Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia
Kestävästi parempi satotaso Soilfoodin www.soilfood.fi/ viljelijalle MAANPARANNUSAINE ILLA, LANNOITTEILLA ja KALKEILLA VUOKRAA MATKAILUAUTO HELPOSTI. McRent
Soita heti 019 211 7390 tai pyydä tarjous: vesivek.fi sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU Ränni mätä, no hätä! Pyydä tarjous Vesivekin kestävistä ränneistä! • Ainoa kouru, joka pysyy puhtaana valumajäljistä muotonsa ansiosta • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ei välikäsiä • Omat, sertifioidut asentajat, ainoana Suomessa Paikalliset pojat! www.farmari.net Etelä-Pohjanmaa Pääsyliput ennakkoon Avoinna keskiviikkona ja torstaina 10–18, perjantaina 10–19, lauantaina 10–17 ? vehreän luonnon keskellä on näyttävä kotieläinosasto ? kaksi konekenttää tarjoavat katsauksen uuteen maataloustekniikkaan ? metsäosasto ja energiapuoli esittelevät metsätalouden innovaatioita ja energiatuotannon keinoja ? ulkoalueelta löytyvät myös kotieläinteknologiaosasto, vanhat masiinat, Farmarin tori sekä vapaa-aikaosasto ? yksi lippu – paljon koettavaa! AGRO+ Valikoimassamme myös seleenipitoisia vaihtoehtoja. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Cemagron nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Tutustu myös matalafosforisiin Agro-lannoiteperheen tuotteisiimme. Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta www.cemagro.fi Seleenipitoiset lannoitteet Agro+ 20-0-19-S-Se Agro+ 26-0-10+S+Se Agro+ 28-3-5+S+Se Agro+ 38-S8+Se Micromix 1000l IBC •1200l tynnyri • 10l kanisteri CEMAGRO OY Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja Puh. 019 375 7500 www.cemagro.fi Kysy mahdollisesta pidemmästä maksuajasta! Farmariin_91x267.indd 1 10.2.2017 15.01
4 FARMI 3/2017 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Laiduntaminen tekee hyvää lehmien terveydelle s. 22–23 Tuorehakkeen poltosta hyvät kokemukset s. 34–35 Green Care -yritystoimintaa Merikarviassa s. 9–13 Farmi 4/17 ilmestyy viikolla 34. www.countrymedia.fi KANSIKUVA: FARMI-LEHDEN ARKISTO KANNESSA: LAIDUNKAUSI ON PARHAIMMILLAAN.
5 FARMI 3/2017 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Petriina Punkari-Mäkiaho, Hia Sjöblom, Auli Teppinen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT FreeImages, Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 3 • Kesäkuu 2017 KA TJA SO RM UN EN 8 Green Care -palveluihin laajentaminen tuo lisämahdollisuuksia joillekin tiloille. MAATALOUS 16 Järki Pelto -hanke kerää ja levittää tietoa maanparannuksesta. 20 Uusi varhaisperunalajike Jussi on maukas ja satoisa. HYÖTYELÄIMET 22 Laiduntaminen lisää eläinten hyvinvointia monin tavoin. METSÄ 28 Metsäkoneenkuljettajan koulutuksella on tulevaisuutta. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA 34 Tuorepuuta poltetaan tietynlaisissa lämpölaitoksissa hyvin tuloksin. HEVOSET 42 Kesän laidunkausi kannattaa hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. KOTI JA HYVINVOINTI 48 Karavaanarina kesälomalle. 50 Särjestä voi muotoilla vaikka burgereita. PALSTAT 14 Maatalous 24 Hyötyeläimet 32 Metsä 36 Ympäristö ja energia 39 Koulutus 45 Hevoset 52 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Sanni Grahn-Laasonen
