JYLKKÄRI 10 Menevätkö ainejärjestötilat tasan? Osassa vain yksi, osassa 11 järjestöä 18 ?Avoin väylä muuttuu, mutta mateleeko koulutus maksulliseksi? 05 Pääkirjoitus: The Fuckening 06 Miksi valemedia myy? 08 700 opiskelijaa piti siirtää Jyväskylään vain 153 tuli 27 Viimeiset sanat: Miksi Sisun käyttöönottoa markkinoidaan onnistuneena? #02 J y väsk yl än ylioppil a slehti 02. maaliskuuta – 06. huhtikuuta 2020 60. vuosikerta ??????
• Ei kuuntele Nightwishia • Ylioppilas 2010 • Töissä valokuvaamossa • Kuvaa vapaa-ajalla filmille Petra Luukkainen tuli Jyväskylään vuonna 2013 aktiivisen teatterielämän perässä. Hän toimii nyt neljättä vuotta Jyväskylän ylioppilasteatterin hallituksessa: ensin varainhoitajana ja sittemmin puheenjohtajana. Teatterin tarjoama yhteisöllisyys ja mahdollisuus päästä kokeilemaan ideoita toisten kanssa ajavat harrastuksen pariin. Luukkainen on tehnyt teatteria 8-vuotiaasta lähtien. Kun harrastuksen aloittaa nuorena, se kasvattaa ja opettaa itsetuntemusta. Vaikutuksen huomaakin hänen puheestaan, joka on vapaasti kuvailevaa ja samalla tarkkaa sanojen sisällöstä. »Älä laita ainakaan tuota siihen lehteen, tai ei ole enää kotikylälle menemistä,» hän huomauttaa ensin vastattuaan kysymykseen mistä hänen kotipaikkakuntansa Kitee tunnetaan. Suhde kotiseutuun on kuitenkin lämmin. Perheellä oli siellä kasvitarha, jossa kasvatettiin kurkkua, kukkia ja taimia. Luukkainen kaipaisi maaseudun vapaata ja toimeliasta elämäntapaa, mutta sen veto on ainakin toistaiseksi vaiennettu. »Näin jälkeen katsoen hieman naiivisti ajattelin että joskus palaan Kiteelle järjestämään nuorten kulttuuritoimintaa, mutta siellähän asuu enää hyvinvoivia mummoja ja pappoja.» Maaseudun tarjoamien vaihtoehtojen rajat tulevatkin nopeasti vastaan vapaudenkaipuiselle. Uudet ajatukset matkustavat hitaasti, ja asioihin voi vaikuttaa vain oman painonsa verran. »Kerrankin menin tuohtuneena kertomaan siitä isälle, kun minua oli joku kutsunut ’äkäiseksi nuoreksi naiseksi’, jolloin isä paljasti itseään nuorena nimitetyn vihaiseksi nuoreksi» Jyväskylää Luukkainen kuvailee sopivan kokoiseksi, leppoisaksi ja ruuhkattomaksi kaupungiksi. Tuoreeltaan kaupunkiin muutettuaan hän kertoo kiertäneensä teatterissa niin solkenaan, että sai ‘teatteriähkyn’. Nykyään Luukkainen tekee teatteria myös ystäviensä kanssa perustamassaan Puskakollektiivi -teatteriryhmässä. Ryhmässä pyritään vapauttamaan tekemistä totutuista ajattelumalleista siitä millaista teatteri on. Se toimii myös henkireikänä isompien teattereiden ja suurempien työryhmien tuotantojen sivulla. »Yleensä olen hoitanut lavajännitystä ajattelemalla että pitää muistaa vain eka repliikki ja siitä se lähtee, mutta tässä esityksessä ei sellaisia ollut, se nauratti.” ? ? Teatteriaktiivi Petra Luukkainen toivottaa lukijoille hyvää teatterikevättä ja toivoo muistettavan myös JYTin toimintaa Ilokiven asioista päätettäessä. TeksTi ja kuva? Mikko Hakola Faktat »Kaikissa ympäristöissä voi tehdä jotain arvojensa mukaista» 02?j ylkkäri?02 · 2020 Kasvo
J ylkkäri?02 · 2020? 03
OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Info 0800 5801 veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 KU VA T: H AN N AKA IS A H ÄM ÄL ÄI N EN , TE RO TA KA LO -E SK O LA , AT AC AN ER G IN / VI SI T JY VÄ SK YL Ä Paras paikka Jyväskylä on urbaani, kansainvälinen ja tapahtumia sykkivä kaupunki. Riittä vän suuressa, mutta näppärässä kaupungissa asuu noin 143 000 asukasta. Vilkas opiskelijakaupunki on suosittu muuttokohde ja kannustava kasvualusta rohkeille ideoille. Kaunis kampusalue keskustan tuntumassa, viihtyisä asuin ympäristö, lähiluonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdolli suudet sekä monimuotoinen kulttuuri, liikunta ja vapaaajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet ja loistavat olosuhteet ajassa elävälle sivistykselle. Tervetuloa joukkoon! Lue lisää: jyvaskyla.fi/opiskelijakaupunki jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas opiskella jyvaskyla.fi/neuvonta • linkki.jyvaskyla.fi jyvaskyla.fi/liikuntapaakaupunki visitjyvaskyla.fi • jyvaskyla.fi/rekrytointi 42 000 opiskelijaa Korkea-asteen koulutus joka kolmannella asukkaalla www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!!
Viime vuoden aikana nuorisoa on taas syyllistetty vähän kaikesta, mikä on ollut tapana jo ainakin antiikin ajoista asti. Nuoriso on aina ollut pilalla, tyhmempiä ja laiskempia kuin edellinen sukupolvi. Nyt uutena murheenkryyninä boomereille on ollut kuitenkin taivastella sitä, että me emme enää lisäänny. Syytä on haettu feminismistä, kännyköistä ja seksileluista, jotka ovat pilanneet nuorison. Ratkaisuja taas ei ole kauheasti tarjoiltu. Minä tarjoan nyt yhden, joka on suoraan luonnosta: Otetaan käyttöön eläinmaailmasta tuttu kiima-aika. Noin puolen vuoden välein julistetaan yleinen kiima, jolloin tarkoituksena on panna kuin kanit ja Suomen syntyvyys kuntoon. Koska ihminen on poikkeuksellisen häveliäs eläin, voimme lainata kiima-ajalle vanhoista The Purge -elokuvista konseptin, missä kaikki tapahtuu yöllä ja jokaisella on naamarit. Parisuhderajat unohdetaan yöksi täysin, kaikenlainen rietastelu on sallittua. Koska kaikki brändätään nykyään kuitenkin englanniksi tai finglishiksi, yön nimi voi olla The Fuck Night tai ytimekkäämmin The Fuckening. ? Tämä ratkaisee monia muitakin ongelmia. Kuihtuva kansankirkko saa hommia, kun aina kymmenkunta kuukautta Fuckeningin jälkeen tulee mieletön suma ristiäisiä. Iltapäivälehdet voivat kasvattaa kuivuvaa printtimyyntiä seksivau-otsikoilla kuten "Kiima yllätti suomalaiset!" Tilpehöörija naamiaiskaupat kokevat uuden kukoistuskauden, kun jokainen etsii itselleen sopivaa naamaria. Ennen kaikkea lastenkasvatus helpottuu. Kun ihmisillä ei ole mitään hajua, kuka on kenenkin lapsen biologinen isä, ihmistaimet on sama kasvattaa sitten yhteisinä. Tämä juuri olisi kriittisen tärkeää ja on myös aito, rehellinen näkemys syntyvyyden laskuun. En minä, eikä moni muukaan jonka kanssa olen asiasta keskustellut yksinkertaisesti jaksa tai ehdi ottaa niin isoa vastuuta kuin lapsen kasvattaminen kaksin tai yksin kontolleen. ? Ennen sanottiin, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Se oli myös totta, ihmiset asuivat laajoissa perheissä, joissa kasvatettiin lapsia vähän sikinsokin yhdessä. Sitten tuli viime vuosisadan puoliväli, ja yhtäkkiä normiksi muodostui ydinperhe, jossa oli kaksi heteroa ja 2,5 lasta. Sitä puolustetaan nykyään "perinteisenä perhemallina", vaikka kyse on hassusta historian poikkeamasta. Lapsen kasvattamisesta on muodostunut valtava projekti, jossa oletetaan, että kaksi ihmistä käy töissä ja hoitaa lapset samalla, milloin ei juuri vapaa-aikaa jää. Kasvatus, kuten kaikki muukin, on myös tuotteistettu ja vanhemmat hukkuvat lastenkasvatusoppaisiin ja suosituksiin, mikä moninkertaistaa paineen. Kaikki tämä olisi helpompaa kestää, jos laajemmat perhemallit palaisivat takaisin. Meillä on yhteisautoja, miksei yhteislapsia? Pidän lapsista ja jakaisin mielelläni kasvatusvastuun vaikka seitsemän ihmisen kanssa systeemissä, missä jokainen ottaisi lapset kontolleen yhdeksi päiväksi viikossa. Muutkin muodot käyvät, ja niitä kehittyisi, jos perhekuva ei olisi niin kapea. Pelkkä perhelakiuudistuksen maininta, jossa ei sanota enää äiti ja isä aiheutti moraalipaniikin, vaikka emme varsinaisesti tarvitse äitejä ja isiä, vaan koko kylän vanhemmuutta. Hyvästit siis ydinperheelle, tervetuloa The Fuck Night. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi The Fuck Night »Kun ihmisillä ei ole mitään hajua kuka on kenenkin lapsen BIOLOGINEN ISÄ, ihmistaimet on sama kasvattaa sitten yhteisinä.» ? »Todellinen onni löytyy aistien avulla, eikä hyveellisyys tyydytä niistä yhtäkään.» Markiisi de Sade. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Tatu Vornanen toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Mikko Hakola ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 6.4. · 27.4. AVUSTAJAPALAVERI Ti 3.3. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?02 · 2020? 05 pääkirjoitus
