• MCI 5 Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 1/2009 Tietohallinnon ammattilaiset tai opiskelijat! Hetkyssä aloittaa uusi verkosto. Katso s. 21! Tule mukaan Hetkyn LAUTAPELI-ILTAAN 26.3. Katso s. 2! YKSITYISYYDEN SUOJA langattomissa verkoissa KUKA SINUT OMISTAA? Vastaa lukijakyselyyn ja VOITA KANNETTAVA! Katso s. 20! TIETO ja VALTA Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
• Tervetuloa tilaisuuksiimme! Älypuhelin, episodi-1 älypuhelin + oma tietokone + internet Tarkemmat tiedot päivitetään os. www.hetky.fi AKVA JA TIETOLIIKENNE-fOOrUMI PrOUDLY PrESENT ICT LADIES Information Management ­ tiedon elinkaaren hallinta ja laadukas käyttö liiketoiminnassa Aika: 25.2.2009 klo 17.15 alkaen Paikka: IBM-toimitilat, Laajalahdenkatu 23, Helsinki Katso tarkemmat tiedot os. www.hetky.fi Aika: to 12.2. klo 16.00-19.00 Paikka: KPMG/Teleware, Yrjönk. 23 B, Forum, Kukontori, BR-Lelun viereinen sisäänkäynti, 6 Hinta: Tilaisuus on avoin kaikille; Hetkyn jäsenille ilmainen, muille 55 euroa. Ohjelma (muutokset mahdollisia): - KPMG-Foorumin esittely KPMG, Risto Hännikäinen - Älypuhelinten henkilökohtainen käyttö KPMG, Risto Hännikäinen - Älypuhelinten kustannukset KPMG, Risto Hännikäinen - Käytön esimerkkejä Nokia - Käytön esimerkkejä Apple iPhone Ilmoittautumiset 10.2. mennessä os. hetky@ttlry.fi Tietotekniikan liitto kouluttaa: 12.2.2009 ICT-yritysten menestysreseptit, Espoo ­ alan parhaita toimintatapoja Tilaisuus antaa käytännönläheistä tietoa ICT-tuotteita ja palveluja toimittavien yritysten liiketoimintaosaamisesta ja koko toimialan parhaista toimintatavoista ja menestysresepteistä. 26.2 - 28.4.2009 Tietohallinnon johtaminen parhailla käytännöillä - Road Show, Jyväskylä, Joensuu, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Lappeenranta, Turku ja Kuopio 26.2.2009­3.4.2009 Scope Managerin ­tutkinto, Espoo 19.3.2009 Tietojärjestelmähankkeiden hallinnan uudet menetelmät ja työkalut ­työpaja, Espoo 26.3.2009 IT ammattilaisen uraseminaari, Helsinki Lisätietoja TTL:n koulutuksesta: http://www.ttlry.fi/koulutus/ Peli-ilta Aika: to 26.3.2009 klo 18.00 alkaen Paikka: ravintola Vltavan Havel-kabinetti, os. Elielinaukio 2, Helsinki. Vieläkö muistat lautapelit? Järjestämme kuluvan vuoden aikana vähintään 2 peli-iltaa, joiden tarkoituksena on kerätä Hetkyn jäseniä perinteisten ja uusimpien lautapelien äärelle verkottumaan ja viettämään rentoa iltaa mukavassa seurassa. Jos lautapelit kiehtovat, varaa aika allakastasi ja liity peliseuraan! Paikalle mahtuu n. 30 henkeä. Ilmoittaudu viimeistään 19.3. os. hetky@ttlry.fi Tulossa myös maaliskuussa AKVAN KETTErÄT MENETELMÄT rEMIx. Mitä odotat Hetkyltä? Millaisia seminaareja haluaisit Hetkyn järjestävän? Haluamme panostaa entistä enemmän toimintaamme tarjotaksemme jäsenillemme laadukkaita ja mielenkiintoisia tapahtumia. Otamme ideoita ja ehdotuksia vastaan aiheista, esiintyjistä jne. osoitteeseen hetky@ttlry.fi ja toivomuksia voit esittää myös suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, s. 20­21.
• Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2009 Hetky teema-artikkeli Informaationhallinnan moninaiset haasteet Julius Korttila Mitä yritykset voivat tehdä, jotta oikea informaatio saadaan oikeaan paikkaan päätöksenteon perustaksi. Yksityisyyden suoja langattomissa verkoissa Janne Lindqvist Järjestelmien suunnittelijat ovat vasta heräämässä yksityisyyden suojaa koskevissa kysymyksissä. 6 8 8 Terveyskirjasto.fi ­ luotettavaa tietoa terveydestä Anni Syrjäläinen Sivustojen ansiosta kansalaiset voivat tehdä entistä turvallisempia päätöksiä omaan terveyteensä liittyen. 10 Tieto tuo valtaa ja vastuuta sopimussuhteessa Asta Siponen Kirjoittaja selvittää mm. ict-asiantuntijan vastuuta maallikkoon nähden kaupanteossa. 12 16 18 22 IRC-Galleria elää nuorison maailmassa Matti Kari Lähes puoli miljoonaan nettinatiivia elää täyttä elämää tässä ja nyt ­ verkossa. Kuka sinut omistaa Harry Piela Kirjoittaja pohtii, mihin päätyvät sosiaalisiin verkostoihin rekisteröityneiden miljoonien henkilöiden tiedot. Yhteisöjen viestintä kuntoon tietotaitotalkoilla Liisa Kirves ja Marja-Liisa Viherä 12 Tavoitteena on antaa yhteisölle mahdollisuus oppia tekemään yhdessä ja kehittämään omaa viestintäänsä. yhdistys Hetkyssä tapahtuu Johtokunta Kerhot Mikä ihmeen AKVA? Mirja Reijonen Tänä vuonna juhlitaan Hetkyn vanhinta kerhoa, joka täyttää 30 vuotta! 4 20 21 25 kolumnit 18 Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Tieto ja valta 5 14 26 Ilmaisesta ei ole uraksi Pirjo Salo Suhde tietoon ja sen hoivaamiseen voi olla jopa intohimoista. Pakina Romppu Tiedottomuus vie vallan 22 ! Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888 Päivitä tietosi verkossa! Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla www.ttlry.fi. Tietojen päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella jasenasiat@ttlry.fi. Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea.
