Maaseudun aikakauslehti Nro 7/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14007 Palautusvko 2014-40 6 414881 667773 166777-1407
MESSUILLA KOHDATAAN Teollisuuden ammattitapahtumat TErvETULOA ENErgIA 2014 -MESSUILLE! Bioenergia vahvasti mukana messuilla! Tule tutustumaan bioenergian tarjoamiin ratkaisuihin ja tapaamaan alan toimijoita. ALANSA yKKöSTApAHTUMA NyT SUUrEMpI KUIN KOSKAAN - OLETHAN MUKANA! Rekisteröidy messukävijäksi veloituksetta netissä! Tutustu samalla ohjelmaan! Messut järjestää: Yhteistyössä: 28.-30.10. Tampere www.energiamessut.fi Tapahtumakokonaisuus: Energiapäivä | Energiakongressi | Energia-messut | Seminaarit |
6m BIOMASS COVER Peitelty puu tuottaa enemmän Energiapuun luovuttaman energian määrä ja taloudellinen arvo ovat suuremmat, mikäli se on saanut kuivua vesi- ja lumisateilta suojassa. Suomalainen Walki valmistaa suojaukseen vahvaa paperipohjaista laminaattia, jota toimitetaan nyt myös 6 metrin leveydessä. Peitä ja voita. walki.com
Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Heikki Matila puh. 050 564 3190 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Kaikki työt yhdellä koneella! Saatavana yli 50 työlaitetta! Olemme mukana näyttelyssä. Osasto 30. Tervetuloa! Katso a70 video PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? 4 FARMI 7/2014 Pieni ja ketterä! Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
Soita: 03 3398 6722 Paikalliset pojat valmiina katolle! Meiltä kattoremontti helposti ja vaivattomasti jopa 2 PÄIVÄSSÄ. Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – SIISTIT PIHAT! Kauttamme myös RAHOITUS. Myös IBC-säiliöt Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Helsinki • Tampere • Turku • Oulu • Pori www.laaturemontti.fi FARMI 7/2014 5
Mallasohralla tarkat laatukriteerit 22–24 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi Automatiikka lisääntyy varavoimapuolella 34–37 sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 6 FARMI 7/2014 Pienpanimo-oluet kiinnostavat 60–62
Nro 7 • Elokuu 2014 MAATALOUS 10 Sampo-Rosenlew panostaa metsäkoneisiin 19 Varmista hyvä kasvu syysviljalle 22 Mallasohran viljely HYÖTYELÄIMET 26 Afrikkalainen sikarutto leviää ENERGIA 34 Kiinteät varavoimalaitokset METSÄ 40 Energiakouravertailu 50 Maa- ja metsätilojen kauppa KOTI MIMMI VIRTANEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 02 9193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 02 9193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi 60 Kotimainen olutkulttuuri muutoksessa 63 SeAMK: Lapset ja maataloustietous ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PALSTAT PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 14 26 29 30 32 38 44 54 58 66 Maatalous Hyötyeläimet Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Ympäristö ja energia Koneet Metsä Koeajossa: Land Rover Discovery Sarjakuva TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Sirpa Heiskanen, Koneyrittäjien liitto Farmi 8/2014 ilmestyy viikolla 39. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: METSÄN SADONKORJUUTA KUVA: HANNU HUOVILA / VASTAVALO.FI FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 6/2014 4/2014 7/2014 7
PÄÄKIRJOITUS ELOKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle, naapurille, tilan jatkajalle.. OLEMME TODEN TEOLLA saaneet nauttia pitkästä kuumasta kesästä, alkusuven kylmyydestä huolimatta. Näin lämmintä ja pitkää hellejaksoa ei meillä ole ollut ilmatieteen laitoksen mukaan 50 vuoteen. Näihin elokuun keleihin on moni viljelijäkin saanut olla tyytyväinen; alhainen ilmankosteus kun on helpottanut puinteja. Useat ravintoloitsijat ovat saaneet käsiään hykerrellen avata terassinsa janoavalle kansalle. Uskon myös jäätelönmyynnin tehneen myyntiennätyksiä tänä kesänä. Mutta osaammeko me suomalaiset oikeasti nauttia helteistä? Niin monen suusta on kesän aikana kuulunut valitusta liian kuuman sään vuoksi. Selvästikään me emme ole tottuneet reilusti yli 20 asteen jatkuviin lämpötiloihin, vaikka