Maaseudun aikakauslehti Nro 5/2022 • www.countrymedia.fi Farmi Biokaasun tuotannon RAVINNEPÄÄSTÖT KURIIN MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMAN laaja-alaiset haasteet Kehitystyö KOTIMAISEN HUMALAN viljelemiseksi jatkuu KILPAILU ENERGIAPUUSTA kiristymässä
Varmoin askelin metsätilakaupan maastoissa Suomen vaikuttavin metsätilojen ja maaseudun kiinteistöjen kauppapaikka
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Anette Huhtaniemi toimitussihteeri@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Marjut Jaanu marjut.jaanu@gmail.com ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti puh. 044 202 3516 kristiina.ahti@countrymedia.fi TOIMITTAJAT Noora Jormakka Anette Huhtaniemi AVUSTAJAT Merja Hartikainen, Tanja Helisten, Paavo Kosonen, Susanna Kumpulainen, Petteri Lepistö, Sari Peltonen, Maija Salmiovirta, Terhi Thuneberg, Essi Wallenius AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Farmin kuva-arkisto, Depositphotos PAINOPAIKKA Printall-AS, 2022 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa 37. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36, 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198–2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi > www.countrymedia.fi DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 4 6 Lukessa kehitetään ammattiviljelyyn sopivia humalalajikkeita Sisältö 5/2022 22 Hevostallien ja alan yritysten auditointiin laaditaan mittaristoa 32 Kilpailu energiapuusta kiristynee ensi vuonna 5 Pääkirjoitus 13 Puheenvuoro: Sari Essayah MAATALOUS 6 Humalan lajikekehitys käynnissä 10 Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma vaatii monialaista osaamista 14 Uutta tietoa öljykasvien viljelyyn 18 Droonit maaja metsätaloudessa 20 Ennakkotietojen mukaan saatiin hyvä viljasato ELÄIMET 22 Hevosen hyvinvoinnin arviointia 24 Suomen Sorkkahoitajien terveiset YMPÄRISTÖ & ENERGIA 26 Kohti kestävämpää biokaasun tuotantoa METSÄ 30 Neljännes metsistämme suoalueilla 32 Energiapuun kysyntä kasvussa 34 Metsäteiden auraustilanne selviää karttapalvelusta 35 Puupurusta sorateiden pölynsitoja? KOULUTUS 36 Kalatalouden opiskelija esittäytyy KOTI & JOULU 40 Kodin älykkäitä energiansäästöratkaisuja 44 Avantouinnille, mars! 46 Joulun väreissä hillittyä harmoniaa 47 Jouluruokien historiaa Sarkassa 48 Reseptit 50 Kirjaesittelyt
Farmi 5/2022 5 KULUVA VUOSI on ollut todella haastava ja voimia kuluttava meille kaikille. Valitettavasti valo ei näytä kajastavan kovin kirkkaasti vielä ensi vuoteenkaan. Vaikka kuinka haluaisikin nähdä asiat positiivisin mielin, päivittäiset uutisoinnit muistuttavat jatkuvasti surullisesta tilanteesta niin meillä kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolella. VALLITSEVAN MAAILMANja markkinatilanteen vuoksi moni yritys myös maaseudulla on ikävä kyllä joutunut lopettamaan, supistamaan tai keskeyttämään toimintansa. Rajusti kasvavat kulut eivät anna muuta mahdollisuutta. FARMI EI vielä pistä hanskoja naulaan, mutta antaa niiden levätä vuoden 2023 ajan. Jatkamme maaseudun asioiden parissa sähköisesti, joten PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuus on toivoa täynnä! käy tykkäämässä meistä Facebookissa (Maaseudun aikakauslehti Farmi). Muistathan myös, että pääset lukemaan jo ilmestyneitä Farmeja veloituksetta osoitteessa www.lehtiluukku.fi/lehdet/farmi. ODOTTELEMME TOIVEIKKAINA näkymien kirkastumista ja vuotta 2024, jolloin Farmin on tarkoitus kolahtaa jälleen postilaatikkoon – entistä ehompana! Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2023! DEPOSITPHOTOS
Farmi 5/2022 6 Suomessa panimot ja viljelijät ovat yli kymmenen vuoden ajan toivoneet saavansa suomalaista humalaa markkinoille. Olutkulttuurin muututtua erilaiset panimotuotteet ovat löytäneet kuluttajansa, ja suomalaisen humalan toivotaan tuovan tähän valikoimaan uusia suomalaista perijuurta kuvastavia tuulahduksia. Viljelijöille humala on mielenkiintoinen vaihtoehto muun viljelyn rinnalle. Toistaiseksi humalaa viljellään Suomessa alle kymmenellä hehtaarilla, mutta melko moni tila on aloittanut sen viljelykokeilun pienillä aloilla. HUMALASTA uusvanha viljelykasvi Suomeen Luken koeviljelyssä olleet humalat tuottivat satoa jo edellisenä vuonna, kuten tämä alun perin Pöytyältä kotoisin oleva humala. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke.
