Nro 4/2020 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti PUUKAUPPA ON ODOTTAVISSA TUNNELMISSA Sadonkorjuuaika: hyödynnä nyt kesäkurpitsa ja munakoiso Kuminan puinti käynnistyi myöhässä Uhanalaiset elinympäristöt suojeluun Ihmeelliset kurpitsat Vuoden 2021 kasvis kurpitsa on helppo viljellä ja sen kulutus onkin kasvussa.
JJoo 2200 vvuuoottttaa ssuuoom maallaaiissiillllaa tteeiillllää w ww ww w..vvuuoom meett..ffii P Puuhh.. 00440000220088882244 ?? 005500 33000077771133 ?? vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii K Kaarrttiiooaauurraatt K Käärrkkiiaauurraa V Vaalllliilleeiikkkkuurrii V VU UO OM ME ET T® V Vaallttrraa T T44 A Alluusstteerräätt V VU UO OM ME ET T ® CERTIFIED ISO 14001 ® Luomutuotantoonkin sopiva BESTON -kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan. ® BESTON -kalkituskuonan hiilijalanjälki on hyvin pieni.
5 Pääkirjoitus 7 Puheenvuoro MAATALOUS 8 Kurpitsat vuoden 2021 vihanneksia 12 Rypsin ja rapsin viljelyn haasteet 16 Luomutuotanto kiinnostaa tiloja 18 Kuminan puintikausi viivästyi 20 EU-rahoituksesta päästiin sopuun ELÄIMET 22 Laidunnuksen suunnittelu tärkeää HEVOSET 24 Tammapalkkiojärjestelmä sai kritiikkiä 25 Syksyn ravit YMPÄRISTO & ENERGIA 26 Helmi-ohjelma hoitaa Suomen luontoa 29 Päästöjen laskulla vaikutus talouteen METSÄ 30 Puukauppa odottavissa tunnelmissa 32 Kerää luonnosta luvan kanssa 35 Vinkkejä taimikon raivaukseen 36 Metson ja teeren talvimetsästys KOULUTUS 38 Tutkimuksen mukaan metsä on muodissa KOTI & HYVINVOINTI 40 Puunaa pihakivet puhtaaksi 44 Hyödynnä kesäkurpitsa ja munakoiso 46 Sadonkorjuureseptit 49 Auta ympäristöä kalastaessasi 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Sadonkorjuuajan ajankohtaisimmat kasvikset kesäkurpitsa ja munakoiso kannattaa hyödyntää juuri nyt. 26 NRO 4 • ELOKUU 2020 35 Kumina kestää hyvin niittoa. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! 28 Helmi-hankkeessa kunnostetaan uhanalaisia elinympäristöjä. Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi.
4 FARMI 4/2020 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Sari Peltonen Sari Yli-Savola AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2020 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Tilaa lehti! lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille!
FARMI 4/2020 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Kesä innosti kotimaanmatkailuun SUOMALAISET ovat matkustaneet kotimaassa ennätystahtia toukokuusta lähtien. Ulkomaanmatkojen peruuntuessa kotimaan matkailu nousi pikavauhtia suosioon. Mökkivuokraajat saivat ja saavat hieroa tyytyväisenä käsiään, kun vuokrattavat viikot hehkuvat punaista väriä: varattu. 100 SYYTÄ matkailla Suomessa -kampanjan teettämän kyselytutkimuksen mukaan, kotimaanmatkailulle on nyt kysyntää. 67 prosenttia vastaajista kertoi matkustavansa tänä kesänä Suomessa. Maaliskuussa vastaava luku oli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän. Matkailun suosiota povataan pitkäkestoiseksi. KOTIMAANMATKAILU on ehdottomasti lisääntynyt ja lisääntymässä. Niinpä monella yrityksellä tulee olemaan edessään kesäkauden uudelleenmäärittely. Nyt kun poikkeukselliset olot tuntuu jatkuvan, kannattaa yrittäjien ja varsinkin maatilamatkailua tarjoavien miettiä syksyä ja talven jatkoa kesän jälkeen. MAATILAMATKAILUA tarjoavien on hyödyllistä kasvattaa tarjontaansa, sillä muun muassa luonnossa patikointi on nyt trendi. Uskoisin myös laavuretkeilyn kiinnostavan kaupunkilaisia. Mikä sen hienompaa, kun vaipua uneen laavulla nuotion ritinää kuunnellen ja herätä luonnon keskeltä. NYT onkin oiva tilaisuus matkailuorganisaatioiden ja -yrityksien kääntää kotimaanmatkailun suosio pysyvään tilaan. Aurinkoista kesää,
