Farmi 4/2015 - Lehtiluukku.fi

Nro 4/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
Farmi_210x145mm_print.indd 1 15.4.2015 8:04:36 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/teemamatkat Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi FORMULAMATKA UNKARIIN HUNGARORINGILLE 4 pv, 23.-26.7. alk./hlö 899€ FORMULAMATKA ITALIAAN MONZALLE 4 pv, 4.-7.9. alk./hlö 1299€ BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA TALLINNAAN 2 pv, lähdöt 3.6., 12.6., 17.6. alk./hlö 99€ Hinnat sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. KÄSITYÖJA LUOMURUOKAMARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 2 pv, lähtö 21.8. alk./hlö 129€ JÄNEDAN PUUTARHAMARKKINAT 2 pv, lähtö 23.5. alk./hlö 139€ TARJOUS! SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT 3 pv, 23.-25.7. Näe Puccinin Madama Butterfly ja Rossinin The Barber of Seville! alk./hlö 499€
www.srharvesting.fi Jukka Salin, 0400 836 941 SR-Harvesting Oy Vaihtoja välitysKONEET Bandit bioenergiaMURSKAIMET, HAKKURIT JA KANTOJYRSIMET Kesla HAKKUUPÄÄT METSÄKONEET HUOLTO PASI LÄÄNINPÄÄ OY www.konekauppias.? Farmi_210x145mm_print.indd 1 15.4.2015 8:04:36 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. MITÄ JOS LÄHTISIT TEEMAMATKALLE? Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/teemamatkat Loma alkaa osoitteesta matkapojat.fi FORMULAMATKA UNKARIIN HUNGARORINGILLE 4 pv, 23.-26.7. alk./hlö 899€ FORMULAMATKA ITALIAAN MONZALLE 4 pv, 4.-7.9. alk./hlö 1299€ BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA TALLINNAAN 2 pv, lähdöt 3.6., 12.6., 17.6. alk./hlö 99€ Hinnat sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman. KÄSITYÖJA LUOMURUOKAMARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 2 pv, lähtö 21.8. alk./hlö 129€ JÄNEDAN PUUTARHAMARKKINAT 2 pv, lähtö 23.5. alk./hlö 139€ TARJOUS! SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT 3 pv, 23.-25.7. Näe Puccinin Madama Butterfly ja Rossinin The Barber of Seville! alk./hlö 499€
4 FARMI 4/2015 Maarakennusalalla odotetaan jo parempia aikoja 40–42 Puutarha-palsta tuo kevään 31–32 Palkoviljat rehuksi ja lautaselle 8–13 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 4/2015 Farmi 5/2015 ilmestyy viikolla 26. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Heini Mustapuro LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 4 • Huhtikuu 2015 KANNESSA: KEVÄT TUO ISTUTUSPUUHAT KOTIKASVIHUONEISIIN. KUVA: MIMMI VIRTANEN AHTI SORMUNEN MAATALOUS 8 Proteiiniomavaraisuus kasvuun valkuaiskasveilla 12 Herne soijan korvaajaksi myös lautasilla YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 19 Aurinkosähköjärjestelmien hinnan lasku vauhdittaa buumia 21 Aurinkopaneeleita maatilalle? PUUTARHATALOUS 28 Näin pyörii luomukasvihuoneyritys 34 Kauppapuutarhaliitto: Puhdasta lähiruokaa suomalaisille KONEET 40 Koneyrittäjät: Maanrakennusalan kasvu odottaa tulemistaan RUOKA 48 Kotimainen kalanviljely kasvuun PALSTAT 14 Maatalous 24 Ympäristö ja energia 26 Koulutus 26 Opiskelija esittäytyy 31 Puutarha 36 Hevoset 38 Hyötyeläimet 43 Koneet 45 Metsä 52 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Irja Skytén-Suominen, Suomen Kalankasvattajaliitto ry
6 FARMI 4/2015 6 FARMI 8/2012 HUHTIKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA AHTI SORMUNEN VUOSI VIERÄHTI EHKÄ liiankin pian täällä etelän lämmössä. Varmasti asiaan vaikutti työskentely Suomen aikataulujen mukaan, jolloin niin sanottua vapaa-aikaa ei paljon iltaisin jäänyt. Kun espanjalaiset riensivät ravintoloihin syömään ja viettämään aikaa perheidensä kanssa, vetäytyi meidän perhe jo yöpuulle. Viikonloput toki on tullut vietettyä espanjalaisen tyyliin eli perheen parissa yhteisistä ajoista nauttien. Sitä kun Suomessa tuntui olevan mahdotonta järjestää. Tämä vuosi on monelta tapaa muuttanut minun ja perheeni ajattelutapaa ja toki antanut myös ihmettelyn syytä. On vaikeata käsittää, että Espanja ja Suomi ovat molemmat osa samaa EU:ta, mutta silti toimintatavoiltaan niin kaukana toisistaan. Alussa kun rantakävelyn ohessa piipahdimme tapaksille ja lasillisille, oli vaikea uskoa korviaan, kun tarjoilija kertoi laskun summan. Kun ruokakaupasta ostaa kärryllisen tuoreita vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja muuta, ovat ostokset yli puolet edullisempia kuin Suomessa. Eniten minua kuitenkin on hämmästyttänyt yksi asia. Kauppojen hyllyt notkuvat täällä erilaisia viinija alkoholivaihtoehtoja, ja niitä on saatavana aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Viinien ja oluiden hintataso on yli puolet edullisempi kuin Suomessa. Silti täällä ei katukuvassa näy humalaisia espanjalaisia. Humalaiset ovat ennemminkin niiden maiden kansalaisia, joissa alkoholi on kallista ja sen käyttäjiä holhotaan jatkuvalla vouhotuksella. Työvoima on täällä myös huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa ja työpäivät paljon pidempiä. Varmasti siihen on vaikuttanut maan korkea työttömyystilanne ja työttömyysturvaan oikeuttava aika, mikä ei ole täällä kuin kuusi kuukautta. Varmasti tämä asia on yhtenä kannustanut ottamaan työtä kuin työtä vastaan. Tämä kokemus on ollut mieleenjäävä monellakin tavalla. Paluun Suomeen teemme myös mielellämme tietäen kuitenkin monen asian muuttuvan taas. Niinhän sitä sanotaan, että maassa maan tavalla, joten ostokset vähemmälle ja kotiruokailu kunniaan. Kotimaani ompi Suomi, Katja
