Farmi 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Maaseudun aikakauslehti Nro 2/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14002 Palautusvko 2014-12 6 414881 667773 166777-1402
Aito kalkeilla onnistut, sillä kalkki... • nostaa maan pH-arvoa ja parantaa työsi tuottavuutta. • tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. • kuohkeuttaa maata ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa. kalkitus kannattaa www.maanparannus.com KALKKIA KANS! ”Pelloistamme on aina pidetty hyvää huolta, HB-Betoniteollisuus 50-v logo ja tilallamme on kalkittu sukupolvien ajan. Nyt pH:t ovat kaikilla lohkoilla yli 6,5 ja satotasot jopa 6 000 kg/ha.” evomäki, Tuomas L Loimaa Tuomas Levomäki, Loimaa VALKOISELLA VIHREÄÄ 4-väri logo 4-väri logo, ilman web osoitetta, Käyttö - kun yrityksen logoa on käytetty samassa yhteydessä. Kestävää kauneutta pihallesi! www.hb-betoni.? HB-Pihakivet säilyttävät värikkyytensä vuodesta toiseen.Tutustumalla rauhassa omaan pihaasi, pinnoitevaihtoehtoihin ja väreihin,voit suunnitella elämäsi pihan. HB-Pihakivillä onnistut!
METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! TEISHAKU 24 NUORTEN YH Metsäkoneenkuljettaja .2.– 14.3.2014 Kaksoistutkintomahdollisuus! y harvesterinkuljettaja y kuormatraktorinkuljettaja y puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. TUS AIKUISKOULU Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneenkuljettaja y 6.5.2014–25.9.2015 ja 9.9.2014–5.12.2015 Metsäkoneasentaja y 9.9.2014–25.9.2016 Puutavara-autonkuljettaja y 11.8.2014–17.4.2015 Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, mikko.saarimaa@pkky.fi Metsäkoneasentajakoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Opiskelusta puolet toteutetaan työssä oppimisena. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo Yli 15 v. Luonnonvara- ja ympäristöalalle Nautitko maanläheisestä menosta ja luonnon rauhasta? Ovatko eläimet sydämesi asia tai viihdytkö parhaiten vaikkapa hevosen selässä? Mitäs jos opiskelisit unelma-ammattiisi meillä? n n n n Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja (pk/yo) Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (pk/yo) Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja (pk/yo) Hevostalouden perustutkinto, ratsastuksenohjaaja (pk/yo) Lisätietoja yhteishausta ja koko tarjontamme www.ysao.fi Tuplaa mahdollisuutesi kaksoistutkinnolla! www.mahis.fi Rovaniemi Tornio Oulu Hingunniemi Kiuruvesi Kokkola Kuopio Kajaani Peltosalmi Iisalmi Lahti Helsinki Katso video! Iisalmi p. 0400 793 094 ja Kiuruvesi p. 040 177 8511 FARMI 2/2014 3
Miten saada konerahoitusta? 34–37 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 2/2014 Maaseutumatkailu tarvitsee ulkomaan matkailijoita 48–51 Vinkit hiihtoloman viettoon 52–53
Nro 2 • Helmikuu 2014 HYÖTYELÄIMET 8 Valloittava Highland-karja ENERGIA 20 Varavoimaa maatiloille 42 Kestävä metsäenergia -hanke: Miten päästökauppa toimii? KOULUTUS 30 Yhteishaku alkaa: kolme opiskelijaa esittäytyy KUVA: PONSSE SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Merja-Leena Törmälehto KONEET LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi KOTI JA HYVINVOINTI ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi 34 Konerahoituksen hakeminen 48 Maaseutumatkailun näkymät 52 Hiihtoloman viettoon PALSTAT 14 17 25 27 29 36 40 46 54 58 Hyötyeläimet Maatalous Ympäristö ja energia Hevoset Koulutus Koneet Metsä Koeajossa: Ford Kuga Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Susanna Tauriainen, MTK Farmi 3/2014 ilmestyy viikolla 11. www.countrymedia.fi KANNESSA: Sastamalalaisen Ojalan tilan valloittavat ”haikut”. KUVA: MIMMI VIRTANEN JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Facebook “f ” Logo CMYK / .eps FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 2/2014 5 Facebook “f ” Logo
PÄÄKIRJOITUS HELMIKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle tai vaikka naapurille! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) HERÄTYSKELLO SOI JA pomppaan pirteänä ylös sängystä. Avaan verhot ja harmistuksekseni ikkunan takaa pilkistää harmaa sumuinen kurjannäköinen sää. Missä on valkoinen maa ja pakkanen? Viikko sitten oli vielä lunta ja ehkä hieman liikaakin pakkasta, mutta oli kuitenkin valoisaa. Loppuiko talvi jo? Eihän se nyt vielä voi, pianhan alkaa koululaisten hiihtoloma ja monien talvilomat. Mitä jos lunta ei tule enää eikä pakkasta, miten käy meidän hiihtoloman? Tarkoituksenahan oli hiihtää koko viikko. Perheen nuorelle miehelle on hehkuteltu laskettelureissua hiihtolomaksi. Netti auki ja 10 vrk sää esiin. Kyllä, pahalta näyttää sääennuste tuleville viikoille on pilvistä ja plussaa. Ei auta muuta kuin suunnitella tuleva hiihtoloma uusiksi ja niin kuin varmasti monet muutkin joutuvat tekemään. Pitääkö meidän jatkossa varautua tuleviin talviin kahdella suunnitelmalla? Onhan tuoreessa muistissa harmaa ja sateinen