JL3oL Jyväskylän ylioppilaslehti 4 . 10. 1 9 8 9 N:o 10 2 9 . vuosikerta Mikron käyttäjä. Avaa tie tiedon maailmaan. TRANS-SEND on täydellinen tietoliikenne ohjelma. Se sopii kaikkiin teollisuusstandardin mukaisiin mikroihin ja kaikkeen asynkroniseen tieto liikenteeseen. Hintaan kuuj luu myös selkeä suomenkielinen ohjekirja. Tämä paketti vain S m a r t L i n k m o d e e m i sopii kaikkiin teollisuusstandardin mukaisiin mikroihin. Se on ammattilaisten suosima ja Suomessa erittäin suosittu automaattimodeemi. IIII niiiiii lilllliP PTL-TELE — — YRITYSPALVELUPISTE Yliopistonkatu 30 Puh. lähilinja . 9800 7000
3 Opiskelijalakko Jyväskylässä? Usein toistettu virsi jota opiskelijajärjestöjen virallisissa puheenvuoroissa lauletaan, kertoo siitä suuresta vääryydestä, joka meitä opiskelijapoloja on julman valtion taholta kohdannut. Kyllähän tuo itku on tietyssä mielessä oikeutettuakin. Kansan valitsema eduskunta ei ole kovinkaan suurta huolta kantanut tulevaisuuden toivojensa jokapäiväisestä leivästä. Ehkäpä opintotuen kohta budjettikirjassa on niitä kuuluisia pienellä präntättyjä tekstejä. Mielestäni nyt olisi myös peiliin katsomisen aika. Kuinkahan moni meistä näkisi peilistä aktiivisen omien oikeuksiensa puolustajan? Uskoisin, että useimmiten näkisimme melko vähään tyytyväisen, yhteiskunnallisesti passiivisen, mutta omassa elämässään aktiivisen ihmisen. Nykyiseen opiskelijakulttuuriin ei ole kuulunut ylenmääräinen riehuminenD (maailmanparantajina. Tämä näkyy myös opiskelijajärjestöjen teunintatavoissa. SYL etunenässä ne pyrkivät olemaan eräänfäJÄ opiskelijoiden ammattiliittoja, vaikka niiltä puuttuvat kaikki' perusedellytykset ammattiliittomaiselle toiminnalle. Järjestöinä 1 «i ole sen kummemmin rahaa kuin toimivaa kenttätason organisaatiotakaan. Ilman näitä voi vain esittää toiveita, ei vakavasti otettavia vaatimuksia. Miksi poliittiset päättäjät antaisivat tällaiselle porukalle enempää kuin heidän hengissäpitämisensä vaatii? Sannasta kakusta on kyllä terhakkaampiakin ottajia. Eläkeläisten 1 bussikaravaanit ja maanviljelijöiden traktorimarssit lähtevät Helsinkiin heti, jos kuuluu huhuakin heidän olojensa heikkenemisestä. Opiskelija sen sijaan menee kaupan kautta kämpälleen — Metvurstin sijasta hän kantaa kotiinsa lauantaimakkaraa ja maitojakin on yksi vähemmän kuin viimevuonna. Kämpällä alkaa työn etsintä. Täytyyhän entisestä elintasosta pyrkiä pitämään kiinni. Uskonpa, että jos yhden kerran jossakin yliopistossa, opiskelijat eivät toimisikaan näin, vaan menisivät vaikka luentolakkoon, olisi valtion budjetti opintotuen kohdalta erinäköinen. Olisikohan tämä mahdollista Jyväskylässä? Jukka Keronen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI toimitetaan tiistaina marraskuun 7. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 8. päivänä 1989 seuraavasti: ti 7. 11. klo 10—16 yliopiston päärakennus klo 10—16 MaA, Mattilanniemi klo 16—20 pääkirjasto ke 8. 11. klo 10—16 yliopiston päärakennus klo 10—16 MaA, Mattilanniemi klo 16—20 ylioppilastalo klo 16—20 Lillukka, Kortepohja Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina lokakuun 30. päivänä klo 10—18 yliopiston päärakennuksessa ja tiistaina lokakuun 31 päivänä klo 12—20 Lillukassa, Kortepohjassa. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon täksi lukukaudeksi viimeistään maanantaina 16. 10, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset viranja toimenhaltijat eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoitukset sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitukset, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on jätettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään maanantaina 16. 10. 1989 klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon os. Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (p. 617 599). Jyväskylässä 20. 9. 1989 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Jukka Keronen Tapio Särkelä puheenjohtaja pääsihteeri VIHAINEN NUORI NAINEN Pakollisia yleisopintoja (2 ov) I Varusmiesten psyykeongelmat (lov) Mielenterveydellisistä syistä varusmiespalveluksesta kokonaan tai määräajaksi vapautettavien määrä kasvaa. "Syy ei ole armeijan", toteaa lääkintäeverstiluutnantti Risto Tervahauta 23. 9. Ilta-Sanomissa. Strategisten empiirisluontoisten tutkimusten tuloksena hän on paikantanut vihollisen, joka jäytää maamme valionuorisoa kuin hermomyrkky ja joka siten rapauttaa puolustuslaitoksen herkintä ydintä. IltaSanomat paljasti viiden palstan otsikossa Tervahaudan verifioiman hypoteesin: "Tyttöystävät ovat suurin syy varusmiesten psyykeongelmiin." Juuri kun on todettu, että poikien keskeinen tervehenkinen simputus ei Suomen armeijaa kaada, niin puolustuslaitos on visaisemman ongeltauan edessä. Tervahauta on kawa»tunut simputuksen juuriin, ji&ita ravitsevat Suomen neidot. Armeija voisi kääntää t#män karvaan totuuden kuitenkin edukseen. Tyttöystävät ovat hyvin koulutettu salainen ase. Armeijan koulutusohjelmaan kuuluu jo perinteisesti, että pojat opetetaan pitelemään tyttöystäviään kuin rynnäkkökivääriä. Ja pienellä täydennyskoulutuksella herkinkin nainen karaistuu kuullessaan lomilla jatkuvasti kuumimmat vittuvitsit ja tositarina) mulkkukapiaisista, ammuntaharjoituksista ja kusemiskilpaUuista öisillä marsseilla. Alokkaiden tyttöystävistä kehkeytyy nopeasti verenhimoisten femakkojen lauma, joka irtipäästettynä kykenee turmelemaan kovimminkin simputetun ryss... vihollisarmeijan psyyken ja moraalin. Mikä parasta, tämän salaisen aseen käyttöä ei ole vielä kansainvälisin sopimuksin rajoitettu. II Journalistiikan perusteet (lov) Turha väittää ettei naisia oteta vakavasti tai että heidät vaietaan kuoliaaksi tässä yhteiskunnasssa. Lehdethän ovat pullollaan naisjuttuja. Selattuaan parin viikonlopun Ilta-Sanomia itse kukin voi todeta, että naisista ja heidän aikaansaannoksistaan kirjoitetaan, ja useimmiten oikein värikuvien kanssa. "Asa potee flunssaa", "Heinin pullat hyvin uunissa", Nina Björnström: "Ihanaa grillata omalla pihalla", "Pieksämäen Minna myy suomalaisluksusta ranskalaisille", "Flo-Jo luopui kynsistään", "Tuula ja Helena tekivät omenaherkkuja", "Langat innoittavat minua" — Irenen harrastus ammatiksi, "Sitä kaula-aukkoa en unohda koskaan"... Nämä jännittävät otsikot ovat ihan satunnaisotos, kuten myös miehistä kertovien pikkujuttujen otsikot: "Södermanin valinta närästi kokoomusta", "Vistbackalla vaMSfcat tukijoukot maakunnassa^', Magnus Lönnqvist: "Aion'voiffa» ainakin itsen i " , "Paasion ja ^ v a r d n a zen tapaaminen venähti' $w-käksi", "Karjalaisen kirja ei ole Pekkalan lukulistan ykkönen", " J . J. Lehto selvitti formulakarsinnan upeasti"... Suomen kansa on sivistynyttä ja lukee paljon lehtiä ja lehtiä lukiessaan sivistyy vielä lisää. Kenenkään ei tarvitse tunnustaa ettei tiedä keitä ovat Tuula, Helena, Heini, Minna tai Irene — kaikkihan tietävät että he ovat naisia. Se riittää. Samalla tavalla kirjoittaa mm. Alibi-lehti: Masa puukotti, Jallu raiskasi, Pekka murhasi... Vakavastiotettavassa journalismissa vain miehillä on oikeus sukunimeen. Korniltahan se kuulostaisikin lukea, että "Sulo ei tykkää mutakuonoista" ja Raimo vihaa homoja". Helena Julkilausuma Suomen tasavallan demokraattisesti valittu eduskunta teki nykyisen toimikautensa alussa periaatepäätöksen nostaa opintorahan osuus opintotuesta 50 prosenttiin vuoteen 1990 mennessä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä hallituksen ensi vuoden budjettiesityskään pidä sisällään lupauksen toteuttamisen edellyttämiä toimenpiteitä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta katsoo kansanedustajien ja heidän valitsemansa hallituksen pettäneen opiskelijoille antamansa lupaukset ja vaatii, että maan hallitus eroaa välittömästi yleisen kansalaisluottamuksen menettäneenä. Jyväskylässä 26.9.1989 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Jukka Keronen Tapio Särkelä puheenjohtaja pääsihteeri Miksi naisilla on vain etunimet ja mikä onkaan simputusongelman takana. Vihaisen nuoren naisen rankka tilitys. Helena Vuokraoikeuteen kannattaa mennä jos sinua riistetään vuokrissa. Vuokrasäännöstelyä ei ole vielä purettu, joten mitä tahansa ei voida luukustasi pyytää. Katsaus asunnonvuokrauksen juridiseen puoleen. Liisa Vähäkylä Ekopankki, mikä se on ja kuka sen omistaa ja mitä se aikoo tehdä? Selvitys Ekopankin etiikasta ja käytännöstä. Keijo Luoto Lumo, kansainvälinen valokuvavatriennak Jyväskylässä. Syväluotaus siihen mitä on kuvien takana. Tuija Tarkiainen Jyy:n julkaisusarjan hiljaiseloon, tutkijoiden ja julkisuuden suhteeseen luovat valoa Heikki Marjomäki. Jukka Kanerva, Tapani Kaakkuriniemi. Ari Turunen Kustannusala on suurten iflVAUtosten kourissa. Tuleeko pienistä suuria yritysostojen kautta vai lupaako pienten kustantajien esiinmarssi tietokirjojen uutta tulemista? Mikko Husa H Pieni vastaan suuri on todellisuutta myös elokuvateatteribisneksessä. Finnkinon lonkerot yltävät jo elokuva-alalla kaikkialle. Mitkä ovat pienen Campus-Kinon olemassaolon edellytykset monopolin varjossa? Eero Leppänen Maaherra Jylkkärin tentissä. Jyväskylän ylioppilaslehti tenttaa entistä avustajaansa, kd-liikkeen selviytyjää, entistä ministeriä Kalevi Kivistöä. Haastattelijana Juha Hurme B Vladimir Vysotskin suosio kasvaa yhä. 1981 kuolleen Vysotskin arvo aletaan huomata vasta nyt kun glasnost on pedannut sille tien. Varkaitten, huorien ja juoppojen trubaduurin esittely. Kirjoittanut ja runoja kääntänyt Juha Tuomikoski
4 P a n k k i m y y t ä v ä n ä ? Maksatko riistovuokraa? — kokeile raastupaa Liian korkeissa vuokrissa ei opiskelijaa auta muu kuin asunto-oikeus. Omin päin ei sovi vuokraa alentaa, vaikka sen tietäisi menevän yli kohtuuden. Valtioneuvosto säätelee tai yrittää säädellä vuokrien suuruutta, mikä lasketaan asunnon rakentamisvuoden ja neliömäärän mukaan. Jos pesumahdollisuudet puuttuvat, lämmintä vettä ei tule tai keittiövarustus o n puutteellinen, vuokran pitäisi olla kohtuuvuokriakin alempi. Kalustuksesta ei lain mukaan saa periä lisävuokraa kuin jokusen kympin verran. Vasta kun varustukseen kuuluu pesukoneita tai viihde-elektroniik kaa, vuokran korotus voi olla tuntuva. Hilseitä ei voi päästään repiä asumistuen riittämättömyyden takia. Kaupunki eikä opintotukilautakunta lähde tukemaan mielettömyyksiin meneviä vaatirftyk^ia. Opiskelijan pitäisi selvitä "7§P markan vuokrasta. Jos yhdffl frgng en v "ok. ra menee tämän 0, opiskelija on "todennäköiseen saanut "ylellisen" asunnon. Alivuokralaisasuntojen vuokra pitäisi olla aina alle 540 markan tai siitä ylimenevään osaan pitäisi sisältyä palveluja, joita yksin tai opiskelija-asunnossa asuvalla ei ole. Esimerkkeinä mainittakoon puhelimen käyttö, pyykinpesukone tai vaikka vuokraemännän tarjoamat päivittäiset pullakahvit. Kaupungin sosiaalitoimistonkaan luukulla ei parane itkeä rahojen hupenemista kokonaisuudessaan vuokraan, jos alenneus olisi ollut mahdollinen ja kaiken lisäksi lainmukainen. Asunto-oikeuteen menemistä ei pitäisi suotta säikkyä, mutta joissakin rajatapauksissa sinne saakka ei kannata mennä. Asunto-oikeudesta kerrottiin monien tapauksien raukeavan ilman tuomioistuinkäsittelyä täydessä yhteisymmärryksessä