T u l e va isu u den l eh t i k estävä ä n el ä m ä ä n
HINTA
8,50??
9
7 71799
286005
1 2 0 04
2 0 13
K ä ä n n y tä pu n a j u u r e n v i h a a j a 58 Ta l l i n n a n
k a l a m a j a 26 to t eu ta u n e l m a si 18 m a r i a v ei tol a n
k e ppi pöl lö 63 luom u n j ä l k e e n t u l e e luoko 57
10 0 k m / h t u u l i voi m a l l a 66 a i no v e n n a u n e l moi
37
ISSN 1799 -2869
1
4
H U I L I N O 4? ?2 012 , S Y Y S ? L O K A K U U
Haloo tulevaisuus,
miltä siellä näy ttä ä?
PÄ Ä N AV A U S
V
uoden 2012 teemana tuntui olevan maailmanloppu.
Maya-intiaanien ennustama
joulukuun 21. meni ohi ? ja
oliko se koko ennustus vielä
väärinkäsitystäkin. Kaikenlaisia epätarkemmin
ajoitettuja uhkia joka tapauksessa jäi. Ilmastonmuutos? Sukupuuttoaalto? Valtamerien
happamoituminen? Ennusteet siitä, kuinka
kauan ihmiskunnalla on aikaa, tulevat koko
ajan lähemmäs. Esimerkiksi marraskuun lopussa Maailmanpankin raportissa arvioitiin,
että tällä menolla lämpötila voi nousta neljään
asteeseen jo 2060-luvulle mennessä, eikä ole
mitään takeita siitä, että tästä selvittäisiin.
J
K U VA : katja tä h jä
otta maailma voisi muuttua, meidän kaikkien toki pitää luopua
paljosta. Vai pitääkö? Ei, jos kysyy
tutkija Tuuli Kaskiselta, jonka
haastattelu on tässä lehdessä sivulla 39. Hänestä luopumisesta puhuminen on
tyhmää. On parempi jatkaa eteenpäin, mutta
muuttaa suuntaa. Eihän kasvissyöjäkään valitse wieninleikettä kermaperunoilla niin, että
annoksesta on poistettu leike ja kerma. Annokset pitää suunnitella kokonaan uusiksi.
Suuntaa olisi tietenkin pitänyt muuttaa jo
ajat sitten, ja hyviä ideoita on ollut jo pitkään.
Luin hiljattain lapselle tekniikkakirjaa 1970-luvulta. Siinä kerrottiin autoilun historiasta.
Historiakatsaus loppui tutulta kuulostavaan
toteamukseen: nykyään jotkut ajattelevat, että
meidän pitäisi palata sähköautoihin, koska ne
saastuttavat polttomoottoriautoja vähemmän.
Miksi näin ei tehty jo silloin? Maailma olisi
aika toisenlainen.
V
uoden 2013 teema voisi olla
muutos: hyvä, aktiivinen ja
innostunut muutos. Uskoa
siihen, että muutos kestävään
suuntaan on mahdollinen, antaa Elina Grundströmin kolumni sivulla 54.
Sivulta 20 alkaa testi, jolla voit testata, millainen ekokatastrofiin varautuja olet. Saitpa
vastaukseksi mitä tahansa tai vaikka mikään
vaihtoehto ei tuntuisi omaltasi, lue kuitenkin
vastauksiin poimimamme esimerkit. Niistä
saat ideoita, miten voit auttaa itseäsi tai maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Tai ehkä
enemmän motivoi unelmien toteuttaminen?
Lue unelmiaan toteuttaneiden parhaat vinkit
sivulta 26.
H
uilin ajatuksena on, että
ekologisen elämän pitää olla
helppoa, hauskaa ja kaunista, ei hampaiden kiristelyä ja
kaikesta kivasta luopumista.
Vain tällä tavalla ekologisesta elämästä tulee
se juttu, johon kaikki haluavat mukaan.
E l i n a V e n e s m ä k i ? t o i m i t u s pä ä l l i k k ö
PS
Ps. Tämä numero on
osittain rahoitettu Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun avulla.
Kiitos kaikille rahoittajille! Lisää joukkorahoituksesta s 52.
sig
n&P
r
in
t
n o. 1?/ ?2 013 , Ta m m i ? h e l m i k u u ? t e e mana tul e vaisuus
Vu
a r d s 20
11
A N TA
Aw
LIS
De
od
en
Näistä unelmoidaan.
Lue, millaista on
kun toteuttaa unelmansa!
Parisuhde ,
Hyvä suhde syntymäperheeseen,
Kivojen yhteinen lomapaikka,
Kirjan kirjoittaminen,
Henkinen hyvinvointi,
Tarkoituksellinen elämä, Hyvää seksiä,
Saada oma yritys kannattamaan,
Hylättyjen eläinten hoitokoti Afrikkaan,
Merkityksellinen työ, Sisäinen rauha...
40
37
Vuosi 2009 oli
ilmastonmuutoksen
hullu vuosi.
Elina Grundström kertoo
kolumnissaan, mitä sitten tapahtui
ilmastovallankumoukselle.
28
6
Tämä kirjakaapistoon
piilotettu salaovi vie aika
hurjaan paikkaan.
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Tuuli Kaskinen tarjoilee
yrityksille vihreitä
mahdollisuuksia.
a s ia k a sle ht
i
STÄV
Ä
UOD
Ä V
?
LÄM
Ä E
ES
Ä
TA 2 0 1
0
KE
pä äto i m it ta ja
Riikka Suominen
A R T D I R E C TO R
Jesse Kühn / Matti Sipiläinen
t o i m i t u s pä ä l l i k k ö
Elina Venesmäki
Alku
6 Tammi-Helmi
10 Parasta nyt
12 Lempipaikka: Reidar Palmgren
13 Nannaa!: Johanna Sumuvuori
14 Huili taulukoi: ekot asuinalueet
15 Ekotekijä: uusiomuotisuunnittelija Reet Aus
16 Mun juttu: elämäntaitovalmentajat
18 Tähän tyyliin: Maria Veitola
Ilmoitusm y y nti
Maritta Humala / Palmera ? palmera@kotiposti.net
puh. 040-709 98 56
www.huililehti.fi /mediakortti
K i r j o i t ta j at
?
Huili
Ole varautunut ?tulevaisuuteen!
Unelmille siivet
Punaposkinen talvi ? Huilin talvireseptit
Yritysten ekosparraaja Tuuli Kaskinen
Nuoren arkkitehdin unelma: Villa Dogi
Elina Grundströmin kolumni: Vuoden 2009 lapset
Joukkorahoitus tulee nyt myös Suomeen
Tommi Musturin sarjakuva: Helppoa elämää,
rakenna iglu
?
VALOK u va a j at
Anna Autio
Juliana Harkki
Hanna Koikkalainen
Laura Oja
Satu Pirinen
Markus Sommers
Laura Vesa
K uvittajat
Libris Oy
Huili on painettu k asvisöl jypohjaisill a painoväreill ä
ja sen paperi Cocoon offset on FSC- merkitt yä .
K U S TA N TA J A
Ekoyhtiö Huili Oy
Tilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa
Huili ? LEHTI KESTÄVÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN ? Ekoyhtiö Huili Oy, PL 9 6 5, 0 0101 Hel sinki
toimitus@huililehti.fi ? w w w.huililehti.fi ? ISSN / ISSN - L 179 9 ? 28 6 9
H U ILI OY
EK
OY HT
I
Ö
Ö
H U I LI OY
Kahdennentoista Huilin kannessa
tulevaisuuden toivo Patu 6v.
Kannen kuvasi Satu Pirinen ja
ideoivat Huilin uudet AD:t Matti ja Jesse.
Patun mielestä tulevaisuudessa
hänestä tulee tähti. Lisää visioita
tulevaisuudesta sivulla 20.
PAINATUS JA R E P R O
I
Jäätävää surffausta
Kestävämpää matkailua: Tallinnan Kalamaja
Mainoskatko: Luonnosuojeluvaipat
Kokkioppi: Tammikuun juomasuositukset
Tuomas Mattilan kolumni: Luomun jälkeen tulee LuoKo
Missä tämä on nyt: Raleigh Fitness
Vastustan: golfia
Kolme toivomusta: Aino Venna
Saara Helkala
Janic Leino
Sakke Yrjölä
OY HT
Eko-opas
57
58
60
61
63
64
65
66
?
EK
20
26
35
40
46
53
54
56
Elina Grundström
Veera Honkanen
Liisa Jokinen
Veera Jussila
Reeta Laamo
Verna Leinonen
Tuomas Mattila
Laura Rantanen
Jenni Stammaier
Johanna Sumuvuori
Mari Valkonen
Huili ON Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ekologinen lifest ylelehti.
Lehteä my ydään irtonumeroina Ak ateemisissa kirjak aupoissa ja Kiasma - k au passa . TILAA HUILI hinta an 35 euroa?/?vuosi (kesto, määr ä aik aistil aus
50 euroa?/?vuosi): WWW.HUILILEHTI.FI
?
?
?
?
Ta m m i h e l m i
STÄV
ES
UOD
Ä V
Petri Luukkainen kyllästyi
tavaroihinsa, luopui niistä ja teki
aiheesta loistavan dokumentin.
Te k s t i r i i k k a s u o m i n e n
kuva matti tanskan e n
Elokuvan aluksi Petri
Luukkainen panee aivan
koko omaisuutensa
varastoon. Tässä hän
juoksee hakemaan
ensimmäistä tavaraa.
Mikäköhän se on?
8
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Ä
Tavar ataivas
LÄM
Ä E
TA 2 0 1
Ä
0
KE
maailman
menot
Joogafestarit
KOONNUT r i i k k a s u o m i n e n & E l i n a V e n e s m ä k i
26-vuotias nuori mies laittaa koko irtaimen
omaisuutensa varastoon. Hän on päättänyt
päästä irti kamavuoristaan ja hakea varastosta
esiin yhden esineen päivässä.
?Jos olisin ollut happy happy joy joy, tuskin olisin lähtenyt muuttamaan elämääni tällä tavalla. Mutta mulla oli muutoksen paikka.
Tavaraa oli kertynyt ihan sikana ja projisoin
niihin omaa pahaa oloani? elokuvan päähenkilö ja ohjaaja Petri Luukkainen kuvailee.
Dokumentti Tavarataivas kuvaa tätä yhden
vuoden koetta, jossa Luukkainen elää ilman
rakkaita tavaroitaan. Alun perin hän omisti
muun muassa noin 5000 vinyylilevyä. Tavaroiden listaaminen ja karsiminen oli ollut liian vaikeaa. Viikon miettimisen jälkeen Luukkainen päätti kokeilla luopua kaikesta. ?Aluksi
ajattelin, että suunnilleen kuolen, jos mulla
on vain tuhat tavaraa?, Luukkainen kuvailee.
Elokuvan kuluessa käy ilmi, että aika paljon
vähemmälläkin pärjää. Tai ainakaan onnellisuus ei ole tavaroiden lukumäärästä kiinni.
?Yksin rakensin niin paljon onnellisuuttani tavaroiden varaan.?
Esimerkiksi ilman kännykkää pystyy elämään useita kuukausia ?vaikka se tarkoittaa
viikonloppuiltaisin harhailua kaupungilla toivoen, että törmäisi johonkin kaveriin.
?Aamuisin yritin herätä auringon mukaan
töihin. Sähköpostia käytin julkisten tilojen ja
kirjaston tietokoneilla.?
Elokuva muutti pysyvästi tekijänsä suhteen tavaroihin. Mutta joihinkin tavaroihin
Luukkainen on yhä kiintynyt.
?Kalastuskamoistani en olisi valmis
luopumaan.?
D o c P o i n t - e l o k u va f e s t i va a l i
H e lsin g issä 2 2 . - 2 7.1.
w w w. d o c p o i n t. i n f o
N
äiden festareiden jälkeen ei ole kännykkä
kateissa ja pää kipeä. Päinvastoin! Joogafestivaalille tullaan tankkaamaan hyvää oloa. Turun
Logomossa järjestettävä joogafestivaali tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri joogalajeja, kuten äitiysjoogaa, leikkijoogaa ja spiraalimeditaatiota. Myös miehille on oma
kokeilutuntinsa. Lisäksi luentoja muun muassa
mindfulnesista. Erityisesti järjestäjät toivovat
paikalle yläkoulu- ja lukioikäisiä.
Jooga poistaa niin tehokkaasti stressiä, että haluaisimme myös nuorten
löytävän sen. Heidän olisi hyvä oppia,
kuinka lisätä omaa hyvää oloaan?, sanoo
tapahtuman järjestäjä Riitta Lusenius Turun
Joogayhdistyksestä.
Logomon ravintola satsaa festivaalin
aikana kasvisruokaan.
?
J o o g a f e s t i va a l i , L o g o m o s s a T u r u s s a 19.1.
w w w.t u r u n j o o g ay h d i s t y s . c o m
Näin valloitat maailman
H
aluatko tehdä ideastasi yhteiskunnallisen
innovaation? Nyt apua tarjoaa kansalaistoimijoille tarkoitettu scale up -kurssi. Kevään
kestävällä kurssilla keskitytään ongelmanratkontaan, hankitaan kontakteja ja tietoa sekä sparrataan kurssilaisten ideoista vastustamattomia.
Kurssin järjestää Otava-opisto ja osuuskunta
ja sitä vetää muun muassa kaupunkiviljely- ja
kaupunkisuunnitteluaktiivi Jaakko Lehtonen.
Kurssille ovat tervetulleita yhdistysten jäsenet,
yrittäjät ja muut idearikkaat, jotka haluavat nähdä
unelmansa leviävän. Kurssi 8.2 alkaen. Viimeinen
ilmoittautumispäivä 31.1. Hinta 100 euroa.
w w w.o tava o p i s t o. f i
Lasten puolesta
N
yt loppuu puhe jostain epämääräisistä tulevista
sukupolvista! Suomessa perustettiin joulukuussa uusi yhdistys: Ilmastovanhemmat ry. Sen tarkoituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset siihen,
että kyse on jo meistä ja meidän lapsistamme ? ja toimia
ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan nyt heti.
Ilmastovanhemmat-yhdistys on avoin kaikille,
myös lapsettomille. Kyse on näkökulmasta:
Päätöksiä pitää tehdä nyt lastemme takia.
Yhdistyksen aikeena on vaikuttaa ennen
kaikkea poliittiseen päätöksentekoon, ei
niinkään arjen ympäristötekoihin. Yhdysvalloissa on jo vastaava järjestö nimeltään
Climate Parents ja Ruotsissa samoihin aikoihin Suomen Ilmastovanhempien kanssa
aloittanut Föräldravrålet.
w w w. i l m a s t o va n h e m m at. f i
Aktivistit vaativat
myrkyttömiä Levi´s
-peppuja.
Gore-texpusakkamme
jääntet löytyvät
lopulta jääkarhun
vatsasta.
Aletangot notkuvat vatteista.
Valitettavasti ostoksilla piilee
myös vaaroja. Vaatteissa käytetään
paljon muun muassa nonyylifenoli-etoksylaatteja (NPE), jotka
hajoavat hormonihäiritsijöiksi.
Samoin kuin vaatteissa käytetyissä
perfluoratut yhdisteet (PFC), jotka
hylkivät vettä ja öljyä, ja ovat siksi
muun muasa Gore-tex-tuottajien
suosiossa. Nämä yhdisteet kertyvät
kehoon vuosikausiksi ja rikastuvat
ravintoketjussa. Meidän Goretex-pusakkamme jääntet löytyvät
lopulta jääkarhun vatsasta. Yhdisteiden epäillään vaikeuttavan
lisääntymistä ja aiheuttavan syöpää. Myös ympäristöviranomaiset
haluaisivat, kieltää aineet.
Monissa valmistajamaissa vaateteollisuuden jätteet päätyvät suoraan
vesistöihin ja aiheuttavat vakavia terveyshaittoja paikallisille ihmisille.
Mutta nyt vaatefirmat ovat joutu10
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
massa lupaamaan myrkyistä. Sellaiset vaatejätit kuin H&M, Zara, Mango, Esprit ja Levi´s ovat julkisesti
lupautuneet parantamaan tapansa.
Taustalla on ympäristöjärjestö
Greenpeacen maailmanlaajuinen
Detox-kampanja, joka alkoi vuonna
2011. Viime marraskuussa järjestö
lisäsi painostusta, koska neuvottelut
eivät riittäneet vaatejättien taivutteluun. 80 maassa tuhannet aktivistit
järjestivät mitämielikuvituksellisimpia tempauksia.
Nyt noin kymmenen erittäin
suurta vaatemerkkiä on jo mukana. Nyt Greenpeace pitää esillä
sellaisia brändejä, jotka eivät ole
vielä luvanneet puhdistaa tuotantolinjojaan. Näitä brändejä ovat
esimerkiksi Calvin Klein, GAP ja
Victoria?s Secret.
Mukaan lähteneet merkit sanovat tarvitsevansa vuosikausia aikaa
myrkkytuotannon lopettamiseen,
useimmat vuoteen 2020. Miksi
ihmeessä?
Suomen Greenpeacen Juha Aromaa kertoo, että nämä merkithän
eivät itse enää valmista vaatteitaan.
Ne vain markkinovat niitä.
?Vaatteiden valmistajia saattaa
olla vaikka sata, ja näillä monilla
on vielä omat alihankkijansa.?
Menee siis aikaa, että vaatemerkit saavat edes selvitettyä,
mistä heidän vaatteensa tulevat.
Lisäksi pitää vielä valvoa, että
yritykset toteuttavat lupauksensa
luopua myrkyistä.
Tehtävää myrkkyjen poissaamiseksi riittää. Mukaan lähteneet
vaatefirmat edustavat vain noin
kymmentä prosenttia maailman
vaatealasta.
Elina V e n e smäki
k u va : g e o r g e n i k i t i n 7 g r eenpe a ce
Myrk yille k y y tiä
rikulttuu
r intama LTA
Hiilineutraali Suomi
Musta r inda
ART AND ECOLOGICAL TRANSITION 2012
Mustarinda-julkaisun kannessa
Elina Tuhkasen
kuva ?Nimetön?,
pysäytyskuva
videosta 2012.
Mustarinda
tähyä ä ihmisy yden r ajoja
Mustarinda- lehti on vakava puheenvuoro ihmisen ja luonnon
välisestä suhteesta.
Muutamassa vuosikymmenessä olemme aiheuttamassa ekosysteemien hiipumisen, mutta silti me ihmiset jatkamme kuin mitään ei tapahtuisi. Mustarindan toive on taiteen avulla ravistella
ihmisiä. Että taide onnistuisi siinä, missä tieteellinen argumentaatio tai ympäristöjärjestötkään eivät näytä onnistuvan, eli muuttamaan tapaamme suhtautua luontoon ja kulutukseen.
?Monilla on esimerkiksi mökiltä luontokokemuksia, mutta kun
palataan kaupunkiin, ne unohtuvat. Taide voi muistuttaa elävästä
luontosuhteesta. Liikauttaa sellaisia tuntemuksia, joita ei kaupunkiolosuhteissa muuten muista?, sanoo Mustarinda-lehden päätoimittaja Paavo Järvensivu.
?Olen itse tutkija, ja aiheet, joista saa keskustella valtamediassa
ovat rajattuja. Keskustelu ihmisyydestä ja luonnon rajoista tuntuu
siellä vieraalta, mutta taiteen avulla aihetta voi avata keskustelulle?, Järvensivu sanoo.
Joulukuussa ilmestynyt lehti on Mustarinda-seuran ensimmäinen vuosijulkaisu. Seura on perustettu 2009 ja sen tarkoituksena
on edistää kestävää elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri tieteen- ja taiteenlajien asemaa.
Lajityyppi, tiedostavia esseitä sisältävä vuosikirja, on lukijalle
vaativa. Riski on, että hyvää tarkoittava sisältö jää sanahötöksi. Mustarindan julkaisu on kaunis. Julkaisu on englanniksi, sillä tavoite
on viritellä aiheesta kansainvälistä keskustelua. RS
Hiilineutraali Suomi on opas siihen, kuinka Suomi
tosissaan voisi torjua ilmastonmuutosta. Hiilineutraali
tarkoittaa, ettei Suomi tuota enempää kasvihuonekaasuja kuin se pystyy sitomaan.
Miksi Suomen sitten tulisi pyrkiä
hiilineutraaliuteen? Siksi, koska kansainväliset sopimukset purevat ilmastonmuutoksen uhkaan liian hitaasti. Esimerkiksi
Malediivit pyrkii hiilineutraaliuteen jo
vuonna 2020, Norja vuonna 2030 ja
Ruotsi 2050.
