JL> 9^ JYIKKARI Jyväskylän ylioppilaslehti No 1 28.1.1993 33. vuosikerta Viipyneen SYL-kortin koko tarina S. 12 .
2 t Ei saa jäädä tuleen makaamaan! Päätös lukukausimaksuista on tyypillinen oikeuskansleri Jorma S. Aallon luttero ratkaisu. Aalto ei ole mikään Robin Hood tai edes Kai Korte. Päätöksen mukaan lukukausimaksut eivät ole suoraan laittomia, vaan maksuja harkittaessa tulisi "ottaa huomioon taloudellisten seikkojen ohella mm. korkeakoulujen itsehallinnosta ja niissä opiskelevien opiskelijoiden oikeusasemasta ja oikeusturvasta annetut säännökset". Ei tarvitse olla ilkeä tulkitsija, kun huomaa päätöksen sisällöksi seuraavaa: "taloudellisten seikkojen" ohella opiskelijan oikeusturva on otettava huomioon, mutta siitä ei tarvitse välittää. Ilkeä tulkitsija taas huomaa sisällöksi, että valtion maksuperustelaki saa ohittaa opiskelijoiden oikeusturvan säännökset, kunhan nämä otetaan muodollisesti huomioon. Näin päätöstä tullaan lukemaan opetusministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Oikeuskanslerin päätös lukukausimaksuista on vain torjuntavoitto opiskelijoille ja Suomen ylioppilaskuntien liitolle. SYL on tarttunut toimeen täysin erilaisella otteella kuin SYL-kortteja uudistettaessa. Taktiikkaa on hiottu yhdessä ylioppilaskuntien kanssa ja lobbailua riittää syksyyn mennessä. Jossain vaiheessa kuitenkin tarvitaan opiskelijoiden poliittisia voimannäyttöjä. Viime syksynä parissa päivässä polkaistuihin mielenosoituksiin osallistui tuhansia ihmisiä. Se ei tule riittämään. Kaduilla pitää näkyä opiskelevat massat. Jos sekään ei riitä, pitää jo henkisesti valmistautua parin kuukauden luentolakkoon. Opiskelulakko on tietysti monella tapaa ongelmallinen. Sen paine kohdistuu pääasiassa yliopistoon, joka on lähes viaton valtiovallan edustaja tässä asiassa. SYL:n ja ylioppilaskuntien lobbailun tie on kuitenkin lähes kuljettu loppuun. Surkea opintotukiuudistus merkitsi monelle taloudellista katastrofia. Lukukausimaksu lopettaa köyhimpien rahatalouden. Jouni Vauhkonen TUKKAPAA Paskat ronkkii roskat pankkiin Suomg s s a ministerit ovat istuneet pankkien hallintoneuvost a s i tuntematta suurta tuskaa siitä, että ovat samaan aikaan valtioneuvostossa jakamassa rahaa itselleen. Ennen tuollaisilla ihmisillä oli nimi: Seteliselkärankaiset. Nämä seteliselkärankaisethan ovat eräs Ruplakonnien alalaji. Seteliselkärankaisen tuntee ministeriviinalle haisevasta hengityksestä, harhailevasta katseesta ja keskustapuolueen jäsenkirjasta. Lajista on tosin olemassa useanlaisia variaatioita, joista mainittakoon Valco-Sorsa. Seteliselkärankaisia tavataan lähinnä hallintoneuvostoissa. Varsinkin 70-luvulla laji levisi kaikkialle Suomeen ja pesi erityisen hyvin valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Seteliselkärankaisten varsinaisena oppi-isänä voidaan pitää hevosien luokkaan kuuluvaa ori-Mattilaa, siis tätä 70-luvun tähteä, Olavi J. Mattilaa. Valtionyhtiön johtajana ori-Mattila tarjosi Paperityöväenliiton puheenjohtajalle Veikko Ahtolalle tutustumismatkaa Kanadaan Enson tehtaille. Ahtola tuli päästäneeksi suustaan, ettei koskaan ole saanut tilaisuutta vierailla Japanissa. -Mennään Japanin kautta, Mattila tuumasi ja vei Ahtolan puolisoineen maailmanympärysmatkalle. Ei liene kuitenkaan Mattilan ansiota, että vielä muutama devalvaatio sitten Suomea sanottiin Pohjolan Japaniksi. Tänään Suomi on Pohjolan Japani korkeintaan itsemurhaluvuissa. Vielä ns. vahvan markan aikana moni halusikin olla Gekkona tunkiolla. Lopulta kurssien nousussa tuli Wall Streetilläkin seinä vastaan ja Amerikassa annettiinkin tuhansien pikkupankkien tehdä konkursseja. Suomessa kaikki on toisin. Pankkien konkursseja vastustetaan mm. sillä että halu ns. riskisijoittamiseen katoaa. Riskisijoittamisessa "riski" saa aivan uutta merkitystä Riskisijoittaminen on pankkien kohdalla peliä, jossa pyritään mahdollisimman suureen voittoon ja mahdollisimman pieneen tappioon; edellisestä pitää yrittää huolehtia itse ja voitot on pääsääntöisesti kourittava turvaan johonkin Englannin kanaalin useista pikkusaarista. Mutta jos voitonsaanti ei onnistu, niin kyllä valtio aina omistaan huolen pitää. Ensi vuonna virkaansa valittava presidentti Raimo Hämäläinen....anteeksi.... Ilaskivi on muistaakseni ehdottanut setelien painamista Suomen nostamiseksi lamasta. Saisihan siinä ainakin muutama painaja töitä. Alallahan tuntuu nyt olevan kovasti yksityisyritteliäisyyttä. Mutta palataanpa vielä Japaniin. Japanissahan on taloudellisen laman taltuttamiseksi keksitty hiton hyvä ajatus, siis oikea Akihiton hyvä ajatus, todellinen Kehruu-Jeni. Pörssikurssit nimittäin lähtivät Japanissa heti nousuun, kun tieto prinssi Köysisaatanan, eikun Naruhiton, kihlauksesta tuli julkisuuteen. "Kurssit ovat nousussa pörssissä, Tokion", sanovat paikalliset koppilaiset. Siitä neuvo Suomellekin. Valitettavasti Assi on jo naimisissa, Suomen ja itsensä epäonneksi, sen Uppsalan ekonomin kanssa. Vapaalla jalalla taitaa Koiviston perheestä enää ollakin vain se niitten koira, Mopsi vai mikä perkele se on. Sopivia naittamisehdokkaat ovat näillä näkymin aika vähissä, sillä Bill Clintonin tyttären lemmikkikin on valitettavasti kissa. Sitä paitsi presidentin perheellä on tiettävästi muita suunnitelmia Socks-kissan varalle: kissan nimestä päätellen kysymys "Telu häänkö kissasta rukkaset?" on turha. George Bushilla olisi ollut koira, Millie. Millien kanssa ei koskaan kuitenkaan päästy tuumasta toimeen, ja sekös meitä metrijärjestelmäihmisiä harmittaa. Mopsin naittamiseksi ja sitä kautta Suomen nostamiseksi lamasta on jäljellä enää yksi keino: naittaa koiraparka jollekin poliittiselle eläimelle. Tunnetun lauseen mukaanhan "Ihminen on ihmiselle Sasi" ja tämä pätee poliitikoihin myös kokoomuksen eduskuntaryhmän ulkopuolella. Poliittiset eläimet, kuten armas työministerimme, ovat valmiita sekaantumaan kaikkeen mahdolliseen. Niinpä heidän iltarukouksensa alku kuuluukin: "Jos sialtain en nousisi..." Vauhkonen Jäähyväiset hyville lehdille Uudelta toimitukselta kysytään jatkuvasti: "Miten lehiien linja muuttuu?" Lyhyesti sanottuna minun tarkoitukseni on tehdä huonoa lehteä. Olen usein kauhistellut tuttaviani, jotka ovat uusina ylioppilaslehtien toimittajina ovat vannoneet tekevänsä "hyvää lehteä". Ja ryhtyneet mullistamaan sekä journalismia että ylioppilaslehtensä. Oheistehtäväksi on usein otettu maailman parantaminen. En sinnittele näin korkealle, vaikka mahdottoman tavoittelu on usein suotavaa ja edellä luetellut päämäärät korkeita. Lehteä tekee puolipäiväinen toimitusharjoittelija ja melkein kokopäiväinen päätoimittaja. Rahaa avustajien kirjoitusten, valokuvien ja piirrosten ostamiseen on varattu sen verran, että julkaistusta tarinasta saa suolarahoja, usein jopa satasia. Näillä eväspapereilla on suunniteltava, samalla kun tekee lehden parin ensimmäisen numeron juttuja ja valokuvia, kahden ensimmäisen viikon aikana lehden ulkoasu ja opeteltava kaikki miljoonat pienet yksityiskohdat, jotka jokaisessa toimituksessa ovat erilaisia. Jos luet tämän, olemme Anssi Koskisen ja avustajien kanssa tehneet pienen ihmeen. Ylioppilaslehdellä on mielestäni neljä tehtävää, joita useimmat alan läpykät tietoisesti tai tietämättä toteuttavat: Ne ovat ylioppilaskuntansa tiedotuslehtiä, opiskelijan etujärjestölehtiä, kulttuurilehtiä ja alueensa vaihtoehtolehtiä. Ne kertovat ylioppilaskuntien pakkojäsenille heitä koskettavat uutiset ja puolustavat opiskelijan etua, mitä se sitten kussakin tilanteessa tarkoittaneekin. Ne julkaisevat kuvataidetta, valokuvaa, sarjakuvaa, kirjallisuutta, tiedettä yms. koskevaa arvostelua ja keskustelua. Vaihtoehtolehti tarkoittaa sitä, että tämä ylioppilaslehti pyrkii tekemään normaalijournalismista poikkeavalla näkökulmalla juttuja ja etsimään aihepiirejä, jotka valtajulkisuudessa eivät jostain syystä saa tilaa. Julkaisukynnystä pidämme matalalla, vaikka oletettu lukija siitä kärsisi. Tämä siksi että aloitteleville kirjoittajille, piirtäjille ja kuvaajille ei ole montaa foorumia. Ensimmäisestä numerosta kehkeytyi eräänlainen Ylioppilaskunta -teemanumero, koska edellisen lehden ilmestymisestä on jo aikaa pari kuukautta. Kiitos pitkästä ilmestymisvälistä kuuluu kaikille, jotka aktiivisesti tai passiivisesti ovat vähentäneet lehden ilmestymiskertoja ja varoja eli lähinnä JYY:n aikaisemmille hallituksille ja edustajistoille. Huonoa lehteä on tehtävä myös siksi, että lehden lukijakunta on epäyhtenäinen. Mitään tyypillistä "riviopiskelijaa" ei ole, vaan sen sijasta kampusta tallustaa erilaisiksi porukoiksi hajonnut tai lähes yksinään taapertavien ihmisten massa. Kaikkia ei saa tyytyväiseksi millään. Yritämme kuitenkin huomioida mahdollisimman monen toiveet. Tavoitteena on, että lehden 14 numerosta löytyisi uutisten ja järjestöpalstan lisäksi jotain lukemista 90 prosentille jäsenistä. Minulle on turha esittää vuosikaupalla kuulemaani nerokasta analyysiä, että "Jylkkäri on paska lehti". Tehokkaampaa on esimerkiksi tällainen: "Jylkkäri on paska lehti, koska siinä ei ole riittävästi minua kiinnostavaa puudelien seksuaalista käyttäytymistä koskevia juttuja. Päätoimittaja Vauhkonen, voisinko tehdä tästä jutun?" Teeppä juttu, katsotaan sitten onko se julkaisukelpoinen. Mieleistään asiaa lehteen saa parhaiten itsepalveluperiaatteella: tekee itse tai ainakin kertoo aiheesta toimitukselle. Ennen jutun tekoa kannattaa sopia siitä minun kanssani, mutta varsinkin sarjakuvia pitää tarjota "tulin näyttämään" -periaatteella. Kokeilemme lehden kannessa lehden kutsumanimeä Jylkkäri. Toivon asiasta lukijoiden palautetta joko suullista tai kirjallista. Esimerkiksi näin: "Jylkkärin aurinkolasit ovat söpöt" tai "Ei lehti voi pitää aurinkolaseja" jne. Journalistiopiskelijat loistavat poissaolollaan lehden sivuilta. Tämä ikäänkuin viiden pisteen vihjeeksi lukijakuntamme epäilemättä älykkäille ja ajatteleville journalistiopiskelijoille. Toimit''; löytyy entisen Ilokiven yläkerrasta. Jouni Vauhkonen