6 FARMI 4/2020 Syksy Syksy on yksi lauhkean ilmastovyöhykkeen neljästä vuodenajasta. Se on siirtymäaika kesästä talveen. Lauhkeassa ilmastossa syksyllä sato korjataan ja lehtipuut pudottavat lehtensä. Syksyllä päivät lyhenevät ja viilenevät verrattain hitaasti, mutta toisinaan viileneminen voi olla varsin nopeaa. Syksy-sanasta tunnetaan myös variantti syys, joka esiintyy usein yhdyssanan alkuosana, esimerkiksi sanoissa syyskuu ja syyspäiväntasaus. Syksyn merkit ilmaantuvat ensin Pohjois-Suomessa keskimäärin elokuun lopulla. Etelä-Suomessa syksyn ensimerkit voi aistia syyskuun alkupuolella. Syksyn alussa monet hedelmäpuut kuten omenapuut tuottavat satoa. Jotkin syyskesän kukat kukkivat puutarhoissa, kuten daaliat, syysleimut, syysmaksaruohot ja syyshortensiat. Niityillä kukkivat myös esimerkiksi asterit. #syksy #omenasato #sadonkorjuu D EP O SI TP H O TO S
FARMI 4/2020 7 PUHEENVUORO Todellisuus ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvontatulokset TOUKOKUUSSA Ruokavirasto julkisti viime vuoden eläinten hyvinvoinnin valvontatulokset. Niiden mukaan eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvien laiminlyöntien määrä nousi selvästi ollen naudoilla 34% prosenttia (2018 11%), lampailla 20 prosenttia ja sioilla 41 prosenttia (2018 27%) tarkastetuista maatiloista. Valvontatulosten heikkenemiseen on suhtauduttava vakavasti ja pyrittävä selvittämään, miten havaittuja laiminlyöntejä voidaan jatkossa ennaltaehkäistä entistä tehokkaammin. Mutta tuloksiin vaikuttaa merkittävästi myös tapa, jolla vuosittain valvottavat eläintilat valitaan. EU edellyttää jäsenmailta näitä vuosittaisia valvontoja ja jotta valvonta olisi mahdollisimman tehokasta, sen on oltava EU:n vaatimuksesta pääosin riskiperusteista. Valvontaa on järkevä pyrkiä kohdentamaan tiloille, joilla on todennäköisemmin ongelmia eläintenpidossa. Tästä hyötyvät ensisijaisesti eläimet ja toisaalta hyödynnetään myös valvontaviranomaisten työ tehokkaammin. VUOSITTAIN valvottavien tilojen valinnassa on vuodesta 2008 alkaen käytetty sekä satunnaisotantaa (20–25 prosenttia valvottavista tiloista) että kohdennettua eli riskiperusteista otantaa (75–80 prosenttia valvottavista tiloista). Kohdennettuun otantaan pyritään valitsemaan sellaisia tiloja, joilla riskit laiminlyönteihin ovat muita tiloja suuremmat. Valvottavien tilojen valinnassa otetaan huomioon eläinlajista riippuen esimerkiksi tilan aiempi valvontahistoria, korvamerkkitilaukset, puutteet merkinnässä ja rekisteröinnissä sekä eläinilmoituksissa, tilan eläinmäärä sekä rekistereistä kadonneet eläimet. Nämä valintakriteerit liittyvät pääosin eläimen omistajan elämänhallintakykyyn, joka usein on heikentynyt samalla kun eläinten hoidon laiminlyönnit lisääntyvät. OTANTAVALVONTAA pyritään siis kohdentamaan