Keskeistä on tarina kurjistamisesta. Kaltoinkohtelusta ja vääryyden kokemuksesta. Näin se menee: Maahanmuuttajat vievät työnne. Ilmastovouhotuksen vuoksi lapsillenne tuputetaan kouluissa kasvisruokaa. Autot kielletään, eikä ulkomaille saa lentää. Sitten on vielä mediaeliitti, joka pimittää totuutta. Toimiiko tarina? Ensin tulee määritellä termi. MV-lehti, Magneettimedia, Oikea Media, Vastavalkea, ja lukuisat muut. Millä kutsua joukkoa erilaisia, uusia toimijoita? Määrittely tuntuu hankalalta. Vaihtoehtoja kun on useita: valeuutiset, vaihtoehtomedia, vihasivusto. kasteltiin, kuinka vastamediat puhuttelevat. Vaikka eri maiden poliittiset kulttuurit ja mediaympäristöt ovat erilaisia, havaittiin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedioiden nousussa yhtenevyyksiä. Niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Ranskassa on syntynyt verkkosivustoja, kuten suomalainen MV-lehti, yhdysvaltalainen Breitbart News ja ranskalainen Fdesoche, jotka tuottavat omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, identiteettipolitiikkaa ja geopolitiikkaa käsittelevää sisältöä. Jutuissa pyritään kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Keskeistä on myös, että ihmisiä pyritään samaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi kertomalla heille tarinoita, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti pyrkivät syrjäyttämään ”alkuperäisen kansan”. Se synnyttää yhteiskunnallista polarisaatiota. Tuskin on enää suomalaista, joka ei olisi vastamedioista kuullut. Vielä vuosikymmen sitten vastamedioiden piiri oli pieni ja toiminta marginaalista. Kehitys tapahtui vaivihkaa. Nykyään erilaisia vastamedioita esiintyy maailmanlaajuisesti. Skaala on laaja. Luokitella voi esimerkiksi motiivien mukaan: Osa toimijoista pyrkii yhteiskunnalliseen tai poliittiseen muutokseen, osan pääasiallinen tavoite on taloudellinen hyöty. Jotkut toimijat haluavat vain herättää Kurjistettu kansa TeksTi? Oona Komonen?kuva?Anssi Vieruaho Vastamediat pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa luomalla vastakkainasettelua ja sisäisiä viholliskuvia. Miksi se myy? Ongelmallisia, sanoo tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hän puhuu mieluummin vastamedioista, niiden itseidentifioitumisen vuoksi. Vaikka vastamediatoimijoiden välillä on useita eroja, jatkaa Pyrhönen, juuri perinteisen median ”hegemonian vastustaminen” on kaikille niille keskeinen ajatus. Eikö kyse ole myös valheista ja vaihtoehtoisista faktoista? Ei välttämättä, vastaa Pyrhönen. Hänen mukaansa vastamedioissa julkaistaan myös oikeaa tietoa, joka tosin on kehystetty eri tavoin kuin perinteisessä mediassa. Vastamediat seulovat juttuihinsa omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat ja asioita käsitellään usein puolueellisesti. Vaihtoehtomediakaan ei ole käytännöllinen termi. Se herättää paitsi myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona journalistisiin standardeihin sitoutuvalle medialle, myös viestii, että perinteinen media olisi jollain tapaa vaihtoehdoton. Joulukuussa 2019 päättyi laaja tutkimushanke, johon kuului tutkijoita Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista. Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa -nimisessä hankkeessa tar06?J ylkkäri?02· 2020 Tiede
kasteltiin, kuinka vastamediat puhuttelevat. Vaikka eri maiden poliittiset kulttuurit ja mediaympäristöt ovat erilaisia, havaittiin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedioiden nousussa yhtenevyyksiä. Niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Ranskassa on syntynyt verkkosivustoja, kuten suomalainen MV-lehti, yhdysvaltalainen Breitbart News ja ranskalainen Fdesoche, jotka tuottavat omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, identiteettipolitiikkaa ja geopolitiikkaa käsittelevää sisältöä. Jutuissa pyritään kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Keskeistä on myös, että ihmisiä pyritään samaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi kertomalla heille tarinoita, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti pyrkivät syrjäyttämään ”alkuperäisen kansan”. Se synnyttää yhteiskunnallista polarisaatiota. Tuskin on enää suomalaista, joka ei olisi vastamedioista kuullut. Vielä vuosikymmen sitten vastamedioiden piiri oli pieni ja toiminta marginaalista. Kehitys tapahtui vaivihkaa. Nykyään erilaisia vastamedioita esiintyy maailmanlaajuisesti. Skaala on laaja. Luokitella voi esimerkiksi motiivien mukaan: Osa toimijoista pyrkii yhteiskunnalliseen tai poliittiseen muutokseen, osan pääasiallinen tavoite on taloudellinen hyöty. Jotkut toimijat haluavat vain herättää ihmisiä: vahva tunteellisuus ja henkilökohtainen uutiskehystäminen vetoavat. Erojakin on: vastamedioiden suhteen tunteellistaminen liittyy vahvasti skandaalin, kriisin ja hädän lietsomiseen. Että meille valehdellaan koko ajan. Että pitää tehdä ratkaisevia toimenpiteitä nopeasti. ”Luodaan vaikutelma, että koko ajan tapahtuu jotain tärkeää. Keskeisiä asioita, jotka ovat vaarallisia”, Pyrhönen sanoo. ”Se on koukuttava asia, jolla vastamediat lähestyvät yleisöään.” Oma kriittinen ajattelu, sitä korostettiin vuonna 2016 uudistetussa opetussuunnitelmassa. Hyvä lukutaito, vahva lukemisen perinne. Niiden vuoksi Suomi on ”voittanut sodan” valeuutisia vastaan, julisti yhdysvaltalainen uutiskanava CNN toukokuussa 2019. Realismia? Pyrhönen on epäilevä .Kriittisen ajattelun merkityksen korostaminen on tärkeää, sitä Pyrhönen ei kiellä. Mutta samaan aikaan on nähtävissä kehityskulku, jossa mihinkään tietoon luotetaan ”todella vähän ylipäätään”. Huolestuttavaa on siis epäluottamus kaikkeen. Sitä vastamediat lisäävät. On havaittu, että pelkästään vastamedioiden olemassaolo saa ihmiset huolestu»Huolestuttavaa on siis epäluottamus kaikkeen. Sitä vastamediat lisäävät.» keskustelua ja lietsoa salaliittoteoriaa perinteistä mediaa vastaan. Pyrhösen mukaan keskeinen motiivi on myös yhteishengen vahvistaminen samanlaisten ihmisten välillä, ”sosiaalinen ulottuvuus”. Kyse on kuplautumisesta, ja tunteisiin menevästä keskustelusta. Se syntyy suuttumuksesta, halusta olla oikeassa. Halusta saada vahvistusta omalle näkökannalle ja tarpeesta olla joutumatta kritiikin kohteeksi. Vuonna 2018 vastamedioiden käyttäjien mieltymyksiä kartoitettiin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Suomen maaraportin tutkimuksessa kysyttiin, miksi vastamediaa luetaan. Osa vastaajista kertoi seuraavansa julkaisuja ”uteliaisuudesta”. Osa kiitteli ”sensuroimattomuutta”, kuten rikoksesta tuomittujen nimien ja kuvien julkaisemista. Selkein syy oli kuitenkin valtamedian vastaisuus. Suurin osa 110:sta vastaajasta kertoi vastamedioiden täydentävän perinteisen valtavirtaisen median antamaa kuvaa tapahtumista. Kerrottiin myös, että vastamedia uutisoi ”rehellisesti ja kaunistelematta” asioista, joista perinteinen media vaikenee. Pyrhösen mukaan vastamedioiden toiminnassa kyse on ennen kaikkea identiteetin rakentumisesta. Vastamedioiden kannattajia ajaa kokemus siitä, että heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään edustetaan ”edes jossain”. Moni kokee – tai heidät on saatu kokemaan – että valtamedia ei edusta heidän ääntään. Onko ajatus kurjistamisesta myyvä? Esimerkiksi MV-lehden jutuissa korostuvat keinot, joilla pyritään lietsomaan syrjäytetyksi tulemisen tunnetta, muodostamaan syrjäytettyjen sisäryhmä ja esittämään muut ulkopuolisina. Luodaan vastakkainasettelua, ja sisäisiä viholliskuvia. ”Vastamediat houkuttelevat ihmisiä olemaan vihaisia ja suuttuneita”, Pyrhönen sanoo. ”Lisäksi etsitään syntipukkeja, ovatpa ne sitten eliitin kätyreitä, taloudellista tai kulttuurista eliittiä, mediaeliittiä, tiedon tuottamisen eliittiä eli tutkijoita.” Pyrhönen löytää vastamedioista ja perinteisistä medioista myös yhteisiä piirteitä. Kuten sen, miten molemmat puhuttelevat neemmiksi, kriittisemmiksi ja epäluottavaisemmaksi tiedonvälitystä kohtaan. Myös huoli valeuutisten ja -median vaikuttamisesta mielipiteisiin on kasvanut. Näin kertoi suomalaisista 77 prosenttia Sanomalehtien Liiton vuonna 2018 tilaamassa tutkimuksessa. Tulos oli neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Vastamedioiden vaikutusvallan kasvua on vaikea arvioida ilman tietoa yleisöjen laajuudesta. Siitä taas ei ole tarkkaa, empiiristä tietoa. Mutta arvioidaan edes vähän: suosio ja tietoisuus vastamedioista ovat lisääntyneet. Niin sanoo Pyrhönen. ”Eri toimijat ovat myös sellaisten ihmisten tiedossa, jotka eivät ’skeneä’ varsinaisesti seuraa. Vastamedioissa kiertävistä asioista kuullaan mutkan kautta, esimerkiksi perinteisten journalismin käsitellessä vastamediaan liittyviä somekohuja.” Pyrhönen arvioi, että tulevaisuudessa vastamedioiden vaikutusvalta kasvanee. Entisestään. Siksi, että on keskeisiä poliitikkoja, jotka edistävät salaliittoteoreettisia ajatuksia sekä henkilöitä, jotka saavat ideoita vastamedioista. Vuoden vaihteessa päättyneessä Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimushankkeessa havaittiin, että vastamedioiden ääni kuuluu politiikan kentällä vahvemmin. Se johtuu pitkälti vastamediatoimijoiden oikeistopopulistisista kytköksistä sekä oikeistopopulismin noususta globaalisti. Poliittisista ”voimista” vastamediat saavat lisää nostetta, merkitystä, seuraajia, potentiaalista rahoitusta. Pyrhösen mukaan mikään ei viittaa siihen, että vastamediat olisivat ohimenevä ilmiö.? ? J ylkkäri?02 · 2020? 07 Tiede
