden ennallistamista jatketaan. JYYn kehy-hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on siis promotoida alueelle uusiutuvan energian teknologiaa. Mahdollisuudet pienimuotoisen ja yksinkertaisen uusiutuvan energian teknologian käyttöönotolle ovat niin kohdealueella kuin Intian maaseudullakin olemassa, mutta tietoa niiden mahdollisuuksista ei juurikaan ole. HYVÄNÄ ESIMERKKINÄ yksinkertaisesta uusiutuvan energian teknologiasta toimivat pienimuotoiset biokaasulaitokset. Niitä Intian maaseudulla on yli kolme miljoonaa, ja niiden toimivuus tunnetaan jo monilla alueilla. Yleisimmin on rakennettu kahden kuutiometrin laitoksia, joiden valmistamiseen käytetään tiiliä ja laastia ja jotJxa sijoitetaan maan alle. Yhden laitoksen luottama biokaasu riittää yhden perheen päivittäiseen ruuanvalmistukseen. Biokaasun tuottamiseksi biokaasutankkiin lisätään päivittäin 50 kiloa karjan lantaa veteen sekoitettuna. Käydessään tankissa läpi anaerobisen prosessin tämä lantaliete tuottaa biokaasua. ENITEN UUSIUTUVASTA energiasta hyötyvät naiset, jotka usein kärsivät savun aiheuttamista hengitystieja silmäsairauksista, koska he valmistavat ruokaa avotulella tai tehottomissa uuneissa sisätiloissa. Myös lapset joutuvat savualtistuksen kohteeksi äitiensä seurassa. Biokaasu sen sijaan palaa puhtaasti eikä juuri aiheuta päästöjä. Samoin biokaasun käyttö helpottaa naisten raskasta työtaakkaa, kun aikaa ei kulu esimerkiksi polttopuun keräämiseen. Yleisimmin käytettyä biopolttoainetta Intian maaseudulla ovat karjanlantakakut, polttopuu ja maatalouden korjuujätteet. Käytettäessä lantakakkuja polttoaineena mahdollisuus käyttää lantaa lannoitteena jää hyödyntämättä. Sen sijaan biokaasuprosessi vastaa lannalle kompostointia hävittäen taudinaiheuttajat ja rikkaruohojen siemenet. Prosessin lopputuotteena saataMaan alle rakennettavissa laitoksissa puhdas biokaasu syntyy lehmänlannan ja veden sekoituksesta. «Iit va liete onkin erinomaista orgaanista lannoitetta. Biokaasun korvatessa polttopuuta vähenee myös metsiin kohdistuva paine Uusiutuvan energian teknologian vaikutus voi olla siis varsin monimuotoinen. BIOKAASULAITOSTEN LISÄKSI alueella on tarkoitus promotoida aurinkoenergian, esimerkiksi yksinkertaisten aurinkokeitinten käyttöä. Toimivimmaksi on havaittu koottava alumiinipäällysteinen pahvista valmistettu keitin, joka on halpa ja jonka voi ottaa mukaansa myös pellolle. Samoin on tarkoitus edistää ja tutkia ladattavien aurinkolamppujen käyttöä. Näitä voitaisiin osana hanketta vuokrata asukkaille, koska lampun hankkimiseen ei useimmilla ole varaa. ASUKKAITA OPASTETAAN parantamaan itse aktiivisesti lähiympäristönsä tilaa. Eroosion maata köyhdyttävää vaikutusta voidaan torjua ja jo köyhtyneitä alueita ennallistaa esimerkiksi istuttamalla puita ja muita kasveja maa-aineksen sitomiseksi. Suunnitelman mukaan koululaiset voisivat huolehtia puun taimien kasvattamisesta. Viljelymaata köyhdyttää myös tehoviljely, jonka ansiosta lyhyellä aikavälillä on saatu tuottavuutta nostettua, mutta pitkällä aikavälillä voi käydä juuri päinvastoin. Tämä on erityisen todennäköistä kuivuuden vaivaamilla ja eroosion jo köyhdyttämillä viljelyaloilla. Tämän vuoksi hankkeen tavoitteena on lisätä kohdealueen viljelijöiden tietoa orgaanisen viljelyn mahdollisuuksista. KUTEN MONELLA muullakin alueella Rajasthanissa, Bharatpurin maaseudulla suurena ongelmana on kuivuus, joka lisää naisten työtaakkaa, kun nämä joutuvat kantamaan käyttöveden usein kilometrienkin päästä. Kuivuus myös rajoittaa maanviljelyä ja pienentää satoa. Yhtenä osana projektia tutkitaan mahdollisuutta rakentaa sadeveden keräysjärjestelmiä. Viljelyalueiden kasteluvedeksi ei ole kannattavaa käyttää pohjavettä, jonka liiallinen pumppaaminen on monin paikoin johtanut pohjaveden pinnan jatkuvaan alenemiseen ja kaivojen kuivumiseen. Sen sijaan sadeveden keräysjärjestelmistä on Rajasthanissa perinteistä tietotaitoa, jota pyritään siirtämään kohdealueelle. YHTENÄ OSANA hanketta on jatkojalostuksen kehittäminen niin, että alueen asukkaat saisivat maanviljelystuotteistaan paremman hinnan. Tämä antaisi myös naisille työtä ja lisätuloa, ja jatkojalostus sopisi WAFDin alueelle perustamien naisryhmien yhdeksi toiminnoksi. Lisäksi selvitellään mahdollisuuksia lisätä näiden tuotteiden suoraa kauppaa Intian kaupunkimarkkinoille ja myös esimerkiksi Suomeen. Mahdollisia myytäviä tuotteita voivat olla sinappi ja chili, joita alueella viljellään yleisesti. Lisäksi yhdessä kylässä valmistetaan kertakäyttöastioita puun lehdistä. Tällaisilla astioilla saattaisi olla käyttöä myös Suomen lukuisilla kesäfestivaaleilla. Intian maaseudulla suuri osa naisten ajasta kuluu edelleen polttopuiden keräämiseen. Hankkeesta on tarkoitus tehdä ajan mittaan omavarainen. Yksi merkittävä tulonlähde voisi olla suora, reilun kaupan tapainen kauppa. JYY JA partneri HYY osallistuvat hankkeen toteutukseen sen kaikissa vaiheissa, mikä tarkoittaa mm. molemminpuolisia vierailuja. VVAFDin toiminnanjohtaja Zareen Mylesin vierailua Suomeen puuhataan ensi keväälle. Kaksi kertaa vuodessa Intiassa käy hankkeen edistymistä ohjaamassa ja seuraamassa JYYn tai HYYn edustajia. Hankkeen eri vaiheista tiedotetaan aktiivisesti mm. JYYn nettisivuilla. Kohdekylissä on hyvät mahdollisuudet useiden eri alojen opinnäytetöiden tekemiseen. Tarkoitus on syksyn aikana muodostaa yhteistyöryhmä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston opiskelijoista ja jatkoopiskelijoista, jotka lähtevät hakemaan tutkimustyöhön tarvittavaa rahoitusta. YKSINKERTAISIN TAPA osallistua hankkeeseen on tietysti maksaa yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä kehymaksu tai ostaa Ilokivestä kehylounas. Tarkoitus on myös, että ainejärjestöt, osakunnat tms. voivat osallistua konkreettisesti hankkeeseen esimerkiksi keräämällä tempauksella yhden biokaasuvoimalan rahoituksen. Ja vielä enemmän konkretiaa on tiedossa heille, ketkä lähtevät mukaan kehyryhmän toimintaan.» a a energiaa Kuinka hanke sai alkunsa? AJATUS JYYN omasta kehyhankkeesta virisi Intiaan syntyneiden yhteyksien myötä. Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksella toimiva opiskelijoiden lndo-Finn Environmental Group oli luonut suhteita Intian suuntaan, mutta ryhmällä ei ollut mahdollisuutta sitoutua monivuotiseen hankkeeseen. Lisäksi ryhmältä puuttui rahoitukseen vaadittava rekisteröityminen yhdistysrekisteriin. Hankeidea esiteltiin JYYn kehy-ryhmälle, jonka silloinen puheenjohtaja Merja Leppäaho ja JYYn pääsihteeri Matti Mäkinen veivät asiaa eteenpäin. Myönteisen päätöksen turvin haettiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta rahoitusta hankesuunnittelumatkaa varten. Ministeriö myönsi rahoituksen keväällä 2001, ja matkalle lähtivät JYYn edustajina Reetta Jokinen ja Vesa Girs. ALKUPERÄISENÄ hankeideana oli käynnistää jätehuollon kehittämiseen keskittyvä ympäristöhanke kastittomien kylässä Delhin esikaupunkialueella. Yhteydet kylään olivat syntyneet kastittomien oikeustaistelijan Amar Singhin vieraillessa Jyväskylän yliopistossa pari vuotta aiemmin. Paikan päällä Delhissä kuitenkin havaittiin, että kehy-hankkeen aloittaminen alueella olisi riskialtista, koska alueen infrastruktuuri muuttuu nopeasti, eikä kestäviä ratkaisuja ole helppo toteuttaa. Samaa mieltä olivat useimmat matkalla tavatut ympäristöja kehitysyhteistyöalan asiantuntijat. JYYn suunnittelupari vieraili myös VVomens Action For Development -järjestössä, jossa heille tarjottiin mahdollisuus tutustua järjestön toimintaan Rajasthanissa Bharatpurin maaseudulla. VIERAILU RAJASTHANIIN johti suunnitteluyhteistyöhön, jonka seurauksena yhteisen hankeidean perusperiaatteisia sovittiin. Hankehakemus jätettiin kehitysyhteistyöosastolle noin vuosi sitten. Myönteinen päätös hankkeen rahoituksesta saatiin vihdoin tämän vuoden maaliskuusKarjanlantakakut ovat Intian maaseudulla yleistä polttoainetta. Käsintehdyt lantakakut kuivatetaan talojen katoilla ja seinustoilla. ntian maaseudun ongelmia I Ruokoa avotulilla laittavat naiset kärsivät savun aiheuttamista hengitystieja silmäsairauksista. ON SANOTTU, eitä Intia elää maaseutukylissä, mikä edelleen pitää vahvasti paikkansa. Miljardivaltion väestöstä 70% eli yli 700 miljoonaa ihmistä elää maaseudulla, ja vuoteen 2010 mennessä maaseutuväestön on arvioitu kasvavan 900 miljoonaan. Globaalistikaan ajateltuna ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, miien kehitys Intian maaseudulla etenee. Fossiilisten polttoaineiden ja kemiallisten lannoitteiden käyttö lisääntyy tuottaen lisää hiilipäästöjä. Toisaalta myös traditionaalinen biomassan poltto tehottomissa uuneissa tuottaa hiilipäästöjä, mikä aiheuttaa etenkin naisille ja lapsille terveydellisiä ongelmia ja kuormittaa monin paikoin huvenneita metsävaroja polttopuun keräämisen seurauksena. Maaseudun väestönkasvu ja kaventuneet elinmahdollisuudet esimerkiksi kuivuuden ja eroosion seurauksena ovat johtaneet nopeaan urbanisoitumiseen. Maaltapako yhä kasvaviin kaupunkien slummeihin luo monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Miljoonakaupunkien, esimerkiksi Delhin ja Mumbayn, slummeissa vieraileva tajuaa, ettei kukaan vapaaehtoisesti muuta niihin. Kyse on eloonjäämisestä: suurkaupunki tarjoaa enemmän murusia köyhille. Maaseudun kehitykselle olisi siis löydettävä vaihtoehtoja, jotka loisivat ihmisille elinmahdollisuuksia maaseudun kylissä. Kaikki toimet Intian maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi uhkaavat kuitenkin sortua hallitsemattoman väestönkasvun paineessa. KEHITYSTÄ JARRUTTAA erityisesti naisten huono asema, käytännössä se, ettei nainen voi itse päättää omista asioistaan. Naisen huonoa asemaa Intiassa pönkittää myötäjäisjäijestelmä, minkä seurauksena tyttöjen naittaminen on perheelle kustannus, ja sellaisina heidät usein perheessä nähdäänkin. Tästä johtuen esimerkiksi Rajasthanissa tuhatta poikalasta kohden on vain 850 tyttölasta. Tytöille annetaan perheissä vähemmän ruokaa, eikä heidän sairauksiaan välttämättä hoideta. Samalla lääkärit rikastuvat ultraäänikokeilla ja puoskarit laittomilla aborteilla. Tyttölapsia jopa surmataan syntymän jälkeen. MIEHEN YLIVERTAISEEN asemaan vaikuttaa myös se, että mies tuo perheeseen rahaa. Naisen asema voi nousta, jos myös naiset saavat ansaita rahaa. Yksi tehokkaimmista tavoista parantaa naisen asemaa on esimerkiksi WAFD:n kokemusten mukaan se, että naiset ansaitsevat rahaa omalla työllään.» +
