Farmi 8/2012 - Lehtiluukku.fi

Maaseudun aikakauslehti Nro 8/2012 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ? 12008 Palautusvko 2012-45 6 414881 667773 166777-1208
Alkuperäiset ja laadukkaat AGCO POWER (SisuDiesel) varaosat ja vaihtomoottorit Lännen Vaihtokonekeskuksesta kunnostetut vaihtokoneet urakointiin, maatiloille... Vaihtokonevalikoiman esimerkkihintoja Lännen 860C alk. 69 000 ? Lännen 860S alk. 45 700 ? Lundberg Wille LM Trac Kysy lisää Etelä-Suomi - Mikko Ihamäki, 0400 582 777 Itä-Suomi - Arto Seppänen, 040 149 0510 Länsi-Suomi - Jarkko Turvanen, 0400 827 827 alk. 42 000 ? alk. 21 900 ? alk. 14 900 ? alv 0 % Keski-Suomi - Ari Keinumäki, 0400 388 211 Pohjois-Suomi - Jari Rahkonen, 0400 388 499 Vaihde 020 7612 200 www.lannencenter.com Lännen_186x131mm_072012.indd 1 FARMI 8/201210/1/2012 3 8:56:09 AM
24.-27.10.2012 Tule Sinäkin Jyväskylän Paviljonkiin ammattilaisten konenäyttelyyn. Esillä ovat syksyn koneuutuudet. KoneAgriassa on koneita ja laitteita pelto-, karja- ja metsätöihin. Seminaareissa aiheina mm. biotalous, kotieläinten hyvinvointi ja tuotannon kannattavuus, maan kasvukunto, heinän ja palkokasvien viljely sekä luonnonmukainen tuotanto. Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke-pe 9-17, la 9-16 Liput: 15,-/10,Perhelippu (kaksi aikuista ja alle 16 v. lapset) 35,Voit ostaa liput ennakkoon sähköisestä lippukaupasta. Lisää osoitteessa www.koneagria.fi www.koneagria.fi 4 FARMI 8/2012
Valitse OIKEA ovi. VAIN TURNERIL TA 80 mm vahva ovi m aatalouteen! Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita 0207 330 330 ja löydä se oikea! www.turner.fi Tarpaulinin pressuovi oli helppo ratkaisu. Jari Mikkola, Karuna ?Se valmistettiin avaimet käteen -systeemillä mittojen mukaan ja käyttötarkoitukseen toimivaksi. Tommi Tarpaulinilta kävi mittaamassa ja juttelemassa, mikä tässä olisi toimivin ratkaisu. Pari äijää asensi kiskot ja pressuovet paikalleen. Homma oli päivässä kunnossa.? Tarpaulin Oy tekee liukuoviverhoja pressukankaasta. Kangasta on saatavana UV- ja homesuojattuna sekä paloa edistämättömänä. Kysy lisää: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516 Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.fi FARMI 8/2012 5
Maatalouslomittajan työssä parasta ovat lehmät Sivut 10?13 6 FARMI 8/2012 Hoida peltoja kalkitsemalla Sivut 24?26 Hyvä heinä on hevoselle tärkeää Sivut 48?51
ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 8 ? Syyskuu 2012 TOIMITUS Konepajanranta 2 B, 28100 PORI farmi@countrymedia.fi MAA- JA METSÄTALOUS 10 30 38 44 49 Maatalouslomittaja Metsäteollisuus muutoksen alla Huono vesitalous kostautuu Pellot kuntoon kalkituksella Lisää luomua ?kiertue käynnistyy lokakuussa TOIMITUSSIHTEERI Jenni Joensuu 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AVUSTAJAT Kati Leppälahti Marjo-Kaisu Niinikoski ELÄIMET 16 Tuotantoeläinten kuljetus HEVOSET AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi 24 Heinäpula voi uhata talvella PALSTAT 14 18 26 34 54 58 60 65 69 71 72 Uutistarjotin Hyötyeläimet Hevoset Metsä Koti ja hyvinvointi Rakentaminen Autot Koneet Koulutus Ristikko Palveluhakemisto TAITTO Eveliina Pakarinen 040 362 6508 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Myyntineuvottelijat Riitta Lemmetty 0400 265 422 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2012 PUHEENVUOROT 8 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 9 KoneAgria 48 Ympäristöministeri Ville Niinistö TILAUSHINTA 38 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 9%) 42 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 9%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 9/2012 ilmestyy viikolla 45. www.farmiuutiset.fi CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 KUVA: AHTI SORMUNEN KUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: NYKYAJAN MAALAISPOIKA MICKE HÖGERMAN FARMI 8/2012 7
PÄÄTOIMITTAJALTA SYYSKUU 2012 HAVAHDUIN ERÄÄNÄ ILTANA kuuntelemaan mieheni ja poikani keskustelua. Poika joka vasta hiljan oli alkanut kiinnostua autoista ja niillä leikkimisestä pohti asiaa: olenkohan minä jo liian vanha leikkimään autoilla, lapsi joka täyttää vasta 12 vuotta. Siinä äitinä pitää heti miettiä oliko itse mitenkään vaikuttanut lapsensa mietteisiin, oliko tullut itse sanottua missään vaiheessa, että olet jo niin iso poika, ettet voi tehdä sitä tai tätä. Olin jo rientämässä kertomaan hänelle, kun kuulin viisaan, rakkaan mieheni vastauksen: ?Ei, et sinä ole liian vanha tai iso poika leikkimään autoilla tai leluilla. Katsos kun me vielä aikuisenakin tykkäämme leikkiä niillä. Leikit muuttuvat vaan huomattavasti kalliimmiksi ja autojen koot isommiksi.? Voi tuota hymyä, mikä poikani kasvoille levisi, sillä olisi sulattanut vaikkapa jäätikön. En voinut olla pohtimatta asiaa lisää ja miettimättä, moniko lapsi joutuu pohtimaan, saako