KESÄKUU 2017 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 6 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 6 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 6 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 6/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Mistä maatilapalo useimmiten alkaa? Tutkija ja ministeri kommentoivat ruokamarkkinoita Turpeessa on potentiaalia vaikka mihin Metsästyskausi parhaimmillaan Tyylikästä, mukavaa ja hauskaa koko perheelle. Valtra Collection -tuoteuutuudet pian Valtra myymälöistä sekä verkkokaupasta shop.valtra.com Näyttelyssä hyviä tarjouksia. Nyt ostoksille. Hop, hop! Tule tutustumaan uusiin tuotteisiin KoneAgrian ValtraShopiin osastolle B200. Valtrakauppa verkossa shop.valtra.com Lähimmän Valtra-myymälän yhteystiedot osoitteesta www.valtra.fi/palveluhenkilot UUSI VALTRA COLLECTION Nro 7-8/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Rakentamisen investoinnit varovaisia Hevostalous murroksessa Järviruoko on hyvä maanparannusaines ja menestyksellistä Uutta vuotta 2017 asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen toivottavat Pohjoisen tärkeä elinkeino Nro 1/2017 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Sikalat vähenevät, tuotanto pysyy samana Uusiutuva energia on mahdollisuus maalla Metsäkoulutus ry aloitti toiminnan Metsä elämäntyönä PÄÄKIRJOITUS KYLMÄ KEVÄT ja alkukesä enteilee toivottavasti lämpöä ja aurinkoa loppukesään, miksei jopa syyskuulle asti. Toivotaan kuitenkin myös riittävästi sateita ravitsemaan kasvija viljamaita. Kylvöt ovat eri puolilla maata joko hyvässä käynnissä tai jo tehtyinä, vaikka toukotöihin päästiinkin tavanomaista myöhempään. Tässä numerossa puhumme muun muassa laiduntamisesta, joka on merkittävä eläinten hyvinvoinnin lisääjä. Sivuilta 42–44 löydät hyödyllisen artikkelin hevosten laidunnuksesta. Toivotaan myös laidunnuksen osalta suosiollisia säitä ja mahdollisimman pitkää, hyvää laidunkautta. Kesä on täynnä kiinnostavia ja monipuolisia messuja ja festivaaleja, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla, jos vain suinkin töiltään ehtii. Alkaneen kesän kunniaksi julkaisemme tällä kertaa Koti ja hyvinvointi -osiossa kesänviettoon liittyviä artikkeleita. Yhtenä esimerkkinä hauska juttu karavaanarielämästä. Asuntovaunulla voi lähteä pienellekin reissulle vaikka viikonlopuksi. Asuntovaunulla matkustuksen voi sujuvasti yhdistää vaikka messuilla käymiseen. Juttu löytyy sivulta 48. Iso kiitos jälleen kerran lukijoillemme ja ilmoittajille alkuvuodesta. Farmin toimitus hiljentyy nyt toviksi lomailemaan ja ammentamaan uusia ideoita syksyn numeroita varten. Aurinkoista kesää toivotellen Katja Lämpöä, aurinkoa ja vettä
7 FARMI 3/2017 KEVÄÄN TULO antoi odottaa itseään tänä vuonna, mutta lopulta kevättöihin päästiin mahtavassa säässä. Muutos tuli nopeasti: vapun lumikinoksista päästiin hellesäähän alle kolmessa viikossa. Kesän säät eivät ole meillä koskaan takuutavaraa, ja olosuhteiden vaihtelut voivat muuttaa seuraavien päivien työsuunnitelmat hetkessä. Maaseudun ihmisiltä vaaditaan siis muutosvalmiutta, joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Samat vaatimukset koskevat myös koulutusjärjestelmäämme. Maailma muuttuu nopeasti, ja vauhti vain kiihtyy. Jotkut ammatit hiipuvat ja uusia syntyy. Koulutuksen voi toisinaan olla vaikea pysyä työelämän muutoksen vauhdissa, vaikka sen itse asiassa pitäisi olla muutosta edellä! Myös maaseudun elämässä tarvitaan nykyään paljon osaamista. Edellisiltä sukupolvilta tuleva perimätieto ja viisaus auttavat monessa, mutta myös uudenlaista osaamista tarvitaan. Sitä edellyttävät esimerkiksi EU-normien kanssa pärjääminen, ympäristön suojelun kasvavat vaatimukset, nouseva teknologinen taso ja talouden haasteet. Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeellinen ja tärkeä muutos, jolla varmistetaan vastaaminen tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ensi vuonna voimaan tuleva reformi on suurin koulutusjärjestelmämme muutos kahteen vuosikymmeneen. Uuden, osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen idea on rakentaa yksilöllisempiä polkuja. Jokaiselle oppijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma, sillä jokainen oppii eri tavalla ja tahdilla. Tavoitteetkin ovat erilaisia nuorella peruskoulun päättäneellä ja aikuisella ammattiosaamisen vahvistajalla. Mahdollisuus suorittaa osatutkintoja antaa tilaisuuden osaamisen päivittämiseen joustavasti työuran varrella. Opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tullaan tunnustamaan entistä paremmin. Tämä auttaa esimerkiksi viljelijää, jonka tarvitsee osoittaa ammattiosaamisensa tukijärjestelmän vaatimusten täyttämiseksi. Tutkintoja uudistetaan ja erikoistuminen mahdollisestaan jo opintojen aikana. Oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa lisätään ja käyttöön otetaan uusi joustava koulutussopimus, joka on etenkin nuorille käytännönläheinen tapa tutkinnon suorittamiseksi. Jokaiselle Maaseutuyrittäjä on moniosaaja peruskoulun päättäneelle turvataan jatkossakin toisen asteen koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Luonnonvaraja ympäristöalan ammatillisten perustutkintojen tarjonta ei muutu. Edelleen on mahdollisuus saada tutkintonimikkeeksi esimerkiksi eläintenhoitaja, maatalousyrittäjä ja metsäkoneenkuljettaja. Ammattija erikoisammattitutkintoja kootaan kuitenkin nykyistä laajemmiksi hevostalouden, kalatalouden, luontoalan, maatalousalan, metsäalan ja puutarha-alan ammattija erikoisammattitutkinnoiksi. Nykyisiä tekijään viittaavia tutkintojen nimiä muutetaan alaa ja toimintoa kuvaaviksi. Uudistuksilla pyritään siihen, että jatkossa opiskelijoilla olisi joustavammat mahdollisuudet valita ja saada sitä koulutusta, mitä he tarvitsevat – myös lähellä olevilta aloilta. Maatalousyrittäjä on usein moniosaaja: rakennusten kunnossapito, koneiden huolto sekä kirjanpito ja taloussuunnittelu ovat useimmille välttämättömiä perustaitoja. Jatkossa opintojen ja tutkintojen sisältöjä voi yhdistää joustavammin. Koulutus parhaimmillaan sytyttää kipinän elämänmittaiseen oppimiseen. Se saa nuoren tai aikuisenkin oppijan luottamaan omiin kykyihinsä ja avaa uusia näköaloja. Ammatillisen koulutuksen uudistus tähtää myös ammattiosaamisen arvostuksen vahvistumiseen. Suomi ei pärjää ilman ammattitaitoista työvoimaa ja uudistuvaa osaamista. Sanni Grahn-Laasonen Kirjoittaja on hämäläinen opetusministeri (kok). KU VA SA KA RI PI IP PO / VA LT IO NE UV OS TO
8 FARMI 3/2017 lisää maaseudun yritysten palveluvalikoimaa TEKSTI MAARIKA IIJOLAINEN JA SUSANNA UOLIA KUVAT SUSANNA UOLIA
9 FARMI 3/2017 Merikarvialaiset matkailuyrittäjät Sirkka-Liisa Koivuniemi ja Juho Mäkipuro ovat laajentaneet toimintaansa Green Careen ja lähteneet toteuttamaan erilaisia Green Care -palveluita asiakkaille. Markku, Miina ja Sirkka-Liisa Koivuniemen sekä Juho Mäkipuron mielestä yrittäjyydessä täytyy käyttää luovuutta ja omia keksintöjä.
10 FARMI 3/2017 Puutarha-alan ammattilaisuutuudet Lepaa-näyttelyssä! Avoinna 17–19. elokuuta klo 10–17 Hämeenlinnan läheisyydessä Lepaalla Näyttelyssä uutuuskoneita, työnäytöksiä, kasvimandaloita, ryhmäkasvinäyttely, taimiston kasvimyynti, laatikonkasauksen SM-kilpailu, tutkimuskierros... Ja paljon muuta! Katso lisää www.lepaa.fi. Lepaalla tavataan! 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi
11 FARMI 3/2017 ”Luontoretkilläni metsässä huomioidaan kaikki aistit.” Luonnon kuntosalilla voi käydä vaikka kukkotappelua, naurahtavat Markku Koivuniemi ja Juho Mäkipuro. Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi MAANVILJELIJÄLLE Riittoisa & helppokäyttöinen maanparannusrae Vauhtia kasvuun ja ravinteet kiertoon www.kiertokauppa.fi Ympäristösi hyväksi jo 20 vuotta. NYT 16 €/m 2 Normaalisti 23,71 € /m Hinnat alv %
12 FARMI 3/2017 Green Care luo lisää yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Miina Koivuniemi, Juho Mäkipuro ja SirkkaLiisa Koivuniemi kokevat luonnon hoitavan myös yrittäjää.