joulukin. Kuunnellessa ja lukiessa uutisia maailmalla tapahtuvista säämuutoksista ei varmaan ole lainkaan huono idea ottaa tämäkin vaihtoehto lumettomuudesta huomioon. Aina puhutaan ilmaston lämpenemisestä, sen syistä ja aiheuttajista. Kuitenkin, kun meillä ilmasto lämpenee, niin pallon toisella puolella sää kylmenee. Esimerkkinä Yhdysvaltoja koetelleet pakkaset, ja Japanin lumisade, joka toi 30 senttiä lunta ensimmäistä kertaa 45 vuoteen. No, joka tapauksessa hiihtolomat ja talvilomat pidetään, vaikka sää olisi millainen. Lomaa on pyrittävä pitämään edes lyhkäisessä muodossa jo jaksamisenkin vuoksi. Lepo on yksi ase stressiä vastaan. Keräsimme menovinkkejä ja tekemistä sinulle tai perheellesi talviloman viettoon. Toki olemme jälleen mielestämme onnistuneet saamaan kansien väliin paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa. Huomatkaa myös lehden lopusta löytyvä esittely toimitukseen ilmestyneestä kummasta esineestä. Osaatko sinä kertoa meille, mikä sen käyttötarkoitus on aikoinaan ollut? Jos, sinulta itseltäsi löytyy ullakon kätköistä esine, joka mieltäsi askarruttaa niin lähetä siitä kuva meille, ja me autamme sinua selvittämään esineen tarkoituksen. Talvilomalla Ranuan laduille, Katja Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 2/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
TYÖSSÄOPPIMISELLA TARKOITETAAN AMMATILLISESSA koulutuksessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja harjaantumista tulevaan ammattiin. Työssäoppimispaikkoina toimivat pääasiassa maaseutuyritykset, esimerkiksi maatilat, konekorjaamot tai urakointiyritykset riippuen siitä, mihin maaseudun ammattiin tai tuotantosuuntaan opiskelija haluaa erikoistua. Työssäoppiminen on opetusmenetelmä, jossa tehdään käytännön töitä kokeneemman ammattilaisen opastamana. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeinen yhteistyömuoto koulutuksen ja työelämän välillä. Työssäoppiminen perustuu tutkinnon perusteiden tavoitteisiin ja se on ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla – maatalouden ammateissa useimmiten maatiloilla. Työssäoppimisen jaksoilla osa tutkinnon tavoitteista opiskellaan työpaikalla, aidossa työympäristössä. Työssäoppiminen lisää koulutuksen työelämävastaavuutta ja edistää nuorten työllistymistä. Maatalousalan koulutuksessa usein ensimmäinen kosketus työssäoppimiseen saadaan oppilaitoksen opetusmaatilalla. Oppilaitoksissa ja maatiloilla tapahtuva oppiminen kuitenkin täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Työssäoppiminen koetaan yhä tärkeämmäksi oppimisen muodoksi, sillä yhteistyössä työelämän kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa myöhemmin todellisessa työelämässä vaadittavaa osaamista. Vuorovaikutus oppilaitoksen ja maatilojen välillä tulee olla jatkuvaa ja luottamuksellista. Opiskelijat ovat maatiloille ilmaista työvoimaa, mutta se edellyttää kuitenkin vastavuoroisesti kiinnostusta opiskelijan ohjaukseen, opastamiseen ja kannustamiseen. Vastaavasti opettajat ”jalkautuvat ” ympäröivään työelämään, kun he käyvät tapaamassa opiskelijaa sekä ohjaamassa ja keskustelemassa työssäoppisen periaatteista työpaikkaohjaajan, siis maatalousyrittäjän kanssa. Oppilaitosten tulee tavalla tai toisella tarjota työpaikkaohjaamiseen riittävä koulutus. Joissakin oppilaitoksissa työpaikkaohjaamisen lisäksi koululla järjestetään maatalouden eri aihepiireihin liittyviä asiantuntijaluentoja. Joissakin oppilaitoksissa puolestaan työpaikkaohjaaminen tehdään tilakohtaisesti opettajan välityksellä silloin, kun hän muutoinkin käy seuraamassa työssäoppimista. Yhä enemmän käytetään myös mobiililaitteita ja verkkoa ohjauksen kanavana. Olipa koulutustapa mikä tahansa sekä työpaikkaohjaajalla, opiskelijalla että opettajalla tulisi olla yhdenmukainen käsitys siitä, mitä maatilalle mennään oppimaan ja minkälaisin perustein työssäoppimista arvioidaan. Nuori aikuinen tarvitsee ohjausta ja rohkaisua tullessaan harjaatumaan tulevaan ammattiin. Maaseutuyrittäjän ammatti on nykyään monipuolinen ja vaativa, niinpä nuoren on saatava tilaisuus osallistua mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin. Pelisäännöistä sovitaan tilanväen ja opettajan kesken jo etukäteen. Myös työssäoppimisjakson tulee olla etukäteen niin suunniteltu, että oppimisen tavoitteet ovat kaikille osapuolille etukäteen selvillä. Työssäoppimisen aikana ja sen päätteeksi arvioidaan, miten hyvin tavoitteisiin on päästy. Arviointikeskustelu käydään yhdessä opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken työssäoppimisjakson päätteeksi. Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja on kannustava, kärsivällinen ja positiivisessa hengessä nuoren kasvua tukeva. Avoin ja rehti ilmapiiri rakentaa luottamukselliset suhteet. Työpaikkaohjaaja on myös alansa rautainen ammattilainen, kokenut, mutta halukas kehittymään ammatissaan edelleen. SUSANNA TAURIAINEN, MMT, KM KOULUTUSJOHTAJA, MTK Maatalousalan ammattiopistot ja MTK kannustavat maatalousyrittäjiä tarjoamaan laadukkaita työssäoppimispaikkoja opiskelijoille. MTK:n liittojen kevätkokouksissa palkitaan kunkin alueen esimerkillinen työssäoppimispaikka. Tänä vuonna MTK:ssa on maaseutunuorten teemavuosi. Näin ollen huomionosoitukset kohdistuvat erityisesti nuorille maatalousyrittäjille, jotka antavat maatalousalan ammattiin opiskeleville nuorille kannustavaa opastusta ja maatilansa oppimisympäristöksi. FARMI 2/2014 7