vuokralaisen ja vuokranantajan kesken. Pitkäaikaisissa vuokrasuhteissa kannattaa miettiä useampaan kertaan, varsinkaan jos vuokra ei mene kovin paljon yli kohtuuden. Kun vuokrasopimus on tehty vain vuodeksi tai toukokuun loppuun, asunto-oikeuteen kannattaisi ottaa yhteyttä ilman muuta, jos ylivuokraa on peritty. Ennen aikojaan asunnosta ei lennä pois tai siihen vuokranantaja saa kehitellä todella hyviä syitä. Asunnon myynti ei ole riittävä syy irtisanomiseen, ellei vuokranantaja tarvitse välttämättä myynnistä saatavia rahoja oman asuntonsa maksamiseen. Vuokranantaja voi väittää itse, lapsensa tai työntekijän ottavan asunnon käyttöön, mutta asia on näytettävä toteen. Viikonloppukäyttö ei riitä. Joku oli yrittänyt joskus väittää tyttärensä tarvitsevan asuntoa, mutta asunto-oikeuteen oli saatu tieto tyttären opiskelevan Rovaniemellä. Irtisanominen ei mennyt läpi. Vuokra-asian käsittely oikeudessa on ilmainen. Avustajaa ei tarvita, sillä tapaukset ovat yleensä selviä vain vilkaisemalla valtioneuvoston paperiin. Käsittely tapahtuu nopeasti korkeintaan kuukauden odotusajalla. Tuomarin lisäksi paikalla ovat vuokralaisyhdistyksen edustaja puoltamassa vuokralaista ja kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja vuokranantajien puolella. Käsittelyn helppoudesta kertoo se, että tämän vuoden puolella ei ole turvauduttu kertaakaan äänestykseen: Jyväskylän vUOkralaisyhdistyksen varapuheenjohtaja Arvi Ahonen kertoo, opiskelijoiden olevan kilttejä vuokranmaksajia. Oikeudessa ei ole käsitelty opiskelijoiden maksamatta jättämiä vuokria eikä toisaalta opiskelijoita tule edes vaatimaan vuokranalennusta. Yhdistyksen toiminnassa ei ole mukana opiskelijajäseniä. Asuntosasiat eivät kiinnosta sen jälkeen, kun jonkun kopin on saanut. Säännöstely saattaa raueta Vuokrasäännöstelyn purkamisesta keskustellaan paljon. Arvi Ahonen ei anna sille tukea. Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Kuuva, joka istuu Ahosen vastapuolella asunto-oikeudessa, uskoo kovan rahan vuokra-asuntojen palaavan markkinoille säännöstelyn purkauduttua. Hyvätuloisten olisi mahdollisuus asua näissä asunnoissa ja halvat vuokra-asunnot jäisivät esimerkiksi opiskelijoille. Arvi Ahonen pelkäisi Ranskan mallin toteutuvan Suomessa, jolloin halvat vuokra-asunot myytäisiin pois, kun säännöstely koskisi edelleen niitä. Vuokraasuntoja ei olisi siten yhtään enempää kuin nytkään. Jokainenhan tuntee kukkarossaan, ettei säännöstely silti pidä. Vuokralainen pelkää asuntonsa menevän. Tai asunto-oikeuskäsittelyn jälkeen asunto jää pysyvästi tyhjilleen. Hannu Kuuvan mielestä pakkokonsteilla ei asuntoja voida ottaa vuokrattavaksi. Ahosen mielestä vuokranantajat pelkäävät, ettei vuokralaista saa pois. Kiskurit ovat asunto-oikeudesa usein vanhoja tuttuja. Vuokralainen sanotaan irti asunto-oikeuskäsittelyn jälkeen ja hetken päästä istutaan uudelleen käsittelyssä seuraavan vuokralaisen kanssa. Tällaisille vuokranantajille ei ole olemasa sanktioita. Vuokra pitää vain maksaa takaisin ylimenneeltä osalta. Panttirahaa ei vuokranantaja saisi lain mukaan ottaa kuin kuukauden vuokran verran. Vuokrasopimuksessa on voitu alunperin sopia esimerkiksi vuoden vuokran maksamisesta etukäteen, mikä ei riko lakia. Jos vuokria jättää maksamatta kahdelta kuukaudelta, irtisanominen on aina laillinen. Institutionaalisen vuokranantajan kuten kaupungin, ylioppilaskunnan tai liikelaitoksen pitäisi voida odottaa vuokraa kauemminkin, mikäli vuokralainen antaa lupauksen sen hoitamisesta. Asunto-oikeudessa on käsitelty toisinaan myös kohtuuttomia työvelvollisuuksia vuokra-asunnossa. Työn palkka tulisi kuitenkin määritellä vuokrassa erikseen. Asian käsittely oikeudessa on siten helpompi. Vuokralaisen velvollisuutena on pitää asuntoa hyvässä kunnossa. Asunto-oikeudessa on käsitelty laiminlyöntejä, kun vuokranantajalle ei kerrottu tulipalosta tai kun bide-suihkua oli käytetty kokovartalosuihkuna vessassa, jossa ei ollut lattiakaivoa. Arvi Ahosen mielestä vuokralaisen kannattaisi ottaa valokuvia sekä asuntoon muuttaessaan että sieltä lähtiessään. Joskus tuho on saattanut tapahtua asunnosta muuton jälkeen, vuokralaiselta ollaan kinuamassa korvauksia eikä asunto-oikeuskaan ole helpossa asemassa. Asunto-oikeuden istunnot ovat torstaisin kello 13 oikeustalolla Tapionkadulla. Niitä voi mennä seuraamaan pelkästä mielenkiinnosta. Eniten käsitellään kaupungin vuokra-asunnoista maksamatta jääneitä vuokria. Käsittely on rutiininomainen, tuskin kiinnostava. Arvi Ahonen vuokralaisyhdistyksestä ja Hannu Kuuva Keski-Suomen kiinteistöyhdistyksestä ovat halukkaita neuvomaan ketä tahansa vuokrausongelmissa. Puhelinnumerot löytää joko luettelosta tai saa asunnonnonvälittäjältä. Asunnonvälittäjällä on myös monistettuna valtioneuvostn vahvistamat neliövuokrat erityyppisistä asunnoista, jotta jokainen voi käydä laskemassa omasta majapaikasta totuudellisen vuokran. Liisa Vähäkylä Mikä pankki? Ei ihan mikä tahansa pankki, vaan Suomen nuorin, pienin ja köyhin pankki, jonka tavoitteena on tuoda uusia tuulia pankkimaailmaan. Kysymyksessä on viime tammikuussa perustettu Eko-Osuuspankki. Varsinaista pankkitoimintaa ei ole vielä aloitettu, vaan parhaillaan on menossa pankin jäsenten hankkiminen. Peruspääomaa tarvitaan nykyisen pankkilain mukaan puoli miljoonaa, josta nyt reilu puolet on koossa. Ensi vuonna voimaan astuva uusi pankkilaki nostanee vaadittavan peruspääoman kymmeneen miljoonaan. Ekopankin osuus on varma sijoitus, sen arvoa eivät pörssikurssit heilauttele, vaan erotessaan saa osuusmaksunsa takaisin. Uusi pankki lisäämään kilpailua? Keski-Suomen ekotalousyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Särkelä, miksi tarvitaan vielä uusi pankki? "Pankit saavat huseerata rahamarkkinoilla yhä vapaammin ja kyllähän ne ovat sen tehneetkin. Jokainen voi tuntea vuokrassaan, millä hinnalla pankit ovat lainanneet rahaa asuntomarkkinoihin. Tähän ekopankki pyrkii tuomaan omaa vaihtoehtoaan, eli sen lähtökohdat ovat hyvin eettiset. Ekopankin rahoittamien yritysten pitäisi kestää eettinen tarkastelu, että ne toiminnassaan mm. pyrkisivät säästämään ympäristöään. Saksan Ökobank on jo osoittanut tällaiselle pankille olevan tarvetta." Kampuksen Kaiku uudistuu taas Mikä ekopankki on? Tavalliseen pankkiin rahojaan tallettava säästäjä ei tiedä, mihin hänen rahansa menevät. Ekopankki tarjoaa säästäjälle vaihtoehdon, jossa hän itse voi vaikuttaa rahojensa käyttöön. Käytännössä pankkiin muodostetaan erillisiä rahastoja, joilta rahaa voidaan sijoittaa vain tarkasti määritellyille aloille. Tässä ekopankki tuo pankkitoimintaan mukaan eettistä keskustelua valitsemalla myös luotettavat kohteet täysin uudenlaisin perustein. Kannattavaltakaan näyttävä yritys ei välttämättä saa lainaa ekopankista, jos se ei täytä pankin eettisiä normeja. Huomiota kiinnitetään hankkeen ympäristövaikutuksiin, inhimillisiin arvoihin, tarpeellisuuteen yms. Mitä hyväksyttävämpi hanke on, sitä alempi voi olla lainan korko. Tämän mahdollistaa se, ettei ekopankki pyri tuottamaan voittoa, vaan on pikemminkin ihmisten keskinäisen avunannon muoto osuustoiminnan perinteiden mukaisesti. Jyväskylässä järjestävät taloustieteen opiskelijat marraskuussa kansainvälisen seminaarin, joka pohtii talouden ja ympäristön suhdetta. Tämäkin osoittaa ekopankin ajankohtaisuutta, sillä seminaarin valmistelut alkoivat jo ennen pankin perustamista. Ekotalousyhdistykset uuden ajattelun airueina Muutamiin suurimpiin kaupunkeihin on Jyväskytäf tapaan syntynyt ekotalousvVMistyksiä. Aluksi näiden oli u r i t u s olla vain Kampuksen Kaikua juontaa nyt uusi räväkkä parivaljakko. Nybergin ja Mikkosen siirryttyä rahakkaammille estradeille remmiin astuu uusi voimakaksikko. Virpi Miettinen ja Mikko Tuomikoski ovat nähden kohta niin tuttujen äänien takana. Lähetysaika on edelleen 18.30 keskiviikkoisin puoli tuntia. Megaherzit ovat 97,7 ekopankin kannattajayhdistyksiä, kuten ensimmäisten nimetkin kertovat, mutta nyt niiden toiminta on laajenemassa. Toisaalta yhdistykset jatkavat rooliaan pankin tukena ja tavallaan pankin paikalliskonttorina, toisaalta ne pyrkivät monin tavoin tekemään tunnetuksi ekologisempaa talousajattelua. Käytännön toiminnassa alueellisilla ekotalousyhdistyksillä tulee olemaan merkittävä tehtävä. Yhdistykset tuntevat kukin oman alueensa yrittäjät ja pankin aktiivijäsenet. Lainoista päätetään yhdistyksissä paikallisesti, vaikka lainan muodollisesti myöntääkin valtakunnallinen ekopankki. Yhdistykset voivat myös järjestää alueellaan kurssitoimintaa ja muilla tavoilla lisätä talousasioiden tuntemusta. Kaupunki mukaan? Eko-Osuuspankki on haastanut Jyväskylän kaupungin rakentamaan parempaa tulevaisuutta ja ehdottanut, että kaupunki lunastaisi ekopankin osuuksia 200 000 markalla. Ehcotus on tällä hetkellä tutkittavana kaupungin hallintoelimissä ja tulee ilmeisesti valtuustoon lokakuussa. Päätöstä odotellessa voi näyttää esimerkkiä ja liittyä KeskiSuomen ekotalousyhdistyksen jäseniksi (30 mk) ja hankkia ekopankin osuuksia (ä 100 mk). Yhdistyksen tilinumero Nisulan Osuuspankissa on 529002-4137610. Yhdistyksen seuraava kokous on Kirjakahvilassa lokakuun 12. päivänä kello 17.30. Tärkeämpiä tietoja toiminnasta antaa Tapio Särkelä, puh. t. 617 594. Keijo Luoto Radio fVväskylä. Paitsi uusilla j u o n t a j a m y ö s u u s i l . la avustajilla on d^jon uusia metkuja. Tulossa s -jj s uutta eetterin eliittiä. Yloppilaskunnan johto käy parhaillaan neuvotteluja tulevasta vuodesta kummankin paikallisen radion kanssa. Radioryhmä kokoontuu vastedes keskiviikkoisin kello 20.00 ravintola Mörssärissä. Tekevätkö naiset korkeakulttuuria ja miehet matalaa — vai päinvastoin? Kiinnostaako sinua "Miehet, naiset ja ylevä. Korkea kulttuuri ja sukupuoli"? Jos ei, niin lue silti eteenpäin. Ylevästä nimestä huolimatta tämänniminen semi-. naari pitää sisällään paljon' mielenkiintoista. Seminaari järjestetään 20.—21.10. Jyväskylässä Villa Ranassa ja sen järjestää Suomen Akatemian naistutkimuksen ohjausverkosto yhdessä kulttuurin tutkimuksen verkoston kanssa. Se on maksuton ja kaikille avoin. Miksi ja miten vedetään rajaa 'korkean' ja 'matalan' kulttuurin välille? Liittyykö se sukupuoleen? Mikä on rajanvedon suhde ylevään? Näitä teemoja otetaan pohdinnan alaiseksi luennoilla ja työryhmissä, joiden otsikoita ovat mm. seuraavat: Markku Koski: Miten banaali kanonisoidaan? Erkki Vainikkala: Ylevän käsite romantiikasta posatmodernismiin. Pääluennoitsija on Yhdysvalloisa tullut Patricia Yaeger. Harvardin yliopiston englannin kielen apulaisprofessori Yaeger luennoin aiheesta The Female Sublime. Niille, joille luennoinnin kuunteleminen ei ole se paras tapa oppia uusia asioita on järjestetty myös työryhmiä. Työryhmissä pureudutaan mm. Kulttuurin sosiaalihistoriaan, Naiset ja miehet taiteilijoina, Sukupuolituote — näkyykö tekijän sukupuoli kulttuurituotteessa? Eliitin eliittiä? Naiset ja miehet kulttuurin kriitikoina, Nainen/mies tekstissä ja luennassa, ruumiillisuus ja ylevä, Onko tilalla sukupuolta? Sukupuoli, kieli ja puhe. Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua erikseen, mutta jos kiinnostaa saada lisätietoja niin soita Eeva Jokinen 292 209, Terhi Anttila 292 870.
