• Jyväskylän ylioppi la s le htilf IYLKKARI DTK 4 8 6 SX 25 MHz ULB 486 sx 25 MHz, 4/214 MT, 14" SVGA Forefront HQ Dos 6.2, Windows 3.1. SF 69i0 DTK 4 8 6 DX2 6 6 MHz VLB 486 dx2 66 MHz, 4/214 MT, 14" SVGA Hiiri + matto, Dos 6.2 7950 E-S TIETOKONEPALVELU Väinönkeskus, (941) 610971 kannen kuva: Issu Mäenpää I m f f j
• 2 tilkkinen Eliitti ravia Eurooppaan EU-KANSANÄÄNESTYKSEEN on aikaa melko tasan kuukausi ja varmaa on, että seuraavien viikkojen ajan koko puulaakista saa tarpeekseen ainakin jos keskustelun taso ei tästä parane. Syksyn EU-keskustelun tähänastinen limbo oli itsensä presidentti Ahtisaaren fasismi -vertaus. Vertaus oli aika kova mieheltä, joka vaalitaistelun aikana sanoi ettei tahdo jakaa kansaa EU-kysymyksellä. PRESIDENTIN kannattaisi soveltaa kommentteihinsa vaimonsa ohjetta "fat free more fit", sillä vaikka Ahtisaari onkin ulkomailla tottunut toimimaan kohtuullisen vapautuneesti, kannattaisi edes lausunnot miettiä presidentille sopiviksi. Eeva Ahtisaaren olisi ehkä pitänyt neuvoa miestään, oliko elämänohjeessa kyseessä to throw a fit (saada hepulit), fit for drinking (juomakelpoinen) vai pelkkä fit (sopiva, sovelias, asiallinen, asianmukainen). KAATUNEIDEN omaisten liitto viettää valtakunnallisia päiviään Jyväskylässä. Osallistuukohan Eeva Ahtisaari kyseiseen tapahtumaan? Onko rapuillalliset tiedossa? AHTISAAREN perhe on ainakin päättänyt liittyä Euroopan hiilija teräsunioniin, samoin lähes koko poliittinen, taloudellinen ja ammattiyhdistyseliitti. Mutta entäpäs jos kansa sanookin EI? Millainen on suomalaisen eliitin EUäänestyksen jälkeinen elämä? Entäpä koko kansan presidentin? Millainen on Ahtisaaren after image? Selviääkö mahdollisista kolhuista pelkillä laastareilla? MAHDOLLISEN KIELTEISEN äänestystuloksen vaikutuksia on jo ehtinyt pohtimaan Jukka Tarkkakin, joka kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä maalailee todellisen kauhukuvan Euroopan ulkopuolelle jäävästä Suomesta. "Jos kansa on eri mieltä presidentin ja hallituksen kanssa näin keskeisestä kansallisen identiteetin peruskysymyksestä, herroja on vaihdettava, sillä kansaa ei voi vaihtaa." HYVÄ. Tähän asti meni ihan oikein. Sitten vähemmänTarkka alkaa jakaa Suomen johtopaikkoja tyyliin "presidentti: Paavo Väyrynen, valtiovarainministeri Esko Seppänen." Voi herran pieksut: eihän se näin tarvitse mennä ei tietenkään. EU-keskustelu on jälleen kerran todistanut, kuinka paljon eliitin ehdoilla koko julkista keskustelua käydään. Kannattaisiko joskus katsoa hiekkalaatikon ulkopuolelle, josko sielläkin olisi elämää? Eikö tätä maata ole johdettu tarpeeksi pitkään samojen naamojen johdolla? Ei varmastikaan ole mitenkään järkevää tehdä EU-kysymyksestä valintaa Väyrysen ja Ahtisaaren välillä. PAHOIN PELKÄÄN, että elitismistä johtuen vanha kunnon herraviha nostaa jälleen päätään ja kansa äänestää "ei" EU:lle ihan piruuttaan. Jäynä se on pienikin jäynä. JOS TARKKA osoittaa harvinaisen suurta sokeutta niin ei kovin kaukokatseiseksi voi sanoa muutakaan valtablokkia. Erityisen paljon kansasta ovat kaikonneet ne 32 kansanedustajaa, jotka sanovat eduskunnassa äänestävänsä oman päänsä mukaan, sanoi kansanäänestys mitä sattui. Käytännöllisesti katsottuna he pyyhkivät perseensä EU-äänestyslapuilla. NÄMÄ KANSANEDUSTAJAT esiintyvät usein vilpittöminä demokratian puolustajina. Heidän perustelunsa on se, että ylin päätösvalta Suomessa kuuluu aina eduskunnalle ja että eduskunnan on myös pidettävä kiinni tästä vallasta. Tämä kanta olisi edes jollakin tapaa looginen vain siinä tapauksessa, jos äänestäjät olisivat edellisissä eduskuntavaaleissa tehneet äänestypäätöksensä ehdokkaiden EU-kantojen perusteella. Vai eikö EU-kanta olekaan "Suomen tärkein itsenäisyyden ajan päätös", niin kuin sitä näkee ylevästi kutsuttavan. Tosiasiassa Suomi vielä edellisten eduskuntavaalien aikaan sorvaili Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimusta ja varjeli Suomi-neidon puolueettomuutta. Tämän jälkeen maailma on muuttunut, keskoseni. Marko Pulkkinen Kalju paise t ahdistelevat Jyväskylän yökerhoissa Yökerho Arctia on antanut "mustille" miehille porttikiellon. Syynä ovat sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan "mustien" tekemät kymmenet naisten ahdistelut. Tapaus on harvinaisen julkeaa muukalaisvihaa ja rasismia. Ihmisen ihonväri ei onneksi kerro hänen käyttäytymistapojaan yökerhossa tai muuallakaan. Aivan samoin kuin jos minä tupeksisin yökerhossa, olisi aika ihmeellistä antaa sen takia kaikille kaljupäisille porttikielto. Uskoisin, että jokunen valkoihoinenkin on ahdistellut naisia yökerhossa: miksi valkoihoisille ei anneta porttikieltoa. Keskisuomalaisen mukaan hotellinjohtaja Kalle Mäkeläisen mielestä "kaikki mustat ovat niin samannäköisiä, ettei ahdistelijoita voida yksilöidä". "Mustat" eivät siis näytä Mäkeläisen mukaan oleva yksilöitä. Tällaisesta ajatuskulusta alkaa tie, joka vie helvettiin. Valtion omistaman Arctian linjaus on valitettavasti sopusoinnussa suomalaisen ulkomaalaispolitiikan kanssa. Pannaan ovet kiinni kaikilta, kun tulijoiden joukossa on varmasti joku rikollinen. Keskisuomalaisen tapa uutisoida asia on järkyttävä. Lehden otsikoinnin mukaan olennaista on "mustien" miesten tekemä kahminta, ei yökerhon pöyristyttävä rasismi. Valkoisetkin miehet ovat kähmineet kymmeniä naisia Jyväskylän yössä. Milloin "valkoihoisten" rikollisuus tulee Keskisuomalaisen otsikoihin? Jos ihonvärillä olisi yhtymäkohtia rikollisuuteen, niin "valkoihoiset" kai enimmäkseen täällä rikoksia tekevät. Jouni Vauhkonen Joutaa laki vessaan Vuosi sitten voimaan tullut työttömyysturvalain muutos kiristi työelämän rajamailla liikkuvien opiskelijoiden asemaa perkeleelliseksi. Lain tarkoituksena näyttää selvästi olleen vain ihmisten poistaminen työttömien kirjoista. Työttömien opiskelua pitää kannustaa. Järjettömintä on rangaista siitä. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ Vatikaanin uimakoulu: polski pyhällä istuimella Kauppatietelijä lueskeli baaritiskillä puhelinluetteloa. Ystävänsä humanisti saapui paikalle tukka hapsottaen ihmettelemään. Aiotko soittaa seksipuhelun? Ei. Päätin vain lukea ensimmäisen kirjani. Samalla harjoitan muistiani. Opettelen ulkoa kaikki tiedot. Sinähän olet pitkällä. Kirja on jo melkein lopussa. Oikeastaan homma on vasta alussa. Kertaan juuri sivunumeroita. Mauri Pekkarinen, paavi ja MTK:n salainen agentti keskustelivat aiheesta, kenellä on parhaimmat taidot siinä ja varsinkin tässä. Pekkarinen päätti paljastaa sisäministeriön tarkimmin vartoidun statussymbolin ja nosti tukkalaitettaan. Minä käytän tässäkin asiassa päätäni. Paavia kismitti ainainen pottuilu hänen palleistaan. Pyhä Isä muisteli nunnaluostareissa hankkimiaan erikoistaitoja. Hän päätti nostaa keskustelun oraalitasolle. Minäpä suutelen aina maata! MTK:n agentti ei häkeltynyt uhoamisesta. Hän aukaisi henkselinsä, pudotti housut kinttuihin ja kiljaisi. Katsokaapa pojat. Minulla on koko EU:n pohjoisten alueiden tuki! Kairon väestökokouksessa käydään kädenvääntöä siitä, onko jokainen siemen pyhä vai ei. Ainut Vatikaanin hyväksymä ehkäisykeino on nopea aktin jälkeen suoritettu alapesu. Silloin saattaa mennä lapsi pesuveden mukana. Kaikille tämäkään tuskin kelpaa. Käyttääkseni vanhaa sanontaa: ei kannettu lapsivesi Kairossa pysy. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo on laman takia lisääntynyt. Liimanhaistelijat pitää viimeinkin saada samalle viivalle kokaiininkäyttäjien kanssa! Boris Jeltsinillä on asiat hyvin. Jeltsin saa ryypätä julkisesti. Toista on Martti Ahtisaarella. Kännäilyt täytyy jättää yksityistilanteisiin. Onneksi Ahtisaarella on yksi tavallisesti vain toimittajien nauttima päihde. Mutta mikä? Lähdesuoja. Smp:n eduskuntaryhmä kutistuu kutistumistaan. Viimeinen lähtijä on Hannu Suhonen. Nyt ihmetellään, mikä sai Suhosen lähtemään ryhmästä, johon kuuluu Suhosen vaimo, kansanedustaja Tina Mäkelä. Tina what's love got to do with it?
• 3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Noft*o-cifUlf«4cJor> Nahkaj Ykkönen M M, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 15.9. 1994 • • J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 ( AQJA Työvoimatoimisto linjasi opiskelun ja työttömyyden suhdetta: Päivärahoille pääsee 12 kk:n keskeytyksellä Työvoimatoimisto on linjannut kantojaan siihen, kuka voi "päästä" työttömäksi ja kenet katsotaan opiskelijaksi. Uusia säädöksiä ei ole tullut sitten viime syksyn, jolloin lakia muuttamalla opiskelijoiksi katsottuja poistettiin työttömyyspäivärahoilta. Keskeistä on edelleen, onko opiskelija "päätoiminen" vai ei. Työvoimatoimisto on kuitenkin vuoden aikana joutunut runsaasti tulkitsemaan rajatapauksia opiskelijoiksi tai työttömiksi. Päätoimiseksi opiskelijaksi tuomittu ei saa työttömyyskorvausta. Jyväskylän työvoimatoimiston johtajan Vuokko Marttilan mukaan opintojen täytyy olla "todistettavasti keskeytyneet", jotta opiskelija pääsee työttömyysturvalle. Yliopiston antamassa todistuksessa on luettava, että opinnot ovat keskeytyneet vähintään 12 kuukaudeksi. Sinä aikana ei voi opiskella. Todistuksia saa hallintorakennuksesta opintoasioiden toimistosta. "Opiskelun lopettaminen" tarkoittaa työvoimatoimistolle, että maisterin paperit, siis ylempi tutkinto, on otettu ulos. Kuitenkin esimerkiksi kesällä tutkinnon saaminen ulos saattaa kestää kuukausia. Tällaisia tilanteita varten työvoimatoimisto hyväksyy tiedekunnan todistuksen, josta näkyy että kaikki opintosuoritukset on hyväksyttävästi suoritettu. Aiemmin riitti että se, gradu oli jätetty. Jatko-opiskelija voi keskeyttää Kaikkein epäselvin ja mielivaltaisin asema on edelleen jatko-opiskelijoilla. "Tieteellisten jatko-opintojen suorittajista ei voida antaa selkeätä ohjetta, että milloin näitä opintoja suorittava on päätoiminen opiskelija. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon tekijöitä tarkastellaan joka kerta tapauskohtaisesti", kertoo Marttila. "Silloin asian on selvä, jos laitokseen on selvä suhde: stipendi, apuraha tai assistentti. Silloin henkilö on työsuhteessa, eikä voi saada työttömyysturvaa. Jos suhde on niinsanotusti löysä eli jos suorittaa jatko-opintoja omana työnään, tällöin arvioidaan että onko henkilö kokopäivätyöhön käytettävissä vai ei. Arviointi tehdään työvoimatoimikunnassa ja siihen pyydetään selvitys kyseiseltä ainelaitokselta kyseisen lisensiaatiksi tai tohtoriksi opiskelevan tilanteesta." Apurahasta ongelmia Marttilan mukaan yliopistoon ilmoittautumatta jättäminen ei selkeytä tilannetta. Läsnäolo tai poisolo yliopistosta harkitaan joka tapauksessa. Sen sijaan on jo tullut tapauksia, joissa lisensiaatiksi tai tohtoriksi opiskeleva on keskeyttänyt opiskelut 12 kuukaudeksi kuten muutkin opiskelijat. "Silloin tilanne on pääsääntöisesti selvä. Tietenkin kokonaistilanne arvioidaan", Marttila kertoo. Apurahan saanti heittää helposti työttömyyspäivärahaa saavan jatko-opiskelijan kortistosta. Marttilan mukaan apurahan saaneiden asema ratkaistaan sen mukaan, millaiseen opiskeluun apuraha on osoitettu. Määräaikaisen assistentuurin loppuminen voi estää työttömyysrahan saannin kokonaan. Assistentin työttömyysrahat ratkeavat Marttilan mukaan opintosuunnitelYlioppilaskunnan sosiaalisihteeri Tapio Huttula pitää tilannetta äärimmäisen ongelmallisena, koska ennakKeskeyttäneitä tänä syksynä jo 80 Viime vuonna opintojaan keskeytti työttömyysturvan takia 70 henkilöä. Tänä syksynä opintotoimisto on kirjoittanut keskeyttämistodistuksia jo parin ensimmäisen viikon aikana 80 kappaletta. Luvussa eivät näy ne, jotka eivät uskalla ilmoittauttua työttömyysturvan menetyksen pelossa. "Minulla on sellainen tuntuma, että erityisesti jatko-opiskelijat ovat joutuneet nyt järkyttävän kovaan syyniin", päivittelee ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Tapio Huttula. "Tämä on todella hälyttävää, sillä jatko-opiskelijoillahan on jo tutkinto. Monet ilmoittauttuvat yliopiston juuri sen takia, että töitä ei löydy. Ihmisiä pitäisi pikemminkin kannustaa opiskelemaan työttömyyden aikana. Työvoimatoimiston pitäisi keskittyä etsimään tutkinnon saaneille töitä, eikä potkimaan heitä sosiaalitoimistoon. Valmistuneet tarvitsevat töitä ehkä kaikkein kipeimmin, sillä heillä alkaa opintovelkojen maksu takaisin", pohtii Huttula, joka on itsekin jatko-opiskelija. "Järjettömyyksien taustalla on tietysti viime syksynä epämääriseksi muutettu työttömyysturvalaki. Sen tarkoituksena näyttää olleen vain tilastojen puhdistaminen, ei työttömyysturva", Huttula arvioi. kopäätöksiä ei enää tehdä. "En esimerkiksi voi neuvoa ihmisiä, kannattaako heidän ilmoittautua vai ei", Huttula valittelee. Alemman korkeakoulututkinnon ottajat tarkastellaan myös tapauskohtaisesti. "Jos on selkeä näyttö siitä, että opinnot loppuvat tutkintopaperin ottamiseen, niin tilanne on selvä", Marttila sa"Selkeä näyttö" ei-opiskelusta on esimerkiksi henkilöllä, joka on opiskellut 7-8 vuotta, viimeiseen neljään vuoteen ei ole tehnyt mitään ja aikaisemmat opintosuoritukset riittivät alemman tutkinnon ulosottoon. "Jos henkilö ottaa alemman tutkinnon ja jatkaa ylempään, niin hän on päätoiminen opiskelija." Myöskään yksittäisiä arvosanoja opiskelevat eivät saa opiskella miten paljon tahansa. Työvoimatoimisto katsoo opiskelun päätoimiseksi, jos suorituksia tulee yli 20 opintoviikkoa riippumatta siitä, mihin aikaan päivästä opiskelut tehdään. Tällöin putoaa päivärahoilta. Jouni Vauhkonen piirros: Juha Ägren