Skotlannista kotoisin olevan Highland-karjan suosio on lisääntynyt. Viime vuosina on tullut kymmeniä, ellei satoja uusia tiloja. Suurisarvinen Highland on turvallisella reviirillään sosiaalinen ja hakee seuraa tutusta ihmisestä. Tämän sai huomata Ojalan Tilalla Sastamalassa. TEKSTI JA KUVATI: MIMMI VIRTANEN 8 FARMI 2/2014
T ämän on pakko olla oikea paikka, noista sarvista ei voi erehtyä, päätän ja pysäköin auton. Kyllä, Ojalan tilan emäntä Virva Rajantaus tulee minua pihaan vastaan hymyssä suin takkukampa kädessään. Ensimmäisenä minut esitellään "pikkulikoille", noin 250-kiloisille, sarvipäisille viikko sitten emoistaan vieroitetuille hiehoille. Virva neuvoo menemään aivan päärakennuksen vieressä olevaan aitaukseen rauhallisesti, sillä vastavieroitetut tytöt pelästyvät her- kästi vieraita tulijoita. Hän sanoo, että laidunkesy vasikka muuttuu hetkeksi uudelleen villieläimeksi, kun se otetaan erilleen emosta. Aika aroilta likat vaikuttavat, mutta tulevat pian itse haistelemaan tulijaa. Ylämaan nauta, Highland eli "haikku" on Skotlannista kotoisin oleva alkuperäisnautarotu, jonka suosio Suomessa on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Rotu on edelleenkin marginaalirotu, mutta pelkästään viime vuonna aloitti kolmisenkymmentä uutta Highland-tilaa. Suomalainen jatkuu ? Skotlannin karuilta kalliosaarilta kotoisin olevilla eläimillä on erittäin tarkka hajuaisti. Huonoa lähinäköä kompensoi loistava kaukonäkö. FARMI 2/2014 9
ylämaankarja polveutuu lähinnä Saksan, Ruotsin ja Tanskan tuontieläimistä. ? Varmasti eettisyyskysymykset ja huomion kiinnittäminen eläinten hyvinvointiin ovat nostaneet Highlandin suosiota, Virva pohtii. Karjaa avuksi raivaustöihin Ojalassa Highland-karjaa on ollut vasta viitisen vuotta. Virva Rajantaus ja Jukka Isotalo ostivat Ojalan maatilan Jukan isoäidiltä kymmenkunta vuotta sitten. Maataloutta ei ollut harjoitettu tilalla vuosiin, joten sen kymmenisen peltohehtaaria kasvoivat pajukkoa. Vaikka saviset ja kiviset pellot eivät olleet soveltuvia nykyviljelyyn, ne haluttiin kuitenkin raivata. 10 FARMI 2/2014 ? Monet sanoivat, että metsää vaan kasvamaan. Pellot on kuitenkin Jukan isoisä aikoinaan käsipelillä raivannut, eikä Jukka halunnut hävittää isovanhempiensa elämäntyötä, Virva selittää. Uusi isäntäpari laittoi ensin päärakennusta kuntoon, ja sen jälkeen päätti raivata pajukkoa kasvavat pellot taas käyttökuntoon. ? Jukka sanoi minulle yhtenä päivänä, että on tähän helpompiakin keinoja. Silloin aloimme pohtia Highland-karjan ottamista. Minulle itselleni ei ollut tullut pieneen mieleenkään, että otettaisiin jotain tuotantoeläimiä, vaikka maatilalle muutettiinkin, Virva naurahtaa. Highland on tehokas laiduntaja, ja se sopii raivaustehtäviin erinomaisesti, sillä se syö melkein mitä tahansa. Eläin myös hyödyntää poikkeuksellisen tehokkaasti ravinteet kaikesta nauttimastaan. Ajatus Ylämaan karjan ottamisesta voimistui ja pian oltiin jo kauppoja hieromassa. Ensimmäinen kauppa meni pöydän alle, mutta kun tietoon saatiin toinen haikkujen myyjä, kaupat syntyivät nopeasti. ? Jukka soitti töihin, että mihin aikaan tulet, lähdetään Säkylään katsomaan karjaa. Hän oli menossa illalla yövuoroon, mutta lähdettiin silti karjaa katsomaan. Kaupat tuli niin nopeasti, ettei paikan isän- täkään varmaan heti tajunnut karjan jo menneen kaupaksi! Nyt Highlandeja on Ojalassa yhteensä 66 päätä. Karjan kasvattaminen on pariskunnalle kuitenkin sivutoimi ? tai ehkä oikeammin elämäntapa ?, sillä sekä Virva että Jukka käyvät tilan ulkopuolella töissä. Viiden aamut eivät harmita, ja kauneudenhoitoalalla työskentelevä Virva kertoo eläinten parissa työskentelyn tuovan tasapainoa ja pitävän jalat maassa. Ulkona ympäri vuoden Lypsykarjatilalta kotoisin oleva Virva on omiaan suurten eläinten seurassa. Sairaanhoitajana ja kätilönäkin työskennelleenä hän