5 Jan Svenungsson: "Stockholm, Strömparterren", photo-object, 1988, detail Kun Mersu-logo putoaa Berliiniin Batman aikoo tehdä itsarin ja Teris on homo. Isä laittaa tyttärensä pään vadille äidin valtakunnassa. Varjo karkaa vankilasta toiseen. Painajaisunten ja alitajunnan kiehtova jjfa k a m m o t t a HM4MUM. t*j«ta>«v) A«fiuf ITCMIH tuvissa muodossa, jota katsoja ei voi käsitellä totutuin katsomisen tavoin. Hollantilaiset valokuvaajat kuuntelevat rokkia ja pitävät kuvallista hauskaa. Valomainoksessa eivät loista nakit ja perunasalaatti, vaan ulkoavaruuden mystiset joulumaisemat. Elviksen macho — joka äidin unelmapoika — image on mennyttä, kun hän laittaa päähänsä kukin koristellun uimalakin. Mitra T a b r i z i a n i n ja A N d y G o l d i n g i n k u v i s s a b r i t t i l ä i s e n i m p e r i u m i n r o t u o n g e l m a a käsitellään mainosja stillkuvien keinoin. Syntyy lavastettuja dokumenttikuvia. "He panivat sanat hänen suuhunsa. Miksi hän ei sanonut, mitä he halusivat kuulla?" "Hänen vaikenemisensa hinta oli enemmän kuin he pystyivät maksamaan." Berliini palaa yöllä. Muurin yli on vain sukelluksen matka. Mutta kun UFOn kokoinen Mercedes Benz -logo putoaa Berliinin katuun, siitä kuuluu valtaisa pamaus. Tuija T a r k i a i n e n L U M O 8 9 jatkuu 2 2 . 10. 1989 saakka Jyväskylän Messukeskuksessa, Alvar Aalto -museossa ja Galleria Fotokramissa. Ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä kansainvälistä valokuvataidetta Jyväskylässä. Robert Longo, Untitled "F", 1 9 8 1 , Cibachrome, originaali värillinen Arthur Tress: Butcher Fantacy, Brooklyn 1 9 7 9 AN EXHIBITION ORGANISED BY THE MUSEUM OF MODERN ART OXFORD PRESENTED WITH THE ASSISTANCE OF VISITING ARTS Arthur Tress: Girl with Dunce Cap, N e w York 1972
Opiskelija, julkaise gradusi JYY:n julkaisusarja elää? Jyväskylän yliopiston arkiston hyllyissä on tälläkin hetkellä pölyttymässä monia kiinnostavia graduja ja tutkielmia. Tutkimustulosten julkituonti ei ole paras mahdollinen ja omalta osaltaan JYY:n julkaisusarja pyrkii parantamaan tilannetta. Pölyjä kansista pyyhkii julkaisusarjan toimitusneuvoston puheenjohtaja Heikki Marjomäki. Hänenkin kätensä väsyy, koska voimavaroista on ollut pulaa. — Pitäisi palkata vakituinen toimistotyöntekijä, joka hoitaisi editoinnin ja muut paperityöt. Muutoihan tämä työ jää vapaaehtoisten varaan ja ihmisillä ei ole aina aikaa, joten työt jää tekemättä. Julkaisuista päättää 15-henkinen toimitusneuvosto, joka koostuu sekä tutkijoista että opiskelijoista. Marjomäen mielestä porukan määrää voisi karsia. — Kannattaisi miettiä porukan pienentämistä vain muutamaan henkilöön, jotka kävisivät aktiivisesti läpi, mitä julkaistaan. Mitä suurempi porukka, sen hankalampi, sillä sisäinen tiedotus vie aikansa. Tiedotus yliopistossa jäykkää Eräs kummaksuttava asia yliopistomaailmassa on se, että itse tutkijatkaan eivät ole kovin halukkaita tutkimustöistään tiedottamaan. Laitosten julkaisuista ja artikkelikokoelmista jää moni levityksen ulkopuolelle. Eikö julkisuus kiinnosta? — Tämä on klassinen yliopistoperinne, Marjomäki epäilee. — Nyt yliopiston julkisuus muokkautuu aivan toisella tavalla kuin ennen, mutta perinne pysyy. Kun 1900-luvun alussa ylioppilas valmistui koulusta ja meni yliopistoon, niin ensimmäisenä kesälomana kotiseudun kyläläiset jo kutsuivat häntä maisteriksi. Ja jos Suomea ajattelee, niin jokainen sivistyneistön jäsen tunsi silloin toisensa, Helsinki oli pieni paikka. Tutkijan oli silloin helppo jäädä "kaappiin" yliopiston sisälle, ilman että kukaan teki mitään. Tieteen kriteerikö esteenä? — Tieteen kriteerit ovat tiedeyhteisön sisällä. Ei ole tietystikään mitään järkeä, että tiedemies käy kysymässä maallikolta että kannattaako tämän julkaiseminen. Tämän takia useat yliopiston julkaisut ovat jääneet julkaisematta, Marjomäki myöntää. — Ainoa, joka rikkoo tällaista rutiinia on nykykulttuurin tutkimusyksikkö. Jotta se pysyisi yliopistossa hengissä, se joutuu julkaisemaan tutkimuksiaan ja se myös tiedottaa ahkerasti mitä se on tekemässä. Ei tutkijoita voi pelkästään syyttää korkeasta julkisuuskynnyksestä. Syy voi olla myös muussa tiedotusmaailmassa. — Suomessa ei ole paljon tiedetoimittajia. Ja monessakin mielessä toimittajien kompetenssi on jäänyt vähäiseksi monissakin yhteyksissä. Kyseessä on usein puhtaasti ohipuhuminen tai pelkkä välinpitämättömyys, Marjomäki epäilee. — Mutta kyllä tutkijatkin ovat heräämässä, mikä näkyy hyvin pienten kustantamoiden toiminnassa. On olemassa Vastapaino ja Tutkijaliitto, joidenka julkaisuista tutkijat päättävät itse. Heille riittää muutaman sadan kappaleen painosmäärä, mikä ei suuria kustantamoja kiinnosta. Kaikenlaista voi julkaista JYYn julkaisusarja on sikäli ainutlaatuinen, että julkaisutoiminnasta päättävät opiskelijat ja tutkijat yhdessä. Siinä ei siis pelkästään julkaista tutkijoiden töitä. Kaikki mielenkiintoinen kiinnostaa. — Mun salainen haaveeni olisi, että opiskelijat itse julkaisisivat töitään. Seminaareissa sanottaisiin, että nämä työt julkaistaan... Se voisi vauhdittaa keskustelun ilmapiiriä yliopiston sisällä. Mutta voi olla, että Suomi on liian pieni maa tällaiseen... Mikä ihmeen toimitusneuvosto? Kun joskus 70-luvun lopussa muutamat tuon kuuluisan "Jyväskylän hengen" ilmapiirissä vaikuttaneet opiskelijat ja tutkijat päättivät JYY:n julkaisusarjan perustamisesta, ajatus oli kaunis. Tarkoitus oli kaventaa opiskelijoiden ja tutkijoiden välistä muuria. Ja toimintahan lähti mukavasti käyntiin. Mutta entä nyt? Toimitusneuvosto ei ole kokouksiaan pitänyt ja monikaan itse neuvostoon kuuluvista ylioppilaskunta-aktiiveista ei edes muista, koska ollaan viimeksi kokoonnuttu. Alkaako laiskuus ja puhdas välinpitämättömyys vesittää koko toimintaa? On ymmärrettävää, että kiinnostus toimitusneuvostossa istumiseen ei ole riittävää, kun edustajisto poliittisilla mandaateillaan antaa jollekin jäsenelleen mahdollisuuden toimitusneuvostossa "vaikuttamiseen", kun muut "tärkeämmät" foorumit on jo täytetty. Marjomäki on oikeassa siinä, että julkaisutoiminta pitäisi antaa vain muutaman aktiivisen ja vilpittömästi tieteestä ja muista ilmiöistä kiinnostuneiden harteille. Toinen tärkeä kysymys on toimistohenkilön palk= kääminen. Tästä ei tiettävästi ole ylioppilaskunnassa virallisesti lainkaan puhuttu. Ylioppilaskunta ei tällä saralla saa jäädä sisäsiittoiseksi yhteisöksi, joka puhuu, mutta ei tee mitään. Kyse on joka tapauksessa niin hyvästä ideasta, että kannattaisi ihan vakavasti miettiä, mihin nykyisellään "toimivaa" toimitusneuvostoa tarvitaan. Ei julkaisusarjan toiminnassa tarvita edustajiston "asiantuntijoita". Toimitusneuvoston toiminta puhukoon puolestaan... Missä kaapeissa ne tutkijat luuraavat? / ' o u g f a v a n e f / i k a n oppifuntf Pieni puhelinsoittokierros yliopistolle paljasti, että kaikki tutkijat eivät sentään kaapissa oleskele. Politiikan tutkija Tapani Kaakkuriniemi väitti, ettei hän ainakaan piileskele kaapissa. — En ole sikäli kaapissa, jos esim. kirjoitan pikku jutun tai puhun luennolla aiheesta, joka kiinnostaa julkisuutta. Kyllä toimittajat yleensä soittavat... mutta tällaista on tapahtunut oikeastaan vasta muutaman vuoden sisällä. Esim. paikallisradioiden tulo on aktivoinut toimintaa hiukan. Mutta ovatko useimmat tutkijat perinteisesti hiljaa julkisuudessa? — Kyllä se valtaosin pitää paikkansa. Jos ajatellaan vakavahenkisempiä tutkimuksia, niin ei niistä mene jakeluun. Onko tutkijoiden vaikea kielenkäyttö osasyynä tällaiseen? — Voi sitä perustella silloin, kun kieli on tarpeettoman vaikeaa. On oikeutettua vaatia, että teksti on luettavaa. Mutta jos kovin paljon lähdetään yksinkertaistamaan, sanoma pelkistyy liikaa ja sellaiseen ei ole varaa mennä. Itse olet siilon tällöin kirjoitellut yleisönosastoihin? — Yleisönosastoihin kirjoittamista ei ole pidetty järkevänä. Sellaista olen ollut aistivinani. Joidenkin mielestä siinä on alentumisen makua. Mutta jos ajatellaan yleensä kirjoittelua täällä Keski-Suomessa, niin täällä ei ole sellaista sanomalehteä, joka olisi kiinnostunut tutkimuksista. Onko se ainoa syy? — No monet keskustelut yliopistossa ovat kyllä tutkijoiden omia inside-juttuja, jotka korkeintaan kiinnostavat viittä muuta tyyppiä. Tämä taitaa olla se tavallisin tarina... Kielenkäytön on muututtava? Suomen akatemian tutkija Jukka Kanerva on yksi niistä harvoista tutkijoista, joka itse kirjoittaa moniin julkaisuihin. Miksi et pysy perinteisesti kaapissa? — Mulle kirjoittaminen on oman ilmaisupaineeni purkamista. Kirjoittaisin joka tapauksessa riippumatta siitä olisinko tutkija vai en. Pitäisikö kirjoittamiskäytäntöä lisätä? — Useimmat yliopiston tutkimukset ovat sellaisia, että ne eivät sano suurelle yleisölle mitään. Eikä niitä välttämättä pidä suurelle yleisölle suunnatakaan. Myöhemmin tosin niitä voidaan yrittää popularisoida. Tässä on myös kyseessä raju kielenkäytön, ero. Ero on joskus niin suuri, että monet tutkijat eivät pysty sitä ylittämään ja viestintä suurelle yleisölle ei onnistu. Olisiko tutkijoiden syytä opetella tiedottamisen perusteita? — Ihmisten pitäisi oppia kirjoittamaan eri tasoilla toimivaa suomen kieltä. Tutkijan pitäisi tieteellisten julkaisujen lisäksi pystyä viestimään myös normaalille kansalaisyleisölle ja muille erikoisporukoille. Tällainen eri kielen tasoilla pelailu näyttää tutkituista asioista monipuolisemman puolen ja itsekin oppii jotain uutta. Voivatko tutkijat sitten tulevaisuudessa pitäytyä perinteisessä käytännössä? — Monien tutkijoiden ongelmana on se, että he eivät pysty ajattelemaan, että on olemassa eri kielenkäytön kerrostumia. Tämä johtaa tapaan ajatella, että on vain yksi tieteellinen totuus. Tällainen perinne ei voi pysyä muuttumattomana tulevaisuudessa. Kielenkäyttö on voimakkaasti eriytymässä ja usein tulee tilanteita, jolloin tutkijat ja muu porukka puhuvat samoista asioista mutta eri kielellä. Jos tutkija ei halua joutua kaappiin, hänen on vastaisuudessa pystyttävä moninaistamaan kielenkäyttöään. Ari Turunen
7 Kustannusmaailman hyvät,pahat ja rumat Mikko Husa Suomalaisen kirjankustantamisen tilanne oli muutama vuosi sitten tämä: kaksi suurta — Otava ja WSOY sekä muutama keskisuuri eli Tammi, Gummerus, Kirjayhtymä, Weilin & Göös. Eikä sitten juuri muuta. Sivistyselämän suhteen Suomi olisi äärimmäinen syrjäseutu, jos kaikki olisi ennallaan. Yleiskustantamoiden kohdalla kiintoisin — ja lähes ainoa — liikehdintä on tapahtunut omistussuhteissa. Mikä ostaa kenetkin ja ovatko kaikki kohta yhden omistajan hallussa. Monialayhtiö A v mXerin omistama Weilin & Göös tekee nykyään liuhinnä kalentereita. Amer on muutenkin ollut puuihakas kustantamojen suhteen: kesällä se hankki : litselleen lähes kolmasosan WSOY:n osakkeista! Eikä WSOY:n johto tunnusta olevansa mitenkään hädissään. Ei, vaikka suurin kustantamo joutuu tilanteeseen, jossa sen on luotettava vain vanhojen osakkeenomistajien lojaalisuuteen. Samaa sanomaa on levittänyt myös Otava: 70 prosenttia osakkeista on turvallisessa omistuksessa. Tuskin osakkeenomistus on mitään lopullista kuten kuolema. Ostetaan ja myydään, siinä se. Jos ja kun Amer jatkaa ristiretkeä niin mitä tapahtuu? Keskittyykö WSOY tulevaisuudessa Jane Fondan jumppakirjoihin? Sinänsä kovin suurta linjanmuutosta ei kylläkään tapahtuisi. Tietoa ja liiketoimintaa Turhaan kustannusmaailman keskittymistä ei ole verrattu aikanaan tapahtuneeseen panimoalan keskittymispeliin. Ja mitä isot edellä sitä keskisuuret perässä. Tammikin hankki taannoin osake-enemmistön Kirjayhtymästä. Kiinnostava laji tuo kirjallisuus; kirjoittaminen on taidetta, sitä tuetaan lähtien valtion varoista. Sitten kun taide pitäisi julkistaa kansalle niin siitä tulee ankaraa liiketoimintaa. Kaikeksi onneksi 80-luvun puolivälin jälkeen Suomeen on yhtäkkisesti syntynyt monia pienkustantamoja, Odessa, Jalava, Vastapaino, Hanki ja Jää, Like ja niin edespäin. Jopa Love-kirjat tekee tänä syksynä uutta tulemistaan. Leimallista näille uusille kustantajille on ollut ja on edelleen tiukka erikoistuminen ja tietokirjan vahva osuus. Muutama vuosi pienkustantajia ja mitä nyt tapahtuu: sitä mitä isot edellä! Eli — ennen — pienkustantamo Arthouse ostaa toisen pienen, Jalavan. Ja sitten iso Tammi ostaa pienen Hanki ja Jää -kustantamon. Ovatko nämä vain yksittäisiä sattumia vai merkkejä tulevasta eli kertautuuko jo mainittu panimoalan keskittyminen. Toinen sukupolvi Uusista kustantajista erityisesti Hanki ja Jää on varsin kiintoisa. Keväällä 1987 eräänlaisena tutkijoiden yhteenliittymänä syntynyt pienkustantaja aloitti komeasti: tuoreita ja ajankohtaisia kirjoja ilmestyi useita. Esimerkiksi Matti Kortteisen Hallittu rakennemuutos tai Matti Virtasen Tehtaasta studioon, tärkeitä kirjoja edelleen. Eikä tahti ole tänäkään vuonna mitenkään hiljentynyt. Heikki Hellmanin Uustelevision aika, Pertti Alasuutarin Erinomaista, rakas Watson, Raimo Lovion Suomalainen menestystarina. Periaatteessa voisi luetella kustanBaroion koko tuotannon. MuttMi .lyhyesti sanoen: ajankohtaisia yhteiskuntajtä» tiedepoliittisia kirjoja, jopa pamfletteja, jotka ssiyät yritä tyrkyttää yhtä totuutta vaan sisällöltäkin pyrkivät pikemminkin esittämään ristiriitaisuuilksia. Kustannusosakeyhtiö Tammi osmi viime keväänä Hanki ja Jää -pienkustantamo*^ tappioineen kaikkineen. Hanki ja Jää jatkaa toimintaansa Tammen tytäryhtiönä. Yrityskuva Hanki ja Jää on siis eräänlainen toisen polven pienkustantaja. Mutta miksi Tammi teki mitä teki. Luonnollisesti asiaa perustellaan kaikilla mahdollisilla sivistyshenkisyyden fraaseilla. Ne voi jättää omaan arvoonsa. Tammi haluaa muuttaa yrityskuvaansa. Hanki ja Jää on vain yksi osa sitä. Kun mukaan otetaan se seikka, että juuri Tammi on tehnyt ja tekee yhteistyötä City Press -yhtiön kanssa niin tulokseksi saadaan vain yksi asia: yrityskuva. Kiintoisaa on seurata mitä muut suuremmat tekevät, ostetaanko pieniä ja vireitä pienkustantajia kohottamaan omaa jähmeää profiilia. Mielipiteiden vuosikymmen? Liiketoiminta on mitä on, mutta miten ylipäätään käy kirjan. Yksi veikkaus on nimittää 90-lukua pamflettien vuosikymmeneksi. Siihen liittyy hyvin vahva usko siihen, että kirjan asema kulttuurissa on korvaamaton: verraton tiedonhankinnan ja ajattelun väline, jota video tai tietoverkot eivät voi ohittaa. Toinen veikkaus liittyy juuri tietotekniikkaan; kirja on tiedonhankinnan välineenä vanhentunut. Jossain edessä häämöttää paperiton yhteiskunta ja kaikki tieto siirtyy sähköisesti. Sinänsä luontoystävällinen vaihtoehto. Kolmas veikkaus taas perustelee kirjan aseman säilymistä ja vahventumista nimenomaan tietotekniikassa ja sen kehittymisellä. 90-luvulla viimeistään syntyy uusi kustantamisen sukupolvi, joka toimii eräänlaisella elektronisella julkaisujärjestelmällä. Eli tietokone hoitaa nopeasti kaikki vaivalloiset osat kuten ladonnan tai toimitustyön. Kirjankustantamisen hinta laskee ja koko toimitus nopeutuu. Tämän on arveltu lisäävän juuri pienkustantajia lisääntymistä ja reagointinopeuden huimaa kasvua. Siis ajankohtaisia kirjoja ja nimenomaan tietokirjoja. Kävi miten kävi, Jylkkäri seuraa tapausten kulkua.