7 FARMI 4/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA SININEN BIOTALOUS ON Suomessakin nosteessa, ja sen myötä on vesiviljely saamassa synninpäästön. WWF on Kuluttajan kalaoppaassaan näyttänyt vihreää valoa kotimaiselle kasvatetulle kalalle. Valtioneuvosto linjaa periaatepäätöksessään Vesiviljelystrategia 2022 tavoitteeksi vesiviljelyn vuotuisen tuotantomäärän nostamisen 20 miljoonaan kiloon. Kansallisessa vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on pyritty osoittamaan alueita, johon uutta tuotantoa voidaan ohjata. Tutkimusja kehitystoiminnalla on luotu ympäristöystävällisiä rehuvaihtoehtoja ja vastuullista toimintakulttuuria. On totta, että vesiviljely on ekotehokkain tapa tuottaa ihmisravinnoksi eläinvalkuaista, josta on maailmanlaajuisesti huutava pula. On totta, että maailmassa elintarvikkeeksi käytettävästä kalasta jo suurempi osa on kasvatettua kuin kalastettua. Kalan kysyntä elintarvikkeeksi niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti on edelleen nousussa. Totta on sekin, että Suomen pinta-alasta noin viidennes on vettä. Vettä ja vesialuetta uskoisi olevan tarpeeksi myös elinkeinojen, kalankasvatuksen ja kalastuksen, tarpeisiin. Suomessa tuontikalalla on kuitenkin valta-asema kotimaisen kalan osuuden jäädessä vain noin 16 prosenttiin kuluttajille tarjotusta. Sininen biotalous, vesiviljely keskeisenä osanaan, ja sen kehittäminen tarjoaa ratkaisun tähän ja moneen muuhun päivänpolttavaan ongelmaan: tuontipainotteisen kauppataseen oikaisemiseen, omavaraisuusasteen nostamiseen ja työpaikkojen tarjontaan. Kotimainen kasvatettu kala on turvallista, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua lähiruokaa. Tässä valossa elinkeinon tulevaisuus näyttää hyvältä ja yrittäjien odotukset valoisammasta tulevaisuudesta ovat heränneet. Kysymys on nyt siitä, miten strategia muutetaan käytännöksi, ja miten suunnitelmat toteutetaan. Vesiviljely on tarkoin säädeltyä ja valvottua toimintaa. Ympäristölupa tarvitaan käytännössä kaikkeen kalankasvatustoimintaan – lupakynnys on poikkeuksellisen alhainen muuhun perustuotantoon verrattuna. Pitkäkestoinen ja kallis lupaprosessi muodostaa merkittävän hidasteen sekä uusien kasvattamojen perustamiselle että jo olemassa olevien tuotantoyksiköiden laajentamiselle ja uudistamiselle nykytekniikan vaatimusten mukaisiksi. Jäykkä ympäristölupasäännöstö ja sen tiukka tulkinta estää pahimmillaan ympäristöystävällisempien menetelmien kehittämisen, kokeilun ja niihin siirtymisen. Pääasia eli mahdollisimman vähän ympäristöä rasittava elintarviketuotanto hautautuu helposti byrokratian rattaisiin. Nousevalla vesiviljelytuotannolla on mahdollista luoda kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja, lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja parantaa elintarvikeomavaraisuutta. Mutta tuotanto ja sen lisääminen vaatii aina ympäristölupia. Miten nopeutetaan lupaprosesseja? Sitoutuuko myös lupaviranomainen strategian tavoitteiden mukaisesti tukemaan sinistä biotaloutta ja sen kasvua? Toteutuuko jo edellisessä vesiviljelystrategiassa esiin nostettu ajatus Itämerirehusta käytännön tasolla? Miten huomioidaan ja arvotetaan siihen liittyvät ravinnekierrätykseen mahdollisuudet? Normien purkutalkoita ja sääntelyn rajoittamista peräänkuulutetaan monilla yhteiskunnan sektoreilla. Ympäristövaikutuksia on tähän saakka pyritty hallitsemaan kieltojen ja rajoitusten kautta. Se tie on johtanut sekä elinkeinon että kuluttajan kannalta heikkoon tulokseen. Ratkaisuja on etsittävä rakentavassa hengessä ja yhteisvoimin – sitä kautta mahdollistetaan ekologisesti kestävän vesiviljelyn kehittyminen ja kilpailukyky. IRJA SKYTÉN-SUOMINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SUOMEN KALANKASVATTAJALIITTO RY
8 FARMI 4/2015 Kotimaan omavaraisuusaste rehujen täydennysvalkuaisen suhteen on vain 15 prosenttia. Omavaraisuusaste olisi mahdollista kaksinkertaistaa kotimaisen kasviproteiinin avulla. Nyt kaivattaisiin lisää tilaa palkoviljoille niin peltolohkoilta kuin ruokalautasiltakin. Myös nurmissa piilee suuri mahdollisuus. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN, ANNA RAUHANSUU JA KATJA SORMUNEN
9 FARMI 4/2015 Suomessa, kuten koko EU:n alueella, lähes kaikki kotieläinten täydennysproteiini ostetaan ulkoa. Tuontivalkuainen on lähes kokonaan soijaa. – Suomen omavaraisuusaste rehujen täydennysvalkuaisen suhteen on noin 15 prosenttia, nyt jopa alle koska rypsin ja rapsin viljely on vähentynyt, sanoo Anu Kaukovirta-Norja VTT:ltä. Lähes täysin tuontisoijan varassa oleminen on pitemmän päälle suuri riski. Satoriskit ja maailmanpolitiikka huojuttavat Suomen huoltovarmuutta. – Suurin osa soijasta tuotetaan Etelä-Amerikassa tietyillä alueilla. Jos sato siellä menee pilalle, se on sitten siinä. Voi myös olla, että lähivuosina Kiinassa proteiinin tarve lisääntyy, jolloin se ostaa kaiken EU:n jäädessä kokonaan ilman. Energiaomavaraisuudesta puhutaan paljon julkisuudessa, mutta valkuaisomavaraisuus on noussut laajempaan keskusteluun vasta viime aikoina. Siihen on vaikuttanut muun muassa Venäjän tilanne, Kaukovirta-Norja selittää. Oman proteiinin tuotanto olisi mahdollista kaksinkertaistaa muun muassa kotimaisten valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä ja nurmia kehittämällä. 30 prosentin proteiiniomavaraisuustavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan. – Soija voisi edelleen kulkea mukana, mutta nyt pitäisi saada ennakkoluulottomasti kotimaisia vaihtoehtoja mukaan. Valkuaiskasvialan tuplaus VTT ja Luonnonvarakeskus ovat tuottaneet maaja metsätalousministeriölle tiekartan, jossa tarkastellaan keinoja nostaa valkuaisomavaraisuusaste 30 prosenttiin. Maaliskuussa julkistetussa raportissa nousevat esille alkutuotannon kehittäminen, rehukäytön tehostaminen ja monipuolistaminen sekä kasviproteiinien käytön lisääminen ihmisravintona. Jo vuonna 2011 MTT:n OMAVARA-hankkeessa selvitettiin keinoja päästä omavaraisuustavoitteeseen. Hankkeessa todettiin tämän onnistuvan rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun tuotantoa lisäämällä. Arvioitiin, että tuotantoalat olisi heti mahdollista kaksinkertaistaa noin 200 000 hehtaariin. Hankkeessa kuitenkin luotettiin vahvasti öljykasveihin, joiden viljely Tiesitkö? LUONNONVARAKESKUKSEN MUKAAN herneen ja härkäpavun alat ovat kasvussa. Vuonna 2014 hernettä viljeltiin 5 600 hehtaarilla, ala kasvoi 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Härkäpavun ala taas nousi 21 prosenttia, 8 700 hehtaariin. on vain vähentynyt neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden kieltämisen myötä. Alkava kasvukausi on toinen, jolloin Suomella on poikkeuslupa kyseisten peittausaineiden käyttöön. Peittaamattoman siemenen kohdalla on ollut suuria tuholaisongelmia. – On epätodennäköistä, että poikkeuslupaa EU:lta enää ensi kaudeksi saadaan. Nyt vaaditaan mietintää markkinoilta, tarvitaan uusia peittausaineita ja myös uusia lajikkeita. Etenkin satoisa rapsi on osoittautunut oikein hyväksi vaihtoehdoksi Etelä-Suomen oloihin. On sääli, jos viljely nyt tyrehtyy, Kaukovirta-Norja harmittelee. Parhaina vaihtoehtoina VTT:n ja Luken raportissa nähtiin viljojen ja nurmien satotasojen nosto sekä palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun viljelyalojen lisäys. Yhtenä mahdollisuutena pohdittiin proteiinipitoisempien viljojen suosimista. Kaukovirta-Norja arvioi, että 30 prosentin omavaraisuus olisi mahdollista saavuttaa vuosina 2025–2030. – Rypsillä ja rapsilla tavoite olisi saavutettu nopeammin. Valkuaiskasvien alan lisääminen olisi kuitenkin suhteellisen nopea keino. Viljojen jatkuu ?
10 FARMI 4/2015 proteiinipitoisuuksien nosto jalostuksen kautta on pitempi tie. Ruokinnan monipuolistaminen on avainroolissa. Kiinnostava ryhmä ovat nurmet, joita kehittämällä saataisiin ne sopimaan myös sikatalouteen. Nurmilla on paljon hukattua satopotentiaalia, ja niitä voidaan myös muokata. – Nurmipelto voidaan ajatella eräänlaisena biojalostamona. Ensin nurmesta voitaisiin ottaa sokerit talteen, jonka jälkeen se käytettäisiin rehuna ja sokerit hyödynnettäisiin yksisoluproteiinin kasvatusalustana. Näin saataisiin luotua puhdasta proteiinia. Yksisoluproteiinissa mahdollisuudet ovat suuret. Se voisi ensin tulla eläinravinnoksi, myöhemmin ihmisille. Kustannukset, maankäyttö ja viljelytekniikka kysymysmerkkejä Palkoviljojen viljelyalan lisäys voisi tapahtua hyödynnasta ja muusta, Kaukovirta-Norja esittää. Herneellä ja härkäpavulla on aiemmin ollut ongelmia esimerkiksi kuivuudenkeston tai epätasaisten satotasojen kanssa. Nyt asiaan pitäisi olla tulossa helpotusta, Kaukovirta-Norja kiitteleekin hereillä ollutta jalostuspuolta. – Uusia rehuhernelajikkeita on tulossa ja myös paremmin kotimaan olosuhteisiin soveltuvaa härkäpapua. Kustannukset ovat myös iso kysymysmerkki. Kotimaisten valkuaiskasvien viljelyn on oltava kannattavaa suhteessa soijan tuontiin. Millainen on tulevaisuuden rehuteollisuus? Vaikka meillä olisikin edellytykset kasvattaa herneen ja härkäpavun viljelyalaa, mielenkiintoinen kysymys on, miten tätä lähdetään toteuttamaan. Pitäisikö kotieläintilojen lisätä palkoviljoja pelloillaan vai onko tämällä käyttämätöntä maatalousmaata, eli esimerkiksi kesantopeltoja, joita meillä on vajaa 250 000 hehtaaria. Palkoviljoilla on monien kesantokasvien tavoin maata parantavia vaikutuksia. Toki haasteena on, että valkuaiskasvit tulevat viljojen ja nurmien tontille. – Valitettavasti usein kun tilalla otetaan uusi kasvi viljelyyn, jokin toinen jää pois. Pian ollaan ojasta allikossa, jos aletaan vähentää muiden kasvien aloista, KaukovirtaNorja muistuttaa. Valkuaiskasvit ovat myös viljoja haastavampia viljellä, ja vaativat enemmän ammattitaitoa ja osaamista. Tiekarttaa koostettaessa viljelijöiltä nousikin toivomus entistä paremmasta neuvonnasta. – Neuvontaa on nytkin saatavilla, mutta konkretiaa kaivataan. Puheeksi nousivat eräänlaiset mallitilat, joihin voisi oikeasti mennä oppimaan käytännön kautta uusista kasveista, ruokinKalaa kanoille? KASVIPERÄISEN VALKUAISEN lisäksi valkuaisomavaraisuutta voitaisiin parantaa hyödyntämällä paremmin kalateollisuuden sivuvirtoja. Niin sanottuja roskakaloja voitaisiin hyödyntää etenkin siipikarjan ruokinnassa. Aihetta on tutkittu melko paljon, joten periaatteessa kalateollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen voisi alkaa nopeallakin aikataululla. Rypsi ja rapsi ovat aminohappokoostumuksensa vuoksi hyviä kasveja täydennysvalkuaiseksi. Nyt tarvittaisiin uusia peittausaineita ja lajikekehitystä, jottei viljely tyrehdy kokonaan. Rypsin ja rapsin ala oli viime vuonna pienin yli 30 vuoteen.
