Kesä menee kadulle Jotain tuttua, jotain uutta, tuntosarvia tulevaisuuteen ja omaan aikaamme. Siinä ovat 31. Jyväskylän Kesän nuotit, jotka antavat entistä enemmän tilaa improvisaatiolle myös yleisön osalta. Tänä vuonna Kesä avautuu 23.6. ja päättyy 3.7. Nuoret taiteilijat, uudet yhtyeet ja ryhmät haastavat auktoriteetit ja yleisön selvittämään, millä kymmenluvulla oikeastaan elämme. Nimet ja otsikot ovat enteellisiä: Uusi Helsinki -kvartetti, AVANTI! -yhtye, Hurjaruuth, Homo S ja keskusteluteemoina Massat ja johtajat, Amadeus ja Dingo. Kirjallisuus ja arvot. Musiikki ja aivot. Kesä astuu myös Jyväskylän -Im^nillp ja kapakoihin. Avajaispäivästä lähtien joutuvat kaupunkilaiset kasvokkain katumusiikin ja toriteatterin kanssa, iltapäiväoluet ja -kahvit nautitaan erilaisen musiikin säestyksellä, voipa pankissakin joutua keskelle konserttia. Nyt nähdään, onko kulttuurin kuluttaminen kiinni kysynnästä vai tarjonnasta. Massojen vai johtajien kesä Jyväskylän Kesä pysyy uskollisena ohjelmapolitiikkansa pääperiaatteelle: paljon hyvää musiikkia, mielenkiintoisia esiintyjiä ja avointa keskustelua. Ohjelmaa on jokin verran tiivistetty ja osallistumisen kynnys pidetään matalana sekä taloudellisesti että turhaa akateemisuutta välttäen. Onnistuminen on siis edelleen osallistujien, yleisön, kulttuurin kuluttajien käsissä. Kaksipäiväisessä Massat ja johtajat kongressissa haetaan ihmisen vaihtoehtoja konsensuksen, joukkoliikkeiden ja infokratian viidakossa. Kirjallisuus ja arvot -seminaari kokoaa huomattavan joukon kirjailijoita ja kriitikoita ja toivottavasti myös yleisöä ryöpyttämään kirjallisuutemme pyhiä arvoja -jos niitä löytyy. Musiikkiohjelmiston runko on jatkoa viime kesän eurooppalaisen musiikin juhlavuoden Bach — Händel -teemalle. Suuri jänneväli on nyt Beethoven — Shostakovitsh, säveltäjät, joiden musiikki puhuu oman aikansa massoista ja johtajista. Musiikkiohjelman silta jatkuu oman aikamme kotimaisiin säveltäjiin, sillä Kesällä on tarjottavana kaksi kantaesitystä: Modernistiemme Grand Old Man Einar Englund täyttää 70 vuotta, minkä johdosta Jyväskylän Kesällä on erityinen ilo olla hänen jousikvartettonsa kantaesityksen tuottajana. Esittäjänä on Uusi Helsinki -kvartetti, jonka keski-ikä on viitisenkymmentä vuotta vähemmän kuin säveltäjän. Toinen kantaesitys on Jyväskylän Kesän Jyrki Linjamalta tilaama selloteos, jonka esittävät englantilainen nuori sellisti Robert Cohen ja pianisti Marita Viitasalo. Tänä vuonna konserttien sarjan avaa "Nuori taiteilija"-ilta jossa 24-vuotias viulisti Eeva Koskinen esittää William Boughtonin johtamaan Jyväskylän Kaupunginorkesterin kanssa mm. AVANTIa voi kuunnella mm. Yliopiston juhlasalissa, Kirkkopuistossa ja ravintola Ilokivessä. Beethovenin ja Tshaikovskin teoksia. Vakiintuneita uuden polven taiteilijoita ovat myös Juha Kankaan johtama Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, josta viime kesänä tuli Jyäskylän Kesän "työn sankareita" viidellä esiintymisellään. Tänä vuonna orkesteri, jonka solisteina ovat nuoret viulistit Jari Valo ja Jouko Heikkilä. esittää taitojaan Henry PurcelHsta Arvo Pärt'iin ja Pehr Henrik Nordgreniin. Uusi Helsinki -kvartettia (Jan Söderblom. Satu Sulkumäki. Ilari Angervo ja Jan-Erik Gustafsson) on pidettävä todella uutuutena, sillä ensikonsertti oli Helsingissä 1985 ja esiintyjien keski-ikä on 16 vuotta. Meriiiir ;ä el kuitenkaan puutu. Ni tuorein on Concertino Praga kilpailun voitto viime vuonna. Kilpailu tapahtui nauhoitusten perusteella ja voiton seurauksena oli kolmen viikon kiertue Tshekkoslovakiassa. AVANTI! -yhtye on joustava kokoonpano, joka on ottanut huolekseen esittää ohjelmistoa, joka muuten jää esittämättä. Näin määrittelevät tehtävän ideoitsijoina olleet Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste. Melkoista joustavuutta AVANTI! -yhtyeeltä vaaditaankin Jyväskylässä, sillä esiintymisiä on yhden päivän kuluessa viisi eri puolilla kaupunkia. Teemat ovat niinkin epäkorrekteja kuin "Nälkätaidetta", "Stockhausen palaa kotiseudulleen", Tiellä tähtiin" ja "Janotaidetta". Näiden otsikoiden alle mahtuu armottomassa rahapulassa syntynyttä Mozartia ja Sibeliusta sekä anniskelupoliittisia pöytäjorinoita, muusta puhumattakaan. Esiintymispaikkoina ovat mm. kunnianarvoisa Yliopiston juhlasali, Kirkkopuisto ja ravintola Ilokivi. Kesän 1986 elokuvanimi on Don Luis Bunuel, jonka tuotannosta keskeinen osa nähdään yönäytösten sarjana. Hänen taiteensa mysteerejä käsittelee myös kaksipäiväinen seminaari, jota vetää tutkija Raymond Durgnat Lontoon yliopistosta. Kesän teatterivieraita ovat Hurjaruuth-ryhmä, joka esiintyy sekä kadulla että kapakassa, ja Jukka Kajavan kapakkateatteriksi ohjaama kahden hengen näytelmä "Muuten meillä menee hyvin". Teatterissakäynti tulee siis olemaan helppoa.
2 Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen teesit Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuden jälkeen: 1. Ihmisen luoma teknologia ei ole koskaan täydellinen: ydinvoimalateknologiaan sisältyy epävarmuustekijöitä, joita ei voida täysin poistaa, ja onnettomuuden kaikkia vaikutuksia ei kukaan tunne. 2. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus on paljastanut suomalaisen tiedottamistavan, jonka mukaan kansalaisille annetaan opetusta ja valistusta vain sen verran että he ajattelisivat tarkoituksenmukaisesti ja vaarattomasti. Tapahtunutta ei voi kuitata pelkillä välimatka-analyyseillä ja tuulensuuntatiedotteilla, vaan on asetettava kysymys, kannattaako ihmiskunnan sitoa itseensä ja tulevaisuutensa tällaiseen teknologiaan. Kaikkiin energialähteisiin sisältyy riskitekijöitä, mutta ydinteknologian vaarat ovat tuntematon uhkatekijä tulevillekin sukupolville. Niinpä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kolmas ja tärkein teesi jälkeen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden: 3. Ratkaisu Suomen viidennestä ydinvoimalasta on tehtävä välittömästi ja sen on oltava kielteinen. Suomen on mahdollisimman nopeasti luovuttava ydinenergian käytöstä sulkemalla käytössä olevat ydinvoimalat. Tulevan energiapolitiikan suunnittelussa tulee lähteä ydinenergian luopumisesta ja sen korvaamisesta vaihtoehtoisilla ja riskittömillä energiamuodoilla sekä säästötoimenpiteillä. JYY:n hallitus 14.5. 1986 Matti Tanskanen puheenjohtaja Kaisu Pöyliö pääsihteeri Kannanotto opintotuen kehittämisestä Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että opintotukijärjestelmää on kehitettävä. Olemme tyydytyksellä panneet merkille, että eduskunnassakin sata kansanedustajaa on allekirjoittanut opintotukialoitteen. Myös opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota opintotuen jälkeenjääneisyyteen toteamalla 21.1.1986 antamassaan toimenpideohjelmassaan. että opintotukea on kehitettävä siten, että täysipainoinen opiskelu mahdollistuu. Opintotuen riittämättömyys todettiin myös Valtion opintotukikeskuksen helmikuussa valmistuneessa tilaustutkimuksessa. Opintotukijärjestelmää luotaessa oli tavoitteena koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Varattomuus ei saisi olla uravalintaa ohjaava seikka. Opintotuen reaaliarvo on kuitenkin opintotukilain voimassaoloaikana laskenut huomattavasti ja korkeakouluopintoihin hakeutumisessa on alkanut tapahtua valikoitumista perheen sosioekonomisen aseman mukaisesti. Kun opintotukijärjestelmä syntyi, oli korkeakouluopiskelu erilaista kuin nykyisin ja akateemisten työhönsijoittumisessa ei ollut nykyisenlaisia ongelmia. Työn saanti valmistumisen jälkeen ei ole enää itsestäänselvyys niinkuin se oli 60luvulla ja akateemisten alojen palkatkaan eivät enää puolusta opintotukijärjestelmän aiheuttamaa velkaantuneisuutta. Tutkintovaatimusten paisuminen ja opintotuen riittämättömyydestä johtuva työssäkäynti hidastavat valmistumista. 1, Opintotuen määrä Nykyinen tuki ei enimmäismääräisenäkään riitä kattamaan opiskeluajan toimeentuloa. Myös Valtion opintotukikeskuksen teettämän tilaustutkimuksen mukaan vajaus on vähimmillään 300—400 markkaa kuukaudessa. Ensisijainen tavoite on siten opintorahan perusosan nostaminen vastaavalla määrällä (n. 300—400 mk/kk) sekä koko opintotuen sitominen elinkustannusindeksiin siten, että tuen reaaliarvo jatkossa säilyy. Lisäksi asumislisä tulisi muuttaa ympärivuotiseksi. 2. Opintotuen rakenne Kun opintotukijärjestelmää luotiin katsottiin opiskelijan valmistuttuaan hyötyvän koulutuksestaan niin paljon, että lainojen takaisinmaksu ei muodostu ongelmaksi. Pitkät opiskeluajat eivät takaa sitä. että palkka olisi valmistumisen jälkeen parempi kuin lyhyissä akateemisissa koulutusohjelmissa. tutkinnot ovat kehittyneet siten, että pidemmän aikaa opiskellut joutuu opintojen päätyttyä nimenomaan huonoimmin palkattuihin töihin. Nyt ei voida enää mitenkään perustella 70 %:n lainaosuutta. Ehdoton maksimi tulee olla 50 %:n lainaosuus. Opintotukijärjestelmää luotaessa katsottiin opintotuen olevan eräänlaista palkkaennakkoa. Nyt on katsottava, että opiskelija on toimeentulonsa ansainnut. Opiskelija tulee saattaa samanlaisen perustoimeentulojärjestelmän piiriin, joka on luotu jo lähes kaikille muille kansalaisryhmille — kuten muutamissa opintotukilakialoitteissa todettiinkin. Kansalaisten perustoimeentulojärjestelmän kehittyessä tulee myös opintotukea jatkossa suunnata siten, että opiskelijoidenkaan ei tarvitse elää velaksiOpintotukijärjestelmää on muutoinkin korjattava velkaantumista ehkäisevään suuntaan. Korkotuki on ulotettava vähintään 3 vuoteen valmistumisesta. Paljon velkaan tuneiden ylimääräinen opintotuki on myönteinen merkki siitä, että valtiovalta on kiinnittänyt huomiota velkaantumisongelmaan. Opiskeluaikaisesta koronmaksusta olisi kuitenkin päästävä kokonaan eroon. Jo kolmantena opintovuotena opintorahan perusosa on pienempi kuin vuotuiset korkomenot. 3. Takaisinmaksu inhimilliseksi Opintolainan takaisinmaksun ajankohta on siirrettävä 3 vuoden päähän valmistumisesta. Maksurasitus on jaettava tasaisemmin koko velkakaudelle. Nyt maksaminen on rasittavinta alussa, jolloin tulotaso on alhaisin, asumismenot korkeimmat (omistusasunnon pakollinen hankinta) ja perheenperustaminen käynnissä. 