Vaasan yliopistossa vuoden englantia opiskellut Laura Poranen oli vuonna 2016 kesätöidensä ruokatauolla, kun Facebookissa tuli vastaan linkki hämmentävään uutiseen. Sen mukaan Vaasan yliopiston kielten koulutus ja tutkimus aiotaan siirtää Jyväskylän yliopistoon syksystä 2017 lähtien. ”Ajattelin ensin, että eihän tämä meitä voi koskea, kun olisihan meille kerrottu etukäteen. Laitoin viestiä opiskelijakavereille, ja kaikki olivat ihan pihalla, että mitä tapahtuu”, Poranen muistelee. Yliopiston sisällä asiasta ei tiedotettu opiskelijoita ennen uutisten ilmestymistä. Saksan opiskelija Taija Keskinen ei ollut tietoinen asiasta, vaikka hän oli ollut opiskelijaedustajana suunnittelemassa seuraavien vuosien opetussuunnitelmaa. Kaisa Maunuaho ja Salla Mauri olivat vasta vastaanottamassa englannin opiskelupaikkaa, kun asiasta ensimmäisen kerran uutisoitiin. Pari viikkoa myöhemmin he saivat valintakirjeiden yhteydessä infoviestin, että opetus on siirtymässä Jyväskylään. Lokakuussa asia virallistui, kun Vaasan ja Jyväskylän yliopiston rehtorit allekirjoittivat siirtoa koskevan sopimuksen. Perusteina siirrolle oli, että yliopistot haluavat vahvistaa profiilejaan. Vaasa halusi erikoistua vahvemmin kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintätieteisiin ja hallintotieteisiin, ja Jyväskylän puolestaan halusi vahvistaa kielten painoalaansa. Monelle paikka oli vaikea, sillä kaikkea Vaasan tarjoamia mahdollisuuksia ei ollut olemassa Jyväskylässä. Esimerkiksi kääntämiseen erikoistumista ja kielikylpyopintoja ei Jyväskylässä ollut tarjolla. Käytännössä prosessi tapahtui kohdennetuilla siirtohauilla, joita järjestettiin vuosina 2017-19. Näinä vuosina Jyväskylästä paikan vastaanotti yhteensä 153 kandija maisterivaiheen opiskelijaa sekä jatko-opiskelijaa. Iso osa opiskelijoista jäi Vaasaan ja yritti saada tutkintonsa valmiiksi siirtymäaikana vuosina 2017-20. Vuoden 2016 syksyn jälkeen Vaasassa maisteriksi on valmistunut 150-200 henkilöä, ja opintojaan tällä hetkellä yrittää viimeistellä noin 100 henkeä. Yli 200 opiskelijaa on luopunut opiskelupaikastaan tai hakeutunut muihin opintoihin. ”Onhan se todettavissa, että siirtyneitä on vähemmän kuin odotettiin”, sanoo humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Maija Pöyhönen, joka on työskennellyt siirtoprosessissa opiskelijoiden käytännön asioiden parissa. Siirtoprosessi ei sujunut ongelmitta. Tammikuussa 2017 muutama bussilastillinen vaasalaisia tuli tutustumaan Jyväskylään. Infoissa annettiin tietoja, jotka olivat olleet aivan erilaisia kuin Vaasassa oli kerrottu vain viikkoa aiemmin. ”Jyväskylässä kerrottiin, että voimme hyväksilukea englannin perusopinnot suoraan, mutta kun sanoin, että meidän ohjelmamme on perusopintovaiheessa vielä englanti, nykysuomi ja viestintä, infon pitäjä oli ihan hämillään. Vaikutti siltä, että he eivät tienneet, mitä meille on opetettu”, kertoo Mauri. Ensimmäinen haku piti tehdä helmikuussa ja paikat vastaanottaa maaliskuussa. Hakuvaiheessa ei kuitenkaan ollut vielä tiedossa, jatkuuko opetus Vaasassa vielä jossain muodossa syksyllä. ”Meille sanottiin, että hakekaa joka tapauksessa, koska maaliskuussa voi olla Vaasanmuuttajat keskuudessamme »ajattelin, että eihän tämä voi meitä koskea, kun olisihan meille kerrottu etukäteen.» TeksTi? Topias Peltonen?kuva?Mikko Hakola Vuonna 2016 Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja 700 opiskelijaa päätettiin siirtää Jyväskylän yliopistoon. Lopulta Jyväskylään tuli vain 153 opiskelijaa. vähän enemmän tietoa, ja silloin voi vielä sanoa ei”, Poranen kertoo. Opintopäällikkö Pöyhösen mukaan viestintää pyrittiin hoitamaan yhteistyössä, mutta se oli haastavaa, sillä operaatio oli ainutlaatuinen. ”Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista. Ennakkotapauksia ei ollut, sillä vastaavaa koulutuksen siirtoa ei oltu aiemmin toteutettu. Olemme joutuneet ratkaisemaan, miten esimerkiksi opiskeluoikeuden siirtymiset toimivat. Siinä mielessä tämä on varmasti ollut opiskelijoiden kannalta hämmentävää. Alussa monessa tilanteessa jouduttiin sanomaan, että emme valitettavasti vielä tiedä. Myös tekniset asiat veivät aikaa paljon enemmän kuin ennakoitiin”, Pöyhönen toteaa. Lopulta Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijat kävi Vaasassa läpi jokaisen opiskelijan kanssa yksitellen, miten opintojen siirtyminen järjestyy, ja opiskelijoiden mukaan hyväksilukemiset onnistuivat joustavasti. Tuntuma oli, että henkilökunta molemmissa yliopistoissa tekivät paljon töitä sen eteen, että siirtyminen olisi mahdollisimman vaivatonta käytännön tasolla. Noin 80 prosenttia kaikista Vaasasta siirtyneistä opiskelijoista tuli Jyväskylään ensimmäisessä hakuikkunassa ja aloitti opintonsa Jyväskylässä syksyllä 2017. Ongelmat eivät päättyneet siihen, sillä esimerkiksi englannin kursseille oli ruuhkaa. ”Niitä ei oltu järjestetty sen enempää edelliseen vuoteen verrattuna. Oppiaineella tuli aika kiire järjestää lisäryhmiä. Sittemmin henkilökuntaa on kyllä palkattu lisää”, Maunuaho kertoo. Uuteen opiskeluympäristöön kotiutuminen ei myöskään mennyt mutkattomasti. Esimerkiksi englannin kielessä oli linjaus, että vuoden Vaasassa opiskelleet otettiin mukaan Jyväskylässä uusien opiskelijoiden tutorointiin, mutta sitä kauemmin opiskelleet 08?J ylkkäri?02 · 2020 ajANKOHTAISTA
Vaasanmuuttajat keskuudessamme vähän enemmän tietoa, ja silloin voi vielä sanoa ei”, Poranen kertoo. Opintopäällikkö Pöyhösen mukaan viestintää pyrittiin hoitamaan yhteistyössä, mutta se oli haastavaa, sillä operaatio oli ainutlaatuinen. ”Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista. Ennakkotapauksia ei ollut, sillä vastaavaa koulutuksen siirtoa ei oltu aiemmin toteutettu. Olemme joutuneet ratkaisemaan, miten esimerkiksi opiskeluoikeuden siirtymiset toimivat. Siinä mielessä tämä on varmasti ollut opiskelijoiden kannalta hämmentävää. Alussa monessa tilanteessa jouduttiin sanomaan, että emme valitettavasti vielä tiedä. Myös tekniset asiat veivät aikaa paljon enemmän kuin ennakoitiin”, Pöyhönen toteaa. Lopulta Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijat kävi Vaasassa läpi jokaisen opiskelijan kanssa yksitellen, miten opintojen siirtyminen järjestyy, ja opiskelijoiden mukaan hyväksilukemiset onnistuivat joustavasti. Tuntuma oli, että henkilökunta molemmissa yliopistoissa tekivät paljon töitä sen eteen, että siirtyminen olisi mahdollisimman vaivatonta käytännön tasolla. Noin 80 prosenttia kaikista Vaasasta siirtyneistä opiskelijoista tuli Jyväskylään ensimmäisessä hakuikkunassa ja aloitti opintonsa Jyväskylässä syksyllä 2017. Ongelmat eivät päättyneet siihen, sillä esimerkiksi englannin kursseille oli ruuhkaa. ”Niitä ei oltu järjestetty sen enempää edelliseen vuoteen verrattuna. Oppiaineella tuli aika kiire järjestää lisäryhmiä. Sittemmin henkilökuntaa on kyllä palkattu lisää”, Maunuaho kertoo. Uuteen opiskeluympäristöön kotiutuminen ei myöskään mennyt