13 FARMI 3/2017 TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA Robocrop Robocrop Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) VETO-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN 17.–19. elokuuta 2017, Hattula EPAA .fi Olemme mukana Lepaa-messuilla elokuussa
MAATALOUS 14 FARMI 3/2017 VILJELEMÄLLÄ MONIPUOLISESTI erilaisia kasvilajikkeita monipuolistetaan maataloustuotantoa ja valmistaudutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuviin tuotanto-olosuhteiden muutoksiin. Erikoiskasvien avulla voidaan parantaa maatalouden kannattavuutta ja luoda uudenlaista liiketoimintaa. Myös kuluttajien kiinnostus erikoiskasveista jalostettuja tuotteita kohtaan on kasvanut. Erikoiskasvit tuovat viljelyyn monipuolisuutta ja niiden avulla saadaan vaihtoehtoja viljelykiertoon, mikä vaikuttaa maaperän laatuun parantavasti. Erikoiskasvien sisällyttäminen viljelykiertoon parantaa myös kasvitautitilannetta. Ilmaston lämpenemisen myötä tilojen kannattaa monipuolistaa kasvivalikoimaa, sillä eri kasvuvaiheissa olevat kasvit kestävät sääolosuhteita eri tavoin. – Suomi on etulinjassa erikoiskasvien viljelyssä ja suomalaiset viljelijät ovat eurooppalaisia kollegoitaan innokkaampia kokeilemaan uusia kasvilajeja, toteaa erikoiskasveihin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo. Perinteisten viljelykasvien satomäärät eivät yllä eteläisemmän Euroopan tasolle, mutta monien erikoiskasvien viljelyyn karummat pohjoiset olosuhteet sopivat hyvin. Eräänlainen innovaatio on Etelä-Amerikasta kotoisin olevan kvinoan tulo kotimaiseksi tuotantokasviksi. Keskitalon vuosien työ eri siemenkantojen kokeilussa tuotti Suomen olosuhteissa menestyvän kannan, jota lietolainen Rainingon luomutila alkoi kasvattaa. Toimitusjohtaja Juha Raininko toteaakin kokemuksesta, että uuden viljelykasvin kasvattaminen ja jatkojalostaminen vaatii paljon selvitysja tutkimustyötä sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Lähde: Hyvää Suomesta Erikoiskasveilla monimuotoisuutta ja uutta liiketoimintaa 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net Syödään yhdessä hyvää Jussia! Suomalaista kasvinjalostusta on tehty jo yli sadan vuoden ajan. Suomen juhlavuoden kunniaksi Boreal ja Suomen siemenperunakeskus Oy yhteistyössä varhaisperunaviljelijöiden kanssa saattavat tänä kesänä suomalaisiin ruokapöytiin uuden kotimaisen, kauan kaivatun, maistuvan ja mainion Jussi-varhaisperunan. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä syntynyt Jussi yhdistää uudella tavalla ihanat makuelämykset viljelijöiden arvostamiin viljelyominaisuuksiin.
