Maaseudun aikakauslehti
Nro 2/2013 ? www.countrymedia.fi ? Hinta 6.80 ?
13002
Palautusvko 2013-11
6 414881 667773
166777-1302
www.maanparannus.com
kalkitus kannattaa
Nyt kannattaa kalkita!
Uusilla Aito-kalkeilla onnistut
?
?
?
?
Aito-kalkit nostavat maan pH-arvoa
Parantavat työsi tuottavuutta
Tehostavat ravinteiden hyväksikäyttöä
Kuohkeuttavat maata ja vilkastuttavat pieneliötoimintaa.
Nordkalk Aito maanparannuskalkit
Aito Kalsiitti ja Aito Magnesium.
Optimoitua laatukalkkia kaikille pelloille.
VALKOISELLA VIHREÄÄ
Luonnollinen valinta
Uusiutuvaa energiaa
lämmitykseen ja
käyttösähkön tuottoon
Dimplex maa- ja ilma-vesilämpöpumpuilla, Solar Thermal aurinkolämmöllä ja Solar PV aurinkosähköllä voit hyödyntää ympäristön
uusiutuvia energiavarantoja. Säästät sekä rahaa että luontoa, tinkimättä kuitenkaan mukavuudesta ja helppokäyttöisyydestä.
Sopiva lämmitys- ja energiaratkaisu löytyy varmasti.
Olethan yhteydessä!
Lämpöpumput
2
FARMI 2/2013
Aurinkoenergia
Oy Glen Dimplex Nordic Ab ? Mestarintie 30, 06150 PORVOO
puh. 020 7768 300 ? mail@glendimplex.fi
www.glendimplex.fi
Metsäkoneet
Bandit bioenergia-
MURSKAIMET
HAKKURIT JA
KANTOJYRSIMET
Sampo Rosenlew
HARVESTERIT
Kesla
HAKKUUPÄÄT
SR-Harvesting Oy
VAIHTO- JA
VÄLITYSKONEET
www.srharvesting.fi
puh. 0400 836 941
Torppakyläntie 354
34800 VIRRAT
Jukka Salin, Sampo-Rosenlew, Kesla 0400 836 941
Ahti Sormunen, Bandit, Kesla 0400 346 650
Biokaasulle kupu?
Biokaasukupu on kahden kupumaisen katteen
yhdistelmä, jossa sisäkate on biokaasukankaasta
valmistettu kaasukate ja päällyskate hallimateriaalista valmistettu sääkate. Kupu asennetaan
betonialtaan päälle biokaasun keräämiseksi
talteen. Asennustarvikkeet sisältyvät hintaan.
Kysy meiltä lisätietoja ja tarjousta.
Ahopellontie 11 ? 21290 Rusko ? www.tarpaulin.fi
Tarpaulin Oy valmistaa ja asentaa biokaasukupuja tarpeesi mukaan.
Soita: Reijo Hallikainen 045 352 2077 tai Risto Utoslahti 040 514 7516.
FARMI 2/2013
3
Opi ammattisi
Lappiassa ja tee
työtä, josta tykkäät.
Hae yhteishaussa
25.2.?15.3.2013
esimerkiksi
luontoalalle!
Tutustu ammatteihin
ja osallistu arvontaan:
www.lappia.fi/yhteishaku
Yhteishaussa 25.2.-15.3.2013
NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS
Hevostalouden perustutkinto 120ov
Ammatillinen perustutkinto ? meijeristi
Hämeen ammatti-instituutti on oppilaitos Suomessa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu
painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin
vuosi palkallista työssäoppimista. Maksuton asuntola.
HAE 25.2.?15.3. www.haenyt.fi
Insinööri ( AMK)
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa,
josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK).
Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja
niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujaksoilta maksetaan
työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
HAE 4.3.?3.4. www.amkhaku.fi
ETK, ETM ? meijeriteknologia
Meijerialaa voi opiskella myös
Helsingin yliopistossa.
Lisätiedot www-.helsinki.fi/opiskelijaksi.
Ratsastuksenohjaaja
Hevostenhoitaja
Suuntautumisvaihtoehtoina
ravihevosten hoitaminen, hevoskasvatus
tai hevosharrastepalveluiden tuottaminen.
Peruskoulu- ja ylioppilaspohjaiset linjat
sekä mahdollisuus kaksoistutkintoon.
Maksuton asunto ja ruoka koulupäivinä.
AIKUISTEN KOULUTUS
Haku 3.5.2013 mennessä!
toja .fi!
e
i
t
lisä unopk
o
s
j
Kat w.har
ww
Hevostalouden pt
Hevostenhoitaja tai ratsastuksenohjaaja
Kengityssepän at
Puutarhatalouden pt
Puutarhuri
Katariinankuja 19 ? 49980 Ravijoki ? puh. (05) 229 5500
4
FARMI 2/2013
Rakennatko
toimitilaa, logistiikkakeskusta, hallia...?
Toimitamme edulliset ja
laadukkaat sandwichseinä- ja kattoelementit
villasta ja uretaanista.
