• Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia
• Kestävästi parempi satotaso Soilfoodin www.soilfood.fi/ viljelijalle MAANPARANNUSAINE ILLA, LANNOITTEILLA ja KALKEILLA VUOKRAA MATKAILUAUTO HELPOSTI. McRent
• Soita heti 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU Ränni mätä, no hätä! Pyydä tarjous Vesivekin kestävistä ränneistä! • Ainoa kouru, joka pysyy puhtaana valumajäljistä muotonsa ansiosta • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Paikalliset pojat! www.farmari.net Etelä-Pohjanmaa Pääsyliput ennakkoon Avoinna keskiviikkona ja torstaina 10–18, perjantaina 10–19, lauantaina 10–17 ? vehreän luonnon keskellä on näyttävä kotieläinosasto ? kaksi konekenttää tarjoavat katsauksen uuteen maataloustekniikkaan ? metsäosasto ja energiapuoli esittelevät metsätalouden innovaatioita ja energiatuotannon keinoja ? ulkoalueelta löytyvät myös kotieläinteknologiaosasto, vanhat masiinat, Farmarin tori sekä vapaa-aikaosasto ? yksi lippu – paljon koettavaa! AGRO+ Valikoimassamme myös seleenipitoisia vaihtoehtoja. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Cemagron nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Tutustu myös matalafosforisiin Agro-lannoiteperheen tuotteisiimme. Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 20-0-19-S-Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ 38-S8+Se Micromix 1000l IBC •1200l tynnyri • 10l kanisteri CEMAGRO OY Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja Puh. 019 375 7500 www.cemagro.fi Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta! Farmariin_91x267.indd 1 10.2.2017 15.01
• 4 FARMI 3/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Laiduntaminen tekee hyvää lehmien terveydelle s. 22–23 Tuorehakkeen poltosta hyvät kokemukset s. 34–35 Green Care -yritystoimintaa Merikarviassa s. 9–13 Farmi 4/17 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi KANSIKUVA: FARMI-LEHDEN ARKISTO KANNESSA: LAIDUNKAUSI ON PARHAIMMILLAAN.
• 5 FARMI 3/2017 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Petriina Punkari-Mäkiaho, Hia Sjöblom, Auli Teppinen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT FreeImages, Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 3 • Kesäkuu 2017 KA TJA SO RM UN EN 8 Green Care -palveluihin laajentaminen tuo lisämahdollisuuksia joillekin tiloille. MAATALOUS 16 Järki Pelto -hanke kerää ja levittää tietoa maanparannuksesta. 20 Uusi varhaisperunalajike Jussi on maukas ja satoisa. HYÖTYELÄIMET 22 Laiduntaminen lisää eläinten hyvinvointia monin tavoin. METSÄ 28 Metsäkoneenkuljettajan koulutuksella on tulevaisuutta. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 34 Tuorepuuta poltetaan tietynlaisissa lämpölaitoksissa hyvin tuloksin. HEVOSET 42 Kesän laidunkausi kannattaa hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. KOTI JA HYVINVOINTI 48 Karavaanarina kesälomalle. 50 Särjestä voi muotoilla vaikka burgereita. PALSTAT 14 Maatalous 24 Hyötyeläimet 32 Metsä 36 Ympäristö ja energia 39 Koulutus 45 Hevoset 52 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Sanni Grahn-Laasonen
• KESÄKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä PÄÄKIRJOITUS KYLMÄ KEVÄT ja alkukesä enteilee toivottavasti lämpöä ja aurinkoa loppukesään, miksei jopa syyskuulle asti. Toivotaan kuitenkin myös riittävästi sateita ravitsemaan kasvija viljamaita. Kylvöt ovat eri puolilla maata joko hyvässä käynnissä tai jo tehtyinä, vaikka toukotöihin päästiinkin tavanomaista myöhempään. Tässä numerossa puhumme muun muassa laiduntamisesta, joka on merkittävä eläinten hyvinvoinnin lisääjä. Sivuilta 42–44 löydät hyödyllisen artikkelin hevosten laidunnuksesta. Toivotaan myös laidunnuksen osalta suosiollisia säitä ja mahdollisimman pitkää, hyvää laidunkautta. Kesä on täynnä kiinnostavia ja monipuolisia messuja ja festivaaleja, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla, jos vain suinkin töiltään ehtii. Alkaneen kesän kunniaksi julkaisemme tällä kertaa Koti ja hyvinvointi -osiossa kesänviettoon liittyviä artikkeleita. Yhtenä esimerkkinä hauska juttu karavaanarielämästä. Asuntovaunulla voi lähteä pienellekin reissulle vaikka viikonlopuksi. Asuntovaunulla matkustuksen voi sujuvasti yhdistää vaikka messuilla käymiseen. Juttu löytyy sivulta 48. Iso kiitos jälleen kerran lukijoillemme ja ilmoittajille alkuvuodesta. Farmin toimitus hiljentyy nyt toviksi lomailemaan ja ammentamaan uusia ideoita syksyn numeroita varten. Aurinkoista kesää toivotellen Katja Lämpöä, aurinkoa ja vettä
• 7 FARMI 3/2017 KEVÄÄN TULO antoi odottaa itseään tänä vuonna, mutta lopulta kevättöihin päästiin mahtavassa säässä. Muutos tuli nopeasti: vapun lumikinoksista päästiin hellesäähän alle kolmessa viikossa. Kesän säät eivät ole meillä koskaan takuutavaraa, ja olosuhteiden vaihtelut voivat muuttaa seuraavien päivien työsuunnitelmat hetkessä. Maaseudun ihmisiltä vaaditaan siis muutosvalmiutta, joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Samat vaatimukset koskevat myös koulutusjärjestelmäämme. Maailma muuttuu nopeasti, ja vauhti vain kiihtyy. Jotkut ammatit hiipuvat ja uusia syntyy. Koulutuksen voi toisinaan olla vaikea pysyä työelämän muutoksen vauhdissa, vaikka sen itse asiassa pitäisi olla muutosta edellä! Myös maaseudun elämässä tarvitaan nykyään paljon osaamista. Edellisiltä sukupolvilta tuleva perimätieto ja viisaus auttavat monessa, mutta myös uudenlaista osaamista tarvitaan. Sitä edellyttävät esimerkiksi EU-normien kanssa pärjääminen, ympäristön suojelun kasvavat vaatimukset, nouseva teknologinen taso ja talouden haasteet. Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeellinen ja tärkeä muutos, jolla varmistetaan vastaaminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ensi vuonna voimaan tuleva reformi on suurin koulutusjärjestelmämme muutos kahteen vuosikymmeneen. Uuden, osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen idea on rakentaa yksilöllisempiä polkuja. Jokaiselle oppijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, sillä jokainen oppii eri tavalla ja tahdilla. Tavoitteetkin ovat erilaisia nuorella peruskoulun päättäneellä ja aikuisella ammattiosaamisen vahvistajalla. Mahdollisuus suorittaa osatutkintoja antaa tilaisuuden osaamisen päivittämiseen joustavasti työuran varrella. Opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tullaan tunnustamaan entistä paremmin. Tämä auttaa esimerkiksi viljelijää, jonka tarvitsee osoittaa ammattiosaamisensa tukijärjestelmän vaatimusten täyttämiseksi. Tutkintoja uudistetaan ja erikoistuminen mahdollisestaan jo opintojen aikana. Oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa lisätään ja käyttöön otetaan uusi joustava koulutussopimus, joka on etenkin nuorille käytännönläheinen tapa tutkinnon suorittamiseksi. Jokaiselle Maaseutuyrittäjä on moniosaaja peruskoulun päättäneelle turvataan jatkossakin toisen asteen koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Luonnonvaraja ympäristöalan ammatillisten perustutkintojen tarjonta ei muutu. Edelleen on mahdollisuus saada tutkintonimikkeeksi esimerkiksi eläintenhoitaja, maatalousyrittäjä ja metsäkoneenkuljettaja. Ammattija erikoisammattitutkintoja kootaan kuitenkin nykyistä laajemmiksi hevostalouden, kalatalouden, luontoalan, maatalousalan, metsäalan ja puutarha-alan ammattija erikoisammattitutkinnoiksi. Nykyisiä tekijään viittaavia tutkintojen nimiä muutetaan alaa ja toimintoa kuvaaviksi. Uudistuksilla pyritään siihen, että jatkossa opiskelijoilla olisi joustavammat mahdollisuudet valita ja saada sitä koulutusta, mitä he tarvitsevat – myös lähellä olevilta aloilta. Maatalousyrittäjä on usein moniosaaja: rakennusten kunnossapito, koneiden huolto sekä kirjanpito ja taloussuunnittelu ovat useimmille välttämättömiä perustaitoja. Jatkossa opintojen ja tutkintojen sisältöjä voi yhdistää joustavammin. Koulutus parhaimmillaan sytyttää kipinän elämänmittaiseen oppimiseen. Se saa nuoren tai aikuisenkin oppijan luottamaan omiin kykyihinsä ja avaa uusia näköaloja. Ammatillisen koulutuksen uudistus tähtää myös ammattiosaamisen arvostuksen vahvistumiseen. Suomi ei pärjää ilman ammattitaitoista työvoimaa ja uudistuvaa osaamista. Sanni Grahn-Laasonen Kirjoittaja on hämäläinen opetusministeri (kok). KU VA SA KA RI PI IP PO / VA LT IO NE UV OS TO
• 8 FARMI 3/2017 lisää maaseudun yritysten palveluvalikoimaa TEKSTI MAARIKA IIJOLAINEN JA SUSANNA UOLIA KUVAT SUSANNA UOLIA
• 9 FARMI 3/2017 Merikarvialaiset matkailuyrittäjät Sirkka-Liisa Koivuniemi ja Juho Mäkipuro ovat laajentaneet toimintaansa Green Careen ja lähteneet toteuttamaan erilaisia Green Care -palveluita asiakkaille. Markku, Miina ja Sirkka-Liisa Koivuniemen sekä Juho Mäkipuron mielestä yrittäjyydessä täytyy käyttää luovuutta ja omia keksintöjä.
• 10 FARMI 3/2017 Puutarha-alan ammattilaisuutuudet Lepaa-näyttelyssä! Avoinna 17–19. elokuuta klo 10–17 Hämeenlinnan läheisyydessä Lepaalla Näyttelyssä uutuuskoneita, työnäytöksiä, kasvimandaloita, ryhmäkasvinäyttely, taimiston kasvimyynti, laatikonkasauksen SM-kilpailu, tutkimuskierros... Ja paljon muuta! Katso lisää www.lepaa.fi. Lepaalla tavataan! 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
• 11 FARMI 3/2017 ”Luontoretkilläni metsässä huomioidaan kaikki aistit.” Luonnon kuntosalilla voi käydä vaikka kukkotappelua, naurahtavat Markku Koivuniemi ja Juho Mäkipuro. Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi MAANVILJELIJÄLLE Riittoisa & helppokäyttöinen maanparannusrae Vauhtia kasvuun ja ravinteet kiertoon www.kiertokauppa.fi Ympäristösi hyväksi jo 20 vuotta. NYT 16 €/m 2 Normaalisti 23,71 € /m Hinnat alv %
• 12 FARMI 3/2017 Green Care luo lisää yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Miina Koivuniemi, Juho Mäkipuro ja SirkkaLiisa Koivuniemi kokevat luonnon hoitavan myös yrittäjää.
• 13 FARMI 3/2017 TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA Robocrop Robocrop Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi Olemme mukana Lepaa-messuilla elokuussa
• MAATALOUS 14 FARMI 3/2017 VILJELEMÄLLÄ MONIPUOLISESTI erilaisia kasvilajikkeita monipuolistetaan maataloustuotantoa ja valmistaudutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuviin tuotanto-olosuhteiden muutoksiin. Erikoiskasvien avulla voidaan parantaa maatalouden kannattavuutta ja luoda uudenlaista liiketoimintaa. Myös kuluttajien kiinnostus erikoiskasveista jalostettuja tuotteita kohtaan on kasvanut. Erikoiskasvit tuovat viljelyyn monipuolisuutta ja niiden avulla saadaan vaihtoehtoja viljelykiertoon, mikä vaikuttaa maaperän laatuun parantavasti. Erikoiskasvien sisällyttäminen viljelykiertoon parantaa myös kasvitautitilannetta. Ilmaston lämpenemisen myötä tilojen kannattaa monipuolistaa kasvivalikoimaa, sillä eri kasvuvaiheissa olevat kasvit kestävät sääolosuhteita eri tavoin. – Suomi on etulinjassa erikoiskasvien viljelyssä ja suomalaiset viljelijät ovat eurooppalaisia kollegoitaan innokkaampia kokeilemaan uusia kasvilajeja, toteaa erikoiskasveihin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo. Perinteisten viljelykasvien satomäärät eivät yllä eteläisemmän Euroopan tasolle, mutta monien erikoiskasvien viljelyyn karummat pohjoiset olosuhteet sopivat hyvin. Eräänlainen innovaatio on Etelä-Amerikasta kotoisin olevan kvinoan tulo kotimaiseksi tuotantokasviksi. Keskitalon vuosien työ eri siemenkantojen kokeilussa tuotti Suomen olosuhteissa menestyvän kannan, jota lietolainen Rainingon luomutila alkoi kasvattaa. Toimitusjohtaja Juha Raininko toteaakin kokemuksesta, että uuden viljelykasvin kasvattaminen ja jatkojalostaminen vaatii paljon selvitysja tutkimustyötä sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Lähde: Hyvää Suomesta Erikoiskasveilla monimuotoisuutta ja uutta liiketoimintaa 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net Syödään yhdessä hyvää Jussia! Suomalaista kasvinjalostusta on tehty jo yli sadan vuoden ajan. Suomen juhlavuoden kunniaksi Boreal ja Suomen siemenperunakeskus Oy yhteistyössä varhaisperunaviljelijöiden kanssa saattavat tänä kesänä suomalaisiin ruokapöytiin uuden kotimaisen, kauan kaivatun, maistuvan ja mainion Jussi-varhaisperunan. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä syntynyt Jussi yhdistää uudella tavalla ihanat makuelämykset viljelijöiden arvostamiin viljelyominaisuuksiin.