Kirja ei todellakaan sisällä mitään
pieniä ?ekotekoja? kankaisista ostoskasseista tai kännykkälaturin irroittamisesta pistorasasta, vaan kertoo rajusta
muutoksesta, jota hiilineutraalius vaatii.
Keinot ovat pääosin tuttuja: ekotehokasta rakentamista, uusiutuvaa energiaa,
henkilöautoilun vähentämistä, led-valoja? Toisaalta toimenpiteiden tuttuus on myös rohkaisevaa. Meillä on jo keinot siirtyä hiilineutraaliin Suomeen.
Enää pitää toteuttaa ne kaikki yhtä aikaa. RS
K ati B e r nin g e r :
H i i l i n e u t r a a l i S u o m i (G a u de a m u s 2 012)
Miksi luomu ei my y?
Kirjasta Hyvä ja paha ruoka on turha hakea herkkureseptejä. Sen sijaan se on kokoelma ajankohtaisia kirjoituksia ruuasta. Kiinnostavaa on esimerkiksi pohdinta siitä,
miksi luomuruoka on yhä marginaalissa. Luomu lisää
kyllä suosiotaan, mutta edelleen (vuonna
2011) vain alle kaksi prosenttia ruokaostoksistamme on luomua.
Syitä on monia. Luomuala ei vielä ole
Suomessa organisoitunut kattavasti ja
koska Suomessa ei ole ollut ruokaskandaaleita, kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä luomutuotetusta.
Minulle oli uusi tieto, että alun perin
luomu kehitettiin Suomessa maatalouspolitiikan välineeksi, ei suinkaan
ympäristösyistä tai ruuan laadun vuoksi.
Tuo ajatustapa näkyy Suomessa vieläkin
siinä, ettei ruuan makua pidetä erityisen
oleellisena. Tässäkin kirjassa se jää
sivuosaan.
T o i m . T u i j a M o n o n e n & T i i n a S i lva s t i :
H y vä j a pa h a r u o k a (G a u de a m u s 2 012)
lampaaton lankakauppa
Netissä on auennut erilainen lankakauppa. Tuumaus.
comin myymät langat ovat vegaanisia, eli ne
eivät sisällä mitään eläinperäistä. Näin
myymälän kaikki langat sopivat myös
villa-allergikoille.
Valikoimissa on muun muassa
Reilun kaupan banaanilankaa, nokkoslamkaa, hamppulankaa, pellavalankaa, kierrätettyä puuvillalankaa.
Kaikkia myös ihanissa väreissä.
w w w.t u u ma u s .c o m
w w w. m u s ta r i n d a . f i
Parasta nyt
Pähkinäsesonki
Lämpimät jalat
Unelma kesästä
Hyvä ruoka
Himailu
Tämän paremmaksi ei
pähkinä enää tule. Puuuunissa paahdetut tuoreen
sadon luomumantelit ja
hasselpähkinät saavat toivomaan, että seuraavassa
elämässä syntyisi oravaksi.
Barcelonalaiseksi oravaksi,
sillä E & A Gispert ? Euroopan paras pähkinänpaahtaja ? toimii siellä.
Suomessa näitä herkkuja
löytyy hyvinvarustelluista
ruokakaupoista.
huopikkaat 2.0. Tämän
talven kuumimmat kengät
tulevat Töysästä, vuonna
1932 perustetusta kenkätehtaasta. Töysän kenkätehtaan uutuustuore Arctips,
eli huopalapikas ihanissa
väreissä, on noussut blogimaailman hitiksi. Tehtaan
seitsemän suutaria saavat
nyt nakutella huopikkaita
urakalla. Kengät maksavat
225 euroa.
Kun on oikein pimeää, on
ihana suunnitella kesää.
Tämä katalogi vie päiväunissa sinut kohti lämpöä
ja aurinkoa? Hyötykasviyhdistyksen tämän vuoden
siemenluettelo on nimittäin
ilmestynyt. Tilauksia aletaan postitella helmikuussa.
Koskaan eivät ruuantähteet
ole olleet niin muodikkaita
kuin tänä talvena. Siitä
kiitos kuuluu Roskaruokaliikkeeelle, joka järjestää
tempauksia ruokahävikin
vähentämiseksi. Seuraavaksi huippukokki Sami
Tallberg loihtii 19.1. hävikkiruuasta brunssin helsinkiläiseen Café Agricolaan.
Ja brunssi jos mikä on
mainiota talviohjelmaa.
Kotona on kaunista. Ainakin, jos ei nosta katsettaan
ylös uudesta viehättävästä
käsityölehdestä Koto Livingistä. Anu Harkin luotsaama lehti sisältää käsitöitä,
sisustusta, kokkausta
ja askartelua. Seuraava
numero ilmestyy 6.2.
http://www.arctips.fi/
www.tostada.fi
12
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
www.hyotykasviyhdistys.fi
www.facebook.com/roskaruokaillallinen
www.kotoliving.fi
k u vat ja k u v i t u kset: kn i t ? n ? ta g , a nn a au t i o, m u sta 510 1, L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a , c au se a n d e f f ect / g esta lten
Tammikuussa Huili yrittää löytää talven valoisammat puolet.
Minkä sinä valitsisit?
Tutustu ja löydä itsellesi sopiva sähkösopimus
osoitteessa www.nordicgreen.?
Nordic Green Energy toimittaa vain alkuperämerkittyä
uusiutuvaa energiaa Suomessa ja Ruotsissa. Nyt tarjoamme Huilin
tilaajille uusasiakasedun! Mikäli täytät määräaikaisen sähkösopimuksen
kanssamme, saat 10 ? kertaluontoisen alennuksen sähkölaskussasi.
Toimi näin: Sopimuksen täyttämisen yhteydessä, kirjoita meille
kampanjakoodi ?Huili? sopimuslomakkeen viestikenttään.
Kampanja on voimassa 10.02.2013 asti.
Switch Nordic Green AB Filial Finland | Rauhankatu 16 Vaasa | Puh: 06-357 77 50
Sähköposti: Asiakaspalvelu@nordicgreen.?
?Pelkään,
että toimin
metsän vahingoksi
kertomalla siitä
lehdessä. ?
Palmgrenin luonnonsuojelijaystävä
tutustutti hänet
Halimasjärven
luonnonsuojelualueeseen, jonne
autotonkin pääsee
helposti. Lähelle
kulkee julkinen
liikenne.
14
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Vallankäytön
käsikirjat
? L EMP
I
KA
L EM
M
?
K K A ? LE
PIPA
I
PA
IK
nannaa !
A IK K A
P IP
Turvassa
metsässä
Reidar Palmgren latautuu ikimetsässä.
T e ksti L au r a Rantan e n K uvat L au r a V e sa
Kirjailija ja näyttelijä Reidar
Palmgren on kiireinen mies.
Kirjoitustöitä, parisuhde Satu
Silvon kanssa ja kahden teini-
ikäisen pojan isyys. Palmgren
yrittää olla tekemättä liikaa ja
siteeraa mielellään espanjalaista kirjailija Carlos Ruiz Safonia, joka kirjoitti, että pakonomainen toimeliaisuus on yksi
pelkuruuden alalajeista. ?Ihmiset aikatauluttavat elämänsä. Hiljaisuus ja verkkaisuus
tuovat ihmisen kasvokkain
itsensä kanssa, ja se saattaa
toisinaan olla pelottavaakin.
Ehkä siksi nykyihminen tekee
niin paljon.?
Ikimetsiä Palmgren rakastaa. Siksi yksi hänen lempipaikoistaankin on Halimasjärven
luonnonsuojelualue Tampereella. Hän käy siellä seuraamassa
vuodenaikojen vaihtumista. Yhdessä poikiensa tai puolisonsa
kanssa he tutkivat sammakonpoikasia ja muurahaisia, kuuntelevat tikkoja, katselevat silkkiuikun pesintää ja syövät eväitä
kallion laella. ?Pulahdamme
uimaan, jos on kesä, ja noukimme sieniä, jos on syksy.?
Parasta lempipaikassasi? ?Parasta on liikkua hiljaisuudessa,
itse niin huomaamattomana
kuin suinkin. Näin luonnon
läsnäolo tuntuu korostuvan.
Koska kyseessä on luonnon-
suojelualue, yritän olla jättämättä jälkiä. Nöyrä asenne
luonnon edessä tekee hyvää.?
Mitä paikka tuo elämääsi? ?Se
on muodostunut vuosien mittaan turvapaikaksi. Toisaalta
metsä elää elämäänsä, joten
aina on uutta nähtävää. Vanha
puu on kaatunut, rastaanpesä
on ilmestynyt oksanhaarukkaan, sammalikko on alkanut
soistua. Kaupunkilaiselämän
keskellä se muistuttaa minua
ajoittaisesta pysähtymisestä ja
elämän hengittämisestä. Kiireeni ja vaivalloiset arkiset asiani
ovat onneksi vain arkisia asioita.?
Kenet haluaisit viedä sinne?
?En haluaisi viedä sinne enää
ketään uutta ihmistä. Mieluummin se saisi pysyä mahdollisimman tuntemattomana. Niin se ei kuluisi, kuten
kaupunkimetsille monesti
tapahtuu. Taidan toimia paikan vahingoksi kertomalla siitä
lehdessä!?
Lempiekoilusi? ?Pyrin olemaan
hankkimatta mitään, mitä
en todella tarvitse. Jos ostan
jotain, yritän käyttää tuotteen
loppuun. Esimerkkinä monivuotiset, kirpputorilta ostamani talvikengät, jotka ovat viimein tulossa tiensä päähän.?
Johanna Sumuvuori
T
unnen monta poliitikkoa, joiden suosikkikirja on
Sun-Tzun Sodankäynnin taito. Se opettaa, miten neuvokas soturi toimii vihollisia kuhisevassa
maastossa. Suosikkini kirjan ohjeista on se, miten ärtynyttä vihulaista käsitellään: ärsyttämällä lisää. Sun-Tzu
neuvoo myös esittämään heikkoa, kun kokee itsensä
vahvaksi ja päinvastoin. Näin vainolainen hätääntyy ja
sekoaa strategiassaan.
K
un Yleisradio viime keväänä selvitti poliitikkojen
lempikirjoja, Sodankäynnin taitoa ei listoissa
näkynyt. Sen sijaan niissä vilisi Raamattua,
Väinö Linnaa ja Santeri Alkiota. Aika tylsää,
mutta kukapa sitä nyt korttejaan paljastamaan. Strategiaa se henkilöbrändäyskin vaatii.
O
len kahlannut muutamia vallankäytön oppikirjoina pidettyjä klassikoita ja pohtinut, kuka
mitäkin on tankannut. Yksi mainio kaskuveikko
aikuiseen makuun on Machiavelli, jonka Ruhtinasta
verestelin juuri esseetä varten.
Machiavellin neuvoihin kuului esimerkiksi, että
hallitsijan ei kannata välttää kitsastelua, sillä se on
avain vallassa pysymiseen. Kotimainen empiria todistaa, että tämä pitää paikkansa esimerkiksi istuvan
presidentin kohdalla. Puhemiehenä toimiessaan Sauli
Niinistö tuli tunnetuksi säästäväisenä tarkan euron
miehenä. Hän sai valtavan kansansuosion vaihtamalla kansanedustajien bisnesliput turistiluokkaan ja
karsimalla eduskunnan kuluja. Jokunen edustaja kitisi
kirpuista hotellihuoneissa, mutta puhemies kasvoi
vain korkoa ja päätyi maan isäksi. "Saituus on näet
niitä paheita, jotka pönkittävät ruhtinaan valtaistuinta",
opetti Machiavellikin.
H
allituspolitiikasta voi myös tunnistaa machiavellilaisia juonenkäänteitä. Machiavellin mukaan
liika anteliaisuus syö pidemmän päälle valtion
varat ja aiheuttaa tyytymättömyyttä, jos taloustilanne
heikkenee. Hyviä tekoja on tehtävä siis vain vähän
kerrallaan, ?jotta niiden maku olisi aina suussa?. Tästä
viimeisin esimerkki on hallituksen työttömyysturvalaista
antama joululahjaesitys, jonka seurauksena puolison tulot eivät jatkossa enää vaikuta työttömyysturvan tasoon.
Esitys sai osakseen odotettua tyytyväistä hyrinää.
K
ohtalon painoarvo hallitsijan elämässä oli
Machiavellin mielestä noin puolet. Toisesta
puolesta voi päättää itse. Poliitikon päätökset voivat kuitenkin uhmata muiden kohtaloa. Siksi
ruhtinaiden metkujen opiskelu pitäisi olla suorastaan
kansalaisvelvollisuus.
nannan
Karl-Ove Knausgårdin
Taisteluni 1 ja 2. Juuri
niin koukuttavaa, kun
kaikki väittävät.
tä r pit:
Robert Harrisin Haamukirjoittaja. Oliko Tony
tai Cherie Blair CIAagentti? Salaliittoteoriaa parhaimmillaan!
Club Bangles Kokomossa (Uudemaankatu 16,
Helsinki). Pyöritän levyjä siellä yhdessä Tiia
Vanhatapion kanssa.
Huili taulukoi
Huili selvitti, mikä ekoa on suomalaisissa
ekokortteleissa ja -kaupunginosissa.
Te k s t i M a r i Va l k o n e n
EKOIN
?
Ekokaupunginosa
Vuores
Ekok ylä
Linnanniittu
!
Jätkäsaaren
ekokortteli
Kempeleen
ekokortteli
Viime kesän asuntomessuja
isännöinyt uusi kaupunginosa
Tampereen ja Lempäälän
rajalla.
Vihdissä, Nummelan lähellä
sijaitseva 11 talolle kaavoitettu asuinalue.
Helsingin Jätkäsaareen
suunniteltu kortteli, jonka
valmistuminen on lykkääntynyt vuoteen 2016.
Oulun lähellä sijaitseva
kymmenen omakotitalon
asuinalue
Miten
asutaan?
Kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Kun 14 000 asukkaan
kaupunginosa on valmis,
puolet asukkaista asuu kerrostaloissa.
Noin 150-neliöisissä,
puurakenteisissa omakotitaloissa. Ekokylää pyörittävä
osuuskunta rakentaa alueelle
parhaillaan yhteistä saunaa ja
tapahtumalatoa.
Vuokra-asunnoissa sekä
hitas-hintarajoitetuissa ja
vapaarahoitteisissa omistuskämpissä. Keskimäärin
neliöitä on noin 70.
Suurissa matalaenergiataloissa, joiden pinta-ala on
150?360 neliömetriä.
Miten
liikutaan?
Palvelut?
Omalla autolla, pyörällä tai
bussilla. Vuoresta markkinoidaan myös tulevana ratikkakaupunginosana, mutta
ratikan rakentamisesta ei ole
päätetty. Alueella on kauppa,
päiväkoti ja pikkuputiikkeja.
Omalla autolla. Lähin
bussipysäkki on Nummelan
keskustassa 2,5 kilometrin
päässä. Palvelut ovat samassa paikassa kuin bussipysäkkikin ? kaukana.
Ratikalla ja fillarilla, mutta
talon asukkaille rakennetaan myös 150 autopaikkaa. Kortteliin on tarkoitus
saada ainakin ruokakauppa,
kahvila-ravintola, yleinen
sauna, kestävän kehityksen
kauppa ja ekopesula.
Omalla autolla. Bussivuoroja kulkee kerran tunnissa
ja pysäkille on matkaa 1,5
kilometriä. Missä palvelut?
Kaikkien Oulun ohi ajaneiden
keitaassa, kauppakeskus
Zeppelinissä kolmen kilometrin päässä.
Pääosa asunnoista lämpiää
kaukolämmöllä ja saa sähkönsä verkosta. Monessa
omakotitalossa käytetään
maalämpöä ja esimerkiksi
vesikiertoista takkaa.
Sähkö tulee verkosta, ja
lämpönsä talot tuottavat itse
esimerkiksi aurinko- tai maalämmöllä sekä vesikiertoisella takalla. Alueelle suunniteltiin omaa lämpövoimalaa,
mutta suunnitelma kariutui,
kun kylän naapuriin kaavailtu
senioritalo päätettiin rakentaa
muualle.
Pääosin kaukolämmöstä
ja verkkosähköstä, kuten
tavallisissakin kerrostaloissa.
Aurinkoenergialla on tarkoitus tuottaa osa sähköstä
ja lämmittää mahdollisesti
käyttövettä.
Sähkö ja lämpö tuotetaan
omassa voimalassa polttamalla kaasutettua puuhaketta. Lisäksi sähkönkulutus on
painettu alas ledivalaistuksella ja vaatimalla asukkailta
energiatehokkaita kodinkonehankintoja. Alueella on myös
tuulivoimala, mutta lähinnä
näön vuoksi.
Yllättävää?
Vuoreksessa ei kierrä roskaautoja, vaan roskat pistetään
maanalaiseen putkistoon,
josta ne päätyvät keräysasemalle.
Julkkispari Maria ja Reino
Nordin rakensivat alueelle
taloa reality-sarjassa Iholla.
Sarjan kuvaamisen jälkeen
talo myytiin keskeneräisenä.
Kortteliin halutaan vihreitä
palveluita ja talon yhtiöjärjestykseen kaavaillaan
lauseketta, joka velvoittaisi
suosimaan liiketilojen vuokralaisina kestävästi toimivia
yrityksiä.
Ekokorttelin energiaratkaisuja suunnitellutta yritystä
luotsasi aikanaan nykyinen
keskustan puheenjohtaja
Juha Sipilä.
Tälläkö
maailma
pelastuu?
Kyllä, kunhan tulevaisuuden vuorekset rakennetaan
olemassa olevien kaupunkirakenteiden sisälle eikä kauas
kaupungin rajalle.
Pelastuuko maailma tällaisella rakentamisella? Asukkaille
kylämäinen asuminen luonnon lähellä on idyllistä, mutta
yksittäiset olkipaalitalot
kehyskunnan reunalla eivät
ratkaise suuren mittakaavan
ongelmia.
Jos jollakin, niin tällaisella.
Asuminen tiiviiksi, autoton
elämä helpoksi ja palvelut
lähelle. Tule jo, ekokortteli!
Puhdas energiantuotanto ja
energiatehokkuus ovat välttämättömyyksiä, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.
Mutta haloo: 360-neliöinen
talo on öky-, ei ekorakennus,
vaikka se lämpiäisi pyhällä
hengellä.
Mistä sähköt
ja lämpö?
16
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
k u va : L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a
Mikä?
Reet Ausin uusin
mallisto on tehty
farkkutilkuista. Esimerkiksi napit ovat Viron
poliisin virka-asuista
kierrätettyjä. Aus kuvattiin työhuoneellaan
Tallinnan Vanhassakaupungissa.
Meillä
toimii
internetissä
wastemappingpalvelu.
Tilkkujen taikoja
Virolainen vaatesuunnittelija Reet Aus tekee uusiomuotia
ja tutkii nyt, miten myös massamuoti taipuisi kierrättäjäksi.
t e k s t i V er n a Le i n o n e n , k u va M a r i a H a l k i l a h t i
Käytät suunnittelemissasi vaatteissa vaatetehtaiden ylijäämäjätettä.
Miksi lähdit uusiomuodin tielle?
Mielestäni vaateteollisuus vaikutti typerältä ja yltiötuhlailevalta, ja sitä se onkin.
Meidän on pakko alkaa tehdä vaatteita
kestävämmin. Kierrätysmuoti ei ole luksusta, nykyinen tuhlaileva vaateteollisuus on.
Raaka-aineiden, kuten puuvillan, hinta
nousee koko ajan ? maapallolla on rajansa.
Käytän vaatteissani teollisuuden vaatejätettä, koska se on kaikkein ekologisinta.
Kuluttajilta kierrätettyjen vaatteiden käyttäminen on hankalaa, sillä niissä materiaali on kirjavaa.
Isoja ketjuja, kuten H&M:ää, kiinnostaa
hupsuna, ja minun piti selitellä työtäni. Nyt
vaatejätteen minimointi. Se on jo nyt
ajattelu on muuttunut, vihreät arvot ovat
teoreettisesti mahdollista mutta kallista.
nousseet ja upcyclingista on tullut suosittua.
Syy ei ole Aasian hikipajoissa. Olen nähMeillä toimii internetissä wastemapnyt kenttämatkoillani Bangladeshissa, että
ping-palvelu, jossa vaatetehtaat ilmoittavat
siellä on fiksuja yrittäjiä, jotka ovat
vaatejätteestään. Kuka
kiinnostuneita ekologisesta tuotahansa voi hakea jätetVaateteollisuudessa
tannosta. Jätteen minimointi on
tä uusiokäytettäväksi ja
on jopa 20 prosentin
tehtaat pääsevät eroon
myös heidän etunsa.
ylituotanto. Jopa 10
prosenttia kaikesta
Kuluttajien teot ovat avainaseylijäämämateriaalistaan.
kankaasta menee
massa. Jos ostamme vain ekoloSuunnittelemme wastesuoraan roskiin tehgisia vaatteita ja vain sen verran,
mappingin laajentamistaissa. Suomalainen
heittää vuosittain 9
ta Suomeen ja Ruotsiin.
mitä tarvitsemme, se vaikuttaa
kiloa vaatetta pois,
koko vaateteollisuuteen.
ja valtaosa menee
kaatopaikalle.