niille tiloille, joilla valvonnalle on eniten tarvetta. Kohdennettua otantaa pyritään myös vuosittain kehittämään niin, että valvonta painottuisi vuosi vuodelta tehokkaammin juuri riskitiloihin. Tämä taas johtaa siihen, että riskiperusteisen valvonnan parantuessa valvontatulokset heikkenevät. Näin ollen valvontatulokset eivät suoraan kerro siitä, mikä on eläinten hyvinvoinnin tilanne suomalaisilla tiloilla keskimäärin. JA SIITÄ todellisuudesta meillä ei siis ole tietoa. Valitettavasti. Nykytilanteessa ei ole voimavaroja toteuttaa tämän pakollisen otantavalvonnan ohella laajempaa satunnaisotantaan perustuvaa valvontaa. Suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointia kuvaisi kuitenkin selvästi paremmin valvonta, joka perustuisi ensisijaisesti satunnaisesti valittujen eläintilojen valvontaan. Tällöin saatu valvontatulos antaisi todennäköisesti luotettavamman kuvan siitä, kuinka hyvin tuotantoeläimiä koskevaa eläinsuojelulainsäädäntöä maatiloilla yleensä ottaen noudatetaan. TULEVAISUUDEN tavoitteena Suomessa on pyrkiä löytämään keinoja toteuttaa laajempaa satunnaisperusteista valvontaa edes muutaman vuoden välein. Susanna Ahlström erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Eläinja kasvinterveyden yksikkö M M M
8 FARMI 4/2020 MAATALOUS TEKSTI Puutarhaliitto ry KUVAT Timo Taulavuori Kurpitsojen suku yllättää niin monipuolisuudellaan ruoanlaitoissa kuin hedelmien värien ja muotojenkin puolesta. Kuvassa vihreä kesäkurpitsa ja keltainen ’Petty Pan’ sekä talvikurpitsoihin kuuluva päärynänmuotoinen myskikurpitsa. MAATALOUS
FARMI 4/2020 9 MAATALOUS Monimuotoiset kurpitsat on valittu vuoden 2021 vihanneksiksi. Ne yllättävät väreillään ja koollaan sekä ovat helppoja viljellä. KURPITSASTA ON MONEEN MAATALOUS
10 FARMI 4/2020 MAATALOUS M onelle kurpitsoista tulee ensimmäisenä mieleen isot halloween-kurpitsat, toisille puolestaan mehukkaat kesäkurpitsat. Teemavuonna tutustutaan ihan uusiin tyyppeihin, sillä Cucurbitasuvun kasvien ryhmä yllättää usein tottuneenkin kurpitsan syöjän monipuolisuudellaan. Niiden muodot, värit ja ruoanlaitto-ominaisuudet ovat vertaansa vailla. Pääsääntöisesti ne jaetaan syötäviin talvija kesälajikkeisiin sekä ei-syötäviin koristekurpitsoihin. Alun perin kurpitsat rantautuivat Eurooppaan Keski-Amerikasta samaan tapaan kuin monet muutkin pääravintokasvimme kuten perunat, maissit, tomaatit ja paprikat. Vuosisatojen jälkeen suomalaisten kiinnostus kurpitsoihin kasvaa niin kuluttajien kuin viljelijöidenkin parissa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 kurpitsoja viljeltiin jo 2,2 miljoonaa kiloa puutarhaviljelmillä. Suurin osa kypsyi satoikään Varsinais-Suomessa, missä pitkä syksy lisää satomäärää. Myös yhä useamman harrastajan mielenkiinnon kohteena on onnistua kasvattamaan erityyppisiä kurpitsoja niin silmän kuin suun iloksi. Tyyppejä jokaiselle Talvikurpitsoista mielenkiintoisimmat viljelytyypit ovat komeat jättikurpitsat, pähkinäiset myskikurpitsat, kypsänä lusikoitavat spagettikurpitsat ja värikkäät hokkaido-kurpitsat. Vihreän kesäkurpitsan lisäksi viljellään mielenkiintoisia värikkäitä ja raidallisia tyyppejä, mutta myös makea, ufomainen ’Petty Pan’ on jo koristeellisuutensa puolesta hyvä valinta ruokapöytään. Koristelajikkeista löytyy puolestaan mitä