k*~ Näin sen tekee Finnkino — Monopoli jo syntyessään Kun Finnkino muutama vuosi sitten alkoi luoda Suomen elokuvateatteribisneksen täysremonttia oli se mahdottomalta näyttävän tehtävän edessä. Elokuvien ystävät olivat jät täneet teatterit ja siirtyneet videoiden ääreen lipunmyyntitulot olivat pienet eikä alalla näyttänyt olevan tulevaisuutta Suomessa. Finnkino alkoi ostella elokuvateattereita. Esimerkiksi Adamsfilmin elokuvateatteriketju päätyi hänen omistukseensa. Yhtiön toimitusjohtaja sanoi suoraan, että tulosta ei muutamaan vuoteen juuri tehdä, paremminkin tappiota. Sitten käännytään nousuun. Finnkino toimi kuten kunnon kasinopeluriyhtiön pitääkin. Se osti elokuvateattereita sulkeakseen ne. Jyväskylästä Finnkino osti Adamsin neljä salia (Adams 1 & 2 ja Maxim 1 & 2) ja sulki ne. Yksityisyrittäjältä se osti Elohuvin kaksi ja Fantasian kaksi salia. Ainoastaan näistä se oli kiinnostunutkin. Kun sama oli tehty muissakin kaupungeissa ja monopoli oli hallussa voitiin aloittaa elokuvateatteribisnes, jossa koko Suomen elokuvatarjontaa voitiin kontrolloida keskitetysti. Ja tappiota ei kannata tehdä edes vahingossa. Paljon kohuttu lippujen hinnan alennuskin jäi kaikessa hiljaisuudessa lyhytaikaiseksi. Tiedätkö minkä takia esimerkiksi James Bond ja lupa tappaa, Indiana Jones ja viimeinen ristiretki sekä Batman tulevat Suomeen noin kolmen kuukauden välein vaikka niiden ensi-illat olivat muualla kesällä? No senhän arvaa kaikki, että Suomen kokoiseen maahan ei mahdu kuin yksi hittielokuva kerrallaan, paitsi jouluna. Ja yllätys yllätys elokuviin on alkanut virrata enemmän ja enemmän yleisöä, Jyväskylässäkin tämän vuoden alusta nousu on ollut 25 %. Vaikka salit ovat vähentyneet! Täällä päällisin puolin positiiviselta kuulostava asia kätkee kuitenkin sellaisen surullisen seikan, että niinsanottujen laatuelokuvien ensi-illat ovat Jyväskylässä vähissä. Tai ne tulevat pelkästään matineoihin. Toisaalta kyllä pahimmansorttiset roskakuvatkin jäävät puuttumaan. Monopoliyhtiöillä on mahdollisuus paljon tarkempaankin koordinointiin kuin hittielokuvien porrastukseen. Esimerkiksi viikonlopun jälkeen kootaan maan kaikista elokuvateattereista kävijämäärätiedot. On olemassa tarkat prosentit joiden mukaan tehdään ensimmäisen viikonlopun jälkeen päätös jatkaako elokuva toista viikkoa. Eli jos elokuvalla on liian vähän katsojia se lentää toiseen provinssikaupunkiin tai jos esimerkiksi jossain Oulussa katsotaan Bagdad Cafeta innokkaasti, Jyväskylä saa nuolla näppejään vaikka kuinka pitkään. Luonnollista, mutta ei olisi mahdollista ilman monopolia. Kampus-Kinoa ei kaupallisteta Pieniä elokuvateattereita, joissa näytetään pienten yleisöjen suuria elokuvia ei enää juurikaan ole Suomessa. Vaihtoehtoiset maahantuojatkin ovat loppumassa. Olemme muutamassa vuodessa joutuneet miltei täysin amerikkalaisen valtavirtatuotannon armoille. Pieni gallialaiskylä löytyy kuitenkin Jyväskylästäkin. Kampus-Kino vetää omaa linjaansa uppiniskaisuuden uhallakin. Hiljaiselon uhka leijui teatterin päällä viime keväänä ja elokuvateatteria pyörittävä Eija-Irene Valkola aikoi jo luopua koko jutusta. Teatterin ulkoisten puitteiden rapistuminen alkoi Näin pääsemmekin kolmanteen tekijään eli kopioiden määrään. Finnkinon markkinatutkijat määrittelevät Suomeen ostettavalle elokuvalle sen kohdeyleisön ja sen suuruuden. He puhuvat heavy usereista, sophisticated audiencesta sekä suuresta yleisöstä. Tämä yleisön laajuuden ennakkomäärittely määrää sen kuinka monta kopiota Suomeen ostetaan. Esimerkkejä: Batman, kohderyhmä: 12—35 vuotiaat nuoret aikuiset, suuri yleisö. Ennuste; 350.000 katsojaa. Kopiot: 25 kappaletta. Toinen esimerkki: rotuelokuva Do the right thing — Kuuma päivä, kohderyhmä: yli 20-vuotiaat, nuoret aikuiset, sophisticated audience, ennuste: 20.000 katsojaa, kopiot: 3 kappaletta Helsinki, Tampere, Turku. Kolmas esimerkki: Krzysztof Kieslowskin Lyhyt elokuva rakkaudesta ja saman ohjaajan Lyhyt elokuva kuolemasta, kummatkin uuden eurooppalaisen elokuvan parhaimmistoa ja myös sen ainoita esimerkkejä Finnkinon luettelossa. Kohderyhmä: sophisticated audience, ennuste: 20.000 katsojaa, kopiot: 1 kappale. Tuntuu erittäin todennäköiseltä, että kaksi viimeistä esimerkkiä eivät löydä helposti tietään Jyväskylään. Finnkinon monopolilla siis on mahdollisuus jo etukäteen päättää, että ainoastaan helsinkiläisille kannattaa näyttää tiettyä elokuvaa, onhan siellä tarpeeksi tätä sophisticated audiencea. Finnkino päättää mitä suomalaiset elokuvateattereissa katsovat, vai katsovatko ollenkaan. karkoittaa asiakkaita. Nyt ongelmista ollaan kuitenkin pääsemässä ja yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa poikii huomattavia parannuksia. "Nyt on Kampus-Kinolla taas mahdollisuus nousuun", Eija-Irene Valkola uskoo. "Tilanne kymmenen vuotta sitten kun Kampus-Kinoa perustettiin oli tyystin toinen kuin nyt", Eija-Irene muistelee. Silloin ei ollut monopolia ja ylioppilaskunnan elokuvakerho viii ylioppilakien juhlasalin raytftn joka ilta. Elokuvakerhon synnyttämässä innostuksessa perustettiin Kampus-Kino tarjoamaan valtavirrasta poikkeavaa elokuvatarjontaa. Tämä perusidea pätee tänäkin päivänä. Ehkä enemmän kuin koskaan. Pienen ja vaihtoehtoisen elokuvateatterin pitäminen tänään on kuitenkin melko vaikeaa ainakin jos ei pidä sitä Utsjoella tai jossain muualla pienellä paikkakunnalla. Elokuvasäätiön tukipolitiikka on nimittäin sellainen, että pientä elokuvateatteria tuetaan jos paikkakunnalla ei ole muuta elokuvatarjontaa. Tämä johtaa mm. sellaiseen absurditeettiin, että Batman tulee ensi kuussa ensiiltaan kahdella paikkakunnalla Elokuvasäätiön tuella! Kampus-Kinokin joutuu siis tulemaan toimeen lipunmyyntituloilla ja niistä 40 °7o menee elokuvan vuokraajalle. Joka yhä useammin on Finnkino. Elokuvan maahantuojatkin ovat viime vuosina vähentyneet. Esimerkiksi Suomen parhaimman laatu-elokuvien maahantuojafirman Diana-filmin osti juuri Finnkino. Senso films on melko uusi maahantuoja. Kaurismäen veljekset tuovat elokuvia omaan teatteriinsa Andorraan, mutta sieltä eteenpäin ne menevätkin, yllätys yllätys Finnkinon kautta. Ja se taas johtaa siihen, että Senson filmejä ei välttämättä Campus-Kinoon saada, koska Finnkino tarvitsee tietyn voiton vuokraamistaan elokuvista ja pyörittää elokuviaan viikkovauhdilla ensin omien saliensa kautta. Monimutkaista? Kyllä. Gaudeamus, Wallhalla ja Oulun elokuvakeskuskin tuovat laatuelokuvia Suomeen ja Kampus-Kinoon. Mutta se niistä taustatekijöistä, entäs se profiili. Eikös Kampus-Kinon kannattaisi antaa pikkusormi kaupallisuuden pirulle ja pitää kuitenkin pääohjelmistansa profiilin korkeana? Eija-Irenen mielestä ei. "Kampus-Kinon linja on yhä sama kuin kymmenen vuotta sitten ja saa sellaisena pysyä." Pienikin kaupallisuus vesittäisi hänen mukaansa alkuperäisidean vaihtoehtoisuudesta. Suuria yleisöjoukkoja Kampus-Kino ei haluakaan. "Kysymyshän ei loppujen lopuksi ole bisneksestä vaan kulttuurityöstä." Eija-Irene on kuitenkin avoinna ehdotukselle elokuvateatterin kehittämiseksi. Hän myöntää, että ihmisten suhtautuminen on muuttunut kymmenen vuoden aikana ja uuden sukupolven tapa suhtautua kuvaan on erilainen. Hän haluaisikin kehittää Kampus-Kinoa enemmän elokuvakasvatukselliseen suuntaan. Päiväkodit ja koulut voisivat käyttää teatteria päivisin esimerkiksi hyvien lastenelokuvien katseluun, näin he tottuisivat katsomaan muutakin kuin kolmeen minuuttiin puristettua musiikkija kuvakavalkadia. Muuten elokuvan katsojat loppuvat joskus kokonaan.