Lisätietoja löydät netistä:
Puolilämmin
katto
Nopea
toimitus
Jopa
P2-pal
oluokka
www.izopanel.fi
Lukasz Mierzynski / puh. 040 962 1746
Tomi Tuomaala / puh. 050 396 9144
Constin Oy, Keisarinviitta 24, Pirkkala
Constin Nor Oy, Länsiranta 9 A 17, Tornio
Teemu Turpeinen / puh. 050 432 3850
(Tornio)
FARMI 2/2013
5
ISSN 1238-1586
SISÄLLYS
PÄÄTOIMITTAJA
Katja Sormunen 0400 590 324
katja.sormunen@countrymedia.fi
Nro 2 ?Helmikuu 2013
TOIMITUSSIHTEERI
Jenni Joensuu 0400 985 152
toimitussihteeri@countrymedia.fi
MAA- JA METSÄTALOUS
10 Valvontakamerat maatilalla
20 Maatilarakentaminen
24 Biokaasun käyttö maatilalla
28 Kasvihuoneviljely
ASIAKKUUSVASTAAVA
Ahti Sormunen 0400 346 650
KOTI JA HYVINVOINTI
TAITTO
Eveliina Pakarinen 040 378 9697
HEVOSET
TOIMITUSHARJOITTELIJA
Mimmi Virtanen 0400 265 422
mimmi.virtanen@countrymedia.fi
AINEISTOT
materiaalit@countrymedia.fi
34 Influenssarokotukset
42 Hevostarvikkeet
LASKUTUS
Essi Uusitalo 0400 265 442
essi.uusitalo@countrymedia.fi
PALSTAT
16
32
38
40
46
48
52
54
57
58
Maatalous ja ympäristö
Koulutus
Hyvinvointi
Hyötyeläimet
Hevoset
Metsä
Koneet
Autot
Ristikko
Palveluhakemisto
ILMOITUSMARKKINOINTI
Katja Sormunen 0400 590 324
Hannele Perämäki 0400 885 635
Minna Toivonen 0400 265 466
etunimi.sukunimi@countrymedia.fi
PAINOPAIKKA
Upc-Print
2013
TILAUSHINTA
30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%)
35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%)
PUHEENVUOROT
8 Pääkirjoitus
toimitussihteeri Jenni Joensuu
9 Puheenvuoro
Oulun seudun ammattiopiston
lehtori Markku Maijala
ILMESTYMINEN
Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Lehden vastuu virheellisestä
i
lmoituksesta rajoittuu enintään
ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä
ilmoituksesta on tehtävä seitsemän
päivän kuluessa julkaisupäivästä.
JULKAISIJA ja KUSTANTAJA
Farmi 3/2013 ilmestyy viikolla 10.
www.countrymedia.fi
CountryMedia Oy
Konepajanranta 2 B, 28100 PORI
Y-tunnus: 2308198-2
KANNESSA:
KEVÄÄN YHTEISHAUSSA ON MONIA
VAIHTOEHTOJA.
KUVA: FARMIN ARKISTO
KUVA: FARMI
FARMI 2/2013
7
PÄÄKIRJOITUS
HELMIKUU 2013
00003 Vastauslähetys
Tunnus 5018360
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Näe maaseutu uusin silmin.
Kyllä kiitos!
Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa
itselleni
lahjaksi
kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 ? (sis. alv 10 %)
määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 ? (sis. alv 10 %)
MTT:N KANNATTAVUUSKIRJANPITOTULOSTEN MUKAAN maatalouden kannattavuus laski vuonna 2011 erityisesti kasvihuoneyrityksillä, kasvinviljelytiloilla sekä nautakarja- ja
sikatiloilla. Tulokset perustuvat vuoden 2011 toteutuneisiin
kustannuksiin ja tuloihin.
Tulos ei yllätä, kun miettii vaikka viime vuoden maatalousuutisia. Maanviljelijät ovat vaatineet tuottajahintojen
nostoa, mutta nousussa ovat olleet lähinnä kuluttajahinnat.
Myös maatilojen määrä on koko ajan tasaisessa laskussa, tosin vuonna 2011 laskua oli vähemmän kuin vuonna
2010. Vuodelta 2012 tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta
on syytä olettaa, että määrät ovat ennestään laskeneet.
Tämä on kymmenes Farmi, jota olen tekemässä. Vuosi
Farmin parissa on opettanut minulle paljon ? muun muassa
yllä mainitut tilastot olivat minulle täysin yhdentekeviä vielä
vuosi sitten. Ylipäätään maaseudun elämä oli minulle käytännössä vierasta ennen Farmia.
Suomalainen maaseutu ja siihen tutustuminen on ollut
mielenkiintoista, mutta myös valitettavan surullista. On surullista, että mainitsemani tilastot ovat sellaisia kuin ovat.
On surullista, että viljelijät joutuvat tekemään töitä vuorokauden ja vuoden ympäri, eivätkä saa työstään kohtuullista
korvausta. On surullista, että moni joutuu lopettamaan kenties sukupolvien ajan kestäneen maatilatoiminnan, koska
se ei enää kannata.
Pelkkää surua ja murhetta ei kuitenkaan maatalouskaan
onneksi ole. Luomuviljelyn suosio on viime vuosina ollut
kasvussa. Myös eläinala kiinnostaa opiskelemaan lähteviä
nuoria, mikä näkyy muun muassa ratsastuksen harrastajien määrissä: vuoden 2012 lopussa Suomen Ratsastajainliitto rekisteröi lähes tuhat harrastajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maatalouden rikkaus on sen monialaisuus,
mikä näkyy myös koulutuksessa. Maa- ja metsätalouden
opinaloja on lukuisia erilaisia.
Muutoksia maatalous joka tapauksessa kaipaa. Maailma
on muuttunut viimeisen kymmenen, kahdenkymmenen ja
kolmenkymmenen vuoden aikana, eivätkä vanhat keinot
välttämättä enää tepsikään. Vaikka maataloudessa eletään
tällä hetkellä hankalia aikoja, on yksi asia tosi: ihmisiä on
maapallolla koko ajan enemmän, joten myös ruokaa tarvitaan enemmän. Tämä on maatalouden kannalta ainoastaan hyvä uutinen.
Nimi
Osoite
Postinro/toimipaikka
Puh.
Lahjatilauksen saaja
Osoite
Postinro/toimipaikka
8
FARMI 8/2012
2/2013
JENNI JOENSUU
TOIMITUSSIHTEERI
hidastuu. Toisaalta työvoiman tarvetta lisää harvennusmetsien käsittelyn
monipuolistuminen. Ala on menettänyt työvoimaa kaivosalalle eritoten
Pohjois-Suomessa, joskin työvoimaa
on myös palannut takaisin metsäalalle.
Metsäalan koulutuksessa aloituspaikkatarjonta koko maassa on
vuonna 2013 1 021 aloituspaikkaa.