• MAATALOUS SUOMI ON kasvihuoneviljelyn huippuosaaja, ja viljelytekniikan kehittymisen ansiosta satomäärät pinta-alaa kohden ovat kasvaneet. Esimerkiksi kausiviljellyn kasvihuonekurkun neliösato oli 1980-luvulla keskimäärin 40 kiloa, kun vuonna 2015 neliöltä saatiin ympärivuotisesta ja kastelulannoitukseen perustuvasta valoviljelystä jopa 140 kiloa enemmän. Tulevaisuudessa esimerkiksi LED-valaisimien ja energiaverhojen yleistyessä kasvatuspinta-alaa pystytään hyödyntämään entistäkin energiatehokkaammin. LED-teknologian avulla on mahdollista saavuttaa noin 20–30 prosentin säästöjä energiankulutuksessa. Tulevaisuudessa kasvihuonevihanneksia saatetaan viljellä myös kaupunkien keskustoissa, lähellä kuluttajia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Jokinen uskoo, että kasvihuoneviljelyn uudet muodot ovat rantautumassa myös Suomeen. Jokinen uskoo, että lähitulevaisuudessa Suomessa tullaan näkemään konttiviljelyä, jolloin lähes kuka tahansa voisi ryhtyä viljelemään vihanneksia omaan käyttöön tai myyntiin. Tulevaisuudessa lähiruokaa tuottavat kasvihuoneet voisivat olla yhteydessä ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuuriin, ja toimia jopa energiantuottajina. Myös yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa voisi tuottaa uudenlaisia integroituja energianja lämmöntuotantoratkaisuja. Viemällä kasvihuoneet sinne missä energiaa tuotetaan, saataisiin esimerkiksi puunjalostusteollisuuden ylijäämälämpöä hyväksikäytettyä kasvihuoneissa. Lähde: Hyvää Suomesta Kasvihuoneala kehittyy huippuvauhtia KA TJA SO RM UN EN
• 16 FARMI 3/2017 Järki Pellossa mennään viljelijävedossa. Yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla on merkitystä. Täsmätoimet pellolla vievät kohti parempia satoja E i näitä peltoja pelkällä perusjunttauksella vuodesta toiseen saada tuottamaan, naureskelee halikkolainen viljelijä-yrittäjä Olli-Pekka Ruponen traktorin ratissa. Menossa oli toukokuinen muokkaus, ja kaverin peltoa muokattiin valmiiksi rapsin kylvöä varten. Ruponen viljelee myös omaa 65 hehtaarin kotitilaansa, kokeilee ja kehittelee. Mies luottaa yhteistyöhön ja sanoo, että tiimityössä on viljelijänkin voima. Hän on kaksivuotisen Järki Pelto -hankkeen koordinaattori. Hanke on viljelijävetoinen tiedonvälityshanke, jossa yhteistyötä tehdään tutkijoiden ja useiden alan toimijoiden kanssa. Idea on siinä, että tietoa leviteTEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM tään käytäntöön ja käytäntöjä tieteeseen. Järki Pelto painii paikallisesti varsinaissuomalaisten savipeltojen ongelmissa. Savimaiden viljelijöille esitellään maan kasvukuntoa parantavia keinoja, jotka samalla vähentävät valumia sekä nostavat satotasoja. Yhteistyö ja avoin tiedonvälitys auttavat, kun savimaan ongelmat tuntuvat ylipääsemättömiltä. On hienoa oivaltaa ja onnistua sekä jakaa sitä myös muille, jotka samojen hankaluuksien kanssa painivat, tuumaa OlliPekka Ruponen. Rusle 2015 -kartta. Laserkeilauskartoilla lohkoista saadaan tarkkaa tietoa.
• 17 FARMI 3/2017 Lisää tietoa Hankkeessa tehtiin kysely, johon saatiin yli sata vastausta paikallisilta viljelijöiltä. Vastauksista on luettavissa, mistä asioista seudun ruuantuottajat kaipaavat lisää tietoa. – Yli 60 prosenttia vastanneista koki, ettei ole saanut riittävästi koulutusta maan kasvukunnosta ja rakenteesta, mitkä ovat olennaisia viljelijän arjessa, Ruponen sanoo. Vastaajat kertovat kaipaavansa lisää tietoa muun muassa syväjuurisista kasveista, viljelykierrosta, eloperäisen aineen lisäämisestä, syväkuohkeutuksesta, salaojituksesta, kerääjäja aluskasveista sekä maanparannusaineista. Vastaajat pitivät uuden tiedon konkretiaa ja helppotajuisuutta arvokkaina asioin. Ruponen on tyytyväinen hankemalliin, jossa mennään käytäntöön käytännön toteuttajien kanssa. Muotoilu kannattaa Hankekoordinaattori ja viljelijä Ruponen tekee niin kuin saarnaa. Hän auttelee tuttavaansa kevätkylvöissä. Samalla jutellaan peltomaan ongelmista ja ratkaisuista. Rapsin kylvöä odotelleen keväisen kumpuilevan lohkon maa muokkautui helposti. Siihen oli talven aikana levitetty rakennekalkkia. Lohkon piiriojia oli perattu syksyllä ja ojamaat oli ajettu kosteudesta kärsineisiin painanteisiin. – Lohkoa on muotoiltu, jotta maa olisi kosteudeltaan mahdollisimman tasalaatuista. Se nopeuttaa kiireisiä kevättöitä, kun työt päästään tekemään koko lohkolla yhdellä kertaa, Ruponen sanoo. Kaksivuotisessa Järki Pelto -hankkeessa on luvassa useita pellonpiennarja luentotilaisuuksia. Tällaisten käytännön tason tapahtumien suosio on jo mitattu. – Ensimmäiseen luentotilaisuuteen tuli yli kaksisataa viljelijää ja ensimmäinen pellonpiennartilaisuus puolestaan veti lähes saman verran peltojen parantamisesta kiinnostuneita käytännön tekijöitä. Eroosion pysäyttäminen Yli puolet Järki Pellon viljelijäkyselyyn vastanneista oli kiinnittänyt huomiota peltojensa eroosioon ja kaipasivat siitäkin lisää tietoa. Mikä aiheuttaa eroosiota ja miten sen haitallisia vaikutuksia voisi torjua? Jokioisilla työskentelevä Luonnonvarakeskuksen eroosiotutkija Harri Lilja on paneutunut laserkeilausaineistoihin, joita käytetään eroosiomallinnuksessa. Hän esitteli Järki Pellonpiennartilaisuudessa RUSLE 2015 (Revised Universal Soil Loss Equation) -menetelmää. Se on uudistettu maankulumisen yhtälö, joka perustuu kaukokartoitukseen. – Menetelmän juuret ovat jo 1950-luvun Yhdysvalloissa, missä aineistoa kerättiin mittavilla kenttäkokeilla. Kun lohkokohtaiset RUSLE 2015 eroosiokartat tulevat nettiin, voi kuka tahansa hyödyntää niitä omissa suunnitelmissaan ja ratkaisuissaan, Lilja selitti ja totesi, että tänä päivänä löytyy muitakin hyödyllisiä ja avoimia aineistoja suunnittelun tueksi. – RUSLE 2015:ssa käytetään muutakin dataa kuin laserkeilausaineistoa. Vuotuista sadetekijää R tarkennetaan disdrometrimittausten avulla ja maaperätekijää K parannetaan yhdistämällä lisää mittaustuloksia muun muassa orgaanisen aineen määrästä kansalliseen maaperäkartoitusaineistoon. – Absoluuttiseen totuuteen emme kuitenkaan pääse, koska jokainen lohko on yksilö ja lohkojen sisälläkin on muutoksia. – Laserkeilausaineistopohjaiset kaltevuusja RUSLE 2015 -kartat ovat hyvää perusaineistoa, jotka auttavat kohti toimivia ja pellon kasvukuntoa kehittäviä ratkaisuja, Lilja sanoo ja kertoo, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen karttapalvelusta löytyy jo nyt hyödyllistä tietoa esimerkiksi kaltevuudesta. Hän jatkaa, että tärkeintä on kuitenkin, että jokainen viljelijä seuraa peltojensa kuntoa ja muutoksia, sekä hakee aktiivisti ongelmiin toimivia ratkaisuja. – Esimerkiksi peltojen muotoilusta on saatu hyviä tuloksia. Niillä hillitään eroosiota ja hallitaan valumia. Pysy mukana peltojärjen juoksussa: • AVOIN JÄRKI PELTO -ryhmä Facebookissa • JÄRKI-HANKKEEN nettisivuilla: www.jarki.fi/fi/ jarki-pelto. Järki Pelto 2017–18 • PAIMION, SAUVON ja Salon alueilla • TAVOITTEENA LEVITTÄÄ tietoa maaperän hoidosta ja peltoluonnon monimuotoisuudesta • HANKETTA HALLINNOI BSAG (Baltic Sea Action Group Elävä Itämeri säätiö) Tämän päivän viljelijät tiedostavat hyvin täsmätoimien merkityksen ja kohdentamisen tärkeyden, sanoo itsekin käytännössä ratkaisuja omalla tilallaan hakeva eroosiotutkija Harri Lilja (oikealla). Paikallinen osaaminen on hänestä usein toimivampaa kuin tukipolitiikan ohjaus.
• 18 FARMI 3/2017 MAATALOUS TOUKOTYÖT ETENIVÄT toukokuun viimeisten viikkojen aikana huimaa vauhtia. Eteläisessä Suomessa toukotyöt olivatkin jo loppusuoralla kuun lopussa. Sääolot ovat suuressa osassa maata mitä parhaat ja hyvää on odotettavissa myös jatkossa. Myös pohjoisemmilla viljelyalueilla päästään pian täyteen työn touhuun. Sadetta kuitenkin kaivataan. Varsinais-Suomessa kylvöjä viimeisteltiin toukokuun viimeisinä päivinä. Vielä kylvämättä oli kuminaa sekä hieman aikaista ohraa, kauraa, rypsiä sekä erilaisia ympäristönhoitonurmia, joiden kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Toukokuun alun kylmyydestä ei nähtävästi ole ollut haittaa siinä vaiheessa tehdyille kylvöille. Ensimmäiset, toukokuun alkupuoliskolla kylvetyt oraat ovat pinnassa. Orastuminen eteni hitaasti, mutta säiden lämmetessä vauhti on kiihtynyt. Orastuminen on ollut pääosin tasaista, vaikka myös epätasaisia kasvustoja esiintyy. Nyt alkaa näkyä, että koko kylvökerroksen kastelevaa sadetta tarvittaisiin. Savimaat alkavat lopultakin kuivua kunnolla ? käänne tapahtui vasta toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Myös rikkojen taimettuminen on ollut hidasta kylmyyden vuoksi. Salon seutukunnassa rikkaruiskutuksia tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa. Ruiskasvustot ovat jo pitkällä ja rikkaruiskutusaika alkaa olla ohi. Pohjois-Karjalan eteläja länsiosassa kylvöt ovat edenneet, idässä ja pohjoisessa ei oltu vielä päästy aloittamaan toukokuun lopussakaan. Kauraa ja ohraa on kylvetty eniten, öljykasvit sen sijaan Kylvöt etenivät alkuun päästyään vauhdilla Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
• 19 FARMI 3/2017 MAATALOUS ovat vielä kylvämättä. Touko-kesäkuun vaihteessa saadaan paljon aikaan, jos säät pysyvät suosiollisina. Nyt ollaan pari viikkoa tavanomaista jäljessä. Maakunnan eteläja länsiosissa syyskylvöjen talvehtiminen on onnistunut hyvin, itäja pohjoisosissa heikommin. Pohjois-Savossa kylvöt lähtevät käyntiin touko-kesäkuun vaihteessa, jos kelit sallivat. Syysviljoista osa on talvehtinut hyvin, mutta osa on myös jouduttu kääntämään nurin. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa viime viikonloppu oli aurinkoinen ja lämmin. Routaa on kuitenkin vielä maassa, mikä hidastaa maiden kuivumista. Pohjois-Pohjanmaalla karkeat kivennäismaat kuivahtavat nopeasti, ja niiden äestämistä ja kylvöjä onkin aloiteltu. Pitkällä aikavälillä ajankohta on normaali. Toukokuun viimeisen viikon lopulla Pohjois-Pohjanmaalla satoi parikymmentä milliä. Paikoitellen ensimmäisiä kylvöjä oli tämän vuoksi jo rikottu. Kainuun ja Lapin alueen peltotöitä vasta aloitellaan suosuisimmilla rinnemailla. www.vyr.fi Kylvöt etenivät alkuun päästyään vauhdilla Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ”peltomaisemmaksi”. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pitempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla pH nousemaan jopa seitsemään. Satavuotiaan isänmaan parhaaksi ® BESTON KA TJA SO RM UN EN
• 20 FARMI 3/2017 Tänä kesänä ruokapöytään saadaan uudenlaista uutta perunaa. Jussivarhaisperuna on maukas ja satoisa lajike, josta odotetaan varteenotettavaa kilpailijaa varhaisperunamarkkinoille. on uusi maukas varhaisperuna TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT JP PALOHUHTA / SPK:N KUVA-ARKISTO
• 21 FARMI 3/2017 ”Varhaisperuna on vahvasti osa suomalaista ruokaperinnettä.”
