Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme
Lasikaari 10 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi Kysy edulliset liityntäkuljetukset paikkakunnaltasi! RISTEILY TONAVALLA 9.4., 4.5., 8.7., 1.8., 25.9., 10.10. alk. 1795 € Hinta sis. lentomatkat Finnairin reittilennoilla • bussikuljetukset kohteessa matkaohjelman mukaan • yöpymiset kahden hengen hyteissä • täysihoito laivalla sisältäen aamiaisen, lounaan, iltapäiväteen/ kahvin/kakun ja illallisen • tervetuliaiscocktail, gaalaillallinen, läksiäiscocktail • laivaohjelmaa • kaupunkikierrokset Wienissä, Budapestissa, Bratislavassa ja Wachaussa. • sisäänpääsymaksut matkaohjelman mukaisiin tutustumiskohteisiin • suomenkielisen oppaan palvelut ISTANBULIN KAUPUNKILOMA, 4 pv 20.1., 10.2., 23.3., 4.5. alk. 499 € PRAHAN KAUPUNKILOMA, 4 pv 11.2., 17.3., 21.4., 19.5., 16.6., 28.7., 18.8., 22.9. ja 20.10. alk. 459 € BUDAPESTIN KAUPUNKILOMA, 4 pv 25.2, .28.4, 9.6., 14.7. alk. 529 € Hinnat sis. lennot • lentokenttäkuljetus• majoittuminen 2 hh aamiaisin • kaupunkikierros HUIPPUVUORTEN RISTEILY 6 pv, 8.6. ja 20.7.2016 Alk. 2459 € /hlö Hinta sis. lennot • 2 yötä Spitsbergen hotellissa 2 hh aamiaisin • 1 x lounas hotellissa • Hurtigruten risteily 2 h sisähytissä • täysihoito risteilyllä (aamiaisbuffet, lounasbuffet ja kolmen ruokalajin illallinen, ei sis. juomia) • lentokenttäkuljetukset Longyearbyenissa • kiertoajelu Longyearbyenissa • Barentsburgin sekä Ny-Ålesundin opastetut retket • laivayhtiön englanninkielinen opaspalvelu • maihinnousut Polarcirkel-veneillä UUTUU S! ELÄMYSRISTEILYLLE KAUPUNKILOMALLE UPEAT MAISEM AT!
4 FARMI 9/2015 Lahjaideoita ja reseptejä jouluun s. 45–48 Seminaari: ilmaston lämpeneminen muuttaa viljelyä s. 30–31 Synkkään vuoteen mahtui myös valoa s. 18–19 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
Farmi 1/16 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm /PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi AVUSTAJAT Paula Bagge ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 9 • Joulukuu 2015 KANSIKUVA: MIMMI VIRTANEN KANNESSA: ALPAKKA VIIHTYY ANDEILLA JA AHLAISISSA. MAATALOUS 8 Kylvövuosi ratkaisee kuminasadon 12 Kumina sopii kasvinviljelytilan kiertoon 18 Vuoden 2015 valonpilkahdukset 30 Muuttuva ilmasto esillä kasvinviljelyseminaarissa HYÖTYELÄIMET 22 Alpakka on hellyttävä hoipertelija METSÄ 34 Riistapelto – metsästäjän ja viljelijän yhteisprojekti KOTI 42 Uusi rustiikkinen ilme maalaistalon keittiöön 45 Valmistaudutaan jouluun PALSTAT 16 Maatalous 21 Sarjakuva 26 Hyötyeläimet 28 Opiskelija esittäytyy 28 Koulutus 32 Ympäristö ja energia 37 Metsä 40 Hevoset PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Pia Parikka, Suomen Lammasyhdistys 5 FARMI 9/2015 M IM M I VIR TA NE N
JOULUKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. JÄLLEEN YKSI vuosi lähestyy loppuaan. On aika niin itseni, toimituksen kuin muun henkilökunnan puolesta kiittää lukijoitamme, ilmoittajiamme sekä yhteistyökumppaneitamme. Olemme saaneet tehdä kanssanne yhteistyötä, ja toivonkin, että Farmi on antanut ajateltavaa. Vuoden viimeisessä Farmissa saatte jo hieman tuntumaa ensi vuoden numeroihin. Tässä lehdessä meillä on monta antoisaa ja mielenkiintoista juttua luettavaksenne uudella raikkaalla ilmeellä. Nyt rauhoitumme hetkeksi nauttimaan joulurauhasta rakkaittemme ja läheistemme kanssa. Näin toivomme myös teidän tekevän. Uusi vuosi 2016 tuokoon tullessaan onnea, menestystä sekä paljon uutta ja mielenkiintoista tapahtumaa. Katja Uuteen vuoteen uskoen Tu nn us 50 18 36 00 00 3 Va st au slä he ty s Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 8 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Va sta an ot ta ja m ak sa a po sti m ak su n Ilmoitan osoitteenmuutoksesta *Vuoden 2016 tilaushinnat 40 € / kestotilaus, 45 € / määräaikainen. Nostamme tilaushintoja mm. nousseiden postikulujen vuoksi. Hyödynnä loppuvuoden tarjous! Kun tilaat FARMIN vielä tämän vuoden puolella, saat ensi vuoden lehdet vuoden 2015 hinnoilla!* Tilaa Farmi joululahjaksi puolisolle, ystävälle tai vaikka tilanjatkajalle! Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme
7 FARMI 9/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA LAMMASTALOUDEN KEHITYS Suomessa on viime vuosina ollut huikeaa. Uusia lampureita on tullut alalle runsaasti ja alalla investoidaan tällä hetkellä voimakkaasti. Tunnelma toimialan sisällä on hyvä, vaikka haasteitakin on. Voikin sanoa, että lammas ui tällä hetkellä vastavirtaan. Toimialan menestys perustuu lampaan monipuolisuuteen ja hyvään imagoon. Lampaan tuotepaletti hakee vertaistaan: lihan lisäksi lampaasta saadaan villaa, taljoja ja maitoa. Lammas on ympäristönhoitajana ylivertainen ja soveltuu oivallisesti myös green care -toimintaan. Toisaalta lammassektori kamppailee samojen ongelmien kanssa kuin muutkin maatalouden toimialat. Tuotehintojen kehitystrendi on ollut muutaman vuoden jyrkän nousun jälkeen laskeva. Tuotantoa on lisätty, mutta uusia markkinoita ei ole syntynyt samassa tahdissa. Kipuilu on osa kehittymistä. Lisääntyneelle tuotannolle etsitään uusia markkinoita eri lähteistä ja uusien myyntikanavien vakiintuminen vie oman aikansa. Monet lammastilat ovat päätyneet suoramarkkinointiin, mutta kiinnostusta myös puhtaaseen teuraskasvatukseen on edelleen runsaasti. Lammas on tässäkin suhteessa monien mahdollisuuksien kotieläin. Lammastoimialalla uskoa tulevaisuuteen Uusia markkinoita on auennut myös kuin itsestään. Luontainen vahvuutemme, sikiävä suomenlammas, on kehittynyt kotieläinjalostuksen ansiosta aiempaa nopeakasvuisemmaksi ja lihaksikkaammaksi. Rodulle on kysyntää maailmalla hybridituotannon F1-polven emorotuna. Viime vuonna Latviaan vietiin 93 suomenlammasuuhta ja -uuhikaritsaa siitokseen. Tänä vuonna sama ostaja on jo ostanut 130 suomenlammas-rotuista uuhikaritsaa. Joulukuussa on tarkoitus tehdä vielä kaupat 130 uuhikaritsasta. Viejätiloja on ollut tähän mennessä viisi. Kysyntää on edelleen runsaasti ja vientitoimintaa on tarkoitus laajentaa. Viedyt suomenlampaat ovat olleet perimältään korkeatasoisia. Tarkoitus on pitää laadusta kiinni myös jatkossa hyvän imagon ja maineen ylläpitämiseksi. Laadukkaaseen suomenlammaskasvatukseen panostaminen onkin nyt taloudellisesti varsin mielekästä, sillä uurastuksen myötä jalostavan katraan taso paranee ja siitoseläintoiminnasta on mahdollista saada merkittäviä lisätuloja. Suomen Lammasyhdistys on ottanut vientitoiminnassa aktiivisen roolin. Yhdistys palkkasi kesäkuussa osa-aikaisen toiminnanjohtajan, jonka tehtävänkuvaan vientitoiminta kuuluu. Jatkossa kauppaa on tarkoitus hieroa myös muunrotuisista lampaista. Kulunut vuosi on ollut valoisista yleisnäkymistä huolimatta melko raskassoutuinen, sillä toisiaan seuraavat lakiuudistukset ja EU-ohjelmakauden vaihdos ovat työllistäneet sekä luottamusja toimihenkilöitä pitkin vuotta. Epävarmuus tulevasta on valitettavasti heijastunut toimintaan myös tilatasolla. Lammassektori on osallistunut erittäin aktiivisesti tukiuudistuksen valmisteluun ja saanut äänensä kohtuullisen hyvin kuuluville. Lampaat otettiin mukaan eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään ja karitsalle saatiin perustettua eläinyksikkökerroin. Tukimaksatusten siirtyminen kuitenkin koettelee lammastoimialaa raskaasti, sillä maisemanhoidon korvaukset ja Etelä-Suomessa koko Lammasja vuohipalkkio maksetaan vasta ensi vuoden puolella. Kassakriisi on osa arkitodellisuutta monilla lammastiloilla. Lakien valmistelussa pahimmat uhkakuvat on onnistuttu torjumaan. Nitraattiasetus on nykyisessä muodossaan kohtuullinen: laiduntaa saa rantaan asti, kuivia lantoja saa patteroida talviaikaisesti ja riittää, että lannankuormausalustat ovat kovapohjaisia. Lomituspuolella luvassa lienee tiukennuksia, mutta kireimpiin vaatimuksiin on jo luvattu lievennyksiä. Tulevalta vuodelta on lupa odottaa paljon. Laineet ohjelmakauden vaihdoksen ympärillä alkavat laantua. Kysyntää lampaanlihalle on edelleen runsaasti ja uudet kanavat kuluttajien taholle alkavat vähitellen avautua. Uusia lampolanrakennustyömaita on käynnistymässä myös ensi kesänä. Usko lammastoimialaan jatkuu vahvana. Pia Parikka Toiminnanjohtaja Suomen Lammasyhdistys
8 FARMI 9/2015 Hyvä kuminasato varmistetaan kylvövuonna Kuminan satovaihtelu on tuttua myös muilla kasvin viljelysalueilla, esimerkiksi Kanadassa. Suuria kuminamaita Euroopassa ovat Tšekki, Puola ja Latvia.