Farmi 5/2022 7 S uomessa ammattimaisen humalanviljelyn aloittamisen suurin ongelma on toistaiseksi ollut pohjoisiin valo-olosuhteisiin sopeutuneen, käpysadoltaan laadukkaan taimimateriaalin puuttuminen. Jalostettuja lajikkeita on helppo tilata viljelykokeiluun, mutta niiden ongelmana on, että ne virittyvät kukkaan lyhyen päivän olosuhteissa syyskuussa. Tällöin sato ei ennätä valmistua. Humalaa on kuitenkin viljelty Suomessa vuosisatoja, ja kotipihojen vanhat humalakannat tuottavat yleensä hyvin satoa. Humalaa on käytetty siman, sahdin ja oluen valmistuksessa, ja onpa sen avulla maksettu verojakin. Luonnonvarakeskus (Luke) valitsi geneettisen ja kemiallisen tutkimuksen perusteella yli tuhannesta kansalaisten tutkimukseen ilmoittamasta humalasta parikymmentä koeviljelyyn. Näistä humalakannoista tullaan valitsemaan ja nimeämään muutama humalan tuotantoon parhaiten sopiva kasvikanta lajikkeiksi taimistoille lisättäviksi ja siten viljelijöiden saataville. Kantavertailukokeet on perustettu Luken Piikkiön toimipaikalle sekä koulutiloille Etelä-Pohjanmaalle ja Lappiin. Lisäksi mukana on yksityisiä viljelijöitä. Näissä kokeissa havainnoidaan eri humalakantojen ulkoisia tuntomerkkejä, satopotentiaalia ja kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Kuivatusta käpysadosta määritetään kemiallisesti aromiyhdisteet ja katkeroa antavat alfaja betahapot. Lisäksi käpyjen tuoksua arvioidaan aistivaraisesti. Lopuksi humalien soveltuvuutta panimotuotteeksi testataan oluenpanokokein. Tavallisesta poikkeavia viljelyja korjuumenetelmiä Humalan viljely poikkeaa monin tavoin viljanviljelystä. Monivuotinen, jopa kymmenmetrinen emiköynnös vaatii vankasti perustetut tukirakennelmat. Sadon korjuuseen ja käsittelyyn tarvitaan omat koneketjut. Pienemmässä mittakaavassa käpyjä voi toki kerätä myös käsin, mutta se on suuritöistä ja hidasta koneelliseen käsittelyyn verrattuna. Köynnökset leikataan metrin korkeudelta ja
Farmi 5/2022 8 Humalaa viljellään maailmassa molemmin puolin päiväntasaajaa 55 leveysasteiden välissä neljällä mantereella. Kolmen suurimman tuottajamaan Etiopian, Yhdysvaltojen ja Saksan yhteenlaskettu sato 141 000 tonnia oli vuonna 2020 koko maailman käpysadosta lähes 79 prosenttia (FAOSTAT). Suomeen tuodaan humalaa pääosin Saksasta, Belgiasta ja USA:sta. Vuonna 2020 humalan tuonnin tilastoarvo oli miltei 3,8 miljoonaa euroa (Tullin ulkomaankauppatilasto). Viime vuosien kuivuudet ja luonnon onnettomuudet ovat vaikeuttaneet humalan viljelyä monin paikoin. humalien lehtiä ja voivat paikallisesti saada aikaan vahinkoa. Suomessa ei ole toistaiseksi rekisteröity humalan kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan sopivia torjunta-aineita. Luken humalahankkeiden yhtenä tavoitteena on selvittää humalan integroidun kasvinsuojelun keinoja Suomessa. Esimerkiksi kukkakaistojen ylläpito humalarivien välissä voi suosia tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten kukkakärpäsiä, hämähäkkejä ja leppäpirkkoja. Laadunvarmistus käynnissä Vielä tarvitaan seuraava kasvukausi humalien havainnointiin ja ominaisuuksien analysointiin, enKoeviljelyssä olevien humalien monet ominaisuudet ovat vaihdelleet, kuten esimerkiksi sivuversojen pituus. Liian pitkistä sivuversoista voi olla vaikea koneellisesti saada koko satoa korjattua. Kuva Saara Tuohimetsä, Luke. kuljetetaan kokonaisina puintia varten siihen varattuun tilaan. Humalakäpyjen riipimiseen on kehitetty erikoislaitteita, joita on mahdollista hankkia käytettynä ulkomailta. Kävyt tulee kuivata esimerkiksi lavakuivurilla nopeasti puinnin jälkeen 10–12 prosentin kosteuteen. Kuivattu sato puristetaan yleensä tiukaksi paaliksi ja säilytetään matalassa lämpötilassa ennen pelletöintiä. Laiteratkaisuista riippuen kuivattu sato voidaan myös pelletöidä ilman paalausvaihetta. Pelletöity tuote pakataan vakuumipusseihin ja säilytetään pakastettuna ennen käyttöä. Panimoille tärkein tieto sadon kemiallisesta laadusta on alfahappojen määrä. Betahapot vaikuttavat katkeruuteen ainoastaan kuivahumaloinnissa. Luke julkaisee raportin humalatarhan perustamisesta ja sen perusviljelytekniikasta vuoden 2022 lopussa. Integroituja suojelukeinoja selvitetään Kulunut kesä oli haastava humalan viljelylle Suomessa. Lehtihometta (aiheuttaja Pseudoperonospora humuli) esiintyi lähes kaikilla Luke Piikkiön koeviljelyn kasveilla, ja sitä havaittiin myös muilla koeviljelypaikoilla. Tauti näkyy selvärajaisina laikkuina alalehdillä ja tummana peitteenä lehtien alapinnoilla sairastuneissa sivuversoissa. Pahimmillaan se tyrehdyttää versojen kasvun, jolloin satoa ei saada tai se jää vähäiseksi. Humala kelpaa myös monelle hyönteiselle ravinnoksi. Viime kesänä humalien vitsauksina olivat lukuisat humalakirvat, jotka paitsi tahmaavat mesikasteellaan satoa, luovat samalla kasvualustaa sienitaudeille. Monet perhostoukat, kuten humalayökkönen sekä neitoja nokkosperhonen, syövät