• 22 FARMI 3/2017 tekee hyvää eläimille
• 23 FARMI 3/2017 Laiduntaminen parantaa eläinten hyvinvointia monilla tavoin. Sorkkien kunto paranee ja kuntokin kohtenee. TEKSTI PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA KUVA KATJA SORMUNEN
• HYÖT YELÄIMET VIRHEELLISET TAI myöhässä tehdyt eläinrekisteri-ilmoitukset aiheuttavat valvonnan seurauksena leikkauksia maksettaviin tukiin sekä täydentävien ehtojen että eläinpalkkion ehtojen kautta. Nyt käyttöön otettava käytäntö tuo lievennystä täydentävien ehtojen seuraamuksiin, jos viivästymisen syynä on inhimillinen erehdys. Virheellisistä rekisteritiedoista täydentävien ehtojen mukainen seuraamus aiheutuu kuitenkin myös jatkossa. Myöskään eläinpalkkion ehtoja tämä komission ohjeistama helpotus ei valitettavasti koske. Myöhässä eläinrekistereihin tehtyjen ilmoitusten voi katsoa johtuvan inhimillisestä erehdyksestä, jos tuottaja valvontatilanteessa perustellusti vetoaa esimerkiksi sesonkiluonteiseen ruuhka-aikaan kasvinviljelyssä tai eläinten poikimisissa, tilapäiseen häiriöön tai sairaustapaukseen. Myöhästyneitä ilmoituksia voi olla korkeintaan seitsemän prosenttia kaikista tilan ilmoituksista, yksittäisiä myöhästyneitä ilmoituksia voi olla enintään seitsemän kappaletta, ja niistä jokaisen ilmoitusviive voi olla korkeintaan seitsemän päivää. Jos tilalla on vain yksi myöhästynyt ilmoitus, viive voi olla pidempikin ja sen osuus kaikista tehdyistä ilmoituksista korkeampi kuin 7 prosenttia. Ilmoitusten tulee olla rekisterissä kuitenkin ennen kuin tulevasta valvonnasta on ilmoitettu. Eläinrekisterimerkintöjen myöhästymisten seuraamuksiin eläintuissa ei ole saatu muutosta, vaikka Suomen viranomaiset ovat yrittäneet asiassa vaikuttaa EU:n eri toimielimiin. Myöhässä tehdyistä ja virheellisistä rekisterimerkinnöistä aiheutuu edelleen monille tiloille tukimenetyksiä. Siksi on erittäin tärkeätä, että merkinnät tehdään oikein ja annetuissa aikarajoissa. Edellä kuvattua inhimillisen erehdyksen käytäntöä ei voida eläintukien valvonnassa soveltaa. Jo yhdenkin päivän myöhästynyt tai yksikin virheellinen rekisteri-ilmoitus voi aiheuttaa suuria tukimenetyksiä. www.mmm.fi Pientä lievennystä eläinrekisteriilmoittamiseen Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
• HYÖT YELÄIMET ISTUTETTAVIEN LOHIEN, järvilohien ja taimenten rasvaevän leikkaaminen tuli pakolliseksi vuoden 2017 alusta. Eväleikkaus koskee vähintään vuoden ikäisenä istutettavia kaloja. Määräys on säädetty valtioneuvoston asetukseen kalastuksesta. Rasvaeväleikkauksen avulla pystytään jatkossa erottamaan luonnossa syntyneet lohet ja taimenet istutuskaloista. Useimmat lohi-, järvitaimenja meritaimenkannat ovat Suomessa uhanalaisia tai vaarantuneita. Erityisesti näiden lajien kantojen kehittyminen aallonpohjasta vaatii kalastajilta malttia saaliin ottoon. Rasvaevällisten yksilöiden vapauttaminen pyynnin yhteydessä on monissa kalastuskohteissa jo pakollista. Vastuullinen kalastaja noudattaa uhanalaisten lajien pyynnissä oma-aloitteisesti säädöksiä tiukempaa linjaa. Heikoimpien kalakantojen osalta on luonnontuotannon elpymiselle tärkeää vapauttaa myös rasvaeväleikatut istutuskalat, kun istutukset on tehty kalakantojen lisääntymisen vahvistamiseksi. Vuonna 2017 istutettavat kalat kasvavat lisääntymisja pyyntikokoisiksi lajista, istutuskoosta ja -alueesta riippuen seuraavien kahdesta neljään vuoden aikana. Rasvaevä on lohikaloille tunnusomainen pyrstön varren selkäpuolella sijaitseva nahkamainen ja malliltaan hieman kynttä muistuttava lipare. Eväleikatun kalan erottaa leikkaamattomasta evän paikalla olevasta sileästä ja matalasta kohoumasta. Leikkaamattomalla kalalla rasvaevä näkyy selvästi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Rasvaeväleikkaus pakollista istutettavilla lohikaloilla Luonnonvaraisen lohen ja taimenen tunnistaa rasvaevästä (selkäpuolella, lähellä pyrstöä), istutetusta kalasta se on leikattu. OL LI SA AR I, SU OM EN VA PA AAJ AN KA LA ST AJ IE N KE SK US JÄ RJ ES TÖ WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet Investointi huolettomaan tulevaisuuteen Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. • Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 € (sis. alv. 24%) • Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 € (sis. alv. 24%) VAHTITUOTE 44300 Konnevesi, puh. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi VAHTI 1000 säHKöpAImEn
• 26 FARMI 3/2017 HYÖT YELÄIMET MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on muuttanut ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen hygieniasta annettua asetusta. Uusi asetus yksinkertaistaa aikaisempaan nähden elintarvikehuoneistojen rakenteellisia vaatimuksia ja henkilökunnan suojavaatetusvaatimuksia sekä laajentaa raakamaidon ammattikäyttöä ja tuottajien omien teuraseläinten käyttöä. Uusi asetus tulee voimaan kesäkuun 2017 alusta lähtien. Elintarvikehuoneistoiksi ilmoitettujen tilojen rakenteelliset vaatimukset yksinkertaistuvat aiempaan asetukseen nähden. Asetuksessa on paremmin huomioitu toimintojen ajallisen erottamisen mahdollisuus, eikä esimerkiksi siivousvälineille vaadita enää erillistä tilaa. Jatkossa riittää, että välineet ovat puhtaat ja toimivat. Myös elintarvikehuoneiston henkilökunnan suojavaatetusta koskevaa vaatimusta on yksinkertaistettu siten, että esimerkiksi päähineen käyttö pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittelyssä riippuisi tilanteesta eikä olisi enää aina pakollista. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston asiakastiloihin saa jatkossa tuoda Säädökset helpottuvat: pullaa saa leipoa nyt raakamaidosta EU:N TUOTANTOSIDONNAISTEN palkkioiden lopulliset yksikkötasot vahvistettiin toukokuun lopussa kuluvalle vuodelle. Aiemmin vahvistettuja yksikkötasoja alennettiin jonkin verran AB-alueella ja ulkosaaristossa sonnien ja härkien, ulkosaaristossa emolehmien, AB-alueella teurashiehojen sekä koko maassa teuraskaritsoiden ja -kuttujen osalta, koska palkkiokelpoisten eläinten määrä oli arvioitua suurempi. Muiden eläinryhmien eläinmäärät olivat arvioitua alemmat, joten lopullisia yksikkötasoja oli mahdollista hieman korottaa. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä 102,59 miljoonaa euroa, josta naudanlihantuotannolle 54,09 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaanja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 13,7 miljoonaa euroa. Nautaeläinpalkkioista on maksettu viime joulukuussa noin 70 prosenttia sekä peltokasvipalkkiosta joulukuussa noin 90 prosenttia. Maaseutuvirasto maksaa näiden palkkioiden loppuosan ja teuraseläinten, uuhien ja kuttujen koko palkkion kesäkuussa. Ennen maksua palkkioihin tehdään vielä rahoituskurileikkaus. Leikattu osuus ohjataan kriisirahastoon, josta rahoitetaan EU:n yhteisiin maatalouspoliittisiin kriiseihin varautumista. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain ja vuoden 2016 leikkausprosentti on 1,353905. Vähennys tehdään EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osaan. Rahoituskurin vuoksi leikattu tuen määrä palautetaan viljelijöille seuraavana vuonna, jos kriisirahaston varoja ei käytetä. Lisäksi ennen maksua tehdään suorien tukien enimmäismäärän ylittymisen vuoksi lineaarinen leikkaus, joka määritellään lähempänä maksamista. www.mmm.fi Tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset tasot
• 27 FARMI 3/2017 HYÖT YELÄIMET näkövammaisen henkilön opaskoiran, kuulovammaisen henkilön kuulokoiran ja fyysisesti vammaisen henkilön avustajakoiran lisäksi myös muun vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä avustavan koiran kuten tukija hypokoiran. Muutos laajentaa edellä mainittujen hyötykoirien pääsemistä esimerkiksi ruokakauppojen asiakastiloihin, joihin tavalliset lemmikit eivät pääse. Ravintoloihin ja kahviloihin lemmikkejä on voinut tuoda jo viitisen vuotta, mikäli tarjoilutilan omistaja on niin päättänyt. Alkutuotannon toimija voi jatkossa toimittaa omistamansa teurastettavat eläimet loppuun teurastettaviksi ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon, jos eläinten teurastus on aloitettu alkutuotantopaikalla ja jos liha ja muut tuotteet palautuvat alkutuotannon toimijalle hänen yksityistaloudessaan käytettäväksi. Tällaista elintarvikehuoneistoa ei tarvitsisi hyväksyä teurastamoksi eikä siinä käsiteltävää lihalle tehtäisi lihatarkastusta. Asetuksen perusteella raakamaitoa voidaan jatkossa käyttää elintarvikkeiden valmistukseen myös niissä vähittäismyyntipaikoissa, jotka eivät sijaitse maidontuotantotilan yhteydessä, edellyttäen, että valmistukseen liittyy pastörointia vastaava lämpötai muu käsittely. Täten esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa voitaisiin käyttää muualta ostettua raakamaitoa leivonnaisten ja muiden kuumennettujen ruokien valmistukseen. www.mmm.fi KA TJA SO RM UN EN KOTIMAISET LAADUKKAAT VITAMIINITUOTTEET NYT ORGAANISELLA SELEENILLÄ 10 + 1 -TARJOUS, kampanja voimassa 1.6. 31.10.2017 Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Löydät meidät kotieläinosastolta KÄYTÄ TARJOUKSET EDUKSESI! Syksyn vitamiinien ennakkotilaajalle lisäksi joustavat toimitukset ja maksuehdot. Kysy lisää palvelevalta alue-edustajaltasi: www.vilomix.fi/edustajat Kymmenen Plex-säkin ostajalle yhdestoista säkki kaupan päälle ja suursäkeistä 10 % alennus. Nyt myös nestemäiset vitamiiniseokset tarjouksessa. Pakkauskoot 10, 30 ja 210 litraa, nyt 10 % alennuksella! Korkea tuotos vaatii tärkeitä antioksidantteja Horontie 176, 64700 Teuva, Puh. 0108 410 140 www.betoniluoma.com, info@betoniluoma.com
• 28 FARMI 3/2017 TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT VESA PERUNKA Metsäkonekoulutuksesta rautaisia ammattilaisia
• 29 FARMI 3/2017 M etsäkoneiden parissa työskentely vaatii rautaisen ammattitaidon. Koneiden kehittyminen ja korjuutöiden lisääntyminen ovat haaste alan oppilaitoksille. – Pyrimme saamaan mahdollisimman hyviä opiskelijoita, jotka työllistyvät alalle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koko metsäalan ja metsäkonealan imagoa pitäisi saada nostettua, jotta se toimisi imurina alalle tulijoille, toteaa Lapin ammattiopiston vs. toimipistejohtaja Kyösti Paloniemi. – Oppilaitokseen tulevien opiskelijoiden motivoitumista alalle tulisi korostaa. Eli kun he aloittavat opinnot, heillä pitäisi olla selkeä käsitys siitä, millaiseen ammattiin he ovat kouluttautumassa. Maassamme toimii yhdeksän oppilaitosta, joissa järjestetään metsäkonekoulutusta. Yksi niistä on Lapin ammattiopisto. Siellä voi kolmessa vuodessa suorittaa metsäkoneenkuljettajan tutkinnon, joka on osa Luonnonvaraja ympäristöalan koulutusohjelman metsäalan perustutkintoa. – Meillä aloittaa joka syksy 36 uutta opiskelijaa. Suurin osa tulee suoraan peruskoulusta, mutta mukana on myös aikuisopiskelijoita. Valtaosa on nuoria miehiä, mutta on mukana aina pari nuorta naistakin, Paloniemi sanoo. Koulutuspaikkoja tarpeeksi Koko maassa metsäkoneenkuljettajaksi valmistuu vuosittain noin 300 opiskelijaa. Pystyykö tämä määrä vastaamaan tämänhetkiseen tarpeeseen, kun oletuksena on, että korjuumäärät kasvavat ja koneet lisääntyvät? – Alalta tulee hieman ristiriitaista tietoa. Me saamme kentältä viestiä, että on olemassa työvoimapula eli että meiltä ei valmistu tarpeeksi oppilaita, Paloniemi vastaa. – Toisaalta välillä on vaikea löytää oppilaille työssäoppimispaikkoja, eikä kaikkia opiskelijoita voi edes lähettää työharjoitteluun. Alan yrittäjät ovat välillä myös sitä mieltä, että kalusto pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön, vaikkei varsinaista kuskipulaa olekaan. Paloniemi ei näe ratkaisuksi koulutuspaikkojen lisäämistä. Enemmänkin tulisi satsata laatuun. – Meidän ei kannata lisätä opiskelupaikkoja, vaan enemmänkin keskittyä siihen, että saisimme sisään potentiaalista opiskelija-ainesta, jolla olisi myös mahdollisuus työllistyä. – Alan imagon kannalta ei ole hyvä, että meiltä valmistuu opiskelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty alalle. Monipuolinen koulutus Metsäkoneenkuljettajan perustutkinnon suorittaneista alalle työllistyy tällä hetkellä 60–70 prosenttia. Koulutus on hyvin monipuolista. Osa opiskelijoista ei ole silti kiinnostunut niinkään metsäkoneenkuljettajan ammatista, vaan ainoa motiivi tuntuu olevan tutkinnon suorittamiseen kuuluva ajokorttikoulutus. – Hyvä puoli tässä on tietenkin se, että mikäli metsäkoneala ei kiinnosta, valmistunut voi työllistyä vaikkapa kuorma-auton tai jakeluauton kuljettajaksi tai maanrakennusalalle. – Ikävämpää on puolestaan se, että kun valmistumisja työllistymisprosentti eivät ole välttämättä parhainta tasoa, myös se nakertaa alan mainetta, Paloniemi muistuttaa. Puukauppa on vilkastunut, ja Suomi tarvitsee koulutettuja metsäkoneenkuljettajia. Metsäkonekoulutuksella on pitkät perinteet, mutta alan arvostuksessa on edelleen petraamisen varaa.
• 30 FARMI 3/2017 Käytännössä oppimista Metsäkonekoulutukseen sisältyy silti myös jatkossa teoriaopintoja. Paloniemi kertoo, että monelle opiskelijalle ensimmäisen vuoden syksy saattaa tulla pettymyksenä. Koulunpenkki ja pänttääminen kun eivät välttämättä innosta. – Moni nuori kuvittelee etukäteen pääsevänsä heti metsäkoneen hyttiin korjuuhommiin. Vaikka meidän koulutus on 80-prosenttisesti käytännönläheistä, myös teoriaa metsänhoidosta ja puunkorjuusta sekä muun muassa englantia, äidinkieltä ja matematiikkaa tarvitaan. – Olenkin sanonut, että kaikkein paras konsti olisi laittaa syksyllä ensimmäisenä koulupäivänä luokan oven pieleen vaseliinipurkki. Siihen kun oppilas saa upottaa kätensä, hän on imaistu meille metsäkoneopetukseen, Paloniemi naurahtaa. Koulutusta on tehostanut viime vuosina simulaattoreiden käyttö. Simulaattorikoulutus perusopetuksessa on huomattavasti halvempaa kuin oppilaiden vienti metsään oikein koneiden kanssa. Koulutukseen tulee silti vuosittain hyvin motivoituneita ja alalle sopivia opiskelijoita. Millainen opiskelija sitten pärjää alan koulutuksessa ja työelämässä? – Normaalilla maalaisjärjellä varustettu henkilö, joka ei pelkää työntekoa. Meillä kaikkein motivoituneimpia tuntuvat olevan jo alalla olevien metsäyrittäjien lapset, joilla on perheen tuki ja valmis työpaikka, Paloniemi vastaa. Nuorten miesten laji Metsäkoneenkuljettajan työ on tunnetusti vaativaa. Paloniemen mukaan alalla työskentelevillä on terve ammattiylpeys. – Minulla on ollut tapana sanoa, että metsäkoneen kuskin homma on nuorten miesten laji. Varsinkin harvester-työ on kiivastempoista ja vaatii nopeita refleksejä. Rutinoituneita ammattikuskeja löytyy tietenkin myös vanhemmasta ikäpolvesta. Metsäkonekoulutukseen haetaan yhteishaulla. Tänä keväänä Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä hakijatilanne oli huonompi kuin edellisinä vuosina. Mistä tämä kertoo? – Olemme pohtineet sitä yhdessä eri puolilla toimivien alan oppilaitosten kanssa. Näyttää siltä, että paikkakunnilla, joilla on meneillään näkyviä metsähankkeita, myös alalle haku on vilkkaampaa. Metsäalan nousubuumi esimerkiksi Kemijärvellä heijastui suoraan hakijamääriin, Paloniemi vastaa. Paikkakunnalla toimivat sahat ja tehtaat tarjoavat opiskelijoille hyviä työharjoittelupaikkoja. – Meillä niin sanotut hyvä opiskelijat löytävät helposti paikan. Usein käy jopa niin, että yrittäjä rupeaa jossakin vaiheessa työssäoppimista maksamaan työssä oppijalle palkkaa. – Kun yrittäjä huomaa potentiaalisen kuljettajan, hän varmistaa, että saa tästä itselleen koulun jälkeen pätevän työntekijän. Tämä tietenkin motivoi myös opiskelijaa. Kalliita kalustohankintoja Ammattioppilaitokset rahoittavat metsäkonekoulutuksen pääsääntöisesti valtionosuusrahoituksella. Perustutkintokoulutukseen on määrätty yksikköhinta jokaista opiskelijaa kohden. – Metsäkonekoulutuksen rahoituksessa erityishaasteena ovat kalliit koneja kalustohankinnat. Me olemme hankkineet hyvän peruskaluston onnistuneiden hankkeiden avulla, Paloniemi kertoo. – Koneiden kehittyessä joutuu entistä enemmän miettimään, onko kaluston hankinta itselle ainoa mahdollisuus vai voisiko sen hoitaa esimerkiksi leasing-rahoituksen kautta. Metsäkoneet ja tekniikat kehittyvät koko ajan hurjaa vauhtia. Miten ammattioppilaitos pysyy tässä kehityksessä mukana? – Ensinnäkin koulutyö itsessään on muuttunut. Perinteinen ajattelu siitä, että ollaan neljän seinän sisällä ja käydään koulua, ei enää toimi, Paloniemi vastaa. – Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa opiskelijat suorittaisivat tutkinnon pitkälti oikeassa työelämässä. Jo nyt työssäoppimisjaksolla oppilaat harjoittelevat yrittäjien koneilla, mikä on tätä päivää.
