• Nro 6/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
  • 2 FARMI 6/2015 Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001
  • 3 FARMI 6/2015 ME OLEMME VALMIINA PUINTIIN! LISÄTIETOA HUOLTOPALVELUISTA VALTRA-PISTEESTÄSI! Olemme valtuutettu Sampo-Rosenlew -huolto. Lähin Sampo-pisteesi: www.agcosuomi.fi/sampo-rosenlew > palveluhenkilöt Nyt ei jää kiireisen sadonkorjuun onnistuminen kiinni puimurituesta. Sampo-Rosenlew -huolto pitää koneesi töissä. Huoltopalvelumme kattaa: • varaosapäivystyksen • laajan varaosavalikoiman • varaosien toimitukset koko huoltoverkostossamme Sampo-Rosenlew -varaosapäivystys puintien alkaessa: 020 690 690 Valtra is a worldwide brand of AGCO. Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001
  • 4 FARMI 6/2015 Lähiruokaa suoratoimituksella kauppaan? 54–55 Urakointiyritys voi valita monipuolisuuden tai erikoistumisen tien 34–36 Sauna-ahon marjat viilennetään aurinkoenergialla 16–18 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
  • 5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 6/2015 Farmi 7/2015 ilmestyy viikolla 39. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 6 • Elokuu 2015 KANNESSA: METSÄTEOLLISUUDEN SUURET SUUNNITELMAT LISÄÄVÄT METSÄOSAAJIEN TARVETTA. KUVA: AHTI SORMUNEN MIMMI VIRT ANEN METSÄ 8 Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät kuitupuun tarvetta 50 Metsien luomusertifiointi ENERGIA 16 Aurinkosähköjärjestelmä sopii marjatilalle 19 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus kiinnostavat tiloja 20 Siipikarjatilan tuulimylly pyörinyt jo 10 vuotta 23 Maatalouden investointitukea myös sähköntuotantoon MAATALOUS 34 Maatalousurakoinnille on kysyntää RUOKA 46 Sianlihan Laatuvastuu-merkki auttaa kuluttajaa 54 Kauppa voi erikoistua paikallista suosimalla PALSTAT 13 Metsä 24 Ympäristö ja energia 26 Maatalous 37 Koneet 40 Koeajossa: Kia Sportage 42 Hevoset 44 Hyötyeläimet 48 Opiskelija esittäytyy 48 Koulutus 53 Koti ja hyvinvointi 66 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Jyrki Peisa, Bioenergia ry
  • 6 FARMI 6/2015 FARMI STARTTAA SYKSYYN aurinkoisin ja positiivisin mielin. Vaikka kesä pääosin oli viileä ja sateinen, on alkusyksy lämpimien kelien kera antanut varmasti monelle viljelijälle toivoa suuremmasta sadon määrästä, kuin mitä ennusteet ovat lupailleet. Syksyn lukukauden aloittaneet koululaiset ja opiskelijat varmasti harmittelevat, miksi koulun pitää alkaa elokuun alkupuolella eikä vasta loppukuusta, kuten muualla Euroopassa. Meidän kesämme on kuitenkin useana vuonna alkanut vasta pitkälti juhannuksen jälkeen. Monelle pienelle ja toki suurellekin yrittäjälle sää on kaupanteossa ollut se ratkaiseva tekijä. Nyt niin monet kesäkaupungit, suurkaupunkeja lukuun ottamatta, saivat sulkea kesäpaikkansa heikoin tuloksin, koska alkukesä oli kylmä ja sateinen. Ilmojen lämmettyä loppui Suomen lomakausi, ja arvokkaiden kesätyöntekijöiden oli siirryttävä koulunpenkille. Vaikka moni yrittäjä haluaisikin jatkaa kautta, on se liki mahdotonta työntekijöiden puuttuessa. Yksi esimerkki tästä ovat huvipuistot, jotka ovat jo suurimmaksi osaksi sulkeneet porttinsa. Monet eteläisempään Suomeen ensimmäistä kertaa tulevat eurooppalaiset tai muut turistit saavat kokea pettymyksen, jos eivät ole etukäteen ymmärtäneet selvittää, mitä missäkin on auki. He vievät matkamuistona kuvan Suomesta aavemaisen kuolleena maana, sillä muualla Euroopassa eletään elokuussa kiihkeintä kesälomakautta. Pohjois-Suomi vetää matkailijoita puoleensa vuodenaikoihin katsomatta. Niin moni suomalainen yrittäjä muuallakin kuin pohjoisessa on riippuvainen eurooppalaisista turisteista. Monella yrittäjällä ja työntekijällä on yhteinen toive lomakauden alkamisen siirtämisestä ja sen pituudesta. Tätä voitaisiin mielestäni harkita tosissaan. Eurooppaahan mekin olemme? Lämpimin loppukesän terveisin, Katja 6 FARMI 8/2012 ELOKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi.
