• T u l e va isu u den l eh t i k estävä ä n el ä m ä ä n HINTA 8,50?? 9 7 71799 286005 1 2 0 04 2 0 13 K ä ä n n y tä pu n a j u u r e n v i h a a j a 58 Ta l l i n n a n k a l a m a j a 26 to t eu ta u n e l m a si 18 m a r i a v ei tol a n k e ppi pöl lö 63 luom u n j ä l k e e n t u l e e luoko 57 10 0 k m / h t u u l i voi m a l l a 66 a i no v e n n a u n e l moi 37 ISSN 1799 -2869 1
• 4 H U I L I N O 4? ?2 012 , S Y Y S ? L O K A K U U
• Haloo tulevaisuus, miltä siellä näy ttä ä? PÄ Ä N AV A U S V uoden 2012 teemana tuntui olevan maailmanloppu. Maya-intiaanien ennustama joulukuun 21. meni ohi ? ja oliko se koko ennustus vielä väärinkäsitystäkin. Kaikenlaisia epätarkemmin ajoitettuja uhkia joka tapauksessa jäi. Ilmastonmuutos? Sukupuuttoaalto? Valtamerien happamoituminen? Ennusteet siitä, kuinka kauan ihmiskunnalla on aikaa, tulevat koko ajan lähemmäs. Esimerkiksi marraskuun lopussa Maailmanpankin raportissa arvioitiin, että tällä menolla lämpötila voi nousta neljään asteeseen jo 2060-luvulle mennessä, eikä ole mitään takeita siitä, että tästä selvittäisiin. J K U VA : katja tä h jä otta maailma voisi muuttua, meidän kaikkien toki pitää luopua paljosta. Vai pitääkö? Ei, jos kysyy tutkija Tuuli Kaskiselta, jonka haastattelu on tässä lehdessä sivulla 39. Hänestä luopumisesta puhuminen on tyhmää. On parempi jatkaa eteenpäin, mutta muuttaa suuntaa. Eihän kasvissyöjäkään valitse wieninleikettä kermaperunoilla niin, että annoksesta on poistettu leike ja kerma. Annokset pitää suunnitella kokonaan uusiksi. Suuntaa olisi tietenkin pitänyt muuttaa jo ajat sitten, ja hyviä ideoita on ollut jo pitkään. Luin hiljattain lapselle tekniikkakirjaa 1970-luvulta. Siinä kerrottiin autoilun historiasta. Historiakatsaus loppui tutulta kuulostavaan toteamukseen: nykyään jotkut ajattelevat, että meidän pitäisi palata sähköautoihin, koska ne saastuttavat polttomoottoriautoja vähemmän. Miksi näin ei tehty jo silloin? Maailma olisi aika toisenlainen. V uoden 2013 teema voisi olla muutos: hyvä, aktiivinen ja innostunut muutos. Uskoa siihen, että muutos kestävään suuntaan on mahdollinen, antaa Elina Grundströmin kolumni sivulla 54. Sivulta 20 alkaa testi, jolla voit testata, millainen ekokatastrofiin varautuja olet. Saitpa vastaukseksi mitä tahansa tai vaikka mikään vaihtoehto ei tuntuisi omaltasi, lue kuitenkin vastauksiin poimimamme esimerkit. Niistä saat ideoita, miten voit auttaa itseäsi tai maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Tai ehkä enemmän motivoi unelmien toteuttaminen? Lue unelmiaan toteuttaneiden parhaat vinkit sivulta 26. H uilin ajatuksena on, että ekologisen elämän pitää olla helppoa, hauskaa ja kaunista, ei hampaiden kiristelyä ja kaikesta kivasta luopumista. Vain tällä tavalla ekologisesta elämästä tulee se juttu, johon kaikki haluavat mukaan. E l i n a V e n e s m ä k i ? t o i m i t u s pä ä l l i k k ö PS Ps. Tämä numero on osittain rahoitettu Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun avulla. Kiitos kaikille rahoittajille! Lisää joukkorahoituksesta s 52.
• sig n&P r in t n o. 1?/ ?2 013 , Ta m m i ? h e l m i k u u ? t e e mana tul e vaisuus Vu a r d s 20 11 A N TA Aw LIS De od en Näistä unelmoidaan. Lue, millaista on kun toteuttaa unelmansa! Parisuhde , Hyvä suhde syntymäperheeseen, Kivojen yhteinen lomapaikka, Kirjan kirjoittaminen, Henkinen hyvinvointi, Tarkoituksellinen elämä, Hyvää seksiä, Saada oma yritys kannattamaan, Hylättyjen eläinten hoitokoti Afrikkaan, Merkityksellinen työ, Sisäinen rauha... 40 37 Vuosi 2009 oli ilmastonmuutoksen hullu vuosi. Elina Grundström kertoo kolumnissaan, mitä sitten tapahtui ilmastovallankumoukselle. 28 6 Tämä kirjakaapistoon piilotettu salaovi vie aika hurjaan paikkaan. H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U Tuuli Kaskinen tarjoilee yrityksille vihreitä mahdollisuuksia. a s ia k a sle ht i
• STÄV Ä UOD Ä V ? LÄM Ä E ES Ä TA 2 0 1 0 KE pä äto i m it ta ja Riikka Suominen A R T D I R E C TO R Jesse Kühn / Matti Sipiläinen t o i m i t u s pä ä l l i k k ö Elina Venesmäki Alku 6 Tammi-Helmi 10 Parasta nyt 12 Lempipaikka: Reidar Palmgren 13 Nannaa!: Johanna Sumuvuori 14 Huili taulukoi: ekot asuinalueet 15 Ekotekijä: uusiomuotisuunnittelija Reet Aus 16 Mun juttu: elämäntaitovalmentajat 18 Tähän tyyliin: Maria Veitola Ilmoitusm y y nti Maritta Humala / Palmera ? palmera@kotiposti.net puh. 040-709 98 56 www.huililehti.fi /mediakortti K i r j o i t ta j at ? Huili Ole varautunut ?tulevaisuuteen! Unelmille siivet Punaposkinen talvi ? Huilin talvireseptit Yritysten ekosparraaja Tuuli Kaskinen Nuoren arkkitehdin unelma: Villa Dogi Elina Grundströmin kolumni: Vuoden 2009 lapset Joukkorahoitus tulee nyt myös Suomeen Tommi Musturin sarjakuva: Helppoa elämää, rakenna iglu ? VALOK u va a j at Anna Autio Juliana Harkki Hanna Koikkalainen Laura Oja Satu Pirinen Markus Sommers Laura Vesa K uvittajat Libris Oy Huili on painettu k asvisöl jypohjaisill a painoväreill ä ja sen paperi Cocoon offset on FSC- merkitt yä . K U S TA N TA J A Ekoyhtiö Huili Oy Tilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa Huili ? LEHTI KESTÄVÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN ? Ekoyhtiö Huili Oy, PL 9 6 5, 0 0101 Hel sinki toimitus@huililehti.fi ? w w w.huililehti.fi ? ISSN / ISSN - L 179 9 ? 28 6 9 H U ILI OY EK OY HT I Ö Ö H U I LI OY Kahdennentoista Huilin kannessa tulevaisuuden toivo Patu 6v. Kannen kuvasi Satu Pirinen ja ideoivat Huilin uudet AD:t Matti ja Jesse. Patun mielestä tulevaisuudessa hänestä tulee tähti. Lisää visioita tulevaisuudesta sivulla 20. PAINATUS JA R E P R O I Jäätävää surffausta Kestävämpää matkailua: Tallinnan Kalamaja Mainoskatko: Luonnosuojeluvaipat Kokkioppi: Tammikuun juomasuositukset Tuomas Mattilan kolumni: Luomun jälkeen tulee LuoKo Missä tämä on nyt: Raleigh Fitness Vastustan: golfia Kolme toivomusta: Aino Venna Saara Helkala Janic Leino Sakke Yrjölä OY HT Eko-opas 57 58 60 61 63 64 65 66 ? EK 20 26 35 40 46 53 54 56 Elina Grundström Veera Honkanen Liisa Jokinen Veera Jussila Reeta Laamo Verna Leinonen Tuomas Mattila Laura Rantanen Jenni Stammaier Johanna Sumuvuori Mari Valkonen Huili ON Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ekologinen lifest ylelehti. Lehteä my ydään irtonumeroina Ak ateemisissa kirjak aupoissa ja Kiasma - k au passa . TILAA HUILI hinta an 35 euroa?/?vuosi (kesto, määr ä aik aistil aus 50 euroa?/?vuosi): WWW.HUILILEHTI.FI ? ? ? ?