Miten upcycling toimii Virossa?
Tee se itse -muoti on tullut suosituksi, mutta jääkö uusiomuoti pienen piirin jutuksi?
Kun aloin suunnitella vaatejätteestä muotia, minua pidettiin vähän
Lähteet: Reet Au s i n vä i t ö s k i r ja , K u l u tta jat u tk i m u s keskus
www.reetaus.com
Mun juttu
Elämäntaitovalmennus.
Yhtäkkiä heitä on kaikkialla. He haluavat parantaa elämääsi. Oletko valmis?
MM
Luovuusvalmentaja
Marie Mikkonen, 36,
taidevalmentaja, taiteilija
ja sosionomi amk, Helsinki.
?Minua on aina kiehtonut,
mikä tekee ihmiset onnellisiksi. Olen hakenut vastauksia
kirjoista, opiskeluohjelmista,
kasvuryhmistä... Olin opiskellut jo monenlaista menetelmää, kun löysin elämäntaidonvalmennuksen. Hain heti
Marika Borgin vuoden pituiseen koulutusohjelmaan.
Työpäiväni sisältävät kaikkea kirjoittamisesta maalauspäiviin, nuorten tapahtumista
nettivalmennukseen. Asiakkaani haluavat taiteen avulla
esimerkiksi löytää oman näköisiä ratkaisuja parisuhteessa yhdessä ja erillään oloon. Yksikin
pariskunta halusi rakentaa kaksistaan tallirakennusta. Toiset
viettävät aikaa erillään, palatakseen sitten rakkaan luokse
levänneenä ja vastaanottavaisena. Luovuus tulee siitä, että
romutetaan toimimattomat
18
mallit ja muokataan arkea aitojen tarpeiden mukaan."
Lisääkö valmennus
oman navan kaivelua?
Kokemukseni mukaan ihminen,
joka elää arvojensa mukaista elämää, on päinvastoin myötätuntoinen ja osallistuva. Onnellisuuden
kokemukseen sisältyy uusimpien
tutkimusten mukaan olennaisesti
muiden auttaminen, kiitollisuus ja
hyvän kierrätys. Valmennus lisää
niitä ominaisuuksia, joita tarvitsisimme yhteiskunnassa lisää.
Entinen triathlonmestari
Ilkk a Koppelomäki,
31,valmentaja, myös koulutettu
urheiluhieroja, Kirkkonummi.
?Opiskelin yliopistossa ja olin
kilpauraani lopetteleva triathlonisti, kun kaverini antoivat
minulle ajattelun voimasta
kertovan Earl Nightingalen
Asenne-kirjan. Kiinnostuin
asiasta. Aloin opiskella NLP:tä,
joka pyrkii parantamaan
ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista.
Kouluttauduin lisää opiskelemalla life coachiksi, ja 2007
perustin itsensä kehittämistä
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
IK
Suomessa edistävän yrityksen.
Sen jälkeen aloin valmentaa itsekin enemmän. Osa asiakkaista haluaa nopeammin parempia tuloksia. Toiset haluavat
rauhoittua ja unohtaa kaikki
tavoitteet. Valmennukset voivat
tuoda ratkaisun kummallekin.
Itse olen life coachauksen
ansiosta oppinut esimerkiksi
tulkitsemaan ja hallitsemaan
tunteitani paremmin. Koska
minusta on tullut joustavampi,
ihmissuhteeni toimii paremmin. Jos toinen arvostaa vapautta, osaan antaa hänelle sitä.?
Kenelle valmennus ei sovi?
Valmennus ei ole terapiaa eikä
hoitomuoto sairauksiin. Se ei sovi
niille, jotka odottavat valmentajalta
tuloksia, mutta eivät ole valmiit
tekemään itse asian eteen mitään.
Kehon coachaaja
Essi Lahti, 34,
Holistic Human Coach, Helsinki.
?Holistic Human Coachille
keho on sama kuin ihminen
itse. Kun ihminen tai elämäntilanne muuttuu, keho
muuttuu. Asiakkaani tulevat
hoitoon jonkin fyysisen vaivan
tai ongelman, kuten ylipainon takia. Joskus he haluavat
valmennusta esimerkiksi työssä
tai parisuhteessa. Kysyntäni
kasvaa koko ajan.
Opetan asiakkaalle kehotietoisuutta. Olen myös osteopaatti
ja hieroja ja yhdistän niitä valmennukseen. Pienten keholuentahavaintojen jälkeen asiakas
huomaa esimerkiksi, miten pallea ja hengitys jännittyvät, kun
hän puhuu tietyistä asioista.
Vuonna 2004 kävin valmentaja Thomas Hertleinin
vastaanotolla Münchenissä.
Thomas hoitaa kehon ongelmia ja ihmistä kokonaisuutena. Hänen valmennuksessaan painoni putosi 17
kiloa ja akne hävisi, vaikka
en muuttanut ruokailu- tai
liikuntatottumuksiani.
Valmentajani opetti minut
huomaamaan milloin menin
käytökselläni, esimerkiksi läheisyyteen liittyen, omien rajojeni
yli. Pää sanoi, että minä haluan
ja minun pitää, kun taas kehoni
T e ksti L au r a Rantan e n
K u vat a n n a a u t i o j a l a u r a ve s a ( h h )
KE
STÄV
Ä
LÄM
Ä E
?Teen valmennuksia joka
viikko. Valmennan joko kotistudiolla tai asiakkaan yrityksen neuvottelutiloissa. Lisäksi
kirjoitan aiheesta. Taustallani
on monia johtaja- ja esimieskoulutuksia, sekä Valmentamon vuoden pituinen elämäntaidonvalmentajan koulutus.
Aikaisemmin tein pitkän uran
TA 2 0 1
0
Maaretta Tukiainen, 44, Helsinki,
LCF life coach ja sisältöjohtaja,
Vojo Wellbeing Oy.
Huippuhetkesi valmentajana? Esimerkiksi viime keväänä, kun kaksi
vaikutusvaltaista naista, joita olin
valmentanut, laittoi saman päivän
aikana viestin. He olivat päässeet
opiskelemaan unelmiensa ammattia. Se tuntui lottovoitolta. Olin niin
iloinen heidän puolestaan!
ES
Mediapomosta
valmentajaksi
epäonnistua on mahdollisuus
löytää itsestään uusia puolia.
Kohtaamalla pelkonsa lähestyy
luultavasti oman potentiaalinsa ydintä. Sen jälkeen muutos
on tekemistä vaille valmis.?
UOD
Ä V
Valmennuksen ansiosta: Tunnen
itseni enemmän itsekseni. Teen
asioita, koska ne ovat minulle
tärkeitä ja koskettavia.
johtotehtävissä media-alalla,
minkä jälkeen olen perustanut
kaksi yritystä, toisen yhdessä
kolmen muun naisen kanssa.
Valmennuksen kesto sovitaan asiakkaan tarpeiden
mukaan. Yksi sessio kestää 1-2
tuntia. Suosittelen vähintään
neljää tapaamiskertaa, jotta
asiakas pääsee työstämiensä
asioiden kanssa eteenpäin. Osa
valmennettavista on käynyt
valmennuksissa puolen vuoden ajan, jos kyseessä on ollut
isompi elämänmuutos.
Näen, että valmennusala tulee digitalisoitumaan.
Olemme kehittäneet Vojoapplikaation, jotta jokainen
voisi tulevaisuudessa käyttää
puhelinta tukityökaluna oman
elämän merkityksellisten
hetkien tallentamiseen. Sen
kautta itsetuntemus kehittyy ja
elämänlaatu paranee. Jenkeissä self help- ja johtamiskirjallisuuden sekoittuminen on iso
juttu. Uskon sen rantautuvan
pian Suomeenkin.
Itsensä valmentaminen on
jatkuva prosessi. Kun uskaltaa
MT
Ä
sanoi, että ei noin ja ei tuolla
tavalla. Kun lopetin sen, kehoni
rauhoittui ja paino putosi.
Opiskelin Thomasin
HomoSimplex-akatemiassa
useita vuosia. Thomas opettaa
myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ympäri Eurooppaa
diagnosoimaan ihmis-eikä
tautilähtöisesti.
HUILI NETISSÄ: W W W.huililehti.fi
El
Tähän tyyliin
T E KSTI LIISA JOKIN E N
K U VA J U L I A N A H A R K K I
1
Sohva: "Sohva on kaverini Karoliina
Korhosen tekemää käsityötä, tehty
jätepuusta ja päällystetty luomuhamppupuuvillakankaalla. Muutenkin kalusteeni
ja astiani ovat lähinnä perittyjä. Ja niitä
on vähän."
Valokirjain: "Dyykkasin McDonaldsin M-valokirjaimen roskalavalta
kolme vuotta sitten. Kirjain on ihana
kapistus, vaikka enhän minä Mäkkärissä
syö. Olen ollut kasvissyöjä 15-vuotiaasta.
En syö lihaa eettisistä syistä."
2
3
Elina Lappalaisen Syötäväksi
kasvatetut -kirja: "En ole paasaaja
? ihmiset savat itse päättää, mitä syövät.
Vaikka ärsyttää, kun suurin osa jengistä
ei mieti, mistä niiden hunajamarinoidut
broilerisuikaleet tulevat."
Keppipöllö: "Olen yrittänyt vähentää lentomatkailuani. Jos lennän,
niin lennän pitkäksi ajaksi. Ennen lensin
ehkä 5 kertaa vuodessa, nyt vain kerran.
Viikonloppureissuja en harrasta. Ostin
Taistolle Nora Helsingin maalaaman
keppipöllön, jolla Nora kannustaa
tekemään mielikuvitusmatkoja. Retkeilen sillä."
4
Samujin mekko: "Arvostan sitä,
miten paljon Samu-Jussi Kosken
Samuji-vaatemerkissä mietitään eettisyyttä ja kestävää kulutusta. Pyrin
ostamaan vain aarteita, joita jaksan
käyttää vuositolkulla. Ja usein käytänkin.
Kertakäyttöshoppailua en harrasta
ollenkaan enkä osta juuri mitään halpisketjuliikkeistä. Saan mielenrauhaa, kun
tiedän, missä vaatteeni on tehty."
5
Maria Veitola
Toimittaja, tv-juontaja Maria Veitolan,
39, epäekologisin teko on oma lapsi Taisto,
10 kk. Hän tyynnyttää omaatuntoaan ostamalla mahdollisimman ympäristöystävällisiä
vaippoja, vähentämällä lentomatkailua ja
ostamalla harkiten.
20
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
6
Marjat: "Pakastimeni on täynnä
marjoja, etenkin mustikoita. Osa on
itse poimittuja, osan ostan vanhalta
tutulta, ex-skeittarilta jonka thai-vaimo
poimii marjat ja mies kuskaa ne
kotiovelle."
KOKEILE HUILIA.
HUILIN PALV E LUHAK E MISTO
Ekolifestyle-lehti Huili
on riippumaton, kriittinen
ja ihana. Tilaa viisi kertaa
vuodessa ilmestyvä lehti
kotiisi ? kestotilauksena
35?? (määräaikainen 50 ?).
Tilaa Huili oheisella
tilauslomakkeella,
tekstiviestillä, puhelimitse
numerosta 03 4246 5307
tai netissä osoitteessa
ekomy ymälöitä
www.huililehti.fi
!
Ekotin
Täydenpalvelun ekotavaratalo
Runeberginkatu 17
Helsinki
www.ekotin.fi
Luomuruok a a
Tilaa näytenumero!
Voit tilata irtonumeron myös maksamalla
8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76
(Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi,
niin postitamme uusimman numeron sinulle.
Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin!
Hinta vain 35?? / 5 numeroa.
Määräaikainen tilaus, 50?? / vuosi.
TA 2 0 1
ES
SUKUNIMI
LÄM
Ä E
E t unimi
Ä
Oma maa
Lähiluomukauppa Kalliossa
Karlenkatu 15
Helsinki
www.omamaa.fi
STÄV
0
KE
M a k s a j a n l a s k u t u s - j a t i l a u s t i ed o t
HUILI
MAKSA A
POSTIMAKSUN
Ä
UOD
Ä V
K at u o s o i te
P o st i n u me r o
Luamupuati Volter
P o st i t o i m i pa i kk a
l ähet ysosoite
P u he l i nn u me r o
Koko perheen lähiluomukauppa
Teemulantie 57
Loimaa
www.luomuvolter.fi
S ähkö p o st i
A l l ek i r j o i t u s
Yrit ysvastuuta
L a h j at i l a u k s e n s a a j a n t i ed o t, j o s m u u k u i n m a k s a j a
T unnus : 5 017 9 6 41
0 0 0 0 3 VASTAUSLÄH E TYS
E t unimi
sukunimi
K at u o s o i te
People Planet Profit
L E I K K A A JA L U U K U TA !
P o st i n u me r o
Kaikille avoin suomalainen yritysvastuun kohtaamispaikka
www.peopleplanetprofit.fi
Facebook: People Planet Profit
Twitter: 3PFinland
P o st i t o i m i pa i kk a
P u he l i nn u me r o
S ähkö p o st i
y hte y st i et o ja n i e i s a a käy ttää ekoy ht i ö
H u i l i n u l ko p u o l i seen m a r kk i n o i nt i i n .
www.huililehti.fi
Edessä
tuntema
tulevaisuus
Mitkä ovat parhaat eväät tulevaisuuden varalle?
Huili kartoitti kolme eri tapaa varustautua tulevaan.
E l i n a V e n e s m ä k i K u v i t u s : S a k k e Yr j ö l ä
22
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
aton
Ekokatastrofi
uhkaa.
Testaa, millainen tulevaisuuteen varautuja olet.
Valitse sopivin vaihtoehto joka kohdasta.
1?/?
Viljeletkö?
? En. Ehdin olla niin vähän kotona, että
kuihtuisivat kuitenkin. 2?pistettä.
? Olen kaupunki- tai parvekeviljelijä. 1?piste.
? Minulla on pala maata, kokeilen erilaisia
maatiaislajeja ja pyrin kehittymään yhä
paremmaksi permakulttuuriviljelijäksi. 0?pistettä.
2?/?
Mietitkö kulutusvalintojesi
vaikutuksia kaupassa?
? En osta kaupasta juuri mitään. 0?pistettä.
? Mietin todella. Joskus voi mennä
pitkään, kun mietin, onko parempi tukea
luomua vai reilua kauppaa. 2?pistettä.
? Valitsen eettisimmän tuotteen, jos se
on hyvä ja helposti saatavilla. 1?piste.
3?/?
Viihdytkö kaupungissa?
? Minusta on ihana istuskella kavereiden
kanssa lattella isoikkunaisissa kahviloissa.
Harrastan kundalinijoogaa ja olen
kaupunginosa-aktiivi. 1?piste.
? Kaupungissa on kuitenkin parhaat
opiskelu-/työmahdollisuudet. Kaikki
olennaiset kontaktini ovat lähellä tai hyvien
liikenneyhteyksien päässä. 2?pistettä.
? Oikeastaan viihdyn mieluiten
erämaassa, yksin. 0?pistettä.
24
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
4?/?
Millainen mökkeilijä olet?
? En viihdy mökillä. Inhoan ötököitä ja
minusta on kurjaa, kun vesikin pitää kantaa
itse. Takkatuli on kiva, mutta polttopuut
ovat lähihuoltamolla tosi kalliita. 1?piste.
? Minusta on aina välillä kiva viettää jonkin
aikaa mökillä hyvässä seurassa. En kuitenkaan
ehdi mökille kovin usein. 2?pistettä.
? Käytännössä asun mökillä, ainakin
kasvukauden. Viljelen siellä paljon
hyötykasveja, poimin sieniä, kuivaan niitä
talveksi saunan jälkilämmöllä ja rakentelen
kaikenlaista pientä. 0?pistettä.
5?/?
Millaisia energiamuotoja
käytät mökilläsi tai kotonasi?
? Olen asentanut itse aurinkopaneelit tai
rakentanut pienen tuulimyllyn. 0?pistettä.
? Lamppuina on
energiansäästölamppuja. 1?piste.
? En ole tyytyväinen lämpöyhtiöni
tuotantotapoihin. Olen antanut asiasta
palautetta ja mahdollisimman ekologisen
sähköntoimittajan kilpailutin. 2?pistettä.
6?/?
Mitä tekisit, jos voittaisit lottovoiton?
? Hankkisin pienen metsätilan vähintään
viiden metrin korkeudesta merenpinnasta ja
lahjoittaisin loput vanhoja metsiä suojelevalle
Luonnonperintösäätiölle. 0?pistettä.
? Maksaisin asuntolainan pois, ostaisin
vanhuuden turvaksi vuokra-asunnon
ja lahjoittaisin loput valitsemiini
hyväntekeväisyyskohteisiin. 2?pistettä.
? Kiertäisin vähän maailmaa ja ostaisin
isomman asunnon. 1?piste.
7?/?
Mitä osaat?
? Keskustelen sujuvasti useilla kielillä,
kirjoitan ja esiinnyn hyvin. 2?pistettä.
? Tunnistan suuren määrän ruokaja lääkekasveja. Ensiaputaitoni
ovat ajan tasalla. 0?pistettä.
? Soitan jotakin instrumenttia ja/
tai olen taitava kokki. 1?piste.
8?/?
Miten seurasit Dohan
ilmastokokouksen etenemistä?
? En mitenkään. Eivät ne tuollaisissa
kokouksissa saa mitään aikaiseksi. 0?pistettä.
? Seurasin tarkasti Ilmasto.org-sivuston
blogeja, ilmastokokoussihteeristö UNFCCC:n
Twitter-päivityksiä ja oneclimate.netsivujen videoraportteja. 2?pistettä.
? Pari uutista taisin nähdä. 1?piste.
9?/?
Kuinka todennäköisenä pidät,
että maailmanloppu on edessä vielä
omana tai lastesi elinaikana?
? Varsin todennäköisenä, mutta jos
saamme käännettyä kehityksen suuntaa
nopeasti, toivoa on. 2?pistettä.
? Ei kai vielä meidän elinaikanamme?
Pelkään, ettei omilla teoillani kuitenkaan
ole tarpeeksi merkitystä. 1?piste.
? Ilmastonmuutos pelottaa minua paljon,
mutta haluan tehdä kaikkeni pelastaakseni
itseni ja läheiseni. Toivottavasti käyn
myös esimerkiksi muille. 0?pistettä.
0?6
pistettä
Uskot ainakin teollisen tuotannon
romahdukseen ja siihen, että
tulevaisuutemme on omavaraistaloudessa
maaseudulla. Permakulturalisti ja
turkulaisen Mikä kestää -yhdistyksen
aktiivi Henri Koivisto kertoo omista
ratkaisuistaan ja antaa vinkkejä
samaa suunnitteleville.
Henrin vinkit
tulevaisuuden
varalle:
Omavaraisuus kasvaa asteittain.
Opettele uusia juttuja ja ala harjoitella niitä jo nyt. Tee itse kynttilät,
saippuat ja tarve-esineet savesta
ja pajusta.
Kasvata osa ruoastasi itse;
ruukkupuutarhassa, palstalla,
katolla tai ikkunalla. Kotona voi
kasvattaa ympäri vuoden paljon
tuoretta ruokaa. Kasvisten lisäksi
myös ruokasieniä ja vaikka jauhomatoja.
Hanki hyvät tiedot ja taidot
keruutuotteista ja niiden säilömisestä.
?
O
pettelen sellaisia tietoja ja
taitoja, joiden avulla voisin
pärjätä ilman vallitsevaa
yhteiskuntaa. Osaan rakentaa suojan ja hankkia
ruokaa. Asun yhteisössä ja nostan omavaraisuusastettani pikkuhiljaa. Meillä ruoka
hankitaan dyykkaamalla noin 80 prosenttisesti, loput tilataan suoraan tuottajilta.
Tämän talven asun ystävän kanssa saaristossa 1900-luvun alussa rakennetussa
pienessä puutalossa, jossa on puulämmitys ja -hella, ulkohuussi ja -sauna. Taloon
tulee juokseva kylmä vesi.