M a a h e r r a K a l e v i K i v i s t ö n h a a s t a t t e l u Pilvistä. Haastattelija ja valokuvaaja lähestyivät lääninhallinnon toimitaloa Kaptah-kahvilan suunnalta. Haastattelunauhurin kunto on testattu. Kahvia juotu useita kupillisia. Maaherran virka-asunnon ulkopuolella saavutaan kaksi minuuttia ennen sovittua määräaikaa. Plim. Kukaan ei tule. Plim plom. Mitään ei tapahdu. Valokuvaaja älyää painaa talonmiehen nappia. Tämä onkin paikalla ja neuvoo kiertotien pääoven kautta. Nyt onnistaa ja kaksikymmentä sekuntia sovitun määräajan jälkeen toimitusryhmä on saanut kontaktin maaherran henkilökohtaiseen sihteeriin, joka ohjaa ryhmän kohteliain sanakääntein odottelemaan virkahuoneen aulaan. Valokuvaaja ja haastattelija ällistelevät seinillä roikkuvia maakunnallisten merkkimiesten karseita muotokuvia ja pohtivat onko tupakointi sallittua. J u h a H u r m e
10 11 KM,*-** ultavasti ei ole. Mutta siinä samassa n edessään seisoo maaherra Kalevi KiHän on paljon isompi kuin luulin, ii haastattelija kätellessään. aherra Kalevi Kivistö, Kallu, puhuu tämän sivistyneesti ja aivan äärettömän sella äänellä. Hänen puhettaan voisi a muminaksi ellei hän artikuloisi niin stuneesti. Siitä huolimatta haastattelulle tarttuvat vain haastattelijan niinkut lanoit sekä valokuvaajan rumputuli. L ä ä n i n h a l l i n n o n m y s t e e r i kiinnostaa haastattelijaa ensisijaisesti. Miten koneisto toimii, kuinka se on kasattu, mitä tehdään, mitä maaherra henkilökohtaisesti tekee, kenelle ollaan vastuussa, jos kenellekään. Kalliin seikkaperäisen vastauksen voi referoida suunnilleen seuraavaan muotoon: — Lääninhallinnon toimenkuvassa on tapahtunut merkittävä muutos 1960-luvulta lähtien. Puhtaasta valvovasta ja kontrolloivasta byrokratiasta on siirrytty kohti itsenäisempää, lukuisiin toimialueisiin eriytynyttä alueellista politiikkaa. Lääninhallinnon tehtäväksi on muotoutunut alueellisen yhteiskuntapolitiikan keskittynyt hoito, mutta kokonaistilanne on yhä valitettavan pirstaleinen. Jo itsessään monimutkaisen lääninhallinnon rinnalla kun toimii lisäksi TVL:n ja työsuojelupiirien kaltaisia valtiollisen piirihallinnon yksiköitä. Pyrkimyksenä on kokoaminen, mutta miten, siinäpä kysymys. Yhä nykyiselläänkin lääninhallinto merkitsee virkamieshallintoa, demokratia puuttuu. Tosin jo kaikkiin lääneihin perustetut lääninneuvottelukunnat ovat kehittämässä läänien hallintoporrasta demokraattisempaan suuntaan. Lopullisena tavoitteena on normaaleilla vaaleilla valittava lääninhallinto. Tavoite on realistinen. Virkamieshallinnon rasitteista mainittakoon ongelmat tiedonkulussa: systemaattinen tiedottaminen on saattanut puuttua kokonaan kuten täällä Keski-Suomen lääninhallituksessa vielä jotiakin vuosia sitten. Ensimmäisenä toimenpiteenäni olikin hankkia taloon tiedottaja sekä ulkoista että sisäistä tiedotusta hoitamaan. Tällä hetkellä talossa työskentelee lisäksi tiedotusalan ammattilaisen pätevyydet omaava siviilipalvelumies avustamassa näissä olennaisen tärkeissä tehtävissä. Haastattelija: Siis roppakaupalla sekavaa bjyrokratiaa. Entäs te, vakaumuksellinen poliitikko. Wfnka sujuu työskentely virakmiesportaassa? Eräs tpihmnne presidentinvaaleissa 1982 sivusi lääninMtMQaSiinä korostitte sen merkitystä puolustamttm pikkukuntia suuryritysten saalistukselta ja mitfiUdllttltQ. Tämä on hyvin aatteellinen näkökanta. Ahdistaako maaherran mantteli kansandemokraatti Kivistöä? Kiristääkö ikinä hartioista? Kallu: Tietty viran tuoma rajoitus on toisaalta, tunnen sen oikeastaan joka hetki. On harkittava huolellisesti, miten asioista voi puhua. Politiikassahan on luvallista katsoa asioita yhdeltä kulmalta, maaherra ei voi koskaan näin tehdä pyrkiessään kokonaisuuden tasapainoon. Erityisesti ympäristökysymysten intressiristiriidat yritysten ja kansalaisten välillä ovat ongelmallisia tässä suhteessa. Onneksi minulla on apunani lääninhallituksessa ammattitaitoinen ja nuorekas ryhmä hoitamassa tämän alan hankalia kysymyksiä. P a h i m m a t r i s t i r i i d a t — Kun miettii teidän uraanne politiikassa, tulee väistämättä mieleen, että taidatte olla aika velmu mies. Tehän olette kd-liikkeen todellinen ja ainoa selviytyjä. Siinä missä koko liike nykyään heiluu miten sattuu, te olette kyennyt luomaan itsellenne komeasti nousujohtoisen uran. Miten te sen selitätte itse? Seuraa pitkä hiljaisuus. Kallu kelaa ankarasti ja aukaisee sitten suunsa: — En sijoittunut koskaan kd-liikkeen sisäisten ongelmien kuumiimpaan polttopisteeseen, ja tämä seikka luullakseni säästi minut. En ollut ikinä SKP:ssa. Oli traagista nähdä, miten lukuisien hyvin lahjakkaiden ihmisten kaikki energia kului sisäiseen sotaan, mikä yhteiskunnalliselta painoarvoltaan oli luonnollisesti täysin toisarvoista puuhaa. Minulla säästyi voimia, kun onnistuin pysyttelemään pahimmasta loitolla. Loppujen lopuksi siirryin puoluepolitiikasta hyvän sään aikaan syrjään, en ennättänyt palaa karrelle. Pidän perustaitona kykyä irrottautua politiikasta tarvittaessa. On traagista joutua todistamaan, miten lahjakkaat yksilöt palarvat loppuun. Haastamelija: Tasapuolisuuden nimessä on todettama, ettei kyseinen ilmiö suinkaan ole mjoitttunut kd-liikkeen piiriin. Kallu: No ei. Se on yksi puoluepolitiikan vakavia ja yleisiä ongelmia. Haastattelija: Sitten otamme aiheeksi Jyväskylän yliopiston, johon teillä luulisi olevan moninaista kiinnostusta. Se on hallintoalueenne ainoa korkeakoulu, olette itse tiedemies ja kaiken lisäksi vieläpä opiskellutkin juuri Jyväskylän yliopistossa. Mikä on teidän suhteenne siihen tänään? Kallu: Yliopisto on kaiken a ja o. Naapurimaaherra Kortesalmi käväisi tässä vieraanani ja ilmaisi kateellisuutensa tätä yliopistoa kohtaan. Hänellähän ei semmoista ole omalla alueellaan. Täydennyskoulutuskeskuksen toiminta on lähinnä lääninhallituksen intressejä, koska hyödymme sen palveluista suoraan. Jos ajatellaan Jyväskylää tai sen ympäristöä sijoittumisvaihtoehtona, on olennaista että sillä on oma yliopisto. Yliopisto luo dominoivasti jyväskyläläistä kulttuuria. kohdataan maapolitiikassa, mutta on otettava huomioon, että ns. vanhojen kaupunkien, kuten Jyväskylän, kaavoituskysymykset ohittavat lääninhallinnon. Ne käsitellään suoraan ministeriössä. Lääninhallitus osallistuu muiden kuntien maapolitiikan hoitoon ja sen panos korostuu pienten kuntien yhteydessä. Mitä heikompi alusporras on hallinnossa, sitä heikommalla ovat pienet kunnat. Haastattelija: Toisin sanoen lääninhallitus voi aika ajoin toimia Robin Hoodin tavoin. Voitteko verrata nykyistä virkaanne työskentelyynne ministerinä. Kumpi oli hauskempaa? Kallu: Ministeri vaikuttaa valtakunnallisessa hermokeskuksessa, päätöksentekoa on olennaisella tavalla enemmän. Työllä on suurempi julkisuusarvo ja onhan siinä aivan toisella lailla kiinni. Toisaalta maaherran toimi on paremmin hallittavissa, sen arvoina ovat rauha ja pitkäjännitteisen työskentelyn mahdollisuus. Tässä vaiheessa haastattelija alkaa hermostua Kallun viilipyttymäiseen linjaan ja päättää kysyä yllättävämmin ja hankalaa min: K o l m e y l i o p i s t o l l i s t a tutkimusta on parhaillaan me«ossa lääninhallinnosta antaen meille mi*ä arvokkainta tietoa omasta toiminnastamme. Tässä käy ilmi meidän puhtaasti itsekkäät intressimme yliopistoa kohtaan. Tutf-imukset käynnistyvät lääninhallituksen aloitteesta: kaksi yhteiskuntapolitiikan opiskelijaa on valmistelemassa toisistaan «arsin poikkeavia graduja virastokuvastarrme, ja lisäksi yksi täydennyskoulutuskeskuksen tutkija tutkii talon viestintäilm* stoa Lääninhallinto saa näistä tutkimuk^ta korvaamatonta tietoa. Olemme tava l a a n rooliemme vankeja. Meidän on kghjt^äksemme opittava näkemään roolimm e J a rajoituksemme — ja voittamaan ne. Haastattelija: Itsekkäistä intresseistä juouhti mieleeni, että niitä esiintyy yliopistomaailmassa tätä nykyä erittäin negatiivisessakin mielessä. Iso raha on työntynyt kampukselle ja on kovaa vauhtia muuttamassa koko touKalevi Kivistö (s. 1942) siirtyi politiikan pariin opiskelijavuosinaan Jyväskylän yliopistossa 1960-luvun puolivälin jälkeen. Hän oli mukana perustamassa Sosialistista Opiskelijaliittoa toimien myöhemmin myös sen puheenjohtajana. Sklcin puheenjohtajana Kalevi Kivistö vaikutti vuosina 1979—85. Kalevi Kivistöllä on takanaan myös vuosia ministerinä. Opetusministerinä hän niitti ansaittua arvostusta ja mainetta. Hänen yhteydessään oli tapana puhua laajasta ja tarkkanäköisestä sivistyksestä (vrt. Kasurinen!). Kalevi Kivistön nimittäminen Keski-Suomen läänin maaherraksi tapahtui nihkeässä ilmapiirissä. Sanomalehti Keskisuomalaisen johtoa ei miellyttänyt kansandemokraattinen maaherra. Tästä syystä Kivistön paluu Jyväskylään lienee hänelle itselleen ollut raskas ja rasittava. Myöhemmin hän on toki saanut tunnustusta nykyisestä viranhoidostaan myös porvarillisilta piireiltä ja keskisuomalaisen liike-elämän taholta. Kalevi Kivistö on osallistunut & M m W e i s i i n presidentinvaaleihin varsin m u ^ a j ^ menestyksellä Suomalaisista poliitfkqjsjfolilh poikkeaa edukseen älyllisyydelhiiin j^iHjyVV>yllään puhua asiaa vailla liturgista tai taktista paatosta. Puolentoista vuoden takaisiin presidentinvaaleihin Kivistön taakse ei organisoitu puoluetta, vaan Liike 88 nimellä kulkenut kansalaismuodostelma, joka onnistui yhdistämään poliittisesti hyvin laajalta alalta tulevia ihmisiä. Liike 88 ilmoittikin yhdeksi tavoitteekseen Suomen poliittisen kulttuurin uudistamisen ja saavutti reilut 10 % valitsijamiespaikoista. hun bisnekseksi. Mitäs te siitä tuumaatta? Kallu: Minkä tahansa vieraan intressin puuttuminen tieteelliseen tutkimukseen on kohtalokasta. Yliopiston on itsensä ryhdistäydyttävä tässä suhteessa. Ainoastaan tutkimukselliset ehdot saavat määrätä kysymyksenasettelua ja tulosjulkisuutta. Perustutkimus on täysin yliopistojen varassa ja sen itsenäisyyttä on varjeltava. Haastattelija: Entäpä opiskelijoiden siirtotyöläisasema? Jyväskylän yliopiston opiskelijoista valtaosa on vieraspaikkakuntlaisia vailla mielekästä kunnallispoliittista vaikutusmahdollisuutta. Kiinnostavatko tällaiset väliinputoajat lääninhallintoa? Kallu: Tämä ongelma on tiedostettu, ja sitä on runsaasti pohdittu. Väestökirjanpito ja siihen liittyvät kysymyksethän kuuluvat lääninhallinnon alaisiin tehtäviin. Pulma on kuitenkin perin monisyinen. Kunnat pitävät mustasukkaisesti kiinni opiskeljioistaan, koska niiden valtionapu määräytyy yhä enenevässä määrin väkiluvun mukaan. Lait on kuitenkin kerran laadittu, ja niinpä ne ovat muutettavissa. Esimerkiksi valtionavun perusteita voisi tarkistaa. Ongelma on ajankohtainen, ja mielestäni tämä opiskelijoiden kansalaisuuden puolinaisuus korjattavissa. Haastattelija: Onko teillä tiedemiehen intohimoa jäljellä? Kallu: Kyllä vain, kunhan aika riittäisi. Luen jatkuvasti sosiologissävyistä aineistoa ja esimerkiksi Hanki ja jää -kustantamon julkaisuja. Tämän alan tarkka seuranta kuuluu toisaalta työhöni, se on yksinkertaisesti välttämättömyys, jotta kykenisin toimimaan mielekkäästi. Haastattelija: Luetteko Jyväskylän ylioppilaslehteä? Kallu: Satunnaisesti. Poika meni Helsingin Yliopistoon opiskelemaan, ja hänen kämpillään käydessäni tulee joskus selattua myös Helsingin Ylioppilaslehteä. Haastattelija: Osaatte kuulemma soittaa klarinettia, olette aikoinanne soittanut oikein yhtyeessäkin. Voitteko kertoa tästä tarkemmin. Kallu: Eräs kotipaikkakuntani Kurikan kansakoulunopettaja perusti musiikkiliikkeen, myi minulle klarinetin ja antoi vielä samaan hintaan soittotunteja. Musiikkiopisto oli sitä siihen aikaan, 1950-luvulla. Lukiolaisena soittelin bändissä keikoilla tanssimusiikkia. Myöhemmin klarinetti jäi, mutta kiintymys musiikkiin säilyi. Valokuvaaja: Mikä oli tanssiorkesterin nimi? Kallu: Voitto Ojalan yhtye. Haastattelija: Taidatte nykyisin suosia lähinnä taidemusiikkia? Kallu: Kyllä, iän myötä se on käynyt kenties läheisemmäksi. Mutta kuuntelen kyllä mielelläni muutakin, kuten Miljoonasateen ja Dixie Friedin esityksiä. Etenkin Heikki Salon sanoitukset ovat tehneet minuun vaikutuksen. Haastattelija: Siinäpä mainio maakuntadiplomaattinen vastaus kuvernöörin suusta. Tehän itse asiassa kuulutte iältänne toiseen rocksukupolveen, joten tuntuma ja näkökulmaa aikamme populaarikulttuuriin luulisi löytyvän. Poliittisena ilmiönä olette jotakuinkin yhä voimissaan olevan Rolling Stones -yhtyeen ikäinen. Kallu: Juu, kyllä. n n • Keskustelu päättyy siihen. Haastattelija ja valokuvaaja lähtevät tyytyväisinä kotiin, kuten toivottavasti Kallukin. Ä Ä | |
12 Pölypi l i e r i Miksi teatterit takertuvat klassikoihin, pölypillereihin? Koska 1) — se on "hianoo". 2) — ollaan tyhmiä 3) — siten houkutellaan yleisöä. 4) — syystä tai toisesta aikaa uhmanneet näytelmät ovat jo pelkästään sen tähden mielenkiintoisia. 5) — teatteripelin puitteissa voidaan pölyinenkin pilleri panna pyörimään. Käytäntö on osoittanut julmalla tavalla, että useimmiten selitykset 1—3 riittävät. Otetaan esimerkkitapaukseksi Henrik Ibsenin (1828—1906) runodraama Peer Gynt, joka on kirjoitettu vuonna 1867. Suosittelen ensinnäkin sen lukemista kenelle hyvänsä, etenkin Otto Mannisen hurmioituneena suomennoksena. Peer Gynt kertoo miehestä, joka pakenee huimaa vauhtia itseään tuntureilla, maailman eri kolkissa ja oman päänsä sisällä. Nerokas Ibsen ennakoi näytelmässään eksistentialismin ydinkysymyksiä maukkain esifreudilaisin painotuksin. Peer kiertää ja kaartaa, jottei joutuisi kohtaamaan —itseään. Peer Gynt -näytelmä on ravirytmissä etenevä huima filosofinen runoelma, jota ei käy muuttaminen historialliseksi toimintanäytelmäksi vuonojen maasta. Valitettavasti tällaista, suorastaan rikollista toimintaa kuitenkin esiintyy. Kuluttajaasiamiehen puoleenko pitäisi kääntyä? Juha Hurme ^ Ibsenin ilme o n vakava eikä syyttä: Jyväskylän Huoneteatteri epäonnistui perinpohjin tulkinnassaan Peer Gyntistä. Ei kulkenut ajatus, ei luistanut toiminta. Vuoristopurosta tuli vuoristopuuroa. Pulppuileva runodraama suomentui ummehtuneeksi poljennoksi. Heitä lihaa rakkilaumaan (Daite sobakam mjaso) Heitä lihaa rakkilaumaan rakit siitä riehaantuu pontikkaa tuo juopposaunaan juopot kohta humaltuu säiky ttele variksia etteivät ne kaikkea syö nuorille suo lemmensija jossa voivat viettää yön kevätsateen taikaääni nostaa pellon oraalle hyvä muutan elämääni päästäkää mut vapaalle. Koirat saivat sääriluita hännän niille käänsivät pihantäysi pultsareita votkapullon torjuivat pelättimen pihaan toivat varikset ei säikkyneet rakastuneet huoneen saivat huomenna on eronneet sade valuu kaiken kastaa satu ei vain siemeneen eilen pääsin vankilasta nyt en tiedä mitä teen. Juha Tuomikoski V A R K A I D E N C££ L J V u o n n a 1961 Moskovan pikkuestradeille nousi o u t o ilmestys: 23-vuotias, aasialaisin p o s k i p ä i n v a r u s t e t t u r e n t t u joka lauloi villillä ja rosoisella äänellään lauluja varkaista, juopoista, h u o r i s t a ja vankileireistä. H ä n e n sanoituksensa olivat karkean m e h u k k a i t a , t ä y n n ä alamaailman slangia blatia, ja niissä p a i n o t t u i v a t sellaiset arvot kuin t y ö n v i e r o k s u n t a , h e l p p o eläm ä ja v i r a n o m a i s t e n halveksunta. Niiden riehakkaaseen eläm ä n i l o o n sekottui katkeraa p e t o s t a , elämän t a r k o i t u k s e t t o m u u d e n t u n n e t t a ja syrjäisten leirityömaiden ikävää. Legenda oli syntynyt — Vladimir Vysotskia pidettiin alamaailmasta nousseena intohimoisena laulajanerona. Hänen laulunsa levisivät kaikkialle — taksien kasettivalikoimiin, opiskelijoiden illanviettoihin, kaukaisen Magadanin työleireille. Pian paljastui, että Vysotskin (1938—80) tausta oli vähemmän romanttinen kuin hänen laulunsa antoivat ymmärtää. Hän oli Tagankateatterin näyttelijä, ohjaaja Juri Ljubimovin lahjakkainta kaartia. Hän seurusteli mielellään rikollisten kanssa, muttei itse joutunut leireille. LAULUT LEVISIVÄT KOPION KOPIOINA "Arkinen" totuus ei himmentänyt Vysotskin mainetta. Hän oli läpi 60ja 70-luvun todennäköisesti Neuvostoliiton suosituin laulaja — siitäkin huolimatta ettei virallinen Melodija-levy-yhtiö suostunut äänittämään kuin muutaman hänen sadoista lauluistaan. Laulut levisivät ns. magnitizdat-menetelmällä eli puoliammattilaisten tekeminä kelanauhakopioina joista otetut n:nnen sukupolven kopiot levisivät miljooniin neuvostokoteihin. Virallinen brezhneviläinen Neuvostoliitto suhtautui Vysotskiin, kulissiensa takaisten roskatunkioiden penkojaan, ynseän torjuvasti. Hänen konserttejaan peruttiin viime hetkellä, hän ei päässyt juurikaan äänittämään kotimaassa tai ulkomailla. Hänet pelasti vankileireiltä, varkaitten ja huorien kohtaloita, luultavasti kaksi seikkaa. Ensinnäkin hänet luokiteltiin populaarikulttuurin piiriin (vastakohtana taidekulttuuri), ja virallinen sietokyky oli suurempi tällä halpaarvoisemmalla alueella. Toiseksi hänen vaimonsa oli ranskalainen näyttelijä Marina Vlady, Ranskan kommunistipuolueen jäsen. Vlady pystyi järjestämään miehelleen tämän viimeisinä elinvuosina pari ulkomaanmatkaa mm. Ranskaan, USAan ja Kanadaan. Näillä keikoilla Vysotski äänitti erään parhaista ja purevimmista lauluistaan ja kenties pelasti ne unohdukselta.