• HETKYN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: Torstai 26.3.2009 klo 17.00 Paikka: Ravintola Vltava, Havel-kabinetti, Elielinaukio 2, Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat : 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen · puheenjohtajanvalinta · sihteerinvalinta · pöytäkirjantarkastajienvalinta · ääntenlaskijoidenvalinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen asialistan hyväksyminen 5. Johtokunnan toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen 6. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille sekä päättäminen muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilit antavat aihetta 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen Kokouksen jälkeen klo 18.00 jatkamme verkottumista rennosti perinteisten ja uusimpien lautapelien parissa! Katso tarkemmin tapahtuma-sivulta! Tarjoiluvarausten vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 19.3.2009 mennessä os. hetky@ttlry.fi Tervetuloa! 4 HETKY 1/2009
• Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 722 7947 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Pipsa Ylä-Mononen, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö Osoitteenmuutokset ja tilaukset Lehden tilaukset Hetkyn toimistosta hetky@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 28. vuosikerta Nro 2: Arvot 3: Yhteisöllisyys 4: Entäs jos... Ilmestyy 7.5.2009 10.9.2009 19.11.2009 Pääkirjoitus Tieto ja valta FRaNcIS BacON KIRJOITTI, että tieto on valtaa ja se antaa mahdollisuuden asioiden hallintaan. Osaltaan Wikipedia määrittelee tiedon ja vallan seuraavasti: "Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, informaatioon, dataan tai tosiasiaan, jotka esimerkiksi englannissa ovat selkeästi eri sanoja. Valta tarkoittaa jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin." Mieleeni jäi Alvin Tofflerin toteamus teoksessaan Suuri käänne, että valta-asemaa maailmassa ei takaa enää raha eikä asevoima, vaan tieto. Tieto nimittäin poikii rahaa ja tiedon avulla valmistetaan entistäkin ylivoimaisemmat aseet. Tietämyksen hankinnassa on meneillään kiivas kilpajuoksu, jossa toimijat kirivät vauhtiaan pysyäkseen porukan keulilla. Tietoa pidetään nykyään kaikkein tärkeimpänä voimavarana ja tuotantotekijänä tässä niin kutsutussa tietoyhteiskunnassa. Tietämyksen avulla kehitetään entistä parempia tuotteita, jotka päihittävät kilpailijoiden vastaavat laitteet. Tietoon ja sen tuottamiseen on kohdistettu monitasoisia kysymyksiä vallasta ja valtasuhteista. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet, kuka saa tietää ja kenen tieto on arvokasta ja hyvää, kenen tieto suljetaan varsinaisen "tiedon" ulkopuolelle. Tietoa on tuotettu ­ ja tuotetaan edelleen ­ vallanhalun ja vaikuttamisen tarpeisiin. Yksi tämän päivän yleisimmistä tiedon hakemisen apuvälineistä on Google, joka kehitti internetin hakukoneen ja joka muodostui maailman suosituimmaksi ja tunnetuimmaksi. Googlen avulla etsitään tietoa ihmisistä, tutuista, työtovereista, uusista tuttavuuksista jne. ja luodaan ensivaikutelmia. Mikä olisikaan helpompi tapa hallita haastattelutilannetta tai vastaavaa, kun on tietoa taustoista. Valta vaihtui Hetkyssä ja uudet haasteet odottavat sekä uutta Hetkyn johtokunnan jäsentä että uutta puheenjohtajaa. Edelliselle puheenjohtajalle Pirjo Salolle sydämellinen kiitos hänen panostuksestaan Hetkyn asioiden hoitamisessa ja ohjaamisessa. On mukava jatkaa hänen jälkeensä hyvin hoidetun kauden päätteeksi. Johtokunnan jäsenistä jatkavat Marco Halén, Tuija Hirvikoski, Harri Sirén, Eero Toivainen ja Marja-Liisa Viherä, uusina aloittavat Eemeli Ollilla sekä allekirjoittanut puheenjohtajana. Vaikka maailma järkkyy ylösalaisin, uskon, että huomenna kaikki on paremmin. Jos näin ei tapahdu, niin ainakin sitä seuraava huominen. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. HETKY 1/2009 5
• Julius Korttila Elämme informaatiotulvan aikakautta. Analyytikkoyritys IDC:n tutkimusten mukaan informaation määrä maailmassa kasvaa noin 60 % vuodessa. Tämä tarkoittaa, että mikäli organisaatiossasi on tällä hetkellä 100 teratavua tallennettua informaatiota, on sitä kolmen vuoden kuluttua vähintään 410 teratavua. Informaationhallinnan moninaiset HAASTEET arkistointi, kaiken luokitellun tiedon hallinta ja käyttö sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Oma lukunsa on myös jatkuvasti kasvava määrä erilaisia säädöksiä, joita organisaatioiden tulee noudattaa. Organisaatioiden informaationhallinnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hallintokäytäntöön on sitoutunut myös yrityksen ylin johto, jolla on aina lopullinen päätäntävalta siinä, miten organisaatiossa käsitellään informaatiota. Johto myös päättää tarvittavista investoinneista sekä resursseista ­ ja mikäli tarve vaatii ­ perustaa organisaation suunnittelemaan uusien hallintotapojen toteutusta. Lokakuussa 2008 The Economist Intelligence Unit tutki laajasti yritysten informaation hallintaa. Tutkimukseen osallistui yritysten korkeinta johtoa ympäri maailman. Tutkimuksesta käy ilmi, että tällä hetkellä vain 38 %:lla yrityksistä on formalisoitu hallintastrategia informaatiolle. Kuitenkin kysyttäessä tiedonhallinnan tärkeyttä yrityksen toiminnan kannalta seuraavan kolmen vuoden kuluttua, 77 % vastaajista ilmoitti asian erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että yritykset eivät vielä ole heränneet informaationhallinnan merkittävyyteen. MITEN VaSTaaMME INFORMaaTION määrän kasvuun? Tyypillinen ratkaisu on vastata haasteeseen vanhalla sanonnalla; lisää rautaa rajalle. Käytännössä siis hankitaan lisäkapasiteettia olemassa olevaan tallennusjärjestelmään tai korvataan liian pieneksi käynyt tallennusjärjestelmä uudella, suuremmalla järjestelmällä. Vaikeudeksi muodostuukin se, miten informaatiota hallitaan tehokkaasti. Tähän on karkeasti kaksi mahdollista vaihtoehtoa: joko ei tehdä mitään vaan jatketaan nykyisellä linjalla, kunnes tilanne käy kestämättömäksi tai aletaan miettiä, miten informaatiota hallitaan mahdollisimman tehokkaasti koko yrityksen tehokkuuden kannalta. Hyvällä hallintotavalla hyviä päätöksiä Informaationhallinnan perusongelma on kaikilla sama yrityskokoon ja toimialaan katsomatta, vain ongelman laajuus ja monimutkaisuus vaihtelee. Kasvavat tietomäärät ja niiden hallinta vaativat forma- Information governance ­ koska kaikki informaatio ei ole samanarvoista Informaationhallinta on laaja käsite, jolla tarkoitetaan organisaation kokonaisvaltaista tiedonhallintaa loppukäyttäjän työasemasta aina yrityksen keskitettyyn tallennusjärjestelmään asti. Olennaisena osana tähän liittyvät myös erilaiset tietoturvaratkaisut; tiedon salaus, käyttöoikeuksien elinkaaren hallinta, tiedon varastointi ja Tällä hetkellä vain 38 %:lla yrityksistä on formalisoitu hallintastrategia informaatiolle. Kuitenkin 77 % vastaajista ilmoitti asian erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. 6 HETKY 1/2009