mutkattomasti. Esimerkiksi englannin kielessä oli linjaus, että vuoden Vaasassa opiskelleet otettiin mukaan Jyväskylässä uusien opiskelijoiden tutorointiin, mutta sitä kauemmin opiskelleet Englannin opiskelijat Laura Poranen (vas.), Kaisa Maunuaho, Salla Mauri ja saksan opiskelija Taija Keskinen, siirtyivät Vaasasta Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikosen mukaan Vaasan prosessista on ainakin opittu se, että kokonaisten oppiaineiden siirtäminen yliopistosta toiseen ei ole helppoa. Käytäntöjä ei ole valmiiksi olemassa. ”Tämänkaltaiset siirrot ovat hyvin haasteellisia ja moniulotteisia prosesseja, jotka vaativat paljon suunnittelua ja hyvää varautumista. Opiskelijan elämään vaikuttaa hyvin paljon muutkin asiat kuin opinnot, kuten perhe, harrastukset ja muut opiskelukaupunkiin syntyvät siteet, joten kaikille lähteminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys”, Ikonen pohtii. Ikosen mukaan kielten oppiminen ja opetus on ollut pitkään yksi Jyväskylän yliopiston painopisteistä, ja hän kokee siirron tuoneen sille lisäarvoa. Valtakunnallisesti muissa yliopistoissa on nähty vieraiden kielten supistamista, mutta Jyväskylässä on päätetty tehdä toisin. Profiloitumista hän pitää edelleen hyvänä asiana koulutuksen laadun kannalta. ”Profiloitumista voi kuitenkin tehdä monella eri tavalla. Alojen vahvistaminen ja sisältöjen lisääminen tai vähentäminen ovat varmasti toimivimpia ja helpompia tapoja tehdä profilointia”, Ikonen sanoo. Jyväskylän yliopiston JUKO:n pääluottamusmies Erja Kosonen kertoo olevansa kokonaisuudessaan tyytyväinen siihen, miten yliopisto on prosessia hoitanut yliopiston työntekijöiden kohdalla. Vaikka asia tuli myös molempien yliopistojen henkilökunnalle yllätyksenä, Jyväskylän yliopiston toiminnasta on jäänyt positiivinen kuva. ”Yliopiston johdolla, luottamusmiehillä ja työntekijöillä oli yhteinen tahtotila hoitaa asiaa mahdollisimman pienin vaurioin. Kaikille Vaasan henkilökunnasta oli suunnitelma, miten he olisivat voineet työskennellä Jyväskylässä, mutta osa teki sitten omia ratkaisujaan”, Kosonen kertoo. Lopulta henkilöstön osalta kenellekään ei jäänyt tilannetta, että olisi joutunut työttömäksi tai että työsuhde olisi katkennut dramaattisesti. Ne jotka Jyväskylään eivät suoraan halunneet siirtyä ovat joko eläköityneet tai hakeutuneet muualle töihin.? ? Dramaattisilta työsuhteiden katkeamisilta vältyttiin joutuivat erilliseen ohjausryhmään. Vanhemmat opiskelijat eivät muun muassa saaneet ainejärjestöjen tervehdyskirjeitä, joissa vinkattiin liittymään erilaisiin ainejärjestön sosiaalisen median ryhmiin. ”Se harmitti todella paljon, koska uusiin ihmisiin tutustuminen vaikeutui”, Poranen sanoo. Poranen ja Maunuaho löysivät lopulta uusia ystäväpiiriä ainejärjestön hallitukseen lähtemisen kautta. Keskinen kertoo tutustuneensa ihmisiin opettajaharjoittelussa. Viime syksyn siirtoikkunassa Jyväskylään tullut Mauri taas sanoo viettävänsä aikaa lähinnä vanhojen vaasalaisten tuttujen kanssa. ”Näin vanhempana opiskelija ei oikein jaksa lähteä enää aktiivisesti asioihin mukaan. Mieluummin olisin tehnyt opintoni loppuun Vaasassa”, Mauri toteaa. ”Jos on ollut heikommat resurssit lähteä selvittelemään, miten porukkaan pääsee mukaan, on varmasti aika nopeasti tippunut”, Poranen pohtii. ”Tunnen myös muutamia opiskelijoita, jotka ovat lopettaneet opintonsa Jyväskylässä jo vuoden jälkeen. He eivät saaneet kavereita, eivät käynyt missään tai päässeet edes kursseille, kun ei he eivät käyneet infoissa”, Maunuaho sanoo.? ? J ylkkäri?02 · 2020? 09 aJANKOHTAISTA
ainejärjestötilojen epäreilu tilanne TeksTi? Tatu Vornanen?kuvaT?Mikko Hakola 10?J ylkkäri?02 · 2020
Ainejärjestötilojen suhteen nallekarkit eivät ole menneet tasan. Neliöitä on jaettu omituisen logiikan mukaan ja rakennusten aukioloajat rajoittavat jo valmiiksi kortilla olevien tilojen käyttöä. Lähes kolmasosa kaikista Jyväskylän yliopiston ainejärjestöistä on ängetty Lozzille 37 neliön tilaan. J ylkkäri?02 · 2020? 11
TOIMISTO 22,5 m² Stimulus ORIGO 24,7 m² Ynnä OPISKELIJATILA 72,2 m² Sporticus VIISASTEN KIVI 37 m² Asterix, Sputnik, Lingviestit, Lööppi, Parku, Sane, Sturm un Drang, Svenska Klubben, Taberna Latina, Magna Carta ja Viito! (Imago vuoteen 2020 saakka) TONE 37,7 m² Tosine ja Nefa TOIMISTO 60 m² Dumppi TOIMISTO 70 m² Pörssi s eurakunnan päiväkerhotilaa muistuttava Kasvisto on 3–7 ainejärjestön massiivinen kellaribunkkeri Opinkivellä. Yhteen nurkkaan on sijoitettu opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat tietokoneet. Toisessa nurkassa on pianorivistö ja viimeisenä silauksena fussball-peli. "Aikaisemmin ainejärjestöt ovat olleet hyvinkin epätasa-arvoisessa asemassa tilojen suhteen, jollain on ollut hulppeat tilat ja toisilla ei ollenkaan tiloja. Tätä on nyt meidän toimesta kannustettu tasavertaistamaan", kommentoi tilapalveluiden kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Tämä on kampuksen suurin ainejärjestötila. Neliöitä on pohjapiirustusten mukaan 123,8. Toisessa ääripäässä on Mattilanniemessä sijaitseva Akvaario, joka on kooltaan 9,6 m², eli lähes 13 kertaa pienempi. Mutta laskeutukaamme vielä hetkeksi kellariin. "Kasvisto on hieman kolkko kellarisijainnin vuoksi, vaikka sohvat ja matot kyllä lisäävät tunnelmaa. Se on lähinnä tavaroiden säilytyspaikka, sekä tila pianon soittoa varten", kertoi Varkaat ry:n varapuheenjohtaja Aino Mattsson. Maan alla viihtyvät pääsääntöisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijat eli Fokuksen, Mephiston ja Puolueen jäsenet. "Kasvistolla on kotoisaa. Kahviakin saa keitettyä silloin kun haluaa. Siivoukseen liittyvistä asioista on välillä pientä vääntöä, mutta muuten on rauhallista", kertoi Fokus ry:n koulutuspoliittisena vastaavana toimiva Johanna Syrjämäki. ? Kellaribunkkeri on myös kasvatustieteilijöiden käytössä. Kuitenkin Abakuksen, Emilen, Pedagon, Janon ja Varkaiden opiskelijat viihtyvät yleensä paremmin Ruusupuiston Ruusulassa. Siellä tilaa viidelle ainejärjestölle on 22.4 m². "Kasvisto on aika kaukana pääopiskelupaikastamme eli Ruusupuistosta. Jäsenemme käyttävät Ruusulaa nykyään suhteellisen paljon, niinkin paljon, että tilan koko ei meinaa millään riittää", kommentoi Emile ry:n puheenjohtaja Simo Partanen. Ainejärjestötilojen kuvitteellisesta kakusta toisiksi suurimman palan lohkaisee liikuntaja terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Sporticus. Kakkua onkin hotkittu – peräti 72,2 neliömetrin verran. Mutta mitä ihmettä, täällähän on biljardipöytä! Kasviston fussball oli ihan kiva, mutta tämä on jotain aivan muuta. Kitaravirtuoosi Yngwie Malmsteenin sanoin: "More is more, less is less". "Täällä näkee kavereita ja kahvia on aina tarjolla. Sanoisin, että kävijäpiikki on kello 14 aikaan, jolloin täällä on noin 10–20 henkilöä. Tuntuu, että aika pitkälti samat naamat täällä viihtyvät", kertoo Arttu Seikkula. Kritiikkiä tulee vain sulkemisajasta, mikä on kaikissa ainejärjestötiloissa sama eli kello 20:00. Monen jäsenen mielestä tilojen pitäisi olla auki myös viikonloppuisin, mikä ei nykyisellään ole mahdollista. Kiinteistöinsinööri Heli Vertamo on tietoinen ongelmasta. "Tilat ovat auki rakennuksen aukioloaikojen mukaisesti. Ainejärjestöjen hallituksille on toimitettu avaimet, joilla tiloissa pääsee kulkemaan tiettyinä aikoina, mutta muut jäsenet pääsevät tiloihin siis rakennuksen aukioloaikojen mukaisesti. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa eri ainejärjestöjen tilojen suhteen." Myös Historicalla opiskelijat ovat kokeneet rakennusten sulkemisajat haasteellisiksi. "Hupaisaa on se, että tilassa pitäisi saada olla iltakahdeksaan asti, mutta ulko-ovet menevät lukkoon jo neljän jälkeen", Tosine ry:n puheenjohtaja Dominic Saari vastasi sähköpostiviestissään. "Jäsenistöni on valittanut, että eivät ole 12?J ylkkäri?02 · 2020