Farmi 5/2022 9 G eneettisessä tutkimuksessa suomalainen humala erottui eri puolilla maailmaa jalostetuista lajikkeista ja muun maailman luonnonvaraisista humalanäytteistä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että kotipuutarhojemme pitkään viljellyt kasvikannat on alun perin kerätty Suomen luonnonvaraisista kasvustoista ja näitä kasveja on jaettu talosta toiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä Luken tutkimuksessa löytyi Suomesta yli 200 eri perimätyyppiä. Koeviljelyyn valittujen humalakantojen perimän erilaisuus näkyy myös niiden ulkoisissa tuntomerkeissä. Käpyjen koko, muoto ja määrä, versojen väri ja sivuversojen pituus vaihtelevat perimätyypistä toiseen. Aikaisimmat humalakannat kukkivat heinäkuun alkupuolella ja myöhäisimmät tulivat kukkaan vasta elokuun puolivälissä. Suomalaisissa humalissa erilaisten aromiyhdisteiden määrät ovat vaihdelleet hyvin paljon kannasta toiseen. Humalanäytteet luokiteltiin aiemmassa tutkimuksessa neljään eri aromiprofiiliryhmään, joista kaikista on valittu humalakantoja koeviljelytutkimukseen. Koeviljelyyn valituista kannoista kymmenellä alfahappojen määrä on ollut 5–6 prosenttia. Tyypillisesti kotimaisten humalien alfahappopitoisuus on 3–4 prosenttia. Aromiltaan kotimaisia humalia on perinteisesti pidetty maltillisina tai vaatimattomina, mutta pitää huomioida, että aromien kehittyminen olueen on hyvin monen tekijän summa. Tulevaisuudessa pohjoisten olosuhteiden humalan jalostaminen saattaisi olla mielenkiintoinen yhteispohjoismainen tehtävä. Luken lajikkeita odotellessa on mahdollista aloittaa paikallisen humalan viljely esimerkiksi Luken Humalapalveluiden (www.luke.fi/fi/palvelut/humalapalvelut) Humala korjataan kokonaisina köynnöksinä siihen kehitetyllä korjuukoneella, koeviljelyolosuhteissa on käytetty nostokoria. Kuva Juha-Matti Pihlava, Luke. nen kuin voidaan valita parhaat humalat lajikkeiksi. Lukessa humalia säilytetään toistaiseksi solukkoviljelminä, joista lisäysmateriaalia on mahdollista toimittaa taimistojen käyttöön vuoden 2024 aikana viljelykokeiden tulosten valmistuttua. Solukkoviljelmät on tehty kolmen yleisimmän humalalla esiintyvän mosaiikkiviruksen suhteen tautivapaiksi testatuista kasvupistelinjoista. Pitkällä tähtäimellä humalat tullaan tuottamaan varmennetun taimituotannon periaatteiden mukaisesti, mikä takaa lajikeaitojen ja puhtaiden taimien saannin tulevaisuudessa. Artikkelin on kirjoittanut Luken laaja-alainen humalan tutkimusryhmä: Merja Hartikainen, Saara Tuohimetsä, Juha-Matti Pihlava, Susanne Heiska, Jaana Laamanen, Erja Huusela, Marika Rastas, Anna Nukari, Antti Laine, Lidija Bitz, Heikki Mäkinen, Terhi Suojala Ahlfors ja Teija Tenhola-Roininen. Humalaa tutkitaan ja sen käyttöä edistetään Luken HopUp-, Panimohumalaja Laatuhumala-hankkeissa. Luke myös koordinoi juoma-alan tutkimusta Panimolaboratorio Powered by Luke -toimintamallin muodossa. avulla. Tällöin on mahdollista tutkituttaa halutessaan oman humalan geneettinen ainutlaatuisuus, käpyjen aromija happopitoisuudet sekä tuottaa puhdasta taimimateriaalia. Luke on kerännyt humalan viljelytietoa oppilaitosten ja viljelijöiden käyttöön osoitteeseen https://peda.net/id/bc6020eef1f. Samalta sivustolta löytyy myös Luken aiemmassa tutkimuksessa laadittu Humalaviljelyksen kannattavuuslaskelmatyökalu. Suomalainen humala
Farmi 5/2022 10 MAANKÄYTTÖSEKTORIN ILMASTOSUUNNITELMA haastaa koulutuksen Juuri valmistunut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tavoittelee maankäytön, metsätalouden ja maatalouden siirtymistä kohti ilmastokestävyyttä eli päästöjen vähentämistä, nielujen lisäämistä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Toimenpiteet edellyttävät osaamisen tason kasvattamista läpi koko luonnonvara-alan koulutussektorin. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet Teksti Susanna Kumpulainen KUVA Depositphotos I lmastosuunnitelma tavoittelee maatalouden osalta 29 prosentin kasvihuonepäästöjen vähentämistä vuodesta 2019 vuoteen 2035 mennessä. Tästä merkittävä osa kohdentuu maankäyttösektorille. Kunnianhimoinen päästövähennystavoite on tarkoitus saavuttaa niin, että maatilojen talous ja ruuantuotannon omavaraisuus Suomessa eivät vaarannu. Lähtökohdat kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ovat maan hoidon perusasioissa. On huolehdittava hyvästä peltojen ja metsien kasvukunnosta. Tuottava maa sitoo hiiltä kasveihin ja maaperään. Vastaavasti metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota aktiivinen ja kestävä metsätalous turvaa. Metsien pitäminen tuottavina ja uudistamisesta huolehtiminen varmistavat, että metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niistä vapautuu.
Farmi 5/2022 11 • Turvemaiden kestävä viljely • Maan kasvukunnon hoito > kivennäismaiden lannoitus • Maaperän vesitalouden hallinta > säätösalaojitus • Ennallistaminen • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen • Kosteikkoviljely • Maaperän muutoskestävyyden hallinta (poikkeavat sääolosuhteet) • Maankäyttömuutosten suunnittelu ja hallinta Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta nousevat osaamisvaateet • Metsien kestävä hoito • Metsätuhojen hallinta • Metsäkadon hillintä • Metsityksen edistäminen • Suometsien kestävä hoito • Metsäluonnonhoito • Puutuotteiden pitkäikäisyys > tuotteiden hiilijalanjälki • Ekologinen rakentaminen • Metsäkoneiden hiilijalanjälki • Huoltovarmuus osana luonnonvarojen kestävää käyttöä • Maatilan johtaminen > tilusjärjestelyt; logistiikka • Sosiaalinen kestävyys • Biomassavarojen resurssitehokas käyttö • Biomassojen kestävä käyttö • Biomassojen energiakäyttö • Biokaasun käytön edistäminen • Ilmastoriskien hallinta