• Teema-artikkeli lisoidut käytännöt jo siitäkin syystä, että kiihkeärytmisessä liiketoiminnassa on tärkeää saada oikea informaatio mahdollisimman nopeasti oikeaan paikkaan päätöksenteon perustaksi. Ongelmana onkin usein juuri se, miten tietoa saadaan jaettua oikeaan paikkaan. Informaatio on tyypillisesti hajautettu useaan paikkaan ­ datasiiloihin. Käytännössä organisaatiolla saattaa olla yhden liiketoimintayksikön käytössä tietokanta, josta toisessa liiketoimintayksikössä työskentelevät ihmiset eivät tiedä mitään. Ongelmaksi tämä muodostuu, jos tietokannassa oleva informaatio hyödyttäisi myös heidän päätöksentekoaan ja sitä kautta koko yritystä. Olennaisena osana hyvään informaationhallintaan liittyvät läheisesti myös erilaiset tietoturvaratkaisut. Nykyisin pöytäkoneet on usein korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita ihmiset kuljettavat mukanaan myös työpaikan ulkopuolella. Toisaalta nykyisiin USB-muisteihin voidaan kätevästi siirtää valtavia määriä informaatiota kannettavassa muodossa. Tämä muodostaa uudenlaisen uhan; tietovuodot. Suunnitelmallisuuden hyödyt ovat kiistattomat ­ haasteet ovat voitettavissa Informaationhallinnan formalisoinnin on todettu tuovan organisaatioille selkeitä hyötyjä. The Economist Intelligence Unit totesi tutkimuksessaan The future of enterprise information governance suunnitelmallisen hallintotavan suurimmaksi hyödyksi informaation jakamisen liiketoimintayksiköiden kesken päätöksenteon nopeuttamiseksi. Tiedon parempi käytettävyys liiketoiminnan lisäämiseksi sekä salaiseksi luokitellun tiedon parempi turvaaminen olivat niin ikään hyvän hallintotavan tuloksia. Todetuista eduista huolimatta formalisoidun informaatiohallinnan käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Suurimpina haasteina nähdään kustannusrakenteen, riskien sekä takaisinmaksuajan määrittäminen. Vaikka asia koetaan tärkeäksi, perustelut uuden toimintamallin eteenpäinviemiseksi ovat vielä työläitä. Ihmisten luontainen muutosvastarinta asettaa niin ikään omat haasteensa. Olemme tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla, emmekä halua muuttaa toimintatapojamme ja tehdä kompromisseja. Myös kulttuurilliset seikat saattavat vaikuttaa asiaan. Ennakolta projekti saattaa tuntua ylitsepääsemättömän suurelta. Siksi tärkeää onkin määritellä selkeät tavoitteet sekä se, mistä työ aloitetaan. Formalisoidun tiedonhallinnan projekti tulee aina palastella järkeviksi osiksi ja edetä askel kerrallaan. dän tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Yhtä tärkeää kuin tekninen suunnittelu ja toteutus, on henkilöstön ajan tasalla pitäminen sekä työntekijöille järjestettävä jatkuva koulutus. Pitää aina muistaa että aloite hyvälle informaation hallintotavalle lähtee ylimmästä johdosta, mutta muutos parempaan edellyttää koko organisaation tukea. Linkki The Economistin tutkimukseen: http://finland.emc.com/collateral/analyst-reports/ economist-intell-unit-info-governence.pdf Kuuntele työntekijöitäsi, osallista käyttäjät Ongelman ratkaisu lähtee ihmisistä, jotka lopulta määrittelevät yritykselle oikeat käytännöt ja standardit. Tarpeiden ja suunnittelun pohjalta valitaan tehtävään sopivat tekniset ratkaisut, jotka tukevat ja toteuttavat tehtyjä päätöksiä. Formalisoitua informaationhallintaa toteutettaessa tulee muistaa, ettei prosesseista tehdä liian jäykkiä vaan kuunnellaan työntekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan joustetaan hei- Kirjoittaja on EMC Computer-Systemsin teknologia-asiantuntija sekä SNIA:n pohjoismaiden komitean Suomen edustaja. HETKY 1/2009 7
• Janne Lindqvist Yksityisyyden suoja langattomissa verkoissa Langattomien lähiverkkojen (WLAN) uhat yksityisyydelle ovat osittain tunnettuja. Ensimmäiset langattomien lähiverkkojen salausmenetelmät olivat puutteellisia ja mahdollistivat verkkoliikenteen salakuuntelun kenelle tahansa vaikkapa internetistä ladattavilla ohjelmistoilla.Yksityisyys on kuitenkin monitahoisempi asia tietoliikenteessä kuin vain tiedon salaus ja suojaus. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisyyttä oikeutena olla rauhassa ja mahdollisuutena suojautua seurannalta. TIETOlIIKENTEESSÄ TaRVITaaN tunnisteita (identifiers), jotta laitteet voivat tehokkaasti viestiä niin verkon kuin toisten laitteidenkin välillä. Tällaisia tunnisteita ovat muun muassa IP-osoite, web-osoite ja puhelinnumero. Tietokoneverkkojen tunnisteita on kahta päätyyppiä: tietokoneille merkityksellisiä tunnisteita sekä ihmisille merkityksellisiä tunnisteita. Tunnisteet voivat olla myös kumpaakin tyyppiä, kuten puhelinnumero. Tietoliikennejärjestelmissä tietokoneille merkitykselliset tunnisteet sidotaan usein käytännön syistä ihmisille merkityksellisiin tunnisteisiin. Hyvä esimerkki tästä on webosoite: kun otetaan yhteys esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun webpalveluun, käyttäjä voi kirjoittaa selaimeensa "www.tkk.fi" , jolloin nimipalvelujärjestelmä muuntaa sen IP-osoitteeksi 130.233.240.9. Tunnisteiden lisäksi tietoliikenteessä käytetään protokollia eli yhteyskäytäntöjä, jotka on jaettu eri kerroksiin. Periaatteessa olisi myös mahdollista käyttää samaa tunnistetta jokaisella verkkokerroksella. Käytännön syistä, joista yksi on tehokkuus, viestintään tarvitaan kuitenkin myös muita tunnisteita, jotka eivät näy käyttäjälle. Yksi gsm-verkon käyttäjälle näkymättömistä tunnisteista on TMSI-tunniste (temporary mobile subscriber identity), joka on vaihtuva matkapuhelimen tukiasemalle yksilöivä tunniste. Valitettavasti sitä on mahdollista käyttää verkossa niin, että hyökkääjä voi tarvittaessa yhdistää samalle puhelimelle eri paikoissa luodut TMSI-tunnisteet ja näin ollen tunnistaa ja seurata käyttäjän liikkeitä. luntarjoajaan, vaikka on myös olemassa vastaavanlaisia WLAN-operaattoreitakin. WlaNin uhat Tunnisteiden käytöstä WLAN-verkossa on yksityisyyden suojalle käyttäjän näkökulmasta olemassa kahdenlaisia ongelmia: 1. osoitteiden pysyvyys 2. avoin palvelun etsintä WLAN-verkossa hyökkääjä voi olla kuka tahansa radioverkon etäisyydellä. Hyökkäyksiä on mahdollista tehdä esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai matkapuhelimella. WLANissa on käytössä yksilöivä tunniste, niin kutsuttu MAC-osoite, joka on käytössä monissa muissakin verkkotekniikoissa. Se sisältää muun muassa valmistajan yksilöivän tunnisteosan. Osoite on näkyvissä jokaisessa WLAN-laitteesta lähetetyssä viestissä, myös silloin kun käyttäjä langattomat lähiverkot Uhat yksityisyydelle ovat WLANissa hieman erilaisia kuin gsm-verkossa. Pohjimmiltaan on kyse vastaavista tunnisteiden käytön ongelmista. Toisin kuin matkapuhelinverkossa WLANin käyttäjää ei ole sidottu SIM-kortin kaltaisin keinoin palve- 8 HETKY 1/2009