Koneurakoitsijaliiton selvityksen mukaan vuotuinen kuljettajatarve on
500?600 henkilöä. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa on
aloituspaikkoja
perustutkinnossa
440 ja lisäksi ammattitutkinnossa
48. Koulutuksen järjestäjät, jotka
järjestävät metsuri-metsäpalveluntuottajan tai metsäenergiantuottajan
koulutusohjelman mukaista koulutusta, ovat rakentaneet tutkinnon
siten, että tutkinnon suorittaneet
pystyvät toimimaan metsäkoneenkuljettajina.
Energiapuunkorjuun yleistyessä
on energiapuuta alettu käsittää ja
käsitellä yhtenä puutavaralajina.
Energiapuuta korjataan ensiharvennuskohteista ja myöhemmistä harvennuksista, tällöin korjuuketjussa
työskentelevien on hallittava myös
muut puutavaralajit. Metsäkonekoulujen opetuksessa on energiapuunkorjuu otettu mukaan opetussuunnitelmiin. Oppilaitokset, joissa
pääpaino opetuksessa on metsäenergian tuottamisessa, opettavat
myös muiden puutavaralajien korjuun, sekä mitta- ja laatuvaatimukset.
Opetushallituksen tekemien tutkimusten mukaan opintonsa aloittaneista opiskelijoista opintonsa
keskeyttää noin 30 prosenttia. Metsäalan koulutusta järjestävien haasteena onkin pyrkiä toimimaan niin,
että keskeyttämiset vähenisivät.
Alan imagoa pitäisi saada nousemaan, jotta toisen asteen koulutuksen aloittavista nuorista hakeutuisi
alan koulutuksiin juuri ne motivoituneet ja innostuneet, jotka sitten juurtuisivat alalle.
Oulun seudun ammattiopistossa
järjestetään metsäalan perustutkintoon johtavaa koulutusta kahdessa
yksikössä. Taivalkosken yksikössä
annetaan metsäkoneenkuljettajan ja
puutavara-autonkuljettajan koulutusta. Muhoksen yksiköstä valmistuu
metsäenergiantuottajia ja aikuiskoulutuksena metsäkoneenkuljettajia.
Muhoksella metsäalan perustutkinnon metsäenergiantuottajan koulutusohjelma on rakennettu siten,
että opiskelijat saavat opetusta metsähakkeen hankinnassa, turpeen
nostosta ja lämmöntuottamisessa.
Valmistuttuaan heillä on mahdollista
työllistyä alalla monenlaisiin töihin.
MARKKU MAIJALA
LEHTORI
OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO
MUHOKSEN YKSIKKÖ
KUVA: OSAO
MAASSAMME ANNETAAN METSÄALAN perustutkintoon johtavaa koulutusta kahdeksassa metsäkonekoulussa ja 21 metsäkoulussa.
Luonnonvara- ja ympäristöalan
metsätalouden koulutussuunnan
aloituspaikkoja on 1 021 (Koulutusnetti 2013). Aloituspaikat jakautuvat
koulutussuuntautumisiin seuraavasti: metsäkoneenkuljettaja 493, joista
perustutkinnossa 440 ja ammattitutkinnossa 53, metsuri-metsäpalveluntuottaja sekä metsäenergiantuottaja 374, metsäkoneenasentaja 24
ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinto 110 aloituspaikkaa.
Toimialalla on tällä hetkellä noin
4 500?5 000 koneenkuljettajaa.
Uusia kuljettajia tarvitaan vuosittain 500?600 puunkorjuuseen ja
150 metsäenergiaan. Vuosittain
ainespuuta korjataan noin 50?53
miljoonaa kuutiota ja energiapuuta
noin kuusi miljoonaa kuutiota. Energiapuuta korjataan yhä enenevässä
määrin ensiharvennuksilta. Vaikka
työvoiman tarve on tasapainossa
suhteessa alan työvoiman tarpeeseen, tulisi oppisopimuskoulutusta
kehittää. Myös alan vetovoimaisuus
on parantunut. Kotimaisen puun tarvetta vähentävä tuontipuu ja tukien
ja niiden jatkuvuuden epävarmuus
aiheuttaa alalla huolta.
Tällä hetkellä alalla olevat kuljettajat ovat kohtalaisen nuoria, keski-ikä
on vain 38 vuotta ja eläköityminen
FARMI 2/2013
9
10
FARMI 2/2013
KUVA: SXC
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN
FARMI 2/2013
11
Valvontakamerajärjestelmä on oiva
apuväline maatilalle.
Kameroilla voi valvoa
maatilan toimintaa
niin sisällä kuin
ulkona.
K
otipellon lypsytilan
isäntäpari, Marko
ja Sari Sorvisto
ovat tyytyväisiä tilansa valvontakamerajärjestelmään. Heillä valvontajärjestelmä on ollut käytössä jo
vuosia, ja se on todettu hyväksi työtaakan keventäjäksi
suurella tilalla.
? Järjestelmään kuuluu
tällä hetkellä kolme valvontakameraa ja lisää on tulossa,
Marko Sorvisto kertoo.
Kotipellon tila on kulkenut Sorviston suvussa
1700-luvulta saakka. Tila
siirtyi Sari ja Marko Sorviston haltuun vuonna 1996, ja
sen jälkeen sitä on laajennettu huomattavasti. Kotipellon tilalla on 110 lehmän
lisäksi 170 hehtaaria peltoa
ja metsääkin vajaa sata hehtaaria. Isäntäparin lisäksi
lypsytilalla huhkii ?kaksi ja
puoli? työntekijää.
Kuten monilla muillakin
maatiloilla, Kotipellon navetassa on kameroita valvomassa lehmiä, ensisijaisesti
niiden poikimista. Kameroilla valvotaan myös navetan tulo- ja menoliikennettä,
ja yksi kamera vahtii lypsytilan pihapiiriä. Sorvistot
ovat tyytyväisiä kameravalvontaan, ja siksi he laajenta-
12
FARMI 2/2013
vat sitä lähitulevaisuudessa
hankkimalla viisi lisäkameraa. Kotipellon koko tilan
alue halutaan valvontaan
esimerkiksi ilkivaltaa ja varkauksia ehkäisemään.
