Maaseudun aikakauslehti Nro 8/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14008 Palautusvko 2014-45 6 414881 667773 166777-1408
MENKÄÄ METSÄÄN! 7.–9.11.2014 Messukeskus Helsinki Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille kuin metsän ystävillekin mielenkiintoisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Osastoilla on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Uutuusalue Tulevaisuuden Tori esittelee metsäalan innovaatioita. Tule kuulemaan ja näkemään, mitä käyttötuotteita puusta voikaan tänä päivänä valmistaa – se ei nimittäin jää vaan penkkiin ja keinutuoliin! Katso koko ohjelma: www.helsinginmetsamessut.fi Avoinna: pe 7.11. klo 9–18, 8.11. la klo 10–18, su 9.11. klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. www.messukeskus.com/shop OSA Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. metsÄkoneet Bandit bioenergia- murskaimet, hakkurit ja kantojyrsimet Sampo Rosenlew harvesterit Kesla hakkuuPÄÄt Uudet verkkosivut: www.valparts.fi SR-Harvesting Oy Vaihto ja välityskoneet Laatutuotteet vuosien kokemuksella! Avaamme varaosien verkkokaupan syksyn aikana! Pistetään ”Vallut” kuntoon! Ostamme Valtra- ja Valmettraktoreita, korjaamme rikkinäisiä koneita ja myymme varaosia. www.srharvesting.fi Jukka Salin, Bandit, Sampo-Rosenlew, Kesla, 0400 836 941 Ahti Sormunen, Bandit, Kesla, 0400 346 650 Osto-, purku- ja korjauspalvelu | Varaosamyynti Konemyynti / koneiden osto: 0400 836 941, Jukka Salin jukka.salin@valparts.fi Varaosamyynti: 040 553 4600, Tino Myllykoski tino.myllykoski@valparts.fi
AKSIAALIMÄNTÄPUMPUT OHJAUSVENTTIILIT Nyt varastossa myös hyvin pieniä (12cc/r) ja suuria (130cc/r). Voidaan käyttää myös moottoreina Ulkomitoiltaan markkinoiden pienin, tuotoltaan suuri 70+70cc/r 2-piiripumppu, max. 350 bar Käsi-, sähkö-, proportionaali-, radio-, vaijeri- ja paineilmaohjattuina Kuormaimiin, kippeihin, klapikoneisiin, sirkkelipöydän ohjaukseen jne. PATRUUNAVENTTILIT Patruunaventtiilejä, virtauksensäätimiä, kuormanlaskuventtiileitä NURMIJÄRVI TAMPERE VARUSTEET PIKALIITTIMET Öljynjäähdyttimiä, virtaus- ja painemittauslaitteita Kaikki pikaliitinvaihtoehdot, myös ryhmäpikaliittimet MINIKONEIKOT SYLINTERIT MOOTTORIT Hydrauliyksiköitä perälaudan, ramppien, hakesyöttimien jne. liikutteluun Erittäin laaja valikoima sylintereitä varastossa - erikoissylinterit muutaman päivän toimitusajalla Hydraulimoottoreita vetorulliin, kuljettimiin, sorakasetteihin entistä laajempi valikoima Puh. 09-276 6400 | www.salhydro.fi Puh. 03-364 0655 HKI, SUUTARILA Puh. 09-346 6400 | www.hydromarket.fi HKI, KONALA Puh. 09-512 1200 KERAVA Puh. 09-242 3200
Syksyn odotetuin näyttely KoneAgria 8. - 11.10.2014 Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12,Osta liput ennakkoon sähköisestä lippukaupasta. www.koneagria.fi > Näyttelykävijöille > Liput ja hinnasto Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi Myös IBC-säiliöt Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. 4 FARMI 8/2014
Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Heikki Matila puh. 050 564 3190 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala LEASING ALKAEN 349 eur / kk “Van of the year” Euroopassa 2015 – kampanja Aivan uusi pakettiauto • Huippuluokan ajomukavuus • Luokkansa voimakkain moottori (205 hv) W W W. I V E C O. F I OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Tiemestarinkatu 5. Leasingvuokra 349€ /kk perustuu 48kk rahoitusleasing laskentaan. Ensimmäinen vuokraerä on 8000€ ja jäännösarvo 40%. Laskennassa käytetty korko on 4%. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin tai sopimuksiin. Kaikki hinnat sisältävät 24% arvonlisäveroa. Kuvien autoissa saattaa olla lisävarusteita. Iveco varaa oikeuden mahdollisiin hinnankorotuksiin. Lopullinen leasingtarjous vaatii hyväksytyn luottopäätöksen. Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti. KAMPANJAMALLI: 35S13V TILAVUUS: 10,8M³ TEHO: 126 HV TAV. TIL. MITAT (P/K/L): 3141/1900/1800 AKSELIVÄLI: 3520 FARMI 8/2014 5