• Teema-artikkeli ei tee mitään vaan laite esimerkiksi vain etsii saatavilla olevia verkkoja. Käyttäjän liikkuessa paikasta toiseen hänestä siis jää yksilöivä jälki kenelle tahansa, joka on radiokantaman päässä. Jos hyökkääjällä on useita laitteita eri puolella kaupunkia, käyttäjän liikkumista voidaan seurata vaivattomasti. Hyökkäys on täysin passiivinen: siihen riittää radiokanavassa tehtyjen lähetysten kuuntelu. Hyökkäykset ovat toteutettavissa verrattain vaivattomasti suuressakin mittakaavassa, sillä WLAN-tukiasemat maksavat noin 50 euroa ja tiettyihin malleihin voidaan muokata seurantamahdollisuus hyvin helposti. Toisin on gsm-verkossa, jossa vastaavan laajamittaisen hyökkäyksen toteuttaminen ilman palveluntarjoajan apua ei ole laitteiden kustannusten vuoksi halpaa, vaikkakin mahdollista. sä hyökkääjä joutuu nimittäin arvioimaan WLANin käyttäjän etäisyyden joko saamansa signaalin voimakkuuden tai signaalin ja kohinan suhteen perusteella. Jos laite onkin ennen tunnisteen vaihtoa satunnaisen ajan hiljaa ja muuttaa sopivasti lähetystehoaan, hyökkääjän on jo huomattavasti hankalampaa päätellä, kuka uuden tunnisteen käyttäjä on ­ eli onko kyseinen laite ollut kuunteluetäisyydellä jo aikaisemmin. Tätä nykyä WLANin yksityisyyden suojaan ei ole olemassa kattavaa ja tyydyttä- ka takaisi ainakin anonyymiteetin: tämä onnistuisi vaihtamalla jatkuvasti kaikkia käyttäjän laitteen tunnisteita. Seurauksena kuitenkin olisi, että yhteydet katkeaisivat jatkuvasti. Toisaalta internetissä on olemassa anonymisointipalveluita, jotka tarjoavat mahdollisuuden peittää, kuka keskustelee ja kenen kanssa. Nämäkään palvelut valitettavasi eivät kuitenkaan ratkaise esitettyjä WLANin ongelmia. On myös huomattavaa, että yksityisyyden suojan uhat ovat aina läsnä myös vaik- Tunnisteista syntyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia MAC-osoitteen aiheuttamat yksityisyyden suojan ongelmat ovat jossain määrin ratkaistavissa samaan tapaan kuin gsm-verkossakin: käytetään pseudosatunnaista tunnistetta pysyvän sijaan ja korvataan pysyvä MAC-osoite aika ajoin vaihdettavalla. Kannettavissa tietokoneissa, joihin on asennettu jokin yleisistä käyttöjärjestelmistä, kuten Windows, Linux tai Mac OS X, osoitetta on jopa helppo vaihtaa. Käytettävä osoite tallennetaan tietokoneen muistiin, ja se on käyttäjän muokattavissa. Sinänsä yksinkertainen idea ei kuitenkaan valitettavasti ole täysin ongelmaton. Tunnistetta tarvitaan jatkuvasti. Jos sen vaihtaa yhtäkkiä, on seurauksena yhteyden katkeaminen, mikä ei usein ole toivottavaa. Käytännössä osoite onkin viisasta vaihtaa aina vaihdettaessa tukiasemaa. Yhteydet katkeavat silloin muutenkin, ellei käytössä ole erillistä liikkuvuuden hallintaprotokollaa. Osoitteen vaihtaminen ei kuitenkaan estä käyttäjän seuraamista radiorajapinnalla (radio interface) eli käyttäjän laitteen ja tukiaseman välillä. Vaikka osoite vaihtuisikin, voidaan esimerkiksi jo signaalin ja kohinan suhteesta (signal to noise ratio) ja käyttäjän arvioidusta liikkumissuunnasta päätellä, että uusi tunniste onkin saman käyttäjän. Yksityisyyden suojaaminen vaatiikin järjestelmältä valitettavasti huomattavaa monimutkaisuutta. Radiorajapinnalla tehtävää seurantaa vastaan tarvitaankin lisäksi tarkoituksellisia hiljaisia hetkiä sekä radiolähetyksen voimakkuuden vaihtelemista. Käytännös- WLAN-verkossa hyökkääjä voi olla kuka tahansa radioverkon etäisyydellä. Hyökkäyksiä on mahdollista tehdä esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai matkapuhelimella. vää ratkaisua. Esitetyt tekniikat voivat helposti tuoda väärin toteutettuina käyttöön epätoivottuja katkoja. Lisäksi mikään kaupallisesti saatavilla oleva järjestelmä ei vielä toteuta esiteltyjä ratkaisuja yksityisyyden suojan parantamiseksi, vaan ne ovat vasta tutkimusasteella. On syytä korostaa, että ongelmaa on käsitelty vain kahden verkkokerroksen verran. Myös muilla kerroksilla käytetään tunnisteita eikä esitetyt ratkaisut ratkaisekaan järjestelmän kaikkia ongelmia. Lisäksi yksityisyyttään suojaavan on piilouduttava muiden samalla alueella olevien käyttäjien joukkoon. Mikäli käyttäjä on ainoa WLANin käyttäjä vaikkapa kilometrin säteellä, on helppo päätellä kaikista suojauskeinoista huolimatta, kuka on kyseessä. kapa matkapuhelinverkoissa, mutta eri muodossa. Matkapuhelinoperaattori tietää tukiasemien tarkkuudella käyttäjän paikan, jolloin paikkatiedon yksityisyys on menetetty. Avoimella WLAN-verkkotekniikalla taasen kuka tahansa voi toteuttaa seurantaa edullisesti, mutta se vaatii infrastruktuurin rakentamista, mikä matkapuhelinoperaattorilla taasen on jo valmiina. Yksityisyyden suojaaminen on nykyaikaisten langattomien laitteiden ja modernien käyttöjärjestelmien vuoksi yhä haastavampaa: väärinkäyttäjille syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Valitettavasti useimpien järjestelmien suunnittelijat ovat vasta heräämässä yksityisyyden suojaa koskevissa kysymyksissä. Yhteenveto Tässä kirjoituksessa on käsitelty verkkotunnisteiden käyttöön liittyviä yksityisyyden suojan ongelmia. Esitetyt ongelmat ovat vain pieni osa mahdollisista tavoista loukata yksityisyyttä tietokoneiden ja tieto koneverkkojen avulla. Esimerkeistä pitäisi kuitenkin käydä ilmi, että yksityisyyden loukkaaminen on kohtalaisen helppoa: hyökkääjältä vaaditaan vain hiukan tietämystä, ja suojauksiin tarvittava tekniikka maksaa usein enemmän kuin hyökkäykseen tarvittava. Yksityisyyden suojan kunnollinen toteuttaminen voi myös haitata käytettävyyttä. Olisi helppoa tehdä järjestelmä, jo- Kirjoittaja on diplomiinsinööri ja hän työskentelee erikoistutkijana Teknillisen korkeakoulun Tietotekniikan laitoksessa. Hänen väitöskirjansa käytännönläheisistä mobiilijärjestelmien yksityisyyden suojaa parantavista tekniikoista (Practical Privacy Enhancing Technologies for Mobile Systems) on parhaillaan esitarkastuksessa. Lindqvist on tutkimuksissaan erityisesti kiinnostunut turvallisten, yksityisyyttä suojaavien ja käytettävien järjestelmien rakentamisesta. HETKY 1/2009 9
• Anni Syrjäläinen Terveyskirjasto.fi ­ Luotettavaa tietoa terveydestä Internetistä on tullut viime vuosina entistä merkittävämpi terveystiedon lähde. Tutkimusten mukaan jo noin 70 % suomalaisista etsii terveyteen liittyvää tietoa verkosta. Saatavilla olevan tiedon laatu ja luotettavuus vaihtelevat kuitenkin suuresti, ja tietolähteisiin on osattava suhtautua myös kriittisesti. Duodecimin ylläpitämän Terveyskirjasto.fi -sivuston yhtenä tarkoituksena on ollut helpottaa luotettavan ja ajantasaisen terveystiedon hakemista internetistä. VUONNa 2007 ValTaKUNNallISEKSI palveluksi avatun sivuston artikkelit perustuvat samoihin hoitosuosituksiin, joita lääkärit käyttävät itse työssään. Terveyskirjasto on saavuttanut lyhyessä ajassa käyttäjien luottamuksen ja arvostuksen ja noussut suosituimpien netti-brändien joukkoon Suomessa. jien arvostuksen takana on tinkimätön työ, jossa tähdätään palvelun luotettavuuteen, ajantasaisuuteen ja riippumattomuuteen. Terveyskirjasto on esimerkki 2000-luvultoistaiseksi ­ keskittyä laadukkaan sisällön tuottamiseen, Helisalo kertoo. Terveyskirjasto-palvelun kehittämisessä ovat olleet mukana sosiaali- ja terveys- Tiedon luotettavuus, riippumattomuus ja ajantasaisuus tärkeintä Duodecimin ylläpitämässä Terveyskirjasto.fi -palvelussa tehtiin vuonna 2008 yli 25 miljoonaa sivulatausta, ja kävijöitä oli reilut 500 000 kuukaudessa. Tällä hetkellä kuukaudessa hätyytellään 700 000 kävijän rajaa. Taloustutkimus Oy:n viime syksynä toteuttamassa nettibrändien arvostusta mittaavassa tutkimuksessa Terveyskirjasto sijoittui 150 tunnetuimman verkkobrändin listalla sijalle 17, kun tarkastellaan brändien yleistä arvostusta. Käyttäjien keskuudessa sivusto oli 14. arvostetuin kaikista nettisivustoista. Kyselyyn vastanneista yli 7 000 Terveyskirjaston käyttäjästä yli 80 % antoi sivustolle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Terveyskirjaston tuotepäällikön Hannu Helisalon mukaan menestyksen ja käyttä- Terveyskirjaston kaltaiset sivustot antavat kansalaisille mahdollisuuden tehdä entistä turvallisempia päätöksiä omasta terveydestään. la yleistyneistä laadultaan varmistetuista terveysportaaleista, jotka soveltavat aiemmin annettuja hoitosuosituksia ja joiden rahoituksessa myös julkiset tahot ovat olleet mukana. ­ Terveyskirjaston artikkeleiden pohjana ovat Duodecimin valtakunnalliset Käypä hoito -suositukset ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin käsikirjat. Sisällöt ovat asiantuntijoiden tarkastamia ja niitä päivitetään jatkuvasti. Useita muita verkossa toimivia tietopalveluja leimaavat kaupallisuus välkkyvine bannereineen ja mainoksineen. Terveyskirjastossa on voitu ­ ainakin ministeriön lisäksi Kansanterveyslaitos, Kuntaliitto ja maan kaikki sairaanhoitopiirit. Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura tarjosivat Terveyskirjaston käyttöoikeuden suomalaisille vuodeksi 2007, ja vuoden 2008 loppuun työrauhan hankkeelle takasi kansallinen rahoitus Duodecimin ja Rahaautomaattiyhdistyksen taholta. Perusterveydenhuollon tukena Terveyskirjaston keskeisimpänä tehtävänä on perusterveydenhuollon tukeminen, minkä takia kehitystyössä on kuunneltu 10 HETKY 1/2009