sitä aina toivommekin. Varsinkin ne, joita sää on hellinyt koko kesäloman ajan, saattavat olla tyytymättömiä. Niin moni suunniteltu työ kun on jäänyt kauniiden kelien vuoksi tekemättä.. Pitääkö meidän ensi kesää ajatellen jo alkaa asennoitua tuleviin hellepäiviin? Epätavalliset sääilmiöt, kuten meillä pitkät hellejaksot, tulevat varmasti yleistymään. Tuskin meidän tarvitsee odotella 50 vuotta, jotta saadaan taas rikottua helleputkiennätyksiä. Tulevaan ja alkavaan syksyyn suhtautukaamme oikealla asenteella. Nauttikaamme tämän lämpimän kesän antimista, ja kerätkäämme sen sato talteen. Muistelkaamme myös hymyssä suin tämän suven valopalloa taivaalla. Alkavasta syksystä nauttien ja ensi kesää odottaen, Katja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 7/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
SAIN KESÄKUUMILLA KIRJOITTAA muistiin usean pitkänlinjan turveyrittäjän tarinan. Tapasin aineiston keruun yhteydessä upeita ihmisiä, sitkeitä yrittäjiä ja kuulin monta elämäntarinaa. Niissä oli paljon yhteistä: kuuluminen suuriin ikäluokkiin, lähtö jo nuorena leivän hankintaan, työuran alku savotoilta, yrittämistä, selviämistä. Samalla näiden koneyrittäjien taival on tarjonnut heille ja heidän työntekijöilleen työtä ja elinkeinon sekä turvannut usean suomalaisen kotitalouden sähkön ja lämmön saantia. Koska kyse on turveyrittäjistä, monen tarinan käännekohta oli 70-luvun alun energiakriisi. Tuolloin Suomessa herättiin kotimaisen turpeen hyödyntämiseen laajemmin. Turve tuli osaksi valtiollista energiapolitiikkaa - tai oikeammin valtiollinen politiikka sai alkunsa vasta tuolloin. Ennen 70-luvun kriisiä Suomen energiapolitiikka oli sota-ajan poikkeusoloja lukuun ottamatta ollut varsin hajanaista. 70-luvulla turve nähtiin kotimaiseksi ratkaisuksi silloiseen energiakriisiin. Soita kunnostettiin turvetuotantoa varten ja moni maaseudun mies löysi itselleen lisäansioita ja jopa elämänuran kotimaisen energian tuotannosta. Jututtamani senioriyrittäjät ovat jatkaneet uraansa yli neljä vuosikymmentä turvesoilla. Kun he aloittivat, olivat koneet ja laitteet huomattavasti nykyistä pienempiä, mutta niin olivat myös alkuinvestoinnit ja yrittäjän kohdistuvat velvollisuudet. Samanlaisia neljän vuosikymmenen yrittäjäuria on mahdollisesti aluillaan nytkin. Nykypäivän aloittavan koneyrittäjän kynnykset vain tuntuvat entistä suuremmilta ja vaatimukset mittavammilta. Alkuun pääseminen vaatii suuria pääomia. Ennen kaikkea nykyään on yrittäjän tiellä vastassa lukematon joukko vaatimuksia ja velvoitteita, jotka yrittäjän ja työnantajan on kyettävä täyttämään. Kesällä Suomessa keskusteltiin julkisuudessa jo ehkä liiallisestakin säätelystä ja turhan byrokratian lisääntymisestä jopa niin, että tiukat rajoitukset estävät yrittämistä. Koneyrittäjien – niin metsä- kone-, maarakennus- ja turvealan yrittäjien – arjessa on näkynyt jo pitkään erilaisten vaatimusten lisääntyminen. Velvoitteensa asiallisesti hoitava yrittäjä kamppailee määräysviidakossa. Paljon on yleisesti hyödyllisiä ja tarpeellisia määräyksiä ja velvoitteita liittyen työsuojeluun, ympäristönsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan, mutta niiden täyttämiseen kuluva panos kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa. Sitä pitäisi pyrkiä vähentämään eikä lisäämään, jos yrittäjyyttä halutaan tukea. Esimerkiksi harmaan talouden torjunnan nimissä on otettu käyttöön tilaajavastuulain velvoitteet ja erityisesti rakennusalalla käännetty arvonlisäverotus, veronumero ja viimeksi tänä kesänä ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi tulevat erilaiset pätevyys- ja sertifiointivaatimukset. Tarkoitus on hyvä, mutta yksittäisessä yrityksissä byrokratian lisääntyminen vie resursseja ja se on aina jostain pois. Velvoitteet ovat yleensä samat yrityskoosta riippumatta, joten pienissä yrityksissä taakka on suhteellisesti suurempi. Parasta yrittäjyyden tukemista valtiolta on hyvien toimintaedellytysten luominen yrityksille, ei esteiden, hidasteiden ja rajoitteiden rakentaminen. Jos yrityksen voimavarat kuluvat byrokratian rattaiden parissa työskentelyyn, ei niitä enää riitä tuottavampien rattaiden pyörittämiseen. Tervetuloa tutustumaan koneisiin ja koneyrittämiseen Jämsässä 28.