  • 7 FARMI 6/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA ENERGIA ON POLITIIKAN kestoaihe ja syystäkin. Siihen kiteytyy tänäkin päivänä kovin moni asia. Suomalaiset odottavat edullista, toimitusvarmaa ja kestävällä tavalla tuotettua energiaa. Samalla onnistunut energiapolitiikka synnyttää Suomeen työpaikkoja, turvaa ympäristöasioita ja edistää omavaraisuutta. Eri tekijät ja tahot saattavat kuitenkin vetää energiapolitiikkaa ristikkäisiin suuntiin. Kuitenkin meidän suomalaisten tekeminen ja onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistä tahtotilaa ja näkemystä siitä, miten luonnonvarojamme käytämme. Juuri tällä hetkellä talouskysymykset hallitsevat lehtien palstatilaa. Bioenergian ja kestävällä tavalla tuotetun turpeen käytön lisääminen on Suomen vahvin valttikortti uusiutuvan energian osuuden ja energian omavaraisuuden lisäämisessä sekä maamme vaihtotaseen kääntämisessä oikein päin. Bioenergia tulee olemaan keskiössä Sipilän hallituksen valmistellessa hiilen ja öljyn korvaamista puhtaalla kotimaisella energialla. Ajatus tässä on aivan oikein se, että jätetään eurot Suomeen kiertämään fossiilisen tuontienergian ostamisen sijaan. Olisiko Suomea yhdistävä energiapolitiikan punainen lanka löydettävissä tämän myötä siitä, että asettaisimme uudet työpaikat etusijalle myös energiaratkaisuissa? Uskomme, että meillä Suomessa olisi kaikki mahdollisuudet tuottaa puolet tarvitsemastamme energiasta kotimaisista lähteistä. Näin yhä useampi energiaeuro jäisi kotimaahan Suomen taloutta vahvistamaan. 50 prosentin energiaomavaraisuus synnyttäisi arviomme mukaan 15 000 uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit. Tuontienergian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardilla. Miten tähän päästäisiin? Ensinnäkin meillä on ehkä teollisen historiamme aikana ensimmäistä kertaa mahdollista korvata merkittävissä määrin fossiilista tuontienergiaa kotimaisella energialla. Etenkin tieliikenteessä voidaan lisätä merkittävästi muun muassa uusiutuvan dieselin ja biokaasun käyttöä. Samoin lentoliikenteessä voidaan ottaa käyttöön biopolttoaineita. Lämmityksen ja sähkön puolella voidaan osaltaan mahdollistaa siirtymistä kivihiilestä biopohjaisiin polttoaineisiin. Tässäkin uusi teknologia tulee avuksi puupohjaisen biokaasun, biohiilen ynnä muun avulla. Öljykohteitakin vielä riittää esimerkiksi bioöljyn tai kotimaista haketta käyttävien lämpöyrittäjien hoidettavaksi. Toisekseen energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttää, ettei puulla korvata toista kotimaista, turvetta. Turpeen käyttö on laskenut jyrkästi viime vuosina ja sen käyttö on palautettava 2000-luvun hyvien vuosien tasolle. Tällöin uusiutuvan metsäenergian käytön kasvulla voitaisiin mahdollistaa tuontienergian vähentäminen ja energiaomavaraisuuden merkittävä nostaminen. 50 prosentin energiaomavaraisuuden ja siitä syntyvien työpaikkojen toteutuminen edellyttää ennen kaikkea kotimaisten polttoaineiden saatavuuden turvaamista ja kilpailukyvyn parantamista. Verotus ja luvitus ovat tässä avainasemassa. Toivomme, että päättäjät pysähtyvät näitä asioita ja Suomen suuntaa hetkeksi miettimään. Mutta vain hetkeksi, nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Ja nimenomaan toimenpiteitä, selvityspaperit ja skenaariot on jo laadittu riittävän moneen kertaan. JYRKI PEISA TOIMITUSJOHTAJA BIOENERGIA RY
  • 8 FARMI 6/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: METSÄ GROUP JA AHTI SORMUNEN Metsäteollisuudessa tehdään suurempia investointipäätöksiä kuin vuosikymmeniin. Metsä Fibren Äänekoskelle nouseva biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, mutta muutkin satsaavat ja suunnittelevat kilpaa. Riittääkö puuta kaikille? Miten kasvava kysyntä vaikuttaa metsänomistajiin?
  • 9 FARMI 6/2015 Metsäteollisuudessa on päätetty pistää palikat kerralla kuntoon. Investointeja tehdään ennätyksellisen ahkerasti. UPM on kasvattamassa Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteettia 160 miljoonaa euron investoinnin myötä 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. Myös yhtiön biodieseltehdas Lappeenrannassa käynnistyi alkuvuodesta. Stora Enso investoi 110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaaseensa muuttaakseen hienopaperikoneen tekemään aaltopahvin raaka-ainetta. Varkauden tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia valkaisematonta sellua. Suurin investointi nyt ja koko Suomen metsäteollisuuden historiassa on Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekoskelle rakentuva biotuotetehdas. Arvoltaan 1,2 miljardin euron investointi nostaa tehtaan sellutuotannon noin 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Investointipäätökset kumpuavat kasvavasta havusellun kysynnästä. Raaka-aineena sellu on monipuolinen, ja vientinäkymät ovat hyvät. – Aiemmin Suomessa keskityttiin mekaanisten massojen jalostamiseen, mutta painoja kirjoituspaperien valmistaminen on vähentynyt. Ei ole tehty investointeja. Nyt tuotantopanoksia siirretään sellun suuntaan, metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, sanoo Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta. Puun käyttö kasvaa viidenneksen? Myös kasvaneet metsävarat mahdollistavat investoinnit. Arvioitu kestävä kuitupuun lisäyspotentiaali hakkuissa on 7 miljoonaa kuutiometriä havukuitua. Toteutuneet ja lukkoon lyödyt investoinnit tulevat lisäämään havukuitupuun käyttöä yhteensä noin 6 miljoonaa kuutiota. Kuitupuun hakkuut tulevat kasvattamaan myös muun puutavaran määrää markkinoilla. Edellisten lisäksi suunnitteluasteella on useita suuria hankkeita. Finnpulp Oy tehtailee Kuopioon 1,4 miljardin euron havusellutehdasta, joka tulisi käyttämään puuta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kemijärvelle suunnitteilla oleva 700–800 miljoonaa euron uusi sellutehdas puolestaan lisäisi havupuun käyttöä 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Muitakin pienempiä projekteja on vetämässä. On arvioitu, että metsäteollisuuden investoinnit tulevat kokonaisuudessaan kasvattamaan puun kysyntää viidenneksellä lähivuosina. Uuteen hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi puun käytön lisääminen 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Yhteinen haaste tulee olemaan puun saatavuus. Leppänen sanoo, että 20 prosentin lisäys kotimaan hakkuisiin riittävässä ajassa, esimerkiksi 20 vuodessa on hyvinkin todennäköistä. – Metsä kasvaa, on resurssia, korjuukertymät ovat suuria. Mutta Äänekoski on suuri kertaluokkainvestointi, ja Metsä Groupilla on nyt etulyöntiasema. Seuraavan on mietittävä tarkkaan yhtä suurta invesjatkuu ?