4. Lopuksi Täysi-ikäisten kodin ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opintotuen määrää harkitessa tulisi ottaa huomioon vain omat tulot. Keskiasteen ja korkea-asteen opintotuen tulee olla samantasoisia. Opintotukea voidaan pienentää, jos jonkin alan kaikille opiskelijoille on järjestetty etuuksia, jonka kaikki saavat (esim. ruokaetu tai edullinen asuntolapaikka). Asumislisä tulisi saada asumismuodosta riippumatta kodin ulkopuoliseen asumiseen. Tiivistäen opintotukijärjestelmää olisi kehitettävä siten, että se 1) turvaa toimeentulon 2) ei aiheuta velkaantumista 3) säilyttää reaaliarvonsa Katsomme, että eduskunnassa tänä keväänä tehdyt lakialoitteet muodostavat hyvän pohjan opintotukijärjestelmän pahimpien epäkohtien korjaamiselle. Lakialoitteita ei saa haudata, vaan toivomme jokaisen kansanedustajan huolehtivan opintotuen kehittämisestä. Uudistukset on saatettava voimaan jo vuoden 1987 budjetissa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Abo akademfs studentkar Turun yliopiston ylioppilaskunta Kuopion yliopiston yliopilaskunta Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Uusi opintoja sosiaalisihteeri JYY.n hallitus valitsi uudeksi opintoja sosiaalisihteeriksi yht.kand. Päivi Matilaisen. Hänen toimikautensa alkaa 1.8. ja kestää toukokuun loppuun -87. Opintoja tiedevaliokunta Kokoonnutaan vielä kerran: keskiviikkona 21.5. klo 18 opintoja sosiaalitoimistossa Talolla. Tervetuloa mukaan kaikki sivistyksen ystävät! Vihittyjä Soile Eeva Johanna Veijola Iin seurakunnasta ja Ilpo Tapani Lahtinen Helsingin Tuomiokirkon seurakunnasta. Iin Veijolassa 17. 5. 1986. Ihailijat älköön vaivaantuko Haluatko Debreceniin unkarin kielen kesäkurssille? MJYY:n stipendiaattipaikoista on vielä yksi vapaana. Jos olet paikasta kiinnostunut, ota välittömästi ja rohkeasti yhteyttä pääsihteeri Kaisu Pöyliöön (puh. 612 509) tai ulkoasiainvaliokunnan pj. Veikko Aholaan (p. 243 085). Ylioppilaskunnan ja ZSP:n (= JYY:n puolalainen ystävyysyli oppilaskunta Pozuaimi:ssa) Opiskelijavaihtopaikat ovat JYY:n jäsenten haettavissa toukokuun -86 loppuun mennessä. Vaihto on tarkoitettu lähinnä biologian ja ekologian alan opiskelujensa syventävässä vaiheessa oleville opiskelijoille. Vierailuaika on 7.—21. 10. -86, ohjelma Puolan ekologiseen yms. tutkimukseen tutustumista, ekskursioita, tutkija-, opettajaja opiskelijatapaamisia. Vierailu on opintoihin liittyvää (korvaavuuksia saatavissa opintosuoritusten muodoissa). Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee osittaa ympäristövaliokunnalle JYY.n Keskustoimistoon ylioppilastalolle, os. Keskussairaalantie 2. 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja saa Tapio Koistinaholta, p. 298 214 tai 613 975. Jyväskylässä Snellmanin päivänä 1986 Kaisu Pöyliö pääsihteeri
Kaks i arvosi telua Paikka: kadunkulmaus formuloituu ohjaajan subjektiinenä? billboarad-todellisuuksineen. nin toi mies kirjoittaa tosta lefHenkilöt: kolme raavasta vinen aspekti inflantiileine — Ei alkuunkaan. Englannin Elämähän on, ipso facto, fasta vielä arvostelun. opiskelijamiekkosta kastraatiopelkoineen ja kultkielen sana i n f l u e n c e tarkuten rock-taiteilija Juhani L. — Joo, näin on. Joko JylkM o i ! tuurinarsistisine spekulointeikoittaa vaikutusta. Ohjaajan asian omalla vulgäärillä tavalkäriin tai Ylkkäriin. M o i ! neen. Eksenterinen ja hieman tribuutti viiteryhmälleen. johon laan ilmaisee, kuolemista. — Musta se sopis paremmin — No terve! egoistinen... kuuluvat sellaiset suuret nimet Summa summarum: filmin Filmihulluun noine eksistenti— Mitäs herrat? — Ai jaa... kuin elokuvan grand old man poeettisen eksistentiaalinen aalisine angsteineen ja kaikki— Mitäs tässä. Tullaan juuri — ... protagonisti muodosOrson Welles, Fellini, Tarangstisuus nostaa sen generelneen. elokuvista. taa maskuliinisuudellaan henkovski ja Kaurismäet manifestään elämää suurempien elo— Saatatpa olla oikeessa. — Elohuvissa oli matineagittävän symbioosin androgyytoituu ihailtavan eksplisiitillä kuvien joukkoon. Mitä kello — Juu. No. kerrohan sä minäytäntö. nin femme fatale -tyyppisen analyyttisyydellä filmatussa muuten on? tä tykkäsit. — Ai jaa. Minkä niminen lefsankarittaren kanssa, jonka protagonistin kuolinkohtauk— Nasta leffa. Jätkällä on fa? neuroottinen laissez faire sessa, jossa rigor mortiksen — Viis vailla kuus. pahoja ongelmia, se tapaa ty— "Kohtalon klisandot". Se filosofia korreloi hänen kyynitehtyä tehtävänsä vainajan — Anteeksi, minun täytyy tön, rakastuu ja lopussa kuooli jonkun puolalaisen ohjaasen intuitionsa alkujuuriin huulet jäävät liikkumattominarientää, elokuvakerhossa allee pois. Kaiken kaikkiaan ma. kompensoiden varhaisten sesymboloimaan kaiken olennaikaa juuri Luis Bunuelin... no upee juttu. — Adam Zierzyckin. paraatiotraumojen negatiivisia sen pysähtymistä prediktoiden hei vaan. — No minkäslainen se oli? influensseja. samalla Untergangia koko län— Lycka tili! Olipas siinä esi— Fantastinen. Heti alussa — Oliks sillä influenssa piesimaiselle sivilisaatiollemme telmä. Sano mun sanoneen, Jorge Kärvvetl
4 Opintotuki lukuvuonna 1986—1987 Yliopisto-opiskelijoiden opintolainan suuruus on 1 410 markkaa kuukaudessa, opintorahan perusosan suuruun on 270 markkaa (huoltajalisä 320, 530 tai 750 markkaa) ja opintorahan asumislisän 350 markkaa kuukaudessa. Opintorahan asumislisää myönnetään perheettömälle, vuokralla kodin ulkopuolella asuvalle opiskelijalle. Asumislisää myönnetään myös perheelliselle opiskelijalle, joka opiskelun takia joutuu asumaan vuokralla eri paikkakunnalla kuin hänen perheensä. Asumislisä voidaan myöntää korotettuna, jos hakijan maksama vuokra ylittää 530 mk ja jos opiskelija asuu yksin joko päävuokralaisena tai alivuokralaisena vain kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa vuokranantajan asuessa itse rakennuksen toisessa huoneistossa. Kunnan, yleishyödyllisen yhteisön tai säätiön ylläpitämässä opiskelija-asunnossa päävuokralaisena asuva katsotaan yksin asuvaksi myös silloin, kun hänellä on yksin käytössään huone useamman kuin yhden huoneen käsittävässä huoneistossa. Korotus on 80 prosenttia edellä mainitun kuukausivuokran ylittävästä osasta, kuitenkin enintään 730 markan suuruisen vuokran määrästä. Perheelliset, opiskelijat (avioparit, yksinhuoltajat ja sellaiset avoliitossa elävät opiskelijat, joilla on lapsi) hakevat asumistukilain mukaista asumistukea asuinpaikkakuntansa asumistukiviranomaiselta. Opintorahan perusosaa korotetaan yhdellä prosentilla, mikäli hakijalla on ollut opintolainaa vähintään 40.000 markkaa 31.3.1986 ja hänelle on myönnetty opintorahaa koko opintovuodeksi 1986—1987. Kesäopintotuki ja kieliharjoittelu ulkomailla Kesäopintotuki voidaan myöntää opiskeluun pakollisena kuuluvaa palkatonta harjoittelua tai kokopäivätoimiseksi katsottavaa kesäopiskelua varten. Mikäli kesäopintoja koskeva suunnitelma on hyväksyttävä, voidaan lainaa korottaa opintojen perusteella enintään kahden kuukauden ja opintorahaa enintään kolmen kuukauden ajalta. Korotusta opintotukeen kesäopintojen perusteella haetaan erityisellä keltaisella lomakkeella, joka liitetään varsinaiseen opintotukihakemukseen ja jossa on tarkemmat ohjeet. Opintoihin kuuluvan pakollisen ulkomailla tapahtuvan kieliharjoittelun, joka kestää 1.9.— 31.5. välisenä aikana vähintään neljä viikkoa, perusteella opintolainaa korotetaan enintään 2 820 markalla. Hakuajat 1.6.1986 päättyy kesäopintotuen hakuaika. 1.10.1986 päättyy opintolainan ja opintorahan hakuaika koko lukuvuotta (ja syyslukukautta) varten. 1.3.1987 päättyy opintolainan ja opintorahan hakuaika kevätlukukautta 1987 varten. Syksyn ruuhkan välttämiseksi hakemukset tulisi jättää toukokuun aikana. Lomakkeet Esitäytetyt lomakkeet on lähetetty maaliskuussa opiskelijoiden kotiosoitteisiin. Muita hakulomakkeita saa opintotoimistosta. Kaikki hakemukset jätetään opintotukitoimistoon. Hakemus ja sen liitteet Esitäytettyä lomaketta käyttävät Liitteet 1. Jos esitäytetyt tiedot ovat oikeita, hakemukseen ei tarvitse liittää näistä asioista enää erillisiä virkaeikä verotodistuksia 2. Muut tarvittavat liitteet lomakkeen takana olevan luettelon mukaisesti. Lue esitäytetyn lomakkeen mukana lähetetty ohje tarkasti ja toimi sen mukaan. Esitäyttämätöntä lomaketta käyttävät Liitteet 1. Virkatodistus, josta ilmenee perheselvitys ja jota pyydettäessä on mainittava, että se tulee opintotukihakemusta varten. Avopuolison virkatodistus ja muut liitteet tarvitaan vain, mikäli avopuolisoilla on huollettavanaan yhteinen tai jommankumman alaikäinen lapsi, ottolapsi tai kasvattilapsi. 2. Opintosuorituslomake huolellisesti täytettynä (lomakkeita saa opintotoimistosta). Lisäksi vaaditaan kirjallinen selvitys ja selvitystä tukevat lääkärinym. todistukset, mikäli opinnoissa edistyminen on ollut heikko sairauden tai muun pätevän syyn takia. Huom! Arvosanaopiskelijoiden ja kaikkien muiden koulutusohjelmaopiskelijoiden paitsi liikuntatieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmaopiskelijoiden on täytettävä ko. lomake. 3. Puolison/avopuolison opiskelutodistus, mikäli hän opiskelee päätoimisesti. 4. Työnantajan todistus hakijan bruttotuloista ja milloin hakija on avioliitossa tai avoliitossa myös hänen puolisonsa/avopuolisonsa bruttotuloista ja työsuhteen kestosta ajalta 1.7.86—30.6.87. Myös äitiysrahasta, kotihoidon tuesta ja työttömyyspäivärahasta on annettava selvitys. 5. Hakijan ja milloin hän on avoliitossa myös hänen puolisonsa/avopuolisonsa verotodistus viimeksi toimitetusta verotuksesta tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. 6. Vanhempien verotodistus (perheettömät hakijat) viimeksi toimitetusta verotuksesta mikäli hakija asuu opintovuoden aikana vanhempiensa, ottovanhempiensa tai näistä jonkun luona eikä ole ennen 1.7.1986 täyttänyt 24 vuotta tai asuu muualla eikä ole ennen 1.7.1986 täyttänyt opintolainan valtiontakausta ja korkotukea myönnettäessä 18 vuotta, opintorahan perusosaa myönnettäessä 20 vuotta ja opintorahan asumislisää myönnettäessä 21 vuotta. Mikäi ,li, toinen hakijan vanhemmista , on kuollut ja kuolinpesä on jakamatta, tarvitaan myös kuolinpesän verotodistus ja selvitys osakkaiden lukumäärästä. 