• 4 Kesän korkeakoulupoliittisen keskustelun kirjoitelluin aihe oli koulutusseteli, voucher. Mutta mikä on voucher? Entä tuleeko Suomen korkeakouluihin voucher-rahoitusjärjestelmä? Voucherit nuo koulutussetelit V oucheria voisi suomalaisittain nimittää vaikkapa palveluseteliksi. Vouchereita on olemassa monenlaisia, mutta vapaasti määriteltynä voucher tarkoittaa tiettyä rahamäärää, jonka valtio sitoutuu maksamaan jostakin palvelusta. Rahasumman voi käyttää vain tiettyyn palveluun tai hyödykkeeseen, eikä se ole siirrettävissä muille. Korkeakouluopiskelijalle voucher eli koulutusseteli merkitsisi tietyn pituista korkea-asteen maksimiopiskeluaikaa, jonka kustannukset valtio sitoutuisi maksamaan. Tämän jälkeen opiskelija joutuisi vastaamaan, ainakin osittain, itse koulutuksestaan aiheutuvista kuluista. Varat kerättäisiin esimerkiksi lukukausimaksuin. Valmistumisen jälkeen opiskelijan tuloista voitaisiin periä korkeampaa veroa. Keskustelu vouchereista lähti liikkeelle, kun opetusministeriön asettama selvitysmies Esa Ahonen jätti toukokuun lopussa selvityksen koulutusseteleiden avulla tapahtuvasta korkeakoulujen rahoituksesta. Käyttöön jo vuonna 1996? Ahonen ehdottaa korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää uudistettavaksi vuoden 1996 talousarvion laadinnasta lähtien. Ehdotuksen mukaan noin 30-35 prosentia rahoituksesta tulisi koulutusseteleiden mukana (opiskelijan kautta), noin 50 prosenttia toteutuneiden tutkintojen »öPiskCkUAseTeuT-, K i i m s J perusteella ja loppuosa mm. vaikuttavuuden, kansainvälisyyden.uudistumiskyvyn ja huippuyksiköiden perusteella. Valtion opiskelijoille kustantamaa korkea-asteen opiskeluaikaa rajattaisiin noin seitsemän opiskeluvuoteen. Opiskella voisi useammassa jaksossa. Mikäli opiskelu olisi sivutoimista (sivutoimisuuden kriteeri olisi opintotuen nostamatta jättäminen), voisi opiskelija tuplata valtion kustantaman opiskeluajan. Ahonen ehdottaa myös, että opetusministeriö ryhtyisi valmistelemaan laajaa, koko korkea-asteen (tiedeja taidekorkeakoulut, avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulut) kattavaa opintoja rahoitusjärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön mahdollisesti jo syyslukukaudella 1996. Mahdollisia vaikutuksia Koulutussetelijärjestelmä laajentaisi korkea-asteen rahoituspohjaa, sillä työnantajat voisivat kustantaa niillä henkilökunnalleen korkeaasteen koulutusta. Samoin työvoimaministeriö voisi korvata koulutusta työttömälle henkilölle, jonka koulutussetelit olisivat jo kuluneet loppuun. Varsinaista säästöä valtion korkea-asteen koulutusmenoihin koulutussetelijärjestelmä ei toisi. Yksittäiselle ihmiselle koulutussetelijärjestelmä saattaisi kuitenkin tuoda suuria menoeriä, sillä valtio sitoutuisi korvaamaan vain tiepiirros: Simo Koivunen tynpituisen kokonaiskoulutusajan. Kuten selvityksessäkin todetaan, opiskelu ei nykyään välttämättä tapahdu yhdessä jaksossa, vaan useampina pätkinä. Jyväskylän yliopistossa sivuaineita saa nykyäänkin lukea suhteellisen vapaasti, joten koulutussetelijärjestelmä ei helpottaisi yliopiston sisäistä liikkuvuutta kovinkaan paljoa. Sivuaineopiskelua muissa korkeakouluissa se voisi pitkällä tähtäimellä hieman helpottaa. Suomalaisen korkeakouluverkoston rakentamisessa on noudatettu paljolti aluepolitiikkaa. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että syrjäseuduillekin on rakennettu yliopistoja. Näin madallettu syrjäseutujen asukkaiden kouluttautumiskynnystä ja lisätty samalla alueellista tasa-arvoa. Selvitysmiehen esittämän rahoitusjärjestelmän myötä pelkona on, että koulutuksen aluepoliittiset näkökulmat jäisivät takaalalle ja syrjäisiä korkeakouluja jouduttaisiin kenties sulkemaan kokonaan. SYL:n kanta ehdoton ei SYL:n koulutuspoliittisen sihteerin Juha Tuunaisen kanta on selkeä: ei koulutusseteleitä korkeakouluihin. Tuunainen ei suhtaudu hyväksyvästi markkinamekanismin tuomiseen korkeakoulujärjestelmään (koulutussetelit ovat vain yksi keino saada markkinamekanistista ohjausta koulutusjärjestelmään). Markkinamekanismin toteutumisella korkeakouluissa on Tuunaisen mukaan sekä käytännöllisiä että periaatteellisia ongelmia. Tuunaisen mielestä korkeakoulujen kustannuslaskelmat ovat alkeellisia ja korkeakoulujen rahanjakoperusteissa on paljon kehittämisen varaa. Uusien muotivirtausten mukaan ei kuitenkaan tulisi suinpäin rynnätä, vaan vanhoja työkaluja tulisi ottaa tehokkaammin käyttöön. Tuunainen näkee sekä nykyisessä että selvitysmiehen ehdottamassa rahanjakojärjestelmässä ongelmana muun muassa sen, että rahoitusta jaetaan toteutuneiden tutkintojen eikä suoritettujen opintoviikkojen perusteella. Näin laitokset, jotka tarjoavat runsaasti sivuaineopiskelumahdollisuuksia, eivät saa rahoitusta suhteessa työmääräänsä. Opintoviikot rahoiksi Eri laitosten, tiedekuntien ja yliopistojen tulisikin kartoittaa kustannuksensa opintoviikottain (opintoviikon kustannusmäärä tosin vaihtelee valtavasti aloittain). Hallintoja rahoitusjärjestelmässä tulisi rahanjakoperusteena olla suoritettujen opintoviikkojen määrä. Näin sivuaineista koituvat kustannukset tulisivat paremmin huomioiduiksi ja sivuaineopiskelua voitaisiin lisätä ja kehittää sekä kustantaa myös vaihto-opiskelijoiden aiheuttamat kulut. Tuunainen ja opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tutkija Börje Helenius kommentoivat mahdollista voucher-järjestelmää myös Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla kesäkuussa: "Barrikadit esiin" "Suomalaista korkeakoulupoliittista keskustelua leimaa tällä hetkellä suuri hiljaisuus. Tämä on yllättävää semminkin, kun ajattelee esitettyjen uudistusten periaatteellisuutta. Löytyykö tieteilijöiden, opiskelijoiden tai korkeakouluista kiinnostuneiden joukosta vielä barrikadeille nousijoita, vai onko heidät jo hallinnoitu hengiltä?" Tuunainen ja Helenius heittävät näin ikään kuin haasteen korkeakoulumaailmalle... Koulutusseteliehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntoa pyydetään mm. korkeakouluilta ja opiskelijajärjestöiltä. Vaikka selvitysmiehen ehdotus tuskin toteutuu, niin silti koulutusseteliehdotus on vain osa suunnitteilla olevaa markkinamekanismin ujuttamista korkeakoulumaailmaan. Kaiken suunnittelun taustalla on tarkoitus yhdenmukaistaa suomalaista koulutusjärjestelmää muun Euroopan kanssa. Suunnitteluoperaatioihin vaikuttaa voimakkaasti myös Valtioneuvoston 18.6.1993 tekemä päätös, joka on vuonna 1991 tehdyn suunnitelman tarkiste. Näyttäisikin siltä, ettei markkinamekanismien tuominen korkeakouluihin lopu, ellei tuota valtioneuvoston tarkistetta tarkisteta. Sini Ihanainen Joltiseenkin satunnaisia sankareita Campus-Kinossa Akateemisen elokuvakatsojan pyhättö Campus-Kino avaa jälleen ovensa kaikille köyhänmiehen petervonbagheille. Näytäntökauden aloittaa Stephen Frearsin Satunnaisia sankareita. Elokuva on vuosimallia 1992. Elokuva kuuluu ulkomaalaisopiskelijoiden pakollisiin opintoihin (kohta Pakolliset Suomi-opinnot, opinto-oppaan sivu 28.), sillä pääosissa on itse Geena Davis. Davis on kohtalainen näyttelijäkin, mutta hänen tärkein roolinsa on tietysti se, että "se on ollut Rennyn kaa" Dustinkin on miehistynyt sitten transuaikojensa. toisin kuin transuiluun taipuvainen Dustin Hoffman, Andy Garciasta puhumattakaan. Itse elokuva kertoo lentokoneonnettomuudesta ja pikkukonnasta (Hoffman, tietty), joka vahingossa pelastaa koko konkkaronkan. Geena Davisin näyttelemä muija on TV:n tähtireportteri, joka haluaa tehdä tästä salaperäisestä suojelusenkelistä tähden, mutta pannahinen, Andy Garcia ottaa Hoffmanin roolin ja kaiken kunnian. Tätä sitten setvitään ansiokkaasti loppuelokuvan ajan. Satunnaisia sankareita Campus-Kinossa 16.-22.9 Näytöntäkauden toisena elokuvana (23.-29.9.) nähdään Kohtalokas vuokralainen vuodelta 1990. Tässä John Schlesingerin ohjaamassa pätkässä tavallinen perhe muuttaa suurin toivein taloon jossa pahat henget pian raunioittavat kaikki suunnitelmat. Tämähän nyt ei käy laatuun ollenkaan. Jos on Dustin Hoffman päässyt eroon transuilustaan, eiMichael Keatonkaan onneksi tällä kertaa pukeudu pitkiin kalsareihin ja ole epäuskottava Bätis vaan hänelle lankeaa vuokralaisen rooli. Mies meinaa tuhota suinpäin vuokraisäntien talouden, perheonnen ja uhkaa tietysti viedä hengenkin. Loppuratkaisua en tässä kuitenkaan kerro, koska en ole nähnyt ko. elokuvaa. Siispä menenkin joka päivä katsomaan sen kello 19.30 mukanani 25 markkaa. Ja paikkahan oli CampusKino, ylioppilastalon alakerta (siinä Ilokiven kupeessa), Antoisaa tiedätte kyllä mitä. Marko Pulkkinen
• 5 v JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI toimitetaan tiistaina marraskuun 8. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 9. päivänä 1994 seuraavasti: ti 8.11. klo 8.30-16.30 Mattilanniemi 9.30-19.30 Kirjasto 9.00-12.30 Päärakennus 13.00-15.30 Ylioppilastalo ke 9 . 1 1 . klo 8.30-16.30 Mattilanniemi 9.30-19.30 Kirjasto 9.00-13.00 Tourula 14.00-20.00 Lillukka Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina lokakuun 24. päivänä klo 9.00-19.00 Kirjastolla j a tiistaina lokakuun 25. päivänä klo 14.00-20.00 Lillukassa sekä kello 12.00-16.00 Kokkolassa. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään maanantaina 3.10.1994, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määraikaiset v i r a n ja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoitukset sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitukset, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään maanantaina 3.10.1994 klo 13.00 ffjennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon os. Ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. V a a l i a s i ä k ' r i a t vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puhelin 607 221). Jyväskylässä 1.9.1994 J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N N A N K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A Petteri Huurre k i IV * f l a a m P u s OPISKELIJAN OMASTA KIRJAKAUPASTA sandford-kynät syyskuun tarjouksessa: osta neljä, saat viidennen ilmaiseksi! Älä jää sanattomasi! Longman dictionary of contemporary english, 139 mk Collins cobuild english language dictionary, 138 mk Langenscheidts Grosswörterbuch, 207 mk Palvelemme kirjastolla ma-pe klo 9-16, puh. 60 3155. Mattilamiiemessä A-rakennus ma-pe klo 9-15.30, puh. 60 3199. UUSIEN ILLAT ILOKIVESSÄ 14. & 15.0. KLO 19-03 rf r a v e l <£3 BROS. ( I n d i a n a y h t y e e s t ä ) + p a i k a l l i s i a b ä n d e j ä Tutorit antavat ilmaiset pääsyliput uusille opiskelijoille. Liput ovelta muille 20 mk (mikäli sisään mahtuu). Y L I O P P I L A S ! OLE T Y Y L I K Ä S ! HANKI OMAN YLIOPPILASKUNTASI HAALARIMERKKI MITÄ PIKIMMIN! KAMPUS-KIRJASTA TAI YLIOPPILASKUNNAN KESKUSTOIMISTOSTA i 8 9 > | elokuvanayttajan työstä kiinnostuneet ottakaa pikaisesti yhteyttä kulttuurisihteeriin p. 216 173. Palkkio 30-60 mk tunti ajankohdasta riippuen. Opastusta tarvittaessa. Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 16. 22\9i Stephen Frears: SATUNNAISIA SANKAREITA 23 29 9 KOHTALOKAS VUO trvlvn Schlesinger: TJOKRALAINEN 30.9. 6.10. Neil Jordan: CRYING GAME 7.-13.10. Mika Kaurismäki: CHACHACHA Näytökset joka päivä kello 19.30, liput 25 mk ma 19.9. „ Minestronekeitto Juustoporsaat Kalapuikot ja pinaattikast. * Rosepippurileike ti 2 . 9 . Kasviskiusaus Porsaanleike, sinappikastike Kanaviilokki, riisi ke 2 1 . 9 . Perunaohukaiset porkkanamuhennos LOUNAS M 1-1 5 Makaroni jauhelihalaatikko Makkarakastike * Broilerileike, ananasriisi to 22.9. Kasvispihvit Kalamurekepihvi Maksaa kermakast. * Poronkäristys pe 2 3 . 9 . Hernesosekeitto Pyttipannu Spaghetti tonnikalakast. * Metsästäjänleike ma 2 6 . 9 . Aurajuustokiusaus Sitruunasei, tilliriisi Jauhelihakastike * Vasikanleike Bearnaise ti 2 7 . 9 . Kukkakaalikeitto Uunimakkara Metsästäjänpihvi * Wieninleike O Q o g o i O ilokivi JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU keskussairaalantie 2, p. 619 306 ke 2 8 . 9 . Porkka naohukaiset Silakkapihvit Kiinalainen lihapata + riisi * Smetanakana to 29.9. Sienirisotto Hernekeitto (tai kasvishk.) + ] pannari Poropyörykät * Porsaanleike pe 3 . 9 . Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku * Pippurihärkää
• 9«« "Lehdessä on hyviä otsikoita leikekäväksi mm. kortteihin." ylkkärin päätoimittaja Jouni Vauhkonen uhosi uransa alkutaipaleella tekevänsä huonoa lehteä. Keväällä utelimme lukijoiden mielipiteitä lehdestä ja yllätys-yllätys: lehteen ollaankin suhteellisen tyytyväisiä. Tosin lehden laatuun tulisi lukijoiden mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Väite "Jylkkkäri on korkealaatuinen lehti" jakoi vastaajat melko selvästi kahtia: noin puolet vastaajista piti lehteä korkealaatuisena ja toinen puoli vastaavasti matalatasoisena.Suhteellisesta tyytyväisyydestä huolimatta tutkimuksessa havaittiin myös selkeä joukko lukijoita, jotka eivät ole lehteen tyytyväisiä. Lehden mielipiteet eivät kyselyn mukaan vastanneet lukijoiden mielipiteitä. Vajaan 9 000 ihmisen mielipiteiden myötäily on siis toimitukselle ollut liian vaativa tehtävä. Toisaalta vaadittiin, että "arvoja ja asenteita pitäisi kyseenalaistaa enemmän ", lehteä pidettiin "siivona ja siveänä". Eräässä vastauksessa vaadittiin "asiallista ja tasaarvoista tiedotusta" (...) jos lehdessä on mielipidejuttuja, niidenkin tulisi olla asiallisia ja kaikkia opiskelijaryhmiä tasa-arvoisesti kohtelevia." Gallupissa kyseltiin lukijoiden mielipiteitä sekä avoimin kysymyksin että väittämin, joihin pyydettiin mielipidettä vastausasteikolla l:stä 4:än. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 300 ylioppilaskunnan jäsenelle, joista 166 vastasi. Kyselyn varsinaisena tekijänä oli Talousavain Oy (käytännössä taloustieteiden opiskelijat Mika Määttä, Pekka Ojala ja Harri Kulmala), joka teki kyselykaavakkeen yhdessä päätoimittaja Vauhkosen kanssa. Valmiista väittämistä ehdottomasti korkeimman keskiarvon (3.61) sai väittämä "mielestäni on tärkeää, että Jylkkäri on olemassa". "En tiedä pyrittekö siihen, että lehtenne on paska joitain poikkeuksia lukuunottamatta... nukati pyritte olette onnistuneet. Toivoisin kuitenkin, että yliopiston tasoisessa laitoksessa suuntaus olisi vähän korkeampitasoisnn juttuihin. Ei tarvitse välttämättä olla typerä/lapseUmen ollakseen hauska. Jos päätoimittajalla on komplekseja, ei koko lehden tarvitse välttämättä olla kompkksinen." Valtaosa vastaajista(88,2 %) lukee joko suurimman osan jutuista tai vain joitain juttuja. Ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä aktiivisesti toimivat lukevat lehteä muita tarkemmin. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat lukevat lehteä tarkemmin kuin liikuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Lukijoilta udeltiin myös, miksi he lukevat Jylkkäriä. Viidestä valmiista vastausvaihtoehdosta voi raksia useamman kuin yhden syyn. Eniten pisteitä (95 kappaletta) keräsi väite "saadakseni tietoa opiskeluun liittyvistä asioista". Toiseksi suurin motivaatio lukemiselle oli mielenkiintoiset jutut (89 mainintaa), kolmantena syynä lehden lukemiseen oli pyrkimys saada tietoa Kampuksella tapahtuvista asioista (78 vastausta). 61 vastausta viittasi siihen, että jotkut tarttuvat Jylkkäriin myös saadakseen tietoa Ylioppilaskunnan asioista. Kyselyn mukaan eniten Jylkkkäristä luetaan yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyviä juttuja (108 mainintaa); tuloksen tarkkuutta hämmensi se, että yliopisto ja ylioppilaskunta oli kyselyssä niputettu yhteen. Yliopistoon liittyviä juttuja kaivattiin lehteen lisää huomattavasti hanakammin kuin ylioppilaskuntaa käsitteleviä artikkeleita. Kysymykseen "Minkälaisia juttuja Jylkkärissä tulisi olla enemmän" vain 23 kaipasi lisää ylioppilaskuntajuttuja, "opiskeluun liittyviä juttuja" vaadittiin 109:ssä vastauspaperissa ja "yliopistoa koskevia" juttuja oli raksittu 76 kertaa. Muita haluttuja juttuaiheita olivat ajankohtaiset jutut (91 mainintaa), elämä ja erotiikka (62 ruksia) sekä mielipidejutut (52 kappaletta). Vastaajat saivat ilmoittaa myös vaihtoehtojen ulkopuolisia syitä Jylkkärin lukemiselle. Toimitusta erityisesti ilahduttivat mm. seuraavat syyt: "tullakseni provosoiduksi, pilatakseni päiväni", "bileet, konsertit, ainejärjestöja urheilutapahtumat", "Ilokiven ruokalista". Lehden monikäyttöisyyttä puolusti myös se käsityönharrastaja, joka ilmoitti lukevansa lehteä koska "siellä on hyviä otsikoita leikeltäväksi mm. kortteihin ". Jo lehdessä löytyvistä jutuista haastattelut (104 mainintaa), pakinat (91) sekä ilmoitukset ja mainokset (90) luetaan innokkaasti. Myös mielipidepalsta on lukijoiden suosiossa. Vähiten vastaajia sen sijaan kiinnostivat englanninkieliset jutut, ympäristöjutut sekä kulttuurijutut. Lehden ulkoasua pidetään selvästikin melko selkeänä, toisaalta lehden ulkoasun miellyttävyys ei yllä samalle tasolle.