11 FARMI 4/2015 proteiinikasvialan nostatus rehuteollisuuden heiniä? – Osa projektiin osallistuneista näki mahdollisena sen, että eläintiloille voitaisiin asettaa lailla määrä, joka täydennysvalkuaisesta on tuotettava itse. Osa taas katsoi, että pakot ovat haitaksi, ja pitivät mahdollisena työnjakoa. Jatkossa meillä voisi olla vain rehuvalkuaisentuotantoon keskittyneitä tuottajia, Kaukovirta-Norja selittää. Kolmantena vaihtoehtona nähtiin rehuteollisuusvetoinen sopimusviljely. Rehuteollisuutta koskevat myös suuremmat kysymykset. Mikä oikeastaan tulee olemaan sen rooli tulevaisuudessa? Koko pellolta pöytään -ketjun hallitseminen on noussut ruuantuotannossa suositummaksi, ja Suomessa on monia eläinten ruokintaa itse vahvasti kehittäneitä eksperttitiloja. – Rehuteollisuudessa on tapahtunut toimintojen fokusoitumista ja tuotekirjon kaventumista. Jää nähtäväksi, mihin suuntaan mennään, ja asia on ehdottomasti nyt selvityksen alla. Muuttuvia tekijöitä ovat esimerkiksi tämä rypsikysymys sekä tilakoon kasvu. Voi olla, että tulevaisuudessa tilat vastaavat entistä tarkemmin ruokinnasta ja ottavat rehubisneksen itselleen. Toki kyse on siitäkin, miten valtiovalta suhtautuu, mitä aletaan tukea. Härkäpavussa potentiaalia Kotieläinten täydennysvalkuaisen kotimaistaminen vaatii proteiinikasvien lisäämistä myös omilla lautasillamme. Soija on vallalla myös tällä puolen. Kaukovirta-Norja painottaa, että etenkin härkäpavun kohdalla viljelyä vauhditetaan lisäämällä sen käyttöä ihmisravintona. Kun kysyntää on enemmän, tulee viljelystäkin kannattavampaa. – Meillä on esimerkiksi todella laadukasta mallassekä rehuohraa, kun molemmat puolet vetävät. Nyt pitäisi saada härkäpavunkin markkina vetämään. Aikaisemmin proteiinipitoista ”rokkapapua” käytettiin lähes yksinomaan ihmisravinnoksi. Nyt härkäpavun haasteet ovat elintarvikepuolelta puuttuva jalostus sekä rehupuolelta uupuva tarkka ruokintatutkimus. Pieniä kasviproteiinin kimpussa hääriviä yrityksiä on viime vuosina ilmestynyt enemmän. Hamppua, pellavaa, hernettä ja myös härkäpapua jalostetaan elintarvikkeeksi pienessä mittakaavassa. Nyt pitäisi saada suurempi pyörä pyörimään. – Härkäpavun käyttö kiinnostaa elintarviketeollisuudessa, mutta välistä puuttuu jalostussektori. Jotta härkäpapu löytää keittiöihin ja teollisuuteen, pitäisi siitä olla saatavilla puolivalmisteita. Tuotekehitystä pitäisi nyt vauhdittaa. Pienet yritykset usein keksivät ideat, mutta isot ovat niitä toteuttajia. Vaaditaan nyt aktiivista keskustelua, että saadaan aikaan markkinat ja sitä kautta alaa lisättyä. Härkäpavun sopivuutta eri eläinlajien ruokinnassa on tutkittu jonkin verran. Etenkin suuren soijankäyttäjäryhmän, siipikarjan kohdalla härkäpapuruokinnassa on vielä haasteita. Kaukovirta-Norja peräänkuuluttaa nyt käytännön ruokintatutkimusta. – Erityisesti tulisi selvittää, miten härkäpavusta saataisiin sopiva sioille ja siipikarjalle. Pro proteiini ry pystyyn? Yhdeksi valkuaiskasvien viljelyä edistäväksi asiaksi tiekartassa ehdotetaan toimialan yhteenliittymää, Pro Ruis ry:n kaltaista aktiivista toimijaa. – Pro Ruis ry:ssä on jo nähty, miten paljon voidaan saada aikaan, vaikka jokainen toimii osin omaksi hyväkseen ja tekee asioita omalla tavallaan. Keskustellessa yhteisymmärrys lisääntyy, ja kun joku innostuu, se innostaa myös muita, Kaukovirta-Norja sanoo. Jonkinlainen ”pro proteiini yhdistys” voisi koota yhteen viljelijät ja muut käyttäjät, elintarvikeja rehuteollisuuden, viljelyneuvonnan ja julkisen puolen toimijat sekä tutkimuspuolen. – Kun yhdistetään sitä, mitä jo osataan, saadaan paljon aikaan. Ruokinnassa suuri mahdollisuus on, että osataan jo päästä eroon haitta-aineista ja muokata kasvien koostumusta. Kasviproteiinien lisäksi erilaisten hyönteisten tuotanto sekä eläinettä ihmisravinnoksi vilahtelee tulevaisuuskuvissa. Onko heinäsirkka kotieläin 20 vuoden päästä? – Tiekartan työstöä aloitettaessa ihmiset naureskelivat näille hyönteisfarmeille. Kuitenkin syksyllä saimme lähes päivittäin Euroopasta uutta tietoa aiheesta, siellä tuntuu olevan buumi tutkimuksessa. Uskon, että 20 vuoden päästä meilläkin on jo toukkatai sirkkafarmeja, hyönteistuotannon laajuus on sitten se varsinainen kysymys. Sen sijaan yksisoluproteiinin käyttö voi olla yleisempää. ? Härkäpavun ympärillä on nyt innostusta ja tekemisen meininkiäkin. Kasvi on kiinnostava, sillä se käy niin eläinkuin ihmisravinnoksikin. Härkäpavun proteiinipitoisuus voi olla 25–35 prosenttia. Kasvia voidaan viljellä myös nurmena.
