1 HALOO MAASEUTU EU:n maatalousja maaseuturahoituksen tiedotuslehti Varsinais-Suomessa
2 2 HALOO MAASEUTU EU:n maatalousja maaseuturahoitusta myönnetään, jotta koko Suomi voisi hyvin! EU:n maaseuturahoitusta myöntävät Varsinais-Suomessa ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa. EU:n maatalousrahoitusta myöntävät Varsinais-Suomessa ELY-keskus ja kuntien maaseutupalvelut. Valvonnasta vastaa ELY-keskus. Oripää Loimaa Pöytyä Ypäjä Jokioinen Humppila Somero Tammela Forssa Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo Salo Kemiönsaari Sauvo Parainen Paimio Kaarina Mynämäki Nousiainen Rusko Aura Koski Tl Marttila Naantali Masku Raisio Lieto Turku Oripää Loimaa Pöytyä Ypäjä Jokioinen Humppila Somero Tammela Forssa Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo Salo Kemiönsaari Sauvo Parainen Paimio Kaarina Mynämäki Nousiainen Rusko Aura Koski Tl Marttila Naantali Masku Raisio Lieto Turku Loimaan maaseutupalvelut Humppila, Jokioinen, Loimaa, Oripää, Pöytyä, Ypäjä Paimion maaseutupalvelut Paimo, Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Sauvo Someron maaseutupalvelut Somero, Forssa, Tammela Vehmaan maaseutupalvelut Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa Liedon maaseutupalvelut Aura, Koski Tl, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Turku Salon maaseutupalvelut Salo ELY-keskus myöntää tukea Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman ja Leader-ryhmät omien paikallisten strategioidensa mukaisiin toimiin. Tukihaku on jatkuva, mutta päätöksiä tehdään valintajaksoittain. Maaseuturahoituksen piiriin kuuluu lähes koko Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, Leader-ryhmien strategiat, valintajaksot, tarkempi kartta tukikelpoisesta maaseutualueesta ja koko Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteystiedot löytyvät keskitetysti osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi. Vuonna 2026 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön toiminta siirtyy Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen. Maaseudun palvelut säilyvät ennallaan, vaikka organisaatio vaihtuu.
3 HALOO MAASEUTU PÄÄKIRJOITUS Varsinais-Suomen ruokaketju turvaa koko Suomen huoltovarmuutta Varsinais-Suomi on asettanut tavoitteekseen olla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijä vuoteen 2027 mennessä. Maakunta on jo nyt Suomen ruokakeidas, joka loistaa monipuolisella alkutuotannolla ja vahvalla elintarvikejalostussektorilla. Lisäksi alueen vahvuuksia ovat kattava tutkimuslaitosja korkeakouluverkosto sekä kaksikielisyys, jotka kaikki tukevat ruokaketjun kehittämistä. Ruokaketjun kehittäminen ja huoltovarmuuden turvaaminen ovat EU:n maatalousja maaseuturahoituksen kaikkien rahoituslinjojen keskiössä. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmassa korostetaan ruokaketjun elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämistä. Maakunnan rooli onkin olla nimenomaan ruokaketjun kehittämisen suunnannäyttäjä ja aktiivinen toimija valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittäminen on strategista ja ennakoitavaa. Yritysten kannattavuus, yrittäjien jaksaminen ja uusien yrittäjien aktivointi ruokaketjun eri osiin on aivan keskeistä huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Varsinais-Suomella on merkittävä rooli koko Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa, sillä esimerkiksi 34 % vehnän sadosta, 47 % rukiista sekä kolmannes vihannessadosta tuotetaan täällä (SVT, Luonnonvarakeskus, Satotilasto). Osaavan ja motivoituneen työvoiman löytäminen, erityisesti tuotannollisiin ja käsityöpainotteisiin tehtäviin, on haaste. Nyt tarvitaan panostusta alan imagoon ja houkuttelevuuteen, jotta ruokaketjun pariin saadaan töihin myös uusia sukupolvia. Varsinais-Suomen kattava koulutusjärjestelmä voi olla avainasemassa tässä asiassa. Tulevaisuuden suuria muutosajureita ruokaketjussa ovat myös ilmastonmuutos, luontokato, teknologian kehitys ja kulutuksen muutos. Teknologia ja digiratkaisut tulevat mullistamaan sen, miten ruokaa tuotetaan, ostetaan, valmistetaan ja tarjoillaan. Teknologiat voivat olla ratkaisu myös siihen, miten taklataan ruokaketjun työvoimapulaa ja lisätään sen kannattavuutta. Toimintaympäristön ja toiminnan edellytysten ennakoitavuuden turvaaminen on puolestaan yksi keskeisimmistä viranomaistyön tehtävistä. Varsinais-Suomen maaseudun ja ruokaketjun kehittäminen vaatii yhteistä visiota, asiantuntevia ihmisiä ja yhteistyötä. On tärkeää rakentaa elinvoimaista maaseutua tulevia sukupolvia ajatellen. Johanna Mattila, ryhmäpäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus HALOO MAASEUTU EU:n maatalousja maaseuturahoituksen tiedotuslehti Varsinais-Suomessa Julkaisija: Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika: Kesäkuu 2025 Päätoimitus ja taitto: Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori Painopaikka: PunaMusta Painosmäärä: 3 000 kpl Kannen kuva: Maaseutuverkosto / Heli Sorjonen
4 4 HALOO MAASEUTU Varsinais-Suomessa on noin 4 300 maatilaa, joiden ensisijaisista viljelijöistä 950 on yli 65-vuotiaita. Omistajanvaihdoksille on siis tarvetta tulevina vuosina. EU:n maaseuturahoituskaudella 2023–2027 Varsinais-Suomessa on myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea jo yli 80 alle 41-vuotiaalle viljelijälle. Monilla tiloilla tehdään sukupolvenvaihdoksia oman perheen kesken, mutta välillä maakuntaan saadaan myös uutta verta. Salolaisella Poukarin tilalla vaihtui omistajat vuoden 2025 alussa. Tilan ostivat Simo Linnainmaa, Iida Heino ja Matilda Heino. Agrologiopinnoissa Seinäjoella toisiinsa rakastuneet 26-vuotiaat Simo Linnainmaa ja Iida Heino ovat kumpikin haaveilleet omasta maatilasta lapsesta asti. Matilda Heino on Iidan 24-vuotias pikkusisko, joka työskentelee pankkialalla, mutta lähti mukaan projektiin osa-aikaisesti saadakseen vastapainoa tietokoneella istumiseen. Nyt kun kauppakirjat on tehty ja ensimmäiset peltotyöt on aloitettu, nuoret voivat jo huokaista helpotuksesta. – Tämä oli melkein vuoden mittainen projekti. Viime keväänä Matilda huomasi Maaseudun Tulevaisuudesta myynti-ilmoituksen ja ihastuimme tähän paikkaan heti ensimmäisellä vierailulla. Teimme ostopäätöksen oikeastaan jo sen reissun paluumatkalla, mutta sen jälkeen oli vielä pitkä tie kaupantekoon, muistelee Iida Heino. Selvitettäviä asioita oli valtavasti. Laskelmia tehtiin pitkään neuvojien ja pankin kanssa. Yksi ratkaiseva tekijä kauppojen onnistumisessa oli myyjien joustava suhtautuminen. Kauppa päätettiin tehdä kahdessa osassa. Alkuun kaupat tehtiin rakennuksista ja eläimistä. Pellot sen sijaan jäivät vanhoille omistajille, jotka vuokraavat niitä nyt uusille yrittäjille. Tavoitteena on ostaa myös pellot viiden vuoden kuluttua. Unelmien elämää maaseudulla Simo Linnainmaa on kotoisin Hämeenkyröstä lypsykarjatilalta, ja hän on aina haaveillut omasta maatilasta. Pitkään haaveena oli lapsuudenmaisemissa jatkaminen, mutta lopulta Simon kotitilan jatkajaksi valittiin hänen siskonsa. Heinot taas ovat kasvaneet Tampereella, eivätkä olleet lapsina maatalouden kanssa missään tekemisissä. – Kyllä meidän vanhempamme ovat sitä ihmetelleet, että mistä tämä kiinnostus oikein lähti, Iida naurahtaa. Aluksi hän opiskeli eläintenhoitajaksi ja haaveili pieneläinhoitajan töistä. Mutta mieli muuttui, kun hän alkoi viettää aikaa Simon kotitilalla lypsylehmien parissa. – Mitä enemmän nautojen kanssa pyörii, sitä enemmän niistä pitää. Kun navettaan menee, ei koskaan tiedä, mitä on vastassa. Hetki sitten yksi meidän lehmistä keksi, miten se saa avattua portit ja kuljettua navetassa oman mielensä mukaan. Sain siitä videon Instagramiin ja se keräsi tuhansia katseluita. Kolme nuorta osti maatilan Salosta ja elää nyt unelmiensa elämää Halikonjoen varrella 120 lehmän, vasikoiden, kolmen koiran ja parin kissan kanssa. Tämä on juuri sitä, mitä me haluamme tehdä! Poukarin tilan nuoret viljelijät uskovat kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuteen Iida Heino ja Simo Linnainmaa ovat aina haaveilleet elämästä maatilalla. Iida vastaa navetasta ja Simo navetan ulkopuolisista töistä. Tilan pelloilla kasvaa pääosin rehua omille eläimille, mutta myös hiukan viljoja.