Olen varannut talvea
varten:
Ruokaa: säilöttyjä villivihanneksia, dyykkihedelmiä ja omien viljelmien satoa (kuivattua, hapatettua, pakastettua) kuukaudeksi kerrallaan. Sieniä ja marjoja tulee
kerätä noin 200 kiloa, mikä on noin 10
päivän homma. Siemeniä voi syödä suoraan, kypsentää, idättää tai tarpeen vaati-
essa kylvää. Varaan suomalaista öljyhamppua, pellavaa, auringonkukansiemeniä
sekä härkäpapua ja hernettä.
Ruishiutaleita ostan 50 kiloa kerralla.
Teetä olen kerännyt luonnosta ja kasvattanut yli oman vuotuisen tarpeeni.
Tätä kuviota kun toistaa muutaman vuoden, oppii omat tarpeensa ja
mielitekonsa.
Energia: Olen varannut polttopuita lämmitykseen, ruoanlaittoon ja hygieniaan
noin kolme mottia talvikuukautta kohden.
Lisäksi mehiläisvahaa noin 20 kiloa (siitä
tekee muun muassa koko talven kynttilät)
ja paristoja. Näillä pysymme lämpimänä
ja saamme hoidettua valaistuksen ilman
sähköäkin.
Neste: Haemme lähdevettä ison satsin
kerralla; juomavedeksi sitä riittäisi ainakin
kuukaudeksi. Vesi säilyy talvella jäätyneenä kanistereissa. Taloon tulee vesi lähikaivosta, joten vaikka vesiverkon vesi pilaantuisi (case Nokia), se ei vaikuttaisi meihin.
Jo olemassa olevalle mökille voi
rakentaa kaikenlaista: aurinkokeittimen, tulisijan ruoanlaittoa varten, kellarin ja kuivurin säilömistä
varten, vedenkeruusammioita,
pienen kasvihuoneen ja palstan
yksivuotisille satokasveille. Vähän
kanoja lannoittaman ja munimaan.
Lisäksi syksyn sadosta saan kymmeniä litroja mehuja. Viiniä teen myös kymmeniä
litroja. Se säilyy pulloissaan ja on energiapitoinen juomavarasto.
Lääkintävälineitä on hyvä varata paljon. Taidot opitaan ensiapukursseilla. Itse
käytän lähinnä luonnon lääkkeitä, joita on
kerättynä runsaasti. Kirjoja on hyvä varata
laajalla skaalalla; niistä saa tärkeitä tietoja
ja viihdettä.
Elinympäristöni muuttuu huomattavasti kestävämmäksi, kun kasvatan itse
syömäni ruoan, kompostoin ruokajätteen
ja näin palautan ravinteet niiden alkulähteille (saadulla energialla). Siksi rakensin meille aumakompostin pihalle sekä
matokompostorin sisälle. Matoja voi myös
kasvattaa ruoaksi hädän hetkellä!.?
7?12
pistettä
Olet huolissasi tulevaisuudesta, mutta et
halua muuttaa elämääsi tämän takia ainakaan
kovin paljon. Opettaja Marianne Juntunen
Pelkosenniemeltä kertoo, mitä harkitsevan
kuluttajan kannattaa tehdä.
?
P
anin asuntoni Espoossa
vuokralle ja muutin rakkauden perässä Pyhätunturiin,
jonka ympäristöohjelmasta
poikaystäväni vastaa.
Olen melkoisen harkitseva kuluttaja ja
teen paljon. Mietin koko ajan sitäkin, pitäisikö elää vielä säästävämmin.
Viljelin Espoossa jo kovasti kaikenlaista, mutta täällä olen vasta aloittanut.
Multaa en enää osta luettuani Riikka
Kaihovaaran kirjan Riippumaton puutarha. Haen multaa metsästä ja omasta
kompostistamme.
Ostamme vain eettistä lihaa, ja kotona
ruoka on pääosin vegaanista. Syön maitotuotteita kuitenkin, jos joku tarjoaa. Se on
sosiaalisesti helpointa.
Kotimme on pieni kelomökki?rivari?
joka lämpiää ostopuilla ja ekosähköllä.
Otan lyhyitä kuumia suihkuja ja mietin
energian kulutusta usein arjessa. Töihin
24 kilometrin päähän Pelkosenniemen
koululle kuljen bussilla ja kimppakyydeillä. Keväällä teen etätyönä kehittämistutkimuksena väitöskirjaa aiheesta: ?kestävä
kehitys kemian opetuksessa?.
Käytän vain luonnonkosmetiikkaa ja
ekopesuaineita. Yritän rajoittaa lentämistä
noin kertaan vuodessa, mutta kokonaan
en näy siitä pääsevän. Jos joudun lentämään, kompensoin lennot hiilimaksuilla.
En osta kuin tarpeellista ja harkittua
materiaa ja inhoan kauppaketjuja. Haluaisin myös esimerkiksi luopua jääkaapista ja
tehdä tilalle maakellarin.
26
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Mariannen vinkit,
mitä ainakin
kannattaa tehdä:
Asuminen, liikkuminen ja ruoka
ovat tärkeimmät. Meillä sisälämpötila on noin 17 astetta,
käytämme ekosähköä, auto on
mahdollisimman vähäpäästöinen
ja töihin kuljen kimppakyydeillä.
Olen vähentänyt eläinperäisiä
ruokia.
Lahjoitan aikaani ja rahaa ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöille.
Opettajana pystyn vaikuttamaan
myös oppilaiden asenteisiin,
ainakin jossain määrin. Tärkeää
on, että vanhemmat auttavat
lapsia sopeutumaan muuttuvaan
maailmaan ja myös muuttamaan
maailmaa. Koulussa yritämme
saada lapset kiinnostumaan
yhteiskunnallisista asioista.
13?18
pistettä
Sinusta maailma voi muuttua ja ekokatastrofi
voidaan vielä estää, kunhan sen eteen
tehdään paljon töitä. Olet itsekin valmis
barrikadeille. Greenpeace Internationalin
energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta
kertoo, mihin sinun kannattaa
keskittyä.
O
?
len töissä kansainvälisellä
Greenpeacellä. Koordinoin neljän hengen tiimissä hiilivoiman vastaista kampanjaa. Halusin
tämän työn, koska halusin nostaa hiilivoimakamppailun merkitystä järjestön työssä
ja kansainvälisellä tasolla koen saavani
eniten aikaiseksi. Hiilivoimalat ovat ilmastonmuutoksen etenemisen keskeinen syy.
Kampanjassa keskityn ennen kaikkea
ilmansaasteiden vaikutusten analyysiin ja
annan tietoja paikallisille aktivisteille. Hiilivoimalat saastuttavat ilmaa ja vesistöjä, ja
tämän vuoksi niiden rakentamista vastustetaan paikallisesti paljon ympäri maailmaa.
Turhaa hiilivoimaa vastaan taisteleminen ei ole. Vuoden 2007 jälkeen Yhdysvalloissa on saatu estettyä tai päätetty sulkea
noin 300 hiilivoimalaa ja myös Intiassa
ollaan samoissa luvuissa. Taustalla on toki
myös taloudellisia syitä. Näin suureen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen Kioton
sopimus ei ole yltänyt.
Laurin vinkit
kamppailuun
liittyvälle:
Myös uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeammin kuin viisi vuotta sitten
olisi voitu kuvitella. Viime vuonna uudesta energiantuotannosta jo 30 prosenttia oli
uusiutuvaa.
En tiedä, riittääkö tämä tai mikään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ihmiskunta on jo aiheuttanut maailmalle paljon
vahinkoa. On kuitenkin todennäköistä,
että sillä, mitä teemme seuraavien viiden
tai kymmenen vuoden aikana on suuri
merkitys.
On vaikea ajatella, mihin oma työni
riittää, mutta eihän tässä ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä, mitä voidaan. Olisi tyhmää nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa nyt.?
??Jokainen pysäytetty hiilivoimala,
suojeltu metsä tai suo on voitto,
siitä riippumatta, mitä muuta
tapahtuu. Ala tehdä, mitä itseäsi
motivoi eniten. Ehkä uusiutuvan
energian edistäminen kiinnostaa?
Jos trooppiset metsät kiinnostavat, suomalainen Neste on maailman suurin palmuöljyn kuluttaja.
Suomessa turpeen polttaminen
on suuri hiilidioksidipäästöjen
lähde.
??Jos sinulla on jo asiantuntemusta joltakin alalta, siitä voi
olla ympäristöjärjestölle paljon
apua. Esimerkiksi vapaaehtoisiksi
ja työntekijöiksi tarvitaan myös
aerosolimallintajia ja graafisia
suunnittelijoita.
??Kampanjoissa on paljon työtä,
jossa voi auttaa mistä päin maailmaa tahansa. Esimerkiksi http://
coalswarm.org on wiki-pohjainen
sivusto, joka kerää tietoa hiilivoimasta paikallisten kampanjoiden
käyttöön vapaaehtoisverkoston
voimin.
Unelmille
siivet
28
?L
H U I L I N O 1?
4? ?2 013,
012 , TA
SY M
Y SM
I?
O
H
KE
AL
KM
UI
U
KUU
Millaista on repäistä itsensä irti arjesta?
Jenny Stammaier toteutti unelmansa ja purjehti puoli vuotta.
T e ksti ja kuvat J e nni S tammai e r K uvitus J e ss e K ü hn
?
A
i te menette Omaghiin
asti? No sitten teen teille
eväsleivät mukaan."
Näin topakasti meidät
evästää Pohjois-Irlannissa carrickfergusilainen leipomon emäntä,
kun olemme tekemässä lähtöä.
On elokuinen lauantaiaamu ja olemme
lähdössä Belfastin lähellä sijaitsevasta Carrickfergusista Omaghin kansanmusiikkifestivaaleille. Autiokaupungin kaikki väki
tuntuu kokoontuneen pieneen leipomoon.
Bussissa kohti Omaghia, pyörittelemme päätämme liikutuksesta. Emäntä oli
pakannut muovipussiin eväsleipien lisäksi
kahta sorttia leivoksia. Olimme muuttuneet maksavista asiakkaista vieraiksi siinä
hetkessä, kun kiinnostuimme heidän elämästään. Tämä on ollut yksi purjehdusretkemme monista hienoista hetkistä. Tuona
aamuna olin varma, että matkamme oli
kaiken vaivan arvoista.
V
ielä keväällä Helsingissä
oli iskeä paniikki. Ei tästä
tule mitään! Katsoin Atlantin myrskyistä otettuja
kuvia ja yritin ymmärtää
vuorovesitaulukoita. Purjehdusoppaat
varoittivat salmien vuorovesivirtauksista ja
matalan veden aikaan vaanivista matalikoista. Olen purjehtinut kaikki lapsuuden
ja nuoruuden kesät, mutta vain Saimaalla
heinäkuun helteissä. Nyt suunnittelimme
toisen luokan matkaa. Olin varma, että
sähläisin ja karauttaisin veneen karikolle.
Minulla ei ollut myöskään takataskussa
puolen vuoden elämiseen tarvittavia säästöjä. Vuokralaisiakaan ei löytynyt. Sulosta,
joka on viisitoistametrinen, kaksimastoinen teräsvene, olivat kyljet ja purjeet
laittamatta. Kun suunniteltuun lähtöön
oli enää kolme viikkoa, olin varma, että
olisi parempi jäädä kotiin.
Unelmia paarpuurissa!
Biskajanlahdella näimme
matkan suurimman
delffiiniparven, kymmenet
delffiinit uivat veneen
ympärillä.
30
H U I L I N O 4? ?2 012 , S Y Y S ? L O K A K U U
Eki savustaa nokkahaukea.
Näin toteutat
unelmasi:
J
oka ikinen vapaailta vedimme
kuitenkin remonttihaalarit
päälle ja jatkoimme Sulon
nakertelua. Mitä enemmän
teimme töitä, sitä vähemmän epäilykset kaihersivat. Sulo on ollut
miehelläni Ekillä parikymmentä vuotta ja
hän on seilannut sillä Karibialle asti.
Lopulta palaset loksahtivat kohdalleen. Pieni, mutta säännöllinen tulo olisi
tiedossa freelancerina sopimistani jutuista.
Vuokralaisiksi löytyi ihana pariskunta ja
saimme Sulon purjeisiin UV-suojakankaat
ajoissa kiinni. Kun äitini tuli talkooavuksi,
saimme kaapeista ikivanhat hammastahnatuubit ja tahmeat maustepurkit roskiin
ja hyllyt hohtaviksi. Tuntui selkeältä ja
hyvältä lähteä. Matkasuunnitelmamme
Skotlannin ja Irlannin kautta Portugaliin
ei ole helpoin, mutta edessä olisi Euroopan puhtaimpia vesiä ja hienoimpia
maisemia. Skotlantilainen ja irlantilainen
kulttuurihistoria kiehtoivat meitä molempia. Näkisimme linnoja ja vuoria, ehkä
muutaman delfiininkin.
P
urjehtiessa näkee palan
Eurooppaa, jota lentomatkaileva turisti ei tavoita.
Olemme kohdanneet vieraanvaraisuutta, jonka luu-
lin jo kadonneen. Saksassa, Hollannissa ja
Ruotsissa emme tutustuneet yhteenkään
paikalliseen, mutta kelttimaiden syrjäisillä
rannoilla tapaamamme ihmiset alkoivat
tarjota kyytiä kauppaan, tuoretta kalaa tai
kaljat mantookin (eli veneen kaiteen) yli.
Parasta oli, kun satunnaiset kohtaamiset rönsyilivät spontaaneiksi illanistujaisiksi, jossa huilut ja kitarat kaivettiin esille
ja joissa jokainen esitti vuorotellen jonkin
osamaansa laulun.
R
uori ei tottele!? huusin
rankkasateen yli Ekille.
Olin herännyt ruorivuorooni yöllä ukkosmyräkän keskelle, päästämään
Ekiä arvokkaille parin tunnin yöunilleen.
Yhtäkkiä ohjaus lakkasi toimimasta. Eki
kokeili kääntää ruoria äärilaidasta toiseen,
mutta Sulo ei kääntynyt. Biskajanlahden
ylitys on purjehtijoille haastava etappi.
Useita kilometrejä syvän lahden vesimassa
kohtaa matalan rannikon, jolloin maininki kasvaa korkeaksi ja kovalla tuulella erityisen vaaralliseksi.
Eki syöksyi veneen perässä olevasta
luukusta tarkastamaan peräsintä. ?Tuo
jakoavain, äkkiä!? Säntäsin sisään penkomaan taskulampun kajossa jakoavainta.
Hätäpäissäni tartuin valtaviin putkimiehen
1. Hyväksy nykytilanne
Unelmasi voi olla uuden ammatin
opiskelu. Hyväksy, ettet viihdy työssäsi, niin energiaa irtoaa unelman
tavoitteluun sen sijaan, että velloisit
työn aiheuttamassa pahassa olossa.
2. Tunnista unelma.
Anna itsellesi lupa unelmoida. Ajattele miltä elämä tuntuisi, jos unelma
olisi jo tapahtunut.
3. Tiedosta itse rakentamasi esteet
Jos alamme unelmoida esimerkiksi
maailman ympäri matkasta, mieleen
nousevat heti kaikki mahdolliset
esteet. Useimmiten nämä ovat ulkomaailman uskomuksia ja odotuksia.
4. Sitoudu unelmiisi.
Mitä voit tehdä tänään, että pääset
millimetrin lähemmäksi sitä mitä
haluat saavuttaa? Selvitä vaikka,
kuinka kallista maailman ympäri
matkustaminen oikeasti on.
5. Älä anna arjen nujertaa unelmaa.
Väsymys ja stressi vaikeuttavat unelmaa kohti pyrkimistä. Jostain pitää
pystyä luopumaan, että unelmasi saa
tilaa. Sitoutuminen asiaan voi olla
viisi minuuttia päivässä.
6. Pilko unelma palasiin.
Unelmaan ei kannata ainakaan heti
lastata huolta toimeentulosta. Jos
haluat jättäytyä työelämästä, tahti
kannattaa pitää sellaisena, ettei heti
aluksi tarvitse taistella laskuista
selviytymisen kanssa. Heittäydy, kun
aika on oikea.
7. Unelma saavutetaan harvoin heti.
Ihanan asian tavoittelu ei saa olla
kärsimystä. Muuta elämää mieluummin pikkuvasaralla kuin lekalla.
Lähde: Mili Kaikkonen
Jenni rahoitti matkan
myymällä purjehdukselta
juttuja lehtiin ja radioon.
tonkeihin ja konttasin sateen piiskatessa
peräkannelle. ?Käännä ruori vasemmalle!?
Käänsin, mutta mitään ei tapahtunut. Sulo
ajelehti ja keikkui aaltojen mukana, keskellä Biskajaa ukkosen jyristessä. ?Toimivatko
ne tongit?? huusin ääni käheänä peräkannelle, mutta Eki ei kuullut. Minuutit
kuluivat, eikä itku ollut kaukana. ?Käännä
oikealle!? kuului lopulta luukusta.
?Se tottelee!? kiljaisin takaisin. Pian
viereeni kömpi läpimärkä ja hieman tärisevä kapteeni, joka kertoi ohjaussylinterin
tangon olleen irti peräsimestä. Kovassa
väännössä se oli vähitellen irronnut kierteiltään, mutta Eki sai sen ruuvattua paikoilleen. Tämän episodin jälkeen rajuilma
ei enää tuntunut lainkaan niin hurjalta.
Myrskyä seurasi, kuten aina, tyyni sää.
Aamun valjetessa Pohjois-Espanjan vuoret
alkoivat häämöttää horisontissa. Myräkkä
toi meille myös uuden ystävän. Yhtäkkiä
kaiteella nimittäin istui vihreänruskea pikkulintu, joka oli todennäköisesti ajautunut
ukkosen aikana Sulon suojiin. Murensimme sille keksejä ja pian se hyppelehti
niiden perässä nälkäisenä. Nimesimme
linnun Baskiksi, Baskimaata kohti kun
olimme menossa. Viitakerttuseksi tunnistamamme lintu pyrähteli ympärillämme
luottavaisena koko päivän. Baski jäi
iloksemme vielä toiseksi päiväksi ja tuli
vielä seuraavan päivän aamuna syömään
murenia, mutta sitten sitä ei suruksemme
enää näkynyt.
32
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Unelmien
toteuttaminen
on monelle hedonististen mielijohteiden
seuraamista.
Myräkän jälkeisenä päivänä näimme
myös matkan suurimman delfiiniparven.
Illan tullen ensin muutama otus hyppi
veneen vieressä. Pian alkoi näkyä useiden
kymmenien delfiinien selkäeviä, kun ne
uivat rivissä Suloa kohti. Neljä delfiiniä ui
samaa tahtia, ja niiden selkäevät nousivat aaltojen päälle yhtäaikaa. Sitten ne
tekivät kaikki saman hyppytempun ennen
kuin sukelsivat muiden uivien joukkoon.
Lauma pyöri ja temppuili keulassa. Sitten,
kuin yhteisestä päätöksestä, otukset päättivät jatkaa matkaa. Yksi tuli vielä hyvästelemään heittäytyen kyljelleen veteen.
Sitten sekin oli kadonnut ja jäljelle jäi vain
auringonkajon kullankeltaiseksi värjäämä
meren pinta.
M
onet epäilivät ennen
matkaa, että parisuhde on koetuksella, kun olemme
jatkuvasti yhdessä.
Päinvastoin. Pariskuntia pitkän matkan
purjeveneissä yhdistää yksi seikka: he ovat
toisilleen kunnioittavia ja hyviä. Mekin
olimme tottuneet toimimaan työparina
jo ennen pitkää purjehdusreissua. Meri
pakottaa reiluun kanssakäymiseen. On
vaarallista alkaa jossitella ja syytellä, jos
ukkosmyrskyssä pettää ohjaus ja vene
ajelehtii tuulen mukana holtittomasti.
Tiukoissa tilanteissa on sanottava tiukasti
ja suoraan, mutta toisaalta tyyninä hetkinä
Matkaan pienellä
budjetilla
Pässinpökkimät: Yksi parhaista
varusteista matkallamme ovat olleet äitini rasvaisesta villalangasta kutomat paksut vanhan ajan
villahousut. Ne hylkivät kosteutta
ja pitävät lämpöisenä. Tuulta ja
jopa pientä sadetta vastaa toimii
myös kirpputorilta löydetty ja
kuumassa vedessä tiiviiksi huovutettu paita 100-prosenttista villaa.
Tee se itse: Voit ostaa venetarvikkeet kaupasta ja maksaa jollekulle asennuksesta. Mutta jos
luet korjausoppaita ja teet itse,
pääset samaan lopputulokseen,
vaikka hitaammin. Jos näet pursiseurassasi itsetekeviä nikkareita, tarjoa apuasi ja opit samalla
heiltä.
Tuuli vie: Matkanteko on ilmaista
tuulivoimalla ja ankkurilahdissa voi yöpyä ilmaiseksi. Satamamaksut vaihtelevat kymmenestä viiteenkymmeneen euroon.