Miten vähennetään ruokahävikkiä? 36–39 Maalämpö vaihtoehto vanhaankin taloon 34–37 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 6 FARMI 8/2014 Luteet yleistyvät Suomessa 60–62
Nro 8 •Syyskuu 2014 MAATALOUS MIMMI VIRTANEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi 10 Johtaminen tuo haastetta tiloille 24 Järki Lanta: Lantaravinteet kiertoon TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi HYÖTYELÄIMET ENERGIA ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi KOTI AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi 30 Maidon matka 40 Lämmitysmuodoksi maalämpö 36 Ruokahävikki kuriin 58 Luteet yleistyvät 60 Asumismenojen kehitys PALSTAT 14 16 27 34 34 40 46 50 54 56 61 66 Pakotteet Maatalous Hyötyeläimet Koulutus Opiskelija esittäytyy Ympäristö ja energia Metsä Koneet Koeajossa: Hyundai ix35 Hevoset Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro Marko Toivakka, KoneAgria TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Farmi 9/2014 ilmestyy viikolla 44. www.countrymedia.fi KANNESSA: MAITOLAITURILLA KUVA: HANNU LAATUNEN / VASTAVALO.FI Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Laskutusosoite: C/Salamanca 27 Urp. La Capellana 29639 Benalmadena SPAIN FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 7/2014 6/2014 4/2014 8/2014 7
PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle, naapurille, tilan jatkajalle.. MUUTTAESSANI ESPANJAAN PERHEENI kanssa mietin, mikä meitä odottaa. Pakata nyt koko koti pakettiin ja muuttaa toiseen maahan, toiselle puolelle Eurooppaa. Olemme asuneet Espanjassa nyt vajaa neljä kuukautta, ja voin useiden kokemusten perusteella todeta olevani tyytyväinen tähän rohkeaan päätökseemme. Voin edelleen ylpeänä rinta rottingilla kertoa olevani Suomesta, kauniista ja turvallisesta maasta, jossa on hyvä asua, vaikka kylläkin vähän kallista. Eräs asia täällä Espanjassa on kyllä saanut erityisen huomioni. Kotimainen ruoka on täällä nimittäin huomattavasti edullisempaan kuin Suomessa. Miksi? Palkka- ja tuotantokustannukset tuovat ruuan hintaan lisiä, ja toki verotuksellakin on oma osuutensa, mutta siltikään en ymmärrä. Suomessa ruuan hinta on noussut kaksi kertaa niin paljon kuin EU-maissa keskimäärin. EU-maissa ruuan hinta on noussut 2000-luvulla keskimäärin 9,7 prosenttia, Suomessa jopa 18,7 prosenttia. Kuljetuskustannuksetkaan tuskin ovat syynä, jos esimerkiksi espanjalainen tomaatti maksaa Suomessa 99 senttiä kilolta ja kotimainen liki viisi euroa. Jotain selittämätöntä on Suomen kehityksessä, ja varmasti joku kerää myynnistä enemmän voittoja, kuin aikaisemmin. Siitä olen kuitenkin varma, että ruuantuottaja se ei ole. Ei ainakaan Suomessa. EU-maiden tuottajien tilanne on entistä hankalampi Ukrainan kriisin ja Venäjän elintarvikkeisiin kohdistamien pakotteiden vuoksi. Espanjassa tuontikielto iskee etenkin hedelmien viljelijöihin, Suomessa eniten kärsii maitosektori. Nyt näyttää siltä, että tuottajien ääni on kuultu, sillä EU suunnittelee suorien tukien maksamista pakotteista kärsiville tuottajille. Toivotaan, että edessä ovat valoisammat ajat. SYYSTERVEISIN, KATJA Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 8/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
TÄMÄN VUODEN KONEAGRIA järjestetään tutussa paikassa Jyväskylän Paviljongissa 8.–11.10. Näyttely on jälleen täynnä kiinnostavia näytteilleasettajia noin 200 osastolla. Edustettuna on koneiden, laitteiden ja tuotantotarvikkeiden lisäksi viranomaisten, oppilaitosten, vakuutuslaitosten ja rahoittajien edustajia. ProAgrian osastolla on tuotannon- ja talouden asiantuntijoita, joten investointipäätösten tekemiseen voi hakea myös kannattavuusnäkökulmaa. Huolimatta siitä, että lisätilaa on hankittu lämmitettyjen telttahallien muodossa 3 000 neliömetriä, ovat kaikki hallit ja ulkoalue ääriään myöten täynnä. Tämä takaa sen, että näyttely on kävijän kannalta todella monipuolinen. Erityisesti investointeja suunnittelevien on helppo vertailla koneita, laitteita ja ratkaisuja