Maaseudun aikakauslehti Nro 10/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14010 Palautusvko 2015-04 6 414881 667773 166777-1410
Manure Master - älykäs lannanpoistojärjestelmä • Puhtaus parantaa maitohygieniaa • Herkkyyden säädöllä turvallisuutt a • Terveet sorkat • Energian säästö • Helppokäyttöinen • Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin Kysy lisää aluemyyjiltämme! Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com Erinomainen vakaus Yli 50 eri työlaitetta Nostokorkeus: 3,31 m Katso a70 video MultiFaster-pikaliitin vakiona kaikissa malleissa! PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
MITÄ JOS LÄHTISIT EUROOPAN KIERTOMATKALLE? Loma alk osoittee aa sta m atkapoja t.fi SUORAT LENNOT, SUOMENKIELINEN OPASTUS JA MONIPUOLINEN MATKAOHJELMA! KRAKOVA - ZAKOPANE 4 pv, lähdöt 2.4., 21.5., 16.7., 13.8., 17.9.2015 U U T U US alk./hlö 799€ ELÄMÄNMAKUINEN MADRID 6 pv, lähdöt 24.4., 15.5., 4.9., 2.10.2015 alk./hlö U U T U US 899€ AMSTERDAM JA TULPPAANIEN HOLLANTI 4 pv, lähdöt 9.4., 13.4., 17.4.2015 alk./hlö 1099€ KIEHTOVA ISLANTI 5 pv, lähdöt 16.4., 22.5., 13.8., 10.9.2015 alk./hlö AMALFIN RANNIKKO JA ROOMA ! 1099€ 5 pv, lähdöt 22.4., 20.5., 9.9.2015 alk./hlö ! 1159€ KROATIA - MONTENEGRO 6 pv, lähdöt 17.4., 5.6., 18.9.2015 alk./hlö 1199€ PELOPONNESOS ANTIIKIN KREIKKA 8 pv, lähdöt 4.4., 9.5., 19.9., 17.10.2015 alk./hlö 1199€ MONTENEGRO - ALBANIA 6 pv, lähdöt 10.4., 22.5., 4.9.2015 alk./hlö U U T U US ! 1299€ Lisätiedot ja varaukset matkapojat.fi/kiertomatkat Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 • matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA! Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. LEASING ALKAEN 349 eur / kk “Van of the year” Euroopassa 2015 – kampanja Aivan uusi pakettiauto • Huippuluokan ajomukavuus • Luokkansa voimakkain moottori (205 hv) W W W. I V E C O. F I OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Tiemestarinkatu 5. Leasingvuokra 349€ /kk perustuu 48kk rahoitusleasing laskentaan. Ensimmäinen vuokraerä on 8000€ ja jäännösarvo 40%. Laskennassa käytetty korko on 4%. Ei voida yhdistää muihin tarjouksiin tai sopimuksiin. Kaikki hinnat sisältävät 24% arvonlisäveroa. Kuvien autoissa saattaa olla lisävarusteita. Iveco varaa oikeuden mahdollisiin hinnankorotuksiin. Lopullinen leasingtarjous vaatii hyväksytyn luottopäätöksen. Tarjous on voimassa 31.12.2014 asti. KAMPANJAMALLI: 35S13V TILAVUUS: 10,8M³ TEHO: 126 HV TAV. TIL. MITAT (P/K/L): 3141/1900/1800 AKSELIVÄLI: 3520 FARMI 10/2014 3
Ruuan suoramyynnille on kysyntää –uusi juttusarja alkaa 23–27 Eläintilan palovaroitinjärjestelmältä vaaditaan paljon 32–36 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 4 FARMI 10/2014 Jouluextra: Mitä kuuluu lihakauppaan joulun alla? 46–47
Nro 10 • Marraskuu 2014 METSÄ 8 Metsien sertifiointi MAATALOUS 16 Maatalousyrittäjän vuosi 2014 23 Suoramyynnille on kysyntää 25 Suoramyyntisarja osa 1: Alkutuotannon suoramyynti HYÖTYELÄIMET 32 Eläintilojen palovaroitinjärjestelmät JOULUEXTRA AHTI SORMUNEN SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 44 Mitä joululahjaksi? 46 Lihakauppa joulun alla 48 Lisää liikuntaa juhlapyhiin AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski PALSTAT ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi 12 15 15 20 28 30 37 39 41 50 Metsä Koulutus Opiskelija esittäytyy Maatalous Hyötyeläimet Koeajossa: Mercedes-Benz C180 Koneet Ympäristö ja energia Hevoset Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 7 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. 31. vuosikerta. ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi 1/2015 ilmestyy viikolla 3. www.countrymedia.fi KANNESSA: TALVIPUUHIA. KUVA: JUHO SIHVONEN Laskutusosoite: C/Salamanca 27 Urp. La Capellana 29639 Benalmadena SPAIN Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. FARMI FARMI10/2013 10/2014 8/2013 6/2013 9/2014 7/2014 6/2014 4/2014 5
PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2014 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Hyvää Joulua! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa TÄMÄ VUOSI RIENSI loppuun turhankin nopeaan. Onkohan sillä merkitystä, että taas on tullut vuosi itsellekin ikää lisää? Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulet, sen nopeammin aika rientää. Kuinkahan nopeaan se sitten rientää, kun sitä ikää kertyy vielä enemmän, kunnioitettaviin lukemiin saakka? Elämme vuoden pimeimpiä aikoja. Mielenvirkeyttä tarvitaan, jotta jaksaisimme tämän kaamoksen yli. Vuoden viimeisessä lehdessä haluammekin osallistua pimeysahdistuksen lieventämiseen. Mimmi on koonnut koosteen vuoden 2014 tapahtumista maatalouden saralla. Teksti pistää kyllä miettimään maailman menoa ja sen suuntaa, kaikkea yhteen vuoteen mahtuukin. Marjo-Kaisu kirjoittaa paljon keskustelua herättäneestä metsien sertifioinnista ja sertifikaattien tulevaisuudesta. Ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, ja moni ostaisi mielellään ruokaa suoraan tilalta. Aloitamme tässä numerossa myös suoramyyntiin keskittyvän juttusarjan, jonka tarkoituksena on valaista suoramyynnin mahdollisuuksia tuottajille. Ensimmäisessä osassa tutustutaan luomumansikkatilaan. Toki kansien sisään mahtuu paljon muutakin, esimerkiksi hieman jouluiloa. Olemme myös keränneet muutamia vinkkejä niin resepteihin kuin lahjoihinkin. Taustalla on ajatus hyvän olon joulusta, jonka jokainen ansaitsee. Joulu on mielentila, jonka luomiseen sinä itse pystyt vaikuttamaan. Itse nautin ajan pysähtymisestä joulun aikana, yhdessäolosta, hyvästä ruuasta ja takkatulen loimusta. Joulunalusaikaa voi viettää antamalla itselleen ja läheisilleen aikaa, rauhoittumalla. Kiitos teille lukijat ja ilmoittajat kuluneesta vuodesta. Toivotamme teille oikein rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2015! Jouluterveisin, Katja itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 10/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
HALLITUKSEN LÄHIRUOKAOHJELMAA ON nyt toteutettu 2,5 vuotta. Jo tämä lyhyt aika on osoittanut, miten valtavasti positiivista pöhinää lähiruoan ympärillä on, ja mitkä kasvun mahdollisuudet sillä on tulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteet ovat kiteytetysti: lisää lähiruoan tuotantoa ja jalostusarvoa, monipuolisempia valikoimia, lähiruokaa enemmän julkisiin aterioihin, monipuolisia ja kannattavia markkinointikanavia, joustavampaa lainsäädäntöä sekä lisää yhteistyötä ja ruoan arvostuksen nousua. Mielestäni kaikilla saroilla on menty harppauksin eteenpäin. Lähiruokaa tuottavien mikro- ja pienyritysten määrä on hienoisessa kasvussa, samoin niiden tuotteiden jalostusarvo. Lähiruoan erikoismyymälöitä perustetaan ympäri Suomea ja uudenlaisia markkinointi- ja myyntikanavia, kuten verkkoratkaisuja ja ruokapiirejä syntyy koko ajan. Lähiruoka näkyy myös yhä useamman päivittäistavarakaupan hyllyllä. Mielestäni vasta tänä vuonna on nähtävissä selviä signaaleja siitä, että myös tuottajat ovat havahtumassa vakavasti lähiruoan mahdollisuuksiin. TNS Gallupin tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2014 -tutkimuksen mukaan maatiloilla on yhä suurempaa kiinnostusta lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja myyntiin. Jopa 3 000 tilaa ovat halukkaita toteuttamaan suoramyyntiinvestointeja, lisäksi nousussa on edelleen omien raaka-aineiden jatkojalostus ja niihin liittyvät investoinnit. Lokakuussa julkistetun Taloustutkimus Oy:n Suomi syö 2014 -tutkimuksen mukaan lähiruoka on tullut entistä tutummaksi kuluttajille, ja lähiruoka tunnistetaan kaupassa nyt aiempaa hieman paremmin. Tieto tuottajasta ja tuotantotavasta ovat lähiruoan osalta tärkeitä, sillä ne tekevät siitä houkuttelevaa kuluttajien silmissä. Lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea tuoreuden vuoksi, mutta myös siksi, että halutaan tukea lähialueen työllisyyttä, taloutta ja tuottajia. Myös lähiruoan maukkauteen, laatuun ja puhtauteen luotetaan. Tutkimuksen mukaan suosituin ostokanava lähiruoalle