Vasemmalla: Highlandeja käytetään myös maisemanhoitajina, eikä turhaa. Ojalankin laitumilla on tullut esiin paljon uusia kasvilajeja, joista osa on uhanalaisia. Ylhäällä: Highland kiintyy hoitajaansa, ja on muutenkin hyvin sosiaalinen. Eläin hakee seuraa, ja ”hengailee” mielellään ihmisten kanssa. Alhaalla: Kaikki jalostukseen käytettävät Highlandit kantakirjataan, ja eläinten sukujuuret on selvitettävissä hyvin pitkälle. on haka toimimaan eläinten kanssa, ja myös kouluttamaan niitä. Jos joku yksilö erehtyy koputtelemaan meitä sarvillaan, saa se pian nenilleen oppiakseen olemaan käyttämättä sarviaan ihmisen kanssa. ? Eivät nämä niin paljon ihmislapsesta eroa. Highland-karja kiintyy hoitajaansa, ja selkeästi hakee seuraa. Se on huomattavasti lypsylehmää sosiaalisempi. Vieroitushiehoilla on päässään sarvien ympärille kahdeksikoksi lukittu köysi, Virvan itse kehittämä sarviriimu. Riimu on laitettu, kun tytöt otettiin pois emolaitumelta. Riimun avulla hiehosta saa otteen vierotustarhassa ja ryhmän rauhoituttua päästään opettelemaan sarviriimuun kiinnitettävän kävelyriimun kanssa. ? Eihän niitä muuten saisi emon luota pois. Meillä vierotettavat tuodaan sen verran emoista etäämmälle, ettei ole mahdollista pystyttää irtoaitakujaa matkalle. On tärkeää saada vieroitettavat eläimet suoraan niiden aitaukseen. Jos eläin pääsee kerran karkuun, se keskittyy pitkään yrittämään uutta karkaamista, Virva selittää. Lähdemme emoaitaukselle katsomaan ”mammoja” ja ”pappaa” sekä muutamia jälkeläisiä. Ja minä kun luulin, että äsken tapaamillani eläimillä oli suuret sarvet. ? Tuo yksi pitäisi vielä tänään ottaa pikkulikka-ai- taukseen, siinä on hommaa! Virva naurahtaa. Highland-karja asustaa ulkosalla ympäri vuoden. Eläimet ovat erittäin säänkestäviä, ja kovallakin pakkasella ne pärjäävät ulkona loistavasti. Virva kertoo, että kun ollaan lähempänä 30 pakkasastetta, silloin eläimet alkavat etsiä tuulensuojaa. ? Ihmiset ihmettelevät, miten nuo pärjäävät ulkona kovassa pakkasessa. Talvella Highland pärjää erinomaisesti, mutta kesällä on toinen juttu. Silloin niillä on helposti liian kuuma. Highlandeilla on todella paksu nahka sekä karvapeite. Pitkä karkea päälliskarva toimii ikään kuin sadetakkina, pitäen alemman villaisen karvan kuivana säällä kuin säällä. Vaikka tuotantorakennuksia ei tarvita, eläimet kaipaavat kuitenkin tuulensuojaa talvella ja varjopaikkoja kesällä. Yleinen käsitys on Virvan mukaan se, että Highland on pitäjälleen kovin huoleton, mutta hän tyrmää väitteen saman tien. ? Joka aamu ja ilta, kun laitumelle mennään, on tarkkailtava muutakin kuin ruoka- ja juomapuolta. Jos on ottanut eläimiä, niistä on myös kannettava vastuu. Itse arvioin koko ajan eläinten kuntoa, liikkumista ja käytöstä, onko jotain, mihin pitää puuttua. Alkuperäisrotuisessa laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys. Sonni tulee ensimmäisenä ja sen jälkeen jatkuu ? FARMI 2/2014 11
johtajaemo, jokaisella on paikkansa laumassa. ? Kun nuoret vieroitetaan yhdeksän kuukauden iässä, ne muodostavat uudet laumat ja silloin johtajan asemasta saatetaan vääntää pitkään, varsinkin sonnipoikien keskuudessa, Virva kertoo. Jotkut ovat kokeilleet Highlandien kasvattamista pihatossa, mutta usein huonolla menestyksellä. Minimitilavaatimukset eivät riitä Highlandille, sillä tarkan hierarkian vuoksi, se tarvitsee ympärilleen ennen kaikkea tilantuntua. ? Koska laumassa vallitsee tarkka arvojärjestys, alem- Kuningatar Elisabeth on jalostuksessa suosinut punaruskeaa väriä, ja siksi se on Highlandien valtaväri. Harmaita ja mustia Highlandeja on vähemmän. 12 FARMI 2/2014 piarvoisemman on päästävä väistämään ylempiarvoisempaa. Jos tilaa ei ole riittävästi, alempiarvoisempaa nuijitaan. Eläimiä on kuollut tällaisissa olosuhteissa, sillä laumassa pätee vahvemman laki. Laumassa yksi pois pelistä tarkoittaa muille enemmän tilaa. Vähemmän kauraa, vähemmän kolesterolia Ojalan tilalla korsiruokittu karja elää erittäin luonnonmukaisissa olosuhteissa, mutta tilalla ei ole luomusertifikaattia, koska vain osa pelloista on luomussa ja omavaraisuusaste on alhainen. Laiduntamiseen ovat toistaiseksi riittäneet omat pellot, mutta vuokrapeltoja kaivattaisiin myös. Lähiseudulta niitä on ollut vaikea saada. ? Ongelmallista on ollut talviheinän saanti, sillä joudumme nyt ostamaan kaiken talviheinän. Onneksi nykyään alkaa olla jo verkostoa, ja usein joku vihjaa toiselle, että meillä saattaisi olla heinälle tarvetta, Virva sanoo. Kivennäislisiä Highland tarvitsee siinä missä muutkin, mutta muutoin eläin pärjää tyystin pelkällä heinällä. ? Viljaa karjamme ei saa ollenkaan, sillä mielestämme se ei ole naudan luontaista ravintoa. Jos eläimille syötetään viljaa, Omega 6 -rasvahappojen osuus lihassa nousee laskien samalla hyvälaatuisen Omega 3:n osuutta. Korsiruokinnalla saadaan muitakin suotuisia vaikutuksia lihan rasvahappoarvoihin. Highland-lihassa on vähemmän rasvaa ja kolesterolia ja enemmän proteiineja ja rautaa kuin naudanlihassa keskimäärin. Siksi lihaa pidetään tavallista naudanlihaa terveellisempänä, ja se myös tekee kauppansa. Virva ja Jukka myyvät itse kasvattamiensa eläinten lihan raakakypsytettynä suoraan tilalta. Pariskunnalla on kaksi luottoteurastamoa, joihin tavallisesti lähtee yksi eläin kerrallaan. Tilamyymälä on rakenteilla, mutta molempien työn ja eläinten hoidon ohessa se valmistuu verkkaisesti. Toistaiseksi talon etukuisti on pyhitetty lihan myynnille. Lypsyyn on totutettava Vaikka Highlandeja ei kylmyys haittaa, meitä se haittaa, ja päädymme Virvan kanssa sisätiloihin. Keittiön hyllyllä on rivissä maitopulloja tavallisesta lapsen tuttipullosta valtavaan viiden litran kanisteriin. ? Parhaimmillaan olen ruokkinut vasikkaa pullolla puolivuotiaaksi. Sen ikäiset juovat jo mahdottomat määrät maitoa, Virva nauraa ja selittää, että kyseessä olivat kaksoset, jotka eivät