maankäyttösektorilla • Kestäviä ratkaisuja edistävä innovointi • Ilmastoja monimuotoisuusvaikutusten yhteensovittaminen • Tuotteiden arvoketju • Kestävien ratkaisujen kaavoitus • Markkinointi, arvoketjujen luonti • Luontaistuotteiden brändiosaaminen • Maankäyttösektorin datan hallinta ja hyödyntäminen • Paikkatietojärjestelmien kehittäminen • Ekosysteemipalvelujen arvoketju • Tulosten tulkinnan etiikka • Kokonaisuuksien hallinta > kasvihuonepäästöjen vaikutukset tilatasolla; vaikuttavuus • Hiilenkiertokulku luonnossa ja yhteyttämisen merkitys • Kasvien ravinneosaaminen • Satofysiologia • Maaperän mikrobiologia • Maaperän kasvukunnon hoito • Maaperän muutoskestävyyden hallinta • Kasvihuonekaasujen laskenta • Hiiliviljely; maaperä vs. muut maankäyttömuodot • Hiilivarastojen hallinta, vaikuttavuuden hallinta • Hiilikauppa • Hiilinielujen laskenta • Hiilensidonnan laskenta • Maaperän hiilinielujen ja -päästöjen hallinta • Toimialojen vähähiilisyys • Maaperän heterogeenisyyden vaikutukset ilmastotoimenpiteisiin (laserkeilaus, kaukokartoitus > täsmäviljely < teknologia) • Hiilensidonnansertifiointijärjestelmä
Farmi 5/2022 12 Maaperän vesitaloudesta huolehtiminen on toinen perustavanlaatuinen kivijalka, jonka pitää olla kunnossa ja hallinnassa. Vesitaloudesta huolehtiminen edistää hiilen sitoutumista ja hillitsee hiilen vapautumista maaperästä. Vasta näiden jälkeen tulee kohdentaa resurssit ja huomio myös moniin muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat maaja metsätalouden ilmastokestävyyteen. Näistä nousee myös lukuisia osaamistarpeita, joihin koulutussektorin tulee kiinnittää huomiota. Fotosynteesi ja maaperän kunto osaamisen perustana Jotta ilmastonmuutoksenhillintään liittyvää hiilenkiertoa voidaan ja osataan vähentää, sen kiertokulkua luonnossa tulee ymmärtää osana fotosynteesiä, jossa kasvit, levät ja osin bakteerit sitovat itseensä hiilidioksidia ja vettä ja muodostavat sokereita. Syntyy biomassaa ja sidotaan hiiltä. Hiilensidontaa varten on kehitetty erilaisia hiililaskureita, mutta näihin liittyy vielä epätarkkuuksia. Osaamista tarvitaan hiilenkierron ja laskemisen lisäksi sen muuttamiseksi käytännön kannalta ymmärrettävään muotoon. Koska peruslähtökohtana on myös maan kasvukunnon ylläpitäminen, on ymmärrettävä maaperässä tapahtuvaa mikrobiologiaa. Lisäksi on osattava havainnoida ja seurata maaperän rakennetta sekä toimia maan orgaanisen aineen hajoamisen vähentämiseksi. Vasta näiden perusosaamisten jälkeen voidaan siirtyä tilatason tarkasteluun maaperän hiilinielujen ja päästöjen hallinnassa. Hiilitaseiden tarkentuessa ja laskennan luotettavuuden edetessä on mahdollisuus luoda hiilikauppaan arvoketju. Kun maaja metsätalouden toimialat ovat merkittäviä hiilensitojia, sen tulisi hyötyä tästä niin, että muut toimialat voisivat käydä kauppaa päästöjen kompensoinnilla. Osaamista tarvitaan siis kokonaisvaltaisesta hiiliviljelystä tilakohtaisesti. Tämä kaikki vaatii lisää perustutkimusta siitä, miten maaperän erilaisuuden vaikutukset jopa samalla viljeltävällä peltolohkolla otetaan huomioon hiilensidonnan laskemisessa. Tilatasolla tällä on merkitystä hiilikauppaa käytäessä. Suomen tasolla maaperän heterogeenisyyden vaikutukset on huomioitava ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioinnissa. Tilakohtaiset kannusteet ilmastotoimiin Meillä on maatilojen ilmastotoimissa vielä useita pullonkauloja, jotka odottavat tekniikan kehittymistä ja innovaatioita. Yksi näitä on erityisesti keskisuurien maatilojen biokaasulaitokset. Näitä tarvitaan sekä lannan käsittelyyn että maatilan sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön. Vaikka biokaasulaitosten rakentamista tuetaankin, tarvitaan kohtuullisin kustannuksin rakennettavia biomassojen hyödyntämisen tekniikkaa. Kokonaisuuksien hallinnan kannalta tilakohtaisesti pitäisi pystyä maatilan tai maatilojen kumppanuuksien kautta hallitsemaan biomassavarojen kestävää käyttöä. Biomassojen hyödyntämisessä ja muuttamisessa ravinteiksi ja/tai energiaksi on vielä paljon parannettavaa. Osaamista tarvitaan tilatason biokaasuvoimaloiden ratkaisujen kehittämisessä. Nimenomaan sellaisten, jotka ovat riittävän kustannustehokkaita ottaa käyttöön. Tällöin maatilayritykset pystyisivät olemaan energiaomavaraisia. Tuottamalla ylimääräisen energian ulkopuoliseen verkkoon maatilat myös hyötyisivät biokaasulaitoksistaan ja olisivat entistä tärkeämpi osa huoltovarmuutta. Yksityiskohdista kokonaisuuksien hallintaan Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet vaativat monipuolista osaamista, joka haastaa niin ammattiopistot, korkeakoulut ja neuvonnan osaajat maatilojen avuksi. Tiedon tarve on yhteinen, sillä monissa kohdin on vielä merkittäviä tiedon aukkoja, joita on selvitettävä tutkimuksen keinoin. Yksi esimerkki ovat hiililaskurit ja niiden takana karttuva tieto. Osaamista tarvitaan erityisesti kokonaisuuksien hallinnassa. Ei riitä, että tietää vaikkapa peltojen hiilinielupotentiaalin, vaan pitää osata punnita, miten muutokset kasvivalinnassa, metsien hoidossa tai eläinten rehustuksen muuttuessa vaikuttaa maatilakokonaisuuteen. Viime kädessä maatalousyrittäjän täytyy kuitenkin pystyä johtamaan maatilaa, tekemään itse valintoja ja punnitsemaan muutosten vaikutuksia. Kirjoittaja on MTK:n koulutusjohtaja.
