£2 Jyväskylän ylioppilaslehti Keskiviikkona 25. 1. 1989 N:o 1 29. vuosikerta f/b. cd. < cd(Aim tyfjard,. 185£. \ _ w mmm\mmmmmmmmmmmmmmm^mmmam^mmmmm^mk k
2 Jyväskylän ylioppilaslehti 25. 1. 1989 Uusi Lehti Keskisuomalaista uutiskilpailua Uusi päätoimittaja ja toimitusharjoittelija ovat astuneet remmiin. Tämä muuttaa automaattisesti lehteä. Haemme kuitenkin myös tietoista muutosta tämän lehden sisältöön. Kaksi vuotta päätoimittajuutta on tähän sopiva aika. Hetkessä ei paljoa muuteta. Jokainen ylioppilaskunnan jäsen maksaa jokaisesta Jyväskylän ylioppilaslehdestä iltalehden irtonumeron verran halusipa tai ei. Lehdestä on siis tehtävä mahdollisimman hyvä. Lehden toimitus koostuu yhdestä alle puolipäiväisestä toimitusharjoittelijasta ja melkein kokopäivätoimisesta päätoimittajasta. Nuo voimavarat eivät vielä riitä monipuolisen ja korkeatasoisen lehden tekemiseen. Siispä avustajat ovat avainasemassa. Avustajatoiminta yritetään saada uudenlaiseen liikkeeseen. Ilmoitus ensimmäisestä palaverista löytyy sisäsivuilta. Mielessä häilyy myös ajatus avustajakaartin rekrytoimisesta toimitusneuvostoksi. Lehden teossa on demokratisoimisen varaa. Kaikki riippuu vain siitä löytyykö opiskelijoista tarpeeksi laajaa kiinnostusta lehden kehittämiseen. Odotamme jännityksellä. Väitöskirjasta nousi kohu. Joku oli sitä mieltä, että se ei täytä väitöskirjalle asetettuja vaatimuksia. Sanomalehti Keskisuomalainen teki siitä sensaatiojutun. Toisaalla tässä lehdessä olevassa haastattelussa varapäätoimittaja Risto Pynnönen puolustaa juttua uutiskilpailulla ja erikoisuudella ja hyökkää kovin sanoin yliopistomaailman sisäänlämpiävyyttä ja tiedotusepäystävällisyyttä vastaan. Osittain Pynnösen syytteet ovat aiheellisia. Yliopisto ei ole tarpeeksi avoin yhteiskuntaan päin ja sen sisäisistä riidoista huhutaan, mutta oikeata tietoa on vaikea saada. Keskisuomalaisen tökerö ja yksipuolinen uutisointi ei kuitenkaan palvele muita kuin syytösten esittäjän päämäriä ja me emme voi tietää mitä ne ovat. Sanomalehdistön, tai ainakin Keskisuomalaisen ja yliopiston välit tulehtuivat ja tietoa on entistä vaikeampi saada. Uutiskilpailu on kovenemassa. Hätiköity uutisointi ja leikkipommi ovat vasta alkua. "Luonnos keskustelun pohjaksi" jota ei aiota keskustella Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan opiskelun ja koulutuspolitiikan kannalta' merkittävin sitten tutkinnonuudistuksen. Loppusyksystä opetusministeriö julkaisi läpyskän nimeltä "Luonnos keskustelun pohjaksi: Peruskoulun jälkeisen koulutuksen uudistaminen". Jokaisen itseään kunnioittavan opiskelijan ja opettajan kannattaa lukea tuo paperi, sillä sen pohjalta tehtävät muutokset hankaloittavat yliopistojen toimintaa paljon. Paperista on helppo löytää ristiriitaisuuksia, mutta pahinta on, että opetusministeriö ei aio suhtautua lupaamaansa "keskusteluun" mitenkään vakavasti. Suurin suunniteltu muutos ovat ns. ammatilliset korkeakoulut, joita puuhataan jo täyttä vauhtia. Jyväskylässä ammatilliseen korkeakouluun tulevat kuulumaan ainakin lastentarhan opettajien opetus ja luultavasti myös täydennyskoulutus. Ylioppilaskuntien liitto eli SYL on luonnehtinut uusia kouluja "sekundakorkeakouluiksi". Erottamalla korkein opetus ja tutkimus uudet koulut ovat ehkä aluksi alansa kärjessä, mutta jäävät pian ajastaan jälkeen, koska tietämys ei uusiudu tutkimuksen myötä. n n n Ammatilliset korkeakoulut eivät myöskään vastaaa siihen haasteeseen, joka on ministeriön omassa yhteiskunta-analyysissä. Sen mukaan tulevaisuudessa "työ on yhä useammin hallittava käsitteellisellä otteella. Ammatti edellyttää yksilöllisyyttä ja kykyä käsitellä tietoa ja tietokokonaisuuksia." Jos tulevaisuus edellyttää käsitteellisiä taitoja, niin olisi aika luontevaa lisätä käsitteellistä ja teoreettista opetusta eikä kapeaa ja lyhyttä ammattikoulutusta. Paperi kertoo myös, että opintoja pyritään tieteellistämään, mutta heti perään sanotaan, että opiskeluaikoja aiotaan lyhentää merkittävästi. Opiskelua lyhennettäessä tieteellisyys saa hyvin äkkiä lentävän leppäkeihään ilmavan roolin. Ammatillisista korkeakouluista jää sellainen kuva, että opetusministeriö pyrkii pikakoulutuksella saamaan maahan suuren joukon maistereita. Tarkoituksena on kaiketi miellyttää teollisuutta ja nostaa mahdollista koulutustasoa. Ministeriö ilmeisesti uskoo, että näin on helpompi ottaa vastaan ison Euroopan yhdyntä Suomineidon kanssa. Ammatillisia korkeakouluja parempi tapa suhtautua asiaan olisi kehittää nykyisiä yliopistoja ja opistotasoa, joiden "jatkoluokiksi" ammatilliset korkeakoulut tulevat. Ministeriön aikomuksena on nimittäin muuttaa ammattikoulut, opistot ja lukio yhteiseksi nuorisokouluksi, jonka jälkeen voi pyrkiä tieteellisiin tai ammatillisiin korkeakouluihin. On helppo huomata, että nuorisokoulun jälkeinen 2—4 vuotinen ammatillinen korkeakoulu kumminkin vastaa nykyistä opistotasoa. Sen nimi on vain muutettu "korkeaksi", ikäänkuin se nimellä siitä nousisi. Nuori Kekkonen JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Eero Leppänen toimitusharjoittelija Tuija Tarkiainen Ilmoitukset Kari Johansson • Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen 252211/2872 D Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä p. (941) 617 288 • Ilmestyy Jyväskylän yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa • Ilmoitushinnat: tekstissä 3.80, takasivulla, 4.50 etusivulla 5.50 Väri ja määräpaikkalisä 0,65 palstamillimetriltä G Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa ja puoli vuotta 50 markkaa Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYP Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, Postisiirtotili TA 74517-4 n Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle n ISSN 0356-7362 Jylkkäri ilmestyy: Jyväskylän ylioppilaslehden kevään ilmestymispäivät: 8.2. abi + kaupunki, 22.2., 8.3., 15.3., 22.3., 5.4., 26.4. kaupunki, 10.5. SEURAAVA numero ilmestyy siis jo 8.2. ja se on perinteinen muhkea abinumero. Lehteen tarkoitetulla aineistolla alkaa olla jo tosi kiire ja kuoleman viiva eli dead-line on keskiviikkona 1.2.
k e s k u s t e l u a Ei terve opettaja tenttejä kaipaa Nimimerkki Nuori Kekkonen ilmoitti edellisvuoden viimeisessä Jylkkärissä, että vain todellinen masokisti voi pitää tenteistä. Opiskelua ne eivät hänen mukaansa edistä. Hieman samantapaiseen tulokseen on tultu ilmeisesti myös yliopistollakin, koska tenttimistä koskevat määräykset eli kuulustelujohtosääntö on päätetty uusia. Syksyllä alkava työvelvollisuuskokeilu edellyttää myös tenttimiskäytäntöjen monipuolistamista ja järkevöittämistä. Nykyinen johtosääntökään ei toki tätä estä: missään ei kielletä joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, mutta jos säädöksiä luetaan kuin piru raamattua, voi kaikenlaisia näennäisesteitä löytyä. Johtosääntöä myös rikotaan monissa paikoissa tenttimisajankohtien ja uusintojen osalta. Tämä kiukuttaa erityisesti sivuaineopiskelijoita. Tentissä istuminen on yleensä tyhjänpäiväistä ajanhukkaa. Tenttisaleissa käytettävät verenkiertoa tyrehdyttävät penkit, hauskasti kiikkerät kirjoitusalustat ja pohjattomilla silmillään tuijottavat valvojat eivät muodosta kovinkaan antoisaa ympäristöä ajatus-. ten kirvoittamiseen. Harvoin kuitenkaan kuulee asetettavan koko tenttimisen tarpeellisuutta kyseenalaiseksi. Miksi asioita on aina tentittävä, jos/kun se ei sanottavammin edistä oppimista tai laajenna näköaloja? Nuori Kekkonen epäilikin tenttien olevan tarkoitukseltaan eräänlainen poliisitoimi. Jo nimitys tentti tai kuulustelu viittaakin juuri siihen: tarkoitus on kontrolli, kuulusteltavan saaminen kiikkiin. Vanha sanonta on kääntynyt päälaelleen: mikä tuskaa lisää, se tietoa lisää? Tenttimisen Trivial pursuit sisältää kysymykset alaviitteistä, kuka teki mitä ja milloin, kenen kanssa ja miksi. Vastauksiin kuuluvat asiat, jotka ovat oikein tai väärin, löytyvät siltä ja siltä sivulta, joilla ei ole maailman menon kanssa mitään tekemistä. Essential pursuitia pelataan turhan vähän. Toistaiseksi turhan harvalukuisia ovat ne virkistävät ja edistykselliset tyypit yliopistolla, joille on valaistunut tenttimisen olemus ja asema opiskelemisen kokonaisuudessa. Tavanomaisten edelläkuvatunlaisten kysymysten äärellä dementoitumisen sijasta he harrastavat vapaamuotoisia kirjoitelmia, raportteja, kirjat mukana-tenttejä, päiväkirjoja, suullisia yksilöja ryhmäkeskusteluja jne jne. Alkavan työvelvollisuuskokeilun toivoisi lisäävän heidänlaisiaan. Opetukseen panostaminen on tosin opettajan kannalta hieman ongelmallista, jos aikoo edetä urallaan yliopistossa. Hyvää opetusta ei oteta huomioon paikkoja jaettaessa. Uraputken hidasteeksi voi muodostua näillä käytännöillä se, että käyttää aikaa opiskelun laadun parantamiseen sen sijaan, että lätisisi mukavia siellä täällä ja tuottaisi liukuhihnalta läpyskää laitoksen julkaisusarjaan. Joten: Opiskelija! Tarkkaile laatua! Huomauta sekundasta, palkitse priima! Tue virkavalinnoissa opetuksessa ansioituneita opettajia. Arvioi säännöllisesti opetuksen tasoa: esimerkiksi kasvatustieteen laitoksella opiskelijat valitsevat vuosittain parhaan opettajan (jos valikoimaa on). Kuulustelujohtosääntöä uusimaan perustettu työryhmä ei päässyt selvyyteen siitä, mikä tarkoitus ja sisältö ko. säännöllä tulisi olla. Niinpä päätettiin yrittää viritellä yliopistolla hieman laajempaakin keskustelua tenttimisestä, opetuksesta, opiskelijan oikeusturvasta ja opettajan moraalista. Olisiko yliopiston nuorilla holkereilla ja iivareilla näihin mitään sanottavaa? Outi Kinttula Kysymys Missä säilytetään sitä mammuttia, josta on viimeiset kuusi vuotta otettu yllämainituissa ravintoloissa tarjottavat leikkeet sun muut sitkokset? Mausteet keksittiin jo kauan ennen sotia, mutta tieto siitä ei ole ilmeisesti kiirinyt tänne asti? Makunystyrät pelaavat vielä Dirk Miillerille ydinvoimasta ja sen kilpailijoista Dirk Miiller komentoi Jyväskylän ylioppilaslehdessä 30.11.88 julkaistussa kirjoituksessaan laajasti aiheesta "ydinvoima vastaan fossiiliset polttoaineet" pitämääni Studia Generalia -luentoa. Kun lehti julkaisi samalla myös luennosta kirjoittamani lyhennelmän, tarkkaavainen lukija varmasti havaitsi, että Mailerin artikkeli sisälsi useita seikkoja, jotka olivat selvästi ristiriidassa lyhennelmäni kanssa. Jo tämä antoi aiheen aavistaa, että hän ehkä väitti minun esittäneen asioita, joita todellisuudessa en lainkaan esittänyt. Koko hänen kirjoituksensa onkin itse asiassa täynnä sekä virheellisiä väitteitä että väärinkäsityksiä, jopa siinä määrin, etten ensin katsonut aiheelliseksi ruveta niitä edes oikomaan. Mutta jottei lehden lukijoille jäisi kovin väärää kuvaa sen paremmin ydinvoimasta kuin pitämästäni luennostakaan, vastine lienee paikallaan. Miiller näyttää Suomessa oleskelunsa aikana oppineen selvästi paremmin kirjoittamaan sujuvaa suomenkielistä tekstiä (mikäli hänen juttunsa oli hänen itsensä ilman apua laatima), kuin ymmärtämään puhuttua kieltä. Lukijalle ei kuitenkaan jääne epäselväksi se, että hän kuuluu ydinvoiman vastustajiin, ja juuri tätä taustaa vasten hänen kirjoituksensa ja sen sanoma onkin nähtävä. Yritän seuraavassa oikoa eräitä Miillerin väitteitä, tai ainakin tuoda esille oman näkemykseni siitä, mitä luennossani todella sanoin. 