Polttoainetta kuluu jonkin verran
rantautumisissa.
Aurinkoenergiaa: Sulon kaksi 75
Sum et offici dolorro
ritaturis dolenit que
nonseque nam quat aborit
volupta tiaectus sintotae
vere,
on aikaa puhua toiveista ja odotuksista.
Olennaista on, että ei suunnittele aikatauluaan liian tiukaksi, vaan etenee hyvien
tuulten aikaan. Paras vinkkini irtiotosta
haaveilijoille on, että tee jotakin unelmiesi
eteen. Elä sellaista elämää, jota haluat
elää. Mitä enemmän teet, sitä enemmän
saat kokemuksen tuomaa varmuutta.
Toisaalta kysymys unelmista on minusta myös eettis-filosofinen. Unelmien
toteuttamisesta on tullut tänä päivänä
jonkinlainen trendi. Kaikki haluavat
downshiftata, tehdä mahdollisimman
vähän töitä ja nautiskella. Unelmien
toteuttaminen on monelle hedonististen
mielijohteiden seuraamista. Mielestäni
unelman toteuttamisessa olennaista on
myös vuorovaikutus ympäristön kanssa
ja omien tekojen seurausten pohdinta.
Onnelliseen elämään kuuluu, että osaa
olla nöyrä ja tunnistaa omien tekojensa
motiivit. Unelmia ei toteuteta hampaat
irvessä. Silloin kyse on pakkomielteestä.
P
uolen vuoden reissu päättyi
joulukuussa ja jätimme
Sulon Portugaliin talvehtimaan. Puoli vuotta on
purjehtijalle hämmentävän
lyhyt aika. Keväällä jatkamme matkaa.
Ehkä Azoreille, Kap Verdelle tai sitten
Välimerelle. On hyvä palata hetkeksi
Suomeen, mutta on myös hyvä tietää,
että Sulo ja uudet seikkailut odottavat.
watin aurinkopaneelia riittävät
mainiosti tietokoneen pyörittämiseen, jotta saamme tehtyä
työmme. Suurin energiasyöppö
jääkaappi on päällä vain, kun
olemme olleet sähköt tarjoavassa
satamassa.
Luonnonantimia: Mukaan otim-
me lähes kilon kuivattuja sieniä
ja nokkosta keitto- ja muhennostarpeiksi. Keulavarastossa
mukana kulkeva itsekyhätty
savustupönttö muuttaa kalat
juhla-aterioiksi.
Lihasvoimaa: Jolla ja polkupyörät
kulkevat Sulon kannella ja rannikon seudut ovat tulleet pyörän
selästä tutuiksi. Syrjäseuduilla
liftari löytää kyydin helposti.
Pelkäsin ympäristön
kritiikkiä
Olin kärsimätön, mutta
unelmani on vaatinut, että työstin omat
juttuni
?
K
un rohkaisen asiakkaitani
sallimaan muutoksen, he
saattavat vastustaa, että
hyvähän minun on sanoa,
kun elän näin. Mutta olen
ollut samassa tilanteessa.
Unelmoin parikymppisestä asti tästä
työstä, jota teen nyt täysipäiväisenä. Kymmenen vuotta tein tätä päivätyöni ohella.
Työskentelin nuorena kirjastossa,
kunnes lähdin reppu selässä KaakkoisAasiaan. Siellä asuin yhteensä seitsemän
vuotta ja työskentelin hallinto-tehtävissä
kansainvälisessä hyväntekeväisyysjärjestössä. Aasiasta muutin Englantiin ja etenin
kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön
keskijohtoon. Päivätyön ohella suoritin
holistisen terapeutin tutkinnon ja muun
muassa meediokoulutuksen. Tiivis tahti
johti loppuun palamiseen.
Kuuden Englannin vuoden jälkeen
muutin Suomeen ja ryhtyin kokopäiväi34
H U I L I N O 4? ?2 012 , S Y Y S ? L O K A K U U
seksi yrittäjäksi alani arkinen henkisyys.
Nykyään asun ja työskentelen Helsingissä
ja Lontoossa ja opetan myös Holistic College of Eastbournessa.
Olin kärsimätön, mutta unelmani on
vaatinut, että työstin omat juttuni. Minun
esteeni matkalla unelmaan olivat pelko tehdä valintoja, joihin ympäristö voisi
suhtautua kriittisesti ja huoli siitä, voinko
tulla taloudellisesti toimeen. Olen kasvanut köyhässä yh-perheessä. Olen joutunut
tekemään töitä sen eteen, että elämä kantaa, myös taloudellisesti. Vaikka tämä työ
on unelmani, en olisi aiemmin sallinut
itselleni tätä muutosta.?
www.milikai.com
M i l i n k u va , K u va a ja : Jenn i K a u pp i l a
M i l i K a i k k o n e n , 3 7, n ä k i j ä , k o u l u t e t t u h o l i s t i n e n
t er a p e u t t i j a h e n k i s e n k a s v u n o p e t ta j a :
Raha on unelmien este
T i t t i M i e t t i n e n , 41, k i r j o i t ta j a :
?
O
len toteuttanut suurimman
osan unelmistani: matkustanut, asunut ulkomailla,
julkaissut omaa lehteä,
pitänyt vintage-tavaran liikettä ja nyt viimeksi hankkinut koiran.
Minusta järki estää useimpia toteuttamasta unelmiaan. Jos miettii töissä vuosia,
pitäisikö minun lähteä, niin varmaan pitäisi.
Yksi tärkeimmistä syistä, miksi olen uskaltanut seurata sydäntäni, on ettei minua
kiinnosta raha. Se, ettei pelkää varallisuuden menettämistä, vapauttaa. Riemuitsen
pienistä asioista ja köyhäily on minusta
hauskaa. Nytkin silti odotan veronpalautusta, että voisin ostaa talvikengät. Siihen
saakka kuljen lumessa kumisaappaissa.
Jos joku toteuttaa unelmiaan, yleensä
ihmiset kuvittelevat, että hänellä täytyy
olla hirveästi rahaa. Esimerkiksi Pariisissa
voi kuitenkin asua kuukauden siinä kuin
Suomessakin. Opiskelijana olin Kerholehden päätoimittaja ja kustantaja. Ei
meillä ollut yhtään rahaa, mutta julkai-
simme kaksi numeroa lehteä. Vintageliike on projekteistani ainoa, joka vaati
enemmän rahaa. Näin liikkeen performanssitaideteoksena ja elämäntilanteeni
oli silloin sellainen, että pystyin siihen.
Minulla oli takanani hyväpalkkainen työ
mainostoimistossa ja varakas puoliso, joka oli innoissaan liikkeestäni. Kahden ja
puolen vuoden kuluttua lopetin liikkeen.
Suhde mieheen oli päättynyt ja liike tuotti
vielä huonommin kuin olin luullut.
Unelmieni vuoksi minulla ei ole merkittävää omaisuutta, mitä ikätovereillani voi jo
olla. Asuntolaina määrittää monen elämää
parisuhdetta ja työpaikkaa myöten. Riskinotto on myös helpompaa kun ei ole lapsia.
En minäkään kaikkein suurimpia, yksityiselämään ja kirjoittamiseeni liittyviä
unelmia ole toteuttanut vielä. Unelmia ei
voi pakottaa. Harvoin ne toteutuvat edes
sellaisena kuin suunnittelee, mutta ne
voivat toteutua parempina. Kun hakkaa
päätään unelmaansa, voi vaikka löytää
puolison.?
Huilille huutia?
Kerro meille, mitä tykkäsit
tästä lehdestä! Mikä oli paras
juttu, mistä haluaisit lukea
lisää ja mikä ärsytti.
Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@huililehti.fi
tai kommentoi Facebookissa
www.facebook.com/huililehti.
Kaikkien palautetta
lähettäneiden kesken
arvotaan Ecover
-siivoustuotepaketteja.
More than Honey | Markus Imhoof
www.huililehti.fi
Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa
www.docpoint.info/lippukauppa
Talvireseptit
T E KST i j a KU VAT R ee ta L a a m o
1
2
3
käännytä
Punajuuren- vihaaja
pähkinöinä
Universumin paras
linssikeitto
PUNAPOSKINEN
TALVI
p o i m i ta lteen !
Talvireseptit
saksanpähkinöiden syömisessä on
järkeä. Varsinkin vegaanien tulisi
syödä pähkinöitä joka päivä.
Universumin
paras
linssikeitto
Neljälle, valmistusaika noin puoli tuntia.
Ohjeet
Ainekset
? 200g perunoita
(mielellään luomua
ja / tai puikulaa)
? 1,25l kasvislientä
? 200g punaisia linssejä
? 40g jauhettua mantelia
? oliiviöljyä
? sormisuolaa
? pippuria
? 1/4 sitruunan mehu
? 1/2tl kurkumaa
? 1tl kuminaa
? veitsenkärjellinen
sahramia
? valkosipulin kynsi
38
1
Valmista kasvisliemi (esimerkiksi kuutioista) kuori perunat,
paloittele ja laita kiehumaan
liemeen yhdessä linsien kanssa.
Lisää
Keitä 15 minuuttia. 2
sitruunamehu ja mantelijauhe.
3
Sekoita sahrami kylmään
veteen ja lisää keittoon. 4
Jauha morttelissa suola, kurkuma,
valkosipuli, kumina ja hiukan öljyä.
Lisää keittoon. Mausta lopuksi
mustapippurilla.
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Superpähkinöitä!
Pähkinöissä on runsaasti proteiinia, noin 25?30 prosenttia. Rasvaa on
runsaasti, mutta siitä suurin osa on monityydyttämätöntä linolihappoa.
Lisäksi pähkinät sisältävät paljon vitamiineja E, B1, B2, B3, B6 ja C
sekä foolihappoa,rautaa, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä, magnesiumia.
Pähkinöitä ja siemeniä tulisi säilyttää viileässä, pimeässä ja ilmatiiviissä rasiassa. Oikea säilytyspaikka on siis jääkaappi, eikä suinkaan
jauhokaappi. Jääkaapissa pähkinät säilyvät lajista riippuen 2?9 kuukautta. Parhaiten pähkinät säilyvät kuorimattomina.
Cashew-pähkinä on maultaan hiukan mitäänsanomaton, mutta
paahdettuna ne sopivat hyvin salaatteihin, riisi- ja curryruokiin. Voin ja
sokerin kanssa paahdettuna ne kohottavat arkisalaatin aivan uudelle
tasolle.
Salaattisattumat
Ohjeet
1
Paista pähkinöitä voissa ja sokerissa, kunnes sokeri karamelisoituu.
2
Mausta suolalla ja pippurilla.
Ainekset
? 1 rkl voita
? 1 rkl sokeria
? 1 dl cashewpähkinöitä
? suolaa, chiliä
tai pippuria
Paha punajuuri
miten käännyttää
punajuuren vihaaja
T
alvella tulisi kausiruoka-ajattelun mukaan suosia ruokavaliossa juureksia, kaaleja ja papuja. Valitettavasti monelle
tulee ensimmäisenä, ja ihan aiheesta, mieleen koulun kaalipata ja ylikypsät pakastejuurekset.
Minulle punajuuri on se juures, jota on vaikea hyödyntää. Mielikuvissani se sotkee koko keittiön eikä hyviä reseptejä ole tarjolla. Meidän
taloudessamme punajuuren pääsyssä lautaselle on ollut myös suurempi
este ?aviomieheni. Pientä empiiristä tutkimusta tehdessäni huomasin,
että hän ei ole ainoa miespuolinen tuttuni, joka ei ole erityisen innoissaan
punajuuren mausta.
Mutta nyt punajuuren syrjimiseen tulee muutos! Nämä reseptit pelastavat punajuuren heikon maineen, etenkin miesten keskuudessa.
Kirjoittaja Reeta Laamo
on toinen Mindo.fi -sivuston perustajista. Mindo
on vastuullisen ruokailijan
verkkopalvelu, joka laskee
ensimmäisenä maailmassa
käyttäjän lisäämän reseptin hiilijalanjäljen.
Punajuuri
browniet
Ohjeet
D Neljä tällaista saa piilotettua brownie ?reseptiin!
1
Peitä kädet kumihanskoilla, jos haluat estää käsien tahraantumisen. Kuori ja paloittele punajuuret ja laita isoon mikron kestävään
kulhoon. Lisää loraus vettä ja laita mikroon* kypsentymään korkealla
lämmöllä noin 12 minuutiksi, tai kunnes punajuuri on pehmeää.
2
Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele noin 20 x 30 cm korkeareunainen vuoka. Paloittele suklaa ja leikkaa voi kuutioiksi. Kaada
valmis punajuuri siivilän läpi päästäksesi eroon ylimääräisestä
nesteestä. Sekoita tehosekoittimessa punajuuri, suklaa, voi ja vanilja,
kunnes ainekset ovat tasaista massaa.
3
Laita isoon kulhoon sokeri ja munat. Vatkaa kunnes taikina on
paksua, vaaleaa ja vaahtomaista.
Lusikoi punajuurimössö kulhoon (pelästymättä kokonaisuuden tämänhetAinekset
kisestä epäilyttävää ulkomuotoa) ja
sekoita lusikalla. Yritä pitää sekoitus
? 4 kpl kokonaisia,
mahdollisimman ilmavana. Siivilöi
sekaan vehnäjauho ja kaakaojauhe,
raakaa punajuurta
ja sekoita varoen tasaiseksi. 4
? 100 g suolatonta
Kaada voideltuun vuokaan ja laita
voita, plus vähän
uuniin 25 minuutiksi tai kunnes seos
vuoan voiteluun
on kunnolla kohonnut. Anna jäähtyä
? 200 g 70 % suklaata
ja paloittele sitten kuutioiksi.
? 1 tl vaniljajauhetta
? 250 g ruokosokeria
*Huom. Jos et käytä mikroa, keitä pu? 3 luomukananmunaa
najuuri kuorineen pehmeäksi kattilas? 100 g vehnäjauhoa
sa ja kuori vasta kypsänä. Voit myös
? 25 g tummaa
ostaa valmiiksi keitettyä punajuurta,
kaakaojauhoa
mutta muista ottaa purkki, johon ei
ole lisätty etikkaa.
Talvireseptit
Punajuuriraviolit
Resepti on Delicieux-nimiseltä sivustolta. Brisbanessa asuva ruokabloggaaja on kopioinut sen huippukokki Bruno Loubetilta. Resepti on työläs,
mutta palkitseva. Punajuuriraviolit ovat todellista kausigourmetia ja
punajuurenvihaajamieskin muisteli
näitä monta päivää. Valmistusaika
n. tunti.
Ainekset
Pastataikina:
? 2 isoa luomukanamunaa
? 2 tl vettä
? 2 dl vehnäjauhoja
? suolaa
Ohjeet
Paahda punajuuret. Esilämmitä uuni 200 asteeseen ja kääri
punajuuret folioon. Pidä uunissa
45?60 minuuttia. Anna jäähtyä,
kuori ja paloittele kuutioiksi. Kuori
Täyte:
irroaa helposti kypsistä punajuuris? 2 keskikokoista
Sekoita taikina-ainekset.
ta. 2
punajuurta
Ota taikina pöydälle ja vaivaa käsin
? 1 valkosipulin kynsi
muutama minuutti, kunnes taikina
? 100 g ricotta-juustoa
on sileä. Kääri kelmuun ja laita
? 50 g pehmeää
sivuun asettumaan 30 minuutiksi.
3
vuohenjuustoa
Sekoita punajuuret, valkosi? 50 g parmesaania
puli, ricotta, vuohenjuusto, parmesaani, timjaminlehdet sekä mausKastike:
teet tehosekoittimessa tasaiseksi
? 100 g suolatonta voita
massaksi. 4
Levitä pastataikina
? 15-20 lehteä salviaa
jauhoiselle pöydälle ja kauli ohueksi
levyksi. 5
Leikkaa piparimuotilla
tai teräväreunaisella lasilla ympyränmuotoisia paloja. Täytä jokainen
ympyrä teelusikallisella punajuuritäytettä ja paina reunat yhteen. Jos
taikina ei tunnu tarttuvan, kosteuta
sitä hieman vedellä. Laita valmiit raviolit liinan alle odottamaan, etteivät
ne kuivu. Voit myös pakastaa ylimääräiset raviolit. 6
Keitä isossa
kattilassa suolatussa vedessä. Keitä kunnes raviolit nousevat pintaan.
7
Pastan valmistuessa tee kastike. Lämmitä paistinpannu keskilämmöllä ja lisää voi. Kun voi on sula, lisää salvianlehdet ja paista viisi
Siivilöi
minuuttia, tai kunnes voin väri on pähkinäisen ruskea. 8
pasta ja kaada kastike päälle. Sirottele pintaan parmesaaniraastetta ja
tarvittaessa vastarouhittua mustapippuria. Itse paahdoin päälle lisäksi
saksanpähkinöitä antamaan annokselle paremman proteiinipitoisuuden.
Punajuuriapplesiinisalaatti
Halusin ottaa mukaan myös yhden salaatin todistamaan, että punajuuri
voi olla hyvää ilman järkyttävää määrää suklaata ja rasvaa. Appelsiinit
ovat parhaimmillaan juuri talvella. Tämä resepti on klassikko- syystä.
Ohjeet
1
1
Lämmitä uuni 190 asteeseen. Huuhtele punajuuret ja pirskota niiden päälle oliiviöljyä. Kääri folioon ja paahda uunissa noin 45 minuuttia
Jäähdytä hetki, kuori ja pilko
tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. 2
lohkoiksi. 3
Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. 4
Leikkaa
appelsiineista molemmat päädyt ja kuori ne. Irrota appelsiinin palaset
ja poista niiden ohut kuori. 5
Paahda pähkinöitä hetki kuumalla
pannulla ilman öljyä. Minuuttikin riittää, sillä pähkinät palavat helposti.
Sekoita
Pilko vuohenjuusto. 6
salaatinlehdet, punajuuret, appelsiiAinekset
nit ja kastike. Lisää päälle paahdetut
pähkinät ja vuohenjuusto.
Salaatti:
? 4 punajuurta
? oliiviöljyä
? 100 g vuohenjuustoa
? 2 applelsiinia
? punamangoldin lehtiä
? saksanpähkinöitä
Kastike:
? 1 rkl valkoviinietikaa
? 1 rkl applesiinin mehua
? 0,25 tl Dijon-sinappia
? 1,5 rkl oliiviöljyä
? 1,5 rkl pähkinäöljyä
? 0,25 tl juoksevaa
hunajaa
LÄM
Ä E
Ä
ES
Ä
UOD
Ä V
Kiitos,
STÄV
TA 2 0 10
KE
että mesenoitte Huilia ja
mahdollistitte tämän lehden teon:
Nämä henkilöt ovat rahoittaneet
Huilia 31.12.2012 mennessä.
Seuraavassa lehdessä kerromme,
miten Mesenaatti-rahoitus
kokonaisuudessaan sujui ja
kiitämme muita rahoittajia.
Aino Alasentie ? Aleksi Pihkanen ? Anna Laine ? Anne Luoto ? Anne Ruotsalainen
Annukka Berg ? Atso Iivari ? Eeva Vähänäkki ? Elina Heino ? Harri Lammi
Heidi Hirsto Heta Heiskanen ? Ina Mikkola ? Iti Rainio ? Jari Salmi ? Jenni Torkkola
Jolie ? Joonas Lyytinen ? Juha Merimaa ? Kaisa Leka ? Katja Valaskivi ? Linda Kallas
Lotta Haikkola ? Marja Konttinen ? Mikko Puumala ? Minttu Jaakkola ? Niina Mälkiä
Noora Jokinen ? Pantterimedia KY ? Paula Sankelo ? Pauliina Lehtinen
Pauliina Seppälä ? Petra Jyrkäs ? Pia Pässilä ? Pirita Juppi ? Sakari Sainio
Salla Tuomivaara ? Sanna Sommers ? Sara Eklund ? Seija Kurunmaki ? Tapio Pesola
Timo Klaavo ? Timo Puronen ? Torikorttelit ? Tuomo Tammenpää ? Tuula Sjöstedt
Vihreä Lanka ? Virpi Kotro
Tuuli Kaskinen soveltaa ruokaan ja
syömiseen samaa periaatetta kuin
muuhunkin elämään: tee enemmän
niitä asioita, jotka eivät aiheuta
ongelmia. Ruoassa kannattaa
suosia kausiherkkuja ja kotimaista
villikalaa, kuten silakkaa. Juustot ja
naudanlihat voi jättää herkkuhetkiin.
42
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Sanansaattaja
Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Tuuli Kaskinen
pohtii yritysten kanssa, miten kestävästä elämästä tulisi
houkuttelevaa bisnestä.