Farmi 5/2022 13 Maatalous ja ruokaturva vaarassa SUOMALAISEN MAANVILJELIJÄN tiluksilla käy nyt kylmä viima. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla. Puskurivarat tiloilla on nyt syöty. Toki maatalous on kamppaillut kannattavuuskriisin kanssa jo pitkään. Kuitenkin Venäjän hyökkäyssodan myötä polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden tuotantopanosten hinnat nousivat räjähdysmäisesti. Kaikille muille energiatukija tuntuu riittävän, mutta ei alkutuottajille. On hälyttävää, että joka päivä kolme tilaa laittaa ovensa säppiin samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. SUOMI ON kyllä sääntöjen luvattu maa, mutta miksi ihmeessä meillä elintarvikeketjussa ei niitä ole? Tuottaja ei saa sitä, mikä hänelle reilusta työstä kuuluisi samalla kun kaupan ja elintarviketeollisuuden osuus ja rooli ovat aivan liian vahvoja. Tarvitsemme mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruuan hinnasta. Elintarvikemarkkinoille on tuotava kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Suomalaiset kuluttajat kyllä arvostavat suomalaista ruokaa, ja kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan, mutta kohta tuottajilla ei ole varaa enää tuottaa sitä. On aivan selvää, että tuottajan tilanteen petraamiseksi ei ole tehty riittävästi. PUHEENVUORO NIIN RUOANTUOTANNOLLE kuin sen kulutuksellekin on asetettu kovia muutospaineita ilmastonmuutoksen nimissä. Maataloudessa onkin suuri päästövähennysja hiilensidonnan potentiaali. Helposti silti unohtuu, että päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna, vaan tuottaa suomalaisille ruokaa. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla ja viljelijät itse ovat aivan lopussa. On myös pidettävä huolta, etteivät ilmastotoimet lisää tilojen hallinnollista kuormaa. SUOMESSA SOVELLETAAN EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta yhteisen maatalouspolitiikan painoarvo EU:n budjetissa on laskenut, samalla kun kaikkien muiden säännöstelyjen määrä on kasvanut. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön. EU:n toimet ovat jopa vaikeuttaneet varautumista ja huoltovarmuutta. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruoantuotannon ylläpitämisen. Myös Suomen EU-vaikuttaminen on ollut aivan liian löysää. EU-politiikkaan pitää vaikuttaa aktiivisemmin, aikaisemmassa vaiheessa ja ponnekkaammin kansallista etua ajaen. VAIKKA MAATALOUSTUOTTAJIEN ja -yrittäjien tilanne on monin tavoin haastava, on pidettävä yllä toivon näköaloja. Suomalaiseen alkutuotantoon on pystyttävä investoimaan jatkossakin ja suomalaiseen maaja metsäomaisuuteen ei saa kajota, vaan ihmisillä on oltava jatkossakin oikeus hyödyntää omia maita ja metsiä. Suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historian aikana. VILJELIJÖILLE ON annettava mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, jotta myös nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Uusia mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi uusiin kasvilajikkeisiin ja tuotantosuuntiin, älymaatalouteen, biokaasun talteenottoon, elintarvikevientiin ja luomuviljelyyn. Nälkä kasvaa maailmassa ja Suomen rooli globaalin ruokaturvan takaajana voi tulevaisuudessa olla nykyistä paljon suurempi. On reagoitava viimeistään nyt alkutuottajien hätähuutoon ja vaikutettava ponnekkaammin sekä kaupan ja elintarviketeollisuuden että kotimaan ja EU-politiikan pöydissä! Sari Essayah , kansanedustaja, pj. KD sari.essayah@eduskunta.fi Kuva Sakari Röyskö
Farmi 5/2022 14 Vuosien 2020–2022 aikana toimineen RypsiRapsi 2025 -hankkeen aikana nähtiin, että öljykasvien viljelyn kehittämiseen on kiinnostusta, öljykasvien viljelyä on mahdollisuus laajentaa uusille alueille ja uusia viljelyteknisiä ratkaisuja syntyy käytännön viljelyssä. Hyvät ja toimivat viljelykäytännöt tulee saada jakoon monipuolisesti eri kanavilla. Esimerkiksi keskustelualustat ovat tärkeitä ideoiden ja testausten tulosten jakamiseen, mutta rinnalle tarvitaan myös koetoimintaa, joka ylläpitää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn. R ypsin ja rapsin viljely on ollut viimeisen noin 10 vuoden aikana Suomessa suurten haasteiden edessä. Kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuminen ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Lajikekehityksestä huolimatta myöskään öljykasvien satotaso ei ole käytännön viljelyssä noussut toivotulla tavalla. RypsiRapsi 2025 -hankkeen (www.rypsirapsi.fi) tavoitteena on ollut hakea uusin viljelyteknisin keinoin parannusta öljykasvien viljelyvarmuuteen ja satoihin sekä löytää kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle uusia ratkaisuja erityisesti tuholaisten hallintaan. Parin viime vuoden aikana onkin nähty ilahduttavaa viljelyalojen kasvua rypsin ja rapsin viljelyssä. Kahden onnistuneen vuoden jälkeen myös syysöljykasvien kylvöala oli vuoden 2021 syksyllä ennätysmäärissä, mutta pahaksi onneksi talvi oli liian rankka kaikille syyskylvöisille ja iso osa niistä tuhoutui. Teksti ja kuvat Sari Peltonen Onnistuminen öljykasvien viljelyssä Syysrapsi kukkii komeasti jo toukokuun lopussa.
Farmi 5/2022 15 Vaihtoehtoja kemialliseen tuholaistorjuntaan tarvitaan Kemiallisen kasvinsuojelun vaihtoehtojen pienentyessä on selvää, että rypsin ja rapsin tuholaisten hallintaan pitää löytyä muita, lähinnä viljelyteknisiä keinoja. RypsiRapsi-hankkeessa näistä keinoista testattiin vuosien 2020–2022 aikana houkutuskasveja ja houkutuskaistoja. Parhaaksi houkutuskasviksi on ? ikävä kyllä ? osoittautunut rypsi, mutta asian voi kääntää myös eduksi soveltamalla houkutuskasvimenetelmää eri tavoilla. Kevätrapsilla rypsi uhrataan houkutuskasviksi, mutta kevätrypsillä rypsi toimii houkutuskasvina, kun se kylvetään 1–2 viikkoa aiemmin. Kevätrapsilla yksi tapa on kylvää rapsin sekaan rypsiä, joka taimettuu nopeammin ja houkuttelee kirppoja enemmän kuin rapsi. Tällöin kirpat syövät rypsin taimia ja jättävät rapsit rauhaan. Menetelmä sopii hyvin esimerkiksi silloin, kun viljelyssä on Clearfield-rapsi, koska tällöin rikkatorjunnan yhteydessä saadaan houkutustehtävänsä hoitaneet rypsit torjuttua pois. Toinen ja suositeltavampi tapa on kylvää Syysöljykasvien sato rakennetaan syksyllä ja kasvuston pitää saavuttaa ns. 8–8–8-sääntö (8 kasvulehteä, 8 cm pitkä juuri, 8 mm paksu juuren niska) talvehtiakseen hyvin. Rypsi toimii houkutuskasvina rapsin seassa ja vähentää tuholaisten haittoja rapsissa. rypsitai rapsipellon ympärille houkutuskaista. Houkutuskaista rypsillä on hyvä kylvää viikko pari päälohkoa aiemmin, jotta se ehtii taimettumisessa edelle, mutta kevätrapsilla rypsin voi kylvää samaan aikaan, koska se kehittyy rapsia nopeammin. Houkutuskaistasta voi seurata tuholaistilanteen kehittymistä ja tehdä tarvittaessa torjunta vain houkutuskaistalle, mikä säästää koko alan ruiskutukselta. RypsiRapsi-hankkeen kokeissa todettiin, että houkutuskasvit ja -kaistat toimivat kirppoja vastaan, mutta rapsikuoriaisia vastaan niiden teho oli riittämätön, varsinkin kovassa kuoriaispaineessa. Houkutuskaistat kannattaa kuitenkin ottaa viljelytekniseen torjuntapalettiin mukaan öljykasveilla, sillä ne antavat ennakkotietoa odotettavissa olevasta tuholaispaineesta ja auttavat varautumaan, ja tietyissä tilanteissa riittää vain houkutuskaistalle tehty torjunta. Tuholaisten hallintakeinojen osalta olisi lisäksi tärkeää pyrkiä ylläpitämään ja edistämään tuholaisten luontaisten vihollisten elinoloja. Tällöin on tärkeää, että rypsija rapsipeltoja ei muokattaisi kasvukauden jälkeen ja niillä myös vältetään seuraavana vuonna tuholaisten torjunta-aineiden käyttöä.