on tavallinen ruokakauppa, josta lähiruokaa ostaa ainakin joskus 92 prosenttia vastaajista. Torilta vähintäänkin joskus ostaa lähiruokaa 76 prosenttia, suoraan tuottajalta 49 prosenttia, kauppahallista 48 prosenttia ja lähiruoan erikoismyymälästä 41 prosenttia vastaajista. Eniten lähiruokatuotteista ostetaan perunaa, vihanneksia ja juureksia. Erityisesti juustot, jogurtit, rasvat sekä broilerin ja kalkkunan säännöllisesti lähiruokana ostavien osuus on noussut. Lähiruoassa on paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Parhaiten menestyy se, joka vastaa nopeasti käyttäytymistään muuttavien kuluttajien tarpeisiin. Tänä vuonna valmistuneessa FOREFOOD -tutkimuksessa todettiin, että uusia tarjontakonsepteja ja innovaatioita syntyy etenkin niiden ilmiöiden ympärille, missä on kuluttajaliikehdintää ja uudenlaista kysyntää liittyen erimuotoiseen vastuullisuusajatteluun, yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä haluun löytää vaihtoehtoisia tuotteita globalisoituvalle, kasvottomaksi mielletylle teollisuusruoalle. Kuluttajakenttä muuttuu koko ajan yhä segmentoituneemmaksi. Se avaa mahdollisuuksia pientenkin erien myynnille, kunhan asiakaspotentiaali tunnistetaan ja osataan tuottaa juuri sille sopivia erikoistuneita tuotteita. Tuotteeseen pitää tuoda mukaan tuottajan kasvot ja esille tarinat tuotteen takaa. Uudenlaista markkinointiotettakin siis tarvitaan. Kuluttaja on yhä kiinnostuneempi myös raaka-aineen alkuperästä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi siitä, millä rehulla eläin on syötetty. Näihin lähiruoan tuottajan on jatkossa pystyttävä vastaamaan yhä tarkemmin. Verkkomaailma ”someineen” luo tähän tiedonvälitykseen uusia kanavia, ja niitä useat yritykset osaavat jo hyvin hyödyntää. Kannustan tähän muitakin. KIRSI VILJANEN LÄHIRUOKAKOORDINAATTORI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ AITOJA MAKUJA II -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN PJ. Lue lisää! Lähiruoka-ohjelmasta voit lukea lisää osoitteessa www.mmm.fi. Käy peukuttamassa sitä myös Facebookissa www.facebook.com/ Lahiruokaohjelma ja lue lähiruokasektorin ajankohtaiskuulumisia Lähiruokaohjelman blogista lahiruokaohjelma. blogspot.fi. FARMI 10/2014 7
Metsäsertifikaatti on aina laadun tae. Metsien sertifiointi muuttaa vuodenvaihteessa muotoaan. Nykyiset alueelliset sertifikaatit lakkaavat, ja tilalle tulee uusia tapoja hoitaa metsien sertifiointi. Näistä metsänomistajakohtainen sertifikaatti on yksi vaihtoehto. Metsäsertifiointijärjestelmiä ovat tarjoamassa useat alan toimijat. M etsissämme puhaltavat uudet tuulet. Ainakin mikäli lähdemme tarkastelemaan metsien sertifiointikäytäntöä. Vuoden 2015 alusta vapaaehtoiseksi muuttuva metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu tuo muutoksia myös metsäsertifiointiin. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista on tähän asti kuulunut metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta automaattisesti PEFC-metsäsertifioinnin piiriin. Jatkossa sertifikaatti säilyy automaattisesti vain jäsenmaksunsa maksaneilla. – Käytännössä tämä mahdollistaa kyseiselle palvelulle aidon kilpailun, jota metsänomistajat itse pitävät hyvänä asiana. Ihmiset eivät halua monopoleja mihinkään suuntaan, vaan vapauden valita eri vaihtoehtojen välillä, toteaa myyntipäällikkö Timo Makkonen OTSO Metsäpalveluista. OTSO julkaisi lokakuun alussa ensimmäisenä metsäsertifiointiin liittyvän palvelunsa. Kakkua ovat tulossa jakamaan myös muiden metsäyhtiöiden lisäksi Metsähallitus ja MTK, jotka ovat parhaillaan rakentamassa omia vaihtoehtojaan. Tukee metsänomistajia yrittäjinä Metsänomistajakyselyjen mukaan on joukko metsänomistajia, jotka eivät jatka jäsenyyttään metsänhoitoyhdistyksissä vuoden 2014 jälkeen. Näiden metsänomistajien osalta kysymys metsien sertifioinnista on vielä avoinna. – Metsänomistajan näkökulmasta olennaista on se, että kaikki kansainväliseen PEFC-järjestelmään perus- tuvat sertifiointijärjestelmät todistavat samasta