3 PIRISTETÄÄN HIUSTESI ILMETTÄ! Kortepohjan Parturi Tuula Heikkinen Laajavuorentie 5 A Puh. 252 141 TULE! TULLAAN TUTUKSI! • • JYLKKARI UUTISIA KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 SYL:n kantelu lykkäsi lukukausimaksun tuloa Opetusministeriö p j £ aikoo toteuttaa maksut syksyllä Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätöksen mukaan lukukausimaksun perintää ei pidä aloittaa kesken lukuvuoden. Päätöksen takia valtio ei kerää lukukausimaksuja ainakaan ennen syksyä. Lukukausimaksusta kanteli oikeuskanslerille Suomen ylioppilaskuntien liitto. Oikeuskanslerin mielestä lukukausimaksu ei suoraan ole valtion maksuperustelain, hallitusmuodon yhdenvertaisuusperiaatteen tai tasa-arvolain vastainen. Päätöksessä kuitenkin viitataan erääseen eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintöön, jossa lukukausimaksuista esitettiin luovuttavaksi ja tarvittavat varat kerättäväksi säästöillä. Maksut eivät ole suoraan laittomia, mutta oikeuskanslerin mukaan maksuja harkittaessa tulisi "ottaa huomioon taloudellisten seikkojen ohella mm. korkeakoulujen itsehallinnosta ja niissä opiskelevien opiskelijoiden oikeusasemasta ja oikeusturvasta annetut säännökset". Opetusministeriön ehdotushan oli, että tänä keväänä (käytännössä kuitenkin ensi syksynä) yli seitsemän vuotta yliopistolla kirjoilla olleet joutuisivat maksamaan tuon toimintatonnin. Maksu olisi sattunut myös toista korkeakoulututkintoa suorittaviin. Nyt opetusministeriö valmistelee uutta esitystä lukukausimaksuista. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta. Opetusministeriössä lukukausimaksuja valmisteleva neuvotteleva virkamies Veikko Wilenius ei usko, että maksut tulevat syksyllä korkeampina, koska niitä ei saatu alkuvuodesta. maksu Oikeuskanslerin mielestä lukukausimaksut eivät ole lainvastaisia, mutta niiden keräystä ei voi aloittaa kesken lukukauden. Maksuilla aiottiin kogtä 60 miljoonaa markkaa opiskelijan rahoja. "Ajat ovat siinä tapauksessa menneet todella huonoiksi, jos niin käy. Oikeuskansleri katsoi, ettei kesken lukuvuotta voi periä. Seuraava lähtökohta on, että ne siirtyvät seuraavaan lukukauteen", Wilenius kertoo. Korkeakoulujen käsitykset asiasta kysytään helmikuun aikana. "Aikaisintaan maaliskuussa tehdään päätöksiä", Wilenius arvioi. Wilenius ei vielä myöskään tiedä, miten tulemattomista lukukausimaksuista menetetyt tulot säästetään valtion budjetissa. Todennäköisesti korkeakouluilta vaaditaan lisäsäästöjä entisten miljoonien lisäksi. Lisäbudjettia ollaan tekemässä pankkituen takia, mutta vielä ei ole tietoa tuleeko tähän lisäbudjettiin muita asioita. Busseista saa 50 prosentin alennuksen VR:n alennukset ennallaan ainakin syyskuun loppuun Torotoin» %\ : tsmmtivm** 1ukt*m#vmI n toutuneet ylioppilaskunnat SYL:n toimistolle miettimään taistelua lukukausimaksuja vastaan. Kokouksessa arvioitiin, että maksut eivä; tule yliopistolle, vaan joutuvat valtion polyättomaan kassakuiluun. Jos maksuja vaa^jf aan joiltakin nyt, kohta niitä vaaditaan kaikilta ja summat sen kun nousevat. Mak^t estävät sen joustavan opiskelurytmin, jo/jon opintotukiuudistuksella pyrittiin. Kalliisfi' maksettuja opiskelukuukausia ei kannat? fiukata esimerkiksi työssäkäyntiin tai ainejärjestötoimintaan. Maksujen takia moni jättäisi kirjoittautumatta yliopistolle, siirtyisi työttömyyskorvauksen varaan ja valtion menot kasvaisivat. Yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta edistävää maksutonta opiskelua tuskin kannattaa myydä tällä hinnalla eikä millään muullakaan, arvioitiin kokouksessa. Nyt SYL ja ylioppilaskunnat aikovat herättää keskustelua lukukausimaksujen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Opiskelijoilla ei ole niitä varaa maksaa. Poliittisiin päätöksentekijöihin otetaan yhteyttä, jotta nämä tajuaisivat koko homman järjettömyyden. Taktiikkana on käyttää asia-argumentteja, eikä tyyliä "älkää ottako meiltä, kun meillä on niin vähän". Lisätietoja: Riitta Uosukainen, 90-134 171. Jouni Vauhkonen Ville Elonheimo Kirjasto alkoi periä myöhästymismaksuja Vuoden alusta matkahuolto muutti hieman systeemiään opiskelijalle ystävällisemmäksi. Nyt matkahuollon alennuskorttia tai matkahuollon tarralla varustettua opiskelijakorttia vilauttamalla bussista voi ostaa menolipun 50 prosenttia normaalihintaa halvemmalla. Aiemmin piti käydä ostamassa etukäteen meno-paluu lippu matkahuollosta, jos halusi 50 prosentin alennuksen. Bussista ostettuna opiskelija-alennus oli vain 30 prosenttia. Valtion rautateiden opiskelija-alennukset ovat syyskuun loppuun saakka samat kuin ennen. VR aikoo vaatia sen jälkeen vaatia yli 30-vuotiailta opintotukipäätöksen perusteella kirjoitettua VR:n opiskelijalipun ostokorttia. Meno-paluu lipun alennus on 50 prosenttia ja pelkästä menolipusta myönnetään 25 prosentin alennus. Junasta voi ostaa pelkän menolipun samalla 25 prosentin alennuksella. Opiskelijoiden Liikuntaliitto jakaa vuonna 1993 230.000 markkaa toiminta-avustuksia. Suurin potti, 155.000 markkaa, on jaossa uusien ideoiden, kurssien ja muiden tapahtumien toteuttamiseen. Valtakunnallisia kilpailuja varten on varattu 15.000 markkaa ja määräaikaisiin, opiskelijaliikuntaa kehittäviin projekteihin 60.000 markkaa. Valtiovarainministeriö on ajatellut pienentää rautateiden alennuksen 30 prosenttiin. Päätöstä ei vielä ole tehty, eikä VR:n tietojen mukaan alennus tipu tänä vuonna. Jyväskylän sisällä aktiivisesti matkustavat voivat hankkia näyttökortin. Se maksaa 180 markkaa kuukaudessa ja oikeuttaa rajattomaan matkustukseen kaupungin alueella. Korttia varten tarvitsee yhden passikuvan. Korttiin voi ostaa uuden tarran joka kuukausi. 40 matkan lippu maksaa 225 markkaa elli siinä on 25 prosentin alennus. Se on voimassa kaksi kuukautta. Lisäksi opiskelijat voivat ostaa kymmenen matkan alennuslipun hintaan 52.50. Molemmissa on 25 prosentin alennus. Lippuja myyvät matkahuolto, Jyväskylän Liikenteen tarralla varustetut kioskit sekä Sokoksen palvelupiste. Kymmenen matkan opiskelijalippuja myy myös Kortepohjan kahvila Ulpukka. Anomukset OLL:n hallitukselle tehdään ylioppilaskunnan nimissä. "Nyt kannatta järjestää liikuntaa, kun se on taloudellisestikin mahdollista," OLL hihkuu. Lisätietoja saa Opiskelijoiden Liikuntaliitolta. JYT:n Päivän Sankari ensi-iltaan Jyväskylän ylioppilasteatterin uusin näytelmä, Juhani Peltosen Päivän Sankari saa ensi-iltansa 4.2. klo 19.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Näytelmän on ohjannut Olli Etelämäki. Yliopiston kirjasto alkoi periä maksuja palveluksistaan 18. tammikuuta lähtien. Myöhästy misilmoitus maksaa myöhästyjälle 5 markkaa, ja jollei tämän jälkeen viimeistään kipin kapin palauta kirjaansa kirjastolle seuraa lainauskielto, josta itsensä ulos ostaminen maksaa sitten 40 markkaa. Tilatun aineiston saapumisilmoitus maksaa saman 5 markkaa, kotimainen kaukolaina nykyhinnoilla kolmekymppiä (vanha hintahan oli mk). Rahan kinuamisen syynä on taloudellinen ahdinko; posti ei enää olekaan viranomaisen ystävä, vaan vaatii virallisesta postista käyvän hinnan. Ahdinkoa syventää vielä rehtori Aino Sallinen, joka leikkasi kirjaston kulutusmenoihin osoitettuja varoja melkein neljänneksellä (useimmat tiedekunnat saivat lisää rahaa). Maksujen taustalta löytyy myös viime vuoden keväällä tehty valtion maksuperustelain ja -asetuksen muutos, jonka myötä valtion laitosten ja virastojen oli tarkoitus muuttua lähes itsensä kannattaviksi. Hallitus, joka vihaa veroja, rakastaa maksuja. Pekka Linna Päivän Sankari on Juhani Peltosen näkemys ihmisen henkisestä näivettymisestä ja suomalaisesta elämänväsymyksestä. Itsemurha on aina traaginen, yksilöllinen ja yksinäinen ratkaisu. Kun yksittäistapaus nostetaan lähikuvaan paljastuu kipeä tragedia. Päivän Sankarissa etäännytetään katsoja aiheesta tekemällä kuolinpäivästä ja hautajaisista suuri bakkanaali. Syntyy komitragedia Peltosen tapaa, jossa on suuren farssin ainekset.