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 / 2 2 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihtoeluo joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2.35 e sisällaä leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.40 e JATKO-OPISKliLIJA 3,60 e Ti 17.9. Kasvisgratiini Paistettu kala. purjokastike Tex mex -kanapata HUOM! RUOKALA SULJETAAN JO KLO 15.30!! Ke 18.9. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Lohikeitto Kasler To 19.9. Kukkakaalikeitto Jauhelihapihvi, tomaaitikastike Broilerpastapaistos Pe 20.9. Kasvisvvokki Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit Ma 23.9. Kukkakaali-lasagnette Paistettu kalalcike Jambalaya Ti 24.9. Kasvis-juustokeitto Merellinen lasagne Broilerleike O Q o Q O I O liOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Y L I O P P I L A S K U N T A Ke 25.9. Kasvis-papupata Perämiehen silakkaherkku Possuwokki To 26.9. Kasvishemekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Kalatäytepihvi Pe 27.9. Kasvis-juustokastike, spagetti Jauhelihakastike, spagetu Pyttipannu Ma 30.9. Kasviskiusaus Juustoinen kirjolohikastike Lindströminpihvi VAKAVAA JA HYVIN VAKAVAA JA VÄHEMMAN VAKAVAA Suvanto ja Vesikansa (toim.): Modernismi liberaalisen ajattelun vaiheita Suomessa ja taloustieteessä ja talouspolitiikassa. Ruotsissa 1800-luvulta 1960-luvun ryhmän kirjoituksia ja kirjoituksia 0puoliväliin. (Kopijyvä) ryhmästä. (Gaudeamus) 24,00 E 31,00 E Salmela-Aro ja Nurmi (toim.): Mikä meitä Sennett: Työn uusi järjestys. Miten liikuttaa. Modernin motivaatiopsykologian kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. perusteet. (PS-kustannus) (Vastapaino) 29,00 E 24,50 E Tuomi-Nikula ja Tuomi-Nikula: Keisarit Vares (toim.): Valta, vapaus, edistys ja kesälomalla Suomessa. (Atena) kasvatus. Liberaalisten liikkeiden ja 40,00 E Opiskelijan K a m i ) U S Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa G 3 J 3 M _ ^ kirjamyynti@kampusdata.fi IIÄ ilokivi, keskussairaalanne 21 Q ) syksy 2002 MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löytyvät osoitteesta www.sonaatti.fi ja samasta osoitteesta löydät meistä myös muita tietoja. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Ovatko JUHLAT tiedossa? U toteutamme elämyksiä niin pieniin kuin suuriinkin juhlatilaisuuksiin meiltä tai teillä. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaatti.fi Toivotamme Sinut tervetulleeksi opiskelusi ja palvelujemme pariin. Ti.24,p.3, Coen Brothers: M i e s j o k a e i o l l u t s i e l l ä (USA 2000) Ti 01.10. Nagisa Oshima: T a b u G o h a t t O (Japani/Ranska 2000) To jO.10. Aleksis Kiyenjjaiva: Jari Halonen: Aleksis K i v e n e l ä m ä (Suomi 2001) Jan Ijäs: K u v a u s p ä i v ä k i r j a A l e k s i s K i v e n e l ä m ä (Suomi 2002) Ti 15.10. Edward Yang: 1 + 2 Y i Y i (Taiwan/Japani 2000) Ti 22.10. Italialainen viikko: Silvio Soldini: L e i p ä ä j a t u l p p a a n e j a (Italia/Sveitsi 2000) Ti 29.10. Roy Andersson: T o i s e n k e r r o k s e n lauluja (Ruotsi 2000) Ti Q 5 , U , Larry Clark: B u l l y (USA 2001) Ti 12,11, Bruno Dumont: I n h i m i l l i s y y s (Ranska 1999) Ti 19,11, Theo Angelopoulos: I k u i s u u s j a p ä i v ä (Kreikka/Ranska/ltalia 1998) Tt 26.11. Francois Ozon: H i e k a n p e i t o s s a (Ranska 2000) ttpus Kirja. Lisätietoja: ja piltkeuksa Liput 4/So. Baari / A-oikeudet ... r, 014-260 3356 wiviv.cc.jyu.ti/ilokiv) JYYn Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaali toimitetaan keskiviikkona 06.11.2002 kello 1 2 2 yfioppiloskylön B-tolossa sijairsevassa kioski-kahvio Ulpukosso. Ennakkoäänestys toimitetaan torstoino 31.10.2002 kello 1 2 2 samassa paikassa. Asukasneuvoston vaalissa on äänioikeutettu |a vaalikelpoinen Kortepohjan ylioppiloskylässä vakinaisesti asuva kuusitoista (16) vuotta täyttänyt henkilö. Ylioppilaskylän vakinaiset viranja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia asukasneuvoston jäseniksi. Ehdokosilmoifuksien sekä vaaliliittojen ja vaaliienkaiden peiuslamisilmoifuksien, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta sekä Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimistosto, on oltavo jätettynä keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 15.10.2002 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistossa, osoite: Ylioppilastalo, Keskussaiioolontie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Vaaliasiokirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 260 3354 tai 050 5866089, e-mail jyy-paasihteeri@cciyu.fi). Jyväskyliin ykpiston ykppHaskunto Keskosmkloutakunlo TERVETULOA TERVETULOA www.sonaatti.fi Kaipaatko kyytiä, haluatko matkaseuraa? Tsekkaa Jylkkärin kimppakyyti-palsta osoitteessa http: //www. cc. jyu. fi/jylkkari
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/200? j f l Kilpailemaan vai TEKSTI: JUKKA VUORIO, KUVA: PETTERI KIVIMÄKI k a l e n t e r i k u v a u k s i i n ? MITEN HUIPPU-URHEILIJA selviytyy markkinoiden puristuksessa? Mitä kaikkea urheilijan täytyy tehdä harjoittelun ja kilpailujen lisäksi pysyessään leivän syrjässä kiinni? Olympiaurheilijat Tapio Korjus, Susanna Rahkamo ja Samppa Lajunen keskustelivat aiheesta syyskuun alussa järjestetyssä European Sports Management Congressissa Jyväskylän Paviljongissa. Kongressin järjestivät European Association for Sport Management (EASM), Suomen Jääkiekkoliitto ry (SJL) ja Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitos. MINKÄLAISIA JUTTUJA toimittajat haluavat tehdä? Kertovatko lehdet siitä, mistä ihmiset ovat kiinnostuneet, vai ovatko ihmiset kiinnostuneita siitä, mistä lehdet kertovat? Kysymyksiä kysymyksien perään. Keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus kertoi suomalaisista eliittikisoista, joissa eräs sadan metrin juoksija oli erikoisten yhteensattumien seurauksena juossut maalissa lasiruudun läpi niin, että verisiä sirpaleita oli lentänyt pitkin juoksurataa. Kilpailussa hän sijoittui kärkikolmikon ulkopuolelle. Seuraavan päivän iltapäivälehtiä kuitenkin kiinnosti vain tämä onneton, ja ne unohtivat täysin kisan voittajan. Muutamia vuosia sitten huippu-urheilusta vetäytynyt Seppo Räty on yhä useimpien suomalaisten muistissa. Hän on urheilija ja mies, joka kutsui kaikkia vähemmistöjä poliittisesti epäkorrekteilla termeillä, joi olutta ja puhui vain suomea. Silti Rätykin sai sponsoreita ja positiivista palstatilaa toimittajilta, sekä keihäsfanien suosion. Miten? "Jos urheilija on oman alansa ehdoton huippu, riittää kun hän tekee huipputuloksia", Korjus vastaa. SAMPPA LAJUNEN, yhdistetyn mies, toi esille rehellisesti omakohtaisia kokemuksiaan. "Oli urheilija minkälainen tahansa, niin toiset lykkäävät siitä ja toiset eivät. Minulla, sponsoreilla ja medialla on yhteiset tavoitteet. Aina kaikki eivät kuitenkaan tunnu ymmärtävän, että urheilijalla pitää olla myös vapaa-aikaa", Lajunen kommentoi. "Omana itsenään urheilija pärjää hyvin. Sponsorit tulevat sitten sen mukaan, esimerkiksi joku olutfirma joka etsii kovaa jätkää mainokseensa, ottaa varmasti mielellään Rädyn", jäätanssijana menestynyt Rahkamo jatkaa. Juuri niin, Seppo Räty oli ainakin julkisuuskuvansa mukaan aikamoinen juntti, mutta voitti kaikenlaisia mitaleja ja mestaruuksia. Mutta mutta, Suomi on täynnä urheilijoita, jotka eivät vielä ole osaansa menestyksestä ja kunniasta saaneet. Menestyäkseen kilpailuissa adeetti tarvitsee sponsoreita, jotta voi rauhassa keskittyä harjoitteluun. Hyviä sponsoreita taas voi saada joko menestymällä kilpailuissa tai hankkimalla julkisuutta jollakin muulla tavoin. Ehkä aiemmin mainittu lasiruudun lävitse juossut kilpailija tarttuikin vain tilaisuuteen päästä kuuluisaksi? PYSYTÄÄNPÄ VIELÄ keihäsmiehissä. Jollakin muulla tavoin julkisuutta hankkii Harri Haatainen. Hän on olemukseltaan täysin erilainen kuin Seppo Räty. Haatainen on iltapäivälehtien ja televisiotoimittajien haastatteluissa vuolassanainen komea nuorimies, joka käyttää koruja ja esiintyy poikakalentereissa ja ihan missä vaan. Ei olisi lainkaan mahdotonta, että hän esiintyisi lehdissä hameessa ja meikissä, ja jos Haatainen ei olisi voimakas urheilija, hän saattaisi