sekä hankkia viimeisin tieto, sillä näytteilleasettajat palvelevat henkilökohtaisesti näyttelyvieraita. KoneAgria onkin vuosien varrella osoittautunut ammattilaisten tapahtumaksi. Maatalouden ja maaseudun yrittäjyyteen keskittyvien näyttelyosastojen lisäksi näyttelyn antiin ovat aina kuuluneet seminaarit. Avajaispäivänä ohjelmassa on esimerkiksi asiaa osakeyhtiömuotoisesta maataloudesta ja torstaina maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo käsittelee maaseudun kehittämistä uudella ohjelmakaudella. Näyttely onkin erinomainen paikka tavata tuttuja ja tehdä samalla tärkeää sidosryhmätyötä. KoneAgria on myös loistava kohde maamiesseuran tai vaikka ystäväporukan yhteiselle reissulle. Näyttelyyn saapuminen sujuu vaivattomasti, kun tilaa sekä pääsy- että ruokaliput etukäteen. Silloin voi keskittyä tapahtuman antiin huoletta. Nettisivuilta löytää helposti ohjeet ja tarpeelliset puhelinnumerot. Tämän vuoden KoneAgria on järjestyksessään kymmenes. Alusta asti mukana olleet näytteilleasettajat sekä tänä vuonna uusina mukaan päässeet yritykset takaavat sen, että tämäkin KoneAgria on käymisen arvoinen. Tervetuloa! MARKO TOIVAKKA NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ KONEAGRIA Täydellinen luettelo näyttelyn seminaareista ja tietoiskuista löytyy näyttelyn kotisivuilta osoitteesta www.koneagria.fi. FARMI 8/2014 9
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Kun perhemaatilasta tulee entistä suurempi yritys, täytyy sitä myös alkaa johtaa yritysmäisemmin. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, miten se tapahtuu. Päänvaivaa aiheuttavat etenkin työntekijöiden kanssa toimiminen sekä talousasiat. 10 FARMI 8/2014 M aatalous- ja puutarhayritysten määrä vähenee Suomessa vuosittain reilusti yli tuhannella. Esimerkiksi viime kiintiökauden aikana lypsykarjatiloista lopetti noin viisi prosenttia. Maidon kokonaistuotanto on kuitenkin pysynyt samana, mikä tarkoittaa yksikkökokojen kasvua. Liikevaihdon kasvaessa ruuantuottajalta kaivataan entistä yrittäjämäisempää otetta maatilan johtamisessa. Kun tilan koko kasvaa, myös tilan työt ja paperihommat lisääntyvät, ja joudutaan palkkaamaan ulkopuolista työvoimaa. Ei voida kuitenkaan olettaa, että itsekseen töitä tehnyt isäntä yhtäkkiä muuttuisi yritysjohtajaksi. Tähän tarvitaan usein apua. ProAgria Liha Osaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen kertoo, että yrityksen johtamiskoulutus ja konsultointi ovat tulleet viime vuosina entistä enemmän osaksi myös hänen omaa työnkuvaansa. Nopasen mukaan maatalousyrittäjät kokevat, ettei heillä ole
riittävästi valmiuksia etenkään henkilöjohtamiseen. – Pienemmällä tilalla työt on kyetty hoitamaan oman perheen voimin, mutta kun tilan koko kasvaa, täytyy usein palkata työntekijöitä. Tämä kasvattaa riskejä ja vastuuta sekä muuttaa yrittäjän oman työn kuvaa. Myös tilan strategian ja sen toteuttamisen painoarvo nousee, isoilla tiloilla puhutaan kuitenkin miljoonaliikevaihdosta. Oikein johdetulla strategialla liikevaihdosta jää keskimääräistä enemmän tulokseksi. Työntekijämäärän kasvu luo paineita ProAgria järjesti ensimmäisen laajan vuoden kestäneen johtamisvalmennuksen pari vuotta sitten. Valmennus oli suunnattu sikayrittäjille, ja mukaan lähti vajaa parikymmentä yrittäjää eri puolilta Suomea. Nopanen kertoo, että sykähdys laajemman valmennuksen järjestämiseen tuli puhtaasti yrittäjiltä itseltään. – Tuottajat ovat kokeneet, että on tarvetta tällaiselle valmennukselle, kun investoidaan ja kehitetään tilaa. Hyvin sujunut valmennus poiki jatkoa, ja tammikuussa 2013 aloitettiin maitotilayrittäjille suunnattu johtamisvalmennus, joka toteutettiin yhdessä Osuuskunta Itämaidon kanssa. Viime keväänä päättyneeseen valmennukseen osallistui 17 maitotilayrittäjää. Osallistuneita yrittäjiä yhdisti Nopasen mukaan eteenpäin menon ja kehittymisen halu. – Osallistuneilla yrittäjillä oli jo tuotanto hyvällä tasolla, mutta sitä haluttiin vieläkin paremmaksi. Usko maitoalaan ja tulevaisuuteen kannusti