• Ta m m i h e l m i STÄV ES UOD Ä V Petri Luukkainen kyllästyi tavaroihinsa, luopui niistä ja teki aiheesta loistavan dokumentin. Te k s t i r i i k k a s u o m i n e n kuva matti tanskan e n Elokuvan aluksi Petri Luukkainen panee aivan koko omaisuutensa varastoon. Tässä hän juoksee hakemaan ensimmäistä tavaraa. Mikäköhän se on? 8 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U Ä Tavar ataivas LÄM Ä E TA 2 0 1 Ä 0 KE
• maailman menot Joogafestarit KOONNUT r i i k k a s u o m i n e n & E l i n a V e n e s m ä k i 26-vuotias nuori mies laittaa koko irtaimen omaisuutensa varastoon. Hän on päättänyt päästä irti kamavuoristaan ja hakea varastosta esiin yhden esineen päivässä. ?Jos olisin ollut happy happy joy joy, tuskin olisin lähtenyt muuttamaan elämääni tällä tavalla. Mutta mulla oli muutoksen paikka. Tavaraa oli kertynyt ihan sikana ja projisoin niihin omaa pahaa oloani? elokuvan päähenkilö ja ohjaaja Petri Luukkainen kuvailee. Dokumentti Tavarataivas kuvaa tätä yhden vuoden koetta, jossa Luukkainen elää ilman rakkaita tavaroitaan. Alun perin hän omisti muun muassa noin 5000 vinyylilevyä. Tavaroiden listaaminen ja karsiminen oli ollut liian vaikeaa. Viikon miettimisen jälkeen Luukkainen päätti kokeilla luopua kaikesta. ?Aluksi ajattelin, että suunnilleen kuolen, jos mulla on vain tuhat tavaraa?, Luukkainen kuvailee. Elokuvan kuluessa käy ilmi, että aika paljon vähemmälläkin pärjää. Tai ainakaan onnellisuus ei ole tavaroiden lukumäärästä kiinni. ?Yksin rakensin niin paljon onnellisuuttani tavaroiden varaan.? Esimerkiksi ilman kännykkää pystyy elämään useita kuukausia ?vaikka se tarkoittaa viikonloppuiltaisin harhailua kaupungilla toivoen, että törmäisi johonkin kaveriin. ?Aamuisin yritin herätä auringon mukaan töihin. Sähköpostia käytin julkisten tilojen ja kirjaston tietokoneilla.? Elokuva muutti pysyvästi tekijänsä suhteen tavaroihin. Mutta joihinkin tavaroihin Luukkainen on yhä kiintynyt. ?Kalastuskamoistani en olisi valmis luopumaan.? D o c P o i n t - e l o k u va f e s t i va a l i H e lsin g issä 2 2 . - 2 7.1. w w w. d o c p o i n t. i n f o N äiden festareiden jälkeen ei ole kännykkä kateissa ja pää kipeä. Päinvastoin! Joogafestivaalille tullaan tankkaamaan hyvää oloa. Turun Logomossa järjestettävä joogafestivaali tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri joogalajeja, kuten äitiysjoogaa, leikkijoogaa ja spiraalimeditaatiota. Myös miehille on oma kokeilutuntinsa. Lisäksi luentoja muun muassa mindfulnesista. Erityisesti järjestäjät toivovat paikalle yläkoulu- ja lukioikäisiä. Jooga poistaa niin tehokkaasti stressiä, että haluaisimme myös nuorten löytävän sen. Heidän olisi hyvä oppia, kuinka lisätä omaa hyvää oloaan?, sanoo tapahtuman järjestäjä Riitta Lusenius Turun Joogayhdistyksestä. Logomon ravintola satsaa festivaalin aikana kasvisruokaan. ? J o o g a f e s t i va a l i , L o g o m o s s a T u r u s s a 19.1. w w w.t u r u n j o o g ay h d i s t y s . c o m Näin valloitat maailman H aluatko tehdä ideastasi yhteiskunnallisen innovaation? Nyt apua tarjoaa kansalaistoimijoille tarkoitettu scale up -kurssi. Kevään kestävällä kurssilla keskitytään ongelmanratkontaan, hankitaan kontakteja ja tietoa sekä sparrataan kurssilaisten ideoista vastustamattomia. Kurssin järjestää Otava-opisto ja osuuskunta ja sitä vetää muun muassa kaupunkiviljely- ja kaupunkisuunnitteluaktiivi Jaakko Lehtonen. Kurssille ovat tervetulleita yhdistysten jäsenet, yrittäjät ja muut idearikkaat, jotka haluavat nähdä unelmansa leviävän. Kurssi 8.2 alkaen. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.1. Hinta 100 euroa. w w w.o tava o p i s t o. f i Lasten puolesta N yt loppuu puhe jostain epämääräisistä tulevista sukupolvista! Suomessa perustettiin joulukuussa uusi yhdistys: Ilmastovanhemmat ry. Sen tarkoituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset siihen, että kyse on jo meistä ja meidän lapsistamme ? ja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan nyt heti. Ilmastovanhemmat-yhdistys on avoin kaikille, myös lapsettomille. Kyse on näkökulmasta: Päätöksiä pitää tehdä nyt lastemme takia. Yhdistyksen aikeena on vaikuttaa ennen kaikkea poliittiseen päätöksentekoon, ei niinkään arjen ympäristötekoihin. Yhdysvalloissa on jo vastaava järjestö nimeltään Climate Parents ja Ruotsissa samoihin aikoihin Suomen Ilmastovanhempien kanssa aloittanut Föräldravrålet. w w w. i l m a s t o va n h e m m at. f i