• 31 FARMI 3/2017 – Pystymme opettamaan perusasiat täällä sisällä. Käytämme kahdenlaisia simulaattoreita eli virtuaalisimulaattoria harvesterin käytössä sekä ajokonesimulaattoria, jossa on oikea nosturi ja pöllit, joita käsitellään. Metsästä ihmisten ilmoille Rovaniemellä on ymmärretty, että metsäalan koulutus tulee keskittää yhä enemmän kaupunkialueelle. Yhteiskunta on muuttunut, ja kaupungissa toimivat oppilaitokset vetävät enemmän opiskelijoita kuin kaukana maaseudulla. – Meillä oppilaitos toimi 1960-luvun lopulta vuoteen 2008 Hirvaalla, joka on parinkymmenen kilometrin päässä keskustasta. Siellä oli loppuvuosina niukanlaisesti opiskelijoita. – Tämän päivän nuoret eivät halua enää muuttaa metsän keskellä asuntoloihin, vaan tykkäävät asua kaupungissa ja käydä koulussa. Nuoret vaativat, että katuvalot täytyy näkyä. Paloniemi korostaakin, että koko metsäalan imagon kehittämisessä ykkösasia on se, että alan toimijat tulevat positiivisessa hengessä esiin. Mitä enemmän ollaan näkyvillä turuilla ja toreilla, sitä enemmän alalle luodaan luontaista vetovoimaa. – Me olemme olleet metsäkoneiden kanssa Rovaniemen keskustan kävelykadulla ja Prisman oven edessä. Alasta täytyy jatkuvasti tiedottaa ja tulla pois metsästä ihmisten ilmoille. Metsän pitää tulla kaupunkiin. Varma ala tulevaisuudessakin Kyösti Paloniemi näkee metsäkonekoulutuksen tulevaisuuden valoisana. Koulutusala on ja pysyy. – Uskon, että meille riittää opiskelijoita ja alalle työntekijöitä tulevaisuudessakin. Me pyrimme tekemään yhä enemmän yhteistyötä koneyrittäjien kanssa, jotta ala saataisiin yhä kiinnostavammaksi ja kentälle yhä pätevämpiä työntekijöitä. – Metsäkoneala on yksi maamme varmimmista aloista, joiden parissa ihmiset työllistyvät ja joilla riittää työtä jatkossakin. Paloniemi kiittää myös Metsähallitusta, jonka kanssa Lapin ammattiopistolla on urakointisopimus. – Me hakkaamme ja korjaamme Metsähallitukselle opiskelijavoimin kaikkiaan 15 000 kiintokuutiota. On ensiarvoisen tärkeää, että Metsähallitus suhtautuu opiskelijayhteistyöhön näin positiivisesti, Paloniemi kuittaa. ”Alalle luodaan vetovoimaa näkymällä myös kaupungeissa.” Simulaattoreiden käyttö perusopetuksessa tehostaa koulutusta.
• METSÄ TOUKOKUUSSA AVATTIIN uusi, sähköinen puukauppapaikka, joka löytyy osoitteesta Kuutio. fi. Palvelu helpottaa merkittävästi puunhankintaa ja puukaupan tekemistä. – Kuution kaltainen sähköinen palvelu on ainoa laatuaan maailmassa. Se tuo tullessaan merkittävää, konkreettista hyötyä ja kokonaan uuden toimintatavan. Palvelu syntyi osana hallituksen kärkihanketta, totesi maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Kuutio on toteutettu metsäsektorin laajana yhteistyönä. Kehitystyössä ovat olleet mukana sekä puun myyjät että ostajat. – Haluan kiittää kaikkia palvelun kehittämiseen osallistuneita. Metsävaratietojen ja digitaalisaation hyödyntäminen parantavat koko metsäalan kansainvälistä kilpailukykyä. Tällaista yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa metsäalan kasvun turvaamiseksi. Kuution kehittämisestä vastasi Suomen Puukauppa Oy. – Kuutio-palvelu avaa metsäalalla uuden ajanjakson. Se ei pelkästään tehosta puukauppaa, vaan luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan ammattilaisille, Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä sanoo. Metsävaratietojen tehokkaampi hyödyntäminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen ovat olennainen osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Ne ovat myös kansallisen metsästrategian tärkeimpiä tavoitteita. www.mmm.fi METSÄHALLITUKSELLE TULI vuoden 2016 lopussa vuokraushakemus Utsjoen Karigasniemen lähellä sijaitsevan Sulaojan lähteen lähelle suunniteltua vedenpullottamoa varten. Metsähallitus on käsitellyt hakemuksen eikä vuokraa haettua aluetta. Kyseessä oli 3,25 hehtaarin suuruinen alue Sulaojan lähistöltä. Pullottamossa oli tarkoitus pullottaa pohjavettä lähdealueen reunamalta. Metsähallitus pyysi vuokraushakemuksesta lausunnot Saamelaiskäräjiltä, Utsjoen kunnalta, Paistunturin paliskunnalta, Lapin Ely-keskukselta ja Saamelaismuseolta. Metsähallitukselle tuli runsaasti yhteydenottoja ja kannanottoja niin yksityisiltä henkilöiltä kuin erilaisilta yhdistyksiltä vuokrauksen puolesta ja sitä vastaan. Metsähallitus järjesti asiasta myös kaikille avoimen kuulemistilaisuuden. Metsähallitus teki päätöksen olla vuokraamatta aluetta, koska Sulaoja ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävä saamelaisten pyhä lähde ja muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Kohde on liitetty muinaisjäännösrekisteriin vuonna 1989. Muinaismuistolaki kieltää lähtökohtaisesti kajoamisen kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Vuokrattavaksi haettu alue sijaitsee osaksi muinaisjäännösalueen sisällä. www.metsa.fi Puukauppa digiaikaan Utsjoen Sulaojaan ei tule pullottamoa Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Ensiharvennukselle: ajokone ja hakkuukone, nyt myös kombikone. Uusi turbo-mallisto esillä Farmari-messuilla Seinäjoella 14-17.6 puh 040-1830366
• METSÄ 33 FARMI 3/2017 VIHERALAN TIETOISUUS ja vastuullisuus kasvintuhoojariskeistä on puutteellista. Tämä kävi selvästi ilmi vuonna 2016 päättyneessä ViherRiski-hankkeessa. Viheralan kasvintuhoojariskien konkretisoituminen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä Suomen metsätaloudelle ja luonnonympäristöille. Uuden kasvinterveyslain mukaan viheralan ammattilaisilla on huolellisuusvelvoite kasvinterveysriskien hallinnassa. Jotta tilanne saadaan korjattua, on tarpeen luoda järjestelmä, jolla kaikkien viheralan toimijoiden ulottuvilla ovat menetelmät, ohjeet ja informaatio keskeisistä kasvintuhoojista ja -terveysriskeistä. Viherympäristöliiton sivuille ollaan luomassa tietopankkia, josta viheralan ammattilaiset löytävät apua tuhoojariskien minimoimiseen ja hallintaan. Tietopankista tulee laaja, ja sieltä toimijat löytävät vaivattoVALTION METSIEN hakkuut Kainuussa ovat viimeisen kahden vuoden aikana jääneet viisi prosenttia alle suunnitteen. Eri puolilla Suomea tekeillä olevat metsätalousinvestoinnit eivät vaikuta Metsähallituksen hakkuutavoitteisiin. – Uudet metsätalousinvestoinnit eivät vaikuta hakkuumääriin, koska hakkuiden taso on määritelty luonnonvarasuunnitelmissa, joita noudatamme. Toki investoinnit ovat myönteinen asia kotimaan metsätaloudelle, aluejohtaja Arto Tolonen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä toteaa. – Mahdolliset investoinnit tulevat kuitenkin vaikuttamaan puuvirtoihin, hän jatkaa. Metsähallituksen metsien hakkuumäärät perustuvat luonnonvarasuunnitelmiin. Metsähallitus laatii suunniMetsätalousinvestoinneilla ei vaikutusta hakkuutavoitteisiin Viheralalle tulossa tietopankki kasvintuhoojariskien hallintaan masti tukimateriaalia tuhoojariskien minimoimiseen ja hallintaan. Nettisivuilta viheralan ammattilaiset saavat kasvintuhoojien tunnistusapua. Lisäksi sivusto palvelee pikatiedotuskanavana uusien löydösten ilmetessä. Viime vuosien uudet vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät ovat konkretisoineet riskinhallinnan merkityksen myös viheralalla. Aasianrunkojäärä Vantaalla sekä tulipolte Ahvenanmaalla ja päärynän taimilla mantereella ovat vakavimpia tapauksia. Hankkeen taustakyselyn tuloksista ilmeni, että viheralan toimijoiden riskitietoisuus kasvintuhoojakysymyksissä on selvästi lisääntynyt. Myös tarve ja halu parantaa valmiutta turvallisempaan toimintaan on korostunut. Lisätietoja hankkeesta www.vyl.fi/tietopankki/viherriski/. Viherympäristöliitto ry KA TJA SO RM UN EN EV IR A/ VI LL E W EL LI NG Aasianrunkojäärä. telmat viideksi vuodeksi osallistavana yhteistyönä eri sidosryhmien kanssa. Kainuun luonnonvarasuunnitelma on hyväksytty vuonna 2015. Siinä vuosittaiseksi hakkuutavoitteeksi määriteltiin 1,4 miljoonaa kuutiota. Toteutuma on viime vuosina ollut 100 000 kuutiota alle tavoitteen. – Selittävä tekijä on ensisijaisesti huono puumarkkinatilanne, Arto Tolonen kertoo. Järeän tukkipuun saatavuutta on heikentänyt se, että huomattava osa järeistä metsistä on suojeltu. Myös myydyn energiaraaka-aineen määrä on vähentynyt huomattavasti. Kainuussa 20 prosenttia valtion metsistä on suojeltu ja viisi prosenttia on rajoitetussa käytössä. www.metsa.fi
• 34 FARMI 3/2017 K auhavan kaupungin lämpölaitoksella kokeiltiin tuorehakkeen polttoa. Hyvien kokemusten pohjalta alkoi menetelmän tarkempi arviointi ja kehittäminen Vaasan yliopiston johtamissa Manner-Suomen maaseutuohjelman hankkeissa. Tuorehake sopii hyvin tietyn polttotekniikan omaaville kuntatason lämpölaitoksille. Myös metsänomistaja hyötyy tehokkaasta hankintaketjusta. Maatiloilla on edelleen hyvä käyttää kuivaa pienpuuhaketta. Takassa ja saunankiukaan pesässä kannattaa edelleen polttaa kuivia puita. Tuorepuu palaa Kauhavalla ja Alajärvellä Lämpölaitoksissa käytettävän metsähakkeen laatua on pidetty sitä parempana, mitä kuivempaa hake on. Metsähakkeen arvoon ja käytettävyyteen vaikuttavat kosteuden lisäksi epäpuhtaudet, kuoripitoisuus, neulasjakeen määrä sekä hakkeen palakoko. Varastoaumoissa kostea ja tuore hake alkaa hajotessaan lämmetä, mikä alentaa polttoarvoa ja aiheuttaa homehtuessaan työterveysongelmia. Toisaalta pitkään varastossa olevan puun lämpöarvo alkaa alentua luontaisen palamisprosessin takia. Välivarastossa pitkään olleesta puusta aiheutuu yrittäjille sitoutuneen pääoman osalta korkomenoja. Esimerkiksi rankapuuhun on tienvarsivarastossa sitoutunut kantohinnassa, organisaatiokuluissa, hakkuussa ja metsäkuljetuksessa noin 30 euroa pääomaa kiitokuutiometriä kohti. TEKSTI DI, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ALPO KITINOJA, VAASAN YLIOPISTO MMM, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JUHO LAHTI, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU MMT, TUTKIMUSJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ RISTO LAUHANEN, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAT JUHO LAHTI Karsittua rankaa varastossa. Kokopuukorjuuseen nähden karsitun rangan kuljetuslogistiikka on tehokasta. Lisäksi oksat ja neulaset jäävät metsiin ravinteiksi. Vihreiden neulasten ja lehtien takia on voinut ilmetä teknisiä ongelmia osassa polttokattiloita.
• 35 FARMI 3/2017 Tuorepuu palaa Kauhavalla ja Alajärvellä Kauhavalaiset muita edellä Kauhavan Kaukolämpö Oy:n voimalaitoksella käytetään tuoretta metsähaketta lämmöntuotannossa. Kauhavan 10 MW:n lämpölaitos on varustettu kondensoivalla savukaasujen pesuja lämmöntalteenottojärjestelmällä. Käytännön kokeissa on havaittu laitoksen yhteenlasketun tehon nousseen ja hakkeen kulutuksen vähentyneen tuoreen hakkeen käytön aikana vastaavaan kuivatettuun energia-ainekseen verrattuna. Lisäteho on ollut jopa yli 30 %. Saavutetulle tehonlisäykselle on arvioitavissa kaksi selitystä. Tuoreesta ja jäätyneestä puusta ei ole lyhyen varastoinnin aikana ehtinyt haihtua korkean energiasisällön omaavia haihtuvia uuteaineita, ja toisaalta kosteata puuta poltettaessa savukaasuihin siirtyvä kosteus toimii tehokkaana lämmönsiirtäjänä savukaasuja pestäessä. Puusta haihtuvia yhdisteitä on kuitenkin tarpeen tutkia erikseen. Tuorehakkeen käyttö sujuu hyvin Kauhavalla ja Alajärvellä. Kyse on suurten kuntatason laitosten toiminnasta. Myös Laihialla on herännyt kiinnostusta kustannustehokkaaseen, uuteen tuorehakkeen polton teknologiaan. Myös metsänomistajalle lisäarvoa Metsänomistajat ja hankintaketjun yrittäjät voivat hyötyä tuorehakkeen hankinnasta. Kun karsitut energiarankapuut viedään tukkien ja kuitupuun tavoin nopeasti pois metsäautotien varresta, niin metsätuholaisriskit vähenevät. Kun karsitut rangat kuljetetaan metsäautotien varresta pois ja haketetaan voimalaitoksen terminaalissa, ei haketuskaluston erilliskuljetusta metsävarastolle tarvita eikä energiapuuvarastoja tarvitse peittää. Esimerkkilaskelmien avulla tuorehakkeen hankintakustannusten on arvioitu olevan 4–8 euroa kiintokuutiometrille pienemmät kuin perinteisen kuivan hakkeen hankintakustannusten eteläpohjalaisissa olosuhteissa. Hankintakustannukset ovat kuitenkin aina puukauppakohtaisia. Älkää polttako takassa märkiä puita Innostus tuorepuun polttoon on ollut niin kovaa, jotta ihmiset ovat voineet polttaa takassa märkiä puita. Maatiloilla, kotitalouksissa ja perinteisissä lämpöyrittäjäkohteissa käytetään edelleen kuivaa metsähaketta ja polttopuuta. Mutta älkää hyvät ihmiset laittako märkiä puita takkaan eikä saunanpesään. Huhtikuussa päättynyt Kannolta kukkaroon -hanke selvitti tuorepuun polton taustoja ja perusteita Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella. Käytännön TUOHI-hanke tutkii parhaillaan tuorepuun hankintalogistiikan kehittämistä Manner-Suomen maaseutuohjelman parivuotisessa hankkeessa, joita rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, metsänhoitoyhdistykset ja alan yritykset. Vaasan yliopisto johtaa hanketta, jossa Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto ovat kumppaneina yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tietoa tarvitaan erityisesti puusta haihtuvista yhdisteistä. Tuoretta haketta lämpölaitoksen kuljettimella.