osallistumaan. Toinen yhdistävä tekijä oli myös ulkopuolinen työvoima. Lähes jokaisella yrittäjällä oli vähintään yksi työntekijä. – Henkilöjohtamisen suhteen haluttiin työkaluja, oppeja ja valmennusta. Syy osallistumiseen saattoi olla myös se, että lähdettiin hakemaan vahvistusta omille tehdyille valinnoille. Osa lähti hakemaan uutta suuntaa seuraaviksi 5–10 vuodeksi. – Kaikissa tuotantosuunnissa tilakoko kasvaa ja johtamistaidot saattavat kaivata hiomista. Avuksi valmiita työkaluja Keväällä päättynyt johtamisvalmennus piti sisällään neljä erilaista lähijaksoa ja yhteensä kymmenen koulutuspäivää. Jokainen lähipäivä käsitteli eri johtamisen osa-aluetta. Läpi käytiin muun muassa tilan strategian laadintaa ja merkitystä, henkilöstöjohtamista, talouden ja tuotannon kehittämistä sekä oman työn johtamista ja neuvottelutaitoja. – Päivät koostuivat asiantuntijoiden luennoista, mutta paljon myös keskusteltiin. Joka jakson päätteeksi annettiin välitehtävä, joka tuki valmennuksen aikana toteutettavan projektin, liiketoimintasuunnitelman laatimista. Samalla toteutettiin valmennuksen ohella oman tilan kehitysprojekti. Tavoite oli valmennuksen aikana tuoda opittuja asioita käytäntöön omalla tilalla. Valmennuksessa pyrittiin käytännön läheiseen oppiin, ja antamaan yrittäjille heti käyttövalmiita työkaluja. – Yrittäjät saivat neuvoa esimerkiksi siihen, mihin kiinnittää huomiota, kun seuraavaksi tutkii kirjanpitoa, tai mitä tehdä, kun pitää palaveria työntekijöiden kanssa, Nopanen selittää. Verkostoituminen ja sen myötä saatava vertaistuki on arvokasta maatalousyrittäjälle. Verkostoitumiseen panostettiin jo kurssin aikana, ohjelmassa oli muutakin, kuin vain aktiivista opiskelua. Tavoite oli saada yrittäjät irrotettua arjesta. – Nyt on aikomuksena järjestää loppuvuodesta yhteinen ”luokkakokous” sekä sika- että maitoyrittäjien valmennuksiin osallistuneille. Tuotantosuuntien sekoittamisesta tulee varmasti mielenkiintoista. Nopanen ei lähtisi muutenkaan erottelemaan eri tuotantosuuntien erityistarpeita johtamisen suhteen. – Kaikki isot tilat, oli sitten maito-, sika, broileri-, nauta tai kasvinviljelytila ovat samassa tilanteessa. Kaikissa tuotantosuunnissa tilakoko kasvaa ja johtamistaidot saattavat kaivata hiomista. Kun tiimi pelaa, se näkyy tuloksessa Maidontuottajilta tullut hyvä palaute on rohkaissut järjestämään uuden johtamisvalmennuksen yhteistyössä Itämaidon kanssa. Kysynnän ja kiinnostuksen mukaan valmennusta pyritään järjestämään muillekin tuotantosuunnille. Eniten positiivista palautetta tuli henkilöstöjohtamiseen liittyen. Se on asia, jonka kanssa moni painii. Nopanen muistuttaa, että työntekijät tulee aina ottaa mukaan suunnitteluun. Työnantajan on oltava aktiivinen tiedon välityksessä, ja myös palautteen anto ja vastaanottaminen molemmin puolin on tärkeää. – Usein työntekijät tekevät töitä siten, kun ovat aikaisemmin tottuneet. Jos tämä ei miellytä työnantajaa, siitä on uskallettava sanoa, muuten edessä on ongelmia. Keskusteluyhteyden on löydyttävä. Valmennuksessa lanseerattiin työntekijöiden kanssa käytävät kehityskeskustelut sekä arjen johtamisen työkalut. Tarkoitus on, että yrittäjä niiden avulla seuraa työntekijöiden työtehtävistä suoriutumista, osaamisen kehittämisen tarpeita sekä motivaatiota ja samalla varmistaa, että yritys menee sinne, minne yrittäjä haluaa. Nopanen muistuttaa, että isoilla maatiloilla yrittäjän oman työn painopiste keskittyy toimistopöydän taakse. Tällöin työntekijät ovat pääasiassa vastuussa esimerkiksi navetassa tapahtuvista töistä. – Jos työntekijät eivät osaa tai heitä ei ole ohjeistettu, tuottavuus laskee. Kun tiimi pelaa, se näkyy myös taloudessa. ? FARMI 8/2014 11