• Aktivistit vaativat myrkyttömiä Levi´s -peppuja. Gore-texpusakkamme jääntet löytyvät lopulta jääkarhun vatsasta. Aletangot notkuvat vatteista. Valitettavasti ostoksilla piilee myös vaaroja. Vaatteissa käytetään paljon muun muassa nonyylifenoli-etoksylaatteja (NPE), jotka hajoavat hormonihäiritsijöiksi. Samoin kuin vaatteissa käytetyissä perfluoratut yhdisteet (PFC), jotka hylkivät vettä ja öljyä, ja ovat siksi muun muasa Gore-tex-tuottajien suosiossa. Nämä yhdisteet kertyvät kehoon vuosikausiksi ja rikastuvat ravintoketjussa. Meidän Goretex-pusakkamme jääntet löytyvät lopulta jääkarhun vatsasta. Yhdisteiden epäillään vaikeuttavan lisääntymistä ja aiheuttavan syöpää. Myös ympäristöviranomaiset haluaisivat, kieltää aineet. Monissa valmistajamaissa vaateteollisuuden jätteet päätyvät suoraan vesistöihin ja aiheuttavat vakavia terveyshaittoja paikallisille ihmisille. Mutta nyt vaatefirmat ovat joutu10 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U massa lupaamaan myrkyistä. Sellaiset vaatejätit kuin H&M, Zara, Mango, Esprit ja Levi´s ovat julkisesti lupautuneet parantamaan tapansa. Taustalla on ympäristöjärjestö Greenpeacen maailmanlaajuinen Detox-kampanja, joka alkoi vuonna 2011. Viime marraskuussa järjestö lisäsi painostusta, koska neuvottelut eivät riittäneet vaatejättien taivutteluun. 80 maassa tuhannet aktivistit järjestivät mitämielikuvituksellisimpia tempauksia. Nyt noin kymmenen erittäin suurta vaatemerkkiä on jo mukana. Nyt Greenpeace pitää esillä sellaisia brändejä, jotka eivät ole vielä luvanneet puhdistaa tuotantolinjojaan. Näitä brändejä ovat esimerkiksi Calvin Klein, GAP ja Victoria?s Secret. Mukaan lähteneet merkit sanovat tarvitsevansa vuosikausia aikaa myrkkytuotannon lopettamiseen, useimmat vuoteen 2020. Miksi ihmeessä? Suomen Greenpeacen Juha Aromaa kertoo, että nämä merkithän eivät itse enää valmista vaatteitaan. Ne vain markkinovat niitä. ?Vaatteiden valmistajia saattaa olla vaikka sata, ja näillä monilla on vielä omat alihankkijansa.? Menee siis aikaa, että vaatemerkit saavat edes selvitettyä, mistä heidän vaatteensa tulevat. Lisäksi pitää vielä valvoa, että yritykset toteuttavat lupauksensa luopua myrkyistä. Tehtävää myrkkyjen poissaamiseksi riittää. Mukaan lähteneet vaatefirmat edustavat vain noin kymmentä prosenttia maailman vaatealasta. Elina V e n e smäki k u va : g e o r g e n i k i t i n 7 g r eenpe a ce Myrk yille k y y tiä
• rikulttuu r intama LTA Hiilineutraali Suomi Musta r inda ART AND ECOLOGICAL TRANSITION 2012 Mustarinda-julkaisun kannessa Elina Tuhkasen kuva ?Nimetön?, pysäytyskuva videosta 2012. Mustarinda tähyä ä ihmisy yden r ajoja Mustarinda- lehti on vakava puheenvuoro ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Muutamassa vuosikymmenessä olemme aiheuttamassa ekosysteemien hiipumisen, mutta silti me ihmiset jatkamme kuin mitään ei tapahtuisi. Mustarindan toive on taiteen avulla ravistella ihmisiä. Että taide onnistuisi siinä, missä tieteellinen argumentaatio tai ympäristöjärjestötkään eivät näytä onnistuvan, eli muuttamaan tapaamme suhtautua luontoon ja kulutukseen. ?Monilla on esimerkiksi mökiltä luontokokemuksia, mutta kun palataan kaupunkiin, ne unohtuvat. Taide voi muistuttaa elävästä luontosuhteesta. Liikauttaa sellaisia tuntemuksia, joita ei kaupunkiolosuhteissa muuten muista?, sanoo Mustarinda-lehden päätoimittaja Paavo Järvensivu. ?Olen itse tutkija, ja aiheet, joista saa keskustella valtamediassa ovat rajattuja. Keskustelu ihmisyydestä ja luonnon rajoista tuntuu siellä vieraalta, mutta taiteen avulla aihetta voi avata keskustelulle?, Järvensivu sanoo. Joulukuussa ilmestynyt lehti on Mustarinda-seuran ensimmäinen vuosijulkaisu. Seura on perustettu 2009 ja sen tarkoituksena on edistää kestävää elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri tieteen- ja taiteenlajien asemaa. Lajityyppi, tiedostavia esseitä sisältävä vuosikirja, on lukijalle vaativa. Riski on, että hyvää tarkoittava sisältö jää sanahötöksi. Mustarindan julkaisu on kaunis. Julkaisu on englanniksi, sillä tavoite on viritellä aiheesta kansainvälistä keskustelua. RS Hiilineutraali Suomi on opas siihen, kuinka Suomi tosissaan voisi torjua ilmastonmuutosta. Hiilineutraali tarkoittaa, ettei Suomi tuota enempää kasvihuonekaasuja kuin se pystyy sitomaan. Miksi Suomen sitten tulisi pyrkiä hiilineutraaliuteen? Siksi, koska kansainväliset sopimukset purevat ilmastonmuutoksen uhkaan liian hitaasti. Esimerkiksi Malediivit pyrkii hiilineutraaliuteen jo vuonna 2020, Norja vuonna 2030 ja Ruotsi 2050. Kirja ei todellakaan sisällä