5 HALOO MAASEUTU Matilda vastaa maatilan paperitöistä, mutta auttaa navetallakin aina, kun ehtii. Virallisesti hän asuu Tampereella, mutta viettää tilalla pitkiäkin aikoja, sillä päivätyötään hän pystyy tekemään myös etänä. – Ei minusta varmaan koskaan tule täysipäiväistä viljelijää, mutta navettahommat tuovat mukavaa vastapainoa. Maatilalla myös syö ja nukkuu paremmin kuin kaupungissa. Simo on opiskellut agrologian lisäksi talonrakentajaksi ja suorittanut rekkakortin, sillä jossain vaiheessa hän ajatteli, että kannattaa olla myös jokin toinen ammatti. – Mutta niitä töitä tehdessäni tulin vain vahvemmin siihen tulokseen, että haluan maanviljelijäksi. Ja vaikka maailman tilanne vaihtelee, niin kyllä Suomessa aina ruokaa tarvitaan. Pieni syrjähyppy ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Muiden alojen ammattitaidosta on tilan töissä jatkuvasti hyötyä. – Kaikenlaista nikkaroitavaa ja koneiden korjailua on tarjolla koko ajan! Historia kiinnostaa Poukarin tila sijaitsee Salon Halikossa, Hajalan kylässä. Tilan pihapiirissä kuvattiin vuonna 1992 ilmestynyt kotimainen Kaivo-elokuva. – Siitä elokuvasta näimme, millainen tila oli 90-luvulla. Nykyinen navetta on rakennettu vuonna 2011, Iida ja Simo kertovat. Päärakennuksen yläkertaan on kerätty valtava määrä maatilan kirjanpitoa ja vanhoja tavaroita vuosien varrelta. – Sitä pitää alkaa siivota ajatuksella. Tarkoitus on perehtyä ajan kanssa tilan historiaan, Iida sanoo. Poukarin tilalla ei ole pitkää sukuhistoriaa, vaan se on myyty ulkopuolisille ostajille jo ainakin kolme kertaa. Myös Salo on sijaintina mieluisa. Palveluita riittää ja matka on lyhyt sekä Turkuun että Helsinkiin. 160 hehtaaria ja 120 lehmää Poukarin tilalla on 160 hehtaaria peltoa, 120 lypsylehmää ja kaksi lypsyrobottia. Iida vastaa navetasta ja Simo navetan ulkopuolisista töistä, mutta tarkoitus on, että kaikki yrittävät ajan kanssa opetella kaikkea, ettei hommat pysähdy, jos yksi vaikka sairastuu. Vanha isäntä on auttanut nuoria paljon esimerkiksi tukihaun kanssa, viljelysuunnittelussa ja monenlaisissa arjen kysymyksissä. – Hän neuvoo aina mielellään ja siitä on ollut meille valtava apu. Tilalla on myös yksi osa-aikainen työntekijä, joka tuntee paikat ja eläimet kuin omat taskunsa. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Läs på svenska! Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustuki on tarkoitettu alle 41-vuotiaille viljelijöille, jotka aloittavat tilanpidon ensimmäistä kertaa. Tuki on enintään 40 000 euroa ja lisäksi nuori viljelijä voi saada toiset 40 000 euroa lainan kokotukena, lainan takaukseen liittyvänä tukena tai varainsiirtoverovapautena. Tukea haetaan ELY-keskuksesta. Iida (vas.) ja Matilda Heino ovat kasvaneet Tampereella, mutta viihtyvät nyt täydellisesti maaseudulla. Poukarin tilan naudat ovat Ayrshire-, Holsteinja Brown Swiss-rotuja. Vasikat asuvat omassa navetassa kahdeksankuisiksi asti. Sitten ne muuttavat hiehohotelliin, josta ne palaavat takaisin taas pari kuukautta ennen poikimista. Kuvassa oleva vasikka on neljän päivän ikäinen.
6 6 HALOO MAASEUTU Kaikki kädet kasvimaille! Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten Omasta maasta -hanke innosti lapsia ja lapsiperheitä viljelemään ja hoitamaan kasvimaita Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Hankkeen aikana lapset saivat laittaa kädet multaan ja nauttia itse kasvattamistaan kasviksista. Omasta maasta -hanke Toteuttaja: ProAgria Länsi-Suomi Toteutusaika: 2022–2024 Kokonaisrahoitus: 73 000 euroa Tuki: 90 % Rahoittaja: Leader Ykkösakseli, Joutsentenreitti ja Karhuseutu Kuva: Maaseutuverkosto/ Satokausikalenteri
7 HALOO MAASEUTU Lasten puutarhakerhoja, työnäytöksiä ja villiyrtti-iltoja – tätä kaikkea Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten toteuttama Omasta maasta -hanke järjesti vuosina 2022–2024 kolmen maakunnan alueella. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle myönsivät Leader-ryhmät Ykkösakseli, Joutsenten Reitti ja Karhuseutu. Hankkeessa opastettiin ja innostettiin lapsia, nuoria ja lapsiperheitä kotitarveviljelyn saloihin. Samalla lisättäisiin ihmisten tietoisuutta ekologisuudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ruuan kasvatukseen. Hankkeessa perustettiin kasvimaita ja niillä järjestettiin lastenkerhoja ja työnäytöksiä. Lisäksi järjestettiin muita tilaisuuksia, kuten villiyrtti-iltoja ja erilaisia retkiä. Yhdistykset mukaan yhteistyöhön Omasta maasta -hanketta koordinoi Länsi-Suomen Maaja kotitalousnaisten maisemaja luonnonhoidon asiantuntija Milla Nikko, joka kertoo hankkeen käynnistyneen kuuden webinaarin sarjalla. – Webinaarit toimivat johdantona varsinaisiin käytännön toimenpiteisiin. Aiheina oli muun muassa luonnon monimuotoisuuden merkitys, taimikasvatus ja kompostointi. Webinaarien jälkeen tartuttiin tositoimiin: perustamaan kasvimaita ja aktivoimaan kohderyhmää sekä etsimään yhteistyökumppaneita. Kasvimaita perustettiin hankkeen aikana Saloon, Huittisiin, Ulvilaan, Kokemäelle, Nakkilaan ja Vampulaan. – Yhteistyökumppaneita haettiin esimerkiksi kasteluavuksi. Ja hyviä yhteistyökumppaneita löytyikin paikallisista kyläyhdistyksistä, 4H-yhdistyksistä, päiväkodeista ja jopa kahviloista. Nikko kertoo. Viljelyä ja askartelua Kasvimaat perustettiin kaikille kiinnostuneille ja niillä käynnistettiin kerhotoimintaa alakouluikäisille lapsille. Aikuisia oli hankala saada sitoutumaan palstatoimintaan, mutta lapset kiinnostuivat sitäkin enemmän. – Lapset olivat innoissaan, kun saivat laittaa kädet multaan ja kylvää siemenet maahan. Ja lasten innostus tarttui vanhempiin ja toisiin lapsiin. Sadonkorjuu oli lasten mielestä mahtavaa, kun he saivat maistella itse kasvattamaansa satoa, Nikko kuvailee. Lastenkerhoilla oli tapaamisia noin viikon välein ja heinäkuussa pidettiin taukoa. Koko hankkeen aikana kerhopäiviä kertyi yhteensä 35. Kasvimaan hoitamisen lisäksi kerhoissa askarreltiin luonnonmateriaaleista, rakennettiin hyönteishotelleja, koristeltiin ruukkuja ja kiviä ja ylipäätään tutkittiin ympäröivää luontoa. Lapset miettivät, mitä voisi kylvää Tuohitun kyläyhdistyksen kasvimaalle. Kuva: Eevi Kotonen. Läs på svenska! Kasvimaat kukoistivat hyvässä hoidossa Hankkeen tavoitteet saavutettiin projektin aikana, vaikka suunniteltuja toimenpiteitä täytyikin matkan aikana muokata. Lapsiperheet olivat haastava kohderyhmä, koska monet lapsiperheet elävät kiireistä arkea. Toimenpiteitä muokattiin siten, että keskityttiin enemmän lapsiin. Hankkeen lastenkerhot olivat selkeästi suosittuja ja ne onnistuivat hienosti. Myös yhteistyö päiväkotien kanssa ylitti odotukset ja kasvimaat jäivät elämään hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimintaan osallistui kahden vuoden aikana 650 ihmistä ja lapsia heistä oli 250. Hankkeen aikana luotiin materiaaleja kaikille kotitarveviljelystä kiinnostuneille ja ne löytyvät hankkeen nettisivuilta. Sivuilta löytyy esimerkiksi puutarhan vuosikalenteri ja opas kasvilavan perustamiseen kaikille kotipuutarhureille. Milla Nikko kiittelee lopuksi projektin rahoittajia hyvästä yhteistyöstä. – Leader-ryhmät olivat aktiivisesti mukana hankkeessa. Ohjausryhmästä sai aina hyviä neuvoja projektin toteuttamiseen! Teksti: Päivi Kukkonen Perttelin seurakunnan pihan kasvimaalta saatiin runsaasti satoa. Kuva: Eevi Kotonen.