  • 10 FARMI 6/2015 tointia. Iso investointi vaatii sopeutumista monilta toimijoilta, ja sopeutuminen vaatii aina aikaa. Äänekoski kääntää puuvirtoja Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu aloitettiin vuoden 2013 alussa, ja lopullinen päätös investoinnista tehtiin viime huhtikuussa. Tehtaan on määrä valmistua syksyllä 2017. – Projekti etenee suunnitellusti. Puun osto alkaa ensi vuonna markkinatilanteesta riippuen. Puun korjuu alkaa keväällä 2017 ja toimitukset tehtaalle alkusyksystä 2017, kertoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä. Sellun lisäksi tehdas tulee tuottamaan muun muassa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita ja puupolttoainetta. Nykyisen Äänekosken tehtaan puun käyttö nousee investoinnin myötä 6,5 miljoonaan kuutiometriin. Tämä tarkoittaa 10 prosentin lisäystä koko Suomen kuitupuun käyttöön. Puun hankinnassa tärkeässä roolissa ovat yksityismetsät. Mäntylän mukaan hakkuupotentiaalia on erityisesti Pohjois-Suomessa, Pohjoisja Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa. Puun kysynnän kasvu tulee kuitenkin näkymään koko Suomessa, ehkä koko Itämeren alueella, arvioi Mäntylä. Jo Äänekoski yksittäisenä investointina tulee kääntämään puuvirtoja maan sisällä. – Havukuitupuuta on nyt kuljetettu Keski-Suomesta muualle, mutta jatkossa puuvirrat kääntyvät toisin päin. Esimerkiksi Kemin tehtaalle menee nyt puuta Pohjois-Pohjanmaalta. Äänekosken tehtaan myötä virrat kääntyvät sinne, ja Kemiin voidaan tuoda puuta Lapista, Mäntylä selittää. Äänekosken puu pyritään hankkimaan ensisijaisesti Suomesta Metsäliiton omistajajäseniltä, mutta Mäntylä sanoo tuontipuun olevan vaihtoehto siinä missä muutkin. Hinta nousee, harvennukset lisääntyvät Kasvava kysyntä tulee vaikuttamaan puusta maksettavaan hintaa, ja näin metsänomistajan tilipussiin. Jussi Leppänen arvioi, että todella alhaallakin käyneen havukuidun hinta kohonnee nyt enemmän kustannuksia vastaavaksi. – Yksittäisillä tahoilla ei enää ole mahdollisuutta painaa hintoja alas. Juha Mäntylä sanoo olevan selvää, että kuitupuun hintakehitys paranee. Hän ei kuitenkaan usko nopeisiin muutoksiin. Hän toivoo että puukauppaa käytäisiin tasaisesti eri vuosina ja erilaisissa markkinatilanteissa. – Kysyntä ja tarjonta hakevat tasapainon joka tapauksessa. Varsinkin kasvatushakkuiden osalta metsänomistajien kannattaa muistaa, että harvennuksen tekeminen oikeaan aikaan on tärkeämpää kuin mahdollisen pienen hinnan nousun odotteleminen. Ratkaisevaa on, että metsä kasvaa ja tuottaa, hän muistuttaa. Leppänen pohtii, että kuitua hankitaan jatkossa entistä enemmän harvennushakkuilla. Myös toimijat puukaupassa saattavat lisääntyä. – Teollisuusyritykset saattavat myös organisoida puun hankintaa uusin tavoin, esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten puukauppayhtiöiden välityksellä. Mhy:n valtti on kontaktit metsänomistajiin, se tuo omia markkinamahdollisuuksia. Leppänen uskoo, että hinnan muutokset tulevat näkymään toimijoiden lisääntyessä etenkin hankintaeli tienvarsihinnoissa, eivät niinkään kantohinnoissa. Miten puu metsistä liikkeelle? Sekä Mäntylä että Leppänen pitävät puun saannin varmistamisessa avainasiana metsänomistajien aktivointia. Leppänen sanoo, että puu lähtee kyllä liikkeelle hinnalla, mutta metsien lisäksi myös metsänomistajista olisi pidettävä huolta. Ajattelu pitäisi saada kääntymään siihen, ettei metsää vain omisteta, vaan se on omistajansa vastuulla. Tätä tuetaan koulutuksella ja verotuksen keinoin. – Poliittisilla päätöksillä ei saa pyrkiä vaikuttamaan siihen, että metsänomistaja toimisi tietyllä tavalla, vaan että hän ylipäätään olisi aktiivinen. Metsätaloutta on käsitelty pääomaresurssina, vaikka se vaatii aktiivisuutta ja työpanosta. Sitä tulisi enemmän käsitellä elinkeinona. Leppänen on huolissaan metsänomistajien ikääntymisestä. – Homma ei toimi, jos metsänomistaja ei jaksa. Jos ei ole maatilaa metsätilan yhteydessä, sukupolvenvaihdosmahdollisuutta ei ole. Ei monella jatkajalla ole sellaista varallisuutta, että metsän lunastaminen onnistuisi. Varallisuus on sidottu metsään. – Pitää muistaa, että kotimaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on pitkällä aikavälillä tärkein asia myös metsänomistuksen kannattavuudelle, Juha Mäntylä painottaa.