asiasta. Eli ne ovat laadun tae ja varmistavat sen, että metsiä on hoidettu kestävästi, Makkonen painottaa. – Näin ollen kaikki palvelun tarjoajat ovat samalla lähtöviivalla, joten metsänomistajan täytyy tehdä valintansa jostakin muusta lähtökohdasta kuin siitä, että saisi tietyn organisaation kautta paremman järjestelmän. Olennaista metsäsertifiointikäytännön muutoksessa on, että vastuu sertifioinnista siirtyy metsänhoitoyhdistysten alueellisista sertifioinneista yksityisille metsänomistajille. – Metsänomistajakohtainen sertifikaatti tukee myös ajattelua, että metsänomistajat ovat ennen kaikkea yrittäjiä. On luonnollista, että metsänomistamistakin jatkuu ? FARMI 10/2014 9
tulee ajatella yritystoimintana, Makkonen kuvaa. Tae kestävästä metsänhoidosta Vaikka metsän sertifiointi perustuu jatkossa vapaaehtoisuuteen, sertifikaatilla on tulevaisuudessakin iso merkitys. Makkonen korostaa, että sertifioinnilla halutaan osoittaa suomalaisesta puusta tuotteita valmistaville yrityksille ja näiden asiakkaille, että puu on kasvatettu vastuullisesti. – Tämä vaikuttaa sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden menekkiin. Tulevaisuudessa tämä todennäköisesti vaikuttaa myös raaka-aineen kysyntään sekä hintaan. 10 FARMI 10/2014 Sertifikaatin saamisen kriteereistä keskeinen on voimassa oleva metsäsuunnitelma. – Emme pysty kuitenkaan arvioimaan tarkemmin, minkä suuntaisia vaikutukset ovat. Äärimmillään tilanne voi kuitenkin johtaa siihen, että puutavara, joka ei ole millään tavalla sertifioitua, ei ole haluttua. Makkosen mukaan se, että useat organisaatiot ovat valmistelleet omaa sertifiointimalliaan ja ovat sitä nyt tarjoamassa metsänomistajille, kertoo siitä, että tämä on ajankohtainen ja tärkeä asia. – Asia on tapetilla siksi, että toimivat sertifiointijärjestelmät ovat kaikkien osapuolten ehdoton etu. Loppupelissä se tulee näkymään myös metsänomistajien tilissä. – Yksittäisellä kuluttajalla sekä koti- että ulkomailla ei ole yleensä minkäänlaista kytköstä suomalaiseen metsätalouteen, joten hänelle sertifikaattileima on selkeä todiste siitä, että kaikki on kunnossa. Tahti tulee kiihtymään OTSO Metsäpalveluille myönnettiin syyskuussa valtakunnallinen PEFC-ryhmämetsäsertifikaatti. Taustalla oli Makkosen mukaan OTSOn tarve löytää vastaus sertifiointikysymykseen heidän omien metsiensä kohdalla. – Ryhmämetsäsertifikaatti haettiin alun perin OTSOn omistamien metsien pohjalle, mutta ryhmään voi liit-
tyä kuka tahansa yksityinen metsänomistaja tai yhteisö. – Tavoitteemme onkin saada mukaan ryhmään yksityisiä ja yhteisöjä valtakunnallisesti eri puolilta maata. Kiinnostus kentällä on ollut suurta, ja ryhmään liittyneitä on jo nyt sen verran, että me olemme lähes tuplanneet metsäpinta-alat siitä, mitä ne olivat lähtötilanteessa, Makkonen toteaa. OTSOssa oli osattu varautua kiinnostukseen. Ja he uskovat vakaasti, että suomalaiset metsänomistajat kyllä lähtevät mukaan tähän uudistuneeseen metsien sertifiointikäytäntöön. – Se, että asia on lähtenyt näin vilkkaasti liikkeelle, on hyvä asia. Oletamme tosin, että tahti vaan kiihtyy tästä, kun tullaan kohti vuodenvaihdetta, Makkonen arvioi. Ehtona kansainväliset kriteerit Ehtona sertifiointiin mukaan pääsemiselle ovat voimassa oleva metsäsuunnitelma sekä valmius sitoutua sertifioinnin kriteereihin hyvästä metsän- ja ympäristönhoidosta sekä siihen liittyvästä tiedonkeruusta. – Meidän kriteerimme perustuvat PEFC Suomi ry:n valmistelemiin kriteereihin. Mikään yksittäinen organisaatio ei laadi kriteerejä, vaan niiden tulee käyttää valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä kriteerejä, Makkonen painottaa. – Täytyy muistaa, että kaksi kolmasosaa maapallon metsistä on sertifioitu PEFC-järjestelmän perusteella. Suomessa metsien sertifiointiaste on 95 prosenttia, ja meidän tavoitteemme on ollut koko ajan säilyttää sertifioidun metsän osuus mahdollisimman korkeana. Sertifikaatin saamisen kriteereistä keskeinen on voimassa oleva metsäsuunnitelma. Makkonen