• Teema-artikkeli tarkasti kuntien terveyspalveluiden tarpeita. Useat kunnat välittävät myös kotisivujensa kautta Terveyskirjaston tietoja asukkaidensa käytettäväksi. Siinä missä potilaan internetistä etukäteen lukema tieto voi aiheuttaa joissain tapauksissa ristiriitaisia tilanteita vastaanottotilanteessa, voi Terveyskirjasto Helisalon mukaan myös täydentää lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutusta. ­ Moni hakee oma-aloitteisesti tietoa netistä ennen vastaanottoa, ja olisi toivottavaa, että potilas hakeutuisi tällöin tutkitun ja luotettavan tiedon äärelle. Lisäksi valveutuneimmat lääkärit ovat jo ottaneet tavakseen tulostaa Terveyskirjastosta potilaalle artikkelin. Lääkärit pääsevät sivuston keskeisimpiin artikkeleihin Terveysportissa, lääketieteen ammattilaisille suunnatussa www-palvelussa, sijaitsevien tietokantojen kautta. Duodecimin Lääkärin tietokantojen toimittajan Ilkka Kunnamon mukaan potilaiden on tulevaisuudessa mahdollista syöttää sähköiseen järjestelmään itse omia terveystietojaan ja saada siten itselleen sopivaa räätälöityä tietoa terveydestään. ­ Tavoitteena on, että potilaat pääsisivät vuonna 2011 lukemaan omia potilaskertomuksiaan internetissä. Potilas voisi näin esimerkiksi tarkistaa, että kertomukseen merkityt lääkkeet ovat samoja, joita hän itse käyttää. Päätöksenteon tukijärjestelmä voi myös tarkistaa lääkeannokset potilaan taustatietoja hyödyntäen ja ehdottaa näyttöön perustuvia hoitoja ja tutkimuksia, Kunnamo kertoo. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja tutkimusapurahojen avulla. Seura osallistuu aktiivisesti terveydenhoitojärjestelmän sisällölliseen kehittämiseen mm. laatimalla kansallisia Käypä hoito -suosituksia ja järjestämällä konsensuskokouksia. Duodecim toimii luotettavan lääketieteellisen tiedon lähteenä julkaisemalla lehtiä, sähköistä uutispalvelua ja verkkosivuja. Duodecim myöntää vuosittain maamme arvostetuimmat lääketieteelliset tunnustukset, Matti Äyräpään palkinnon ja Konrad ReijoWaaran palkinnon. Vuonna 1881 perustettuun Duodecimseuraan kuuluu nykyisin yli 19 000 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Kustannus Oy Duodecim on Suomen suurin lääketieteellinen kustantamo. Yhtiö julkaisee lääketieteellisiä oppi-, käsija kielikirjoja painettuina ja sähköisinä versioina, Lääkärin CD:tä suomeksi ja englanniksi sekä Internetissä toimivia Terveysportti ja Terveyskirjasto -palveluja. Myyntivalikoimaan kuuluu noin 130 nimikettä. Duodecim-seura omistaa vuonna 1984 perustetun kustantamon kokonaan. Haasteena uusien palvelujen tasa-arvoinen omaksuminen Potilaalle suunnattu sähköinen päätöksenteon tuki antaa Kunnamon mukaan potilaalle yhtäältä mahdollisuuden osallistua sellaisten päätösten tekoon, jotka ennen kuuluivat vain terveydenhuollon ammattilaisille. Toisaalta sähköiset potilaskertomukset sisältävät myös kontrollin mahdollisuuden: potilaan niin halutessa myös hänen oma lääkärinsä voi seurata potilaan itsensä tallentamia tietoja ja ottaa häneen yhteyttä tilanteen vaatiessa. Asiakaslähtöisessä ja valinnanvapautta korostavassa yhteiskunnassa internet tuntuu toimivan ihanteellisena välineenä yksilön autonomisen elämän edistämiseen. Sähköisessä muodossa oleva tieto voi myös helpottaa hoidon kohdistamista ja erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden tun- Kohti yksilöllisesti räätälöityjä sähköisiä terveyspalveluja Terveyskirjaston kaltaiset sivustot antavat kansalaisille mahdollisuuden tehdä entistä turvallisempia päätöksiä omasta terveydestään. Tulevaisuuden tavoitteena on jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin räätälöity sähköinen palvelujärjestelmä, joka mahdollistaa entistä henkilökohtaisemman terveysneuvonnan. Terveyskirjaston sisältöjä liitetään tulevaisuudessa osaksi lähivuosina käyttöön otettavaa potilaalle suunnatun päätöksenteon tuen kokonaisuutta. Kyse on Duodecimin käynnistämästä hankkeesta, joka yhdistää potilaskohtaista tietoa hoitosuositusten sisältämään tietämykseen. nistamista ajoissa. Samalla kun potilaiden oletettu aktiivisuus sähköisten terveyspalvelujen myötä lisääntyy, on kuitenkin huolehdittava, että palvelut säilyvät tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina, verkossakin. ­ Yhtenä suurena haasteena on saada kaikki yhteiskunnan jäsenet, myös syrjäytyneet ja nettilukutaidottomat, käyttämään heille tarpeellisia terveyspalveluja. Tarkoituksena ei ole rakentaa hienoja järjestelmiä, joita vain jo valmiiksi verkossa asioivat osaavat käyttää, vaan tehostaa ja parantaa nykyisten palveluiden saatavuutta ja toimivuutta, Kunnamo korostaa. Kirjoittaja on viestinnän harjoittelija Suomalainen Lääkäriseura Duodecimissa. HETKY 1/2009 11
• Tieto tuo valtaa ja vastuuta sopimussuhteessa Asta Siponen Osaajan vastuusta oikeuskäytännön valossa ICT-toimittaja on alansa asiantuntija, kun taas ostaja useasti on ict-hankintoja tehdessään maallikko tai ainakin ict-alasta,- tuotteista ja -palveluista vähemmän tietävä kuin myyjä. Ostajan päätoimena on usein jokin muu kuin nimenomaan ict-osaaminen, joten ostaja saattaa osin olla niin sanotusti myyjän armoilla hankintaa tehdessään. Toimittajalla on asiantuntijan tietämyksellään tosiasiallista valtaa vaikuttaa asiakkaan valintoihin ja sitä myötä asiakkaalle koituviin etuihin ja haittoihin. Osaajalla on tällöin vastuu huolehtia siitä, että asiakas saa ennen kaupasta päättämistä olennaisen tiedon siitä, mitä aiottu toimitus merkitsee ja mitä se edellyttää asiakkaalta ja tarvitaanko muita toimituksia, jotta asiakas voi päästä kertomaansa tavoitteeseen. Kun sopimus on solmittu, asiantuntijan vastuulla on täyttää sovitut tehtävät huolellisesti; ns. kuten bonus pater familias eli niin kuin huolellinen perheenisä hoitaa perheensä/lastensa asiaa. Sopimuksen huolelliseksi hoitamiseksi ei välttämättä riitä se, että toimittaja tekee juuri sen ja vain sen, mikä toimittajan tehtäväksi on sovittu. Alansa asiantuntijana toimittajan tulee myös toimituksen kuluessa huomata sellaisetkin asian hyvän hoidon vaatimat asiat, joita asiakas maallikkona ei välttämättä muuten tulisi ajatelleeksi. Myös toimitukselle olennaiset asiakkaan antamat tiedot voi olla syytä erikseen tarkistaa, asiakkaan maallikkona antama tieto kun voi olla puutteellinen tai jopa väärä. Se, että asiantuntijalle kuuluu tällaista huolellisuusvelvollisuutta, ei tarkoita, että työ, jonka tarpeellisuus pitää huomata, tulisi välttämättä tehdä ilman eri maksua. Asiakas maksaa mieluummin ajoissa tehdystä hyödyllisestä työstä kuin selvittelee yllättäviä vahinkoja tai kuluja jälkeenpäin. Jos toimittaja ei antaisi tietoa asiakkaalle ongelmasta (esim. ohjelman yhteensopivuus asiakkaan muun ohjelman kanssa edellyttää xx-lisätyötä/-selvitystä/-komponenttia, jotta vältyttäisiin yy-ongelmalta) ja siitä aiheutuu asiakkaalle yllättävä lisäkustannus tai muuta vahinkoa myöhemmin, mikä on toimittajan vastuu? Voiko toimittaja hyvillä mielin sanoa, ettei tämä kuulunut sovittuun palveluun? ICT-aiheista asiantuntijan vastuun laajuutta ei ole toistaiseksi käsitelty korkeim- Asiantuntijan tieto merkitsee valtaa kaupanteossa maallikkoon nähden. Valta puolestaan tuo vastuuta, joka joskus voi toteutua ict-asiantuntijan vahingonkorvausvastuuna maallikko-ostajalle. 12 HETKY 1/2009