FARMI 4/2020 11 MAATALOUS erikoisempia turbaanitai kivimallisia lajikkeita syyssomistukseen. Käyttö lisääntyy Suomalaiset syövät vuosittain vain pari kiloa kurpitsoja, mutta kulutus on selvässä kasvussa. Myös kotimainen tarjonta on kolminkertaistunut viime vuosina. Tämän kasvisryhmän käytön soisi lisääntyvän monestakin syystä, sillä kurpitsat ovat maukkaita, terveellisiä, monikäyttöisiä ja ne keventävät ruokavaliota. Eniten nautittu on kesäkurpitsa, jota löytyy usein ravintoloiden ja ruokaloiden ruuista ja raastepöydistä. Kurpitsat sopivat hyvin esimerkiksi kasvisaterian pääraaka-aineeksi kuten keittojen tai laatikoiden pohjiksi tai monipuolistamaan esimerkiksi liha-aterioita. Paahtaminen uunissa lisää erityisesti talvikurpitsoiden täyteläistä makua. Kesäkurpitsat maistuvat puolestaan raakoina, grillattuina tai esimerkiksi keittojen ja vihanneshöystöjen osina. Keventäjän kurpitsat Herkullista kevennystä ruokaan saa esimerkiksi talvikurpitsoista, joiden energiapitoisuus on vain 18 kcal 100 grammaa kohden. Kurpitsat eivät sisällä rasvaa, ja hiilihydraattejakin niissä on erityisen vähän. Sen sijaan ne sisältävät terveellisiä kuituja ja runsaasti K-, A-, Bja C-vitamiineja tai niiden esiasteita. Mineraaleista kaliumia niissä on suhteellisesti eniten, mikä on tärkeää monien elintoimintojen ylläpitäjänä. Kesäkurpitsat ovat mehukkaimmillaan pieninä. Ne tuottavat satoa jo varhain kesällä verrattuna talvikurpitsoihin, joiden täytyy kehittyä rauhassa kovakuorisiksi ennen kuin niitä kannattaa korjata ruoaksi. Kurpitsojen kukista saa valmistettua täytettyinä ja friteerattuina todellisia ruokapöydän herkkuja. Myös lehdistä voi valmistaa ravinteikasta ruokaa esimerkiksi kääryleitä, kun lehtien piikikkäät osat poistetaan. Talvikurpitsojen kuori on kova, minkä etuna on se, että ne säilyvät kuukausia viileässä. Ennen ruoanlaittoa ne kuoritaan terävällä veitsellä, mikä vaatii varovaisuutta. Tämän jälkeen hedelmämalto sekä siemenet voidaan irrottaa veitsellä ja lusikalla ruoanlaittoon. Erityisen terveelliset siemenet suositellaan kuivattaviksi ja paahdettaviksi uunissa ennen syöntiä. Viljelypaikaksi lämmin Kurpitsojen viljely on kohtaisen helppoa, kun niille valitaan lämmin ja ravinteikas kasvupaikka. Ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai kasvihuoneeseen yölämpötilojen noustua noin kymmeneen asteeseen. Kasvua voidaan jouduttaa parilla viikolla esikasvattamalla taimet sisätiloissa. Silloin siemenet kylvetään toukokuun alussa ruukkuihin ja istutetaan ulos vasta sään lämmettyä pysyvämmin. Taimien alkutaivalta lämmittää hyvin myös päälle levitettävä harso. Jopa auton painoisia Syksyn suosikkeja ovat erityiset, kaiverrettavat Halloween-kurpitsat, joiden syötävää sisusta ei kannata heittää pois. Kurpitsat ovat myös suosittuja jättikasvien kasvattajille. Euroopan suurin kurpitsa (C. maxima) on kasvatettu Belgiassa ja se painoi henkilöauton verran – lähes 1200 kiloa. Suomen suurin kurpitsa osallistui vuonna 2012 Jättikasviyhdistyksen kilpailuun ja voitti kanssakilpailijansa 716 kilon ylivoimalla. Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin. Kurpitsat kukkivat yleensä runsaasti ja ovat pölyttäjien mieleen. Myös kukat ja lehdet ovat syötäviä.