toteaa, että kyseessä on perinteinen metsäsuunnitelma, jossa on kartoitettu metsänomistajan tavoitteet. – Näiden perusteella on tehty tavoitteita vastaava suunnitelma, useimmiten seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämä on olennainen asia, sillä metsäsuunnitelman pohjalta kerätään tietoja, joiden perusteella osoitetaan, että sertifiointikriteerit toteutuvat. – Mukana on esimerkiksi vaatimuksia taimikoiden hoidosta, metsän käsittelystä ja ympäristön hoidosta. Näistä on oltavat tiedot, ja ne todistetaan voimassa olevan metsäsuunnitelman avulla. Tiedonvälitystä metsänomistajille Miten tietoisia metsänomistajat sitten ovat näistä edellä mainituista kriteereistä ja miten hyvin niitä meillä noudatetaan? – Tähän saakka valtajärjestelmänä ollut metsänsuojeluyhdistysten alueellinen järjestelmä on saattanut vaikuttaa siten, että siinä on ollut mukana myös metsänomistajia, jotka eivät ole olleet täysin tietoisia kaikista kriteereistä, Makkonen arvioi. – Lähtökohta on kuitenkin alusta alkaen ollut, että metsänomistajan tulee toimia metsissään kriteerien osoittamalla tavalla. Tämä ei ole muuttunut miksikään eikä tule muuttumaankaan. Makkonen korostaa, että sertifiointijärjestelmiin on rakennettu sisään ajatus Metsäsertifikaatti kertoo metsien vastuullisesta kasvattamisesta. ja tavoite siitä, että metsänomistajat saavat tarvittavaa tietoa ja heitä aktivoidaan huolehtimaan metsistään mahdollisimman hyvin. – Metsänomistajia tulee tiedottaa siitä, miten metsiä tulee hoitaa kriteerien mukaisesti. Tämä perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin, lakeihin ja asetuksiin. Tätä kautta myös jatkossa jokainen sertifikaatin haltija on velvollinen kertomaan näistä asioista asiakkailleen eli metsänomistajille. – Aiheen tiimoilta käytävässä keskustelussa on selvästi havaittavissa, että kaikki haluavat, että tällaiset metsien sertifiointijärjestelmät säilyvät. On luonnollisesti koko alan etu, että metsiä hoidetaan kestävästi, Makkonen tiivistää. ? FARMI 10/2014 11
METSÄ HYVÄLAATUISIA HAVUPUUN taimia voidaan nyt tuottaa solukkolisäyksellä. Menetelmä sopii sekä pitkälle jalostetun metsänviljelyaineiston että kestävien koristetaimien tuottamiseen. Metlan Punkaharjun toimipaikassa kehitetty solukkolisäysmenetelmä pohjautuu omiin sekä muualla maailmalla tehtyihin tutkimuksiin. Menetelmäkehitystä on tehty vuoden 2014 lopussa päättyvässä hankkeessa Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi. Metlassa käyttöön otetuilla menetelmillä voidaan tuottaa ja säilyttää havupuiden solukkolinjoja tulevaisuuden taimituotantoa varten. Samanaikaisesti on myös kehitetty valinta- ja testausmenetelmiä, joilla kaupalliseen tuotantoon voidaan valita parhaat linjat. Ennen massatuotannon aloittamista lisäysmenetelmää on vielä automatisoitava ja linjat testattava kenttäkokeissa. Metsänviljelyaineistojen solukkolisäykseen tähtäävän tutkimuksen rinnalla Punkaharjulla on kehitetty kuusen Syketec Ad silva JOBO ST75 JOBO FP12 Kevyt sykeharvesteri jossa on yhdistetty käytön helppous ja karsintavoima. Kuormantuntevalla pumpulla ja riittävällä tilavuudella tehokkuus on varmistettu. Saatavissa rakennussarjoina! www.sykeharvesteri.fi info@sykeharvesteri.fi 12 FARMI 10/2014 erikoismuodoista uusia tuotteita koristetaimimarkkinoille. Kuusen solukkoviljelymenetelmiä kehitetään käytännön taimituotannon ja metsänviljelyn tarpeisiin. Metsänviljelyaineiston solukkolisäyksessä käytetään lähtöaineistona kuusen jalostusohjelman huippupuiden risteytyksestä saatua solukkoa. Sitä monistetaan kasvualustalla, jonka hormoni- ja ravinnekoostumusta säätelemällä solukko saadaan kehittymään pieneksi taimeksi. Solukkotaimi poikkeaa siementaimesta siinä, että se kehittyy laboratorion tarkoin säädellyissä olosuhteissa kun taas siementaimen alkukehitys tapahtuu siemenkuoren suojissa. www.metla.fi