mitään pieniä ?ekotekoja? kankaisista ostoskasseista tai kännykkälaturin irroittamisesta pistorasasta, vaan kertoo rajusta muutoksesta, jota hiilineutraalius vaatii. Keinot ovat pääosin tuttuja: ekotehokasta rakentamista, uusiutuvaa energiaa, henkilöautoilun vähentämistä, led-valoja? Toisaalta toimenpiteiden tuttuus on myös rohkaisevaa. Meillä on jo keinot siirtyä hiilineutraaliin Suomeen. Enää pitää toteuttaa ne kaikki yhtä aikaa. RS K ati B e r nin g e r : H i i l i n e u t r a a l i S u o m i (G a u de a m u s 2 012) Miksi luomu ei my y? Kirjasta Hyvä ja paha ruoka on turha hakea herkkureseptejä. Sen sijaan se on kokoelma ajankohtaisia kirjoituksia ruuasta. Kiinnostavaa on esimerkiksi pohdinta siitä, miksi luomuruoka on yhä marginaalissa. Luomu lisää kyllä suosiotaan, mutta edelleen (vuonna 2011) vain alle kaksi prosenttia ruokaostoksistamme on luomua. Syitä on monia. Luomuala ei vielä ole Suomessa organisoitunut kattavasti ja koska Suomessa ei ole ollut ruokaskandaaleita, kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä luomutuotetusta. Minulle oli uusi tieto, että alun perin luomu kehitettiin Suomessa maatalouspolitiikan välineeksi, ei suinkaan ympäristösyistä tai ruuan laadun vuoksi. Tuo ajatustapa näkyy Suomessa vieläkin siinä, ettei ruuan makua pidetä erityisen oleellisena. Tässäkin kirjassa se jää sivuosaan. T o i m . T u i j a M o n o n e n & T i i n a S i lva s t i : H y vä j a pa h a r u o k a (G a u de a m u s 2 012) lampaaton lankakauppa Netissä on auennut erilainen lankakauppa. Tuumaus. comin myymät langat ovat vegaanisia, eli ne eivät sisällä mitään eläinperäistä. Näin myymälän kaikki langat sopivat myös villa-allergikoille. Valikoimissa on muun muassa Reilun kaupan banaanilankaa, nokkoslamkaa, hamppulankaa, pellavalankaa, kierrätettyä puuvillalankaa. Kaikkia myös ihanissa väreissä. w w w.t u u ma u s .c o m w w w. m u s ta r i n d a . f i
• Parasta nyt Pähkinäsesonki Lämpimät jalat Unelma kesästä Hyvä ruoka Himailu Tämän paremmaksi ei pähkinä enää tule. Puuuunissa paahdetut tuoreen sadon luomumantelit ja hasselpähkinät saavat toivomaan, että seuraavassa elämässä syntyisi oravaksi. Barcelonalaiseksi oravaksi, sillä E & A Gispert ? Euroopan paras pähkinänpaahtaja ? toimii siellä. Suomessa näitä herkkuja löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista. huopikkaat 2.0. Tämän talven kuumimmat kengät tulevat Töysästä, vuonna 1932 perustetusta kenkätehtaasta. Töysän kenkätehtaan uutuustuore Arctips, eli huopalapikas ihanissa väreissä, on noussut blogimaailman hitiksi. Tehtaan seitsemän suutaria saavat nyt nakutella huopikkaita urakalla. Kengät maksavat 225 euroa. Kun on oikein pimeää, on ihana suunnitella kesää. Tämä katalogi vie päiväunissa sinut kohti lämpöä ja aurinkoa? Hyötykasviyhdistyksen tämän vuoden siemenluettelo on nimittäin ilmestynyt. Tilauksia aletaan postitella helmikuussa. Koskaan eivät ruuantähteet ole olleet niin muodikkaita kuin tänä talvena. Siitä kiitos kuuluu Roskaruokaliikkeeelle, joka järjestää tempauksia ruokahävikin vähentämiseksi. Seuraavaksi huippukokki Sami Tallberg loihtii 19.1. hävikkiruuasta brunssin helsinkiläiseen Café Agricolaan. Ja brunssi jos mikä on mainiota talviohjelmaa. Kotona on kaunista. Ainakin, jos ei nosta katsettaan ylös uudesta viehättävästä käsityölehdestä Koto Livingistä. Anu Harkin luotsaama lehti sisältää käsitöitä, sisustusta, kokkausta ja askartelua. Seuraava numero ilmestyy 6.2. http://www.arctips.fi/ www.tostada.fi 12 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U www.hyotykasviyhdistys.fi www.facebook.com/roskaruokaillallinen www.kotoliving.fi k u vat ja k u v i t u kset: kn i t ? n ? ta g , a nn a au t i o, m u sta 510 1, L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a , c au se a n d e f f ect / g esta lten Tammikuussa Huili yrittää löytää talven valoisammat puolet.
• Minkä sinä valitsisit? Tutustu ja löydä itsellesi sopiva sähkösopimus osoitteessa www.nordicgreen.? Nordic Green Energy toimittaa vain alkuperämerkittyä uusiutuvaa energiaa Suomessa ja Ruotsissa. Nyt tarjoamme Huilin tilaajille uusasiakasedun! Mikäli täytät määräaikaisen sähkösopimuksen kanssamme, saat 10 ? kertaluontoisen alennuksen sähkölaskussasi. Toimi näin: Sopimuksen täyttämisen yhteydessä, kirjoita meille kampanjakoodi ?Huili? sopimuslomakkeen viestikenttään. Kampanja on voimassa 10.02.2013 asti. Switch Nordic Green AB Filial Finland | Rauhankatu 16 Vaasa | Puh: 06-357 77 50 Sähköposti: Asiakaspalvelu@nordicgreen.?