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Maidontuottaja Antti Huovinen lähti mukaan maitotilayrittäjien johtamisvalmennukseen ajatuksenaan oman toiminnan kehittäminen. Työntekijöiden viihtyminen ja vastuun jakaminen ovat tärkeitä isolla tilalla. A ntti Huovinen pitää lypsykarjatilaa Vieremällä Pohjois-Savossa. Tarve lähteä kehittämään tilan johtamista kumpuaa tehdystä sukupolvenvaihdoksesta ja sen jälkeisistä investoinneista. Keväällä tulee täyteen seitsemän vuotta siitä, kun Huovinen otti tilan johtamisen kontolleen, ja perusti maatalousyhtymän vanhempiensa kanssa. – Kun tulin mukaan, lehmiä oli 120 ja ulkopuolisia työntekijöitä yksi. Tuotetut litramäärät ovat omana aikanani kolminkertaistuneet. Nyt maitotilalla lypsäviä on kolme sataa ja peltohehtaareja saman verran. Ympäri vuoden työskentelevien vakituisten työntekijöiden määrä on noussut kahdeksaan, kesäaikaan työntekijöitä on vielä enemmän. – Halusin valmennukselta työkaluja, ettei aina tarvitse pähkäillä kaikkia asioita itsekseen, vaan saisi valmiita malleja siihen, miten kan- 12 FARMI 8/2014 nattaisi toimia, Huovinen sanoo. Maatalouspuoli oli tilalla hallinnassa, mutta etenkin henkilöstöjohtaminen kaipasi kehittämistä. – Eniten työsarkaa tuntui olevan henkilöstöhallin- nossa. Tavoitteena oli kokonaisuus ja sen hallinta, ja etenkin johtamiskulttuurin tehostaminen. Taustalla oli myös halu päästä itse enemmän kiinni taloushallintoon, ja saada siitä yrittäjämäisempi ote. Tavoitteena pitkät työsuhteet Huovisen tilalla on ollut vaihtuvuutta työntekijöissä. Tavoite oli saada luotua pidempiä työsuhteita, sillä uuden työntekijän perehdyttäminen on aina oma kustannuksensa.
– Aina ei tiennyt, mitä työntekijät ajattelivat, olivatko he tyytyväisiä, oliko heillä kaikki hyvin. On tärkeää, että työntekijällä on hyvä olla töissä, näin tulee hyvää jälkeä, Huovinen sanoo. Myös johtamisvalmennuksen aikana laaditun kehityssuunnitelmansa Huovinen teki henkilöstöön ja työkyvykkyyden parantamiseen liittyen. Tarkoitus oli selvittää, miksi työntekijät lopettivat, ja voisiko siihen omalta taholta jotenkin vaikuttaa. – Halusin karsia ne syyt, jotka omassa tekemisessä vaikuttavat epäsuotuisasti työntekijöiden viihtymiseen, ettei ainakaan oma käyttäytyminen olisi syynä työsuhteen päättymiseen. Moni tilan työntekijä on ulkomailta, joten myös kieli ja kulttuurierot ovat haasteena. Valmennukseen osallistumisen myötä tilalla on otettu käyttöön muun muassa viikkopalaverit, kehityskeskustelut ja tietyt rutiinit työssä. – Kukaan työntekijöistä ei ole moittinut uusia käytäntöjä, moni on sanonut, että ovat hyviä juttuja. Itselleni on sama ovatko jutut käytössä vai eivät, mutta jos ne työntekijää helpottavat, silloin ne kannattavat. Ei niitä vain minun mielikseni kannata tehdä. Työn on oltava mieluista Kokonaisuuden hallinta ja ehtiminen ovat monella yrittäjällä haasteena. Huovinen sanoo, että järjestelmällisyydellä ja vastuun jaolla päästään hyvään tulokseen. – Annan mielelläni vastuuta muille, että pääsen itsekin osallistumaan varsinaiseen työhön. Kun sovitaan, että joku hoitaa jonkun työn, hän sitten myös hoitaa. Jos yrittää ehtiä kaikkea, ei kerkeä kunnolla mitään. Huovinen korostaa, että on tärkeää saada jokaiselle mieluisat hommat. Töitten jaosta keskustellaan paljon yhdessä työntekijöiden kanssa. – Toinen haluaa tehdä vain traktorihommia, toinen ei astuakaan traktoriin. Kun kaikilla on oikeat hommat ja niistä tykkää, on motivoinut tekemään ne hyvin. On kustannustehokkaintakin tehdä työ kerralla kunnolla. Haasteekseen Huovinen kokee kuitenkin liiallisen puuttumisen. – On tärkeää, että työntekijällä on hyvä olla töissä, näin tulee hyvää jälkeä. – Tykkään sekaantua vähän joka paikkaan ja perfektionistin vikaa löytyy. On ollut opettelua siinä, että osaa jättäytyä pois ja luottaa, että toiset tekevät työnsä hyvin, vaikka eivät niin pikkutarkkoja olisikaan. Pienistä asioista iso puro Maitotilayrittäjien johtamisvalmennuksen yhteydessä tehtiin matka Tanskaan tutustumaan sikäläisiin maitotiloihin. – Tanskassa maitotilojen keskimääräinen lehmämäärä on 160–170, viisinkertai- nen Suomeen verrattuna. Tiloilla korostuu nimenomaan järjestelmällisyys. Isännät olivat siellä aika avoimiakin taloudesta ja työtehokkuudesta. Oli hienoa huomata, että ai, tämän voi näinkin tehdä. Saimme hyviä keskusteluja