–30. elokuuta pidettävään FinnMETKO 2014 -näyttelyyn. FinnMETKOssa esittäytyvät konetyöalat koko komeudessaan, esillä on niin metsä-, maarakennus- kuin energia-alan koneita, laitteita, varaosia ja palveluita. Hyvä on samalla muistaa, että hienotkin koneet ovat lopulta vain koneita, ne tarvitsevat oikein toimiakseen ja tuottavaa työtä tehdäkseen osaavan kuljettajan ja konetyöaloilla työpaikan tarjoavan koneyrityksen, koneyrittäjän. Taustalla on sittenkin aina ihminen ja ihmisen tarina. SIRPA HEISKANEN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KONEYRITTÄJIEN LIITTO FARMI 7/2014 9
10 FARMI 7/2014
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: SAMPO-ROSENLEW OY Sampo-Rosenlew Oy on porhaltanut Porissa jo yli kaksikymmentä vuotta. Puimurivalmistajana mainetta niittänyt yritys pyrkii nyt antamaan vuoron metsäkoneille. Alkuvuodesta tuotantoon tulee uusi tuote kuormatraktori, joka täydentää valikoimaa. P orissa Sampo-Rosenlewin tehtaalla on otettu isoja askelia viime vuosina. Uusimmat puimurimallit, niin sanotut isot Comiat, tulivat markkinoille viime syksynä. ? Tilakoot kasvavat ja ennen myydyimmät mallimme alkoivat jäädä pieniksi. Nyt tilanne on hyvä, ja valikoima tarpeeksi laaja. Esimerkiksi Suomessa ei juuri osteta suurempia koneita, kuin meidän valikoimastamme löytyy, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jali Prihti. Puimurien valmistuksessa on todella harpottu. Tänä vuonna puimureita valmistuu noin 1 400, kun vielä kolme vuotta sitten määrä oli 500. ? Kehitys on ollut kasvava, ja koko ajan on menty ylöspäin. Markkinat kuitenkin heiluvat, ja nyt maailman taloustilanne näyttää siltä, että agripuolellakin tulee tiukemmat ajat. jatkuu ? FARMI 7/2014 11
Sampo-Rosenlewin tarina 1991 Timo Prihti ostaa tehtaan, Sampo-Rosenlew Oy perustetaan 1993 Teollisuuspesukoneiden valmistus alkaa 1997 Ensimmäinen SR1046- harvesteri markkinoille 2005 Keskiraskas SR1066harvesteri täydentämään valikoimaa Sampo-Rosenlewilla on ainakin ulkopuolelta katsoen loistava tilanne, sillä se tekee yhteistyötä kahden suuren kilpailevan konevalmistajan kanssa. Vuonna 2012 Sampo-Rosenlew aloitti yhteistyön AGCO Suomi Oy:n kanssa, minkä myötä leikkuupuimureiden myynti siirtyi Valtran myyntiverkostolle. Alkusyksystä 2013 ilmoitettiin John Deere -sopimuksesta ja vihreiden puimureiden valmistuksen aloittamisesta. ? Odotamme reippaasti enemmän kasvua uusien kumppanuuksien myötä. Onhan se iso juttu, että kaksi maailman suurinta maatalouskonemyyjää haluavat laittaa oman merkkinsä meidän tuotteeseemme. Se on osoitus, että tuotteemme on luotettava ja korkealaatuinen, Prihti sanoo. Sampo-Rosenlewin leikkuupuimureita on toimitettu yli 50 maahan. Päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Afrikka sekä ItäEurooppa. Viennin osuus puimurimyynnistä on jopa 80 prosenttia, ja se tulee jatkossa ainoastaan kasvamaan. ? Kotimaassa maatilojen määrät vähenevät, ja siten koneitakin ostetaan vähemmän. Kaikki kasvu tulee kansainvälisestä kaupasta. Nyt on metsäkoneen vuoro Monet tuntevat Sampo-Rosenlewin ennen kaikkea puimurivalmistajana. Ensimmäinen harvesteri, SR1046 tuli kuitenkin markkinoille jo vuonna 1997. Metsäkonevalmistuksella haettiin alun perin varmuutta ailahtelevan maatalouspuolen rinnalle. Yrityksen perustajalla Timo Prihtillä itsellään oli metsää ja tätä kautta myös kiinnostusta alaa kohtaan. ? Puimuri ei yksinään ollut tarpeeksi kantava, maatalouspuoli on kuitenkin vaihteluja täynnä. Haluttiin, että yrityksellä olisi useampi tukijalka. Päätös alkaa valmistaa metsäkoneita on osoittautunut hyväksi, Jali Prihti sanoo. Sampo-Rosenlewin tilanne oli sinällään onnel- linen, sillä metsäkonetta voitiin kehitellä ikään kuin päätuote puimurin suojissa. Nyt metsäkonepuolta on kuitenkin kehitetty aktiivisesti; tuotteita on uudistettu ja koko prosessiin panostettu. Tavoitteena onkin muutamassa vuodessa kiihdyttää 40?50 koneen valmistustahti yli sataan metsäkoneeseen vuodessa. ? Liiketoiminta ei ole ollut tyydyttävällä tasolla. Puimurit ovat kasvaneet, mutta metsäkone ei. Nyt haluan nähdä, miten kauas se kantaa, ja mihin paukut riittävät, Prihti selittää. Yksi etappi metsäkonepuolella saavutettiin viime vuonna, kun tehtaalta lähti siellä valmistettu 500. harvesteri. 