olla lapsi vai pitääkö olla jo iso. Uskon, että siihen pohtimiseen vain me vanhemmat pystymme vaikuttamaan. Samalla kun kasvatamme lapsiamme, meidän pitää myös kasvattaa itseämme. Jos me olemme lapsena tehneet kesätöitä tai joutuneet jättämään lapsuuden jo varhaisessa vaiheessa, on meillä mahdollisuus korjata asia omien lapsien kohdalla. Tämä vuosi on ollut todella raskasta luettavaa lapsiin kohdistuvaan hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyihin liittyen. Jotta tämän asian saisi käännettyä edes pikkaisen parempaan suuntaan, on meidän aikuisten muutettava ajatuksiamme ensin. Anna lapsen olla lapsi, oli hän minkä ikäinen tahansa. Hän ehtii aikuistumaan ja huomaamaan vielä monen monta kerta, kuinka julma voi aikuisena maailma joskus olla. Kehota lastasi leikkimään ja olemaan lapsi niin kauan kuin hän vain voi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Joskus leikit ennakoivat tulevaa ammattia? 8 FARMI 8/2012
Ammattiseminaarit täydentävät näyttelyä Näyttelyn antia täydentävät ajankohtaiset ammattiseminaarit ja monet tietopuoliset osastot. Avausseminaarin (ke 24.10.) teema on ?Kestävä biotalous ? mahdollisuus maaseudulle? ja valtiovallan puheenvuoron seminaarissa käyttää valtiosihteeri Risto Artjoki Maa- ja metsätalousministeriöstä. Biotaloutta käsitellään myös biokaasuseminaarissa. Seminaareissa käsitellään kotieläintaloutta niin eläinten hyvinvoinnin kuin tuotannon kannattavuudenkin näkökulmasta. Kasvintuottajillekin on tarjolla sekä maan viljavuuteen ja kasvukuntoon, palkokasvien ja heinän tuottamiseen painottuvat seminaarit. Yritysten järjestämissä tilaisuuksissa esitellään uusinta tekniikkaa. Lauantaina (27.10.) on luomu-info. Seminaareissa esiintyvät kotimaiset maatalouden huippuosaajat niin tutkimuksesta kuin neuvonnastakin. Esiintyjinä on myös paljon yrittäjiä. Keskieurooppalaista näkökulmaa tuovat yritysten tilaisuuksissa esiintyvät luennoitsijat. Tuottoennuste ja tilipalvelut tutuksi ProAgrian osastolla Tuottoennuste ennakoi karjan tulevia tapahtumia ja tuotoksen kehityssuuntaa. Tuottoennuste kuuluu ProAgria Maidon uudistet- tuun palveluvalikoimaan ollen osa Karjakompassi -perhettä. Osastolla esitellään myös uutta menetelmää mittalypsyyn ja näytteenottoon, viivakoodipullon käyttöä robottitiloilla. ProAgria Tilipalvelut tarjoaa kirjanpito- ja asiantuntijapalveluja sekä maatilojen että yritysten tarpeisiin. Tilipalvelut tarjoavat tavallisten palvelujen lisäksi tulosten analysoinnin ja kehittämispalvelut myös sähköisiä välineitä hyödyntäen. ProAgrian osastolla kannattaa tutustua myös uuteen valtakunnallisesti toimivaan verkkopalveluun, Farmarin pörssiin. Siinä kaupanteko aloitetaan rehuilla, mutta jatkossa pörssiin lisätään lannan ja palvelujen välitys. Agronetistä puolestaan esitellään uusi keskustelukäyttöä helpottava toiminto. Kokoa ryhmä ja lähde näyttelyyn Jo yhdeksän hengen ryhmä pääsee hyötymään ryhmälipun hinnasta (10 ?), joten kokoa ryhmä ja suuntaa matka Jyväskylään. Ryhmälippuja voi tiedustella EevaLiisa Kivimäeltä, 020 747 3309, eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi Julkisia kulkuvälineitä kannattaa käyttää KoneAgriaan tullessa. Jyväskylän matkakeskus nimittäin sijaitsee vain parinsadan metrin päässä Jyväskylän Paviljongista. Lisää pysäköintitilaa Omilla autoilla näyttelyyn tuleville on viimevuotista enemmän pysäköintitilaa. Jyväskylän Paviljongin läheisyyteen on valmistunut yksi uusi pysäköintitalo. Lisäksi kaupungin sisääntuloteillä näyttötauluissa on viimevuotista laajemmin näkyvissä Lutakon alueen ja kaupungin keskustan pysäköintitalojen vapaiden paikkojen tilanne. Viimevuotiseen tapaan käytössä on etäparkki Killerin raviradalla. Ainakin lännen suunnasta tulijoiden kannattaa ajaa autonsa Killerille, koska siellä pysäköinti on maksuton ja bussikuljetus tuo näyttelyvieraat suoraan näyttelyalueelle. Lisätietoja: www.koneagria.fi KUVAT: KONEAGRIA LOKAKUUN 24.?27. PÄIVÄ Jyväskylän Paviljongissa pidettävää KoneAgriaa valmistellaan parhaillaan. Näyttelytilan kysyntä on ollut hyvä ja näyttelytila niin sisällä kuin ulkonakin on loppuunmyyty. Valtra, Fendt ja Turun Konekeskus/ Konefarmi toteuttavat yhteisen alueen, jossa esitellään traktorityökoneyhdistelmiä. Uutuuksia on luvassa monilla osastoilla. Ulkoalueella on puun käsittelyyn ja metsän hoitoon liittyviä koneita ja laitteita. Ulkona on pilkekoneiden ja sahojen työnäytöksiä. Lisäksi ulkona olevaa lipunmyyntipistettä lämmitetään lämpökontilla, joten sen toimintaan voi tutustua käytännössä. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. Näyttely on avoinna ke - pe klo 9 -17 ja la klo 9 - 16. FARMI 8/2012 9
Maatalouslomittaja voi olla myös nuori ja nätti nainen. Farmi lähti yhden sellaisen matkaan ja kurkisti lomittajan arkeen. 10 FARMI 8/2012
TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI M aatalouslomittaja Heidi Rantamäki, 21, vetää työhaalaria ylleen. Saappaat soljahtavat sujuvasti jalkaan, kun nuori nainen valmistautuu navettaan menoon. Heidi istahtaa ensimmäisenä suuren pihattonavetan ?hermokeskuksen? pöydän ääreen. Ollaan Hyvinkään Ridasjärvellä Kylä-Sipilän lypsytilalla, jossa lehmät lypsetään täysin automatisoitujen lypsyrobottien avulla. ? Tuosta tietokoneelta näkee lähes kaiken, mitä tuolla alhaalla pihattonavetassa tapahtuu. Kone ilmoittaa, mitkä lehmät ovat käyneet lypsyllä ja milloin. Samoin se ilmoittaa niin sanotut lypsyviiveet eli sen, mitkä lehmät eivät ole vierailleet lypsyrobotilla vähään aikaan, Heidi kertoo. Navetan automaatiokeskuksen ikkunasta avautuu hulppea näky. Kylä-Sipilän tilan lypsykarja on huomattavan suuri. Lypsettäviä lehmiä on toistasataa ja sen lisäksi mukana on hiehoja, ummessa olevia kohta poikivia hiehoja ja lehmiä sekä vaihteleva määrä vasikoita. ? Tämän yksikön lisäksi meillä on tilan pääpaikan na- vetassa nuorkarjaa, joten kyllä täällä riittää töitä lomittajillekin, toteaa tilan emäntä Kati Saarinen. ? Olen itse parhaillaan kaksospoikiemme vuoksi hoitovapaalla, joten lomittajilla on tällä hetkellä meillä jatkuvaa tarvetta. Lehmät lypsyrobotilla Heidi on lupautunut esittelemään työpaikkansa. Laskeudumme portaita pitkin ja astumme navettaan. Kello käy iltakuutta, mutta navetassa on tavanomainen meno päällä. Lypsyrobotit pitävät tasaista ääntä, ja robottien portit kolahtelevat, kun lehmät jatkuu ? FARMI 8/2012 11
Vasemmalla: Heidin mielestä parasta lomittajan työssä ovat lehmät. Keskellä: Kylä-Sipilän tilalla lehmät lypsetään lypsyrobotilla. käyskentelevät oma-aloitteisesti lypsylle. ? Tänä päivänä ei ole enää aamu- tai iltalypsyjä, sillä lehmät pääsevät vapaasti lypsylle ympäri vuorokauden. Yksi lehmä käy lypsyllä keskimäärin kolme kertaa vuorokaudessa, Heidi kertoo ja ottaa kolan käteensä. ? Lypsyrobotille lehmiä houkuttelee väkirehuautomaatti, jossa ne käyvät herkuttelemassa. Yksi lehmä tuottaa keskimäärin kolmisenkymmentä litraa maitoa päivässä. Lypsyosastolla vastassa on uteliaita katseita. Rauhallisen oloiset lehmät tulevat tervehtimään ja heittävät ilmaan muutamat ammuut. Osa lehmistä jatkaa köllöttelyään parressa, josta ne saavat vapaasti liikkua ympäri navetan lypsyosastoa. ? Lehmillä ei ole täällä omia paikkojaan, mutta kyllä ne ovat sen verran tavoilleen uskollisia, että hakeutuvat samoille parsipaikoille. Se helpottaa lomittajan työtä silloin, kun täytyy ajaa viiveitä lypsylle, Heidi kuvaa. ? Aika nopeasti sitä oppii tietämään, mistä päin navettaa lähtee mitäkin lehmää hakemaan. Alalle jo lapsena Heidi on maatalouslomittajaksi iältään nuori. Hän valmistui vuoden 2010 maaliskuussa alan ammattilaiseksi suoritettuaan maaseutuyrittäjän tutkinnon Uudenmaan maaseutuopistossa eli nykyisessä Hyriassa. ? Aloitin lomittajan työt jo vuonna 2007, jolloin alkoivat myös opinnot. Tein töitä opiskelun ohessa aina vii12 FARMI 8/2012 konloppuisin ja silloin, kun koulusta oli vapaata, Heidi kertoo. Oikeastaan Heidi on aloittanut maatalouslomittajan uran jo pikkutyttönä. Hän kasvoi maatalon tyttärenä Janakkalassa, jossa tottui jo kotona puuhastelemaan lehmien, sikojen, kanojen, vuohien ja muiden eläinten kanssa. ? Olen aina tykännyt tosi paljon lehmistä, mikä on myös yksi tärkeimmistä asioista maatalouslomittajan työssä, Heidi sanoo. ? Sain rippilahjaksi ensimmäisen oman lehmän, joka opetti minulle myös sen, että lehmien kanssa tulee olla varuillaan. Silloinen lehmäni onnistui puskemaan minut koko ruhollaan seinää vasten, mutta onneksi siinä ei käynyt sen pahemmin. Heidin isä on myös maatalouslomittaja, joka työskentelee edelleen alalla. Heidi kertoo kulkeneensa isänsä mukana eri tiloilla ja oppineensa jo pienestä pitäen, mitä maatalouslomittajan työnkuvaan kuuluu. ? Isä minua on alalle innostanut, ja vaikka äiti oli kovasti ammatinvalintaani vastaan, en antanut periksi, vaan lähdin opiskelemaan alaa, Heidi kertoo. ? Olin varmaan alalle monin tavoin sopiva. Koulussa opettajanikin sanoi valmistuttuani, että Heidihän tiesi melkein kaiken jo, joten hänelle koko koulu oli lähestulkoon vanhan kertaamista. Lypsyrobotin vieressä työskentelee myös toinen lomittaja, jolla on takanaan pitkä ura. Reijo Nieminen tekee pääasiassa äitiyslomituksia eri puolilla Suomea. Kokenut mieslomittaja on tuttu näky navetoissa, mutta miten konkari suhtautuu siihen, että kollega onkin nuori ja kaunis nainen? ? Sehän on tietenkin hyvä asia. Ei tämä ole missään nimessä pelkästään miesten hommaa. Tämäkin navetta on niin suuri yksikkö, että on hyvä, kun on useampia lomittajia töissä, Reijo vastaa. Tilan emäntä on samaa mieltä. Hän sanoo olevansa tosi tyytyväinen Heidin työhön ja korostaa, että nuorilla, vasta koulunpenkiltä valmistuneilla on alasta uusin tieto. Ei vain miesten hommaa ? Itse