1. Ensinnäkin, luentoni teemana oli vertailla ydinvoimaa ja sen tärkeimpiä kilpailijoita, fossiilisia polttoaineita. Koska viimeaikainen kehitys sekä virallisetkin arviot viittaavat selvästi siihen, että sähkön kulutus tulee 1990-luvulla voimakkaasti kasvamaan, ei vain meillä vaan myös muualla, on todella tarpeen viileästi tarkastella niitä energianlähteitä, joihin voidaan turvautua mittavassa sähkön tuotannossa. Reaalisia vaihtoehtoja on (ainakin meillä Suomessa) vain muutama, eli juuri ne, joita olen pyrkinyt tarkastelemaan ja vertailemaan keskenään. On outoa, ettei Miiller ota laisinkaan kantaa tähän keskeiseen kysymykseen, ellei sitten tällaiseksi kannanotoksi katsota sitä, että hän kovasti puoltaa energian säästämistä sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Kauniita ja kannatettavia asioita sinänsä, muttei kukaan realistisesti ajatteleva ja asioita tunteva usko niistä löytyvän apua vielä ensi hätään; tuskin koskaan, ellei ihmiskuntaa jossakin vaiheessa yksinkertaisesti pakoteta turvautumaan niihin. Tällainen tilanne ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä. 2. Kerroin luennollani, että Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan valtaosa säteilyfyysikoista (j°tka eivät ole millään tavoin sidoksissa esim. ydinvoimateollisuuteen) pitää julkisen sanan — ja tietysti ennen kaikkea television — ydinvoimaan liittyvistä riskeistä antamaa kuvaa joko vahvasti tai ainakin jossakin määrin liioiteltuna. Käsittääkseni sama pätee ainakin KLAUS ' / -AJOLLA L j A A / A • AUXON ETUOSASSA ISTUU ELÄMÄN/V) A/A1/VEA// ^ 01 K HÄ/VE/V KUTRWJA VALUVAT O L K A P A I L L ^ osittain myös Euroopassa, eikä vähiten Suomessa. Täällähän viime eduskuntavaalien alla kaksi TV-toimittajaa itse asiassa patti, ettei ydinvoimaa maahamme rakenneta ainakaan toistaiseksi yhtään lisää! Kun osoitin, että ydinvoiman riskit — joita tietysti on niinkuin kaikilla teknologian aloilla — eivät ole sen suurempia kuin muidenkaan energianlähteiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, Miiller teki minusta ydinvoiman mainosmiehen. Tosiasiassa sanoin, ettei ydinvoima ole suinkaan — länsimaiseen tapaan turvallisesti toteutettunakaan — ihanteellinen tai täysin vaaraton. Se on vain yksi useasta huonosta tavasta tuottaa energiaa, mutta edustaa ainakin eräissä suhteissa pienintä pahaa. Miillerin kirjoitus osoittaa selvääkin selvemmin, millaisia ajatuksia ydinvoiman vastaiseen uskoon tulleilla on: ydinvoiman käytössä ei nähdä mitään hyvää, vaikka se on luontoa vähiten saastuttava ja ympäristöä muuttava energian tuottamistapa. Ydinvoima ei onnettomuudenkaan sattuessa aiheuta sellaisia ympäristövaurioita kuin fossiiliset polttoaineet, joiden normali käyttökin on jo johtanut metsäkuolemiin, happamiin järviin, kasvihuoneilmiöön jne. 3. Mitä sitten ydinvoiman turvallisuuteen tulee, ei kevytvesireaktoreiden pitäisi aiheuttaa ylimääräisiä pelkoja. Pahimpana mahdollisena onnettomuutena pidetään usein reaktorin sydämen sulamista, muttei tähän mennessä ole vielä yhtään sellaista tapahtunut (Harrisburgin tapauksessa vain pieni osa sydämestä suli, muttei sekään aiheuttanut ympäristölle todellista vaaraa). Ja reaktoreita on ollut voimalakäytössä jo vuodesta 1956 läntien, nykyisinkin n. 400: Erilaiset vaaratilanteet, joita on sattunut ja tulee jatkossakin esiintymään, ovat johtaneet siihen, että reaktoreiden turvallisuuden tutkimusta on voimakkaasti lisätty kansainvälisen yhteistyön puiteissa. Samalla ovat turvallisuusmääräykset kaikkialla kiristyneet: niinpä esim. Suomessa voidaan tulevaisuudessa hyväksyä vain sellaisia ydinvoimaloita, jotka kestävät sydämen sulamisen — siis äärimmäisen epätodennäköisen tapahtuman, joita ei vielä ole yhtään edes nähty! Turvallisuudesta voisin mainita muitakin esimerkkejä, mutta riittäköön tässä tämä yksi. Mitä taas korkea-aktiivisen ydinjätteen hautaamiseen tulee, on se toki paljon parempi keino kuin päästää myrkyt savuna ilmaan aiheuttamaan vaihinkoa sekä luonnolle että ihmisille. Totesin luennollani esimerkkinä, että jos Tshernobylin voimalan tilalla olisi ollut vastaavan tehon omannut kivihiilivoimala, joka olisi toiminut 40 vuotta häiriöttä, olisi ilman saasteiden aiheuttamien kuolemantapausten määrä ollut todennäköisesti samaa suuruusluokkaa kuin onnettomuusreaktorin pitkällä aikavälillä aiheuttamien syöpätapausten. Ja luntoa olisi tärveltynyt, mikä aina liittyy kivihiilivoimaloiden käyttöön. — Tasapuolisuuden nimessä V Ä L I L L Ä SUKU A/IITA" KARVA KUKKA S ELLA on toki todettava, että kyllä Tshernobylinkin lähistöllä laajoja alueita tuli pitkäksi aikaa asumiseen kelpaamattomiksi, mutta Tshernobylhan edustaakin "varallista" voimalatyyppiä, jota lisäksi koekäytettiin katastrofin yhteydessä rikollisella, määräysten vastaisella tavalla. Neuvostoliitossakin on nyttemmin kiinnitetty entistä enemmän huomiota ydinvoimaloiden turvallisuuteen ja käyttökulttuuriin, joten esim. Suomenlahden rannalla olevat kaksi Tshernobyl-tyyppistä yksikköäkin on nyt saatu olennaisesti entistä turvallisemmiksi. 4. Vielä komentti siitä, kuka on asiantuntija ja kuka ei ole. Todellisia ydinvoima-asiantuntijoita ovat ne, jotka tekevät leipätyönsä ydinvoiman parissa. En ole mitenkään pyrkinyt esiintymään ydinvoiman asiantuntijana, vaikka Miiller niin väittääkin. Se, että tunnen reaktoreihin liittyvän fysiikan ja teknologiankin kohtalaisen hyvin, seurattuani alani sovellutusten kehitystä vuosikymmenien ajan lehdistön ja kirjallisuuden avulla, riittää ymmärtääkseni yleisöluennon pitämiseen. Vertasinkin iteäni lähinnä asioita seuranneeseen penkkiurheilijaan (joka hyvin pystyy puhumaan esim. suomalaisten juoksijoiden menestymisestä olympiakisoissa). — Jääköön omaan arvoonsa Miillerin väite siitä, että luentoni sisälsi "elementtejä, jotka L-Saksassa on osoitettu jo aikoja sitten epätosiksi". Ydinvoimaan liittyvä teknologiahan on dynaamisesti kehittyvää, ja monet "epätodet" ja "todet" saattavat muuttaa muotoaan hyvinkin nopeasti. — Mitä taas Windscale/ Sellafieldiin tulee, ei pidä sekoittaa asioita: ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos ja pommimateraalia tuottava reaktori ovat toki eri laitoksia. Kumpaankin liittyvät omat riskinsä. Mutta en voi mitenkään yhtyä Miillerin väitteeseen, että "...onhan selvää, että ydinenergian siviilija sotilaskäyttö ovat kytkeytyneet kaikilla tasoilla tiukasti yhteen". Myöskin esim. meillä Suomessa? Mitenköhän?! Vastaavalaisia väitteitä esiintyy Miillerin kirjoituksessa useitakin, mutten katso aiheelliseksi venyttää niiden takia vastinettani tämän enempää. Tulevaisuudessa on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista, siitä olemme Miillerin kanssa samaa mieltä. Mutta tällä hetkellä ei todellisia ja hyviä ratkaisuja tälle ongelmalle ole näköpiirissä. Jossakin muodossaan ydinvoima voi tulla kysymykseen, mutta nykyisten kaltaiset voimalat eivät tarjoa lupaavia näköaloja, ainakaan pitkällä tähtäyksellä. Mutta täysin hakoteille joudutaan, jos tunteenomaisesti ja uskonvaraisesti suhtaudutaan johonkin vaihtoehtoon, jonka kehittäminen saattaisi johtaa tyydyttävään, jopa hyväänkin ratkaisuun. Enkä pidä mahdottomana sitäkään, että tulevaisuudessa pääosa energiasta tuotettaisiin muulla kuin ydinvoimalla, joskaan juuri nyt ei näytä siltä. Juhani Kantele KARVAR^KKASELLA'? fctf/VAS MÄA &0A ®A<JU:8?
4 u u t i s i a City-lehti junttikylään Yhteis-yo-lehti tulee sittenkin! Jyväskylä on saamassa oman urbaanin kaupunkilehtensä. Enää puuttuu vain urbaani kaupunki. Uuden lehden päätoimittajaksi kutsuttu, tämänhetkisen "city-lehden", SuurJyväskylän Lehden päätoimittaja Tapani Markkanen on kuitenkin sitä mieltä, että lehdellä on sosiaalinen tilaus myös Jyväskylässä. "City-kulttuuri on ollut vahvasti nousemassa myös Jyväskylässä, tästä on osoituksena esimerkiksi ravintolakulttuurin painottuminen siihen suuntaan, hampurilaispaikat ja keskikaupungin city-ilme ostoskeskuksineen. Pintailmiöiden ja kulutuksen äänenkannattajina tunnetuksi tulleet city-lehdethän ovat jo "vallanneet" Helsingin lisäksi Turun, Tampereen ja Lahden. Jyväskylän kohdalla järjestelyt ovat hieman toisenlaiset, sillä city-press-konserni myy Jyväskylään itse asiassa vain tuotekonseptin, koulutuksen ja käynnistämisen sekä valtakunnallisen mainosmateriaalin. Muusta kantaa huolta toinen sopimusosapuoli Suur-Jyväskylän Lehti Oy. Markkanen kertoi Jylkkärille, että paikallisen toimituksellisen aineiston osuus on lehdestä riipuen 30—80 prosenttia. Asiasta perillä olevien tahojen mukaan Jyväskylän city-ilmiöistä riittää kertomista juuri ja juuri yhteen lehteen. Taho ei pidä sitä huonona asiana. Mistä sitten kirjoittajat näihin paikallisiin juttuihin päätoimittaja Markkanen? "Jyväskylässä on paljon hyviä kirjoittajia, joille ei ole olemassa sopivaa välinettä, esimerkiksi yliopiston toimittajakoulutuksessa.'' Joten that's about it. Maaliskuussa ilmestyy number one. Reunion vaati Yritystoimenj ohtaj aa peukaloruuviin? Tärkeimmät asiat kähmitään yo-kunnassa ainakin päällisin puolin järjestykseen jossakin muualla kuin edustajiston kokouksissa. Sitä kutsutaan asioiden valmisteluksi. Niinpä uuden edustjiston ensimmäisessä kokouksessa viime joulukuun 14. päivä useammat nimitykset olivat vain nuijankopautuksia vaille. Siksi olikin pikkuinen yllätys, että kun ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi ihan suosiolla valittiin Jukka Keronen, niin varapuheenjohtajan valinta meni äänestykseen. Heikki Risku (KuLu) sai vastaehdollaakseen Tarja Parviaisen (Reunion). Toki Risku (26 ääntä) voitti äänestyksen niin kuin pitikin mutta Parviaisellakin oli 1 äänen kannatus. Tilintarkastajien, yritystoiminnan johtokunnan, asukkaidenottolautakunnan ja Jylkkärin johtokunnan jäsenten vaali meni rutiinilla läpi. Mutta JYY:n julkaisusarjan toimitusneuvostoon huudeltiin sitten taas kilpaa jäseniä eri ryhmistä, jotta saataisiin toimitusneuvoston maksimimäärä 15 jäsentä täyteen. Into laittaa oman ryhmän edustajia julkaisusarjan toimitusneuvostoon tuntui varsin liioitellulta, kun muistaa että viime vuonna kokouksiin tuli silloisista 12 jäsenestä useinmiten hädintuskin yksi tai kaksi. Edustajisto sai pohdittavakseen myös kyselyn ja aloitteita. Kumman Luja oli huolissaan siitä, ettei JYY järjestänyt näyttävää itsenäisyyspäiväjuhlaa. Viime vuotinen hallituksen puheenjohtaja Katri Myllykoski perusteli tilannetta ensinnäkin byrokraattisesti: ylioppilaskunnalla ei ole olemassa mitään perinnettä eivätkä säännöt velvoita juhlintaan. Aloitetta perinteen luomiseksi ei ole tehty, ja jos jonakin vuonna on satunnaisesti juhlittu, se ei vielä tarkoita sitä että velvoittava tradio olisi syntynyt.. Lisäksi Myllykoski perusteli puhtaasti toiminnallisesti: kukaan ei halunnut vuoden 1988 juhlia järjestää. "Järjestöissä on valta niillä, jotka tekee", lausahti Myllykoski. Reunion esitti kaksi alitetta. Toinen oli vetoomus siitä, ettei ylikansallisten yhtiöiden tuotteita käytettäisi JYYssä. Ari Heikkisen mukaan esimerkiksi uusiopaperin käytössä on lipsuttu ainakin vessapaperin osalta. Reunionin toinen aloite koski yritystoimenjohtajan kyselytunnin järjestämistä. Opiskelijat kuulemma haluaisivat face to fase -vastauksen siihen miksi kaljan hinta on korkea ja miksi ruuan laatu ja valikoima on niin kehno. Mikäs sitten on yritystoimen johtokunnan rooli, jos opiskelijat haluavat yritystoimenjohtaja Utriaisen suoraan peukaloruuviin, kyseli pääsihteeri Tanskanen. Kumman Luja teki aloitteen myös tutorkoulutuksen kehittämisestä ylioppilaskunnan osalta. Tutorit tarvitsisivat Sari Muonan mukaan parempaa JYY-tietoisuutta. Ehkä tilanne parantuu nyt, kun Muona itse on JYY:n hallituksessa. Lisäksi keskustaopiskelijat esittivät julkilausuman, jotta Armenian maanjäristysuhreja autettaisiin SPR:n kautta. Edustajisto hyväksyi julkilausuman. ... ja lähti joululomalle. HS Taisivat olla Keskustaopiskelijat kun ehdottivat taannoin kansallisen yhteisen ylioppilaslehden perustamista. Nyt sellainen on sitten tulossa. Ei silti suurta hätää, kyseessä on vain kokeilunumero, joka julkaistaan maaliskuun puolenvälin jälkeen. Yhteistä siinä on se, että kaikki tekevät juttuja yhteisestä teemasta ja yhteisessäkin produktiossa pitäisi löytymän. Paketin kokoamiseen osallistuvat ainakin Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen ylioppilaslehden Yhteisnumero korvaa yhden jylkkärin tavallisen numeron. Se kuitenkin kootaan, painetaan ja taitetaan täällä. Ja jokaisen ylioppilaslehden päätoimittaja kantaa myös oman lehtensä osalta vastuun. Mihinkään kovinkaan laajaan yhteistyöhön ei siis Uusi hallintoasetus: vallansiirtoa ja tulosjohtamista Jyväskylän yliopistoa koskeva uusi hallintoasetus astui voimaan vuoden alussa. Sen rivien välistä henkii nykyään niin moderni tulosjohtaminen ja tehokkuus, jota yritetään ujuttaa yliopistoihinkin. Asetus antaa rehtorille ja dekaaneille runsaasti taloudellista valtaa, jota on siirretty pois ns. demokraattisilta hallintoelimiltä. Myös ylioppilaskunnan rooli muuttuu ratkaisevasti. Asetus antaa ylioppilaskunnan edustajistolle vallan nimetä opiskelijaedustajat yliopiston hallitukseen ja tiedekuntaneuvostoihin. Uusittavana oleva laitosjohtosääntö laajentaa tämän mahdollisesti myös laitosneuvostoihin. Niinpä keväällä -90 hallinnon opiskelijoiden valinta sujuukin Opiskelijan oikeusjuttu osa I SYL teki viime kesänä eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun Helsingin sosiaalilautakunnan ohjeista, jotka koskivat opiskelijoiden mahdollisuutta saada toimeentulotukea. Vastaus tuli joululahjaksi köyhyysloukussa olevalle opiskelijalle. Opiskelu ei ole peruste evätä toimeentulotukea. Vastauksessaan oikeusasiamies toteaa, että myös opiskelija voi joutua tilanteeseen, jossa hänellä ei ole varoja omaan tai perheen elatukseen. Tällöin kunta on velvollinen antamaan toimeentulotukea samoin perustein kuin muillekin tuen tarpeessa oleville. Tuen tarpeessa oleva opiskelija voidaan kuitenkin velvoittaa hakemaan opintotukea, jos hän on siihen oikeutettu, koska opintotuki on opiskelijan ensisijainen tukimuoto ja toimeentulotuki ns. viimesijainen. Helsingin sosiaalilautakunnan ohjeessa todettiin, että" Mikäli opintotuki on riittämätön, edellytetään opiskelijan rahoittavan opintojaan ansiotyöllä tai millä tuloilla, ellei erityisistä syistä ole estettä työnteolle, erityisiä syitä ovat esim. terveydelliset esteet, lapsista huolehtiminen, tai viimeinen tenttikausi". Oikeusasiamies on asiasta eri miellähdetä, alku on varovainen ja sitä voidaan kutsua ovenavaukseksi yhteistyöhön. Ylioppilaslehteä ei tulla yhdistämään, mutta yhteistyöhön lienee varaa jatkossakin. Yhteisylkkärin suurena teemana tulee olemaan "Korkeakoulut yhdentyvässä Euroopassa!' Taattua kamaa siis. Näillä näkymin tämä historiallinen yhteistyönumero ilmestyy Jyväskylässä 22.3. hieman toiseen tahtiin kuin aikaisemmin. Miten, sitä ei vielä tiedä kukaan, mutta asiasta olisi varmasti syytä keskustella hyvissä ajoin, ellei haluta valinnoista kunnallispolitiikan tyyppistä poliittista rumbaa. Lisätietoja antaa korkeakoulupoliittinen sihteeri puh. 617 297. tä: "Opintotuella saatua toimeentuloa voidaan siten täydentää toimeentulotuella eikä opiskelijan voida edellyttää rahoittavan opintojaan ansiotyöllä". Näin se opiskelijan sosiaalinen asema paranee. Hitaasti, mutta paranee kuitenkin. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten ylläoleva vaikuttaa käytännössä. Jos toimeentulotuen hakemisessa tulee tilanteita, joissa tunnet tukesi perusteettomasti evätyn, ota yhteyttä ylioppilaskuntasi sosiaalisihteeriin tai suoraan SYL:oon p. (90)611 851. Siitä vain, köyhyysloukusta reippaasti luukulle! Ilokiven konsertit suorana radiosta! Viime keskiviikkona se alkoi ja tänä keskiviikkona se jatkuu. Enää ei tarvitse raahautua kämpästään mihinkään nauttiakseen Ilokiven konserteista. Ne radioidaan. Konserttijärjestäjä Eino Urmala ja Radio Keski-Suomen musiikkitoimittaja Olli Kivistö ovat junailleet keväällä otsikolla "Ilokiven kovat" -sarjan jossa tulevat esiintymään mm. Popeda, Kolmas nainen, Miljoonasade ja muita. Tuleeko Yle sitten päsmäröimään Ilokiven klubi-illat oman mielensä mukaiseksi kuten heidän tapanaan valitettavasti on, kerro Olli Kivistö? "Ei me ruveta määräilemään illan tapahtumia, vaan menemme illan tunnelman mukana ja sopeudutaan. Ohjelman live-osuus tulee olemaan hyvin vapaamuotoinen ja me emme sooloile. Ennen konserttia tulee myös toimitettu osuus, jossa haastatellaan esiintyjiä ja alustetaan konserttia!' Folk-illat alkavat Jyväskylän perinteinen maine folk-kaupunkina on ollut muutaman vuoden ilman lipunkantajaa. Jyväskylän Folk-yhdistys on kuitenkin nyt elpynyt ja kokenut nuorennusleikkauksen. Osoituksena tästä alkaa nyt pyöriä folk-glubi Pelakuu. Pelakuun ensi tuleminen koetaan tänään, keskiviikkona 25.1. ravintola Katrillissa ja toimintaa on tarkoitus jatkaa joka keskiviikko. Musiikki tulee olemaan enimmäkseen akustista: trubaduureja, jazzia, kansanmusiikkia yms. Yleisökin saa esiintyä. Klubiin ei ole pääsymaksua. Campus-kinoon uudet penkit Elokuvan ystävät tietävätkin, että filminautinto Campus-kinossa on vaatinut paljon perslihaksilta. Pian ei kuitenkaan tarvitse kärsiä taiteen tähden, sillä kinnoon tulee uudet penkit. Ylioppilaskunnan hallitus päätti ensimmäisessä kokouksessaan, että ylioppilaskunta ostaa elokuvateatteri Maximin vanhat penkit. Maximhan lopetti piakkoin monopoliyhtiö Finnkinon saneeraajan mahtikäskyllä. Sen minkä elokuvan ystävät menettävät menettäessään Maximin korkeatasoisessa elokuvatarjonnassa, he voittavat pehmeämmissä penkeissä. Rentukan safkoista opiskelija-alennus Opiskelijaravaintola Rentukka on kuuden vuoden odottelun jälkeen saanut oikeuden antaa ruuasta opisSysteemi on sama kuin Ilokivessäkin eli 10.30-14.30 välisenä aikana saa esittämällä opiskelijakortin ruokehjoille opiskelija-alennukkansa halvemmalla. Tämä lienee sellaisten opiskelijoiden mieleen, jotka asuvat, elävät ja aina ovat ylioppilaskylässä. Heitäkin on. sen.
5 Myrskystä tyyntyy vallan uusjako ...automatisoitunutta demokratiaa, taiteen vapautta... A A . -alta on positiivinen elementti, jos \f sitä oikein käytetään. Valistunut Y aristokratia saattaisi myös olla ihan hyvä hallintomalli. Demokratia on kansanvaltaa. Kansanvalta on kaunis ajatus. Sen toteutuminen vaatii valtakoneistoa. Demokratia tarvitsee valistuneita johtajia. Liiallinen demokratia saattaa johtaa anarkiaan, jos ei ole ketään johtajaa, joka loppujen lopuksi sanoo, mitä tehdään ja miten. Kommunismi on elämänja yhteiskuntasilosofiana hyvä, mutta joka on käytännössä ajautunut umpikujaan. Tasajako ei toteudu ja vallankäyttö alkaa saada negatiivisiä muotoja. Kommunismi on harvainvaltaa,", puhuu kaupunginjohtaja Jaakko Loven Ad Astra -teatterin julkaisussa, jota voi ostaa kymmenen markan hintaan, jos löytää Taulumäen kirkon taakse Koskenharjun nuorisotalolle ja menee katsomaan Myrsky -näytelmää. Loven on huolissaan ihmisten ääänestämispassiivisuudesta ja jää pohtimaan uusia hallintokeinoja. Tärkeää on suora kontakti asukkaiden eli toiminnan objektien kanssa. Paikallishallinnossa se on jo osittain onnistunut, mutta myös valtiokoneiston pitäisi kyetä löytämään uusi yhteys kansalaisiin. Edustuksellisen demokratian hyvänä puolena Loven pitää kontrollikykyä, vaikka hän toteaakin ikävästi vain 10 prosenttia ihmisistä kuuluvan edustuksellista demokratiaa toteuttavaan ryhmään. "Koko meidän poliittinen järjestelmä syntyy arvojen pohjalta. On tietty ryhmä ihmisiä, joiden arvomaailma on samansuuntainen. He lyöttäytyvät yhteen, jolloin syntyy ryhmä, joka ajattelee samaila tavalla. Tästähän poliittiset ideologiat syntyvät. Arvomaailma on sisäsyntyinen. Arvot kuitenkin voivat ajan saatossa muuttua", Loven jatkaa. Vallassa olevalta ihmiseltä Loven vaatii laajaa yleissivistystä mutta myös kykyä perehtyä spesiaaliongelmiin. Lovenin mielestä on inhimillistä, että päättäjälle ja esittelijälle tulee joskus ammattisokeus eikä hän pysty analysoimaan tekemänsä päätöksen kaikkia seurauksia. Mutta pitää olla hyvä fyysinen ja henkinen kunto, siedettävä stressiä ja uskallettava ottaa riskejä. Pitää tietää mitä Suomi-nimisessä maassa tapahtuu tai Jyväskyläksi nimetyssä kaupungissa, koko Euroopassa. "Pitää osata liittää asioita toisiinsa. Riittävän laaja näkökulma pitää olla asioihin ja osaset on kyettävä kytkemään toisiinsa", Loven päättää oman prologinsa ja katsoohan hän korkeammalta pallilta, josta voisi olla laajempi näkökulma kuin korokkeen alla kyyröttelevän duunarin. E ihän Ad Astra voi esittää tällaista näytelmää. Pakko tässä on tapahtua jotain. Prospero ja Miranda ovat aivan liian teatraalisia. Antti Latussa on jotain voimakasta ja uhmaavaa ja Sari Laitinen kadottaa roolinsa, luonnonlapsen herkistymisen pullistuviin silmiin. Sävyt vaihtuvat ja laulu soi kauniisti. Oliko se juuri William Shakespeare, joka keksi kehittää inhottavan tradition teatterimuodolle, jota on pakko muistella taakkana vuosisatoja eteenpäin. Näyttelemisestä tuli niin näyttelemistä ja teatterista vain teatteria. T armo Kunnas on huolissaan, etteivät ihmiset kykene olemaan riittävän universaaleja. Menneistä aikakausista ihmiset voisivat löytää sen, mikä on yleisinhimillistä, ja toisaalta sen mikä arvokkaalla tavalla poikkeaa meistä. Ulkomaillakin ihmiset käyvät Kunnaksen mukaan etsimässä silkkaa ajanvietettä eikä rikkautta omaan elämäänsä. "Shakespearen aikana ajateltiin rohkeammin kaiken katoavaisuutta, kuolemaa. Oli paljon sairautta, kärsimystä ja lapsikuolleisuutta. Meidän aikamme ihmiset eivät koe asioita konkreettisesti. Elämä vain menee", Kunnas selventää. Minkä Shakespeare esittää yliluonnollisena tai maagisena, voidaan tulkita kuvauksena ihmisen syvemmästä sielunelämästä ja psykologiasta. Kunnaksen mukaan niin kauan kun ihminen kokee itsensä köyhäksi ja tasapainottomaksi, hän hakee kompensaatiota. Ihmisellä ei ole silloin varaa lahjoittaa mitään ilmaiseksi. Näyttämötaiteen parhaana antina professori Tarmo Kunnas pitää sen mahdollisuuksia paljastaa kaikkia satoja tai jopa tuhansia sivupersoonia, mitä on jokaisessa ihmisessä. Hyvällä näytelmäkirjailijalla on käytössään koko tämä roolivarasto. Shakespeare kuvaa sekä idealisteja että kyynikoita, moralisteja ja immoralisteja, pystyy käsittelemään niin fantasiamaailmaa kuin laskelmallisuutta, olemaan yhtä aikaa koomikko ja traagikko. "Epätaiteellinen ihminen on oikeastaan semmoinen, jolla on kaikesta valmis käsitys. Hänellä on vain muutama valmis rooli. Kosketuspinta muihin ihmisiin jää pieneksi ja kosketus kaikkiin elämän ilmiöihin on köyhä. Taiteen tehtävänä on laajentaa ja kasvattaa sitä", Kunnas julistaa. Myrskyn hän on lukenut 20 vuotta sitten. E nsin Ariel ilmestyy näyttämölle asustautuneena kokouimapukuun ja snorkkeliin, läpsytellen hiekalle räpylät jalassa. Hetken päästä kompuroi sisään tekohienosteleva seurapiiri raahaten golfmailoja matkassaan. Viimeisenä hoipertelevat kaksi bermudahousuista eksynyttä nuorta miestä kuin turistimatkalla halvoista viinoista innostuttuaan. Ad Astran Myrsky pudottaa klassisuuden kunnioituksen kevyeeseen ironiaan ja urheilujuhlan kaltaiseen yhteislauluun. Kaikki sekoilevat ristikkäin samalia aikaa, kun Prospero nostattaa myrskyn. Esi -(ys toimii äänellisesti, lavastus on tyylikäs ja valot puhuvat mielenkiintoisesti, mutta saiko odottaa liikaa. Jokaisen ihmisen kyky vastaanottaa taide-esitystä kutsuttakoon sitä sitten odotushorisontiksi, valmiudeksi tai herkkyydeksi on henkilökohtainen. Ilman ennakkokäsityksiä ei voi suhtautua mihinkään esitykseen. Jos odottaa paljon, pettyy herkemmin. Ja kun ei odota eikä tiedä mitään ennakolta, saattaa kokea jotain tuoreen miellyttävää. Myrskyssä alun ja näytelmän lopullisen tyylilajin odotus oli juuri sen verran pitkä, että ehtii juuri hermostumaan. Ja ohjaaja on siinä ovela, että saa katsojan siten hymyilemään tyydyttyneenä. Sai mitä halusi, hahhaa. M itä tekemistä sitten tietokoneilla on tämän kaiken kanssa. "ATK:lla luodaan edellytykset sille, että voidaan paremmin pitää huolta omasta markkinaosuudesta ja suunnata se myöskin kilpailijaa vastaan, jolloin voidaan ajatella, että se on valtaa.", kertoo Future Oy:n toimitusjohtaja Keijo Luomala. Raha ei siirry Luomalan sanojen mukaan enää kädestä käteen vaan koneesta koneeseen. Ihmisillä on rahan menettämisen pelko: kun rahaan ei voi käsin koskea, pelätään että se lakkaa olemasta. Trinculo kertoo tehneensä ennen asioita rutiinilla. Kello kuus uintitreeneihin ja niin edelleen. Sitten tulee sieltä ja lukee jotain tenttiä varten. Ohjelma on täydellinen, Nyt hän on jättänyt aikaa ja voi mennä vain istuskelemaan, katsomaan maailman menoa ja miettimään asioita. Ja Fransiscolla on noussut juttuja alitajunnan pohjamudista, sellaisia mitä ei ole ennen huomannut. On rankkaa tiedostaa sellaisia, vaikka Fransisco ymmärtää sen arvon ja saa siitä voimaa. "Ne on kuitenkin energioita ne kaikki sellaiset. Jos ne ois siellä piilossa, eikä niitä tiedosta, ne on enempi jarruja", Fransisco pohtii. Ad Astra teatteri kiittää yhteistyöstä Automarket Prismaa, Jyväskalustetta, Pintaväriä, Rakentajan Metsä-Serlaa, Renlundia, SL-Fotoa, S-market Keskimaata, Suomen väriä ja joitakin muitakin yhteisöjä ja liikelaitoksia. Esitykset jatkuvat 25. helmikuuta saakka. Jostain takasivulta löytyi vielä yksi viisaus: "Ihmiset ovat työvälineitään etevämpiä. Mutta tietyt työvälineet tekevät ihmiset vielä etevämmiksi." Soveltuukohan se myös teatteriin. Katsojatutkimusta en ole tehnyt, mutta olen kuullut että Macintoshiin ovat tyytyneet 99,6 prosenttia käyttäjistä. L. VAHIS KUVA: SAMI KUUU "ATK:lla luodaan edellytykset sille, että voidaan paremmin pitää huolta omasta markkinaosuudesta ja suunnata se myöskin kilpailijaa vastaan, jolloin voidaan ajatella, että se on valtaa." William Shakespeare: Myrsky. Ohjaus Jussi Luukkonen. Lavastus Jussi Luukkonen. Valot Vesa Hallamäki. Puvustus Rida Lajunen ja työryhmä. Prosperon tuutulaulun sävellys Matti Nurro. Rooleissa Arja Antikainen, Petri Lehtoranta, Antti Lattu, Sari Laitinen, Sari Villanen, Jari Matilainen, Jukka Jalkanen, Jari Mäntyvaara, Marko Utter, Ilkka Huuskonen, Asko Konttinen, Aarni Kivinen, Rida Lajunen, Mervi Pulkkinen, Soili Harjaluoma, Susanna Matikainen. Valokuva Sami Kulju. Ad Astra -teatterissa Koskenharjun nuorisotalolla 4.1.89.