12 FARMI 7/2014 Metsäkonemyynnissä on omat niksinsä Vaikka puimurilla meneekin lujaa, metsäpuoli on asia erikseen. Markkinoil-
2009 Jali Prihti siirtyy yrityksen johtoon. la menestyäkseen metsäkoneet vaativat oman erikoisosaamisensa. ? Metsä tuo omat nyanssinsa. Metsäihmiset toimivat eri tavoin ja kaupankäynti on täysin erilaista, kuin maatalouspuolella, kertoo yrityksen metsäkonepuolen myyntijohtaja Harri Uusi-Rauva. ? Metsäkoneissa ostoprosessi on äärettömän hidas, eikä asiakasta voi painostaa. Metsäyrittäjän pitää laskea paljon rahoituksesta ja tuottavuudesta lähtien. Lisäksi työllisyys on lyhyiden sopimusten vuoksi epävarmaa. Täytyy olla yleinen luottamus alaan. Metsäkoneiden kohdalla viennin osuus vaihtelee vuosittain puimureita enemmän. Uusi-Rauva kertoo, että kokonaisuudessaan noin puolet valmistetuista koneista on kotimaassa. ? Kun on lähdetty liikkeelle, tietysti koneita on myyty ensin vain Suomeen. Nyt vientiin menee reilu puolet. Pitkällä tähtäimellä viennin osuus tulee kasvamaan. Päämarkkinoita Suomen lisäksi ovat Ruotsi sekä Puola. Ruotsiin avattiin vuoden alussa oma sivuliike. ? Ruotsi on viennin ehdoton ykkösmaa ja siksi siihen satsataan nyt täysillä. Tavoitteena on saada Suomesta ja Ruotsista sellainen markkinaosuus, että se pitää tuotantolinjan pyörimässä. Ensiharvennuksen ammattilainen Sampo-Rosenlewin metsäpuolen lippulaivana toimii 2012 Puimurit Valtran myyntiverkostolle Pesukoneista luovutaan Metsäkoneiden kohdalla viennin osuus vaihtelee vuosittain puimureita enemmän. erityisesti ensiharvennukseen kehitetty HR46-harvesteri eli ”pikkusampo”. Keskiraskas ”isosampo” eli SR1066-harvesteri on täydentänyt valikoimaa. ? Sektori on pieni, mutta joka maassa tämän kokoluokan koneelle on tietty tilaus. Ison koneen kanssa ollaan samassa kastissa, kuin kaikki muut valmistajat, ja siellä kilpailu on kovempaa, UusiRauva selittää. Hän sanoo pikkusampon olevan ylivoimainen kilpailijoihin nähden, kun mittarina ovat ostohinta sekä käyttökustannukset. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa yritys uudisti HR46harvesterin viime vuonna. Tavoitteena on tarjota paras taloudellinen vaihtoehto urakoitsijalle ensiharvennuksen tekoon. ? Nykyään ensiharvennuksesta tulee noin 30?40 prosenttia metsäkoneyrittäjän liikevaihdosta. Ensiharvennuksia tehdään paljon suurilla koneilla, mistä syntyy ajatus, ettei se ole kannattavaa hommaa. Mutta heillä onkin työhön täysin vääränlainen kalusto. Sama kuin kuljettaisi yhdistelmällä pakettiauton paketteja, Uusi-Rauva selittää ja 2013 John Deere -yhteistyö Tehtaalla valmistuu 500. metsäkone 2014 Kuormatraktori FR28 markkinoille jatkaa, että Sampo-Rosenlew pyrkii tarjoamaan työn mukaan mitoitetun koneen. ? Kun kone menee metsään ensi kertaa, sen täytyy olla kevyt, ettei se vaurioita kasvamaan jäävän puuston juuria. Uudistuksessa onnistuttiin jopa keventämään konetta entisestään. Uusi-Rauva selittää, että Suomessa on vallalla ajattelutapa, että metsässä on oltava ajoura 20 metrin välein, jolloin työskentely tapahtuu 10 metrin puomilla. ? Pikkuharvesterin taustalla on oma haamu-uramenetelmä. Tällöin varsinaisten ajourien väliin tehdään hakkuu-ura. Näin toimittaessa, oikean puun valinta on tarkempaa ja silti yhtä tehokasta, kuin ilman haamuuraa. Periaatteessa koneella voi tehdä harvennuksen jopa ilman ajo-uria, mutta tällöin puiden pois ajaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Vaikka uudistettu harvesteri on tekemisen ehdoilla