olen sitä mieltä, että Heidi on käynyt tällä tilal- nuori lomittaja voi olla joskus la lomittamassa jo vuoden jopa parempi kuin vanha, jolajan. Hän kulkee tottuneesti la on liian pinttyneet työtavat, tutuksi tulleessa navetassa. Kati toteaa. Heidi itse suhtautuu työhönsä ja tulevaisuuteensa avoimesti. Hän viihtyy lomittajana erinomaisesti, mutta haaveilee samalla myös jatkoopinnoista. ? Välillä tuntuu, ettei tätä työtä jaksa kovin pitkään tehdä, koska se on niin raskasta ja olen tehnyt sitä jo niin kauan, Heidi sanoo. ? Haluaisin lukea itsenä agrologiksi ja ehkä tehdä jotakin muutakin työtä. Tällä maatalousalalla kyllä viihdyn niin hyvin, että todennäköisesti tulevaisuudenkin työ löytyy sen parista. Poikimiskuningatar Upsis Heidi tekee lomituksia usealla eri tilalla ja usean eri kunnan alueella. Hänen varsinainen työnantajansa on Hämeenlinnan kaupungin Linnan Lomituspalvelut. ? Työ vaatii kyllä sopeutumiskykyä ja uuden oppimiskykyä etenkin silloin, jos jou-
tuu aloittamaan usein uudella tilalla, jonka rutiineihin ei ole ennestään päässyt sisään, Heidi kuvaa. Käytännössä Heidin työpäivä on kaksiosainen. Työpäivä alkaa aamulla kuudelta ja jatkuu neljä tuntia. Sitten on vapaata neljään saakka, jolloin alkaa kahdeksaan kestävä toinen työrupeama. ? Näiden välillä ajan kotiin Lopelle, jossa lepäilen, syön ja käytän koiraa ulkona. Olen tottunut siihen, että päivä kulkee näin, eikä edes aamuherätys tuota tuskaa paitsi silloin, jos on ollut pidempään vapaita, Heidi naurahtaa. ? Vaikka työ on antoisaa, se on myös fyysisesti raskasta. Ei tarvitse kyllä mennä töiden jälkeen enää salille. Parasta tässä työssä ovat lehmät. Niiden kanssa on aina ilo työskennellä. Vaikka Kylä-Sipilän tilan lypsykarja on suuri, lehmät ovat tilan omistajille ja työn- tekijöille yksilöitä. Maidontuotannon näkökulmasta lehmät on merkattu numeroin, mutta niillä on kaikilla myös nimi. Lehmän maidontuotantokyky on yhteydessä sen poikimakertoihin. Tilan emäntä Kati sanoo, että Suomessa lehmien keskimääräinen poikimakerta on 2,3. ? Ainahan se on tilalle sitä kannattavampaa mitä useammin lehmä poikii. Pyrimme siihen, että lehmä poikisi elinaikanaan neljä kertaa, mutta siihen ei aina päästä lähimainkaan, Kati kuvaa. Kylä-Sipilän navetassa elää kuitenkin lehmä, joka on pyöräyttänyt vasikan jo kuusi kertaa. Ja seitsemäs on tulossa. Emäntä esittelee 8-vuotiaan Upsis-lehmän, joka köllöttelee tyytyväisen näköisenä parressa. ? Vanha mamma on taas kolmannella kuukaudella tiineenä. Tämä on tilan poiki- sinoihinsa, joissa ne saavat elää ensimmäiset elinpäivänsä. Sitten pikkuhiljaa ne siirVasikan karhea kieli retään isompaan tilaan, jossa Vaikka tänä päivänä lypsyti- ne kasvavat yhdessä muiden lat ovat useimmiten pitkälle vasikoiden kanssa. ? Vasikoiden hoito on käyautomatisoituja, lomittajalla riittää myös käsityötä. Heidi tännössä sitä, että niitä täytyy haluaa esitellä vielä navetasta aamuin illoin juottaa tuttipaikan, jossa roboteilla ei ole puollolla tai tuttiämpärillä. virkaa. Se on vasikkala, jossa Lehmien lypsy antaa vapautelelee suloisia pikkuvasikoita. ta työaikojen suhteen, mutMuutaman päivän ikäinen ta vasikat täytyy hoitaa aina vasikka työntää turpaansa ajallaan, Heidi toteaa. ulos karsinasta. Sen karhea Ilta maatalouslomittajan kieli kutittaa kämmentä ja seurassa on paljastanut ainasen suloiset vasikansilmät lu- kin kaksi asiaa: lehmät lypmoavat mennen tullen kenet setään tätä nykyä roboteilla tahansa. ja vasikat ovat aina suloisia. ? Viime viikonloppuna Mutta yksi asia on vielä epätäällä oli melkoinen hässäkkä, selvää: osaako maatalouslokun lehmät innostuivat poi- mittaja enää lypsää käsin? ? Kyllä onnistuu sekä kankimaan samaan aikaan. Vasikoita on syntynyt viimeisen nukoneella että ihan paljain parin viikon aikana kaikkiaan käsin, Heidi vastaa hymyssä 16, joten työn määrä on ollut suin.? sen mukainen, Heidi kertoo. Vastasyntyneet vasikat sijoitetaan omiin pieniin karmiskuningatar, emäntä esittelee ylpeänä. FARMI 8/2012 13
KUVA: HEIKKI JOKINEN UUTISTARJOTIN BIOENERGIAN mahdollisuudet nousevat vahvasti esiin Tampereella lokakuussa järjestettävässä EnergiaForum12-tapahtumakokonaisuudessa. Energiakongressissa käsitellään mm. Joutsenoon valmistuneen Suomen ensimmäisen hiilineutraalin sellutehtaan kaasutustekniikkaa sekä energiatekniikan uusia mahdollisuuksia. Useat Energiamessujen näytteilleasettajayritykset tuovat esiin bioenergiahankkeitaan. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla on tänä kesänä otettu käyttöön kaasutuslaitos, joka tekee tehtaasta Suomen ensimmäisen hiilidioksiidineutraalin sellutehtaan. Fossiilinen polttoaine eli maakaasu korvataan meesauunin energialähteenä biopolttoaineella, joka on sellunteosta ylijäävää puun kuorta. Ennen kuin kuori voidaan kaasuttaa, se pitää kuivata. Tähän käytetään tehtaan ylijäämälämpöä, näin myös tehtaan energiatehokkuus paranee. Kaasutuslaitoksen teho on 48 megawattia korvaten maakaasun käytön meesauunissa. Uusi kaasutuslaitos on Andritzin kokonaistoimitus. Prosessi koostuu polttoaineen käsittelystä, kuivaus- ja kaasutuslaitoksesta sekä kaasulinjasta polttimoineen, kertoo Carbona Oy:n toimitusjohtaja Kari Salo, joka puhuu uudesta kaasutustekniikasta Energiakongressissa 24.10. Uudet energiahankkeet ja tekniikan mahdollisuudet Energiakongressin muina aiheina esiin nousevat mm. käynnissä olevat energia14 FARMI 8/2012 hankkeet. Esittelyssä ovat Tampereella ja Turussa tehdyt investointisuunnitelmat ja pitkän aikavälin energiaratkaisut. Voimalaitospäällikkö Matti Tiilikka Vaskiluodon Voima Oy:stä kertoo Vaskiluodon biokaasutinprojektista. Työ- ja elinkeinoministeriön yli-insinööri Jukka Saarisen aiheena ovat biomassan kestävyyskriteerit energiantuotannossa. UPM-Kymmene Oyj:n Pekka Jokela kertoo toisen sukupolven biopolttoaineista ja Metso Powerin Ari Saario uusien biopolttoaineteknologioiden kehityksestä. EnergiaForumin seminaariohjelmassa on torstaina 25.10. myös kesäkuussa toimintansa aloittaneen Bioenergia ry:n PellCert -hankkeen seminaari Bioenergian kestävyyden osoittaminen. Seminaarissa esitellään bioenergian tuotannon kestävyyden osoittamista ja CO2-laskentamenetelmiä ja kuinka energian käyttäjät voivat nämä huomioida. Tilaisuus on suunnattu bioenergian käyttäjille ja tuottajille. Lähienergia houkuttelee Renewa Oy juhlii 30 vuoden toimintahistoriaansa ja on tänä vuonna tuplannut osastonsa Energiamessuilla. Kasvu on ollut hyvää, vienti vetää erityisesti Baltiaan ja Keski-Eurooppaan, ja messuilla halutaan nyt näkyä kunnolla. Sekä näyttelyosastolla että kutsuseminaarissa on teemana lähienergia. ? Bioenergialaitokset ovat lähienergiaa tyypillisimmillään. Paikallisen energialaitoksen polttoaine tulee lähialueilta, huolto ja kunnossapito hoidetaan paikallisen työvoiman turvin, ja energia kulutetaan lähellä. Tällainen toiminta koetaan läheiseksi ja omaksi, siinä sen suosio, vakuuttaa Renewan myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Kari Suominen. Kutsuseminaarissa keskiviikkona 24.10. pohditaan lähienergian tulevaisuutta. Energiapäivän paneeli ja ajankohtaisteemoja Energiamessuilla esillä ovat energiantuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat, laitosten järjestelmät ja laitteet, käyttö ja kunnossapito sekä laitosten suunnittelu ja rakentaminen. Ajankohtaisteemoina ovat erityisesti energiatehokkuus, kestävä kehitys, uusiutuvat energiat, ydinvoima ja jätteen energiakäyttö. Messujen uutuutena on EcoCity -teema, joka esittelee ratkaisuja älykkääseen, energiataloudelliseen ja ympäristöystävälliseen kaupunki- ja energiainfraan. Esillä on myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. Energiapäivänä pidetään myös paneelikeskustelu, jossa pohditaan biomassan käyttöedellytyksiä ja sitä, riittääkö sitä kaikille. Mukana keskustelussa ovat VTT, Gasum, EPV, UPM, Metla ja Bioenergia ry. Messut järjestää Expomark Oy. Energiapäivän järjestää Energiafoorumi ry ja Energiakongressin järjestäjinä ovat KP-Media Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. Lisätiedot: www.energiamessut.fi
Laatua eläintiloille ? ruokintalaitteet ? eläin- ja ajoneuvovaa´at ? ilmastointilaitteet ? vasaramyllyt ? kulunvalvonta ? ruuvikompressorit ? separaattorit ? korkeapainejäähdytysjärjestelmä Tervetuloa tutustumaan uutuuksiimme KONEAGRIA-näyttelyn osastolle B101 Myynti, huolto ja asennus Autokatu 5, Huittinen Paunantie 181, Loimaa Teijo Mikola 050 358 7649 Ari Laakso 050 336 9466 www.far-tec.fi UUTISTARJOTIN MAATALOUDEN erittäin vaikeasta kannattavuustilanteesta piittaamatta hallitus piti elokuun lopun budjettiriihessään maatalouden kohtuuttomat tukileikkausesitykset ennallaan. MTK:n johtokunta ei hyväksy tätä, vaan vaatii hallitukselta konkreettisia, nopeasti viljelijöiden tuloja elvyttäviä toimenpiteitä. Maatalousmarkkinoiden toimivuus on pystyttävä turvaamaan siten, että viljelijät saavat tasapuolisen osuuden kuluttajan elintarvike-eurosta. MTK:n johtokunta korostaa, että varsin pienillä muutoksilla markkinoiden toiminnassa on mahdollista turvata kotimainen ruoantuotanto ja viljelijän toimeentulo. Yhteiskunnan on otettava tiukka rooli ruokamarkkinoilla, jossa markkinavoima on keskittynyt kaupalle. MTK perää kohtuullisuutta maatalouden säästöesityksiin. Parissa vuodessa hallitus aikoo pudottaa kansallisen tuen määrää lähes 60 miljoonaa euroa. Lisäksi kevään budjettiriihessä on sovittu 30 miljoonan euron leikkauksista vuosina 2014?2015. Toteutuessaan esitykset leikkaisivat kansallisen tuen määrärahasta lähes viidenneksen vuoden 2011 tasosta. Maatalouden rakenteen kehittämiseen hallitus ei ole myöskään osoittanut lisärahoitusta, mikä aiheuttaa selvän rahoitusongelman vielä tämän