4 Ylioppilastalon remontti juuttui yllättäen kaupunginhallitukseen Apulaiskaupunginjohtaja Vielma huolestui miljööstä / • i I Ylioppilastalon remontti pysähtyi yllättäen Jyväskylän kaupunginhallitukseen tammikuun alussa. Kaavamuutos palautettiin apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielman (kok) vaatimuksesta kaavoituslautakunnalle. "Helmikuun puoleen väliin mennessä pyydettiin lisäselvitykset kaavan sisällöstä ja erilaisista vaihtoehdoista", Vielma kertoo. "Meillä on ollut asiasta neuvottelu, jossa kaikki osapuolet ovat olleet mukana. Siinä päädyttiin pyytämään museovirastolta ja rakennushallituksen pääjohtajalta lausunnot." Miksi asia palautettiin kaavoituslautakunnalle? "Halutaan vain varmistua kokonaisuudesta, että se on arkkitehtonisesti siihen sopiva. Ihan puhtaasti suunnittelullinen lähtökohta", Vielma vakuuttaa. Talon kaavamuutoksen pysähtyminen niin myöhäiseen vaiheeseen kuin kaupunginhallitukseen on synnyttänyt villin huhun: On epäilty, että kaupunki jarruttaa päätöstä, koska aiemmin kulttuuriarvot *»j v ät ole pahasti päässeet estämään rakentamista Jyväskylässä. Rem«min viivästyksellä ohjattaisiin yksi talon tuleva vuokralainen, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) Mattilanniemeen kaupungin omistaman kehitysyhtiö Jykesin taloon. Ylioppilaskunnan rakennustoimikunnan puheenjohtaja Osmo Kääriäinen suhtautuu sekä kaavan pysähdykseen että kyseiseen Jyrock järjestetään sittenkin Ilokivi kuoli, mutta se ei estä ylioppilaskunnan kulttuurivaliokuntaa järjestämästä Jyrockia myös vuonna 1993. Kulttuurivaliokunta on sopinut Jyväskylän elävän musiikin yhdistyksen Jelmun kanssa Jyrock '93:n järjestämisestä yhteistyössä. Jyrockista on kaavailtu pienimuotoista kaupunkifestivaalia, keskuspaikkanaan tassisali Lutakko. "Muuten linja pysyy aikalailla samanlaisena kuin ennenkin", kertoo festivaalin taiteellinen johtaja Jari Peurajärvi. Kulttuurivaliokunnan ja Jelmun piiristä on muodostettu työryhmä, jonka tehtävänä on festivaalin organisointi. "Tällainen yhteistyö Jelmun kanssa on täysin uutta ylioppilaskunnalle. Jyrockin lopettaminen ylioppilastalon remontin vuoksi olisi ollut ikävä takaisku festarin ystäville", sanoo ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Ilkka Niemi. Opiskelijavaihto Kentiin, Bonniin, Graziin ja Tarttoon jyllää Jyväskylän yliopiston opiskelijavaihdoista seuraaviin on hakuaika menossa: Kent (GB), Bonn (D), Graz (A) ja Tartto (EW). Hakuaika kaikkiin näihin päättyy perjantaina 19.2. klo 16.15. Kentiin, Bonniin ja Graziin haetaan lukuvuodeksi 1993-94. Vaihtoon valittu opiskelija saa 6000 FIM stipendin. Asuminen opiskelupaikkakunnalla järjestetään, mutta sen joutuu itse maksamaan. Opintotuki on sama kuin Suomessa, paitsi asumislisä kaikilla 720 FIM/kk. Tarttoon on lähdössä ensimmäinen ryhmä Jyväskylästä ja sinne haetaan syksyksi 1993 tai kevääksi 1994. Stipendi sinne on 1000 FIM sekä 400 EEK/kk, mutta asuminen on ilmaista. Paikkoja on Kentiin 15, Bonniin 4, Graziin 4 ja Tarttoon 4/lukukausi. Hakemukset ovat vapaamuotosia ja liitteenä on oltava opintorekisteriote. Ulkomailla suoritettavien opintojen korvaavuus on edellytys vaihdolle, joten laitoksen kanssa pitää kurssien korvaavuuksista sopia etukäteen (mielellään kirjallisesti). Parhaat ehdokkaat joutuvat vielä ennen lopullista valintaa kielikokeeseen. Ttarkempia tietoja hausta, yhteistyöyliopistojen kurssitarjonnasta yms. voit kysyä Tuija Koposelta tai Elina Isännäiseltä, joiden huoneet löydät yliopiston opintotoimistosta hallintorakennuksen toisesta kerroksesta. Laitoksillakin tietoa pitäisi jonkun verran olla. Erasmus Free Mover -apurahojen hakuaika päättyy 28.2. Lisätietoja samasta paikasta. Club Academica yliopistotelevisio Jyväskylän yliopisto aloitti tammikuun kolmannella viikolla yliopistotelevision ajankohtaislähetyksen Club Academican. Tourulan viestintätieteiden laitokselta lähetettävä säännöllinen opiskelijaohjelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ohjelma nähdään suorana keskiviikkoisin kello 11 ja nauhoitettuna vielä kolmasti: ke klo 12 ja 14 sekä to klo 12. Lähetykset näkyvät tällä hetkellä ainoastaan Seminaarinmäellä, myöhemmin kaapeliverkko saadaan muillekin yliopiston alueille. Club Academicaa tekee nelisenkymmentä opiskelijaa, joita kouluttaa av-ohjaaja Jacques Coelho. Ohjelman tuottajan Sari Huovisen mukaan ajankohtaisohjelman tekeminen on kaivattua työharjoittelua. "Journalistiikoilla on harjoittelua opiskelun puolesta vain kahtena ensimmäisenä vuotena ja näinä aikoina töihin on vaikea päästä. Club Academica ei ole pelkästään journalistiopiskelijoille, mukaan pääsee kuka vaan." Club Academicalla ei ole rajoja aiheille, muutakin mahtuu kuin yliopiston tai ylioppilaskunnan asioita. Tekijät ottavat mielellään vastaan ideoita. Puhelinvastaaja, johon juttuideat voi jättää, vastaa numerossa 601031. Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen pitää yliopistotelevisiota tärkeänä yliopiston kehittämisen kannalta. " Club Academica on osa elektronisen kampuksen ajatusta, jonka mukaan opetuksen ja hallinnon tueksi tulisi elektronista kommunikaatiota. Vuorovaikutuksen ympäristön kanssa on parannuttava ja siihen yliopistotelevisio on omiaan", Sallinen tähdentää. huhuun rauhallisesti. "Itse asiassa tässä vaiheessa ei oikeastaan vielä painita miljöökysymysten kanssa vaan ollaan hakemassa käyttöoikeuden muutosta tontille. Kaupunki haluaa jo tässä vaiheessa varmistaa, että miljöö säilyy. On epäilty, että talossa olisi liikaa massaa, mutta se on lähtenyt Alvar Aallon 60-luvun ajatusten pohjalta. Yliopistolla ja kaupungissa on vahva mielipide rakentamisen puolesta, mutta virkamiespuolelta halutaan varmistua, ettei tule peruuttamatonta mokaa", Kääriäinen kertoo. Esimerkiksi rakennusoikeus säilyy alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 6 105 neliömetrissä. Uuteen taloon ja sen pääosaan on tulossa ylioppilaskunnan omien tilojen lisäksi YTHS ja yliopisto vuokralaisiksi. Tällä hetkellä talosta on rakennettuna vain sen puolikas, joka Aallon suunnitelmissa oli merkitty osakuntasiiveksi. Tontti on merkitty kaavassa huvi ja virkistyskäyttöön. Nyt se pitäisi saada opetusja muuhun käyttöön. "Pysähdys ei ole tässä vaiheessa ylivoimainen. Olemme pysyneet puiteaikataulussa eli 1994 lopussa on koko hanke valmis. Kun on arvokas ympäristö, niin näitä tulee. Nyt tuli yllättävän @hfi s t'i Aija jäi kaipaamaan llokiveä. Hän on myös rikkonut rohkeasti sosiaalisia normeja, sillä kirjoitus löytyy ylioppilastalon yläkerran miesten vessasta. myöhään, vaikka kaupunkiin päin on oltu tiiviissä kontaktissa. Aikaisemmin ei ollut säröjä", Kääriäinen kertoo. "Tiedonkatkoksia on nyt paikkailtu. Kaupungille on kerrottu, miltä pohjalta asiaa on valmisteltu ja mitä todella on suunniteltu. Siellä on huhuina on liikkunut, että tänne tulee jotain todella suuria massoja ja haetaan rakennusoikeutta lisää. Rakennusoikeutta ei haeta lisää ja Aallon ajatuksia on lähes orjallisesti noudatettu. Kokonaisuus tulee säilymään", Kääriäinen vakuuttaa. Kääriäinen tyrmää huhun YTHS:n menosta Jykesin taloon Mattilanniemeen. Samoin kerrotaan YTHS:lta. "Yliopisto on ilmoittanut vuokraavansa Mattilanniemen tilat ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarvitsee ne. Kun yllättäviä pysähdyksiä tulee, niin aina niistä syntyy keskustelua", Kääriäinen rauhoittelee. Jouni Vauhkonen Kampus Data vuoden alusta osakeyhtiö Ylioppilaskunnan tietokonemyymälä Kampus Data on toiminut vuoden alusta omana yhtiönään. Aikaisemmin Kampus Data eli eräänlaisessa yhteistaloudessa ylioppilaskunnan muiden toimintojen Kortepohjan ylioppilaskylän, Ilokiven, Kampus-kirjan yms. kanssa. Yhtiöittämisen taustalla ovat tietokenealan kiristyvä kilpailu, supistuvat markkinat, pienenevät voitot ja sitä myötä halu rajoittaa tietokonekauppaan liittyviä riskejä. Ylioppilaskunta olisi myös halukas myymään Kampus Datan ja yhtiöitettynä se lienee helpompaa. Yhtiöittämisestä päätti ylioppilaskunnan edustajisto täysin yksimielisesti joulukuussa. Ylioppilaskunnasta tehtiin uuden osakeyhtiön ainoa osakkeiden omistaja. Edustajiston kokoustauolla pidettiin yhtiökokous; yhtiön hallitukseen vahtiin neljä jäsentä ylioppilaskunnan omasta väestä. Valituiksi tulivat Antti Virmasalo (Grönioni) puheenjohtajaksi, Tapio Huttula (KuLu), Leo Kamunen (yo-kylän isännöitsijä) sekä Kalle Hirvonen (Pörssi, ylioppilaskunnan entinen puheenjohtaja). Yhtiön osakepääomaan ylioppilaskunta sijoitti 200 000 markkaa. Lisäksi ylioppilaskunnalla ja yhtiöllä on 800 000 markan luottosopimus eli yhtiö voi lainata tuon summan rahaa suhteellisen halvalla; 400 000 markan jälkeen korko tosin nousee. Näillä varoilla yhtiö ostaa myymälän laitteet ja aloittaa toimintansa. Kampus Data on ollut yksi harvoja Ylioppilaskunnan yrityksiä, joka on toiminut viime vuosina voitollisesti. Ylioppilaskunnan puheenjohtajan Kasperi Launiksen mukaan yhtiöitetyn Kampus Datan kehittäminen on joustavampaa. "Tietokoneala on herkkä ala. Yhtiömuodossa päätäntävaltaa siirretään Kampus Datalle, aikaisemmin kaikki päätökset kierrätettiin Ylioppilaskunnan hallituksen ja edustajiston kautta. Päällisin puolin ainakaan yhtiöittäminen ei nopesti näy." "Kampus Data on tulosvastuullinen JYY:lle markkamääräisesti tai palvelun kannalta, mikä sitten katsotaan oleelliseksi. JYY:llä on kaikki yhtiön osakkeet, joten päätösvalta on edelleen viime kädessä Ylioppilaskunnalla." "Ylioppilaskunnalle yhtiöittäminen tekee riskin hallitummaksi. Jos jokin menee pieleen, niin tiedämme tarkalleen, mikä meni pieleen", Launis sanoo. Kampus Datan toimitusjohtaja Mika Lallukka on tyytyväinen yhtiöittämiseen. "Entinen kankea päättäminen on nyt yksinkertaisempaa ja nopeampaa, käytännössä meidän päätökset ovat yhden puhelinsoiton päässä. Ala on muuttuva ja nyt toimintaedellytyksemme ovat paremmat. Uskon, että pärjäämme jatkossakin. Panostamme palveluun ja laatuun. Kampus Data on tehnyt opiskelijoiden tietokonekauppaa jo puoli vuosikymmentä, joten meillä on kokemus ja tieto opiskelijan tarpeista. Jatkossa pyrimme kehittymään, esimerkiksi järjestämällä parempia rahoitusmahdollisuuk...ja sitten varoittava esimerkki Ylioppilaskunnan taloudelliset riskit eivät poistu tyystin, vaikka Kampus Data yhtiöitettiin. Lainojen ja takauksien kautta voidaan vielä hävittää satoja tuhansia tai jopa miljoonia markkoja. Myös päätösvalta etääntyi opiskelijoilta liikkeenjohdolle ja johtokunnalle. Joensuun Ylioppilaskunta yhtiöitti oman tietokoneyrityksensä vuoden 1989 lopussa. Joensuun Toivon & Datan taival päättyi konkurssihakemukseen marraskuussa 1992. Joensuun Ylioppilaskunan pääsihteeri Merja Olenius kertoo opettavaisen tarinan. "Yrityksen yhtiöittämistä perusteltiin aikoinaan sillä, että se oli välttämätöntä. Haluttiin parantaa palvelua ja kehittyä laajenevilla markkinoilla. Tämä sitten osoittautui mahdottomaksi, koska kilpailu oli niin kovaa, että erityisetujen antaminen jollekin tietylle ryhmälle oli mahdotonta. Hyvin pian toisetkin liikkeet antoivat samoja etuja. Tietokoneliikkeen yhteydessä oli kirjakauppa ja kun tilit viimein saatiin tutkittua kävi ilmi, että kirjakauppa oli ainoa voittoa tuottanut. Kirjanpito oli hoidettu huonosti, ensimmäistä tilikautta jouduttiin jatkamaan ja viimein, tilien selvittyä, yrityksen kokonaistappioksi saatiin reilusti yli 300.000 markkaa." Olenius tietää, missä mentiin mäkeen. "Johtokuntaan ei olisi pitänyt valita kokemattomia opiskelijoita, vaan liike-elämässä kouliintuneita ihmisiä, jotka tietävät mitä tehdä, kun alkaa mennä pieleen. Valvonnan on pelattava; pitää osata lukea taseita ja on oltava aina tilanteen tasalla."