  • 11 FARMI 6/2015 Hän kiittelee, että uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen. Juha Mäntylä korostaa metsänomistajien kontaktointia ja palvelujen parantamista. – Palvelu vaikuttaa sekä markkinoille tulevan puun kokonaismäärään että yksittäisen yrityksen markkinoilta saamaan puumäärään. Olemme satsanneet palveluun jo monta vuotta, lähteneet muun muassa tekemään metsänhoitotöitä. Palvelun saa nyt yhdeltä luukulta, se on metsänomistajalle vaivaton toimintamalli. Meillä on selkeä omistajastrategia, sitoutuneet saavat parhaat edut ja palvelut. Sopimuspuun osuus on meillä suuri. Mäntylä sanoo, että nykytietojen valossa markkinointia voidaan kohdentaa niille, joilla puuta on. – Meillä on nyt jo hyvät metsävaratiedot, laserkeilauksella puuston kartoitus on tarkkaa. Hakuammuntaa tai yleismarkkinointia ei tarvita. Kaikkien metsäalan organisaatioiden tulisi nyt satsata tähän aktivointiin. Tukille löydettävä markkinoita Leppänen muistuttaa, että selluteollisuus on vain yksi käyttötarkoitus puulle. Se kilpailee muiden vaihtoehtojen kanssa. Aiemmin kuitupuusta on syntynyt kilpailua vasta, kun isot sahat ovat myyneet kuitua energiaksi. – Investoinnit palauttavat kuitua sellun suuntaan. Piristää kauppaa, kun samoille puulajeille on eri ostajia eri käyttötarkoituksiin. Puun hinta ohjaa sitä, minne puu kannattaa myydä ja missä käyttää. Nyt kun metsälaki ei enää aseta uudistamiskriteerejä metsiköille, saatetaan puuta myydä nuorempana. – On jo näkynyt käytäntöä, että varsinkin heikkolaatuisemmat laitetaan nuorena pois, se on taloudellista. Laajeneeko tämä sitten? Sitä ei voi tietää. Mutta uskon kyllä, että läpimittarajan poistuttua keskiarvo läpimitassa alenee hieman. Jos kuidun tarpeessa lisätään hakkuita, niistä tulevalle tukkipuulle on myös löydettävä markkinat ja käyttöä lisättävä merkittävästi. – Huolestuttavaa on sahojen tilanne. On mietittävä, miten saadaan taloudellisesti kestävästi lisättyä sahausta. Onnistuuko sahatavaramarkkinoilla tuotekehitys? Vai tuleeko sahoja, jotka hankkivat tukkileimikoita kuitupuun takia ja sitten pilaavat sahatavaramarkkinat, kun eivät pyrikään tuotekehitykseen ja markkinaosuuksien hankkimiseen muilta rakennusmateriaaleilta? Tätä on nähty menneinä vuosikymmeninä liikaa. Julkiset puurakennushankkeet auttavat teollisuutta tuotekehityksessä ja osaltaan lisäävät myös sahatavaran käyttöä. Kysymys lienee, jatkaako puurakentaminen kasvuaan, ja riittääkö se syömään markkinoille tulevan tukin. Juha Mäntylä painottaa, että olennaista on myös korjuuja kuljetusresurssien riittävä tarjonta. Metsäkoneenkuljettajia ja puutavara-autonkuljettajia tullaan tarvitsemaan yhä enemmän. – Metsäsektorin yhteinen näkemys on, että tämä puun kysynnän suoranainen hyppäys vaatii aikuiskoulutusta ja lisäkoulutusta. Nuorisokoulutuksella ei kateta vajetta osaajissa. Kyse on varsin mittavasta koulutushaasteesta. Koneitakin tarvitaan, mutta uskon, että rauta löytyy kyllä. Meillä on Suomessa maailman johtavat metsäkonevalmistajat. ? – Ruotsiin on tulossa myös lisää sellukapasiteettia, samoin ValkoVenäjälle. Valko-Venäjän puuvirrat kääntyvät sisäänpäin ja maa saattaa tuoda puuta myös Baltiasta, josta puuta on tuotu Suomeenkin. Venäjältä havupuun tuonti on laskenut, mutta Venäjän ennakoitavuus on heikentynyt. Vaikka esimerkiksi pakotteet eivät koskekaan puukauppaa, ne tuovat siihen epävarmuutta, Jussi Leppänen pohtii tuontipuun roolia.
  • 12 FARMI 6/2015 METSÄ Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi harvesterin HR46 polttoaineen kulutus on vain noin 6 l/h! Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, jonka käsiin voi jokainen puuta tuottava metsänomistaja ilman huolta jättää harvennusleimikon. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua. Tule mukaan elämään Sampo-Rosenlew -menestystarinaa! SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Konekaupoissa ota yhteys Mikkoon tai Ahtiin! SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 Mikko Pihala Metsäkonemyynti Länsi-Suomi puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen Metsäkonemyynti Itäja Pohjois-Suomi Puh: 0400 346 650 ahti.sormunen@sampo-rosenlew.? mikko.pihala@sampo-rosenlew.?