• 7 kuva: Marko Pulkkinen Usko tai älä: Velton lukijan mielipide kiinnostaa lehden tekijöitä. Jylkkärin lukijat ovat tyytyväsiä jakelutelineiden määrään. Kyselyn lopussa vastaajat saivat jättää viestinsä toimitukselle. Monessa paperissa oli kehitysehdotuksia, kuten "Opiskelijoiden kootut vitsit -palsttu. Viikon kömmähdykset -^palsta (mitä tulikaan tehttyä/mitä tapahtui luennollutj. Opetuspalsta opiskelijoitten arkielämään liittyvistOa asioista (esim. polkuppyörän korjaus, flirttailu, tanssi). Jatkokertomus miehen ja naisen välisistä suhteista." Muita kehitysehdotuksia oli mm. "Väriä voisi olla lehdessä lisää ja mainokset mieluummin useammalle sivulle, että saisi vaihtelua.", "Enemmän ajankohtaisjuttuja esim. nuorsuomalaisuudesta. ", "Perustakaa kotiviinipalsta ". Toimitus sai myös seuraavanlaatuisia ultimatumeja: "Syväluotaavia juttuja lisää " "Helppotajuisempia juttuja, kiitos!" "Kantaaottavia värikkäitä kirjoituksia lisää ei tylsää pullamössöä (Tsekatkaa Ylioppilaslehteä)." "Sivumäärältään laajempi lehti jäänee vain haaveeksi." Eräässä paperissa udeltiin aiheellisesti "Miksi sama ihminen kirjoittaa melkein kaikki jutut?" (Jylkkärin avustajapalaverit toimituksessa lehden ilmestymistorstaisin, seuraa ilmoittelua toisaalla lehdessä!). Yleisenä kommenttina "Jylkkäri on parantunut uuden päätoimittajan mukana, sillä Jylkkärin jutut eivät ole enää niin punaviherja feministismaalautuneita vaan asioita tarkastellaan hieman kauempaa. Tämä linja on järkevä, sillä vain pieni osa opiskelijoista on humanisteja." Marko Pulkkinen TEEN MITÄ HUVITTAA!' VAUHKONEN UHKAA LUKIJAA! "Toistaiseksi teitä on ilmeisesti kiinnostanut enemmän toistenne kyrvänpäiden kuvaaminen kuin keskustelun herättäminen oikeista asioista. Niitä eivät ole puheet villapaidoista tai ainainen valittaminen siitä, ettei yhteisten asioiden hoitaminen kiinnosta opiskelijoita." Vauhkonen Huono lukijakunta täydentää Jylkkäriä JYLKKÄRI SELVITYTTI keväällä ensimmäistä kertaa lukijoiden mielipiteitä Jylkkäristä. Tulos oli lehden kannalta pöyristyttävän myönteinen. Yleisesti ottaen vastaajat pitivät lehden ulkoasusta, juttujen tasosta, värinkäytöstä, lööpeistä, kuvituksesta, etusivusta jne. Järkyttävää! Siitä voi päätellä, että nykyopiskelija on lähes tyystin kritiikitön, eikä välitä tippaakaan, mitä heidän rahoillaan tehdään. Käsittelen tässä jutussa kuitenkin lähinnä niitä muutamia kriittisiä puheenvuoroja. jotka vastauspapereista löytyivät. Noin yleensä suosittelen lukijoille journalistiikan perusteita, jotta vaatimustaso edes hieman nousisi. ERITYISEN EPÄANALYYTTINEN on komm^i""' että "lehden taso on noussut" edellisiin t ^ K l J o i n i n verrattuna. Edellinen päätoimittaja !Vf yrko P u , k k i " nen nimittäin tekee lehteä edelle¥P' S l v a"na tällä kertaa. Useaan kertaan päiV u 1 m l t t a a n P u l l i s e l l e toistettuna analyysi paräW taa toimituksen työ.lmapnYHDESS 1 ^ AINOASSA suhteessa lukijat pystyivät yll ät ^imään minut. Suurin osa vastaajista ilmoitti, etj^tsi lehden linja vastaa heidän mielipiteitään. Kyseessä saattaa olla joko suoranainen tyhmyys tai sitten pyrkimys ajatella omin päin. Siis sekä lehdellä että lukijoilla. Hieman kyllä ihmettelen sitä 48-vuotiasta toimihenkilömiestä, joka ilmoitti olevansa lehden kanssa täysin samaa mieltä kaikista asoista. LUKIJAT PITÄVÄT Jylkkäriä tarpeellisena. Ylioppilaskunnan päättäjille vinkiksi: lehden lopullinen raunioittaminen ei siis vastaa jäsenistön toiveita. Muutaman vuoden tolkuttoman karsimisen jälkeen lehti tulee esittämään ensi vuoden budjettiin suuria parannuksia, sillä rahasta on niin paljon kiinni. "MIKSI SAMA IHMINEN kirjoittaa melkein kaikki jutut?" "Olen kyllästynyt lukemaan jutun alta aina saman nimen J.V." Näille intellektuelleille tiedoksi, että lehdellä on noin 70 avustajaa, jotka pääasiassa kirjoittavat lehden jutut. Tosiasiassa kirjoitan lähinnä vain sivut 2 ja 3. Ylioppilaskunta on viisaudessaan järjestänyt työpaikan lehteen vain yhdelle ihmiselle ja yhdelle sivarille. Uutistoimittajana kirjoitan jutut suunnilleen samassa ajassa kuin selitän asiat jollekin avustajalle. "EN TIEDÄ PYRITTEKÖ siihen, että lehtenne on paska joitain poikkeuksia luukuunottamatta. Mikäli pyritte olette onnistuneet. Toivoisin kuitenkin, että yliopiston tasoisessa laitoksessa suuntaus olisi vähän korkeampitasoisiin juttuihin. Ei tarvitse välttämättä olla typerä/lapsellinen ollakseen hauska. Jos päätoimittajalla on komplekseja, ei lehden tarvitse olla kompleksinen." Ja Radio Jerevan vastaa: Pyrimme. Suuntaus on. Emme halua aikuisiksi. Lukijakunnalla on myös omat kompleksinsa. "Kiitokset Vauhkoselle fiksuista jutuista", kuten kirjoittaa eräs kritiikitön tyhmyri. KEHITTÄMISVAATIMUKSET ovat myös kompleksisia: "Jutut lähemmäksi tavallista opiskelijaa ovat joskus vähän kaukaa haettuja." "Syvääluotaavia juttuja lisää." "Helppotajuisempia juttuja, kiitos!" "Lehteen tietopainotteisia juttuja tulevasta työelämästä ja kunnon asiaa." "Vauhkosen lääkäripalsta lehteen." "Arvoja ja asenteita pitäisi kyseenalaistaa enemmän." "Lehden yleislinjaa ja kirjoittajien objektiivisuutta pitäisi kehittää." TEEN JOHTOPÄÄTÖKSET: Lukijakunta vaatii lisää juttuja, jotka ovat samalla kertaa hauskoja, tietopainotteisia, helppotajuisia, useita tieteenaloja kattavia, kriittisiä, riviopiskelijalle suunnattuja, objektiivisia ja kantaaottavia. Kiitokset kyselyn vastaajille. Näillä eväspapereilla voimme luottavaisesti tehdä aivan millaista lehteä haluamme. Jouni Vauhkonen
• 8 Sam Inkinen (toim.): TEKNO — digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus. Aquarian Punlications 1994. • : . . ••• • teksti:Anna Arsniva kuva: Issu Mänepää ^ k i ^ t / -HL ^czy . • • ^4 vw 1 T i A'.. 1 nm ?:i.^ • am Inkisen technokirjan mainitseminen aiheuttaa yleensä spontaania karjumista ja väkivaltaisempiakin reaktioita. Monet esimerkiksi luulevat Inkisen kirjoittaneen kyseisen opuksen ja siksi ohittavat sen. VVrong. Inkiseltä on siinä paljon kirjaimia, mutta hän on toimittanut myös huomattavan nivaskan nykykulttuurin tutkijoiden ja tekijöiden tekstejä. Lisäksi loppupuolelta löytyy mielenkiintoisa biisija kirjallisuusluetteloita sekä termistöä. Kolmen ja puolen sadan pienellä painetun sivun arvostelminen on tässä tapauksessa samaa kuin yrittäisi arvostella jukeboxia tai Raamattua. Lukuelämyksenä "TEKNO -digitaalisen tanssimusiikin historia, filosofia ja tulevaisuus" on näpäkkä: tekstien taso, kiinnostavuus ja käsitettävyysaste vaihtelevat lujasti kirjoittajasta toiseen. Pistetäänpä nyt vierekkäin vaikka sellaiset nimet kuin Roo Ketvel. Bello Romano, Kari A. Hintikka, Hannu Eerikäinen ja Mauri Ylä-Kotola. Kaikki eri planeetoilta, ja hyvä niin. Esimeriksi mediatutkija Hannu Eerikäisen ja kirjailija Mauri Ylä-Kotolan osuudet on sijoitettu enemmän tai vähemmän tahallisesti perätysten. Eerikäisen artikkeli My Body No Body Ruumiin äärellä pelmuuttaa monen mielestä koko technokulttuurin keskeisintä kysymystä, ruumiin/ruumiillisuuden kulttuurihistoriaa ja technon ilmentämää käännettä siinä. Kun hyvissä H.E. -fiiliksissä sukeltaa seuraavaksi Mauri Ylä-Kotolan pariin, niin tietää sukeltaneensa. Ylä-Kotolan osuus on ilmeisesti kirjoitettu jonkun koivunlehtiteetä vahvemman stimulantin välittömässä läheisyydessä. Aineyhdistelmällä kirjallisuusfilosofia-suomi en pysty saamaan tekstin ideasta mitään tolkkua. Y-K:n "todellisella ihmisellä ei ole sukupuolta" (uutinen!) -jormailut outoine pessimistisen "verta pakkiin" -tulkintoineen jäävät lähinnä ihmetyttämään. Yleensä vastaavanlainen tajunnanvirta säilytetään pöytälaatikossa. Siispä luomme katseemme takaisin mielenkiintoisen nykykulttuuriopuksen parhaaseen antiin, H. Eerikäiseen. K e v y t l i n j a totaalikukemuksessa Uuden subjektiviteetin löytäminen postmodernissa sekametelisopassa käy ehkä kätevimmin fyysisen pystyvyyden, näyttävyyden ja vapauden kautta. Technokulttuurissa matkalle uuteen itsemäärittelyyn ja yhteiskuntaan otetaan mukaan vanha heimoaate ja shamanismi. Dekonstruktio bongataan technon perusfilosofiaksi, koska techno ei dekonstruoi vain muuta musiikkia vaan huoletta myös itsensä. Eerikäinen taustoittaa ruumiillisuuskokemuksen muutoksen tilanteella, jossa hengen ylikorostus on osaltaan aiheuttanut vastareaktiona esimerkiksi pornahtavuuden nousun markkinoinnissa. Techno ratsastaa apuun ja pyrkii vastakohtien ykseyteen, ruumiittomuuden kokemukseen ruumiillisuuden kautta. Technon ajatuksena on tavoittaa biitin, efektien ja fiiliksen kautta virtuaalitila tanssijan omassa ruumiissa. Kyseessä on tavallaan transsinhaku ilman sen kummempia huumeita. Kuten shamanismissa, jokin muu (musiikki) ottaa tanssijan ruumiin käyttöönsä. Technoa voisi luonnehtia myös liikuntakulttuurin postmoderniksi muodoksi. Sen rytminen itensiteetti ylittää aiempien liikuntamuotojen biitin -techno on "tihentynyttä aikaa". Tanssijan jatkuva nopea liike ja subäänet alkavat heittää halloja peliin. Ruumis tuntuu kevenevän technon mukana, muuttuvan antimateriaksi. Eerikäisen mukaan techno on kivana kuuntelumusana mahdotonta. Se hoitaa paremmin totaalikokemuksen viran. TranslHimanistinen k ä ä n n e Techno on perinteeseensä, myös lähiedeltäjäänsä disco-egoiluun nähden antitanssia. Siinä kun discotanssijoilla oli yleisöä, techno raveissa ei pällistelijöillä juuri ole virkaa. Technossa jokainen on kaksin ruumiinsa kanssa, suomeksi siis: yksin. Tästäpä linkitämmekin oitis technokulttuurista teknokulttuuriin. Nettailija pitää istuntoa havaittavasti koneensa kanssa yksin (kaksin?), vaikka verkossa kävisi millainen huiske. Eerikäisen ajatusten mukaan se varsinainen käänne ruumiin kulttuurihistoriassa tapahtuu technon shamanistisen virityksen piirissä. Eli kun techno "astuu ruumiiseen", ruumiin kategorisointi häviää. Vaivalla väsätyt kulttuurija sukupuolierot menettävät merkityksensä. Seksuaalisuus ylitetään ja androgyniasta siirrytään -ainakin filosofisessa mielessäkohti androidismia. Kun rumiinharjoitukset ovat perinteisesti tähdänneet ruumiin hallintaan hengen avulla (ruumiin henkistämiseen), techno rumiillistaa ruumiin, ja kunhan ei vielä ruumiillistaisi hengenkin. Technoa voisi luonnehtia transhumanismiksi, joka ylittää ruumiin ja hengen dualismin: se ei tavoittele hengen valtakuntaa eikä orgasmeja. Se on pyörre, puhtaan ruumiillisuuden ekstaasi, ruumiin vapautusliike. Postmodernia kapinaa postmodernia yhteiskuntaa vastaa? Epäarvestelun l o p p u k a n e e t t i 1) Mitä se techno on, kiljuu analysaattorikuoro. Siihenpä Inkisen kirja antaa varsin lukuisia ja toisistaan poikkeavia hahmotusmalleja, joita ovat värkänneet alan hartaat harrastajat ja asiantuntija. Siis hahmotusmalleja, ei vastauksia. 2) Techno ei ole lainkaan niin ryppyotsaista meininkiä kuin tästä voisi kuvitella. Paitsi että useimmille se on vain hauskanpitoväline, technossa on löydettävissä myös itseironisia virityksiä, campia jne. Kuka muistaa parin vuoden takaisen megastaran Jordyn? Ikärasitetta taisi olla neljä vuotta, holy shit! Ota näitä nyt tosissaan. Tekstissä käytetään sanaa techno musiikkiterminä. Kirjoittaja kaluaa kirjoitustavoilla erottaa musiikin muusta teknokulttuurista (nettailuista, tietokoneista yms.).