8 8 HALOO MAASEUTU Luomutuotanto on kärsinyt viime vuosina heikosta kannattavuudesta ja vähäisestä roolista elintarvikkeiden jalostusmarkkinoilla. Nyt siihen haetaan Lounais-Suomessa uutta nostetta. On monta syytä tukea luomutuotantoa ja kannustaa tavanomaisesti viljeleviä siirtymään luomuun. Kun maailmanmarkkinoilla tuulee ja tullit heilauttelevat tuontituotteiden hintoja, omavaraisuus on turvallinen valinta. Maatalousyrittäjä Reetta Vähä-Heikkilä haluaa alleviivata erityisesti juuri tätä seikkaa. Vuoroviljelynurmella ruokitaan nautoja ja tilalla syntyvä lanta kuskataan pelloille lannoitteeksi. Lisälannoitetta eri tarvitse ostaa. Mustialassa agrologiksi valmistunut Vähä-Heikkilä otti perhetilan viljelyvastuun tämän vuoden alussa Salon Raatalassa. Luomuhanke laajenee pohjoiseen ProAgrian ja Livian edellisessä luomuhankkeessa luomusanomaa vietiin monelle tasolle eli kuluttajille, jalostajille ja viljelijöille. – Oli pellonpiennarpäiviä, seminaareja, tilavierailuja, talousinfoa, luettelee hankkeen vetäjä, kasvituotannon ja luomutuotannon neuvoja Kati Knuutila ProAgriasta. ProAgrian matkailun ja ruoan asiantuntijalle Janita Kylänpäälle päättyneestä hankkeesta jäi mieleen erityisesti lasten luomuruokaviikko, jossa tehtiin ruokaa luomuaineista ja rakennettiin lapsille lautapeli, jossa mato luikerteli innoissaan luomupellossa. Tänä vuonna alkanut uusi luomuhanke on jatkoa edelliselle ja se laajeni Varsinais-Suomesta Satakunnan puolelle. Hankkeen nimeksi tuli Luomua Länsi-Suomesta. Tuottajia herätellään loikkaamaan luomuun Uuden hankkeen pienryhmissä odotukset ovat korkealla. Ryhmissä kohtaavat ja ajatuksiaan vaihtavat tavanomaisen viljelyn ja luomun viljelijät. Kati Knuutila uskoo, että suhtautuminen luomuun on parantunut, sillä tavanomainen viljely on monin tavoin tullut lähemmäs luomua. – On keskeistä, että saadaan kummankin tuotantosuunnan hyväksi koettuja menetelmiä jalkautettua toisille, että kaikki hyötyisivät niistä, Knuutila muotoilee. Luomua Länsi-Suomesta on mukana kesällä Okra-maatalousnäyttelyssä. Heinäkuussa puhutaan viljelijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Ammattikeittiöväelle on tulossa syksyllä tietoiskuja. Luomuruokaviikot ajoittuvat myös syksyyn. Janita Kylänpää odottaa innolla uuden laajemman hankkeen etenemistä, sillä Lounais-Suomi muodostaa mainion ruoka-aitan. Keväällä 2025 käynnistynyt kaksivuotinen Luomua Länsi-Suomesta -hanke tavoittelee luomulle lisää peltoalaa ja uusia markkinaväyliä jalostukseen ja ammattikeittiöihin. Hanketta toteuttaa ProAgria Länsi-Suomi. EU:n maaseuturahoituksen sille ovat myöntäneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Luomutuotantoon kylvetään uutta innostusta ProAgrian asiantuntijat Kati Knuutila (vas) ja Janita Kylänpää (oik) saapuivat Saloon tutustumaan Reetta Vähä-Heikkilän tilaan ja tuotantosuunnitelmiin.