• Teema-artikkeli man oikeuden oikeuskäytännössä. Ratkaisuja kuitenkin on muilta asiantuntija-aloilta. Niistä ilmenevät ohjeet on myös ict-toimittajan hyvä huomata toimittaessaan asiantuntijana palveluja maallikko-ostajalle. vasta kaupasta aiheutuva veroseuraamus on tyypillisesti sellainen haitallinen seikka, josta asiantuntijan tulee kertoa asiakkaalle. Maallikkoasiakkaan ei voi olettaa tietävän sitä. (KKO:2001:128) 2) Maallikon antamat tiedot oli tarkistettava Kommandiittiyhtiön toiminnan ja omaisuuden uudelleenjärjestelyyn tähdänneen suunnittelun yhteydessä tilintarkastusyhtiö oli antanut vuokraoikeuden luovutuksen veroseuraamuksesta virheellisen neuvon. Tilintarkastusyhteisö oli luottanut asiakkaan ilmoitukseen tontin vuokrasopimuksesta eikä ollut tarkistanut tietoja sopimuksesta. Tilintarkastusyhteisön konsultti oli antanut neuvonsa verotuksen asiantuntijana. Hän oli tiennyt, mikä vaikutus siirtokelpoisella vuokraoikeudella ja sen kestolla oli veroseuraamukseen. Hän ei ole voinut lähteä siitä, että asiakas olisi tiennyt tämän erityistietämystä vaativan seikan merkityksen verotuksessa. Tämän vuoksi konsultin olisi Käytännön esimerkit ICT-asiantuntija voi kuvitella itsensä alla olevissa esimerkeissä asiantuntijoiden sijaan ja tehtäväksi vaikkapa ohjelmistotoimituksen pkt-yritykselle. Vahinko taas voi olla asiakkaalle koitunut lisäkulu, joka ennalta huolellisesti toimien olisi vältetty. Esimerkiksi tarpeellisesta yhteensopivuudesta huolehtiminen olisi ollut helppoa ennalta tai heti tarpeen ilmettyä toimituksen aikana, mutta jälkeenpäin tehtynä se onkin selvästi hankalampaa ja kalliimpaa. 1) Riskeistä tuli tiedottaa Kommandiittiyhtiön puoliksi omistavat yhtiökumppanit sopivat, että toinen luovuttaa oman osuutensa toiselle. Luovuttava yhtiömies oli antanut luovutusasiakirjojen Toimittajalla on asiantuntijan tietämyksellään tosiasiallista valtaa vaikuttaa asiakkaan valintoihin ja sitä myötä asiakkaalle koituviin etuihin ja haittoihin. laatimistehtävän tilitoimistolle, joka oli jo pitkään huolehtinut kommandiittiyhtiön kirjanpidosta ja verosuunnittelusta. Vaikka toimeksiantoon ei kuulunut luovutuksen veroseuraamusten selvittämistä, KKO katsoi, että tilitoimiston olisi pitänyt varoittaa luovuttajaa niistä. Tilitoimistopalvelujen ja verokonsultoinnin ammattimaisella tarjoajalla oli siis asiantuntijana toimeksiannon puitteissa laaja tiedonantovelvollisuus asiakkaalle sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti asiakkaan etuihin. Sovittuihin tehtäviin kuulumattomien neuvojen antaminen ei lähtökohtaisesti kuulu tämän velvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuus voi kuitenkin ulottua sellaisiin sovitun tehtävän ulkopuolelle jääviin merkityksellisiin seikkoihin, jotka asiantuntija toimeksiantoa täyttäessään havaitsee, jos hän ei voi olettaa asiakkaan niistä tietävän. Toimeksiannon kohteena ole­ täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti ­ tullut varmistua siitä, että hänen saamansa tiedot olivat täsmälliset eikä hän ole saanut luottaa vain asiakkaan omaan asiantuntemukseen. Hänen olisi tullut tarkistaa tarvittavat tiedot vuokrasopimuksesta, joka on ollut saatavissa tutustumista varten. Koska asiassa ei ole näin menetelty, konsultti ei ole näyttänyt, ettei neuvon virheellisyys ole johtunut sen tuottamuksesta. Tilintarkastusyhteisön on korvattava asiakkaalle aiheutunut vahinko (KKO 1999:80). sa, niiden on oltava sopimusta päätettäessä asiakkaan tiedossa, mieluiten korostettuna sopimustekstissä. Suulliset viittaukset yleisiin nettisivuilta löytyviin sopimusehtoihin riittävät tuskin koskaan. Vastuunrajoituksesta kertominen vasta jälkikäteen on auttamatta liian myöhäistä. Jos vastuunrajoitus erimielisyystilanteessa kiistetään, toimittajan on pystyttävä todistamaan niiden kuuluminen kyseisessä toimituksessa sitoviin sopimusehtoihin. Vastuunrajoitukset eivät ole voimassa, jos toimittaja on toiminut törkeän huolimattomasti. Törkeä huolimattomuus on harvinaista. Esimerkkinä törkeästä huolimattomuudesta on sellaisen tehtävän vastaanottaminen, johon osaaminen ei selvästikään riitä. Myöskään tavanomaista ankarammat vastuunrajoitusehdot eivät (kohtuuttomina) välttämättä sido toista osapuolta. Sitovalla vastuunrajoituksella voi olla se vaikutus, että esimerkkien kaltaisessa tilanteessa aiheutunut vahinko jää toimittajan vastuun ulkopuolelle. Kuten usein, tässäkin ratkaisu riippuu yksittäisen tapauksen olosuhteista. Monessa tapauksessa viisainta on pyrkiä hakemaan tukea asian ratkaisemiselle neuvotteluteitse. lopuksi Tietotekniikan ammattilaisen etiikan ohje toteaa tiedosta ja vallasta, että "Tietotekniikan ammattilainen ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen on kannettava vastuunsa, joka näkyy tekoina ja toimina. Tieto on valtaa ja tiedon käyttäminen vaatii viisautta kuten muukin vallankäyttö." Vastuu voi yksittäistapauksessa olla jopa konkreettisen korvausvastuun tuovaa oikeudellista vastuuta eikä jää vailla sitovuutta olevaksi päämääräksi. Huolellisuudella toimitusta markkinoitaessa, huolellisella tiedottamisella ja sopimusten laadinnalla sekä osaavalla sopimuksen täyttämisellä ­ sopimusalueen reunamat mielessä pitäen ­ vahingoilta ja korvausriskeiltä on mahdollista välttyä. Vastuunrajoitusten merkitys ICT-toimitussopimuksissa on tavallisesti ehtoja toimittajan vastuun rajoittamiseksi, esimerkiksi välilliset vahingot on tavallista rajata vastuun ulkopuolelle ja määrätä vastuulle jokin rahamääräinen yläraja. Jotta vastuunrajoitukset olisivat voimasKirjoittaja on kokenut asianajaja liikejuridiikkaan erikoistuneessa Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy:ssä. HETKY 1/2009 13