hallituskauden aikana. Hallituksella on suunnitelmissaan tehdä merkittäviä leikkauksia myös maatalouden luopumistuki-, eläke- ja lomitusjärjestelmiin. MTK:n johtokunta on erittäin huolestunut siitä, että hallitus ei näytä olevan säästötavoitteissaan lainkaan varautunut siihen, että EU:n tulevissa päätöksissä Suomen maatalouden EU-rahoitus voi merkittävästi vähentyä nykyisestä tasosta. Voimassa oleva komission päätös Etelä-Suomen kansallisesta tuesta päättyy vuoden 2013 lopussa. Tuen määrä laskee ensi vuonna runsaat 12 miljoonaa euroa tästä vuodesta. Hallituksen ja markkinoilla toimivien osapuolten harkitsemattoman toiminnan seurauksena kotieläintuotanto Suomessa näivettyy ja tuontiruoka valtaa kauppojen hyllyt. Tukileikkausten peruuttamisella ja markkinoiden oikeudenmukaisella toiminnalla pystyttäisiin merkittävästi elvyttämään tuotannon kannattavuutta ja viljelijäväestön tulonmuodostusta koko maassa. FARMI 8/2012 15
TEKSTI: LEENA SUOJALA KUVAT: FARMIN ARKISTO Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry perustettiin alkuvuonna 2012 Ikaalisissa. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli selvä tarve saada ?toisenlainen? eläinsuojeluyhdistys kotieläintuotannon piirissä toimiville ? henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja sen parantamisesta. Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys TEH ry on tarkoitettu yhteiseksi foorumiksi kotieläintalouden tuottajille, ammattilaisille ja muille toimijoille. Sen tarkoituksena on tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuotantoympäristö huomioiden. Yhdistys tuottaa asiantuntijatie- 16 FARMI 8/2012 toa arvioimalla tutkimustietoa käytännön näkökulmasta, sekä vahvistaa ja tukee kotieläintalouden ammattilaisten osaamista ja kehittymistä sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi yhdistyksen päätavoite on ottaa huomioon toiminnassaan kotieläintuotannon säilyminen ja edistäminen Suomessa. Jäsenhakemuksen voi pian täyttää yhdistyksen nettisivuilla www.teh.fi Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii maidontuottaja Sari Änkö Ikaalisista ja sihteerinä eläinlääkäri Leena Suojala Hämeenlinnasta. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous. Seminaariohjelma Tuotantoeläinten hyvinvointiseminaari Jyväskylässä KoneAgria-messujen yhteydessä keskiviikkona 24.10.2012. Seminaarin juontaa Klaus Hartikainen. - 12.00 Avaussanat/ yhdistyksen pj Sari Änkö. - 12.05 Maa- ja metsätalousministeriön puheenvuoro: ajankohtaista tuotantoeläinten hyvinvoinnista /Osastopäällikkö Riitta Heinonen - 12.30 Teurastamon puheenvuoro eläinkuljetuksista/ Laatupäällikkö Tuomas Herva, AtriaNauta - 12.45 Keskustelua - 13.00 Käytännön ideoita parantamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Naudat /Terveydenhuoltoeläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä, Siat / Hankepäällikkö Terhi Jääskeläinen, Suomen sikayrittäjät ry, Kanat / Tuottajapalvelupäällikkö Toivo Torkki, Munakunta, T urkiseläimet /Terveydenhuoltoeläinlääkäri Taina Haarahiltunen, STKL ry - 14.00 Vuosikokous - 15.00 Verkostoitumiskokkarit Olet lämpimästi tervetullut!
E U-komissio julkaisi alkuvuonna 2012 raportin eläinten suojelusta kuljetuksen aikana. Raportissaan komissio arvioi eläinten kuljetusta säätelevää neuvoston asetusta, jonka tarkoituksena on turvata eläinten suojelun riittävä taso kuljetusten aikana ja poistaa elävien eläinten kaupan teknisiä esteitä sekä antaa markkinajärjestelyille mahdollisuus toimia sujuvasti. Raportissa keskitytään tuotantoeläinten, lähinnä nautakarjan, sikojen ja hevosten, lyhyisiin (enintään 8 h kestäviä) ja pitkiin (yli 8 h kestäviä) kuljetuksiin. Raportissa todetaan ajoneuvojen kehittymisen ja eläinten kohtelun parantumisen myötä eläinkuljetusten laadun parantuneen pitkillä matkoilla EU:n alueella. Tarkastelujaksolla vuosina 2005?2009 ontuvien, loukkaantuneiden, nestevajauksesta tai uupumuksesta kärsivien eläinten määrä määrä laski tai pysyi ennallaan ja matkan aikana kuolleiden eläinten määrä väheni huomattavasti. Eron todettiin olleen pitkissä kuljetuksissa suurempi kuin lyhyissä kuljetuksissa. Myös kuljetukseen sopimattomien eläinten määrä oli laskenut huomattavasti. Raportissa todetaankin, että asetuksella on ollut myönteisiä vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kuljetusten aikana. Raportin mukaan ongelmana on asetuksen toteuttamisen tason vaihtelu eri jäsenmaiden välillä. Asetuksen puutteellinen noudattaminen, kuten kuljetusaikasäännösten tai lastaustiheyden ylittäminen, heikentää eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana. Seuraamuksissa ja rangaistuksissakin on eroja jäsenmaiden välillä. Lisäksi asetuksen erilaiset tulkinnat ja vaihteleva täytäntöönpano eri jäsenmaissa heikentävät eläinten hyvinvointia ja johtavat markkinavääristymiin. Komissio ehdottaa