METSÄ METSÄ GROUPIIN kuuluva Metsä Forest tuo markkinoille ensimmäisenä Suomessa mobiilisovelluksen metsäsuunnitelmasta. Sovellus on tarkoitettu metsänomistajalle oman metsäomaisuuden hallintaan ja metsäasioiden hoitoon. Sen avulla metsänomistaja voi katsella metsätilojensa karttoja ja ilmakuvia, selata yksittäisten metsikkökuvioiden tietoja, käydä läpi kuvioille ehdotettuja toimenpiteitä ja kuitata niitä tehdyksi. Metsänomistaja voi myös metsässä kiertää kuviolta toiselle katsomassa esimerkiksi kiireelliset metsänhoitotyöt, lisätä omia muistiinpanoja ja valokuvia tietylle kuviolle sekä tallentaa kävelemänsä reitin. Sovellus toimii, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi saatavilla. Kun verkkoa taas löytyy, sovellukseen tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti myös metsäsuunnitelmaan Metsäverkko-internetpalvelussa, www.metsaverkko.fi. Mobiilisovellus on tarkoitettu Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille ja käyttöönoton edellytyksenä on älypuhelimen ja verkkopankkitunnuksien lisäksi, että metsänomistajan metsäsuunnitelma tai metsävaratiedot on ladattu Metsäverkko-internetpalveluun. Mobiilisovellus metsäsuunnitelmasta on ladattavissa sovelluskaupoissa joulukuussa. www.metsagroup.fi FARMI 10/2014 13
METSÄ METSÄALAN ASIANTUNTIJAT ovat huolissaan kemeralain sekavasta tilanteesta, sillä epävarmuus lain tulevaisuudesta häiritsee yrittäjien työtä. Vanha kestävän metsätalouden rahoituslaki päättyy kesäkuussa 2015 ja uusi laki astunee voimaan heti sen jälkeen. Uuden kemeran ja vanhan lain saumakohtien epävarmuus on metsäasiantuntijoiden mielestä kestänyt jo liian kauan. Työmäärät ja tulokset kentällä kärsivät jatkuvasti epävarmasta tilanteesta. – Tietämättömyys lainsäädännön sisällöstä ja tulevaisuudesta häiritsee jo käytännön työntekoa, toteaa Meton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Niemistö. Kemera edistää hyvää metsien hoitoa. Kemeratöiden hankkeet jäävät helposti tekemättä ilman tukea, joka toki on vain osa hankkeiden koko kustannuksista. – Kemera edistää muutakin aktiviteettiä metsissä ja sitä kautta epäsuorasti myös puun saantia. Mikäli kannustinvaikutus jää vajaaksi, myös maallemme tärkeän uusiutuvan energian edistäminen hankaloituu Niemistö muistuttaa. Metsäasiantuntijoiden mielestä vanha kemera ja tuleva uusi laki on sovitettava aikataulultaan saumattomasti yhteen. Ylimenokauden määräysten on oltava mahdollisimman selkeitä ja käytännönläheisiä. – Uusi laki astunee näillä näkymin voimaan 1.7.2015, mutta päivämäärien tulisi kyllä tarkentua pikaisesti. Ministeriöllä täytyy myös olla tarvittava valmius joustaviin ratkaisuihin, mikäli aikatauluun tulee muutoksia. Lakimuutos ei saa haitata ja hidastaa käytännön töiden etenemistä kentällä. www.meto-ry.fi KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA 2025 on lähtenyt lausunnoille marraskuun puolivälissä. Strategia kertoo metsäpolitiikan lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimet. Pohjana toimii keväällä hyväksytty metsäpoliittinen selonteko sekä eduskunnan siihen antama kannanotto. Kansallisen metsästrategian visiossa korostetaan metsistä saatavan monipuolisen hyvinvoinnin kasvattamista. Strategisina päämäärinä tavoitellaan Suomen kilpailukyvyn parantamista metsiin perustuville liiketoiminnoille, metsäalan uudistumista ja monipuolistumista sekä metsien aktiivista, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja monipuolista käyttöä. Strategian toimenpiteillä tavoitellaan uusien investointien toteuttamista, metsäalan uudistumista ja palveluliiketoiminnan kasvua. www.mmm.fi METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Kaksoistutkintomahdollisuus! Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOU LUTUS Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneenkuljettaja ? 7.1.2015 - 8.4.2016 Valtimolla Koneelliset metsänparannustyöt osatutkintona ? 7.1.2015 - 13.11.2015 Valtimolla Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, M-Planter Oy 0400 120 349 14 FARMI 10/2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme työmenetelmä- sekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille.