5 Lea Pulkkisesta vuoden professori Psykologian professori Lea Pulkkinen, 53, on nimetty vuoden professoriksi. Tunnustuksen myönsi Professoriliitto koulutustapahtuma Communicatio Academicassa Turussa tammikuun alussa. Pulkkinen tunnetaan Jyväskylän yliopistossa erityisesti perhetutkimuksen edistäjänä: hänet nimitettiin Perhetutkimusyksikön johtoryhmän puheenjohtajaksi 1990. Tammikuun loppuun saakka Pulkkinen on virkavapaalla. Marraskuun alusta lähtien hän teki tutkimustyötä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä tammikuun puoleen väliin saakka. Sen jälkeen hän matkusti Indonesiaan, jossa hän hoitaa käyttäytymiskehityksen tutkimuksen järjestön International Society for the Study of Behavioural Developmentin puheenjohtajan tehtäviä. Pulkkiselle on aiemminkin myönnetty huomionosoituksia: Gummerus Oy:n palkinto iteoksesta Kotikasvatuksen psykologia 1977, piirros: Martti Juurtela S u o ni e n Leijonan I luokan ritarimerkki 1982 ja sotilasansiomitali 1989, Suomen Liikeja Virkanaisten valitsema Vuoden Nainen 1983, Academia Europaean jäsen 1989-sekä tiedonjulkistamispalkinto Jyväskylän Yliopistoyhdistykseltä 1991 ja korkeakoulutiedottajilta 1992. SAILAKSEN PAPERIN ESITYKSEN MUKAAN VUODELLE 1995 KORKEAKOULULAITOS JOUTUU KARSIMAAN BUDJETISTAAN 6 MILJOONAA MARKKAA (5.3 MRD MK -> 4.7 MRD MK) VUODEN 1992 TASOSTA. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON BUDJETIN LOPPUSUMMA VUONNA 1992 OLI 3 3 9 MILJOONAA MARKKAA. VIISAUDEN VALTAKUNTA VAARASSA AIOTAANKO A K A T E E M I S E T A A R T E E T ANASTAA? MILLAISIN TIEDE JA KOULUTUSPOLIITTISIN PERUSTEIN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN (=VAADITUT SÄÄSTÖT) TOTEUTETAAN? MILLAISIA YHTEISKUNTAPOLIITTISIA VAIKUTUKSIA KORKEAKOULUTUKSEN RESURSSIEN SUPISTAMISELLA ON? VIISASTEN KIVEÄ ETSISKELEVÄT TIETEEN AUKTORITEETIT JA VISIONÄÄRIT TIISTAINA 9 . 2 . 1 9 9 3 KLO 1 3 1 6 YLIOPISTON PÄÄRAKENNUKSELLA SALISSA C 2 . Keskustelijoina m m . * J y v ä s k y l ä n yliopiston rehtori Aino Sallinen * S u o m e n A k a t e m i a n j o h t a j a Antti T a n s k a n e n * J y v ä s k y l ä n yliopiston yht. t d k : n v a r a d e k a a n i Risto E r ä s a a r i J ä r j . J y v ä s k y l ä n yliopiston ylioppilaskunta & SYL:n rakenteellisen s u u n n i t t e l u n tvörvhmä Korkeat korot johtavat veteen ja soppaan Juha Virkki I Jyväskylän akateeminen elokuvateatteri Campus-Kino jatkaa kevätkauttaan Suomen pankin talouspoliittisella linjalla eli Pedro Almodovarin Korkeilla koroilla (1991). Kupletin juoni muistuttaa sekin selkeydessään kovin Viinasen mallia: tyttären miestennielijä-äiti, jolla on ollut suhde tytön mieheen, palaa maisemiin. Tytöllä on taas suhde transuun, joka imitoi tytön äitiä. Mies murhataan. Mutta kuka on syyllinen? Viinanen, Aho vai Relander? Se selviää 22.-28. tammikuuta. Nuorukaisen seksuaalisuus herää tunisialaisen Ferid Boughedirin esikoisohjauksessa Veden poika (1990). Kylpylöistä ja kekkereistä mahdollisuutensa löytävästä pojasta kertova kehuttu elokuva on hauska ja värikäs. Suomalainen versio aiheesta olisi todennäköisesti Keskarin poika? 29. tammikuuta alkaa ja 4. helmikuuta päättyy. Festivaaleilla palkittu Alexander Rockvvellin omaelämäkerrallinen esikoisohjaus In the Soup (1992) kertoo elokuvantekemisen vaikeudesta. Steve Buscemi esittää holtitonta mutta fanaattista esikoisoh jaajaa, joka saa avukseen tuottajana touhuavan pikkukonnan (Seymour Cassel). Luokitus: komedia. Aika: 5.-11. helmikuuta. Ylläolevat Jyväskylän ylioppilaslehden elokuvatoimituksen sydämellisesti suosittelemat elokuvat alkavat klo 19.30. Elokuvakerho Lianakin heräilee kevään mittaan. Y O t a l o n parkkipaikat ovat muuttuneet maksullisiksi. Pysäköintiin oikeuttavia pysäköintikortteja (150 mk/kk) saatavana l\ampus-kirjasta. Yliopiston henkilökunnan P-kortit eivät käy. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta yo-tolo, ex-llokivi kolme riviä maksullisia parkkipaikkoja Liikunnan oääraKennus Syöpöttely ä lopu! 'Edullinen opis ({elijaruo Ihailu jatkuu entisen Ilokiven tiloissa arkisin fcetto 11 -15. Tervetuloa Jyväskylän opisk&lija-apu ry. § L ILAHDUTA, ITSEÄSI, YSTÄVÄÄSI (TAI VUIAMIESTÄSI?) HYVÄLLÄ, KIRJALLA suosittelemme esimerkiksi seuraavia: JARI EHRNROOTH $AM\fflASSA,\TrL4NY0BiALLA Otitrtperainen väitöskirja Suomen vanhan työväenliikkeen vallankumouksellisesta Ytimestä, 120 mk RISTO HEISKALA ; :0iVK0 A^KRIKKA TOTUUS EUROOF^STA;' -Amerikka -tuo Euroopan tietoinen etujoukko! 105 A : GM4NNILEVI AKEETONPERMÖ •-••.: Taina ei ole osakekauppiaan testamentti. : uan annalistista mikrohistoriaa. 132 mk, MATTI PELTONEN MATALAKATSE lörjoÄsia mentaliteettien historiasta, Sisäl älhiffieh liistoriasla, Lukemisen mieli, Suomalaisia kateita 125 mk. LUFTHANSAN NUORISOHINNAT USA / CANADA / MEXICO (ALLE 25 V.) ATLANTA/CHIC LOS ANGELES/ SAN FRANCISCO DALLAS/HOUSTON MIAMI MONTREAL/TORONTO GALGARY/EDMONTON/ VANCOUVER 2645 ; 3275,2835,2850,2625,3150,Kysy hintatarjous kurssija opintomatkoista Heliltä. Helin matkatoimisto palvelee sinua nyt myös kampuksella hallintorakennuksen alakerrassa. Puhelinnumerot yliopiston sisältä ovat 3368 ja 3369 ulkolinja 620 222. Sinua palvelee Petra Kuula ma-pe 8.00-16.00 Tervetuloa! HELIN MATKATOIMISTO ky Heli :s Travel
JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET JYY:N UUTUKAISET Nuoret herrat miehittivät JYY:n keskeiset paikat, megahallitus valmistelee taloremonttia Y lioppilaskunnan edustajistoryhmien neuvottelijat juonivat loppusyksystä uuden hallituksen poikkeuksellisen sopuisasti. Edustajistoon valituista 40:stä henkilöstä vain neljä edustajaa eli kolme ryhmää jäi ilman paikkaa ylioppilaskunnan vaikutusvaltaisimmassa elimessä. Hallitukseen kuuluvat Grönioni, Kumman Luja, Pörssi & Dumppi, kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta, keskustaopiskelijat ja sosiaalidemokraatit. Opposition muodostavat Humanistiliitto, Kolminaisuuden postulaatti ja Etny. Hallituksen 36 paikkaa takaavat edustajistossa, että se voi jyrätä asiat miten tahtoo, jos hallitus pysyy yksimielisenä. Toinen asia on taas se, että megahallituksen on vaikea pysyä yksimielisenä, koska kannattajakunnassa syntyy helposti erilaisia mielipisena, K^< E • iJe,t .taas ilmaantuvat siinä vaiheessa, kun ihmiset Erimielisyydet taa > , „ . . , , alkavat ajatella asioita, ^»oppilaskunnassa tämä tarkoittaa sitä vaihetta, jolloin asioihin on m ! t « t u m i n P a l J o n ' e t t ä n i i s t ä v o i alkaa muodostaa mielipiteitä. Hallituspohjan laajuuteen lienee vaikuttaiM ftrL eva y h o PPi l a stalon remontti ja laajennus, joka on ylioppilaskunnan ? y u n n P a a " tös vuosiin. Hallituspohjasta neuvotelleiden mielessä lienee" ffl : jastellut kaunis ajatus, että suuremmalla hallituspohjalla ja yksimielisyydellä tehdään parempia päätöksiä. Hallitusneuvottelijoiden mukaan suuren hallituksen syntyyn vaikutti loppuvaiheessa ns. "kauhun tasapaino". Hallitukseen tarvittiin kolme edustajiston neljästä suuresta ryhmittymästä: Grönioni, Pörssi & Dumppi, niin sanottu K-linja eli Tuhatkunnan ja keskustaopiskelijoiden neuvotteluporukka ja Kumman Luja eivät kukaan ryhtyneet kahmimaan hallitusja muita nappipaikkoja, koska pelkäsivät jäävänsä kokonaan ulkopuolle. Hallituksessa on peräti viisi naista. Ylioppilaskunnan keskeiset virkaja luottamuspaikat päätoimittajasta ja pääsihteeristä aina hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiin on kuitenkin miehitetty. Hallituksen naiset ovat myös johtopaikoilla ensimmäistä kertaa, kun taas esimerkiksi edustajiston puheenjohtaja Kasperi Launis ja hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa ovat puijanneet ylioppilaskunnan asioita vuosikausia. Tekstit: Jouni Vauhkonen ja Anssi Koskinen Kuvat: Anssi Koskinen ja Jouni Vauhkonen Y lioppilaskunnan hallituksessa puhetta johtaa seitsemännen vuoden kansatieteen opiskelija, humanististen tieteiden kandidaatti Aki Hyödynmaa, 26. Keuruulta lähtöisin oleva Hyödynmaa edustaa hallituksessa Grönioni -nimistä vihertävää sitoutumatonta ryhmittymää. Hän on ainoa hallituksen vanha konkari ja toiminut aikaisemmin ylioppilaskunnassa mm. opintoja tiedevaliokunnassa sekä ympäristövaliokunnassa. Hyödynmaa on aktiivi vihreä mm. Jyväskylän kaupungin eri luottamuselimissä. Hän on ollut mukana organisoimassa KävelyVauhti -nimistä Jyväskylän Suurajoja vastustavaa liikehdintää. Hän on myös osallistunut moniin luontoaktivistien tempauksiin Porkkasalo aina Hyrylän varuskunnan alueelle tunkeutumiseen. Näistä Hyödynmaalle on kertynyt pari oikeudenkäyntiä. "Vaikka en minä niitä kaikkein kiihkeimpiä", Hyödynmaan on kuultu sanovan itseironisesti. Akseli Koskelahan se sillälailla jutteli Täällä pohjantähden alla. Hyödynmaa on myös Jyväskylän poliisipiirin neuvottelukunnan jäsen. Hyödynmaa vastaa hallituksessa pääasioiden lisäksi ympäristöasioista ja rakentamisesta. Ylo-merkonomi, markkinoinnin viidennen vuoden opiskelija Kasperi Launis, 27 on uusi edustajiston puheenjohtaja. Pääasiassa Keravalla nuoruutensa viettänyt Launis on vipeltänyt ylioppilastalolla jo kauan erilaisissa tehtävissä, viime vuonna edustajiston varapuheenjohtajana ja aiemmin kaksi kautta hallituksessa. Meriittejä hän on kerännyt ainejärjestönsä Pörssin ja Ekonomiopiskelijoiden liiton aktiivina. Luonteeltaan Launis on harvinainen poliittinen eläin, joka pitää vaalien järjestämisestä, voimasuhteiden arvioinneista ja junttapalavereista. Launis asuu yhdessä ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen Teija Örnin kanssa (ks. Omin esittely), minkä on epäilty johtavan nepotismiin ylioppilaskunnassa. Launiksella on kiinnostava opiskelujärjestys, sillä gradu on valmis mutta pääaineen approbaturista puuttuu osa. Yo-merkonomi Kasperi Launis johtaa puhetta ylioppilaskunnan edustajistossa ja humanististen tieteiden kandidaatti Aki Hyödynmaa haimufgessa Hanna Onwen on vankasti jyväskyläläinen hallituksen varapuheenjohtaja. 24-vuotias tuhatkuntalainen Onwen oli viime kaudella edustajistossa, tällä kaudella hänellä on hallitusvastuulla kansainväliset asiat ja lisäksi korkeakoulupoliittiset asiat erityisesti kansainvälisten asioiden kannalta. Hanna Onvven on opiskellut Jyväskylän yliopistossa kolme vuotta pääaineenaan sosiologia. Hän on vaikuttanut myös ainejärjestössään Fokuksessa sekä kansainvälisen valiokunnan puheenjohtajana. "Tämä on kaikkien ihmisten maailma. "Suomen historian yhdeksännen vuoden (!) opiskelija Tapio Huttula, 29, toimii edustajiston varapuheenjohtajana. Kumman Lujaan edustava Huttula on jo pitkään istunut ylioppilaskunnan eri luottamuselimissä, muiden muassa hallituksessa varapuheenjohtajana ja ylioppilastalon remonttia valmistelevassa työryhmässä. Nyt tärkeimmät tehtävät ovat vuoden vaihteessa yhtiöitetyn Kampus Datan hallituksen jäsenyys ja entisen Ilokiven tiloissa ruokaa päivisin myyvän Opiskelija-apu ry:n hallituksen jäsenyys. Opiskelijan edun vartiomiehenä hän seisoo myös Valtion opintotukikeskuksessa, jossa hän on siviilipalvelusmiehenä marraskuun loppuun saakka. Huttulan mukaan ylioppilaskunta on nyt palaamassa omalle toiminta-alueelleen korkeakoulupolitiikkaan ja opintososiaalisiin kysymyksiin. Pyrkimyksenä on, "ettei rahoja huseerattaisi maailmalle". Huttula on kotoisin Alajärveltä. M iksi Satu Mäkeä, 23, ei valittu hallituksen talousvastaavaksi, vaikka hän on Laihialta kotoisin? Juuri siksi. Mäki on neljännen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja hän edustaa Jyväskylän opiskelevia keskustalaisia. Hän vastaa hallituksessa korkeakoulupoliittisista kysymyksistä. Mäki onkin ylioppilaskunnassa nähty aiemmin usein juuri opintoja tiedevaliokunnan kokouksissa. Sari Rimmi, 22, opiskelee kolmatta vuotta sosiologiaa. Vastuualueet hallituksessa ovat