9 FARMI 9/2015 Kuminasta saa nyt hyvää tilityshintaa, sillä sen vienti vetää. Suurten satovaihteluiden kasvi vaatii kuitenkin panostusta viljelijältä. K umina on meille tärkeä vientikasvi, sillä sen sato menee vientiin lähes kokonaan. Tätä vanhaa kasvia on hyödynnetty ikiajat, viljelyskasvina kumina alkoi yleistyä meillä 80-luvun lopulla. 90-luvulla kuminaa oli viljelyksessä pari tuhatta hehtaaria, nyt ala on noussut lähemmäs 20 000 hehtaaria. ? Kuminaa on Suomesta viety jo 1800-luvun lopussa, tosin silloin siemenet kerättiin käsin. Kumina on esimerkki siitä, miten keruukasvista on tullut viljelyskasvi, sanoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta. Suomessa viljeltävät kuminalajikkeet ovat kaksivuotisia. Kylvövuonna satoa ei kerätä, mutta kahtena seuraavana kesänä kyllä. Kumina on kasvi, jonka satotasoissa on vuosittain paljon vaihtelua. Erityisesti satovuosien välinen vaihtelu on suurta. Keskitalo luotsasi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n (nykyisin osa Lukea) ja ProAgrian yhteistä Ylivoimainen kuminaketju-hanketta vuosina 2010–2014. Hankkeessa selvitettiin ensi kertaa laajemmin tuotantopanosten merkitystä satoon, kuminan käytännön viljelyä ja kasvin ominaisuuksia sekä kilpailukykyä. ? Hankkeessa haettiin vastauksia siihen, mitkä ovat oleelliset tekijät sadon muodostumisessa. Halusimme ensisijaisesti selvittää, mistä satovaihtelu johtuu, nyt ymmärrys on paljon parempi. Hankkeen yhteydessä tehtiin myös kartoitusta, miltä kuminapellot tiloilla oikeasti näyttävät, ja millaisia ongelmia viljelyssä on, Keskitalo kertoo. Taimettuminen ratkaisee huippuvuoden Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kuminan keskisato oli vuonna 2014 vain 490 kiloa, vuonna 2013 680 kiloa. Satoodote oli aiemmin vain 500 kiloa hehtaarilta. Hankkeen aikana todettiin, että kasvin satopotentiaali on paljon suurempi, kaksinjopa kolminkertainen. Keskitalo arvioi, että kuminan hehtaarikohtainen yhteenlaskettu maksimisato kahdelta vuodelta on noin 2 500–3 000 kiloa. Sadoista tulee äärimmäisen harvoin tasaisia, tavallisesti ensimmäisenä vuonna saadaan huippusato ja seuraavana heikko ? tai päinvastoin. Mistä vaihtelu sitten johtuu? Avain on taimettumisessa. ? Sadon muodostuminen riippuu siitä, miten kasvi kukkii, siementiheys vaikuttaa tähän. Kumina on siitä oikukas, että jos TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT CARAWAY FINLAND OY/ DAN KJÄLLBERG varmistetaan kylvövuonna kylvetään siementä suositeltu 15 kiloa hehtaarille, määrästä voi taimettua joskus alle puolet, joskus jopa 90 prosenttia. Taimitiheys vaihtelee todella paljon, Keskitalo kertoo. Jos kävisi niin, että kaikki siemenet taimettuisivat, pellosta tulisi todella tiheä, mikä vähentäisi kukkivien määrää. Vasta toisena satovuonna suurin osa taimista kukkisi, jolloin saataisiin ensimmäistä vuotta suurempi sato. Jos taas vain puolet siemenistä taimettuisi, pellossa olisi väljempää, ja suurin osa kukkisi jo ensimmäisenä vuonna. Saataisiin hyvä sato, ja toisena vuonna heikompi. ? Taimettumiseen on hirveän vaikea itse vaikuttaa. Kumina tarvitsee kylvön yhteydessä paljon kosteutta, jotta taimettuminen lähtee hyvin käyntiin. Ydinkysymys on, miten taimettumisesta saataisiin tasaista. Tähän ei ole ratkaisua. Kaiken ratkaisee siis se, miten tiheäksi kasvusto muodostuu ja miten suuriksi taimet kasvavat ensimmäisenä vuonna. Jos tämä yhtälö tunnetaan, voitaisiinko ajatella siirryttävän korjaamaan kuminasta vain yksi sato? ? Jos ajatellaan puhtaasti talouden kannalta, yhteen satoon siirtyminenkin voisi olla kannattavaa. Tällöin voisi reilusti laskea siemenmäärää, 7–10 kiloon. Näin varmistettaisiin hyvä sato ensimmäiseksi vuodeksi, Keskitalo pohtii. "Kumina tarvitsee kylvön yhteydessä paljon kosteutta, jotta taimettuminen lähtee hyvin käyntiin."
10 FARMI 9/2015 Hän painottaa kuitenkin, että kahden sadon korjaaminen tuo muita hyötyjä. Kuminan valttina on nimittäin sen kahdeksi vuodeksi tarjoama talviaikainen kasvipeitteisyys, joka suojaa maata eroosiolta ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Esikasvin ja pellon valintaa syytä pohtia Hyvä kuminasato varmistetaan kylvövuonna. Satovuonna on Keskitalon mukaan mahdollista tehdä lähinnä korjausliikkeitä. Sääolosuhteet vaikuttavat paljon, ja ihanteellinen sää riippuu kuminan kehitysvaiheesta. – Kylvövuonna toivottavaa on, että olisi sopivasti sadetta itämisen varmistamiseksi touko-heinäkuussa. Myös viileää saisi olla juuren kehityksen edistämiseksi. Satovuosiksi toivotaan aurinkoa, mutta lämpimät kelit eivät saisi alkaa liian aikaisin keväällä, Keskitalo linjaa. Pellon valinnassa on olennaista, ettei vaivana ole monivuotisia rikkakasveja, kuten ohdaketta, valvattia tai saunakukkaa. Kuminan on ajateltu viihtyvän savisella maalla, mutta kasvi kyllä hyötyy multavasta maasta. ? Hankkeessa keräsimme tietoja viljelijöiltä, ja parhaat sadot saatiin multavilta mailta. Myös Ylistaron koetilan multavilla mailla on saatu huippusatoja. Keskitalon mukaan kumina tarvitsee enemmän lisäravinteita, jos maa ei ole multava. Kierrätyslannoitteista ja karjanlannasta perustamisvuonna on saatu hyviä kokemuksia. ? Typpi on tärkeä ensimmäisenä satovuonna. Ravinteet on hyvä saada peltoon mahdollisimman aikaisin keväällä. Tämä vaikuttaa kasvin rehevyyteen ja kukkavarsien muodostumiseen. Viljat ovat kuminalle hyviä esikasveja muun muassa siksi, että niistä on jo edellisenä vuonna helppo torjua monivuotiset rikat. Sen sijaan nurmia ja öljykasveja kannattaa välttää. ? Nurmet ottavat paljon ravinteita maasta, ja maa saattaa nurmien jälkeen olla ravinneköyhempää. On myös haastavaa saada maata riittävän