aikaan, Huovinen kiittelee. Johtamisvalmennuksen myötä maidontuottajat tutustuivat myös toisiinsa. Huovinen kokee tärkeäksi verkostoitumisen ja yhteydenpidon muiden tuottajien kanssa. – Sitä tietää nyt aika hyvin ainakin muiden kurssille osallistuneiden tilat ja asiat. On hienoa, kun voi antaa neuvoa johonkin asiaan tai mahdollisesti itse kysyä apua. Ihan samojen asioiden kanssa painitaan kaikki. Huovinen korostaa, ettei tilan johtamisessa ole kyse mistään mullistavista asioista. Vaikka ei kokisi olevansa johtajatyyppi, yksinkertaisia asioita tekemällä talous- ja henkilöstöjohtaminenkin onnistuvat. Järjestelmällisyys ja yrittäminen korostuvat. – Perusasioihin keskittymällä, ja pieniä asioita tekemällä pärjää. Niistä voi tulla isokin puro. ? Tekonivelsairaala Coxa FARMI 8/2014 13
PAKOTTEET Valio, johon iso osa pakotteiden vaikutuksista osuu, laski elokuussa maidon tuottajahintaa neljällä sentillä. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että moni pohtii jo meijerin vaihtamista paremmin maksavaan Arlaan. KATJA SORMUNEN VENÄJÄN ASETTAMA EU-elintarvikkeiden tuontikielto on vaikeuttanut markkinatilannetta eniten hedelmä- ja vihannes- ja maitosektoreilla. Tuontikiellot koskettavat Suomea vakavammin kuin useimpia muita EU-jäsenmaita, sillä Venäjän-vienti on merkittävää Suomen maataloudelle, teollisuuden kannattavuudelle, työllisyydelle ja kansantaloudelle. Myös Baltian maat ja Puola ovat kärsineet merkittävästi pakotteista. Vastapakotteiden aiheuttamia vaikeuksia helpottaakseen Euroopan komissio avasi muun muassa tuen hedelmien ja vihannesten poistamiseksi markkinoilta, mutta tuki lope- 14 FARMI 8/2014 tettiin syynä tappioihin nähden moninkertaiset tukihakemukset. Lisäksi on avattu yksityisen varastoinnin tuki voille, rasvattomalle maitojauheelle. Tukea sai muutaman viikon ajan myös juustoille, mutta komissio joutui lopettamaan juuston varastointituen maksatukset niin ikään väärinkäytösten vuoksi. Komissio on myös lisännyt rahoitusta maataloustuotteiden menekinedistämiselle EU:n ulkopuolisissa maissa. Brysselissä pidettiin 5. syyskuuta ylimääräinen maatalousja kalastusneuvoston kokous, jossa maatalousministerit vaativat EU:ta käyttämään kaikkia yhteisen maatalouspolitiikan keinoja tuottajien tilanteen hel- pottamiseksi. Lisäksi ministerit vaativat, että mahdollisuuksia kansallisen tuen antamiseen helpotetaan. Komissio valmistelee parhaillaan pakettia, jossa tukea kohdennettaisiin suoraan eniten kärsineiden maiden tuottajille Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa. Maatalouskomissaari Dacian Ciolo? vieraili Helsingissä 19. syyskuuta. Komissaari vieraili samalla matkalla myös Baltian maissa. Komissaarin pikavierailujen tarkoitus oli saada parempi käsitys vastapakotteiden maille aiheuttamista menetyksistä. EU:n maatalousministerien on määrä päättää tukien kohdentamisesta epävirallisessa kokouksessaan Milanossa viikolla 40. Suomessa hallituksen ja tuottajien edustajat pyrkivät lähiviikkoina saamaan myös esityksen kansallisista tukitoimista. Ennen lopullista valtioneuvoston päätöstä tarvitaan vielä EU-komission hyväksyntä. Jaossa on hallituksen lisäbudjettiin esittämä 20 miljoonaa euroa. Korvauksia aiotaan jakaa ainakin maitosektorille. Kalataloudelle hallitus on jo päättänyt myöntää 0,6 miljoonaa. www.valtioneuvosto.fi
PAKOTTEET MTK:N MAITOVALIOKUNTA muistuttaa, että jo tässä vaiheessa on selvää, että pakotteiden vaikutukset kotimaan maitosektoriin tulevat olemaan huomattavat erityisesti nyt, kun kiintiöjärjestelmän poistuminen ja kasvava tuotanto EU:ssa voimistavat sen vaikutusta. Kansallisessa lisäbudjetissa on varattu noin 20 miljoonan euron määräraha Venäjän asettamien pakotteiden seurausten lieventämiseen. Maitovaliokunta katsoo, että maitosektorille tuleva osuus tulisi jakaa kaikille maidontuottajille koko maassa samansuuruisena litratukena. MTK: muistuttaa, että maitosektorin lisäksi myös suomalaiset sikatilat ovat joutuneet vaikeaan tilanteeseen Venäjän kaupan ongelmien vuoksi. Venäjä kielsi jo talvella sikojen ja sianlihan viennin vedoten Puolasta ja Liettuasta löytyneisiin ASF-tartuntoihin. Vuonna 2013 EU:n sianlihan viennistä 24 prosenttia meni Venäjälle. Suomen viennistä Venäjän osuus oli 16 prosenttia. Venäjän viennistä ylijäänyttä lihamäärää on yritetty tämän vuoden aikana viedä muualle suuria tuloksia saavuttamatta. Sianlihan hinta on jo pitkää ollut selvästi alle kannattavuusrajan, ja vientikiellon aikana sianlihan hinta on laskenut 10 senttiä kilolta. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 Etelä-Suomen kansallinen tuki sikatiloille on alentunut 50 prosenttia. Keskimääräisellä tilalla tämä merkitsee 15 000 euron tukimenetystä, painottaa MTK. Tuottajajärjestö pitää vuoden 2014 lisätalousarviossa varattua 20 miljoonaa euroa täysin riittämättömänä maataloudelle aiheutuvien vahinkojen korjaamiseksi. MTK vaatii, että hallituksen on kohdennettava vuoden 2015 lisätalousarviossa lisävaroja tuontikiellosta aiheutuvien vakavien vaikeuksien korvaamiseksi, ja löytää keinot kohdentaa tukea myös sikatalouteen. www.mtk.fi MIMMI VIRTANEN FREEIMAGES HOLLANNISSA KÄYTIIN syyskuun puolivälissä tomaattisotaa – kirjaimellisesti. Amsterdamissa järjestettyyn tomaattisotaan osallistui kaksi tuhatta ihmistä, ja tomaatteja murskaantui tunnin kestäneeseen taistelun aikana kymmenen tonnia. Viidentoista euron pääsymaksut ohjattiin paikallisille viljelijöille, jotka ovat kärsineet Venäjän asettamista vastapakotteista. Hollanti on suuri tomaattien tuottaja, ja pakotteet iskevät etenkin tomaatinviljelijöihin. Jottei tapahtuma olisi lipsahtanut ruuan haaskauksen puolelle, tomaattien jäännöksiä käytettiin biokaasun valmistukseen. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat. FARMI 8/2014 15
MAATALOUS Pro Ruis ry neuvoo, että mm. maatalouskaupoista saatavat keltaliimaansapyydykset auttavat ongelman havaitsemisessa. Torjunta aloitetaan, kun keltaliimaansapyydykseen on jäänyt tuhohyönteisiä 5kpl/vrk. LASSE MATIKAINEN /BERNER OY KAHUKÄRPÄSIÄ HAVAITTIIN viikolla 38 paikoin runsaasti etenkin Etelä- ja VarsinaisSuomessa, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR. MTT:n Kasper-palvelussa kerrotaan, että poikkeuksellisen lämmin sää lisää kahukärpäsriskiä syysviljoilla. Yleensä syyskuun puolella kylvetyt syysviljat välttyvät kahukärpäsiltä, 16 FARMI 8/2014 mutta korkeat päivälämpötilat ja yöpakkasten puuttuminen muuttavat tilannetta. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Aikuinen kahukärpänen on kiiltävän musta ja 2–3 millin pituinen, ja se vioittaa erityisesti syysviljoja. Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat edelleen ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella. Myös etanat ovat paikoin vioittaneet pahasti syysrapsikasvustoja. Tarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Öiden kylmetessä etanoiden aktiivisuus vähenee. www.mtt.fi
www.bam54.se satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään. Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com s u t i m i o Nytutoraan s ! e l l a l i t maa RAHTII! VAPAAST 10 L HINNAT KANNUN alv 0% Sopii käytettäväksi kohteisiin, josta öljy voi valua maahan tai lannan mukana peltoon ja sitä kautta jopa ravintoketjuun. • Vaahdon estoon • Peltotyökalujen nivelet • Paalaimen ketjut • Suojaöljy talveksi • Ym. Mitä enemmän tilaat, sitä edullisemmaksi tulee! Puh. 045 150 6636 ekooil.com FARMI 8/2014 17