• 36 FARMI 3/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA ROBOTTITRAKTORIT JA metsäsienien kartoittaminen joukkoistamalla ovat esimerkkejä tulevaisuuden digitaalisesta biotaloudesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat laatineet tiekartan, joka viitoittaa polkuja kohti maatalousja metsäbiomassojemme älykästä hyödyntämistä niin, että samalla edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maataloudessa digitalisaatio tarkoittaa työkoneissa olevien antureiden lisääntymistä, maanviljelyn tietojärjestelmien kehittymistä ja eri järjestelmien integroitumista keskenään. On kuitenkin tärkeää, että viljelyn digitalisaatio edistää myös toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä. Viljelyn digitalisoituminen etenee asteittain alkaen täsmäviljelystä, jossa hyödynnetään esimerkiksi työkoneiden tuottamia mittauksia ja kaukokartoitusta. Robotisaatio on kehityksen viimeinen vaihe, jossa koneet voivat korvata ihmisten työpanosta. Riittävän tarkka ja ajantasainen tieto uudistuvista luonnonvaroista takaa objektiivisen lähtökohdan ristiriitaistenkin tarpeiden edistämiseen. Kaukokartoituksen ja muita tietolähteitä yhdistämällä saadaan entistä tarkempia tietoja metsistä. Kehittyviä kaukokartoitusmateriaaleja voivat hyödyntää paitsi metsänomistajat, kaavoittajat, suojelualueiden suunnittelijat myös jokamiesoikeuksia käyttävät marjastajat ja sienestäjät. Metsien kuvaus mobiilisovelluksissa satelliittikuvien avulla mahdollistaisi Pokemon Go -tyyppisten pelien tuomisen metsiin tai esimerkiksi geokätköilyyn perustuvien sovellusten ja pelien kehittämisen todellisen metsätiedon varaan. Enemmän tietoa ja artikkeleita biotalouden digitalisaatiosta löytyy Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta Uutisista. www.luke.fi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN vetämä kansainvälinen BIOREGIO-hanke kokoaa biokiertotalouden hyviä käytäntöjä jaettavaksi ja hyödynnettäväksi eri puolilla Eurooppaa. Huhtikuun lopussa Lahdessa järjestettiin ensimmäinen BIOREGIOn asiantuntijoiden kokoontuminen, jossa kansainväliset vieraat Espanjasta, Kreikasta, Slovakiasta, Ranskasta ja Romaniasta tutustuivat päijäthämäläisiin biokiertotalouden käytäntöihin, kuten esimerkiksi yhteistyöja toimintamalleihin ja tekniikkaan liittyviin innovaatioihin. BIOREGIO-hankkeessa luotujen yhteisten eurooppalaisten kriteerien perusteella biotalousasiantuntijat ovat valinneet alueelta seitsemän hyvää käytäntöä jaettavaksi EU-tasolla: 1. YHDYSKUNTAJÄTTEEN SYNTYPAIKKALAJITTELU ja Päijät-Hämeessä (Päijät-Hämeen jätehuolto Oy) 2. KUJALAN BIOKAASUJA kompostointilaitokseen liittyvät symbioosit (LABIO Oy) 3. PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLINEN kiertotalousmalli, visio ja tiekartta kohti kiertotaloutta – Biologiset kierrot Digitalisaatio nopeuttaa biotalouden kehitystä Biotalouden hyvät käytännöt Eurooppaan
• 37 FARMI 3/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ etsii toteuttajia sinisen biotalouden hankkeille. Hallituksen kärkihankerahoitusta myönnetään vesistömatkailuun, vesialan kansainvälistymiseen sekä vesistöissä olevien ravinteiden ja energian kestävään hyödyntämiseen. Hakuaika päättyy 14.7.2017 ja rahoitusta on tarjolla 1,5 miljoonaa euroa. – Hallitus vauhdittaa vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen ja osaamiseen perustuvaa yritystoiminnan kasvua nyt avattavalla rahoitushaulla. Tavoitteena on saada aikaan rohkeita kokeiluja ja uusia avauksia kärkihankerahoituksen avulla. Suomessa potentiaalia on erityisesti kestävässä luontomatkailussa, mikä kiinnostaa niin kotimaisia matkailijoita ja ulkomaalaisia vieraita, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Sinisessä biotaloudessa on paljon kasvumahdollisuuksia Suomessa. Esimerkiksi vesiluonnon ympärille on mahdollista kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja kuten hyvinvointi-, terveysja kuntoutuspalveluja. Lisäksi vesistöjen ravinteiden hyödyntämiseen voi löytyä uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi biologisten menetelmien avulla voidaan ottaa talteen vesistöihin joutuneita ravinteita ja samalla parantaa vesien tilaa. Hallitus on kohdentanut kärkihankerahaa siniseen biotalouteen ja rahoitusta suunnataan erityisesti toimiin, jotka edistävät uutta liiketoimintaa sekä uudenlaisia toimintatapoja ja kumppanuuksia. Nyt avattavan hakumenettelyn rahoitus on suunnattu yrityksille, järjestöille, tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille. Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus. Tutustu hakuilmoitukseen ELY-keskuksen sivuilla: www.ely-keskus.fi/web/ely/ sinisen-biotalouden-haku www.mmm.fi 4. JÄTTEIDEN LAJITTELUUN liittyvät kuljetinratkaisut (Ferroplan Oy) 5. PÄIJÄT-HÄMEEN viljaklusterin yhteistyömalli 6. TONNI LÄHTI – MATERIAALIJALANJÄLKILASKURI kansalaisille (Lahden kaupunki) 7. RAVINTOLOIDEN RUOKAHÄVIKIN vähentämistä edistävä applikaatio (ResQ) YHTENÄ HYVÄNÄ käytäntönä esitetään LABIOn kehittämää biojätteen ja puhdistamolietteiden käsittelyä. – Pitkäjänteisen kehitystyön ansiosta lähes kaikki meille toimitettu biojäte, haravointijäte ja puhdistamoliete voidaan hyödyntää materiaalina tai energiana, kertoo LABIOn toimitusjohtaja Ari Savolainen. Jätteistä tehdään biokaasua ja maanparannusainetta. BIOREGIOSSA VALITUT hyvät käytänteet julkaistaan asiantuntija-arvioiden jälkeen yhteisessä EU-maiden tietokannassa. Hankkeen loppuvaiheessa arvioidaan, mitkä eri maiden hyvistä käytänteistä ovat tehokkaimpia biokiertotalouden edistämisessä ja toteuttamiskelpoisimpia muissa maissa. BIOREGIO-hankkeeseen osallistuu tiiviisti kunkin kohdealueen strategisesta suunnittelusta vastaava taho, jonka kautta hankkeen tuoma tieto jalkautetaan tuleviin alueohjelmiin. LAMKin lisäksi hankkeen toisena suomalaisena kumppanina on Päijät-Hämeen liitto, joka vie tuloksia käytäntöön maakuntaohjelman ja EAKR-ohjelman kautta. Tarkoituksena on uudistaa rakennerahasto-ohjelmaa ja jatkossa ohjata varoja biokiertotalouden kehittämiseen. Hankkeesta tarkemmin: www.interregeurope.eu/bioregio Lahden ammattikorkeakoulu Rahoitusta tarjolla siniseen biotalouteen
• 38 FARMI 3/2017 YMPÄRISTÖ & ENERGIA LÄMPÖJA VOIMALAITOKSISSA käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2016 kaikkiaan 19,3 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttia ja oli suurin tähän mennessä tilastoitu. Myös puupolttoaineiden kokonaiskulutus saavutti viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen. Puupolttoaineet olivat vuonna 2016 Suomen tärkein energialähde kattaen energian kokonaiskulutuksesta 26 prosenttia. Merkittävin lämpöja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine oli metsähake. Sen kulutus lisääntyi edellisvuodesta yhden prosentin päätyen 7,4 miljoonaan kuutiometriin. – Metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa jatkoi edelleen laskuaan. Se supistui vuotta aiemmasta kuudella prosentilla 4,5 miljoonaan kuutiometriin, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta. Hänen mukaansa pelkässä lämmöntuotannossa metsähakkeen käyttö sen sijaan kasvoi 14 prosenttia saavuttaen 2,9 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,1 miljoonaan Puuta paloi viime vuonna ennätysmäärä kuutiometriin. Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,5 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 ja metsäteollisuustuotteiden valmistukseen kelpaamatonta järeää runkopuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta laitoksissa käytettiin kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 10,9 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta lähes 70 prosenttia eli 7,3 miljoonaa kuutiometriä. Lähes kaikkien kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten lisääntyivät puupellettien ja -brikettien (31 prosenttia lisäystä) ja kierrätyspuun käyttö (29 prosenttia lisäystä). Luonnnonvarakeskus
• 39 FARMI 3/2017 KOULUTUS KUKA OLET? – Olen Jani Paalanen, 36-vuotias omantien kulkija Pietarsaaresta. MITÄ OPISKELET? – Opiskelen puutarhuriksi. Tarkalleen ottaen opiskelen puutarha-alan perustutkintoa Järviseudun ammatti-instituutissa (JAMI) Alajärven Kurejoella. KUINKA PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Pelasin ammatikseni 12 vuotta pokeria, mikä varsinkin viimeisinä vuosina tarkoitti runsasta tietokoneella istumista ja näyttöpäätteen tuijottamista. Se kypsytti ajatukseen alan vaihtamisesta. Puutarha-ala oli luonnollinen valinta, koska kaikki puutarhaan liittyvä on aina ollut lähellä sydäntä. Opiskelupaikan valintaan vaikutti myös positiivinen kuva JAMI:sta. Tuo positiivinen käsitys on edelleen vahvistunut opintojen myötä. MINKÄLAISTA OPISKELU ON? – Paljon käytännön tehtäviä sisältävä opiskelu on osoittautunut mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Positiivisina yllätyksinä ovat tulleet yleinen kannustava ilmapiiri niin muiden oppilaiden kuin opettajien taholta sekä mahdollisuus painottaa opinnoissa omia kiinnostuksen kohteita. Omia painotuksia voi olla ajallisesti huomattavia määriä. MITEN TYÖLLISTYT TULEVAISUUDESSA? – Olen saanut alustavia kyselyjä työn tarjoajilta jo ensimmäisen opintovuoden aikana. Suhtaudun luottavaisin mielin työllistymismahdollisuuksiini puutarha-alalla. SA M I AH ON EN ”Tuo positiivinen käsitys on edelleen vahvistunut opintojen myötä.”