sosiaaliasiat ja naistoiminta. Rimmi on paljasjalkainen jyväskyläläinen ja siitä harvinainen opiskelija, että hän on sosiaalidemokraatti. Aiemmin hän on toiminut ainejärjestössään Fokuksessa. "Mun mielestä oli ilahduttavaa, että demaripoppoo oltiin valmis ottamaan hallitukseen." Rimmi on ensimmäinen edustajistoon valittu demari muutamaan vuoteen. Minna Peltola on hallituksen ainoa ensimmäisen vuoden opiskelija. Hänen vastuullaan hallituksessa ovat lehden ja yleisen tiedottamisen lisäksi kansainväliset asiat. Peltola on 23-vuotias, asunut Jyväskylässä jo pitempään, opiskelee pääaineenaan englantia ja tuli valituksi Grönionin listoilta. Hänen muut ylioppilaskunnan aktiviteettinsa koostuvat kansainvälisstä valiokunnasta, Jylkkärin johtokunnasta sekä JYY:n julkaisusarjan toimitusneuvostosta. "Tällä hetkellä tärkeä asia on lukukausimaksut." A nnastiina Puolakka, Kumman Lujasta hallitukseen, kaipaa edustajiston ja hallituksen jäseniltä huomiota jokaiselle opiskelijalle. "Pitäisi muistaa, että edustajistossa ja hallituksessa ei edusteta vain itseään. On kysyttävä mielipiMsHä wy§s niiltä, jotka eivät kuulu puolueisiin." Puolakan vastuualueet haii»i«ksessa ovat ylioppilaskylä sekä ainejärjestöasiat. Hän on 22-vuotia*, opiskelee kolmatta vuotta soveltavaa kielitiedettä ja vaikuttaa ainejärjestössään Illukuutiossa. Puolakka on kotoisin Raahesta. Kari Elorannan vastuulla hallituksessa ovat kulttuuri ja yo-talo. 24-vuotiaalla, Kuopiosta kotoisin olevalla Elorannalla on menossa kuudes vuosi fysiikan opinnoissa. Muun aikansa hän on viettänyt erilaisissa teatteriproduktioissa Ylioppilasteatterista Yövieraisiin. Eloranta on Kumman Lujalainen ja ensi kertaa hallituksessa. "Vaikka on lama, kulttuuriin on panostettava. Toinen tärkeä asia on ympäristö." O len pikkukaupungin poika, voisi laulaa toisen vuoden laskentatoimen opiskelija Jussi Ojala, 23, sillä hän on kotoisin Kouvolasta. Ojalan vastuualue hallituksessa on ylioppilaskunnan "talous" ja lisäksi kulttuuriasiat ja ylioppilastalon peruskorjaukseen liittyvät JYY:n tilakysymykset. Ojalaa ei ole aikaisemmin nähty ylioppilaskunnan toiminnassa. Omassa ryhmittymässään Pörssi & Dumpissa Ojala "on vaikuttanut ilman virallista asemaa" eli "on kaikkien politrukkien kaveri", mikä selittänee ponnahduksen hallitukseen. Örn on ruotsia ja tarkoittaa kotkaa. Teija Örnin, 27, tie Espoosta ylioppilaskunnan hallitukseen on kiemurrellut pitkään. Hän aloitti konetekniikan opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 1984, josta jatkoi opiskelua Otaniemessä seuraavana vuonna. Tekniikka alkoi kuitenkin tympiä ja Örn luki itsensä sairaanhoitajaksi. Jyväskylään Örn tuli erikoistumaan ja opiskelemaan latinaa 1991. Tällä hetkellä hän kuitenkin lukee terveystiedettä liikunnalla. Poliittiset yhteydet ylioppilaskuntaan tulivat ylioppilaskunnan nykyisen puheenjohtajan Kasperi Launiksen (ks. Launiksen esittely) kautta, jonka kanssa Örn asuu. On epäilty, että ylioppilaskunnan asiat ratkaistaisiin tulevaisuudessa Örnin ja Launiksen välisissä perhekeskusteluissa, joihin kuuluu Örnin tehoton mutta sinnikäs terveysvalistus. Örn edustaa hallituksessa sitoutumatonta Pörssi & Dumppia, mutta kunnallisvaaleissa hän oli vihreiden ehdokkaana Jyväskylässä. Erikoistumista psykiatriseen sairaanhoitoon voi pitää etuna ylioppilaskuntapolitiikassa. Örn nousi ylioppilaskunnan hallitukseen, kun Pörssin "vahva nainen" Lemmikki Taalas yllättäen kieltäytyi. Vastuualueet ovat liikunta sekä terveysasiat ja naistoiminta. Demareiden Sari Rimmi, Grönionin Minna Peltola ja keskustaopiskelijoiden Satu Mäki ovat ensimmäistä kertaa hallitusvastuussa. Kumman Luja nimesi hallitukseen Annastiina Puolakan ja Kari Elorannan iS^f H l Hallituksen varapuheenjohtaja Hanna Onvven ja edustajiston varapuheenjohtaja Tapio Huttula. Teija Örn ja Jussi Ojala tulivat hallitukseen Pörssi & Dumpin ryhmittymästä.
J Y Y : N UUTUKAISET J Y Y : N UUTUKAISET J Y Y : N LÄHTIJÄ J Y Y : N UUTUKAISET Huurteesta uusi pääsihteeeri, Järvinen museoon Panttila yo-kylän vapaa-aikasihteeriksi Y lioppilaskunnan uusi pääsihteeri Petteri Huurre, 27, valittiin protestitunnelmissa: "ei ainakaan ketään vanhaa JYY:n juonittelijaa". Poliittinen juonittelu on Huurteelle kuitenkin hyvin tuttua suuremmista kuvioista. Hän on istunut Helsingin ylioppilaskunnan hallituksessa kahtena vuotena osakuntalaisten edustajana. Kokemusta luottamustehtävistä on kertynyt Pohjois-Pohjalaisesta osakunnasta ja hän toiminut mm. puolisen vuotta HYY:n talousvaliokunnan kautta HYY-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Varttitunti uuden pääsihteerin valinnan jälkeen joku laski liikkeelle huhun, että Huurre on kokoomuslainen. Pitääkö se paikkansa? "Sen verran se pitää paikkansa, että lukioaikoina liityin kokoomukseen. Viimeiseen viiteen vuoteen en ole maksanut jäsenmaksuja, joten minut on potkittu pois. En ole osallistunut puolueen toimintaan, vaikka olin jäsen", Huurre sanoo. Poliittisesti hän arvioi sijoittuvansa jonnekin demareiden ja keskustan väliin. "Pidän itseäni liberaalina, mutta nykyinen puoluekartta vastaa huonosti tarpeitani. Pidän joistain asioista esimerkiksi kokoomuksessa, demareissa, keskustassa ja vihreissä, mutta oikeaa kombinaatiota ei löydy." Ensivaikutelma parin viikon työrupeaman jälkeen on "paljon sitä mitä odotin". "Minulla oli jo hakiessa selkeä kuva siitä, mitä työskentely opiskelijayhteisössä on." Kun JYY:n budjetin loppusumma liikkuu nyt noin 30 miljoonan markan tienoilla, HYY:n budjetissa viivan alle merkitään miljardi. "Budjetissa on nollia enemmän. Varsinaisen toiminnan muodot ovat samanlaisia. Yritystoiminta on täältä lähes hävinnyt, mutta ylioppilaskylä eli opiskelija-asuntoihin liittyvä toiminta on isompaa kuin Helsingissä." Huurre ei vedä mitään linjauksia JYY:n tulevaisuuteen, koska "tärkeimmät linjaukset esimerkiksi ylioppilastalosta ja yritystoiminnasta on jo tehty viime vuonna". Linjausten puuttumiseen on osasyynä myös se, että Huurre ei vielä tunne tarpeeksi ylioppilaskuntaa. "Minulla on paljon opettelemista: ylioppilaskunta, yliopisto ja kaupunki." Huurre toivoo, että mahdollisimman moni JYY:n jäsen tulisi katsomaan millaista työtä ylioppilaskunnassa tehdään opiskelijan etua ajettaessa. "Aktiivinen jäsenistö on tällaisen organisaation voimavara." Huurre pitää ylioppilaskuntia erittäin tarpeellisina. "Olen nähnyt ylioppilaskunnan kansakunnan sivistyneistön tietoisena etujoukkona. Tämä tuntemus kiteytyi erityisesti 80luvun lopun toiminnassa." JYY:n "tietoiseen etujoukkoon" Huurteella on siteitä vain SYL:n jokasyksyisten liittokokousten kautta. Huurteen yleisen valtio-opin opinnot ovat yhtä tenttiä vaille valmiit. Gradu käsitteli poliittisten nuorisojärjestöjen maailmankuvaa. Kasvatustieteistä lisensiaatin työtä tekevä vaimo Taina Huurre muuttaa "toivottavasti" Jyväskylään. Y lioppilaskunnan pääsihteerinä lopetti vuoden vaihteessa kahdeksannen vuoden kansatieteen opiskelija Vesa Järvinen, 27. "Siirryn omalle alalleni", kertoo Järvinen paluustaan kotiseutunsa Hartolan museoon sekä kansatieteen ja museologian opintoihin. Kahden vuoden työtä ylioppilaskunnan johtavana virkamiehenä hän luonnehtii mukavaksi ja isoksi kokemukseksi, joka toi vaihtelua museotöihin aikaisemmin keskittyneen Järvisen elämään. Kokoomuksen opiskelijajärjestön Tuhatkunnan riveistä pääsihteeriksi valittu Järvinen paneutui tiiviisti tehtäväänsä. Hän vietti kaksi vuotta miltei yhtäjaksoisesti ylioppilastalolla lyhyitä nukkumisjaksoja ja matkoja lukuunottamatta. Tammikuussa myöhäiset herätykset klo 7.15 tuntuivat oudolta kokemukselta. "Päivääkään en vaihtaisi pois", hän tunnelmoi. Järvinen katsoo onnistuneensa pääsihteerin tehtävissä, koska "ylioppilaskunta on edelleen olemassa". Tehtyjä päätöksiä tulisi hänen mielestään arvioida siinä yhteydessä, missä ne on tehty. "Viiden vuoden kuluttua saattavat nykyiset päätökset näyttää jopa naurettavilta, mutta ne on tehty siinä kontekstissa, että vaihtoehtoja on ollut vähän." Hän muistuttaa myös, että mitkään päätökset eivät ole sellaisia, että niitä ei voisi muuttaa. "Henkilökohtaisesti on ollut opettavaisinta sen hahmottaminen, että ajaako riviopiskelijan asiaa, joita on 8 000, vai henkilökunnan, ylioppilaskunnan hallituksen, yliopiston, kylän vai tämän instituution etua. Usein näiden päämäärät eivät ole samat." "Esimerkiksi jäsenmaksu pitäisi rivijäsenen mielestä olla pieni. Instituution puolesta se on välttämätön niin kauan kun omaisuutta ei ole niin paljon, että maksua ei tarvitse kerätä." Pari vuotta sitten juuri pääsihteeriksi valittu Järvinen lupasi kehittää ylioppilaskunnan keskustoimistosta informaatiokeskusta. Järvistä pidetään ylioppilaskunnassa kuitenkin olennaisen tiedon pihtarina ja hän myöntää osittain umpeutuneensa liikaa. "Sisäinen tiedottamien onnahti pahiten, ulkoinen tiedottaminen onnistui. Olimme hyvin asiakysymyksissä esillä radiossa ja lehdissä. Yliopistoon päin tiedottaminen onnistui." "Muta monissa asioissa koki ristiriidan. Jos kertoi avoimesti, niin se tuli vääristyneessä muodossa vastaan kaupungilta. Jos kyse oli esimerkiksi henkilöstökysymyksistä, toimin henkilöiden intimiteettiä suojellen", Järvinen perustelee. "Henkilökysymyksiä" Järvisen kaudella olikin paljon ja hänelle jäi saneeraajan maine. Irtisanottujen työntekijöiden lista on pitkä, Ilokivi lakkautettiin ja työaikaa vähennettiin monelta. Pörssin, Grönionin ja Humanistiliiton hallitus toteutti opposition tuella viime vuonna oikeistolaisinta politiikkaa ja tiukinta talouslinjaa, mitä on pitkään aikaan ylioppilaskunnassa nähty. Järvisen osuutta tämän linjan muotoutumisessa pidetään merkittävänä. "Enemmän olisin halunnut olla varsinaisessa toiminnassa mukana, esimerkiksi sosiaalipoliittisissa asioissa ja opiskelijan etujen ajamisessa. Olin tietoinen mitä tapahtui, mutta en ehtinyt antaa panostani enemmän. Yliopistolle olisi voinut korostaa enemmän, että opiskelija on yliopiston voima eikä haitta. Mitä paremmin yliopisto pystyy huolehtimaan opiskelijoista, sitä paremmin se pystyy tekemään tiedettä." Petteri Huurre aloitti pääsihteerinä. K ortepohjan uudelle vapaa-aikasihteerille työpaikka Lillukassa on tuttu. Filosofian opiskelija Sirpa Panttila, 22, on toiminut ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunnassa puheenjohtajana jo kaksi vuotta. Panttila on neljännen vuoden opiskelija ja kotoisin Hämeenlinnasta. Panttila painottaa, että Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan palveluja voivat käyttää muutkin kuin kylässä asuvat. Kahvila Ulpukasta vuokrattavat ompelukoneet, kirjoituskoneet, pölynimurit yms. on kyllä tarkoitettu kyläläisille, mutta tvja videohuonetta, biljardia, pianonsoittohuonetta, pelejä, keskiviikkoisia videoiltoja ja Finnkinon 30 markan hintaisia elokuvalippuja voivat kysellä muutkin. Suosituimpia va-toimikunnan tapahtumia viime vuonna olivat Rentukassa järjestetyt lastenjuhlat sekä Viinin ja klassisen musiikin illat. Kahdesti järjestetyissä viininmaistajaisissa soi klassinen musiikki livenä ja levyltä. Marraskuussa lastenjuhlissa Rentukka oli revetä, kun puolen kaupungin penskat vanhempineen tunkivat katsomaan M.A. Nummista ja Pedro Hietasta. Viinin ja klassisen musiikin iltoja aiotaan järjestää tänä vuonna muutama. Perjantaina 12. helmikuuta Rentukkaan on tulossa va-toimikunnan järjestämä Viinin ja runon ilta, jossa esiintyvät Arto Melleri ja Tommy Taberman. Suunnitteilla on myös ensiapukurssi. Ylioppilaskunta antaa va-toimikunnalle tilat ja maksaa sihteerille 10 tunnin työstä palkkaa, mutta ei rahoita toimintaa muuten. Kaupunki antaa pientä avustusta, mutta pääosin toimikunnan tulot kertyvät erilaisten laitteiden vuokrista. Sirpa Panttila päivystää Lillukassa.