9 HALOO MAASEUTU Luomubyrokratia ei ole ylivoimainen asia Luomutuotanto on sertifioitu järjestelmä. Siinä on valvontaa ja omaseurantaa. Kati Knuutila myöntää, että se on kynnys joillekin perinteisen puolen tuottajille. Nuori maatalousyrittäjä Reetta Vähä-Heikkilä kokee byrokratia-asian toisin, sillä tila meni luomuun jo edellisen sukupolven aikana. – Ollaan oltu luomussa kauemmin kuin olen elänyt. Minulle tämä on itsestään selvää, en ole nähnyt tällä tilalla muuta, hän sanoo. Luomussa sadot jäävät yleensä tavanomaista viljelyä pienemmiksi, mutta tuotteen hinta on yleensä korkeampi. Vähä-Heikkilän mukaan luomun kannattavuuteen ja hintoihin on mahtunut vuosikymmenten aikana paljon aaltoja. Nyt Euroopassa on luomubuumi päällä ja hinta on nousussa. Suoramyynti kiinnostaa Reetta Vähä-Heikkilän emännöimällä tilalla on aikuisia emolehmiä sekä vasikoita ja hiehoja. Peltoa on 110 hehtaaria ja metsää 70 hehtaaria. Pellolla kasvaa nurmen lisäksi kauraa ja vehnää. Tilalla kasvatettu liha myydään tukkuun. Jatkossa tilalla voisi olla oma tilamyymälä. Siitä Reetta haaveilee. Pellolla hän haluaisi kokeilla joitain erikoiskasveja, kuten perinteistä suomalaista pellavaa tai lupiinia. Aika näyttää, koska haaveet toteutuvat. Sata luomueläintilaa Monet kuluttajat suosivat luomua, koska luomuviljely ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Eläinlajeja on pellossa runsaasti, koska luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Kaikki luomuketjun toimijat noudattavat EU:n luomuasetuksen sääntöjä. Luomutuotantoa valvoo ELY-keskus. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Luomu toimii Reetta Vähä-Heikkilän mielestä hyvin myös kriisiaikana. Nurmi syötetään naudoille ja eläinten lanta levitetään ravinteeksi pellolle. Ulkopuolista ravinnetta ei tilalle tarvitse ostaa eli tila toimii omavaraisemmin kuin tilat yleensä. Läs på svenska! Luomua Länsi-Suomesta -hanke Toteuttaja: ProAgria Länsi-Suomi Toteutusaika: 2025–2026 Kokonaisrahoitus: 211 000 euroa Tuki: 90 % Rahoittaja: Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset Lounais-Suomen luomulukuja Luomutilojen määrä: 539 Luomuhehtaarien määrä: 48 250 ha Luomunurmen määrä: 26 000 ha Luomuviljan määrä: 13 000 ha Luomueläintilojen määrä: 134 Luomueläinten määrä: 251 141 (+mehiläiset)
10 10 HALOO MAASEUTU Läs på svenska! Nagu Distillery aloitti toimintansa vuonna 2018 EU:n maaseuturahoituksen tuella, jonka myönsi Leader I samma båt – Samassa veneessä. Vuonna 2023 yritys palkittiin EU:n maaseuturahoituskauden 2014–2022 vaikuttavimman yrityshankkeen toteuttamisesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa. Nyt yritykselle on myönnetty maaseuturahoitusta ELY-keskuksesta uusien toimitilojen rakentamiseen. Edessä on muutto Nauvon Vikomista uusiin tiloihin kirkonkylään, jonne on rakentumassa aivan uusi tislaamo. Nagu Distilleryn yrittäjä Jonathan Smedsin mukaan he ovat tyytyväisiä uuteen sijaintiin. – Nauvo on suosittu paikka, ja saimme hyvän tontin aivan keskustasta. Ihmiset pääsevät siellä tutustumaan toimintaamme paikan päällä ja voimme kertoa heille tuotteistamme ja historiastamme. Keskustassa saamme uudenlaista näkyvyyttä, hän kertoo. Uuden tislaamon on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2025 ja avautua sitten vierailijoille. – Oli hyvä aloittaa ensin sivummassa, kun olimme vielä aloittelijoita tällä alalla. Nyt olemme valmiita siirtymään keskustaan ihmisten luo, Smeds sanoo. Giniä vanhassa venetehtaassa Smeds kertoo olevansa syntyperäinen nauvolainen. Hän muutti puolisonsa kanssa Pohjanmaan Mustasaareen vuonna 2008. Siellä asuessaan Smedsit seurasivat Kyrö Distilleryn menestystarinaa ja saivat oman yritysideansa. – Asuimme Pohjanmaalla 10 vuotta ja saimme kaksi lasta. Sitten tuli koti-ikävä ja muutimme takaisin Nauvoon, jossa myös meidän molempien perheet asuvat. Sen jälkeen piti miettiä, että mitäs nyt tehdään. Silloin syntyi ajatus nauvolaisesta tislaamosta. Smedsin isä on aikanaan pitänyt pientä tislaamoa ravintolansa takana ja hänen kauttaan Nagu Distillery sai ensimmäisen tislauspannunsa. Yritykseen tuli mukaan myös Smedsin lapsuudenystävä ja yhtiökumppani Anton Lindholm. Toimitilat löytyivät Vikomista vanhasta Flipper Boatsin venetehtaasta, jonka Smedsin isoisä perusti 1960-luvulla. – Sain mahdollisuuden ostaa hallit takaisin. Nyt istun samassa tuolissa kuin isoisäni, Smeds kertoo. Maaseuturahoitus siivitti toiminnan vauhtiin Nykyään Nagu Distillery valmistaa kolmea eri giniä ja akvaviittia. Gineistä ensimmäinen, Nagu Small Batch Dry Gin, voitti hopeaa International Wine and Spirits -kilpailussa. Seuraava tuote Nagu Oak Aged Gin taas voitti kultaa World Gin Awardsissa. Nykyisten tuotteiden lisäksi valmisteilla on viskiä ja rommia. Nagu Distilleryn tulevaisuus näyttää valoisalta uusien tuulien myötä. Jonathan Smeds toteaa, että tähän pisteeseen ei olisi päästy ilman alussa saatua Leader-tukea ja vierailukeskuksen perustamiseen haettua Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tukea. – Tuilla on ollut valtava merkitys. Ne mahdollistivat sen, että pystyimme aloittamaan toiminnan heti kunnolla. Toivottavasti sama jatkuu uusissa toimitiloissa, joissa meillä on mahdollisuus kasvaa. Teksti ja kuva: Liisa Kallio Alueellisesti ja kansainvälisesti palkittu Nagu Distillery tuottaa kolmea eri giniä ja akvaviittiä – ja kohta myös viskiä ja rommia. Nyt tislaamon menestyksekkäässä tarinassa on kääntymässä seuraava sivu uusien toimitilojen myötä. Nagu Distillery rakentaa upouuden tislaamon Nauvon kirkonkylään Yrittäjä Jonathan Smeds kertoo, että Nagu Distilleryn tiloissa voi valmistaa giniä 100 litraa päivässä. Nagu Distilleryn hankkeet Investointituki tislaamon perustamiseen Toteutusaika: 2017–2020 Kokonaisrahoitus: 314 000 euroa Tuki: 35 % Rahoittaja: Leader I samma båt – Samassa veneessä Investointituki vierailukeskuksen rakentamiseen Toteutusaika: 2024–2026 Kokonaisrahoitus: 470 000 euroa Tuki: 40 % Rahoittaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus
11 HALOO MAASEUTU Voimaa Varsinais-Suomen maaseudulta -lähiruokapalkinto jaetaan Lähiruokapäivän avajaisissa Varsinais-Suomen maaseutuverkosto jakaa syksyllä 2025 Voimaa Varsinais-Suomen maaseudulta -lähiruokapalkinnon. Kilpailuun etsittiin keväällä EU:n maaseuturahoituksen avulla luotuja lähiruokaan liittyviä palveluita, oivalluksia ja toimintatapoja. Nyt finalistit on valittu ja äänestys avattu. Mikä finalisteista on sinun suosikkisi? Varsinaista luomua -hankkeen kuluttajatyö Varsinaista luomua -hanke on onnistunut tekemään lähiruuasta ja luomusta arkipäiväistä, kiinnostavaa ja helposti lähestyttävää innovatiivisen kuluttajatyön avulla. Hanke kehitti oivaltavia tapoja tehdä luomutuotantoa tunnetuksi niin aikuisille kuin lapsille. Luomuruokalivelähetysten avulla yleisö pääsi tutustumaan varsinaissuomalaisiin tuottajiin ja luomutuotteisiin. Infovideoissa käsiteltiin esimerkiksi luomuyrittäjien kokemuksia, luomuelintarvikkeiden tunnistamista ja brändäystä. Salon luomuruokaviikolla 150 lasta pääsi kokkaamaan ruokaa luomuraaka. Lisäksi pelattiin hankkeen omaa luomulautapeliä, joka havainnollisti luomutuotantoa lapsille leikin kautta. Varsinaista luomua -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kallionkolo: anniskelukaffela, lähipuoti ja b&b Keväällä 2021 avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilapalveluita, lähiruokatuotteita, majoitusta, hierontaa ja kulttuurielämyksiä merellisen mahtavassa maalaismaisemassa. Kallionkolon ovat ottaneet omakseen niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin. Kallionkolossa leivotaan kaikki kaffelan herkut itse, käyttäen paikallisia lähiraaka-aineita mahdollisuuksien mukaan. Leivät leivotaan juureen ilman teollista hiivaa tai lisäaineita. Omien herkkujen lisäksi puodilla on myynnissä muun muassa ukilaista artesaanijätskiä, lähihunajaa ja paikallisten käsityöläisten innovaatioita. Kahvilan yrittäjät Jenni Teräväinen ja Veeti Kallio ovat kunnostaneet vanhaa taloa ja sen pihapiirissä olevia rakennuksia pieteetillä. Kallionkolo on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Ravakalta. Salon lähiruokakartta Salon lähiruokakartta toivottaa kaikki tervetulleeksi makumatkalle herkkujen Saloon! Kartta esittelee 40 salolaista kohdetta, joista asiakkaat pääsevät ostamaan paikallisia ruokaja juomatuotteita suoraan tuottajilta tai lähiruokaa varten luoduista myyntipisteistä ilman välikäsiä. Mukana on esimerkiksi tilamyymälöitä, lähiruokakioskeja, leipomoita ja panimoita. Lähiruokakartta palvelee niin alueen asukkaita kuin matkailijoitakin ja on saanut erinomaisen vastaanoton. Salon lähiruokakartta on luotu Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Konsepti on innoittanut toimijoita suunnittelemaan vastaavia karttoja myös muualle Suomeen. Anna äänesi 6.9.2025 mennessä! Kilpailun voittaja julkistetaan yleisöäänten perusteella Lähiruokapäivän valtakunnallisissa avajaisissa Laitilan KasiTorilla 6.9.2025. Läs på svenska! Äänestyssivu
12 12 HALOO MAASEUTU Vakka-Suomen kuntien omistama kehittämisorganisaatio Ukipolis Oy on tehnyt pitkäjänteistä työtä alueensa ruokaketjun kehittämisen parissa. Tälläkin hetkellä heillä on käynnissä useampi ruokateemainen hanke. Viime vuosina käynnissä on ollut kolme eri hanketta, joissa pureudutaan ruokahävikin vähentämiseen. Vuosina 2021– 2024 toteutetun Syötävän hyvää -hankkeen perusajatus oli hävikkikasvisten hyödyntäminen. Vuosien varrella näkökulma on laajentunut vajaasti hyödynnettyjen eläinja kasviproteiinien jatkokehittämiseen kahdessa uudessa hankkeessa: Syötävän hyvää Kaspro -hankkeessa ja Kalavoima ruokakulttuurissa -hankkeessa. Ukipoliksen projektipäällikkö Granger Simmonsin mukaan tavoitteena on saada lopulta hankkeiden parissa kehitetyt uudet ruokatuotteet ruokakauppojen hyllyille. Yksi tavoite hankkeissa on suomalaisille tuttujen raaka-aineiden ja kansainvälisen ruokakulttuurin yhdistäminen tuoteinnovaatioissa. – Ihmiset haluavat syödä ruokaa, joka maistuu kodilta. Vakka-Suomeen muuttaa paljon ihmisiä eri maista ja ruoka vaikuttaa siihen, mihin he lopulta asettuvat. Se sai minut alun perin ajattelemaan ruokakulttuurin vaikutusta. Samaan aikaan yritykset haluavat kehittää uusia tuotteita. Onkin ollut hyvin tyydyttävää tuoda nämä ajatukset yhteen ja saada jotain tällaista aikaiseksi, Granger Simmons kommentoi. Pottupullia ja porkkanakimchiä Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutetussa Syötävän hyvää -hankkeessa korkeakouluopiskelijat kehittivät 14 uutta tuotetta hävikkiperunasta. Uusia tuotteita kehitettiin Syötävän Hyvää Reality Show -kilpailussa, joka myös videoitiin. Ja lopuksi hankkeessa kehitetyt reseptit koottiin vielä reseptivihkoon, joka on Ukipoliksen sivuilla kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Mukana on esimerkiksi pottupullat ja pottudippi. – Kilpailun kautta toimme eri kulttuurit yhteen ja se on mahtava asia! Lisäksi hankkeessa toteutettiin tuotekehityskilpailu porkkanasta. Siinä syntyi esimerkiksi porkkanakimchiä ja porkkanajäätelöä. Kaikki alkoi perunasta. Ukipoliksen toteuttamassa Syötävän hyvää -hankkeessa korkeakouluopiskelijat kehittivät 14 uutta tuotetta hävikkiperunasta. Sen jälkeen Vakka-Suomessa on kehitetty uusia ruokatuotteita porkkanasta, olutpanimoiden ylijäämäohrasta ja silakasta. Uusia innovaatiota tarvitaan, sillä tällä hetkellä Suomessa syntyy ruokahävikkiä 360 miljoonaa kiloa vuodessa. Syötävän hyvää -tuoteinnovaatiokilpailuissa osallistujat kehittävät jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Ukipolis on taistellut ruokahävikkiä vastaan jo kolmessa hankkeessa Ukipoliksen ruokahankkeet Syötävän hyvää Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK Kokonaisrahoitus: 71 000 Rahoittaja: Leader Ravakka Myönnetty tuki: 80 % Toteutusaika: 2021 –2024 Kalavoima ruokakulttuurissa Toteuttaja: Ukipolis Oy Kokonaisrahoitus: 79 000 Rahoittaja: Lännen kalaleader Myönnetty tuki: 80 % Toteutusaika: 2024 –2025 Syötävän hyvää KasPro Toteuttaja: Ukipolis Oy ja Turku AMK Kokonaisrahoitus: 69 000 Rahoittaja: Leader Ravakka Myönnetty tuki: 80 % Toteutusaika: 2024–2026
13 HALOO MAASEUTU Ylijäämäohrasta jäätelöä Syötävän hyvää Kaspro -hanketta toteutetaan myös yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Siinä kiinnitetään huomiota vähän käytettyihin kasvija eläinproteiineihin. Kaspron ensimmäisen tuoteinnovaatiokilpailun ainesosaksi valikoitui ylijäämäohra. – Olutpanimoissa syntyy paljon ylijäämäohraa, joka menee roskiin, vaikka siinä on yhä ravinteita. Kilpailussa ammattikorkeakoulun opiskelijat haastettiin kehittämään jotakin uutta ohrasta. Lisäksi heitä kannustettiin tuomaan oma ruokakulttuurinsa mukaan tuotteeseen. – Opiskelijat kehittivät muun muassa jäätelöä, energiapatukoita ja mysliä. Oma suosikkini oli ohrasipsit, Simmons kertoo. Silakka inhokista suosikiksi Yksi vajaasti hyödynnetty raaka-aine löytyy merestä: Simmonsin mukaan Lännen Kala Leader otti häneen yhteyttä ja kertoi haasteista kalan käytön suhteen. Keskustelujen myötä syntyi Kalavoima ruokakulttuurissa -hanke, jossa pääraaka-aineena on silakka. Tuttu konsepti jatkuu edelleen, sillä hankkeessa eri taustoista ja kulttuureista tulevat osallistujat kilpailevat kehittämällä uusia tuotteita silakasta. Simmons kertoo kilpailun tuomarien yllättyneen positiivisesti kilpailussa syntyneistä ruuista. – Osa heistä ei pitänyt silakasta ollenkaan alun perin. Kaikki yllättyivät kuitenkin täysin osallistujien aikaansaannoksista. Tuotteet kauppojen hyllyille Leader Ravakka on myöntänyt molemmille Syötävän hyvää -hankkeille EU:n maaseuturahoitusta, kun taas Kalavoima Ruokakulttuurissa on saanut Euroopan meri-, kalatalousja vesiviljelyrahaston tukea. Vaikka rahoitus onkin järjestynyt eri kautta, kaiken aloittanut ajatus ruokahävikin vähentämisestä, uusista ruokainnovaatioista ja ruokakulttuurien yhteen tuomisesta on saanut jatkua jo kolmessa eri hankkeessa. Granger Simmons kertoo olevansa tyytyväinen siihen, miten Syötävän hyvää on kasvanut kokonaiseksi tuotekehityskilpailuksi, mutta suurin tavoite on vielä saavuttamatta. – Haluaisin vielä saada tuotteet kauppoihin ja tehdä jatkuvan Syötävän hyvää -shown. On ollut kunnia olla mukana tässä ja saada tämä hullu idea jatkumaan, Simmons sanoo. Teksti ja kuvat: Liisa Kallio Syötävän hyvää -tuoteinnovaatiokilpailuissa osallistujat kehittävät jotakin aivan uutta tutusta raaka-aineesta. Läs på svenska! Silakasta syntyi muun muassa nigerialaisia silakkapasteijoita.