12 FARMI 4/2015 timainen vaihtoehto soijarouheelle. – Halusimme tuoda kasvivalkuaisen helpommin käytettävään muotoon. Vaikka hernerouhe ajateltiin soijarouheen korvaajaksi, ei meillä itsellämmekään juuri ollut soijan käytöstä kokemusta. Karkeusastetta hiottiin jonkin verran, rouheesta tuli lopulta aika hienojakoista, jotta se on helppo ja nopea käyttää. Rauhansuu kertoo, että hernerouhe on löytänyt tiensä monen kasvivalmisteita käyttävän keittiöön, ja palaute on ollut hyvää. Varsinais-Suomessa Pöytyällä sijaitseva Myssyfarmi viljelee rypsiä, hernettä sekä viljakasveja. Viljat menevät läheiselle pienmyllylle, mutta rypsi ja herne jalostuvat elintarvikkeiksi omalla tilalla. Janne Rauhansuu aloitti sukupolvenvaihdoksen myötä tilalla sivutoimisena isäntänä vuonna 2003. Vuonna 2008 emäntä Anna Rauhansuun tultua taloon ryhdyttiin viljelyyn ja tilan kehittämiseen ihan täyspäiväisesti. Nyt aluillaan on kolmas kasvukausi luomutilana. Rauhansuut alkoivat pussittaa kuivattua hernettä 2010 Seuturuoka saatavaksi -hankkeen myötä. – Aikaisemmin oltiin jo ystäville pakattu, mutta hankkeen myötä isommassa mittakaavassa. Päätimme, että herne on meidän juttumme, emme halunneet lähteä kilpaillulle myllyja jauhopuolelle, Anna Rauhansuu kertoo. Myssyfarmi-nimi tulee Rauhansuun tilan myssyistä, joita kudotaan koko perheen ja vielä naapurin mummojenkin voimin. Villa saadaan suurelta osin omista ”myssylampaista”. Kasvivalkuainen helppoon muotoon Koska keittoherneen markkinat olivat rajalliset, piti keksiä lisäksi jotain muuta. Niin syntyi hernerouhe, koTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: ANNA RAUHANSUU JA PETTERI MÄNTYSAARI
13 FARMI 4/2015 Anna ja Janne Rauhansuu haluavat kehittää valkuaiskasvien viljelyä tilallaan. Myssyfarmin ensimmäiset myssyt syntyivät isännän puikoilla tämän asuessa vielä Sveitsissä. Omia myssylampaita tilalle saatiin vuonna 2010, jonka jälkeen myssybisnes on laajentunut melkoisesti. Rypsiöljy valmistuu Largo-luomurypsistä ja hernetuotteet Hulda-lajikkeesta. Haastetta on sekasyöjien kohdalla. – On selvää, että jollei kasvisruokaa ole juuri tehnyt, on suuri kynnys lähteä puuhailemaan hernerouheen kanssa. Joutuu menemään aikalailla omalle epämukavuusalueelle. Kiinnostus kasvisruokavalioon on kuitenkin kasvussa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Uskon, että suosio tulee kasvamaan. Oma öljynpuristamo pystyyn Herneen lisäksi Myssyfarmi on tuottanut kylmäpuristettua rypsiöljyä loppuvuodesta 2013 saakka. Raaka-aineeseen on panostettu ja makuun kiinnitetty erityistä huomiota. Rypsiöljyn tuottajia myssyfarmilaisista tuli aika nopealla aikataululla. – Käytimme aiemmin paikallisen tuottajan rypsiöljyä, kunnes kerran kaupassa huomasin, ettei öljyä löytynyt. Kuulin, että sivutoimisesti toiminut yrittäjä oli myymässä puristimia. Mietin, että öljynpuristamo voisikin sopia meille. Janne oli samoilla linjoilla. Rauhansuut päätyivät ostamaan koko puristinliiketoiminnan, jolloin saivat aikaisemmalta tuottajalta hyvät ohjeet ja opastuksen. Nyt kuivurin alakerrassa toimivaan puristamoon on jo hankittu yksi puristin lisääkin. Kuluttajamarkkinoille menevän kylmäpuristetun rypsiöljyn lisäksi prosessissa syntyy rehuöljyä, joka menee luomukanojen ravinnoksi. Syntyvä rypsipuriste taas käy valkuaislisäksi esimerkiksi lehmille, sioille ja lampaille. Ideoita riittää Sekä isäntä että emäntä ovat syntyperäisiä pöytyäläisiä, mutta ehtineet katsella maailmaa pitkän pätkää muustakin kuin viljelijän vinkkelistä. Janne Rauhansuu on entinen ammattisurffaaja, ja emäntä itse on työskennellyt mainosmaailmassa. Innovatiivinen, ei niin perinteisistä lähtökohdista oleva maatalouspariskunta on saanut paljon mediahuomiota ruokatuotteidensa sekä myssyjen kautta. Tarkoitus on jatkossa laajentaa tuotekenttää, ideoita riittää. Kiinnostus on nimenomaan valkuaiskasveissa. – Olemme muun muassa kehitelleet luomuproteiinipatukkaa ja salaatinkastikkeita. Tärkeintä on kuitenkin nyt saada olemassa olevien tuotteiden myynti rullaamaan ensin mallikkaasti. Tämän jälkeen ehdottomasti tulee uusia juttuja, Anna Rauhansuu sanoo. Hän arvelee, että työtä tullaan vaatimaan vielä paljon. Aikakin saattaa tulla vastaan, sillä ruuantuottaja-jalostajaparin arjen olennaisena osana häärivät myös kolme alle kouluikäistä lasta. Varsinais-Suomessa, Turun seudulla pieniä maataloustuotteiden jatkojalostajia on useita. Rauhansuu näkee mahdollisuuden myös yhteistyössä. Yhteistyökuvioita hiotaan niin viljat ostavan Riihipuodin kuin öljyhampun siementä jalostavan HamppuFarminkin kanssa. Omassa ruuanlaitossa viljelijät luottavat kotimaisiin raaka-aineisiin. – Suomessa ajatellaan, että on hienoa käyttää basmatiriisiä ja oliiviöljyä, haetaan tietynlaista eksotiikkaa. Soijankin käyttö koetaan jotenkin edistyksellisenä. Itse ajattelen, että meillä on hienoja juttuja Suomessa, ja niitä pitää hyödyntää. Esimerkiksi riisi on keittiössämme jo pitkään korvattu kauraja ohrasuurimoilla. ?