hyvinkin saada turpiinsa kotiseudullaan Pohjanmaalla. Keskustelussa kysyttiinkin, mahtaako Haatainen esiintyä kaikenlaisissa kalentereissa saadakseen siitä jonkinlaista hyötyä urheilijan uralleen, vai heinääkö hän keihästä voidakseen esiintyä lehtijutuissa ja kalentereissa. Tällä viikolla alkaneen jääkiekon SM-Liigan jäähytilaston kärkipään nimet Mäkiaho, Vopat ja kumppanit valittelevat kaudesta toiseen sitä, että he kuluttavat muita enemmän jäähypenkkiä siksi, että ovat mediassa saaneet pahan pojan maineen. Tuomaritkin lukevat lehtiä ja katsovat televisiota, eivätkä voi välttyä siltä kuvalta joka kuuluisimmista pelaajista annetaan. Onko medialla siis häiritsevä, tai toisinaan auttava, rooli lajeissa, joissa tuomarit eivät yksiselitteisesti mittaa senttejä tai sekunteja? SUSANNA Rahkamo vahvisti epäilyt median vaikuttamisesta. Hän kertoi, että esimerkiksi taitoluistelussa urheilijan on hyvin vaikeaa tulla niin sanotusti puskista ja tuntemattomana voittaa kilpailua, vaikka hypyt ja temput menisivätkin juuri oikein. Toisaalta pelaajat jotka ovat mediassa saaneet runsaasti positiivista huomiota, kuten viime vuosien aikana lähes suomalaisuuden ikoniksi kivunnut Raimo Helminen, saavat tuomareilta erikoiskohtelua. "Raipe" saa paukuttaa tuomareille suutaan huomattavasti enemmän kuin kanssapelaajansa. "Media tarvitsee urheilijaa ja urheilija tarvitsee mediaa", Rahkamo kiteyttää.» Samppa Lajunen puhui European Sport Management Congressissa siitä, että urheilijakin tarvitsee vapaa-aikaa. Uusi demopalsta kaipaa levyjäsi! lylkknrissä alkaa uusi palsta, jossa sivaritoimiuajammc Petrus Koskimies arvostelee yhtyeiden omia demoja ja cp-levyja. Petrus on itse ollut jo monen vuoden ajan aktiivisesti mukana bänditoiminnassa omien projektiensa tautia. Sen lisäksi Petrus järjestää kotipaikkakunnallaan Peräseinäjoella jokavuotista rocktapahtumaa. Kaikki levyt ovai tervetulleita musiikkityyliin tai muuhun vastaavaan katsomatta, ja jokainen levy arvostellaan. CP-muodossa läheteltyihin demoihin kannattaa liinaa mukaan myös pieni lähetekirje, josta käy ilmi lyhyesti yhtyeen historia, jäsenet, muut tuotokset sekä ehdottomasti yhteystiedot. Kaikkia arvosteluja ei ehkä voida tilanpuutteen takia julkaista lehdessä. mutta jokaiseen lähetettyyn levyyn vastataan esimerkiksi sähköpostilla tai muulla vastaavalla tavalla. Tästä päivästä lähtien levyjä saa lähettää kuunneltavaksi ja arvioitavaksi seuraavaan osoitteeseen: Jyväskylän Ylioppilaslehti / Petrus Koskimies. Keskussairaalantie 2. 40600 Jyväskylä.
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 Petäjäveden Imppu en metsien WARHOL ILMARI SALMINEN eli tuttavallisesti Imppu on 73-vuotias taiteilija ja museonpitäjä Petäjävedeltä. Viimekertaisesta Helsingin vierailusta Impulla on vierähtänyt jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta nyt hänen luokseen tullaan ympäri Suomen maata ja ulkomailtakin joskus jopa autokuormittain. Imppu luo elävää nykykansantaidetta, ITE-taidetta, kolipirtissään. Taiteilija ja ITE-taidenäyttelyn kuraattori Erkki Pirtola on nimennyt hänet metsiemme Andy Warholiksi. IMPUN KOTI on hyllyjä, ^ seiniä ja kattoja myöten täynnä omaa taidetta. Teokset ovat kollaaseja, alustapaperillc (jollaiseksi kelpaa kaikki liikenevä valkoinen kartonki) loihdittuja voimakuvioita julkisuuden henkilöistä, tapahtumista tai joskus eläimistä. Imppu leikkaa suosikkikuvan lehdestä ja liimaa kuvan tussilla piirretyn ei-esittävän kuvion, tikityksen kuten taiteilija itse sanoo päälle. Pistettyjä relloja, eli naisia ympärillään pistekuvioita, on paljon, esimerkiksi Monica Lewinsky. Kuvan piirtämisestä alkaa taulun teko. Leikattu kuva tulee viimeiseksi piirretyn kuvion päälle. Alkukohtana oli silitysrauta, jota taiteilija käytti muottina julkkiskuvaa ympäröivälle kuviolle. Teoksia on tuhansia, ja mahdollinen vierailija saa aina lähtiessään oman teoksen mukaansa. Se on museon omalaatuinen "pääsymaksu". IMPPU ON ainutkertainen esimerkki kouluttautumattomasta ITE-taiteilijasia, jolle taiteen tekeminen on luonnollinen asia niin kuin laulaminen tai tanssiminen on monille. On vain suuri sisäinen pakko tehdä kuvia. Jopa niin, että luovimpana kautenaan ranteeseen ilmestyi särkevä ajos niin, että luomisvoimaa oli pakko hillitä. Mutta Imppu jatkaa työtään. Taidekouluihin ei Imppu ole ollut kiinnostunut menemään, vain kuvien tekeminen on merkityksellistä. HELSINGIN KASVATTI Imppu meni 14-vuotiaana vierailemaan isovanhempiensa luokse Petäjävedellä ja jäi sille tielleen. Isoäiti kuoli vuonna 1961, jolloin Imppu viime kerran kävi kotikaupungissaan. Kun kotip i r t i n toinen asumm kas, 1 m pun setä, kuoli, I m p u n luomisvoima alkoi pursuta. "Alkoi tikittää päässä", sanoo Imppu, ja sitä tikitystä hän piirtää esiin. Imppu on täysin tietämätön taiteen genreistä ja luo omaa julkkiskuvastoaan metsien keskellä. Julkkikset, mallinaiset eli kauniit rellat, suuren maailman johtajat, eläimet ja virkavalta pääsevät Impun teoksiin. Riitta Uosukainen on yksi Impun suosikeista. "Aiheita on montakin, etenkin kaikki se, joka on paljon näkyvillä. Kuvia haen vanhoista lehdistä. Viimeksi tein Suomen parhaasta ravurista taulun. Keskisuomalaisessa oli kuva ja ei muuta kuin heti tauluksi vaan." TUSSIKUVIO KUVAN ympärillä on ajaton kuin mandala, voimakuvio. Tämän ajan julkkis ja ikuinen kuvio ympärillä on yritys ottaa yhteys aikaan, ottaa yhteys ajan julkisuuden ihmisiin ja liittää oma Impun aika tiedotusvälineistä virtaavaan maailmankuvaan. Imppulandia-museossa on myös toisenlaisia teoksia, joihin liittyy taitelijan oma teatteri, performance. Imppu on koristellut vanhat toimimattomat puhelimet, kännykät (joita hän aina mielellään ottaa vastaan), radiot ja televisiot omalla tikityksellään ja näillä esineillä Imppu ottaa yhteyttä kaikkiin mahdollisiin suuriin julkisuuden tai politiikan henkilöihin. Petäjäveden Metsäkulman Imppulandiasta on suora yhteys Washingtoniin G. W. Bushiin, Saksan ex-liittokansleri Helmut Kohliin tai vaikkapa Englannin tai Ruotsin kuninkaallisiin. Museovierailulla voi päästä todistamaan yhteydenottoa, mutta aina puhelut vain jäävät lyhyiksi. Vastanneita vaivaa nykyajan krooninen tauti, kiire. "Huomenna vasta Silvialla on aikaa jutella, sa" noo Kaarle fe Kustaa." i M I I m p u n mediat ovat TEKSTI: AMBAR HEINILÄ, KUVA: VESA GIRS todellisia transistoreita. Piirustusmuottina olleen silitysraudan toinen puoli on lyöty kuulokkeeksi: Taas oli varattuna." Ohjeita tai neuvoja Imppu ei soittamilleen maailman johtajille anna: "Politiikasta olen erossa, henkilökohtaisia asioita vain." KYSYMYKSEEN, KUINKA paikalliset ihmiset ovat häneen suhtautuneet, Imppu sanoo, että kyllähän ne, eihän täällä paljon ihmisiä olekaan. Petäjäveden Metsäkulma on melkein tyhjä. ITE-näyttelyn tuoma julkisuus on tuonut lisää vierailijoita, mutta ennenkin on Imppu kyllä kylillä ollut tiedetty: "Aikaisemminkin jo ihmiset ovat käyneet. Vaan ei erityisemmin ole nyt tullut paineita julkisuudesta. Olette muuten 121. auto, joka pihalle tulee. Listat on pihalla vierailleista autoista usealta vuodelta." ULKOMAAT, JOISTA on vieraita käynyt, on lueteltu varsinaisen museon ovenpielessä. Ruotsi, Tanska, oli Impusta innoissaan. Päätoimittaja hankki suosikkinsa töitä mukaansa Englantiin ja sanoi, että Yhdysvalloissa Imppu olisi menestys. VARSINAISESSA MUSEOSSA näkee Impun keräilyvimman. On vanhoja sotilasja poliisipukuja, toimimattomia aseita, rahoja, pienoismalleja ja tietysti puhelimia, televisioita ja radioita. "Lasersädease on, mutta antaa olla demonstroimatta, voi hajota." On erilaisia vanhoja nauloja lyötynä alustaan, on kaasunaamareita, on vanhoja kameroita. lisäksi löytyvät viittojen mukaan myös sähkötysvälineet, ufoasemat, tutkasaäpalvelut, hälytyki. set ja kännykkäasemat. "Minulla on satelliittikännykkä, jolla otin yhteyttä Clintoniin viime vuonna. Ihmetteli kovasti, että mikä laite teillä on." Ja kaiken tämän tavaran ja taiteen 11/ keskellä taiteilija elää ja asuu vuodet • ympäriinsä. Museoesittelyn lomassa syntyy myös välimusiikki haitarilla, vaikkapa tiputanssi: "Olen soittanut vuodesta 51. Minä olen kumumiehiä." J5L \ Inmppu leikkaa lehdistä julkkisten kuvia ja käyttää niitä värikkäissä teoksissaan. Kanada, Puola, Venäjä, Afrika, Unkari, Viro, Libanon, Bolivia, Ranska, New Mexico, USA, Tshekkoslovakia, Australia, Saksa, Intia, Suit Afrika, Itävalta, Malesia, Kreikka, Hollanti, Skotlanti, Belgia, Italia, Sveitsi, Japani ja Indonesia. Impun ei ole tarvis lähteä maailmalle, kun maailma tulee nyt hänen luokseen. Edes ITE-näyttelyn avajaisiin ei miestä saatu. "Pitää vartioida, ettei salama iske tänne museoon." Vieraillessaan Suomessa kansainvälisen nykykansantaiteen Raw Art lehden päätoimittaja John Mazels IMPPULANDIAN ovenpielessä toivotetaan kävijöille kaikkea hyvää ja > selvitetään, mistä paikassa on kysymys: Finlands museum central, Suomen turistikeskus OY, Ydinaseeton vyöhyke ja Finlands militärn museum. Puhelimessa Imppu kertoo, että heinäkuun jälkeen on vieraita käynyt taas vähemmän. Mutta museomies ja taiteilija on syksylläkin valmis ottamaan kiinnostuneita vastaan Petäjäveden Metsäkulman Väliläntiellä. Viitassa lukee Imppulandia.» Imppulandiasta on suora yhteys niin Ruotsin kuninkaallisiin kuin Helmut Kohliin ja G. VV Bushiinkin.