——• mmmm 13 60-luvun lopulla Vysotskin lauluihin tuli uusia teemoja. Hän haki inspiraatiota antiikin myyteistä, venäläisistä kansansaduista, sotaveteraanien jutuista ja urheilumatseista. Laulujen häijystä ironiasta oli helppo löytää pisteliästä yhteiskuntakritiikkiä. Ominaista lauluille oli yläja alatyylin sekoittuminen vaikkapa paksuun vanhakantaiseen murteeseen. Neukuissa kiistellään kuulemma nykyään, pitäisikö Vysotskin lyriikkaa luokitella runoudeksi, pelkäksi viisunikkaroinniksi vaiko peräti runomuotoisiksi novelleiksi, niin kuin hän itse ehdotti. Vysotski oli osa aikansa ns. bardieli trubaduuriliikettä, jonka käynnisti 50-luvun loppuvuosina runoilija Bulat Okudzhava. Bardigeren keskeinen idea on mies (naisbardista en ole kuullut) laulamassa kitaralla säestäen itse säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua. Askeettinen esitystapa antaa tilaa varsin tasokkaille teksteille. Tunnettuja bardeja Okudzhavan ja Vysotskin lisäksi ovat olleet Aleksander Galitsh (k. 1975) sekä vahvaa luomiskauttaan elävä, Suomessakin vieraillut leningradilainen Aleksandr Rozenbaum. VENÄJÄN JIM MORRISON Vysotski sai kotimaassaan lempinimen "Venäjän Jim Morrison". Musiikillisesti vertaus ei ole sattuva — Vysotski ei soittanut rockia, pikemminkin hänen karua mies ja kitara -tyyliään voisi verrata alkuaikojen Bob Dylaniin. Jotain yhteistä voi kuitenkin löytää Morrisonista ja Vysotskista: kapina pikkuporvarillista upseerikotia vastaan; ympärille kasvanut henkilökultti; itsetuhoinen elämäntapa (Vysotski tappoi itsensä tyylilleen uskollisena votkalla ja morfiinilla); konserttien alkuvoimainen kiihko ja hurjuus; sekä tekstien kauhuromanttiset ainekset. Lisäksi kummastakin tuli legenda henkisessä murrosvaiheessa, jolloin sekä idän että lännen nuoriso hylkäsi isiltä perityt kylmän sodan aikaiset arvot. ERAITA VYSOTSKIN LEVYJÄ: Vysotski na kontsertah. Vuodesta 1987 lähtien Melodijan julkaisema livesarja, pohjana amatöörinauhoitukset vuodesta 1967 eteenpäin. Formulirovka. Jenkeissä 1982 julkaistu, USAn-kiertueella äänitetty kokoelma pelkistettyjä kriminaaliaiheisia lauluja. B-puolen viimeisenä mielestäni paras Vysotskin biisi, Tetshot retshka (Joki virtaa). Le voi arrete. Ranskassa levytetty, 1981 julkaistu tupla-lp, joukossa Vysotskin tunnetuin kappale Ohota na volkov (Susijahti). Tässä oli vain joitakin esimerkkinä mainittuja. Näitä — ja monia muita — löytyy ainakin SNS-seuran postimyyntilistoilta ja Hesasta Gogolin nenä -kirjakaupasta. Vysotskia — varsinkin amatööriäänityksiä — kuunnellessaan kannattaa varautua ajoittaiseen 30-luvun savikiekkobluesin tasoiseen rahinaan. Mutta todellisen taiteenhan tunnistaa siitä, että viheliäiset materian asettamat rajoitukset pikemminkin kirkastavat kuin himmentävät hengen loistoa. Hei kuski! (Ei shofjor!) —Hei kuski annas mennä Butyrkaan! Kai tunnet, ruma tiilimurska? —Etkö tiedä toveri: on purettu jo aikoinaan vanha Butyrka se talo korska? —Paha juttu tänään piti tarkastaa vanhat tutut paikat vaan entäs nyt? No ei se mitään mennään sitten Tagankaan sielläkin oon joskus käväissyt. —Tagankin paikalla on tyhjää ei pystyyn siitä jäänyt tuumaakaan. —Piru vie näinkö kävi suotta tässä nyhjään no ajellaan me sitten muuten vaan! Vaan hetki vielä ensin huikat otetaan juodaan malja vaikka sille että purettaisiin kaikki tyrmät tämän maan että kiveä ei jäisi kiven päälle että purettaisiin kaikki tyrmät tämän maan että kiveä ei jäisi kiven päälle. Butyrka ja Taganka olivat Stalinin kauden tunnettuja moskovalaisvankiloita. 50-luvulla Taganka purettiin kokonaan ja Butyrka osittain. Niin s e o n (Tak o n o i jest) Niin se on kuin ennen vanhaan jos pieksit jonkun jouduit vankilaan tai varastit niin taaskin istumaan vaan jos liikaa tiesit sitten ammutaan. Ajattelin etten enää tahdo nähdä leirejä tai vankiloita jouduin pikkukaupunkiin katsoin alkuasukkaita noita pitkin katujaan käy joukot kuurot sokeat ja kasvottomat silmät niin kuin tyhjät aukot mitäänsanomattomat. Siis miksi vankileirillä vapautta kaipasin miksi tahdoin kierteestä pois menneisyyden kirosin? Pitkin katujaan käy joukot kuurot sokeat ja kasvottomat silmät niin kuin tyhjät aukot mitäänsanomattomat.
14 HYVÄN TIEDON TAVARATALO LTÄ SAAT KAIKEN OPISKELUSSA TARVITSET • N JA ULKOMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS PISTE EET MEILTÄ SAAT PÄÄSYKOEKIRJAT KAIKKIIN OPPILAITOKSIIN PA-3100H kannettava elektroninen kirjoituskone Kirjoittamisen riemua edulliseen hintaan. Ja ominaisuuksia niin että... — tekstitiheydet 10, 12, 15 m k i " ja suhteutettu teksti — automaattinen rivinvaihto — automaattinen alleviivaus — lihavoitettu teksti — mikroaskellus — leveä tela johon sopii A4-kirjekuori — korjausmuisti 150 merkkiä — ammattikoneen ominaisuuksia kompaktissa koossa. KIRJOITA HYVIN — HANKI OMA SHARP ._§< NYT TALLA KUPONGILLA s a m a a n h i n t a a n saat l i s ä k s i : — 2 v ä r i n a u h a a — 2 k o r j a u s n a u h a a — 1 r i i s i p a p e r i a 1495v o i m a s s a 3 1 . 1 . s a a k k a 0/S/B/O/R/M/E + M 2865 LC-10 M 286 tekniikkaa lyhyesti: — laajennettava 640 keskusmuisti — keskusyksikkö Intel 80286 10 MHz — levyasema 5,25 + i 3 , 5 ' ' — kiintolevy 21 MT — paristovalmennettu reaaliaikakello — Centronicsja RS-232liitännät MS-DOS 3.30A ja Star LC-10 lyhyesti: — nopeus 144 mrk/s = 4 kirjasinlajia — päp§!" P ar k toiminto — monipu8li§§t emuloinnit — traktoriveto — kitkaveto GVVBasic Ega-väri näyttö SYKSYN PARAS PAKETTITARJOUS Normaali ovh-yhteishinta 20.800,12950 j MUISTA MYÖS TAMA TARJOUS! Laadukas osborne-hiiri ja First Choice monitoimiohjelma yhteishintaan (Taulukkolaskenta, tekstinkäsittely, grafiikka, kortisto, tietoliikenneohjelmat ja suomenkielinen käyttöohje) 950 Ovh. 1995,KIRJAf KAUPPAKATU 33 PUH. 614 550
u I D C J C v a l i o k u n n a t & järjestöt Kulttuurivaliokunta kokoustaa keskiviikkona 4. 10. 89 kello 17.00 Ilokivessä. Joten sinne! Teemana: "Pateettisia emme ole, kyynisiksi emme tule." Sekä jokunen pykälä asiaa. Sosiaalivaliokunta kokoontuu keskiviikkona 4. 10. klo 16— Sohvin krouvilla. Käynnistelemme keskustelua "Tuulensuojasta" (= eräänlainen kriisikoti opiskelijoille), päätämme syksyn kurssista ja ulkomaalaisoppaan sosiaalipuolen toimittamisesta. Tiedossa on vierailu asunto-oikeuteen ym... Ympäristövaliokunta. Seuraava kokous pidetään tiistaina 17. 10. klo 17.00 Ilokivessä. Tule mukaan ideoimaan syksyn toimintaa! Pörssi ry. Ekskursio 11.10 Kemiran • Vihtavuoren tehtaille, vielä muutama paikka jäljellä. Käy ilmoitustaululla katsomassa. Pörssikurssi ilmestyy... Aineisto Pesosen Mikalle 11. 10. mennessä. Syksyn koitos 'Kauppakadun apro' 10. lokakuuta. Aloita harjoittelu hyvissä ajoin... " 3 — 3 " . Toiminta päättynyt. Herännäisopiskelijat. Opiskelijoiden siioninvirsiseurat ke 11. 10. klo 19 Leena Rinkinevalla Kortepohjan ylioppilaskylässä. HUOM! OSOITE MUUTTUNUT, UUSI OSOITE: EMÄNNÄNTIE 10 M 305. Ev.lut. Opiskelijalähetys. Opiskelijaillat toimistolla Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 4. 10. Avioliittoputki: avo, avio, ero? Tauno ja Kerttu Lappalainen. 11. 10. Usko — Jumalan teko. Sidotusta ratkaisuvallasta puhuu Esa Luomaranta. 18. 10. Lauluilta. Puhkupillit. Sääntömääräinen vuosikokous 12. 10. 1989 klo 18 Norssilla. Valitaan seuraavaksi toimintakaudeksi hallituksen pj., neljä jäsentä varajäsenineen, mus.johtaja, kalustonhoitaja ja tilintarkastajat varajäsenineen. Kaikki paikalle. Fokus Syksyn eka kokous keskiviikkona 4. 10. 1989 klo 18.00 Rentukassa. Tiedossa kaikkea kivaa ja tärkeää asiaa. Uusille opiskelijoille annetaan VAIHTOEHTOINEN OPINTO-OPAS ja tietoa FOKUKSESTA. Ja muutenkin suunnitellaan syksyn toimintaa. Siellä nähdään. Tervetuloa testaamaan kuntosi! MYYN Uusi, käyttämätön 15" väri-tv. Musta ITT, hieno! Suorat kulmat, kaukosäätö, S-kanavat, Euro-liitin... Tarpeettomana, hp. 1200,-. Käy katsomassa: Helokantie 1 C 10/Vesa. Varm. ilt. ja viikonlopp. Nefa ry. Nefan yleiskokous 10. 10. 1989 klo 18.00 Myllyjärven B-talon takkahuoneessa. Käsiteltävänä populaarikulttuuriseminaarin järjestelyt mm. iltapippalot ect. Ota mukaasi kassillinen hyviä ideoita, pyyhe ja muuta aivan välttämättömäksi katsomaasi. Katso Nefan ilmoitustaulua jos et koskaan aikaisemmin ole vieraillut em. talon kattokerroksessa olevassa saunassa, sieltä löydät tarvitsemasi kulkuneuvot. Nefa ry. Populaarikulttuuriseminaari pidetään 12.—13. 10. 1989 Etnologian laitoksella Paulaharjun salissa. Luennot ovat vapaita kaikille halukkaille kuuntelijoille. To 12. 10. Olavi Räsänen avaa seminaarin klo 9.00. Risto Eräsaari pitää yleisöluennon klo 10.00. Kello 12.30 seuraa Seppo Knuuttilan yleisöluento. Perjantaina 13. 10. Altti Kuusamo aloittaa yleisöluennolla klo 9.30 ja päivää jatketaan aiheeseen liittyvillä ryhmätöillä. 12. 10. klo 20.30 pidetään Ilokiven yläkerrassa aiheeseen liittyvät pimpalot ja esillä on muovikassinäyttely. Iltatilaisuus on tarkoitettu kulttuurientutkimuksen pääja sivuaineen opiskelijoille. Päivien ohjelma on nähtävillä Etnologian laitoksen ilmoitustaululla. Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoituksia. JYT. Hallituksen kokous maanantaina 9. 10. klo 21.30 yo-talon yläkerrassa. Jari Kokkinen etsii REMl-musiikkinäytelmäänsä näyttelijöitä, lavastajia, puvustajia, valaisijoita. ota puhelinyhteys Kokkiseen 620 648 tai teatteriin 217 583. Valokurssille 23. 10. klo 16.00—18.00 ja 30. 10. klo 14.00—21.00 mahtuu vielä. Ilmoita osallistumisesi Lummukalle toimistoon ja kysy samalla missä kurssi pidetään. Dumppi ry. ATTENTION, ATTENTION!!!!!! Kauan odotetut FUKSIAISET ovat ke 4. 