  • 13 FARMI 6/2015 METSÄ TIESITKÖ? Kesäkuussa 2015 teollisuuden käyttöön hakattiin 3,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrä oli 20 prosenttia vuodentakaista enemmän. Tukkipuuta hakkuista oli 1,6 ja kuitupuuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä. (Lähde: Luke) METSÄNOMISTAJALLA PITÄÄ olla oikeus saada käyttöönsä kaikki hänen metsäomaisuudestaan julkisin varoin kerätty tieto, vaatii MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Hän oli puhumassa metsänomistajien SM-metsätaitokilpailuissa Hartolassa elokuussa. Valtiolla on kattavat rekisterit metsävaroista ja metsänomistajista. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelua on metsäomistajaorganisaation kannustamana kehitetty metsäomistajien asiointiportaaliksi. Myös metsien ja lajien suojeluun liittyvä tieto tulee saada tätä kautta metsäomistajien tietoon ja hyödynnettäväksi, Tiirola sanoo. Biotalouden nousu tarkoittaa yhä suurempaa puunkäyttöä. Samalla pitäisi pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. – Metsätaloudessa ei voida suojella biodiversiteettiä, jos tieto tärkeistä luontokohteista ei kulje metsänomistajalle asti. Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi luovuttaa metsänomistajille luontokohteiden hävittämisen pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden suojelun kannalta vahingollista ajattelua. Nyt kun meillä on superministeri, joka vastaa sekä metsätaloudesta että luonnonsuojelusta, toivoisimme tällaiset tiedonkulkuongelmat ratkaistavan. Tiirola sanoo myös, että metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpotusten puuttuminen on Suomen suurin metsäpoliittinen ongelma tällä hetkellä. Sipilän hallituksen ohjelmaan on nyt kirjattu metsäelinkeinon kehittäminen sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta. www.mtk.fi Monipuolisuus on lempitermimme. AHTI SORMUNEN
  • 14 FARMI 6/2015 METSÄ SUOMEN RIISTAKESKUS on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 37 431 pyyntilupaa hirvelle, 25 800 valkohäntäpeuralle, 140 kuusipeuralle ja 17 metsäpeuralle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Hirville ja valkohäntäpeuroille myönnettiin tänä vuonna kokonaisuudessaan enemmän pyyntilupia kuin edellisvuonna. Syksyn 2014 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 40 000 hirveä ja noin 25 000 valkohäntäpeuraa. Jokainen kaato vaikuttaa suoraan alueen hirvieläinkantoihin, joten metsästäjillä on suuri vastuu kannan rakenteesta. Sonneja on kaadettu viime vuosina suhteellisen paljon, mikä on aiheuttanut paikoittain vajausta täysikasvuisten sonnien määrässä. Tavoitteena on suunnata näillä alueilla pyyntilupia naarashirviin ja korjata kannan rakennetta. Lounaisessa Suomessa valkohäntäpeura on ohittanut hirven tärkeimpänä riistaeläimenä. Valkohäntäpeurakanta on erittäin voimakkaasti uusiutuva, eikä runsas metsästys ole riittänyt hillitsemään kasvua alueilla, joissa kannat ovat tiheitä ja liikennevahingot suuria. Suomen riistakeskus suosittelee, että metsästys suunnataan nykyistä enemmän tuottaviin naaraisiin. Käyttämättä jääneitä pyyntilupia tulisi suunnata entistä enemmän kolaritihentymäalueille. Valkohäntäpeuran kohdalla jopa viidesosa myönnetyistä luvista on jäänyt aiemmin käyttämättä. Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna 26. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti ja peuroja tammikuun loppuun saakka. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirven pyyntiaika on 1.–20.9. ja 11.10.–30.11. www. riista.fi AHTI SORMUNEN
  • 15 FARMI 6/2015 METSÄ Epäreilulta tuntuva hinnoittelu vähentää motivaatiota tehdä työ kunnolla. Kuvan kannossa torjunta on tehty heikosti. KONEYRITTÄJÄT VAATIVAT muutosta puunkorjuun kantokäsittelyn hinnoitteluun. Työn hinta ei ole sama kuin valtion maksama tuki. Silti Koneyrittäjien asiakkaat eivät suostu maksamaan kantokäsittelytyöstä käypää hintaa vaan maksavat työstä ainoastaan valtion antaman tuen verran. Metsänomistajat ovat sitoutuneet PEFC-metsäsertifioinnin mukaisesti siihen, että männyn ja kuusen juurikäävän leviämistä torjutaan toukokuun alun ja lokakuun lopulla tehtävissä hakkuissa riskialueilla. Riskialue ulottuu suunnilleen Pohjois-Pohjanmaan etelärajasta alaspäin. Koneyrittäjillä on kantokäsittelyn vaatima osaaminen ja laitteet. He hankkivat aineet ja tekevät levitystyön hakkuun yhteydessä. Valtio tukee kantokäsittelytyötä yksityismetsissä. Kemera-lain uudistuksen myötä tuen rakenne muuttui kuutiopohjaisesta hehtaaripohjaiseksi. Aiemmin tuki kattoi ainekustannukset kokonaan ja työstä 0,22 euroa puukuutiometriä kohden avohakkuulla ja 0,44 euroa harvennushakkuulla. Muutoksen jälkeen tuki on 70 euroa hehtaarilta eikä aineiden ja työn osuutta enää erotella. Kantokäsittelyä on tehty vuodesta 2000 lähtien. Koneyritykset ovat sopineet puunkorjuupalveluita ostavien kanssa kantokäsittelystä ja sen hinnoittelusta. Asiakkaat ovat käytännössä sanelleet hinnat eivätkä ole kantokäsittelyn historian aikana suostuneet maksamaan kantokäsittelytyöstä kuin valtion antaman tuen verran. Nyt tuen rakenteen muututtua useat koneyrittäjien asiakkaat ovat ilmoittaneet, että jatkossa he maksavat kantokäsittelystä vain tukitasoa vastaavan 70 euroa hehtaarilta, mikä sisältää sekä työn että aineet. Valtion maksaman tuen lähtökohtana kuitenkin on, että tuki kattaa vain osan työkustannuksista. Tämän tosiasian asiakkaat ovat unohtaneet, Koneyrittäjät muistuttaa. Kantokäsittelyn tekeminen ja ainekulutus vaihtelevat muun muassa puuston koon mukaan sekä hakkuutavoittain. Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä todettiin, että pelkästään kiinteät kulut olivat 0,31 €/m3. Sen päälle tulevat levitystyön muuttuvat kulut olivat keskimäärin 0,49 €/m3. Yhteensä suorat kustannukset itse työstä olivat siis keskimäärin 0,80 €/m3. Ainekustannus tulee tämän päälle. www.koneyrittajat.fi TUULA PIRI / L UONNONV ARAKESKUS HALLITUS HALUAA purkaa normeja ja turhaa byrokratiaa. Myös metsätaloudessa tarvitaan hallinnollisen taakan keventämistä ja lupaja valitusprosessien yksinkertaistamista, painottaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. – Nykytilanteessa järjettömintä on se, että viranomaisilla on mahdollisuus valittaa toistensa antamista luvista ja näin käsittelyajat venyvät ja kustannukset elinkeinoille juoksevat. Hakkarainen sanoo, että byrokratian purkutavoitteen tulee koskea kotimaan lisäksi erityisesti EU-politiikkaa. Viimeisimpänä ”hyvänä huonona esimerkkinä” hän mainitsee EU-parlamentin heinäkuussa hyväksymän kiertotalousmietinnön. – Kiertotalous on sinänsä hyvä ja kannatettava asia. Mutta parlamentin mukaan yksi keskeisistä keinoista sen edistämiseksi biomassojen, kuten puun, osalta on hierarkiakäyttö. Eli, että puuta saataisiin käyttää ainoastaan hallinnollisesti määriteltyihin arvokkaisiin tarkoituksiin, mutta ei vähäarvoiseen käyttöön. Ja tässä yhteydessä siis esimerkiksi vessapaperi on arvokas tarkoitus mutta biodiesel ei, kärjistää Hakkarainen. Hän sanoo, että tällainen ajattelu lainsäädäntöön vietynä aiheuttaisi automaattisesti massiivisesti ylimääräistä byrokratiaa sekä hidastaisi innovaatioita ja uuden luomista. Hakkarainen puhui Mhy KangasniemiPieksämäen Rantakalaa ja metsäasiaa -tilaisuudessa elokuussa. www.mtk.fi
  • 16 FARMI 6/2015 Punkaharjulainen Ismo Laamanen viljelee mansikkaa ja vadelmaa Hiukkajoella Etelä-Savossa. 30 vuotta toiminut Sauna-ahon tila on laajentunut pikkuhiljaa, nyt mansikkaa viljellään viiden ja vadelmaa reilu kolmen hehtaarin alalla. Huippusesongin aikana tila työllistää 25 marjanpoimijaa. Marjoja myydään suoraan tilalta tuoreena sekä pakasteena, ja niitä toimitetaan myös alueen kauppoihin. Kylmiö, pakastimet ja jääkaapit ovat kesäaikaan välttämättömiä. Myös työnTEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Punkaharjulaisen marjatilan katolla komeilee 20 uudenkarheaa aurinkopaneelia. Tilan sähkönkulutus kohoaa kesällä kylmätilojen viilentämisen ja 25 kesätyöntekijän majoittamisen myötä. Itse tuotetulla aurinkosähköllä tasataan sähkönkulutushuippua. tekijöiden käyttöveden lämmitys, ruuanlaitto ja muu asuminen lisäävät kesällä sähkönkulutusta tuntuvasti. Laamanen päätti etsiä helpotusta kulutuspiikkiin uusiutuvasta energiasta. Ennen juhannusta otettiin käyttöön nimellisteholtaan 5 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Verkkoon liitetty järjestelmä käsittää 20 kotitalon katolle sijoitettua aurinkopaneelia. – Myös tuulimylly kävi mielessä, mutta aurinkovoimala on huomattavasti huoltovapaampi investointi, Laamanen kertoo. Aurinkovoimalan pitäisi toimia 30 vuotta ilman huoltoja. Takaisin se maksaa itsensä 10–24 vuodessa, riippuen sähkön hinnan kehityksestä ja itse käytetyn ja myydyn sähkön suhteesta. Voimala kimppatilauksena Keski-Euroopasta Tilan vuotuinen sähkönkulutus on noin 25 000 kilowattituntia, sillä myös asuintalo lämpiää sähköllä. Laamasen mukaan kesäajan päiväkulutus vaihtelee 50– 150 kilowattitunnin välillä. Kaikki omalla aurinkosähkövoimalalla tuotettu sähkö supistaa ostosähkön tarvetta. Arviolta järjestelmä tuottaa vuodessa noin 4 000 kilowattituntia sähköä. Aurinkopaneelit ovat saksalaisen Heckert Solarin valmistamia. 3-vaiheisen SMA Sunny Tripower -invertterin kapasiteetti on 9 kW. Invertteri siis sallii järjestelmän kasvattamisen vielä lähes puolella. Laamasella onkin suunnitteilla laittaa paneeleita myös työntekijöiden asuinrakennuksen katolle. Laamanen tilasi järjestelmänsä yhteistilauksena noin 50 muun ihmisen kanssa. Purotokka Oy:n Vesa-Matti Puron organisoimalla kimppatilauksella tilattiin yli 1 200 paneelia suoraan tehtaalta Saksasta. Jokainen osallistuja tilasi itse paneelit, invertterin sekä kiinnitykseen tarvittavat välineet. Kevättalvella tilattuja järjestelmiä päästiin asentamaan touko-kesäkuussa. Järjestelmän mitoitukseen sai apua tilauksen organisoineelta Purolta. Telinetoimittajalle Laamanen ilHaastattelupäivänä heinäkuussa oli Laamasen voimalan tuotto iltapäivään mennessä 16 kilowattituntia. CO2-päästöjä oli säästynyt 11 kiloa. ProAgria EteläSavon energianeuvoja Jukka Sairanen (vas.) ja isäntä Ismo Laamanen tutkivat paneeleiden kiinnikkeitä.