MAATALOUS Suomi pyrkii siihen, että äitiys- ja hoitovapaan lomitus voi jatkossakin olla yli kuusi kuukautta. FREEIMAGES PERUSPALVELUMINISTERI SUSANNA Huovinen ja maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo vakuuttavat, että julkisuudessa esitetyt uhkakuvat maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän supistuksista ovat liioiteltuja. Komissio antoi heinäkuun 2014 alussa uudet EU:n maatalouden valtiontuen suuntaviivat vuosille 2014– 2020. Kaikkien jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä niiden mukaiseksi. Vaatimus 18 FARMI 8/2014 koskee myös Suomen maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää. Suuntaviivat rajaavat lomitustuen keston kolmeen kuukauteen vuodessa tuen saajaa kohti. Äitiys- ja hoitovapaan lomitus rajataan kuuteen kuukauteen vuodessa. Suomen vaikutuksesta suuntaviivoihin lisättiin kohta, jonka mukaan komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sallia myös pidemmät tuetut lomitukset. Ministerit vakuuttavat, että Suomi aikoo käyttää tätä neuvottelumahdollisuutta hyväkseen ja uudistaa järjestelmää tavalla, joka ei heikennä suomalaisten maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa. www.mmm.fi
MAATALOUS Monipuolisuus on lempitermejämme KoneAgriassa esillä uutuustuote oljen ja viljan murskaamiseen! KASVIHUONEVILJELY PARANTAA ansarijauhiaisten mahdollisuuksia levitä vieraslajiksi pohjoiseen luontoon, selviää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Irina Ovcarenkon uudesta väitöstutkimuksesta. Ansarijauhiainen on yleinen ja laajalle levinnyt tuhohyönteinen, jota on esiintynyt Suomessa jo 1920-luvulta lähtien. Se ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, mutta selviää talvehtimalla kasvihuoneissa. – Geenitutkimukset osoittivat, että sama ansarijauhiaispopulaatio selviytyy suurimmassa osassa tutkituista kasvihuoneista kaksikin vuotta. Ympärivuotista kasvihuoneviljelyä harjoittavien viljelijöiden tulisikin hävittää ansarijauhiaiset sekä satokasveista että kasvihuonetiloista ennen uusien kasvien istuttamista, Ovcarenko sanoo. Ansarijauhiainen on kaikkiruokainen kasvissyöjä. Tutkimuksissa havaittiin merkkejä siitä, että ansarijauhiaiset ovat erikoistumassa ruokailemaan tomaatilla ja kurkulla, Suomen kasvihuoneissa yleisimmin viljellyillä kasveilla. – Jos erikoistuneita kantoja muodostuu, hyönteisten määrä ja satovahingot voivat kasvaa, Ovcarenko arvelee. Toistaiseksi ansarijauhiaiset kuitenkin valitsevat ravintokasveikseen mieluiten luonnonkasveja, mikä voi edistää niiden leviämistä luontoon keväisin. Tutkimuksen perusteella voidaan suunnitella uusia aiempaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä, joilla vältetään ansarijauhiaisen aiheuttamia satovahinkoja kasvihuoneviljelyssä. Ansarijauhiaisten on havaittu toipuvan hyönteismyrkytyksistä. Ovcarenko suositteleekin, että tuholaisten torjunta aloitetaan tiiviillä tarkkailulla, jotta tuholaiset havaitaan aikaisessa vaiheessa. Jokaisessa kasvihuoneessa tulisi ylläpitää myös tuholaisista vapaita tiloja. Tulosten mukaan biologinen torjunta kannattaa, sillä silloin tuholaisten herkkyys torjuntaaineille säilyy paremmin. Tärkein tekijä satovaurioiden vähentämisessä ja leviämisen estämisessä on yhteistyö ja torjuntamenetelmien yhtenäistäminen seuduilla, joilla kasvihuoneita on paljon. Tutkimus on jo motivoinut viljelijöitä keskinäiseen tiedonvaihtoon ja tarkkailemaan ansarijauhiaisia myös peruna- ja mansikkaviljelyksillä. www.mtt.fi FARMI 8/2014 19
MAATALOUS Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hake- ja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda.fi www.veda.fi FARMI LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS ry (LEY) muistuttaa, että viljankuivurit tarvitsevat säännöllistä ja asiantuntevaa huoltoa. Kuivurit ja rakennusten lämmityskäyttöön asennetut öljyja kaasulaitteet saa huoltaa vain Tukesin myöntämät asennusoikeudet omaava asennusliike. Näin varmistetaan, että öljypolttimen ja -laitteiden huolto- ja asennustyöt tehdään lakien ja asetusten mukaan. Vahingon sattuessa vakuutusyhtiö tutkii, kuka laitteet on asentanut ja huoltanut. Ilman vaadittavaa pätevyyttä tehty asennus saattaa vaikuttaa mahdollisten korvausten saamiseen. 20 FARMI 8/2014 Ammattilaisen tekemällä poltinlaitteiden huollolla varmistetaan laitoksen turvallisuuden lisäksi myös oikea tehokas palaminen. Lämmitysenergia Yhdistys ry. on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVIsuunnittelijoita. LEY:n nettisivuilta löytyy tietoa paikkakunnittain lämmitysalan ammattilaisista, joilla on vaadittava pätevyys: www.ley.fi Veda