• Jyviikvlän Ylioppilaslehti 111/2002 I B Matka hiirenpaskapianosta juhlalevyyn K Y M M E N V U O T I A S Jazz Bar muutti UUSIIN T I L O I H I N TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI SUOMEN VANHIN live jazz -klubi, Jazz Bar, viettää 16.-22. syyskuuta juhlaviikkoaan. Kymmenen soitinten täyttämää vuotta on mittarissa ja juhlan kunniaksi on alle saatu uudet, toimivammat tilat Kolmikulman kellarista. Avajaisia vietetään 18. syyskuuta. Karkkina kakun päällä on juhlaäänite,Jazz Bar kymmenen vuotta. Levyllä revittelee kymmenen vuosien varrella Jazzissa tähteillyttä muusikkoa ja säveltäjää. Samoja yhtyeitä kuullaan livenä pitkin juhlaviikkoa entistä puolet isomman klubin estradilla "Ajatus on, että joka paikasta näkee lavalle. Akustiikkakin tuntuu olevan äärimmäisen hyvä", kehuu Jazzin isäntä Sami Salovaara. Hänen mukaansa entisten, "ahtaiden ja tunkkaisten" tilojen jälkeen uusi Jazz Bar tarjoaa "aiemmin kotiin jääneille, fiksuille, rauhallisesta menosta pitäville ihmisille olohuoneen". Estradille mahtuu nyt isompikin pumppu, joten puitteet mahdollistavat niin festareiden kuin musiikkikabareenkin järjestelyn. Baann tummanpehmeä sisustus on isännän vierellä alusta saakka seisoneen Pirjo Salovaaran kätten jälkeä. MUUTOIN JAZZ jatkaa entisiin resepteihinsä luottaen. Konsertit ajoittuvat torstai-iltoihin, yleiset jamit lauantaille ja tiistaina lavalla jammaavat junnut eli alle 18-vuotiaat kyvyt. Salovaaran isäntä Popparin tulevaisuutta kysyttäessä. "Poppari on Jazzin farmi', siellä voi kokeilla kykyjään lavalla. Lavalle voivat nousta sellaisetkin ihmiset, jotka eivät osaa tai halua soittaa jazzia", muuttokiireinen isäntä jatkaa. Jazz Barin puolella pidetään tunnetusti enemmän kiinni siitä, kuka saa esiintyä ja kuka ei. Muistojen arkusta löytyy tapaus, kun yli-innokas ALKUAIKOJEN JAZZ BAR oli pystybaari, jossa musiikki soi lähinnä äänitteiltä isännän vanhaa kitaraa sekä pianoa lukuun ottamatta. Ajatus elävästä musiikista kulki jo baarin rakennusvaiheessa mukana, ja ideaan tarttui saksofonisti Markku Rinta-Pollari kollegoineen. Vuonna 1993 alkoi baarissa konserttitoiminta samanaikaisesti Jyväskylän kaupungin musiikkikoulun eli nykyisen konservatorion kanssa viritetyn yhteistyön myötä. Koulun rockja jazzopiskelijat suorittivat tuolloin tutkintonsa Jazz Barissa ensimmäistä kertaa. Sama malli toimii edelleen. Vuoteen 1995 mennessä Vanhan Jazzin tiloissa toimii kiinteistön remonttiin saakka Jazz Barin uusi "haaraosasto" Poppari. Siellä tunnelmaa pidetään yllä 50luvulta tähän päivään tehdyllä popmusiikilla. Poppari pyörittää pyllyjä siiheksi, kunnes ehkä lyhyelläkin irtisanomisajalla kiinteistö päätyy remontin kouriin. "Palataan sitten jos saadaan", heittää "baarimikotar" eväsi soittoluvan iltapäivän hiljaisuudessa kitaraansa tapailleelta mieheltä. Olihan noloa, kun osoittautui, että soittaja oli itse Dave Lindholm. baari laajeni itäsiiven 16 neliön verran. 1998 alkoivat tiistai-iltojen junnujamit, joissa alle täysi-ikäiset pääsevät lavalle vanhempiensa luvalla ja näiden seurassa. Työ palkituin seuraavana vuonna: Jazz Bar sai Keski-Suomen taidetoimikunnalta Vuoden kulttuuriteko -palkinnon. ALKUTAIVAL EI kultaisista muistoista huolimatta ollut suinkaan ruusunlehdillä tepastelua. Salovaara naurahtaa mainitessaan ensimmäisen pianon, jonka sisälmykset olivat täynnä hiirenpaskaa. Vuonna 1993 baari sai kesäterassiluvat, minkä kunniaksi hankittiin kalliit kukkaistutukset ja ranteen vahvuiset köydet terassia rajaamaan. 'Tulimme lauantaiaamuna ylpeinä katsomaan terassia, multa se olikin kuin lautakasa ensimmäisen sateen jäljiltä. Suurin osa kukista lähti ensimmäisenä yönä." Salovaaran mukaan Jazz Barin vetäminen vaatii sydäntä: "Kovaa työtä tämä on ollut. Hullu se on, joka tämmöiseen bisnekseen lähtee." "Pitää olla sydäntä ja halua turvata jazz-kulttuurin säilyminen."» nm an k a u a n TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES, KUVA:TUULA ALAJOKI musa on o "MEHÄN EMME missään nimessä ole hiphop -bändi. Jostain syystä jengi on vain mieltänyt meidät sellaiseksi. Me soitetaan enemmänkin funk-tyylistä musaa, ja muut hip-hop -bändit jaksaa siitä muistuttaa", täräyttää Tulenkantajien toinen päävokalisti ja yhtyeen puhemies Hannu, eli Hannibal, Stark heti haastattelun alkuun. Tulenkantajat heitti ensimmäisen keikkansa -98 Rovaniemellä. Siitä eteenpäin heidän tiensä on vienyt Poko Rekordsille ja sitä kautta ihmisten tietoisuuteen. Nyt yhtye on ehtinyt julkaista kaksi kokopitkää levyä, ja uutta materiaalia on tulossa. "Kolme-neljä vuotta sitten bändissä oli jotakin 15 tyyppiä. Mutta se ei oikein toiminut. Siitä se vakiintui seitsemään soittajaan. Uusin jäsen liittyi viime kesänä, kun Niemelän Jarkko tuli soittamaan trumpettia. Nyt tuntuu, että Jarkon myötä meillä on taas yksi uusi ase käytössä." "Tulenkantajat on kahden bändin sulautuma. Meillä oli Muggles -niminen yhtye ja sitten Nuoret herrat, jotka treenas samassa treenikämpässä, joten kaikki tunsi jo valmiiksi toisensa. Ite nimi pyöri huulilla jo 90-luvun puolivälissä. Bongasin nimen äikäntunnilla, ja mietin et tuossahan on hyvä nimi bändille", kertaa Hannibal. ROVANIEMELTÄ KOTOISIN oleva yhtye on joutunut ajan myötä jättämään kotipaikkansa taakseen, ja toiminta on keskittynyt etelään. "Oon miettinyt, että jos Kajaani ja Helsinki vaihtais paikkaa, niin Suomi olis varmaan elävämpi maa. Nyt kaikki toiminta keskittyy pelkästään Etelä-Suomeen, eikä pohjoisesta löydy samanlaisia keskuksia." Musiikki ilman minkäänlaista sanomaa on vähän kuin kirja ilman juonta. Tulenkantajille sanoma on selkeä. Vakavien aiheiden mukaan on lisätty myös mieltä keventäviä heittoja. "Me halutaan viestittää kuulijoille lyriikoissa perusihmisarvoja. Ja musiikillisesti vapautta. On tosi hyvä, että jengi löytää myös huumoria meidän musiikista. Suomalainen musa on ollut jo liian kauan liian vakavaa. Suomalaiset ansaitsevat välillä nauraa. Rap-musa on semmosta, että ei voi olla liian vakava. Mut mun mielestä esimerkiksi Maj Karman kauniita kuvia ei voi ottaa vakavasti", Hannibal heittää naurahtaen. MUSIIKILLA ITSEÄÄN elättävä Hannibal toteaa Tulenkantajien olevan otollinen liveja festaribändi. Syysja lokakuun ajan bändi keikkailee ahkerasti, ja menneen kesän festivaalikeikatkin ovat vielä hyvässä muistissa. "Me sovitaan paikkaan kuin paikkaan, kuhan meininki on hyvä. Paras keikka oli Sodankylässä. Siellä oli kuuma ja hikinen meininki. Humalainen yleisö on kyllä hyvin avoin. Festareille tuleva jengi tulee pääasiassa dokaamaan ja nussimaan, mut silti katsomaan tiettyjä bändejä. Alkaa vaan ite lulla vanhaksi. Ilosaaressa yritin juhlia, mut kunto loppui kesken jo ensimmäisen päivän jälkeen." M u u t e n Hannibalin aika menee leppoisasti. " F u t i s t a seuratessa ja kirjoitushommissa se aika sitten meneekin. Ei mulla ole vielä tietoa siitä, mikä musta tulee isona." "Terveisiä kRealille ja Gimmixille. Oikein hyviä ja hauskoja h e m m o j a " , toivottaa Hannibal."» Tulenkantajat esiintyvät 27.9. Ilokivessä Rauhaa!!! •tapahtumassa. Lovollo myös Rauhan Orkesteri ja Ultramoriini sekä dj:* Gimmix, Lieskakukko jo kReol. Liput 6e, k-18. Kuvassa vasemmalla Hannibal ja oikealla Hra Soppa, peileissä J. Karttimo, Hra Hadji, Tomba sekä M.O. YliAnttila.