• kolumni rantamiseksi ja ennen kaikkea ne olisivat kolme kertaa turvallisempia ja kymmenen kertaa nopeampia kuin edellinen. Ja huomionarvoista olisi, että ne hoitaisivat itsensä omatoimisesti ja itse; ei tarvittaisi pankkineitejä, vartijoita tai siivoojia. Rahoista olisi useita versioita; säilyttäisimme myös virheelliset setelit kaiken varalta vanhoissa pankkirakennuksissa. Pahimmassa tapauksessa nämä varmuuskopioidut setelit olisivat homeessa, virttyneitä tai muuten vaan lukukelvottomia, mutta niiden säilytystä jatkettaisiin ihan vaan kaiken varalta. Setelit ja kolikot voisivat kehittyviä vapaasti, sillä aina kun rahat haluttaisiin saada uudella tavalla pois rakennuksen uumenista, keksittäisiin uusi näyttävämpi tapa tallettaa ja nostaa rahaa. Tyylitietoisilla olisi innovoivasti suunniteltuja seteleitä ja vähän tavallisemmilla ihmisillä vain harmaata mössöä. Rakennuksen sisällä rahat voisivat olla helposti saatavilla tai vaikeasti saatavilla. Huonoimmillaan yhden lantin hakeminen voisi kestää tunteja, jos käy niin ikävästi, ettei haluttuun lanttiin pääse käsiksi kuin tarkastamalla jokainen varastossa oleva samanarvoinen lantti. Loppujen lopuksi kaikki rahat säilytettäisiin samassa perusmuodossa, mutta rakennuksen yleisölle avoimissa kerrok- sissa olisi monenlaisia silppureita, hakkureita, myllyjä ja teloja, joilla raha muunnettaisiin esitysmuotoon. Esitysmuodon muuntoa, rahan hakemista ja tallentamista varten tarvitaan erilaisia välineitä, joita pääosin tehdään "suotuisan kustannustason maissa" Rahan esitysmuodosta ja muuntomene. telmistä olisi kirjoitettu hyllymetreittäin standardeja, menetelmäoppaita ja muuntovälineiden teko-ohjelmistoja on kuin sieniä sateella. Raha itsessään ei olisi saanut yhtä suurta huomiota, sitähän nyt on niin paljon ja uutta voidaan aina tehdä puhdistamalla ja yhdistelemällä vanhaa rahaa. Raha kaiken kaikkiaan ei olisi mitenkään kiinnostavaa paljoutensa takia eikä sen säilyttäminen maksa missään tapauksessa niin paljoa kuin sen poistaminen käytöstä tai peseminen. Kirjoittaja on asiantuntija Tiedossa (TietoEnator Oyj) Onko Expericon paras työpaikka projektipäällikölle ja IT-asiantuntijalle? ­ www.expericon.fi ­ HETKY 1/2009 15
• Matti Kari IRC-GalleRIa elää nuorison maailmassa talvi 2000 talvi 2008 kesä 2001 IRc-GallERIaN VOI ESITEllÄ monella eri tavalla. Se on yhtä aikaa paitsi Suomen käytetyin verkkoyhteisö niin myös suurin nuorisomedia. Galtsuun on luonut oman profiilinsa jo yli puoli miljoonaa suomalaista. Mikä hämmästyttävintä, lähes kaikki heistä myös oikeasti käyttää palvelua. Reilusti yli puolet rekisteröityneistä kirjautuu saitille sisään päivittäin ja kuukausitasolla muilta käyttäjiltä saadut kommen- tit käy tarkastamassa yli 90 % tunnuksen omistajista. Keskimäärin jäsenet viettävät palvelussa aikaa noin 18 tuntia kuukaudessa ­ siis yli puoli tuntia päivässä. Huikeasta aktiivisuudesta kertoo myös jäsenten tuottaman sisällön määrä: blogeihin kirjoitetaan päivittäin yhteensä yli 40 000 kertaa, kuvia lisätään 70 000 ja kavereiden kuvia, videoita ja päiväkirjoja kommentoidaan yli 1,4 miljoonalla kommenttiviestillä. Elämää ja liiketoimintaa IRC-Gallerian jäsenistä ylivoimainen enemmistö on nettinatiiveja, joille saitin käyttö ei ole mitään erillistä virtuaalielämää. Lähes kaikille jäsenille Galtsu on ensisijaisesti paikka, jossa pidetään yhteyttä ystäviin ­ niihin samoihin, joiden kanssa hengaillaan koulussa, töissä ja harrastuksissa. Iloinen asia on myös se, että kaksi 16 HETKY 1/2009
• kolmesta galtsulaisesta on löytänyt palvelun kautta vähintään yhden uuden ystävän ­ ja itse asiassa 15 000 suomalaista elää tällä hetkellä avo- tai avioliitossa IRC-Galleriassa tapaamansa ihmisen kanssa! Luvut perustuvat ystävänpäivänä 2008 järjestettyyn kyselyyn, johon vastasi yli 50 000 rekisteröitynyttä jäsentä. IRC-Galleria on myös liiketoimintaa. Rahaa tulee pääasiallisesti kahdesta eri lähteestä: mainostuloista ja suoraan käyttäjiltä. Mainostajalle Galtsu on eräs tehokkaimmista ­ ellei tehokkain ­ tapa tavoittaa nuoret aikuiset kohderyhmässä 15­24 vuotta. Käyttäjät taas hankkivat käyttöönsä ns. VIP-ominaisuuspaketin, joka mahdollistaa saitin monipuolisemman käytön ja mm. oman profiilin ulkoasun muokkaamisen oman maun mukaiseksi. IRC eli irkki = Jarkko Oikarisen jo vuonna 1988 kehittämä tekstipohjainen, reaaliaikainen keskustelujärjestelmä. MSN Messengerin ja monen muun chat-ohjelmiston esikuva. IRC-Galleria eli Galtsu = Suomen suurin sosiaalinen media, jota ylläpitää Sulake Dynamoid Oy. Syntyi alkujaan IRC:n käyttäjien kuvagalleriaksi, mutta nykyään palvelulla ei juuri ole irkin kanssa tekemistä. Monella menee käsitteet sekaisin ­ kannattaa olla tarkkana. Nettinatiivi = Henkilö, joka on "kasvanut" sisään internetin käyttöön. Nettinatiiveilla ei ole erikseen ns. virtuaalimaailmaa, vaan verkossa näkyy kaikki elämän puolet. Voidaan sanoa, että suurin osa 80-luvun puolivälin jälkeen syntyneistä suomalaisista on enemmän tai vähemmän nettinatiiveja. Pala sosiaalisen median historiaa Mutta mistä kaikki alkoi? Vuoden 2000 syksyllä aktiivisesti irkannut Tomi Lintelä mietti, että olisi mielenkiintoista nähdä, miltä tähän asti pelkkänä nimimerkkinä ruudulla näkyneet ihmiset oikeasti näyttävät. Niinpä hän keräsi muutamalta kymmeneltä kaveriltaan valokuvat ja laittoi ne kootusti samalle www-sivulle. Loppu onkin suomalaisen sosiaalisen median historiaa: vuoden kuluttua palvelussa oli jo lähes 10 000 irkkaajan profiilit ja keväällä 2003 perustettiin silloin 40 000 jäsenen palvelua pyörittämään Dynamoid Oy. Vielä tässäkin vaiheessa IRC-Galleria oli kuudelle firman perustajalle lähinnä mielenkiintoinen harrastus. Kävi kuitenkin niin, että tieto saitista lähti leviämään suomalaisnuorten keskuudessa ja syksyllä 2004 aktiivisia Galtsun käyttäjiä oli yli 100 000. Myös yritys kasvoi ja kehittyi. Ensimmäinen perustajajoukon ulkopuolinen työntekijä palkattiin toimitilojen vuokraamisen yhteydessä kesällä 2005. Keväällä 2007 yli 400 000 jäsenen IRC-Galleria ja 20-henkiseksi kasvanut Dynamoid Oy fuusioitiin osaksi Sulake-konsernia. laan. Omalla naamalla esiintyessä kynnys hölmöilyyn on huomattavasti korkeampi! Lisäksi ylläpidolla on tiedossa puhelinnumero tai esim. oppilaitoksen tai työpaikan sähköpostiosoite, joka voidaan tarvittaessa luovuttaa viranomaisille. Saitilla on muutenkin käytössä tiukat säännöt, jotka perustuvat Suomen lakiin ja hyviin tapoihin. Säännöistä huolimatta on kuitenkin selvää, että yli puoleen miljoonaan käyttäjään mahtuu hyvinkin erilaista porukkaa ja sääntöjen noudattaminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Nettinatiivien elämän negatiivisetkin puolet näkyvät verkossa. Noin yksi kuva tuhannesta on sääntöjen vastainen ja se poistetaan. Lisäksi sääntöjen rikkojille voidaan antaa jäähyä tai profiili poistaa palvelusta kokonaan. Kaikkein vakavimmista tapauksista ilmoitetaan poliisille. Ylläpidon ei onneksi tarvitse valvoa saittia yksin. Moderointi perustuu lähes täysin Galtsun jäsenten tekemiin ilmoituksiin asiattomasta materiaalista. Useasti vähän vanhemmat jäsenet myös itse vinkkaavat nuoremmille, että kuva ei välttämättä ole ihan asiallinen. Galtsu mediakasvattajana Aktiiviset netin käyttäjät ovat ylipäätään avainasemassa koko internetin turvallisuuden parantamisessa. Tietomäärät kun ovat sellaisia, että mikään viranomaistaho ei niitä pysty hallitsemaan. Sensurointikaan ei monien toiveista huolimatta yksinkertaisesti ole teknisesti mahdollista. Sisällön saatavuutta voidaan toki hankaloittaa, mutta kaikki suodatukset on kuitenkin suhteellisen helposti kierrettävissä ­ myös se 2000-luvun Kiinan muuri! Olemmekin IRC-Gallerian ylläpidossa halunneet jakaa kokemuksiamme ja myös tarjota IRC-Gallerian mediakasvatusväen käyttöön. Teemme aktiivista yhteistyötä mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lapset ry:n, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja poliisin kanssa. Lisäksi eräs nettikommunikaation ominaispiirre ­ matala kynnys keskusteluun ­ on haluttu valjastaa käyttöön myös positiivisessa mielessä. Nuorisoasiainkeskuksen nettinuorisotalo Netari toimii Galtsussa muutamana iltana viikossa. Se tarjoaa nuorille kanavan keskustella heille tutulla tavalla nuorisotyöntekijöiden kanssa. Verkon matala kynnys saattaa ylipäätään tulevaisuudessa mullistaa muun muassa mielenterveystyön; asiaan päästään nopeammin kuin livenä ja hankalistakin asioista on helpompi keskustella. Verkkokeskustelu ei tietysti ainakaan nykytekniikalla korvaa oikeaa fyysistä kontaktia, mutta monen hankalan asian selvittely voidaan saada siellä alkuun. Paljon on myös puhuttu vähentyneestä yhteisöllisyydestä. Ehkä näin onkin fyysisessä maailmassa, mutta toisaalta verkon puolella pidetään yhteyttä kavereihin entistäkin tiiviimmin. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen; nyt on aika paitsi minimoida negatiiviset puolet niin myös ottaa kaikki irti sen positiivisista puolista! Säännöistä ei tingitä IRC-Gallerian ylläpito on kokenut palvelun sisällön moderoinnin ja turvallisuuden tärkeäksi alusta alkaen. Turvallisuuden peruskivenä IRC-Galleriassa toimii se, että palvelu ei ole anonyymi: jokaisen jäsenen tulee esiintyä saitilla omalla kuval- Kirjoittaja on entinen koulukiusattu, yksi IRC-Gallerian perustajista ja Sulakkeen viestintäpäällikkö. HETKY 1/2009 17