TOIMISTO 30,2 m² Syrinx AKVAARIO 9,6 m² Tiltti RUUSULA 22,4 m² Abakus, Emile, Pedago, Jano ja Varkaat ORIGO 24,7 m² Ynnä ALA-RUTH 16,4 m² Pedaali, Trioli ja Corpus POTENTIAALIKUOPPA 24,7 m² Ynnä KOPPI 18,8m² Radikaali VIISASTEN KIVI 37 m² Asterix, Sputnik, Lingviestit, Lööppi, Parku, Sane, Sturm un Drang, Svenska Klubben, Taberna Latina, Magna Carta ja Viito! (Imago vuoteen 2020 saakka) KATTILA 30,7 m² Linkki KASVISTO 123,8 m² Mephisto, Fokus, Puolue, Abakus, Emile, Pedago, Jano ja Varkaat päässeet luennolle, koska ovet ovat kiinni. Tätä perustellaan säästöillä ja sillä, ettei tarvitse palkata vahtimestareita", valitteli Nefa ry:n puheenjohtaja Petra Suonperä. Historican huone 101 tunnetaan nimellä ToNe. Tilan 37,3 neliötä on jaettu Tosineen ja Nefan kesken. Ensin mainittu on historian opiskelijoiden ainejärjestö, jälkimmäinen taas etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan. Nefalaiset muuttivat Historicalle, kun Villa Rana suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2011. Elämä ToNessa on ollut paikoitellen hankalaa. Tilojen käytöstä on ollut erimielisyyksiä, eikä yhteistä säveltä ole aina löydetty. "Omalla ainejärjestöllämme ei ole käytännössä juuri ollenkaan mitään omaa tilaa. Muita opiskelijoita näkee vain tapahtumissa ja luentojen väliset ajat vietetään yksin käytävillä. Olen aktiivisesti jo omasta fuksivuodestani lähtien pyrkinyt elvyttämään Tosineen ja Nefan välejä saadaksemme yhteistyötä toimimaan", Petra Suonperä kertoi. "On kyllä todella sääli jos nefalaiset kokevat huoneen ahdistavana, tätä lähdetään nyt korjaamaan", Dominic Saari kommentoi tilannetta kuultuaan Jylkkäriltä Nefalaisten kokemuksista. Musicalla on hiljaista. Ainejärjestötila Ala-Ruthin 16,4 neliötä jaetaan kolmen ainejärjestön kesken. Apajille ovat päässeet Trioli, Pedaali ja Corpus. "Kyselyn mukaan 60% jäsenistöstämme ei ole käyttänyt tilaa koskaan tai vain harvoin. Syiksi on sanottu, että tila on liian pieni, eikä sovellu kolmen ainejärjestön käyttöön", kertoi Corpus ry:n puheenjohtaja Venla Korhonen. Lähes kolmannes kaikista ainejärjestöistä on keskitetty Viisasten Kivelle. 37 neliötä on siis jaettu kaikkien kielija viestintätieteiden opiskelijoiden kanssa. Numeroina tämä tarkoittaa 11 ainejärjestöä ja lähes 1000 opiskelijaa. "Olemme kannustaneet myös siihen, että ainejärjestötiloja keskitettäisiin ja samaa tilaa käyttäisi useampi ainejärjestö. Näin tiloihin on helpompi tarjota esim. keittiötilat", kiinteistöinsinööri Heli Vertamo kertoi. Tämä ei kuitenkaan herätä kovinkaan suurta innostusta Viisasten Kiven käyttäjäkunnassa. "Tila ei ole kovin viihtyisä, koska sen jakaa monta eri ainejärjestöä ja se on todella pieni verrattuna kaikkien jäsenten määrään. Sijainti on kuitenkin mahtava ja on hienoa, että edes saatiin oma tila", Astérix ry:n puheenjohtaja Silja Peltola kertoi. "Ainejärjestötilana se ei näin monelle järjestölle riitä. Säilytystilaa on niukasti hallituksemme jäsenet joutuvat säilyttämään ainejärjestömme tavaroita omissa kodeissaan", kommentoi Magna Cartan entinen puheenjohtaja Laura Poranen. Muihin tiloihin verrattuna Viisasten Kivi vaikuttaa suhteellisen vaatimattomalta. Täältä ei löydy pelikonsoleita, televisioita tai fussballia. Usein täältä ei löydy opiskelijoitakaan. "Ainejärjestömme jäsenet eivät pidä tilaa viihtyisänä, vaan se nähdään lähinnä ruuhkaisena työskentelytilana, eikä sitä näin ollen juurikaan käytetä", sanoi Lööppi ry:n puheenjohtaja Eetu Kokkinen. Tämä on ajanut monet Viisasten Kiven käyttäjät muualle. Pitkään jatkunut yliopiston kirjaston remontti on kuitenkin hankaloittanut tilannetta huomattavasti. Yliopisto on reagoinut tähän avaamalla Fennicumin opiskelijoiden käyttöön ma–pe klo 7.30–20.00 ja la–su 8.00-18.00. Tilaan pääsee kulkukortilla, jonka voi hakea JYYn toimistolta. ? Kelataanpa nauhaa takaisin ja siirrytään Mattilanniemeen. Tiltti ry:n sihteeri, tapahtumavastaava, viestintävastaava ja kansainvälisyysvastaava Joona Purkamo on täysin tyytyväinen kymmenen neliöiseen Akvaarioon. "Meillä on alle 30 jäsentä, joten tämä tila on meille juuri sopiva. Suurin osa meistä kuuluu kuitenkin Ynnään, joten myös heidän tilansa ovat käytettävissä", hän kertoi. Fysiikan, matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestö Ynnällä on käytössään kaksi tilaa. Toinen J ylkkäri?02 · 2020? 13
niistä on 24,7 m² suuruinen Origo. Taulutelevisiolla pyörii Fortnite. Kahvi on juuri valmistunut ja tila täyttyy hiljalleen ihmisistä. Näin Ynnän puheenjohtaja Onni Hinkkanen kommentoi ainejärjestötiloja: "Osa ihmisistä kokee tilan hieman pienehköna; asiaa kuitenkin auttaa se, että heti tilan ulkopuolella on lisää pöytiä, tila tavallaan jatkuu aulatilaan. Ynnän jäsenilleen tarjoama kahvi tilassa on suuressa suosiossa. Pienuudestaan huolimatta tila on koettu viihtyisäksi." Agora on kreikkaa ja tarkoittaa toria. Jokaisella itseään kunnioittavalla korkeakoululla on vähintään yksi agoraksi ristitty tila. Torilta löytyvät tietenkin yliopistomaailman Matti ja Teppo eli Dumppi ja Pörssi. Nämä turkulaisia laulajaveljeksiä muistuttavat veijarit asuvat lähes kämppiksinä ja seilaavat samassa edustajisto ryhmässä JYYn puoluepoliittisilla vesillä. Dumppi ry:n toimisto on kooltaan pyöreät 60 neliötä. Varustukseen kuuluu keittiö, tietokoneita ja oleskelutila sohvineen. Kahvia kuluu paketti päivässä. "Toimisto on Dumpin sydän. Kun saimme uudet ainejärjestötilat 2017, jäsenistön tyytyväisyys kasvoi todella paljon. Kuitenkin osa kokee suuren kävijämäärän vuoksi tilat yhä ahtaiksi, mutta olemme panostaneet viihtyvyyteen ja työskentelypaikkojen määrään, jotta kaikille löytyisi istumapaikka", kertoi Dumppi ry:n puheenjohtaja Emma Luukkonen. Naapurista löytyy Pörssin oma toimisto, jonne on helppo livahtaa tiloja erottavasta väliovesta. "Tilat ovat olleet meillä 2017 syksystä alkaen ja ovat isosti paremmat kuin aikaisemmat, vastaa paremmin suuren ainejärjestön tarpeita siihen olemme olleet tyytyväisiä", kommentoi entinen puheenjohtaja Iita Turpela. Täältäkin löytyy televisio, pleikkari ja mukavia sohvia. Erikoisuutena on nurkassa pönöttävä limuautomaatti, josta saa kuulemma cola-juomaa markettihintaan. Samalta käytävältä löytyy myös Stimuluksen ainejärjestötila. Seiniä koristavat dänkit meemit ja paperista askarreltu live, love & laugh -mietelause. "Käymme täällä aina luentojen välillä. Täällä on hyvä nauttia lounasta tai hörppiä kahvia", kertoi luennolle kiirehtinyt Leevi Saukkola. 22,5 neliötä ja 400 opiskelijaa on vielä ihan kiva suhdeluku. Ainakin kun vertaa moneen muuhun ainejärjestöön. Kivaa on myös linkkiläisillä, jotka kiehuvat 30,7 neliöisessä Kattilassa. Ag C233.2 on informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoiden käyttöön varattu tila. Nurkassa pinkki moccamaster tiputtelee iloisesti kahvia väsyneille opiskelijoille. Tilaa halkoo massiivinen pylväs ja seinustoilla on hyllystöjä. Sohvilla ja tuoleilla on tilaa maksimissaan 12–15 ihmiselle. "Tilaa voisi kyllä olla enemmän, sillä täällä on aika tiivis tunnelma. Etenkin kun jäseniä on päälle tuhat ja valintakokeet järjestetään kahdesti vuodessa", Linkki ry:n yliopiston ainejärjestötilat »täällä on aika tiivis tunnelma. Etenkin kun jäseniä on tuhat ja valintakokeet järjestetään kahdesti vuodessa.» 14?J ylkkäri?02 · 2020