MAATALOUS SUOMI ON kasvihuoneviljelyn huippuosaaja, ja viljelytekniikan kehittymisen ansiosta satomäärät pinta-alaa kohden ovat kasvaneet. Esimerkiksi kausiviljellyn kasvihuonekurkun neliösato oli 1980-luvulla keskimäärin 40 kiloa, kun vuonna 2015 neliöltä saatiin ympärivuotisesta ja kastelulannoitukseen perustuvasta valoviljelystä jopa 140 kiloa enemmän. Tulevaisuudessa esimerkiksi LED-valaisimien ja energiaverhojen yleistyessä kasvatuspinta-alaa pystytään hyödyntämään entistäkin energiatehokkaammin. LED-teknologian avulla on mahdollista saavuttaa noin 20–30 prosentin säästöjä energiankulutuksessa. Tulevaisuudessa kasvihuonevihanneksia saatetaan viljellä myös kaupunkien keskustoissa, lähellä kuluttajia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Jokinen uskoo, että kasvihuoneviljelyn uudet muodot ovat rantautumassa myös Suomeen. Jokinen uskoo, että lähitulevaisuudessa Suomessa tullaan näkemään konttiviljelyä, jolloin lähes kuka tahansa voisi ryhtyä viljelemään vihanneksia omaan käyttöön tai myyntiin. Tulevaisuudessa lähiruokaa tuottavat kasvihuoneet voisivat olla yhteydessä ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuuriin, ja toimia jopa energiantuottajina. Myös yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa voisi tuottaa uudenlaisia integroituja energianja lämmöntuotantoratkaisuja. Viemällä kasvihuoneet sinne missä energiaa tuotetaan, saataisiin esimerkiksi puunjalostusteollisuuden ylijäämälämpöä hyväksikäytettyä kasvihuoneissa. Lähde: Hyvää Suomesta Kasvihuoneala kehittyy huippuvauhtia KA TJA SO RM UN EN
16 FARMI 3/2017 Järki Pellossa mennään viljelijävedossa. Yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla on merkitystä. Täsmätoimet pellolla vievät kohti parempia satoja E i näitä peltoja pelkällä perusjunttauksella vuodesta toiseen saada tuottamaan, naureskelee halikkolainen viljelijä-yrittäjä Olli-Pekka Ruponen traktorin ratissa. Menossa oli toukokuinen muokkaus, ja kaverin peltoa muokattiin valmiiksi rapsin kylvöä varten. Ruponen viljelee myös omaa 65 hehtaarin kotitilaansa, kokeilee ja kehittelee. Mies luottaa yhteistyöhön ja sanoo, että tiimityössä on viljelijänkin voima. Hän on kaksivuotisen Järki Pelto -hankkeen koordinaattori. Hanke on viljelijävetoinen tiedonvälityshanke, jossa yhteistyötä tehdään tutkijoiden ja useiden alan toimijoiden kanssa. Idea on siinä, että tietoa leviteTEKSTI JA KUVAT HIA SJÖBLOM tään käytäntöön ja käytäntöjä tieteeseen. Järki Pelto painii paikallisesti varsinaissuomalaisten savipeltojen ongelmissa. Savimaiden viljelijöille esitellään maan kasvukuntoa parantavia keinoja, jotka samalla vähentävät valumia sekä nostavat satotasoja. Yhteistyö ja avoin tiedonvälitys auttavat, kun savimaan ongelmat tuntuvat ylipääsemättömiltä. On hienoa oivaltaa ja onnistua sekä jakaa sitä myös muille, jotka samojen hankaluuksien kanssa painivat, tuumaa OlliPekka Ruponen. Rusle 2015 -kartta. Laserkeilauskartoilla lohkoista saadaan tarkkaa tietoa.
17 FARMI 3/2017 Lisää tietoa Hankkeessa tehtiin kysely, johon saatiin yli sata vastausta paikallisilta viljelijöiltä. Vastauksista on luettavissa, mistä asioista seudun ruuantuottajat kaipaavat lisää tietoa. – Yli 60 prosenttia vastanneista koki, ettei ole saanut riittävästi koulutusta maan kasvukunnosta ja rakenteesta, mitkä ovat olennaisia viljelijän arjessa, Ruponen sanoo. Vastaajat kertovat kaipaavansa lisää tietoa muun muassa syväjuurisista kasveista, viljelykierrosta, eloperäisen aineen lisäämisestä, syväkuohkeutuksesta, salaojituksesta, kerääjäja aluskasveista sekä maanparannusaineista. Vastaajat pitivät uuden tiedon konkretiaa ja helppotajuisuutta