10 KESKUSTELUA Kirjallisuuden laitoksen kovasta pelistä Jyväskylän ylioppilaslehdessä julkaistiin 26.11.1992 Ari Heikkisen kirjoittama artikkeli Kirjallisuuden laitoksen kovasta pelistä. Se oli jatkoa Opuksen aiemmin julkaistulle kirjoitukselle. Opukselle osoitetussa vastineessa ilmoitin, miten kirjallisuuden laitoksen viransijaisuus (1.1.1993-31.12.1995, opetusalana yleinen kirjallisuus) oli täytetty. Lopullisen ja yksimielisen päätöksen asiasta teki yliopiston hallitus 30.9.1992 määrätessään viransijaiseksi dosentti Teivas Oksalan. Ihmetystä herättää se, että asiasta nostetaan häly kaksi kuukautta sen jälkeen, kun se on ratkaistu. Kaikkien tiedossa on ollut jo viime keväästä lähtien asian vireilläolo. Heikkisen jutun päätarkoituksena näyttääkin olevan allekirjoittaneen persoonan mustamaalaus. Valitettavaa Ylioppilaslehden kannalta on se, että yksikään minuun kohdistettu syytös ei pidä paikkaansa. Minulta ei kysytty kantaani näihin syytöksiin eikä juttua lähetetty minulle nähtäväksi ennen julkaisemista Heikkisen lupauksesta huolimatta, kuten alkeellisinkin hyvä lehtimiestapa olisi edellyttänyt. Heikkinen väittää, että Sinikka Tuohimaa olisi joutunut minun johtamani kirjallisuuden laitoksen sovinistikoplan uhriksi. Tuohimaata koskevan päätöksen on tehnyt tiedekuntaneuvoston yksimielisestä esityksestä yliopiston hallitus, ei mikään sovinistikopla. Kirjallisuuden laitoksella ei ole toiminut, ei toimi eikä tule toimimaan, jos se minusta riippuu, minkäänlaisia sovinistikoplia. Tuohimaankin aikana kaikki laitosneuvoston ja henkilökunnan kokousten päätökset on tehty yksimielisesti. Heikkinen väittää, että tiedekuntaneuvosto olisi aloittanut Tuohimaan pudotuspelin ollessaan hyväksymättä Michael Branchia asiantuntijaksi kotimaisen kirjallisuuden professorin viran täyttöön. Tähän voinevat vastata tiedekunnan dekaani tai tiedekuntasihteeri. Itse en usko tiedekuntaneuvostolla olleen tällaisia motiiveja. Kotimaisen kirjallisuuden professorin viran hoito oli haettavana ajaksi 1.8.1992 enintään 31.7.1993. Tiedekuntaneuvosto antoi minulle sihteerin esityksestä ensin määräyksen ajaksi 1.8. 31.12.1992 tietämättä, että minulta ei ollut kysytty asiaa. Kolme tiedekuntaneuvoston jäsentä pyysi asian uudelleen käsittelyä minun ohellani ja aiempi virheellinen päätös oikaistiin ja minulle annettiin hakuilmoituksen mukainen määräys. Heikkisen väite, että minä tällä olisin varmistanut Tuohimaan lähdön Jyväskylästä on täysin absurdi. Tällä ei ollut mitään tekemistä Tuohimaan hakeman professori Kunnaksen sijaisuuden kanssa eikä tämän perusteella täytetä professorin virkaa. Heikkinenkin varmasti tietää, että professorin virat täytetään asiantuntijalausuntojen perusteella. En voi nähdä tässäkään asiassa mitään kieroa minun puoleltani. Heikkinen itsekin tunnustaa, että hänen väitteensä ovat pelkkää spekulaatiota. Seuraavaksi synnikseni luetaan se, että Kunnaksen sijaisuutta ei käsitelty laitosneuvostossa. Se johtuu pelkästään siitä, ettei sijaisuusasia kuulu laitosneuvostossa käsiteltäviin asioihin, (ks. yliopiston laitosjohtosääntö, laitosneuvoston tehtävät ja toiminta) Tällaiset asiat kuuluvat laitoksen johtajalle tai hänen estyneenä ollessaan varajohtajalle, (ks. em. johtosääntö, laitoksen johtaMitä on militarismi, Elonheimo ? Edellisessä Jylkkärissä (15/92) Ville Elonheimo ilmaisi suuren huolensa siitä, että OKL on hänen mielestään alkanut kylvää militarismia tulevien opettajien ja siten myös lasten sydämiin muunmuassa järjestämällä kurssin turvallisuuspolitiikasta. Keskustelun herättäminen on ilman muuta kannatettavaa, mutta Elonheimon kirjoituksesta paljastuu täysin yksisilmäinen ja harkitsematon lähestymistapa aiheeseen. Elonheimo on ilmeisesti tehnyt johtopäätöksensä pelkästään lukemalla valikoivasti kyseisen kurssin opetusohjelmapaperia lähinnä samaan tapaan kuin pirulla on sanottu olevan tapana lukea Raamattua. On aivan totta, että kyseisen kurssin luennoijista neljä on sotilashenkilöä ja yksi poliisiviranomainen, mutta voitko Ville Elonheimo laskea uudelleen luentokerrat (10) ja luennoitsijoiden määrän (9), jolloin voit huomata, että vihaamasi "yhteiskunnan väkivaltakoneistojen" edustajien osuus luennoista on vain puolet. jan tehtävät) Heikkinen väittää, ettei edes laitoksen henkilökunta ole käsitellyt asiaa. Henkilökunnan kokouksessa asiasta on keskusteltu. Heikkinen sanoo vaikuttavan siltä, että olisin halunnut osoittaa Tuohimaan epäpäteväksi. Keskustelin tiedekuntasihteerin kanssa siitä, mitä kriteerejä kolme vuoden sijaisuuden täytössä pitäisi noudattaa. Olimme yksimielisiä siitä, että tieteellinen pätevyys on näin pitkässä sijaisuudessa tärkein. Tiedekunnalle osoitetussa esityksessä on mainittu, että Tuohimaa on todettu sekä Oulun yliopistossa 1990 että Tampereen yliopistossa 1992 epäpäteväksi kirjallisuuden professorin virkaan. Hakijat Oksala ja Elovaara oli todettu päteviksi kirjallisuuden professorin virkaan. Itse en ole arvellut mitään kenenkään pätevyydestä tai epäpätevyydestä. Heikkisen vetoaminen Oulun yliopiston aivan toisenlaiseen apulaisprofessorin viran täyttöön ei ole tämän asian kannalta mitenkään relevanttia. Seuraavan syytöksensä Heikkinen perustaa huhuun, kuten hän itse sanoo, että olisin lähettänyt jonkin toimivaltani rajamailla olevan kirjeen. Tällaista kirjettä ei ole tähän päivään mennessä löytynyt eikä löydy. Asiansa osaava journalisti perustaa väitteensä tosiasioihin eikä huhuihin. Eniten minua loukkaava on Heikkisen heitto siitä, että minulta näyttäisi puuttuvan kaiken edellä esitetyn perusteella moraalinen selkäranka. Miettiköön jokainen itsekseen keneltä moraalinen selkäranka puuttuu ja keneltä ei. Lopuksi Heikkinen kirjoittaa Tuohimaan sanoneen, että laitoksella vallitsee ahdistunut ja ummehtunut ilmapiiri, mikä johtuu "Liljan ja kumppaneiden vallanhalusta". Väite on täysin perätön. En ottanut minulle tarjottua laitoksen johtajan paikkaa vastaan, vaan annoin sen vapaaehtoisesti Tuohimaalle. Lisäksi Tuohimaa sai valita tiedekuntaneuvostoon joko minut tai Jukka Ammondtin. Tämänkin esityksen tein juuri siksi, ettei minua voitaisi syyttää vallanhalusta. Tuohimaa valitsi Ammondtin. Pahempaa kuin itseeni kohdistuvia perättömiä syytöksiä ja persoonani loukkaamista pidän kirjallisuuden laitoksen aiheetonta mustamaalausta. Olemme vuosien aikana aina säilyttäneet hyvät työsuhteet opettajien ja opiskelijoiden kesken. Laitoksen hyvän imagon vaaliminen on jokaisen opettajan mutta erityisesti laitoksen johtajan velvollisuus. Toivon, että Heikkisen kirjoittelu ei aiheuta mitään vakavampia vahinkoja kirjallisuuden laitoksen ja sen opiskelijoiden erinomaisina pysyneisiin suhteisiin. Vastuuntuntoinen journalismi edellyttää aina toisenkin osapuolen kuulemista ja totuuden etsimistä. Perusteettomilla syytöksillä ja henkilöön kohdistuvilla loukkauksilla ei voiteta mitään. Julkisen sanan uhri on aina huonommassa asemassa kuin hänen kimppuunsa kävijät. Pekka Lilja Pahoittelemme ettei Pekka Lilja saanut tarkistaa lausumiaan, joita hän pitää epäkorrektisti siteerattuina, ennen Ari Heikkisen "Kovaa peliä kirjallisuuden laitoksella" (Jyväskylän ylioppilaslehti 14/1992) jutun julkaisemista. Marko Pulkkinen päätoimittaja (31.12.1992 saakka) Toiseksi, voisit hieman vilkaista myös luentojen aiheita ja sitten miettiä, tekeekö esimerkiksi kenraali Siilasvuo militaristista propagandaa luennoimalla muutoksen kourissa kamppailevasta YK:sta. Tai voitko kertoa minulla, kuinka pelastustarkastaja Simo Tarvaisen luento "Toiminta säteilytilanteessa: ydinonnettomuudet, ydinsota" sopii väittämääsi militaristisen propagandan levittämisen teoriaasi? Oletko myös perehtynyt eversti Viitapohjan turvallisuuspolitiikkaa ja majuri Riittisen maanpuolustusta käsitteleviin luentoihin niin perusteellisesti, että voit kirkkain silmin väittää heidän esittäneen sotaa ihannoivia ajatuksia? Paheksut sitä, että yliopisto/kasvatustieteellinen tiedekunta otti kurssin suunnittelussa yhteyttä puolustusvoimiin. Eikö ole aivan järkeenkäypää, että yhteyttä otetaan sellaiseen tahoon, jossa tarvittavista asioista on vankkaa asiantuntemusta? On varsin ihmeellistä yhdistää turvallisuuspolitiikka, joka koostuu niin ulkopolitiikasta kuin maanpuolustuksesta, militarismiin eli sotakiihkoiluun. Toki kurssin tavoitteet on muotoiltu hieman epäonnistuneesti, mutta miksi ihmeessä sinunkin kuten yleensä vasemmistolaisten pitää nähdä kansallismielisyyden mörköjä kaikkialla, Suomessakin. Et kai tosissasi voi väittää, että luennoitsijoiden tarkoituksena olisi nostattaa kansalliskiihkoa? Ja muuten, kerrot-Laatuantikvariaatti kaupunkiin! Romaanit, runous, taide, kirj.tiede, dekkarit, vieraskieliset pokkarit postikortit, taideprintit... (ennen näkemättömät: 3:50) Ajitikvaarinen kirjakaufpa Q&atu ofäietaneti Gummerruksenkatu 5, Jyväskylä Puh. 611785 Ma-pe 10-18 la 9.30-15 Ostan kirjoja: miel. vieraskielisiä ja taidekirjallisuutta P.S. Avoinna myös Vanhan Kirjan Talvessa su 31.1. klo 10-16 Sensuurin uhka Jyväskylän yliopistossa OKL:ssä opiskelevia on pidetty kohtalaisen vapaamielisinä ihmisinä, jotka kykenevät itse muodostamaan omat mielipiteensä esitettyjen tosiasioiden pohjalta. Ahdasmielisen poikkeuksen tekee Ville Elonheimo, jonka mielestä (Jylkkäri 15/92) OKL ei saisi järjestää VAPAAEHTOISTA turvallisuutta ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevää kurssia. Luulin kurssien sensuroinnin kuuluneen 70-luvulle, jolloin