• KOULUTUS UNELMA-AMMATTI VALITAAN sydämen ääntä kuuntelemalla selviää koulutuskyselystä, joka toteutettiin peruskoulun jälkeistä koulutusta etsiville nuorille ja aikuisille. Myös työllistymismahdollisuudet koulutuksen jälkeen painavat valinnassa. Kiinnostavat oppiaineet ja kiinnostus itse alaa kohtaan ovat selkeimpiä motivaattoreita koulutusta valittaessa (77 % vastaajista). Huomioitavaa on, että niin nuorilla kuin myös aikuisilla työllistymismahdollisuudet opintojen jälkeen ovat lisäksi tärkeä tekijä koulutusvalintoja punnittaessa (61 % vastaajista). Erityisesti nuoret ovat valmiita muuttamaan opiskeluiden perässä, sillä vain noin kolmannes toivoi opiskelupaikan löytyvän oman kotikaupunkinsa läheltä. Jopa 78 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo huomioivansa alan työtilanteen ainakin osittain koulutusta valittaessa. Lähes kaikki ovat tutkineet tai aikovat tutkia työllistymismahdollisuuksia koulutuksen jälkeen. Lisäksi vastaajat pitävät erityisen tärkeänä, että tulevalla oppilaitoksella on hyvät yhteydet työelämään, jolloin työllistymismahdollisuudet heti opintojen jälkeen paranevat. Studentum.fi Työllistyminen ja oma kiinnostus tärkeitä ammatinvalinnassa sedu • w w w.sedu.fi • w w w.seduaikuiskoulutus.fi • p. 040 830 2275 • hakutoimisto@sedu.fi MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO • 8.9. alkaen Ilmajoella (aikuiset) • 14.8. alkaen Ilmajoella (nuoret) METSÄALAN PERUSTUTKINTO • 21.8. alkaen Ähtärissä (aikuiset) • Syksy 2017 (nuoret) opintopolku.fi METSÄKONEENKULJETTAJAN AMMATTITUTKINTO • 21.8. alkaen Jalasjärvellä ja Ähtärissä METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO • 21.8. alkaen Ähtärissä TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO • 1.9. alkaen Ilmajoella VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO • 1.9. alkaen Ilmajoella METSÄKONEENKULJETTAJASTA PUUTAVARAKULJETTAJAKSI, C-KORTTI CE-KORTIKSI • 28.8. alkaen Jalasjärvellä Hae aikuiskoulutukseen! w w w.seduaikuiskoulutus.fi Tutustu nuorten koulutustarjontaan w w w. s e d u . f i HAE SYKSYN KOULUTUKSIIN! HAE NYT
• 41 FARMI 3/2017 KOULUTUS HALLITUS ESITTÄÄ vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisärahoitusta Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Määrärahalla on tarkoitus vahvistaa korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta. Turkuun perustettaisiin tekniikan alan yhteistyöyliopisto, ja ammattikorkeakoulun tutkintomääriä nostettaisiin. Ammatillisen koulutuksen kasvupiloteilla lisätään toisen asteen koulutustarjontaa Lounais-Suomessa. Korkeakoulut aloittavat välittömästi valmistelut tekniikan alan ”yhteistyöyliopiston”, Finnish Institute of Technologyn (FIT) perustamiseksi suomalaisten korkeakoulujen yhteistyössä. Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston, Vaasan yliopiston, Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin tekniikan alan koulutustarjontaa yhdistävän verkoston keskipisteeksi tulisi Turku Future Technologies -osaamiskeskus. – Kaikki Suomen tekniikan alan yliopistot ovat nyt sitoutuneet yhteistyöhön, jossa Varsinais-Suomeen saadaan tarjolle yli 300 professorin ja 40 jo toiminnassa olevan koulutusohjelman tarjonta. Näin voidaan tehokkaasti hyödyntää jo olemassa olevaa yli 100 miljoonan euron tekniikan tutkimusinfrastruktuuria, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Talouden syklit ovat nopeutuneet, ja koulutusjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan koulutetun työvoiman tarpeisiin joustavasti. Uusi yhteistyöyliopistomalli on nopeavaikutteinen ja kustannustehokas ratkaisu, jolla voidaan vastata Varsinais-Suomen alueen kasvavaan osaajatarpeeseen joustavasti ja tehokkaasti. Malli palvelee myös muita Suomen alueita, joilla osaamistarpeita syntyy äkillisesti, ministeri sanoo. Hallituksen esittämällä lisärahoituksella vahvistettaisiin ammattikorkeakoulutusta Lounais-Suomen alueella. Tarkoitus on, että hyödyntämällä myös muuntokoulutusta ja aikuiskoulutusta voitaisiin insinööri (amk) -koulutusta sekä tekniikan alan ylempien AMK-tutkintojen määrää kasvattaa. Opetusja kulttuuriministeriö neuvottelee lisäykset ammattikorkeakoulujen kanssa. Tarkoitus on, että myös ammattikorkeakoulut voisivat osallistua yhteistyöyliopiston ja osaamiskeskuksen toimintaan. 20 miljoonaa tekniikan alan koulutukseen Lounais-Suomessa VARSINAIS-SUOMESSA JA Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevia kasvupilotteja, joilla vahvistetaan alueen ammattikoulutusta ja vastataan etupainotteisesti osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutusja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta. Piloteille esitetään lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa vuosina 2017–2011. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan koulutuksen ammatillisen koulutuksen rahoitus ohjaus, toimintaprosessit, tutkintojärjestelmä ja järjestäjärakenteet. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja lisätään sekä puretaan sääntelyä. Ammatillisen koulutuksen reformi tuottaa sellaista muuntojoustavuutta, joka mahdollistaa nopean ja tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämisen positiivisen rakennemuutoksen tilanteessa nykyistä huomattavasti paremmin. Lähde: Opetusja kulttuuriministeriö, www.minedu.fi Kasvupiloteilla vahvistetaan ammatillista koulutusta
• 42 FARMI 3/2017 K uiva heinä tai säilörehu ei vastaa ravintoarvoltaan hyvää laidunta. Laidun mahdollistaa hevosen syödä omaan tahtiinsa pieniä määriä ympäri vuorokauden, jolloin myös hevosen suolisto voi hyvin. Siksi laiduntaminen on aina suositeltavaa hevosten ruokinnassa. Jos laidun on kasvilajistoltaan monimuotoinen, hevoset valitsevat eri kasveja eri puolilta laitumelta. Apilat ja heinät maittavat kaikille. Näiden kasvien lisäksi hevosten on tärkeä syödä muutakin, kuten esimerkiksi karkeavartiset kasvit siankärsämö, pujo ja mesiangervo lisäävät pureskelua ja syljen eritystä. Voikukissa ja nokkosissa on taas paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Laidunnus lisää liikuntaa Laidunkauden aikaan hevonen saa myös luontaista liikuntaa, suurilla laitumilLaiduntaminen on hevosen luontaista käyttäytymistä ja ravinnonhankintaa. Laidunruoho on hevosen luonnollisinta rehua, koska hevonen on tottunut syömään runsaskuituisia heinäkasveja. Kesäaikaan kannattaa siis hyödyntää laidunkausi mahdollisimman hyvin. Hevoset laitumella TEKSTI JA KUVAT AULI TEPPINEN, PROAGRIA ETELÄ-SUOMI RY la hevonen voi liikkua jopa kymmeniä kilometrejä päivässä. Laidunkauden aikainen liikunta kehittää hevosen luustoa, lihaksia, vahvistaa niveliä ja parantaa elimistön aineenvaihduntaa. Erityisesti varsat saavat laitumella luuston terveen kehityksen kannalta tärkeää liikuntaa. Laiduntaminen voi myös helpottaa hevosenomistajan työmäärää, koska tallisiivoaminen jää pois. Lisäksi kivennäisiä Aloita laiduntaminen mahdollisimman varhain keväällä, kun ruoho on vielä matalaa ja maittavimmillaan. Sopiva aika laiduntamisen aloittamiselle on, kun ruohon on n. 10 cm korkeaa. Ruohon kasvu on nopeinta alkukesällä. Laidunrehun lisäksi hevoset tarvitsevat myös kivennäisja hivenainetäydennystä. Lisäruokinta on luontevinta järjestää juottopaikan yhteyteen. Hevosia voidaan laiduntaa viljellyillä peltolaitumilla, missä kasvatetaan satoa tuottavia nurmikasveja. Uudista peltoja, kerää tai levitä lanta Peltolaitumia täytyy säännöllisesti uudistaa, joko kylväen suojaviljaan tai suorakylvöön. Hyviä satoa tuottavia nurmikasveja ovat timotei, niittynurmikka ja koiranheinä. Sopivan seokseen valintaan vaikuttaa maaperä, kasvuvyöhyke ja se, kuinka paljon halutaan tuottavan nurmea. Oikein viljelty peltolaidun sopii varsinkin siitoshevosille ja nuorille hevosille. Harrastehevosille ja poneille se saattaa kuitenkin tarjota liikaa syötävää. Sisäloisten vähentämiseksi nurmia on uudistettava. Lisäksi laitumilta on hyvä kerätä lantakasat pois tai levittää niin, että ei synny hylkylaikkuja. Mikäli laidun ei itsessään tarjoa säänsuojaa, esimerkiksi puustoa, on laitumella hyvä olla hevoselle suoja huonoja sääoloja vastaan.
• Uusi opas hevosten ruokintaan ja hoitoon UUSI HEVOSEN RUOKINTA JA HOITO -kirja on monipuolinen ja kattava tietopaketti hevosten hyvinvoinnista, ravitsemuksesta, terveydenhuollosta ja hevosyrittäjyydestä. Teos on suunniteltu käsikirjaksi hevosalan ammattilaisille, hevosten omistajille ja hevosharrastajille. Kaikkiaan 124 -sivuinen kirja käsittelee monipuolisesti hevosen terveyteen, hyvinvointiin ja pito-olosuhteisiin liittyviä asioita. Kirjasta saa vinkit hevosten ruokinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi kirjassa on tietoa hevosten yleisimmistä sairauksista ja niiden hoidosta. Kirjan loppuosasta löytyy myös tietoa hevosalan yritystoiminnan suunnitteluun. KIRJAN JULKAISIJA on ProAgria Keskusten Liitto ja kirjaa voi tilata proagriaverkkokauppa.fi/. Hinta 33.90 € KIRJAN KIRJOITTAJINA ovat arvostetut hevosalan asiantuntijat: Markku Saastamoinen – MMT, dosentti, erikoistutkija, Seppo Hyyppä – eläinlääketieteen tohtori, tutkija ja opettaja sekä Auli Teppinen – agrologi, asiantuntija. 43 FARMI 3/2017 Luonnonpellot sopivat myös laidunnukseen Luonnonhoitopellot soveltuvat myös hevosten laiduntamiseen samoin kuin luonnonlaitumet, joita on ennen niitetty tai laidunnettu. Näitä ovat mm. metsälaitumet, hakamaat, niityt ja rantalaitumet. Luonnonhoitopelloilla ruohojen rehuarvot vaihtelevat laidunkauden aikana kasvin kehitysvaiheen ja sääolosuhteiden mukaisesti. Siksi niillä voi olla välillä tarpeen uudistaa alueita uudella heinänsiemenseoksella. Luonnonlaitumilla kasvilajisto voi olla runsas, sillä niissä voi esiintyä kymmeniä ruohoja puuvartisia kasveja. Luonnonlaitumilla on suunniteltava myös lohkokierto ja tarvittaessa Laitumen riittävyys / eläintiheys/ha • Hyvin kasvava viljelty laidun 2 – 4 • Tuoreet niityt 1 – 1,4 • Kosteat niityt 0,8 – 1,6 • Hakamaat 0,6 – 1,2 • Kuivat kedot ja niityt 0,4 – 0,8 • Metsälaitumet 0,05 – 0,4 ”Laitumella on hyvä olla hevoselle suoja huonoja sääoloja vastaan.”
• alueita on myös hoitoniitettävä, jotta hevosen ei tarvitse syödä kuivaa kortista heinikkoa. Luonnonlaitumia ei pidä myöskään lannoittaa, jotta rehevän maan kasvit, nokkonen ja vuohenputki ei valtaa laidunta. Luonnonlaitumilla hevonen syö mielellään mm. nuorta nokkosta, valkoapilaa, voikukkaa. Muita maistuvia kasveja ovat pihatatar, mesiangervo, vadelmat, aito-ja hiirenvirna, siankärsämö ja nuoret sarat. Muista tarkistaa, että alueella ei kasva myrkyllisiä kasveja. Hevoselle myrkylliset kasvit ovat suokorte, sananjalka, marjakuusi, rentukka, keltamo, lupiinit, tyräkkikasvit, näsiä, mäkikuisma, myrkkykeiso ja jaakonvillakko Laiduntava hevonen tarvitsee raikasta puhdasta vettä Hevoselle täytyy olla laitumella aina tarjolla puhdasta vettä. Hevonen juo tavallisesti 20–40 litraa päivässä riippuen ruohon vesipitoisuudesta ja säästä. Imettävä tamma tarvitsee vettä vähintään 50 litraa. Juottamista voidaan helpottaa asentamalla laidunlohkolle vesijohto, johon liitetään juoma-automaatti tai kuljettamalla traktorilla isompi vesitankki, mistä täytetään juoma-astiaa. Luonnonlaitumilla voi olla vesilähteitä, puroja, lampia, joista hevoset voivat juoda. Liian jyrkkiä vesistöjen reunoja tulee suojata, jotta hevoset eivät pääse vaurioittamaan maan pintaa ja aiheuttamaan eroosiota. Lähteet: Hevosen ruokinta ja hoito, v. 2017 julkaisija ProAgria Keskusten Liitto, Hevonen nauttii laitumella, v. 2014 julkaisija Maaseutuverkosto • LAIDUNTEN MITOITUS suhteessa hevosmäärään • laitumen peruskunnostustoimenpiteet • rakenteet, aidat, portit, säänsuojat, juottopaikat • laidunnuksen aloittamisajankohta • eläinten valvonta ja hoito • oikea laidunpaine, laidunrehun riittävyys. HEVOSET ON hyvä totuttaa ruokinnan muutoksiin eli laidunkauden alussa hevosia on hyvä pitää laitumella lyhyitä jaksoja. Kannattaa tutustua myös www.laidunpankki.fi – sivustoon, mistä voit etsiä laidunalueita tai laiduntavia eläimiä. Sivustolla on myös lisätietoa laiduntamisesta. Tee vuosittain suunnitelma hevosten laidunnuksesta: Meiltä laadukas ja turvallinen koti hevosellesi. Haaveiletko omasta hevostallista? Toteutamme unelmiesi hevostallin, autotallin, varaston tai minkä tahansa rakennuksen, myös asennettuna!