• ?Pelkään, että toimin metsän vahingoksi kertomalla siitä lehdessä. ? Palmgrenin luonnonsuojelijaystävä tutustutti hänet Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, jonne autotonkin pääsee helposti. Lähelle kulkee julkinen liikenne. 14 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U
• Vallankäytön käsikirjat ? L EMP I KA L EM M ? K K A ? LE PIPA I PA IK nannaa ! A IK K A P IP Turvassa metsässä Reidar Palmgren latautuu ikimetsässä. T e ksti L au r a Rantan e n K uvat L au r a V e sa Kirjailija ja näyttelijä Reidar Palmgren on kiireinen mies. Kirjoitustöitä, parisuhde Satu Silvon kanssa ja kahden teini- ikäisen pojan isyys. Palmgren yrittää olla tekemättä liikaa ja siteeraa mielellään espanjalaista kirjailija Carlos Ruiz Safonia, joka kirjoitti, että pakonomainen toimeliaisuus on yksi pelkuruuden alalajeista. ?Ihmiset aikatauluttavat elämänsä. Hiljaisuus ja verkkaisuus tuovat ihmisen kasvokkain itsensä kanssa, ja se saattaa toisinaan olla pelottavaakin. Ehkä siksi nykyihminen tekee niin paljon.? Ikimetsiä Palmgren rakastaa. Siksi yksi hänen lempipaikoistaankin on Halimasjärven luonnonsuojelualue Tampereella. Hän käy siellä seuraamassa vuodenaikojen vaihtumista. Yhdessä poikiensa tai puolisonsa kanssa he tutkivat sammakonpoikasia ja muurahaisia, kuuntelevat tikkoja, katselevat silkkiuikun pesintää ja syövät eväitä kallion laella. ?Pulahdamme uimaan, jos on kesä, ja noukimme sieniä, jos on syksy.? Parasta lempipaikassasi? ?Parasta on liikkua hiljaisuudessa, itse niin huomaamattomana kuin suinkin. Näin luonnon läsnäolo tuntuu korostuvan. Koska kyseessä on luonnon- suojelualue, yritän olla jättämättä jälkiä. Nöyrä asenne luonnon edessä tekee hyvää.? Mitä paikka tuo elämääsi? ?Se on muodostunut vuosien mittaan turvapaikaksi. Toisaalta metsä elää elämäänsä, joten aina on uutta nähtävää. Vanha puu on kaatunut, rastaanpesä on ilmestynyt oksanhaarukkaan, sammalikko on alkanut soistua. Kaupunkilaiselämän keskellä se muistuttaa minua ajoittaisesta pysähtymisestä ja elämän hengittämisestä. Kiireeni ja vaivalloiset arkiset asiani ovat onneksi vain arkisia asioita.? Kenet haluaisit viedä sinne? ?En haluaisi viedä sinne enää ketään uutta ihmistä. Mieluummin se saisi pysyä mahdollisimman tuntemattomana. Niin se ei kuluisi, kuten kaupunkimetsille monesti tapahtuu. Taidan toimia paikan vahingoksi kertomalla siitä lehdessä!? Lempiekoilusi? ?Pyrin olemaan hankkimatta mitään, mitä en todella tarvitse. Jos ostan jotain, yritän käyttää tuotteen loppuun. Esimerkkinä monivuotiset, kirpputorilta ostamani talvikengät, jotka ovat viimein tulossa tiensä päähän.? Johanna Sumuvuori T unnen monta poliitikkoa, joiden suosikkikirja on Sun-Tzun Sodankäynnin taito. Se opettaa, miten neuvokas soturi toimii vihollisia kuhisevassa maastossa. Suosikkini kirjan ohjeista on se, miten ärtynyttä vihulaista käsitellään: ärsyttämällä lisää. Sun-Tzu neuvoo myös esittämään heikkoa, kun kokee itsensä vahvaksi ja päinvastoin. Näin vainolainen hätääntyy ja sekoaa strategiassaan. K un Yleisradio viime keväänä selvitti poliitikkojen lempikirjoja, Sodankäynnin taitoa ei listoissa näkynyt. Sen sijaan niissä vilisi Raamattua, Väinö Linnaa ja Santeri Alkiota. Aika tylsää, mutta kukapa sitä nyt korttejaan paljastamaan. Strategiaa se henkilöbrändäyskin vaatii. O len kahlannut muutamia vallankäytön oppikirjoina pidettyjä klassikoita ja pohtinut, kuka mitäkin on tankannut. Yksi mainio kaskuveikko aikuiseen makuun on Machiavelli, jonka Ruhtinasta verestelin juuri esseetä varten. Machiavellin neuvoihin kuului esimerkiksi, että hallitsijan ei kannata välttää kitsastelua, sillä se on avain vallassa pysymiseen. Kotimainen empiria todistaa, että tämä pitää paikkansa esimerkiksi istuvan presidentin kohdalla. Puhemiehenä toimiessaan Sauli Niinistö tuli tunnetuksi säästäväisenä tarkan euron miehenä. Hän sai valtavan kansansuosion vaihtamalla kansanedustajien bisnesliput turistiluokkaan ja karsimalla eduskunnan kuluja. Jokunen edustaja kitisi kirpuista hotellihuoneissa, mutta puhemies kasvoi vain korkoa ja päätyi maan isäksi. "Saituus on näet niitä paheita, jotka pönkittävät ruhtinaan valtaistuinta", opetti Machiavellikin. H allituspolitiikasta voi myös tunnistaa machiavellilaisia juonenkäänteitä. Machiavellin mukaan liika anteliaisuus syö pidemmän päälle valtion varat ja aiheuttaa tyytymättömyyttä, jos taloustilanne heikkenee. Hyviä tekoja on tehtävä siis vain vähän kerrallaan, ?jotta niiden maku olisi aina suussa?. Tästä viimeisin esimerkki on hallituksen työttömyysturvalaista antama joululahjaesitys, jonka seurauksena puolison tulot eivät jatkossa enää vaikuta työttömyysturvan tasoon. Esitys sai osakseen odotettua tyytyväistä hyrinää. K ohtalon painoarvo hallitsijan elämässä oli Machiavellin mielestä noin puolet. Toisesta puolesta voi päättää itse. Poliitikon päätökset voivat kuitenkin uhmata muiden kohtaloa. Siksi ruhtinaiden metkujen opiskelu pitäisi olla suorastaan kansalaisvelvollisuus. nannan Karl-Ove Knausgårdin Taisteluni 1 ja 2. Juuri niin koukuttavaa, kun kaikki väittävät. tä r pit: Robert Harrisin Haamukirjoittaja. Oliko Tony tai Cherie Blair CIAagentti? Salaliittoteoriaa parhaimmillaan! Club Bangles Kokomossa (Uudemaankatu 16, Helsinki). Pyöritän levyjä siellä yhdessä Tiia Vanhatapion kanssa.