14 14 HALOO MAASEUTU EU:n maaseuturahoituksen tuilla kanaloiden elinoloja on saatu Suomessa muutettua joutuisasti kuluttajien toivomaan suuntaan. Myös Oripäässä toimiva Farmimuna Oy on luopumassa häkeistä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämän rahoituksen avulla. Nykypäivän kanat loikkivat vapaasti Farmimunan kuorimunatuotteet kulkevat tuotannosta suoraan pakkauskoneelle, missä ne tarkastetaan ja pakataan kuljetuskoteloihin. Laatupäällikkö Aapo Isotalon mukaan suurin osa tuotteista lähtee kauppoihin jo saman päivän aikana. Eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit Toteuttaja: Farmimuna Oy Toteutusaika: 2024–2025 Kokonaisrahoitus: 1,3 miljoonaa euroa Tuki: 40 % Rahoittaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus
15 HALOO MAASEUTU Kananmuna on pysynyt perinteisessä muodossaan, mutta kanaloissa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Vanhasta 60-luvun lattiakanalasta siirryttiin häkkeihin ja ne jalostuivat myöhemmin väljemmiksi virikehäkeiksi. Viimeisimpänä järjestelmänä on käytössä kerroslattiakanala. Muutosten aallot ovat näkyneen vahvasti juuri Varsinais-Suomessa, sillä joka toinen munia tuottava suomalainen tila sijaitsee Varsinais-Suomessa. Suomen munivista kanoista 66 prosenttia on Varsinais-Suomessa. Viime vuosien muutoksia perustellaan eläinten hyvinvoinnilla. Esimerkiksi kerroslattiakanalassa kana saa kuopsutella lattialla pehkuissa ja nousta vapaasti ylempiin kerroksiin ja munintapesille. Kerroslattiakanalassa elävä kana luokitellaan vapaaksi kanaksi ja kaupoissa vapaan kanan muna hallitsee markkinoita Suomessa ja yleisesti muuallakin Euroopassa. Virikehäkkikanalan munilla on vaikea päästä enää markkinoille. ELY-keskus vauhdittaa kanalaremontteja Kananmunatuottajien on sopeuduttava uusiin tuuliin ja investoitava markkinoiden vaatimiin kanalakalusteisiin. Urakka syö kukkaroa, mutta vaihtoehdot ovat vähissä. ELY-keskusten kautta on mahdollista saada kanalakohtaista investointitukea ja tätä on myös hyödynnetty. Tukea maksetaan muutostyöhön, eikä sitä voi käyttää tuotannon kasvattamiseen. Oripäässä toimiva Farmimuna Oy on mukana muutoksessa. Yritys on päättänyt poistaa tilan kaikista kanaloista virikehäkit ja muuttaa tilat kerroslattiakanaloiksi. Tämä työ on loppusuoralla. Ensimmäisiin kanaloihin muutostyöt on jo tehty. Viimeiseen kahteen kanalaan tukipäätökset on jo saatu ja remonttien suunnitelmat ovat pitkällä. Investointituki on Farmimunan laatupäällikön Aapo Isotalon mukaan tärkeä. Muutos munamarkkinoilla on ollut nopea ja sen takia virikehäkeistä pitää luopua, vaikka ne ovat heidänkin tilalla vasta käyttöiän puolivälissä. – Aika haasteellista olisi tehdä tätä ilman tukea, Aapo Isotalo tiivistää. Muutostyö ei ole yksinkertainen. Vanhan purkaminen ja uuden teko pitää ajoittaa oikeaan kohtaan, jossa vanha kanaparvi on työnsä tehnyt ja uusi parvi on saapumassa tilalle. Muutos työllistää myös sähköasentajaa. Kanalan ilmastoinnin pitää olla kohdallaan ja sen pitää toimi myös sähkökatkojen aikana. Kerroslattiakanaloissa lämmintä pitää olla riittävästi myös lattiatasolla, jotta pehku pysyisi sopivan kuivana. Hakuprosessi ei hirvitä Aapo Isotalolla on jo kokemusta EU:n maatalousja maaseuturahoituksen hakemisessa, eikä se ole hankala prosessi. – Jos teet haun kerran, se on työlästä. Mutta seuraavat kerrat menevät helpommin, sanoo Isotalo. ELY-keskuksen asiantuntijoilta saa Isotalon mukaan apua ja vinkkejä hakulomakkeen täyttämiseen ja heillä on asiaan hyvä asenne. Farmimuna Oy on saanut tukea kanaloiden lisäksi muihinkin investointeihin. Lämpökeskukseen on saatu energiainvestointitukea, samoin aurinkovoimalan rakentamiseen ja sen laajentamiseen. Nyt haetaan tukea tuulipuiston tekoon. Peltopuolella tukea on saatu säätösalaojien tekoon. Tukea on tullut myös investointiin, joka mahdollistaa lannan välivarastoinnin aiempaa ympäristöystävällisemmin. Munantuotannon ja peltoviljelyn lisäksi Farmimuna jalostaa ja myy kananlantaa luomulannoitteeksi. Kaupan munahyllyssä on varaa valita Kuluttajalla on nyt hyvät mahdollisuudet valita itselle sopivia kananmunia. Kerroskanalamunien eli vapaan kanan munien lisäksi tarjolla on luomumunia, ulkoilevien kanojen munia ja virikekanaloiden munia. Ulkokanalat eli free range -kanalat ovat lattiakanaloita, joissa kanoilla on mahdollisuus liikkua ulkona laidunalueella jopa talvella. Luomumunia pyöräyttävät kanat noudattavat luonnonmukaisen tuotannon säädöksiä. Ne elävät vapaina ikkunallisissa lattiakanaloissa ja ulkoilevat sään salliessa vähintään kesäkuun alusta lokakuuhun. Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki Kerroslattiakanalassa kanat kulkevat vapaasti lattialta munintapesille. Kuva: Aapo Isotalo. Perheyrityksen ruokala on luonteva paikka vaihtaa ajatuksia munantuotannosta. Laatupäällikkö Aapo Isotalo pohtii maailman menoa toimitusjohtaja Sirkka Isotalon kanssa. Läs på svenska!