KOULUTUS 1. Kuka olet? Jonni Haume 18-vuotias kokkiopiskelija Nokialta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta hotelli- ravintola- ja cateringalan perustutkintoa Tredussa eli Tampereen seudun ammattiopistossa, Nokialla. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen pienestä asti pitänyt ruuanlaitosta ja tiennyt, että haluan opiskella alaa. Luulen, että innostus on alkujaan lähtenyt siitä, että olen saanut laittaa paljon ruokaa yhdessä äitini kanssa. Myös syntymäpäivälahjat ovat olleet usein erilaisia ruuanlaittovälineitä. Koulu valikoitui sijaintinsa puolesta. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Luokallamme on 15 opiskelijaa, tyttöjä ja poikia suurin piirtein saman verran. Ala on koko ajan menossa sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Cateringalalla työssäoppimista on todella paljon, ensimmäisestä vuodesta alkaen. Viimeinen vuosi menee lähes kokonaan sen parissa. Käymme koulussa läpi erilaisia kursseja, joiden pohjalta teemme työssäoppimisjaksoja ravintoloissa. Esimerkiksi lounasruokakurssin jälkeen töihin mennään vaikka koulun tai tehtaan lounasruokalaan. Jokaisella on oma opintopolkunsa, joten opiskelu voi olla eri ihmisten kohdalla kovin erilaista. Itse vietin alkuvuoden Hollannissa hotellin keittiössä töissä opiskelukaverini kanssa. Tämä oli osa kansainvälistä projektia, johon koulumme osallistuu, ja töihin pääsin erillisen haun kautta. Hollannissa huolehdimme mm. aamiaiskattauksista, lounasbuffetista sekä à la carte -annoksien valmistamisesta. Nyt olen lähdössä muutamaksi kuukaudeksi töihin Kanarialle. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Alalle pitää todella haluta ja on oltava kipinä tekemiseen. Voi olla vaikea oppiakaan mitään, jollei ruuanlaitosta nauti. Ravintoloiden keittiöissä on töissä kaikenlaisia ihmisiä, ja kaikkien kanssa pitää pystyä työskentelemään. Aina voi olla joku, jonka kanssa ei tule toimeen, mutta tilanteita on opittava sietämään. 6. Mikä sinusta tulee isona? Toiveissa olisi, että saisin kiertää maailmaa ja tutustua eri ruokakulttuureihin. Olisi hienoa päästä työskentelemään erilaisiin paikkoihin, ja oppia kaikista. Kokiksi valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa lisäksi vuoden kestävä tarjoilijatutkinto. Tarkoitus olisi suorittaa se valmistuttuani, sillä uskon, että siitä on hyötyä jatkoa ajatellen. Minua kiinnostaa nähdä laajalti ravintola- ja baarikulttuuria, ja kun on molemmat koulutukset, tämä voi avata enemmän ovia. MIKÄ OIKEASTI on vastuullisesti tuotettua ruokaa? Tähän vastaa MTT:n uusi tietopankki vastuuverkko.fi -sivusto, joka tarjoaa vastuullisten ja kestävien kulutusvalintojen tueksi käytäntöön sovellettua tutkimustietoa. – Vastuullisuuteen liittyy paljon ristiriitaisuutta, joten herättelemme tästä myös keskustelua kuluttajien, ruokaketjun toimijoiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden ruoantuotannon vastuullisuudesta kiinnostuneiden välillä, kertoo MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri. Vastuuverkossa näkee yhdellä silmäyksellä, mitä ruokasektorilla tapahtuu, esimerkiksi mitkä vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ruokaketjun eri tahoja askarruttavat. Sivuston artikkelien, näkökulmien ja keskustelujen aiheita ovat muun muassa kuluttamisen vastuullisuus, vastuullinen liiketoiminta, ruoantuotanto sekä näitä tukevat politiikkatoimenpiteet. Sivustolle toivotaan runsaasti keskustelijoita ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvistä aiheista. Lukijat voivat myös ehdottaa kiinnostavia keskustelunaiheita ja teemoja. Vastuuverkko löytyy osoitteesta www.vastuuverkko.fi. FARMI 10/2014 15