• Huili taulukoi Huili selvitti, mikä ekoa on suomalaisissa ekokortteleissa ja -kaupunginosissa. Te k s t i M a r i Va l k o n e n EKOIN ? Ekokaupunginosa Vuores Ekok ylä Linnanniittu ! Jätkäsaaren ekokortteli Kempeleen ekokortteli Viime kesän asuntomessuja isännöinyt uusi kaupunginosa Tampereen ja Lempäälän rajalla. Vihdissä, Nummelan lähellä sijaitseva 11 talolle kaavoitettu asuinalue. Helsingin Jätkäsaareen suunniteltu kortteli, jonka valmistuminen on lykkääntynyt vuoteen 2016. Oulun lähellä sijaitseva kymmenen omakotitalon asuinalue Miten asutaan? Kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Kun 14 000 asukkaan kaupunginosa on valmis, puolet asukkaista asuu kerrostaloissa. Noin 150-neliöisissä, puurakenteisissa omakotitaloissa. Ekokylää pyörittävä osuuskunta rakentaa alueelle parhaillaan yhteistä saunaa ja tapahtumalatoa. Vuokra-asunnoissa sekä hitas-hintarajoitetuissa ja vapaarahoitteisissa omistuskämpissä. Keskimäärin neliöitä on noin 70. Suurissa matalaenergiataloissa, joiden pinta-ala on 150?360 neliömetriä. Miten liikutaan? Palvelut? Omalla autolla, pyörällä tai bussilla. Vuoresta markkinoidaan myös tulevana ratikkakaupunginosana, mutta ratikan rakentamisesta ei ole päätetty. Alueella on kauppa, päiväkoti ja pikkuputiikkeja. Omalla autolla. Lähin bussipysäkki on Nummelan keskustassa 2,5 kilometrin päässä. Palvelut ovat samassa paikassa kuin bussipysäkkikin ? kaukana. Ratikalla ja fillarilla, mutta talon asukkaille rakennetaan myös 150 autopaikkaa. Kortteliin on tarkoitus saada ainakin ruokakauppa, kahvila-ravintola, yleinen sauna, kestävän kehityksen kauppa ja ekopesula. Omalla autolla. Bussivuoroja kulkee kerran tunnissa ja pysäkille on matkaa 1,5 kilometriä. Missä palvelut? Kaikkien Oulun ohi ajaneiden keitaassa, kauppakeskus Zeppelinissä kolmen kilometrin päässä. Pääosa asunnoista lämpiää kaukolämmöllä ja saa sähkönsä verkosta. Monessa omakotitalossa käytetään maalämpöä ja esimerkiksi vesikiertoista takkaa. Sähkö tulee verkosta, ja lämpönsä talot tuottavat itse esimerkiksi aurinko- tai maalämmöllä sekä vesikiertoisella takalla. Alueelle suunniteltiin omaa lämpövoimalaa, mutta suunnitelma kariutui, kun kylän naapuriin kaavailtu senioritalo päätettiin rakentaa muualle. Pääosin kaukolämmöstä ja verkkosähköstä, kuten tavallisissakin kerrostaloissa. Aurinkoenergialla on tarkoitus tuottaa osa sähköstä ja lämmittää mahdollisesti käyttövettä. Sähkö ja lämpö tuotetaan omassa voimalassa polttamalla kaasutettua puuhaketta. Lisäksi sähkönkulutus on painettu alas ledivalaistuksella ja vaatimalla asukkailta energiatehokkaita kodinkonehankintoja. Alueella on myös tuulivoimala, mutta lähinnä näön vuoksi. Yllättävää? Vuoreksessa ei kierrä roskaautoja, vaan roskat pistetään maanalaiseen putkistoon, josta ne päätyvät keräysasemalle. Julkkispari Maria ja Reino Nordin rakensivat alueelle taloa reality-sarjassa Iholla. Sarjan kuvaamisen jälkeen talo myytiin keskeneräisenä. Kortteliin halutaan vihreitä palveluita ja talon yhtiöjärjestykseen kaavaillaan lauseketta, joka velvoittaisi suosimaan liiketilojen vuokralaisina kestävästi toimivia yrityksiä. Ekokorttelin energiaratkaisuja suunnitellutta yritystä luotsasi aikanaan nykyinen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Tälläkö maailma pelastuu? Kyllä, kunhan tulevaisuuden vuorekset rakennetaan olemassa olevien kaupunkirakenteiden sisälle eikä kauas kaupungin rajalle. Pelastuuko maailma tällaisella rakentamisella? Asukkaille kylämäinen asuminen luonnon lähellä on idyllistä, mutta yksittäiset olkipaalitalot kehyskunnan reunalla eivät ratkaise suuren mittakaavan ongelmia. Jos jollakin, niin tällaisella. Asuminen tiiviiksi, autoton elämä helpoksi ja palvelut lähelle. Tule jo, ekokortteli! Puhdas energiantuotanto ja energiatehokkuus ovat välttämättömyyksiä, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Mutta haloo: 360-neliöinen talo on öky-, ei ekorakennus, vaikka se lämpiäisi pyhällä hengellä. Mistä sähköt ja lämpö? 16 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U k u va : L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a Mikä?
• Reet Ausin uusin mallisto on tehty farkkutilkuista. Esimerkiksi napit ovat Viron poliisin virka-asuista kierrätettyjä. Aus kuvattiin työhuoneellaan Tallinnan Vanhassakaupungissa. Meillä toimii internetissä wastemappingpalvelu. Tilkkujen taikoja Virolainen vaatesuunnittelija Reet Aus tekee uusiomuotia ja tutkii nyt, miten myös massamuoti taipuisi kierrättäjäksi. t e k s t i V er n a Le i n o n e n , k u va M a r i a H a l k i l a h t i Käytät suunnittelemissasi vaatteissa vaatetehtaiden ylijäämäjätettä. Miksi lähdit uusiomuodin tielle? Mielestäni vaateteollisuus vaikutti typerältä ja yltiötuhlailevalta, ja sitä se onkin. Meidän on pakko alkaa tehdä vaatteita kestävämmin. Kierrätysmuoti ei ole luksusta, nykyinen tuhlaileva vaateteollisuus on. Raaka-aineiden, kuten puuvillan, hinta nousee koko ajan ? maapallolla on rajansa. Käytän vaatteissani teollisuuden vaatejätettä, koska se on kaikkein ekologisinta. Kuluttajilta kierrätettyjen vaatteiden käyttäminen on hankalaa, sillä niissä materiaali on kirjavaa. Isoja ketjuja, kuten H&M:ää, kiinnostaa hupsuna, ja minun piti selitellä työtäni. Nyt vaatejätteen minimointi. Se on jo nyt ajattelu on muuttunut, vihreät arvot ovat teoreettisesti mahdollista mutta kallista. nousseet ja upcyclingista on tullut