• 9 L Ä Ä K E T I E T E E N P I E N I M M Ä T R O B O T I T N I E L A I S T A A N T A I I N J E K T O I D A A N KEHON S I S Ä L L E I H M I N E N E l V O I E D E S T U N T E A T E K N O L O G I A N L Ä S N Ä O L O A I T S E N S Ä S I S Ä L L Ä . " A ITI P P i k 9 II o n s a n o t t u muuttuvan vanhaksi mantereeksi. Tätä väittämää tukee se, että elektronisen taiteen kartalla Tyynenmeren takaa nousee, ei ainoastaan Aasia, vaan erityisesti Australia. Mantereelle on muodostunut tutkimuksen ja taiteen alue, joka ei jää yksin teknologian piiriin, vaan hakee voimakkaasti kontaktia kulttuurisesti määrittyviin kysymyksiin.Näkyvimmin esillä ovat olleet feministinen keskustelu ja aboriginaalisuus kansallisena erityispiirteenä. Trendi on tuottanut myös supertähtensä. 1991 perustettu VNS MATRIX (Josenhine Starrs, Julianne Pierce, Francesca da Rimini j a Virginia Barratt) haastaa verkkoympäristössä toteutetuilla interaktiivisilla teoksillaan maskuliinisen ja "varastaa teknocowboylta näiden lelut". Projektin tarkoituksena on uudelleen kartoittaa cyber-kulttuuria, kytkeä ironisoiden teoriaa populaarikulttuuriin ja tarjota feministinen jatko esimerkiksi tuomalla tietokonepelien kieli sille vieraaseen diskursiiviseen ympäristöön. II n I n i n lii oli elokuun lopulla viikon ajan elektronisen II G ISIIIHI taiteen maailman foorumi Taideteollisen korkeakoulun isännöidessä viidettä kansainvälistä elektronisen taiteen symposiumia, ISEA 94:ää. Marina Congres Center tarjosi jopa steriilin tyylikkäät puitteet kohtaamiselle, jossa taiteilijat ja tutkijat keskustelivat päivä päivän perään väsymättä vaihtuvista teemoista puolen tunnin kiihdytyksinä. Kongressimammutin aikana taiteilijan ja tutkijan jargon kutoutui samaan rytmiin, josta yleisö saattoi nauttia rytmitajunsa rajoissa. Suomalaiselle yleisölle symposium oli harvinainen mutta hinnakas tilaisuus tutustua elektronisen taiteen ympärillä käytävään keskusteluun koko sen laajuudessa. Viikosta julkaistiin kattava katalogi, jonka kautta teemat on mahdollista ottaa pääosin haltuun vielä jälkikäteenkin. Eräs symposiumin ja siihen liittyvän modernin taiteen museon näyttelyn ehdoton tähti oli tietokonein ja robotein operoiva australialainen performancetaiteilija Stelarc. Hän toi näyttelyyn teoksen "Stomach sculpture". Kuvaamalla tähystyskameralla omat sisuskalunsa Stelarc polemisoi teknologian siirtymistä ihmiskehon sisälle. "Lääketieteen pienimmät robotit nielaistaan tai injektioidaan kehon sisälle ... ihminen ei voi edes tuntea teknologian läsnäoloa itsensä sisällä." Stelarcin mukaan iho ei merkitse enää sulkeutumista, pehmeää pintaa sisäisen ja ulkopuolisen välissä. Teknologian tavoittama maisema on muuttunut ihmisen ruumiin sisäiseksi maisemaksi, jolloin sisäinen ei rinnastu enää näkymättömään. Kehon ja koneen suhdetta pohtiva projekti ei pysähdy tähän. Symposiumissa Stelarc liitti yleisönjoukosta poimitun henkilön tietokoneeseen siten, että kone ohjasi tämän lihaksistoa. Valitellen että saattoi kytkeä esityksessään ainoastaan koehenkilönsä yläraajat tietokoneeseensa, Stelarc näpäytti enteriä, ja hieman nykivä mutta vaikuttava yläraajabaletti oli totta. Se kaikkein vanninkin manner oli toki edustettuna. Saksanpojat esittelivät CybefSM-puvustaan "pehmoversion", jossa kosketus ja sen tuottama stimulanssi siirtyy piuhaa pitkin puvusta ja galleriasta toiseen. Puku on taktillisen ulottuvuuden tutkimus, ja sadomasokismi ei suinkaan ole pilaa tai tarkoituksellinen statement sinänsä. Hallittuun kosketukseen, kosketuksen hallintaan ja kipuun perustuva seksuaalisuus tarjoaa tutkimukselle huomattavan paljon laajemman ja moniulotteisemman tarkastelualueen heteroseksuaalisuuden "tuntuu hyvälle", "oikein hyvälle" tai "ei tunnu millekään" skaalaan nähden. Kölnissä projektin parissa työskentelevät Kirk Wolford ja Stahl Stenslie ovat luoneet "täydellisen ympäristön" kuvineen ja äänineen kuitenkin siten, että dialogi toteutuu ainoastaan kosketuksen avulla. Elektronisen taiteen uudet mantereet: Australia & ruumis Kimmo Lehtonen Tällaisina poimintoina symposiumista syntyy helposti sirkusmainen kuva. Teema sanelee sisältöjä siten, että paljon sirkusta ISEA:ssa nähtiinkin. Itsetarkoituksellista kikkailua sensijaan oli esillä hyvin vähän. Teokset kommentoivat teknologian ja interaktiivisuuden problematiikkaa hyvin tietoisella tasolla usein humoristiseen muotoon kiteytettyinä. Eräs symposiumissa useaan otteeseen mainittu huomautus olikin elektronisen taiteen toiminta teknologian apostolina, uusien valloittamattomien alueiden ja sovellusten testaajana ja kaupallisiin sovelluksiin johtavana laboratoriona. Tämä pitääkin varmasti paikkansa, mutta en voinut olla ihailematta taiteen ja taiteilijoiden tapaa osallistua keskusteluun joka velloo niin tieteessä kuin tiedotusvälineissäkin. Rea Pihlasviidan ja Kimmo Koskelan 'Talking Picture" on puhuva kuva ja vastaa oikeasti katsojan esittämiin kysymyksiin. ISEA'94 ART SHOW Nykytaiteen Museo Ti n f n n n keskustelua symposium ehätti referoimaan kokonaisen kirjasarjan verran. Eräs mielenkiintoisimmista puheenvuoroista oli Paris St. Denis yliopiston informaatio ja kommunikaatioteorian professorin Pierre Levy'n alustus "Kohti superkieltä" ("Tovvard Superlanguage"). Hänen mukaansa hyperteksti -muotoisuus vapauttaa lukemisen uusille alueille, jota hän vertasi pienimuotoiseen kopernikaaniseen vallankumoukseen. Hyperteksti jatkaa sinänsä vanhaa lukemisen keinotekoistamisen projektia, mutta hypertekstin ympäristössä lukeminen ja kirjoittaminen vaihtavat rooleja. IIII111 Rl li 19 t a ' n yP erte kstirakenteen strukturoitumiseen m II111 III GII10 osa iii s tuja on jo lukija, toisaalta lukija, joka tekee matkan dokumenttien hypertekstuaaliseen varastoon ja on täydentämässä rajoittamatonta kirjoittamisen tapahtumaa.Samalla teksti deterritorialisoituu, tekstiltä katoaa selkeästi määrittyvät rajat. Levy jakaa ihmisen suhteen tietoon neljään vaiheeseen, joista vallitsevaa vaihetta hän kutsuu nimellä kirjaston deterritorialisaatio. Virtuaalitodellisuuden näkökulmasta käsin (hyperteksti) kommunikaatio ei ole enää viestien jakelua (distribution) tai tiedon vaihtamista vaan verkon kautta aktualisoituvan kollektiivisen älyn loputonta uudelleen ilmenemistä. Slogan "We are the people" saattaa muuttua tulevaisuudessa muotoon "We are the text!" Levy'n vauhdikkuuden rinnalle on syytä nostaa vielä keskustelu globaalisen ja lokaalisen erosta. Elektronisen yhteisön kehityksen pitäytyminen teollistuneiden kulttuurien leikkikenttänä kiteytyy Sadhna Jäin huomautukseen teknologiaan liittyvästä kielestä. Verkossa liikkumiseen liittyvä termistö, "matka", "matkustaa", "rajat" ilmaisevat yksiselitteisesti tuttu vieras jaon siirtymisestä myös verkkoympäristöön. Verkko rakentuu niin voimakkaasti länsimaisen maailmankuvan ja identiteetin varaan, että eräs interaktion muoto joka kuuluu verkkoutumiseen on itseasiassa imigraatiota. Jäin ennustaa ettei tilanne voi ' muuttua ennenkuin hybridisaatio on saavuttanut tason, jolla todelliset tietoverkkometropolikset tulevat mahdollisiksi: tällöin konvertoitu identiteetti voi toteutua. VII n seminaariväki on istunut aiheidensa parissa vuorokaul»"H sia antamatta hetkeksikään periksi, tila ja tilanne alkaa elää omaa ehkä absurdiakin elämäänsä. Tällainen "overload" on luonnollinen osa mammuttisymposiumia. Vähä ylimääräinen aika vietetään näyttelyissä ja niiden avajaisissa, vaikka kaikki tiesivät jo paikalle saapuessaan että Ateneumin interaktiivisin paikka avajaisten yhteydessä tulisi olemaan WC, koska ainoastaan siellä saattoi yltää "säätimiin" saakka. Helsingin onnena oli saada viimeisen työryhmän viimeiseksi puhujaksi ihminen, joka onnistui viisailla metaforillaan paketoimaan päivien keskustelut huomautukseksi, joka kenties jäi vaivaamaan mieltä yliannostuksesta huolimatta. Vanha nainen kommentoi tarinan mukaan luonnontieteellisessä konferenssissa maapallon pysymistä kieroradallaan ilmoittamalla maapallon olevan suuren kilpikonnan päällä. Kun kysyttiin mitä kilpikonnan alta mahtoi löytyä, hän vastasi empimättä siellä olevan luonnollisesti toisen kilpikonnan. Aivan samoin, taiteilija Sandy Stone huomautti tietoverkoista, vanha käsitys ihmisen todellisen persoonan löyg tymisestä julkisuusnaamion takaa ei välttämättä pidä konverg toitavien identiteettien ympäristössä enää paikkaansa. "Ajatelkaa jos identiteettinaamion takaa kuoriutuu sipulin tavoin esiin vain uusi naamio, ja että tätä kuorintaa voidaan jatkaa loputtomiin kuin kilpikonnien sarjaa". Toisessa esitelmässä Geert Lovink puhui "data dandystä", joka on kiinnostunut informaatiosta ainoastaan verkkoutuneen identiteetin tyylin määrittäjänä. Sandy Stone puolestaan ilmoitti törmänneensä verkossa transseksuaalisiin vampyyreihin, joihin hän kertoi kokemuksensa perusteella kannattavan yhtyä ("net sex") ainoastaan modeemin kautta. | a
• 1 11 eetri Pizzan vessassa haisee karmealle jo ennen minun käyntiäni. Pizzassa on punajuurta ja silliä. Komealta näyttää, mutta niin näyttää laskukin, 47 kruunua. Samalla rahalla saisi viereisestä kaupasta viikon ruuat ja vielä perskännin päälle. Tarjoilijatyttö päättää huijata kolme kruunua ja kuuntelee läksytyksen hymyssä suin. Seuraava turisti ei varmasti huomaa. Tai välitä, kyseessähän on vain noin yksi suomen markka. Opiskelijakuppila Kolm Sonin seinissä on pakaran kokoisia reikiä. Meteli kuuluu kadulle saakka, kun filosofian opiskelijat reuhtovat kuontaloltaan 2 Unlimitedin ja Sandran tahdissa. Omien sanojensa mukaan he reivaavat. Aivan niin kuin Euroopassa. Pörröpäät pummaavat oluen ja kertovat neuvostovallan keskittyneen tekemään opiskelijoidenkin elämän mahdollisimman hankalaksi. KGB:n toimitalo sijaitsi aivan yliopistoalueen tuntumassa, ja urkkijoita, "koputtajia", oli luentosalit väärällään. Ei tarvinnut kun pieraista, niin pääsi puhutteluun. Nyt on vapaampaa. Mutta ei ole ketään kertomassa, miten vapauden käyttäisi. Töitäkään kun ei ole tarjolla, varsinkaan filosofeille. Ja kaljan ja vodkan hintakin nousee jatkuvasti. Yliopistolla miljöö on huomattavasti miellyttävämpi. Näköaloja on paras tarkkailla yliopiston kahvilan ikkunoista. Kuppi teetä maksaa melkein 10 penniä. Pullaa saa turpansa täyteen markalla. Ei käynyt kuinkaan "Rääsyläisjoukot eivät kuitenkaan todennäköisesti norkoile kaduilla vaaniakseen turistien pullottavia perstaskuja. Markkinatalouden muodin mukaisesti Virossakin saneerataan ankarasti ja suunta tehtaan portista on usein suoraan kadulle." TEKSTI: SAMI LOTILA KUVAT: ISSU MÄENPÄÄ Kengät 200 markkaa, minimipalkka 300 kruunua, 120 markkaa kuukaudessa. Tarttoa markkinoidaan Suomessa kulttuurikaupunkina. Tämä merkitsee sitä, että kaupungissa on yliopiston lisäksi kirkko, teatteri ja jokunen galleria. Ja pari kaikkien unohtamaa museota. Kahvilan ikkunasta on herttaista tarkkailla näitä kulttuurimatkailijoita himmennetyin lasein varustetuissa linja-autoissaan. Välillä joku rohkaistuu ja uskaltautuu bussin ulkopuolelle. Nappaa nuttuja täristen valokuvan ja ryntää sydän pamppaillen takaisin turvalliseen oui.-.-n Ei käynyt kuinkaan. Rääsyläisjoukot eivät kuitenkaan todennäköisesti nork^fe kaduilla vaaniakseen turistien pullottavia perstaskuja. Markkinatapojen muodin mukaisesti Virossakin saneerataan ankarasti ja suunta teh&äft portista on usein suoraan kadulle. Virallisesti Viron työttömyys pysyttelee kahdessa prosentissa, mutta totuuden arvioidaan olevan jo a ^ k i n kolme, neljä kertaa suurempi. Työttömyyskorvaus on kuukaudessa \% kruunua, noin 70 markkaa, joten useimmat eivät vaivaudu rekisterikään. 5fe ravintola Centralissa ei ole huorille suopea. Valomerkki lähestyy ja amerikkalais-suomalainen miesseurue on kiinnostuneempi oluesta kuin orgasmeista. Niskojaan nakellen neidit suuntaavat virolaisten ja venäläisten suosimiin yökerhoihin, joissa maksun saa ryppyisinä ruplina. Leipomo ja lapsiprostituutio Viljandi on puolivälissä matkalla Tartosta Pärnuun. Keskellä ei mitään, paitsi peltoja. Suunnitelmatalouden riemukkaimpiin neronleimauksiin lukeutui mammuttimaisen, lattiapinta-alaltaan 1,8 hehtaarin suuruisen, leipomon rakentaminen Viljandiin. Viljandissa oli määrä leipoa leipää koko Baltian tarpeisiin. Nyt puolivalmis leipomo seisoo tyhjillään. Toinen Neuvostoliiton Viljandiin jättämä muisto on lapsiprostituutio. Aivan kaupungin keskustassa sijaitsi neuvostosotilaiden varuskunta, joka veti puoleensa myös nuoria tyttöjä ansaitsemistarkoituksessa. Tytöt tottuivat hankkimaan yhdellä suihinotolla saman kuin heidän vanhempansa kuukaudessa. Sotilaiden lähdettyä tytöt kauppaavat itseään kaduilla. Kaupungin johdon mukaan ongelma on hallinnassa. Poliisi hakee alaikäiset illalla kaduilta lastenkotiin yöksi. Aamulla tytöt palaavat sosiaalikuraattorin puhuttelun jälkeen naureskellen kadulle. Pärnussa haisee raha Hotelli Seedri on Pärnun toiseksi halvin, mutta silti huone maksaa viitisenkymppiä yö. Huonetta on ilmeisesti käytetty autokorjaamona, sillä lattia ja seinät ovat täynnä öljyä ja rasvatahroja. Rasvaa on jopa katossa. Huoneita hotellissa on viitisenkymmentä, suihkuja kaksi. Joista toinen remontissa. V I R O O N H A L P O J A H I N T O J A J A KAUNII-RA M A I S E M I A . M U T T A M Y Ö S M U U T A . K U U K A U D E N KIERROKSELLA MAASSA TÖRMÄSIN KERJÄLÄISARftAEIJOIHIN, LAPSIPROSTITUUTIOON, HOLTITTOMAAN ASEKAUPPAAN, TYPERIIN TURISTEIHIN! JA VITTUMAISIIN TARJOI LI JOIHIN. JA PIZZASSAKIN OLI PUNAJUURTA. Tasavalta Yöllisestä viihdykkeestä pitää huolen vastapäiseen huoneeseen linnoittautunut Divine-klooni, joka nukahtaa vasta molemmat pullot tyhjennetty ään. Tämän jälkeen on vuorossa intohimoinen kohtaus viereisessä huoneessa. Akti on onneksi lyhyt, niin kuin nuorilla pareilla tapaa olla. Uni vie voiton jo kello viisi. Pärnu on Tallinnan jälkeen Viron vaurain kaupunki, ja se näkyy. Uusia ravintoloita, baareja jo kahviloita sikiää joka kadun kulmassa. Kaduille lasketaan uutta asfalttia. Venäläissotilaiden seiniin ja aitoihin jättämä uhkaukset ja solvaukset on nefcm saatu jo piiloon. Enää P ä r n u a ei haise paska vaan raha. Parhaiten tuoksusta pääsee eroon Pernun silmänkantamattomiin jatkuvilla hiekkarannoilla, joitta myös ovat kaupungin rahan iähde, tai rypemällä mutakylvyissä muiden turistien mukana. Työttömyyskorvaus on kuukaudessa 180 kruunua, noin 70 markkaa, joten useimmat eivät vaivaudu rekisteröitymään. Pärnun bussiasemalla ei kukaan suostu puhumaan kieliä. Ja kun yrittää viroksi, on vastaus suomeksi, että en tiedä. Vasta bussissa selviää, että auto todella on matkalla Kuressaareen. Kuski tyytyy tupakkaan ja jättää olutpullot korkkaamatta. Typerysten Tallinna Tallinnassa on palvelu karua enää postissa, hotelli Virun vastaanotossa ja Suomen lähetystössä. Eikä aina edes niissä. Kauppojen myyjättärillekin on jo opetettu flirttailun alkeet. Tallinna on kallis kaupunki. Ainakin typeryksille. Suomalaisille läskituristeille suunnatuissa prameissa supermarketeissa ovat juustot ja makkarat jo lähes eurohinnoissa. Alkuasukkaiden omista puodeista saa samat tuotteet miltei puoleen hintaan. Suuri syy Tallinnan hintatason järkyttävän nopealle nousulle ovatkin juuri rahojaan levittelevät ostosmatkailijat. Ei virolainenkaan kauppias idiootti ole. Hinnat nousevat vaikka pilviin niin kauan kuin joku niitä on valmis maksamaan. 200 markkaa kengistä voi tuntua halvalta niin kauan kun ei tiedä minimipalkan maassa olevan 300 kruunua, 120 markkaa kuukaudessa. Oman konsulttiyrityksen Tallinnaan perustanut suomalainen aviopari kertoo juuri muuttaneensa uuteen asuntoon. 200 neliön omakotitaloon, 10 kilometriä keskustasta. Vuokra kuukaudessa on 1500 dollaria; /Asunto on edullisin mitä heille tarjottiin. Keskustassa msliöhinnat ovat kuulemma jo pyyhkäisseet Helsingin ohi, vaikka asuntojen laatu laahaa kaukana perässä. Eastein standards at western prices, naureskelee kiinteistönvälittäjä. Hauskaa ja halpaa ajanvietettä Täilltnnassa on seurata taskuvarkaiden ja poliisien kissa ja hiiri -leikkiä Raatihuoneen torulla. Tai antaa katukauppiaiden viihdyttää itseään. Korkein noteeraus pehmeäporno-lemti Sexeristä on 30 kruunua. Kioskista saman lehden saa neljä kertaa halvemmalla. Ja kurvana Mutta jotain myydään Tallinnassakin vielä hyvin halvalla. Askr oupakkaa maksaa markan, putkilon vahvaa liimaa saa kärsäänsä samalla hinnalla. Taurusrevolveri Hintavertailujen alkaessa kyllästyttää voi vaihtaa vapaalle ja lähteä ostoskierrokselle. Asekauppoja on Tallinnaan avattu liki parikymmentä syksyn 1992 jälkeen, jolloin asekauppa vapautui. Alkoholisteja, rikosrekisterin omaavia ja henkisesti häilyväisiä lukuunottamatta saa Virossa kuka tahansa ostaa turvakseen käsiaseen. Poliisin mukaan tästä hyötyvät vain rikolliset. Mutta ihmiset pelkäävät ja varustautuvat. Viime vuonna Virossa murhattiin 282 ihmistä. Tahti on jatkunut samana tänäkin vuonna. Pistoolin saa Tallinnasta jo alle tuhannella markalla, mutta tämän hetken best seller, brasilialaisvalmisteinen Taurus-revolveri, on huomattavasti hinnakkaampi. Asekauppiaat arvelevat Tauruksen suosion johtuvan enemmän sen ulkonäöstä kuin ominaisuuksista. Ase näyttää aivan samanlaiselta kuin ne, joilla paukutellaan aivot pihalle amerikkalaisissa poliisisarjoissa. Lauttalippu Suomeen maksaa Tallinkin toimistossa 180 kruunua, ulkomaalaiselle 300. Pihaan karauttaa kultakäämeihin kääriytynyt paikallinen liikemies tuliterällä Mersullaan. Maksaa sen halvemman ja nauraa paskaisen naurun. Hyvää matkaa, perkele. Viime vuonna Virossa murhattiin 282 ihmistä. Tahti on jatkunut samana tänäkin vuonna.