tehty, myös ulkoasuun on panostettu. Ensi kertaa on käytetty teollista muotoilijaa ja esimerkiksi painomuovattua peltiä. ? Ulkoasu-uudistuksessa on pyritty tietoisesti brändäykseen, harvesterista haluttiin yhtenevä puimurin kanssa. Visuaalista ilmettä yhtenäistetään, jotta esimerkiksi messuilla tunnistetaan, että metsäkone ja puimuri ovat samasta paikasta. ri FR28:n prototyyppi esiteltiin ensimmäisen kerran FinnMetkossa 2012. Nyt uudistettu kone päästään esittelemään tämän syksyn FinnMetkossa. Uuden tuotteen markkinoille tuominen on luonnollisesti ollut valtava ponnistus. ? Ajatuksen tasolla konetta on tehty noin neljä vuotta, lopullinen suunnittelu ja toteutus on hoidettu viimeisen vuoden aikana. Pikkukoneen uudistus oli tärkeää saada ensin valmiiksi. Kun sen uusi ulkoasu valmistui, voitiin kuormatraktorin ulkoasua lähteä toteuttamaan sen pohjalta, Uusi-Rauva selventää. Kuormatraktoria lähdettiin tekemään valikoiman täydennys mielessä, sillä jo huollonkin puolesta on urakoitsijalle mieluista, että harvesteri ja ajokone ovat samaa merkkiä. ? Tarkoituksena on tarjota urakoitsijalle koko ketju. Kun meillä on pitkälle menevä tuotteisto, se houkuttelee asiakkaita. Kuormatraktori tukee siis myös harvesterimyyntiä, Jali Prihti perustelee. Viime vuosina yrityksessä on panostettu tuotekehitykseen sekä puimuri- että metsäkonepuolella. Seuraavaksi kehitetään tuotantoa. ? Tarkoitus on muun muassa järkeistää kokoonpanolinjastoja. Nyt mennään kilpailukyky edellä ja sen ehdoilla. Kaikessa tekemisessä lähdetään liikkeelle kuitenkin siitä, mikä itsestä tuntuu oikealta ja hyvältä, Prihti painottaa. ? Kuormatraktori täydentää valikoimaa Alkuvuodesta tuotantoon tulevan kuormatrakto- FARMI 7/2014 13
MAATALOUS FARMI VUONNA 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoi erityisesti elintarvikkeiden tuotannossa käytettäviä lannoitevalmisteita. Näytteiden valintaan vaikutti muun muassa käytettyjen raakaaineiden, tuotantomäärien ja aikaisempien valvonnassa saatujen tulosten perusteella arvioitu riski. Tutkitut lannoitevalmisteet olivat pääosin hyvälaatuisia. Käyttö- ja markkinointikieltoja annettiin vain seitsemälle tuote-erälle noin neljästäsadasta tutkitusta erästä. Neljä kieltoa annettiin liian korkeasta haitallisten metallien pitoisuudesta, kaksi kieltoa johtui tuoteväärennöksistä ja yksi kielto tuotteen huonosta hygieniasta. 14 FARMI 7/2014 Noin kymmenesosalle analysoiduista tuote-eristä eli 43 lannoitevalmistenäytteelle annettiin huomautus tuoteselosteiden tai pakkausten puutteista. Eviralta kerrotaan, että kieltoja ja huomautuksia annettiin vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tämä johtuu siitä, että toimijat yhä useammin itse huomaavat ja korjaavat havaitsemansa puutteet ennen kuin viranomaiset tarttuvat niihin. Lannoitevalmisteisiin luetaan lannoitteiden lisäksi esimerkiksi kalkitusaineet, kompostit, turpeet ja kasvualustat. www.evira.fi MAATILAT MYIVÄT viljaa teollisuuteen tai välittäjille yhteensä kaksi miljardia kiloa satovuoden 2013–2014 aikana. Määrä vastaa puolta viime kesän viljasadosta. Rypsiä ja rapsia myytiin yhteensä 60 miljoonaa kiloa. Tiedot käyvät ilmi Tiken viljan osto-, käyttö- ja varastotilastosta. Noin puolet Suomen pelloilla tuotetusta viljasta myydään maatiloilta viljan välittäjille tai suoraan teollisuuteen. Kotimainen teollisuus käytti viljaa kuluneen satovuoden aikana yhteensä 1,3 miljardia kiloa. Tähän on laskettu mukaan myös ulkomailta tuotu vilja. Viljasta 45 prosenttia käytettiin rehuteollisuudessa, 32 prosenttia elintarviketeollisuudessa ja loput 23 prosenttia muussa teollisessa tuotannossa. Vehnää ostettiin maatiloilta markkinoille kuluneen satovuoden aikana yhteensä 570 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 65 prosenttia viime kesän vehnäsadosta. Kotimainen teollisuus käytti maatiloilta ostettua vehnää sekä tuontivehnää yhteensä 440 miljoonaa kiloa. Määrästä runsas puolet meni elintarvikekäyttöön ja loput lähinnä rehukäyttöön. Ohraa ostettiin