johtopäätöksenään, että asetuksen toimeenpano ja rangaistukset harmonisoitaisiin EUtasolla. Tämä olisi tärkeää ja lisäisi eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana. Meillä Suomessa kansallisessa lainsäädännössä asetus on toimeenpantu, sitä noudatetaan ja noudattamista myös valvotaan aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien sekä teurastamojen tarkastuseläinlääkärien toimesta. Suomessa suurin osa teuraseläinkuljetuksista kestää alle kahdeksan tuntia. Kuitenkin osa nautakuljetuksista kestää kauemmin pitkistä välimatkoista ja lypsykarjojen maantieteellisestä pirstaloitumisesta johtuen. Suomessa käytettävä kuljetuskalusto on hyväkuntoista ja modernia ja eläinkuljettajat täyttävät pätevyysvaatimukset. Lisäksi meillä on eläinkuljetusautoissa käytössä paikannusjärjestelmä, jolla pystytään määrittämään mm. tarkka lastaus- ja purkausaika helpottaen näin ajojen suunnittelua. Euroopan eläinsuojelujärjestöillä on ollut käynnissä kampanja, jonka tavoitteena on rajoittaa teuraseläinkuljetusten maksimipituus kahdeksaan tuntiin. Taustalla on mannereurooppalainen käytäntö kuljetella eläviä eläimiä jäsenvaltiosta toiseen kasvatettavaksi ja teurastettavaksi kustannussäästöjen vuoksi. Myös nautojen ja lampaiden kuljetukset kolmansiin maihin, kuten Turkkiin, ovat aiheuttaneet paljon kansalaiskeskustelua ja kritiikkiä. Jos tämä 8 tunnin vaatimus menisi läpi, Suomi joutuisi sijaiskärsijäksi. Kuljetusaikojen lyhentämisvaatimus lopettaisi teuraseläinkuljetukset Pohjois-Suomesta naudan osalta ja vaikeuttaisi jo ennestäänkin kannattavuuden kanssa kamppailevaa liha-alaa. Vaihtoehdoiksi eri yhteyksissä esitetyt ns. pie- nimuotoiset liikkuvat teurastamot eivät korkeiden kustannustensa ja hygieniavaatimusten vuoksi tule kysymykseen. Kotiteurastustakin tulee tulevaisuudessa vaikeuttamaan uusi sivutuoteasetus, jossa kielletään jätteiden hautaus eisyrjäisillä alueilla. Voimassaoleva eläinten kuljetusasetus on kotieläintuotantomme näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja toimiva eikä tarvetta sen muuttamiselle ole. Nykyinen asetus tulee toimeenpanna kaikilta osin kaikissa jäsenmaissa. ? FARMI 8/2012 17
HYÖT YELÄIMET KUVA: FARMIN ARKISTO TEKSTI: LEENA SUOJALA M aa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto on käynnistänyt kansallisen eläinsuojelulain uudistamisen. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ? osin kuluneiden vuosien aikana uudistettu ja muutettu - ja todennäköisesti jo aikansa elänyt. Se on kuitenkin toiminut hyvin, vaikka kritiikkiäkin on esitetty. Se on antanut vahvat ja toimivat raamit tehdä eläinsuojelutyötä kaikki osapuolet huomioon ottaen. Hienosäätö on annettu asetuksissa ja hankalat tai tulkinnanvaraiset asiat on ratkaistu oikeuden ennakkopäätöksillä. Eläinsuojelulain uudistaminen on edennyt tänä syksynä 18 FARMI 8/2012 työryhmien kokoamisvaiheeseen. Ministeriön suunnitelmana oli, että liikkeelle olisi päästy jo viime vuonna, selvitysten tekoon kului kuitenkin aikaa ja nyt aloitus tapahtui virallisesti 27. syyskuuta, jolloin järjestettiin Säätytalolla eläinsuojelulain uudistamisen aloitusseminaari. Seminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisen terveiset. Uudistamistarpeita on kartoitettu ministeriön toimesta teettämällä eri tahoilla selvityksiä. Tällainen esiselvitys on mm. oikeudellinen selvitys, jossa katsotaan miten vuoden 2000 perustuslaki tai hallintolaki vaikuttavat eläinsuojelulakiin. Samoin EU-lainsäädännön sovittaminen kansalliseen eläinsuojelulainsäädäntöön selvitettiin. Ministeriö on tehnyt kansalaiskyselyn netin kautta, johon kaikilla on ollut mahdollisuus osallistua. Myös eri sidosryhmille suunnattiin kysely. Oikeudellista vertailua on myös tehty eri maiden kesken siitä, millaisia eläinsuojelulakeja on olemassa. Ruotsin kansallisen eläinsuojelulain uudistamista varten perustettu työryhmä on antanut raporttinsa, jota luetaan kiinnostuneena myös Suomessa. Norjan eläinsuojelulaki on uudistettu viime vuonna. Erityisen mielenkiintoinen ovat Itävallan eläinsuojelusäädökset ? onhan se EU:n jäsenvaltio ja kotieläintuotannoltaan verrattavissa Suomeen vaikeapääsyisine alueineen. Eläinten hyvinvointi ? erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointi ? ja yleensä eläinsuojeluasiat ovat olleet keskustelun keskiössä jo pitkään ja niiden painoarvo vaikuttaa vain kasvaneen. Tiedotusvälineet ovat tuoneet siihen myös oman lisänsä. Eläinsuojelujärjestöt pitävät asiaa lähes yksinoikeudella omana missionaan. Suomessa tulee voida harjoittaa tulevaisuudessakin kannattavaa kotieläintuotantoa vastuullisesti, eettisesti ja eläinten hyvinvointinäkökulmat huomioon ottaen. Kansalaisilla on vahvat ja kuuluvat mielipiteet siitä, mikä on eläimille parasta. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta ei varmasti tule olemaan laimeaa.