• 1 2 TEKSTI: ANNE SAASTAMOINEN KUVAT: PEKKA LINNA O nko sellaista teatteria, jonne voi mennä yhtä vaivattomasti kuin elokuviin, mutta miltei puolet halvemmalla hinnalla? Jonka ohjelmisto vaihtuu viikottain ja näyttelijät sekä ohjaajat on pestattu projektikohtaisesti? Jossa on mahdollista nähdä myös vierailevien teattereiden esityksiä? Joka ei pyri pakkomiellyttämiseen vaan hyväksyy kaikenlaisen vastaanoton? Sellainen on, näin lupasi Yövieraat -teatterin johtohahmo Juha Hurme uuden teatteritilan avajaispuheessa Ruthin kulmassa aivan Jyväskylän keskustassa. Teatteritila on vuokrattu vuoden vaihteeseen saakka. Se on keilaradanmuotoinen tuubi, jossa on käsittämättömän väriset tiiliseinät, lattialla mielenkiintoista krääsää, lamppuja, kynttilöitä katossa ja itse rakennettuja vessoja. Putkilo on ryhmän ensimmäinen oma tila kuusi vuotta kestäneen kiertämisen jälkeen. YÖVIERAAT EIVÄT JÄÄ Yövieraat -nimi tulee Peter Weissin näytelmästä. Ryhmä toteutti sen ensiesityksenään kesällä -88. Alkuperäistekstistä ei jäänyt jäljelle yhtään kohtausta tai henkilöä, vain nimi jäi. Esityksen tragikoominen historia ja sen saama vastaanotto .kunnittain on luettavissa teatterin seinästä. Nimi Yövieraat kuvaa osuvasti teatteria, jonka perusluonteeseen ovat alusta saakka kuuluneet vierailut eri teattereissa ja päinvastoin. Esityksissä mukanaolleita löytyy parisataa, vaikka • • YÖVIERAAT ASETTUIVAT TALOKSI varsinainen jäsenmäärä on pysynyt parissakymmenessä. Teatteri on kierrellyt ympäri kotimaata, maan ja toisinaan muidenkin rajojen ulkopuolella. Yövieraat on hyvä nimi teatterille, joka on pöllyttänyt jähmeitä teatterikäsityksiä omintakeisilla esityksillä. "En tiedä, onko kapina ollut koskaan mikään itsetarkoitus. Joukon näkemys teatterista oli jo alunperin niin vinksahtanut, että se tuotti tavanomaisesta poikkeavia esityksiä. Oikeastaan se on tutkimustulos. Koko ajan on etsitty uusia toimintaja ilmenemismuotoja", kuvailee yövieras Antti Lattu. Nimi on osuva myös siksi, että (käyttöyhteydestä riippuen) suomen kielessä vieras voi olla muukalainen, mutta yhtä hyvin myös tuttu. Kun vieraita tulee käymään, tulee tavallisesti tuttuja eikä humanoideja. Yövieraissa on molempia. Teatterista löytyy jo vuosien takaa tunnistettavia elementtejä, jotka yhdistyvät yllättäviin ufojuttuihin. "Ne tutuimmat merkit ovat varmasti leipä, kala ja viini. Myös yksinkertaisuus ja lapsenomaisuus. Tällaisesta miehisestä jengistä puhuttaessa voisi kai sanoa: poikamaisuus", Lattu pohtii. ÖINEN VIERAS TULEE JA... Yölliset vieraat herättävät jännittävämpiä mielikuvia kuin päivävieraat. Yö liittyy alitajuntaan ja unimaailmaan, joiden läsnäolon voi aistia myös Yövieraiden esityksistä. "Ehkä joo, mutta ei tämä mitään udussakävelyä ole. Tekemisen tapa on niin yltiöpäinen, että asiat voivat mennä sille kokemisen asteelle, ettei kaikkea edes tajua. Kaikkea ei tarvitse selittää. Joukko on kuitenkin niin sivistynyttä, että se pystyy hyödyntämään mielikuvia ja yhteistä alitajuntaa. Paitsi minä en ole sivistynyt, minulla ei ole minkäänlaisia tapoja", Lattu paljastaa. "On niin monta hyvää tapaa tehdä", lisää yövieras Jouni Rissanen. K U N VIERAS ALKAA HAISTA... Pitkäaikainen vieras alkaa haista, sanotaan. Yövieraiden pahin kyllästymisen katku on ehkä vältetty sillä, että ryhmä ei ole heittäytynyt liian tuttavalliseksi ja on pystynyt olemaan myös saavuttamattomissa. "Se liittyy siihen, että esittäjien foorumi on laaja. Ja miten voi kyllästyä ryhmään, joka ei näytä navetasta vain kaunista puolta vaan myös sen lantasen kasan. Joka tuo asioista esiin monta puolta", Rissanen luonnehtii. Yövieraista ei voi olla liian varma. Jos sitä yrittää tuupata maakunta-, opiskelija-, ammatti-, amatööritai vaikkapa pimeäksi teatteriksi, niin huomaa erehtyneensä. Nimestään huolimatta se ei esiinny vain öisin. "On mahdotonta vastata, mitä Yövieraat on. Se on tavallaan dynaaminen liike, joka risteilee kaiken tuon välillä. Yhtä tiukasti ja höllästi joka paikassa. Voit tuntea olevansa Yövieraissa, mutta ei voi olla varma onko mukana seuraavassa jutussa, ja jos on, mitä siinä tekee. Kaikki tekee kaikkea. Se on näkökulma teatterinomaiseen tekemiseen", Rissanen kuvailee. "Minulle se on välttämättömyys, mutta ei pakko. Työ, joka ei täytä kaikkia palkkatyön kriteereitä, mutta on silti pääasiallisin työ. Tekemistä", Lattu tunnustaa. VIERAIDEN VARALLE Teatteritiloihin eksyneiden vieraiden varalle on luvassa runsaasti syyssatoa. Vanhoista hiteistä on uudelleen sovitettu seuraavat: Kuolakko täälä vai jossaki muuala, Kolmen töräpään tarina ja Työttömän päiväkirja. Nämä miehiset tarinat on varustettu huumorilla, hulluudella ja todellisuustakuulla. Joka kuukausi tulee uusi ensi-ilta, joiden sfäärit ulottuvat lastennäytelmästä vallankumoukselliseen komediaan ja seksuaalisesta värinästä paleltuneisiin perunoihin. Muusta ohjelmistosta voi mainita Tupperware -myyjäiset (21.9.), elokuvia, seminaareja, joulubasaari. Puuhasyksy huipentuu Yövieraat -festivaaliin uuden vuoden molemmin puolin.
• * 13 PULP-LUKEMISTOJEN KYNÄSANKARI KIRJALLISUUDEN PARNASSOLLE REHELLISYYS El MAATA PERI K un rikoskirjailija Dashiell Hammett (1894-1961) aloitti 20-luvulla kirjailijanuransa "halpojen lukemistojen" avustajana (ns. pulp-lehtien), oli koko amerikkalainen yhteiskunta rajussa käymistilassa. Kirjallisuuden vainioilla "roskan" ja korkeakirjallisuuden välillä oli vielä ylittämätön kuilu. Hammett halusi alusta lähtien kirjoittaa jotakin muuta kuin itseensä käpertynyttä, homehtunutta englantilaistyylistä, pitsinnypläykseen viittaavaa rikostarinaa. Hän etsi tarinoilleen kosketuskohtia autenttisista kaupunkimiljöistä ja ennenkaikkea "katujen puhekielestä". Tyylittelyn ja kovan realismin synteesistä tulikin Hammettin proosan tavaramerkki. Hammettin ns. paljonpuhuttu "realismi" onkin selkeästi löydettävissä enemmän oivaltavista, tarkoin luonnehdituista yksityiskohdista, behavioristisesta kerronnasta, kuin parodisiin liioitteluihin suistuvista juonikuvioista. Realismihan ei koskaan ole todellisuuden jäljentämistä sinänsä vaan siinä piilevien tosiasioiden järjestämistä, valikointia, dramatisointia j a sitä kautta aina "tyylittelyä". A merikkalainen runoilija Wallence Stevens kiteytti "uuden urbaanin elämäntunteen" siten, että siinä tietoisuus ja havaitseminen korvaavat perinteellisen mielikuvituksen ja sisäisen pohdiskelun, reflektion. Suurkaupunki on täynnä kineettisiä kuvia, jatkuvaa liikettä, muutoksia, tapahtumia ja illuusioita. Nämä uudet intensiteetit, elämäntunteet, ovat parhaiten näkyvissä varhaisissa, toiminnallisissa mykkäelokuvissa (eikö Hammettin graafisesti varjostetuissa rikosnovelleissa olekin jotain "mykkää"?). Stevensin mukaan moderni todellisuuskokemus syntyy tosiasioista ja havainnoista, behavioristisen psykologian ja pragmatismin filosofian hengessä. Oleminen tässä miljöössä on aina havaituksi tulemista! Tämä perusfilosofia on sisäänrakennettu myöskin Hammettin toteavaan, lakoniseen ja sarkasmeja vilisevään proosatyyliin. Haikean kyynisyyden taustalla on herkkä kirjailija, joka aistii tarkasti ja haavoittuvasti modernin, urbaanin todellisuuden mekaanisen tylyyden ja ihmis vihamielisyyden. Hammettin maailmassa romaanihenkilöiden "sisäisyyttä" (eurooppalaisessa mielessä) ei varsinaisesti enää ole: on vain toimintaa, toiminnan "selityksiä" uudella toiminnalla ja havaintoja tästä päättymättömästä liikkeestä. Motiivit ja moraaliset arvostelmat jäävät lopulta lukijan kontolle. Hammettin tarinat ovat kertomuksia siitä, että maailma on kaoottinen paikka ja ihmisluonto korruptoitunut siinä määrin, ettei syvempi "edistys" ole mahdollinen. Itse asiassa Hammettin näkemys on hyvin lähellä Freudin kulttuurikäsitystä siitä, että vaikka -spekulatiivisestiyhteiskunnassa saavutettaisiinkin jonkinlainen "taloudellinen yhteiskuntasopimus", mekaaninen tasa-arvo, jää silti jäljelle viettienergian synnyttämä seksuaalinen taistelu. Se mikä Hammettin suurkaupunkikuvauksissa ilmenee rikoksien taustalla taloudellisena, rahaan perustuvana riistona ja hyväksikäyttönä, muuttuu pienyhteisöissä seksuaalisesti kiihottuneeksi perverssiksi draamaksi. H ammettin tuotannon parhaina saavutuksina pidetään yleisesti hänen viittä täysmittaista romaaniaan, Veristä satoa (ilmestyi 1929, suom. 1976), Dainin suvun kirousta (ilmestyi 1929, suom 1975), Maltan haukkaa (ilmestyi 1931, suom. 1973) ja Varjomiestä (ilmestyi 1934, suom. 1973). Hammett julkaisi nämä romaanit perätysten ja sen jälkeen hän käytännöllisesti katsoen vaikeni kirjailijana. Sama julma perusvisio, joka on tyypillinen Hammettin lyhyille kertomuksille. Continental Op -tarinoille, on myöskin hänen romaaneissaan, tosin paljon nyanssipitoisemmin kerrottuna. Richard Laymanin Hammett -elämänkerrassa (Shadovv Man. The Life of Dashiell Hammett) on tiivis, darvinistinen luettelo siitä, miksi rikollisten puuhat eivät useimmiten onnistu: 1) Rikollisten toiminta epäonnistuu ainoastaan siksi, että he pettävät toisiaan. 2) Rikollisten toimintaa määrittää ainoastaan ahneus. 3) Liigan johtaja menettää otteensa käskyläisistään. 4) Koko suunnitelman rikkoo kaunis ja paheellisen viekas, turmeltunut nainen, jonka ansoihin miehet tippuvat yksitelen. Hammettin "sankareiden" rooli on ylläpitää jonkinlaista moraalia suhteessa ihmisluonnon turmeluksesta johtuvaan moraalittomuuteen. Rooli on kaiken kaikkiaan vaatimaton. Äärimmäisen ehdollistetussa, determinoidussa maailmassa ihminen toimii kuin mekaaninen kosija: palkintoja jahtaava Pavlovin koira. Hammettin tunnetuin sankarihahmokaan, Sam Spade, ei voi kuitata omaa eksistentiaalista tilannettaan oikeuden miekkana kuin ironialla, sarkastisilla repliikeillä. Muu olisi teeskentelyä. K : eijo Kettusen huolella toimittama Hammettia käsittelevä esseekirja, Varjomiehen jäljillä, tarjoaa 14 kiinnostavaa ja asiantuntevaa polkua ja näkökulmaa Hammettin tuotantoon ja maailmaan. Perusteellisissa tutkielmissa käydään läpi niin Hammettin romaanituotanto kuin novellistiikkaakin; lisäksi mukan on koko joukko "erikoistutkielmia" ja elämänkerrallisia esseitä. Mukaan mahtuu myös Hammettin oma teksti "Erään yksityisetsivän muistelmia" vuodelta 1923. Jo tässä vaiheessa on nähtävissä Hammettin ironinen monimielisyys suhteessa todellisuuteen ja kirjallisuuteen: "Kun tarinan etsivä kohtaa erityisen visaisen ongelman ja kun oikea etsivä etsivä joutuu samaan tilanteeseen, tärkeä ero on siinä, että edellisellä on yleensä puutetta johtolangoista, ja jälkimmäisellä niitä on aivan liian monta." Varjomiehen jäljillä todistaa mainiosti sen, kuinka "ristiriitaisia" ja samalla toisiaan täydentäviä näkemykset Hammettista ja hänen merkityksestään rikoskirjallisuuden kaanonissa ovatkaan. Parasta antia kirjassa ovat käännökset: Julian Symonsin viileän erittelevä essee Hammettin tyylillisestä kehityskaaresta ja John G. Caveltin koko kovaksi keitettyä lajityyppiä kartoittava tutkielma. Jos järkyttävän rehellinen Celine määritteli ihmiselon ihanuuden ja kurjuuden kolmen vaiheen tragediaksi -"valehdeltava, naitava, kuoltava"niin kaukana ei ole Hammettkaan näistä tummista lähtökohdista. Hän vain väitti kerran tunteneensa miehen, joka varasti maailmanpyörän! H A N N U W A A R A L A Kirjallisuus Keijo Kettunen (toim.): Varjomiehen jäljellä. Dashiell Hammett 100 vuotta. Suomen Dekkariseura 1994. Dashiell Hammett: Mies nimeltä Spade ja muita kertomuksia. Suom. Kalevi Nyytäjä. WSOY 1994. Dashiell Hammett: Kymmenes johtolanka. 7 rikoskertomusta. Toinen painos. Suom. Rauno Ekholm. WSOY 1994.