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI, KUVAT: MIIRA RAUHAMÄKI (KUVA TAITEILIJOISTA) JA KAPA <ivääritehtaassa eet väännetään TAITEEKSI KIVÄÄRITEHTAASSA EI enää rakenneta kiväärejä, vaan kivääreistä tehdään taidetta. Lutakosta kesän aikana Tourulan Kivääritehiaan suojiin muuttaneet kuvataiteilijat pitivät loissa viikonloppuna avajaiset, joissa salin seinää koristi tehtaan oma lapsi eli kivääri. Taiteilija Jaakko Valon Oma tunto -teoksessa kivääri lähtee suoraan aivoista (kuva). Lutakon taiteilijoiden kymmenen vuotta kestänyt kädenvääntö uusista tiloista tuli vihdoin päätökseensä Kivääritehtaan ateljeiden myötä. Tehtaan suojiin muuttivat Valon ohella KAPA, Pertti Karjalainen, Päivi Meriläinen, Arja Reiman, Päivi Reiman, Rune Snellman sekä Tuomo Takala. He saivat työtovereikseen uusiin tiloihinsa myös Jaana Kauton ja Lea Turton. Nämä kymmenen taiteilijaa jakavat keskenään 500 neliön tilan, mikä on puolet vähemmän kuin mitä Lutakon tilat olivat. Ahtaus nousee pintaan esimerkiksi tilanjatkeiksi tehtyjen parvien sekä päällekkäin kasattujen taideteosten muodossa. "Lutakossa minulla oli toista sataa neliötä, olin tottunut työskentelemään yksin. Täällä jaamme kolmen taiteilijan kanssa 96 neliön huoneen", kuvailee KAPA tilannetta. TILOJEN PUOLIINNUTTUA on vuokra puolestaan tuplaantunut. Taiteilijat maksavat itse 40 prosenttia Kivääritehtaan omistajan JYKES Oy.n pyytämästä summasta, kaupunki piffaa loput. Eivät taiteilijat tyytymättömiltä kuulosta, sillä EU-rahojen, kaupungin tuen ja Kauko Sorjosen säätiön avustuksella sekä omalla talkootyöllä on tiloihin luotu ahtaudesta huolimatta hyvät olosuhteet: "Ilmanvaihdoltaan ja tekniikaltaan tämä on toista luokkaa kuin Lutakko", Jaakko Valo kommentoi. "Lutakossa oli lämpötila talvella 13 astetta, kesällä 30", KAPA tuikkaa pePERTTI KARJALAINEN kehuu sitä, kuinka Kivääntehtaan isot ikkunat kantavat mukavasti luonnonvaloa sisään. Miehen mukaan Kivääntehtaan muuttamisesta taidekeskukseksi oli puhetta jo kymmenisen vuotta sitten, mutta it-buumi ajoi taiteilijoiden edelle. Tämän huomaa ateljeetilojen viereisten vuokralaisten koostumuksesta vieläkin: suojelukohteessa toimii muun muassa useita tietotekniikkafirmoja. "Ilman suurta mielenosoitusta ja muuta toimintaa meidät olisi ajettu Lutakosta pihalle ilman, että meille olisi osoitettu korvaavia tiloja", Karjalainen uskoo vakaasti. "Talo (Lutakon vanha leipomo) tulisi säilyttää, tehdä siitä vaikka ammattikorkeakoulu. Ehkä Lutakko sopisikin par e m m i n m u u h u n k ä y t t ö ö n " , Valo valjastaa. V A L O N , Karjalaisen ja KAPAn mukaan tilakamppailu on luonut porukkaan e n e m m ä n y h t e i s ö l l i syyttä, Tiloihin on hankittu yhteinen tietokoneja intemet-yhteys. Sen avulla aiotaan kehittää kansainvälistä yhteistyötä näyttelyiden ja vvorkshoppien muodossa. Tähtäimessä on järjestää Kivääritehtaalla näyttelyitä puolivuosittain.» Pertti Karjalainen (vasemmalla) ja Jaakko Valo muuttivat ateljeensa Kivääritehtaalle. HAE KANSAINVÄLISEEN »-VAIHTOON! Kansainväliseen työharjoitteluvaihtoon voi nyt päästä AIESEC Jyväskylän kautta. Syksyn hakumme on käynnissä, hakemuksien DEADLINE ON 6.10.2002! AIESEC-ohjelman kautta mm. avarrat maailmankatsomustasi, opit monia uusia taitoja joita pystyt hyödyntämään tulevaisuudessa, kartutat kielitaitoasi ja hankit alaltasi kansainvälistä ja arvostettua työkokemusta. Kehitysyhteistyö-vaihto on suunnattu kasvatustieteilijöille, psykologian, yhteiskuntapolitiikan, valtioopin, sosiologian ja sosiaalityön opiskelijoille sekä englannin lukijoille. Kehitysyhteistyövaihdosta saat lisätietoa keskiviikkona 18.9. klo 10-15 infodeskiltä (yliopiston pääkirjaston aulasta) ja torstaina 19.9. infotilaisuudessa klo 16 alkaen kasvatustieteen laitoksella, D304. Technical traineeship -vaihto on puolestaan tarkoit e t t u informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoille. Teknisestä työharjoittelusta kuulet lisää tiistaina 17.9. klo 10-14 infodeskiltä (Agoran aulassa) ja klo 14.15 alkaen infotilaisuudessa Agorassa, C231.1. Hakemuksen työharjoitteluun voit täyttää netissä osoitteessa http://www.aiesec.net/students. Lisätietoja: AIESEC Jyväskylä/MaD255 tai josauram@cc.jyu.fi / Johanna. Kampus Kinon komea kauden avaus ELOKUVAIHMISTEN, JA niin, juu, ihmisten yleensäkin, iloksi voin tyytyväisenä ilmoittaa, että Kampus Kinon syksyn ohjelmisto tarjoaa jälleen kansalle kunnollista katsottavaa. Pimeitä tiistai-iltoja vietetään muun muassa Coenin veljesten, Edvvar Youngin, Roy Andersonin ja Theo Angelopouloksen teosten parissa (kts. ilmoitus sivulla 12). Jo kauden avaus vie jalat alta. Tiistaina 24.9. nähdään henkeäsalpaavan tyylikäs ja kaunis, mustavalkoinen Joel ja Ethän Coenin Mies joka ei ollut siellä (A Man Who WasritThere USA 2000). Mustan filmin tyylilajiin kerrottu mutta siihen palautumaton tarina sijoittuu vuoteen 1949. Henkilögalleria on esimerkillisen oikeaoppinen: päähenkilönä on mister nobody, pikkukaupungin parturi Ed Crane, jonka roolin tekee (oih ja voih ja ihailua) Billy Bob Thornton. Hänen vaimonsa Doris, roolissa (vvau!) Frances McDormand, on upea, joskin alkoholisoitunut kohtalotar. Tämän kaunottaren esimies, ja mitä ilmeisimmin myös rakastaja, on räyhäkäsja rikas Big Dave, minkä roolityön takaa löytyy (huokauksia...) James Gandolfini. PÄÄKOLMIKON ympärillä pyörii herkullisia hahmoja: yksikin kelmi kuivapesuyrittäjä; asianajajia löytyy kaksikin, juoppo ja ei-juoppo; merkittävä hahmo on myös sietämättömän arrogantti pianonsoitonopettaja. Elämänsä syrjästä pieleen menevän rikoksen vuoksi vielä syrjemmälle joutuvan Ed Cranen tarina kulkee napakasti lylyn ja niukan dialogin ja upean kuvauksen kuljettamana synkeään loppuunsa. Komeaa, kerrassaan komeaa. Seuraavan tiistain, 17.9., elokuva on sekin kuviltansa kaunis, eikä senkään loppu ole onnellinen, muita genre on jo jotain aivan muuta. Nagisa Oshiman ristiriitaisen vastaanoton saanut Tabu (Gohallo, Japani/Ranska 1999) on teatraalista melodraamaa, joka yltää paikoin barokkisen oopperan tasolle. Se on samuraielokuva. Se on homoerottinen elokuva. Se on kamarielokuva. Eletään Japanin kevättä 1865. Kaksi TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN nuorta miestä, Sozaburo Kano (Ryhuei Matsuda) ja Hyozo Tashiro (Tadanobu Asano), valitaan samuraikoulutukseen. Lyyrisen kaunis ja herkkä, androgyyninen Kano saa miehet ympärillään hulluksi rakkaudesta. Yksi rakastuu ja rakastaa mustasukkaisesti ja rajusti, loinen röyhkeästi, kolmas kiltin setämäisesti. Tunteet kuohuvat. HOMOEROOTTISUUS on yhteisössä sallittu, itse asiassa se on yhteisön normi. Mutta koska samurain tulee tietää myös naisista, viedään Kanokin lopulta bordelliin. Siellä talon paras prostituoitu näyttää, mitä iloa naisesta miehelle voi olla. Tämä ajaa mustasukkaisen rakastajan viimeisen rajan yli, tulee miekan laulun aika, rakkaus päättyy kuolemaan. Elokuvan keskeisin hahmo ei kauneudestaan ja arvoituksellisuudestaan huolimaita ole Kano, vaan kertoja, samuraikoulun kapteeni Toshizo Hijikata. Hänen roolinsa tekee kampus kinolaisille hyvin tuttu mmi,Takeshi Kitano •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 j f l PITKÄN KUIVAN kesän jälkeen palaa laatuelokuva valkokankaalle Suomen elokuva-arkiston Jyväskylän esityssarjan käynnistyessä kaupunginkirjaston Minnansahssa. Syyskuulta joulukuulle ulottuva 12 elokuvan sarja sisältää klassikkoja moneen makuun; kauhuleffasta kansankomediaan ja musiikkidokumentista lastenelokuvaan. Kauden avaa 25.9. Ingmar Bergmanin intiimi draama Kesä Monikan kanssa (Ruotsi 1952). Elokuvan päähenkilöt Monika ja Harry (Harriet Andersson ja Lars Ekborg) ovat Tukholman työläiskortteleiden kaksikymppiset rakastavaiset, jotka lähtevät lomanviettoon Itämeren saaristoon. Heidän onnensa on Pohjolan kesän mittainen. Aunnkoisten päivien jälkeen koittaa paluu tunkkaiseen kaupunkiin, missä pariskuntaa odottaa toisenlainen elämä. Bergmanilla on mestarin herkkä ote kuvatessaan nuorten tasapainoilua todellisuuden ja unelman välillä. i-OKAKUUN 2. PÄIVÄ esitettävä Jazzin juhlaa (Jazz on a Summer's Day, USA 1958) on yksi varliaisimmista konserttitaltioinneista ja se toimi suunnannäyttäjänä monille myöhäisemmille rock-dokumenteille; muun muassa 60luvun konsentiklassikot Monterey Pop ja Woodstock ovat toteutukseltaan hyvin lähellä edeltäjäänsä. Jazzin juhlaa seuraa Newportissa Rhode Islandilla vuonna 1958 pidetyn jazzfestivaalin esiintyjiä, yleisöä ja tunnelmia. Elokuvassa esiintyy laaja kaarti jazzin, bluesin, gospelin ja