äänekkäimmät opiskelijapoliitikot vaativat joidenkin "taantumuksellisten" kurssien poistamista ja loppujenkin aineiston sensurointia. Mahdollisuus vapaaseen mielipiteenmuodostukseen kuuluu oleellisena osana akateemiseen ajattelutapaan. On huolestuttavaa mikäli Okhssa opiskeleva ei kykene erottamaan toisistaan käsitteitä militarismi ja maanpuolustus. Militarismilla tarkoitetaan käsittääkseni aseiden ja sotilaallisen voiman käytön ihannointia, josta lienevät hyvänä esimerkkinä vuosisadan vaihteen eurooppalaiset imperiumit sekä esimerkiksi Neuvostoliitto ja Serbia. Maanpuolustuksella taas tarkoitetaan kansalaisten puolustautumista tarvittaessa väkivallalla uhaten tai sitä jopa käyttäen. Aseellisessa maanpuolustuksessa on kyseessä itsensä ja ennen kaikkea lähimmäistensä puolustaminen. Vai mieltääkö Ville Elonheimo esimerkiksi Bosniassa perhettään kidutuksilta, raiskauksilta tai murhaamiselta puolustavan muslimin militaristiksi, joka tieten tahtoen haluaa tappaa ihmisiä? Ehkäpä muslimin tulisikin ilmoittaa kotietsintöjä ja "etnisiä puhdistuksia" suorittaville serbeille, että väkivalta on pahasta ja sen käyttö lisää turvattomuutta. Näin yksinkertaisesti voidaan väkivallan aiheuttamat ongelmat radcaista ! Nämä kaiken maailman ville-elonheimot eivät piittaa vähääkään ihmisten kärsimyksistä, murhista tai nälänhädästä: päinvastoin he ovat apostolimaisessa pyhyydessään valmiit jättämään väkivallan uhrit täysin oman onnensa nojaan, koska "väkivallan käyttö tai sen uhka merkitsee suurta turvattomuutta". Ainoan poikkeuksen he taitavat tehdä itsensä kohdalla: joutuessaan ryöstön kohteeksi he kyllä soittavat poliisille, joka tarvittaessa väkivaltaa käyttäen pyrkii ottamaan roistot kiinni. Vai mitä itse tekisit Ville Elonheimo ? Jyri Kosola, Helsinki TKKn jatko-opiskelija (kunnes kursseja aletaan sensuroida) ko minulle, kuinka tutkija Riitta Wahlström edesauttoi militarismikasvatusta luennoimalla väkivallattomasta vaihtoehdosta? Luulisi jopa sinunkin Elonheimo tajuavan, että kurssilla ei opeteta sotimistaitoja, ne asiat kuuluvat varusmiespalvelukseen, josta on varsin helppo kieltäytyä, kuten itse hyvin tiedät. Itse toivonkin, että kyseinen kurssi ei jää ainoaksi yliopistossamme, pakolliseksi sitä ei varmaankaan tulla koskaan määräämään, vaikka maanpuolustus, turvallisuuspolitiikka ja pelastustoimi ovat asioita, joista vakaumuksellisten pasifistienkin olisi hyvä olla perillä. Jotta tietäisivät edes mistä kirjoittavat. Epäkunnioittavasti Juha Hytönen Historian opiskelija
l i JYLKKARI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Anssi Koskinen p. 617 288 Ilmoitukset Upline Oy p. 607 968 (Helosuo), 607 333 (Kannaste) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/pmm. takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, värilisä 600 mk/netto Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Ky, 931-772 882 Sivutulostus: Outline Oy Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Pankit: Suomen Säästöpankki SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Keski-Suomen Osuuspankki Postisiirtotili TA 74517-4 Osoittenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI. J Ä R J E S T Ö T C a m p u s K i n o Ylioppilastalo Keskussairaalanne 2 2 2 . 2 8 . 1 . P e d r o A l m o d o v a r K O R K E A T K O R O T 2 9 . 1 . 4 . 2 . F c r i d B o u g h c d i r V E D E N P O I K A 5 . 1 1 . 2 . A l e x a n d e r R o c k w e l l I N T H E S O U P 1 2 . 1 8 . 2 . P e t e r G r e e n a w a y A R K K I T E H D I N V A T S A n ä y t ö k s e t a l k a v a t k e l l o 1 9 . 3 , l i p u t 2 5 m k LIIKUNTA VALIOKUNTA 9.2. PELI-ILTA Rentukassa alk. klo 19.30. Biljardia, tikanheittoa, pöytäjääkiekkoa yms. ainejärjestöjoukkueille ja yksilöpelaajille. Palkintoja pärjänneille! Hauskanpito maksaa nelihenkisiltä joukkueilta 40 mk ja muilta 10 mk. Joukkueiden ilmoittautumiset 8.2. mennessä numeroon 242327/Mika. Älä nannaa vaan peilaa! 20.2. Opiskelijoiden kyykän MM-kilpailut ja pilkin SM-kilpailut Lappeenrannassa. Liikuntavaliokunta järjesAVUSTAJAPALAVERI LEHDEN AVARISSA TILOISSA TORSTAINA 28.1. KELLO 19.00. HUOM. AIKA ! AIHEENA KEVÄÄN ORASTAVAT LEHDET tää kuljetuksen, jos lähtijöitä löytyy tarpeeksi. Muusta kevään toiminnasta löytyy tietoa yliopiston liikuntaohjelmasta. Seuraa myös ilmoitustauluja. Huom! SM-jääkiekon päivä on 25.3. Liikuntavaliokunnan seuraava kokous tiistaina 2.2. klo 16 Sohwilla. Kaikki vanhat ja etenkin uudet ehdottoman tervetulleita. Kevään ohjelmasta, liikuntavaliokunnan toiminnasta tms. kysymyksiä päässään pyörittävä saa soittaa numeroon 212270 Tarja Mäkipunnolle. JYRINÄ RY Kevätkokous ti 9.2. klo 18.00 Liikunnalla. Tilaisuudessa mahdollisuus ilmoittautua Pyhän matkalle, ajankohta 8.-12.4. (=pääsiäinen). Lisätietoja Karilta p. 612 686. JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET Seuraava kokous järjestetään tiistaina, 2. helmikuuta klo 19.00. Paikkana piiritoimisto (Cygnaeuksenkatu 12 B 16). Tervetuloa uudet ja vanhat mukaan suunnittelemaan Tarton matkaa, keskustapoliitikon vierailua yliopistolla yms. KORTEPOHJAN VAPAA-AIKATOIMIKUNTA ke 27.1. Elokuvailta D-talon yläkenassa klo 18.00 Sid & Nancy, Love kills ohjaus Alex Cox 19.50 Liian nuori teloitettavaksi ohjaus Robert Markovvitz -21.20 Vapaa pääsy ! to 28.1. Vapaa-aikatoimikunnan kokous klo 19.00, joissa valitaan uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, käydään läpi viime vuoden toimintakertomus j a suunnitellaan tulevia tapaMumia. Kaikki tervetulleita ! pe 12.2. Viini-ja runoilta, jossa esiintyvät Tommy Taberman & Arto Melleri. Ohessa voi nauttia ranskalaisista viineistä ja ruoista. Liput 30,-. Lisäksi joka sunnuntai päiväkahvit klo 13 15.00, jossa tarjolla kahvia ja pullaa sekä päivän lehdet luettavaksi. Vuokraustoimintaan on tullut lisäksi kauan kaivattu PIANONSOITTOHUONE N-talon alakertaan, jota voi käydä varaamassa Ulpukasta hintaan 8 mk/h. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAMERASEURA Kevätkauden aloitus Sohwilla 20.1.1992 klo 17.00. Asialistalla kevään kurssit ja tapahtumat. Tervetuloa ! Lisätietoja: Johanna p.607 635, Kirsi p. 642 812. KUMMAN LUJA Iloista uutta vuotta kaikille! Tässä tiedoksi vuosikokouksen tekemät muutokset yhdistyksen hallituksen kokoonpanossa: uutena urheiluvastaavana toimii Mika (puh. 611 054), kulttuurivastaavana Annastiina (60/7951), varapj:na Jouni (60/8537) ja rahastonhoitajana Marian. Uutta toimitilaa kalustetaan ja sisustetaan edelleen, eli jos sinulla on hyviä tarpeettomia toimistotarvikkeita, voit ilmoitella asiasta. Toimitilan avaimia säilytetään Soilella (60/7004) ja Annastiinalla. Vuoden 1993 jäsenmaksuja vm maksaa Soilelle. Hintahan on j ö Jies kuinka monetta vuotta edulfeen 25 mk/nuppi. Sitä vastaan tarjetaan kevään mittaan uusia ja vanhoja toiminta ideoita. Perinteisestä ohjelmistosta Märkäkisat, urheilupuulaakit ja Luontoretki puoltanevat paikkaansa. Uutena ideana on väläytelty ainakin taideteemapäivää...Lisää niistä jatkossa. Salivuoro jatkuu entisellä paikallaan ULssä to klo 15.45-17.15. KEHITYSMAAYHDISTYS, kokoontumiset 28.1. saunailta Kortepohjan B-talon tilaussaunassa klo 18, myös uudet kiinnostuneet tervetuloa! Seuraava kokoontuminen 11.2. Beckerillä. NSU:n PSYKOANALYYSIKRETSI Keskiviikkona 3.2.1993 kello 16 kirjaston 3.kerroksen ryhmätyöhuoneessa. Aletaan lukea Freudin seksuaaliteoriaa. TUULENSUOJA saneeraa Tuulensuoja uusii toimintatapojaan. Vuoden alusta päivystystoimintaa supistetaan siten ,että päivystämme vain maanantaisin. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, sillä uudenlaisia tuulia on luvassa. Tällä hetkellä suunnitelmassa on erilaisten teemailtojen järjestäminen. Yhteistyötä tehdään mm. Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan kanssa. Haluaisimmekin kuulla mielipiteesi siitä, millaista toimintaa tarvitaan. Toivoisimme sinun kirjoittavan kommenttisi joko suoraan Tuulensuojaan (Kauppak. 11 A, 40100 JKL) tai vaikkapa Jylkkärin keskustelupalstalle. Nyt uuden toiminnan alkaessa uusien tuulensuoj alaisten olisi myös mahdollista liittyä porukkaamme. Kiinnostuksesi voit ilmoittaa sosiaalisihteerille ylioppilaskuntaan (p. 617063). Rohkeasti mukaan! Muistin virkistykseksi: Päivystämme 18.1.1993 alkaen maanantaisin klo 19-22, puh 636720 ja 636721, Kauppakatu 11 A. JYT JYT:n uusin näytelmä, Juhani Peltosen PÄIVÄN SANKARI, ohjaaja Olli Etelämäki, saa ensi-iltansa 4.2.1993 klo 19.00 Ylioppilastalon yläkerrassa (Keskussairaalanne 2). "Päivän sankari"Juhani Peltosen näkemys ihmisen henkisestä näivettymisestä ja suomalaisesta elämänväsymyksetä. Näytelmä on komitragedia Peltosen tapaan, jossa on suuren farssin ainekset. Näistä lähtökohdista JYT rakentaa hulvattoman riemusaaton, jonka kulkiessa katsoja ei voi olla varma ollaanko hautajaisissa vai hourulassa. Muut esitykset:7.2., 8.2., 10.2., 14.2., 17.2.,19.2., 21.2.,24.2., 3.3., 7.3., 9.3., 10.3., 17.3., 20.3. TERVETULOA! KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Kevään toiminta on suurta ja mahtavaa. Valiokunnan seuraava kokous ti 3.2. klo 16.00. Uusia projekteja pistetään taas käyntiin. Jylkkärin kansainvälisen sivun suunnittelu ja tekeminen jatkuu joka torstai klo 16.00, yhteyshenkilönä Minna Peltola (puh. 213354). Laitoskierroksen (eli mitä opetusta ulkomaalaisille, arviointi jne.) työryhmä kokoontuu ti 3.2. klo 15.00, yhteyshenkilönä Ville Elonheimo (puh. 685386(k), 625845(t)). Kokouspaikkana kaikissa ylioppilastalo ja todennäköisimmin sen hallituskabinetti (2. krs.). Kokoukset avoimia kaikille opiskelijoille, sekä suomalaisille että ulkomaalaisille! International Sub-Committee Activities of the spring are many. Next meeting of the Sub-Committee Tue 3rd February, 4.00 p.m. New projects will be started. Planning and making the International Page in Jylkkäri continues every Thursday 4 p.m., co-ordinator Minna Peltola (tel. 213354). The xvorking group of the Department Tour '93 (what teaching they have for foreigners etc.) will meet Tue 3rd February, 3.00 p.m., co-ordinator Ville Elonheimo (tel. 685386(h), 625845(w)). Ali meetings are at the Student House, most likely in the board-cabinet 2nd floor. Meetings are open for ali students, both Foreigns and Finns! KULTUURIVALIOKUNTA Valiokunta valitsi ensimmäisessä kokouksessaan Soili Purasen tilalle uudeksi puheenjohtajaksi Pekka Linnan. Uusi pj toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan kevään toimintaan. Kulttuurivaliokunta aikoo järjestää kevään aikana kiinnostuksesta riippuen seuraavanlaisia kursseja: radio-ohjelman teko kuunnelman teko videon teko sarjakuvan teko Kiinnostuneet ilmoittautukoot kulttuurisihteeri Ilkka Niemelle ylioppilastalolla p. 216 173. JYROCK 93 aiotaan järjestää 1.