10. klo 20— Lillukassa. Kaikki Dumppilaiset mukaan, etenkin kaikki pikkudumpit... Muistathan myös yritysvierailun Keski-Suomen Puhelimelle 12. 10. klo 14.00. Tarkemmat tiedot ilmoitustaululla. ... ja lisää ohjelmaa tulossa 8. 11. Dumpin 20-vuotisjuhlien merkeissä. Jaru. Jyväskylän akateemiset reserviupseerit ry. Toimintaa (ammuntaa, kerhoiltoja, ekskursioita...) kaikille maanpuolustushenkisille sotilasarvoon katsomatta. Kerhoilta Kortepohjan B-talon tilaussaunalla keskiviikkona 11. 10. klo 19. Lisää tietoja Harri Savolainen p. 608 050. TERVETULOA! Visuaalisen kulttuurin tutkimusseuran kokoontuminen pidetään maanantaina 9. 10. 89 klo 18.00 ravintola Sohvin takakabinetissa. Suunnitelmissa on ainakin kaksi elokuvatapahtumaa, ja tuoreita voimia tarvitaan mukaan! Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset trimmaavat toimintaansa syysviritykseen. Tule sinäkin Keskustan piiritoimistolle ensi keskiviikkoiltana 4. 10. klo 18. Osoite on Gygnaeuksenkatu 12 B. Vanhat ja uudet keskustaopiskelijat, tervetuloa. OSTETAAN dekkareita. Mm. Simenon, Highsmith, Chandler, Sapo-sarja, Salama-sarja ym. Maksan kohtuullisesti, joten soita puh. 617297 (t.) tai 252969 (k.) Jos en ole paikalla, niin jätä soittopyyntö. Kansan Raamattuseuran Opiskelijatyö, Vaasankatu 12 p. 610 331. KRS:n opiskelijat toimivat kirkollisista ja Raamatullisista piireistä käsin haastaen mukaan toimintaansa niitä joita käytännössä vaikuttava elämän katsomus ja oman itsensä ja elämän perusongelmien rehellinen selvittäminen kiinnostaa. Uskallatko lähteä tielle, jossa pimeinpinäkin öinä ainakin katuvalot palavat? Meitä on monta ympyräliikkeeseen kyllästynyttä! Toimistomme on auki ti—to klo 14—16.30. Tiistai-ilta toimistolla klo 19: alustus, keskustelua, laulua etc. La-ilta tstolla 7.10. klo 19. Mitä kuuluu? Menneen kesän lumet. Ma 9.10. kutsut, ks. erill. ilmoitukset/kysy tstolta. 10.10. kaikkien yhteinen Sanan ja rukouksen ilta Kortepohjan kirkossa klo 19. Ma 16.10 klo 18.30 Mission kutsutyön koulutus Kortepohjan kirkossa. La 21.10. klo 19 rukousilta tstolla. Ammattija tiedekorkeakouluista puhutaan 17. 10. kello 17.00 Lyhdyssä. Alustajana toimii Timo AlaVähälä SYL:stä. Alustuksen jälkeen mahdollisuus vapaaseen keskusteluun. Tilaisuuden järjestää Opintoja tiedevaliokunta. TERVETULOA! JKL:n kaupunkiseurakunnan opiskelijatyö Torstaisin klo 20.15 opiskelijoiden iltamessu (HPE) kaupunginkirkossa. Ensi kerralla 5.10. mukana Gospel-kuoro. Pakolaisaiheinen jumalanpalvelus Kortepohjan kirkossa su 8.10. klo 10. Turun valtakunnalisille opiskelijapäiville 13—151.10. voi vielä ilmoittautua. Ks. esitteitä yliopiston ilmaisutaulujen luota; niiden liitteenä on ilmoittautumislomake tai soita p. 921/617 297. Missio-tapahtumaa (23.10.) pohjustava Sanan ja rukouksen ilta Kortepohjan kirkolla ti 10.10. klo 19. Mukaan kutsutaan erityisesti kristillisissä opiskelijajärjestöissä toimivia. Opiskelijapastori Arvi Tuomi on 1.11. saakka tavattavissa sopimuksen mukaan. Yhteyden saa varmimmin arki-iltapäivisin klo 15—17. JSO — sosialidemokraatit. Demariopiskelijat kokoontuvat torstaisin Ilokiven vasemmassa takanurkassa lounaalle klo 14 aikoihin. Keskustelemme ajankohtaisista aiheisia ja kehittelemme uusia demarijuonia. JSO:n syyskokous pidetään Kortepohjassa A-talon saunalla keskiviikkona 18. 10. klo 18.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tutus tumissaunailta alkaa samassa paikassa klo 19.00. Kaikki uudet ja vanhat asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Omat eväät mukaan. Pekka Airaksinen kertoo Tiibetin buddhalaisuudesta ja thanka-maalausten symboliikasta torstaina 19. 10. 1989 klo 17, Beckerin kirjakahvilassa. Järj. Jyväskylän yliopiston Aasian tutkijoiden yhd. Jyrinä ry. Huomio kaikki LASKETTELUN ystävät!! hiihtokausi lähestyy ja Jyrinän toiminta käynnistyy taas jokasyksyiseen tapaansa. Syyskokous pidetään ti 10. 10. klo 19.00 alkaen L 208:ssa. Mukaan kaikki vasta-alkajista himohiihtäjiin!! P.S. Mahdollisuus ilmoittautua talven hiihtomatkalle! yo-talolla tapahtuu Ke 4.10. Pääkköset ja Avo Heyskanen Tässäpä alkukauden tarjouspaketti, uutta suomalaista rokkia, mitä nyt nämä Pääkköset räppää niin, että räpä roiskuu. Huom! Yläkerrassa on sitten Rock-SM '89 Keski-Suomen alkukarsinta klo 20— 22, tilaisuuteen on liput 20 mk, joilla ei pääse katsomaan Pääkkösiä. 5.—7.10. Blues Live!'89 Kolmen illan blues-karkelot, esiintyjät asiallista tasoa, mm. Pepe Ahlqvist & H.A.R.P., Dave & White Midnight, Kapteeni Nemo, Balls. Ulkomailta mm. Champion Jack Dupree ja James Harman Band. Piti lokakuussa taas aloittaa klubitoiminta, vaan ei. Taustaa: Viime kevään pyöritimme ravintola Katrillissa Pelakuu-klupia, joka sai yllättävänkin suuren suosion; paikka oli keskiviikkoisin pakattu. Ja Folkyhdistyksen siiven alla esitettiin kaikenlaista musiikkia bluesista mustalaismusiikkiin ja tsekkiläiseen tangoon. Osa Katrillin talon asukkaista Yliopistonkadulla löysi kuitenkin viime keväänä ns. yhteisen sävelen: ravintolasta kuului keskiviikkoisin heidän koteihinsa ääniä kuten tuolin siirtelyä, pianon soittoa ja kupin kilistelyä. Tällaisesta saasteesta oli päästävä eroon. Ravintolasta kuului selvästi enemmän ääniä kuin esim. viereisestä hautaustoimis11.10. Clifters Nyt on ilta ajallaan, ryhmän kolmas lp "Shabby Road" ilmestyy kuluvalla viikolla. 12.10. Juliet Jonesin Sydän JYY juhlii ikäänsä ja talo täyttää 25 vuotta, minkä innoittamana ko ilta on JYYläisille ilmainen, muita ei sitten sisään päästetäkään. Ke 18.10. Pimpline& The Defenites Ryhmä on varmaankin monille tuttu viime syksyn onnenpyörä-kiertueesta. Myös Sielun Veljissä esiintyvistä henkilöistä on osa tässä Pimplinessa, jonka ohjelmistoon kuuluu lähinnä versioituja 60-luvun rhytm'n blues paloja. To 19.10. Kim Lönnholm Kaksiviikkois kauden rankimman esiintyjän tittelin valtaa itsestäänselvästi Kimi. Kaikkihan tietää, että Kimi on muistanut saaneensa timanttilevyn, muista sinäkin Kimiä. Älä unohda. tosta. Niinpä kaikenmaailman valitusten tuloksena Lääninhallitus on rajoittanut ravintolan aukioloaikoja lokakuuksi. Siinä on hyvä asukkkaiden hieroskella käsiään: pienyrittäjän elämää on vaikeutettu tuntuvasti. Me ei enää uskalleta riskeerata Leppäsen Rekan elantao — kiitos Katrillille hienosta yhteistyöstä — vaan etsimme uusia uria. Aivomyrskysimme uusia ideoita, ja suunnittelemme uuden akustisen musiikin klubin aloittamista. Vielä kerran kiitoksia ihmisille jotka kansoittivat viime kevään 18 klubi-iltaa (me tulemme taas), ja vielä kerran kuumaa öljyä niskaan suomalaisille perusvalittajille. Harppu ei teille soikoon 15 j f H Jtol/IIMEN | ; KAUPPAKATU 35 > P. 612001 Blues live! 89 Kolmipäiväinen bluesfestivaali Jyväskylässä 5 . 7 . 1 . To 5.10. Ilokivi klo 20 40/30 mk — Collection Blues Band — Odd Men Out — Pepe Ahlqvist & H.A.R.P. Pe 6.10. Ylioppilastalo klo 20 60/50 mk Alakerta: — Werner Bros — The Nightcats (Ruotsi) — Kapteeni Nemo Yläkerta: — The Balls — Nite Time Jumpers — Dave Lindholm & VVhite Midnight La 7.10. Ilokivi klo 19 70/60 mk — Hotpants S t e a d y Rollin' & Ice Cf§irTI — Champion Jack Dupree — James Harman Band (USA) Yhteislippu (to—pe—la) 140/ 130 mk. Ennakkomyynti City-Musiikki. Alemmat hinnat Blues Live! r.y:n jäsenille. Järjestäjä: Blues Live! r.y. Lisätietoja saa Ari Haasioka puh. 617 297. TERVETULOA! Kehitysmaakioski KUU (Kehitysmaayhdistys, Unicef, Unifem) etsii itselleen LOGOA. Jos saat idean ja osaat piirtää sen, ota yhteyttä Sari Vanhaseen (p. 271 583) tai jätä valmis idea 23. 10. mennessä kioskiin, Kauppakatu 11. Paras idea palkitaan 200 markan KUU-kioskin ostokortilla. Ostatko-myytkö-vaihdatko Jyväskylän ylioppilaslehden ILMAINEN tavarankierrätyspalsta kaikille opiskelijoille. Turhat tavarat nurkista käyttöön. Tiivistä asiasi muutamalla riville ja KIRJOITA NE KONEELLA ja kiikuta ne Jyväskylän ylioppilaslehden toimitukseen ilmestymisviikkoa edeltävään torstaihin mennessä ylioppilastalon yläkertaan. Tavarasi löytää uuden omistajan tai löydät halvalla tarvitsemasi. Ilmoitustaulut ovat out, jylkkärin kiertopalsta on in. Casablanca ei esitä Jyväskyläläinen elo! kerho Casablanca henkeään tämän syksy siis tuttuja laadukkait mimooveja tänä syksy Elokuvakerho etsii ään tänä syksynä paitsi kisesti, niin myös fyysi Hallitus olisi vapaa foc sille joka sellaisen tarv Halukkaat ottakon yht Helena Seppälän 216 ] /~ , oool-*lon/-.a oi rijrPoikkitieteellinen Kauppakadun Apro ti 17. 10. 1989 kello 18.00 Arenaukiolla. Sekä pörssiläiset että fokuslaiset samaan aikaan samasta paikasta. Osallistumismaksu 10 markkaa menee hyväntekeväisyyteen. Aiesec-Pörssi ja FOKUS ei esitä Jyväskyläläinen elokuvakerho Casablanca vetää henkeään tämän syksyn. Ei siis tuttuja laadukkaita filmimooveja tänä syksynä. Elokuvakerho etsii itseään tänä syksynä paitsi henkisesti, niin myös fyysisesti. Hallitus olisi vapaa foorumi sille joka sellaisen tarvitsee. Halukkaat ottakon yhteyttä Helena Seppälän 216 173. Casablanca ei siis ole kuollut. Se vain näyttelee kuollutta. Pelakuu on kuukausista julmin LÄHDE TALLINAAN! Kiinnostaako perestroika ja venäläinen kulttuuri? Nyt sinulla on oiva tilaisuus lähteä tutustumaan Eestin tilanteeseen mukavien ihmisten seurassa, sillä opintoja tiedevaliokunta järjestää Tallinan matkan marraskuussa. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta aiheesta keskustellaan enemmän opintoja tiedevaliokunnan kokouksen jälkeen kopo-sihteerin huoneessa maanantaina 2. 10. klo 20.00. Jos et pääse tulemaan niin soittele.