arvokkaina asioin. Ruponen on tyytyväinen hankemalliin, jossa mennään käytäntöön käytännön toteuttajien kanssa. Muotoilu kannattaa Hankekoordinaattori ja viljelijä Ruponen tekee niin kuin saarnaa. Hän auttelee tuttavaansa kevätkylvöissä. Samalla jutellaan peltomaan ongelmista ja ratkaisuista. Rapsin kylvöä odotelleen keväisen kumpuilevan lohkon maa muokkautui helposti. Siihen oli talven aikana levitetty rakennekalkkia. Lohkon piiriojia oli perattu syksyllä ja ojamaat oli ajettu kosteudesta kärsineisiin painanteisiin. – Lohkoa on muotoiltu, jotta maa olisi kosteudeltaan mahdollisimman tasalaatuista. Se nopeuttaa kiireisiä kevättöitä, kun työt päästään tekemään koko lohkolla yhdellä kertaa, Ruponen sanoo. Kaksivuotisessa Järki Pelto -hankkeessa on luvassa useita pellonpiennarja luentotilaisuuksia. Tällaisten käytännön tason tapahtumien suosio on jo mitattu. – Ensimmäiseen luentotilaisuuteen tuli yli kaksisataa viljelijää ja ensimmäinen pellonpiennartilaisuus puolestaan veti lähes saman verran peltojen parantamisesta kiinnostuneita käytännön tekijöitä. Eroosion pysäyttäminen Yli puolet Järki Pellon viljelijäkyselyyn vastanneista oli kiinnittänyt huomiota peltojensa eroosioon ja kaipasivat siitäkin lisää tietoa. Mikä aiheuttaa eroosiota ja miten sen haitallisia vaikutuksia voisi torjua? Jokioisilla työskentelevä Luonnonvarakeskuksen eroosiotutkija Harri Lilja on paneutunut laserkeilausaineistoihin, joita käytetään eroosiomallinnuksessa. Hän esitteli Järki Pellonpiennartilaisuudessa RUSLE 2015 (Revised Universal Soil Loss Equation) -menetelmää. Se on uudistettu maankulumisen yhtälö, joka perustuu kaukokartoitukseen. – Menetelmän juuret ovat jo 1950-luvun Yhdysvalloissa, missä aineistoa kerättiin mittavilla kenttäkokeilla. Kun lohkokohtaiset RUSLE 2015 eroosiokartat tulevat nettiin, voi kuka tahansa hyödyntää niitä omissa suunnitelmissaan ja ratkaisuissaan, Lilja selitti ja totesi, että tänä päivänä löytyy muitakin hyödyllisiä ja avoimia aineistoja suunnittelun tueksi. – RUSLE 2015:ssa käytetään muutakin dataa kuin laserkeilausaineistoa. Vuotuista sadetekijää R tarkennetaan disdrometrimittausten avulla ja maaperätekijää K parannetaan yhdistämällä lisää mittaustuloksia muun muassa orgaanisen aineen määrästä kansalliseen maaperäkartoitusaineistoon. – Absoluuttiseen totuuteen emme kuitenkaan pääse, koska jokainen lohko on yksilö ja lohkojen sisälläkin on muutoksia. – Laserkeilausaineistopohjaiset kaltevuusja RUSLE 2015 -kartat ovat hyvää perusaineistoa, jotka auttavat kohti toimivia ja pellon kasvukuntoa kehittäviä ratkaisuja, Lilja sanoo ja kertoo, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen karttapalvelusta löytyy jo nyt hyödyllistä tietoa esimerkiksi kaltevuudesta. Hän jatkaa, että tärkeintä on kuitenkin, että jokainen viljelijä seuraa peltojensa kuntoa ja muutoksia, sekä hakee aktiivisti ongelmiin toimivia ratkaisuja. – Esimerkiksi peltojen muotoilusta on saatu hyviä tuloksia. Niillä hillitään eroosiota ja hallitaan valumia. Pysy mukana peltojärjen juoksussa: • AVOIN JÄRKI PELTO -ryhmä Facebookissa • JÄRKI-HANKKEEN nettisivuilla: www.jarki.fi/fi/ jarki-pelto. Järki Pelto 2017–18 • PAIMION, SAUVON ja Salon alueilla • TAVOITTEENA LEVITTÄÄ tietoa maaperän hoidosta ja peltoluonnon monimuotoisuudesta • HANKETTA HALLINNOI BSAG (Baltic Sea Action Group Elävä Itämeri säätiö) Tämän päivän viljelijät tiedostavat hyvin täsmätoimien merkityksen ja kohdentamisen tärkeyden, sanoo itsekin käytännössä ratkaisuja omalla tilallaan hakeva eroosiotutkija Harri Lilja (oikealla). Paikallinen osaaminen on hänestä usein toimivampaa kuin tukipolitiikan ohjaus.