14 FARMI 4/2015 Ota yhteyttä myyntiimme ja pyydä tarjous! Markku: 02 748 9708 / Pauli: 02 748 9705 Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi HAKU ALKAA! OLEMME VALMIINA! Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989
15 FARMI 4/2015 MAATALOUS PROAGRIA KESKUSTEN Liiton 28.4. julkaistun kasvutilannekatsauksen mukaan kevään tulo on normaalissa aikataulussa, Varsinais-Suomessa ja EteläPohjanmaalla noin viikon edellä. Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan viikolla 17, mutta kylvökausi käynnistyy kunnolla sateiden kestosta riippuen viikoilla 18 ja 19 Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. KeskiSuomessa ja Pohjanmaalla peltojen kosteus lykkää kevättöitä, samoin Kainuussa. Lapin pellot olivat huhtikuun lopussa vielä lumipeitteen alla. Viileät säät ovat hidastaneet syysviljojen ja -öljykasvien sekä nurmien kasvuun lähtöä. Syysviljat ja nurmet näyttävät talvehtineen hyvin tai tyydyttävästi. Syysrapsi ja -rypsi eivät olleet vappuviikolla vielä aloittaneet kasvuaan. Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa ennätysaikaisin maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Varsinainen istutuskausi ajoittui huhtikuun alkuun. Kylmät säät ovat kuitenkin koetelleet kasvustoja. Huhtikuun lopussa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla oli jo aloiteltu varhaisporkkanan ja -herneen kylvöjä. www.proagria.fi MTK JA SLC myivät 27.4. Helsingin Narikkatorilla ja 19 muulla paikkakunnalla pyttipannua 30 sentillä. Tempauksella haluttiin kiinnittää huomio tuottajahintoihin ja maatalouden heikkoon kannattavuustilanteeseen. Kaupasta ostettuna maitolasin ja kananmunan sisältäneen pyttipannuannoksen ainekset olisivat maksaneet noin puolitoista euroa, nyt annos lähti tuottajahintaan 30 sentillä. Annoksen saattoi myös “reiluuttaa” maksamalla siitä tuottajahintaa korkeamman hinnan. Narikkatorin päätapahtumaan oli kutsuttu kauppojen edustajat. Kaupan johdolle suunnatussa vetoomuksessa painotettiin, että tuottajahinnat ovat Suomessa nyt niin alhaalla, etteivät aina yhdessä tukienkaan kanssa riitä kattamaan edes tuotantokustannuksia. – Ei ole olemassa kasvottomia markkinavoimia. On ihmisiä, jotka tekevät päätöksiä, muistuttivat tuottajajärjestöt kaupan roolista. Kaupalta toivottiin muun muassa kotimaisen ja paikallisen ruuan suosimista sekä ruuan alkuperämaan selkeää esitTuottajajärjestöt tempaisivat vappuviikolla reilumman hinnoittelun puolesta myymällä pyttipannua tuottajahintaan. Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten, kyseltiin ympäri Suomen. tämistä hyllymerkinnöissä. Lisäksi vaadittiin, ettei kuluttajahintojen alennuksia rahoiteta tuottajien selkänahasta, vaan kaupan omaa toimintaa tehostamalla. Raha konkretisoi Ruuan myynnin yhteydessä jaettiin kuluttajille tietoa ruuantuotannosta sekä kerättiin allekirjoituksia Tuottajalle reilumpi osuus ruoan hinnasta -adressiin. Satakunnassa Porissa kiinnostus tempausta kohtaan oli suurta. Mukana tietoa jakamassa oli paljon tuottajia, liiton johtoa sekä muuta aktiivista väkeä. – Ihmisten suhtautuminen ollut todella positiivista. Kyllä jokainen ruuanostaja on nimensä kirjoittanut. Raha on se, joka ilmeisesti konkretisoi parhaiten, pohti MTK-Satakunnan puheenjohtaja ja kasvinviljelijä Jarkko Laitila. Tärkeää viestiä tuotiin myös kuluttajille. – Haluamme kehottaa kuluttajia valitsemaan suomalaista ruokaa. Se työllistää ja on kansantaloudelle tärkeää, sanoi kankaanpääläinen naudanlihantuottaja Antero Kaappa. Porissa MTK-Satakunta oli varannut myyntiin 400 pyttipannuannosta. Raaka-aineet oli hankittu pitkälle paikallisilta yrityksiltä. Kävijöitä riitti, sillä reilu tunnin jälkeen pyttipannu alkoi jo loppua. TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN
16 FARMI 4/2015 MAATALOUS 74720 Niemiskylä Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN TIKKASEN PAJA ky Perinteinenkin mallimme on kokenut huoltoa helpottavia muutoksia. Uusi helposti huollettava malli vanhan rinnalla tuotannossa. www.tikkasenpaja.fi Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt AITO TERVAMAALI ON PARAS MONITOIMIMAALI Homeen, kosteuden ja lahon estoon Mökit • saunat • aitat • laavut Puuveneet • laiturit • aitatolpat Autojen ja koneiden ruostesuojaukseen • juokseva • peittävä • riittoisa ...SOITA PIAN JA TILAA... 050 3833 330 LAKEUDEN ETAPIN kehittämä maanparannusrae Ranu on tehokkaan kierrätyksen lopputuote. Täysin orgaaninen kuivarae syntyy biojätteestä ja puhdistamolietteestä, mutta on vapaa bakteereista ja taudinaiheuttajista. Runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sisältävä maanparannusrae on MTT:n kokeiluissa todettu kivennäislannoitteen veroiseksi. Kasvun vauhdittajana se on tehokas esimerkiksi marjakasveille ja nurmea perustettaessa. Hyvin miedontuoksuinen pellettirae soveltuu niin viljelijöille, viherrakentajillekin kuin kotipuutarhureille. Viljelysmaille Ranua levitetään esimerkiksi kalkinlevityskalustolla, viherrakentamisessa ja kotipuutarhassa levitys onnistuu vaikka käsin. Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla toimiva Lakeuden Etappi on kuntien omistama jäteyhtiö. Etapin biokaasulaitos on Suomen ainoa laitos, joka jalostaa ja kierrättää puhdistamolietteet tähän muotoon. Yhtenä tavoitteena on vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen. Rakeen valmistuksessa syntyy myös biokaasua, mikä käytetään energiana omassa laitoksessa. Raetta myydään maatalouskaupan kautta rekkakuormittain ja myös pienerissä säkkitavarana. Maanparannusrae on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymä. www.kiertokauppa.fi
17 FARMI 4/2015 MAATALOUS www.maamasina.fi EUROOPAN KOMISSIO ei lupaa Suomelle poikkeuksia pysyvän nurmen sääntöihin. ? Olen erittäin pettynyt, että komissio päätti tarkastella asioita lakikirja kädessä, eikä ottanut huomioon ympäristön parasta eikä tämä linjauksen vaikutusta viljelijöiden talouteen. Tiesin tähän toimeen ryhtyessäni, että Brysselin koneisto saattaa olla joustamaton, mutta tämä oli totaalinen rimanalitus, sanoo maaja metsätalousministeri Petteri Orpo . Pysyvän nurmen säännöt ovat osa EU:n täysin rahoittaman viherryttämistuen vaatimuksia. Ne ovat aiheuttaneet viljelijöissä huolta sen jälkeen, kun EU:n tuomioistuin päätti viime syksynä saksalaista viljelijää koskevassa tapauksessa, että nurmen uudistamista suoraan nurmelta nurmelle ei voida pitää pysyvän nurmen nurmivuosien laskentaa katkaisevana viljelykiertona. Vähintään viisi vuotta nurmella olleet ja tänä vuonna edelleen nurmeksi tukihakemuksella ilmoitettaville lohkoille tulee tuomioistuimen linjan mukaisesti pysyvän nurmen merkintä. Osa viljelijöistä on suunnitellut kyntävänsä pitkään nurmella olleet lohkot tänä keväänä välttääkseen pysyvän nurmen merkinnän lohkolla. Suomi on käynyt asiasta neuvotteluja Euroopan komission kanssa tiiviisti useiden kuukausien ajan, ja ehdottanut muun muassa poikkeuksia niille maille, joissa maissin sijaan viljellään nurmea säilörehuksi. Lisäksi