Ojalasta on vasta kerran osallistuttu näyttelyyn haikkujen kanssa. Matkassa oli kaksi hiehoa ja molemmat nappasivat palkinnon. ilman emon mallia meinanneet millään oppia heinänsyöntiä. Ojalan tilalla hienot tiineytetään ensi kertaa vasta kolmevuotiaina. Eläimet kasvavat hitaasti, mutta ovat vastaavasti pitkäikäisiä. Highland-lehmä saattaa tehdä elämänsä aikana viisitoista vasikkaa. Emot poikivat erinomaisesti itse, mutta kätilönäkin toiminut Virva sanoo silloin tällöin puuttuvansa poikimiseen. Highlandin äidinvaisto on erittäin voimakas, ja poikimisen jälkeen ylisuojeleva emo saattaa olla jopa vaarallinen tuttuakin hoitajaa kohtaa. Vasikan pitäisi saada emon maitoa muutaman tunnin sisällä syntymästään, jotta se saa tarvittavat vasta-aineet, ja sen oma suolisto alkaa toimia. Virva sanoo, että joskus vasikkaa pitää auttaa emon utareille ja työntää vedintä suuhun, jotta se hoksaa homman. Koska Highlandit eivät ole lypsyrotuisia, ne eivät ole tottuneet lypsyyn eivätkä utareiden kosketteluun. ? Muun eläimen käsittelyn ohessa kosken myös vetimien ja utareiden aihioita jo nuoresta asti, jotta eläin tottuu siihen, että sinnekin saatetaan koskea. Ajattelen, että tällä tavoin emo maitoa täynnä olevien utareidensa kanssa antautuu helpommin vasikalleenkin. Hätätapauksen varalle Virvalla on pakastimessa lypsettyä maitoa ? ja keittiön hyllyllä tuttipullot. Pullomaitoa saatetaan tarvita, jos emo saa kaksoset. Highlandeilla kaksoisvasikat ovat aika harvinaisia, mutta Ojalan tilaa on siunattu tähän mennessä jo kaksilla kaksosilla. Alkuperäisrodulla uskomaton paranemiskyky Highlandit ovat kekseliäitä ja kokoonsa nähden ketteriä. Yli 600-kiloiset mammat hyppivät kepeästi pelto-ojien yli, ja halkopinon päällä kiipeilyäkin on joku kokeillut. Jos jo varttuneempaa sonniherraa laiskottaa lähteä vesiautomaatille, se saattaa kaivella sorkallaan vettä jäätyneestäkin ojasta. ? Highlandit ovat myös erittäin harvoin sairaita, ja niillä on nahkansa suhteen uskomaton paranemiskyky, Virva kertoo. Paranemiskyky on tullut testattua muun muassa silloin, kun suuruudenhullu ilves yritti kaataa sonnia metsälaitumella. ? Ilves oli hypännyt puusta sonnin selkään tai yllättänyt sen makuulta. Selästä pudotessaan se oli raapinut syvät viillot sonnin kylkiin. Haavat olivat pahannäköiset, mutta paranivat uskomattoman nopeasti. Parin viikon päästä uuden karvan seasta tuskin arpea löysi. Toisella kerralla kissa oli joutunut sonnin mahan alle ja halkaisi toisen kiveksen. Seuraavana kesänä tämä poika kuitenkin tiineytti kaikki emonsa! Vaikka Highlandit ovat sosiaalisia, ne eivät pidä odottamattomista vieraista. ? Kun lauma pelästyy, se menee vaikka läpi aidoista. Highlandit ovat myös uhka tunkeutujille. Kerran kaksi metsästäjää olivat aikeissa kulkea tietä ohi irti olevan koiran kanssa, ja koira lähtikin laidunta kohti. Onneksi huomasin, ja ehdin emojen luo ennen koiraa, jonka miehet saivat ajoissa kiinni. Jos koira olisi päässyt emolaitumelle, vasikoitaan puolusta- vat emot olisivat saattaneet puskea ja heitellä sarvilla ilmaan koiran hengettömäksi. Tällaisissa tilanteissa on yritettävä pitää johtajaemo rauhallisena. Jos se lähtee, niin sitten ei ole mitään tehtävissä, muut menevät perässä. Pienenä tuotantoalana Highlandien kasvattaminen vaatii kasvattajien verkostoitumista. Suomen Highland Cattle Club ry onkin erittäin aktiivinen yhdistys, johon suurin osa Highlandtuottajista kuuluu. ? Omalta keskustelufoorumilta löytää varsinkin uutena kasvattajana paljon testattua tietoa ja voi kysyä omiin ongelmakohtiinsa neuvoja. Yhdistyksen toiminnassa on toki mukana muitakin kuin itse kasvattajia. Yksi aktiivisimmista jäsenistä on Highland-viruksen saanut tietojenkäsittelyn professori, joka on ihastunut rotuun ja toiminut Highlandien suhteen erityisasiantuntijatehtävissäkin. ? Se ”haikkuhulluus” tarttuu helposti, Virva nauraa. Uskon. Luulen, että olen itsekin saanut tartunnan. • FARMI 2/2014 13