• 45 FARMI 3/2017 HEVOSET SUOMESSA ASTUVIEN lämminveristen ratsuhevosoriiden osalta vuosittainen orilisenssi 90 e tulee maksaa 30.6. mennessä. Tämän jälkeen maksu on 180 e/ori. Vuosittainen orilisenssi tulee maksaa kaikkien hyväksyttyjen, jalostuskäytössä olevien oriiden osalta. Jalostusluokkaan II merkittyjen oriiden osalta maksetaan tammakohtainen lisenssi jokaisesta tammasta. Tammakohtainen lisenssi on 15.9. mennessä maksettuna 150 e ja tämän jälkeen 300 e. Vuonna 2017 oripäivillä esitettyjen oriiden osalta orilisenssi kuuluu oripäivien maksuihin. www.hippos.fi VIISINKERTAINEN RAVIKUNINGAS Viesker saapuu perjantaina 16.6. Farmariin. Nyt eläkkeellä oleva, 28-vuotias suomenhevosori on kaikkien aikojen menestynein suomalainen kylmäveriravuri. Viesker voitti ravikuninkuuden viisi kertaa peräkkäin vuosina 1996–2000. Ori on myös ensimmäinen suomenhevonen, joka alitti kilometriajan 1.20. Viesker oli siitoskäytössä aina viime syksyyn saakka. Kahdenkymmenen vuoden aikana sen jälkeläisiä on syntynyt yli 1400 ja voittorahoja ne ovat tienanneet yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa. Orin suuri suosio siitoskäytössä on perustunut sen kilpailunäyttöjen lisäksi myös siihen, että se on periyttänyt vahvasti nopeuttaan ja urheilullista rakennettaan. Vieskerin kuuluisimpia jälkeläisiä ovat tällä hetkellä hallitseva ravinkuningas Vitter sekä kaksinkertainen ravikuningatar B. Helmiina. Viesker nähdään perjantaina Farmarin hevospuistossa Kari Ahokkaan kanssa. Farmari 2017 Orilisenssit maksetaan 30. kesäkuuta mennessä Viesker Farmarissa M IIA KO IV IS TO
• HEVOSET SINUN ILMOITUKSESI? puh. 0400 590 324 Kesän ravit KESÄKUU 5.6. Turku 6.6. Tampere 6.6. Lieksa 7.6. Vermo 8.6. Oulu 8.6. Suonenjoki 9.6. Lappeenranta 9.6. Forssa 9.6. Ylivieska 10.6. Jyväskylä 11.6. Kajaani 11.6. Kokemäki 12.6. Kuopio 12.6. Loviisa 13.6. Mikkeli 13.6. Tornio 14.6. Vermo 15.6. Seinäjoki 16.6. Kouvola 16.6. Pori 17.6. Kouvola 18.6. Oulu 18.6. Joensuu 18.6. Riihimäki 19.6. Kaustinen 20.6. Tampere 20.6. Lieksa 21.6. Vermo 22.6. Rovaniemi 22.6. Jyväskylä 23.6. Vieremä 23.–24.6. Härmä, Powerpark 24.6. Kokemäki 25.6. Kauhava 25.6. Kokemäki 26.6. Kuopio 26.6. Loviisa 27.6. Joensuu 28.6. Vermo 29.6. Lappeenranta 30.6. Lahti 30.6. Vieremä 30.6. Mikkeli HEINÄKUU 1.7. Lahti 1.7. Sodankylä 1.7. Kuopio 2.7. Lahti 2.7. Halsua 3.7. Turku 4.7. Joensuu 4.7. Tornio 5.7. Vermo 5.7. Hankasalmi 6.7. Seinäjoki 6.7. Riihimäki 7.7. Kaustinen 7.7. Kaustinen 7.7. Turku 8.7. Jämsä 8.7. Kaustinen 9.7. Rovaniemi 9.7. Jämsä 9.7. Haapajärvi 10.7. Lappeenranta 11.7. Forssa 11.7. Lieksa 12.7. Vermo 13.7. Pori 13.7. Loviisa 14.7. Kajaani 14.7. Tampere 15.7. Mikkeli 15.7. Kalajoki 16.7. Mikkeli 16.7. Kaukonen 17.7. Riihimäki 17.7. Oulu 18.7. Tampere 19.7. Vermo 20.7. Suonenjoki 20.7. Lappeenranta 21.7. Vieremä 21.7. Härmä, Powerpark 21.7. Turku 22.7. Pihtipudas 22.7. Joensuu 23.7. Forssa 23.7. Kemijärvi 24.7. Oulu 24.7. Loviisa 25.7. Tampere 26.7. Vermo 27.7. Pori 28.7. Joensuu 28.7. Ylivieska 29.7. Ylivieska 30.7. Riihimäki 30.7. Lapua 30.7. Tornio 31.7. Lappeenranta ELOKUU 1.8. Tampere 1.8. Lieksa 2.8. Forssa 3.8. Mikkeli 3.8. Kokkola 4.8. Kajaani 4.8. Vermo 5.8. Vermo 6.8. Vermo 7.8. Joensuu 8.8. Kouvola 8.8. Tornio 9.8. Seinäjoki 10.8. Lahti 11.8. Vieremä 11.8. Pori 11.8. Härmä, Powerpark 11.8. Oulu 12.8. Tampere 12.8. Mikkeli 13.8. Kannus 13.8. Riihimäki 14.8. Turku 15.8. Kajaani 16.8. Vermo 17.8. Jyväskylä 18.8. Kaustinen 18.8. Kuopio 18.8. Lahti 19.8. Rovaniemi 19.8. Kouvola 20.8. Lappeenranta 20.8. Pihtipudas 21.8. Oulu 22.8. Tampere 23.8. Vermo 24.8. Pori 25.8. Forssa 25.8. Kouvola 26.8. Jyväskylä 27.8. Ylivieska 27.8. Turku 27.8. Joensuu 28.8. Oulu 28.8. Seinäjoki 29.8. Tampere 30.8. Vermo 31.8. Lahti Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net 010 23 91 300 myyti@illis.fi HEVOSTILOJEN RAKENNUKSET TARVIKKEET KALUSTEET KONEET Illis-tallikalusteet
• 47 FARMI 3/2017 HEVOSET Palveluhakemisto • RAKENTAMINEN Palveluntarjoajat lähellä sinua 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi, www.countrymedia.fi sekä www.facebook.com/Farmi-lehti • MAATALOUS • HYÖT Y • VARAVOIMA Puh. 08 445 8800 www.championdoor.com info@championdoor.com Maatalousovet Parhaat betonit vesiseulotuista kivilajikkeista Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski Puh. (03) 371 6106 ÖLJYSÄILIÖHUOLTOA ? puhdistukset ? tarkastukset ? lasikuidutukset ? vanhojen poistopuhd. ja purut ? edullisesti ilman matkakuluja ? luotettavasti yli 35 vuoden kokemuksella ? Töillämme kotitalousvähennysoikeus! JOKIMÄKI-SERVICE Oy P. 044 5108 414 • www.jokimaki-service.fi FALICO ELECTRIC OY puh. 044 3124 880 • www.falico.fi • varavoimakoneet • sähkökeskukset • työmaasähkö 47 FARMI 3/2017
• 48 FARMI 3/2017 S uomessa on ajoneuvorekisterissä lähes 70 000 matkailuvaunua ja 55 000 matkailuautoa. Nykykalustolla on oivallista matkata ympäri vuoden, mutta selvästi vilkkainta karavaanimatkailu on kesäisin ja loma-aikoina. Toisiaan räpylä pystyssä tervehtivät karavaanarit ovatkin tuttu näky Suomen teillä. Karavaanimatkailu sopii kaikille automatkailusta kiinnostuneille. Ajoneuvovuokraamoissa on tarjolla kalustoa, jota voi ajaa tai vetää perässään yleisimmillä ajokorttiluokilla. Matkailuautolla tai -vaunulla liikkuessa oma peti ja keittiö seuraavat mukana. Mikä onkaan sen rentouttavampaa kuin pitää paussi matkanpäällä juuri itselleen tai omalle matkaseurueelle sopivassa paikassa kahvihampaan kolottaessa. Kurvaa ajoneuvo levähdyspaikalle ja pistä kahvi tippumaan. Jääkaapista löydät tykötarpeet välipalaleipien tekoon, ja mikset pistäisi vielä pitkäksesi ja ottaisi pienet torkut ennen matkan jatkamista. Matkatavarat, vaatteet ja harrastusvälineet kulkevat kätevästi matkailuajoneuvossa mukana, ja säästyt matkalaukkujen jatkuvalta purkamiselta ja pakkaamiselta sekä ryttyisiltä paidoilta. Varma kesän merkki on ”koppia” kuljettavien karavaanareiden määrän lisääntyminen liikenteessä. Tutustuisitko sinäkin 100 vuotta täyttävän Suomen maihin ja mantuihin tänä kesänä matkailuautolla tai matkailuvaunulla liikkuen? Karavaanarina näet ja koet enemmän. Vaunuillen vai autoillen? Siinä askarruttava kysymys. Kumpikin käy ja kyseessä on makuasia. Matkailuvaunu on usein tilavampi kuin matkailuauto. Vaunun voi jättää leirintäalueelle, jolloin kauppareissut ja kaupunkiin suuntautuvat päiväretket pääsee tekemään kätevästi henkilöautolla. Matkailuautolla liikkuminen ja sen pysäköinti on ajoneuvoyhdistelmää helpompaa, mutta vaunua ei tarvitse pelätä. Matkailuvaunun käsittelyä ja peruuttamista onkin hyvä harjoitella ennen liikkeellelähtöä esimerkiksi isolla parkkipaikalla. Matkailuajoneuvossa kulkevat usein mukana polkupyörät, joilla on helppo tutustua lähiympäristöön. KarTEKSTI PETRIINA PUNKARI-MÄKIAHO KUVAT PIRJO RÄTTYÄ/CARAVAN-LEHTI JA DEPOSITPHOTO
• 49 FARMI 3/2017 keasti yleistäen voisi sanoa, että lapsiperheet suosivat matkailuvaunua, ja pariskunnat matkailuautoa. Harrastus mukaan ja menoksi Matkailuajoneuvolla liikkuen on helppo koluta läpi kesän festarija viihdetapahtumat. Hotellikapasiteetin monesti jo täytyttyä mukana kulkeva oma peti on valttikortti majoitusta kaipaavalle. Sukulaisja kesämökkivierailuillakin yösijaksi voi valita oman matkailuajoneuvon. Täydellinen win-win –tilanne, jossa et itse AJOKORTTILUOKISTA YLEISIMMÄLLÄ, henkilöauton B-kortilla saa ajaa kokonaismassaltaan enintään 3 500 kilogrammaa painavaa matkailuautoa. B-kortinhaltija voi kuljettaa B-luokan vetoautolla enintään 750 kilogrammaa painavaa matkailuvaunua tai ajaa sellaista ajoneuvoyhdistelmää, jossa vetoauton ja matkailuvaunun kokonaismassa on enintään 3 500 kilogrammaa. Myös B-kortilla matkailuautotai vaunulomalle! ”Harrastaminen matkailuajoneuvon kanssa yleistyy päivä päivältä.” ole riippuvainen isäntäperheen aikatauluista ja toisaalta isäntäperhekin pääsee pienemmällä vaivalla. Harrastaminen matkailuajoneuvon kanssa yleistyy päivä päivältä. Golfkentät, kartingja motocross-radat, kansallispuistot, kalastuspaikat ja laskettelurinteet ovat helposti vierailtavissa, kun taukopaikkana ja yösijana toimiva ”mökki” kulkee mukana. Golfkenttien ja laskettelurinteiden yhteydessä onkin usein mahdollisuus matkailuajoneuvossa yöpymiseen. Matkailuajoneuvossa on turvallisinta yöpyä leirintäalueella.
• 50 FARMI 3/2017 Leirintäalueen ulkopuolella yöpymiseen tai leiriytymiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Lyhytaikaiseen leiriytymiseen tarkoitetut matkaparkit ovat yleistyneet viime vuosina tarjoten mahdollisuuden yöpymiseen myöhään illalla saapuville ja aamulla aikaisin matkaa jatkaville karavaanareille. Suomessa runsaasti leirintäalueita Suomessa on yli 400 leirintäaluetta. Leirintäalueet on luokiteltu pohjoismaisen tasoluokitusjärjestelmän mukaisesti tähdillä yhdestä viiteen. Caravan Leirintäoppaasta löydät kattavasti esiteltyinä suomalaiset leirintäalueet ja niiden tarjoamat palvelut. Leirintäoppaassa on hyvät kartat ja luettelo myös matkan päällä yöpymiseen tarkoitetuista matkaparkeista. Leirintäoppaasta löydät myös matkailuajoneuvovuokraamoiden, kemssantyhjennyspaikkojen ja huoltoliikkeiden yhteystiedot sekä muuta hyödyllistä karavaanimatkailuun liittyvää tietoa. Leirintäopas on myynnissä hyvin varustetuissa Lehtipisteissä heinäkuun puoliväliin saakka. Karavaanareiden etujärjestö SF-Caravanin jäsenet saavat Leirintäoppaan jäsenetuna suoraan kotiinsa. Lisätietoja karavaanimatkailuun liittyen: www.karavaanarit.fi , www.caravan-lehti.fi , www.camping.fi SÄRKIÄ EI ole viime aikoina pidetty Suomessa suuressa arvossa, vaikka se on herkullinen, kotimainen ja äärimmäisen ympäristöystävällinen raaka-aine. Aalto-yliopiston opiskelija, Paavo Vallas, on päättänyt tarttua tähän haasteeseen ja perustanut tarkoitusta varten yrityksen, Särkifood Oy:n. Särjet hyötykäyttöön maukkaalla ja helpolla Särkiburgerilla TEKSTI PAAVO VALLAS/SÄRKIFOOD KUVA JAMI SARNIKORPI
• 51 FARMI 3/2017 KOTI & HYVINVOINTI kurssin loputtua. Muun työn ohessa hän lähetti ideansa Sitran Ravinnekierto Challenge -kilpailuun. Se osoittautui käänteentekeväksi ratkaisuksi. – Ideani särkikalojen hyötykäytöstä voitti ensimmäisen palkinnon kilpailussa ja sain 10 000 euroa alkupääomaa yrityksen perustamiseen. Särkifood Oy sai alkunsa, Vallas kertoo. Nyt Vallas viimeistelee opiskelujaan Aalto-ylipistossa ja pyörittää Särkifoodia samalla. Diplomityönsä hän tekee tietysti Särkifood Oy:lle särkikalojen hyötykäytön kehittämismahdollisuuksista. Tavoitteena on oppia diplomityöstä paljon ja valmistua diplomi-insinööriksi tammikuussa 2018. Sen jälkeen Vallas siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi. – Särkifoodin tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta. Ihmiset ovat ottaneet ideani positiivisesti vastaan. Lisäksi monet muut toimijat tekevät erittäin hyvää ja arvokasta työtä särkikalojen arvostuksen nostamiseksi. Kaikki tämä työ hyödyttää meitä kaikkia tällä alalla toimivia. Särkifoodin tavoitteena on hyödyntää miljoona kiloa särkikalaa vuodessa. On erittäin realistista saavuttaa tavoite seuraavan kymmenen vuoden aikana ja on mahdollista päästä siihen jo nopeamminkin. Herkullista särkeä Oheinen resepti on Särkiburgeriin, jonka Vallas opiskelukavereineen kehitti Ravintolapäivään keväällä 2016. Sitä on myöhemmin kehitetty eteenpäin burgerin massatuotantoa ja kaupallistamista varten, mutta se toimii kotikeittiössä erinomaisesti sellaisenaan. Särkifoodin tarina alkoi Aallon yrittäjyyssivuaineen, Aalto Ventures Programin, kurssilla. Heti ensimmäisen kurssin aluksi osallistujilta kysyttiin liikeideoita, joiden parissa monialaiset tiimit lähtisivät kurssilla työskentelemään. – Ympäristöasioiden hallinnan opiskelijana olin erittäin tietoinen särkikalojen hyötykäyttömahdollisuuksista ja hyötykäytön silloisesta alennustilasta. Olin kyllä melkoinen outolintu siellä pääasiassa koodaukseen ja appeihin perustuvien liikeideoiden keskellä. Olenkin erittäin kiitollinen AVP:lle, että he ottivat liikeideani ennakkoluulottomasti vastaan, hän kertoo. Palkittu idea Kurssilla Vallas sai työstää ideaansa eteenpäin muiden lahjakkaiden yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Hän vakuuttui ideastaan niin paljon, että päätti jatkaa työtä vielä Särki Burger AINEKSET: 1 kg jauhettua särjen lihaa 2 k ananmunaa 5 dl korppujauhoja 0,5 dl Spice up -kalakastiketta 2 dl ruokakermaa 1 sipuli hienonnettuna 2 dl rypsiöljyä 2 tl suolaa mausteeksi esim. sitruunapippuria OHJE Sulata särkijauheliha pakkasesta. Lisää joukkoon munat, kerma, sipuli, rypsiöljy ja mausteet. Lisää korppujauhoja, kunnes taikina on niin kiinteää, että voit muovailla siitä käsin pihvejä. Pihvejä muotoillessasi voit lisätä käsiisi hieman rypsiöljyä, jotta taikina ei tartu käsiisi ja pihvit saavat kauniin pinna. Paista sitten pihvit ruskeiksi pannulla tai grillissä. Pannulla paistettaessa on hyvä vielä erikseen lisätä paistorasvaa. Laita valmiit kalapihvit hampurilaissämpylöiden väliin. Lisukkeeksi sopii esimerkiksi jäävuorisalaatti, paahdettu sipuli, tomaatti, ketsuppi ja hampurilaismajoneesi. ”Ihmiset ovat ottaneet ideani positiivisesti vastaan.”