• 14 "Raskas on suruni sinun tähtesi, veljeni Jonatan. Sinä olit minulle rakas. Minulle oli sinun ystävyytesi naisen rakkautta ihanampi." (2 Sam. 1:25-26) RAAMATUN MIEHIMYKSET Nissisen uusi selitysoppi K eskustelu homoseksuaalisuudesta jatkuu. Joidenkin mielestä varmasti kyllästyttävyyteen asti. Homot huutavat barrikadeilla ja vaativat päästä naimisiin. Mediat eivät enää vaikene, vaan saavat päinvastoin mehukkaita debattien ja gallup-kyselyiden aiheita. Kaiken mediasirkuksen keskellä on rauhoittavaa lukea Martti Nissisen kirjaa Raamatun homokuvasta. Se on hiljaista, asiallista ja pohdiskelevan kriittistä tekstiä. Suosittelen luettavaksi varsinkin heille, jotka sattuivat näkemään MTV 3:n suurella kohulla aloittaman "Mediapelin" ensimmäisen lähetyksen. Siinä SET An Ari Saukkonen ja kristillisten Vesa Laukkanen kävivät juupas-eipäs inttelyään siitä, saavatko homot mennä naimisiin. Ja erityisesti suosittelen kirjaa kaikille Raamattua vähänkään fundamentalistisesti tulkitseville ihmisille. Nissinen alkaa kirjansa kunnon tutkijan tavoin määrittelemällä terminologiaa. Tämä on tietysti pakkopullaa kaikille asianosaisille, mutta tärkeää tietoa suurelle tietämättömälle enemmistölle. Itse asiaan päästään, kun Nissinen lähtee etsimään homoseksuaalisuutta sivuavia mainintoja vanhoista teksteistä. Hän tekeekin työnsä perusteellisesti ja alkaa aina Mesopotamiasta ja Gilgames-eepoksesta asti. Myös antiikin Kreikan mieskeskeinen pederastia-traditio saa oman lukunsa. Mutta mikä kirjassa on kuitenkin kiintoisinta, on meidän oma juutalais-kristillinen kulttuurimme ja sen korkein auktoriteetti Raamattu. Sodoman synnnit Lähtökohta on se, että Vanha Testamentti todellakin kieltää kahden miehen välisen sukupuoliaktin. Näin tehdään ns. Pyhyyslaissa, jonka historiallisena taustana on pakkosiirtolaisuuden jälkeinen juutalaisyhteisö. Nissinen tuo oivasti esille sen, että kiellon takana ei suinkaan ollut miesten välinen tasa-arvoinen rakkaus, vaan juutalaisten halveksima ja pelkäämä pakanallinen uskonto, jonka kulttimenoihin kuului kaikenlainen haureuden harjoittaminen niin myös anaaliyhdyntä. Kertomus Sodoman kaupungin kohtalosta on kenties kuuluisin ja kauaskantoisuudessaan tuhoisin esimerkki siitä, miten Raamatussa sivutaan homoseksuaalisuutta. Jokainen tulkitsee Raamattua tavallaan, mutta Nissisen näkemys vaikuttaa hyvin järkeenkäyvältä. Hän nimittäin osoittaa, ettei Sodoman "Jeesuksen ajan juutalaisessa kulttuurissa naimattomuus oli tavattoman poikkeuksellista lähes rikollista. tapahtumilla ollut itse asiassa mitään tekemistä homoseksuaalisuuden, erotiikan ja mielihyvän etsimisen kanssa. Kaupungin miehet halusivat raiskata Lootin vieraiksi tulleet Herran enkelit Kysymyksessä oli puhdas muukalaisviha. Miehet halusivat raiskaamalla vieraat häpäistä nämä alentamalla heidät passiiviseen naisen rooliin ja siten viedä heiltä miehen kunnia. Erotiikalla ja seksuaalisuudella oli hyvin vähäinen rooli tapahtumissa. Sodoman kertomusta on sittemmin tunnetusti tulkittu Jumalan tuomiona homoseksuaaleille, kun todellisuudessa kaupunkilaisten rikos oli "kohtuuden rajat ylittävä röyhkeys ja muukalaisviha, vieraanvaraisuuden pyhän velvollisuuden halveksunta" (Nissinen, s. 67). Virheellisestä tulkinnasta kertoo mm. englannin kielen sana "sodomy", jolla tarkoitetaan yleensä homoseksuaalisuutta ja erityisesti anaaliyhdyntää. Jeesus, Daavid ja Jonatan Toisaalta Raamatusta löytyy myös hyvin positiivisia kuvauksia kahden miehen välisestä suhteesta. Jopa Vanhassa Testamentissa on kertomus Daavidista ja Jonatanista, jotka rakastivat toisiaan enemmän kuin itseään. Raamatussa tätä suhdetta ei nimetä millään tavalla. Intiimejä kuvauksia on turha odottaa, vaikkakin Daavid ja Jonatan suutelevat kiihkeästi toisiaan. Kertomus on esimerkki kulttuurisen alueensa tiiviistä homososiaalisuudesta siis rakkaudesta, joka on tasa-arvoista eikä sisällä alistussuhteita, kuten miehen ja naisen välinen suhde yleensä. Daavid valittaa seuraavasti: "Raskas on suruni sinun tähtesi, veljeni Jonatan. Sinä olit minulle rakas. Minulle oli sinun ystävyytesi naisen rakkautta ihanampi." (2 Sam. 1:25-26) Tunnettua on myös Jeesuksen toiminta rakkauden puolestapuhujana. Hän ei juutalaisten tapaan tuominnut, vaan otti vastaan haureudenharjoittajatkin. Jeesuksen oma seksuaalisuus on herättänyt runsaasti ajatuksia. Mielenkiintoiseksi asetelman tekee se, että Jeesuksen ajan juutalaisessa kulttuurissa naimattomuus oli tavattoman poikkeuksellista lähes rikollista. Merkillinen miesyhteisö oli aikanaan varsinainen kummajainen. Ja kun Uusi Testamentti vielä varsin hellästi kertoo opetuslapsi Johanneksesta, joka oli Jeesukselle hyvin rakas... Se panee miettimään, vaikkakaan ääneen ei uskalla sanoa mitään jumalanpilkkasyytteen pelossa. Paavali puolestaan on kova pala kaikille kristityille homoille. Hänhän oli varsin jyrkkä suhteessaan homoseksuaalisuuteen. Nissisen näkemys asettaa Paavalinkin aivan uuteen valoon. Moni asia tulee ymmärretyksi, kun tietää kulttuurisen taustan ja Paavalin itsensä henkilöhistorian. Kysymys on siitä, mitä Paavali tiesi homoseksuaalisuudesta, mitä hän oli nähnyt ja mikä oli hänen todellisuutensa. Hänen kosketuksensa homouteen oli se, että hän oli nähnyt roomalaisia orjia, joita oli hyväksikäytetty seksuaalisesti. Hän ei ollut nähnyt kahden miehen tasa-arvoista rakkaussuhdetta eikä tiennyt sellaista olevankaan. Kuinka hän olisi voinut tehdä muutoin kuin tuomita näkemänsä? Kuin piru Raamattua Nissistä voi moni fundamentalisti arvostella siitä, että hän lukee kuin piru Raamattua. Mutta niin tekevät fundamentalistitkin. Kysymys on aina tulkinnasta. Ansiokkaaksi kirjan tekee sen pyrkimys objektiivisuuteen ja asiallisuuteen. Nissinen uskaltaa myös arvostella niitä tutkijoita, jotka kiihkeästi yrittävät kääntää kaikki kohdat mustavalkoisesti "homojen eduksi". Toisaalta Nissinen myös jättää käyttämättä monia herkullisia epäloogisuuksia, joilla voisi lyödä fundamentalistit kumoon. Elämä voisi olla melko vaikeata, jos haluaisi elää täydellisesti juutalais-kristillisten auktoriteettien mukaisesti. Silloin syntisiä eivät olisi ainoastaan homot vaan myös muun muassa naimattomat! Eräskin rabbiininen teksti (jonka Nissinen ottaa esille vain alaviitteessä) toteaa seuraavaa: "Joka kieltäytyy avioliitosta, rikkoo ihmissuvun lisääntymistä koskevaa käskyä. Häntä on pidettävä murhaajana joka vähentää Jumalan kuvaksi luotujen ihmisten määrää." (Jab 88) Martti Nissinen toteaakin varsin totuudenmukaisesti, että Raamattu ei suhtaudu kielteisesti pelkästään homoseksuaalisuuteen vaan myös heteroseksuaalisuuteen ja seksuaalisuuteen yleensä. Jussi Tossavainen * Martti Nissinen: Homoerotiikka Raamatun maailmassa Yliopistopaino, 1994, Helsinki "Kaupungin miehet halusivat raiskata Lootin vieraiksi tulleet Herran enkelit. Kysymyksessä oli puhdas muukalaisviha."
• Ylioppilastalon uudet piirrokset näyttäytyvät Keväisten käyttäjäpalavereiden ideoiden pohjalta kehitellyt ylioppilastalon remontin piirrokset ovat tavattavissa JYY:n keskustoimistossa. Tällä hetkellä piirroksia käydään läpi ylioppilaskunnan työryhmissä. Jos joku haluaa saada näkemyksiään tulevasta talosta läpi, on syytä pitää kiirettä. Esimerkiksi paljon keskusteltu sauna ei ole näissä piirroksissa. Ehdotuksia voi jättää JYY:n keskustoimistoon tai edustajistoryhmille. Edustajisto tekee päätöksiä remontin jatkosta syyskuun lopulla. "Toivon mukaan edustajisto tekee raamipäätöksen, jotta hommassa päästään eteenpäin", pääsihteeri Petteri Huurre sanoo. Näillä näkymin remontti alkaa osittain maaliskuun alussa ja se olisi valmis ensi syyskuun alussa. Remonttia on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. JYY sorvaa opiskelijoiden EU-kannan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää 29.9 klo 14.00 alkaen yliopiston päärakennuksella salissa C 1 EU-keskustelupaneelin. Paneelin tarkoituksena on antaa opiskelijoille Euroopan Unioniin liittyvää tietoa sekä kylläettä ei-puolelta. Paneeliin liittyen ylioppilaskunta järjestää ennakkokyselyn, jonka pohjalta keskustelua osittain käydään. Lisäksi opiskelijat voivat esittää panelisteille aiheeseen liitryvi kysymyksiä. Osallistujiksi on kaavailtu Jyväskylän yliopiston rehtoria Aino Sallista, kansanedustaja Esko Seppästä, kirjailija Lasse Lehtistä sekä SYL:on puheenjohtajaa Arto Hakkaraista. Osallistujat varmistuvat lähipäivien aikana. Tilaisuudesta tullaan tiedottamaan seuraavassa Jylkkärissä, ilmoitustauluilla ja ruutuinfossa. Yliopiston aulassa on EU:ia kannattavilla tai vastustavilla kansalaisjärjestöillä sekä ylioppilaskunnassa toimivilla järjestöillä on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja jakaa materiaalia. Ulkoministeriön alainen Eurooppatiedotus ja Jyväskylän työväenopisto järjestävät 19.9 klo 12.00-16.00 Minnan-salilla koululais-ja opiskelija-aiheisen tietotorin. Paikalla saat tietoa EU:n vaikutuksesta opiskelijoiden sosiaaliturvaan, työnsaantija koulutusmahdollisuuksiin ulkomailla. Rahakas OTOS myöntää stipendejä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS jakaa taas stipendejä. Rahaa saa tutkimukseen, joka liittyy koulutusjärjestelmiin, koulutukseen, opiskelijoiden taloudelliseen, sivistykselliseen ja sosiaaliseen asemaan, elämäntapaan sekä korkeakoululaitoksen rakenteeseen ja toimintaan. Apurahoja annetaan kaksi kertaa vuodessa 5-15 kappaletta (3 000-50 000 mk). Hakuajat ovat 30.4. ja 31.10. OTUS sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Mechelininkatu 47 A 2. Kortti tuo, kortti hae Valtaa Viime keväänä kuvattua SYL-kortteja on ylioppilaskunnan keskustoimistossa noin 150 kappaletta. Kortin voi noutaa toimistosta virkaaikana klo 9-15. SYL-kortilla saa erilaisia alennuksia, joten kortin lojumisesta ylioppilastalolla on silkkaa haittaa sen omistajalle. Hallintovirasto on pyytänyt ylioppilaskuntaa nimeämään yliopiston työsuojelutoimikuntaan edustajan ja hänelle varahenkilön. Työsuojelusta kiinnostuneet voivat ilmoittautua JYY:n pääsihteeri Petteri Huurteelle maanantaihin 19.9. mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon, p. 607221. JYY:n edustajisto päättää aikanaan työsuojelutoimikunnan opiskelijajäsenet. V ik JYY:n K o r t e p o h j a n y l i o p p i l a s k y l ä n ASUKASNEUVOSTON VAALI toimitetaan keskiviikkona 9 . 1 1 . 1 9 9 4 klo 14-20 ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa. Ennakkoäänestys toimitetaan tiistaina 2 5 . 1 . klo 14-20 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän vakinaisilla asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 2 5 . 1 . ja 9 . 1 1 . , ja vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskylän vakinaiset asukkaat, jotka on merkitty talonkirjoihin 10.10. 1 9 9 4 . Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkillöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta ja ne on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9, viimeistään maanantaina 10.10. klo 12.00. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään keskiviikkona 1 2 . 1 . klo 12, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ja vaalimainonta voi alkaa. Asukasneuvoston keskusvaalilautakunta Annastiina Puolakka puheenjohtaja Leo Kamunen sihteeri PILMU 5/i W U M / UUDISTUNEESTA SILMÄLASIKEHYSMALLISTOSTA NYT IMU 0N P0KAP0RSSI? POKAPÖRSSI on suoriin tehdosostohin perus/ura, jatkuvasti uusiutuva kihysmollista, josta ne myydään asMoille aina edulliseen' päivän hintaani IM Väinönkatu 36, Torin laita! p. 941-611 144, ark. 9.30-17.30 la 10-14 SILMÄLASIMARKET Espoo • Forssa « Helsinki • Hämeenlinna t Jyväskylä* Jämsä • Kajaani Karhula • Kouvola • Kuusamo * Oulu • Rovaniemi • Tampere «Turku JYVÄSKYLÄN KEILAHALLI PYÖRII JÄLLEEN TÄYSILLÄ! Olemme auki: ma-pe klo 9.00-21.00 la-suklo 11.00-17.00 ja tietysti lisää sopimusten mukaan VAKIOVUOROJA VARATTAVISSA MA-TI-KE KLO 15.00-21.00 HINNAT mk/tunti/hlö ma-pe klo 9 . 1 6 . 27,iltatunnit klo 1 6 . 2 1 . 32,la-su klo 1 1 . 1 7 . 32,OPISKELIJAT m a p e 9 . 1 6 . 20,koululaiset Hik.tunnilla 15,T S Y F /ASTA-ALKAJ/ "PINSTART" -KORTTI 120,5TUNTLV Huom! Nyt käytössä uusia keritä palloja, porauksia kaikille käsille. Keilatauolla keilakahviosta välipalaksi sämpylät, piirakat, leivonnaiset ja virvokkeet. Keskiolutoikeudet. TERVETULOA RENTOON KAATOFIILIKSEEN! Jyväskylän keilahalli, Keskussairaalantie 2, p. (941) 612 115 OPISKELIJAN OSTOSPAIKKA • LÄNSIVÄYLÄ SAVELA KAIVOKATU 1, JYVÄSKYLÄ Puh. (941)610 222, AVOINNA ARK. 9-20, LA 9-18 KAIKISTA TÖISTÄ Opiskelijakortilla -20 % Heti odottaessasi! MISTER MINIT. A u k i : 9 1 8 , La 9-14 PIKASTJUTARIJ. OJALA OY CITY-SOKOS/JYVÄSKYLÄ Puh. 630 624 Opiskelijan oma puhelin Motorola Personal P h o n e 2.990,Motorola NMT Personal Phone kulkee aina mukanasi minne haluat. Ja vaikka osoitteesi muuttuisi useinkin, puhelinnumerosi säilyy vuosien ajan samana. Olet aina tavoitettavissa. Etkä maksa puhelinosakkeesta tai liittymästä, et '• asennuksista, etkä kiinteästä puhelinlaitteesta. . Kaupanpäälle saat 100 nimelläsi ja uudella puhelinnumerollasi varustettua "My Personal Phone" -käyntikorttia. Tarjous voimassa 31.10.94 saakka ® Kampus Data MOTOROLA Kampus Data Oy Kauppakatu 2 Jyväskylä puh. 218835, fax 611143
• 16 Kampus Data on opiskelijan oma tietokonekauppa! I I 1 1 I I I I I I I I I 1 I I I I I I I I ! I I 1 i I 8 ! S i I I 1 I I L L Kampus Datan omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), jonka jäseniä ovat kaikki Jyväskylän yliopiston opiskelijat Näin voimme sanoa, että Kampus Data todellakin on opiskelijoiden oma kauppa. Kampus Data on yksi Jyväskylän vanhimmista ja perinteikkäimmistä atk-liikkeistä. Toiminta on alkanut opiskelijakoneiden yhteistilauksien välittämisestä ja laajentunut täyden palvelun atk-taloksi. Meiltä saat tunnetuimmat laatumerkit niin tietokoneissa kuin oheislaitteissakin. Lisäksi tarjoamme ohjelmat, tarvikkeet sekä neuvontaja asennuspalvelut nopeasti ja luotettavasti. Annamme kaikille opiskelija-asiakkaillemme ilmaisen tietokoneiden hankintaneuvonnan. Meillä ei ole ennakkomaksuja Käteisen lisäksi voit maksaa mvös osamaksulla sekä useimmilla luottoja pankkikorteilla. Kampus Datasta ostamiisi laitteisiin liittyy aina maahantuojan takuu, joka kestää vähintään yhden vuoden. Eräiden tuotteidemme edulliset opiskelijahinnat ovat voimassa vain opiskelijoille Tervetuloa laadukkaille tietotekniikkaostoksille Kampus Dataan! PC-laitteita: Kampus Datan mehukkaat Apple-tarjoukset: Macintosh Performa on mainio apuväline opiskeluun, kotikäyttöön ja yrityksiin. Laite on heti käyttövalmis. Performaan voit liittää mm. CD-ROM -aseman ja vaikka laser-tulostimen. Macintosh Performa 450 • Suoritin 68030/ 25 MHz •kiintolevy 160 MB • keskusmuisti 4 MB • Performa Plus -värinäyttö 14" • hiiri ja näppäimistö • käyttöjärjestelmä 7.1 SF • Claris Works -ohjelmisto • tekstinkäsittely • kortisto • taulukkolaskenta • piirto • tietoliikenne Macintosh Performa 475 • Suoritin 68LC040/ 25 MHz • Apple Color -värinäyttö 14" • muuten sama kuin Performa 450 6990,L,: 9990,Compaq Presario 433 4/200 8880,Osborne 486SX alkaen 8466,Olivetti PCS alkaen! 7990,ICL 486SX-kannettavat alk 11932,ICL 386-kannettavat alk 6990,IBM ValuePoint alk 7990,Oheislaitteita: Olivetti JP 250 -mustesuihku .... 1950,Mitsumi tuplanopeus CDROM . 1090,Seagate 428 Mt kiintolevy 1690,Huom! Kaikkia tässä tarjouksessa mainittuja tuotteita on rajoitettu tarjouserä. Hinnat voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Kysy myös muista tarjouksista ja tuotteista myymälästämme. "VOITTO KOTIIN! VALITSE SINÄKIN EUROPUHELIN." "Minä valitsin Europuhetimen peittoalueen vuoksi. Radiolinjan GSM-verkko on Suomen laajin." Kampus Datasta saat edullisesti myös Radiolinjan Europuhelimet. Erikoistarjous opiskelijoille voimassa syyskuun ajan. Tule soittamaan ilmainen koepuhelu. Kampus JData Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835, fax 611143 avoinna ma-pe 9-18, la 10-13 INTEGROITU VIITERYHMÄÄSI OSTA AITO, EDULLINEN OPISKEOJAHAALARI M H R T Y Ö A S U T VOIONMAANK. 6 JYVÄSKYLÄ P. 620 710 Pyydä tarjous! SILMÄLÄÄKÄRIT JUHANI JUKAIMTUPA ESA JAANIO p. 2 1 a ano. Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 _ \ V A trsimme ASIAMIEHIÄ m y y m ä ä n Sammon tuotteita kotitalouksille ja a m m a t i n h a r j o i t t a j i l l e . T y ö o n p ä ä a s i a s s a puhelinmyyntiä seuraavilla paikkakunnilla: JYVÄSKYLÄSSÄ Tarjoamme tehtävän mukaisen koulutuksen ja annamme täyden myyntituen. O d o t a m m e , että olet ulospäin suuntautunut, kiinnostunut ihmisistä ja myyntityöstä. Jos lisäksi olet valmis panostamaan haasteelliseen työhön ja työskentelemään joko illalla tai päivällä, Sinun kannattaa soittaa 2 6 . 9 . 1 9 9 4 mennessä! Lisätietoja antaa Pekka Kupari, Juha-Pekka Pyörälä Tavoitat minut Puh. 3 3 2 2 11 (vaihde) M a p e 9 . 1 6 . SAMPO Pankki, jonka asiakas kannattaa olla K Y S Y LISÄÄ O P I N T O L A I N O I S T A JYVÄSKYLÄN KONTTORIRYHMÄ ASIAKASPALVELU 9800-2002 SAASTA LUONTOA JA KUKKAROASI *r E/CDetu. tarjoaa edulliset kodinpesuaineet hanasta uusiopaperituotteet uusiolasiastiat ekotuotteet kotiin, kouluun, mökille ja lahjaksi Ahjokatu 12, Prismaa vastapäätä Puh. (941)676 026 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI N O P E A S T I K|ÖA AA NSITOMO Rihto Ky A l a s i n katu 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 9 4 1 ) 6 7 6 3 5 m M A A I L M A N UJARKKINAT • MYYDÄÄN KSP Oy:n velaton puh. osake 2900 mk. Puh. 213 354. JYP-HT kausikortteja 3 kpl (istumapaikkoja) edullisesti puh. 949-642 533. KSP:n puh. osake tarjoa! Puh. 9505555366. • SEKALAISET Syömäongelma? OA-ryhmä tiistaisin klo 18.30 Sepänaukion vapaa-aikakeskus Kyllikink. 1.