Kameroita jo 80-luvulla
Kotipellon tilalla käytettiin
valvonnan apuna teknologiaa ensimmäisen kerran jo
kolmisenkymmentä vuotta
Kaikki lehmät
eivät synnytä
päivällä, joten
poikimista tulee
vahtia myös
öisin.
sitten. Marko Sorviston isä,
tilan entinen isäntä, asensi
navettaan äänentasoa valvovan laitteen.
? Jos äänitaso oli poikkeava, esimerkiksi lehmä
piti korkeaa ääntä, laite teki
hälytyksen. Näin tiesi, että jokin on vialla ja saattoi
mennä katsomaan, Sorvisto
selventää.
Äänitasomittari jalostui
kameravalvonnaksi jo samalla vuosikymmenellä.
Tilan ensimmäisiä kameroita varten vedettiin kaapelit pihan poikki, mutta nyt
käytössä on langaton järjestelmä, joka otettiin käyttöön viitisen vuotta sitten.
Langaton valvontakamerajärjestelmä mahdollistaa
sen, ettei tarvitse seistä vain
yhden monitorin vieressä
seuraamassa tilannetta.
? Navetan tilanteen tarkastaminen käy helposti
kännykällä vaikka pellolla
ollessaan. Näin ei tarvitse
lähteä itse navetalle, eivätkä
työt keskeydy koko ajan.
Langaton järjestelmä
vaatii vain tietokoneen ja
internet-yhteyden, sekä tietysti verkkovirran. Navetassa on tietokone tilan kahta
lypsyrobottia varten, joten
koko valvontaa ohjaava
järjestelmä on asennettu
sinne. Internetin kautta
järjestelmä lähettää
kuvaa, ja sitä pääsee
seuraamaan miltä tahansa tietokoneelta
tai matkapuhelimesta,
johon on asennettu
valvontajärjestelmän
oma mobiilisovellus.
Poikimisseuranta on
ensisijaista
Maatilojen tärkeimmät
syyt valvontakameroiden
hankkimiseen ovat poikimisen ja lypsyrobotin
valvonta navetassa. Kotipellon tilalla tärkeimpänä pidetään ehdottomasti
poikimisen valvontaa, lypsyrobotin valvomiseen ei
kameraa käytetä.
? Lypsyrobotti
valvoo itse itsensä. Jos siihen
tulee vika, esimerkiksi jokin
ohjelmointi on
Tiesitkö..
asentamalla tilallesi
valvontakamerajärjestelmän, voit saada alennusta vakuutuksista.
Kysy lisää omasta
vakuutusyhtiöstäsi!
KUVA: FINNOX OY
Marco Ylä-Kojola uskoo, että
tulevaisuudessa valvontakamerat
osaavat jopa laskea eläimiä.
VALVONTAKAMERAJÄRJESTELMIÄ maahantuovan Finnox
Oy:n toimitusjohtaja Marco
Ylä-Kojolan mukaan valvontakamerajärjestelmät ovat kehittyneet viimeisen viiden vuoden
aikana huimasti.
? Kamerat ovat nykyään
hyvin älykkäitä. Ne pystytään
ohjelmoimaan
esimerkiksi
antamaan automaattinen hälytys, jos tietyllä alueella tapahtuu liikettä tietyn kellonajan
jälkeen. Näin voidaan valvoa,
ettei tilalla liikuta luvatta, YläKojola selittää.
Valvontakamerajärjestelmiä
on Suomessakin asennettu
maatiloille jo useampia vuosia.
Ylä-Kojola on itse ollut alalla
vuodesta 1998 saakka, ja jo
silloin kameroita käytettiin
maataloudessa.
? 15 vuoden aikana kehitys
on ollut hurjaa. 90-luvun lopulla kamerat olivat analogisia,
eivätkä ne juuri muuta tehneet
kuin kuvanneet. Nykyajan kamerat mahdollistavat paljon
huipputeknologiansa ansiosta.
Valvontakameroita hankitaan maatiloille useista syistä.
Niitä voidaan hankkia helpottamaan tuotantoa, esimerkiksi
lehmien poikimisen seuraaminen onnistuu kameroiden
avulla. Varsinkin turkistarhoille
valvontakamerajärjestelmä
hankitaan yleensä ennaltaehkäisemään ilkivaltaa. Kamerajärjestelmien nykyteknologian
ansiosta kamera voi antaa hälytyksen esimerkiksi kännykkään tai sähköpostiin, jos se
havaitsee alueella luvatonta
liikehdintää.
? Joissain kameroissa saattaa olla myös valmiina mikrofoni, jolloin kamera antaa
hälytyksen, kun äänen taso
nousee yli tietyn rajan, Ylä-Kojola kertoo.
Hankkiminen on helppoa
Koska teknologia on kehittynyt niin paljon, ei tekniikka
enää maksa yhtä paljon kuin
esimerkiksi 15 vuotta sitten.
Tämän takia kynnys hankkia
valvontakamerajärjestelmä
omalle tilalle on madaltunut.
? Myös asennustyöt ovat
helpottuneet huomattavasti.
Nykyään kamerajärjestelmän
asennus ei välttämättä vaadi kallista kaapelointityötä,
vaan kameran valvontakuva
voidaan siirtää rakennusten
välillä langatonta tietoverkkoa
pitkin tai kamera voidaan liittää suoraan mobiiliverkkoon.
Riittää, kun kameran saa kytkettyä sähköverkkoon, Ylä-Kojola sanoo.
Kameran
valvontakuvaa
ei myöskään tarvitse istua
seuraamassa
vuorokauden
ympäri. Lähes jokaiselle järjestelmälle on Ylä-Kojolan mu-
kaan olemassa nykyisin oma
mobiilisovelluksensa,
joka
mahdollistaa etäkäytön mistä
tahansa. Isoilla tiloilla on myös
mahdotonta olla monessa paikassa yhtä aikaa.