7. Kesäopintotukea hakevilta opiskelijoilta kesää koskeva opintosuunnitelma. Keltaisia lomakkeita saa opintotoimistosta toukokuussa. 8. Erillinen selvitys palkattomasta, ulkomailla tapahtuvasta kieliharjoittelusta, mikäli tällä perusteella haetaan korotusta opintolainaan. 9. Vuokrakuitti viimeksi maksetusta vuokrasta, mikäli vuokran perusteella haetaan korotusta asumislisään. 10. Ote talonkirjasta, mikäli vuokran suuruuden perusteella haetaan korotettua asumislisää ja hakija asuu päävuokralaisena muualla kuin opiskelija-asuntolassa. Otteesta on käytävä ilmi, ketkä huoneistossa asuvat. Velvollisuus ilmoittaa muutoksista Olet hakemuksessasi sitoutunut ilmoittamaan opintotukilautakunnalle olosuhteissasi tapahtuneista muutoksista (esim. avioliiton solmiminen, asumismuodon muutos, varallisuuden muutos, varusmiespalvelun aloittaminen) heti muutoksen tapahduttua. Samoin Sinun tulee ilmoittaa, jos bruttotulot aikana 1.7.1986-30.6.1987 ylittävät 2 1 mk (perheetön) tai 66 000 (yhdessä asuva perheellinen) ja 82 000 (perheestä opiskelun takia erillään asuva). Opintotoimistosta saat muutostietojen vaaleanpunaisen ilmoittamislomakkeen. Opintotukilautakunta tarkistaa annettu. jen tietojen todenperäisyyttä myös jälkikäteen. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti johtaa siihen, että liikaa myönnetty tuki peritään takaisin. SYLin kesäyliopisto 27.—31.8. 1986 Viime kesänä järjestettiin ensimmäinen koulutuspoliittinen kesäyliopisto. Tilaisuus osottautui niin suosituksi ja käydyt keskustelut sen verran mielenkiintoisiksi, että SYL on päättänyt jatkaa aloitetulla linjalla. Tämän vuoden elokuun viimeisellä viikolla järjestettävä järjestyksessään toinen koulutuspoliittinen kesäyliopisto käsittelee seuraavia teemoja. Tarkoituksena on työskentelyn aluksi käydä läpi maamme koulutuspolitiikan päälinjat. Tämän pohjalta siirrytään kriittiseen tarkasteluun koulutusjärjestelmämme yksittäisiin osa-alueisiin keskittyen. Tarkoituksena on käydä läpi koululaitoksen keskeiset ongelmat, keskiasteen koulutuksen rakenteelliset ja sisällölliset seikat ja viimein valintajärjestelmän tarkastelun kautta siirtyä korkeakoulukeskeiseen tarkasteluun. Korkeakoulupoliittiset keskustelut ovat korostuneesti esillä kesäyliopistossamme. Tulemme keskustelemaan opiskelijaliikkeen yliopistokriittisistä suuntauksista. Tarkoituksena on myös arvioida erilaisia viimeaikaisempia yliopistokriittisiä keskusteluja sekä yliopistosta muodostettuja utopioita. Pyrimme työmuotojen kautta luovaan ilmapiiriin ja siten pohtimaan korkeakoulujen mahdollisuuksia. Tämä utopioiden kehittely on monitahoinen prosessi. Koulutuspoliittinen kesäyliopisto järjestetään Itä-Hämeen kansanopistossa Hartolassa (os. Kaikulantie, 19600 Hartola, puh. 910-61101). Paikka on kaunis ja tarjoaa hyvät puitteet luovalle työskentelylle. Hartolaan pääsee päivittäin useammilla pikavuoroilla eripuolilta Suomea. Kesäyliopisto täysihoidolla mielenkiintoisine ohjelmineen maksaa osallistujille 350 mk. Edullinen hinta on mahdollinen koska SYL subventoi jäsenistönsä osallistumista. Lisää tietoja ohjelmasta ja muista kesäyliopistoon liittyvistä seikoista saa SYListä Jussi Silvoselta tai Kari Kantasalmelta puhelin 661 851. Ilmoittautumiset voi tehdä puhelimitse tai kirjeitse (os. SYL, Mannerheimintie 5 C 4. krs, 00100 Helsinki). Mahdollisuus osallistumiseen voidaan taata noin 25:lle ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Takataskuun syksyä varten asumisesta Ylioppilaskunta aloittaa syksyllä asunnon välitystoiminnan. Asuntoja välitetään elokuun puolivälistä lokakuun loppuun (18.8. — 31.10) ylioppilastalolla. Kampuksella. Pyrkimyksenä on saada kaupunkilaiset vuokraamaan asuntonsa rohkeasti vaan nykypäivien ahkeralle ja luotettavalle sekä tunnolliselle yliopisto-opiskelijalle. Hätäasuntotoiminta jatkuu taasen syksyllä Kortepohjan ylioppilaskylässä syyskuun alusta niin pitkälle kuin tarvetta riittää: ensimmäiset hätäasuntopaikat jaetaan syyskuun alussa 1.9.-86 klo 17.00 (ei aikaisemmin eikä myöhemmin) Kortepohjan asukastoimistossa (Rentukan talo). Hätäasuntojonoon on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti asukastoimistoon tuosta päivästä lähtien. Tämä siksi, että puhelimet ovat aina syksyn alussa ruuhkautuneet. Hätäasuntojonoon ei siis voi ilmoittautua ennen syyskuun ensimmäistä päivää ja ei myöskään puhelimitse. Kortepohjan yo-kylän vanhojen opiskelijoiden haku on syyskuun alusta lähtien, jolloin voi hakea jonotuslistalle yökylään. Hyvää kesää! Raija Latva-Karjanmaa opintoja sosiaalisihteeri JYY:n edustajisto 13.5.1986 Paikalla oli 26 edustajiston jäsentä. edustajisto päätti hakea kiinteistökiinnityksen ylioppilaskylän peruskorjauksen IH-vaiheeseen asuntohallituksen lainan vakuudeksi. myönsi yo-talon kehittämistyöryhmälle 39.000 markan ylitysoikeuden yo-talon laajennuksen hankeja luonnossuunnittelua ja asemakaavamuutosta varten. nimesi työryhmän Rentukan peruskorjausta varten hyväksyi hallituksen vastauksen Reunionin aloitteeseen koskien kehitysmaakauppojen välittämän kahvin ja teen käyttöönotosta JYY:n piirissä.Hallitus vastauksessaan suosittaa yritystoiminnalle, että kehitysmaapikakahvia ja haudutettua teetä ryhdytään tarjoilemaan jo tulevassa kahvilassa. hyväksyi kannanoton opintotuen kehittämisestä.
Nicaragua ja Salvador Huippu kehy-keräyksen kohteina Kokous Oulussa Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyökeräyksen kohteita on tänä vuonna neljä: ANC:n koulukeskus SOMAFCO Tansaniassa, SWAPO:n pakolaisleirin lastentarha Kvvanza Sulissa Angolassa, Salvadorin opiskelijaliiton AGEUS:n pakolaisklinikka Nicaraguassa ja Nicaraguan kansallisen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Kaikki kohdeprojektit ovat sangen konkreettisia ja ne toteutetaan kehitysyhteistyömaksuja lipaskeräysvaroilla. Valtio on myös tukenut projekteja. Nicaragua Nicaraguan opiskelijaliiton kanssa on oltu yhteistyössä vuodesta 1983 lähtien. Nicaraguan opiskelijoille on lähetetty mm. opiskelutarvikkeita ja urheiluvälineitä. Viime vuonna aloitettiin projekti Nicaraguan kansallisen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Opiskelijaliikkeellä on ollut tärkeä asema yhteiskunnallisesti Nicaraguassa ennen Somozan kaatumista. Vallankumouksen jälkeen opiskelijat osallistuivat aktiivisesti maanlaajuiseen lukutaitokampanjaan lähtemällä pieninä ryhminä maaseudulle opettamaan lukuja kirjoitustaitoa. Yhteensä nin 100 000 opiskelijaa ja opettajaa sai lukutaidottomuuden laskemaan 50:stä 12:een prosenttiin kahdessa vuodessa. Nicaragua sai UNESCOin erikoispalkinnon tästä mahtavasta kampanjasta. Myös yliopistolaitos koki murroksen vallankumouksen myötä. Opiskelijamäärä moninkertaistettiin sillä uuden Nicaraguan yhteiskunta tarvitsi enemmän koulutettua väkeä eri tehtäviin. Terveydenhuollon haasteet Lukutaitokampanjan ohella uuden hallituksen tärkein tehtävä oli terveydenhuollon kehittäminen ja sen saaminen koko väestön ulottuville. Ennen vuotta 1979 noin 90 % terveyspalveluista oli keskittynyt Managuaan ja muihin kaupunkeihin jättäen 85 % kansalaisista käytännöllisesti katsoen palveluiden ulkopuolelle. Lääkäreitä oli aivan liian vähän, ekä lääkärien tai muun terveydenhoitoalan henkilökunnan koulutukseen oltu kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ainoa lääketieteellinen tiedekunta oli Leonin yliopistossa. Somozan syrjäyttämisen jälkeen Managuaan perustettiin toinen lääketieteellinen tiedekunta ja lääketieteen opiskelijoiden määrä nelinkertaistettiin. Opintojen sisältöä on pyritty kehittämään monipuolisesti. Aikaisempi lääketieteen opetus tähtäsi ainoastaan kliiniseen työskentelyyn, ja lääketieteen piiriin oleellisesti kuuluvien alojen kuten farmalogian, fysiologian, immunologian tai genetiikan tutkimus ja opetus oli hyvin vaatimattomalla tasolla. Nykyinen lääketieteen opetus näkee myös oman tutkimustyön välttämättömänä. Esimerkiksi kansanterveystieteellistä tutkimusaineistoa ei aikaisemmin ole tilastoitu laisinkaan. Vaikka yliopistolla on nyt paremmat mahdollisuuden kehittyä, heijastuu maan vaikea taloudellinen tilanne myös yliopistoihin. Laitehankintoihin ei ole varaa, eikä niitä usein edes ole saatavilla Yhdysvaltain kauppasaarron vuoksi. Välineiden puute haittaa opiskelua. Eri tiedekunnat kuitenkin ponnistelevat haasteidensa edessä ja saavuttavat tuloksia. Viime vuonna valmistui ensimmäinen 173:n opiskelijan vuosikurssi uudistetun lääkärikoulutuksen saaneita lääkäreitä. SYL lähetti viime vuonna laboratorioja opetusvälineistöä tiedekunnan käyttöön: mikroskooppeja, stetoskooppeja, kirurgia välineitä ynnä muuta. Välineet ovat saapuneet perille ja otettu käyttöön. Tänä vuonna yhteistyötä jatketaan. Tiedekunnalta on saatu projekti koskien kliinisen fysiologian opetusja tutkimusyksikön perustamista Managuan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Salvador Salvadorin opiskelijaliitto AGEUS on ennen kaikkea salvadorilaisopiskelijoiden etujärjestö. Varsinaisen opiskelijatoiminnan lisäksi se harjoittaa lukutaitoja terveydenhuoltotoimintaa maan pakolaisten keskuudessa. 