12 FARMI 4/2020 MAATALOUS Uutta nostetta öljykasvien viljelyyn Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. L aajassa käytössä olleiden peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet rypsin ja rapsin viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Tänä vuonna öljykasvien viljelypinta-alat ovat pienimmät yli 40 vuoteen eli yhteensä vain noin 30 000 hehtaaria. Öljykasvien satotaso ei myöskään ole kehittynyt toivotulla tavalla, eikä nykyinen markkinahinta riitä kattamaan öljykasviviljelyyn liittyviä riskejä. Rypsin ja rapsin edut viljelykierrossa ovat hyvin tiedossa, kuten myös öljykasvien tärkeys pölyttäjille ja luonnon monimuotoisuudelle. Valitettavasti nämä tekijät eivät yksin riitä palauttamaan öljykasvien suosiota. Tärkein kestävä keino öljykasvien viljelyn uuteen kasvuun on löytää tavat viljelyvarmuuden ja satotasojen nostamiseksi. Kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle on löydettävä uusia ratkaisuja. Myös lajikkeiston uudistumista ja viljelytekniikan kehitystä tulee viedä eteenpäin. Syysöljykasvien viljelyn vakiinnuttaminen ja viljelyvarmuuden parantaminen tuovat osaltaan ratkaisuja asiaan. Uuden vuosikymmenen viljelystrategiaa öljykasveille RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteena on kehittää syysja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa koko öljykasviketjun tehokkaalla yhteistyöllä. Mukana ovat niin viljelijät, neuvonta kuin teollisuuskin. Hanke palvelee koko Suomen öljykasvisektoria, ja myös ruotsin kielellä. Tärkeimpinä hankkeen tavoitteina on parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä nostaa keskimääräistä satotasoa 2 000 kiloon hehtaarilta kevätöljykasveilla ja 2 500 kiloon hehtaarilta syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä. Tätä silmällä pitäen hankkeessa toteutetaan käytännön ratkaisuja esille tuovaa koeja havaintokoetoimintaa, johon kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus esittää ideoita testattavista aiheista. Lisäksi hankkeessa tehdään selvityksiä öljykasvien viljelyn menestysresepteistä ja tuodaan esille onnistuneita ratkaisuja öljykasvien viljelytekniikasta meillä ja muualla. Koeja havaintokoetoiminnasta viljelyteknisiä ratkaisuja Kesän 2020 aikana käynnistettiin laaja koeja havaintokoetoiminta, joka jatkuu myös ensi kesänä. Koetoiminnassa haettiin ratkaisuja erityisesti öljykasvien tuholaisongelmien haasteisiin, viljelytekniikkaan sekä syysöljykasvien mahdollisuuksiin. Kokeita toteutettiin niin koeruutumittakaavassa koetoimintapaikoilla TEKSTI Farmi KUVA Depositphotos
FARMI 4/2020 13 RypsiRapsi 2025 -hanke järjestää tapahtumia ja koulutuksia, ja tiedottaa aktiivisesti öljykasvien ympärillä tapahtuvasta koetoiminnasta ja tuloksista sekä havainnoista rypsija rapsikasvustoissa. MAATALOUS
14 FARMI 4/2020 MAATALOUS Västankvarnissa Inkoossa, Iitissä ja Isossakyrössä kuin havaintokokeina maatiloilla eri puolilla Suomea. Tarkempia tuloksia kokeista satotietoineen saamme ja julkaisemme syksyn kuluessa. Niin kirppojen kuin rapsikuoriaisen hallintaan testattiin houkutuskasvitekniikkaa. Rapsin sekaan kylvettiin rypsiä joko peitattuna tai peittaamattomana, jonka tarkoitus oli houkuttaa kirpat pois rapsin taimista. Tämän vuoden alustavien havaintojen mukaan tämä tekniikka toimi hyvin kirppoja vastaan. Sen sijaan rapsipellon ympärille kylvetty houkutuskaista rypsillä ei toiminut riittävän tehokkaasti tämän kesän voimakkaassa