Te k s t i : V eer a H o n k a n e n
K u vat: L a u r a O j a
?
O
nko ilmastonmuutosta mahdollista
torjua ilman ajatusta syyllisyydestä?
Tutkija Tuuli Kaskisen mielestä on.
?Tähän sotkuun ei syyllistäminen
auta. Täytyy katsoa, mikä on tilanne ja sanoa se ääneen. Historiallisten ratkaisujen
kaiveleminen ei vie eteenpäin.?
Kaskinen työskentelee ajatushautomo Demos
Helsingissä, joka visioi esimerkiksi, millaisia kestävät
elämäntavat ovat vuonna 2050. Ajatushautomo tuottaa pääosin teoreettisia selvityksiä ja raportteja, mutta
tulokset voivat näkyä meille vaikka lounaslinjastolla.
Energistä ja edustavaa tutkijaa myös kuunnellaan.
Näkemyksiään hyvästä elämästä Kaskinen
on kertonut muun muassa Gloriassa ja Oliviassa.
Toisaalta työ on vienyt hänet myös Ylen aamutelkkariin keskustelemaan verotietojen julkisuudesta
ja Helsingin Sanomiin arvioimaan tasavallan
presidentin tulevia haasteita.
Päätyönään tutkija opastaa yrityksiä kohti
kestävää liiketoimintaa. Yksi pitkistä projekteista
on Demoksen ja Sitran yhteinen Peloton-hanke.
Se on jo vuodesta 2009 etsinyt keinoja, jotka
tekevät vähän energiaa kuluttavista vaihtoehdoista
vaivattomia ja houkuttelevia.
?
M
onet suomalaiset haluaisivat
arjessaan ja elämäntavoillaan ratkaista ympäristö- ja
luonnonvaraongelmia. Usein
toivotunlaisia tuotteita tai
palveluita ei ole tarjolla?, Kaskinen sanoo.
Viime aikoina Kaskinen on muun muassa
pohtinut yhdessä Fazerin ja Biolanin kanssa, miten
yritykset voivat helpottaa fiksujen kulutusvalintojen tekemistä. Esimerkiksi Fazer kehitti Pelotontyöpajassa ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon,
jossa tarjolla oli kotimaista järvikalaa, juureksia ja
luonnonmarjoja.
Tämän hän haluaa muuttaa. Ajatus on lopulta
yksinkertainen: esimerkiksi lounasravintolan tarjonta vaikuttaa suuresti siihen, miten ekologista ruokaa
ihmiset lounaallaan syövät.
Mielellään Kaskinen eläisi maailmassa, jossa
olisi globaali hiilivero tai jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi lopetettu. Tällä hetkellä ei
kuitenkaan ole olemassa sellaista maailmanlaajuista hallintoa, joka saisi aikaan kaikkia sitovan
hiilisopimuksen.
?On tärkeää ajatella, että yritykset tuottavat ratkaisuja ongelmiin?, Kaskinen toteaa.
44
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Maailmanpelastusmotiivi
ohjaa ihmisistä vain
neljäsosaa.
E
Yritykset pelastavat
maailman?
- Liikevaihdoltaan maailman 10 suurimmasta yrityksestä 7 toimii öljy- ja
kaasualalla. Päästöjen kasvu jatkuu,
sillä öljyä, hiiltä ja kaasua löytyy koko
ajan lisää.
- Päästövähennyksiä pitää hakea eri
keinoja yhdistelemällä, sillä esimerkki päästökauppa, globaali hiilivero,
maakohtaiset päästökiintiöt tai erittäin
tiukat ympäristönormit eivät välttämättä yksin riitä.
- Lisäapuna tarvitaan elämäntavan
muutosta, uusia suuryrityksiä ja uusia
yrittämisen muotoja, joissa vaurautta
luodaan erityisesti pienissä vihreissä
kasvuyrityksissä.
- Kestävällä taloudella pidetään talous
ylipäänsä voimissaan: maailman talouden kutistuminen jopa viidenneksellä
voidaan välttää, jos noin prosentti
maailman bruttokansantuotteesta käytetään ilmastonmuutoksen hillintään.
Lähde: Tuuli Kaskinen Sitran ja
Aalto EE:n Kestävä talous -kurssilla.
hkä on nurinkurista ajatella, että
suurten kansainvälisten yritysten
avulla voidaan edistää vähähiilistä
yhteiskuntaa. Kaskinen kuitenkin
sanoo, että yrityksillä on suuri rooli
siinä, miltä maailma näyttää ja tuntuu.
Ja maailmaahan Kaskinen yrittää muuttaa.
Demoksen elovenanaisen uskottavuutta yritysihmisten silmissä todennäköisesti lisää hänen
kauppatieteilijän koulutuksensa. Toisaalta Turun
kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan opinnot auttavat Kaskista ymmärtämään
yritysten tapaa toimia.
?Bisnes-juttuja ei voi vain pohdiskella, vaan pitää
tehdä ja kokeilla, toimivatko ne. Bisnespuolella
asioita toteutetaan vauhdilla.?
Kaskinen kertoo, että kaikesta opitusta on ollut
hyötyä nykyisessä työssä. Esimerkiksi logistiikan
kurssit ovat auttaneet hahmottamaan, miten maailman tavaroita siirretään paikasta toiseen.
Ilmaston kannalta on merkitystä, kuljetaanko
teollisuuden raaka-aineita, ruokaa ja kauppatavaroita lentokoneilla vai rahtilaivoilla.
?Se on tärkeää, ja tuntui opiskeluaikana vielä nykyistäkin keskeisemmältä ympäristökysymykseltä.?
K
annuksensa ympäristötyöhön
Kaskinen on hankkinut ympäristöjärjestö Dodon aktivistina, Suomen
luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana ja Suomen YK-liiton
ilmastokoordinaattorina.
Hän kuvailee Dodoa ja Suomen luonnonsuojeluliittoa toiseksi korkeakoulukseen, jossa on asioita
saanut rauhassa opetella. Dodon toiminnassa Kaskinen on opetellut kuuntelemaan monia mielipiteitä ja perustelemaan omiaan.
Demoksen projekteissa Kaskinen yrittää ennen
kaikkea ymmärtää, millaiset motiivit tai lähtökohdat yrityksellä, organisaatiolla tai ihmisellä on
tehdä ekologisesti järkeviä ratkaisuja.
?Ehkä se on tietynlaista empatiaa. Ainakin
yritän kuunnella avoimesti, miksi asia kiinnostaa?,
hän sanoo.
Kaskisen mielestä on pelkästään hyvä, että
yhteiskunnassa on paljon erilaisia syitä kestävän
elämän tavoitteluun. Esimerkkinä hän mainitsee
rautakauppiaat: on aivan hyväksyttävä lähtökohta
myydä omakotitaloaan remontoiville energiatehokkaita palveluita, jotta saa lisää rahaa.
Motiivina taloudelliset asiat eivät ole sen
huonompia kuin ajatus velvollisuudestakaan.
Tietenkin osa ihmisistä ja yrityksistä haluaa myös
tehdä oman osansa ilmastotyössä, mutta Kaskinen
sanoo, että maailmanpelastusmotiivi ohjaa ihmisistä vain neljäsosaa.
Tuulin koira on
Nasu Neuvonen.
O
V
massa arjessaan Kaskinen testaa ja
aikka Kaskisen työhön kuuluu tuletoteuttaa ajatuksiaan vähähiilisestä
vaisuuden miettiminen, ei hänelämästä. Hän asuu aviomiehensä
kään tiedä, millaisessa maailmassa
kanssa Helsingin keskustassa kuuelämme muutaman vuosikymmeden hengen kommuunissa, pyöräilee
nen kuluttua.
ja kulkee junalla sekä syö kasvispainotteista kausiruo?Voi olla, että olemme nyt aidosti kuutamolla.
kaa. Lentämistä hän välttää enemmän kuin monet.
Voi olla, että joudumme toteamaan, että kykymme
?En oikein voi tehdä toisella tavalla elämässä
arvioida tilannetta ihmiskuntana tai kansakuntana
kuin opetan. Se on myös uskottavuuden edellytys?,
oli täysin virheellinen?, Kaskinen sanoo.
Kaskinen sanoo.
Kymmenen viime vuoden aikana ilmaston
Hänen mielestään kaikkien ei kuitenkaan tarlämpeneminen ja päästöjen määrän kasvu ovat
vitse pyöräillä töihin tai asua Helsingin keskustassa. rikkoneet koko ajan pessimistisimpiä ennustuksia.
On tärkeää miettiä myös, millä tavalla NurmijärEniten Kaskista huolestuttaa kaksi vaihtoehvellä voi elää kestävästi.
toa. Ensimmäinen on se, jossa ihmiset eivät pysty
?Tämä on vain yksi elämäntapa. 50 tai 100
ratkaisemaan ongelmia yhdessä, vaan taistelevat
vuoden päästä kaikki eivät edelleenkään
vähenevistä luonnonvaroista entistä enemmän.
elä samalla tavalla kuin minä nyt.?
Myös ratkaisujen etsiminen erilaisilla
Kun Kaskiselta kysyy, onko
geoinsinöörikokeiluilla pelottaa.
hän joutunut luopumaan
?Se tarkoittaa esimerkiksi, että
?Voi olla,
jostakin elämäntapansa takia,
tietynlaista kaasua ajetaan ilmaettä olemme
vastausta saa odottaa hetken.
kehään ja saadaan nopeallakin
nyt aidosti
Itse asiassa luopumisen käsiaikataululla lämpötila laskemaan
te on Kaskisesta ongelmallitietyksi ajaksi. Niiden vaikutukkuutamolla.?
nen. Hän vertaa ajatusmallia
sista ei tiedetä mitään.?
laihduttamiseen: jos vain
Kaskinen kuitenkin luottaa,
kieltää itseään, elämästä
että ihmiskunta on sopeutuvaikatoaa nautinto.
nen. Voi käydä niinkin, että pahim?Pitää tehdä niitä asioita, jotka
mat uhkakuvat eivät toteudukaan.
eivät aiheuta ongelmia. LuopumiAinakin vielä Kaskinen tarjoaa
seen liittyy ajatus syyllisyydestä, ja se on
Demoksen suuren pöydän äärellä taateleita,
huono motivaattori.?
kausiruokaa parhaimmillaan.
46
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Tuuli Kaskinen, 34.
Asuu: Helsingin keskustassa
kuuden ihmisen kommuunissa.
Aviomies Aleksi Neuvonen ja
koira Nasu.
Työskentelee: Tutkijana ajatushautomo Demos Helsingissä. Demos tekee yhteistyötä yritysten,
järjestöjen ja julkisen sektorin
kanssa. Yhteistyökumppaneita
ovat olleet muun muassa ympäristöministeriö, Elinkeinoelämän
keskusliitto ja Amnesty International.
Harrastaa: Ruoanlaittoa ja
junamatkailua. Kaskinen on
yksi vuonna 2011 ilmestyneen
Kausiruokaa-kirjan kirjoittajista. Eräs mieleenpainuvimmista
junamatkoista vie Kaskinen
yöjunalla Helsingistä Moskovaan.
?Venäjällä junamatkailun staili on
mahtava.?
Kaskinen kertoo, että
demoslaisilla on vuosittain tapana lähteä
yhdessä muutamaksi
viikoksi Etelä-Eurooppaan. Toimisto vuokraa
talon ja matkat tehdään
junalla. Lomareissusta
ei kuitenkaan ole kyse.
?Suunnittelemme siellä
kuluvan vuoden toimintaa ja kehittelemme
toimintaa eteenpäin.?
Oma
tupa
Yrjö Kumpulan esikuva ovat vanhanajan
maalaishammaslääkärit, joilla oli vastaanotto kotonaan.
Hänen talonsa on jännittävä sekoitus Barcelonaa,
Karjalaa ja luonnonläheisyyttä.
teksti Riikk a Suominen
k u vat h a n n a k o i k k a l a i n e n
48
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Edellisellä sivulla:
4000-kiloinen takka on
talon keskipiste. Luukku
on mahdollisimman suuri,
jotta asukkaat pääsevät
nauttimaan avotulesta.
A Arkkitehdin suosikki
on koivusta rakennettu
seinäsohva. Mittasuhteet
ovat sellaiset, että sohva
on yllättävän mukava
istua.
?
T
ämä on se paikka!? Hammaslääkäri Yrjö ?Ykä?
Kumpula oli oikeastaan ajatellut rakentaa talon
Paraisille tai muiden tuttujen purjehduspaikkojen
tuntumaan, mutta kymmenen vuotta sitten hehtaarin tontti Inkoossa lumosi hänet. Tontin yhdellä reunalla nousee mahtava Isokallio, rantaan on vain 300 metriä
ja lähimpään lyhtypylvääseen puolitoista kilometriä. ?Tähdetkin
ovat täällä lähempänä?, Kumpula kuvailee tontille laskeutuvaa
pimeyttä. Tänne Kumpula on rakennuttanut ?Villa Dogiksi?
ristityn talonsa, jossa hän asuu ja ottaa vastaan, ja jopa majoittaa
potilaitaan. Esikuvana on ollut vanhanaikainen hammaslääkärin
vastaanotto, joka oli lääkärin oman kodin yhteydessä. Muuten
taloa voi tuskin kutsua vanhanaikaiseksi.
50
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
G Yrjö Kumpulan esikuva on vanhanajan
maalaishammaslääkärin
talo. Niinpä vastaanotto
sijaitsee alakerrassa,
käynti sinne on kirjahyllyn salaovesta.
Talon ilme on
sekoitus Karjalaa,
Barcelonaa ja luonnonläheisyyttä
Villa Dogi
Valmistunut: vuonna 2006
Arkkitehti: Jussi Kalliopuska
Rakennettu pinta-ala: Noin 300m2
Asukas: Yrjö ?Ykä? Kumpula,
lomillaan talossa vierailee myös
Lontoossa kaupunkisuunnittelua
opiskeleva Tuuli-tytär.
Syntynyt Porissa.
Ammatti: Hammaskirurgi,
vuoristo-opas.
Harrastukset: metsurin työt, retkeily,
melonta, purjehdus.
52
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
T
ältä siis näyttää nuoren arkkitehdin unelma.
Siinä on leijuva huone, kaappiin kätketty salaovi,
orgaanisia muotoja, paljon portaita ja kaiken
keskellä tulisija. Talon on suunnitellut Kumpulan
serkku ja kummipoika, arkkitehti Jussi Kalliopuska. Viimeksi Kalliopuska on ollut mukana suunnittelemassa
Helsingin yliopiston pääkirjastoa Kaisa-taloa. Villa Dogin suunnittelu oli hänen lopputyönsä Oulun yliopiston arkkitehtuurin
osastolle. Kalliopuska sai toimeksiantoon poikkeuksellisen vapaat
kädet. Syntyi moderni lato, jossa yksi avara tila on jaettu ilman
ovia eri asuintiloihin. Talon ilme on sekoitus Karjalaa, Barcelonaa ja luonnonläheisyyttä. "Talon tilaratkaisuihin ja muodonantoon ovat vaikuttaneet minun ja Ykän yhteiset retket", arkkitehti
Kalliopuska sanoo. Rakkaus mereen on tallennettu väribetonista
valettuihin portaisiin, jotka muistuttavat rantakivistä. Kylpyhuoneen seinässä kiemurtelee kirjavista laatoista koottu lohikäärme,
jonka siivet on koottu vanhojen porsliinilautasten paloista.
A Makuuhuoneen hieno kaapin ovi.
A Puuvajan rungossa ei ole käytetty nauloja
tai ruuveja, vaan japanilainen arkkitehti ja
puuseppä Yoshimasa Yamada teki liitokset
perinteisillä puutapeilla.
T
alo lämpiää maalämmöllä ja puulla. Asuintilan sydän on 4000 kiloa painava varaava takka. Takkaan
rakennettiin normaalia suurempi tuliluukku, jotta
takkatuli pääsisi oikeuksiinsa ja siinä voisi polttaa
myös suuria halkoja. Takkahuone toimii toisinaan
myös odotushuoneena, sillä talossa on hammasimplantteihin
erikoistuneen Kumpulan vastaanotto.
Takkahuoneen koivupuisesta kirjahyllystä johtaa salaovi
alakerran vastaanotolle. Yläpuolella on vierashuone, joka näyttää
leijuvan portaiden päässä, mutta on oikeasti kiinni kattorakenteissa terästankojen kannattamana.
Erikoiset ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta jopa ulkomailla. Japanilainen asumiseen erikoistunut I´m Home -lehti
julkaisee alkuvuodesta reportaasin talosta.
V
illa Dogi on Jussi Kalliopuskan ensimmäisiä
toteutuneita töitä, mutta jatkoa on seurannut.
Vastikään Anttinen Oiva arkkitehdit Oy, jossa
Kalliopuska työskentelee, voitti kutsukilpailun
Helsingin Jätkäsaareen rakennettavasta puurakenteisesta toimisto- hotelli- ja asuinkorttelista Wood Citystä.
Kokonaisuudesta toivotaan kansainvälisestikin kiinnostavaa
puuarkkitehtuuri kohdetta. Kalliopuska oli mukana kilpailun
voittaneessa työryhmässä. Hiukan toisenlaista puurakentamista
nähdään kesällä myös Villa Dogin tontilla. Sinne nousee vielä
ainakin yksi lisärakennus: kuusipuusta rakennettava ulkohuussi.
Eikä mikä tahansa huussi, vaan huussikilpailun voittaja. Sen
suunnittelija, Fiskarsissa asuva puuseppä Yoshimasa Yamada,
pokkasi nimittäin sisustustapahtuma Habitaren huussikilpailun
voiton vuonna 2011. Sen jännittävistä ikkunoista, oksanrei´istä
kelpaa ihailla Inkoon tähtitaivasta.
A Ammuut. Tuuli-tyttären
tekemät ihastuttavat
puulehmät.
G Moderni lato. Talon
ulkopinta jäljittelee
uringonvalossa elävää
punamultaa. Katto
on kolmiorimainen
huopakatto.
54
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Vuoden 2009 lapset
E
Euroopan historiassa on kaksi vuosilukua, jotka kilpailevat Euroopan hullun
vuoden tittelistä. Ensimmäinen on 1848.
Se oli vuosi jolloin kaikkialla Euroopassa
leimahteli liberalismin ja kansallisuusaatteen innoittamia kapinoita.
Toinen hullu vuosi oli 1968. Silloin opiskelijat osoittivat mieltä ympäri Eurooppaa. Vietnamin sotaa vastustettiin, Prahassa uhmattiin neuvostoarmeijaa ja Suomessa vallattiin Vanha ylioppilastalo.
Tämän vuosisadan hullu vuosi oli ehdottomasti
2009. Siihen huipentui uudenlainen ilmastoliikehdintä,
johon osallistui miljoonia nuoria ja heidän vanavedessään poliitikkoja ja yritysjohtajia kaikkialta maailmasta.
Ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan nähty samanlaista globaalin vastuullisuuden hyökyaaltoa. Hallitukset ja kansainväliset suuryritykset suorastaan kilpailivat siitä, kuka lupasi suurimmat päästövähennykset tai
eniten rahaa kehitysmaiden ilmastotoimiin. Suomen
hallitus julkaisi selonteon ilmastopolitiikasta ja eduskunnan edessä sadat mielenosoittajat vaativat sadeviittaan pukeutuneina ilmastolakia.
Innostus ja usko nopeisiin muutoksiin kuoli Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumiseen
joulukuussa 2009 - hiukan samaan tapaan kuin Tsekkoslovakian kansannousu tyrehtyi Neuvostoliiton panssareihin vuonna 1968.
Sitovaa ilmastosopimusta ei saatu aikaan. Lupauksia
ei pidetty. Päästöt eivät lähteneet vähenemään, vaan ne
kasvoivat vuosina 2010 ja 2011 enemmän kuin koskaan
ennen. Samalla hirmumyrskyt, kuivuus ja jäätiköiden
sulaminen lisääntyivät arvioitua nopeammin.
Vuosi 2009 jätti kuitenkin jälkeensä kokonaisen sukupolven, jotka yrittää kaikessa hiljaisuudessa huolehtia
siitä, että maapallo säilyy elinkelpoisena.Ympäristöaktivistit, hipsterit, lohas-kuluttajat ja miten heitä sitten kutsutaankin, ovat 1970-luvun hippien ja itäblokin toisinajattelijoiden perillisiä. He eivät anna myöten yleiselle
kyynisyyden lisääntymiselle, tosiasioiden kieltämiselle
ja talouskasvun ylikorostamiselle ? silläkään uhalla,
että heille naureskellaan suvun jouluaterialla ja lehtien
pääkirjoituksissa.