? Eivät kamerat ikinä ihmistä tule korvaamaan, mutta
auttavat arkirutiineissa kyllä
huomattavasti.
Valvontakamerajärjestelmän hankkiminen on tehty kuluttajille hyvin helpoksi. Järjestelmää ei välttämättä tarvitse
edes ostaa, sen sijaan voi ostaa valvontakamerapalvelun,
jolloin järjestelmä vuokrataan
kuukausimaksua
vastaan.
Valvontakamerat
liitetään
palveluntarjoajan serverille ja
valvontakuvien tallennus ja
järjestelmän ylläpito hoidetaan
osana palvelua. Käyttäjä pääsee omaan järjestelmäänsä
kiinni esimerkiksi tietokoneelta tai kännykästä.
Valvontakameroiden käyttöikä on pitkä, jopa 10?15 vuotta. Nykyään kameranvalmistajat kehittävät nimenomaan
kameroiden ohjelmistoja, jolloin jo hankittuun kameraan
voi saada lisää ominaisuuksia
ohjelmistoa päivittämällä. YläKojolan mukaan tulevaisuuden trendinä on yhä nopeampi
ohjelmistojen kehitys, kuvan
laadun paraneminen ja lisääntyvän älykkyyden mukanaan
tuomat uudet palvelut.
? Tulevaisuudessa kamerat
pystyvät laskemaan eläimiä
ja analysoimaan liikkumista
entistä tehokkaammin. Myös
siihen suuntaan ollaan kovasti menossa, että ostetaan
nimenomaan näitä kamerapalveluita. Tällöin maatilalle
ei käytännössä tarvita muuta
kuin kamera ja sähkö, niin valvonta-asiat ovat hoidossa.
FARMI 2/2013
13
jäänyt tekemättä, se soittaa
ja kertoo mikä on vikana,
Sorvisto sanoo.
Lypsyrobotti on kaikessa
älykkyydessään yksinkertainen käyttää. Sorviston mukaan kuka tahansa, joka osaa
käyttää tietokonetta, osaa
käyttää myös lypsyrobottia.
Itse lehmän tuntemisessa
on jo haastetta, ja lehmän
lypsäminen lypsyrobotilla
se vasta varsinaista ydinfysiikkaa onkin.
Lypsyrobotti on verraton
apu niin lypsämisessä kuin
lehmän terveyden tarkkailussakin. Laite tunnistaa jokaisen lehmän niiden kaulapantojen avulla, ja lypsyn
aikana lehmästä tallentuu
tietoja tietokoneelle. Tilanhoitajan tehtävä on tulkita
tallentuneita tietoja ja käyttää niitä lehmien hyvinvoinnin parantamiseen. Robotti
mittaa lypsyn aikana muun
muassa lehmän painon ja
seuraa maidon laatua.
Kuten lypsyrobotti, myös
valvontakamerat ovat karjatilallisen apuvälineitä.
Lypsyrobotti avustaa lypsyssä, ja valvontakameroilla keskitytään seuraamaan
poikimista. Koska tilalla on
paljon lehmiä, on myös paljon poikimisia. Satapäinen
14
FARMI 2/2013
KUVA: NHK-KESKUS
Valvontakameroiden
avulla voi seurata
lehmien tekemisiä ja
näin välttyä turhilta
navettareissuilta.
lauma poikii yhteensä yli
130 kertaa vuodessa. Kaikki lehmät eivät tietenkään
synnytä päivällä, joten poikimista tulee vahtia myös
yöllä. Marko Sorvisto sanoo,
että joskus valvoessa menee
montakin yötä putkeen.
? Valvontakamera on suuri apu siinä, ettei yöllä tarvitse vetää saappaita jalkaan
ja lähteä navetalle, vaan voi
tarkistaa tilanteen yöpöydällä olevalta läppäriltä.
Valvontakamerasta huolimatta poikivia lehmiä ei voi
jättää oman onnensa nojaan.
Jos asiat vaikuttavat olevan
mallillaan, voi rauhassa jatkaa yöuniaan. Jos taas jokin
tuntuu olevan hullusti tai
poikiminen vaikuttaa alkaneen, silloin lähdetään
navetalle. Valvontakamera
kuitenkin helpottaa elämää
karsimalla turhia navettareissuja ja säästää näin karjatilallisen muutenkin niukkoja yöunia.
Lehmät, kuten muutkin
eläimet, poikivat tavallisesti
ilman avustusta. Vaikka suurin osa lehmistä ei tarvitse
apua poikimisessa, on tilannetta silti aina valvottava.
? On tapauksia, joissa
homma ei suju itsestään
ja meidän täytyy mennä
apuun. Jos joskus jättää tilanteen valvomatta, se on
kuitenkin juuri se kerta,
jolloin lehmä olisi tarvinnut
apua, ja edessä on pahimmillaan sekä lehmän että
vasikan menetys.
Vaikka tällaisessa tilanteessa ei ensimmäiseksi sitä
ajattelekaan, on lehmän menehtyminen tilalliselle myös
suuri taloudellinen menetys.
Kulunvalvonta ja
kutsumattomat vieraat
Kotipellon tilalla on tällä
hetkellä kolme valvontakameraa, ja pian on tulossa
viisi lisää. Yksi syy kameroiden lisäämiseen on se, että
myös navetan ulkopuolista
kulunvalvontaa halutaan tehostaa. Tällä hetkellä pihaa
vahtii navetan ulkopuolella
yksi tallentava yleiskamera,
pian useampi. Laajennuksen
jälkeen Sorvistot saavat valvontaan koko maatilan pihapiirin rehuvarastoja myöten.
? Tilanne on mennyt siihen, että on pakko suojautua myös ilkivaltaa ja varkauksia vastaan. Maatiloilla
on paljon arvokasta tavaraa,
ja se houkuttelee ei-toivottuja vieraita. Valitettavasti
meilläkin on varkaita käynyt.
Lehmien poikimisen tarkkailu
helpottuu huomattavasti
valvontakamerajärjestelmän
avulla.