rapsikuoriaispaineessa. Kuoriaiset kyllä valtasivat houkutuskaistat, mutta niitä oli tänä vuonna niin paljon, että tuholaispopulaatiota riitti myös varsinaiselle pellolle. Kylvötiheyskokeissa haettiin viljelyteknisiä ratkaisuja sadontuotannon maksimoimiseksi. Aikaista ja myöhäistä rapsilajiketta testattiin kahdella eri kylvötiheydellä, 75 ja 150 kpl/m2, ja vaikutuksia tuleentumiseen ja satoon mitattiin. Tiheässä kasvustossa sato tulee pääosin pääversolta, kun taas harva kylvö lisää haaroittumista ja satoa saadaan myös sivuversoilta. Syksyllä käynnistyvissä havaintokokeissa on tarkoitus havainnoida rapsikuoriaisen luontaisen vihollisen, loispistiäisen elinolojen turvaamista jättämällä kasvussa olleet öljykasvipellot muokkaamatta, ja sijoittamalla uudet öljykasvipellot niiden läheisyyteen. Lisäksi on tulossa niin koeruutumittakaavan kuin maatilatason havaintokokeisiin uusia syysöljykasvilajikkeita eri kylvöajankohdilla testaukseen. Rypsi toimii houkutuskasvina kirpoille ja rapsi säästyy. Kuva Västankvarnin RypsiRapsi-kokeesta. SARI PELTONEN PATRIK ERLUND Tärkeimpiä toimia RypsiRapsi 2025-hankkeessa on löytää rapsikuoriaisen hallintaan ei-kemiallisia keinoja kemiallisten rinnalle tai sijaan. Kasvukaudella 2020 rapsikuoriaisia oli erityisen paljon, ja kemialliset keinot niiden torjuntaan olivat riittämättömät.
FARMI 4/2020 15 MAATALOUS Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Korvauksia valkoposkihanhista Korvaukset valkoposkihanhien keväällä aiheuttamista vahingoista maksetaan nopeutetusti. K orvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista on heinäkuun loppuun mennessä haettu elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksista yhteensä 2,7 miljoonan euron edestä. ELY-keskukset maksavat korvaukset nopeutetulla aikataululla jo eloja syyskuun aikana. Valkoposkihanhet aiheuttivat kuluneena keväänä merkittävät vahingot maataloudelle erityisesti itäisessä Suomessa. Eniten korvauksia on haettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Korvauksia on haettu myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella 765 000 eurolla, Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 142 000 eurolla, Hämeen ELY-keskuksen alueella 76 000 eurolla ja Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella 18 000 eurolla. Aiempaa mittavammat vahingot aiheutuivat hanhikannan kasvun lisäksi kevään sääoloista. Euroopan lämpimän kevään vuoksi hanhet aloittivat muuttonsa varhain, mutta pohjoiset tuulet pysäyttivät linnut Suomeen. Suomen kylmässä keväässä nurmien kasvu oli hidasta, eikä hanhille riittänyt niiden ensisijaista ravintoa. Seurauksena hanhet siirtyivät syömään kylvettyjä viljan ja herneen siemeniä. Vuoden 2020 rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta ELY-keskuksilta 31.12.2020 saakka. Tapauksissa, joissa tänä vuonna syntynyt vahinko on todennettavissa vasta ensi keväänä, voi korvaushakemuksen jättää toukokuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset Kylmän kevään aiheuttaman hitaan nurmen kasvun takia hanhet siirtyivät syömään muun muassa viljaa. DEPOSITPHOTOS