16 16 HALOO MAASEUTU Kun koronapandemia alkoi Suomessa vuonna 2020, syttyi uudenlainen kiinnostus panostaa huoltovarmuuden kehittämiseen. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, kehitystyö sai vielä lisää tuulta purjeisiin. Nykyään Suomi on huoltovarmuuden mallimaa. Vastaavaa huoltovarmuusorganisaatiota ei ole missään muualla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen varautumisasioiden yleisestä koordinoinnista ja valmiussuunnittelusta sekä erityisesti maatalouden varautumisasioista vastaa valmiuspäällikkö Mika Korkki. – Yleisellä tasolla tehtäviini kuuluu esimerkiksi valmiussuunnitelman ylläpito ja tänä vuonna myös suunnitelmien päivitys ensi vuonna alkaviin elinvoimakeskuksiin. ELY-keskuksilla on yhteinen valtakunnallinen valmiusverkosto, mutta jokainen alue on Suomessa erilainen ja siksi myös suunnitelmissa painotetaan eri asioita, hän kertoo. Valmiussuunnittelussa pyritään varmistamaan, että ELY-keskuksen toiminta jatkuu myös mahdollisissa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. – ELY-keskuksessa varataan esimerkiksi omaa henkilöstöä niin, että välttämättömät tehtävät saadaan hoidettua, vaikka tulisi mikä tahansa hätä-, poikkeustai häiriötilanne. Maaseutuhallinto varmistaa erityisesti sen, että ruuantuotanto pysyy käynnissä ja EU:n maatalousrahoitus toimii myös poikkeusoloissa. ELY-keskus vetää myös Varsinais-Suomen maatalousja huoltovarmuusryhmää, jossa ovat mukana kuntien maaseutupalvelut, MTK ja SLC, työvoimapuolen toimijoita ja elintarviketeollisuus sekä joukko erikseen kutsuttavia asiantuntijoita. – Tämän ryhmän toiminta alkoi koronakeväänä 2020. Silloin keskityimme ennen kaikkea työvoiman saatavuuden turvaamiseen, mutta myöhemmin työ on laajentunut moneen suuntaan, Mika Korkki kertoo. Ruuantuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta. Lähiruuan merkitys korostuu jokaisessa poikkeusja häiriötilanteessa. Varsinais-Suomi on koko Suomen ruoka-aitta ja siksi ruuantuotannon turvaaminen täällä on tärkeää myös valtakunnallisesta näkökulmasta. Valmiussuunnittelua tehdään kansallisin varoin, mutta maaseudun huoltovarmuuden kehittämiseen on tarjolla myös EU:n maaseuturahoitusta. Varsinais-Suomen ruuantuotanto turvaa koko Suomen huoltovarmuutta
17 HALOO MAASEUTU Varsinais-Suomen maatalous turvataan kaikissa olosuhteissa Varsinais-Suomessa maatalouden turvaaminen on erityisen tärkeää, sillä Varsinais-Suomen ruuantuotanto kannattelee koko Suomen huoltovarmuutta. Maakunnassa on varattu jopa 600 viljelijää, jotka jatkavat ruuantuottamista, vaikka Suomi joutuisi sotaan. – Kuntien maaseutupalvelut esittävät henkilövarauksia ja puolustusvoimat sitten joko hylkää tai hyväksyy esitykset. Jos esitys hyväksytään, siitä ilmoitetaan viljelijälle. Viljelijät on valittu niin, että ruuantuotanto pysyy käynnissä alueellamme kaikissa tuotantosuunnissa. Isoimmilta tiloilta on pyritty varaamaan viljelijöiden lisäksi myös tärkeimpiä työntekijöitä. Varauslistalla on myös lomittajia ja neuvontapuolen henkilöitä. – Lisäksi teemme ajoneuvoja konevarauksia yhteistyössä viljelijöiden ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen kanssa, sillä ruuantuotanto ei pysy käynnissä ilman tarvittavia koneita. Viljelijöille tarjotaan varautumiskoulutusta Maaja metsätalousministeriö velvoittaa ELY-keskukset järjestämään viljelijöille varautumiskoulutusta. Koulutuksia järjestetään vuosittain yhteistyössä huoltovarmuusorganisaation, maanpuolustuskoulutuksen, säteilyturvakeskuksen, aluehallintoviraston, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. – Koulutukset eivät ole viljelijöille pakollisia, mutta Varsinais-Suomessa ne ovat olleet erittäin suosittuja. Järjestimme viimeksi kaksi koulutusta, joista ensimmäinen oli Varsinais-Suomen läntisille ja toinen itäisille kunnille. Molempiin tuli sata ihmistä ja palaute oli todella hyvää. Mielenkiinto kouluttautumiseen on kasvanut selkeästi maailmanpoliittisen tilanteen myötä ja viljelijät toivoisivat koulutusta enemmänkin, Mika Korkki kertoo. Maatilojen varautumiskoulutuksia kehitetään tällä hetkellä yhteistyöhankkeen avulla. Hankkeessa kootaan kertyneitä kokemuksia eri alueilta ja kehitetään koulutusten sisältöä vastaamaan myös tulevia tarpeita. – Valtakunnallisessa yhteistyössä huomaa hyvin, miten eri alueilla eri asiat ovat tärkeitä. Varsinais-Suomessa mietitään esimerkiksi eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa enemmän kuin muualla, koska siipikarjatuotanto on painottunut tänne. Sen sijaan, vaikkapa sähköja tietoliikenneyhteydet ovat mielenkiinnon kohteena joka puolella Suomea. Lisää tietoa tarvitaan Mika Korkki pitää tärkeänä, että varautumisesta ja huoltovarmuudesta puhutaan mahdollisimman paljon, jotta tietoisuus lisääntyy. Viranomaisilla on oma roolinsa, ruokaketjulla ja maaseudun yhteisöillä omansa, mutta myös kotitalouksilla on asiassa merkittävä rooli. – Jokaisen pitää myös oman kotitaloutensa näkökulmasta miettiä, miten pärjää, jos hanasta ei tule vettä tai seinästä sähköä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Huoltovarmuuskeskus ovat julkaisseet ohjeet 72 tunnin kotivaran järjestämiseen. Siitä on hyvä aloittaa, Korkki neuvoo. Teksti ja kuva: Janica Vilen 72 tunnin kotivara Löytyykö sinulta kotoa nämä? Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset) Pullovettä (vähintään 5 litraa/henkilö) Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa Ruokaa ja vettä lemmikkieläimille Paristoilla toimiva radio Paristoilla toimiva taskulamppu Paristoja Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelinta varten Retkikeitin, polttoainetta ja tulitikut Vähän käteistä rahaa Välttämättömät lääkkeet Joditabletteja Muovipusseja ja vessapaperia Hygieniatarvikkeet (esimerkiksi kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä) Ensiaputarvikkeet Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni Palovaroitin Käsisammutin/sammutuspeite Ilmastointiteippi Läs på svenska!
18 18 HALOO MAASEUTU Hukkakaura, rikkakananhirssi, viherpantaheinä ja muut vieraslajit leviävät nopeasti. Yksi kasvi voi tuottaa satoja siemeniä, jotka voivat säilyä maassa itämiskykyisinä jopa kymmenen vuotta. Loimaan maaseutupalveluiden johtava maaseutuasiamies Markku Paija kertoo, että heidän alueellaan on tehty hukkakauran torjuntaa poikkeuksellisen paljon. Koko Suomen puhtaaksitarkastuksista Loimaa hoitaa yksin yli 10 prosenttia. Viime vuonna Loimaalla tarkastettiin lohkoja puhtaaksi jopa 600 hehtaaria. – Täällä on paljon siementuottajia ja he tarvitsevat tiedon siitä, että lohkot ovat puhtaita, joten torjuntaan panostetaan täällä poikkeuksellisen aktiivisesti. Hukkakaura on tunnistettu pahaksi rikkakasviksi jo 1800-luvulla, ja järjestelmällistä torjuntaakin on tehty jo 1970-luvulta asti. Nykyään Suomessa on hukkakauralaki, joka velvoittaa valvomaan ja torjumaan. Hukkakauravalvonnasta vastaavat kuntien maaseutupalvelut ja valvonnan ohjauksesta Ruokavirasto. Varsinais-Suomessa saastuneita lohkoja on noin 33 prosenttia kaikesta peltopinta-alasta. Markku Paija on työskennellyt Loimaalla 17 vuotta ja sinä aikana tilanne on parantunut koko ajan. – Ennen täällä oli todella pahasti saastuneita tiloja, mutta olemme auttaneet aktiivisesti. Torjuntasuunnitelman tarjoaa Ruokavirasto, siitä ei tule viljelijälle kuluja, ja samalla viljelijä saa ulkopuolisen neuvontakäynnin. Torjuntakulut jäävät kuitenkin viljelijälle, Paija kertoo. Torjuntasuunnitelma on viisivuotinen. Kunta käy ensimmäisenä vuonna tarkistamassa, onko toimiin ryhdytty ja toisen kerran tarkastus tehdään viidentenä vuonna. Jos lohkoilla on noudatettu torjuntasuunnitelmaa, tila vapautuu seurannasta, eikä torjuntasuunnitelmaa tarvitse jatkaa. Hukkakauran torjunta on mukana EU:n maataloustukien ehdollisuudessa. Jos torjuntasuunnitelmaa ei noudata, se voi johtaa tukisanktioihin. Hukkauraa on valvottu ja torjuttu Suomessa jo pitkään. Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä alkoivat yleistyä vuonna 2021. Vieraslajit ovat ruuantuotannolle valtava riski, joka on syytä ottaa vakavasti. Paljon on kuitenkin tehtävissä. Loimaalla on urakoitu hukkakauravalvonnassa poikkeuksellisen paljon. Hukkakaura, rikkakananhirssi, viherpantaheinä ja muut vieraslajit uhkaavat ruuantuotantoa Markku Paija on työskennellyt Loimaalla 17 vuotta ja sinä aikana tilanne on parantunut koko ajan.