rockin huippuja, mukana ovat mm. Thelonious Monk, Mahalia Jackson, Anita 0'Day, Louis Armstrong ja Chuck Berry. Elokuvan ohjaaja, muotivalokuvaajana tunnettu Bruce Stern, pitää huolen siitä, että Jazzin juhlaa on huipputasoa myös visuaalisella anniltaan. KESÄ MONIKAN KANSSA ei jää syyssarjan ainoaksi pohjoismaiseksi elokuvaksi. Marraskuun 6. päivänä nähdään Astrid Lindgrenin käsikirjoittama ja Olle Hellbomin ohjaama elokuvasovitus Lindgrenin romaanista Veljeni Leijonamieli. Kirjallinen pohja on myös tanskalaisen Gabriel Axelin ohjaamassa historiallisessa draamassa Ranskalainen illallinen (1987). Henkisyyden ja aistillisuuden aineksia herkullisesti sekoittava elokuva perustuu Karen Blixenin kertomukseen, ja sen esityspäivä on 13.11. RANSKALAISOHJAAJA Maurice Pialat on meillä vähälle huomiolle jäänyt, taiturimainen ihmissuhdekiemuroiden tutkija, jolta on esityssarjaan poiTEKSTI: MARKUS LATVALA, KUVA: ELOKUVA-ARKISTO mittu kaksi ohjaustyötä. Isabelle Huppeliin ja Gerard Depardieun tähdittämä Loulou rakastettuni (1980) nähdään 9.10. ja Itke rakastettu sydän (1974) on vuorossa 16. lokakuuta. ESITYSSARJASTA LÖYTYY pieniä helmiä myös scifija kauhuelokuvan ystäville. Joseph Losey ohjasi vuonna 1961 pahamaineiselle englantilaiselle Hammer -tuotantoyhtiölle oudon tieteiselokuvan Kirotut, jossa lapsia käytetään säteilykokeiden kaniineina. Tämä kulttifilmi esitetään 28.10. Joulukuun neljäntenä nähtävä Dino Risin ohjaustyö Muukalaisia Venetsiassa (1977) edustaa puolestaan viileää italohorroria. Elokuvan pääosassa rappiokodin hämäräperäisenä isäntäparina nähdään Catherine Deneuve ja Vittorio Gassman Esityssarjan muut elokuvat ovat Luchino Viscontin ohjaama natsidekadenssin syväluotaus Kadotetut, unkarilaisen Päl Gaborin naismuotokuva Angi Vera nuoren naisen kasvatus, Renato Castellanin neorealistinen komedian klassikko Kahdella pennillä toiveita ja Claude Chabrolin rikosdraama Mustapukuisen naisen arvoitus.» Elokuvo-orkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnonsalissa keskiviikkoisin klo 18.00. Kesä Monikon kanssa -elokuva nähdään Minnansahssa 25. syyskuuta. Tehis rokkaa, Apis ei • : • : • • . . . . . . , . . . • ELÄMME NYT SUOMIROCKIN kohdalla vilkasta aikaa, sillä monet suuret nimet ovat julkaisseet uudet levynsä, ja lisää on tulossa. Levyyhtiö nimeltä Levy-yhtiö julkaisi tänä syksynä kaksi varsin mielenkiintoista levyä. Suomenkielisen rock-musiikin tiennäyttäjät. Apulanta ja Tehosekoitin, tekivät tällä kertaa levynsä englanniksi. Apulannan Apulanta-levy antoi aihetta pieneen ennakkoluuloisuuteen. Ikävä kyllä ennakkoluulot osoittautuivat tosiksi, sillä suomenkielinen Apulanta rokkaa, kun taas englanninkielinen Apulanta ei tarjoa kuuntelijalle kuin ihmeteltävää. Tätä levyä kuunnellessa voi vain miettiä, että kenelle tämä on tarkoitettu. Uudet versiot Heinola 10 -levyn biiseistä eivät yksinkertaisesti toimi. Bring Me Down (=Reunatla) ja Circles (= Viivakoodit) kuulostavat lähinnä säälittäviltä, ^™ Bad Movie BAD COMPANY on elokuva, joka on täysin uskomaton, mutta ei kuitenkaan niin uskomaton, että sitä uskomattomuutta kannattaisi omin silmin, saatikka omin rahoin mennä todistamaan. Alussa tuntuu siltä, kuin kyseessä olisi toimintakomedioiden kliseiden parodia, mutta pikkuhiljaa osoittautuu, että tekijät ovat olleet ihan tosissaan. Joel Schumacherin ohjaaman tuotoksen juoni on siinä, että nykyisin mafiapomona puuhasteleva venäjän armeijan ex-kenraali on saanut käsiinsä salkkuun mahtuvan ydinpommin, ja kaupittelee sitä nyt parhaiten maksavalle. Ostajia ilmaantuu kaksi: pahat monikansalliset terroristit ja hyvät isänmaalliset amerikkalaiset. Jos terroristit saavat pommin, he räjäyttävät New Yorkin. Amerikkalaisien motiivina pommin ostoon on vain saada se pois pahiksien käsistä. koska missään vaiheessa ei voi olla vertaamatta ko. biisejä alkuperäisiin. Suomalaisten korviin tämä nyt kuulostaa varsin huonolta Heinola 10 -levyltä. Ainoa muutos, kielen lisäksi, on vain biisijärjestyksessä. Uutta levyä odotellessa... SCREAMIN' STUKAS (eli Tehosekoitin) sen sijaan rokkaa ihan eri tavalla. A Lotta Rhythm -levyn biisit eivät kompastele niin pahasti kuin Apulannalla. Muutenkin levyn fiilis on niin rock, että tämän rinnalla kalpenevat monet kovatkin nimet Tuttu ja turvallinen Cmon Baby Yeah kuuluu ehdottomasti omiin suosikkeihini, eikä englanninkielisyys häiritse juuri lainkaan. Levy päättyy erittäin komeaan ja mahtipontiseen Incomplete & Out Of Time -biisiin. Täydellinen piste hyvälle rocklevylle. PETRUS KOSKIMIES ANTHONY HOPKINS JA Chris Rock muodostavat CLA:n parivaljakon, joka sitten tuota pommia havittelee. He käyvät runsain mitoin dialogia, jonka on tarkoitus olla hauskaa. Sitä se ei kuitenkaan ole. Asetelma ja "hauskat" läpät kun ovat niin loppuun saakka kulutettuja Hopkins on vanhempi, valkoinen ja vakava, kun taas Rock on nuori, musta viisiautomaatti. TARINAAN ON UJUTETTU myös sivujuoni, jossa Rock yrittää saada rakastamansa tytön omakseen. Kuinka kenakaikkisen omaperäistä. Elokuvan salkkuydinpommissa on myös digitaalinäytöllä varustettu laskuri, joka loppumetreillä tietysti tikittää kohti tuhoa. Vaikka tämänkaltaisissa elokuvissa onkin alusta asti selvää missä merkeissä loppukohtausta vietetään, en ole koskaan ennen toivonut niin paljon päähenkilöiden mokaamista pommin laskurin pysäyttämisessä kuin tässä nimenomaisessa tapauksessa. JUKKA VUORIO
• EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2002 Peking-oopperaseurue piipahtaa Jyväskylässä Chu-kuningas sotii TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVAT: VELI ROSENBERG {a rakastaa Chu-valtion kuningas (yllä) puolustaa asemaansa verisissä taisteluissa, mutta se ei estä häntä rakastamasta jalkavaimoaan (oikealla). JYVÄSKYLÄN kaupunginteatterissa jätetään jalkavaimolle jäähyväiset syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Pohjoismaiden kiertueelle saapuva Kiinan perinteisen teatterin akatemian 25-jaseninen peking-oopperaseurue pysähtyy tuolloin Jyväskylässä. Saman viikonlopun aikana, ennen Jyväskylää, ryhmä esiintyy myös Helsingissä. Jäähyväiset jalkavaimolle on historiallisiin tositapahtumiin perustuva traaginen rakkaustarina. Se kuvailee Chu-valtion kuninkaan ja tämän rakkaan jalkavaimon tarinan keskellä taistelun mäiskettä. Ajankohta on vuosi 202 ennen ajanlaskun alkua, jolloin Kiinassa on päättymässä raaka Qin-dynastia. Sekasorron keskellä valtaan pyrkii Han-dynastia, jonka edustajia vastaan kuningas käy ratkaisevan taistelun. Mausteita soppaan luovat akrobatia sekä tanssilliset ainekset. Esitys tekstitetään suomeksi. Tunti ennen h-hetkeä katsojat voivat tutustua näytelmän ja teatierimuodon erityispiirteisiin teatterin lämpiössä. KIINALAISTEATTERIN vierailu on Suomen ja Kiinan välisen kulttuurivaihdon helmiä, Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimenkeskuksen ja Suomi Kiina-seuran yhteistyön kautta. SuomiKiina-seuran puheenjohtaja Veli Rosenbergin mukaan kaikki kiinalaiset ovat oppineet Jäähyväiset jalkavaimolle oopperan tarinan koulussa tai kirjojen kautta. Samaan tarinaan pohjautuen on Chen Kaigen ohjannut Jäähyväiset jalkavaimolle -elokuvan. Vaikka kyseisiä oopperaa näkee esitettävän monien kiinalaisten teattereiden lavoilla, on Rosenbergin mukaan useimmiten kyseessä vain teoksen kolmas näytös. "Me halusimme tuoda Suomeen koko oopperan", Rosenberg selittää. Kiinan perinteisen teatterin akatemian taituroimassa esityksessä näytelmän keskeisin eli kolmas näytös saadaan nauttia Mei Lanfangin muotoilemana versiona. Lanfang oli yksi 1900luvun tunnetuimmista oopperan naisosien esittäjistä. PEKING-OOPPERA ON kaikkein tunnetuin Kiinan 360 teatterimuodosta. Se on syntynyt vasta 1000 vuotta kiinalaisen teatterin ensimetrien jälkeen, joten sillä on ikää "vasta" noin 200 vuotta. Peking-oopperalla on Rosenbergin vuolaan tietämyksen mukaan useita sille tyypillisiä piineitä. "Siinä tärkein soitin on oopperaviulu, mutta myös lyömäsoitinjaksoja on paljon. Mukana on vähintään lyömäsoitinorkesteri, jonka kapellimestari on myös päärumpali", Rosenberg opastaa. "Musiikissa käytetään Pekingin alueelle tyypillisiä melodioita ja kielenä on lähinnä Pekingin murre", hän jatkaa. Jäähyväiset jalkavaimolle -esityksen estradilla koreilee Kiinan perinteisen teatterin akatemian opettajista ja pitkälle ehtineistä oppilaista koottu taiteilijajoukko. Rosenberg avaa kiinalaisen teatterin ominaisuuksia selittämällä, että näyttelijät edustavat kukin jotain neljästä roolityypistä: miestai naisroolia, maalattukasvoisen