1980-luvun alussa Salvadorin tilanne kiristyi. Opiskelijaliikettä yritettiin tukahduttaa mm. sulkemalla Salvadorin suurin yliopisto San Salvadorissa. Yliopisto pysyi suljettuna neljä vuotta. kuten myös AGEUS:n ylläpitämä opiskelijaklinikka sen kampuksella. Salvadorin sisällissodan tuloksena arviolta puoli miljoonaa salvadorilaista elää pakolaisina joko maan sisällä tai sen ulkopuolella. Myös AGEUS:n jäseniä joutui maanpakoon. Klinikka Managuassa Salvadorilaispakolaisista noin 30 000 asuu tällä hetkellä Nicaraguassa. Vuonna 1982 Managuan AGEUS-laiset perustivat pienen klinikan osaltaan huolehtimaan pakolaisten terveydenhuollosta. SYL:n kehitysyhteistyökohteeksi klinikka tuli samana vuonna. AGEUS:n klinikka toimii osana Puesto de Salud Gabriel Cardenal -terveysasemaa ja niveltyy muutenkin Nicaraguan terveydenhuoltosysteemiin. Periaatteessa Nicaraguan terveydenhuoltopalvelut ovat ilmaisia myös pakolaisille. Klinikalla on palveluksessaan kaksi lääkäriä ja oma tarvikevarasto. Toimintaperiaatteena on, että lääkäri vastaanottaa päivittäin kaikki klinikalle ilmaantuvat salvadorilaispotilaat ja loput työajasta hän hoitaa paikallisia nicaragualaispotilaita. Terveyskasvatusta ja rokotuskampanjoita Ennaltaehkäisevän terveydenhoidon merkitys on huomattu Nicaraguassa. Useimpia yleisiä suolistoja ihotauteja voidaan ehkäistä syntymästä ja esimerkiksi vatsatauteihin voi kotikonstein saada lievitystä. Terveyskasvatusta harjoitetaan monella taholla: joukkojärjestöt, korttelikomiteat ja koulut ovat varsinaisen terveydenhuoltosysteemin ohella mukana rokotusja valistuskampanjoissa. Myös AGEUS osallistuu kampanjoihin. Kolme kertaa vuodessa järjestettävällä valtakunnallisella rokotuspäivällä on seitsemänä vuotena pystytty ratkaisevasti vaikuttamaan yleisimpien tartuntatautien ehkäisyyn. Käytännössä lähes koko lapsiväestö on mukana rokotusohjelmassa. Lääkäri, auto ja lääketarvikkeita SYL:n projektiin on kuulunut lääketarvikkeiden toimittaminen klinikalle. Myös joitakin kalusteita ja muita välineitä on toimitettu klinikan pyynnöstä. Vuoden 1985 alusta on klinikalla työskennellyt myös SYL:n lähettämää henkilöapua: tähän mennessä kaksi lääkäriä ja sairaanhoitaja. Suurin osa pakolaisista asuu kaukana Managuasta. Näiden salvadorilaisten terveydenhuollon mahdollistamiseksi SYL hankki kehitysyhteistyöosaston avustuksella klinikan käyttöön auton. Käyntejä maaseudulle tehdään nyt säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Kuluvana vuonna SYL jatkaa lääketarvikkeiden toimittamista klinikan tarpeisiin. Lääkäri Anneli Piironen palaa Nicaraguasta toukokuussa — tarkoitus on saada uusi lääkäri lähtemään klinikalle mahdollisimman pian. Sekä klinikalla että Nicaraguan lääkiksessä olisi varmasti käyttöä kerätylläkin tavaralla: työtakeilla, oppikirjoilla, lääketehtaiden tai sairaaloiden varastoista poistetuilla käyttökelpoisilla välineillä. Tarvikkeiden lähettäminen Nicaraguaan kävisi helposti SYL:n toimitusten yhteydessä. Lisätietoja ja materiaalia — kuten työntekijöiden dioja klinikan toiminnasta — saa SYL:stä. Tuija Haimari kehitysyhteistyösihteeri SYL Suomen Rauhanliiton ja Sadankomitean kansainvälisen rauhanvuoden päätapahtuma on Huippu Kokous, joka pidetään 13.—15. kesäkuuta Oulussa, Pohjankartanossa. Huippu Kokous -tapahtuma on kuin tori tai messut, jossa eri yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja toimintaryhmiin kytkyssä olevat ihmiset voivat tavata toisiaan, pohdiskella yhdessä kiinnostavia asioita ja jopa keksiä uusia metkuja. Huippu Kokouksen 15 työryhmän aiheet vaihtelevat "tähtien sodasta" arkkitehtuurin ihmiskäsitykseen. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi on nousemassa 1980-luvun suomalainen militarismi, jota käsitellään neljässä työryhmässä: Naiset ja sotalaitos, Kriisivalmistelut, Uusi puolustusoppi sekä Henkinen maanpuolustus. Myös teknologiateema Teknologia ja yhteiskunta — ja Yksilö ja uusi tekniikka työryhmineen sekä kehitysmaatoiminta ja suomalaisten maailmankuva -teema muodostuvat keskeisiksi Huippu Kokouksessa. Myös kulttuuriin liittyvät aiheet ovat esillä Huippu Kokous -torilla. Näihin pureudutaan mm. koulutusta ja kasvatusta, kielen militarisoitumista, arkkitehtuuria ja ihmiskäsitystä sekä elokuvaa sodan, väkivallan ja ihmisen kasvun kuvaajana pohtivassa työryhmässä. Osallistujia Huippu Kokoukseen arvioidaan tulevan 6 7 . Lisätietoja: Ilpo Helen, p. (90) 6945708, Jorma Saanio, p. (981) 223 833 Ilmoittautuminen: Sadankomitea, Rauhanasema, Veturitori, 00520 Helsinki, p. (90) 141 336. Syrjintää ja rasismia vastaan Lisätietoja: SONK Viherniemenkatu 5 00530 HELSINKI. Puh. (90) 753 9279. 753 9449.
6 5 5 Dzuliet Dzounsin Sydän esiintyy 5 J Radiosta kuului viime vuonna usein: "Dzuliet Dzounsin sydän esiintyy." Saapasjalkarockissa viime kesänä näin ja kuulin ensimmäisen kerran Juliet Jonesin Sydäntä lavalla. Sattumalta. J.J.S:n piti soittaa vasta sunnuntai-iltana motellin jameissa. Eräs hollantilaisbändi ei saapunut Pihtiputaalle, ja niin Jonesveljekset heitettiin lavalle. Toisen laulajan naama näytti oululaiselta. Mää olin kauhian hämmästynyt! J.J.S. onkin oululaisbändi. Olin sentään asunut monta vuotta kaupungissa, enkä tiennyt bändiä oululaiseksi. Rakkaus haisee rahalle Viehkeässä nousukierteessä näytti ensin, että lavalla touhuaa ainakin kymmenen Jones-veljes tä. Todellisuudessa siellä oli neljä säpisijää. Tämähän kuulostaa hyvältä. Tätä pitää saada lisää. Ostin J.J.S:n ensimmäisen LP:n. Älppäri on merkillinen ilmiö: menoa, murhetta, rallatusta. realismia, kritiikkiä, nuoruut ta, kypsyyttä. Ja osaamista. Eero Hyyppä sanoittaa ja säveltää suurimman osan kappaleista. Sanoituksissa kiinnostavat erityisesti jotkut piirteet. Ne ovat perusasenteeltaan humanistisia, ihmisillä on arvokkuutensa. Sanoituksissa on vahva eettinen ja moraalinen sanoma. Ne heijastelevat vastuuntunnetta ja vähän traagista elämänkatsomusta. "Naiset Eros Centerissä / iskee silmää / liittonsa kolme minuuttia maksaa markan / rakkaus haisee rahalle / muttei raha rakkaudelle / lasittunein silmin katson kuinka kauppa käy" Analysoikoot rockkriitikot sävellyksiä, J.J.S:n soittoa ja laulua. Itse en osaa. Bändityöskentely ansaitsisi enemmän huomiota. Homma toimii ja miellyttää. LP kuulostaa joka kuuntelukerralla paremmalta. Menoon mukaan Ja Juliet Jonesin Sydän lavalla. — Kun oli istunut monta pitkää iltaa ja odottanut, niin lopulta J.J.S. saapui keskisuomalai seen N.N:n kaupunkiin tuomaan rockin iloa. Ravintola Ilokivi oli sinä iltana nimensä veroinen. Ja täynnä. tottakai. J.J.S. oli vuoden kyky. Bändi pisti lavalla menemään täysillä. Jos kuka halusi kuunnella ja katsella reipasta menoa, hän sai osansa. Kuka halusi syventyä sanoituksiin, niissäkin oli pohtimista. Bändillä oli seuraavan illan keikka Siilinjärven Huvikummussa, tanssilavalla. Pääsin menoon mukaan. Haikeana olin joskus ajatellut, miksen minäkin syntynyt rockmuusikoksi. Sais niinku kiertää maita ja mantuja. Olis niinku vapaa kulkija. "Merkonomit ajaa turbosaabilla / käyvät salaa viinakaapilla / mutta meidän keikkabussissa / hemmot hoilaa kunnon muusissa" kiteyttää Popeda. No, Popeda on Popeda ja J.J.S. vähän jotain muuta. Häkellyttävän asiallisia veikkoja. Ja hauskoja. On the road Pojat nukkuivat bussissa vuoronperään edellisillan väsymystä pois. Vastuu seuraavan illan yleisölle painoi. Matkaa oli 170 kilometriä. Välillä pysähdyttiin. Tankattiin ja pelattiin. Jones-veljekset eivät vaikuttaneet innokkailta kertomaan itsestään. Vastauksena oli hiljaisuus, jos kyseltiin sopimattomia. Joitain faktatietoja, loput vaikutelmia. Kari Hyvärinen, joka soittaa kitaraa ja laulaa, on kotoisin Ruukin kunnasta. Ruukista on myös Karin lapsuudenystävä, basisti Pentti Ilola. He ovatkin bändin perustajajäseniä. Eero, joka soittaa kosketinsoittimia ja laulaa, ja rumpali Jussi Lotvonen ovat kotoisin Oulusta. Pentillä on pimeä menneisyys: hän oli juoksijalupaus. Mutta rock'n'roll saalisti miehen. — Menetys olisi ollut ilmiselvä. jos olisi käynyt toisinpäin. Tuntuu kuin Jones-veljekset eivät haluaisi paljastaa paljoakaan itsestään. Ja oikeassa ovat. Yksityisasiat eivät kuulu meille. He antavat musiikkinsa. Se riittää. Ujot nuorisojulkkikset "... kaikki kyselee miltä tuntuu / olla kuuluisa / on niin saatanan mukavaa / kun saa kimaltaa / ja olla yhteistä omaisuutta..." tai jotenkin näin. Tämä ironinen asenne näyttää olevan Jonesveljesten suhtautumistapa omassakin tilanteessaan. Veljesten luonnehtiminen pelkästään ujoiksi nuorisojulkkiksiksi olisi yksinkertaistusta. Yhteistä heille näytti olevan vaatimattomuus, asiallisuus, ystävällisyys ja reiluus. — Noilla ominaisuuksillahan saa jo hymypoikapatsaan! Tuo kaikki on hämmästyttävää! Kundeista on tullut staroja komeasti ja varauksettomasti. Esimerkiksi rocklehti Rumban vuoden äänestystuloksissa bändi oli viides, LP viides, biisi Helppo elämä toinen ja bändi uutena kykynä ensimmäinen. Hölmömmistä olisi tullut sietämättömiä lavan ulkopuolella. ehkä lavallakin. Keikka Kun bussi lopulta oli keikkapaikan takaovella, alkoivat työt roudareilla. Veljeksillä alkoi lorviminen ja henkinen valmistautuminen. Takahuoneessa paikallislehden toimittajatyttö halusi haastatella ja kuvata staroja. Veljeksistä kukaan ei ollut halukas ilmoittautumaan. Lehtijuttuun olisi voinut livahtaa roudarin kuva soittajan kuvan sijaan. Autoin tyttöä kohteen löytämisessä. Ja sanoin mielessäni ähäkutti! Lopulta Juliet Jonesin Sydän oli lavalla. Se tiesi iloa sieluun ja hyvää oloa. Riemastuttavaa kuunnella ja katsella. Samaa mieltä tuntui olevan muukin yleisö. Vaikka monet kappaleista ovat enemmän tai vähemmän vakavia, välittyy lavalta silti iloa ja rajua menoa. Keikan jälkeen takahuoneeseen pelmahti lauma söpöjä tyttöjä pyytämään nimikirjoituksia. Jones-veljekset olivat hurmaavan hämmentyneitä ja vaivaantuneita. Mutta pakko kai niitten mieltä oli niveliäkin moinen! Sitten tuli järjestäjäsetä komentamaan tyttöset pois. Määräaika oli umpeutunut. Pohjanmaa odotti. Siispä keikkabussiin ja yötä myöten matkaan. Rockelämällä on varjopuolensakin: ylirasitusta, vähäiset mukavuudet, samat naamat aina edessä pitkillä matkoilla. Luulisi hermojen joskus kitisevän. Mutta Jonesit olivat hilpeitä ja hyväntuulisia. Viihdyin. Kun "...rockYiYoll saalistaa / koko miehen repii irti juuristaan", niin minkäs teet. Popeda lienee oikeassa. Jones-veljeksistä erotessa velloi päässä päällimmäisenä haikeus. T. Taskinen