6 Tässä teille hallitus, kohta alkaa j allitus He ovat nuoria (keski-ikä tuossa 23 nurkilla), mutta eivät enää vallattomia. He ovat 80 prosenttisesti naisia (!!). He ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uuden, kaikki ryhmittymät sisällään pitävän hallituksen jäseniä. Jylkkäri tarttui näitä härkiä (??!) sarvista ja tarjosi järjestäytymiskokouksen välipalaksi sovinnaisen kysymyslomakkeen, joihin salaa toivottiin epäsovinnaisia vastauksia. Jylkkäri ei kysynyt sitä, että mitä merkitsee se, että nyt ylioppilaskunnassa ei ole oppositiota (jos ryhmien sisäisiä oppositioita ei oteta lukuun). Siihen kysymykseen ei ole vastausta. Vielä. Hallitus ei kysymyslomakkeista oikein tykännyt. Mutta vastaili kuitenkin kiltisti ja kiitettävästi. Niinkuin peruskoulunkäynyt vain osaa. Ari ja ympäristö Ari Heikkinen on 24-vuotias yhteiskuntapolitiikan lukija ja entinen edustajiston varapuheenjohtaja muun muassa. Hän edustaa Reunionia ja vastuualueenaan on ympäristö ja kulttuuri. Hallituksesta Ari löysi itsensä ryhmän päätöksestä ja omasta tahdostaan. Hän haluaa vaikuttaa siihen, mitä JYY:ssä tehdään ja siihen miten JYY ottaa kantaa yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin. Näissä hallitus on Arin mielestä keskeisin foorumi. Vastuualueensa Ari ymmärtää laajasti ja siihen hän sanoo omaavansa harrastuneisuutta ja asiantuntemusta. "Ympäristö j a kulttuurikysymykset, liippaavat, korikysyrnyKset liippaavat koko JYY:n toimintaa." Arin mielestä JYYrssä on hyvää se, että viranhaltijat ovat hyviä ja keskusteluilmapiiri on avoin. Pitkän tähtäimen suunnittelu on kuitenkin hänen mukaansa lapsenkengissä. Aikaan Ari aikoo saada "kaikkea hyvää kaikille ja paljon ja heti." Sari ja tietous Sari Muona, 21-vuotias suomenlukija on Kumman lujan ensimmäinen hallitusedustaja ja viime vuoen edustajiston jäsen. Hallitukseen Sari halusi koska se antaa mahdollisuudet perehtyä asioihin syvemmin. Edustajistokokemuksen jälkeen Sari halusi myös valmistelutyöhön mukaan. Korkeakoulupolitiikka on Sari vastuualue, siihen hän haluaa uhrata aikaa ja se kiinnostaa eniten. Kysymykseen mikä hyvää ja huonoa JYY:ssä Sari vastasi näin: "Hyvää se, että niitä ihmisiä, jotka todella haluavat tehdä työtä ylioppilaskunnan eteen on aika paljon. Vikaa jäsenien kiinnostuksen puute." Hallitusvuotenaan Sari yrittää lisätä jäsenistön tietoutta JYYrstä ja varsinkin korkeakoulupolitiikasta. Mari ja ulkomaat Mari Lius, tuo ylioppilaskunnan viimevuotinen puheenjohtaja lukee sosiologiaa jo vuodesta -86. Tuhatkuntalainen on Mari. Kysymykseen "miksi hallitukseen" Mari vastaa arvoituksellisesti: "Tavoitteiden saavuttamiseen JYY:ssä tarvitaan vähintäinkin kaksivuotiskautta." Kansainvälisyyskysymykset ovat Marin harrastus ja niinpä hänen vastuualueensa kansainvälinen toiminta on osuva. Kehykysymykset ja JYY:n kv-suhteet sekä opiskelijavaihto kuuluvat vastuualueeseen. Mari pitää siitä, että JYY tarjoaa mahdollisuuden ja resurssit toteuttaa omia ideoitaan, mutta ongelmallista on Marin mielestä se, että monet kokevat JYY:n vieraana ja hyödyttömänä. Hallituksen rutiinien lisäksi Mari selvittää ensi vuoden aikana opiskelijavaihtomahdollisuuden Jyväskylän yliopistossa. Minna-Mari ja tiedotus Edustaa Opiskelevia Keskustalaisia ja opiskelee puheviestintää. Minna-Mari tuli hallitukseen taustaryhmänsä ehdotuksesta ja oman kiinnostuksensa kannustamana. Vastuuelueenaan MinnaMarilla on viestintä, joka kiinnostaa häntä harrastusten, töiden ja opintojen vuoksi. Toimittajakokemustakin on. Aktiiviväen vähyys Minna-Maria huolettaa JYY:ssä, näin valta ja vastuu kasaantuvat liikaa. Toisaalta JYY:Ilä on hänen mielestään paljon tarjottavaa opiskelijoille kun sain sitä osaa käyttää. Minna-Mari aikoo saada aikaan vuotensa aikana keskustelua. "JYY ei ole pelkästään byrokratiaa vaan myös opiskelijoiden aktiivinen yhteenliittymä. Eikä maailma lopu kampuksen laitaan, kuten ei JYY:n mellastusaluekaan." Kimmoja talous Kimmo Norvas oli hallituksessa viimevuonnakin ja halusi jatkaa. Talous ja rakentaminen ovat pääaineenkin mukaiset kiinnostuksen kohteet. Kimmo on Tuhat kuntalainen. JYY:ssä on Kimmon mukaan toimiva organisaatio ja talouskin on kohtalaisen vankka. Jäsenistön vähäinen kiinnostus ihmetyttää Kimmoakin. "Parannan yritystoimen talouden vuodelle 89", sanoo Kimmo. Minna ja liikunta Viime hallituksessa oli 22vuotias tuhatkuntalainen Minna Huuskonenkin. Ryhmä ja Minna olivat yhtä mieltä jatkosta tänäkin vuonna. Toiminta liikunnan parissa luottamustehtävissä ja fyysisestikin toi Minnalle vastuualueeksi jälleen liikunnan. JYY:n toiminta on Minnan mielestä kiitettävän laaja-alaista. Hän toivoo lisää kiinnostusta liikuntaa kohtaan ja keskustelua opiskelj joiden asioista. Sekä aikj tehdä hyviä päätöksiä. Kaarina ja asukas-asjat 21-vuotias Kaarina on JSO-lainen eli demari ja opiskelee ruotsia. MinnaMarin kanssa siis hallituksen ainoa humanisti. Kaarinan vastuunkanto sälyttyy osalle kansainvälistä toimintaa ja yo-kylän asukasasioihin, joihin hän jo kylän asukkaanakin tuntee kiinnostusta. Pohjoismaisen kanssakäymisen lisääminen kuuluu Kaarinan ohjelmaan ja yokunnan ajan tasalla pitäminen Kortepohjan asioista. Elina ja yritys Elina Autio vastaa ylioppilaskuntamme runsauden11 sarvesta, yritystoimesta ja siihen hän saa varmaankin käyttää pääaineessaan laskentatoimessa saamiaan oppeja. Vastuuseen kuuluu myös ATK. Hän on 24 vuotta vanha. Opiskelijan asema ja harrastukset kiinnostavat Elinaa. Jyy:ssä on Elinan mielestä pielessä lehti (yllätys yllätys) ja hän odottaa uudelta päätoimittajalta parannusta asiaan. Vuoden aikana Elina saa aikaan taloudellisen tietämyksen leviämisen ja gradunsa. Outi sosialisoi Outi Heisto, 26 on sit|<n hallituksen rivijäsenistä viimeinen. Hän loikkasi^ u m man lujasta ja siitä Kiitokseksi pääsi hajalliseen (oman v a s t a u k s ^ m u . kaan). Outi edus^ a n y t Reunionia ja h^en vastuullaan ovat o p j k e l i j a l l e n i i n t ä r . keat sof a a ij a s j a t Uilaja johtajuus Hallituksen vastuun värittämä rooli säilyy yhä Reunionilla. 26-vuotias vanhus Ulla Anttonen lukee valtiooppia. Vastuun ottamisen halu ajoi Ullan hallitukseen. Puheenjohtajan tehtävä on Ullan mukaan koordinaattorin rooli, eli kerätä yhteen päätöksentekoon tarvittava asiantuntemus eli toimintatavoiltaan paras mahdollinen hallitus. Yo-kunnan viat ovat Ullan mukaan ikuisuuskysymyksiä, kuten tiedonkulku ja yo-kunnan vieraantuminen "riviopiskelijasta". Siihen Ullalla on yksi lääkekin, eli ovelta ovelle-tiedotus, ihan henk. koht. Sitä, mitä Ulla aikoo hallituksensa kanssa saada aikaan hän kertoo toisaalla itse. Särkelä E Vielä muutama sana siitä, miksi Jyy:llä on nyt pitkästä aikaa kunnanhallitus. Vaalien jälkeiset yhteiset neuvottelut osoittivat, etts yokunnan linjasta vallitse yhteisymmärrys eri eiUstajistoryhmien välilli, joten mahdollisimman laajapohjaisen hallitukien muodostaminen oli perusteltua. Laajapohjanen hallitus on myös osottis siitä, että ryhmät halaavat ottaa vastuuta ja tehdi työtä yo-kunnan sisällä, itsetarkoituksellinen vallan käyttö jää nähdäkseni tässä hallituksessa takaalalle. . Korkeakoulupolitiikka ja opintososiaaliset kysymykset ovat ehkä merkittävimmät osa-alueet, joista hallitusneuvottelujen yhteydessä osoittautui ryhmillä olevan hyvin yhtenevät mielipiteet. Opintolaina on edelleenkin riittämätön, opiskelijoiden asuntotilanne sietämätön ja opiskelijoiden oikeusturvassakin olisi parantamisen varaa eli keskustelu esimerkiksi opiskelijan kotipaikkaoikeudesta jatkuu edelleen. Kansavinvälisyys tulee jatkossa yhä enemmän koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita opiskelijavaihdon mUuJossa. Jyy:tä koskevia suurempia kysymyksiä on tietysti Kortepohjan uusien talojen rakentamisen aloittaminen ja yo-talon peruskorjauksen valmistelu. Kortepohjassa alkaa yhteisöasumiskokeilu ja sen pohjustaminen kuuluu myös hallituksen tehtäviin. omsKSUMtixmrvt $iumnmm ! ..Qn~< "•< O l Kuluvalle vuodelle valittuun ylioppilaskunnan luottamusjohtoon valituksi tultuani lienee syytä esittäytyä lehtemme lukijoille. Nimeni on Jukka Keronen. Olen 25vuotias yhteiskuntapolitiikan viidennen vuoden opiskelija. Ylioppilaskunnassa olen toiminut pian neljä vuotta mm. hallituksen varapuheenjohtajana olen ollut kahdessa eri hallituksessa. Puoluekannaltani olen sosialidemokraatti, sotilasarvoltani reservin alikersantti ja kulinaristiselta vakaumukseltani makkaransyöjä. Yleensä luottamusjohtoon valittujen on odotettu jostakin syystä vastaavan kysymyksiin, jotka käsittelevät heidän tulevia aikomuksiaan päätöksentekijöinä. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja ei välttämättä ole mitenkään suuren käytännön vallan haltia. Mutta, Hallituksen pj. Nordplus ja kansainvälinen opiskelijavaihto velvoittavat myös Jyy:n valmistelemaan vaihdon sekä teknisiä että periaatteellisia toteuttamistapoja. Vaikka nyt tässä kehunkin ryhmien välistä yhteisymmärrystä, en itse näe hallitustyön pelkkänä konsensuspolitikointina (Mikäli konsensustilanteessa voidaan edes puhua politikoinnista). On luonnollista ja aivan odotettavissa, että hallitus kohtaa toimikautenaan asioita, jotka saattavat nostaa hyvinkin voimakkaita intohimoja puolesta tai vastaan. Itse olen ainakin varautunut tähän, odotan hallituksen jäseniltä kuitenkin kykyä perusteltuun argumentointiin ristiriitatilanteissakin. Eli ei pelkkää "yhteisten asioiden hoitoa" Vaan myös innovaatiota ja näkemyksiä. Hallitus tiedottaa tavoitteestaan edustajistolle sen seuraavassa kokouksessa helmikuun alussa. jos minä jotakin vain voin, yritän panostaa siihen, että JYY olisi entistä enemmän mukana yleispoliittisessa keskustelussa. Itselleni erityisen läheisiä aiheita ovat olleet sosiaalija asuntoasiat sekä kansainväliset kysymykset. Yo-kunnalle tulee aivan lähiaikoina eteen monta suurta asiaa, joista on osattava tehdä sellaiset päätökset, ettei "firma" kaadu tulevien polvien niskaan. Yokylän jatkorakennus, puhelinvaihteen uusiminen, yotalon peruskorjaus ja Rentukan remontti ovat taloudellisesti isoja hankkeita. Ne ovat kuitenkin toteutettavissa ja itse asiassa välttämättömiä toteuttaa. Pienempiä, muttei mitenkään vähäpätöisempiä, asioita ovat nk. vastuulliseen yrittämiseen liittyvät asiat — pyrkimys ottaa yhteisön ja sen omistamien yritysten toiminnassa huomioon myös ympäristöön, kehitysyhteistyöhön ja henkilöstön viihtyvyyteen liittyvät asiat. Yokunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Valitettavasti samaa ei voi samoa järjestöllisestä tilasta. Allte neljänneksen äänestäessä JYY:n vaaleissa ja aktivistijia valiokuntalaisjoukon ollessa vähälukuinen ei voi rintraansa juuri röyhistellä. Pyrkiimys tietysti ollut parempaan jja kyllä kai kohtuudella voii väittää suunnan olevan oikean, mutta vauhdin liian hitaan. Yo-kunnan pj. Ylioppilaskunnan luotsaajana seuraavat kaksi vuotta toimii pitkä mies Tapio Särkelä, 28-vuotias kansantalouden opiskelija. Vanha edustajisto valitsi Särkelän melkoisen yksimielisesti jo marraskuussa. Keskustalaisena tunnettu Särkelä sai kannatusta yli puoluerajojen. Varsin leppoisa mies tämä Särkelä onkin. Mutta korkeakoulupolitiikka, se Särkelää puhututtaa ja varsinkin Jyväskylän yliopiston työvelvollisuuskokeilu. Ja Jyväskylän YTHS:n tilaongelmaan hän haluaa ratkaisun tänä vuonna. Työvelvollisuuskokeilun mahdollisuudet "Jyväskylän yliopiston työvelvollisuuskokeilu on laajuudessaan aivan ainutlaatuinen ja siitä saadut kokemukset vaikuttavat koko Suomen korkeakoulujen tulevaisuuteen" Särkelä sanoo. Tuo kokeiluhan tarkoittaa sitä, että pakkoluennoista ja pakkotenteistä pyritään pois. Määräykset eivät enää sido yliopiston opettajakuntaa pitämään sellaisia pakollisia luentoja joista ei öle kenellekään