KUVA: FARMIN ARKISTO
Kotipellon tilan valvontakamerat tallentavat videokuvaa aina kun kamera
havaitsee liikettä ? myös
pimeällä. Sorviston mukaan
jänistä suuremman ei pitäisi
päästä pihaan tallentumatta kameralle, ja siksi tilalla
ollaan todella tyytyväisiä
tallentavaan valvontajärjestelmään. Sorvisto sanoo
valvontakameroiden olevan
pieni sijoitus siihen nähden
kuinka suuria vahinkoja voi
tulla.
? Jos jotakin häviää, syyllinen saadaan varmemmin
kiinni tallentavien valvontakameroiden avulla. Ilman
valvontaa on lähes mahdotonta selvittää kuka on vastuussa, ja silloin tappio tulee
suoraan tilalliselle itselleen.
Vaikka olisi millaiset vakuutukset tahansa, varkauksista
tulee aina kustannuksia ja
haittaa maanviljelijälle.
Hyvä keino kutsumattomien vieraiden loitolla pitämiseen on myös kameravalvonnasta kertominen.
? Jo kameravalvonnasta kertovat kyltit oikeisiin
paikkoihin sijoitettuna karsivat ihmisten mielenkiintoa
poiketa pihalla, Sorvisto sanoo tyytyväisenä. ?
FARMI 2/2013
15
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
KUVA: FARMIN ARKISTO
HALLITUS VAHVISTI tammikuussa Etelä-Suomen kansallisen tuen, pohjoisen tuen,
luonnonhaittakorvauksen
kansallisen lisäosan ja sokerijuurikkaan kansallisen tuen
vuoden 2013 tukiperusteet ja
yksikkötukien tasot.
Kotieläintalouden tuet maksetaan Etelä-Suomessa (tukialueet A ja B) Etelä-Suomen kansallisena tukena ja
Keski- ja Pohjois-Suomessa
(C-tukialueet) pohjoisena tukena. Etelä-Suomen kansalliset tuet maksetaan komission
päätöksen maksuvaltuuksien
mukaisesti. Osa Etelä-Suomen
kotieläintalouden tuesta maksetaan kotieläintalouden hehtaaritukena. Kotieläintalouden
tuet maksetaan samantasoisina kuin vuonna 2012 lukuun
ottamatta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua
tukea ja eräitä muita pieniä
poikkeuksia. Etelä-Suomessa
sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasot alenevat edellisvuodesta
johtuen komission kyseistä tukea koskevan päätöksen rajoitteista. Pohjoisen tuen alueella
tukitason alennus vastaavassa
tuessa on kaksi kolmasosaa
AB-alueen tukialenemasta viitemäärän eläinyksikköä kohti.
Kotieläintalouden tuotantosidonnaisissa eläinyksikkötuissa
on käytössä pohjoisen tuen tilakohtainen porrastus. Tukea
maksetaan nykyiseen tapaan
C1- ja C2-alueilla seitsemään
sataan, C2p-alueella viiteen
sataan, C3-alueella kolmeen
sataan ja C4-alueella 225
eläinyksikköön saakka. Näiden
ylittävästä eläinyksikkömäärästä tukea maksetaan 25 prosenttia muutoin maksettavasta
tuesta. Vuonna 2012 vastaava
prosenttiosuus oli 50.
Pinta-alaperusteiset tuet ovat
pääosin samantasoisia kuin
vuonna 2012. Etelä-Suomen
kansallisena tukena tukialueilla
A ja B maksetaan kotieläintilan
hehtaaritukia 39 euroa hehtaarilta ja Etelä-Suomen erikoiskasvitukea (tärkkelysperuna
ja avomaanvihannekset) sata
euroa hehtaarilta. Pitkässä, yli
seitsemän kuukauden viljelyssä kasvihuonetuotannon tuki
on koko tuotantoalaa kohti
laskettuna Etelä-Suomessa
10,30 euroa/m2 ja pohjoisen
tuen alueella 10,60 euroa/
m2. Lyhyen (2-7 kk) viljelyssä
tukitasot ovat vastaavasti 3,80
euroa/m2 ja 4,10 euroa/m2.
Tukitasot ovat hieman alemmat
kuin vuonna 2012.
Sokerijuurikkaan kansallista
tukea maksetaan sokerintuo-
tantoon käytettävän sokerijuurikasalan perusteella enintään
350 euroa hehtaarilta.
Luonnonhaittakorvauksen
kansallinen lisäosa jatkuu pääosin samanlaisena kuin viime
vuonna. Perusosaa maksetaan
enintään 20 euroa hehtaarilta A-, B-, ja C1-tukialueilla ja
enintään 25 euroa hehtaarilta
C2 ? C4 -tukialueilla. Lisäksi
luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan oikeutettujen kotieläintilojen peltoalalle
maksetaan korotuksena enintään 80 euroa hehtaaria kohti.
Etelä-Suomen kansallista
tukea arvioidaan maksettavan
noin 9 000 tilalle ja pohjoista
tukea hieman alle 30 000 tilalle. Luonnonhaittakorvauksen
kansallista lisäosaa maksetaan
lähes kaikille peltoviljelyä harjoittaville tiloille.
Lisätietoja: www.mmm.fi
Lannoitevalmisteita kevääksi!
Biovakka Suomi Oy tarjoaa tutkittuja, laadukkaita
nestemäisiä ja kiinteitä lannoitevalmisteita ilmaiseksi
Valmisteet eivät sisällä puhdistamolietettä
? Kaikille viljelykasveille, myös nurmille!
Jos kiinnostuit ota yhteyttä: Markus Isotalo, 050 3403104
www.biovakka.fi
16
FARMI 2/2013
Robocam
Valvontakamerajärjestelmä
Valvontakamera säästää askelia ja antaa työrauhaa. Voit seurata
mitä kohteessa tapahtuu mistä vain ja milloin vain internetin kautta.
Voit seurata livekuvaa matkapuhelimella (3G) tai tietokoneella.
Videokuvaa tallentavan tietokoneen ei tarvitse olla kameran luona.