7 Kapteeni Nemon blues Miten saadaan aikaan superbändi? Otetaan yksi ex-hullujussilainen koskettimiin, kuuluisa kitaristi kuusikielisen soittjaksi ja räväkkä raspikurkku teatterikoululainen laulamaan, jolle annetaan vielä silloin tällöin huuliharppu käteen. Lisätään tanakka komppiryhmä (rummut ja basso). Näin syntyy Kapteeni Nemo. Ja katso, jälki on sangen hyvää. Kapteeni Nemo on helsinkiläinen blues-yhtye, joka on ollut kasassa vähän yli puolitoista vuotta ja tehnyt yhden LP:n, joka ilmestyi helmikuun alussa. Yhtyeessä vaikuttavat seuraavat miekkoset: Nono Söderberg, kitara, Markku "Musti" Mustonen. laulu ja huuliharppu, Tapio Niemelä, koskettimet, Juha Tikka, basso ja Seppo Rauteva, rummut. Jyväskyläläisille herrat saivat kunnian esiintyä 14.5. Ilokivessä. Konsertin järjesti tuttu ja turvallinen blues Live r.y., ja se oli kevään viimeinen blues sellainen. Kapteeni Nono Nono Söderberg on musiikin rautainen ammattilainen. Mies aloitti omien sanojensa mukaan uransa juuri bluesin soitolla, vaikka hänet tunnetaankin paremmin ehkä Jazz-rockpiireistä. Omien kokoonpanojensa lisäksi Nono on soitellut mm. Paroni Paakkunaisen Unisono-yhtyeessä ja kultaisen 60-luvun lopulla Dannyn taustalla bändissä nimeltä Islanders. Kun kysyin Nonolta, miksi nykyinen poppoon nimi on se mikä on, sain kuulla tarinan juuri Islanders-ajoilta. Hän oli nimittäin ollessaan vuonna -69 keikalla — oliko se nyt Punkalaitumella — samaisen joukkion kanssa kyllästynyt perinpohjin Isoon D:hen. Niinpä hän oli häipynyt kuvioista jättäen hotellihuoneeseensa lapun, jossa luki: "Kapteeni Nemo jättää hukkuvan laivan." Tämä samainen tapahtuma muistui sittemin hänen mieleensä, ja niin sai nimensä eräs parhaista suomalaisista bluesbändeistä kautta aikojen. Ennen Nemoa Nono soitti bluesia kokoonpanossa nimeltä Bluesshakers, joka sekin on kovan luokan poppoo. Syksystä -84 lähtien se on kuitenkin joutunut tulemaan toimeen ilman Nonoa toisessa kitarassa, joka on vaihtunut koskettimiin. Raspikurkut Musti ja Tapsa Kaksikymppisellä näyttelijäoppilaalla, Mikkelistä kotoisin olevalla Markku Mustosella on upean karhea lauluääni, jonka kaveri sanoo saavuttaneensa kuuntelemalla naapurin koiraa ja Jim Morrisonia. Näyttelijänlahjoista on pojalle hyötyä sekä lavaliikehdinnässä että biiseihin eläytymisessä eli tunnelman luomisessa. Vanha edesmenneen huumoribändi Hullujussin kosketinsoittaja Tapsa Niemelä tekaisi tässä takavuosina ikioman soololevyn nimeltä "Blues ain't bad", joten perinteitä bluesin saralla löytyy kyllä häneltäkin. Tapsa lauloi keikallakin kaksi kappaletta, eikä tippaakaan kiltimmin kuin Musti. Tapsa ja Nono ovat muuten kokopäivätyössä samassa paikassa, missä Musti opiskelee, tosin eri laitoksella. He nimittäin säestävät tanssitaiteen opiskelijoita. Loppukeväästä lähtien he tosin ovat olleet lakossa monien muiden virkamiesten tavoin. Viikon putki ja kielikysymys Jyväskylän keikka oli osa poikien viikon mittaista kiertuetta. Pojat tulivat tänne Mikkelistä ja jatkoivat seuraavana päivänä Kajaaniin ja sieltä Iisalmeen. Nono ja muut pojat tuntuivat tyytyväisiltä saamaansa vastaanottoon eri puolilla Suomea. Myös yhtyeen esikoisalbumi sai Nonolta hyvän arvosanan. Siitä on hänen mukaansa hyvä jatkaa. Kun otin puheeksi kysymyksen suomen kielen sopivuudesta bluesteksteihin, närkästyi siitä etenkin basisti-Juha, joka selvitti, että heidän musiikkinsa tarkoitus on toimia sosiaalisena välineenä ja viestiä tiettyä fiilinkiä soittajilta yleisölle. Juha kutsui väitettä "bluesin kieli on englanti" puritanismiksi ja turhaksi snobbailuksi. Kuitenkin on totta, että suomen kieli sisältää paljon nimenomaan pitkiä sanoja, kun taas englanti operoi lyhyillä yksiköillä ja tämän takia harvat suomenkieliset bluesbiisit kuulostavat todella hyviltä. Bluesin syöverit Jo alkutahdeista tunsi luissaan, että tämä bändi osaa asiansa. Etenkin dynamiikka toimi loistavasti: setti tarjosi sekä hitaita tunnelmajaksoja että räkäistä räimettä. Nonon soolot olivat kautta linjan vankan tyylipuhtaat. Musti lauloi sielunsa pellolle ja Tapsan koskettimista lähti upeita trumpettia muistuttavia ääniä, jotka korvasivat puuttuvan saksofonin. Nemollahan on varastossa myös fonisti, ellei peräti kaksikin levytyskiä ja suurempia lavakeikkoja, esim. rock-festivaaleja varten. Joissain sanoituksissakin, etenkin Juice Leskiseltä saaduissa, oli ideaa: "vaikka kaatamalla satais, on sielu tulessa...", "... en voi sua jättää, en vihaakaan, sinun kiinni takerruin..." Ulkolaisen You got me wrong -biisin jälkeen olikin jo vuorossa vanha kunnon junttiblues Mansikoita Suonenjoelta. Tällöin oli mielenkiintoista todeta, että soittipa bändi alussa miten mukaansatempaavasti tahansa, suuri yleisö lähtee liikkeelle (lue: tanssimaan) vasta tutun hittibiisin soidessa. Allekirjoittanut odotti vielä soulahtavan In The Mean Timen verran, ennen kuin sukelsi Kapteenin mukanan tanssin pyörteisiin. Palattuaan paikalleen hän kuuli Mustin laulavan: ".. kaikessa soi blues, meissäkin soi blues...". Tosi on. Jari Kokkinen Vanha Black Sabbath -mies Ozzy Osbourne se vaan jaksaa väsätä uusia levyjä. Tällä uudella levyllä kokoonpanossa ovat samat soittimet kuin 0.0:n alkuperäisessä pumpussa. Biisit Ozzy on väsännyt yhdessä bändinsä kitaristin Jake E. Leen kanssa. Bassossa on Phil Soussan ja rummuissa Randy Castillo. Kansikuvassa Ozzy kuikistelee jättikokoisena mutanttilepakkona hyvinmuodostuneen naisen takaa. Naisen housujen ja nahkasaappaiden kireys olisi varmaan liikaa kelle tahansa "tosi-olevaiselle" naiselle verenkierron kannalta. Taustalla ihmisjoukko hukkuu tuhkaan ydinpommin räjähdyspilven varjossa. Saundillisesti levy on erittäin tukevaa heavyä. Ikävä vain, että musiikillisesti levy osallistuu heavy metal-miesten omaan kilpailuun: (Miten tehdä LP-levyllinen musiikkia, jossa kaikki kappaleet muistuttavat mahdollisimman paljon toisiaan?). Levyn helmenä ovat sanoitukset. Tekijätkin ovat huomanneet sen, sillä sanat on painettu levypussin kanteen. Ozzyn Perisynti -albumi on viime aikojen parhaiten myytyjä levyjä Suomessa. Erään viikkolehden listan mukaan sitä on hiljattain myyty LP-levyjen sarjassa toiseksi eniten. Toivottavasti Ozzyn "halonhakkuukompin" diggarit muistavat vilkaista myös levypussin painettuja sanoituksia. Allekirjoittanut jaksaa kuunnella tätä kamaa vain parin biisin annoksina, aika saatanallista meininkiä. Ozzy Osbourne: The Ultimate Sin (Epic 26404) Whitney Houston on niitä laulajia, joiden ei ole tarvinnut liiemmälti ponnistella päästäkseen huipulle. Viime vuonna ilmestyneestä esikoisälppäristä on tullut jättimenestys kaikkialla maailmassa. Levyltä lohkaistut singlet "How will I know" ja "Saving ali my love for you" ovat tehneet 22-vuotiaasta amerikkalaisneitosesta suositun myös kaukaisen Suomen levylistoilla. Ei ole mikään ihme, että Whitney Houstonista tuli laulaja: Onhan hänen äitinsä Cissy Houston hyvinkin suosittu soulartisti Amerikoissa. Lisäksi itse Dionne Warwick on Whitneyn serkku. Näiden sukulaisten vaikutus näkyykin tytön levyllä melko selvästi. Lisäksi tiettyjä yhtäläisyyksiä voitaisiin vetää myös Diana Rossiin. Houstonin levyn rakenne on mielenkiintoinen. Kappaleet (10) on selvästi ryhmitelty neljään eri sarjaan: herkät balladit, jonka on tuottanut Michael Masser. kevyet diskokappaleet. (tuottaja Jermaine Jackson), vähän raskaammat discobiisit (tuottaja Kashif) sekä hitiksi tarkoitettu ja sellaiseksi myös tullut "How will I know", jonka on tuottanut alan erikoismies Narada Michael Walden. Useilla tyyleillä on saatukin levylle lisää ilmavuutta ja mielenkiintoa. Levyn jaksaa kuunnella läpi kevyesti. Lisäväriä levylle tuovat kolme duettoa, jotka Houston tulkitsee Jermaine Jacksonin ja Teddy Pendergrassin kanssa. Moni-ilmeisyys onkin levyn parhainta antia. Heti perään on kuitenkin todettava, ettei Whitney Houston yllä mihinkään syvälliseen otteeseen. Paras määritelmä levystä olisi ehkä "Hyvä viihdelevy" Whitney Houston: Whitney Nouston (Arista records)
8 Seinähulluja ja Tällä tarinalla on hyvin vähän tekemistä Euroopan kanssa. Kuten Jyväskylällä tai sinullakaan. Ehkä tällä on enemmän tekemistä jopa Pakistanin kanssa. Tällä kertaa olemme nimittäin menossa pelaamaan squashia. Ystäväni valittelee väsymystä ja yleistä apatiaa kun kohtaamme sovittuun aikaan eräässä tuottavassa liikeyrityksessä kaupungin länsilaidalla. Yritän puhua kauniisti auringonvalosta ja C-vitamiinista vaikka toisaalta tiedän että unta ja glotamia poloinen tarvitsisi. Jos ei sitten jotain vielä vahvempaa. Ystäväni kertoo tietävänsä, mikä kyllä auttaisi, mutta se ei nyt käy. Shakinpelaajat eivät kiinnitä meihin mitään huomiota poistuessamme keväiselle kadulle. "Kello tulee perjantaina kahdeksan / täytyy mennä squah hallille täytyy mennä juhlimaan / muovihousut jalassa diskoon pääsee vaan" Minä rallattelen Peitsamoa ja laulun ilmiselvä vihjaus pelinjälkeisistä tapahtumista piristääkin ilmiselvästi ystävääni. Hän intoutuu äänekkäästi kummastelemaan uusia "sähköllä toimivia puita", joita ylipistonmäelle on näköjään istutettu. Huomauttaessani hänelle että ne ovat katulamppuja eivätkä puita hän kuittaa typerän mielipiteeni toteamalla etteihän katulamppuja istuteta. Olen sanaton. Kiiruhdamme askeliamme, ei palkkatyöstä pois jättäytynytkään voi elää täysin kellonajoista piittaamatta. Vuoro alkaa puolelta. Maalailemme mielissämme kauniita kuvia liikunnallisista neitosista, jotka ajatuksia herättävissä urheiluhousuissaan ovat raikkaita hikisinäkin. (Ja tietysti juuri hikisinä.) Ystäväni muistuttaa, että tenniskentät on aina liitetty joillakin tapaa erottisiin tunnelmiin ja että hänen puolestaan tennis ja squash ovat riittävän samanlaisia oikeuttamaan tällaisiin rinnastuksiin. Lisää vielä että umpimieliselle kansalle voisi kössimontun ummehtunut viritys sopia paljon paremmin. Enkäpä peliasujen valkeilla lupauksilla on jotain tekemistä asian kanssa, vaihdamme vielä muutaman sanan Janne Kuusen elokuvasta Apinan Vuosi. Pukuhuoneessa fematisoimme tovin aiheesta 'urheilija ia alkoholi." Jo kumpikin sinällään •iittäisi antamaan ainetta lukuisiin monivivahteisiin gragment-palloja Köyhyys ja terrorismi Talvessa -87 Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi on muodostunut osaksi uutta suomalaista työväenkulttuuria. Vuonna 1987 Talvi järjestetään XIX kerran. Tapahtumat sijoittuvat 3 1 . tammikuuta ja 15. helmikuuta välisellä ajanjaksolle. Jyväskylän Talvi käsittelee tapahtumassaan vuonna 1987 modernin yhteiskunnan köyhyys-ilmiötä. Joukkomittainen