mitään hyötyä. He voivat keksiä niiden tilalle jotain korvikkeeksi. Jos haluavat. Kaikki organisaatiot vastustavat muutosta, eikä yliopisto ole kaikkein joustavin instituutio. Särkelä kuitenkin uskoo kokeiluun ja siihen, että ylioppilaskunnalla on siinä oma vahva roolinsa. "Ylioppilaskunta voi viedä asiaa seuraavaan työryhmään omia ajatuksiaan ja toisaalta pitää oma kattojärjestönsä SYL:in informoituna asiasta." Särkelä uskoo, että kokeilu voi parhaimmassa tapauksessa johtaa tutkontojen monipuolistumiseen. Kaupunginhallituksesta yo-kunnan hallitukseen Mutta vielä Särkelän taustasta. Oli aika jolloin hän oli merkonomi ja pankissa töissä. Kemijärven kaupunginhallituksen varajäsenenä hän oli saanut tuntumaa politiikan toimeenpanopuoleen. Ja huomannut sen jäykkyyden. Kemijärven Osuuspankin kassalle häntä tuli tapaamaan ensimmäisessä kesätoimittajan hommassaan huhkiva Eepo Leppänen, jonka työtoveriksi Pohjolan Sanomien aluetoimitukseen Särkelä tuli. Sieltä tie vei samaisen konsernin omistaman paikallislehti Sompion toimittajaksi Ivaloon keväällä -84. "Ivalossa, revontulien loisteessa päätin, etten aio olla merkantti loppuelämääni. Jyväskylän yliopisto oli sopivan matkan päässä, ei liian lähellä, ei liian kaukana. Särkelä huomasi, ettei sovellu fysiikkaan ja opiskelikin enimmäkseen yhteiskuntatieteellisessä. Kahden vuoden opiskelun jälkeen alkoi ylioppilaskuntapolitiikka kiinnostaa. Hallituspaikkaa Särkelälle tarjottiin -86 ja pian hän tajusi, ylioppilaskunnan mahdollisuudet ja sen organisaation joustavuuden verrattuna kaupungin vastaaviin. Vuoden 1988 hän löysi itsensä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton hallituksesta, jossa hänen vastuualueenaan oli korkeakouluja tiedepolitiikka. Pesti päättyi viime vuoden lopussa. Ylioppilaskunnan rooli????? Opiskelijaliikkeen uuteen tulemiseen Särkelä ei usko. Hän siteeraa näitä asioita tutkinutta Tapio Ainolaa ja sanoo, että yhteistä nimittäjää ei opiskelijoille enää löydy. Opiskelijat on niin tiukasti puristettu omiin putkiinsa ja vuosikursseihinsa, ettei yhteisyyden tunnetta pääse syntymään. Tämä on ratkaisevasti muuttanut ylioppilaskunnan roolia viime vuosina. "Ylioppilaskunta ja sen katto järjestö SYL eivät enää aja pelkästään jäsenistönsä etuja vaan ne voivat tuoda esille laajempiakin ,S«ff » ; im Mb -flflp ajatuksia. Esimerkiksi pelkästään opintotuesta ei enää välttämättä keskustella vaan keskustelu on laajentunut koskemaan kansalaisen perusturvaa." Mutta mitä ylioppilaskunnalla on sitten annettavana tavalliselle opiskelijalle, joka maksaa jäsenmaksunsa kenties edes tietämättä, mistä maksaa??? 'Ylioppilaskunta on kanava. Yliopiston hallinto kuuntelee ja sen onkin kuunneltava ylioppilaskuntaa. Onhan ylioppilaskunnan ja yliopiston suhde symbioottinen kumpikaan ei voisi elää ilman toista. "Ylioppilaskunnan kautta yksittäisenkin opiskelijan ajatukset ja ideat esimerkiksi työvelvollisuuskokeilusta tulevat kuulluksi. Ja ylioppilaskunta voi auttaa jos opiskelijan ja yliopiston välille tulee ongelmia." "Kannattaa käyttää ylioppilaskuntaa välineenä.'' Eero Leppänen
8 Miksi tuhlata kallisarvoista opiskeluaikaa riehumiseen yo-talon yöbileissä. Pahimmassa tapauksessa viikonlopun bileiden jälkeen myöhästyy maanantaiaamun pakolliselta demokurssilta. Toisaalta kaljanjuonti Ilokivessä käy vaivattomasti ilman seinillä roikkuvia töherryksiä. Eikä mitään teatteri-, performancetai happe ning-juttuja tarvita tekosyyksi, jos joskus tekee mieli bailata. Seuraavassa Helena Seppälä haastattelee ylioppilaskunnan uutta kulttuurisihteeriä Helena Seppälää. HS: Sinut tunnetaan mieltymyksestäsi ns. eliittikulttuuriin. Mahdatko tajuta opiskelijakulttuurista mitään? HS (ilkeästi hymyillen): Mahtavatko opiskelijat tajuta kulttuurista mitään. (Sitten naama peruslukemilla): Totta puhuen raja ns. populaarija korkeakulttuurin välillä on keinotekoinen. Ei hyvä populaarikulttuuri tarkoita mitään junttien kosiskelua. Pääasia OH s,e, että esimerkiksi kulttuuritarjonta on kiinnostavaa, hyvätasoista, monipuolista ja hauskaa. Eli kyllä se taitaa lipsahtaa jonnekin klassisen "populaarikulttuurin" puolelle sittenkin. Olen muuten hieman kyyninen idealisti. Haluaisin kiinnittää sellaisten opiskelijoiden huomion, joilla on tyly luulo, että ylioppilaskunnan kulttuuritoiminta on vain pienen piirin itsetyydytystä. Haluaisin toimintaan mukaan niitäkin, jotka vihaavat esimerkiksi Kekkos-patsasta, koska se ei... HS: Anteeksi vain, että keskeytän, mutta voisitko lakata latelemasta tyhjänpäiväistä liturgiaa ja filosofoida konkreettisemmin tulevasta kulttuuritoiminnasta. HS: Kokemuksen kautta jo hyviksi havaitut jutut jatkuvat. Kuten yöbileet, näyttelytoiminta, Jyrock ja muutamia muita konsertteja varmaan tulee. Näyttää myös siltä, että keväällä Jyväskylässä on useampiakin elokuvaja videotapahtumia. Joissakin niistä JYY on varmasti mukana. Koska kulttuuritoiminnan budjetti ei päätä huimaa, yhteistyö muiden kulttuuriinstituutioiden ja -järjestöjen kanssa on edelleen luonteva tapa toimia. HS: Tuohan kuulostaa aivan samalta kuin edeltäjäsi jorinat. Eikö sinulla ole mielessä mitään omaperäistä ja radikaalia? HS: Täytyy tälle työlle olla jotain jatkuvuuttakin. JYY.ssa vaihdetaan kulttuurisihteeriä niin usein, että kun joku on hädin tuskin saanut projekteja alkuun ja homman järjestykseen, seuraava tulee jo keksimän "uusia juttuja" ja opettelemaan rutiineja. Vaikka onhan minulla omiakin mieltymyksiä. Kaikki uusi ja erityisesti poikkitaiteellinen on kiinostavaa. Joo, tiedän että sana poikkitaiteellinen saa aina joidenkin karvat pystyyn, mutta esimerkiksi teatterissa tapahtuu paljon rajojen rikkomista, enkä tarkoita tässä mitään kaupunginteattereita. Mutta vaikka kuinka yllytät, ei aio tässä vaiheessa ryhtyä ohjelmanjulistuksiin, enkä tee suuria lupauksia. Yritän vuoden aikana ideoida ja tehdä niin paljon kuin ehdin ja jaksan. Tämä homma on sellainen, ettei sitä koskaan pysty tekemään täydellisesti. Aina on tyytymättömiä, pääasiassa niitä jotka eivät... HS: No no, tuollainen kulttuurimarttyyrin asenne on pelkkää teeskentelyä, vai mitä? Taidat suhtautua vähän ylimielisesti opiskelijoiden tarpeisiin. HS: Viittaan vain siihen, että puolipäiväisenä kulttuurisihteerinä minun oletetaan joko luovuttavan JYY:lle ilmaista työpanosta koko kahdeksannen vuoden taidekasvatuksenopiskelijakutsumukseni kyllyydestä —tai sitten minulla on oikeus odottaa, että kultturivaliokunnan jäsenten ideointikyky ja vapaaehtoistyöinto lisääntyy entisestään. Jälkimmäinen vaihtoehto on iman muuta parempi, sillä puoli päivää saa kyllä tehokkaasti kulumaan pelkkää byrokratiaa ja ikävimpiä rutiineja pyöritellessä. Sitä paitsi täytyy ottaa huomioon sekin, että kulttuuritoiminta ei ole yksinomaan kulttuuritarjontaa. Joten jos joku, joka ei vielä ole valiokunnassa, odottaa vain valmista, niin korjailkoon käsityksiään. JYY:n tarkoitus on luoda edellytyksiä kulttuuritoiminnalle... ja jos niillä jotka tekevät jotain, on hauskaa ja he ovat tyytyväisiä, on sekin jo jotain. Kulttuurisihteeri haastattelee itseään Valiokunnat avoinna Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäsenille tiedoksi ilmoitetaan, että valiokunnat (sosiaali-, opintoja tiede-, kulttuuri-, liikuntaja ympäristövaliokunta) ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Seuraa Jylkkärin ilmoittelua valiokuntien kokousaj oista ja valitse itsellesi sopiva valiokunta. JYYrn hallitus Kansainvälisen toiminnan valiokunta Kv-valiokunnassa kehitysyhteistyöhön ja rauhaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi valiokunta hoitaa ylioppilaskunnan virallisia ulkomaansuhteita. JYY:llä on viralliset kansainväliset suhteet Debrecenin (Unkari), Poznanin (Puola) ja Jaroslavin (NL) yliopistojen opiskelijajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on tiedon välittäminen eri maiden ja kansojen oloista ja opiskelijoiden kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Yhteistoimintaan kuuluu valtuuskuntien vaihto, bändien ja näyttelyiden vierailut ja työleirivaihto. Valiokunta järjestää joka kesä Jyväskylässä kansainvälisen työleirin. Valiokunta osallistuu vuosittain opiskelijoiden kehitysyhteistyökeräyksen käytännön järjestelyihin. Lisäksi toimitaan yhteistyössä Jyväskylän ulkomaalaisten opiskelijoiden yhdistyksen ISAJ:n kanssa. Lisätietoja antaa pääsihteeri Tapio Särkelä p. 617 599. Kulttuurivaliokunta Kulttuuri valiokunta jatkaa touhuamistaan entistä ehompana jälleen helmikuun 7. päivä kello 18.00 ravintola Ilokiven takaosassa. Kaikki!!! henkilöt ovat sydämellisesti tervetulleita joukkoon, erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat. Nykyinen toimintamme ei toki kärsi varsinaisesti tekemisen puutteesta, sillä tulossa (meidän järjestäminä) ovat ainakin huonojen elokuvien ympärivuorokautinen festivaali ja jo perinteeksi muodostunut sisä Rock-festivaali Jyrock. Ja kaikille bändeille ja kirjoittelijoille sekä sarjakuvapiirtäjille tässä tiedoksi: Valiokunta tulee kuluvan vuoden aikana harrastamaan myös jonkinasteista kustannustoimintaa eli saamaan kustantamisen arvoisia tekeleitä ulos milloin levyn milloin kirjan muodossa. Kulttuurivaliokunnan puolesta pj. Mikko Takala Liikuntavaliokunta Ylioppilaskunnan "vauhdikkain" valiokunta järjestää urheiluhenkisiä tapahtumia sekä kilpailuja, organisoi retkiä ja kilpailumatkoja valtakunnallisiin ja kansainvälisiinkin tapahtumiin. Valiokunta pitää opiskelijat ajan tasalla OLL:n (Opiskelijoiden liikuntaliitto) asioista ja ennen kaikkea järjestää jokaiselle opiskelijalle sopivia tapahtumia, joista perinteisiksi ovat muodostuneet laskiaisrieha, sählykisat ja toimintavuorokausi enemmän tai vähemmän liikunnallisine tehtävineen. Liikuntavaliokunnan pääjperiaattena on, että mahdollisimman moni pääsee liikkeelle ja löytää virkistävää vaihtelua takapuolta puuduttavaan opiskeluun. Lisätietoja liikuntaisihteeriltä p. 291 3TTI.. Opintoja tiedevaliokunta Opintoja tiedevaliokuntalaiset katsovat asiakseen puuttua kaikkeen, mikä vähänkin haiskahtaa opiskeluun ja sen ongelminn, koulutuspolitiikkaan tai tieteentekemiseen littyvältä. Kulutamme runsaasti aikaa seuraamalla ajankohtaisia ja hämmästystä herättäviä tapahtumia raadollisessa yliopistomaailmassa ja opiskelijoiden asemaa niissä. Puutumme asioihin, jotka kuuluvat meille sekä parhaamme mukaan niihinkin, jotka eivät perinteisesti kuulu opiskelijoille. Opetuksen ja opiskelun laadun kohottaminen on lähellä sydäntämme, samoin yliopiston hallintokoneisto on jatkuvaa silmälläpitoa vaativa murheenkryyni. Valiokuntaan ei ole näinä opiskelijaliikkeen laman vuosina ollut mitään suurta ryntäystä, mutta kun sinne kerran eksyy, on suhde yleensä pitkä ja intohimoinen. Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunnan toiminnalle mikään inhimillinen ei ole vierasta; hommat vaihtelevat opintotuen kiemuroiden pohtimisesta kondomien jakeluun kapakoissa. Kuinka selvitä hengissä aineellisesti ja henkisesti tässä hullussa maailmassa on iso kysymys, joka kaipaa lisää vastauksia etsiviä uskallikkoja. Jos siis ylipääsemättömiltä tuntuvat ongelmat kiinnostavat, tule sosiaalivaliokuntaan. Kaikista kokouksista ilmoitetaan Jylkkärissä. Ympäristövaliokunta Oletko kiinnostunut luonnonsuojelusta, ympäristöestetiikasta tai kehitysmaiden ongelmista? Aiheuttavatko ympäristötuhot sinulle ahdistusta ja haluat siksi toimintaa/terapiaa? Mikäli et vastannut kaikkiin kysymyksiin kielteisesti on ympäristövaliokunta juuri sinua varten! Valiokunta on mm. tukenut Rajasthanin kuivuusalueen tutkimusta, osallistunut Bruntlandin komission raportin käsittelyyn ja keskustellut muistakin ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja antaa Tarja Parviainen p. 619 662.