mediapäällikkö Niko Sihvo tuskasteli. No, ainakin linkkiläisillä on pinkki moccamaster. ? Ylistön silta on monelle ylitsepääsemätön este, mutta ei Jylkkärille. Tarkoituksena on löytää Ynnän toinen ainejärjestötila Potentiaalikuoppa. Salapoliisityön tuloksena oikea huone löytyy Fysiikan laitokselta. "Ei tämä ole Potentiaalikuoppa, tämä on Radikaalin ainejärjestötila", kuului kahvipöydästä. "Tää on ihan paska tila", kommentoi eräs paikalle ilmaantunut opiskelija. Potentiaalikuoppa sijaitsee Fysiikan laitoksen tiloissa, tarkemmin ottaen FYS1:n ja FYS3:n välissä. Se on toiminut aikoinaan varastona, mutta nyt piirtoheittimet on viety pois ja tilalle on saatu Ynnän fyysikkosiipi. "Todella mukava paikka, keittiö ja jääkaappi ovat plussaa. Harmi, että tv ei toimi. Tosin eipä sieltä mitään katsomisen arvoista tulisikaan", pohti Joni Ahokas. Jostain syystä tilassa ei ole ovea, mutta ainakaan ilmanvaihdon kanssa ei ole ongelmia. YK 135 on varattu kemisteille eli Radikaali ry:n opiskelijoille. Tilaan astuessa on helppo päätellä, miksi sille on annettu lempinimi Koppi. Neliöitä on 18,8. "Mielipiteet Radikaalin Kopista ovat aika hyvässä linjassa keskenään. Väkeä vetää paikalle sohva, kahvi, seura ja nopanheitto", kertoi sähköpostissaan Radikaali ry:n puheenjohtaja Milla Mattila. Ylistön remontti ja sitä seuraavat uudet tilajärjestelyt ovat herättäneet huolta kemian opiskelijoiden keskuudessa. "Meille ehdotettiin yhtenä ratkaisuna, että kaikki matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt voitaisiin sijoittaa samaan 70 neliön tilaan. Torppasimme ehdotuksen välittömästi", Matti Salmela sanoi. "Isoin valitus on tilojen ahtaus, paikalla on usein liikaa väkeä pieneen neliömäärään suhteutettuna. Myös ilmanvaihto on meillä aika huono, katsotaan miten Ylistön tuleva remontti tähän reagoi", pohti Milla Mattila. Viimeisenä listassamme on Syrinx. Bioja ympäristötieteiden opiskelijoiden 30,2 neliön ainejärjestötila sijaitsee vastapäätä Fysiikanlaitoksen kirjastoa eli Tumaa. "Täällä on todella rauhallista, siksi tämä on hyvä tila opiskeluun", kertoi Pyry Alenius. Vaikka huoneesta ei löydy uusimpia pelikonsoleita, biljardipöytiä tai juoma-automaatteja, paikallaolijoilla ei ole negatiivista sanottavaa ainejärjestötilastaan. ? Tilapalvelut ja ainejärjestöjen edustajat pääsivät keskustelemaan aiheesta JYYn järjestämässä tilaisuudessa. Tilapalveluiden kiinteistöinsinööri Heli Vertamo oli ymmärtäväinen opiskelijoiden huolten suhteen. "Aikaisemmin on ollut niin, että pienet ovat jääneet äänekkäiden jalkoihin tiloja jaettaessa." "Olemme vierittäneet vastuuta JYYlle ainejärjestöjen tilojen jakamisen suhteen. Yksinkertaistettuna siis niin, että yliopisto tarjoaa tilat ja opiskelijat itse ottavat vastuun siitä miten tilat jaetaan, koska silloin tulee parhaiten huomioiduksi ainejärjestön koko, aktiivisuus jne. jota me täällä tilapalveluissa emme voi tietää." Vertamo kertoi. JYYssä tilanne nähdään kuitenkin hieman toisin. "Olemme JYYllä kiitollisia tilapalveluiden sitoutumisesta ainejärjestötilojen kehittämiseen. Tilojen ylläpito ei ole ilmaista ja vaatii resursseja. Tiloja emme voi kuitenkaan lähteä jakamaan, mutta toimimme jatkossakin siltana yliopiston ja opiskelijoiden välillä", sanoi JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas. Yhtenä ratkaisuna ehdotettiin yleisiä opiskelutiloja. Tätä perusteltiin sillä, että nykyään kaikki eivät välttämättä kuulu ainejärjestöön. Tapaamisessa väläyteltiin myös mahdollista vapaampaa pääsyä muihin kampusalueen rakennuksiin. Avaimena toimisi opiskelijakortti. Loppukaneettina voi esittää, että suurin osa ainejärjestöistä ei ole tyytyväisiä tiloihinsa. Tilanpuute ja aukioloajat aiheuttivat lähes kaikille päänvaivaa. Tilanteeseen ei ole kuitenkaan tiedossa helppoa ratkaisua, vaikka remontin yhteydessä kirjastolle ollaankin sijoittamassa yhtä uutta ainejärjestötilaa. ? yliopiston ainejärjestötilat Jyväskylän yliopistolla on yhteensä 170 000 m² huoneistoalaa. • Ainejärjestötiloille on varattu yhteensä 599 m², joka on 0,3% yliopiston huoneistoalasta. • Ainejärjestötiloja on 15 ja ne on ripoteltu pitkin Seminaarinmäkeä, Mattilanniemä ja Ylistöä. • Kooltaan tilat vaihtelevat 9,6 neliöstä aina 123,8 neliöön. • Ainoa kaikkia tiloja yhdistävä tekijä on kahvinkeitin. vas.: Vaikka Tom Cruisella on homma hallussa, Linkin Niko Sihvo harmittelee Kattilan neliöiden rajallisuutta. oik.: 123,8 neliöinen Kasvisto on ainejärjestötiloista suurin. Sieltä löytyy myös itse tehty fussball-peli. J ylkkäri?02 · 2020? 15
koska meidän piti lähteä suoraan toiselle keikalle. Se oli vähän riski, ja mietittiin, että miten tässä käy. Vedettiin joskus yhdeksän aikaan illalla hyvinkin täydelle salille sellaisella vimmalla, että siitä itsekin yllättyi. Se kertoo jotain festaritunnelmasta, mutta myös jyväskyläläisestä asenteesta. Jossain muualla se ei olisi ollut ihan yhtä mahtava homma. Kenen muun Jyrock-artistin keikka odotat? Jaakko Eino Kalevin haluan nähdä. F:n kanssa ollaan oltu pari kertaa samassa paikassa keikalla todella vaikuttava meininki! Lauri Haavin ja Tamara Luonnon haluaisin myös nähdä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Kaiken eräja outdoor-kamppeen tulo muotiin saattaa löytää muotonsa myös festareilla. Sitä, onko se jotkut tekniset lenkkarit tai sandaalit tai joku muu, en osaa vielä tarkkaan ennustaa. Sinut tunnetaan paitsi Töölön Ketterästä, myös Etu-Töölön Handshaking eli Fedja Kamari on monelle tuttu Töölön Ketterän toisena puoliskona. Tänä vuonna Handshaking nähdään Jyrockissa soolona. Artistin alkuvuosi on kulunut studiossa tulevan albumin parissa. Miten kuvailisit Handshakingia sellaiselle kuulijalle, jolle soolotuotantosi on entuudestaan tuntematonta? Töölön Ketterän livestä on saanut kuulla, että siitä ovat nauttineet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole tunteneet musiikkia ennestään. Se live-energia on voittanut puolelleen. Handshakingissa on samankaltaisia elementtejä, ei niinkään musiikkityylillisesti vaan filosofisesti. Tanssittavaa, hyvän mielen elektronista musiikkia, jonka ei ole tarkoitus olla vakavaa tai tiukkapipoista. Kehtaisin suositella elävän musan ja popmusiikin ystävälle. Olet esiintynyt Jyrockissa aiemminkin. Mikä on paras Jyväskylä-muistosi? Viime vuonna Jyrockissa jouduttiin vetämään keikka tosi aikaisin, Sipsimuseon perustajana. Mikä on seuraava hankkeesi? Mä oon tehnyt tässä kuluneen vuoden aikana muutaman junareissun itään, Keski-Aasiaan. Mun on tarkoitus tehdä mun matkoista kirja, joka hahmottuu tässä sitä mukaa kun siellä käyn. Jonkun jokerin tässä voisi kyllä vielä tempaista. Katsotaan mitä keksin. Millainen konsepti on luvassa? Se on salaisuus! Luvassa on jotain sellaista, mikä on rapskenessä vähän erikoisempaa. En voi vielä sanoa tarkemmin. Mitä odotat Jyrockilta? Olen käynyt Jyväskylässä vain kerran aiemmin Pyhin (Pyhimys) lämppärinä. Silloin jengi oli vastaanottavaista, joten odotan jälleen samaa. Olit Emma-gaalassa ehdolla kahdessa kategoriassa. Miltä tällainen huomio tuntui? Kun miettii, millainen vuosi 2019 oli, niin tapahtui kyllä ihan helvetisti. Ehkä se oli sit sille jonkinlainen vastine. Toisaalta myös ilahduttaa, että olin ylipäänsä edustettuna hip hop -kategoriassa. Se kertoo mun mielestä isommasta muutoksesta, jossa saa olla eturintamassa. Mitä mieltä olet siitä, että Emmoissa jaetaan erikseen parhaan miesja naisartistin palkinnot? Onhan se helvetin vanhanaikaista. Muuten kyllä koen, että he ovat hyvin ajassa kiinni. Sen lisäksi, että Emmoissa palkitaan numeroiden valossa menestyneitä tyyppejä, niin palkitaan myös musiikkivuoden taiteellisia ja kulttuurillisia ilmiöitä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Mä oon maailman huonoin tällasis! No, se ei oo ainakaan leit kaulassa. Millaiset olisivat unelmafestarisi? Tämä on ehkä vähän tylsästi vastattu, mutta buukkaisin Kanye Westin. Hän on kaikesta huolimatta edelleen mun suurimpia musiikillisia vaikuttajia, kuten varmaan monen muunkin. Mä veisin ne festarit jollekin pienelle saarelle Turun saaristoon. Ja sinne pääsis vaan harvat ja valitut. 17.—18.4.2020 Artistinimellä F räppäävä Fanni Sjöholm on jo pari vuotta ollut yksi suomiräpin lupaavimmista tulokkaista. Genren sukupuolittuneita raameja haastava F tunnetaan myös feministisestä D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.kokoonpanosta. Kiireinen artisti saatiin haastatteluun uuden albuminsa äänityksen ja helmikuun Emma-gaalaan valmistautumisen lomasta. Uusi albumisi julkaistaan huhtikuussa vain vähän ennen Jyrockia. Tullaanko keikalla kuulemaan lähinnä uutta materiaalia? Luvassa on sekoitus uutta ja vanhaa. Olen odottanut sitä, että saa rakentaa biisimateriaalista sellaisen kokonaisuuden kuin haluaa. Konsepti on tietenkin uuden levyn mukainen. Heavy Lungs (UK) Jaakko Eino Kalevi Räjäyttäjät, Lauri Haav, F Yeboyah, Jari Raaste, Handshaking, Cyril Awakens, Einari Stylman, Orvokki, Luukas Oja, Tamara Luonto Jyrock 17.—18.4.2020 Ilokivi, Jyväskylä Liput myynnissä nyt: www.jyrock.fi F Handshaking