maatiloilta satovuoden aikana 850 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 45 prosenttia viime kesän ohrasadosta. Määrä on 190 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä satovuonna. Kauraa oli kaupan kuluneena satovuonna 590 miljoonaa kiloa, mikä vastaa puolta viime kesän kaurasadosta. Kauran teollinen käyttö on vähäisempää kuin muiden viljojen. Kotimainen teollisuus käytti kauraa kuluneen satovuoden aikana 240 miljoonaa kiloa. Ruista ostettiin maatiloilta kuluneena satovuonna 19 miljoonaa kiloa eli 38 miljoonaa vähemmän kuin edellisen satovuoden aikana. Määrä vastaa 75 prosenttia viime kesän huonosta ruissadosta. Kotimaista ja ulkomaista ruista käytettiin elintarvikkeeksi yhteensä 88 miljoonaa kiloa. Yhteensä teollisuudessa käytettiin siis kolminkertainen määrä ruista verrattuna viime kesän satoon. www.maataloustilastot.fi
METALLITUOTTEET MAATALOUS - puistolana - metsäkärry - vaihtolava, umpilaidoin - vaihtolava, polttopuun ajoon - koiratarha - alihankinta sopimuksen mukaan LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN OSASTO - Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puh. 029 568 4300 - Fax. 029 368 4406 - www.satakunnanvankila.fi VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Perinteinen Näyttävä ja suosittu OK-TIILIKUVIO OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm • Takuu 20 vuotta Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! MTK VAATII, että hallituksen on puolustettava maatalousyrittäjien lomituspalveluja käyttämällä täysimääräisesti komission mahdollistamat poikkeussäännökset. Tuottajajärjestön mukaan komissio uhkaa rapauttaa suomalaista sosiaaliturvaa ottamalla lomituspalvelut ensimmäistä kertaa valtiontukitarkasteluun. MTK painottaa, että lomitus on maatalousyrittäjille elintärkeä työhyvinvointipalvelu, jota on kehitetty osana suomalaista sosiaaliturvaa. Komission linjausten myötä esimerkiksi maatalousyrittäjien äitiysloma on vaarassa lyhentyä huomattavasti. Myös sairauslomiin ollaan puuttumassa yhtä radikaalilla tavalla. Maatalousyrittäjien jaksaminen ja työurien pidentyminen vaativat toimivat lomituspalvelut, jotta eläinten hoitoon seitsemän päivää viikossa sidonnaiset yrittäjät voivat pitää lakisääteiset vuosilomansa ja sijaisapu järjestyy sairauden, perhevapaiden ja muiden tarpeellisten syiden johdosta. MTK:n hyvinvointivaliokunnan mukaan lomitusjärjestelmän puolustamista tarvitaan nyt yhtenä rintamana, sillä Suomella ei ole varaa vaarantaa kotimaista ruokaketjua. www.mtk.fi TÄIN ERIT EAT NOP ITUSTOIM ! T AJA • VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET • SEINÄ- JA LAPETIKKAAT • LUMIESTEET JA HOITOTASOT • ERILAISET PELTILISTAT TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi FREEIMAGES FARMI 7/2014 15
maatalous Maatilojen koon kasvaessa myös etäisyydet tilakeskuksen ja pellon välillä ovat pidentyneet. Uusia peltoja raivattiin vuosina 2000–2011 yli 95 000 hehtaaria, selviää MTT:n tuoreesta Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla -julkaisusta. Tutkimuksessa selvitettiin tilakoon kasvun vaikutusta tilusrakenteen kehitykseen vuosittain, alueittain ja tuotantosuunnittain. Keskimäärin raivatut lohkot sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä tilakeskukselta. Kaikki maatalouden tuotantosuunnat ovat raivanneet peltoa, mutta voimakkaimmin raivaus on liittynyt maitotilojen rakennemuutokseen. Raivatut peltolohkot sijaitsevat erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon vahvoilla maidontuotantoalueilla. Maidontuotanto raivasi yli 40 prosenttia uudesta pellosta. – Nurmentuotantoon ja samalla lannanlevitykseen tarvittavan alan tarve on tietyillä alueilla kasvanut, mutta pellon heikko saatavuus tai liian korkea hinta on estänyt laajentajia hankkimasta peltoa markkinoilta, kertoo tutkija Olli Niskanen. Peltojen ja tilakeskuksen suurimmat keskietäisyydet löytyvät länsirannikolta. Tuotantosuunnittain peltoetäisyydet ovat suurimmat sika- ja siipikarjataloudessa. 