9 "Halusimme ehtiä ennen muita tiedotusvälineitä" Samana päivänä kun Liisa Hakkaraisen erityispedagogiikkaan liittyvä väitöstilaisuus oli Jyväskylän yliopistossa 13.1., oli sanomalehti Keskisuomalaisen etusivulla väitöskirjan sisältöön puuttuva uutinen. Se perustui miltei kokonaan ertyispedagogiikan laitoksen vs. professori Ensio Taipaleen lehdelle lähettämään yleisöpuheenvuoroon. Jutussa ei oltu kuultu tiedekunnan, vastaväittäjän tai Liisa Hakkaraisen kantaa. Vastaväittelijä luonnehti väitöstilaisuudessa juttua ulkopuoliseksi painostukseksi ja sanoi, että vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen perustelee uutisen julkaisemista gfflfflSO väitöstilaisuutta tilanteen harvinaisuudella j'ä uuMkiskilpailulla. "Halusimme dfcitiä ennen muita tiedotusvälineitä." ' Risto Pynnönen myöntää, «ttä lehden etusivun juttu tohtori Ensio Taipalmo hyökkäyksestä Liisa Hakkaraisen väitös kiirpa kohtaan ei täytä laajuudeltaan vaatimuksia, jotka lehtijutun pitäisi täyttää. "En tunne riittävästi tämän nimenomaisen jutun taustoja ja sitä minkä takia ei toisen puolen kantaa kuultu, mutta uutisena se puolustaa paikkaansa." Sanoo Risto Pynnönen. Pynnösen mukaan yliopistostakin pitää pystyä kirjoittamaan kriittisesti siinä missä talouselämästä tai politiikastakin. "Tilanne on niin ainutlaatuinen, tällaista ei ole juuri ennen tapahtunut ja ehkä juuri sen erikoisuus on jutun kirjoittajaa sokaissut." Pynnönen syyttää yliopistoa liiallisesta sisäänlämpiävyydestä ja tieteen takana piilot telusta. Yliopisto ei hänen mukaansa salli tarpeeksi julkista keskustelua. "Kuulutan sitä, että tällaisetkin asiat tuotaisiin julki, eikä niin, että yliopiston sisällä vain supistaan keskenään ja juonitaan rahoituksia ja käytetään jopa ihmisten yksityiselämää aseena. "Yliopiston sisäinen elämä ei ole tervettä eikä se siedä keskustelua kuten talouselämä ja politiikka, jotka ovat koko ajan subjektiivisen arvioinnin kohteena." "Virheissäänkin puolustan tätä juttua, vaikka se ehkä tekeekin hallaa yksityiselle ihmiselle ja leimaa koko yliopiston. Kysynkin, että miksi ei voida tuoda esille niitä syitä, jotka ovat johtaneet tällaiseen sisäänlämpiävyyteen." Pynnönen ei mielellään puhu tästä nimen«smBaaisesta jutusta vaan laajentaa keskustelua yliopistona j a yhteiskunnan suhteista, hän ei halua, että juuri tätä juttua jäädään liikaa tuijottamaan. "Me tiedottajat ja yliopisto emme ehkä ymmärrä terpeeksi toisiamme. En halua tuomita yliopistoa, he ovat osittain syyttään oravanpyörässä, jonka palkintoina ovat uralle eteneminen ja rahoitus." Eero Leppänen Kunnian ja omantuntoni kautta Taas on ruma ruskea kirjekuori tipahtanut postiluukkuii m m e . Valtion ja kunnan rahakirstujen vartijat antavat meille armollisesti tammikuun loppuun asti aikaa selvitellä menojamme ja tulojamme lomakkeella, jonka he sitten tarkastavat saadakseen selville onko kruunu saanut ne kymmenykset, jotka sille kuuluvat. Kaikkiin alamaisiin pätevät veroilmoituksen täytön suhteen samat säännöt, mutta eräitä asioita olisi erityisesti nuorisomme opiskelevan etujoukon hyvä huomioida ryhtyessään täyttämään kansalaisvelvollisuuttaan. Veroilmoituksen täyttö on ensinnäkin pakko. Siis vaikka olisit elänyt pelkällä opintotuella (joka ei ole verotettavaa tuloa) ja/tai lähimmäistesi almujen varassa, ilmoitus on täytettävä. Toisaalta veroilmoituksen täyttö voi tulevia vuosia ajatellen olla hyödyllistäkin: jos esim. opintolainojen korot ylittävät veronalaiset tulot, voidaan soveltaa nk. tappiontasausmenettelyä, jossa vahvistettu tappio vähennetään viiden seuraavan vuoden aikana saatavista tuloista sitä mukaan, kun niitä kertyy. Veroviranomaisten arvovallan säilyttämiseksi on tärkeää, että heille kerrotaan kaikista veronalaisista tuloista. Suomessa ansaitun palkkatulon ilmoittaminen sujunee kaikilta sisälukutaitoisilta vaivatta (kts. veroilmoituksen täyttöohjeet), mutta entä jos opiskelija on päättänyt avartaa maailmankuvaansa työskentelemällä ulkomailla? Rahaa se on vieras valuuttakin, ja siksi myös nämä tulot on tunnustettava, jollon niistä ulkomailla maksettu vero hyvitetään kotimaassa. Veroilmoitukseen on kuitenkin hyvä liittää tarkempi selvitys tuloista tositteineen (esim. palkkakuitti), jotta välttyisi 'kaksinkertaiselta verolta. Mikäli ulkomailla tehty työ liittyy läheisesti omiin opintoihin ja kestää alle 100 päivää vuodessa, on mahdollista saada osa tuloista verovapaana. Jos opiskelija on ahdistunut täkäläisistä ympyröistä niin pahasti, että on paennut kaukomaille saman työnantajan hommiin tai samaan maahan vähintään puoleksi vuodeksi, on tuolloin ansaittu palkka verovapaata. Palkan lisäksi (tai päinvastoin) opiskelijat rahoittavat elämistään opintotuella, joka kuuluu tavallaan apurahoihin. Verottaja halajaa tietoja myös näistä pennosista, joten niitä varten on oma kohtansa ilmoituksessa. Apurahoista julkisyhteisöiltä saadut ovat verovapaita, kun taas yksityisiltä hankitut ovat veronalaisia, jos ne ylittävät valtion taiteilija-apurahan arvon (palkkaluokka A 9). Veroilmoituksen kinkkisin kohta lienevät vähennykset, joista osa tehdään viranomaisten puolesta ja osasta on verovelvollisen huolehditava itse. Tulonhankkimisvähennyksiin kuuluvat työmatkakulut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut mahdolliset kulut. Muiden kulujen on oltava työhön liittyviä, joten esim. opiskelija-siivooja yhdysammatin harjoittaja ei voi vähentää hankkimansa tietokoneen kuluja, kun kesällä tutkimusapulaisena toimineelle tämä on mahdollista. Työmatkakuluihin voi sisällyttää myös viikottaiset kotimatkat vanhempien luokse, mikäli työskentelypaikkakunnalla ei ole vakituista kämppää ja työsuhde ei ole vakinainen. Kansainvälisessä harjoittelussa olleet voivat lisätä työskentelymaahan suuntautuneiden matkojen hinnat työmatkakuluihin. Kaikki kunnat eivät ole alkuun hyväksyneet em. matkakuluja työmatkoiksi, mutta korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiasta tehdyt valitukset ovat yleensä menneet läpi. Tulonhankkimiskuluihin voidaan sisällyttää myös opiskelijajärjestöjen palkkiollisten luotamustehtävien hoidosta aiheutuneet kulut. Mikäli tulonhankkimiskuluja on todellisuudessa ollut niin vähän, että viranomaisten automaattisesti tekemä tulonhankkimisvähennys (500 mk + 5 °7o palkkatulon määrästä, max 1800 mk) kattaa ne kaikki, ei ko. kuluista kannata antaa lainkaan selityksiä. Opiskelijat saavat vielä tänä vuonna kunnallisverotuksessa erityisen opiskelijavähennyksen, kunhan raapustavat veroilmoitukseen merkinnät opinahjostaan ja opiskeluajasta. Vähennys hyväksytään, mikäli opintoja on harjoitettu täysipäiväisesti saman vuoden kuluessa 7 kk ajan. Pelkkä oppilaitoksessa kirjoilla olo ei siis riitä; esim. ännännen vuoden opiskelija, jolle ei vuoden aikana ole ilmestynyt suoritusrekisteriin ainuttakaan merkintää, ja joka käy kokopäivätyössä laskien saavansa opiskelijavähennyksen, tulee kokemaan ikävän yllätyksen tulevassa lokakuussa. Muita mahdollisia vähennyskelpoisia menoja, joiden johdosta voidaan havaita kruunun saneen liikaa ja alamaisille kuuluvan enemmän tuloa, ovat mm. lainojen korot (SYL on ajanut asioitamme niin, että tänä vuonna opintolainojen koroissa ei ole omavastuuta), sairaskulut (muista YTHS -maksu) ja henkivakuutusmaksut, joihin kuuluu myös matkavakuutuksen henkilövakuutusosuus. Vinkkinä sairaskulujen kasvattamiseksi mainittakoon, että jotkut apteekin tädit myyvät myös kondomeja lääkekuitilla... Opiskelijan verotukseen liittyy vielä runsaasti yksityistapauksiin sovellettavia erityismenettelyitä, mutta niiden kaikkien selvittely veisi aivan liikaa palstatilaa, joten jos veroilmoituksen täyttö ei oikein suju, apua saa sosiaalisihteeriltä yo-talolta, p. 617 063. Hannele Pulkamo
10 yo-talolla t a p a h t u u Ke 25.1. Dreadline + Reggae disco Vuoden toisessa klubi-illassa on tarjolla maan rootseinta reggaeta. Pietarsaarelaisryhmä kaata babylonia ja tunnelmasta saa selvän varmasti myös vähemmän asialle omistautuneet. Kari ,Boyn kelluva studio on kuskattu myös paikalle, jossa myös vierailee Bala. La 28.1. Jyväskylän talven avajaiskekkereissä musisoi Metronom Band solistinaan Marian Petrescu (piano). Anniskelua molemmissa kerroksissa jatkoajan kera, elävää musaa yläkerrassa, levynpyörittelyä alhaalla. Ti 31.1. Ilokiven levyhuutokauppa! Noin kymmenen vuoden ajalta kertyneet varastot myydään pois. Lähtöhinnat ovat lähes olemattomat ja valikoimat kirjavat, tarjolla sinkkuja, makseja, lp:tä ja varmasti tyylikirjossakin löytyy. Huutokaupan vauhdittamiseksi on myös virkvokkeiden ja joittenkin ruokien hintoja laskettu. Ke 1.2. Popeda rappaa niin, että räkä lentää. Ikurin Sting joukkoineen huolehtii emansipoituneiden päänsärystä. Naisryhmän jäsenet vitosen alennuksella. La 4.2. Jyväskylän talvi jatkaa, tällä kertaa aikuismusiikkilinjoilla on Saara Soisalo & Pekka Toivanen quartet. Ryhmä on voittanut oikein hopeaa tsekkoslovakialaisilla jazz-juhlilla kansainvälisessä seurassa. Järjestelyt: kuten 28.1. Ke 8.2. Deja Voodoo (Kanada) ja Fucking World Kauden ensimmäinen ulkomaalaisvieras Deja Voodoo on vieraillut ennenkin Ilokivessä. Kitara-rummut duetto on jättänyt kaiken turhan pois musiikistaan ja tulos on ruhjovaa mutta ainutkertaista. Fucking World on Suomesta ja viimeinen (tähän asti) kunnon kitarapunkilla itsensä listoille hinannut yhtye. • a n Ennakkoliput saa KampusKirjasta tai torikeskuksen City-Musiikista. Keskiviikon klubeihin lipumyynti alkaa edellisen viikon torstaina. Jyväskylän talven lippuja myy tavaratalo Bene Bebe, levyhuutokauppaan on vapaa pääsy. • • • • • • • • • • • • • • • • • • Onko sinulla huonoja postikortteja? Kulttuurivaliokunta aloittaa näyttelykauden helmikuussa räväkästi: seinille ripustetaan huonoja postikortteja. Joten jos kätköissäsi on aarteita: kunnon kitschiä, kliseekuvia, rumia tai kauniita kamalia postikortteja, niin kiikuta ne kiireenvilkkaa ylioppilaskunnan kulttuuritoimistoon, jotta voimme pistää ne seinälle kaikkien ihailtavaksi. Näyttely pystytetään jo helmikuun alussa, joten asialla on hirmuinen kiire. Kanna kortesi kekoon! * • • • • • • • • • • • • • • • • • * * * * * * * * * * * * * * Valokuvaaja Kari Paajasen lyhyen ajan retrospektiivinen näyttely "Pimeys" on esillä Galleria Fotokramissa 12. helmikuuta saakka. Näytteillä valokuvien lisäksi on mm. 33 eri puolilta maailmaa löydettyä solmua. Haluatko laulaa ja matkustaa? Up With People on Jyväskylässä jälleen. Valkoisen amerikalaisnaisen on vaikea päästä tähän ei-uskonnolliseen, ei-poliittiseen ja eikaupalliseen porukkaan, mutta esimerkiksi suomalasimies alta 25 kelpaa. Pitää olla lisäksi yli 18 ja naimaton. Ei mahdollisuudet ole ihan mahdottomat suomalaisellekaan. Jyväskylän yliopistostakin kiertää ryhmän mukana tällä hetkellä yksi tyttö. Puyhumattakaan, että 45 neuvostoliittolaista nuorta on tulossa mukaan. Noin 32 000 markkaa pitäisi kyllä löytyä. Jos kiinnostaa niin kahdenkymmenen minuutin persoonallisuushaastattelut pidetään täällä Jyväskylässäkin uusien kasvojen rekrytoimiseksi Soita 610 730. Naisopintojen opintokokonaisuus Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa pyritään syyslukukaudesta 1989 lähtien käynnistämään naisopintojen opintokokonaisuus. Asiaa valmistellut työryhmä on päässyt työssään loppusuoralle ja järjestää ehdotuksistaan yleisen keskustelutilaisuuden ennen kuin jättää ne tiedekuntaneuvostolle. Ryhmä kutsuu kaikkia kiinnostuneita opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita keskustelemaan naisopintojen opetusohjelmasta ja järjestämisestä torstaina 2.2.89 klo 14.15—16 (paikka: Lyhty). Jyväskylän yliopistossa järjestetään kevään kuluessa seminaarisarja TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESTÄ Sarjan ensimmäinen tilaisuus on torstaina 19.1. klo 12—14 Fredrikssonin luentosalissa 312, Yliopistonkatu 9. Tilaisuudessa alustaa Paavo Pylkkänen Helsingin yliopiston filosofian laitokselta. Aihetta Paavo Pylkkänen käsittelee David Bohmin ajattelun pohjalta. Seuraava tilaisuus 9.2. klo 12—14 samassa paikassa. Alustajana yrityspsykologi Anne Melkinen. t Z A D I O J V V ^ £ . 