• 1 7 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 A V O I N N A : M a P e 9 1 8 L a Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme (245^) HUOM § TULE TUTUSTUMAAN *m HYVIÄ TARJOUKSIA LISÄKSI JATKUVA OPISKELIJA-ALE-10% K E N K Ä A I T T A KFBKtf Suoraan Pariisin messuilta krokotiilipintainen POtfli TIETOKONEET 486DX2-66 5990mk Hd 214, Ram 4, wingraf.kiihd. keytronic, hiiri + hiirimatto ja minitornikotelo. Näytöt alkaen 1350mk JATK-HUOLTO Valonmamnknj 26 40700 Jyvmmkyii Puh. 341 S21 166 Far. 9*1 • 621 102 Nautittava päivittäin idy/i '"••> ; " * < • • ' ; • * * " & VAIVATTOMAT JA EDULLISET MATKAKORTIT MATKAKORTTI O P I S K E L I J A Nyt kaikilla MATKAKORTEILLA ilmainen vaihto-oikeus. &£$&££&£& Jyväskylän '"J Liikenne Oy * s * IYVÄSKYLÄN LIIKENNE B » t ^ Myyntipaikat: Matkahuolto, linja-autoasema, City Sokos, Kauppakatu. Korttimaksu 40,-. (uudet kortit) Kortit voi "tankata"busseissa käteisellä t a i pankkikortilla. Jyväskylän Liikenne Oy _ | Sorastajantie 5, 40350 Jyväskylä, puh. 941281 011 KESKUSTA—KORTEPOHJA t minuutit työpäivinä lauant pyhäp. V3 Y1KP Y3 Y4KP Y3 Y Y3 Y 6 35Y2 7 05 15+ 35Y2 45+ 8 05 15+ 35 45+ 00 9 05 15+ 35 45+ 00 30 10 00 15+ 30 00 30 00 11 00 30 00 30 00 12 00 30 00 30 00 13 00 15+ 30 00 30 00 30 14 00 15+ 30 00 30 00 30 15 00 15+ 30 00 30 00 30 16 00 15+ 30 00 30 00 30 17 00 15+ 30 00 30 00 30 18 00 30 00 30 00 30 19 00 30 00 30 00 30 20 00 30 00 30 00 30 21 00 30 00 30 00 30 22 00 00 00 23 00 00 00 Y = Y1 = Y2 = Y3 = Y4 = Linja 18K. Linja 7 Viitaniemen kautta. Seminaarikadun ja Keskussairaalan kautta Kortepohjaan. Linja 18. Linja 15. Ajalla 3.10. — 28 •. KORTEPOHJA—KESKUSTA 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 minuutit Y2+ Y3 työpäivinä Y1KP Y3 50 20 35+ 50 P0_ 20 35+ 50 00 20 35+ 50 00 10 40 10 40 10 40 10 25+ 4 lauant. Y3 10 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 25+ 4 110 40 10 25+ 40 110 40 10 25+ 40 i10 40 10 25+ 40 MO 40 10 40 !10 40 10 40 MO 40 10 40 10 40 10 40 10 10 10 40 10 pyhte^ Y3 10 10 10 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 40 10 Y = Linja 18K Nenäinniemeen. Y1 = Linja 7 Viitaniemen kautta Nenäinniemeen. Y2 = Linja 15 Viitaniemen kautta Mattilanniemen ja Ylistönmäen Yliopistolle. Y3 = Linja 18 Ristikiveen. + = Ajalla 3.10. — 28.4. Tilaa omasi edullisesti Pörssi ry:n kautta. ' 3 kk 167,t4 kk 222,% 6 kk 330,% 12 kk 645,KESKISUOMALAINEN fun fun 10-TIISTA I aukiklo03 :e en M 1 § § A M VOIONMAANKADULLA ON JA PYSYY SOHWIN HAPPY TIME Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Jyväskylän terveydenhoitoasema Keskussairaalantie 4 Terveydenhoitoasema on avoinna lukukausien aikana arkisin (ei la). Kesäajoista ilmoitetaan mm. yo-lehdessä. Terveydenhoito ja yleisja erikoislääkärien ajanvaraus ma-to klo 8-16, pe 9-16 neuvonta ma-to klo 8-16, pe 9-16 Fysioterapian ajanvaraus maja to 9-10 601 970 601 971 601 973 Hammashuollon ajanvaraus henkilökohtaisesti käymällä 8-16, puhelimitse 9-15 601 980 Mielenterveyspalveluiden ajanvaraus 8-11 ja 12-15 HUOM. osoite: Hämeenkatu 3 601 990 Ota opiskelijakortti mukaan terveydenhoitoasemalle. Tule ajoissa varaamasi hoitoon. Peruuta tilaamasi aika mieluiten viimeistään vuorokautta aikaisemmin, j o s sinulle tulee este. 7OP UVE IN7OWNH TO 22.9. TOMMI LÄNTINEN SU 25.9. SUURLÄHETTILÄÄT ELAVAA MUSAA JOKA VIIKKO ICPUOCKCAfE Asemakatu 7. P. 618 116 LAUANTAISIN klo 22 17.9. JULMA K U M M A d u o 24.9. TIMO LIEVEMAA & JOHANNA MÄKI d u o PE klo 21-22 ISO KEKKI 12,$M \± PE-LA klo 24-01 NELOSNELONEN 15,H A P P Y TIME /^e^fe^fcj I L O K I V E S S Ä J Y R Ä H T Ä Ä ! • Keskiviikkoisin BÄNDI-ILLAT k l o 3 : e e n ! • HAPPY TIME k l o 21-22 ;> UUTTA! • Perjantaisin GLADSTONE»17» H ra DISKO 03:een! f l i Säf • HAPPY TIME EXTRA G L A D S T O N E C L U B k l o 22-23 Y O u l o , puh 9 4 1 6 1 9 3 6
• 1 8 K O L U M N MIKSI SUPERTAIDE ON PYHÄÄ? Katsoin Aki Kaurismäen elokuvan Pidä huivista kiinni, Tatjana. Pidin elokuvasta ja kerroin sen ystävälleni. Hänen mielestään elokuva oli huono ja aihe liian mitätön. Tässä oli kyse vain mielipide-erosta, mutta samanlaisen näkökannan olen huomannut monessa viimeaikaisessa tekstissä. Paljon huomiota kuva: Pekka Helin/Jylkkärin arkisto ******* ** imk r>--#^^BBB Aki Kaurismäki teki huonon elokuvan? herättänyt juttu on ollut Seija Sartin Miksi roskataide on pyhää? (HS-kuukausiliite, 23. 7. 1994). Myös Helsingin Sanomien esikoiskirjallisuuden kritiikki on ollut samalla linjalla. Arvostelijat vaativat kaikesta taiteesta supertaidetta. Jokaisen teoksen pitäisi upota yhtä syvälle ihmisyyteen kuin Dostojevski, esikoiskirjailijoiden pitäisi olla valmiita kirjaili joita. Jokin aikaa sitten Hesari arvosteli kulttuurisivuillaan yhtäaikaa kolme esikoiskirjaa. Yksikään ei saanut myönteistä arvostelua. Julkaisevatko kustantajat huonoja kirjoja? Kriitikot vaativat esikoiselta heti 'suurta' teosta. Myös 'pieni' teos tuottaa taiteellista nautintoa. Pieni taideteos nappaa yhtälailla elämästä, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Ei ehkä laajasti tai syvältä, mutta terävästi ja ihanalla innolla. Ollakseen merkittävä, kirjailijan ei tarvitse heti olla ikuinen. Esikoiskirjailijalla on kehitysvaraa, ensimmäinen kirja saa hapuilla. Kun ajattelee kirjailjoita, joiden esikoisteos on ollut valtava ja/tai yleisömenestys, niin usein matka on aluksi jatkunut peruutusvaihteella. Jos kriitkot olisivat kustantajia, kirjoja julkaistaisiin kai vähemmän. Ketä se ilahduttaisi? Ainakin Seija Sarttia, jonka artikkelin yksi keskeinen ajatus oli: Miksi pientä taidetta on julkisuudessa? Waltari kirjoittaa: " — toimittajat ovat — ainakin omasta mielestään — maailman parhaita kirjailijoita ja kirjoittaisivat maailman parhaat jutut, jos vain ehtisivät." Ymmärrän kritiikin, kun se koskee taiteilijaa, joka ei pääse eteenpäin. Esimerkiksi Rosa Liksomin linja ansaitsee myös moitteita. Mutta esikoista pitäisi kannustaa. Jos kaikki julkaistava kirjallisuus olisi 'suurta', niin lukeminen kävisi raskaaksi ja yksitoikkoiseksikin. Hauska huomio on se, että arvostellessaan uudelleen joitain kirjallisuutemme klassikoita, kriitikot ovat löytäneet niistäkin vikoja. Ja 'pienen' taiteen vastapainoksi voi ottaa hyllystään Karamazovin veljekset ja lukea sen vihdoinkin. Ville Rauvola Kirjoittaja julkaisi keväällä novellikokoelman omakustanteena. JYLKKARIN AVUSTAJAPALAVERI TORSTAINA 15.9. KLO 19 ALKAEN TOIMITUKSESSA (YO-TALO). j o n e p r e s e n t Hfc davidbyrne ; : ;;.. p a u l s o c o l o v v b a s s l. sSS t o d d t u r k i s h e r d r u m s m a u r o r e f o s c o v i b e s + p e r c u s s i o n pe 7.10. tampere ovet avoinna klo 20.00 p a k k a h u o n e liput 135:epes ja lippupalvelu 9700 4700 LÖYDÄT JYLKKARIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen Tourula kirjakauppa Freda Anttila Muska Ulpukka • • "» • i r a m t K e r r Rentukka nus Päärakennus YTHS Mattila nniemi SEKA: Ylistonrinne teku Kirjasto kauppaoppilaitos Rbutafaasana Linjaa utoteryejraennoito" oppilaitos ja asema ammatillinen Lozzinauia Liikunta opettajakorkeakoulu Nyt on edullinen aika hankkia LUOKKAPAIDAT k a u t t a m m e c o l l e g e p u s e r o t • T-paidat h u p p a r i t • oloasut k o t i m a i s t a korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 VUOKRAAMME TIETOKONEITA Voit valifa mikron PC-pöytäkoneesta tehokkaaseen kannettavaan. Halutessasi mukaan myös oheislaitteita ja ohjelmia. SOITA P. 949-546021 TI6T0 Di'itwit Of Ostamme tietokoneesi käteisellä. Kyty uusista. eu.ei YLIOPPILASKUNNAN KESKUSTELUPANEELI 29.9 KLO 14.00 ALKAEN YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSELLA SALISSA C 1 SEURAA ILMOITTELUA! I T I A A I L M A l i i l ARKKI N AT JOKA TOINEN VIIKKO JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ Q MYYDÄÄN • OSTETAAN Q VUOKRATAAN f • SEKALAISET VAIN 1 O M K / R I V I 1. täytä kampukselta löylyvä ilmoisluslomake • 2. toimita te ylioppilaskunnan keskustoimistoon \ ylioppilastalolle (ruokala Ilokiven rakennus) 3. varaa tasaraha: ilmoituksen hinta 10 mk/rivi = • • JYLKKARI Jyväskylän yliopiston on ylioppilaskunnan julkaisu JYLKKARI@JYLKJYUPI. Päätoimittaja Alä lähetä kiireellistä posJouni Vauhkonen 617 288 tia sähköpostin kautta, Toimittaja koska se tarkastetaan vain Marko Pulkkinen 617 288 kerran kahdessa viikossa Ilmoitukset dead-line -päivänä. toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 3721363 Ilmoitushinnat: tekstissä (koti), 949-642 533 (auto) 4.00 mk/ppm, takasivu Ylioppilaslehtien valtakun4.70 mk/ppm, määräpaiknallinen ilmoitusmyynti kalisä 0.65 mk/ppm, väriPirunnyrkki Oy, p. 921lisä 600 mk/netto, etusivu 2331 222 5.70 myydään ainoastaan Taloudenhoitaja ja toimistokoko sivu tai ilmoitussihteeri Paula Rouhiainen myyntipaikka 1 000 mk p. 607 226 Jylkkäri ei ole arvonlisäToimitus ja ilmoitukset: Jyverollinen, joten hintoihin väskylän ylioppilastalo, ei lisätä veroa. Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Painopaikka: Lehtisepät Ilmestyy yliopiston lukuOy, Pieksämäki kausien aikana joka toinen p. 958-723 4212 viikko, noin 15 kertaa vuoTilaushinnat: koko vuosi dessa 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Sähköpostia lähetät VAXPostisiirtotili TA 695 758 4000 -koneen (koneen kutOsoitteenmuutokset toimisumanimi JYLK) sisällä tukseen ja keskustoimisosoitteella JYLKKARI. toon ISSN 0356-7362 Jylkkärin koko internetYlioppilaskunnan fax 941 osoite muista tietokoneista 213 810
• O ST 19 OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Seuraava kokous keskiviikkona 28.9. klo 18.00 sihteerien huoneessa Yo-talolla. Esillä varmaankin: voucher ideoita ja teemoja syksyn toiminnan pohjaksi... ym. ym. Valiokunnan uusi (humaani) puheenjohtaja on Sari Sivula. Tervetuloa! Sari ja Petri LIIKUNTA VALIOKUNTA Seuraava kokous 20.9. klo 19.30 Rentukassa. 6.10. Olvi.-juoksu Kortepohjassa. Tarkka informaatio ruutuinfossa ja ilmoitustauluilla. 24.-25.9. SM-pesäpallo, Joensuu. 1.-2.10. SM-purjehdus, Helsinki. 1.-2.10. SM-sekasähly, Kuopio. Viim. ilm. 21.9. Liikuntavaliokunta järjestää kuljetuksen. Lisätietoja p. 612 793/Tarja. 1.-2.10. SM-suunnistus, Trondheim. 15.-16.10. Liikuntaihmisten koulutusja virkistysviikonloppu, Jyväskylä. 15.-16.10. SM-jalkapallo, Vaasa. Lisätietoja em. tapahtumista Opiskelijoiden liikuntaliitosta (90718 522) tai Tarja Mäki-Punnolta (612 793). Tarkkaile myös ilmoitustauluja, erityisesti Ilokivessä ja Kortepohjan va-sihteerin ikkunassa. SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 20.9. klo 16 sihteereiden huoneessa. EU-teemapäivä on varmistunut. Paneeli järjestetään 29.9. 14 alkaen. Kokouksessa pohditaan päivän järjestelyjä. Samoin jatkuu HYVÄ OLO-projektin ja pankkipäivän suunnitelu. Esillä myös Tuulensuoja-palvelupuhelimen tarpeellisuus. KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunnan kokous ma 19.9. klo 16 yo-talolla. ^ f l y t ^ JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERI Uusien kurssi järjestetään 1.-2.10. Ilokiven yläkerrassa. Hinta 40 mk, info ja ilmoittautuminen Petra p. 611 326. Kokous numero 3 punaisella talolla, Kramsunkatu 10, pe 14.10 klo 18. Kokousta jatketaan bileillä. Puhelin ja vastaaja on ynnä toimii p. 217 583. JYVÄSKYLÄN DEMARIOPISKELIJAT toimii JYY:ssä! Tiistaina 27.9. klo 18 Opinsauna Vuorilammen saunalla Laajavuoressa. Heitetään löylyä lissee koulutuskeskusteluun: miten käy opintotuen, mikä on korkeakoulujen tulevaisuus, mitkä ovat voimavaramme... Aiheesta alustusta, keskustellaan, kyseenalaistetaan. Kaikki tervetulleita! Lisätietoja: JKL demariopiskelijat pj. Sari Rimmi p. 60 7378. GRÖNIONI Grönioni on vihree ja vapaa yo-kunnassa toimiva ryhmittymä, joka halajaa lisää henkeä seuraansa to 21.9. klo 18 yo-talon yläkerta. Tule juuri KAMERASEURA Kameraseuran syyskokous on keskiviikkona 28.9. klo 16 ravintola Sohvvin kabinetissa. Kokouksen asialistalla ovat tietenkin luottamushenkilöiden vaalit ja tilinpäätös. Näiden lisäksi suunnittelemme syksyn toimintaa, kursseja ym. Ainakin 10.10 on tarkoitus yhdessä dokumentoida kaupungin järjestämää kulttuuripäivää. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat seuralaiset. Lisätietoja Marjo p. 252 413, Virve p. 272 693 ja Anne p. 644 142. AIESEC JYVÄSKYLÄ Neljässä tunnissa tohtoriksi... Kauppakadun Approbatur torstaina 22.9. Lipunmyynti tiistaina 20.9. klo 10-18 Ylioppilastalon (Ilokivi) aulassa. Liput 40 mk. Olemme muuttaneet! Uusi toimistomme on Mattilanniemessä MaD 255:ssa. VASEMMISTOOPISKELIJAT Vasemmisto-opiskelijat on ryhmä, joka perustetaan to 22.9. mm. yo-kunnan vaaleja silmälläpitäen. Tervetuloa mukaan toimintaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Perustava kokous pidetään siis to 22.9. klo 18-20 Vakiopaineen yläkerrassa (Kauppakatu 6). Lisätietoja puh. 618 132/Pertti. NEFA Syyskausi alkaa vilkkaasti. Maanantaina, 19.9. kokoontuu UFO-ryhmä kirjaston kahviossa iltakuudelta. Uusia kasvoja toivotaan mukaan! Saman viikon keskiviikkona (21.9.) kohtaavat vanhat, vanhemmat ja uudet uusien illassa. Paikkana on perinteisesti Kirjailijatalo, jonne sopii tulla kello 19 alkaen (saunoa voi kahdeksasta eteenpäin). Molemmista lisätietoja ilmoitustaululta Jyv.etnosta tai Pasilta (60 7530). KEHITYSMAAYHDISTYS Kehitysmaayhdistyksen ja kehitysmaakaupan toiminnasta kiinnostuneet tervetuloa uusien iltaan to 29.9. 