Farmi 5/2022 16 Maaseutuyrittäjälle asiantuntevaa palvelua työsuhdeasioissa www.tyonantajat.fi Lisää hankkeen toiminnasta ja tuloksista www.rypsirapsi.fi. RypsiRapsi2025 -hanketta rahoitti maaja metsätalousministeriö. Hanketta toteuttivat ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Lisäksi aktiivisina toimijoina hankkeessa olivat Avena (sittemmin Apetit Kasviöljy Oy), Berner, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet, VYR, MTK ja SLC. RypsiRapsi-hankkeessa alettiin kesällä 2022 myös selvittää seoskasvuston vaikutuksia tuholaispaineeseen, erityisesti rapsikuoriaisen osalta. Ideana seoskasvustoissa on kylvää rypsin tai rapsin sekaan muuta satotai mesikasvia, joka häiritsee tuholaista löytämästä rypsiä tai rapsia ja vähentää siten tuholaisriskejä. Seoskasvi voi samalla myös edistää rypsin tai rapsin kasvua tai pölyttymistä. Seoskasvikumppaneina testattiin hunajakukkaa, tattaria, persianapilaa ja valkoapilaa. Kesällä 2022 kuoriaispaine oli vähäinen, joten torjuntavaikutusta ei voitu havainnoida, mutta alustavissa satotuloksissa nähtiin, että esimerkiksi valkoapila rapsin alla lisäsi jonkin verran satoa ja öljypitoisuutta. Seoskasvustot ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena Euroopassa, joten toivon mukaan myös öljykasveille löytyy sopiva seoskumppani, joka samalla vähentää tuholaisriskejä. Onko syysöljykasveissa ratkaisu? Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen on ollut yksi RypsiRapsi-hankkeen merkittävimpiä kehittämistoimia. Syysöljykasvien satopotentiaali on merkittävästi kevätmuotoisia korkeampi. Syysöljykasvit ylläpitävät myös peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja niiden esikasviarvo on hyvä, jopa vain pelkän talvikauden kasvuajalla. Niiden kyky käyttää 14.12. klo 13–15 Maatalou syrittäjien ETÄPIKKUJ ULUT Ilmoittaudu mukaan mela. /tapahtumat Hilpeässä jouluisessa menossa mm. • Juontoa ja juttuja – Jussi Vatanen • Vitsejä ja vinkkejä – Kummelin työpäivä • Porinaa ja purinaa – Pitäiskö olla huolissaan? • Menoa ja monoa – Puumiehet-show ... ja paljon muuta! Maksuton Hymy korviin ja ketarat kattoon! Kummelitamme kotisohvasi!
Farmi 5/2022 17 + Lehtilannoitukseen ja siementen ravinnepeittaukseen + Erinomainen sekoittuvuus + Täysin vesiliukoinen + Erittäin helppo annostella + Ei tuki ruiskuja + Ei kuluta putkia + Luomuhyväksytty EDUT JA OMINAISUUDET Tracegrow’n hivenlannoitteilla peittaaminen ennaltaehkäisee ravinnepuutoksia kasvun alkuvaiheessa, tehostaa kasvua ja lisää satopotentiaalia todistetusti. Ota yhteyttä agrologi Pauliina Mäkelään ja kysy lisää puh. 041 317 8959 ZMC-GROW ZM-GROW SERTIFIOITU Juurten kehitys 1,5kk kylvön jälkeen KOTIMAISET HIVENRAVINTEET tracegrow.com SINKKI + MANGAANI + KUPARI + RIKKI M A TA LA HIILIJALA N JÄ LK I K IE R T O TA L O U S T U O T E ZMC-Grow 7075 kg/ha Sertifioitu 6000kg/ha ZM-Grow 7105 kg/ha 7 6 5 4 + 1 8 ,4 % + 1 7 ,9 % Käyttökustannukset 4,6l/ha (Siemenpeittaus+ 2 ruiskutusta) KAURA (Lajike: Avenue), Peltokoe, Jurva, Suomi, Syyskuu -22 SADONLISÄ 1,1 t/ha syksyllä maassa olevia ja lannoitteena annettuja ravinteita on poikkeuksellisen hyvä, mistä syystä ne ovat myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Suurin epävarmuus liittyy säilymiseen talven yli. Hankkeessa haettiin ratkaisuja erityisesti syysöljykasvien viljelytekniikkaan ja talvehtimisen varmistamiseen. Kokeissa voitiinkin osoittaa, että kylvöajasta ei saa myöhästyä: kylvö on tehtävä viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla, sillä lämpösummaa tarvitaan taimettumisen jälkeen vähintään 450 astetta. Kokeissa saatiin satotuloksien perusteella myös vahvaa viitettä siitä, että kylvötiheyssuositusta olisi aiheellista nostaa nykyisestä 50 kpl/m 2 . Hankkeessa tuli esille myös, että syysrypsin viljelyä voitaisiin laajentaa hyvin pysyvämmän lumipeitteen alueelle, käytännössä siis Etelä-Suomea pohjoisemmille alueille. Syysöljykasvit välttyvät kevään tuholaisongelmilta erilaisen kehitysrytminsä takia, joten niillä tuholaisongelmat ovat vähäisempiä. Syysöljykasveilla on kuitenkin omat tuholaishaasteensa, etenkin syksyllä. Etanan torjuntaan pitää varautua säännöllisesti. Etenkin lämpiminä syksyinä myös kirpat ja rapsipistiäisen toukat voivat olla riesana. Lisäksi hirvieläintuhot voivat olla merkittäviä. RypsiRapsi-hankkeessa kokeiltiin Trico-nimistä valmistetta Tukesin myöntämällä koetoimintaluvalla hirvieläinten karkottamiseksi. Valmiste sisältää lampaan rasvaa tehoaineena, ja Suomessa valmiste on hyväksytty havuja lehtipuiden suojaamiseen hirvieläinten tuhoilta. Käsittelyssä valmistetta levitettiin 10–12 metriä leveälle kaistalle pellon ympäri. Ruiskutuksen tehon havaittiin olleen hyvä, mutta vaikutusaika oli rajallinen. Syksyllä ruiskutus piti hirvieläimet pääosin pois pelloilta ja vahingot olivat vähäisiä. Hirvieläimet karttoivat käsitellyltä puolelta pellolle tuloa, joten on tärkeä käsitellä hirvieläinten luontaiset kulkureitit. Yhteenvetona RypsiRapsi-hankkeessa todettiin onnistuneen öljykasviviljelyn tekijöiksi (1) maan rakenteen ja vesitalouden hyvä kunto, (2) hyvä viljelykierto, jossa öljykasveja on 4–5 vuoden välein, (3) valmius muuttaa kylvösuunnitelmia, jos olosuhteet ajavat ohi optimaalisen kylvöajan, (4) kasvustojen tehokas tarkkailu eli pelloilla pitää käydä sekä (5) puinti vasta, kun kasvusto täysin valmis. Kirjoittaja on kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto.