hienoksi, jos kasvijätettä on paljon. Tämä hankaloittaa kuminan taimettumista. Öljykasvit taas aiheuttavat pahkahomeriskin kosteana vuonna. ? Jos pahkahometta on esiintynyt, on pidettävä taukoa 3–5 vuotta, sillä tauti säilyy tarttumiskykyisenä pitkään. Vihanneksista muun muassa porkkana ja kaali ovat myös alttiita pahkahomeelle. Kumina kuminalle ei ole suositeltavaa. Toisen satovuoden jälkeen on hyvä pitää muutama vuosi väliä jo tautien ja rikkojen vuoksi. Kuminalla itsellään on runsaan juurimassansa vuoksi maata kuohkeuttava vaikutus. Se petaa hyvät olosuhteet seuraavalle kasville. Kasvinsuojelutoimet ehdottomia Kumina vaatii maalta hyvän mururakenteen, kylvettäessä pintakerroksen on oltava tasainen ja muokattu. Piensiemenisen kasvin kylvö on tehtävä matalaan, 1?2 senttiin. Kylvö käy myös suorakylvökoneella, mutta tällöin siemenmäärään kannattaa nostaa noin 20 prosentilla. ? Suorakylvössä kasvusto jää monesti harvemmaksi, jolloin saadaan hyvä sato heti kylvövuoden jälkeen, Keskitalo kertoo. Taimettumisessa kestää, sillä alussa kumina keskittyy juuren kasvattamiseen. Kasvi saattaa tulla pintaan vasta elokuussa. Koska pelto on pitkään paljas, rikkakasvipaine on kova. Rikkojen torjunta kuminaviljelmästä on ehdotonta. ? Viljelijän on oltava valppaana torjunnassa, ennen taimettumista on syytä ruiskuttaa, samoin taimettumisen jälkeen. Joskus tarvitaan satovuoden keväälläkin torjuntoja, Keskitalo opastaa. Tuholaisista merkittävin on kuminakoi, joka vaatii ehdottomasti torjunnan, joskus toisenkin. Tarkkailu on syytä aloittaa jo toukokuussa, mutta torjuntaa ei kannata tehdä ennen toukkien ilmaantumista. Torjuntaan on olemassa vain kemiallisia torjunta-aineita. Muiden torjuntakeinojen puuttumista Keskitalo nimittääkin kuminan luomuviljelyn kehittämisen pullonkaulaksi. Myös kuminarengaspunkki on satunnainen tuholainen. Vuonna 2011 se aiheutti suuret satotappiot. ? Kunnolla ei tiedetä, mikä siihen vaikuttaa. Ongelmallista on, ettei tuholaista vastaan ole torjuntakeinoja. "Paras öljypitoisuus saavutetaan, kun sato korjataan mahdollisimman tuleentuneena." ? Suuri ongelma viljelyssä on, ettei kukaan tällä hetkellä jalosta kuminaa. Lajikejalostusta pidetään todella tärkeänä muiden viljelyskasvien kohdalla, kuminakin sitä kaipaisi, tutkija Marjo Keskitalo sanoo.
11 FARMI 9/2015 Oikea-aikaisella korjuulla hyvä öljypitoisuus Suosittuja kuminalajikkeita Suomessa ovat muun muassa Sylvia, Niederdeutscher ja Record. Korjuu täytyy tehdä lajikkeen kannalta oikealla hetkellä, joten peltoa tulee tarkkailla aktiivisesti. Paras öljypitoisuus saavutetaan, kun sato korjataan mahdollisimman tuleentuneena. Aurinkoinen sää heinäkuussa parantaa öljypitoisuutta. ? Aromikkaan öljynsä vuoksi suosittu Niederdeutscher on jatkojalostajien keskuudessa haluttu, mutta sen viljelyyn liittyy haasteita. Se on erittäin variseva lajike, jopa puolet siemenistä voi varista peltoon. Siksi sen korjuussa on oltava ajoissa, muilla ei ole varisemisongelmaa, Keskitalo sanoo. Korjuun jälkeen sato on kuivattava alle 12 prosentin kosteuteen. Kuivaus tulee tehdä pian puinnin jälkeen, peräkärryllä säilyttäminen ei kuminalle sovi. ? Kasvusto alkaa lämmetä ja öljyt haituvat. Kuivaus tulisi tehdä miedolla lämmöllä, suositeltavaa on noin 50 asteen lämpötila, ei kannata ylittää 60 astetta. Kun sato on hyvin kuiva, korkeasta lämpötilasta on vähemmän haittaa. Kylmäilmakuivurissakin kuivaus onnistuu, mutta liiallinen siemenmassan kierrättäminen saattaa aiheuttaa öljyjen haihtumista. 10 askelta kuminan keskisadon nostoon 1. Valitse mullansekainen, viljava ja kostea maa. Varmista hyvä peruslannoitus. 2. Valitse hyvä, itävä siemen. 3. Käytä siemenmäärää tavoiteltujen satovuosien mukaan. 4. Torju rikkakasvit kylvökesänä. 5. Laske taimitiheyksiä, jotta vältyt yllätyksiltä ja voit suunnitella viljelytoimenpiteet. 6. Muista oikea-aikainen kuminakoin torjunta. 7. Huomioi pahkahomeen riski. 8. Tarkkaile, milloin on oikea aika puida. Muista lajikekohtaiset erot. 9. Muista vaihtoehtoiset perustamismenetelmät, kuten suorakylvö ja suojakasvi. 10. Pyri hyvään satoon. (Lähde: Ylivoimainen kuminaketju -hankkeen loppuraportti 2014) Suojakasvi vähentää rikkapainetta Yksi rikkakasvien hillintäkeino on kuminan perustaminen suojakasviin. Tutkimuksia suojakasviin kylvämisestä jatketaan parhaillaan Luken Sieppari Pellossa -hankkeessa. ? Suojakasvi tulee korjata jo heinäkuun lopulla, jotta kuminalle jää riittävästi aikaa kasvuun ennen talvea. Varhaisen korjuun takia suojakasvia ei voi pitää pellossa välttämättä tuleentumiseen asti, ja tuoresadolle tulisi olla jotain muuta käyttöä. Kumina on pääkasvi, se edellä mennään, Keskitalo sanoo. Suojakasvin on hyvä olla nopeakasvuinen. Viljoista esimerkiksi kaura ja ohra sekä palkokasveista herne ja härkäpapu ovat mahdollisia. Kylvösiementä kannattaa käyttää normisuosituksia vähemmän, esimerkiksi viljoilla vain noin 60 prosenttia tavanomaisesta määrästä. Suojakasvi ja kumina voidaan kylvää samaan aikaan, mutta suositeltavaa on kuminan kylväminen vasta, kun suojakasvi on taimettunut. Varsinkin, jos suoja kasvi on vilja. Näin voidaan vielä tehdä rikkakasvitorjunta, Keskitalo suosittelee. Hän kertoo, että suojakasvin käytöstä tulee paljon kyselyjä viljelijöiltä, mutta se ei vielä ole kovin yleistä. ? Kerääjäja aluskasvien yleistyminen auttaa ymmärtämään tätäkin menetelmää. Toki suojakasvin kanssa tarvitaan viljelijältä enemmän ammattitaitoa. Jos on aloitteleva kuminanviljelijä, suosittelisin alkuun puhdasta viljelmää. Maailmalla käytössä on myös yksivuotisia kuminalajikkeita, mutta Suomen olosuhteissa nämä eivät ehdi kasvukauden aikana tuleentua.