näyttelijän roolia tai klovnia. "Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kukin näyttelijä opiskelee vain yhtä tyyppiä ja näyttelee yleensä koko elämänsä tätä yhtä tyyppiä. Roolit jakautuvat myös alatyyppeihin", Rosenberg jatkaa. "Jäähyväiset jalkavaimolle -esityksessä kuningas on maalattukasvoisen näyttelijän roolityyppiä, jalkavaimo taas nuoren naisen tyyppiä."» I MATKA MIELESSÄ! www.helinmatkat.fi Yliopistonkatu 32 4 1 Jyväskylä Puh. (014) 3 3 7 3 1 ^T)1.S"!T2TI1 i r r n -ml S S i l ^ r S S1 J Y V A S K V I . Ä N Y L I O P I S T O P A I N O • copy 3 shop * P » I V E L U P I S T E I Kopiot 5 sn* Kcvniou .samalla koruilla y m n ä r i yliDr-istoa} • m m tl o> Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) % Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) ELUTAKKO TO 19.09. RADIOPUHELIMET & TEQUILA JAZZ IRUSI LIPUI S/4 IK-ISI • PE 20.09. KICKSTART 2002 FESTIVAL m PÄIVÄN UPUI 20 IS I K I » * LA 21.09. KICKSTART 2002 FESTIVAL Tl 24.09. DON HUONOT. PE 27.09. ISMO ALANKO. LA 28.09. PEER GUNT... ,2:N PAIKAN LIPUT 2 1 5 I K l l l . UPU110 8 |s] * . UPUI 12/10 Is! • . UPU110/9 • IK-I8I * ...Tule.aa ohjelmiston: n 4.10. ZEN C«E. 14 5.10. OIABIO S 0BSCURJNT... s EMMU«Ml!Iitttt.UjBNMlSllMflNpim .ftt»,tHMW3,4«IOIIJB M4IIIM MKJBIMT STIPENDEJA OPISKELIJOILLE Kaatuneiden Muistosäätiö jakaa opiskelustipendejä yliopistoissa ja korkeakouluissa perustutkintoa opiskeleville vähävaraisten rintamamiesperheiden lapsille. Tarkemmat ehdot hakemuslomakkeella, jonka saa internet-sivuiltamme www.kolumbus.fi/kaatuneiden.muistosaatio. Lomakkeen voi tilata myös sähköpostitse: kaatuneiden.muistosaatio@kolumbus.fi tai poikkeustapauksessa puhelimitse 12.11. asti tiistaisin klo 10-12, puh. 09-449 412. Hakuaika päättyy 30.11.2002. Stipendit jaetaan huhtikuussa 2003. Hakemukset toimitetaan postitse os. Kaatuneiden Muistosäätiö. Arkadiankatu 12 B. 00100 Helsinki. KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ Hallitus
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 / 2 2 | Q SÄÄSTETÄÄN RAHAA keskustelua Hohoi tulevaisuus! Niin juuri sinä, Jylkkärin toimittaja tasan kolmen vuoden päästä. Tässäpä olisi sinulle juttuidea tarjolla Marssipa JYYn edustajiston kokoukseen ja tarkasta edustajiston pöytäkirjoista, kuinka monennet varavaravaraedaattorit siellä ovat istumassa. Niin ja kuinka monta ääntä he ovat lähes pari vuotta aiemmin saaneet, josko jotkut heistä eivät yhden yhtä. Näin saisit tarkistettua, kuinka hyvin "edustuksellinen demokratia" toteutuu JYYssä sen jälkeen, kun on siirrytty yhdestä vuodesta kahden vuoden edustajistokauteen. Veikkaan, että tuolloin melkein pari vuotta aiemmin valitut originaalit edaattorit ja heidän varaedaattorinsa ja kenties varavaraedaattorinsa ovat kuka missäkin: yksi valmistunut, toinen töissä muualla, kolmas vaihto-oppilaana ja niin edelleen. Jonkun edustajistoryhmän vaalilista on jo varmaan kaluttu loppuun. Kenties edustajisto keskusteleekin siitä, pitäisikö edaattonen kavereista tehdä edustajia. Kyseessähän ovat kuitenkin olleet kaverivaalit, joten so what. Itse asiassa näistä asioista ei ehkä edes keskustella, äänestetään vain. Niinhän asiat hoidettiin kolme vuotta aiemminkin. Mutta ennen kaikkea, onhan kaksivuotisella systeemillä säästetty vaaleihin uppoavaa rahaa. Samaan aikaan, kolmen vuoden päästä, eduskunnassakin ehkä äänestellään. Hallitus on tuolloin ehdottanut, että järjestettäisiin eduskuntavaalit vain kerran kahdeksaan vuoteen. Koska sillä säästettäisiin rahaa. Suomen eduskunnasta puoli pallonpuoliskoa helteisempään päin on tuolloin ehkä myös menossa mietintä: erään valtion diktaattori pohtii, pitäisikö sitä kerrankin järjestää vaalit valtionpäämiesten valitsemiseksi. Ääh, hän tuumaa. Mitä turhia sellainen touhuhan vain maksaisi rahaa. Sitä paitsi, eihän naapurivaltioissakaan mitään vaaleja tunneta. MINTTU SILLANPÄÄ MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO PYORAT PARHAILLE PAIKOILLE äskylässä vietetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä autotonta päivää 22. syyskuuta Päiväoäuu tänä vuonna sunnuntaille, joten autottomuuden ei pitäisi tuottaa kenellekään suurempia ongelmia. Jyväskyläläisillä olisi kuitenkin hyvät mahdolliidet vaihtaa auto lihasvoimaan myös arkipäivinä. Samaan aikaan kun muu vapaa-ajan liikunta on suomalaisilla jatkuvasti lisääntynyt, työmatkaliikunnan osuus on suorastaan romahtanut. Kuitenkin 43 prosenttia suomalaisten tekemistä automatkoista on alle viisi kilometriä pitkiä. Ne voitaisiin helposti korvata pyöräilemällä tai kävelemällä. Samalla tulisi hoidettua välttämätön arkiliikunta: Pyöräilemällä reippaasti 2 x 5 km päivässä tai kävelemällä 2 x 1,5 km päivässä saisi vähällä vaivalla päivittäisen puolen tunnin perusliikunta-annoksen. Jyväskylässä kannattaisi aloittaa kampanjointi työmatkaliikunnan puolesta. Jopa opiskelijoista yllättävän moni kulkee luennoille autolla, vaikka lihasvoimalla liikkuminen olisi monin verroin taloudellisempaa ja terveellisempää. Näin myös ilmansaasteet, melu ja ruuhkat vähenisivät. Samaan aikaan kun yritykset muuten kannustavat työntekijöitään liikuntaan ja tyky-toimintaan, työmatkaliikunnan osuus on jäänyt lähes huomiotta. Esimerkiksi oma henkilökohtainen autopaikka on edelleen monessa yrityksessä jonkinlainen statussymboli. Moderneilla jyväskyläläisillä yrityksillä olisi hyvä tilaisuus kääntää arvoasetelma päälaelleen ja varata pihan parhaat pysäköintipaikat nimettynä polkupyörille. Näin on tehty mm. opiskelija-asuntolassa Ruotsin Lundissa. Jyväskylä on maailmanlaajuisesti tunnettu sekä ekotehokkuudestaan että liikuntaja terveystieteiden osaamisestaan. Tulevaisuudessa hyvinvointiklustensta odotetaan kaupunkiin yhtä suurimmista kasvualoista. Tiiviin kaupunkirakenteen ansiosta etäisyydet ovat sen verran lyhyitä, että liikkuminen onnistuu helposti jalan tai pyörällä kesät talvet. Jyväskylällä olisikin kaikki edellytykset nousta maailman kärkeen myös kevyen liikenteen hyödyntämisessä ja asukkaiden terveysliikunnassa. Kaupungin tekninen palvelukeskus on tänä syksynä aloittamassa kestävän liikenteen mallikunta-hanketta. Jotta kevyen liikenteen edistäminen todella onnistuisi, työhön tarvitaan mukaan myös yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia. H E N N A VIRKKUNEN (KOK.) KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN PJ. VAALIKAUDEN PITUUDESTA Ylioppilaskunnan edustajiston toimikautta ollaan pidentämässä kahteen vuoteen. Perusteluksi muutokselle on esitetty lähinnä jokavuotisten vaalien järjestämisen raskautta. Ylioppilaskunnan päätöksenteon tulisi olla kuitenkin mahdollisimman avointa ja helposti lähestyttävää. Jokasyksyiset vaalit toimivat tietoiskuna ylioppilaspolitiikasta niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille, ja antavat ryhmittymille mahdollisuuden tarkastella toimintaansa ja "tuulettua". Toinen mahdollinen perustelu siirtymiselle kaksivuotiseen kauteen on, että edustajiston toiminta olisi jollain tapaa "jatkuvampaa". Tämä näkökulma on kuitenkin melko hataralla pohjalla, kun jo vuoden pituisella toimikaudella loppuvat ryhmiltä varaehdokkaatkin kesken Opiskelijat liikkuvat paljon,1ähte\# vaihtoon ja vaihtavat opiskelupaikkakuntaa. Sitoutuminen kahdeksi vuodeksi edustajistotyöskentclyyn laskee kynnystä lähteä mukaan ehdokkaaksi vaaleihin, ja uhkaa tehdä edustajistosta areenan niille, joilla on jo ennestään vahvoja poliittisia ambitioita esim. puoluepolitiikassa. Ylioppilaskunnan edustajiston tulisi kuitenkin olla vaikuttamiskanava kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. Asiasta järjestettiin jäsenäänestys vuonna 1999, jolloin yksivuotinen vaalikausi voitti selvästi. Nyt kaksivuotinen kausi on menossa läpi edustajistossa lapihuutona ilman, että aiheesta olisi käyty edes asiallista keskustelua. LEENA A H O L A I N E N MALTILLINEN ÄÄRIVASEMMISTO Sana on vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoittecscenjylkkari@ccjyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti (max 2500 merkkiä). Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaolontie 2,40600 Jyväskylä -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon kymmenen ti 24.9. mennessä! Ti 17.10klo 10-14 Infopiste työharjoitteluvaihdosta Agoran aulassa: klo 1415 Infotilaisuus työhatjoitteluvaihdosta. Agora C231.1. Ke 18.10. klo 1015 infopiste lyöhaijollfeluvaihdosla yo n kirjaston aulassa To 19.10. klo 16.00 infotilaisuus työharjoilteluvaihdosla kampuksella, D304. To 19.10. klo 18.00 Infoilta uusille jäsenille (Mattilanniemi, D rakennus, 2.kerros). To 2610. klo 18.00 Kulltuuri-ilta (Niels, Germany). Syksyn parhaat. Suomen mahlavimma! opiskelijabileet lähestyvät vauhdilla 1 Kauppakadun Approbatur' 02 Jyväskylässä lo 10.10. Varmista osallistumisesi ajoissal Lipunmyynli Ilokivessä ke 2.10. klo 10-15 On taasen tullut aika lyoda Siperiamalja pöytään syksyn ensimmäisen kokouksen alkamisen merkiksi. Paikkana tuttuun lapaan Rentukka Kortepohjassa, ja aika 19.9 klo 21 Siperia Suomelle 1 Global Discourse Global Discourse ry;n syksyn seminaarisarja alkaa tiistaina 24.9. Seminaarisarjan teemana on Yhdistyneet Kansakunnat, johon pureutuminen aloitetaan aiheella "YK Me Kansakunnal". Seminaari järjestetään yliopiston päärakennuksen luokassa C4, klo i 8'sta alkaen. Seminaarin alustaa opiskelija Sam Karvonen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan körttiopiskelijoiden toimintaan! Syksyn ensimmäiset seurat ovat torstaina 26.9. klo 19 Iina Alholla osoitteessa Minna Canthinkatu 22 a 21. Kuoroon mahtuu lisää laulajia, harjoitukset joka keskiviikko klo 19 srk-talon Sacariumissa. Hae syksyn ohjelma yliopiston ilmoitustaululta! Lisätietoja antaa Leena Koivisto (leena.koivisto.kmu(3)jypoly\li. 050-3244531). Maltillinen Aarivasemmisto Asetu ehdokkaaksi ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Arvostamme mm. tasa-arvoa, kansalaistoimintaa, ympäristön hyvinvointia sekä globaalia solidaarisuutta. Myös erilaiset vähemmistöt ovat tervetulleita ryhmäämme. Lisätietoja laberg@cc.jyu.li. PEDAG0 ry:n SYYSKOKOUS 1.10. klo 18. ruokala ILOKIVEN takaosassa! KAHVIA JA PULLAA! TERVETULOA' -Pedagon halliius/ p * T * . f Jyväskylän ev.lut. Opiskelijuluhetys Jyväskylän Opiskelijalähetyksen (0PK0) illat pidetään torstaisin vanhassa pappilassa. Vapaudenkatu 26 (kaupunginkirjastoa vastapäätä) ripprkoulusalissa klo 18.30. Etenkin uudet tervetuloa 1 Nelli Koko maa www.opko.li ja Jkl:n sivu www.jyu.fi/-avikain/opko. Eka Ilta oli 5.9. 0PK0 pahoittelee ilmoittelun puuttumista ed. nrosla. Ke(!) 18.9. klo 18 Keskusseurakuntatalolla. Yliopistonkatu 12. klo 18 ev.lut. opiskelijajariestöjen yhteinen uusien opiskelijoiden vastaanottoina. Huom! fo 19.9. ei iltaa. To 26.9. Raamatun naisia. 3.10. Kristitty ja musiikki, Heikki Lehtimäki. Puhkupillil Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillil ryji sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 2.10. Musicalla harjoitusten jälkeen (klo 19.00). Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan toimihenkilöt ja hallitus tulevalle kaudelle. Lisäksi käsitellään ne asiat, jotka yhdistyksen jäsenet ovat kirjallisesti ennen kokousta hallitukselle esittäneet. Tervetuloa! Jyväskylän SETA Jyväskylän SETA on seksuaaliia sukupuolivahemmistöjen etuja vtrkistysjarjestö. Avoimien ovien ilta torstaisin toimistolla (LyseonkaiD2, linja-aMOäseman-'rakennus, huone 205) klo 18.30. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21, voll kysyä lisää ja keskustella luottamuksellisesti (puh.014-310 0660). Bileitä Ylioppilastalolla klo 21-03:28.9 (alakerta), 19.10. (yläkerta). 2.11. (alakerta) ja 16.11. (yläkerta). Liput maksavat 4/6 euroa, ennen klo 22:ta 3/4 euroa. Lisätietoa ryhmistä ja muusia toiminnasta nettisivuilta: nttp://www:nic.fi/jklsela/ Soslallsllopiskelijal CHE elämä & aatteet keskiviikkona 18.9 kello 19-22 Yo-kylän Lillukassa. Alustus Chestä. keskustelua, pieniä purtavaa, musiikkia ym Järjestäjinä toimivat SOS. K0MNL ja DSL. Tervetuloa, vapaa pääsy. Vasemmistonuoret Keski-Suomen Vasemmistonuoret kutsuu uusia kasvoja mukaan lämpimän punavihreaan joukkoonsa! Tutustutaan ja suunnitellaan syksyn toimintaa uusien Illassa torstaina 3.10. kello 18 baari Vakiopaineen alakerrassa (Kauppakatu 6). Tervetuloa mukaan Lisätietoja Elsalta (erinfcMst.jyu.ti) Kaikki ynnäläisel tervetuloa kahden tiedekunnan megafuksiaisiln 25.9. Fuksit lähtevät perinteisesti kiertämään kaupunkia n. klo 1 / . eli tulkaahan kaikki innokkaat seuraamaan rasteja. Tämän jälkeen Ilta jatkuu Tabascossa. Järjestöpalstan pelisaannosta 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidcmmäl leikettään sääliltä). 2) Puulaakinne mahdollisen LOGON voille toimittaa joko sähköpostilla osoiiicesccnjylktari-jarjeslol@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skannallavakscmmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 3) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. VAAKASUORAAN: I . Numminen, dokasit ovetkin hankkiessasi yösijoja. (11) 9. Menee liki itänaapurin "kyllää" kreatiivisesti (5) 10. Apinasta tuntui, että vesi tulee alas rännistä.(7) I I . Sekunti, happi, sumu, Los Angeles, Särkelä ja avaruusolio sijaitsevat kuntosalillani 3) 12. Loppuu lista, on pakko parkua.(6) 13. Omaksujalla jippo, jolla kääntää teksti oikein.(6) 16. Esa Tikkasen ulosajanut tuomari. Toisaalta lankojen otattaja. (13) 18. Sisar Anne keksi, millä pääsee joka laitteeseen.(7) 19. Seuraavaksi vallataan verkko, kertoi mediamoguli.(5) 20. Pahus, taas kyseli teoriaa TTT:n opettaja.(11) PYSTYSUORAAN: 2. Tuo Lavi puila, niin saadaan tuli tehtyä.(7) 3. Nolla, Aisti, Ohukainen ja Juomat ovat nimiä itse maksetuille levyille.(13) 4. Taannoin uivat laajenevan Vltavan alueella lalotkin.(6) 5. Suunnistuksessa merkitty ns. kettaetapil.(13) 6. Kirjoitelman aihe on "einsteinium näkee englantilaisittain".(5) 7. Muonion hiihtokeskuksessa on nolo sijaisnäyttelijä Geller.(11) 8. Jos ottaa hallintaan alustan, ei hallintaa tapahdukaan.(11) 14. Sanomalehtitoimi on Jaakobin ja Leean poika.(7) 15. Kukaan ei muista, tiedä lai vastaa. Se on egyptiläinen jumala.(6) 17. Jennako nosti vaatimuksen oikeudessa?(5)) O Marko Kunnari uoueeiuaj. 02 Buuer/L o w g 61 BJ9U0$ Sl avauuea oj jevsesi > i e[B|S!0du!)(LL'9i uoieujeei|BA '8 Bf.iddoei unpqsoin. L ejsnm n aassa g |89B|EimilOS " U tasisideiiJE)! g B j a j o r o i IBAinj. > eporn '6 laaiueisnvetuo '£ lasvniioleiAi • i !in)0AV Z :i3SXfMSVA
• V A L O S Kauppakatu 3. 40100 Jyväskylä Puh 675 133 TULE KOPIOIMAAN ! & Valos-Kopio on keskustan monipuolinen ja palveleva kopiopaikka. Valoksen korttikäyllöisillä ilsepalvelukopiokoneilla voil kopioida nopeasti ja edullisesti esimerkiksi tenttikirjoja sekä luentomonisteita. Tarvittaessa sinua palvelee ammattitaitoinen henkilökunta. KÄYTÖSSÄSI MYÖS HYVÄT PALVELUT: Gradujen kansilus + kuitaus t y Värija mustavalkotulostus Värija mustavalkokopiointi Julisteet, flyerit, kutsut Toimistotarvikkeita K0PI0PÄIVÄT 30.9.-4.10. Suunnittele ryhmämatkasi k a n s s a m m e • Laivalomat • Kylpylälomat • Kaupunkilomat • K a u k o m a t k a t • F o r m u l a m a t k a t • H i i h t o m a t k a t • M e s s u m a t k a t Toimistossamme Sinua palvelee ryhmämatkoihin erkoistunut matkaasiantuntijamme. Soita ja pyydä tarjous ( 1 4 ) 3 3 9 9 7 2 5 CTX33 t T T T l TÖÖLÖ S i l t a m a a i l m a a n Yliopistonkatu 38 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTE POHJAN PARTURI omi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULO/1 korttimme tai opiskelijakortilla -10 % Talvilauantaisin sopimuksen mukaan AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeera ukset • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • hupparit • o l o a s u t • hatut TARRA PAITA O Y Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi Teatteri Musiikkinäytelmä URA P U T K E S S A Käsikirjoitus Ja ohjaus Matti Kuikkaniemi Kantaesitys: Ensi-ilta: 29.9.2002 klo 19.00, 1.10.2002 klo 19.00, Hallivvood, Ä ä n e k o s k i Suolahtisali. Suolahti Varaukset: Teatteri Eurooppa Neljä 1 4 580 1 6 Suolahteen m y ö s S u o l a h d e n kulttuuritoimisto . . . , , J.R.R. TOLKIEN T A O SORMUSTEN HERRA; TERTTU S *vi >IA'•T O M EiM: i OHJAUS M A I R E S J W W ...„, "Ankara maailma on Jyväskylän Tarusta saanut yhden vastakohdan, mielikuvituksellisen, kauniin ja sellaisena vahvan." Teppo Kulmala, Keskisuomalainen I Opiskelijaliput vain 12 € (peruslippu 14 € ) , Syksyn esitysajat ovat: 14.9.. 21.9.. 8.10., 17.10., 19.10., 26.10., 30.10., 9.11., 14.11., 23.11., 2.12., 7.12., 11.12., 18.12. J JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI iv V S A I I Lippumyymälä ma-la klo 12-19 puh. (014) 624 200 1 k i i INKKU) www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Opiskelija ; Tule meille asiakkaaksi ja jäseneksi. Teemme sinulle hyvän palvelutarjouksen: *• opintolaina ilman toimitusmaksua *• ilmaiset maksukortit *• maksuton nettipankki alle 2 6 vuotiaille 1POP Il o is JYVÄSKYLÄ V ä i n ö n k a t u 3 4 , torin kulmassa. Tervetuloa! velua! w nH\ki u rti vale n op.fi