ja pysyväksi muodostunut työttömyys on seurannaisvaikutuksineen synnyttänyt uudenlaisen "proletariaatin", joka on jäämässä kokonaan kilpailuyhteiskunnan ulkopuolelle. Suomessa ja muissa länsimaissa tapahtunut kehitys on suuri haaste työväenliikkeelle, jonka tulisi kyetä löytämään ratkaisu uuden köyhälistön ongelmaan. Toisena Talven 87 aiheena on ajankohtainen terrorismi politiikan välineenä. Talvessa 87 on myös luonnollisesti korkeatasoinen taideohjelmisto, jossa kansainvälisyys on vahvasti esillä. Valmistauduttaessa Talveen 87 tapahtuman järjestäjät suunnittelevat myös jo XX Työväen kulttuuritapahtumaa 1988. Talvea 1987 rakennetaan noin 1,4 miljoonan markan budjetin turvin. Jyväskylän kaupunki täyttää 150-vuotta vuonna 1987. Työväen kulttuuritapahtuma Jyväskylän Talvi huomioi ohjelmistossaan tämän merkkitapahtuman. teihin, asuuhan meissä jokaisessa ainakin pisaran verran Tapio Rautavaaraa. (Onneksi ei Atik Ismailia, minä ajattelen ja jätän tarkoituksella kertomatta ystävälleni tuon vanhan ruotukaverini nerokkaimmista hengentuotteista; ystäväni voisi puolustusvoimien aikueräkarsinnoissa rannalle jääneenä aiheesta suotta harmistua. Jotain urheiluvalmennuksen psykologiasta minkäkin sentään tiedän.) Heitän teennäisen puolihuolimattomasti jonkunlaisen leikkisän kommentin Matti Nykäsestä ja käyn vielä kusella ennen kentälle menoa. Pelaaminen sinänsähän ei ole lainkaan vaikeaa, hakataan vuoronperään kumipalloa eri seiniin ja yritetään varoa osumasta kaveriin. Sitäpaitsi kortepohjalaisessa squashkopissa kuusi vuotta asuneelle moinen kuutio käy pikemminkin luonnollisesta ympäristöstä kuin oudosta pelipaikasta ja esimerkiksi tennikseen verrattuna tässä pelissä on se etu, ettei palloa tarvitse tavan takaa hakea verkolta tai viereiseltä mansikkamaalta. Tosin erään kerran hukkasimme puolen tunninvuoron aikana kolme palloa, mutta ne eivät olleet ainoat asiat hukassa sinä päivänä. Jonkun mielestä pelistämme voisi puuttua liikunnallinen estetiikka tai silmää hivelevän sulo ketteryys. Toisaalta ystäväni parhailla loikilla olisi varmasti videoituina pysyvää taiteellista arvoa. Kun hän ensimmäisen kerran esitti ajatuksen pelimme videoimisesta, jotta voisi hidastuksista paremmin seurata työskentelyään kentällä, olin täysin varma siitä, että mies oli katsellut liikaa Peckinpahin elokuvia. Tärkeintä ja mukavinta pelissä on tietenkin voittaminen. Voittamisen eteen on tosin tehtävä kaikkensa, varsinkin kun vastassa on ystäväni kaltainen vikkelä olento. Kaikkein helpointa on tietysti laskea pisteitä väärin. Tietysti voi myös pyrkiä käyttämään hyväksi toisen oletettua ns. "valmista" väsymystilaa. Tai voi lau sua ohimennen jonkin leikkisän kommentin toisen lyötyä itseään mailalla jalkaan, ja onpa muutaman kerran turvauduttu jopa pihkuranpalvontaa — kun syöttäessä karjaisee keuhkojensa pohjasta esim. "Uttiv iov!" saattaa jäädä kyllä vastaamatta kokeneemmaltakin pelaajalta. Pelin edetessä ystäväni innostuu yhä enemmän. Pallot toisensa jälkeen suhahtelevat ohitseni. välillä mailatkin. Olen todella iloinen ettemme pelaa nelinoeliä. Lyön pari kertaa peräkkäin ilUutta manpoistoputkeen, ystäväni nauraa tyytyväisenä. Alan epäillä dopingin osuutta asiaan. Kop. pi alkaa muistuttaa Rubikin kuu• I o f A Q tiota. * l ^ * w « * Kaksi viattoman näköistä tyttölasta ilmaantuu paikalle. Onneksi vuoromme loppuu. Horjun suihkuun. Ystäväni hekottelee tyytyväisenä. Elpyminen käy kuitenkin yllättävän nopeasti, ystäväni on osannut varautua todella kaikkeen, sinisestä jenkkikassista löytyy nopeasti paljon erilaisia hauskoja tarvikkeita. Keskustelemme rattoisasti ystävästämme M:stä, jonka vaimo oli miestä puoleltaöin kotiin kannettaessa sitä mieltä, että laji on todella rankempi kuin hän oli uskonutkaan. Naureskellen pakkaamme tavarat kasseihin ja suuntaamme kohti päämäärää jonka itsestäänselvyys on sanaton. Matkalla ystäväni sanoo, ettei hän ollut tiennytkään, että hikoillakin voi kahdella eri tavalla. Myöhemmin illalla kysyessäni häneltä montako squashpalloa mahtuu yhteen isoon tuoppiin hän vastaa: "Nopeaa vai hidasta r asialla Salminen ja Vainio matkalle Kansainvälisen nuorisovuoden alussa avattu nuorisomatkailun palvelukeskus. Keskus toimii aluksi kolmen vuoden kokeilukauden ajan Suomen Retkeilymajajärjestön yhteydessä Helsingin Yrjönkadulla. Palvelukeskus välittää yleistä nuorisomatkailutietoa, osoitteita ja kontakteja tarvitsijoille. Sen maksuton palvelutoiminta on tarkoitettu sekä ryhmille että yksittäiselle nuorelle matkaajalle. Palvelukeskuksen tietopankista löytyy tieto kotimaisista ja ulkomaisista nuorisotapahtumista, edullisesta yösijasta ja halvasta kesäleiristä. Palvelukeskus ei ole matkatoimisto. mutta sieltä saatavan tiedon perusteella on helpompaa koota matka omien mieltymystensä mukaiseksi. Kevään aikana palvelukeskus julkaisee kalenterin eurooppalaisista nuorisotapahtumista, vastaavan kotimaisen oppaan sekä uudistaa yleisiä nuorisomatkailuvinkkejä antavan Lähde matkalle -kirjasen. Nuorisomatkailun Palvelukeskus Yrjönkatu 38 B 15 SF 00100 Helsinki puhelin (90) 694 0377 teleks 121254 .
9 Hankaluuksia jumalan kanssa Jo murrosiässä huomasin suureksi hämmästyksekseni, että jumala ja minä emme samaan ihmiseen mahdu. Oliko kyse mukavuuden halusta vai syvällisestä vakaumuksesta? «Lopputuloksena kuitenkin syntyi mehevä riita, jonka voitin, enkä tälläytynyt valkoiseen kaapuun, uskonut uskomatta ja juonut ensimmäistä kupillistani viiniä (jälkikäteen riemuitsin kun kuulin, että siitä ei saanutkaan hörpätä, sai vain kielellä lipaista). Taistelun siis voitin, mutta taisin astua kipeälle liikavarpaalle, koska loistava 1—0 johtoni ei kauan kestänyt, vaan vastapuoli mobilisoi reservin taisteluun. Vieläkin värisen muistellessani niitä punakynän jälkiä lukion uskonnonkoepapereissani. Ensi innostus noudattaa vakaumuksellisen kirkosta kieltäytyjän linjaa johti minut kokeissa kirjoittamaan jumalan pienellä j:llä. Fysiikan kokeessa tuo ei olisi haitannut, mutta uskonnonopettajamme, nuorehko ja sirpakka vanhapiika, otti minut puhutteluun (jälkikäteen olen asiassa huomannut revanssin pilkkeen): — Mitä varten kirjoitit Jumalan pienellä? Nuoruuden hurmaa oli kohottaa katseensa ja vastata ylpeänä: — Pidän kristittyjen jumalaa yhtenä muiden joukossa. Hyvä yritykseni tasa-arvoittaa _-•_ jumalan epäonnistui nololla tavalla, sillä auktoriteetti kuului jumalan reservijoukkoihin ja ylpeyteni kaatui koulupojan pelkoon kymppinsä puolesta. — Se on nyt kuule niin, että tästä lähtien Jumala kirjoitetaan isolla. Etkö muka tiedä sen olevan erisnimi ja nehän kirjoitetaan Suomen kielessä isolla? Vastahakoisesti alistuin perusteluiden edessä (olin myös siihen aikaan vähän ihastunut opettajaamme, joten kortit olivat jumalalla), mutta tein samalla ajatusrikoksen' ja mutisin kiehuvalla äänellä: — Okei jumala, piste sinulle, tasoitit, mutta... Takaiskun jälkeen muutin periaateohjelmaani: — Ei enää pikku hölynpöly-taktiikkaa, vaan kieroa ja passiivista tiedon keruuta. Siis päätin vetäytyä varjoihin kerämään merrasta kaloja. D D D "Jos haluat voittaa vihollisesi, niin tunne hänet!" Siinäpä periaate, joka sysäsi minut Raamatun ja muun uskonnollisen kirjallisuuden maailmaan. Taas sain pisteen kontolleni, sillä lukaisin niin ikuiset kertomukset kuin Kristittyjen vaelluksen ja pysyin silti pakanuuden helmassa. Näin luulin voittoni olleen täydellinen, mutta aika kului ja loppuvihellystä ei kuulunut. Myöhemmin törmäsin filosofian keskellä kristittyihin sotajoukkoihin ja Pyhä Anselm iski salakavalasti kotikentälläni syliini ns. ontologisen jumaltodistuksen. Siis jumala on ihmiselle suurin mahdollinen ajateltavissa oleva olio. Ja siksi jopa minun kaltainen "houkka" myöntää tämän, joten minunkin tajunnassani pitäisi olla siis "idea jumalasta". Mikä on ajatuksissa, sen voidaan ajatella olevan todellisuudessakin. Jos jumalaa ei olisi olemassa, niin hän ei olisi "korkein" ajateltavissa oleva, joten syntyisi tilanne, jossa taistelisin itseäni vastaan. Sillä todellisuudessa ja mielessä oleva on "korkeampi kuin" pelkkä ajatusolio. Ja houkan minusta tekee se, että kiellän sydämessäni sen minkä oletan jo ajatuksissani. Tämän luettuani olin täysin mykistynyt ja kirosin katkerasti, ettei opettajani ollut räväyttänyt tällaista korttia pöytään vaan oli yrittänyt bluffia auktoriteettinsa voimalla. Kenties hänen mielestään autuaimpia olivat tietämättömät, mutta tapahtuipa niinä päivinä; eteeni iskettiin ässää toisensa jälkeen. Anselmin lisäksi maasta polkaistiin tömistit, cartesilaiset ja lopuksi loogis-analyytikot kumosivat koko sekavan selityssopan haisevana niskaani. Oli siinä iltapäivää kyllikseen. Taistelun uuvuttamana iskin kirjat kiinni ja pakenin puolueettomalle alueelle. Rentukassa tuopillinen olutta selkeytti taktiset kuviot. Palattuani ymmärsin monia seikkoja: Ensinnäkin yksi vetoaa maailman deterministisyyteen, toinen taas kvanttimekaniikan epätark kuusperiaatteeseen ja näin jumala on olemassa syyn ja seurauksen lain perusteella ja myös siksi, että se ei ole täysin tarkka. Että tuhoni olisi ollut täydellinen, vyörytti jumala esiin loogikkojen väitteen: Jumalan olemassaolo on kielellinen näennäisongelma. Näin jumalan taktiikkana oli saattaa minut yhdestä dogmista toiseen, kunnes hätäpäissäni heittäysin oljenkorrelle ja olisin varma saalis. Anselmi-parka oli siis täysin väärässä, hän oletti jumalan ja todisti olemassaolon jo ensin oletettuani olemisen. Kaikesta syntetisoitui minulle skeptinen kysymys: Mitä on helvetin väliä todistaa kun jo sisimmässään uskoo? Huomasin olleeni väärässä koko tähän astisen elämäni ajan. Ei voi todistaa semmoisen olevan jota kenties ei ole, ja jos onkin, silloin tämä on niin täydellinen ettei sen olemassaoloa pystytä vajavaisilla sanoillamme tyydyttävästi kuvaamaan. Tämä perimmäinen oivallukseni iskeytyi pikkuvarpaan kyn nestä hiusrajaani saakka, täytti olemukseni viimeistö solua myöten. Ärtyneenä avasin ikkunan ja huusin yöhön: Hyvä on 1—2 (taistelussa tappiolle jääneen eli minun numeroni ensinnä mainittuna), sait