K
ööpenhamina oli sukupolvikokemus ja
Huili on tämän sukupolven lehti. Huili
ei selittele, miksi kulutusvalintojen pitäisi olla ilmastoystävällisiä. Se lähtee oletuksesta, että sen lukijat pitävät
ilmastonmuutosta vakavana uhkana, jota pitää torjua
kaikin mahdollisin keinon ? eli että kaikki ajattelevat
yhä edelleen niin kuin vuonna 2009 ajateltiin.
Niin ei enää ole. Yhtä ilmastonmuutoksesta huolestunutta poliitikkoa kohden on kaksi, jotka ovat innostuneita koillisväylän jääpeitteen katoamisesta.
Vuoden 1968 jälkeen rautaesirippu kolahti takaisin
paikoilleen. Itäblokin toisinajattelijat joutuivat vainon
kohteiksi, hävisivät julkisuudesta ja alkoivat tavata toisiaan salaa. Lännessä hippiliike kesytettiin kaupallisen
vaate- ja musiikkiteollisuuden palvelukseen.
Vuoden 2009 sukupolvelle on käynyt vähän samaan tapaan. Aito huoli ilmastosta leimataan helposti
fanaattiseksi viherpiiperrykseksi, josta voi olla suoranaista haittaa esimerkiksi työnhaussa. Samalla ilmastoargumentteja käytetään kaikenlaiseen kaupalliseen
viherpesuun.
Nämä ovat kuitenkin pieniä harmeja, joista ei kannata lannistua. On hyvä muistaa, että Vietnamin sota
päättyi vuonna 1975 ja Neuvostoliittokin hajosi parikymmentä vuotta myöhemmin. Vuoden 1968 sukupolvi saavutti tärkeimmät tavoitteensa, vaikka heille välillä
naureskeltiin. Niin voi käydä myös vuoden 2009 lapsille.
Elina Grundström
Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa
toimittaja ja tietokirjailija.
Vähän
kerrallaan
Joukkorahoitus mahdollistaa taidetta ja keksintöjä,
joita ei muuten syntyisi. Oikotie se ei kuitenkaan ole
? etenkään vielä Suomessa.
t e k s t i V eer a J u s s i l a k u v i t u s J a n i c Le i n o
F
eministinen sarjakuva-antologia. Vesiviljelyyn perustuva ikkunapuutarha. Dokumentti Mongolian paimentolaisten musiikkiperinteestä. Tällaiset projektit
jäisivät helposti ideoiksi. Yhdysvaltalaisessa Kickstarter-palvelussa niistä on kuitenkin tullut hittejä.
Sivusto on suurin esimerkki ilmiöstä nimeltä joukkorahoitus. Se
tarkoittaa projektin, vaikka taideteoksen, rahoituksen keräämistä
internetissä. Jos yhtye tarvitsee levyntekoon 1000 dollaria, 50 ihmistä saattaa kukin klikata bändille parikymppiä ? tulevaa levyä
vastaan. Jos summa ei täyty, osallistujat saavat rahansa takaisin.
Yli kolmivuotias Kickstarter on rahoittanut onnistuneesti jo yli 34
000 projektia. Vastaavia palveluja on virinnyt moneen lähtöön.
Kasvuyritys voi kerätä sijoittajilta alkupääomansa CrowdCube- tai
GrowVC-palvelussa. Hollannissa kirjailijat julkaisevat rahoittajille tekstinäytteitään TenPages-sivustolla.
56
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
Joukkorahoitus liittyy osallistuvan kulttuurin nousuun, sanoo vieraileva tutkija
Tanja Aitamurto Stanfordin yliopistosta.
Hän tutkii joukkoistamista, ja joukkorahoitus on yksi joukkoistamisen muodoista.
?Siihen taas on vaikuttanut teknologian
kehitys. Joukkorahoitusalustan perustaminen ja maksumekanismien käyttö on yhä
halvempaa.?
R
uotsilla on jo oma Kickstarterinsa, FundedByMe. Mutta Suomessakin
kuhisee. Kasvuyrityksiin
voi sijoittaa Invesdorin ja
Venture Bonsain kautta. Avoin Tampere
-ohjelmassa yritysten tueksi aiotaan luoda
joukkorahoituspalvelu.
Eniten huomiota on kerännyt helmikuussa avautuva Mesenaatti.me-palvelu.
Se painottaa kulttuurisia ja yleishyödyllisiä
projekteja ? sen kautta voisi vaikka perustaa osuuskunnan kyläkaupan pyörittämiseen. (Huili-lehti on ollut yksi Mesenaatin
pilottihankkeista.)
Mesenaatti on aluksi itsekin hanke.
Siitä on tarkoitus leipoa voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys.
?Emme halua olla koko ajan etsimässä
jotain (hittimuusikko) Robinia?, sanoo
Pauliina Seppälä, yksi palvelun perustajista. ?Volyymi ei ole tärkeintä, vaan meillä
on laadullisia ja sisällöllisiä tavoitteita.
Hyvinvointivaltiokin on eräänlaista yhteisörahoitusta.?
Y
ksi Mesenaatin piloteista
on ollut Jussu Pöyhönen
Bel Vel -yhtyeineen. Hän
sai kerättyä levyynsä
yli tuplasti hakemansa
summan. 156 tukijaa osallistui yhteensä
6174 eurolla. ?Se oli yllättävää. Minulla ei
ollut mitään hajua, miten tämä Suomessa
toimisi.? Digitaalinen albumi välitetään
tukijoille tammikuussa, CD helmikuussa.
Osa on saanut vastikkeena jo studiovisiitin.
?Muusikkona olen valmistautunut
siihen, että tällä alalla asiat tehdään yhä
enemmän itse.?
Venäjällä vaikkapa punk-yhtye Tarakany! on kerännyt levylleen rahoituksen
Start.planeta.ru-palvelussa.
M
ikään oikotie joukkorahoitus ei ole. Sen
tutkija Aitamurto
huomasi, kun keräsi
rahaa Egyptin juttumatkaansa toimittajille tarkoitetussa Spot.
Us-palvelussa. Parituhatta euroa kertyi hitaasti, ja esittelyvideon teko oli työlästä.
?Kukaan ei rahoita yritystäkään, jos
sillä ei ole hyvää ideaa ja esitystä siitä
netissä.? Tukijoiden tulee myös saada jatkuvasti päivityksiä projektin etenemisestä.
Parhaimmillaan hankkeet laajentuvat kanaviksi. Egyptin mellakoissa uutislähteet
ottivat yhteyttä Aitamurtoon juuri projektin esittelysivun kautta.
J
oukkorahoitus leviää yhä kirjavampiin tarkoituksiin. Kiva.
org:in kautta voi lainata rahaa
kehittyvien maiden yrittäjille
? vaikka elsalvadorilaiselle
leipurille uunia varten. Ruotsalaisen Centrum för Molekylär Medicin -keskuksen
sivuilla voi valita, tukeeko masennuksen
vai aivokasvainten tutkimusta.
Joukkorahoituksen käyttö esimerkiksi
terveydenhuollossa vaatii tietysti kriittistä
tarkastelua. Aitamurto uskoo, että ainakin
kulttuurialalla siitä tulee rahoitusmalli
muiden joukossa. Kickstarter välittää projekteille jo enemmän tukea kuin Yhdysvalloissa taidetta virallisesti tukeva National Endowment for the Arts.
S
uomessa ilmiötä on hidastanut lainsäädäntö. Poliisin
silmissä joukkorahoitus on
helposti luvanvaraista rahankeräystä. Sen huomasi Senja
Larsen eli Fröken Senja, joka joutui syksyllä keskeyttämään ruotsin oppikirjansa
Kickstarter-rahoituksen.
?Me käytimme kolmea sanaa, jotka on
Suomessa varattu rahankeräykseen: tuki,
lahja ja palkinto.?
Larsen ja tukijoukot uusivat kuitenkin
hankkeen onnistuneesti. Tällä kertaa
he korostivat myyvänsä kirjan tulevaa
iPad-sovellusta ja jo painettuja kirjoja.
?Teimme palveluksen niille, jotka tekevät
ammattimaisesti vastaavaa.?
Mesenaatti.me-palvelussa korostetaan,
että kyse on tavallisesta kaupankäynnistä.
?Meille on hirveän tärkeää, että vastikkeet
ovat järkevässä suhteessa rahoitukseen?,
sanoo Pauliina Seppälä.
Lakeja olisi kummankin mielestä silti
syytä muuttaa niin, ettei sanoilla tarvitse
kikkailla.
R
iskejäkin joukkorahoituksella tietysti on. Syksyllä
paljastui, että rikolliset
käyttivät yhdysvaltalaisen
Gittip-palvelun tilejä
rahanpesuun.
Larsen ymmärtää, että viranomaiset
suhtautuvat uuteen ilmiöön varovaisesti.
?Tukijamme ovat kuitenkin seuranneet
meitä äärimmäisen tarkasti. Uskon, että
väärinkäytökset jäävät avoimessa ympäristössä helpommin kiinni.?
Tutkija Aitamurto taas on huomannut,
että joukkorahoituksen hakijat kokevat
avoimuuden lisäävän suoriutumisen painetta. Sen voi nähdä myös hyvänä asiana.
Tutkija pitääkin joukkorahoitusta yhtenä
joukkoälyn muotona.
?Lahjoittajat sanoivat antavansa rahaa
sellaiseen journalismiin, joka parantaa
yhteiskuntaa.?
Mesenaatti.me:lle on lähetetty valmiiksi yli sata hanke-ehdotusta. Facebookissa
Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulla on
lähes 17 500 fania. Uteliaita ainakin on jo
iso joukko.
os
r ak a 7
e nna
i g lu
Helppo elämä
Tom m i Musturi
56
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
mcdona l ds v egei l ee
63
K E S TÄVÄ M PÄ Ä M AT K A I L U A
J ääll e pu r j e htimaan !
KOKKIOPPI
K U VA : z
Tarvitaan kelkka, purje ja jäässä oleva vesistö, tuulta 4?10 metriä sekunnissa. Talvipurjehdus onnistuu siis meren
rannalla tai lähijärvelläsi, ja vauhtia
riittää. Parhaimmillaan talvipurjehtijat
ovat mitanneet yli 100 km/h nopeuksia.
Voimanlähteeksi riittää tuuli. Lue lisää
sivulta 59.
MISSÄ TÄMÄ ON NYT ?
HY VÄT UUTIS E T
VA S T U S TA N !
PÄ
TA 2 0
1
0
STÄVÄ
M
KE
K
D
ES
Ä M AT
AI
LU A V U O
Ikäväni
Tallinnaan
M AT K A VINKIT
Eesti Disaini Maja
T e ksti : L au r a Rantan e n
Tulen onnelliseksi jo ajatellessani Tallinnaa. Tuntuu, että kaupunki vain paranee. Joka vierailulla Tallinnasta löytää
jotain uutta ja ihanaa, - vaikka siellä kävisi
viikoittain.
Tallinna-suositukseni vuoden 2013
alkuun on Kalamajan alue. Viron itsenäistyessä työläisalue voi heikosti, mutta nyt
siellä haluavat asua etenkin luovat työläiset, opiskelijat ja lapsiperheet. Lapsia on
paljon ja se on hyvä. Sekaan sujahtaa helposti omien naperoiden kanssa! Kalamaja
on kiinnostavia, kierrätyshuonekaluilla
sisustettuja ravintoloita, somia puutaloja,
sopivasti särmää ja takuutuoreita meren
antimia. Kalamajan löydät Tallinnan rautatieaseman eli Baltijaamin kupeesta ja
voit kävellä sinne myös kultuurikilomeeteriä, eli kulttuurikilometriä pitkin. (Parin
kilometrin mittainen kävelyreitti, joka
aukesi rantaan kulttuuripääkaupunkivuoden myötä.)
Ta l l i n n a n
ta r j o n ta a
1?/
F-hoone ? Lapsiystävällinen, virolaista lähiruokaa tarjoileva ravintola on parasta
nyky-Tallinnaa. (Telliskivi 60a) Ison terassin
vieressä on lasten leikkipaikka ja sisällä ravintolassa on lapsiasiakkaille oma huone. 2
km vanhasta kaupungista, Telliskiven vanhalla tehdasalueella. Samasta rakennelmasta eli
loomelinnakista löytyy esimerkiksi luomukauppa, kirpputori, etnokauppa, antikvariaatti ja skeittihalli nimeltä Haigla. Loomelinnak:
http://telliskivi.eu/
2?/
Kukeke ? F-hoonetta vastapäätä,
osoitteessa Telliskivi 57, sijaitsee Kalamajan ravintolaskenen uusi vahvistus, kodikas
Kukeke-bistro, josta löytyy naposteltavaa
isompaan ja pienempään nälkään. http://
www.kukeke.ee/
3?/
Kohvik Moon ? Virolaisruokaa Tallinnan sataman ja Kalamajan puolessa välissä.
Ravintola-ammattilaisten suitsuttamassa ruokapaikassa on hyvä hinta-laatusuhde. Miljöö
on simppeli ja uudehko paikka hyvin suosittu.
Vegelle Kalamaja tarjoaa osuvampiakin ruokapaikkoja. http://www.kohvikmoon.ee
58
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
4?/
Eesti Disaini Maja ? Virolaisen muotoilun talossa voit joko vain fiilistellä tai vaikka
shoppailla kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita. Samassa paikassa on sympaattinen Café Klaus. http://www.estoniandesignhouse.ee
5?/
Sidruniga tee -liike on kierrättäjän keidas, jonka ideologiaan kuuluu tehdä
kodista hurmaava olemassa olevia tavaroita
hyödyntäen ja vanhaa entisöiden. Sidruniga
teessä saat vinkkejä korjausprojekteihin ja
voit viedä omat huonekalusi korjattavaksi liikkeen työhuoneelle. Liikkeessä myydään esimerkiksi somia sisustustavaroita, huonekaluja ja keramiikkaa: http://sidrunigatee.ee/
6?/
Tasapisi Tasakaal -hyvinvointikeskus
huomioi jokaisen kävijän yksilöllisesti. Tarjolla on tunteja vauvalaulusta ja lasten baletista
aikuisten pilatekseen ja hathajoogaan. Saatavilla myös erilaisia hoitoja, kuten hierontaa ja
logopediaa. (Graniidi 1) http://www.tasapisitasakaal.ee/
7?/
Kalatori palvelee lauantaisin kello 10-16 samalla paikalla, jossa kalastajat
kauppasivat saalistaan jo sata vuotta sitten!
(Kalaranna 1)
Talvista
surffausta
T e staa
tämä
T e ksti : Elina V e n e smäki
Talvipurjehdus on extreme-laji, jota varten ei tarvitse
lentää mihinkään, ei tankata mitään eikä välttämättä
hankkia paljoa varusteitakaan.
Kelkkoja tarvitaan oikeastaan kaksi: liikkeelle voi
lähteä turvallisesti, kun jäätä on 10 senttiä. Kun jää
on puhdas tai lunta vähän, liikkeelle voi lähteä luistinkelkalla. Kun lunta on enemmän, kelkaksi kannattaa
vaihtaa siinä kulkeva suksikelkka. Jos haluaa purjehtia
tuulella kuin tuulella, purjeita on hyvä olla iso pienelle
tuulelle ja pieni kovemmalle puhurille.
?Purjehtia voi, kun tuuli on 4?10 metriä sekunnissa.
Pienempi tuuli ei riitä ja kovemmalla tuulella ainakin
kokematon surffaaja voi saada kovia tällejä?, sanoo Feodor Gurvits, joka on talvipurjehtinut aktiivisesti vuosia
ja ylläpitää talvisurf.fi-sivustoa, jonka kautta laitteiden
vuokrauksesta voi sopia ja saada muutakin tietoa lajista.
Gurvits itse jääsurffaa jo niin paljon, että sopii
työvuorojaan tuuliennusteiden mukaan. Jos haluaa
purjehtia kerran, kaksi talvessa, kannattaa vuokrata
välineet.
Lajin MM-kisat järjestetään maaliskuussa Kalajoella.
Tsekkaa: Halutessaan kelkan voi askarrella itse. Ohjeita tähän
löytyy esimerkiksi sivustolta www.purjelautaliitto.fi tai
www.winterwindsurf.com. www.talvisurf.fi
Vihreä Tuuma
nostaa esiin
ajankohtaisia
aiheita ja
havainnollistaa
yhteiskunnan
muutosta.
Vuoden
ensimmäinen
numero
ilmestyy
helmikuussa
teemalla
2010-luvun
lähipalvelut.
Lue verkkolehteä osoitteessa
Lisäksi uusia
analyysejä,
kirja-arvioita ja
puheenvuoroja
julkaistaan
joka kuukausi.
m a inosk at ko
Luonnonsuojeluvaipat
www.visili.?/tuuma
H uilia hämm e ntää
?Vaipat ovat suurin yksittäinen kotitalousjäte.? ?Vaipat maatuvat kaatopaikoilla useita satoja vuosia ja niistä vapautuu
metaania.? Nämä madonluvut ovat vauvaperheille tuttuja.
Siksi onkin yllättävää, että kaupan vaippahyllyssä kahdella
tuotteella kolmesta on Pohjoismainen ympäristömerkki.
Joutsenmerkki pyrkii ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti .Joutsenmerkin asiantuntija Niina
Tanskanen, onko kertakäyttövaippa ympäristövalinta?
Tä s tä o n k y s e
Karttasi.fi on aivan uudenlainen mobiililaitteet
huomioon ottava pilvipohjainen karttapalvelu,
joka auttaa sinua parantamaan yrityksesi tai
tapahtumasi asiakaskokemusta.
?Joutsenmerkki kertakäyttövaipoille on olemassa siksi, että
niitä käytetään paljon, vaikka ympäristön kannalta kertakäyttötuotteita ei pitäisi suosia. Hyöty tulee siitä, että merkki ohjaa tehtaita valmistamaan vaipat ympäristölle parhaalla
mahdollisella tavalla. Koska enemmistö kuluttajista käyttää
kertakäyttövaippoja, on merkitystä, minkälaisia vaippoja
nämä kuluttajat valitsevat.
Kestovaipoille ei ole enää Joutsenmerkkiä, koska vaippavalmistajat eivät olleet kiinnostuneita hakemaan sellaista
tuotteilleen.?
H ä lve n i k ö H u i l i n h ä m m e n n y s ?
Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa:
http://www.karttasi.fi
Enemmistö kuluttajista käyttää varmasti jatkossakin
kertakäyttöisiä vaippoja, jos siihen vielä ympäristömerkkikin rohkaisee. Mutta vaippavalmistajat joutuvat koko ajan
skarppaamaan. Joutsenmerkin kriteerit nimittäin kiristyvät
3-5 vuoden välein. Nyrkkisääntö on, että vain markkinoiden
edistyksellisin kolmannes täyttäisi merkin ehdot.
Valitettavasti vaipat ovat aina ongelmallisia. Tanskanen
muistuttaa, että myös kestovaippojen pesemisellä on ympäristövaikutuksia. Puuh, vauvaperheen on siis mahdoton
tehdä oikein! Mutta siksi minua ympäristösyntistä lohduttaa, että osaa vaippavalmistajista ympäristö kiinnostaa niin
paljon, että valmistus täyttää Joutsenmerkin vaatimukset.
Riikk a Suominen
Karttasi.fi - Anna asiakkaan löytää palvelusi!
Selkeä ja edullinen hinnoittelu ALK. 650? / vuosi sisältäen kaiken tarvittavan kartan julkaisemiseen.
Tällä palstalla annetaan
ajankohtaisia ruoka- ja
juomavinkkejä
kok k ioppi
Mitä lasiin
tipattomassa
tammikuussa?
T
ietokirjailija ja kustantaja Kai Linnilä on oikea
henkilö kertomaan,
mitä tammikuussa kannattaa juoda. Hän on
nimittäin intohimoinen
herkkusuu, joka ei juo alkoholia.
Mutta Linnilän valinta on perin arkinen, Hänestä vesi, luonnonvesi tai mineraalivesi, on lyömätön ruokajuoma. Toinen vaihtoehto on alkoholiton olut.
?Niissä valikoima on runsastunut ja
joukossa on muutama mainio yksilö.?
Linnilän suosikki on Erdinger Alkoholfrei, joka sopii erinomaisesti muun muassa
haudutettujen liharuokien ja makkaroiden
kyytipojaksi. Alkoholittomista viineistä
Linnilä ei perusta.
?Espanjalainen Torresin Natureo Free
on aivan siedettävä, jos haluaa olla erottumatta muista oikean valkoviinin juojista.?
N
atureoa tuo maahan
Tuomas Meriluoto,
joka on myös toinen
suomalaisista Master
of Wine-tasoisista
viinitietäjistä. ?Natureo tehdään aromaattisesta moscatelrypäleestä ja alkoholi haudutetaan siitä
varoen?, Meriluoto sanoo.