1 ^ V 6 Ä 7 ^ . " ? M H z . Elokuvakerho Casablanca 6.2. John Huston: Tulivuoren juurella. 13.2. Lasse Halström: Elämäni koirana. 20.2. Andrei Tarkovski: Andrei Rublev (17.30). 27.2. Hank Harres: Helvetilliset. 6.3. Volker Schlöndorff: Olenko syyllinen. 13.3. Sergio Gorbucci: Django -kostaja. 20.3. Lucino Visconti: Tiikerikissa (17.30) 3.4. Nikita Mihailkov: Mustat silmät. 10.4. Philip Kaufman: Valiojoukko (17.30) 17.4. Robert Aldrich: Verinen apassi. Esitykset minnansalilla kello 18.00 jos ei toisin mainita. Jäsenkortti 50 markkaa. Ennakkomyynti Kampus-kirjassa helmikuun alusta lähtien. Hei sinä elämässä eteenpäinpyrkivä, uudistushaluinen, laajaalainen, yhteistyökykyinen, kypsä — me tarjoamme sinulle työtilaisuuksia kansainvälisissä piireissä. Etenemismahdollisuudet ovat arvaamattomat. Jyväskylän Kehitysmaayhdistyksen kioski avataan Kauppakatu ll:ssa helmikuun lopussa. Ota yhteyttä os. Jyväskylän kehitysmaayhdistys, Kirjakahvila, Seminaarinkatu 28, 40100 Jyväskylä tai puhelimitse 214 462/Maarit, 241 179/Jussi tai 252 211/3131/Sari. * * * * * * * * * * * * * + * • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • f r
11 ilmoituksia OPISKELIJA, osaatko antaa ensiapua Tule opettelemaan ensiapua, sillä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö järjestää 16-tuntisen ensiapukurssi l:n. Kurssi pidetään iltaisin YTHS:n tiloissa. Kurssi alkaa torstaina 2. 2. -89 klo 17.00 YTHS:llä, Keskussairaalantie 4. Kurssimaksu 40,— sisältää ensiapukirjan ja kurssitodistuksen. Ilmoittautumiset 31.1. -89 mennessä puh. 213 093/terv.hoit. Pirjo Sivonen. RYHMÄ KLO f f fg.3e .--A uTO M i s c r rr«s ~ « & & M k M KALLIOUHHAULG f.JI33»6 ANTROPOSOFISTA TOIMINTAA JYVÄSKYLÄSSÄ KEVÄTKAUDELLA 1989 Y l e i s ö e s i t e l m i ä k e s k i v i i k k o i s i n klo 18.30 J y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n k i r j a s t o n p i e n e s s ä l u e n t o s a l i s s a , V a p a u d e n k a t u 3 9 — 4 1 22. 2. Arja L a i t i n e n : E l ä m ä n k u l u n k r i i s i t k a s v u t a p a h t u m i n a 19. 4. Reijo W i l e n i u s : I h m i s e n e l ä m ä n k a a r e s t a j a ikävaiheist a h e n k i s e n k e h i t y k s e n h a a s t e i n a I n f o r m a a t i o t i l a i s u u s A n t r o p o s o f i s e n Seuran j ä s e n y y d e s t ä k i i n n o s t u n e i l l e k e s k i v i i k k o n a 26. 4. klo 18.30 S t e i n e r p ä i v ä k o d i l la, S e m i n a a r i n k a t u 1. J o h d a n t o r y h m ä a n t r o p o s o f i a a n t u t u s t u v i l l e kerran k u u s s a l « g s k i v i i k k o i s i n (15. 2., 22. 3., 5. 4., 3. 5.) klo 18.30 SteJiTnerpäiväk o d i l l a . T i e d u s t e l u t M a i j a K a i j a n a h o , 283 734.!tai A n n e l i Riih i m ä k i , 618 603. V e s i v ä r i m a a l a u s t a S t e i n e r p ä i v ä k o d i l l ® m a a n a n t a i s i n klo 18 alkaen 9 . 1 . T i e d u s t e l u t Sisko, k a u t t o , 611 754. V i l j e l y r y h m ä . T i e d u s t e l u * W e n r i k N y g r e n , 615 574. L a u l u k u r s s i A n j a A r s k a n j o h d o l l a 10.—12. 2. T i e d u s t e l u t Lea BläfielcL,®B8 096 tai 252 301 (työ). G o e t h r s a n u m t r i o n k o n s e r t t i k e s k i v i i k k o n a 15. 3. Jyväskylän s e u d u n antroposofinen yhdistys OPISKELIJASEURAKUNTA OPISKELIJAJUMALANPAUELUKSET Tikan seurakuntakodissa 5.2 k l o 12, Pekka M u s t o n e n , S e p p o O j a l a j a o p i s k e l i j o i t a . La 4.2 klo 18 o n s a m a s s a p a i k a s s a k u t s u t i l a i s u u s o p i s k e l i j o i l l e . Keltinkodissa ( K e l t i n m ä k i , S a m e t t i j a l k a 4) 12.2 k l o 12, J u k k a K e s k i t a l o , R i s t o K ä y h k ö j a O K L : n o p i s k e l i j o i d e n l a u l u r y h m ä . K r i s t i l l i s t e n o p i s k e l i j a j ä r j e s t ö j e n j a s e u r a k u n n a n y h t e i set opiskelijaillat j o k a k u u k a u d e n k o l m a s t o r s t a i (16.2, 16.3, 20.4, 11.5) k l o 18.30 P a p p i l a s s a ( V a p a u d e n k a t u 26). Opiskelijoiden iltakirkko , j o n k a y h t e y d e s s ä o n e h t o o l l i n e n , j o k a t o r s t a i k l o 20.15 k a u p u n g i n k i r k o s s a . Tule hilj e n t y m ä ä n , i l o i t s e m a a n j a k o k e m a a n y h t e y t t ä . Opiskelijapastori J u k k a K e s k i t a l o o n y l i o p i s t o m a a i l m a s s a t o i m i v a k a u p u n k i s e u r a k u n n a n t y ö n t e k i j ä , j o k a o n käyt e t t ä v i s s ä e s i m . s i e l u n h o i d o l l i s i a k e s k u s t e l u j a varten. J u k k a a n s a a y h t e y d e n p u h e l i m i t s e , p. 641519. HUONEKALUT, VALAISIMET, ASTIAT, LASTENVAUNUT JA VAATTEET YM. OSTOJA MYYNTILIIKE M. Öljymäki Voionmaankatu 8. Puh. 610640, k. 861375 T U L O S S A ! SUURI E L O K U V A K O K E M U S ! " Mikael Fränti/HeSa Seuraa myös kevään matineaohjelmistoa! Useita hienoja ensi-iltoja lauantai-iltapäivisin. Lip. 20,—. Sarjalipulla joka 6. ilmaiseksi. BRUNO GANZ SOLVEIG DOMMARTIN WIM WENDERS -elokuva BtRUIHIN TMMN M& DER HIMMEL UBER BERLIN" W FINNKINO AVOINNA Ma-Pe 8J.5~16.00 £amj>|#£frfa KoskuSÄaifaalantie 2 Loatln olakorrasBö Puh 615744 « * UUTUUKSIA! * * * Matti Salon e l o k u v a e s s e i t ä : Joseph Losey — vainottu muukalainen C h r i s t a VVolfin n a i s e n n ä k ö k u l m a t i e t e e s e e n j a t e k n i i k kaan: Häiriötapaus — erään päivän uutisia Pekka K o s o s e n p o h d i n t a a j a k r i t i i k k i ä : Kapitalismin ja hyvinvointivaltion näkökulmat Lang — N o r r o s (toim.) p u h e e n v u o r o j a rauhasta: Militarisoitumisen muodot T u l i u t m y ö s lisää h e t i k ä t t e l y s s ä lopjpjuneita R o o s : Elämäntavasta elämänkertaan M r UMtolaiset-osastosta uutuusesimerkkejä Bryan N o r t o n i n p u o l u s t u s p u h e uhanalaisille lajeille: The Preservation of Species — The value of biological diversity J. H o d i n i n kattava j a k u v i t e t t u e s i t y s : Edvard Munch J o s e p h Frankin J a m e s Russell L o w e l l p a l k i n n o n voittaja: Dostoevsky — The stir of Liberation Evergreen-osastolla uutuuksia mm. Gaston B a c h e l a r d : The P o e t i c s o f R e v e r i e j a The P o s t i c s of Space Alan M o n t e f i o r e (ed.): The P h i l o s o p h y of France t o d a y A. Luria: VVorking Brain ;>V ... ,tf-\ [Kj^Aj,Jvl|^^Uj^Sj ![Dji(Aj : (Tj^Aj: M a T o 1 2 . 1 6 . , Puh. 9 4 1 2 1 8 8 3 5 Älä tuhlaa opintolainaasi, sijoita se tietokoneeseen. Nyt puhaltaa Kampus Datassa uudet tuulet. — Mannesmann Tally MT81 matriisikirjoitin kaapeleineen (kitka/työntävä traktori, • « « • » 130mki/s, N L Q 2 4 m k i / s ) nyt vain 1300, ~ " — A p p l e Macintosh yhteistilaus 3 . 1 . Kysy lisää myymälästämme!!! -10.2. HYVÄT KOTIHOITOTUOTTEET OVAT LÄHTÖKOHTA HIUSTESI HYVINVOINTIIN TULE TUTUSTUMAAN TUOTTEET PALVELEMME MA — PE 9.00 — 18.00 OSTOSKESKUS Puh. 252 415 m : A JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TEATTERI Hannu Salama SE TAVALLINEN TARINA O h j a u s S i r k k u P e l t o l a vier. M u s i i k k i M i l j o o n a s a d e . L i p u t p u h . 2 9 4 9 9 , 2 9 4 991 O p i s k e l i j a l i p p u j a m y ö s e n n a k k o o n . LOUNAS AIKA: Ark 11-15. La-su 12-15. Korkeakouluopiskelijoiden tuki 5 markkaa. MAANANTAISIN PIZZATREFFIPÄIVÄ 31.1. QUATRO STAGIONE 30mk! Tulossa: Ma 3 . 1 . J o h n Richardsons cabinet T i 7.2. Laskiaisrieha Ke 8.2. Päivänsäde T i 14.2. Valentineni päivä TERVTETULOA 7 c m PUSSTIC-MAPIT 4 c m L U E N T O K A N S I O A 4 LUENTOPAPERI A4/100 T u t u s t u P O S T I K O R T T I v a l i k o i m i i m m e • T A I D E K O R T T E J A • K A R V I S K O R T T E J A • T E N A V A K O R T T E J A • L A U S E K O R T T E J A • YSTÄVÄNPÄIVÄKORTTEJA T A R J O U S K O R T T E J A 1 kpl 1 . 5 10 kpl 10.00 • T A I D E J U L I S T E I T A • J U L I S T E L I S T O J A Poikkea ostoksille! V PAPEM\ Yliopistonkatu 6 Opiskelijoiden oma matkatoimisto Jyväskylässä Puh. (941)617 m Kauppakatu / l : : : V I E P I T K Ä L L E NYT INSTRUN PEHMOLINSSIT 490 VAIHIAtibttil PIILOLINSSIT 4 pari INSTRUMENTARIUM Jyväskylä : Kauppakatu 18 p. 614406 Hannikaisenk. 11—13 p. 618775 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla o p i s k e l i j a a l e n n u s . OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO H U R M E R I N T A Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 AR!fWv^^m)u•KAUPRM<ArJ3o•AJ0™lVAfl»lA AJOMVAflMAJflH AUKI ALVARIINSA: S U — T l 9 — 2 4 . K E — L A 9 — 1 . \ ,i