koska meidän piti lähteä suoraan toiselle keikalle. Se oli vähän riski, ja mietittiin, että miten tässä käy. Vedettiin joskus yhdeksän aikaan illalla hyvinkin täydelle salille sellaisella vimmalla, että siitä itsekin yllättyi. Se kertoo jotain festaritunnelmasta, mutta myös jyväskyläläisestä asenteesta. Jossain muualla se ei olisi ollut ihan yhtä mahtava homma. Kenen muun Jyrock-artistin keikka odotat? Jaakko Eino Kalevin haluan nähdä. F:n kanssa ollaan oltu pari kertaa samassa paikassa keikalla todella vaikuttava meininki! Lauri Haavin ja Tamara Luonnon haluaisin myös nähdä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Kaiken eräja outdoor-kamppeen tulo muotiin saattaa löytää muotonsa myös festareilla. Sitä, onko se jotkut tekniset lenkkarit tai sandaalit tai joku muu, en osaa vielä tarkkaan ennustaa. Sinut tunnetaan paitsi Töölön Ketterästä, myös Etu-Töölön Handshaking eli Fedja Kamari on monelle tuttu Töölön Ketterän toisena puoliskona. Tänä vuonna Handshaking nähdään Jyrockissa soolona. Artistin alkuvuosi on kulunut studiossa tulevan albumin parissa. Miten kuvailisit Handshakingia sellaiselle kuulijalle, jolle soolotuotantosi on entuudestaan tuntematonta? Töölön Ketterän livestä on saanut kuulla, että siitä ovat nauttineet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole tunteneet musiikkia ennestään. Se live-energia on voittanut puolelleen. Handshakingissa on samankaltaisia elementtejä, ei niinkään musiikkityylillisesti vaan filosofisesti. Tanssittavaa, hyvän mielen elektronista musiikkia, jonka ei ole tarkoitus olla vakavaa tai tiukkapipoista. Kehtaisin suositella elävän musan ja popmusiikin ystävälle. Olet esiintynyt Jyrockissa aiemminkin. Mikä on paras Jyväskylä-muistosi? Viime vuonna Jyrockissa jouduttiin vetämään keikka tosi aikaisin, Sipsimuseon perustajana. Mikä on seuraava hankkeesi? Mä oon tehnyt tässä kuluneen vuoden aikana muutaman junareissun itään, Keski-Aasiaan. Mun on tarkoitus tehdä mun matkoista kirja, joka hahmottuu tässä sitä mukaa kun siellä käyn. Jonkun jokerin tässä voisi kyllä vielä tempaista. Katsotaan mitä keksin. Millainen konsepti on luvassa? Se on salaisuus! Luvassa on jotain sellaista, mikä on rapskenessä vähän erikoisempaa. En voi vielä sanoa tarkemmin. Mitä odotat Jyrockilta? Olen käynyt Jyväskylässä vain kerran aiemmin Pyhin (Pyhimys) lämppärinä. Silloin jengi oli vastaanottavaista, joten odotan jälleen samaa. Olit Emma-gaalassa ehdolla kahdessa kategoriassa. Miltä tällainen huomio tuntui? Kun miettii, millainen vuosi 2019 oli, niin tapahtui kyllä ihan helvetisti. Ehkä se oli sit sille jonkinlainen vastine. Toisaalta myös ilahduttaa, että olin ylipäänsä edustettuna hip hop -kategoriassa. Se kertoo mun mielestä isommasta muutoksesta, jossa saa olla eturintamassa. Mitä mieltä olet siitä, että Emmoissa jaetaan erikseen parhaan miesja naisartistin palkinnot? Onhan se helvetin vanhanaikaista. Muuten kyllä koen, että he ovat hyvin ajassa kiinni. Sen lisäksi, että Emmoissa palkitaan numeroiden valossa menestyneitä tyyppejä, niin palkitaan myös musiikkivuoden taiteellisia ja kulttuurillisia ilmiöitä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Mä oon maailman huonoin tällasis! No, se ei oo ainakaan leit kaulassa. Millaiset olisivat unelmafestarisi? Tämä on ehkä vähän tylsästi vastattu, mutta buukkaisin Kanye Westin. Hän on kaikesta huolimatta edelleen mun suurimpia musiikillisia vaikuttajia, kuten varmaan monen muunkin. Mä veisin ne festarit jollekin pienelle saarelle Turun saaristoon. Ja sinne pääsis vaan harvat ja valitut. 17.—18.4.2020 Artistinimellä F räppäävä Fanni Sjöholm on jo pari vuotta ollut yksi suomiräpin lupaavimmista tulokkaista. Genren sukupuolittuneita raameja haastava F tunnetaan myös feministisestä D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.kokoonpanosta. Kiireinen artisti saatiin haastatteluun uuden albuminsa äänityksen ja helmikuun Emma-gaalaan valmistautumisen lomasta. Uusi albumisi julkaistaan huhtikuussa vain vähän ennen Jyrockia. Tullaanko keikalla kuulemaan lähinnä uutta materiaalia? Luvassa on sekoitus uutta ja vanhaa. Olen odottanut sitä, että saa rakentaa biisimateriaalista sellaisen kokonaisuuden kuin haluaa. Konsepti on tietenkin uuden levyn mukainen. Heavy Lungs (UK) Jaakko Eino Kalevi Räjäyttäjät, Lauri Haav, F Yeboyah, Jari Raaste, Handshaking, Cyril Awakens, Einari Stylman, Orvokki, Luukas Oja, Tamara Luonto Jyrock 17.—18.4.2020 Ilokivi, Jyväskylä Liput myynnissä nyt: www.jyrock.fi F Handshaking
18?J ylkkäri?02 · 2020
Avoimen yliopiston väylästä on muodostumassa merkittävä hakureitti yliopistoon todistusvalinnan ja pääsykokeiden rinnalle. Osassa yliopistoja avoimen väylästä on povailtu tulevaisuudessa jopa suurempaa hakureittiä kuin valintakokeista. kiihdytyskaista yliopistoon? _ TeksTi? Matilda Saarikoski?kuvaT?Mikko Hakola Avoimen väylän laajentaminen on osa vuonna 2017 alkanutta ja tänä vuonna valmistuvaa opiskelijavalintojen uudistusta, joka on näkynyt muun muassa yliopistojen valintakokeiden keventämisenä ja todistusvalinnan painottamisena. Joillain aloilla neljäsosa opiskelijoista voidaan valita jatkossa avoimen väylän kautta. Avoimen väylän ideana on, että hakija suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa yliopistossa, ja hakee sitten suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-ohjelmaan. Avoimen väylää on olemassa kahta erilaista tyyppiä. Joko kuka tahansa voi suorittaa väyläopintoja ja hakea niiden perusteella opiskelupaikkaa, tai väyläopintoihin ilmoittaudutaan etukäteen ja opiskelupaikka on taattu, kunhan suorittaa vaaditut opinnot tarpeeksi hyvin arvosanoin. Avoimen yliopiston väylä jakaa mielipiteitä. Koska väyläopinnot ovat maksullisia, niiden voi katsoa olevan ristiriidassa maksuttoman koulutuksen periaatteen kanssa. Ylioppilasliikkeen pelkona on ollut myös se, että avoimen väylän kautta voisi maksullisesti opiskelemalla saada opiskelupaikan muita helpommin. Tämä asettaisi hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. "Emme halua, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohituskaista korkeakoulutukseen", toteaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkänen. Kykkänen on mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeen ohjausryhmässä, tuoden opiskelijanäkökulmaa avoimen väylän kehittämiseen. SYL suhtautuu väylän kehittämiseen avoimin mielin, kunhan se ei vaaranna maksutonta koulutusta. Kykkäsen mukaan avoimen väylä voi sopia moneen elämäntilanteeseen. SYL:n linja on kuitenkin, että avoimen väylällä pitäisi olla ensisijaisesti täydentävä rooli korkeakouluvalinnoissa. "On ollut paljon puhetta eri kokoisista avoimen väylistä, mutta sellainen 10 % sisäänotettavista on lähimpänä meidän ajatusta", Kykkänen toteaa. Avoimen väylän laajentaminen tuo mukanaan kysymyksen siitä, kuka on opiskelija ja kuka ei. Avoimessa yliopistossa opiskelu ei oikeuta opintotukeen, sillä Kelan myöntämä opintotuki on rajattu vain päätoimisille tutkinto-opiskelijoille. Vaikka hakija tekisi väyläopintoja lähes kokoaikaisesti, ei tämä olisi oikeutettu samoihin etuuksiin kuin päätoiminen opiskelija. "Se voi tuntua omituiselta, että samaan aikaan opiskelet, mutta et kuitenkaan ole opiskelija. Siksi olisi hassua laittaa kovin suurta osaa ihmisistä hakemaan tätä kautta, kun he joutuvat sitten kohtaamaan tämän ongelman", Kykkänen toteaa. Avoimen väylä on yliopistoille taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vuonna 2021 tulee voimaan uusi rahoitusmalli, joka palkitsee yliopistoja suoritettujen opintopisteiden sijaan suoritetuista tutkinnoista. Uudessa mallissa yliopistojen koulutuksen rahoituksesta 30% tulee suoritetuista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Kun rahoitusmalli muuttuu, yliopistojen voi olla kannattavaa valita opiskelijoita avoimen väylän kautta. Tätä kautta valitulla opiskelijalla on mahdollisesti jo suuri osa yliopisto-opintoja suoritettuna, joten tämä valmistuu nopeammin, tuoden samalla rahaa yliopistolle. Myös Kykkänen uskoo, että nopeasta valmistumisesta palkitseva rahoitusmalli voi selittää yliopistojen intoa kasvattaa avoimen yliopiston väylää. Eri keskusteluissa on myös toistunut ajatus, että avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat ovat erityisen motivoituneita. "Kun ihmisellä on vuoden verran opintoja tehtynä ja on samalla osoittanut valmiutensa opiskella, ajatellaan että opiskelija valmistuu tavallista sutjakkaammin."