19 HALOO MAASEUTU Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä alkoivat yleistyä vuonna 2021 Ruokaviraston asiantuntija Sami Markkanen muistelee, miten rikkakananhirssi ja viherpantaheinä alkoivat levitä Suomessa kesällä 2021. – Silloin oli sateinen toukokuu mikä hankaloitti kylvöjä. Kesäkuussa alkoi helteet ja kasvustot jäivät aukkoisiksi. Aurinko pääsi lämmittämään suoraan maata, koska viljelyskasvit eivät varjostaneet sitä. Tällaiset olosuhteet suosivat eteläisiä lajeja, kuten rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää. Ne ovat alun perin lämpimän lauhkean ja trooppisen vyöhykkeen kasveja, joiden ei kuuluisi menestyä näin pohjoisessa, mutta näin on nyt käynyt. Ja ongelma tulee vain kasvamaan, kun ilmasto lämpenee, Markkanen toteaa. Molemmat rikkakasvit ovat tulleet Suomeen ulkomaisen siementavaran tai rehun joukossa. Kun siemenet ovat päässeet pellolle, koneet, eläimet ja tulvat ovat levittäneet niitä ja ongelma on kasvanut. – Tilanne on hankala, sillä ilman tuontisiemeniä emme pärjää, emmekä myöskään voi kieltää ulkomailta tuotuja siemeniä näiden rikkakasvien pelossa, sillä ne eivät ole EU:n alueella kiellettyjä, kuten hukkakaura. Tietoisuus asiasta on kuitenkin lisääntynyt ja esimerkiksi siemenkauppiaiden yhdistys pitää asian suhteen nollatoleranssia. Jos maahantuojalle selviää, että siemenerässä on rikkakananhirssiä tai viherpantaheinää, se erä vedetään pois markkinoilta. Joissain tapauksissa rikkakasvi voidaan myös koittaa lajitella erästä pois. Se on tosi hieno asia! Näin leviämistä saadaan hillittyä omavalvonnalla myös ilman lainsäädäntöä, Markkanen sanoo. Lainsäädäntöön tuskin on tulossa muutoksia, sillä kyseiset kasvit ovat eteläisemmässä Euroopassa niin yleisiä, että niiden kanssa on opittu elämään. Norjassa tilanne on edennyt jo todella pahaksi ja Suomessa ne leviävät vasta nyt. Leviämisen laajuudesta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. – Vieraslajit.fi-sivuilla on karttoja, mutta nekään eivät ole kattavia. Tänä vuonna Suomessa on alkanut kolmevuotinen Makera-tutkimushanke, jossa selvitetään muun muassa rikkakananhirssin levinneisyyttä ja tehokkaita torjuntakeinoja. Hankkeessa tutkitaan myös viherpantaheinän, sinipantaheinän ja mustakoison levinneisyyttä ja torjuntakeinoja, kertoo Markkanen. Valvonta vaatii yhteistyötä Hukkakaura tulee röyhylle heinäkuussa, joten silloin paras aika lähteä kierrokselle varmistamaan, ettei sitä ole omilla pelloilla. Jos hukkakauraa havaitsee, siitä voi tehdä ilmoituksen Vipu-palvelussa tai soittaa suoraan kunnan maaseutupalveluihin. – Joskus niitä osuu meidänkin silmiin, mutta alueellamme on 90 000 hehtaaria peltoa, joten emme pysty niitä kaikkia kiertämään tehokkaasti. Tehokkain keino tuntuu olevan naapurivalvonta. Melkein aina pahimmat tilanteet ovat tulleet tietoon juuri ilmiantojen kautta, kertoo Markku Paija. Naapurivalvontaan on Loimaalla hyvä motivaatio, sillä alueella on poikkeuksellisen paljon siemenviljelijöitä, joille hukkakaura voi aiheuttaa isot taloudelliset tappiot. Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän valvonta on hankalampaa. Niille ei ole omaa rekisteriä, eikä niitä vielä tunnisteta yhtä hyvin. – Meille voi kuitenkin soittaa ja kysyä tunnistusapua. Erityisesti niitä on havaittu monimuotoisuusja maisemapelloilla, Paija sanoo. Lisäksi apua voi hakea Ruokaviraston nettisivuilta. Siellä on paljon tietoa ja tunnistuskuvia rikkakananhirssistä ja viherpantaheinästä. Torjuntaan on paljon keinoja Vieraslajien torjunnassa tärkeintä on löytää se ensimmäinen kasvi. Yksittäiset yksilöt voi kitkeä juurineen ehjään jätesäkkiin ja hävittää polttamalla. Ensimmäisen havainnon jälkeen kitkentäkierros kannattaa tehdä viikon välein. Jos ensimmäiset yksilöt ehtivät tiputtaa siemenensä, ongelma voi seuraavana vuonna olla valtava. Kemiallinen torjunta on tehokasta ja nykyään torjunta-aineet ovat edullisempia. Rikkakananhirssin ja viherpantaheinän torjuntaan tepsivät samat aineet kuin hukkakauraan. Niitosta ja harauksesta ei ole juurikaan apua. Rikkakananhirssin kasvupiste on maanrajassa, jolloin se ei tuhoudu niitossa, vaan kasvit kehittävät niiton jälkeen lyhyet varret joissa on uudet röyhyt. Teksti: Janica Vilen Kasvikuvat: Sami Markkanen Läs på svenska Hukkakauran siemeniä. Rikkakananhirssi. Viherpantaheinä.
20 20 HALOO MAASEUTU Naantalin kaupunki on Suomen arvostetuin kesäravintolakaupunki vuonna 2030. Tämän tavoitteen asetti ensimmäisessä kokouksessaan Naantalin rannan ravintolat -yhdistys. Puheenjohtaja Jari-Pekka Rautamaan mukaan vuonna 2024 perustetun yhdistyksen tehtävä on lisätä vanhankaupungin rannassa olevien ravintoloiden yhteistyötä, tuoda alueelle uusia tapahtumia ja houkutella uusia asiakkaita patojen äärelle. Viimeisten vuosien aikana Naantalin kesäravintoloiden taso on noussut muun muassa uusien yrittäjien myötä ja uusia konsepteja on syntynyt. Nyt ilosanomaa pitää levittää matkailijoille. – Vanha käsitys saadaan muutettua uuden kokemuksen kautta, Rautamaa tiivistää. Mielikuvaa rannan ravintolatarjonnasta kirkastetaan muun muassa tapahtumatarjonnalla, johon yhdistys on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Varsin Hyvältä. – Tukien avulla pystymme käynnistämään asioita, sanoo Rautamaa. Ravintoloiden nykyisestä hyvästä tarjonnasta voisi poimia vaikka monipuolisen kalatarjonnan, sesongin mukaiset vihannekset, kansainvälisesti palkitut pitsat, palkittujen vierailijakokkien herkut sekä suolaiset ja makeat vohvelit. Saariston läheisyys ja kansainvälisyys limittyvät sulavasti ravintoloiden tarjonnassa ja tunnelmassa. Naantalin vahvuudet esiin Naantalissa nuoruutensa viettänyt Jari-Pekka Rautamaa muistaa hyvin ajan nelisenkymmentä vuotta sitten, jolloin Naantaliin tultiin viettämään kesää sankoin joukoin. Kaduilla ja kujilla oli ruuhkaa ja ravintoloihin jonotettiin. Nyt ravintolatarjontaa on entistä enemmän lähiseudulla. Esimerkiksi Turun kanssa kisa matkailijoista on kiristynyt. Matkailijoiden houkutteleminen vaatii siis entistä suurempia ponnistuksia ja omien vahvuuksien nostamista. Yksi Naantalin vahvuus on Rautamaan mukaan rannan ravintoloiden sijoittuminen hevosenkengän muotoiselle alueelle Vanhankaupunginlahden rannoille. Kymmenkunta ravintolaa on näköetäisyydellä toisistaan ja yhdellä silmäyksellä voi katsoa, missä väki liikkuu. Naantalin rannassa sijaitsevien ravintoloiden taso on noussut ja valikoima monipuolistunut viime vuosien aikana. Uuden yhdistyksen tehtävänä on kertoa se matkailijoille. Naantalin ranta herää kesään 2025! Uusi hanke houkuttelee tutustumaan alueen ravintoloihin Naantalin rannassa on pienessä tilassa runsaasti ravintolavaihtoehtoja.