12 järjestöt ISAJ International Student Association of Jyväskylä It's time again to start spring-term activities with an informal Get Together -Party on Thursday Feb. 2nd at 7 p.m. at Toiska (at the bottom of the M-building in Kortepohja). We'll make future plans with music and some tea & cakes. You are warmly vvelcome to see new and old ISAJ-members! P.S. Committee will meet at the same place 6 p.m. Aloitamme kevätkauden toiminnan torstaina 2. helmikuuta klo 19 Toiskassa (M-talon pohjakerroksessa Kortepohjassa). Suunnittelemme tulevaa toimintaa musiikin, teen ja leivonnaisten kera. Olet sydämellisesti tervetullut tapaamaan uusia ja vanhoja ISAJrn jsäeniä! P.S. Hallitus kokoontuu samassa paikassa tuntia aikaisemmin. Muistathan, että ISAJ on avoin kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneille, tule tutustumaan! Herännäisopiskelijat Opiskelijoiden siioninvirsiseurat ti 31.1. klo 19.00 Kauppakatu 6 A 26 (Soini). Sisäänkäynti sisäpihan puolelta viimeistään nurkkauksesta. Tervetuloa. Talviretki Aholansaareen 10.—12.2. Paavon pirtissä hiljennytään ja ulkona hiihdetään ja lasketellaan. Myös Tahkovuoren rinteet vieressä. Retken hinta 150 mk + matkat, joista Herättäjä Yhdistys maksaa puolet. Tiedustelut Esa Tikkaselta p. 665 613. Ympäristövaliokunta Alkaneen vuoden ensimmäinen kokous pidetään ma 30.01. klo 18.00 yo-talolla. Kaikki vanhat ja uudet asiasta kiinnostuneet: Tervetuloa! Lisäinfoa saat Tarjalta, p. 619 662. Opintoja tiedevaliokunta kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 1.2. klo 17. ylioppilastalon yläkerrassa korkeakoulupoliittisen sihteerin huoneessa. Hallintokoulutusopasta kokoava ryhmä ryhdistäytyy jälleen ja kokoontuu 31.1. klo 18 korkeakoulupoliittisen sihteerin huoneessa. Ylioppilaskunnassa suunnitellaan opintomatkaa Tallinnaan huhtikuun lopussa. Matkan kesto 4 päivää, hinta n. 750,-. Asiasta kiinnostuneet ainejärjestöläiset, valiokuntaIäiset ja muut voivat tiedustella matkasta kopo-sihteeriltä puh. 617 297 tammikuun loppuun mennessä. Työvelvollisuuskokeilun suunnittelu etenee. Parhaillaan ovat laitoksilla ja tiedekunnissa työn alla uudet opetussuunnitelmat ja ensi syksyn opetusjärjestelyt, joista päätetään kevään aikana. Asiasta voi kysyä lisätietoja tai neuvoja kopo-sihteeriltäpuh. 617 297. Ev. lut. opiskelij älähety s Opiskelijat toimistolla, Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 25.1. Mitä Jumala minusta ajattelee? Jukka Keskitalo. 1.2. Opiskelijaseurakunta — sisäänlämpiävä sauna. Timo Junkkaala. 8.2. Pyhä Henki — armosta ja lahjaksi. Risto Käyhkö. LÖÖPPI Toimintakautemme suurin saavutus (rahanhankinnan lisäksi tietenkin) on oman sählyvuoron saaminen. Kuten olet Yliopistoliikuntalehtisestä jo lukenutkin pelaamme sählyä maanantaisin 16—17 U 1 A:ssa. EYL Kansakoulukatu 5 ke 25.1. klo 18.30 Opetusilta. "Raamattu — laki ja evankeliumi", Mauri Tervonen ke 1.2. klo 18.30 Raamattupiiri la 28.1. klo 19.00 "Superuskovat", opiskelijaiha, Olli Koskenniemi la 4.2. klo 19.00 "Älä pelkää", opiskelijaiha, Ari Juupaluoma, Tampereen EYL vierailee. Tervetuloa! Svenska Klubben Vuosikokous 2.2.-89 klo 19.00 Kortepohjan A-talon tilaussaunassa. Kaikki joukolla mukaan. OL-BOWLARE pyörii taas 24.1.1989. Kirmaisuun lähtö klo 17.15, sauna 18.00. Myllyjärven Btalon yläkerta, Loukkukorventie 6 B, siis. Paikalle, Eikka. Dumppi ry WANTED! kadoksissa: LOGO. Ollut tietymättömissä jo 20 vuoden ajan. Dumppi ry panostaa etsintöihin 200 mk:n omavastuulla. Elävänä tai kuolleena... Siis massoittain logoehdotuksia tietojenkäsittelijöiden ainejärjestölle! Ajattele 200.00 mk! Ehdotukset Mattilanniemen MaD toisen kerroksen Dumpin postilaatikkoon, tahi postitse: Dumppi ry/ Seminaarinkatu 15 40100 JKL. Olis ihan jees juttu laittaa se oma nimikin mukaan. Aikaa 27.1.1989 asti. JYT Vaalikokous valitsi viime joulukuussa ylioppilasteatterille uusia luottamushenkilöitä. Vuoden 1989 Jytin puheenjohtaja on Liisa Vähäkylä. Saman kauden teatterisihteerinä toimii Martti Lummukka. Jyt järjestää yhdessä YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ Jyväskylän terveydenhuoltoasema Keskussairaalantie 4 (Liikunnan rakennus) Puhelin 213 011 (vaihde) Terveydenhoitoasema on avoinna lukukausien aikana (ei la, su) KEUHKOTARKASTUKSET Keuhkotarkastuksiin osallistuminen on pakollista vain erityisryhmille. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat sekä lastentarhanopettajiksi opiskelevat ovat velvolliset osallistumaan keuhkotarkastuksiin kuten vastaavien laitosten henkilökunta. TERVEYDENJA SAIRAANHOITO Puhelin 213 093 ja 619 995 Terveydenhoitaja (käynti maksuton) ma—to klo 8.00—16.00, pe klo 9.00—16.00 Yleisja erikoislääkärit ajanvaraukset em. aikoina. Yleislääkärin käynti maksuton. Erikoislääkärin käyntimaksu 5 mk. HAMMASHOITO Ajanvaraukset ma—pe klo 8.00—16.00 joko puhelimitse 611 422 tai henkilökohtaisesti käymällä. Käyntimaksu 20 mk. MIELENTERVEYSTYÖ Neuvontapsykologin, terapiapsykologin ja psykiatrin vastaanotot Hämeenkatu 3:ssa. Ajanvaraukset ma—pe klo 8.00—11.00 ja 12.00—15.00 puhelin 619 852. Yksilöterapia 10 mk. Ryhmäterapia 5 mk. Neuvonta on maksutonta. TERVEYSTARKASTUKSET Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen. Mikäli osoitteenne on muuttunut yliopistoon ilmoittautumisen jälkeen, ilmoittakaa siitä välittömästi terveydenhoitoasemalle joko kirjallisesti tai puhelimitse 213 306 tai 611 422. Läsnäolevaksi ilmoittautuneena ja ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneena sinulla on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kaikkien terveydenhoitoasemien palveluja. Ota opiskelijakortti mukaan asioidessasi terveydenhoitoasemalla. KSL:n kanssa jäsenilleen näyttelijän fyysisen ilmaisun kurssin 1—4 helmikuuta. Kurssin vetäjänä toimii teatteriohjaaja KASIMIR GROCHMALJSKI MAJAryhmineen. Kurssista voi tiedustella Teija Mikkoselta. Maja-teatterin jäsenet ovat vailla majoitusta, jos jollain on ylimääräistä sänkypinta-alaa, ilmoittakaa esim. Lummukalle. Myös Jeppe Niilonpoika toipuu joulun vietosta ja alkaa esiintyä. Valitkaa esitteestämme sopiva päivä ja käykää katsomassa. NEFA RY Nefan 15-vuotisjuhlat pidetään 26.—27.1.-89 Etnologian laitoksella. 27.1. iltajuhlat Ilokiven yläkerrassa. Tarkemmat tiedot Nefan ilmoitustaululla. Kaikki tervetuloa juhliin. OPISKELEVAT HOMOT Meitähän kulkee Kampuksellakin lukuisa joukko — kuka yksin, kuka kaksin. Jotenka eiköhän kokoonnuta uusin voimin uudistamaan ja jatkamaa Ryhmä "3—3":n toimintaa. Tule siis kahvitteluun ja "Jyväskylä, homojenkin kylä" -teeman merkeissä keskiviikkona 1.2. klo 18—20 Kirjakahvilan (Seminaarink. 28) pihatalolle (keskikaup. puol. ovi!) JAKAJAA JYLKKARIIN YKSITYINEN TAI AINEJÄRJESTÖ Sinulla pitäisi olla auto käytettävissäsi noin kerran kahdessa viikossa. Suhteellisen luotettavakin sinun pitäisi olla. Homma ei ole vaativa eikä vie ajastasi kuin muutaman tunnin joka toinen viikko. Voit olla ainejärjestökin. Hommasta maksetaan palkkio ja kilometrikorvaukset. Voisit alkaa vaikka heti. Jos kiinnostaa niin ota yhteyttä päätoimittajaan p. 617288 tai toimistosihteeri Rouhiaiseen 252211 /2872 tai väistyvään jakajaan Honkalaan 252211/2200. SUURI AVUSTAJATAPAAMINEN Jos olet halukas kirjoittamaan juttuja, mutta sinulla ei ole ideoita, jos sinulla on ideoita, mutta ei halua kirjoittaa. Jos haluat ideoida ja kirjoittaa. Tai ehkäpä olet jo vanha kehäkettu Jylkkärin avustelijana. Jos olet kiinnostunut lehden tekemisestä teknisenä prosessina tai kenties se henkinen prosessi on sydäntäsi lähellä. Haluatko haukkua tai kehua? Olet tervetullut Jyväskylän ylioppilaslehden vuoden 1989 ensimmäiseen Suureen Avustajatapaamiseen. Maanantaina 30.1. 1989 kello 13.00 lehden toimituksessa. Siellä asioista lähemmin. J Y V Ä S K Y L Ä N TALVI 28. 1 . — 12. 2. 1989 MUSIIKKIA, TEATTERIA Päivä, aika Paikka, hinta Ohjelma La 28.1. Yliopisto, juhlasali klo 19.00 60 mk 21.00 llokivi 30 mk TATTOO THEATRE Ohj. ja joht. Mladen Materic FESTIVAALIKLUBI Esiintyjät The Open Stage "Obala" (Sarajevo/Jug.) Metronom Band Solisti Marian Petrescu (piano) Su 29.1. Yliopisto, juhlasali klo 15.00 40 mk 19.00 K-S:n konservatorio 40 mk ARVO TURTIAINEN TAALLA Arvo Turtiaisen maaiima sanoin, kuvin ja sävelin KAMARIKONSERTTI Ba6ewicz—Hartmann—Sostakovitsh Ma 30.1. Kaupunginteatteri Klo 20.00 pieni näyttämö 40 mk KUIN JOUTSENEN LAULU Käs. Jussi Myllymäki ja Timo K Mukka Talviorkesteri joht. Marjatta Meritähti Soi. Monna Kamu, Oona Kamu ja Kosti Kotiranta (laulu) Leena Uotila, Erkki Saarela ja Tarja-Tuulikki Tarsala (lausunta) Jyväskylän Kamariorkesteri Joht. Renard Czajkovvski Soi. Anatoli Melnikov (viulu) Ohj. Jussi Myllymäki Säv. Jyrki Heikkilä * Maritta Viitamäki Ti 31.1. Työväentalo A-sali Klo 19.00 30 mk TEATTERI-ILTA Tsehov/Williams Ke 1.2. Taulumäen kirkko Klo 19.00 40 mk SINFONIAKONSERTTI Dvorak—Faure—Sostakovitsh Jyväskylän Työväenteatteri Ohj. Kimmo_Paiu Jyväskylän sinfoniaorkesteri Joht. William Bouähton. Soi. Margareta Haverinen ja Petteri Salomaa To 2.2. Yliopisto, juhlasali Pe 3.2. 40 mk Klo 1S.00 STORY OF BEAUTY Käsikirj. ja ohj. Kazimierz Grochmalski The Maya Theatre (Poznan, Puola) La 4.2. K-S:n Konservatorio Klo 18.00 30 mk 19.00 Yliopisto, juhlasali 40 mk 21.00 llokivi 30 mk KAMARIKONSERTTI Kokkonen—Beethoven—Strauss HAAMUJA Teksti N Gogol FESTIVAALIKLUBI Sakari Tepponen (viulu), Ilkka Paananen (piano) Teatteri '88 Ohj. A.M. Palamisev (Moskova, Neuvostoliitto) Soi. Saara Soisalo, Pekka Toivanen kvartetti Su 5.2. Äänekoski, Työväentalo Klo 15.00 30 mk 19.00 Yliopisto, juhlasali 40 mk STORY OF BEAUTY HAAMUJA The Maya Theatre Teatteri '88 Ma 6.2. Yliopisto, juhlasali Klo 19.00 40 mk HAAMUJA Teatteri '88 Ti 7.2. Kaupunginteatteri, aula Klo 22.00 40 mk LASKIAISKONSERTTI Technik-kuoro Joht. Margita Gergelova Ke 8.2. Työväentalo, A-sali Klo 19.00 30 mk YÖVIERAIDEN PALUU (Minigrip) Yövieraat To 9.2. Kivistön työväentalo AMPUTOINTI Klo 19.00 30 mk Teksti Jens Björneboe 19.00 Hankasalmi, monitoimitalo KONSERTTI 30 mk Kansannäyttämö Ohj. Kimmo Paju Technik-kuoro Pe 10.2. Yliopisto, juhlasali Klo 19.00 50 mk AURINKO MAAILMAN ISA, MAA ELÄMÄN ÄITI Teksti Nils Aslak Valkeapää Dalvadis Teatter Ohj. Ida-Lotta Backman (Karesuvanto, Ruotsi) La 11.2. Yliopisto, juhlasali Klo 18.00 60 mk Klo 21.00 llokivi 30 mk SUURI VIIHDEKONSERTTI FESTIVAALIKLUBI Jyväskylä Winter Festival Orchestra Joht. Jyrki Heikkilä Soi. Paula Koivuniemi, Taneli Mäkelä Los Leotardos Su 12.2. Kivistön työväentalo Klo 15.00 30 mk 15.00 Torikeskus, autohalli 40 mk 18.00 Yliopisto, juhlasali 40 mk AMPUTOINTI KULUTUSJUHLA '8! poikkitaiteellisesti PÄÄTTÄJÄISKONSERTTI Jyväskylän Kansannäyttämö Ryhmä '89: Tuula Ollikainen, Maarit Ylönen, Riitta Uusitalo, Kari Kaijanaho, Pekka Nättinen, Pekka Törmänen, Hannu Tähtelä, Virpi Pahkinen, Vesa Turpeinen UMO Joht. Esko Linnavalli LASTEN TALVIFESTIVAALI 8 9 Päivä, aika Paikka, hinta La 28.1. Yliopisto, Musica Klo 15.00 20/30 mk Su 29.1. Yliopisto, Musica 20/30 mk Su 5.2. Yliopisto, Musica Klo 15.00 20/30 mk Su 12.2. Yliopisto, Musica Klo 15.00 20/30 mk PIKKU MARJAN ELÄINKIRJA SOLISTIKONSERTTI MUSABUSA musiikkia lapsille sekä aikuisille, pikkuvanhoille ja ikinuorille LASTENKONSERTTI (LP-levyn julkistamistilaisuus) Esiintyjät Meritähden paatti Soi. Oona Kamu, Monna Kamu ja Kosti Kotiranta Jyväskylän musiikkikoulun sinfoniaorkesteri Joht. Torsten Lindfors, Soi. Karoly Garam Ykä, Matti ja Liisa 20-vuotta | Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti orkesteri P Ä Ä S Y L I P U T : T a v a r a t a l o B e n e B e n e ( e n t . C e n t r u m ) , m a — p e 1 1 puh. 941/615 160, ovelta tuntia ennen esityksiä. -17.30 1