Suomi on vaatinut vähintäänkin siirtymäkautta tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoon. Komission mukaan tämä ei ole laillisesti mahdollista. ? Vaikka emme ole vielä saaneet komission virallista kirjettä, haluan avoimesti kertoa tilanteen jo nyt. Tässä vaiheessa kehotan viljelijöitä katsomaan itselleen parhaat ratkaisut tilakohtaisesti. Esimerkiksi ympäristökorvaukseen sitoutuvilla tiloilla luonnonhoitopelloista saattaa löytyä joustava ratkaisu joillekin tiloille, ministeri toteaa. Orpo toteaa, että Suomen vaikuttaminen pysyvän nurmen EU-sääntöihin parhaillaan käynnissä olevan EU-säädösten yksinkertaistamisprosessin yhteydessä jatkuu. Lohkon saama pysyvä nurmi -nimitys ei merkitse sitä, että kyseisellä lohkolla olisi viljeltävä jatkuvasti nurmikasveja. Tuotannossa olevaa pysyvää nurmea voi lannoittaa, sillä voi käyttää kasvinsuojeluaineita ja sen voi muokata ja kasvuston uusia normaalin viljelykäytännön mukaisesti. Vasta silloin, jos koko maassa pysyvän nurmen määrän suhde Suomen maatalousmaan määrään laskee yli viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, aloitetaan EU-asetuksen mukaisesti ennallistamistoimet. Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoite kohdistuisi niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ennallistamisvelvoitetta edeltävän kahden vuoden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otettua alaa. Tällöin viljelijä saattaa joutua muuttamaan viideksi vuodeksi nurmelle osan pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön otetusta alasta tai vastaavan määrän muuta alaa tai ilmoittaa jo olemassa olevaa nurmea viideksi vuodeksi nurmelle. Lisäksi jäsenmaan olisi varmistettava, että pysyvän nurmen ala ei jatkossa vähene. www.mmm.fi Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda TIESITKÖ? Kasvihuoneyritysten energiankulutus oli vuonna 2014 1587 gigawattituntia. Energiankulutus väheni 7 % edellisestä vuodesta. (Lähde: Luke) FARMI
18 FARMI 4/2015 MAATALOUS SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI puh. 0103221462 www.tuurinkoski.com MAAJA metsätalousministeriössä on kartoitettu lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia keventää maa-, kala-, elintarvikeja metsätalouden toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Konkreettinen, kotimaisiin lakeihin ja asetuksiin kohdistuva keventämisja purkutyö aloitetaan heti tänä vuonna ja tarkoitus on jatkaa lähivuosien ajan. ? Seinäjoella viime syyskuun viljelijätapaamisessa annettu lupaus tuodaan tässä konkreettiseksi toiminnaksi, sanoo maaja metsätalousministeri Petteri Orpo . Ensi vuonna aloitettavalla elintarvikelainuudistuksella esimerkiksi pyritään helpottamaan elintarvikealan toimijoiden taakkaa muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen, valvontaan, laboratorioiden hyväksymiseen ja hygieniaosaamiseen liittyen. Maanviljelijöitä koskettavan byrokratian keventämiseksi ministeriössä on suunnitteilla maatalousyrittäjien ilmoitus-, lupaja rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen. Se tapahtuu poistamalla velvoitteita, tehostamalla rekistereiden yhteiskäyttöä sekä edistämällä palveluiden ja tiedon saatavuutta sekä kehittämällä sähköistä asiointia. ? Sääntelyn purku on parhaillaan työn alla koko EU:ssa, kun maatalouskomissaari Phil Hogan on ottanut vahvaksi teemakseen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen. Suomi osallistuu Euroopan-laajuisiin talkoisiin aktiivisesti, olemme lähettäneet komissioon oman yksinkertaistamisesityksemme, Orpo toteaa. Ehdotuksia on laadittu koko MMM:n toimialalle. www.mmm.fi Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. • Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 € (sis. alv. 24%) • Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 € (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi VAHTI 1000 säHKöpAImEn edullisesti pihoista ja puutarhoista 050-323 6877 Peltokoski 040-544 2117 Kantojyrsintää Suokko PIXABA Y
19 FARMI 4/2015 Mediassa on arveltu tämän kevään käynnistävän jonkinasteisen aurinkosähköbuumin Suomessa. Onko tällaisesta buumista näkyvissä merkkejä? – En osaa sanoa lähteekö liikkeelle valtavaa buumia, mutta nyt järjestelmien hintojen laskun myötä aurinkosähköstä on tullut oikeasti kannattavaa, sanoo FinSolar-hankkeen projektinvetäjä Karoliina Auvinen. Aalto-yliopiston hanke pyrkii aurinkoenergialiiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa. Hankkeessa on nyt selvitetty aurinkoenergiajärjestelmien hintatasoa ja kannattavuutta sekä hankinta ja rahoitusmalleja. Aurinkosähköjärjestelmän hankinta on erityisen kannattavaa maatiloille, kunnille ja yrityksille, jotka voivat saada investointitukea. Kotitaloudet eivät ole toistaiseksi yhtä onnellisessa asemassa. – Asukassektorilla kiinnostus on tällä hetkellä suurinta. Kansalaisilla pitäisi olla yrityksiin ja kuntiin verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä aurinkosähköstä, nyt heidät on jätetty taloudellisten kannustimien ulkopuolelle, painottaa Suomen Lähienergialiitossakin toimiva Auvinen. Miten tukea kotitalouksia? Yritykset, kunnat ja maatilat voivat saada aurinkosähköjärjestelmän hankintaan noin 30 prosenttia investointitukea ja eikä niiden tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Kotitaloudet maksavat laitteiden hinnan päälle 24 prosentin alvin eivätkä saa tukia. Kotitalouksien ainoa helpotus on saada kotitalousvähennys järjestelmän asennuskustannuksista. Lähienergialiitto on yhdessä 19 organisaation kanssa julkaissut aurinkopolitiikkaehdotuksen, jossa esitetyillä toimenpiteillä voitaisiin edistää aurinkoenergiaa, niin sähköä kuin lämpöäkin, kotitalouksissa. Ehdotuksessa esitetään muun muassa arvonlisäveron laskua 10–15 prosenttiin, kotitalousvähennyksen laajentamista sekä nettomittaroinnin käyttöönottoa. Ehdotuksella alennettaisiin kotitalouksien investointikustannuksia noin 25 prosenttia, ehdotuksessa arvioidaan. – Järjestelmästä tärähtää melkoinen lasku kerralla. Polttoaine ei maksa mitään, eivätkä huoltokustannukset ole kuin pari prosenttia hankintahinnasta. Olisi hyvä, että kannustin saataisiin juuri investointivaiheeseen. Monet poliitikot esimerkiksi puoltavat sitä, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan myös itse järjestelmän hintaa, Auvinen selittää. Vaihtoehto voisi olla myös jonkinlainen kotitalouksien investointituki. Esimerkiksi Saksassa ja Puolassa piensähköntuottajat kuuluvat syöttötariffijärjestelmän piiriin. Syöttötariffia hyödynnetään Suomessakin suurempien tuulivoimaloiden kohdalla. Auvinen ei kuitenkaan katAurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, ja nyt jos koskaan investoiminen kannattaa. Yritykset, maatilat ja kunnat ovat hyvässä asemassa, mutta aurinkosähköstä kiinnostuneilta kotitalouksilta puuttuvat kannustimet. Aurinkosähkön lisääminen kotitalouksissa edistäisi myös kotimaisen teknologian kehitystä. Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HELEN OY jatkuu ?