HYÖT YELÄIMET FARMI PROAGRIAN LUOMUASIANTUNTIJAT ovat koonneet Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat -oppaan luomusikojen tuotantoa aloittelevalle tuottajalle. Opas sisältää luomutuotantoehtoja, muun lainsäädännön vaatimuksia ja sikasektorin suosituksia. Nämä on kuvattu käytännössä toimiviksi hyviksi toimintatavoiksi luomusianlihan tuotannossa. Uudella oppaalla pyritään siihen, että luomusikatuotannon kannattavuutta parantamalla, tilatason neuvonnalla ja luomutukien ja säädösten 14 FARMI 2/2014 selventämisellä luomutuotteiden saatavuutta voidaan parantaa. Luomutuotantoon siirtymistä harkitsevia sikatiloja on eri puolilla Suomea, ja ne kaipaavat neuvontaa. Suurin haaste luomutuotantoon siirtymiselle on ollut riittävän hinnan saaminen lihasta. Rehuraaka-aineiden saanti ja erityisesti valkuaisomavaraisuuden varmistaminen ovat lisänneet haastetta, kuten myös teurastamoyhteistyön puuttuminen. ProAgrian kehitysprojektin aikana tuottajahinta on noussut ja teurastamoyhteistyö on virinnyt. Myös teollisten rehujen valmistus on lisääntynyt sekä kotoisten raaka-aineiden välitystoiminta ja verkostot on saatu toimimaan paremmin. Luomutuotteiden osuus päivittäistavarakaupasta oli 1,6 % vuonna 2011. Kaupan laatiman arvion mukaan luomuelintarvikkeiden myynti voisi keskimäärin kolminkertaistua, jos kaikkia kuluttajan haluamia luomutuotteita olisi saatavilla. Luomulihaa on saatavilla nyt liiankin niukasti, mutta kasvua on näköpiirissä. ProAgrian mukaan vuonna 2012 luomusianlihaa tuotet- tiin 300 tuhatta kiloa, 2013 arviolta kolminkertainen määrä ja vuodelle 2014 ennustetaan vielä 700 tuhannen kilon kasvua, jolloin tuotantomäärä olisi 1,6 miljoonaa kiloa vuodessa. Luomusikojen kasvatuksesta saa lisätietoja ProAgrian luomuerityisasiantuntijoilta ja ProAgria Liha Osaamiskeskuksesta. Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat -oppaan rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Oppaan voi ladata veloituksetta osoitteessa: www.proagria.fi/ luomusika
HYÖT YELÄIMET SUOMESSA, TANSKASSA, Norjassa ja Ruotsissa kerätään lypsylehmien tautitietoja rekistereihin. Koska tiedot kerätään kaikissa maissa maanlaajuisesti, ne kattavat suurimman osan lypsylehmien tautitiedoista. Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää muun muassa karjan terveyden, tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa, jalostuksessa ja sairauksien tutkimuksessa. Suomessa tautirekisteriin siirtyy 83 prosenttia tuotosseurantaan kuuluvien lehmien tautitiedoista. Vaikka osa tautitiedoista häviää tiedonsiirtoprosessissa, on tautirekisteri laadultaan hyvä ja tallennetun tiedon oikeellisuus erinomaista. Tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja rekisterin laatua parantaa, kun tiedot siirretään elektronisesti jo hoitohetkellä rekisteriin. Suomessa ollaankin jo siirtymässä ajantasaiseen tiedonsiirtoon. Suomessa suurin yksittäinen syy tautitiedon häviämiseen oli, ettei tietoja siirry lainkaan ns. lehmäkortista tautirekisteriin. Tiedot puuttuivat, koska poistettujen lehmien lehmäkortit saatetaan varastoida liian aikaisin, jolloin keinosiementäjä ei pystynyt siirtämään tietoja rekisteriin. Ostetuista lehmistä rekisteröitiin vähemmän tautitietoja kuin tilalla syntyneistä, mikä viittaa ongelmiin ostettujen lehmien tunnistetiedoissa. Rekisterin sisältämien tietojen luotettavuutta ei tunneta, koska ei ole tietoa kuinka tarkasti tautitietoja tallennetaan ja minkälaisia virheitä niiden tallennuksessa tapahtuu. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan rekisterien kattavuudessa on eroja. Kohtutulehdukset ja kiimahäiriöt siirtyivät rekistereihin hyvin kaikissa maissa. Avustetun poikimisen ja jälkeisten kattavuudessa havaittiin merkitseviä eroja maiden välillä. Korkein kattavuus oli Tanskassa (0,89) ja alhaisin kattavuus Suomessa (0,31). Tuottajien ja eläinlääkäreiden asenteet vaikuttavat tautirekisterin tietoihin. Tautirekisteriin tallennetaan pääosin lääkkeillä hoidettuja tautitapauksia. Mitä myönteisemmin suhtaudutaan lääkehoitoon, sitä enemmän tautitapauksia rekisteröidään koska myönteinen suhtautuminen johtaa useampien tautitapausten kohdalla lääkehoitoon. Tämä selittää esimerkiksi utaretulehduksen eroja maiden kesken. Tanskassa lääkehoitomyönteisyys vaikutti olevan muita maita suurempi. Tutkimus perustuu Eviran tutkijan Simo Rintakosken väitöskirjatutkimukseen. www.evira.fi KERA GROUP Oy:öön kuuluva Keraplast on tuonut markkinoille uuden alaslaskettavan puoliseinäikkunan. Päivänvalo ja sen antama vuorokausirytmi ovat tärkeitä maatalousrakennuksissa. Valoisa puoliseinäikkuna on osa painovoimaista, harjalta tuuletettavaa ilmanvaihtoa. Uusi korvausilmaa varten alas laskettava 40 mm paksu puoliseinäikkuna varustetaan yksinkertaisimmillaan käsiveivi-mekanismilla. Mekaanisen veivin vaihtoehtona on sähköinen avaaja jolloin ikkuna voidaan varustaa myös automaattisella lämpötilaan perustuvalla säädöllä. PC-monikerroslevystä valmistetut katto- ja seinäikkunat ovat eläinsuojissa turvallisia, koska ne eivät rikkoudu sirpaleiksi. Valoa läpäisevää PC-kerroslevyä kutsutaan myös kanaali- tai kerroslevyksi. Se on kevyt, jäykkä ja lämpöä pitävä ikkunamateriaali. Alumiiniset kiinnityslistat ja sinkityt teräsrakenteet antavat rakenteelle viimeistellyn ulkonäön. www.keraplast.fi FARMI FARMI 2/2014 15