suosittua. Syy ei ole Aasian hikipajoissa. Olen nähMeillä toimii internetissä wastemapnyt kenttämatkoillani Bangladeshissa, että ping-palvelu, jossa vaatetehtaat ilmoittavat siellä on fiksuja yrittäjiä, jotka ovat vaatejätteestään. Kuka kiinnostuneita ekologisesta tuotahansa voi hakea jätetVaateteollisuudessa tannosta. Jätteen minimointi on tä uusiokäytettäväksi ja on jopa 20 prosentin tehtaat pääsevät eroon myös heidän etunsa. ylituotanto. Jopa 10 prosenttia kaikesta Kuluttajien teot ovat avainaseylijäämämateriaalistaan. kankaasta menee massa. Jos ostamme vain ekoloSuunnittelemme wastesuoraan roskiin tehgisia vaatteita ja vain sen verran, mappingin laajentamistaissa. Suomalainen heittää vuosittain 9 ta Suomeen ja Ruotsiin. mitä tarvitsemme, se vaikuttaa kiloa vaatetta pois, koko vaateteollisuuteen. ja valtaosa menee kaatopaikalle. Miten upcycling toimii Virossa? Tee se itse -muoti on tullut suosituksi, mutta jääkö uusiomuoti pienen piirin jutuksi? Kun aloin suunnitella vaatejätteestä muotia, minua pidettiin vähän Lähteet: Reet Au s i n vä i t ö s k i r ja , K u l u tta jat u tk i m u s keskus www.reetaus.com
• Mun juttu Elämäntaitovalmennus. Yhtäkkiä heitä on kaikkialla. He haluavat parantaa elämääsi. Oletko valmis? MM Luovuusvalmentaja Marie Mikkonen, 36, taidevalmentaja, taiteilija ja sosionomi amk, Helsinki. ?Minua on aina kiehtonut, mikä tekee ihmiset onnellisiksi. Olen hakenut vastauksia kirjoista, opiskeluohjelmista, kasvuryhmistä... Olin opiskellut jo monenlaista menetelmää, kun löysin elämäntaidonvalmennuksen. Hain heti Marika Borgin vuoden pituiseen koulutusohjelmaan. Työpäiväni sisältävät kaikkea kirjoittamisesta maalauspäiviin, nuorten tapahtumista nettivalmennukseen. Asiakkaani haluavat taiteen avulla esimerkiksi löytää oman näköisiä ratkaisuja parisuhteessa yhdessä ja erillään oloon. Yksikin pariskunta halusi rakentaa kaksistaan tallirakennusta. Toiset viettävät aikaa erillään, palatakseen sitten rakkaan luokse levänneenä ja vastaanottavaisena. Luovuus tulee siitä, että romutetaan toimimattomat 18 mallit ja muokataan arkea aitojen tarpeiden mukaan." Lisääkö valmennus oman navan kaivelua? Kokemukseni mukaan ihminen, joka elää arvojensa mukaista elämää, on päinvastoin myötätuntoinen ja osallistuva. Onnellisuuden kokemukseen sisältyy uusimpien tutkimusten mukaan olennaisesti muiden auttaminen, kiitollisuus ja hyvän kierrätys. Valmennus lisää niitä ominaisuuksia, joita tarvitsisimme yhteiskunnassa lisää. Entinen triathlonmestari Ilkk a Koppelomäki, 31,valmentaja, myös koulutettu urheiluhieroja, Kirkkonummi. ?Opiskelin yliopistossa ja olin kilpauraani lopetteleva triathlonisti, kun kaverini antoivat minulle ajattelun voimasta kertovan Earl Nightingalen Asenne-kirjan. Kiinnostuin asiasta. Aloin opiskella NLP:tä, joka pyrkii parantamaan ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista. Kouluttauduin lisää opiskelemalla life coachiksi, ja 2007 perustin itsensä kehittämistä H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U IK Suomessa edistävän yrityksen. Sen jälkeen aloin valmentaa itsekin enemmän. Osa asiakkaista haluaa nopeammin parempia tuloksia. Toiset haluavat rauhoittua ja unohtaa kaikki tavoitteet. Valmennukset voivat tuoda ratkaisun kummallekin. Itse olen life coachauksen ansiosta oppinut esimerkiksi tulkitsemaan ja hallitsemaan tunteitani paremmin. Koska minusta on tullut joustavampi, ihmissuhteeni toimii paremmin. Jos toinen arvostaa vapautta, osaan antaa hänelle sitä.? Kenelle valmennus ei sovi? Valmennus ei ole terapiaa eikä hoitomuoto sairauksiin. Se ei sovi niille, jotka odottavat valmentajalta tuloksia, mutta eivät ole valmiit tekemään itse asian eteen mitään. Kehon coachaaja Essi Lahti, 34, Holistic Human Coach, Helsinki. ?Holistic Human Coachille keho on sama kuin ihminen itse. Kun ihminen tai elämäntilanne muuttuu, keho muuttuu. Asiakkaani tulevat hoitoon jonkin fyysisen vaivan tai ongelman, kuten ylipainon takia. Joskus he haluavat valmennusta esimerkiksi työssä tai parisuhteessa. Kysyntäni kasvaa koko ajan. Opetan asiakkaalle kehotietoisuutta. Olen myös osteopaatti ja hieroja ja yhdistän niitä valmennukseen. Pienten keholuentahavaintojen jälkeen asiakas huomaa esimerkiksi, miten pallea ja hengitys jännittyvät, kun hän puhuu tietyistä asioista. Vuonna 2004 kävin valmentaja Thomas Hertleinin vastaanotolla Münchenissä. Thomas hoitaa kehon ongelmia ja ihmistä kokonaisuutena. Hänen valmennuksessaan painoni putosi 17 kiloa ja akne hävisi, vaikka en muuttanut ruokailu- tai liikuntatottumuksiani. Valmentajani opetti minut huomaamaan milloin menin käytökselläni, esimerkiksi läheisyyteen liittyen, omien rajojeni yli. Pää sanoi, että minä haluan ja minun pitää, kun taas kehoni