  • 17 FARMI 6/2015 tuli asennuksista vastanneen firman puolesta. – Yksi työpäivä meni viideltä hengeltä kiinnikkeisiin ja nelisen tuntia paneeleiden asentamiseen, käsipelillä nostettiin katolle, Laamanen selittää. Sähkönkäyttö iltapainotteista Invertteri on asennettu talon ulkoseinään, etuoven läheisyyteen katoksen alle. Laite käyttää noin 20 prosenttia aurinkovoimalan tuotosta. Kuumenemisen vuoksi se oli asennettava ulkotiloihin. Invertterin näyttötaulusta voi seurata reaaliajassa aurinkovoimalan päiväsekä tuntikohtaista sähköntuottoa. Näkymä vaihtuu kopautuksella. Tietoliikennekaapeli mahdollistaa tietojen syötön suoraan valmistajan sivuille. Kirjautumalla pääsee seuraamaan muun muassa oman laitteistonsa tuntikohtaista tuottoa, säästettyjä hiilidioksidipäästöjä ja tuotto-odotuksia. Ensimmäisen viikkonsa aikana järjestelmän paras päivätuotto oli 37 kW; heikoin puolestaan erittäin pilvisenä päivänä mitattu 11 kW. – Ennen aina koitti ajoittaa sähkölaitteiden käyttöä ilta-aikaan, kun sähkö on halvempaa, nyt vaan kaikki pyörimään päivällä, kun saadaan omaa sähköä, Laamanen sanoo. Laamasella on sähkösopimus verkkoyhtiö Parikkalan Valon kanssa, joka ostaa myös ylijäämäsähkön muutaman sentin hintaa. Sähköyhtiön nettisivuilta voi seurata tilan verkkosähkön ostoa. Haastattelupäivänä se on pienimmillään ollut tunnissa vain 0,32 kW. Verkkosähkön tarve lisääntyy selvästi iltasella, kun työntekijät alkavat ruuanlaiton ja pesulla käymisen ? toki myös aurinko alkaa painua mailleen. Työntekijöiden majoitustilojen 300-litrainen lämminvesivaraaja lämpiää sähköllä ja yli 20 hengen porukalla lämmintä vettä kuluu. moitti tiedot katosta, kuten kattotuolien sijoittumisen, kaltevuuden ja materiaalit. Kiinnitystelineet on siis suunniteltu kattokohtaisesti, jokaista osaa oli täsmälleen tarvittava määrä. – Telineet on kiinnitetty tukevasti kattotuoleihin. Yksi paneeli painaa 17–18 kiloa, joten suurta lisäpainoa paneelit eivät katolle tuo, Laamanen kertoo. Schletter -kiinnitysjärjestelmän ja paneelien asennus tehtiin itse. Tilaajaporukan kasannut Puro järjesti Laamasen tilalla oppimistyöpajan, jossa tilaukseen osallistuneet yhdessä opettelivat asentamaan järjestelmän katolle. Sähköasennuksista vastasi paikallinen asentaja, joka pääsi asentamaan ensimmäistä aurinkosähköjärjestelmäänsä. Lopputarkastus Hankintatavassa puolensa ja puolensa Yhteistilaus oli Ismo Laamasen mukaan edullinen tapa hankkia järjestelmä. Koska useat välikädet jäävät pois, myös hankintakustannukset kevenevät. Kustannukset jäivät arviolta alle 10 000 euron. Maatalouden investointitukea Laamanen ei hakenut. Toisaalta yhteistilaus on avaimet käteen -toimitusta työläämpää; järjestelmä kootaan itse ja tilaaja on itse vastuussa myös pätevän sähköasentajan hankkimisesta paikalle. Paneelit tuotiin pihalle saakka, mutta invertterin Laamanen joutui hakemaan erikseen Lappeenrannasta. Omaa työtä on verraten paljon. Hän kertoo, että järjestelmän hankinnasta on ollut myös odottamatonta hyötyä. – Itsekin aurinkovoimalan hankkinut pohjanmaalainen isäntä osallistui meillä oppimistyöpajaan. Päädyin ostamaan häneltä asuntovaunun työntekijöiden majoitukseen, jonka hän sitten toi tullessaan, Laamanen naurahtaa. Mitä on nettomittarointi? Nettomittaroinnin eli netotuksen käyttöönotto tarkoittaisi, että pientuottajan sähkön tuotto ja käyttö tasattaisiin esimerkiksi tunti-, päivätai kuukausikohtaisesti, ja vain näiden erotuksesta pientuottaja maksaisi. Nyt verkkoon syötetystä ylijäämäsähköstä saa korvauksen sähköenergian osalta (ei kaikki yhtiöt), mutta verkkosähköä ostettaessa samaan energiamäärään tulevat päälle siirtomaksut ja verot, joiden osuus sähkönhinnasta on noin kaksi kolmasosaa. Netotus lisäisi piensähköntuotannon kannattavuutta. Vastaava malli on käytössä esimerkiksi Tanskassa. Ismo Laamasen vanhemmat aloittivat marjanviljelyn ja lypsykarjanpidon 30 vuotta sitten. Lypsykarjaa ei enää ole, mutta marjaa sitäkin enemmän. jatkuu ?
  • 18 FARMI 6/2015 VESA-MATTI PURO järjesti ensimmäisen aurinkopaneelien yhteistilauksen keväällä 2013. IT-alan yrittäjänä 20 vuotta toiminut Puro tutustui aurinkosähköön selvittäessään Helsingin Pursiseuran energiaremonttia vuonna 2012. Pursiseuralle ei aurinkosähköä saatu, mutta samaan aikaan katse suuntautui Etelä-Karjalaan ja sieltä kantautuviin uutisiin. – Maakuntaan oltiin tekemässä isoa aurinkovoimalainvestointia, ja samaan aikaan Lappeenrannan Energia ilmoitti alkavansa ostaa pientuottajien aurinkosähköä. Pohdimme entisen opiskelukaverini Petri Savolaisen kanssa, mahtuisiko mukaan kolmas iso uutinen siitä, että parikymmentä kotitaloutta Lappeenrannan seudulla hankkii oman aurinkovoimalan. Tästä tuli sitten lopulta totta, Puro kertoo. Kasvu 100 % vuodessa Viime kevään yhteistilaus oli järjestyksessään kolmas. Puro toimii porukan yhteen kerääjänä, suunnittelijana ja konsulttina, mutta jokainen osallistuja tekee tilauksensa itse. Kaikissa yhteistilauksissa on käytetty suurelta osin samoja saksalaisia laitetoimittajia. Purolla on