12 FARMI 9/2015 ERIKOISKASVIEN VILJELY tilalla lähti liikkeelle vuonna 1995 öljypellavasta, joka innoitti etsimään viljan ohelle muitakin erikoiskasveja, joiden viljely onnistuu viljanviljelykalustolla. – Useaan eri kasviin keskittyminen vähentää riskejä, tasaa työhuippuja ja parantaa maankin rakennetta, Kallepekka Toivonen sanoo. Kumina kiinnosti Toivosta jo 90-luvun puolella, mutta ensimmäiset kuminalohkot kylvettiin 2003. Kasvi tuli jäädäkseen. – Kyllä kantapään kautta on opittu paljon. Ensimmäisiä kasvustoja pidin 5 satovuotta. Siinä kyllä huomasi, että rikkakasvit ovat se pahin ongelma monivuotisten kasvien kohdalla. Rikkakasviongelma paheni vuosi vuodelta, ja pahimmillaan tukahdutti kuminakasvuston. Ympäristötuen ehtojen takia nykyisin korjataan satoa vain kahtena vuonna, mikä on mielestäni hyvä määrä. Tänä vuonna tilalla puitiin kuminaa 37 hehtaarilta, uutta kylvettiin 15 hehtaaria ja 14 hehtaaria otettiin ylös. Erityisen hyvänä ominaisuutena Toivonen pitää sitä, että kumina tasaa työhuippuja oleellisesti. – Kylvön kanssa ei ole kiirettä, kunhan saadaan kylvettyä ennen juhannusta. Voi paremmin odottaa hyviä kylvöolosuhteita. Puinti on aina ennen syysviljoja elokuun ”Kantapään kautta on opittu paljon” Nurmijärveläinen Kallepekka Toivonen viljelee kotitilaansa kolmannessa polvessa. Vanhaa viljanviljely tilaa 90-luvulla uudistamaan lähteneen Toivosen pelloilla oli viljelyssä viime kesänä 8 eri kasvilajia. Yksi näistä oli kumina. alussa, jolloin olosuhteet ovat poikkeuksetta hyvät. Harvoin on sadejaksoja siihen aikaan. Puinnissakaan ei ole ongelmaa, päinvastoin. – Kumina on semmoinen vuohenputki, joka ei mene lakoon. Ainoana haasteena on, että kumina voi olla herkkä varisemaan, jos sellainen vuosi sattuu. On oltava hereillä, että pääsee ajoissa pellolle. Tilan keskisadot liikkuvat 700–800 kilossa hehtaarilta. Toivonen myöntää, että toisen vuoden sato tahtoo olla heikompi. Rikkakasvit ovat tässä iso tekijä. – Kylvövuosi on todella tärkeä, se määrittää sadon. Jo edellisenä syksynä ruiskutan pellot kauttaaltaan glyfosaatilla. Varsinaisia rikkakasviruiskutuksia teen kylvövuonna ennen taimettumista ja taimettumisen jälkeen. Lisäksi vielä elokuussa niitetään loput rikkakasvit. Tänä vuonna Toivonen ruiskutti kauttaaltaan kaikki ensimmäisen satovuoden kuminamaat Matrigonilla. – Se on ainut torjunta-aine, mikä paremmin tehoaa saunakukkaan. Aine on arvokasta, kustannus on yli 40 euroa hehtaarilta. Mutta havahduin, kun sain toisen vuoden kasvustosta alle 500 kilon sadon rikkojen takia. Jos saadaan ruiskutuksen avulla pari sataa kiloa enemmän "Satomäärät ovat pieniä suhteessa viljoihin, joten varastoinnillekin on vähemmän tarvetta." – Kumina on hauska kasvi. Alussa se muistuttaa porkkanan vartta, kukkiessaan kasvusto on täysin valkoinen ja muuttuu lopulta tummanruskeaksi. Kun puidaan, alta paljastuu lisää porkkananvarsia, Kallepekka Toivonen pohtii.
hehtaarilta, se on kuminan nykyhinnoilla jo 2–3 kertaa ruiskutuskustannus. Suurimpia haasteita viljelyssä ovat rikkakasvit. Varsinaisia haittoja Toivonen ei kuminasta löydä. Kasvin voimakas tuoksu kuitenkin pakottaa olemaan huolellinen kuivurin ja puimurin kanssa. – Käytin aikaisemmin öljypellavan kuivatuksessa naapurin kuivuria, ja kerran pyysin saada kuivattaa siellä myös kuminaa. Valitettavasti kuminanhaju tarttui naapurin omaan mallasohraan ja erä hylättiin. Paikat tulee pitää puhtaana, tosin kuivurin ja puimurin puhtaanapito kuuluu muutenkin hyvään viljelytapaan. Nyt kuivaus tapahtuu erillisessä 140 hehtolitran kuivurissa. Vanha kuivuri soveltuu tarkoitukseen hyvin ja varastotila riittää. – Satomäärät ovat pieniä suhteessa viljoihin, joten varastoinnillekin on vähemmän tarvetta. Jos koko tilan pinta-ala olisi viljaa, vuoden sadon varastointi ei onnistuisi. Toivonen kiittelee myös kuminamarkkinoiden toimivuutta. – Suomi on viidessä vuodessa noussut maailman suurimmaksi kuminantuottajamaaksi. Koko kuminaketju toimii meillä todella hyvin. Saan jo alkuvuodesta tietää, milloin sato toimitetaan ja maksu on aina toteutuneen hinnan mukaan. Viljapuolella olisi opittavaa, Trans Farmille kuminaa toimittava Toivonen sanoo. Kuminasta saa nyt erityisen hyvää hintaa KUMINAN HINTA ON poikkeuksellisen korkea verrattuna muiden viljelykasvien tilityshintoihin. – Kansainvälisessä hinnassa on ollut aaltoliikettä. Historiassa kuminaa on tuotettu isot määrät, ja se on ollut meillä jopa ylituotantokasvi. Kiinnostus viljelyyn laski, ja oli myös tuotantoongelmia. Nyt kuminasta on valtava pula. Kansainvälinen hinta on erityisen korkea, sanoo Kari Malmivaara Artic Taste Oy:sta. Malmivaara muistuttaa, että hyvä hinta tulee lisäämään kuminan viljelyä maailmalla. Jos tarjonta kasvaa, myös maailmanmarkkinahinnat laskevat. – Hinnoittelu on pitkäjänteistä. Jos kylvetään 2016, ensimmäinen sato korjataan 2017, ja sen markkinointi tapahtuu pääosin 2018. Jyrkkiä muutoksia tuskin tapahtuu, mutta huippuhintaa halutessaan kannattaa kylvää kuminaa jo seuraavana keväänä.