HYÖT YELÄIMET MIMMI VIRTANEN ? UHIPALKKIOTA, SEN lisäU palkkiota ja kansallista uuhitukea haetaan 3.2.–28.2. kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 107A. Lomake ohjeineen on postitettu vuonna 2013 uuhipalkkiota, -tukea tai teuraskaritsan laatupalkkiota hakeneille lammastiloille viikon viisi aikana. Uuhipalkkiota ja -tukea ei ole mahdollista hakea sähköisesti vuonna 2014. Lomakkeella 107A haetaan myös uuhituen ennakkoa, joka on 60 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Ennakko maksetaan arviolta huhtikuussa 2014. Jos viljelijä ei halua hakea ennakkoa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Uuhien peruminen hakemukselta ja pitopaikan muuttaminen tilalla pitoaikana on mahdollista lomakkeella 124 uuhien tilalla pitoaikana 1.3.–8.6. REHUTEOLLISUUS KÄYTTI vuonna 2013 600 miljoonaa kiloa viljaa, ja mikä on vajaa kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten rehukäyttöön meni ohraa, 230 miljoonaa kiloa. Tämä oli kuitenkin noin 34 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Teuraskaritsan laatupalkkiota haetaan lomakkeella 177 Teuraskaritsan laatupalkkion hakuaika on 3.2.–28.2. Laatupalkkiota haetaan osallistumisilmoituslomakkeella 177. Jos viljelijä on osallistunut palkkiojärjestelmään jo aikaisemmin, osallistumisilmoitusta ei tarvitse jättää uudelleen vuonna 2014. Uuhipalkkiokiintiöiden hakuaika on myös 3.2.–28.2. Kiintiöitä haetaan lomakkeel- la 122. Uuhikiintiöiden siirrot ilmoitetaan lomakkeella 249. Viljelijän on toimitettava uuhikiintiöitä koskevat lomakkeet tilan alueen ELY-keskukseen. Lomakkeet ja hakuohjeet ovat saatavissa internetosoitteesta http://www.suomi.fi/lomakkeet sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja ELY-keskuksista. www.mavi.fi Kaurasta meni rehuteollisuuden käyttöön runsas 170 miljoonaa kiloa, mikä taas on 30 miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Vehnää rehuksi käytettiin 200 miljoonaa kiloa. www.maataloustilastot.fi FARMI 16 FARMI 2/2014
TIESITKÖ? MAATALOUS Vuosi 2013 oli kananmunantuotannossa tuottoisin aikoihin, sillä munia tuotettiin yhteensä 67,5 miljoonaa kiloa. Enemmän on tuotettu viimeksi vuonna 1996, jolloin tuotoissa päästiin yli 70 miljoonaan munakiloon. MIMMI VIRTANEN MTT ENNUSTAA TUOREESSA raportissaan, että vuoteen 2020 maatalouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana ja varsinkin kotieläintilojen määrä laskee tasaisesti. Maataloustuotteiden tuotantomäärät tulevat pysymään suurin piirtein samalla tasolla kuin nyt, mutta maatalousyritysten määrä tulee laskemaan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 57 000 noin 48 000 tilaan eli 15 prosenttia. Kotieläintiloja olisi enää viidennes tiloista, noin 10 000 tilaa. Sika- ja maitotilojen määrä alenee noin 40 prosenttia. Luopuminen painottuu pienimpiin tilakokoluokkiin, ja jäljelle jäävät kasvattavat yksikkökokoa. Osasyynä tuotannosta luopumiseen on voimakkaasta rakennekehityksestä huolimatta jatkuvasti heikko kannatta- vuustaso. Pääoman tuottoprosentti on ollut viimeiset 10 vuotta keskimäärin negatiivinen. Vuonna 2011 se oli Suomessa EU:n kolmanneksi heikoin, -1,1 prosenttia. Vaikka maataloustuet ovat edelleen tukipilari, niiden merkitys vähenee. Tulotason säilyttämiseksi aiempaa suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava itse tuotteesta. Myös valtion rooli satovahinkojen korvaajana muuttuu. Satovahinkoja ei enää siirtymäajan jälkeen korvata suoraan valtion varoista, vaan valtio osallistuu satovahinkojen kattamiseen luomalla edellytyksiä kaupallisten satovahinkovakuutusten synnylle. www.mtt.fi SUCROS OY on käynnistänyt mittavat investoinnit tulevaisuuden kilpailukykynsä lisäämiseksi. Investointeja tehdään molemmissa tuotantolaitoksissa yhteensä neljällä miljoonalla eurolla, ja ne toteutetaan ennen seuraavaa käyntikautta. Säkylässä parannetaan energiatehokkuutta laajentamalla haudutusprosessi kuusivaiheiseksi ja kalkkiuuniin tehdään perusparannuksia. Porkkalassa investoidaan muun muassa voimalaitoksen kattilakapasiteetin saneeraukseen. Sucros pyrkii nyt saamaan koko ajan uusia sokerijuurikkaanviljelijöitä, ja houkuttelu onkin onnistunut hyvin hyvällä tasolla pysyneiden tuottajahintojen ja parantuneiden satotasojen ansiosta. Sucros Oy:n maatalousjohtaja Matti Kukkolan mukaan tämän vuoden tammikuussa on onnistuttu rekrytoimaan enemmän uusia viljelijöitä kuin yhteensä koko viime vuonna. Juurikkaan viljelypinta-alojen uskotaankin kasvavan tänä vuonna merkittävästi viime vuoteen verrattuna. www.sucros.fi AHTI SORMUNEN FARMI 2/2014 17