Muita alkoholittomia juomia hänen
yrityksensä ei tuo maahan. Ei siitäkään
huolimatta, että Meriluoto teki lopputyönsä juuri alkoholittomista viineistä.
Hänen mukaansa alkoholittomia viinejä on tarjolla niukasti ja niistä on vaikea
saada hyvänmakuista. ?Lisäksi ihmisille
on järkytys, että alkoholiton viini on kalliimpaa kuin tavallinen.?
Koska viini tehdään käymällä, siinä on
aina alkoholia. Alkoholittomasta se pitää
erikseen poistaa, jolloin maku kärsii ja
hintakin kohoaa.
Punaviini on kaikkein hankalin. ?Kun
alkoholi poistetaan, tulee viinistä luuranko?, Meriluoto kuvailee. Jos punaviinin
rakennetta yritetään korjata lisäämällä
sokeria, ei lopputulos maistu viinille vaan
mehulle.
Jos tammikuussa haluaa kuitenkin
juoda jotain juhlavampaa ja alkoholitonta,
vastaus on kuohuva rypälemehu. Italialaisen viinitalo Colonnaran uutuustuote luomurypäleistä tehty Icemary-juoma maistuu raikkaalle ja yllättävän vähän mehulle.
R IIKKA SUOMIN E N
Yhdistä ruuan kanssa itämaisittain teetä
? Vihreä tee sopii maultaan useiden
samojen ruokien kanssa kuin valkoviinikin, kuten suolaiset alkupalat,
uppopaistetut ruuat sekä aasialaiset
ruuat ja sushi.
? Musta tee sopii puolestaan punaviini-tyyppisten ruokien kanssa.
? Darjeeling-tee kalaruuat, munaruuat,
kermaiset jälkiruuat
? Assam-tee raskas ruoka, suklaa,
vaniljaiset tai sitruunaiset jälkiruuat
? Pu?er-tee sopii raskaan ruoan kyytipojaksi.
? Lapsang Souchong ? savulohi, makeat tai sitruunaiset jälkiruuat, jäätelö
Luonnonkauneutta
Nyt koulutetaan
hiilivirkamiehiä
Tuote-uutuus
ILMIÖ
L
ontoolaisessa kaupallisen alan koulussa
LSBF:ssä voi opiskella MBA-tutkinnon
aiheesta Carbon Management eli hiilihallinto. Tutkinto antaa valmiudet uralle uusiutuvan energian parissa. Hyvä diili, sillä ala
kasvoi vuonna 2011 17 prosenttia ja maailmanlaajuisesti uusiutuviin sijoitettiin 257 miljardia dollaria
(194 euroa). Suurimmat investoijat ovat Kiina, Yhdysvallat,
Saksa, Italia, Intia ja Iso-Britannia. Vuonna 2030 uusiutuvien arvioidaan työllistävän 20 miljoonaa ihmistä.
www.lsbf.org.uk
Luonnonkosmetiikka on saanut
ensimmäisen kotimaisen
luksussarjansa. Mia Höytö Cosmetics on Ecocert-sertifioitua
luonnonkosmetiikkaa. Tuotteet
valmistetaan Helsingissä.
Sarjan tehokosteuttaja ja
silmänympärysgeeli ovat juuri
sitä, mitä epätoivonen talviiho Suomessa kaipaa. Hinnat
29?48 euroa. Tuoteperhe
laajenee kevään aikana.
mc v e g e
Hampurilaisketju McDonalds avaa tänä
vuonna Intiaan kaksi pelkästään kasvishampurilaisia
tarjoilevaa ravintolaa. Mäkkärin myydyin
hampurilainen Intiassa on mausteisella
perunapihvillä täytetty McAloo Tikki.
hy viä uutisia · hy viä uutisia · hy viä uutisia
V
uoden Energiaperhe
-kilpailu on sujunut yli
odotusten. Erkka Westerlund, Jukka Tammi ja Heidi Kyrö ovat
perheineen säästäneet yhteensä yli 20
000 kilowattituntia sähköä. Tavoite oli
säästää 10 prosenttia energiaa verrattuna edellisvuoteen, mutta kilpailijoiden
omakotitaloissa on nähty 22?37 prosentin energiansäästölukemia.
Energiayhtiö Vattenfallin järjestämä kilpailu kestää helmikuun 2013
loppuun asti.
Suomen edistyksellisin kestävän
62
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
kehityksen päiväkoti aloitti syksyllä toimintansa Vantaalla PohjoisNikinmäessä. Tämä Siimapuiston
uusi päiväkoti lämpiää maalämmöllä, valaisimissa on liiketunnistimet ja
päiväkotiin otetaan tietoisesti lapsia
vain lähialueelta, jolloin kuljetukset
voidaan hoitaa autoitta. Matematiikkaa opetellaan laskemalla siemeniä ja
pihalla ruksuttaa kompostori.
Huomionarvoista on, että päiväkodin perustaminen ja toimintakustannukset ovat samanhintaisia kuin ns.
tavallisissa päiväkodeissa.
Merkittävä minkintuottajamaa Hol-
lanti kieltää turkistarhauksen. Maan
senaatti on hyväksynyt lain, jonka mukaan minkkien tarhaaminen loppuu
vuoteen 2024 mennessä. Hollanti on jo
aikaisemmin kieltänyt kettujen ja chinchillojen tarhauksen.
Hollannilla on vajaan kymmenen
prosentin osuus maailman minkkimarkkinoista. Turkistarhaus on jo
kokonaan tai osittain kielletty muun
muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Kroatiassa.
www.vattenfall.fi/energiaperhe
Tuomas Mattila on luomuviljelijä ja tutkija Suomen
ympäristökeskuksessa.
Vapaa-ajalla hän ihmettelee
ekosysteemien toimintaa
1-vuotiaan mentorinsa
opastuksella.
suut puhta a ksi
Kun luomu ei riitä
Y
mpäristötietoiselle
kansalaiselle alkaa olla
selvää, että ympäristön
tila näyttää synkältä.
Kasvihuonekaasut
rikkovat vuosittain
uusia ennätyksiä, maankäytönmuutokset
kiihtyvät ja aavikoituminen ja eroosio
puskevat eteenpäin. Ratkaisuksi tarjotut
kulutustottumusten muutokset eivät erityisemmin vakuuta. Palavalla planeetalla
tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Onneksi
niitäkin löytyy.
Maailmalla on viime vuosina kasvattanut suosiotaan Regenerative Agriculture -liike. Termiä on hankala suomentaa:
eheyttävä tai uusiutuva viljely? Ajatuksena on ekologian oppi, jonka mukaan
eliö ei selviä ilman ympäristöään. Eteenpäin päästään ainoastaan yhteistyöllä yli
lajirajojen.
T
ouhua voisi kutsua
LuoKo-viljelyksi,
koska sen tavoitteena on
korjata vuosikymmeniä
jatkuneen yksipuolisen
viljelyn aiheuttamia
vahingot maan rakenteelle, vesitaloudelle
ja koko maaseutuyhteisölle.
Luonnonmukaista, luomua, se ei ole
missään tapauksessa. Esimerkiksi korkeuskäyrän suuntaisesti ajavassa, maata syvältä
kyntävää jankkuria kiskovassa traktorissa
on hyvin vähän luonnonmukaista. Siitä
huolimatta se voi olla ällistyttävän hyvä
asia ympäröivälle eliökunnalle. Kun maaperän vesitalous saadaan hallintaan, eroosio vähenee, kasvien olot paranevat ja koko
ravintoketju hyötyy.
Joidenkin tutkimusten mukaan sopivasti optimoidulla nurmiviljelyllä saataisiin sidottua suuri osa ihmisen lisäämästä
hiilidioksidista takaisin maaperään. Sivutuotteena olisi puolisen metriä lisää elävää
ruokamultaa. Optimaalisten kasvilajien
siirto halki mantereen ja maan syväkuohkeutus eivät ole kovin luonnonmukaisia
toimenpiteitä, mutta luonnon hyvinvoinnin kannalta kerrassaan tarpeellisia temppuja kuitenkin.
LuoKo viljely ei ole valvottua, tuettua
eikä sertifioitua toimintaa. Sitä ohjaa kuitenkin eettinen velvollisuus korjata ja elävöittää sekä biologista että sosiaalista ympäristöä. Hyvä esimerkki LuoKo viljelystä
on amerikkalainen Carbon Farmers -kilpailu, jossa viljelijät kisaavat siitä, kuka saa
lisättyä maan hiilivarantoja nopeimmin.
Maanviljelyn jatkuvuudelle (?kestävyy-
delle?) on keskeistä, että maatalous toimii
virkeissä kyläyhteisöissä joissa luonto ja
talous elävät sopusoinnussa.
O
len kokeillut regeneratiivisen viljelyn
menetelmiä omalla
luomutilallani muutaman vuoden ajan ja
tulokset ovat vakuuttavia. Viisivuotinen luomuviljely ei ollut
riittänyt korjaamaan maan tiivistymisen
vaurioita, mutta vuoden päämäärätietoinen nurmikasvien manipulointi korjasi
tilanteen. Ruokamultakerrosta saatiin
vuodessa lisää viitisen senttiä ja jostain
alkoi ilmestyä kaikenlaisia toukkia maaperää möyrimään. Seuraavaksi vuodeksi
on tarkoituksena tehdä kaksi kilometriä
pitkä kaistale hedelmäpuulehtoa ja ryhtyä
vesiviljelemään kosteikossa. Luonnonmukaista? Ei. Hauskaa? Ehdottomasti.
Ehkä regeneratiivista toimintaa on
turha rajata viljelyyn. Enenevissä määrin
ekologit ja ympäristötieteilijät kannustavat
hakemaan positiivista suhdetta ihmisen ja
ympäristön välillä. Sen voi aloittaa vaikka
hymyilemällä bussikuskille. Ja kas, ympäristö muuttui heti piirun verran paremmaksi paikaksi elää.
fa n ta s t i s ta
Villinä villiruokaan
Näin paljon korkean profiilin ystäviä ei suolaheinällä, mesiangervolla ja jäkälillä ole ennen nähty.
Nyt villiruuasta eli villinä kasvaneesta riistasta,
kalasta, marjoista, sienistä ja yrteistä toivotaan
Suomen uutta valttikorttia. Villiruuan hehkuttajiin
ovatkin liittyneet huippukokkien lisäksi muun
muassa Jyrki Katainen ja Sirkka-Liisa
Anttila. Villiruuan ympärille toivotaan kehittyvän myös runsaasti elämysmatkailua.
Ulkomaille suomalaista villiruokaa brändätään
Klaus Haapaniemen hienon logon avulla.
Villiruoka on myös Suomen kokkimaajoukkueen
salainen ase tammikuun lopussa pidettävissä
kokkien MM-kilpailuissa Lyonissa.
Lisää vinkkejä villiherkkuihin
www.hortoilu.fi
www.arktisetaromit.fi
SA R JASSA KUMMAST E LLAAN E NTISAIKOJ E N UUTUUKSIA .
MI
S
TÄMÄ S Ä
NYT ON
?
Herkkua pesään!
ilmiö
V
oisiko rappukäytävässä olla yhteinen
kaappi, johon asukkaat vievät ylijäänyttä ruokaa naapureiden käytettäväksi? Helsinkiläisessä taloyhtiössä tätä
kokeillaan parhaillaan. Tarkoitus on
vähentää ruuan joutumista roskiin.
Roihuvuorelaisen taloyhtiön kaappi on ristitty Herkkupesäksi. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä
parasta ennen aikaa jäljellä tai samana päivänä valmistettua ruokaa. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa näitä vapaasti syötäväkseen.
Kokeilu alkoi marraskuun lopussa ja jatkuu helmikuun loppuun. Lähes 30 perhettä on joko hakenut Herkkupesästä ruokaa tai tuonut sitä.
?Yllätys on ollut, että Herkkupesästä kyllä haetaan
innokkaasti ruokaa, mutta sitä tuodaan sinne niukasti?,
kertoo hankkeen suunnittelija Heikki Savonen palvelumuotoilutoimisto Palmusta. Hän arvelee syyksi, että ihmisiä nolottaa tuoda jaettavaksi omia kokkailuitaan.
Kodeissa heitetään roskiin noin 5 prosenttia ostetusta
ruuasta.
?Nykyään ajatellaan helposti, että biojätehän kerätään
talteen ja ruoka maatuu takaisin kiertoon. Ruokahävikkiin auttaisi jo, että ihmiset tiedostavat, että ruuan poisheittäminen on ympäristöongelma?, Savonen sanoo ja
muistuttaa, että ruokahävikkiä pidetään jopa Euroopan
kolmanneksi suurimpana ympäristöongelmana. Huili
toivoo Herkkupesästä uutta suomalaista vientituotetta!
VINKKI
64
Ennen kauppaan menoa kannattaa silloin tällöin inventoida jääkaapin ja pakastimen sisältö. Käytä sieltä
tuotteet ennen kuin ne ehtivät vanhentua. Kauppaan ei
ehkä tarvitse lähteäkään.
www.saasyoda.fi
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
RALEIGH FITNESS
MIES, helsinki*: ?Minun piti alkaa kuntoilla. Näin jo itseni
kesällä Mustikkamaan kinginä pullistelemassa. Pyörän lisäksi ostin
sopivat sisäpyörätrikoot. Kapuna päälle sain juomapullonkin. Mutta
sitten tuli ne normaalit: neljännesvuosiraportin kirjoitus, kaverin läksiäiset, pikkulensu, Oulun matka, uusi naisystävä ja treffikiireet, isän
kuusikymppiset, lätkän MM-kisat... Kolmisen kertaa taisin sitä Mustikkamaa-kuntoa viritella. Kun uusi tyttöystävä sitten muutti kämppään,
niin kuntopyörä ei sinne enää sopinut. Valitsin rakkauden.?
TILASTO
Vuonna 2011 kaikesta tuotetusta
viljasta luomua oli noin 2 prosenttia.
Maidosta luomua oli 1,4 prosenttia ja
kananmunista 4 prosenttia.
L ä hde: M a atil atil a stolline n v uosik ir ja
KOKEILE HUILIA.
!
VA S
TUS
TA N
Ekolifestyle-lehti Huili
on riippumaton, kriittinen
ja ihana. Tilaa viisi kertaa
vuodessa ilmestyvä lehti
kotiisi ? kestotilauksena
35?? (määräaikainen 50 ?).
SA R JASSA VASTUST E TAAN IHAN HUOL E LLA .
Tilaa Huili oheisella
tilauslomakkeella,
tekstiviestillä, puhelimitse
numerosta 03 4246 5307
tai netissä osoitteessa
www.huililehti.fi
Määräaikainen tilaus, 50? / vuosi.
TA 2 0 1
ES
E t unimi
STÄV
0
KE
M a k s a j a n l a s k u t u s - j a t i l a u s t i ed o t
HUILI
MAKSA A
POSTIMAKSUN
SUKUNIMI
LÄM
Ä E
UOD
Ä V
K at u o s o i te
P o st i n u me r o
P o st i t o i m i pa i kk a
P u he l i nn u me r o
l ähet ysosoite
S ähkö p o st i
A l l ek i r j o i t u s
L a h j at i l a u k s e n s a a j a n t i ed o t, j o s m u u k u i n m a k s a j a
E t unimi
sukunimi
K at u o s o i te
P o st i n u me r o
L E I K K A A JA L U U K U TA !
AU K E A M A N K U VAT: M AR K U S S O M M E R S , j o o n a s ly y t i sen ko t i a l b u m i . * Tämä tekst i o n es i me r kk i t o t u u d esta . S e e i k a i kk i ne
y ks i t y i sko ht i neen o l e t o tta . T i e d ämme va i n , että p yö r ä k u vatt i n jäte l ava l l a M u nkk i v u o r ess a 2 2 .10 .
Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin!
Hinta vain 35?? / 5 numeroa.
Ä
Helsinkiläinen Joonas Lyytinen ei tajua, että
golfia edes kutsutaan urheiluksi.
?Golf on laji, jossa ei tule hiki ja jonka
ammattilaiset ovat ylipainoisia ja polttavat.
Eihän kävely hassunkurisissa vaatteissa vielä ole urheilua. Golfkenttä manikyroituine
nurmineen on kuin sairas luontosimulaattori. Seurasin, kun Jyväskylään rakennettiin
golfkenttä. Ensin kuusimetsä parturoitiin
maan tasalle, lanattiin sileäksi ja lopuksi sinne rakennettiin uudelleen mäkiä, kuoppia ja
vesiesteitä.
Oma lukunsa on lajin epädemokraattinen puoli. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki
vuokraa Talin golfkenttää törkeään alihintaan. 50 hehtaarin alueella kaupungin sydämessä golfaa kultapossukerho, joka valikoi
itse omat jäsenensä.
En ole kokeillut lajia, enkä kokeile! Siksi
puhun täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla ehdottomalla varmuudella.
Golffarit ovat maailman sietämättömimpiä ihmisiä. Taudinkuvaan kuuluu, että
jossain vaiheessa, kun golffari on käyttänyt
kaikki kesä- ja talvilomansa vieraissa maissa,
joissa hän ei ole vahingossakaan tutustunut
paikalliseen kulttuuriin, koska koko loma on
vietetty hermeettisellä golfklubilla, hän menettää kyvyn muodostaa yhtään täydellistä
lauseita muusta kun golfista.?
Ä
!
Golf aargh!
Tilaa näytenumero!
Voit tilata irtonumeron myös maksamalla
8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76
(Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi,
niin postitamme uusimman numeron sinulle.
P o st i t o i m i pa i kk a
P u he l i nn u me r o
S ähkö p o st i
y hte y st i et o ja n i e i s a a käy ttää ekoy ht i ö
H u i l i n u l ko p u o l i seen m a r kk i n o i nt i i n .
T unnus : 5 017 9 6 41
0 0 0 0 3 VASTAUSLÄH E TYS
www.huililehti.fi
Kolme toivomusta
Teks t i E lina V enesm ä ki
K u va S a a r a H e l k a l a
Aino
V e nna
1
Toivoisin, että mahdollisimman monet
ihmiset osaisivat lukea.
Kun naiset saavuttavat lukutaidon, se vaikuttaa suoraan
heidän kykyynsä vaikuttaa
yhteiskunnassa, työllistyä
ja muuttaa valtarakenteita. Tämän lisäksi lukutaito
antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua uusiin
monimuotoisiin ja mielikuvituksellisiin maailmoihin. Uskon että lukutaito
edesauttaa tätä kautta myös
suvaitsevaisuutta.
66
2
Jokaisella pitäisi olla
mahdollisuus rauhoittua edes joskus.
Eli toivon, että kaikilla olisi
oma rauhan paikka. Sitä
kautta saa asioita oikeaan
perspektiiviin ja uusia voimavaroja käyttöön. Minulla
tämä mahdollisuus on ollut
kesäpaikassamme Kemiön
saaressa, jossa on ihanaa
kävellä rantaviivaa pitkin
ja sienestää. Se on itselleni
paikka, jossa pulssi laskee
heti. On se sitten metsä,
merenranta tai mikä tahan-
H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
sa pöpelikkö, mahdollisuus
hiljentymiseen on tärkeää. Maailma on hektinen
paikka.
3
Kolmas toiveeni on
minulle itselleni. Toivoisin, että musiikista
tulisi entistäkin keskeisempi osa elämääni. Keikkailun ja levyttämisen lisäksi,
haluaisin säveltää musiikkia teatteriin ja elokuviin.
Musiikin kautta olen saanut
kiinnostavia kontakteja ihmisiin, joita en välttämättä
olisi ikinä muuten tavannut.
Saamme nettisivujemme
kautta ja keikoilla mahtavaa
palautetta ihmisiltä eri puolilta Suomea. Se että muita ihmisiä kiinnostaa oma
tekeminen tuntuu todella
hyvältä.
Laulaja Aino Vennan bändin ensimmäinen levy Marlene ilmestyi lokakuun
lopussa. Alkuvuodesta hän keikkailee
Espoossa, Tampereella, Oulussa, Helsingissä ja Turussa.
VAIN
35 ? /
vuosi!
KOKEILE HUILIA.
Ekolifestyle-lehti Huili
on riippumaton, kriittinen
ja ihana. Tilaa viisi kertaa
vuodessa ilmestyvä lehti
kotiisi ? kestotilauksena
35?? (määräaikainen 50 ?).
TA 2 0 1
0
STÄV
ES
Ä
UOD
Ä V
!
KE
LÄM
Ä E
www.huililehti.fi
Tilaa näytenumero!
Voit tilata irtonumeron myös maksamalla
8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76
(Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi,
niin postitamme uusimman numeron sinulle.
Ä
Tilaa puhelimitse
numerosta 03 4246 5307
tai osoitteessa