MAATALOUS AR KK ITE HT ITO IM IS TO JO UN I PI TK ÄR AN TA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN kehittämisohjelman 2014–2020 seurantakomitea päätti kokouksessaan 17.11. maaseutuohjelman toisesta ohjelmamuutoksesta. Makeraan saatujen lisävarojen avulla halutaan nyt turvata tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus. Investointien tukiprosentit nousevat, ympäristökorvauksen toimenpiteitä rajoitetaan Esimerkiksi eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa parantaviin investointeihin kannustamiseksi molempien alin tukitaso esitetään nostettavaksi 30 prosentista 35 prosenttiin. Maaseutuohjelman ympäristökorvausten suosio yllätti, ja asetetut tavoitteet on jo ensimmäisenä vuonna saavutettu erinomaisesti. Rahoituksen riittävyyden takaamiseksi osaa toimista esitetään rajattavaksi. Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi
15 FARMI 9/2015 MAATALOUS SARKAMESSUILLE TULLAAN ympäri Suomen tapaamaan, keskustelemaan ja kaupantekoon. Ennätysmäärä näytteilleasettajia saapuu Seinäjoki Areenaan taas 29.–30.1.2016. Esittelykohteiden tilakäynnit käynnistyvät torstaina ja tiloille tulee ilmoittautua ennakkoon. Ajankohtaiset asiat puhuttavat ja seminaareissa käsitellään yhteisiä asioita. Sikayrittäjät pohtivat afrikkalaista sikaruttoa. Semex ja Ayrshirekasvattajat suunnittelevat Ayrshire-rodun tulevaisuutta. Maitoyrittäjät järjestävät seminaarin molempina messupäivinä otsikolla Miten maidontuottaja pitää päänsä pinnalla maidon hinta-aallokossa. Suomen Metsäkeskus ohSuomalaista maaseutua nostetaan sisulla ja sydämellä Esittelytilat ovat auki torstaina. Kohteisiin on ilmoittauduttava ennakkoon. Tietoa esittelytiloista päivitetään messujen nettisivuille joulukuun aikana. jeistaa metsätilan sukupolvenvaihdoksessa myös perjantaina ja lauantaina. Sarkamessuilla on ensimmäistä kertaa lähiruokatori, jossa on laaja valikoima herkkuja Ruokaprovinssista. Suomen Ayrshirekasvattajat toteuttavat ainutlaatuisen sisätapahtuman, jossa nähdään Ayrshiren vuosinäyttely, Ayrshire Show Taitaja, After Show Party, Junior Handlerkilpailu, Sale of Stars huutokauppa ja Showmanship. Lauantaina nähdään myös Janne Kataja ja Susanna Koski askareilla. Messutunnelmia jaetaan sosiaalisessa mediassa #sarkamessut. Ohjelma ja lisätiedot www.pytinki.fi ja www.facebook.com/pytinki. Esimerkiksi suojavyöhykkeille asetettu pinta-alatavoite oli 23 000 hehtaaria, ja toteuma vuonna 2015 oli 57 890 hehtaaria. Uusia suojavyöhykkeitä ei voi enää tällä ohjelmakaudella hakea. Jo perustetuilla suojavyöhykkeillä on viiden vuoden säilyttämisvelvoite. Lietelannan sijoittamisen osalta enimmäisosuus tuensaajan ympäristösitoumuksen korvauskelpoisesta pintaalasta tulee olemaan 60 prosenttia, samoin ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätyksen osalta. Tietyiltä lohkokohtaisilta nurmitoimenpiteiltä ja aiemmilta erityistukisopimuksilta tullaan poistamaan mahdollisuus kasvattaa peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvauksen perusteena olevaa tilakohtaista kasvipeitteisyysprosenttia. Maaseutuohjelman seurantakomitea käsitteli kokouksessaan myös muita ohjelmamuutoksia. Hallitusohjelmasta tulevien säästöjen vuoksi luonnonhaittakorvausta leikataan 10 eurolla hehtaarilta vuodesta 2017 alkaen. Lisäksi maaseutuohjelman neuvontatoimenpidettä laajennetaan maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Myös hanketukien valintakriteereitä tullaan tarkentamaan. Maatalousinvestointeihin ja tilanpidon aloittamiseen liittyviin tukiin liittyneet otantatarkastukset siirtyvät ELY-keskuksilta Mavin valvontaosastolle. Ohjelmamuutosesitys lähetetään Euroopan komissiolle virallisesti tammikuussa 2016 ja päätöstä ohjelmamuutokseen odotetaan helmikuun 2016 loppuun mennessä. www.mmm.fi Ympäristökorvausten suosio oli MMM:lle yllätys. Esimerkiksi kerääjäkasveja toteutettiin yli 270 000 hehtaarilla ja tavoite ylittyi 3 366 prosentilla. KA IS A RI IK O