• Elämme sosiaalisten verkostojen kulta-aikaa ja miljoonien ihmisten rekisteröityessä tiedot päätyvät jonnekin. Tuskin kukaan tietää, mitä näillä tiedoilla tehdään ja kenen tiedosta loppujen lopuksi on kyse. Harry Piela Kuka sinut omistaa? VERKKO ON PUllOllaaN niin sanottuja sosiaalisia verkostoja, joissa on miljoonia ja miljoonia jäseniä: Facebook, LinkedIn, Twitter, IRC-Galleria jne. Lisää verkostoja tulee joka päivä ­ ja varsinkin jäseniä niihin. Mutta kuka omistaa tietosi, kun ne rekisteröidessäsi luovutat? Tietysti jokaisella sivustolla on käyttöehdot ja säännöt, joissa määritellään molempien sopimuspuolten velvollisuudet ja oikeudet. Helppoa, kunhan ne lukee ja myös ymmärtää. Monen tutkijan ­ ja tietty myös väärintekijän ­ sormia syyhyää päästä vaikkapa tutkimaan Facebookia. Avoimet tiedot ovat tietysti heti käytössä, mutta "suljetut" vaatisivat valtuuksia tai kaappausta. Jälkimmäinen ei ole poissuljettu mahdollisuus yhdelläkään verkostolla. LinkedIn, joka on fokusoitunut ammatilliseen verkostoitumiseen, on hyvin avoin julkisten tietojen osalta. Henkilön tiedot näkyvät laajasti julkisesti. Siispä verkostoa voidaan analysoida, jos on vain aikaa ja välineitä, joilla saada selkoa tietomassasta. AndersonAnalytics Stamford, USA, jota johtaa suomalaistaustainen Tom H. C. Anderson, ryhtyi tutkimaan LinkedIn-verkoston käyttäjiä. Tärkeä havainto: yritys ei tarvinnut keneltäkään lupaa tutkimukseen eikä myöskään kysellyt lupia, aloitti vain tutkimuksen käyttäen tiedon- ja tekstinlouhintavälineitä ja analysoiden tuloksia eri mallinnusmenetelmillä. Näin voidaan tehdä kaikissa "avoimissa" verkostoissa. AndersonAnalytics suunnittelee myös Facebook-analysointia. Mitä sitten löytyy sinusta ja minusta, kun LinkedInia analysoitiin? Noin 2000 jäsentä ja heidän 2000 ensimmäisen tason kontaktiaan otettiin tarkempaan analyysiin. Suorakysely tehtiin noin 800 jäsenelle. Tom Anderson mainitsee: "Sosiaalisten verkostojen käyttö on edullisempi ja tehokkaampi tapa kohdata miljoonia kuluttajia, joita ei koskaan olisi tavoitettu ryhmäpaneeleilla tai kyselyillä." Tom jatkaa: "Kun teet markkinointikyselyn, et todellisuudessa voi olla varma, kuka vastaaja on. Mutta LinkedIn-verkostoa analysoimalla voi suurella varmuudella päätellä, onko henkilö pörssiyhtiön johtaja (joka väittää olevansa) vai isoäiti Lempäälästä." Käyttäen analyysitekniikoita ja louhintaa, AndersonAnalytics pystyi LinkedIn käyttäjistä ryhmittämään neljä erilaista ryhmää. 18 HETKY 1/2009
• Teema-artikkeli Tietoiset verkostoijat ( n. 9 miljoonaa) · Käyttävätmyösmuitaverkostoja,kutenFacebook · Teknisestiorientuneita · KäyttävätLinkedIniamuuhunkuintyönhakuun · Heilläonsuurinlinkitysmäärä,keskimäärin61yhteyttä · Tyypillinentyönkuvaus"konsultti" Seniorijohtajat/päälliköt ( n. 8,4 miljoonaa) · Vähemmänteknisiä · KäyttävätyleensäLinkedIniayrityksensisäiseenyhteydenpitoon · Todennäköisestijokuonkutsunutheidätverkostoon · Keskimäärin32yhteyttä · Työnkuvaukset"omistaja,partneri,johtaja" Myöhäiset mukaantulijat ( n. 6,6 miljoonaa) · Vähemmänteknisiä · Ovatsaaneetuseitakutsuja,muttaovatepäröineetliittyä · Linkittyvätainoastaantodellisiinystäviinjatuttuihin · Onpieninmääräyhteyksiä,23. · Työnkuvaukset"opettaja,lääkäri,lakimies" Mahdollisuuksien etsijät ( n. 6.1 miljoonaa) · Suhteellisenteknisiä · Käyttääverkostoasekähenkilökohtaiseenettätyöasioihin · Ontoiseksienitenyhteyksiä,34 · Onehkäavoimillatyömarkkinoilla,katseleeuusiamahdollisuuksia. Käyttäen tiedon louhintaa, AndersonAnalytics sanoo voivansa kohdistaa käyttäjän joihinkin näistä ryhmistä. Kokeile itse, mihin ryhmään kuulut: http://www.andersonanalytics.com/litype/ LinkedIn-verkoston voima on yritysyhteyksien avoimuus ja saatavuus. Näitä voivat markkinoijat hyödyntää, ja nämä tiedot olemme me kaikki antaneet verkostoon. Siis kuka ne omistaa ja kuka niitä saa käyttää? Kirjoittaja on SPSS Finland Oy:n Vice president sekä TTL:n hallituksen jäsen. harry.piela@spss.fi puh. (09) 43 559 226 www.spss.fi HETKY 1/2009 19
• Hetkyn jäsensivut Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n jäsenyhdistys, jossa on n. 7 800 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen. Hetky toimii aktiivisesti Tietotekniikan liitossa pyrkimyksenään kehittää liittoa jäsenyhdistysten itsenäistä ja laadukasta toimintaa tukevaan suuntaan. Tavoitteena on edistää tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä siten, että taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat otetaan huomioon. Hetkyn johtokunta 2009 Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Aluerehtori Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 aluerehtori@laurea.fi Projektipäällikkö Eemeli Ollila Projektipäällikkö F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Harri Sirén Puh. 045 130 0529 harri.siren@kolumbus.fi Toimitusjohtaja Eero Toivainen Tuulia International Ltd www.tuulia.fi Helsinki Business and Science Park, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. 09 325 2900 eero.toivainen@tuulia.fi Marja-liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com Hetkyn liittokokousedustajat 2009 Henry Haglund Haglund Networks Ltd info@haglundnetworks.fi armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@suomi24.fi Erkki I. Kolehmainen Puh. 0400 825 943 eik@iki.fi Pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com E. Harri Niemi CapeNiemi Consulting Oy Puh. 0400 708 503 eharri.niemi@capeniemi.fi Mirja Reijonen Puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi curt von Essen Hightec Multimedia Ky Puh. 040 558 8222 curt.von.essen@hightec.fi JÄSENEdUT lÖYdÄT OSOITTEISTa www.hetky.fi ja www.ttlry.fi Voita kannettava tietokone! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi/lukijapalvelu Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/lukijapalvelu. 2. Merkitse tilaajanumero-kohtaan numerosarja 280508 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla tutkimukseen-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2009. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2009. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Arvottava palkinto on kevyt multimediakannettava, jonka arvo on noin 1 000 euroa. Syyskauden lehtien lukijakyselyn palkinto ­ Canonin videokamera ­ on arvottu. Arpaonni suosi Evli-lehden lukijaa Anne Storckoviusta. Onnittelumme! 20 HETKY 1/2009