• T e ksti L au r a Rantan e n K u vat a n n a a u t i o j a l a u r a ve s a ( h h ) KE STÄV Ä LÄM Ä E ?Teen valmennuksia joka viikko. Valmennan joko kotistudiolla tai asiakkaan yrityksen neuvottelutiloissa. Lisäksi kirjoitan aiheesta. Taustallani on monia johtaja- ja esimieskoulutuksia, sekä Valmentamon vuoden pituinen elämäntaidonvalmentajan koulutus. Aikaisemmin tein pitkän uran TA 2 0 1 0 Maaretta Tukiainen, 44, Helsinki, LCF life coach ja sisältöjohtaja, Vojo Wellbeing Oy. Huippuhetkesi valmentajana? Esimerkiksi viime keväänä, kun kaksi vaikutusvaltaista naista, joita olin valmentanut, laittoi saman päivän aikana viestin. He olivat päässeet opiskelemaan unelmiensa ammattia. Se tuntui lottovoitolta. Olin niin iloinen heidän puolestaan! ES Mediapomosta valmentajaksi epäonnistua on mahdollisuus löytää itsestään uusia puolia. Kohtaamalla pelkonsa lähestyy luultavasti oman potentiaalinsa ydintä. Sen jälkeen muutos on tekemistä vaille valmis.? UOD Ä V Valmennuksen ansiosta: Tunnen itseni enemmän itsekseni. Teen asioita, koska ne ovat minulle tärkeitä ja koskettavia. johtotehtävissä media-alalla, minkä jälkeen olen perustanut kaksi yritystä, toisen yhdessä kolmen muun naisen kanssa. Valmennuksen kesto sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Yksi sessio kestää 1-2 tuntia. Suosittelen vähintään neljää tapaamiskertaa, jotta asiakas pääsee työstämiensä asioiden kanssa eteenpäin. Osa valmennettavista on käynyt valmennuksissa puolen vuoden ajan, jos kyseessä on ollut isompi elämänmuutos. Näen, että valmennusala tulee digitalisoitumaan. Olemme kehittäneet Vojoapplikaation, jotta jokainen voisi tulevaisuudessa käyttää puhelinta tukityökaluna oman elämän merkityksellisten hetkien tallentamiseen. Sen kautta itsetuntemus kehittyy ja elämänlaatu paranee. Jenkeissä self help- ja johtamiskirjallisuuden sekoittuminen on iso juttu. Uskon sen rantautuvan pian Suomeenkin. Itsensä valmentaminen on jatkuva prosessi. Kun uskaltaa MT Ä sanoi, että ei noin ja ei tuolla tavalla. Kun lopetin sen, kehoni rauhoittui ja paino putosi. Opiskelin Thomasin HomoSimplex-akatemiassa useita vuosia. Thomas opettaa myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ympäri Eurooppaa diagnosoimaan ihmis-eikä tautilähtöisesti. HUILI NETISSÄ: W W W.huililehti.fi El
• Tähän tyyliin T E KSTI LIISA JOKIN E N K U VA J U L I A N A H A R K K I 1 Sohva: "Sohva on kaverini Karoliina Korhosen tekemää käsityötä, tehty jätepuusta ja päällystetty luomuhamppupuuvillakankaalla. Muutenkin kalusteeni ja astiani ovat lähinnä perittyjä. Ja niitä on vähän." Valokirjain: "Dyykkasin McDonaldsin M-valokirjaimen roskalavalta kolme vuotta sitten. Kirjain on ihana kapistus, vaikka enhän minä Mäkkärissä syö. Olen ollut kasvissyöjä 15-vuotiaasta. En syö lihaa eettisistä syistä." 2 3 Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut -kirja: "En ole paasaaja ? ihmiset savat itse päättää, mitä syövät. Vaikka ärsyttää, kun suurin osa jengistä ei mieti, mistä niiden hunajamarinoidut broilerisuikaleet tulevat." Keppipöllö: "Olen yrittänyt vähentää lentomatkailuani. Jos lennän, niin lennän pitkäksi ajaksi. Ennen lensin ehkä 5 kertaa vuodessa, nyt vain kerran. Viikonloppureissuja en harrasta. Ostin Taistolle Nora Helsingin maalaaman keppipöllön, jolla Nora kannustaa tekemään mielikuvitusmatkoja. Retkeilen sillä." 4 Samujin mekko: "Arvostan sitä, miten paljon Samu-Jussi Kosken Samuji-vaatemerkissä mietitään eettisyyttä ja kestävää kulutusta. Pyrin ostamaan vain aarteita, joita jaksan käyttää vuositolkulla. Ja usein käytänkin. Kertakäyttöshoppailua en harrasta ollenkaan enkä osta juuri mitään halpisketjuliikkeistä. Saan mielenrauhaa, kun tiedän, missä vaatteeni on tehty." 5 Maria Veitola Toimittaja, tv-juontaja Maria Veitolan, 39, epäekologisin teko on oma lapsi Taisto, 10 kk. Hän tyynnyttää omaatuntoaan ostamalla mahdollisimman ympäristöystävällisiä vaippoja, vähentämällä lentomatkailua ja ostamalla harkiten. 20 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U 6 Marjat: "Pakastimeni on täynnä marjoja, etenkin mustikoita. Osa on itse poimittuja, osan ostan vanhalta tutulta, ex-skeittarilta jonka thai-vaimo poimii marjat ja mies kuskaa ne kotiovelle."
• KOKEILE HUILIA. HUILIN PALV E LUHAK E MISTO Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi ? kestotilauksena 35?? (määräaikainen 50 ?). Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa ekomy ymälöitä www.huililehti.fi ! Ekotin Täydenpalvelun ekotavaratalo Runeberginkatu 17 Helsinki www.ekotin.fi Luomuruok a a Tilaa näytenumero! Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle. Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin! Hinta vain 35?? / 5 numeroa. Määräaikainen tilaus, 50?? / vuosi. TA 2 0 1 ES SUKUNIMI LÄM Ä E E t unimi Ä Oma maa Lähiluomukauppa Kalliossa Karlenkatu 15 Helsinki www.omamaa.fi STÄV 0 KE M a k s a j a n l a s k u t u s - j a t i l a u s t i ed o t HUILI MAKSA A POSTIMAKSUN Ä UOD Ä V K at u o s o i te P o st i n u me r o Luamupuati Volter P o st i t o i m i pa i kk a l ähet ysosoite P u he l i nn u me r o Koko perheen lähiluomukauppa Teemulantie 57 Loimaa www.luomuvolter.fi S ähkö p o st i A l l ek i r j o i t u s Yrit ysvastuuta L a h j at i l a u k s e n s a a j a n t i ed o t, j o s m u u k u i n m a k s a j a T unnus : 5 017 9 6 41 0 0 0 0 3 VASTAUSLÄH E TYS E t unimi sukunimi K at u o s o i te People Planet Profit L E I K K A A JA L U U K U TA ! P o st i n u me r o Kaikille avoin suomalainen yritysvastuun kohtaamispaikka www.peopleplanetprofit.fi Facebook: People Planet Profit Twitter: 3PFinland P o st i t o i m i pa i kk a P u he l i nn u me r o S ähkö p o st i y hte y st i et o ja n i e i s a a käy ttää ekoy ht i ö H u i l i n u l ko p u o l i seen m a r kk i n o i nt i i n . www.huililehti.fi
• Edessä tuntema tulevaisuus Mitkä ovat parhaat eväät tulevaisuuden varalle? Huili kartoitti kolme eri tapaa varustautua tulevaan. E l i n a V e n e s m ä k i K u v i t u s : S a k k e Yr j ö l ä 22 H U I L I N O 1? ?2 013, TA M M I ? H E L M I K U U