16 FARMI 9/2015 MAATALOUS TÄMÄN VUODEN viljasato, 3,7 miljardia kiloa, on pienin kolmeen vuoteen. Muutos johtuu osittain noin viisi prosenttia pienemmästä viljelyalasta sekä ennätyssuuresta tuorevilja-alasta. Jopa kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tänä kesänä tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin. Viljasato pieneni, syysviljoilla ennätyssadot Vaikka maatilatasolla oli tavallista enemmän täydellisiä katoaloja, koko maan tasolla ohran 3 500 kilon hehtaarisato jäi vain hieman tavanomaista pienemmäksi. Muilla kevätviljoilla eli kauralla ja kevätvehnällä hehtaarisadot olivat tavanomaisia. Syysviljojen hehtaarisadot olivat koko maan tasolla ennätyskorkeita. Kun syyskylvöalatkin olivat tavanomaista suurempia, saatiin syysvehnästä satavuotisen satohistorian toiseksi suurin sato. Lähes 110 miljoonan kilon ruissato takaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden tulevalle vuodelle. Vehnän leivontalaatu on vuosikymmenen alhaisin. Kaikilla muilla viljoilla eli rukiilla, ohralla ja kauralla tämän vuoden sato on laadullisesti parempaa kuin viime vuonna. Luomun osuus kokonaissadosta vaihtelee ohran yhdestä rukiin kahdeksaan prosenttiin. Luonnonvarakeskus on kerännyt satotiedot noin 6 600 maatilalta, joista 600 oli luomutiloja. Ennakkotiedot kattavat noin 5 600 tilan tiedot. Satomäärät tarkentuvat vielä helmikuussa 2016. www.luke.fi FA ZE R
MYÖS SUOMESSA valmistaudutaan niin sanottujen nopeiden traktorien käyttöönottoon ja eduskunnassa käsitellään parhaillaan traktorin kuljettajan ajokorttivaatimuksia. – Traktorin työkonekäytössä ei tule jatkossakaan vaatia kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyttä. Kun yleisesti julistetaan, että tarpeetonta säätelyä halutaan karsia, ei samanaikaisesti tule lainsäädännöllä lisätä traktorin kuljettamisen byrokratiaa, vaatii Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola. Voimassa olevan säännöstön mukaan traktorin kuljettaminen vaatii joko Ttai LT-kortin. Kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyttä ei vaadita traktorinkuljettajalta silloin, kun kyse on maatai metsätalouden kuljetuksista tai traktorin työkonekäytöstä. Tosin valvontaviranomaiset ovat olleet tulkinnallisesti ulottamassa ammattipätevyysvaatimuksia jopa liikennetraktoreiden työkonekäytölle, liitto sanoo tiedotteessaan. Tulevien nopeidenkin traktorien ajamiseen tarvittava ajokortti tulee saada nimenomaan kyseiseen ajoneuvoon perustuvalla harjoittelulla eikä kuten nyt lakiesityksessä esitetään, vaatimalla CEeli rekkakorttia. Samalla logiikalla urkuharmonilla suoritettaisiin haitarinsoiton opettajalta vaadittava diplomityö, Koneyrittäjät vertaa. www.koneyrittajat.fi FR EE IM AG ES Koneyrittäjät: Tolkkua traktorimääräyksiin Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KYSY TARJOUS! • Suomen Jäähdytinpalvelu Oy on erikoistunut autojen ja koneiden sekä jäähdytin-, lämmityslaite-, öljynlauhdutin-, ahtoilmanlauhdutin ja ilmastointilaitteiden korjaukseen, valmistukseen ja myyntiin. • Yrityksemme tarjoaa kokonaisuudessaan jäähdytinalan tuotteidenkäsittelyn aina suunnittelusta asennukseen ja korjaukseen asti. • Myös yksilöllisten erikoisosien tilaaminen, valmistus ja korjaaminen on meillä mahdollista. • Jäähdyttimet suoraan varastosta. Kaikkiin linjaja kuorma-autoihin, myös Komatsu 228, 290, 350. JÄÄHDYTINJA LÄMMITYSLAITTEIDEN KORJAUS SEKÄ MYYNTI TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI
18 FARMI 9/2015 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KOTIMAISET KASVIKSET RY, METSÄ GROUP JA PIXABAY Loppuaan lähestyvä vuosi oli monin tavoin synkkä ja epävarma. Vuoteen 2015 mahtui kuitenkin myös hyviä uutisia, joista tässä muutama esimerkki. REKO-ringeistä ilmiö Vuosi 2015 RUUAN SUORAMYYNTI helpottui kerta heitolla, kun kaupankäynti siirtyi tilamyymälöistä sosiaaliseen mediaan. REKOsuoramyyntirinkit ovat kasvattaneet suosiotaan vuoden 2015 aikana valtavasti, ja rinkien määrä on lähes viisinkertaistunut viime joulukuusta. Marraskuun lopussa REKO-rinkejä oli jo yli sata. REKOssa kauppaa käydään suljetussa Facebookryhmässä. Tuottaja kertoo, mitä on tarjolla; kuluttaja päättää tilaako. Toiminta perustuu ennakkotilauksiin, ja tavara vaihtaa omistajaa jakotilaisuudessa. Varsinaisten ruuantuottajien lisäksi REKOn ovat löytäneet kauppapaikakseen monet käsityöläiset ja kotileipurit. REKO-nimi tulee ilmaisusta rejäl konsumtion, mikä merkitsee reilua tarjosi myös valonpilkahduksia kuluttamista. Idean isä on EkoNu! -hankkeen projektipäällikkönä toiminut Thomas Snellman. Pietarsaareen ensimmäisen ringin 2013 perustanut Snellman sai REKO-konseptin kehittämisestä valtakunnallisen Vuoden Lähiruokateko -palkinnon.