Kamerajärjestelmällä huomaat ne hetket, kun jonkun pitää välttämättä
mennä hoitamaan akuutti tilanne. Esim. poikimisapu, juomakuppi
vuotaa, rehunjako ei lähde liikkeelle, rehu on lopussa jne.
Ulko-/sisäkäyttöön tarkoitettu pallokamera asennetaan kuvaamaan
paikkaan jossa kuvattavia kohteita on useita. Kameran kuvakulmaa
voidaan muuttaa 270 astetta ympäriinsä sekä kohtisuoraan alapäin
ja 45 astetta yläviistoon. Kamera lähettää kuvan internettiin jolloin
sitä voidaan tarkkailla www-selaimella (Internet Explorer). Sopii myös
hämäräkuvauksiin 0,5 Luxin valoherkkyytensä ansiosta. Mukana tuleva Vivotek VAST tallennusohjelmisto on: Windows 7/XP/VISTA/2000
yhteensopiva. Kytkentä navettaan on mahdollista mikäli navetan
toimistossa on internet yhteys.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
NHK-Keskus Oy | Pasi Piiponniemi 043 820 0613
Finnox Oy | Marco Ylä-Kojola 050 331 1489
www.nhk.fi www.finnox.fi
Kuva: Kari Alakylä
Lisätietoja osoitteessa:
www.leijonalevy.fi
?Jos mina saisin valita...?
Kyllä possukin aidon Leijonan tuntee.
Leijona-maatilalevy on kehitetty
maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin
- se on kestävää suomalaista laatua!
Leijona-maatilalevy:
? Toiselta puolelta vesiohenteisella akrylaattimaalilla maalattu öljykarkaistu kovalevy
? Eläinsuojien ja muiden maatalousrakennusten
sisäkattojen verhoukseen
? Helppo työstää
? Kestävä ja helposti puhdistettava pinta
? Kestää kosteutta
? Kuuluu puhtaimpaan
M1-päästöluokkaan
? Valkoinen pinta antaa valoisan
ja puhtaan tunnelman
LEIJ
MYYONA KUIT DYIN
UL
SUOM EVY
ESSA
Kysy lisää rakennustarvikeliikkeistä kautta maan!
FARMI 2/2013
17
Aurinkosähköä!
Maatiloille ja omakotitaloihin
Verkkoonkytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovat
helppo tapa tuottaa puhdasta sähköä omaan kiinteistöön. Ostat sähköä valtakunnan verkosta vain
tarvittaessa ja isommista järjestelmistä riittää
sähköä myös myyntiin
Playgreen on toimittanut ja asentanut jo kymmeniä erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä maatiloille,
omakotitaloihin ja yrityskiinteistöihin. Käytämme
ainoastaan Naps Systems:in Euroopassa valmistettuja aurinkopaneeleja. Napsin ainutlaatuinen
prismalasi takaa hyvän tuoton aamusta iltaan
Kampanjatarjous!
5kW kolmivaiheinen aurinkosähköjärjestelmä (26 paneelia)
käyttövalmiiksi asennettuna ja testattuna alk. 14900? sis alv 24%
Myös rahoitettuna ilman käsirahaa, esim. 300?/kk !
Kysy lisää ja pyydä tarjous!
TAKAISIN KARJALAAN kertoo Lassi
Rämön oman perheen paluusta Karjalankannakselle jatkosodan aikaan.
Rämön perhe lähtee ensimmäisen
kerran evakkoon talvisodan puhjettua, ja päätyy asuttamaan torppaa
Tammelaan. Ikävä kotiin on kuitenkin kova, ja vuonna 1942 Lassin isä
lähtee ensimmäisten paluuluvansaaneiden joukossa
takaisin kunnostamaan kotia kannakselle, Muolaan
Moiniemeen. Häntä odottaa valtava työ: kodista ei ole
jäljellä kuin kolme savupiippua ja navetan tiiliseinät.
Kirjassa kuvataan valtavaa kotiseuturakkautta,
joka saa ihmiset palaamaan tuhoutuneille synnyinseuduilleen. Kaikesta on pulaa, mutta yhteistyöllä ja
kekseliäisyydellä elämä kylässä saadaan kulkemaan.
Lapsetkin pääsevät takaisin kouluun, ja asiat alkavat
järjestyä. Kesällä 1944 tulee kuitenkin käsky tyhjentää kylä.
Lassi Rämö kirjoittaa siitä, miten jatkosodan aikana kannaksella asutut kaksi vuotta olivat perheen
evakkoajan onnellisimmat, vaikka sota oli koko ajan
läsnä.
LASSI RÄMÖ: TAKAISIN KARJALAAN (GUMMERUS)
050 381 895 52 | info@playgreen.fi | www.playgreen.fi
Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat,
marjarasiat, sieni? ja hedelmätarjottimet.
WWW.ECOPULP.FI
INFO@ECOPULP.FI
P. 050-4055595, 044-2551955
Kalkitseminen kannattaa!
Nostaa pH:n tavoitetasolle
Parantaa maan rakennetta
Lisää pieneliötoimintaa
Vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta
Parantaa ravinteiden saantia
Juuriston toiminta paranee
Juuan
Dolomiittikalkki Oy
AINA EI tule ajatelleeksi, miten paljon
luonto on muuttunut ihmisen vaikutuksesta. Lions Club Kauhajoki ry:n
vapaaehtoisten kokoama Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja valaisee
ihmisen vaikutuksia ympäristöönsä.
Kirjassa kerrotaan aina mannejäänsulamisesta nykypäivään, miten Kauhajoen kulttuurimaisemat ovat muokkautuneet nykyiselleen. Teos on
Kauhajoki-kirja sarjan neljäs ja viimeinen osa.
Kulttuurimaisemaksi katsotaan kaikki ihmisen muovaama ympäristö. Romanttisen maalaismaiseman
lisäksi kirjassa kuvataan muun muassa teollisuusalueiden, keskustaajaman ja viljelyalueiden muuttumista. Asiaa löytyy myös esimerkiksi hautausmaista.