16 FARMI 4/2020 MAATALOUS Viljelijöiden kiinnostus lupaa kasvua luomulle K antar TNS Agrin toteuttaman tutkimuksen mukaan kaikista tavanomaisista tiloista 11 prosenttia voisi olla kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon vuoteen 2027 mennessä. Todennäköisinä siirtyjinä pidetään kyselyssä siirtymävuoden maininneita, joita oli noin puolet kaikista kiinnostuneista. Kiinnostus on hiipunut hieman kahdessa vuodessa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut epävarmuus tulevan ohjelmakauden ehdoista ja tukipolitiikasta sekä luomusäädösten tulevista muutoksista. Luomutuotanto kiinnostaa etenkin hyvän kannattavuuden ja tukien sekä ekologisen tuotantotavan vuoksi. Sekä kasvinviljelyettä kotieläintiloilla yhdeksi tärkeimmistä syistä nousi se, että luomutuotannossa ei käytetä keinolannoitteita tai kemiallisia torjunta-aineita. Suurimmiksi esteiksi luomuun siirtymiselle koettiin rikkakasviongelmat ja byrokratia. Luomutuottajat yrittäjähenkisiä Luomutuottajien kuva oman tilan nykyisestä ja tulevasta kannattavuudesta on edelleen tavanomaisia tiloja positiivisempi. Luomutilat ovat myös yrittäjähenkisempiä, ja varsinkin luomukotieläintiloilla on selkeämpi tavoite maatilan toiminnalle tavanomaiseen viljelyyn nähden. Luomutilat ovat jo nyt keskimääräistä suurempia (luomutilat 61 ha, tavanomaiset tilat 49 ha), ja vuoteen 2027 mennessä luomutilojen keskimääräinen peltopinta-ala kasvaa 70 hehtaariin. Uusinvestointeja luomutilat suunnittelevat lähivuosina tekevänsä tavanomaisia tiloja enemmän. Luomuun siirtyneistä maatiloista suurin osa aikoo pysyä luomussa myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan luomutuotantoon siirtyy yhä useampi maatila. Ympäristöasiat tärkeitä Luomutiloilla ympäristöasiat ovat tärkeämpiä kuin tavanomaisilla. Esimerkiksi useampi luomutuottaja on sitä mieltä, että tulee jatkossa kiinnittämään huomiota, millaisia ympäristöystävällisiä käytäntöjä voisi toteuttaa omalla tilallaan. Luomuviljelyssä käytetään jo lähtökohtaisesti viljelykiertoa ja eloperäisiä lannoitteita eikä käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Lisäksi luomutilat ovat tavanomaisia kiinnostuneempia muista ympäristötoimenpiteistä, kuten kasvipeitteisyyden lisäämisestä, monimuotoisuuden hoidosta, perinnebiotooppien ylläpitämisestä ja luonnonlaitumista. Luomutilat ovat myös tavanomaisia tiloja halukkaampia tekemään ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä. Kasvua luomumaidon ja -kanamunien tuotannossa Tuotantopotentiaalia luomussa kasvattavat sekä nykyisten tuottajien laajentamissuunnitelmat että uudet luomuun siirtyvät tuottajat. Kyselyn perusteella tuotantopotentiaalin kasvua on odotettavissa eniten luomumaidonja kananmunien tuotannossa. Luomulihantuotannossa eniten kiinnostavat luomulampaan ja luomunaudanlihan tuotanto, sen sijaan luomusianlihan tuotantoon ei ole suurta kiinnostusta. Luomukaura on jo nyt tärkein luomuvilja, ja luomutilojen mukaan sen viljelyala nousee vuoteen 2022 mennessä vielä lähes 20 prosenttia. Myös muiden viljojen, etenkin syysja kevätvehnän suosio kasvaa. Luomuviljelijöillä on kiinnostusta myös syysöljyja valkuaiskasveihin. Pro Luomu ry
FARMI 4/2020 17 MAATALOUS MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Viljelijä, kaipaako pelto ravinteita? Ympäristösi hyväksi. Ranu-maanparannusrae on tutkittu, turvallinen ja edullinen kierrätystuote Etelä-Pohjanmaalta WWW.COUNTRYMEDIA.FI Ruoan myyntiä uusiin myyntikanaviin TAVAT MYYDÄ ruokaa laajentuvat. Erilaisten suoramyyntikanavien kautta voi tavoittaa ihan uusia asiakasryhmiä. Esimerkkejä myyntikanavista: Reko-renkaat Lähiruoan myyntija jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota. Kauppahalli24 Suomalainen verkkoruokakauppa. Tuoretta ja laadukasta ruokaa edullisesti suoraan kotiovelle