2000-luvulla lypsykarjatilan peltohehtaarin etäisyys tilakeskuksesta on kasvanut keskimäärin 22 prosenttia. Muiden nautakarjatilojen pellot sijaitsevat nyt 34 prosenttia kauempana ja sika- ja siipikarjatilojen pellot 25 prosenttia kauempana tilakeskuksesta. Viljatiloilla peltojen ja tilakeskuksen välimatka kasvoi hitaimmin, vain 10 prosenttia. Tarkasteluista poistettiin aiemmin turvetuotannossa olleet lohkot, koska tarkoitus oli tutkia nimenomaan maatalouden peltolohkorakenteen tunnuslukuja. MTT toivoo raportissa tuotetun tiedon hyödyttävän niin poliittisia päätöksentekijöitä ja tilusjärjestelytarpeen kartoittajia kuin aihepiirin tulevia tutkijoitakin. Raportti Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla on saatavilla sähköisenä MTT:n sivuilta. www.mtt.fi s u t i m i o an Nytuto s raatilalle! ma RAHTII! VAPAAST INNAT NUN H 10 L KAN alv 0% Sopii käytettäväksi kohteisiin, josta öljy voi valua maahan tai lannan mukana peltoon ja sitä kautta jopa ravintoketjuun. • Vaahdon estoon • Peltotyökalujen nivelet • Paalaimen ketjut • Suojaöljy talveksi • Ym. Mitä enemmän tilaat, sitä edullisemmaksi tulee! Puh. 045 150 6636 ekooil.com 16 Farmi 7/2014
MAATALOUS MAATALOUDEN TUET muuttuvat vuonna 2015 -esite kertoo tulevasta EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta (CAP), joka näkyy muun muassa suurimpien tilojen tukien leikkauksena. Suorien tukien järjestelmiin tulee muutoksia ja uusina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki sekä nuorten viljelijöiden tuki. Tukiasioihin saattaa kuitenkin tulla vielä muutoksia, sillä Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt tukijärjestelmiin liittyviä Suomen kansallisia linjauksia. Esitteessä viljelijän tuissa tapahtuvat muutokset on esitelty tiiviinä pakettina sekä suomeksi että ruotsiksi. Verkkoversio toimii kaikilla päätelaitteilla tietokoneesta älypuhelimeen. Esite löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. www.mmm.fi Syksyn odotetuin näyttely KoneAgria 8. - 11.10.2014 Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12,Kysy ryhmälippuja nyt! 040 576 8740 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi FARMI 7/2014 17
MAATALOUS AHTI SORMUNEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ ON esittänyt 1,3 miljoonan euron kohdentamista elintarvikkeiden vientiohjelman pikaiseen käynnistämiseen tulevassa vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa. Elintarvikkeiden vientiohjelmaa on valmisteltu yhdessä Elintarviketeollisuusliiton ja Team Finland -toimijoiden kanssa. Elintarvikkeiden vientiohjelman kautta pyritään muun muassa laajentamaan elintarvikeviennin markkinoita, ja valtiovarainministeriö kiirehtiikin vientiohjelman käynnistämistä Venäjän elintarviketuontia koskevien pakotteiden vuoksi. Venäjän 7.8. asettaman tuontikiellon kohteena olevat tuotteet edustavat noin viittä prosenttia Suomen viennistä Venäjälle ja noin puolta prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuontikielto iskee pahasti meijeriteollisuuteen, ja meijeriyhtiö Valio onkin ilmoittanut aloittavansa vastapakoitteiden vuoksi YT-neuvottelut Haapaveden, Seinäjoen ja Vantaan tehtaillaan sekä Lappeenrannan toimipisteessä. Pääministeri Alexander Stubb on sanonut, että pakotteiden vaikutus Suomen talouteen ja suomalaisille yrityksille on selvitettävä tarkasti budjettiriiheen mennessä. Seuraa tilannetta osoitteesta valtioneuvosto.fi VENÄJÄN VASTAPAKOTTEENA asetettu elintarvikkeiden tuontikielto haittaa myös espanjalaisia tuottajia. Eniten Venäjälle viedään Espanjasta hedelmiä, sianlihaa sekä kasviksia. Myös oliiviöljyä ja viinejä on viety. Venäjän tuontikielto on kova isku hintakriisissä kamppailevalle espanjalaiselle maanviljelylle ja etenkin karjankasvatukselle. Maataloustuottajien ja karjankasvattajien järjestö COAG aikaa neuvotella lähiaikoina EU:n komission kanssa, ja maataloustuotteille pyritään löytämään muita ostajia. FREEIMAGES Tekonivelsairaala Coxa 18 FARMI 7/2014