20 FARMI 4/2015 so, että Suomen syöttötariffia kannattaisi ulottaa koskemaan aurinkosähköä. Myös epäyhtenäiset lupakäytännöt hankaloittavat investointeja. Aurinkopolitiikkaehdotus tähtää siihen, että koko maassa sallittaisiin aurinkopaneelien asentaminen katon myötäisesti ilman eri lupaa. Netotus päättävän tahon käsissä Yksi keino parantaa kannattavuutta on ottaa käyttöön netotus eli nettomittarointi sähkön pientuotannossa. Tällä hetkellä itse omaan käyttöön tuotetusta pienenergiasta ei tarvitse maksaa veroa, huoltovarmuustai siirtomaksuja. – Itselle tuotettu energia on erittäin edullista. Mutta jos aurinkosähköä tuotetaan verkkoon, sen arvo romahtaa jopa viidesosaan. Aika pienelläkin järjestelmällä saa kesäaikaan tuotettua yli oman kulutuksen. Verkkoon virtaavasta ylijäämäsähköstä ei saa kunnollista korvausta, Auvinen sanoo. Suomessa on tällä hetkellä noin parikymmentä sähköyhtiötä, jotka maksavat ylijäämäsähköstä – kaikki eivät maksa ollenkaan. Ruotsissa pientuottajien sähköstä maksetaan hyvää hintaa. – Muutosta on ilmassa, nyt meillä on jo muutama yhtiö, joka tarjoaa netotusta sähköenergian osalta, mutta siirtohintoja ja veroja se ei kata. Korvaus koskee siis vain sähkön hintaa, joka on noin kolmannes koko laskusta. Netotuksessa tasattaisiin keskenään pientuottajan sähkön tuotto ja käyttö, ja vain näiden erotuksesta maksettaisiin. Keskeistä on, että kompensoinnin pitäisi koskea sähkön hinnan lisäksi myös siirtoja veromaksuja. Jos tuottamastaan sähköstä saisi kohtuullisen korvauksen, omakotiasujan hyödyt kasvaisivat. Esimerkiksi Hollannissa omakotitaloasukkaat ovat nettomittaroinnin piirissä, joka kattaa kaikki sähköön liittyvät maksut. Auvinen painottaa, että asia vaatii nyt nimenomaan poliittista tukea. – Yritysvetoisesti on koitettu edistää asioita, mutta sähkön hinta muodostuu vain pieneltä osin markkinavetoisesti. Julkinen puoli päättää veroista, siirtoja huoltovarmuusmaksuista. Kannustimet lähtevät poliitikkojen päätöksistä. Suomessa aurinkosähkökapasiteetti on noin 6 MW. Ruotsissa ja Tanskassa jopa 100 kertaa enemmän. Hajautettu energia tulee Syksyllä startanneen FinSolar-hankkeen tarkoitus on konkreettisesti edistää kuntien, kaupallisen alan ja taloyhtiöiden aurinkoenergiaprojekteja sekä kouluttaa konsulttiväkeä uudelleen. – Osaamisen taso Suomessa on aurinkoenergian suhteen tosi huono. Monet konsultit ja neuvojat eivät ole perillä tuoreista tutkimuksista ja luvuista. Kaikki osaaminen on lähinnä laitetoimittajissa. Tässä on paljon työtä tehtäväksi. Auvinen uskoo, että 20 vuoden päästä energiantuotanto tulee olemaan paljon hajautetumpaa. On elinkeinopoliittinen kysymys, miten nopeasti markkina kasvaa. – Sähkön ostohinta ei tule alas. Fossiilisten polttoaineiden hinta vain nousee hajautettujen teknologioiden hinnan laskiessa. Uusien energiaratkaisujen suhteellinen kilpailukyky siis vaan kasvaa koko ajan. Aurinkopaneeleiden hinnat ovat laskeneet globaalisti 80 prosenttia vuosina 2008–2014. Tämä on johtunut Kiinan valtavasta panostuksesta aurinkopaneelien tuotantoon. Maailman markkinoilla oli hetkellisesti ylitarjontaa, mikä aiheutti eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten valmistajien konkurssiaallon. Nyt kun Kiinaa säätelevät tuontitullit, on se keskittänyt paneelituotannon kotimaan markkinoille. Aurinkoenergiateollisuus elpyy Euroopassa ja nyt olisi Suomenkin tilanne iskeä. – Suomessa ollaan pahasti peränpitäjiä aurinkoenergian käyttöönotossa. Jos uusiutuvan energian teknologioiden yleistymistä ei edistetä tarpeeksi, myös cleantech-sektorin menestys vaikeutuu. Tulevaisuudessa hybridienergia tulee yleistymään, eli energia saadaan jatkossa monista eri lähteistä. Meillä on paljon osaamista tämän suhteen IT-alalla sekä automaatiossa, nyt ei saa jäädä jälkeen. Auvinen painottaa, että jos oma asukassektori otettaisiin mukaan, se edistäisi myös kotimaisten teknologioiden kehitystä. – Jos markkina toimii, se edistää valmistusta ja tekniikan kehitystä sekä myös työllisyyttä. Aurinkosähkö voisi työllistää myös maaseudun sähköasennusfirmoja, joiden työt vähenevät. ? Energiaremontti2015, mikä se on? Energiaremontti-kampanja ajaa sitä, että Suomi sitoutuisi tavoitteeseen tuottaa kaikki energia 100-prosenttisesti uusiutuvilla muodoilla 2050 mennessä. Kampanjassa pyritään siihen, että tästä lähtien kaikki Suomessa tehtävät poliittiset päätökset tukisivat uusituvan energian lisäämistä ja fossiilisista polttoaineista luopumista. Ruotsissa ja Tanskassa on jo tehty vastaavia päätöksiä. Uusiutuvan energian lisäksi Energiaremontti panostaa energiatehokkuuteen.