16 172 luovutti vertaan YO-talolla tiistaina 26. syyskuuta järjestetyssä verenluovutustilaisuudessa. SPR:n veripankkiin saatiin näin ollen noin 86 litraa opiskelijaverta. Kun yhden ihmisen kehon verimäärä on keskimäärin viisi litraa, voi pusseihin lasketulla tuoreverellä täyttää likimain 21 verensä menettänyttä henkeä. SPR ja JYY kiittävät vertaan luvuttaneita. ANTROPOSOFISTA TOIMINTAA JYVÄSKYLÄSSÄ SYKSYLLÄ 1989 Yleisöesitelmiä keskiviikkoisin klo 18.30 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa, Vapaudenkatu 39—41: 18. 10. Lea Bläficld: Antroposofinen ihmiskuva — tarvitaanko sitä? 1 . 1 1 . Reijo Wilenius: Ranskan vallankumous — onko se jäänyt kesken? 15. H . Risto Suuria: Antroposofian suhde teosofiaan ja kristillisyyteen. Johdantokurssi antroposofiasta kiinnostuneille keskiviikkoisin klo 18.30—20 Steiner-päiväkodilla, Alvar Aallon katu 1 (eli ent. Seminaarinkatu 1). Tiedustelut Anneli Riihimäki (p. 618603), Maija Kaijanaho (p. 283734) ja Lea Bläfield (p. 668096). 18. 10. Lea Bläfield: Antroposofinen ihmiskuva — tarvitaanko sitä? (Huom. Alustus on samalla yleisöesitelmä, paikka on kaupunginkirjaston pieni luentosali.) 22. 11. Maija Kaijanaho:Itsensä ja maailman teidostamisesta. 6. 12. Lea Bläfield: Minuus ihmiskehityksessä. Viikonloppukursseja: 7. 10. Jaana Rahijärvi: Kotisairaanhoito. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Eine Kalpio (p. Steiner-päiväkoti 217131, muuten 783263). 3.—5H . Anja Riska: Laulu. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Lea Bläfield (p. Steiner-koulu 252301, muuten 668096). Ilmoittautuneille lähetetään kurssien ohjelmat. Tervetuloa! Jyväskylän seudun antroposofinen yhdistys ry Alä matkaa etelään mellasta halvalla koto-Suomessa r Tämä on Sinun tilaisuutesi pientulollinen/ suurvelallinen opiskelija! Jos et ole ihan p-aukinen, investoi itseesi ja lähde relaamaan halvalle hotellilomalle täällä Suomessa (tosi on! nk. tuettu virkistysloma on sellainen). Näitä 5, 6 tai 7 vuorokauden halpalomia voit hakea Solarislomat ry:ltä hintaan 70 mk/vrk. Vaihtoehtoloman voit viettää joko hotelli Kajaanissa, hotelli Rauhanlahdessa Kuopiossa tai Mäntyniemen lomakeskuksessa Pyhtäällä. Hinta kattaa majoituksen lisäksi puolihoitoruokailut sekä saunomiset ja uinnit aamuin illoin. Myös ohjattua vapaaajan toimintaa on tarjolla (jos itse ei keksis mitä tekis). Hakemusta käsiteltäessä atetaan tulojen lisäksi huomioon lisäperusteluina erinäiset elämää raskauttavat tekijät, joita myös sosiaalisiksi perusteiksi kutsutaan. Äärettömästä luettelosta satunnaisotannalla poimittuna näitä voisivat olla mm. raskas työ (lue opintoviikkoviidakko/ gradun väsäys), yksinhuoltajuus, velat (lue opintolainamäärä), suuret asumis-, lääketai hoitokulut. Hakuaikaa tammi-huhtikuun lomille on vielä lokakuun loppuun, joten pistähän hakemus vireille! Hakea voi myös kaveriporukalla tai perheen kanssa (alle 17-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi). Hakukaavakkeita ja lisätietoja lomista saat JYY:n sosiaalisihteeriltä puh. 617063. Muuten, ellet millään malta odottaa vuoden vaihteen tuolle puolen, tälle syksylle on vielä muutamia paikkoja jäljellä Mäntyniemen lomakeskuksessa! Että menox! Satunaisen matkailun puolesta: Outi Heisto YLIOPPILASKUNTAVAALIT 7.-8.11.1989 Ennakkoäänestys 30.—31. 10. 1989 ÄÄNESTÄ! KIRJOITUSKILPAILU Jyväskylän Ylioppilasteatteri r.y. julistaa valtakunnallisen näytelmäkirjoituskilpailun. Näytelmän aihe ja muoto on vapaa. Kilpailutyön täytyy kuitenkin olla koko illan näytelmä pituudeltaan enintään 50 liuskaa. Kilpailu päättyy 31.3. 1990, jolloin töiden tulee olla perillä Jyväskylän Ylioppilasteatterissa Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Nimimerkillä lähetettävä kilpailutyö on toivottavasti kopio, johon liitetään suljettu kirjekuori. Kuoren päälle on kirjattu nimimerkki ja sisälle tekijän nimi, osoite ja puhelinnumero. Voittanut tuote palkitaan 2000 markalla ja se esitetään ylioppilasteatterissa syksyllä 1990. Voittajan nimi julkistetaan ensi vappuna. Arvosteluraatiin kuuluu yo-teatterin edustaja sekä muutama muu kirjoittamisen, teatterin tai dramaturgian asiantuntija. Kilpailua koskevia tietoja voi udella yo-teatterista Martti Lummukalta 941-217 583, kotiin 607 488. C7~ ., *& ILMARINEN MEILTÄ SYKSYKSI PYÖRÄILIJÖILLE KUNNON VARUSTEET: 4 8 E s i m . V A L A I S I M E T (dynamo + lamppu alk.) NOKIAN renkaat kaikkia kokoja. Kaikki loput pyöräilyasusteet: K * 4*k Q j £ * paidat, housut ja ajokengät 5 3 ' ^ ^ / O Syysalennukset retkeily_ -\ M ja SMm Jfsmm kalastustarvikkeista SSikJhu t22&r Garcia zebco 5 % «ntav Cygnaeuksenkatu 2 Puh. 612 304
17 • Tällä kupongilla 3 viikon tarjous Kok. täit. I SATEENVARJO [ j norm. 24:* 1 1 — ! I U • 5 kpl/as. Avoinna ma—pe 9—18 la 9-14
19 J» Yhtä hyvää kuin kotona" Tule nauttimaan edullinen ja maittava ateria Ravits e m i s k e s k u k s e n opiskelijaruokalassa. Näyttämällä o p i s k e l i j a k o r t t i s i kassalla saat ateriastasi lisäksi o p i s k e l i j a e d u n . Yliopiston kampus jbreda Yliopistonkatu 9 Mattilanniemi lantatupu Sepänkatu 14 A J O K O R T I N A I K A A . . K u r s s i m m e a l k a v a t m a a n a n t a i s i n KESKI-SUOMEN AUTOKOULU r(6176 7604' Puistokatu 5 JYVÄSKYLÄ Jyväskylän Ylioppilaslehti on yksi tyytyväisistä lehtiasiakkaistamme kasvavassa tuoteketjussamme YRITYKSET, YHTEISÖT, PÄÄTTÄJÄT ja TIEDOTTAJAT Joustava ja monipuolinen tabloidja aikakauslehtituotantomme on käytettävissäsi. Soita jo tänään painopalveluasioissa suoraan puh. (942) 176240 tai 176242 Yhteistyöterveisin JÄMSÄN LEHTI OY AAMULEHTI-YHTYMÄ Säterintie 16, 42100 JÄMSÄ Opetusministeriö julistaa haettavaksi KORKEAKOULUJA ASIANTUNTIJA-APURAHAT lukuvuodeksi 1990—91 seuraaviin maihin: Bulgaria 2—4 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa, alle 35 v. (yht. 15 kk, väh. 4 kk). Tieteen asiantuntija-apurahat ( 4 x 2 vko). Kääntäjäapuraha (4—9 kk). Egypti 1 jatko-opiskelutai tutkimusapuraha (9 kk). Islanti 1 jatko-opiskeluapuraha (8 kk), alle 35 v. Italia Kesäkurssiapurahat (ä 2 kk) italian kielen ja kulttuurin opettajille ja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Hakemukset toimitettava Italian kulttuuri-instituuttiin Vuorimiehenkatu 11 B 10 (PL 127, 00141 Helsinki). Jugoslavia 2—3 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa, alle 35 v. (yht. 12 kk, väh. 4 kk). Tieteen asiantuntija-apurahat ( 2 x 2 vko). Mongolia 1—2 tieteen asiantuntija-apurahaa (yht. 4 kk). Norja 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa loppututkinnon suorittaneille (ä 4 kk), alle 35 v. 4 suomalais-norjalaisen kultturirahaston jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa (ä 9 kk). 4 suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston kesäkurssiapurahaa (ä 1 kk). Ruotsi 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa (ä 4—8 kk), alle 35 v. Tanska 2 jatko-opiskelutai tutkimusapurahaa (ä 4—8 kk), alle 35 v. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa korkeakouluista ja opetusministeriön stipendiasiain keskuksesta Pohjoisranta 4 A 4, 00170 Helsinki. Täydelliset hakemukset on palautettava opetusministeriöön (paitsi Italian) viimeistään 27.10. 1989. <J\KAHVIOT • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MUSICA • NOVELLI, kaupunginkirjasto Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta, puh. 291 449 Tuotto yliopiston hyväksi. J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o y h d i s t y s r . y . SOITA JA KYSY ALKAVISTA KURSSEISTA J Y V Ä S K Y L Ä N A U T O K O U L U P e k k a l l m o n t e m i K y V a a s a n k a t u Puh. ( 9 4 1 J 6 1 2 570 SYKSY O N KESAHIUSTEN REMONTTIAIKAA HIUSTESI K I I L L O N J A S Ä V Y N T A S O I T T A A G J O L O V V E L L -TUOTTEET J A Isännäntie 1,40740 Jyväskylä (941) 252 415 P A L V E L E M M E M A — P E 9.00 — 18.00 TERVETULOA TIEDÄTKÖ? Kuinka voit pitää raha-asiasi järjestyksessä ja saada lukemattomia etuja kaupan päälle? Liittymällä Akateemisen Kirjakaupan kanta-asiakkaaksi ratkaiset ongelmasi! Tilaa kanta-asiakasesitteemme tällä kupongilla jo tänään! Nimi Osoite Akateeminen Kiijakauppa maksaa postimaksun. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Markkinointiosasto PL 128 VASTÄUSLÄHETYS Sopimus 00100/204 00003 HELSINKI Postinumero jg -t§imipöikka IM] AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Torikeskus, Väinönkatu 11, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 941-217 222. Yliopiston nuorin* mutta jo monelle tuttu! OttoMatti CASH! Campuksen pokerinaama OttoMatti asuu Yliopiston Päärakennuksen eteisaulassa. Miksi pelata pasianssia pankin pitkässä jonossa kun OttoMatti katsoo korttisi ja räväyttää käteistä pöytään! OttoMatti hyväksyy Leijonakortin lisäksi KOP:n, SYP:n, STSrn kortit sekä 1.10. alkaen myös Säästöpankin kortit. Paljasta korttisiOttoMatti on pelissä mukana! QT1®WnTI \J * OttoMatti Cash synt. kesäkuussa -89 POSTIPANKKI Kauppakatu 37, puh. 619 121
20 ilmoituksia ^ O P T I I K K A ? KAUPPAKATU 5 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. 212 838 Elmer Diktonius JANNE KUUTIO S o v i t u s Claes A n d e r s s o n j a Kurt N u o t i o O h j a u s Kurt N u o t i o OPISKELIJAENNAKKO ke 11.10. klo 19.00 (ensi-ilta 12.10.) "Minä en usko sellaiseen ihmiskäsitykseen, joka jakaa ihmiset pahoihin ja hyviin, heikkoihin ja vahvoihin, enkeleihin ja paholaisiin." Claes Andersson. n JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI L i p p u m y y m ä l ä puh. 624200 f i i n n i M n n n n i i i i i n fantasia ' M . I D M I "Indiana Jones ei petä, Kolmas Indy on viihteen va Noita HARRISON FORD CONNERY # # • # # " O . Manninen _ Iltalehti SEAN äm RISTIRETKI •' INDIANA JONES AND THE USTCMISADE " M i i n j i i i n s n i i u m m m m APUA näkemisen pulmiin saat meiltä! näkösoppi oy KAUPPAKATU 27. JYVÄSKYLÄ. PUH. 211076 TULE AJAMAAN Kurssit alkavat keskiviikkoisin, kysy aikoja. ijbff Autokoulu M . ^ % ^ ^ . *W '"» *" * * Mfmt tmnmt m» «•* «MI— mm mm a v M M M MM ^LV% ** J* JT«"** '"" m mim T ,^"r^ g*^ 1 ****• *g' -y «w Seminaarinkaiu 19 Kauppakadun yläpäässä puh. 615736 Jolki 8 kierrosta H I I 9 t ympäri riita.., \ räätälöimme Sinulle lisää Maailmanympäriesrtteemme V 8 vahvan vaihtoehdon lisäksi. J*J4?UI4I» Tosi travelisti tietää minne mennä en»*WUH „ , n e n matkaa Travelaan ja sieltä maailman *&ve la ympäri! Uusi Maailmanympäri -esitteemme kertoo Sinulle Travelan uusista ja kohtuuhintaisista unelmamatkoista. Hae heti omasi ja anna mielikuvituksen lentää! *äc*b UUTUUS! NOUDA! TUHAT TIETÄ TROPIIKKIIN on matkaopas, jonka avulla sulaudut paikalliseen väriin lähes täydellisesti! Hyvin varustetuissa kirjakaupoissa hinta 96 mk ja Travelasta saat kirjan opiskelija-alennuksella. Travela K O K E M U K S I A JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12 p u h . 941-617507 Sammonkatu 4 — Puhelin 217945 40100 JYVÄSKYLÄ Huoneteatterin ohjelmistossa ovat PEER GYNT kirj. Henrik Ibsen ohj. Olli-Pekka Ulkuniemi (ensi-ilta 22.9.1989) Seuraavat esitykset to 5.10. klo 19.00 pe 6.10. klo 19.00 pe 20.10. klo 19.00 la 21.10. klo 19.00 VOI MITEN IHANA PÄIVÄ kirj. Samuel Beckett ohj. Erkki Laakso la 14.10. klo 19.00 su 15.10. klo 15.00 to 19.10. klo 19.00 to 26.10. klo 19.00 SAMPO LOUHEN SÄVELLYSKONSERTTI ma 16.10. klo 19.00 AVOIMET JÄSENILLAT joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 19.00 teatterilla. Lippuennakko: Citysokoksen neuvonta puh. 630 621. Opiskelijaliput 35 mk. :$psläyöy matkatoimisto Jyväsky|is$ä Puh. (941)6lim Kauppakatu / l ::: * : ft Ä:: V I E P I T K Ä L L E edullinen Pieni, mutta tehokas 11 I uuni, johon mahtuu 26 cm lautanen. Sijoitus kätevästi myös seinäkaapin alle. Lumenvalkoinen. (1090,-) NORDICA KEITTOLEVY 1-os. 2-os. PRISMA 3991 JfflittSi AHJOK. 7, JKL, PUH. 273311, AVOINNA MA-PE 9 2 , LA 8.30-18. ^ ^ ^ ^ V j J j JB W W M W