Farmi 5/2022 18 FinDrones 2023 -konferenssissa keskustellaan droonien mahdollisuuksista biotaloudessa ja logistiikassa Teksti Paavo Kosonen Kuvat Timo Teinilä Salossa järjestetään 15.–16.2.2023 sarjassaan kolmas FinDrones-konferenssi. Konferenssin uutena teemana on droonien hyödyntäminen luontoarvojen suojelussa ja logistiikassa. Lisäksi ohjelmassa syvennytään jo edellisissä tapahtumissa esillä olleeseen droonien hyödyntämiseen maaja metsätaloudessa. Konferenssi kokoaa yhteen tutkijat, asiantuntijat ja yritykset kartoittamaan droonien mahdollisuuksia sekä ratkomaan niiden käyttöön liittyviä tieteellisiä, teknisiä ja muita havaittuja haasteita. Konferenssi on suunnattu droonien ja droonipalveluiden kehittäjille, uusimmista ratkaisuista kiinnostuneille sekä tutkijoille. F inDrones-konferenssi järjestetään Salossa Salo IoT Campuksella, jolla on ainutlaatuinen historia aikansa johtavana matkapuhelinten tuotekehityskeskuksena. Paikka itsessäänkin on kokemus, jossa konkretisoituu kyky muutosten kohtaamiseen; suuryrityksen suljetuista toimitiloista monialaiseksi noin sadan mikroja pk-yrityksen osaajaverkostoksi. Saman katon alta löytyvät myös Turku AMK, alueellinen kehittämisyhtiö Yrityssalo ja Turun yliopiston yksikkö. Salo on luonteva paikka tapahtumalle. Maatalouden liikevaihdoltaan Salo on Suomen suurin viljelypitäjä. Alueelta sai alkunsa vuonna 2020 Täs
Farmi 5/2022 19 sessa järjestettävällä konferenssi-illallisella. Ennen illallista on mahdollisuus tutustua Salon elektroniikkamuseoon tai Astrum-keskuksen autonäyttelyyn. Konferenssin aikana palvelee FinDrones Matchmaking -piste. Osallistujat voivat jo ennen konferenssia tutustua muiden osallistujien profiileihin ja varata etukäteen lyhyitä tapaamisia. Matchmaking-palvelu on lisäksi käytössä muutamana päivänä konferenssin jälkeen kansainvälisiin online-tapaamisiin konferenssiin osallistuneiden ja muiden dronealan toimijoiden välillä. Tutkimusta ja tutkimushankkeita Torstain ohjelma muistuttaa enemmän akateemista konferenssia. Tuolloin kuullaan tutkijoiden esityksiä konferenssin teemaan liittyvistä aiheista. Pääpuhujiksi on kutsuttu esimerkiksi Jonas Stjernbergin Euroopan johtavasta miehittämättömän asiantuntijayrityksestä Robots Expert Oy:stä. Stjernberg kertoo droonien käytöstä ensiapupalveluissa. Ruotsalaisen Independent Business Group:n strategisista hankkeista vastaavan tarjouspäällikön Hans Siljebäckin puheenvuoro liittyy droonien käyttöön luontoarvojen säilyttämisen edistämisessä. Tutkijoiden puheenvuorot liittyvät droonien hyödyntämiseen osana älymaataloutta, ympäristön kartoitustyötä, riistataloutta, metsätöiden suunnittelua tai maaseudun ja kaupunkien välistä logistiikkaa sekä ruokakuljetuksia. Tarkemman ohjelman ja keynote-puhujat voit käydä katsomassa konferenssin verkkosivuilta. Konferenssi järjestetään yhteistyössä useiden eri organisaatioiden drooniasiantuntijoiden kanssa. Pääjärjestäjänä toimii Turun yliopisto yhdessä Yrityssalon kanssa. Järjestelytoimikuntaan kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Oulun ammattikorkeakoulu, Robocoast, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, TäsmäViljely-foorumi ja VTT. Konferenssi on järjestetty aikaisemmin Naantalissa 2018 sekä online-toteutuksena 2020. Nähdään Finrdonres 2023 -konferensissa Salossa! Kirjoittaja on Turun yliopiston Kumppanuudet ja vaikuttavuus -yksikön kehityspäällikkö. Lue lisää: https://sites.utu.fi/findrones2023/ mäViljely-foorumi -yhteisö, johon nykyisin kuuluu yli 500 kasvintuotannon ammattilaista eri rooleissa ympäri Suomea ja myös kansainvälisesti. Yhteisö on järjestänyt täsmäviljelyteknologian täsmätapahtumia ja näiden joukossa myös drooneihin erikoistuneen ja viljelijöille suunnatun tapahtuman. TäsmäViljely-foorumin ideaattori, viljelijä ja konsultti, Olli-Pekka Ruponen odottaa FinDrones 2023 -konferenssilta asiantuntijoiden kohtaamisen lisäksi uusia avauksia, jotka kannustaisivat alalle palveluiden tarjoajia. – Viljelijät ostaisivat dronekuvausta esimerkiksi täydentämään satelliittikuvien informaatiota lannoituspäätösten tueksi, jos palvelua olisi saatavilla, Ruponen toteaa. Kameratekniikan kehittymistä hän pitää erittäin tärkeänä. – Kasvintuhoajien