HYÖT YELÄIMET oita lienee ennaltaehkäisevä toiminta ja vaarojen hallinta. Rehustamosta on tehty myös oma HACCP suunnitelma. Raaka-aineen käyttöä ja sen hinnan kehitystä seurataan tarkoin. Jokainen rehunvalmistuserä kirjaantuu järjestelmään. Jokaisesta kasvatusjaksosta tehdään jälkilaskelma, joka on selkeästi osoittanut tilarehustamon käyttön kannattavaksi ja suositeltavaksi muillekin. Vuoden käytön jälkeen kokemukset ovat olleet vain positiivisia. Aluksi eniten töitä teetti löytää oikeat komponenttien toimittajat ja reseptit. Reseptien muutokset ovat hyvin helppoja ja raaka-aineiden valinnassa voidaan tehdä hinta- ja laatuvertailua käytön suhteen. Eläinten hyvinvoinnin seuranta on hyvin tärkeää ja oma rehustamo mahdollistaa nopeat muutokset ruokintaan. Oma rehunvalmistus tuo joustavuutta toimintaan ja mahdollistaa kasvatuserien erilaisuuksien huomioinnin ruokinnassa joustavasti. Broilerinkasvatuksen ja eläinten hyvinvoinnin kannalla tärkeitä tunnuslukuja ovat mm. kuolleisuus ja hylkäykset. Kuolleisuus on pienentynyt koko ajan ja on nyt 25-30 % pienempi kuin ennen tilarehustuksen alkua. Vastaavasti hylkäykset ovat pienentyneet noin 20 %. Vastaavat tilarehustamot voidaan toteuttaa myös sikaloille, kalkkunoille, naudoille ja munituskanaloille. Lisätiedot: www.farmitilatech.fi Pikaprogesteronitesti lehmille Hormonost® Farmertest www.natacom.com/natashop tai soita 050 309 2375 KUVA: FARMI TILATECH FARMI HUTTULA Oy:n omistaja Kirsi Nummela teki päätöksen investoida tilarehustamoon vuonna 2010. Ennen päätöstä oli ollut useita käyntejä ulkomaisilla tiloilla ja niissä oli saavutettu hyviä tehostavia ja kannattavia tuloksia. Investoinnilla haettiin toiminnan tehostamista, ruokinnanhallinnan joustavuutta ja kannattavuutta. Rehustamo otettiin käyttöön 2011 kesällä. Rehustamon toimitti Th.Buschhoff GmbH & Co Saksasta, jota Suomessa edustaa Farmi Tilatech Oy. Suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää huomioida tilantarve laitteille. Yleensä katsotaan vain lattiapinta-ala, mutta rehustamossa on tärkeää huomioida myös korkeus. Rehustamossa on kaksi samanlaista linjaa 45 kW vasaramylly, suodatin/jäähdytin, vaaka ja sekoittaja 7000 kg tuntikapasiteetti on n.10 000 kg. Rehustamo ei rajaudu pelkästään näihin laitteisiin, vaan siellä on lukuisia siiloja, erilaisia kuljettimia, elevaattoreita, komponentti annnostelulaitteita ja viljanvastaanotto. Nämä kaikki pitää saadaan jouhevasti sovitettua olemassa olevien laitteiden kanssa suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa ja resursseja. Esimerkkinä olemassa olevan kuivurin hyödyntämiseen. Rehustamossa on valmistettu rehua broilereille 7 kasvatuserän ajan. Yhteistyö laitevalmistaja Buschhoffin kanssa on sujunut hyvin. EVIRA valvoo säännöllisesti rehustamon toimintaa, se on edellyttänyt myös kuvaamaan koko prosessin ja materiaalien virtauksen. Ohjeistuksessa on ohjeita muun muassa päivittäiselle toiminnalle ja näytteenotolle. Tärkeimpiä asi- FARMI 8/2012 19
KUVA: SXC HYÖT YELÄIMET M aidon tuottajahintoihin on saatava pikaisesti nousua, vaatii MTK:n maitovaliokunta. Tällä hetkellä kustannukset ovat tuottajien kannalta aivan liian korkeat, minkä takia maidontuotannon kannattavuus kärsii. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksi auttava tekijä voisi olla maidontuottajien yhteistyö. Yhden maitolitran tuottaminen maksaa tuottajalle jo lähes euron litralta, kun tuottajahinta on vain noin 50 senttiä per litra. Sian- ja naudanlihantuotannossa näkyvä kustannusten ja tuottajahinnan epäsuhde on nähtävissä myös maidon20 FARMI 8/2012 tuotannossa. MTK:n maitovaliokunnan mukaan tilanne on tuottajien kannalta jo kriittinen, ja tänä vuonna kustannuksia nostaa entisestään kovien sateiden aiheuttamat satovahingot. Vastuu on MTK:n mielestä päätöksentekijöillä, joiden pitäisi löytää toimiva tukiratkaisu kotimaisen maidontuotannon pelastamiseksi. RATKAISUNA TUOTTAJIEN YHTEISTYÖ? Maitoa tuotettiin kiintiökaudella 2011?2012 noin 2 192 litraa, mikä on 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisellä kiintiökaudella. MTK:n mukaan jopa kaksi maidontuot- tajaa lopettaa tuotantonsa päivittäin liian korkeiden kustannusten takia, ja luultavasti tilanne vain pahenee, ellei hintoihin saada nopeaa muutosta. Syyskuun alussa Seinäjoella julkaistiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön, Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen, MTT:n taloustutkimuksen, Pro Agria Etelä-Pohjanmaan ja teollisuuden yhteishankkeena toteuttama ?Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla? -tutkimus, joka korostaa yhteistyön merkitystä niin maidontuottajien, meijereiden kuin tutkijoidenkin välillä. Seinäjoen ammattikorkeakou- lun lehtori Erkki Laitila toteaa Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 7.9.), että yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla parannetaan yritystoiminnan lisäksi myös työn mielekkyyttä ja vähennetään työn rasittavuutta. Yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisten navettojen tai peltojen avulla. Suomessa Valio maksaa tuottajahintaa 43 senttiä litralta ja Arla Ingman 47 senttiä litralta. Vallitsevan taloustilanteen vuoksi maidon tuottajahinnan epäillään EU-alueella laskevan jopa 30 sentin litrahintaan.