19 FARMI 9/2015 Valkuaisomavaraisuus esillä ja viljelyalat kasvussa Äänekosken biotuotetehdas varmistui Uusia vientimaita elintarvikkeille ja maataloustuotteille VALKUAISKASVIT JA VALKUAISOMAVARAISUUS ovat saaneet tänä vuonna erityistä huomiota. VTT julkaisi keväällä tiekartan, jossa linjattiin toimia Suomen täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin. VTT:n mukaan nosto edellyttää alkutuotannon SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN historian suurin investointi varmistui, kun Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ilmoitti Äänekosken biotuotetehtaan toteutumisesta. Tehtaan suunnittelu aloitettiin jo vuoden 2013 alussa, mutta lopullinen päätös investoinnista tehtiin viime huhtikuussa. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointi nostaa nykyisen tehtaan sellutuotannon noin 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Sellun lisäksi tehdas tulee tuottamaan muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita ja puupolttoainetta. Puun käyttö nousee 6,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä tarkoittaa 10 prosentin lisäystä koko Suomen kuitupuun käyttöön. Tehtaan on määrä valmistua syksyllä 2017. Puunosto alkaa jo ensi vuonna. Myös metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM ovat viime aikoina investoineet ahkerasti, ja uusiakin hankkeita on vetämässä. Muun muassa Finnpulp Oy tehtailee Kuopioon 1,4 miljardin euron havusellutehdasta, joka tulisi käyttämään puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Onkin arvioitu, että metsäteollisuuden investoinnit tulevat kokonaisuudessaan kasvattamaan puun kysyntää viidenneksellä lähivuosina. SYKSYLLÄ 2014 Venäjän tuontikiellon vauhdittamana käyntiin rykäisty elintarvikesektorin oma Team Finland -vientiohjelma Food from Finland (2015–2020) porskuttaa. Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikeviennin arvo 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tuloksia on jo saatu. –Jos tarkastellaankin vientitilastoa ilman Venäjää, on vientiin saatu kasvua 10 prosenttia. Lisäys on tullut etenkin EU:n ulkopuolisista maista. Lisääntyneen viennin arvo on yli 26 miljoonaa euroa, kertoi Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen Farmin haastattelussa kesäkuussa 2015. Tulli kertoi syyskuussa, että Venäjän-viennin päättymisen jälkeen suomalaisia maitotaloustuotteita on viety tavanomaista enemmän muun muassa Alankomaihin ja Egyptiin. Maalis-huhtikuun vaihteessa salolainen Areva Group kertoi aloittavansa kauran sekä ohran viennin Kiinaan. Pitkään odotettuja vientilupia sianlihalle odotetaan edelleen. Lihanvienti Aasiaan on kuitenkin avattu. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoi marraskuussa, että suomalainen sianja siipikarjanliha on saanut vientioikeuden Vietnamiin. Vientioikeus on myönnetty neljälle suomalaiselle liha-alan laitokselle. Myös Kanadan vientiin hyväksyttiin loppuvuodesta uusia naudanja siipikarjanlihaa tuottavia laitoksia. Lihan Kanadan vientiin on aiemmin hyväksytty Suomesta vain sianja poronlihalaitoksia. kehittämistä, rehukäytön tehostamista ja monipuolistamista sekä kasviproteiinin käytön lisäämistä myös ihmisravintona. Toukokuussa käynnistyi HAMKin ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisfoorumi-hanke, joka pyrkii edistämään kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Luken hiljattain käynnistämän Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hankkeen tavoitteena taas on tuoda esiin uusia ravinnoksi soveltuvia proteiinilähteitä sekä ihmisille että eläimille. Visiona on muun muassa, että vuonna 2030 valkuaisomavaraisuus on noin 60 prosenttia. Myös käytännön tasolla tapahtuu, sillä valkuaiskasveja oli viime kesänä Suomen pelloilla merkittävästi viime vuotta enemmän. Tuplaantunut herneala tuotti satoa 25 milj. kiloa, mikä oli 75 prosenttia viime vuotta enemmän. Yli 50 prosenttia noussut härkäpapuala taas tarjoili 31 milj. kilon sadon. Tämä oli 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014.
20 FARMI 9/2015 MAATALOUS LOKAKUUN PUOLIVÄLISSÄ maatilojen varastoissa oli 138 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Perunan kokonaisvarastomäärä oli 67 miljoonaa kiloa viimevuotista pienempi. Haasteelliset kasvuolosuhteet aiheuttivat muun muassa heikon satotason. Perunasato väheni 10 prosenttia edellisvuodesta. Keskisato oli alle 25 tonnia hehtaarilta. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä oli kolmas kerta, kun hehtaarisato alitti 25 tonnia. www.luke.fi VALTRA N174 VERSU, on voittanut Golden Tractor for the Design 2016 -muotoilupalkinnon Agritechnica 2015 -maatalouskonenäyttelyssä Saksassa. Voittaja valitaan kaikkiaan seitsemäntoista finalistin joukosta. 23 eurooppalaisen maatalouskonelehden toimittajista koostunut tuomaristo perusteli valintaa moderniksi, dynaamiseksi, kompaktiksi ja hyvännäköiseksi. Valtra lanseerasi 4-sylinterisen N-sarjan lokakuussa ja traktorin toimitukset alkoivat syyskuussa. Jo alusta alkaen tuote on ollut menestys sekä asiakkaiden että myyntiverkoston keskuudessa. – Palkinto on tärkeä tunnustus Valtralle ja AGCOlle. Olemme erittäin iloisia myyntiverkostolta ja asiakkailta saamastamme positiivisesta palautteesta, kommentoi Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen. www.valtra.com Valtran uuden N-sarjan traktori palkittiin Agritechnicassa Ruokaperunan varastotilanne heikko TURVALLISUUSJA KEMIKAALIVIRASTO (Tukes) on antanut poikkeusluvan käyttää Elado FS 480ja Cruise OSR -valmisteita öljykasvien siementen peittaukseen. Lupa koskee keväällä 2016 kylvettäviä siemeniä. Valmisteiden tehoaineet ovat neonikotinoideja, joiden käytön Euroopan komissio on väliaikaisesti kieltänyt mehiläisille mahdollisesti haitallisina. EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla. Tukes myönsi poikkeusluvan, koska kirppojen torjuntaan ei ole käytettävissä korvaavia peittausaineita tai muita tehokkaita keinoja. Öljykasvien viljely ilman peittausta lisää kasvinsuojeluaineruiskutuksia kylvön jälkeen, eivätkä ne kuitenkaan pelasta jo vaurioitunutta taimikasvustoa. Lisäksi peittauskäsittelyä korvaavat synteettiset pyretroidit ovat erittäin myrkyllisiä pölyttäjille, muille niveljalkaisille ja vesieliöille. Suomen mehiläishoitajien liitto (SML ry) on käsitellyt asiaa eikä vastusta poikkeuslupaa edellyttäen, että kylvö tehdään muilla kuin pneumaattisilla kylvökoneilla. Huoltovarmuuskeskus on toimittanut Tukesille kannanoton, jossa todetaan rypsiöljyllä ja valkuaisrouheella olevan keskeinen osuus elintarvikehuollon ja rehuteollisuuden raakaaineina. Näiden huoltovarmuus korostuu erityisesti poikkeusoloissa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vuodesta 2013 kerännyt tutkimustuloksia neonikotinoidien vaikutuksista mehiläisiin. Kun EFSA on arvioinut tutkimukset, komissio tarkastelee rajoitusta uudelleen. Tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan ole annettu. www.tukes.fi Tukesilta poikkeuslupa öljykasvien peittaukseen