minut tekemään paljon turhaa työ.tä! D D D Kyllä jumala taisi ihmisen luoda, koska muuten on tosi vaikea sitä hirveätä egoa, joka sisimmässämme vaatii ulospääsyä, kokonaisuudessaan käsittää. Ovathan niin monet minua viisaammat asiaa pohdiskelleet ja sopua ei tiedollisella tasolla näytä löytyvän, niin täytynee asiassa mätää olla, ja kaiken paljastaa mystiikan eläytyminen eli kansanomaisesti sanottuna henkilökohtainen uskosi. Tilannetta voisi hyvin kuvata metaforallisella esimerkillä:' Leikimme kuurupiiloa ja perhanan jumala löysi liian hyvän piilon. Kun sataan laskettuani lähdin etsimään enkä löytänyt, kyllästyin ja suutuin. Suuttuessani ajattelin: Perkele kun se ylitti sovitut rajat eikö me muka sovittu, ettei naapuritalon pihaan saa mennä. Sinne jäi jumala naapuritalon pihaan odottelemaan kun minulle taas tuli nälkä ja painuin kotiin syömään. Tai tässä toinen yhtä valaiseva esimerkki: Ennen syntymäämme jumala kutsui meidät läksiäisiin torille. Aikani odottelin muiden joukossa jumalan ilmestymistä. Odotus venyi ja venyi, minulle tuli pissahätä ja aikailematta ryntäsin nurkan taakse. Tilan helpotettua palasin takaisin ja kauhukseni huomasin torin tyhjentyvän ja näin vain vilahduksen jumalan kauhtanasta kun hän vetäytyi residenssiinsä. Joku voi huomauttaa, että miksi tämä ei riittänyt minulle. sillä olihan minut kutsuttu ja näin minun olisi pitänyt olla vakuuttunut jo pelkän kauhtanan liepeen jumalaisesta ilmestymisestä. On kuitenkin nähtävä ennen kuin voi tunnistaa, ja koska en nähnyt en usko. näin seuraan apostoleista tieteellisimmän jalanjälkiä (sen joka teki empiirisen kokeen naulanrefille ennen •kuin oli vakuuttunut teorian paikkaansa pitävyydestä eli kun nianarvoisa epäilevä Tuomas). Sitä paitsi olen elänyt pienen elämäni kaupungissa ja Raamatussahan on kohta "kolkuttavalle avataan". Kaupunkilaisena tunnen syvää antipatiaa tuollaisia kohtia painotettaessa, sillä ainakin meillä päin on pinttynyt tapa pirittää ovikelloa. D D D Hankalaa tämä elämä on, ensin luulee johtavansa suvereenisesti ja sitten vastustaja lappaa tappiota kuin multaa päällesi. kunnes melkein tukehdut kasan alle Kun kömmit nöyränä ylös, niin eikös rauhanehdot näytä ehdottoman antautumisen lakitekstiseltä muunnelmalta. Mutta olin valmis sopuun kysymättä edes leirin nimeä, minne minut rahdattaisiin. Ei sillä väliä onko se Dachau, Treblinka vai Paratiisi, kunhan satama myrskyssä löytyisi. Onneksi satuin järjestämään papereitani, halusin näet kaiken olevan siistiä ennen... Käteeni osui sairausvakuutuskorttini ja kyyneleet silmissä katselin kuvaani ja toistelin rakasta numeroani. Täh. aivan liian nuori vielä! Kirkaisuun heräsi Toivo (kämppikseni) ja lausahti unenpöpperössä: Et kuule ikinä usko miten outoja typeryyksiä viime yönä latelit. Tajusin koko surkean pohdiskeluni rajoittuneet näkökulmat. Minullahan on aikaa taktikoida ennen viimeistä koitosta, eihän kaikki tähän päättynyt. Hassuna hyppelin keittiöön ja asetin kahvipannun tulelle. Olin totaalisesti murskattu ylivoiman ansiosta, mutta riita se tästä tilanteesta roihuamaan rupesikin. Ei hukkuvan päälle vettä heittää kannata, siitä hän voi liiaksi sisuuntua! P.M.T. Pietiläinen
10 Näkökulmia Haanpään elämään ja tuotantoon Tänään runsaat kolmekymmentä vuotta Pentti Haanpään kuoleman iälkeen on vaikeaa ymmärtää sitä kielteistä ja hyökkäävää asennetta, joka kohdistui häneen ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa 1920-luvulta lähtien. Tuolloinhan hänen tekstinsä alkoivat saada osakseen yhä kiivassävyisempiä ja tuomitsevampia arvosteluja, kunnes lopulta kustantajat yksi toisensa perään kieltäytyivät julkaisemasta hänen teoksiaan ja kirjakauppiaat myymästä niitä. Vasemmistolaisuuden lisäksi Haanpäätä arvosteltiin hänen tavastaan kuvata kansanihmisiä. Viidessäkymmenssä vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut täysin. Nykyisin vallitsee niin kirjallisuustutkijoiden kuin lukijoidenkin keskuudessa lähes täydellinen yhteisymmärrys Haanpään kirjallisen tuotannon korkeasta tasosta ja ainutlaatuisuudesta. Ironista vain, että Haanpään tuomitsijoilta henkisen ja maailmankatsomuksellisen perintönsä saaneet ihmisetkin laulavat tänään kilpaa hänen työnsä suuruudesta ja tärkeästä kansalli sesta merkityksestä. D D D Haanpään syntymän 80vuotispäivän merkeissä julkaisi Otava Erno Paasilinnan muokkaaman kokoelman Haanpään novelleista nimellä Kairanmaa. Se on läpileikkaus hänen novellituotannostaan yli kolmenkymmenen vuoden ajalta, eräänlainen tiivistelmä hänen keskeisistä teemoista ja aihevalinnoistaan. Läpi kokoelman kantavana yleisaiheena. teemana, johon hän yhä uudelleen palasi, ovat kuvaukset tukkijätkien ja maantien kulkijoiden elämästä ja elämänkohtaloista. Maantieteellisesti kertomukset liikkuvat Pohjoispohjanmaan savisilta lakeuksilta Lapin jänkien perukoille, alueella, jota Haanpää nimitti Kairanmaaksi. Kulkujätkien elämänmuoto oli se aihe, jonka hän perin juurin tunsi ja jota hän rakasti. Tukkikämpät, ryyppysakit, korttiringit ja monenkirjavat onnenonkijat edustivat hänelle juuri niitä ihmisiä ja elämäntapoja, joita hän halusi kuvata. Se olikin poliittisuuden ohella toinen syy, joka sai 30-luvun kirjalliset hienostopiirit ja oikeistolaiset raivoihinsa ja väittämään, ettei suomalainen kansanihminen ole sellainen kuin Haanpään hänet kuvasi. Tavallaan Haanpään kävi kuten aikanaan Aleksis Kiven — arvostelijat eivät sulattaneet näiden käsitystä rahvaasta ja rahvaan tavoista, vaan katsoivat näiden pilkkaavan ja häpäisevän runebergiläisen kansanihanteen. Kuintenkin Haanpää tunsi kuvauksensa kohteen — kansan syvät kerrostumat — paremmin kuin Helsingin yläluokka, koska hän eli itse sen parissa. Q B Q Vaikka Haanpään vastustajat kuuluivatkin valtaa pitäviin ryhmittymiin, he eivät onnistuneet lopullisesti aikeissaan eli eivät kyenneet tukahduttamaan hänen kirjoittamishaluaan. Aleksis Kiven kohtalo ei tuolloin toistunut. Toki he lisäsivät katkeria sävyjä ja painotuksia hänen kynänsä jälkeen, kuten Kairanmaa-kokoelmastakin voi havaita. Kynätyöstään Haanpää ei kuitenkaan koskaan luopunut, ja niinpä Kairanmaata voi lukea myös eräänlaisena dokumenttina siitä, miten vahvaa ja työlleen omistautunutta ihmistä ei ankarinkaan vastustus voi pysäyttää. Pentti Haanpää: Kairanmaa Otava 1985 Veli-Matti Saari Etsintäkuulutus Perjantain ja lauantain välisenä yönä pääsi Keski-Suomen Keskuslataamosta karkuun Filosofia. Tuntomerkit: Se on hieman ihmistä suurempi ja tuntee lievää myötätuntoa pienempiään kohtaan. Kädet sillä on levällään ja jalat ylettyvät melkein maahan. Silmät ovat siniset silloin kun ne ovat auki —yleensä sen katse on suunnattu hitusen alaviistoon, koska sen yläpuolella ei ole mitään katsottavaa. Pää on kohdallaan, mutta missä se kohta on, sitä emme toistaiseksi tiedä. Se on verhoutunut paljastavaan kaapuun, hevin sitä ei siis tunnusta ja jälkensä se peittää hyvin. Filosofia haluaa nähdä kauas, siksi se harrastaa pilvien polttoa, ellei lääkintöhallitus toisin määrää. Muista olioista se eroaa siinä, että se näyttää viisaalta. Saamiemme tietojen mukaan se sai kaapattua mukaansa olion sinänsä, joten kaikkia ravintoloiden vahtimestareita pyydetään noudattamaan erityistä huomaavaisuutta! Nykyisin se on viehtynyt erityisesti merkkeihin § —tarkkailkaa kaikkia merkittyjä olentoja! Itse se tottelee signaalia: "otetaastaas!" (lat. otiosus usus eli 'vapaat suhteet'). Lymypaikat: Filosofialla on erinomainen (et) lymytekniikka, Lontoossa sille on jopa myönnetty Dr. Hiden arvo! Todennäköisesti se käy loisimassa suoraan alenevassa polvessa yhteiskunnassa ylenevien lastensa hoivissa. Siis: kaikki laitokset huomio! Mikä ei ole tilastoista on Filosofiasta! Sulkekaa ovet ja ikkunat —se tekee hurjaa sotkua: se syö paperia! Ravintolat —niissä se käy puhumassa siitä, mistä pitäisi vaieta. Puhumista se pitää työnään, ja kun kukaan ei kuuntele, se piereksii. Kaikki hiljaiset ja pahanhajuiset ovat epäilyksenalaisia! Se irstailee. Naisia se iskee ja poikia ahdistelee, väittää olevansa androgyynikko, mutta taustatiedot paljastavat karun totuuden: se ei käytä koskaan ehkäisyä, eikä tästä huolimatta ole vielä synnyttänyt yhtään mitään. parhaimmillaan vain kätilöinyt. Hedelmätön se ei ole. sen täytyy olla mies tai neitsyt. Viimekäden vinkit: Kuumat linjat kertovat, että Filosofia on käynyt ilmiömäisessä kasvoleikkauksessa — se ei enää edes itse tunne itseään. Kaikki ovat epäilyksenalaisia! Se pakeni jonnekin pohjoiseen tai etelään vievään putkeen tai sieltä saapuvaan putkeen putkahtaakseen virtsaputkiverkoston kautta kuvaputkeen tai länteen vievään kaukoputkeen. Tarkkailkaa kaikkia pakoputkia! Mahdollisesti se turvautuu koeputkeen, sillä se valmistautuu! Se muodostaa uhan länsimaiselle sivilisaatiolle! Se on TV:stä tuttu ja se on tosissaan! Palkkio: Kiinniottajalle luvataan Valtion Tuki -keskuksen takaama lainapää. Silminnäkijöitä pyydetään ottamaan yhteyttä lähimpään mielenterveystoimistoon tai suoraan itse asiaan. Viranpuolesta! F.FIatus Hei Sinä! Älä vilkuile, tarkoitan suuri Pakerran parhaillaan jo viime Jylkkäsissä mainitsemaani Yokunnan 86—87 kalenteria. Kaipuuni on edelleen suuri järjestöjen toiminnasta ytimekkäästi kertovia juttuja kohtaan. Esitelkää ihmeessä tulevia toimianne, jaetaanhan Kalenteri jokaiselle JY:n opiskelijalle ilmoittautumisen yhteydessä. Olen penkonut jo perustiedot (järj. nimi, yht. henkilö) JYY:n kerhoavustushakemuksista. Ei kyllä ole ompeluseuran verran vetovoimaa sillä, että järjestöstä on kalenterissa nimen lisäksi yhteyshenkilö, mutta esim. sinua puh.numeroa ei — eli ilmoittakaapa jatkossa lisätietojen antajaksi puhelimellinen tyyppi. Tuosta aktiivisuudesta vielä. Olin tässä viikolla seuraamassa JYY:n hallituksen keskustelua mm. Tshernobylin pamauksesta ja JYY;n atomivoiman vastaisesta julkilausumasta. Hälyttävintä hommassa oli se, ettei itse lausuman yli päästy, eli suorasta toiminnasta ei pukahdettu. Ts. allekirjoittanut aukoi taas päätään. Ompeluseuraterveisin Artti Remes. p. 617288. PS. jutut os. Keskussairaalantie 2 40600 Jkl.