tunnistaminen onnistuu jo, Ruponen kertoo. Ensimmäisen päivän ohjelma painottuu käytännönläheisiin aiheisiin. Toinen päivä on lähempänä tieteellistä konferenssia, ja silloin keskitytään tutkimustulosten esittelyyn. Ensimmäisen päivän ohjelma on pääosin suomeksi ja toisen päivän ohjelma englanniksi. Oman mielenkiinnon mukaan voi valita, osallistuuko molempiin päiviin vai pelkästään toiseen. Esillä uusimpia sovelluksia Ensimmäisen päivän pääpuhujiksi on kutsuttu droonien valmistaja ja droonien avulla toteutettavien palveluiden kehittäjä. Keskiviikkona on hyvä päivä tutustua konferenssin sponsoreiden ständeihin ja kuunnella heidän puheenvuorojaan sekä seurata lentonäytöksen demoja. Helmikuun sää saattaa aina yllättää, ja demot järjestetäänkin säävarauksella. Uutena konseptina on kokeiltu innovaatiokilpailua. Ammattikorkeakoulut järjestivät luonnonvara-alan opiskelijoiden sarjan kesän 2022 projektikurssin yhteydessä. Voittaja on kutsuttu esittelemään ratkaisuaan konferenssiin. Kasvuyrityksille suunnattu sarja järjestettiin yhteistyössä Turku Science Park Oy:n ja Urban Tech -hankkeen kanssa. Tähän liittyviä haasteita ovat tarjonneet muiden joukossa myös Salon kaupunki ja Salon IoT Campus. Urban Tech -hanke puolestaan tukee valikoituja pk-yrityksiä ratkaisujen kehittämisessä. Parhaan drooneihin liittyvän ratkaisun esittäjä saa puheenvuoron konferenssissa. Verkostoitumista monella eri tavalla FinDrones tarjoaa erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia. Kiinnostuneilla on mahdollisuus vetää konferenssin aiheeseen liittyvä työpaja konferenssin työpajaja verkostoitumisosiossa. Ensimmäisen päivän iltana vietetään aikaa yhdessä Astrum-keskuk
Farmi 5/2022 20 Teksti Ruokavirasto Kuva Depositphotos Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus julkaisivat ennakkosatotilaston vuoden 2022 viljasadon laadusta ja määrästä. S yksyn 715 miljoonan kilon kevätvehnäsadosta 430 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia ja 125 miljoonan kilon syysvehnäsadosta 21 miljoonaa kiloa eli 17 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180 sekuntia ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Jos valkuaispitoisuutta lasketaan 11,0 prosenttiin, täyttää kevätvehnäsadosta 90 ja syysvehnäsadosta 50 prosenttia oheisen vaatimuksen. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,3 kiloa ja syysvehnällä 81,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006. Sakoluvut ovat myös korkeita, 96 prosentissa tutkituista vehnänäytteistä sakoluku on yli 220. Syysvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,7 prosenttia ja kevätvehnän 12,9 prosenttia. Vehnän proteiinipitoisuus laski viime vuodesta. Rukiin keskimääräinen sakoluku on 218 sekuntia ja hehtopaino 77,6 kiloa. Rukiin 64 miljoonan kilon sadosta 90 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Kaurasta hyvä sato Kauran keskimääräinen hehtopaino 55,3 kiloa on noin kaksi kiloa viime vuoden erittäin matalaa hehtopainoa korkeampi. Hehtopaino vastaa nyt jälleen pidemmän ajan keskiarvoa. Myös kauran jyväkoko on vuotta 2021 parempi. Pienten jyvien määrä on tutkituissa näytteissä keskimäärin 6,4 prosenttia. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,5 prosenttia. Kaurasadosta 90 prosenttia eli 1 195 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 52 kiloa, mikä on lähes 2 kertaa enemmän kuin 2021. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 20 prosenttia sadosta eli 237 miljoonaa kiloa. Kaurasadosta lähes puolet on hehtopainoltaan vähintään 54 kiloa ja pieniä jyviä on enintään 7 prosenttia. Kauralla satoarvion mediaani on näytteillä 3 900 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 2 500 kiloa hehtaarilta. Ohran proteiinipitoisuus alhainen Rehuohrasadosta 78 prosenttia eli 925 miljoonaa kiloa on hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Keskimääräinen hehtopaino on 65,6 kiloa. Ohran hehtopaino on noussut yli kaksi kiloa vuodesta 2021 ja hehtopaino on noin kilon korkeampi kuin pidemmän ajan keskiarvo. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 12,1 ja tärkkelyspitoisuus 59,8 prosenttia. Ohran jyväkoko on suurempi kuin vuonna 2021. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,3 ja lajittelutulos 92,4 prosenttia. Mallasohrasadosta 69 prosenttia eli noin 171 miljoonaa kiloa täyttää mallasteollisuuden valkuaispitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset. Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä itävyyttä. Tietojen taustaa Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatuja turvallisuusseurannan tiedot ja Luonnonvarakeskuksen keräämät satotiedot. Laatuja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin noin 1 500 viljelijälle. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja. Vuoden viljasato LAADULTAAN HYVÄÄ