-3.4.93 yhteistyössä JELMU:n kanssa. Asiasta kiinnostuneet orkesterit ja ne, jotka haluavat osallistua orkesterien valintaan ottakoot yhteyttä Tanssisali Lutakon toiminnanjohtaja Jari Peurajärveen p. 617 866. Kulttuurivaliokunnan kokous pidetään tiistaina 2.2.93 klo 18 ylioppilastalolla. Tilaisuudessa käsitellään mm, myöhempään kevääseen sijoittuvaa Yläkaupungin yö -tapahtumaa. Tervetuloa! Kampuksen kaiku Ylioppilaskunnan radio-ohjelman Kampuksen kaiun lähetysaika on tänä vuonna tiistaisin klo 20 Radio Jyvskylän taajuuksilla 97.7 ja 101 MHz. Kampuksen kaiku ottaa jälleen uusia ohjelmantekijöitä joukkoonsa. Ne, joilla ei ole kokemusta radiotyöstä voivat harjoitella asiaa kulttuurivaliokunnan kurssilla kevään aikana (katso edellä). OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Ke 3.2. klo 17, yo-talo kopo-sihteerin huone
12 1 Kaikki hävisivät SYL-korttipelissä Ensimmäisen vuoden opiskelijat jahtasivat kuukausikaupalla SYL-korttia Uudet opiskelijat ovat joutuneet koko maassa juoksemaan ensimmäisen SYL-korttinsa perässä jopa kuukausia. Jyväskylässä syylliseksi korttisotkuun on epäilty muiden muassa kortteja jakavaa toimistosihteeri Mirja Ritvosta, joka päivittäin joutunut toistamaan ikävät sanat: "Ei ole vielä tullut." Hän on kuitenkin sählinkiin mukaan joutuneista viattomin. SYL-korttipelissä ei löydy voittajia, mutta ensimmäisen vuoden opiskelijat hävisivät eniten. SYL-korttipelin panokset laitettiin pöydälle viim e k e v ä ä n ä y l i o p p i l a s k u n t i e n liiton j a kortilla alennuksia myöntävien tahojen välisissä neuvottelussa. Alennuksien antajat mm. VR vaativat kortt i e n u u s i m i s t a v ä ä r i n k ä y t ö s t e n estämiseksi. Heid ä n m i e l e s t ä ä n jatko-opiskelijat k ä y t t ä v ä t vain perusopiskelijalle kuuluvia oikeuksia. SYL t a i p u i v a a t i m u k s e e n k o r t t i e n y h d e n m u k a i s t a m i s e s t a k e s k i a s t e e n j a k o r k e a k o u l u i s s a opiskelevien k o r t t i e n k a n s s a . T a r k o i t u k s e n a oli laittaa uusi kortti ensin uusille opiskelijoille, myöhemmin myös muille. K o r t t i i n t u l e v a t a l e n n u s t e n a n t a j i e n logot j a Matkahuolto hyväksyy SYL-kortin alennuskortiksi, joten erillisestä kortista p ä ä s t ä ä n eroon. Jatkoopiskelijoille tulee erilainen kortti. Kortteja a i e m m i n k i n v a l m i s t a n u t A n t e n n a Oy voitti tarjouskilpailun. A n t e n n a l l a ei k u i t e n k a a n ollut k o r t t i e n v a a t i m a a teknologiaa: uusista korteista oli luvattu tehdä muovikortteja, joihin tiedot poltetaan laserilla. Koneet j a ohjelmat tilattiin S a k s a s t a h e i n ä k u u k si. Koneet tulivat kuitenkin kuusi viikkoa myöhässä, eivätkä niihin laitetut ohjelmat toimineet odotetusti. Osa ohjelmista ei edes s a a p u n u t koneiden m u k a n a . Ohjelmien p u u t t u m i s e n t a k i a yhtiö ei pystynyt p a i n a m a a n kortteja täydellä teholla. Painojälki oli osassa k o r t e i s s a sellaista, e t t ä m o n e t eivät t u n n i s t a n e e t niistä itseään. Kenestä syntipukki? K o r t t i j u p a k a s s a ovat l i i k k u n e e t h i r m u i s e t huh u t . Syyllisiä on e t s i t t y j ä löydetty. Syksyllä SYL:n liittokokous löysi yhdeksi syylliseksi liiton entisen järjestösihteerin P a s i Sipilän (kok), jonka alaisuudessa korttiuudistusta valmisteltiin vuosi sitten keväällä. Ylioppilaskunnat ajoiv a t liittokokouksessa läpi toivomusponnen, jossa v a a d i t t i i n Sipilän näköisreliefiä j o k a i s e e n paikkaan, missä SYL-kortteja j a e t a a n . T ä m ä on kuitenkin h u i m a yksinkertaistus, sillä vastuullisia on paljon j a epäonni on r i e s a n n u t jokaisella päätöksenteon j a toiminnan tasolla. Päätöksen kortin hankkimisesta teki kuitenkin SYL:n viime vuoden hallitus. A n t e n n a Oy:n toimitusjohtaja M a r k k u Savolaisen mielestä "tämä on sattumien summa". "Osa v i i v ä s t y k s i s t ä j o h t u u m e i s t ä , osa ylioppilaskunnista j a osa i h a n yksittäisistä opiskelijoista. Siellä on ollut puutteellisesti täytettyjä lomakkeita", Savolainen sanoo. Savolaisen m u k a a n keskeinen syy u u d i s t u k s e n e p ä o n n i s t u m i s e e n oli kiire j a se, e t t ä liikkeelle lähdettiin kesää vasten. "Yksittäisen opiskelijan k a n n a l t a on suorastaan v i t t u m a i s i a t i l a n t e i t a , m u t t a ei t ä m ä ole kenenk ä ä n etu. Kaikkein vähit e n meidän", Savolainen arvioi. Savolainen s y y t t ä ä myös Jyväskylän ylioppil a s k u n t a a , ettei JYY ole t o i m i t t a n u t k a i k k e a materiaalia ajoissa. " J y v ä s k y l ä n d i s k e t i l t ä ei löytynyt p u o l i a k a a n henkilötiedoista. Pyydett i i n k a k s i t a i kolme kert a a j a k u n se tuli, sieltä p u u t t u i v a t kirjastokoodit. Kun ne tuli, niin disk e t t i e n välillä oli 800 henkilön heitto", Savolainen väittää. "Se ei pidä p a i k k a a n sa", v ä i t t ä ä t a a s JYY:n hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa. Savolaisen m u k a a n u s e i s t a y l i o p p i l a s k u n n i s t a on t u l l u t myös vanhojen opiskelijoiden tietoja, vaikka piti tulla vain uusien. Kukaan ei korvaa Korttijupakasta koituneita k u s t a n n u k s i a ei korvaa t ä m ä n hetken tietojen m u k a a n k u k a a n kenellekään. Korttien v a l m i s t u s oli liikesuhteena kummallinen. Puitesopimuksen teki SYL j a kortin valmistaj a A n t e n n a Oy. SYL siis sopi y l i o p p i l a s k u n t i e n puolesta niitä koskevia asioita. Asiasta kuitenkin neuvoteltiin pääsihteereiden palavereissa. Tilaussopimuksen t a a s teki kukin ylioppilaskunt a . R a h a liikkui a i n o a s t a a n y l i o p p i l a s k u n t i e n j a A n t e n n a n välillä. "Puitesopimukseen ei k u u l u n u t a u t o m a a t t i s e s t i m i t ä ä n korvauksia. Ongelmista johtuen sopimusta on u u s i t t u . Vuoden a l u s t a l ä h t i e n puitesopimukseen sisältyy selkeä k a h d e n viikon t o i m i t u s a i k a j a selkeät korvaukset", kertoo SYL:n sosiaalisihteeri Taina Härkönen. Härkönen aloitti työnsä elokuussa, jolloin korttisotku oli jo t ä y d e s s ä v a u h d i s s a , j o t e n h ä n ei ole osallistunut huonoihin päätöksiin. ' Y k s i t t ä i s e n opiskelijan k a n n a l t a t i l a n n e on ollut hyvin ikävä. K u k a a n ei olisi toivonut, että tekniikka pettää. Opiskelijakorttia ei k u i t e n k a a n ken e n k ä ä n ole pakko ottaa. Korvauksista opiskelija voi neuvotella a i n o a s t a a n ylioppilaskunnan k a n s sa", Härkönen sanoo. Opiskelija ei voi vaatia korvauksia A n t e n n a l t a , koska h ä n on sopimussuhteessa ylioppilaskunnan kanssa. "Korvauslinjalle on täysin epäoikeudenmukaista lähteä näillä näkymin, koska ylioppilaskunnalla ei ole ollut m a h d o l l i s u u t t a v a i k u t t a a asioihin. Mitä siitä k o r v a t t a i s i i n ? Kortin h i n t a vai m e n e t e t y t alennukset?", kysyy JYY:n hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa. A n t e n n a Oy:llä ei m y ö s k ä ä n ole sellaista sopimusta, e t t ä se saisi korvauksia laitteiden toimittajilta. Sosiaalisihteeri Härköseltä on usein kysytty, ett ä k u k a korvaa sen, että on j o u t u n u t h a n k k i m a a n Matkahuollon kortin. Sitä ei korvaa v a r m a s t i kukaan. "Sen on j o u t u n u t o s t a m a a n t ä h ä n m e n n e s s ä joka vuosi. Tällä surullisen kuuluisalla uudistuksella pyrittiin siihen, että enää Matkahuollon korttia ei j o u t u i s i o s t a m a a n u u d e l l e e n j o k a vuosi v a a n a l e n n u k s e n saisi SYL-kortilla. Palvelua pyrittiin p a r a n t a m a a n , m u t t a t ä n ä syksynä siihen ei vielä pystytty", Härkönen selittää. Osa e n s i m m ä i s e n vuoden opiskelijoista odotti viime viikolla yhä korttiaan. Viimeisimmän tiedon m u k a a n loput kortit j a e t a a n t a m m i k u u n lopussa, e h k ä , m e l k e i n v a r m a s t i , s a a t t a a t u l l a , ehkei t u l e kaan... Teksti: Jouni Vauhkonen Piirros: J u k k a Heiskanen Jyväskylän SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Väinönkatu 9 Silmälääkäripalvelut Piilolasisoyitukset KELA: n palautus taksan mukaan Puh: 2 1 4 4 4 4