käydä naapurissa kaverin luona kahvilla, kuntoilla Rentukan salilla maksutta, pyöräillä kampukselle 6,5 minuutissa, nauttia opiskelijalounasta Rentukassa päivittäin, saunoa vaikka joka päivä ja käyttää nopeaa nettiä, jonka kautta pääset käsiksi myös kaikkiin yliopistoverkon palveluihin Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi JYY tarjoaa Kortepohjan ylioppilaskylässä asuville jäsenilleen kotivakuutuksen. M U U TA KOT I I N KU N A S U T KO R T E P O H J A S S A , VO I T: W W W. K O R T E P O H J A . F I A S U N N O T @ J Y Y. F I teella yliopistoon. Toinen ryhmä on toiselta asteelta valmistuneet nuoret, jotka voivat hyödyntää välivuoden tekemällä väyläopintoja. Viimeinen kohderyhmä ovat työelämässä olevat ihmiset, joilla ei välttämättä ole korkeakoulututkintoa, mutta tarvitsevat sellaisen kehittyäkseen työssään tai jotka haluavat vaihtaa alaa. TRY-hankkeen tavoitteena on, että avoimen väylästä muodostuisi uskottavan kokoinen hakuväylä yliopistoon. Aikaisemmin avoimen väylän kautta opiskelemaan pääseminen on ollut hankalaa, ja sitä kautta valituiksi on tullut vain 2-3 prosenttia opiskelijoista. Savela toivoo, että jatkossa mahdollisimman monelle alalle voisi hakea avoimen väylän kautta. "Tavoitteenamme on myös, että Avoimen väylän kautta haettaessa valintaprosessi on läpinäkyvä ja pisteytys selkeä." TRY ei ota kantaa väyläopintojen maksullisuuteen, mutta hankkeessa ymmärretään, että maksullisuus on haastava kysymys. Savelan mukaan opiskelijalle koituvia kustannuksia pyritään vähentämään laskemalla väyläopintojen opintopistemäärää tällä hetkellä vaadituista jopa yli sadasta opintopisteestä selkeästi alaspäin, noin 15 – 60 opintopisteeseen. "Toisaalta yo-kokeiden uusiminenkin maksaa ja valmennuskurssit ovat aikamoinen bisnes. Myös ylioppilaskirjoituksiin tarjotaan maksullisia valmennuksia", Savela pohtii. ? Jyväskylän yliopiston tavoite on, että jatkossa vähintään 15 prosenttia sisäänotettavista opiskelijoista tulisi yliopistoon avoimen väylän kautta, kertoo rehtori Keijo Hämäläinen. Tämä koskee niitä hakukohteita, joissa avoimen väylä on käytössä. "Nyt kun tuli tämä korkeakouluvalintauudistus, jossa pyritään pois valintakokeista ja painotetaan todistusvalintaa, niin näen että avoimen väylä on huonoista vaihtoehdoista paras." Hämäläisen mukaan oikein rakennettuna avoimen väylä sekä mittaa opiskelijan kykyjä ja motivaatiota että mahdollistaa tutustumisen haettavaan alaan. "Yksi pääsykoekirja ei vielä kerro kauheasti alasta. Väyläopintoja tehdessä hakija näkee, että onko tämä minun juttu." "Tämä on myös se väylä, joka tarjoaa mahdollisuuden niille ylioppilaille, joilla ylioppilastutkinto ei mene syystä tai toisesta ihan putkeen." Hämäläinen ei usko vuonna 2021 voimaan tulevan yliopistojen uuden rahoitusmallin kannustavan avoimen väylän kautta tulevien opiskelijoiden suosimiseen. Vaikka laajojen väyläopintojen voisi ajatella olevan yliopistojen etu, koska ne nopeuttavat myöhemmin opiskelijan valmistumista, rehtori sanoo kehityksen olevan päinvastainen: "Yleinen tahtotila on, että väyläopintojen opintopistemäärää tiputetaan." Yleisestä tahtotilasta huolimatta moni tiedekunta haluaa pitää vaadittavan opintopistemäärän korkeana, koska suosituilla aloilla se auttaa mittaamaan opiskelijoiden motivaatiota. Hämäläinen ymmärtää ylioppilaskuntien huolen avoimen väylän maksullisuudesta. "Kun väyläopinnot sisällytetään tutkintoon niin silloinhan tutkinnosta on osin maksettu." "Mielestäni hyvä ratkaisu olisi maksaa opiskelijalle takaisin väyläopintoihin käytetyt rahat, jos tämä saa opiskelupaikan. Olen ehdottanut ministerille, että pitäisikö tehdä selvitys siitä kuinka paljon tällainen malli tulisi maksamaan." ? "On kuitenkin hyvä muistaa, että perspektiivi muuttuu opiskelemaan päästessä, kun ei ole enää selkeää lyhyen tähtäimen tavoitetta. Jos joku on opiskellut avoimessa yliopistossa todella tehokkaasti, se ei automaattisesti tarkoita, että tämä olisi loput neljä vuotta todella tehokas." "Erilaiset elämänmuutokset, ihmissuhteet ja terveyshuolet koskettavat myös avoimen väylän kautta tulevia opiskelijoita." Väyläopintojen laajuus vaihtelee aloittain. Jyväskylän yliopiston avoimen väylän hakukohteisiin vaaditaan pääsääntöisesti alan perus – tai perusja aineopintojen suorittamista. Esimerkiksi kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti – ja maisteriohjelmaan hakeakseen tulee suorittaa 60 opintopisteen verran opintoja avoimessa yliopistossa. Opintopistemäärä vastaa kolmasosaa kandidaatintutkinnosta. Näiden opintojen hinta voi olla maksimissaan 900 euroa, kun yksi opintopiste saa maksaa korkeintaan 15 euroa. Kykkäsen mielestä väyläopintojen laajuus on riittävä silloin, kun hakija pystyy opintojen perusteella osoittamaan valmiutensa opiskella yliopistossa. 60 opintopistettä on hänen mielestään jo melko paljon. "Onhan se vähän kohtuutonta, jos hakijalla on vuoden mittainen maksullinen pääsykoe." Koska väyläopintoja suorittava ei ole oikeutettu saamaan opintotukea tai muita etuuksia, olisivat maksuttomat väyläopinnot Kykkäsen mielestä hyvä vaihtoehto. "Muutoin on pakko elää joko säästöillä, vanhempien tuloilla tai työnteolla. Onhan se vähän rankka paikka", Kykkänen toteaa. Avoimen yliopiston väylä on periaatteessa ollut olemassa jo 1980-luvulta lähtien. Koska opetusministeriön silloisen ohjeen mukaan avoin yliopisto oli ”tarkoitettu pääasiassa korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuisväestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoitteiseksi sivistysharrastukseksi”, väylä on kuitenkin näihin päiviin asti pysynyt pienenä. Käytännössä vain harva on päässyt opiskelemaan avoimen yliopiston kautta. Nyt tätä reittiä halutaan eri yliopistoissa kasvattaa reilulla kädellä, ja helpottaa opiskelemaan pääsemistä väylän kautta. ? Avoimen väylän tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että se helpottaa korkeakouluhakijoiden tilannetta, kun keväästä 2020 lähtien yli puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Koska avoimessa yliopistossa opiskelu ei edellytä ylioppilastodistusta, väylä myös helpottaa eri taustoista tulevien ihmisten pääsyä yliopistoon. Myös moniin Jyväskylän yliopiston tutkinto-ohjelmiin voi tänä keväänä hakea avoimen väylän kautta. Jyväskylän yliopisto on ollut erityisen aktiivisessa roolissa avoimen väylän kehittämisessä, sillä se koordinoi Toinen reitti yliopistoon -hanketta. Toinen reitti yliopistoon eli TRY on opetus -ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tarkoituksena on kehittää avointa väylää. "Hanke käynnistyi elokuussa 2018 ja jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Mukana on 11 yliopistoa, joten kyseessä on iso, yhteistyössä tehtävä hanke", kertoo TRY-hankkeen projektipäällikkö Paula Savela. Avoimen väylää kehitetään kolmelle eri kohderyhmälle. Ensimmäisen kohderyhmän muodostavat toisen asteen opiskelijat, jotka voivat suorittaa avoimen yliopiston opintoja jo lukion tai ammatillisen koulutuksen aikana, ja hakea suoritettujen opintojen perus»emme halua, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohituskaista korkeakoulutukseen.» 20?J ylkkäri?02 · 2020