Uudellamaalla. Uudenmaan ruoka Paikallisten ja satokauden tuoreimpien elintarvikkeiden jakelukeskus eli foodhub. Uusmaalaisten tuottajien kanssa kehitetty uraauurtava malli lyhentää ruuan reittiä pellolta pöytään. Monipuolinen valikoima paikallisia sesonkituotteita, jotka voi noutaa yhdestä pisteestä silloin kun sopii. Tule mukaan luomaan uudenlaista tapaa hankkia lähija luomuruokaa suoraan tiloilta. K-ruoka S-ryhmä/Foodie Fiksuruoka.fi Matsmart.fi Pieniruokakauppa ”Suomen helpoimmat ja eettisimmät ruokaostokset.” Valitse ensin toimituspäivä, jotta näet tuotelistaukset juuri kyseiselle päivälle. Pieniruokakauppa taistelee aktiivisesti ruokahävikkiä vastaan pitämällä varastot pienenä. Eggspress Toimittaa lähelle kotiovea suoraan suomalaisten pientuottajien maatiloilta lihat, maidot, juustot, munat, leivät, juurekset, saippuat ja vaikka mitä muuta. MTK
18 FARMI 4/2020 TEKSTI Sari Yli-Savola / Trans Farm Oy KUVAT Jyrki Leppälä / Trans Farm Oy MAATALOUS Kuminan puinti käynnistyi hitaasti Kuminan taimet kannattaa nyt tutkia, sillä jos merkkejä kukinnasta löytyy, tulisi kasvusto niittää. K uminan puintikausi käynnistyi tänä vuonna ennakoitua hitaammin. Monesti ainakin EteläSuomen kuminat puidaan jo heinäkuussa mutta pääsadon korjuu on alkanut toden teolla vasta nyt elokuussa. Jos sääennusteisiin on luottamista niin kuminan sadonkorjuu etenee lähipäivinä vauhdikkaasti. Tulevan sadon kokonaismäärästä tai laadusta ei vielä voi tehdä arviota mutta pellon laidalta on tehty erinäisiä asiaan liittyviä havaintoja. Leudon talven vaikutus Satokuminalohkot kärsivät monin paikoin märästä talvesta ja keväisestä rousteesta. Kasvustot jäivät satoa tuottavien kasvien osalta harvoiksi. Tähän nähden kuminat kukkivat kuitenkin komeasti, mutta jokin häiriötekijä kukan pölytysvaiheessa on jättänyt peltoon siemenistä tyhjiä kukintoja. Matala satokumina jäänyt uuden kasvuston alle Satoa tuottava, usein harvahko kumina on paikoin jäänyt uuden kasvuston alle. Tämä vaikeuttaa puintia. Paikoin jopa yli polven korkeuteen yltävät taimet näyttävät reheviltä ja elinvoimaisilta. Käytännössä on hyvin mahdollista, että nämä kasviyksilöt pyrkivät kukkimaan syksyn mittaan. Tässä tapauksessa kasvuston niitto lienee paikallaan ensi vuoden sadon varmistamiseksi. Nyt onkin aiheellista tutkia taimet, josko niissä näkyy merkkejä kukinnasta, oli pelto sitten jo puitu tai puimatta. Jos kukintoja on muodostumassa, kannattaa kasvusto niittää. Huomaa, että kerran kukkinut kasviyksilö ei kuki toista kertaa. Muutamat kukintaansa aloittavat yksilöt eivät vielä vaikuta seuraavan sadon määrään. Säästettävälle kuminalohkolle tulisi kuitenkin jäädä neliölle vähintään 25 ensi keväänä kukkivaa kasviyksilöä. Kumina kestää hyvin niittoa. Niiton voi tehdä matalaan sänkeen niittokoneella tai kesantomurskalla. Samalla kyytiä saa myös kasvukauden aikana taimettuneet, kukintaansa aloittavat saunakukat. Homeiset siemenet Pari vuotta sitten kuminaväkeä puhutti gammayökkönen, kuluvan kauden aikana on puolestaan tehty havaintoja jonkinlaisen valkoisen tahman peittämistä kuminan siemenistä. Luken tutkijat Marja Jalli ja Päivi Parikka tunnistivat taudin härmäksi (Erysiphe heraclei), jota esiintyy kaikissa kasvin maanpäällisissä osissa. Kosteilla olosuhteilla on oma osuutensa nyt tehtyjen havaintojen määrään. Sadon voi korjata normaalisti, kuivaus tulee tehdä huolellisesti. Jatkuva kuminan viljely samoilla lohkoilla lisää harmän esiintymistä.