1994 klo 18 Kehitysmaakaupalle, Kilpisenkatu 12. JYTK/KOKOOMUSOPISKELIJAT Syksy ja kiireet sen mukana painavat päälle, mutta porvarillisiin harrastuksiin riittänee aina aikaa. Tämä kausi on jo aloitettu kirjastopalaverilla, mutta jatkoa seuraa saunaillan merkeissä, joka on ti 20.9. klo 18 alkaen Sosiaalialan oppilaitoksen tiloipa. Oppilaitos sijaitsee Kortepohjan kupeessa (Wilhelminkatu 2). Sisäänkäynti saunalle on Ni sulankadun puolelta. Ulkoovi on auki klo 18.00-18.30. Sen jälkeen sisään pääsee soittamalla summeria, joka sijaitsee oven OIKEALLA puolella. Ennen saunomista keskustelemme tärkeistä asioista. Saunajuomaa on jonkin verran tarjolla. Kaikki vanhat ja varsinkin uudet ihmiset mukaan! Tuhatkunnan aatefoorum (keskustaja demariopiskelijoiden kanssa) järjestetään Turussa pe 23.9. Lauantaina jatketaan tuhatkuntalaisten kanssa koulutuspoliittisen seminaarin merkeissä. Sunnuntai on varattu Tuhatkunnan yo-kunta-aktiiveille sekä yhdistyjohdolle. Matkat korvataan ja majoitus järjestetään. Kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä Mikkoon p. 675 568 tai suoraan Tuhatkuntaan 90/ 6938254/Sarkomaa tai 90/ 6938256/Tossavainen. Syksyn toiminnasta saat lisää tietoja jäsenkirjeestä. Lisää tietoja toiminnastamme saat numerosta 675 568 /Mikko .tai 613 730/Laura. J Y V Ä S S E U D U N SETA PINK CLUB RY. Puhelinpäivystys palvelee keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.00-21.00, muulloin infonauha, p. 941-3100 660. Toimisto sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat seuraavat ryhmät: parillisten viikkojen tiistaisin klo 19-20 transryhmä, torstaisin klo 18.30-20 kahvi-ilta, sunnuntaisin klo 12-14 kristillinen piiri ja kerran kuussa keskustelufoorumi lesboja homovanhemmuudesta, jonka ensimmäinen tapaaminen on maanantaina 26.9. klo 18.00. Pinkin bileet 17.9. klo 21.0013.00 ravintola Ilokivessä, jossa dj ja A-oikeudet. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita toimintaamme! ISAJ-INTERNATIONAL STUDENTS ASSOCIATION OF JYVÄSKYLÄ Welcome to ISAJ affectionately knovvn as ICEAGE! ICEAGE is throvving a party for ali the new and old foreign students ( and interested Finnish students ). Sauna will be vvarmed up at 19:00 (ladies first) in ISAJ's clubroom in M-building, Kortepohja (the student village) on the groundfloor. Party starts therefore from 7 p m . onvvards. So let's see you Chinese, American, Finnish, German, British, French, Latvian, Italian, Polish, Bangladeshi, Austrian, Hungarian, Estonian, Russian, Spanish, North and sub-Saharan African, Middle Easterners and other-races-that-we-mighthave-forgotten there MBUILDING, KORTEPOHJA, FRIDAY 16TH SEPTEMBER AT 19 ONVVARDS!!!!!!!!! Any questions, call Bill Smith at 60 7920 or Anya Siddiqi60 7661. KuPl Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu syyskauden ensimaiseen tapaamiseensa Sohvville keskiviikkona 21.9. 1994. Teemoina edarivaalit, syyskauden erityistapahtumat jne. Kaikki varsinkin tuoreet kasvot ovat oikein tervetulleita paikalle, tutustumaan erilaiseen ja sitoutumattomaan ryhmittymään. Puoluepoliittisesti sitoutuneiden puheoikeus on rajoitettu, sillä meidän kokouksissa ei saa olla tylsää, ja emme edellenkään diggaa puoluepoliitikkojen räpeltelystä yo-kunnassa uranluonti mielessä. TEKO ry Terveydenhuollon opiskelijayhdistyksen vuosikokous järjestetään Liikuntalabor a torion saunalla 27.9.1994 klo 18.00. Kartta pääkallopaikalle löytyy Terveystieteen laitoksen ilmoitustaululta. Virallinen osuus käsittää vuosikokouksen normaalin esityslistan. Epävirallisesti on ohjelmassa syömistä, juomista, saunomista, uusiin ihmisiin tutustumista jne. Uusi ja vanha opiskelija, saavu paikalle! DUMPPI ' Heippa kaikki dumpparit! Nyt olisi taas aika ruveta pistämään töppöstä toisen eteen ja suunnata mukavasti punertunut nokka kohti terveellisempää elämää. Elikkä Dumpin liikuntavuorot alkavat taas. Tänä vuonna vuoroja onkin tavallista enemmän, sillä dumppinaiset ovat saaneet oman vuoronsa, joka on maanantaisin klo 18.00 18.45 UlA:ssa. Avaimen haltijana on Jaana Siitari (puh. 608022). Dumppipojat (ja tietysti rohkeat tytöt) pääsevät pelaamaan tiistaisin klo 19.30 HA:ssa. Avaimen haltijana on Kircuno Tiira (puh. 607695). Ja sitten yksi WANTEDV«Lmoitus. Keväinen liikuntavastaavamme liikkui hieman liian kauas eikä voi siis enää hoitaa tehtäviään. Tarvitsemme siis syksyksi uuden liikuntavastaavan. Suulliset ja kirjalliset vapaamuotoiset hakemukset voi esittää puheenjohtajallemme Paula Kärkkäiselle (puh. 212275). Edellytyksiä ei ole. Kaikkien muiden tapahtumien (joita on paljooon!) osalta seuraailmoitustaulua ettei käy ohrasesti ja jää ohraset väliin! IlOKIVEN KLUB-ILLAT 14.-15.9. UUSIEN OPISKELIJOIDEN ILLAT Talo täynnä nuorta intoa, menoa vauhdittavat Indiana -yhtyeestä leikattu duo Travel Bros. sekä paikalliset kyvyt Donkies ja Sami Sallinen Soul Quintet. Uudet saavat ilmaisliput tutoreilta, muille liput 20 FIM ovelta. PE 16.9. GLADSTONE DISCO Dalton Brothersin valitsemaa tanssittavaa musiikkia aina kello kolmeen saakka. Ja sama tahti jatkuu läpi syksyn. to 22.9. VELI-MATTI JÄRVENPÄÄ Retvakkaa texmexiä kaikilla mausteilla. Pääosissa mies ja haitari. ke 28.9. HEIKKI SILVENNOINEN TRIO Silvennoinen, Nykänen ja Rantanen perusasioiden kimpussa. to 29.9 PELLE MILJOONA ROCKERS UNPLUGGED Pelle niinikään perusasioiden kimpussa, tällä kertaa epäkytkettynä.
• 2 kuva: Issu Mäenpää Pekka Linna ja Aino Sallinen kehuvat toistensa puheita yliopiston avajaisten jälkeisessä kahvitilaisuudessa. Rehtori Sallinen avajaisissa: Opintotukea kehitettävä Yliopisto aikoo kehitellä rekrytointimallin, jonka avulla valmistuneet sijoittuvat entistä paremmin työmarkkinoille. "Ohjelmamme alkaa heti opiskelijoiden hakeuduttua yliopistoon ja jatkuu opintojen suuntautumisen, monipuolisen vuorovaikutuksen ja urasuunnittelun avulla läpi opiskeluvuosien. Ohjelmaan liittyy opintojaksoja, joiden aikana opiskelijoita pyritään sijoittamaan harjoittelijoiksi kansainvälisiin järjestöihin", sanoi rehtori Aino Sallinen yliopiston avajaispuheessaan. Sallinen vaati samassa yhteydessä opintotuen kehittämistä. "Tällä hetkellä opintotuki jää alle työttömysturvan ja toimeentulotuen. Koulutuksen houkuttelevuuden ja yhteiskuntamoraalin kannalta on välttämätöntä, ettei työttömänä oleminen ole taloudellisesti kannattavampaa kuin itsensä kehittäminen", Sallinen muistutti. Rehtori nimesikin syksyn teemaksi "Laadukkaasti työelämään". Tiedeministeriö on tarpeeton Yliopiston spekulantit etsivät Sallisen puheesta viitteitä hänen ehdokkuudestaan opetusministeriön kansliapäälliköksi. Tällaiseksi tulkittiin kannanotto ns. tiedeministeriöön, johon keskitettäisiin tieteen suunnittelu ja rahoitus. Sallinen vastusti erillistä tiedeministeriötä, mutta vaati tiedepolitiikan päävastuuta opetusministerille. "Koordinointija päätösvallan pitäisi olla selkeästi siellä, missä on päävastuu henkisen infrastruktuurin kokonaisuuden kehittämisestä", Sallinen linjasi. Sallinen moitti sitä, että opetuksesta ja tutkimuksesta palkitaan yliopistoja erikseen. "Monissa maissa, kuten myös meillä, kuuluu koulutuspoliittisiin tavoitteisin lähentää opetusta ja tutkimusta. Niiden rahoituksen eriyttämisestä on kertynyt kielteisiä kokemuksia erityisesti Isossa Britanniassa", Sallinen muistutti. "Tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan ammattiosaamisen ohella viestintäja ihmissuhdetaitoja sekä kulttuurien tuntemusta. Aiomme lisätä omille opiskelijoillemme neuvottelutaidon opetusta", Sallinen sanoi. Hän toivoi opiskelijoiden käyttävän entistä enemmän yliopiston omia vieraskielisiä opintokokonaisuuksia. Tiedekunnissa on useiden vuosien ajan seurattu valmistuneiden sijoittumista työelämään. Varsinkin kasvatustieteilijät saavat hyvin töitä. "Varsin merkittäviin tehtäviin sijoittuneilla näyttäisi olevan yhteistä mm. aktiivinen opiskeluaikainen harrastustoiminta, mikä kehittää organisointikykyä ja projektien hallintataitoja. Myös motivointitaidot ja sosiaaliset taidot hioutuvat", Sallinen kertoi. JYY:n puheenjohtaja Linna: "Sivistyksen hyötyjä tulee korostaa" Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Pekka Linna (Grönioni) palautti mieliin yliopiston avajaisissa kesän korkeakoulupoliittista keskustelua. Linna tarkasteli yliopistolaitoksen tilaa lähinnä kolmen ajattelijan kautta: siteeraamalla vuorineuvos Yrjö Pessiä, professori Pekka Pihlantoa ja filosofi Immanuel Kantia. Näistä Kant ei suoranaisesti osallistunut viime kesän keskusteluun. Vuorineuvos Pessi pohti Suomen Kuvalehdessä kesällä korkeakoulujen opetusta ja tutkintojen rakennetta. Hänen mielestään jatkuva erikoistuminen ei ole oikea tie, vaan tarvitaan monipuolista koulusta, joka tarjoaa välineet sekä työllistymiseen että oman elämän hallintaan. Myöhemmin Turun kauppakorkeakoulun professori Pekka Pihlanto kaipaili samassa lehdessä opetuksen muuttamista luonteeltaan filosofisemmaksi ja metodologisia vaihtoehtoja suosivammaksi. "Oma tulkintani on, että heidän ideaalinsa on hyvinkin perinteinen: yksilö, joka osaa ja uskaltaa käyttää omaa järkeään ja arvostelukykyään sekä tuntee maailmaa välittömän elämänpiirinsä ulkopuoleltakin", Linna päätteli. Filosofian opiskelija Linna löysi Pessin ja Pihlannon kannanotoista kaikuja Immanuel Kantin 210 vuoden takaisesta kirjoituksesta "Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus". Kant pohti kirjoituksessa alaikäisyyden ja sen ylittämisen teemoja. "Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää järkeään ilman toisen johdatusta", siteerasi Linna Kantia. "Kantilla järjen käyttö tarkoittaa samalla myös kykyä julkisesti perustella tekemänsä valinnat ja päätökset", Linna valisti. Sivistyksen hyödyt Sivistysyliopistoa voimakkaasti puolustanut Linna muistutti myös, ettei kysymystä yliopistojen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä voida enää sivuuttaa vetoamalla sivistykseen itseisarvoon. Kysymyksen ohittaminen on Linnan mielestä virhe, sillä muut julkisen sektorin alueet kyllä varmasti perustelevat hyödyllisyytensä ja saavat rahansa. "Virhe se on myös siksi, että kysymykseen on annettavissa hyvä vastaus. Sivistys on hyödyllistä, yhtä lailla yhteiskunnalle, yksilölle kuin työnantajallekin". Linna kehaisi. Yhteiskunta hyötyy Linnan mukaan sivistyksestä monipuolisina näkökulmina, jotka johtavat uusiin yllättäviin löytöihin. "Yksilölle sivistys on tie ulos kantilaisesta alaikäisyydestä: se avulla voi löytää sellaisia näkökohtia, jotka auttavat irtoamaan arjen välittömistä tarpeista -ja mahdollistavat näin arvovalinnan, oman toiminnan ohjaamisen eli Pessin ja Pihlannon 'oman elämän hallinnan'." Yrityksille on Linnan mielestä sivistyksestä puhdasta rahallista arvoa. Yritykset tarvitsevat kansainvälisiä, kielitaitoisia, viestintätaitoisia ja kulttuureja tuntevia -siis sivistyneitä työntekijöitä. "Akateeminen sivistys antaa parhaat valmiudet toimia tilanteessa, jossa täysin varmoja ja täydellisiä tietoja ei ole käytettävissä, mutta jossa on kuitenkin välttämättä tehtävä mielekkäitä ja perusteltuja valintoja". Linna väitti. Hänen mielestään yliopistokin voi olla alaikäinen: jos korkeakoululaitos ei uskalla kyseenalaista ja vastustaa valtion hätäisiä toimia. FRC American Research Corporation "Simply Better Solutions" t'-'.'A F R C PT486SX-33MHZ 4Mb RAM (max. 112Mb) 214Mb kiintolevy 3.5" 1.44Mb leyykeas. Prosessoripäivitettävyys Pentium OverDrive asti 7xlSA, 3xVLB paikkaa ARC ProScan 14" SVGA monitori (Nl, 1024x768) Tietokonelehden, toimituksen valinta! F R C PT486DX/2-66MHZ 4Mb RAM (max. 112Mb) 214Mb kiintolevy 3.5" 1.44Mb levykeas. Prosessoripäivitettävyys Pentium OverDrive asti 7xlSA, 3xVLB paikkaa VLB Windows kiihdytin ARC ProScan 14" SVGA monitori (Nl, 1024x768) AZTECH CD-ROM uutuus! (UltraCD cache toiminnolla, 5 x nopeus) nyt vain 995:fljjCTBjjjj Simply Better Dealers ARC TEAM -jällenmyyjä Jyväskylässä jo vuodesta 1986, KÄY TAI SOITA 941 -611750 HAKA SEPÄNKATU U B, *0720 JYVÄSKYLÄ P.941-611750, TELEFAX 941-612050 • Jyväskylä! HARRASTATKO ILTAISIN? OLETKO VUOROTÖISSÄ? ILLAT MUUTEN VAIN VARATTUNA? TULE JA KYSY MITEN VOIMME PALVELLA SINUA AJOKORTTIASIOISSA! # / ^ _ _ Autokoulu Seminaarinkatu 19, Jyväskylä p. 6 1 5 7 3 6