18 FARMI 3/2017 MAATALOUS TOUKOTYÖT ETENIVÄT toukokuun viimeisten viikkojen aikana huimaa vauhtia. Eteläisessä Suomessa toukotyöt olivatkin jo loppusuoralla kuun lopussa. Sääolot ovat suuressa osassa maata mitä parhaat ja hyvää on odotettavissa myös jatkossa. Myös pohjoisemmilla viljelyalueilla päästään pian täyteen työn touhuun. Sadetta kuitenkin kaivataan. Varsinais-Suomessa kylvöjä viimeisteltiin toukokuun viimeisinä päivinä. Vielä kylvämättä oli kuminaa sekä hieman aikaista ohraa, kauraa, rypsiä sekä erilaisia ympäristönhoitonurmia, joiden kanssa ei tarvitse kiirehtiä. Toukokuun alun kylmyydestä ei nähtävästi ole ollut haittaa siinä vaiheessa tehdyille kylvöille. Ensimmäiset, toukokuun alkupuoliskolla kylvetyt oraat ovat pinnassa. Orastuminen eteni hitaasti, mutta säiden lämmetessä vauhti on kiihtynyt. Orastuminen on ollut pääosin tasaista, vaikka myös epätasaisia kasvustoja esiintyy. Nyt alkaa näkyä, että koko kylvökerroksen kastelevaa sadetta tarvittaisiin. Savimaat alkavat lopultakin kuivua kunnolla ? käänne tapahtui vasta toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Myös rikkojen taimettuminen on ollut hidasta kylmyyden vuoksi. Salon seutukunnassa rikkaruiskutuksia tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa. Ruiskasvustot ovat jo pitkällä ja rikkaruiskutusaika alkaa olla ohi. Pohjois-Karjalan eteläja länsiosassa kylvöt ovat edenneet, idässä ja pohjoisessa ei oltu vielä päästy aloittamaan toukokuun lopussakaan. Kauraa ja ohraa on kylvetty eniten, öljykasvit sen sijaan Kylvöt etenivät alkuun päästyään vauhdilla Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
19 FARMI 3/2017 MAATALOUS ovat vielä kylvämättä. Touko-kesäkuun vaihteessa saadaan paljon aikaan, jos säät pysyvät suosiollisina. Nyt ollaan pari viikkoa tavanomaista jäljessä. Maakunnan eteläja länsiosissa syyskylvöjen talvehtiminen on onnistunut hyvin, itäja pohjoisosissa heikommin. Pohjois-Savossa kylvöt lähtevät käyntiin touko-kesäkuun vaihteessa, jos kelit sallivat. Syysviljoista osa on talvehtinut hyvin, mutta osa on myös jouduttu kääntämään nurin. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa viime viikonloppu oli aurinkoinen ja lämmin. Routaa on kuitenkin vielä maassa, mikä hidastaa maiden kuivumista. Pohjois-Pohjanmaalla karkeat kivennäismaat kuivahtavat nopeasti, ja niiden äestämistä ja kylvöjä onkin aloiteltu. Pitkällä aikavälillä ajankohta on normaali. Toukokuun viimeisen viikon lopulla Pohjois-Pohjanmaalla satoi parikymmentä milliä. Paikoitellen ensimmäisiä kylvöjä oli tämän vuoksi jo rikottu. Kainuun ja Lapin alueen peltotöitä vasta aloitellaan suosuisimmilla rinnemailla. www.vyr.fi Kylvöt etenivät alkuun päästyään vauhdilla Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. Sukuun tila tuli vuonna 1941. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ”peltomaisemmaksi”. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH tavoite on 6,5 tasolla. Pitempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on saatu ® BESTON -kalkituskuonan avulla pH nousemaan jopa seitsemään. Satavuotiaan isänmaan parhaaksi ® BESTON KA TJA SO RM UN EN
20 FARMI 3/2017 Tänä kesänä ruokapöytään saadaan uudenlaista uutta perunaa. Jussivarhaisperuna on maukas ja satoisa lajike, josta odotetaan varteenotettavaa kilpailijaa varhaisperunamarkkinoille. on uusi maukas varhaisperuna TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT JP PALOHUHTA / SPK:N KUVA-ARKISTO