visiona ”miljoonan aurinkovoimalan Suomi”. Yhteistilauksia organisoimalla hän haluaa ennen kaikkea tuoda aurinkosähköä tunnetummaksi Suomessa. ? Tavoite on tuoda avoimesti esille tietoa ratkaisuista. Aiempien vuosien 60 kohdetta on koottu esitteeksi, ja kevään kohteet on tarkoitus myös dokumentoida. Purosta kehityssuunta on ollut erittäin positiivinen, vaikkei ennustettua aurinkovoimabuumia keväällä vielä nähtykään. ? Kun teimme ensimmäisen tilauksen, en ollut edes nähnyt yhtään pientalon aurinkosähköjärjestelmää Suomessa. Lappeenrannan Energian mukaan vuonna 2012 ei sen jakeluverkon alueella ollut yhtään verkkoon liitettyä aurinkovoimalaa. Kaikki on siis tapahtunut 2,5 vuodessa, ala kasvaa 100 prosentin vuosivauhtia. Kehityskohteiksi Puro mainitsee nettomittaroinnin käyttöönoton sekä rakennusmääräysten yhdenmukaistamisen. Portti energia-asioiden pohdintaan Kimppatilaus on niitä varten, joilta onnistuu paneelien asentaminen katolle itse. Pääasiallisesti yhteistilaukseen osaa ottaneet ovat olleet omakotitalojen omistajia, joista moni on myös rakentanut talonsa itse. Käytännön asentamista opetellaan Puron järjestämillä oppimistyöpajoilla vaihe vaiheelta. ? Jokainen oppii, myös minä. Aina yhdeltä työmaalta voi siirtää opittua tietoa seuraavalle. Seuraavaan yhteistilaukseen aletaan kerätä osallistujia elokuun puolivälin jälkeen. Tavoiteltu osallistujamäärä on kolmasosa kevään 50 tilaajasta. Puron omana tavoitteena on tuplata aina vuosittain hommatut tehot. ? Viime vuonna paneeleja tilattiin 233 kilowatin edestä, joten tänä vuonna on tultava täyteen 466 kW. Ensi vuonna luvun on oltava jo 932. Puro kertoo, että oma aurinkovoimala on ollut monelle alkusysäys kiinnostukselle energia-asioihin. – Moni on kertonut, miten on eristänyt välipohjaa, vaihtanut ovia tai hankkinut lämpöpumpun, sähköauton tai energiatehokkaampia kodinkoneita. ? Aurinkosähköjärjestelmät info@eurosolar.? heti varastosta , todella edullisest i! laaja valikoima asennustelineitä ja 1ja 3-vaiheinverttereitä
  • 19 FARMI 6/2015 Energiatehokkuus ja uusiutuva energia kiinnostavat maatiloilla entistä enemmän, kertoo ProAgria Etelä-Savon asiantuntija Jukka Sairanen. Sairasen työkuvaan kuuluu neuvonta kasvintuotanto-, energiaja työterveysasioihin liittyen. Energiapuoli käsittää työstä nyt noin neljäsosan ja on kasvamaan päin. Useimmiten energianeuvojalta kysytään apua liittyen tilan lämmöntuotantoon. – Suurin syy lämmöntuotantotavan vaihtamiseen on se, että sähkötai öljylasku alkaa hirvittää, Sairanen kertoo. Tavallinen lämmitysratkaisu maatiloilla on nykyisin joko maalämpö tai puupolttoaineita hyödyntävä järjestelmä. Lämmityksen piiriin kuuluu kotitalon lisäksi eläinsuojien toimistoja sosiaalitiloja sekä yhä enemmän verstasja konehalleja. – Yhdessä pohditaan vaihtoehtoja, kannattaako lähteä biopolttoainetuotantoon vai valitaanko maatai ilmalämpöpumppu. Usein kun lasketaan, muodostuu hinta kilowattituntia kohden melko samaksi, mutta maalämpö houkuttelee monia helppohoitoisuutensa vuoksi. Tiloilla aika menee nykyään muuhun, ei haluta vahtia lämpökeskusta. Oma sähkö kiinnostaa koko ajan enemmän Myös kiinnostus omaan sähkötuotantoon nostaa päätään. Sairasen mukaan yhteydenotot sähköntuotantoon liittyen ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. – Kaksi vuotta sitten ei juuri kyselty, mutta nyt tulee pari kolme yhteydenottoa kuukaudessa liittyen aurinkoja tuulivoimaan, myös biokaasusta kysellään. Selvästi on kiinnostus lisääntynyt, ja tulee vielä lisääntymään moninkertaisesti. Etelä-Savossa sähköntuotanto kiinnostaa etenkin karjatiloja sekä marjaja vihannestiloja, joilla on omaa jalostustoimintaa. Myös mökkejä vuokraavat matkailutilat ovat kiinnostuneet tuottamaan uusiutuvaa energiaa. – Osin myös imagosyistä, sanoo Sairanen. Piensähköntuotannon aloittamista ja tapaa pohditaan tilakäynnillä. Tilan sähkönkäytön profiilia tutkimalla nähdään, kannattaako omaa tuotantoa harkita. Teknologiavalinnassa katse energiatehokkuuteen Energiantuotannon lisäksi maatalousyrittäjiä kiinnostaa energiatehokas teknologia. Sairasen mukaan etenkin karjatiloilla vaihtoehdot ruokinnan järjestämiseen ovat energiankulutukseltaan todella erilaisia. – Pellolla kuluu polttoainetta, navetassa voi kulua joko sähköä, polttoainetta tai molempia. Rehun sekoitukseen ja jakamiseen on valtavasti vaihtoehtoja. Ennen ruokintaa ei ajateltu välttämättä ollenkaan energiatehokkuuden kannalta. Nyt energiankulutus voi olla ratkaiseva tekijä rehun tekoja jakoketjun valinnassa. ? TEKSTI JA KUVA: MIMMI VIRTANEN
  • 20 FARMI 6/2015 Järeämpi tuulivoimala sopii siipikarjatilalle, jossa sähkönkäyttö on ympärivuorokautista. Sastamalassa Oittisen tilan 10 vuotta sitten pystyyn pykätty mylly alkaa jo olla omillaan. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN Lähinkin talo on voimalasta liki puolen kilometrin päässä. Luvitusprosessin yhteydessä ei valitusaikana tullut yhtään valitusta. Myöhemminkään ei ainakaan omiin korviin ole kantautunut valituksia, Jussi Oittinen sanoo.