MAATALOUS SXC MTT:N JA Eviran Neomehihankkeessa selvitetään tänä vuonna, minkälaisia vaikutuksia rypsinviljelyssä käytettävillä, neonikotinoideja sisältävillä torjunta-aineilla on mehiläisiin. Tutkijat arvioivat ensimmäisten koetulosten perusteella, ettei neonikotinoidien käytöstä näyttäisi olevan akuuttia haittaa mehiläisille. MTT:n ja Eviran keväällä 2013 käynnistyneessä Neomehi-hankkeessa tutkitaan neonikotinoidien käytön vaikutuksia mehiläisiin suomalaisessa öljykasvien kasvinsuojelussa. Alustavasti siementen peittauksella ei ole havaittu ole18 FARMI 2/2014 van yhteyttä mehiläispesien menestykseen. Myös mitatut torjunta-aineiden jäämäpitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia ja riskirajojen alapuolella. Euroopan komissio teki viime vuonna päätöksen rajoittaa kolmen neonikotinoideja sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä EU-maissa. Kahden vuoden kuluttua komissio tarkistaa päätöksensä perustelut uusien tutkimustietojen perusteella. Neonikotinoideja sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään tavanomaisen rypsin ja rapsin viljelyssä siementen peittaukseen torjumaan taimivaiheen tuhohyönteisiä. Aineita käytetään myös ruiskutteena lähellä kasvin kukinta-aikaa torjumaan lähinnä rapsikuoriaisia. Neonikotinoidit tulivat käyttöön Suomessa 2000-luvun alussa, eikä peittausaineissa ei ole tällä hetkellä korvaavia vaihtoehtoja neonikotinoideille. Siksi aineiden käyttökielto voi vaikuttaa öljykasvien viljelyvarmuuteen, ja sitä kautta merkittävästi viljelyhalukkuuteen. Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttavatko neonikotinoideja sisältävät kasvinsuojeluaineet pölytyspalvelussa käytettävien mehiläispesien menestykseen. Samoin sel- vitetään neonikotinoidien jäämiä rypsikasvustosta, medestä, siitepölystä, hunajasta ja mehiläisistä. Hankkeessa kartoitetaan myös, liittyykö mehiläispesän sijainti lähellä rypsipeltoa pesäkuolemiin ja mehiläistauteihin. Neomehi-hankkeessa MTT:n ja Eviran yhteistyökumppaneita ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, MTK, Elintarviketeollisuusliitto, Helsingin yliopisto, Suomen Mehiläishoitajien liitto sekä maa- ja metsätalousministeriö. www.mtt.fi
BERNER OY, Boreal Kasvinjalostus Oy ja ProAgria EteläPohjanmaa järjestävät 29.7.2014 ensimmäistä kertaa kasvintuotantoon keskittyvän peltopäivän Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan Peltopäiväksi nimetyn tapahtuman paikkana on MTT Ylistaron tutkimusasema ja Perunantutkimuslaitos ympäristöineen. Etelä-Suomen ProAgria-keskukset ovat järjestäneet vuoKustannustehokas vaihtoehto kalkituk desta 2007 alkaen valtakunnallisen Peltopäivän Inkoon Västankvarnissa. Kysyntää alueelliseen Peltopäivään on Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. ollut runsaasti, ja nyt Pohjanmaalla vastataan tähän. Erityisesti ammattiviljelijöille suunnatun Peltopäivän teemana on tuottava kasvinviljely. Järjestäjinä on kolme vahvaa kasvinviljelyn ammattilaista, joten tapahtumassa ovat Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. kattavasti esillä esimerkiksi viljojen, öljykasvien ja perunan lajikkeet, kasvinsuojelu sekä kasvintuotannon tutkimus. – Tapahtumaa markkinoidaan parhaillaan näytteilleasettajille, ja vastaanotto on ollut erittäin positiivista. EteläPohjanmaa on vahvaa alkutuotantoaluetta ja Peltopäivä on erinomainen tilaisuus tavoittaa tuottajia. Päivän aikana paikalle odotetaan noin tuhatta kävijää, Peltopäivän näyttelypäällikkö Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta kertoo. www.bam54.se www.proagria.fi satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. Pohjoista kasvua Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihin vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. Tänä vuonna vietämme juhlavuotta, kun Boreal täyttää 20 vuotta. Samalla tulee kuluneeksi 110 vuotta suomalaisen kasvinjalostuksen käynnistymisestä. Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net FARMI 2/2014 19
Lisääntyneet myrskyt, ja niiden aiheuttamat sähkökatkot ovat lisänneet varavoimakoneiden kysyntää. Aggregaatit ja traktorikäyttöiset generaattorit ovat jo pitempään kuuluneet etenkin eläintilojen vakiovarusteisiin, mutta nyt yhä useampi hankkii varavoimaa myös kotitalouteen. TEKSTI:MIMMI VIRTANEN KUVAT: KATJA ILMANEN JA SXC Pihanperän tilan munintakanalassa pärjätään sähköttä muutamia tunteja. L Energiateollisuuden sähkön keskeytystilastojen mukaan maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän keskimääräinen keskeytysaika vuonna 2012 oli yhteensä noin neljä ja puoli tuntia. Taajamassa keskeytysaika oli al- 20 FARMI 2/2014 le tunti ja kaupungissa noin kymmenen minuuttia. Lukemat ovat hyvin pieniä verrattuna vuoteen 2011, jolloin maaseudulla asuva joutui olemaan sähköttä yhteensä hieman yli kaksitoista tuntia, ja taajamassakin noin kaksi tuntia. Vuoden 2011 korkea tulos johtuu pitkälti joulunajan Tapanimyrskystä sekä talven lumikuormista. Poikkeuksellisia myrskyjen aiheuttamia katkoja ei vuonna 2012 esiintynyt, mutta toisin oli taas viime vuonna. Vuoden 2013 tark- koja keskeytystilastoja ei ole vielä saatavissa, mutta lukemat kohoavat mitä luultavimmin taas korkeammiksi loppuvuoden myrskyjen vuoksi. Energiateollisuuden kyselyn perusteella Eino, Oskari ja Seija pistivät ranttaliksi, sillä myrskytuhojen