Pääpaino kirjassa on juuri kulttuurimaisemilla, joissa
ihminen on merkittävästi muovannut luonnonympäristöä.
Vajaa viisisataasivuista kirjaa on tehty viiden vuoden ajan talkoovoimin. Teos on todella kattava, sillä
jokainen pienikin kylänpahanen on otettu mukaan.
Kirja saattaa vaikuttaa pitkältä, mutta sitä elävöittävät sadat taidokkaasti otetut valokuvat. Vaikka kirjassa kuvataankin Kauhajokea, se antaa hyvän peruskäsityksen siitä, miten ihminen on muokannut luontoa
Suomessa.
KAUHAJOEN KULTTUURIMAISEMIEN KIRJA
(LIONS CLUB KAUHAJOKI RY)
18
FARMI 2/2013
ULKOMAALAISTEN VAPAA-AJANMATKAILIJOIDEN määrä kasvoi
suomalaisissa
maaseutumatkailuyrityksissä syys-joulukuussa 2012. Kotimaan
matkailijoiden määrässä oli
lievää hiipumista. Venäläiset
olivat tärkein ulkomaalainen
asiakasryhmä puolella maaseutumatkailuyrityksistä.
Hieman yli puolella yrityksistä ulkomaalaisten vapaa-ajanmatkailijoiden määrä säilyi
ennallaan ja kolmanneksella
se kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Kotimainen yritys- ja
työmatkailu säilyi ennallaan
noin puolella yrityksistä ja väheni kolmasosalla yrityksistä.
Vuodenvaihteessa yli 60
prosentilla maaseutumatkailuyrityksistä oli asiakkaana
pääasiassa venäläisiä. Suomalaisia oli asiakkaana 35
prosentilla yrityksistä. Vuodenvaihteen
matkailijoita
luonnehdittiin ystävällisiksi
ja halukkaiksi maksamaan
palveluista. Asiakkaista hieman alle 40 prosenttia viipyi
maaseutumatkailuyrityksessä 1-3 vuorokautta, noin 55
prosenttia 4-7 vuorokautta ja
vajaa 10 prosenttia yli viikon.
Virolaiset olivat toiseksi
suurin ulkomaalainen asiakaskunta. Myös esimerkiksi
puolalaisia ja italialaisia vieraili
maaseutumatkailuyrityksissä
syyskautta 2011 enemmän.
Luonnonrauha, rento ilmapiiri ja henkilökunnan sosiaalisuus lisäävät asiakkaiden
tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä.
Maaseutumatkailuyrittäjille
harmia aiheuttavat kieliongelmat ja kulttuurierot esimerkiksi siivouksessa ja energian
käytössä.
Yrittäjien odotukset keväälle 2013 ovat varovaisia. Noin
puolet maaseudun matkailuyrityksistä arvioi matkailijoiden
määrän pysyvän tammi-toukokuussa viime vuoden tasolla.
Viidesosa yrityksistä odottaa
ulkomaalaisten vapaa-ajan
matkailijoiden määrän jopa
kasvavan.
Yritysten mielestä maaseudun matkailutuotteiden
tärkeimmät myyntikanavat tärkeysjärjestyksessä ovat: omat
kotisivut, puskaradio ja kantaasiakkaat. Myös Lomarengas,
matkailun alueorganisaatiot,
Booking.com sekä matkatoimistot koetaan hyviksi kanaviksi. Vaikka markkinointikanavia
on, maaseutumatkailuyrittäjien mielestä ulkomaalaisia on
äärimmäisen vaikeaa. Verkostojen luomiseen ja joukkomarkkinointiin tarvittaisiin
lisäresursseja ja uusia keinoja.
Kyselyyn vastasi 91 maaseutumatkailuyrittäjää eri puolilta
Suomea.
Lisätietoja: www.smmy.fi
PARAS AIKA peltojen kalkitsemiseen on
talvi, kun maa on vielä jäässä. Liian pehmeä maa ei jaksa kantaa kalkituskärryä, ja
maan tiivistymisen aiheuttamia vahinkoja
saa korjata useita vuosia.
Kalkitseminen kannattaa, sillä Suomessa
peltomaa on hapanta. Kalkitus on hyväksi
peltojen pieneliöstölle, jonka toiminta tehostuu. Kalkitus parantaa myös kasvien juurten
kasvua ja toimintaa, sekä magnesiumin-,
kalsiumin- ja fosforinottokykyä.
Suomalaisten peltojen keskimääräinen
pH-arvo on 5,9, mikä tarkoittaa viljavuusluokkana tyydyttävää. Kalkituksen tavoite-pH
on noin 6,2. Yli 7 menevä pH-arvo taas on
emäksinen.
Kalkitustarve vaihtelee kasvilajeittain. Neuvoa saa esimerkiksi viljelyneuvojilta. Nykyään
tehdään myös paljon viljavuustutkimuksia,
joilla saadaan selvitettyä hyvin peltojen kalkitustarvetta.
Vinkki!
Tutustu sivustoon
www.maanparannus.com.
Sivulta löytyy laskuri,
jossa nykyisen ja tavoitepH:n syöttämällä voi
laskea omalle pellolleen
parhaan kalkkiaineksen
ja kalkin määrän.
KUVA: FARMIN ARKISTO
KUVA: FARMIN ARKISTO
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
MARKKINOINTI & Mainonta -lehti ja MARK
Suomen
Markkinointiliitto
palkitsivat
MTK:n ja SLC:n ruuan tuottajahintaprotestin Vuoden 2012 Markkinointitekona.
Kriteerinä on perinteisesti ollut, että vuoden markkinointiteon pitää ylittää tavanomainen markkinointiteko ja luoda uutta.
Palkitsijoiden mielestä tuottajajärjestöjen
tempaus täytti kriteerin kirkkaasti, saavutti
valtavasti myönteistä julkisuutta ja aloitti
laajan yhteiskunnallisen keskustelun.
Lisätietoja: www.mtk.fi
FARMI 2/2013
19