• 52 FARMI 3/2017 KOTI & HYVINVOINTI Kesälukemista moneen makuun LUONTOHARRASTAJAN TOIVEKIRJA esittelee kaikki Suomen 39 kansallispuistoa – myös uusimmat Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistot palveluineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Punarinnankierros Nuuksiossa, linturetki Torronsuolla, kulttuurihistoriallinen elämys Kolilla, hiihtovaellus halki Urho Kekkosen kansallispuiston. Luontotoimittaja ja -kirjailija Jouni Laaksonen esittelee kansallispuistot tavallisen luonnossa liikkujan näkökulmasta, retkeilyreitteineen, nähtävyyksineen, taukopaikkoineen ja muine palveluineen. Tavallisimpien luontoharrastusten lisäksi kerrotaan mm. kiipeilyja sukellusmahdollisuuksista. Kirjasta löytyvät myös reitit liikuntarajoitteisille ja kaikista kohteista on kartat. Retkeilijän Kansallispuistot ( OTAVA) LÄKÄHDYTTÄVÄN KUUMASSA pääkaupungin kesässä myös Anna Laineen tunteet kärähtävät Vesivahinko suistaa Anna Laineen elämän raiteiltaan, kun hän joutuu evakkoon tuttavan tädin kissanhajuiseen kaksioon. Töölöläiskerrostalon tunnelmassa on jotain outoa. Se paljastuu viimeistään pihajuhlissa, jotka päättyvät vuosisadan ukkosmyrskyyn. Kaiken kukkuraksi Anna kohtaa miehen, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Soivatko jossain varoituskellot? Helle (OTAVA) PORI. TUKHOLMA. Reykjavik. Kolme tuntematonta ruumista rantavesissä. Jokaisella heistä on taskussaan ilmiselvästi väärän ihmisen henkilöpaperit. Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Onko miehet hukutettu? Siinä tapauksessa Pohjolan lintukodossa on liikkeellä sarjamurhaaja. Tukholman rikospoliisin tutkija Annmari Akselsson ja Tampereen rikospoliisin tutkija Paula Korhonen saavat tukea NORDSAn etsivä Kalle Nordinilta, mutta johtolankoja on niukasti. Ja sitten Reykjavikissa katoaa jäljettömiin Islannin tunnetuin miljonääri… Hukkuneet on kiihkeätempoinen, ajankohtaisiakin aiheita käsittelevä trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää eikä pahuus aina löydy ilmeisimmästä osoitteesta. Hukkuneet (ATENA) KEVÄT ON jo pitkällä, mutta kolmetoistavuotiaalle Helmille kesä 1974 tulee tarkoittamaan kaikkea muuta kuin vapautta. Äiti katoaa omille teilleen, ja Helmi jää kaksin pikkusiskonsa kanssa. Olisi ihana vain leikkiä Abbaa, mutta siskolle pitää keittää puuroa. Äidin lähdettyä lähiökerrostalon eteiseen astelee itätuulen lennättämä mustapukuinen nainen. Kunnan lähettämäksi kodinhoitajaksi 1. Luontoharrastajan toivekirja 2. Tunteet kärähtävät 3. Jännittävä trilleri 4. Viimeinen lapsuuden kesä, kadonnut äiti ja asunnon vallannut nainen Lukeminen kannattaa aina. 2 3 1
• 53 FARMI 3/2017 KOTI & HYVINVOINTI KIRSTI ESKELISEN Omenakirja – Kasvata, tunnelmoi, herkuttele on oiva kumppani suussa sulavien omenaruokien ystäville sekä kaikille, jotka harkitsevat oman omenapuun – tai peräti kokonaisen omenatarhan – hankkimista. Kirjan avulla erotat Antonovkan ja Erstaan toisistaan ja kiepautat omena-haperopastan käden käänteessä! Kesän ihanin omenakirja on kirjoittajan omiin kokemuksiin pohjautuva luonto-, tarinaja reseptikirja. Omenakirja opastaa maittavien omenalajikkeiden hankintaan ja tarjoaa makujen juhlaa tarinoillaan ja sykähdyttävillä resepteillään: voit esimerkiksi vietellä kumppanisi lemmen poluille Intohimon omenoilla tai lumota vieraasi Paratiisin myslikakuilla. Selkeät osiot ja hauskat tietolaatikot johdattelevat nauttimaan puutarhan ja luonnon elämyksistä sekä estetiikasta. ”Toiveeni on, että kirja innostaa juuri sinua hankkimaan ja kasvattamaan ikioman omenapuun, jonka kukkia ja hedelmiä voit ihastella ja jonka tuoksusta huumaantua. Leppeän lämpimänä syyspäivänä voit istahtaa omenapuun alle maistelemaan paratiisin herkkuja ja tuntea olevasi sen onnellinen asukas.” Omena kirja – Kasvata, tunnelmoi, herkuttele (GUMMERRUS) Kesälukemista moneen makuun SE KÄVELI vessan kynnykselle ja kuoli. Paikallinen autokauppias, menestyvä juoppo, Saanan isä. Saana on kasvanut autokaupan takahuoneessa, oppinut kaikki automerkit ja niiden myyntipuheet. Hän on laittanut herätyskellon soimaan aikaisin ehtiäkseen autoliikkeelle ennen koulua, isän tyttö ja kunnon työmies. Isältä jää vanhan miehen hien hajuinen Volvo ja omakotitalo, jonka kirjahyllyssä on seinään päin käännetty valokuva kadonneesta isoveljestä. Saana kokoaa muistojen palasista kuvaa perheestään: Isästä, joka hakee raviradalta pianorahat. Äidistä, jonka kaltainen Saana ei halunnut olla ja jonka kaltaista hänestä ei tullutkaan. Isoveljestä, joka katosi. Käyttövehkeitä on rosoisen nostalginen ja hauskan omaääninen romaani tytöstä, jonka lapsuuden bensanhaju sekoittuu nykyhetkeen ja jonka harteita isän varjo painaa raskaana. Kun perheen mahtimiehen aika on ohi, on nojauduttava omiin päätöksiin. On pakattava hyvät ja huonot muistot. On myytävä Volvo. Käyttövehkeitä (ATENA) 6. Kesän ihana omenakirja 5. ”Kun olosuhteet on ankeet, vehkeitten pitää olla kunnossa” hän käyttäytyy omituisesti, ja kun parvekkeella alkavat rehottaa mustat kukat ja nainen valtaa äidin sängyn, Helmi on yksinäisempi kuin koskaan ennen. Kesän aikana Helmi kasvaa paitsi pituutta myös elämänymmärrystä. Uuden uutukainen kerrostalo on kuin suuri lipasto, jonka laatikoissa asuu kirjava joukko ihmisiä. Jokaisen askeleet kaikuvat samoissa rappukäytävissä, ja aina joskus käy niinkin, että ihminen löytää toisen luo. Maagis-realistinen romaani on elämänmakuinen kertomus niin yksinäisyydestä kuin pakottavasta läsnäolosta, pelosta ja rohkeudesta, sivuun katsomisesta – ja lopulta toisen ihmisen näkemisestä. Tuulen suku (ATENA) 4 6 5
• 54 FARMI 3/2017 KOTI & HYVINVOINTI LAUTAKANSI ON yksinkertaisin ja usein myös luonnollisin valinta, koska se asetetaan suoraan maan päälle. Neliskulmaisen laatta-alueen sijaan voit hyvin suunnitella terassin myös pihan muodon mukaan, esimerkiksi niin, että terassi rajoittuu rinteeseen tai luonnonkallioon. Perusta huolellisesti Aloita tekemällä lautakannen alustasta mahdollisimman kiinteä ja tasainen. Tee siihen sopiva kallistus niin, että vesi valuu pois terassin alta. Ylimmäinen 30 cm:n osuus maaperästä eristetään maanpeitekankaan avulla. Kankaan päälle laitetaan karkeaa soraa. Peitekankaalla on kaksi tehtävää: se pitää hiekan paikallaan ja estää rikkaruohojen kasvamisen lautojen välistä. Tiivistä hiekkakerros jyrän avulla. Varmista rakentamisen aikana, että perustassa säilyy kaltevuus, joka johtaa veden pois. Laatoituksen voi tehdä myös epätasaiselle alustalle. Silloin epätasaiset kohdat täytetään kesäterassi Terassi on käytännöllinen ja mukava ulkotila, olipa se sitten perustusten päälle rakennettava malli tai suoraan maan pinnalle sijoitettava lautakansi. Huolellisella suunnittelulla ja sopivilla välineillä voit rakentaa sen myös kätevästi itse. murskeen avulla. Tasaa maan pinta murskeella, asenna kangas ja lisää mursketta sen päälle. Kun perusta on sellainen kuin haluat, voit aloittaa itse terassin rakentamisen. Mikäli haluat kannesta mahdollisimman matalan, kaiva runkopuut (alle tulevat palkit) osittain sorakerrokseen. Laudoitus tehdään (28 mm) terassilaudoista tai valmiiksi kootuista puulaatoista. Jos käytät terassilautaa, runkopuiden väli voi olla 60 cm. Pidä lautojen väli tasaisesti samana suorakulman varren avulla. Laudoitus palkiston päällä Jos terassin paikka on hyvin epätasainen, rakenteena voi käyttää pohjalaudoitusta ja palkkeja. Tämä malli nousee palkkien vuoksi hieman korkeammalle maan pinnasta. Aloita sijoittamalla pohjalaudat vaakasuoran sorakerroksen päälle. Varmista vatupassilla, että laudat ovat vaakasuorassa – silloin koko rakennelma lähtee muodostumaan oikein. Palkit sijoitetaan kulkemaan pohjalaudasta toiseen. Jätä pohjalautojen väliin 100–120 cm ja palkkien väliin 60 cm. Kiinnitä palkkien reunat lappeelleen asennettavan etulaudan avulla. Tee sen jälkeen kansi eli terassin lattia terassilaudoista. Tarvitsetko rakennusluvan? Jos et ole varma, ota yhteyttä kuntaan, ennen kuin aloitat rakentamisen. Muista, että rakentajana sinä vastaat, että terassi on kaavoitusja rakennusmääräysten mukainen. Katso lisää ohjeita: www.biltema.fi Tee itse
• KOTI & HYVINVOINTI HAE TUETULLE LOMALLE! Lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite 010 2193 460, lomat@mtlh.fi Osallistumme Farmari 2017-näyttelyyn Seinäjoella 14.-17.6.2017. Löydät meidät osastolta A92 HAE LOMALLE! FARMARI TUO Seinäjoelle viikkoa ennen juhannusta jopa 550 näytteilleasettajaa. 17 hehtaarin näyttelyalueella riittää runsaasti nähtävää. – Seinäjoelle on tulossa vahva maatalousnäyttely. Tarjoamme asiaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin, kertoo näyttelyn johtaja Hannu Haapala. Konekentällä on edustettuna kaikki alan merkittävimmät toimijat. Tarjonta on suurta, joten asiakas saa yhdessä paikassa tehdyksi kattavan vertailun hankintojensa tueksi. Kotieläinkentällä on kattava katsaus alan uutuuksiin. Karjanomistajatkin ovat ottaneet Farmarin omakseen, se näkyy kentällä runsaslukuisena eläinmääränä. – Tapahtumassa on yli 300 kotieläintä lypsylehmistä aina viiriäisiin, maatiaiskanoihin ja sikoihin, kertoo kotieläinkentän vastaava Arja Talvilahti. Metsäosastolla on alan koko kirjo tarjolla. Mukana on alan neuvonta, palvelut ja teollisuus. Makuja Taito-alueella on mukana kotimaisia elintarvikeyrityksiä sekä käsityöalan ja sisustuspuolen yrittäjiä. – Kotimainen ruoka sekä kädentaidot näkyvät vahvasti tapahtuman ohjelmalavalla, kertoo Etelä-Pohjanmaan Maaja kotitalousnaisten Asta Asunmaa, joka luotsaa Maku-asioita tapahtuman lavalla. Olga Temonen on yksi lavan haastattelijoista. SADONKORJUUAIKAAN JÄRJESTETTÄVÄ kokonaisuus tarjoaa vuonna 2017 yrittäjäpainotteisen Ruokamessuseminaarin 31.8. ja runsaan messutapahtuman 1.–3.9. Hämes-Havusessa. Lisäksi Ruokamessujen aikaan organisoidaan iso joukko oheisohjelmaa sekä -tapahtumia. Näytteilleasettajia yli 150 eri puolilta Suomea. Jokainen näytteilleasettaja tuo messuille oman alueensa ruokatuotantoa sekä perinneruokia maisteltavaksi ja kotiin vietäväksi. Messukeittiössä ruoka valmistetaan näytteilleasettajien myytävänä olevista raaka-aineista ja kokkien vieraaksi saapuu innovatiivisia tuottajia ja alueen vaikuttajia. Ruokatrendit, uutuustuotteet, perinteiset herkut ja sadonkorjuuajan parhaat raaka-aineet ovat pääosassa. Kauhajoen Ruokamessut on osa Suomi 100 -ohjelmaa vuonna 2017. www.ruokamessut.fi Kauhajoen Ruokamessut 2017 Seinäjoen Farmari on monipuolinen
• KOTI & HYVINVOINTI 56 FARMI 3/2017 R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. MCRENT ON kätevä tapa lähteä karavaanariksi, vaikkei omaa asuntoautoa olekaan. Lentäessäsi Lappiin, voit vuokrata auton esimerkiksi Rovaniemen lentokentältä ja aloittaa matkan heti sieltä. McRentin vuokrauspiste sijaitsee Rovaniemen lentokentällä. Myös yhdensuuntaiset varaukset ovat mahdollisia lisämaksusta, jos haluat esimerkiksi lentää toiseen suuntaa, voit ottaa auton Hyvinkäältä ja palauttaa Rovaniemelle tai päinvastoin. VARAUKSET JA lisätietoja www.mcrent.fi, puh. 010 832 45 26 Vuokraa matkailuauto Lapissa LISÄTIETOJA NÄYTTELYSTÄ www.lepaa.fi ja näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. (09) 7288 2125. Löydät näyttelyn myös Facebookista ja Instagramista!
• 57 FARMI 3/2017 KOTI & HYVINVOINTI KARHUFESTIVAALI ON yksi Suomen erikoisimmista kesätapahtumista ja itäisin kulttuurifestivaalimme. Festivaali juhlistaa luovuutta, uudistuvaa kansanperinnettä ja kansalliseläintämme karhua. Festivaali osuu karhunmetsästyskauden avaukseen ja järjestetään Ilomantsissa, jossa on runsain karhukanta Suomessa. Ilomantsi on matkailijalle muutenkin mielenkiintoinen käyntikohde. Aivan Venäjän rajalla sijaitseva kunta on vireä kulttuuripitäjä ja esittelee taidokkaasti itäistä perinnettä niin esittävässä taiteessa kuin ruokakulttuurissakin. Vuoden 2017 Karhufestivaaleilla kilpaillaan karhunveiston maailmanmestaruudesta. Karhufestivaali järjestetään 24.–26.8. Maaseudun sivistysliitto PUUTARHA-, VIHER-, KIINTEISTÖJA MAANRAKENNUSALAN ammattilaisnäyttely Lepaa 2017 järjestetään taas elokuussa Lepaalla Hattulassa Hämeenlinnan läheisyydessä vehreässä puistoympäristössä. Lepaalta löydät kaikki tutut erikoiskonemerkit, mutta joka vuosi myös uutuuksia, joista harvat ja valitut esittäytyvät päivittäin Koneparaatissa kello 11 ja 15. Koneiden lisäksi Lepaalla on esillä muun muassa henkilöstöratkaisuja, varaosia sekä puutarhaja viheralan tarpeisiin vastaavia lämmitysja energiaongelmaratkaisuja. Lepaan kauniilla näyttelyalueella viihtyy koko perhe. Näyttelyalueen keskelle nousee muhkea uutuuksista koottu ryhmäkasvinäyttely. Jokaisen puutarhan tutuista rullakoista ja eurolavoista syntyy vinkkejä esillepanoihin. Torstaina syntyy kasvinosista kukkamandaloita. Perjantaina pääsee kokeilemaan kokedamojen tekoa. Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin 17.–19. elokuuta joka päivä klo 10–17. Näyttelyn järjestävät yhdessä Kauppapuutarhaliiton kanssa Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan oppilaskunta. Näyttely levittäytyy oppilaitoksen puistoalueille ja sisähalleihin. Näyttely sijaitsee tunnin ajomatkan päässä Tampereelta ja 1,5 tunnin päästä Helsingistä. Lepaa-näyttely elokuussa Ilomantsin Karhufestivaali kutsuu elokuussa HUOM! Jos sinulla ei vielä ole FARMIA, voit noutaa lehden... • Masiina, päärakennus • FARMARI, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, osasto A24 • Lepaa, Näyttelyn kahvila. Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia
• 58 FARMI 3/2017 Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Yhtiömuotoisen maatilan omistajanvaihdos Valkuaiskasvien viljely Katsaus siipikarjaja sikatalouteen
• Sampo-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Sampo-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.agcosuomi.fi Tervetuloa puimurikaupoille. 60 VUOTTA KOTIMAISIA PUIMUREITA SR_60v_210x145_17.indd 1 31.5.2017 10.29
• HUOLENPITOA. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra is a worldwide brand of AGCO. YOUR WORKING MACHINE Vain koko maan kattavalla ja ammattitaitoisella palveluverkostolla voi palvella parhaiten. Huoltotöissä emme halua tinkiä sinun työajastasi, vaan hoidamme koneesi kuntoon aina mahdollisimman nopeasti. Lisäksi 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä varaosapalvelumme varmistaa osien nopean saatavuuden sesonkiaikoina. Kotimainen palvelee aina parhaiten. Maan kattavin palveluverkosto. VAL_Karttamainos_210x255_17.indd 1 31.5.2017 10.32