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FAZER JA FREEIMAGES Vielä on aikaa tehdä päätös syyskylvöistä. Talvehtimisesta selviää, kun syksyllä jaksaa olla tarkkana. P uintien suhteen ollaan hyvässä aikataulussa monella alueella. Tämän ovat mahdollistaneet lähes koko heinäkuun ja elokuun alun jatkuneet helteet ja poutasää. Otolliset kelit houkuttelevat myös syyskylväjiä, ja saavat empijät kaivamaan kylvökoneet esille. Ruis pitäisi saada peltoon ajoissa, mieluiten elokuun aikana. Vehnän kohdalla aikainen kylvö ei ole niin ehdoton, joten ei haittaa, vaik- ka kylvö venyisi syyskuun puoliväliin. Kyntämällä vähenevät monet riskit Syysviljat arvelluttavat joskus talvehtimisriskinsä vuoksi. Talven yli pärjätään paremmin, jos syksyllä panostetaan tekemiseen. – Sekä syysvehnään että rukiiseen pätevät kutakuinkin samat säännöt. Ruis on kuitenkin hieman herkempi viljeltävä, ja siksi siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Saara Nikkari ProAgria EteläSuomesta. Kyntö on yksi asia, joka tuo onnistumisvarmuutta, vaikka se hieman lisää aikaa vaatiikin. – Kyntö ei ole pakollinen, mutta se vähentää huomattavasti riskejä. Sillä varmistetaan, että siemenen alle jää 20–30 senttiä vesitilavuutta. Näin sadevesi tai loska ei jää seisomaan peltoon, vaan imeytyy maahan. Nikkari kertoo, että osa kevytmuokkauksen tehneistä on kärsinyt myös etanoista. Nämä kasvijätteestä pitävät tuholaiset ovat erittäin vaikea ja kallis torjua. Kynnöllä pyritään lisäksi estämään esikasvina käytetyn kasvin siementen itäminen ja tästä aiheutuva liian tiheä kasvusto. – Yksivuotiset kasvit kyllä kuolevat talvenaikana, mutta liian tiheä kasvusto syksyllä nostaa lumihomeriskiä. jatkuu ? FARMI 7/2014 19
Kun syksy venyy eikä talvea näy, on hyvä tehdä lumihomeruiskutus. 20 FARMI 7/2014 On tärkeää varmistaa, ettei siementä kylvetä liian syvään, jotta se itää riittävän nopeasti. Rukiin kohdalla kylvösiemenmäärällä on iso merkitys. – Etenkin hybridilajikkeissa pitäisi uskaltaa kylvää riittävän vähän. Jos kylvää liian tiuhaan, siemen ei käytä koko versomispotentiaaliaan, vaan kasvaa vain pituutta. Seurauksena on pieni tähkä ja kasvanut lumihomeriski. Kylvömäärä vaihtelee hieman maalajista riippuen. Pääsääntönä on, että hybridiruista pitäisi kylvää 1,7–1,8 yksikköä* hehtaaria kohden. Lumihome ja kahukärpäset kuriin Syysviljan kylvösiemenen peittaus on hyvä keino torjua lumihometta. Kun syksy venyy eikä talvea näy, on hyvä tehdä lumihomeruiskutus. – Etenkin alueilla, joilla tulee paljon lunta ja vielä sulaan maahan, on hyvä ruiskuttaa. Joka talvi tämä ei ole tarpeellista, mutta etukäteen ei voi tietää. Ruiskutus on hyvä vakuutus, Nikkari sanoo. Hankalinta lumihomeen torjunnassa on sen ajankohdan määrittäminen. Sanotaan, että ruiskutus tulisi tehdä päivä ennen pysyvän talven tuloa. Siinä sitä onkin arvoitus ratkaistavaksi. – Periaatteessa ruiskutus tulisi siis tehdä ennen pysyviä pakkasia. On kuitenkin vuosia, jolloin lokakuussa on viikon pakkasjakso, ja sen jälkeen kuukauden ajan kymmenen astetta. Pitäisi malttaa odottaa tarpeeksi kauan. Toisaalta, jos ruiskutus venyy liian pitkälle, voi pelloilla olla niin märkää, ettei sinne paripyörienkään kanssa viitsi enää mennä. Viime vuonna kärsittiin suuresta kahukärpässyksystä, ja paikoin meni kokonaisia lohkoja tuholaisen mukana. Tänä vuonna on syytä varautua samaan. – Nyt kun on nähty mitä voi käydä, kannattaa asia pitää mielessä. Etenkin jos +20-kelit jatkuvat elokuun loppuun, ja yötkin ovat lämpimiä. Kahukärpäset munivat lehdille, ja kuoriutuvat toukat syövät kasvupisteen. Kärpäsistä pitäisi päästä eroon ennen, kuin ne ehtivät munia, sillä toukkia on lähes mahdotonta enää hävittää. Ruiskutus kannattaa tehdä 2-lehtivaiheessa. – Keltaliima-ansojen asettaminen helpottaa kärpästen havaitsemista. Ruiskun kanssa kannattaa lähteä pellolle heti, jos kärpäsiä jää pyydyksiin paljon. Kevät etenee nopeasti Nikkari suosittelee syksyn 30 kilon maksimityppimäärää sekä rukiille että vehnälle. Sen sijaan rikkakasvien