11 Näennäispolitikoinnin makua! " J Y Y : n sivistyssissit" hyökkäsivät viime jylkkärissä 9/86 poliittisten opiskelijajärjestöjen kimppuun perättömin argumentein. Reunionin väitteet kerhomäärärahojen jaosta, hallitustyöskentelystä ja yleensä politiikan teosta edellyttävät vastinetta meiltä poliittisten opiskelijajärjestöj e n edustajilta. Ylioppilaskunta varaa vuosittain varsinaisen toiminnan budjettiinsa määrärahan erilaisten opiskelijoiden piirissä toimivien järjestöjen ja yhteenliittymien tukemiseen. Määrärahan jakoperusteet päättää hallitus. Oleellisinta on määrärahan suuruus. Reunion mainitsee, että vuoden 1981 talousarviota hyväksyttäessä ponnella rajattiin poliittiset opiskelijajärjestöt sen vuoden avustusten jaosta pois. Reunion jätti mainitsematta, että samainen edustajisto ei muutenkaan arvostanut esim. ainejärjestöjen toimintaa, sillä se hyväksyi jaettavan määrärahan suuruudeksi vain 7000 markkaa. 1980-luvun aikana määräraha on hiljalleen kohonnut. Merkittävästi se kasvoi viime vuonna, jolloin määräraha kaksinkertaistui poliittisten opiskelijajärjestöjen tahdosta. Määräraha nostettiin tänä vuonna ennätyslukemiin 48.500, josta projektiavustuksiin käytetään 13.000 markkaa. Avustuksen hakijoita oli tänä vuonna kaikkiaan 4 1 , joista reilut puolet oli ainejärjestöjä. Kolmellekymmenelle näistä annettiin avustus joko haetun suuruisena tai suurempana kuin edellisvuonna. Hallitus, poikkeuksena Reunion, ei halunnut erotella "hyviä järjestöjä" ja "huonoja järjestöjä", vaan hallitus tuki niin ainejärjestöjä, poliittisia järjestöjä, urheiluseuroja, yhtä osakuntaa, kristillisiä järjestöjä, 3—3 ym. Aivan käsittämättömältä tuntuu Reunionin väite siitä, että esim. ainejärjestöt ovat kuolemassa, koska JYY tukee niitä toimintaavustuksella. Järjestöjen aseman pitää olla itsenäinen. Jos tuen painopiste olisi projektiavustuksissa, niin yo-kunta pystyisi ohjailemaan liikaa järjestöjen toimintaa. Reunionin mielestä JYY.n pitäisi ensisijaisesti tukea edistyksellisiä. radikaaleja ja syrjittyjä järjestöjä. Kuinka "ylituomari" Reunion nämä intellektuelliryhmät valitsee ja määrittelee? Hallitusyhteistyö Kaikissa hiekkalaatikoissa on oma kauhukakaransa. JYY:n hallituksessa se on Reunion. Ensin se viskelee hiekkaa ja kiviä toisten silmille ja menettää näin täysin luottamuksen Sen jälkeen Reunion vielä kiukuttelee ja ihmettelee: Miksei kukaan leiki mun kanssa? Ristiriidat Reunionin kanssa kulminoituvat taloudellisiin kysymyksiin. JYY on suuri julkisyhteisö, meidän budjettimme loppusumma on yli 20 miljoonaa markkaa, samoin meillä on vajaat 100 työntekijää. Äänestäjien antama poliittinen valta edellyttää ennen muuta vastuuta eikä vapautta huseerata miten tahtoo. Virheiden maksajana on opiskelija joko jäsenmaksun tai vuokran muodossa. Paremman tulevaisuuden toivossa muut hallitusryhmät ovat päättäneet lahjoittaa Reunionille taskulaskimen. Politiikka Poliittiset opiskelijajärjestöt ymmärtävät politiikan teon, mutta vastustavat reunionilaisten harrastamaa näennäispolitikointia. Edustajistoaloitteiden laatiminen on tärkeää politiikan tekoa, mutta aloitteiden tehtailu asiasta kuin asiasta on osoitus rationaalisen ajattelun puuttumisesta. Hallituksen yksi funktio on yhteiskunnallisen keskustelun virittäminen. Reunionin väite. että poliittisilla opiskelijajärjestöillä ei ole halua keskustella on täysin perätön. Kannanottoja on tehty ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty, (joka poliittisten opiskelijajärjestöjen aloitteesta). Jos joku poliittinen opiskelijajärjestö on ollut aktiivinen keskustelun virittäjä tällöin on astuttu "oikeiden intellektuellien", reunionilaisten varpaille. Hallituksen voimavarat ovat rajalliset, joten yhteiskunnalliselle keskustelulle ei ole jäänyt riittävästi aikaa. Hallituksen työskentelystä lohkaisevat suuren osan rutiiniasiat, mikä on aivan luonnollista näin suuressa yhteisössä. Poliittiset opiskelijajärjestöt näkevät tärkeimpänä tehtävänään toimia niin opiskelukäytänteiden kuin opiskelijoiden taloudellisen aseman ja asumisolosuhteiden parantamiseksi. Yhteydet paikallisiin ja valtakunnallisiin päätöksentekijöihin ovat tarpeelliset. Ylioppilaskunta ei voi olla mikään erillinen saareke yhteiskunnassa. Asialliset ja toimivat yhteydet on oltava. Tähän poliittiset opiskelijajärjestöt ovat tänä keväänä muun muassa pyrkineet. Varmasti on hauskempaa käpertyä intellektualismin pauloihin ja järjestää kivoja pikku hautajaisia kuin tehdä työtä opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Matti Tanskanen (Jyväskylän sos. dem. opiskelijat) l u o m o Y h H u t t u l a (JYTK/Kokoomus) Ehdotus uudenlaisiksi yleisopinnoiksi Nykyisellään osa yleisopin noista on opiskelijan kannalta motivoimattomia, sillä ne tarjoavat teemastaan vain hyvin pintapuolisen katsauksen, joka sitä paitsi saattaa olla ennestään tuttua osalle kuulijoista. Yleisopin toluennoilla käydään lähinnä siksi, että ne toisaalta ovat pakollisia — toisaalta ne tarjoavat helppoja opintoviikkoja. Miksi opiskelijat itse eivät voisi luennoida yleisopintoja? Monella laudaturtason opiskelijalla (j a nuoremmallakin) on tietty erikoisala tai kiinnostuksen kohde, joka saattaisi kiinnostaa toisiakin. Vaikkapa kirjaston kahviossa kuulee mitä mielenkiintoisempia ajatuksia. Kukin opiskelija, joita yhtä luentosarjaa varten tarvittaisiin kymmenkunta, voisi luennoida kahdesta neljään tuntia. Nämä luennot voisivat liittyä seuraaviin teemoihin: kulttuuri, politiikka ja talous, taiteet, ihmistutkimus ja etiikka, kasvatus sekä mahdollisesti tieteenfilosofia. Luennot voisivat käsitellä myös sellaisia aiheita, jotka jäävät erityistieteiden varjoon: helpompaa olisi kuitenkin esitellä kunkin ihmistieteen tavallisia kysymyksiä tai merkittäviä henkilöitä. Luentosarjaa edeltävällä lukukaudella mahdolliset halukkaat sopisivat yhdessä luentojärjestyksestä ja muista käytännön järjestelyistä. Apuna voisi olla vaikkapa joku filosofian laitoksen opettaja, sillä heidän yleistietoutensa olisi näin hyödyksi, ja toisaalta he voisivat näin jatkaa vanhaa käsitystä filosofiasta erityistieteiden kattona. Luentosarjan jälkeen luennoineet opiskelijat kokoontuisivat päättämään tentistä ja sen arvostelusta. Luennoivat opiskelijat itse eivät voisi käyttää luentosarjaa omana opintosuorituksenaan ilman erityissopimusta — näin vältyttäisiin väärinkäytöksiltä. Kyseiset luentosarjat voisivat korvata tiedekuntien valinnaisia yleisopintoja (ehkä pakollisiakin) sopimuksen mukaan. Luennot voitaisiin rahoittaa esim. lukion epäpätevän tuntiopettajan taulukkopalkan mukaisesti, mikä merkitsisi n. 150 mk per luentokerta. Tällaista luentotapaa vastustaa lähinnä kolme toisiinsa kytkeytyvää tekijää: henkilökunnan tottumus perinteisiin työtapoihin, rahoituksen ongelmallisuus sekä opiskelijoiden muodollinen epäpätevyys luennoimiseen. Opetushenkilökunta voisi myönteisellä suhtautumisellaan edistää kokeilun toteutumista. Mitä etuja kuvatun tyyppisellä luentotavalla voitaisiin saavuttaa? Esiintymisja opetustottumusta opiskelijoille, sillä useimmat meistä tulevat sitä ammatissaan tarvitsemaan: tunnetta omasta aktiivisuudesta ja mahdollisuudesta tarjota uusia näkökulmia yliopistoperinteelle; • uutta kiinnostusta yleisopintoja, jopa yleistä sivistystä kohtaan lähinnä siksi, että salin edessä seisoo opiskelijatoveri, ei (työhönsä tympiintynyt) ikäopettaja sekä taloudellisuutta — opiskelijat ovat halvempia luennoijia kuin henkilökuntaan kuuluvat, joiden sitä paitsi ei tarvitsisi tuhlata opetusvelvollisuustuntejaan yleisopintoihin. "Onko järkee vai ei?" Pekka Vepsäläinen Tutkimus korostaa opettajan merkitystä Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen sekä Jyväskylän ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä on tutkittu opettajan toimenkuvaa vuodesta 1981 lukien. Professori Jouko Karin laatimassa projektin tieteellisessä loppuraportissa on selvitetty opettajaominaisuuksien yhteyksiä luokkailmastoon ja oppilaiden minäkäsitykseen. Sekä luokan sosioaffektiivisen ilmaston että oppilaiden minäkäsityksen yhteyksiä opettajaominaisuuksiin selvitettiin n. 30 luokanopettajan sekä kaikkien heidän oppilaidensa — iältään 11—13 -vuotiaita -avulla. Tutkimuksen kohteena olevat koulut oli valittu Keski-Suomesta ja Hämeestä. Opettajaksi hakeutumiseen vaikuttavista tekijöistä nousi keskeisimmäksi henkilökohtaisesti koettu soveltuvuus alalle, jolla todettiin olevan merkittäviä yhteyksiä luokan sosiaalisiin käyttäytymismalleihin. Sellaiset opettajat, jotka eivät pitäneet opettajaksihakeutumisvaiheessa ammatin yhteiskunnallista arvostusta eikä hyvää työllisyystilannetta tärkeänä valintakriteerinä vaan joille sisäinen opettajan ammattiin soveltuvuuden tunne oli tärkein kriteeri, pystyivät luomaan luokkiinsa parhaan sosioaffektiivisen ilmaston. Tarkasteltaessa opettajien kasvatusasenteita ja luokan sosioaffektiivista ilmastoa havaittiin. että autoritaarisuutta korostavat opettajat eivät onnistu luokissaan kasvattajina niin hyvin kuin oppilaskeskeisyyttä luokissaan korostavat opettajat, joille on tyypillistä halu jakaa enemmän vastuuta oppilaille. Selvästi parhaiten näytti menevän sellaisten opettajien luokissa, joissa vallitsi luokan sosioaffektiivista ilmastoa ja sisäisiä palkkioita korostava kasvatusasenne. Luokkailmaston kannalta kohtalokkainta näyttää olevan tietoisen kasvatusorientaation puuttuminen, eräänlainen välinpitämättömyys. Oppilaiden minäkäsityksen osalta tutkimuksen tulokset eivät ole niin selkeitä kuin sosioaffektiivisen ilmapiirin osalta. Tutkimus osoitti kuitenkin, että oppilaan minäkäsityksen kehittymisen kannalta ei ole aivan merkityksetön seikka, millä tavoin opettaja ajattelee koulun kasvatustavoitteista (mm. koululaissa nimetyistä) ja miten hän painottaa niitä koulun arkityössä. Kuten saattoi odottaakin, tietyillä tavoitepainatuksilla voitiin luokan sosioaffektiiviseen ilmapiiriin vaikutta herkemmin kuin oppilaiden minäkäsitykseen, jonka osalta vaikutusmekanismit osoittautuivat monia pohdintoja herättäviksi.