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI, FREEIMAGES, AHTI SORMUNEN JA VALIO Mitä vuosi 2014 piti sisällään, ja mitä maataloudessa tapahtui? Miten kaikki vaikutti maatalousyrittäjiin, ja mistä keskusteltiin? Farmi tarjoilee koosteen vuoden 2014 tapahtumista. Mehiläiskuolemien ja neonikotinoidien yhteys puhutti. Euroopan Komission päätöksen mukaisesti Tukes rajoitti loppuvuodesta 2013 tiettyjä rypsin ja rapsin peittauksessa käytettyjä aineita, sillä niiden sisältämät neonikotinoidit oli yhdistetty mehiläiskuolemiin. Suomen öljykasvien viljelijät olivat melkoisessa pulassa, mutta lopulta Tukes salli tammikuussa 2014 muutamilla kielletyillä aineilla peitatun rypsin- ja rapsinsiemenen myynnin ja käytön maaliskuu-kesäkuun ajaksi. Neonikotinoidien vaikutusta mehiläisiin tutkitaan nyt MTT:n ja Eviran Neomehi-hankkeessa. 16 FARMI 10/2014 Vuosikymmeniin laajin metsälakien kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2014. Uusi lakipaketti käsitti muutokset metsälakiin ja metsänhoitoyhdistyslakiin, uuden metsätuholain, lain puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta sekä puutavaran mittauslain energiapuun mittausta koskevat osiot. Metsälain uudistuksen keskeinen tavoite on vähentää metsien käsittelyn sääntelyä ja selkiyttää lainsäädäntöä. Mhy-lain keskeisin muutos oli, että metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen muuttuu vapaaehtoiseksi. Laki tulee voimaan kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 alussa. Kananmunien laskenut tuottajahinta sai tuottajat ja alan toimijat järjestämään kriisikokouksen Laitilassa maaliskuussa. Tilaisuudessa perustettiin tuottajatoimikunta pohtimaan ratkaisuja heikkoon kannattavuuteen. Lokakuussa kerrottiin tuottajatoimikunnan ja MTK:n yhdessä valmistelemasta uudesta tuottajasopimusmallista. Viimeinen maitokiintiökausi starttasi 1.huhtikuuta. Järjestelmä poistuu 31.3.2015.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi ohjelmakausi 2014–2020 astui virallisesti voimaan vuoden alusta. Siirtymäkauden asetuksella vuosi 2014 on kuitenkin ollut siirtymävuosi, ja uudistuksen loppuun saattaminen jatkuikin läpi kevään. Cap-uudistuksen keskeisiä asioita ovat suorien tukien leikkaus ja kohdentaminen jatkossa paremmin aktiiviviljelijöille, viherryttämistuki sekä nuorien viljelijöiden tuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosille 2014–2020 valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa. Ohjelmaan tehtiin kuitenkin muutoksia, ja päivitetty ohjelma toimitettiin komission hyväksyttäväksi marraskuussa. Europarlamenttivaalit 2014 järjestettiin 25. toukokuuta. Hallitus vaihtui kesken kauden. Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti erostaan huhtikuussa. Kesäkuussa uudeksi pääministeriksi nimitettiin Alexander Stubb. Stubbin hallitukseen nousi kolme uutta ministeriä, joista yksi oli uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi nimitetty Petteri Orpo. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) tautitapaukset lisääntyivät kevään ja kesän aikana merkittävästi Suomen lähialueilla. Tautia todettiin niin villisioissa kuin suurissa tuotantosikaloissakin. Venäjällä tautia on esiintynyt vuodesta 2007 alkaen, mutta Liettuan ja Puolan alueelta virusta löytyi ensimmäistä kertaa alkuvuodesta. Näiden tartuntojen varjolla Venäjä kielsi sianlihan tuonnin EU-alueelta. Kesä-heinäkuun vaihteessa tauti levisi Latviaan. Viron ensimmäinen ASF-tartunta todettiin syyskuun alussa. Sikaruton Suomeen tulolla on kaksi todennäköistä väylää: villisikojen mukana Venäjän rajan yli tai metsästystuliaisena Baltiasta. Taudin tulo Suomeen pyritään estämään kaikin tavoin. Evira antoi jo toukokuussa suosituksen sikojen sisällä pidosta itärajan läheisyydessä, ja aloitti syyskuussa palkkioiden maksamisen lähetetyistä villisikanäytteistä. Maa- ja metsätalousministeriö kielsi lokakuussa luonnonvaraisten villisikojen ruokinnan koko maassa rajoittaakseen rajan takaa ruuan perässä kulkeutuvien villisikojen tuloa Suomeen. Lisäksi aloitettiin tehostettu metsästys. Traktorikuljetusten liikennelupakäytännöt kiristyivät, kun liikennelupalain muutos astui voimaan 1.7. Aiemmin pelkästään liikennetraktoreilta edellytettiin liikennelupaa tavarankuljetuksessa muussa kuin maa- ja metsätalouden ajossa, jatkossa lupaa vaaditaan myös kun kuljetuksia tehdään tavallisella maataloustraktorilla. Liikenneluvan tarpeesta on kuitenkin monia poikkeuksia. Lakimuutokset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja hämmennystä yrittäjien keskuudessa. Alkukesän sateisuus, kuiva keskikesä ja puintikauden sateet hankaloittivat viljojen kasvua. Parhaiten kasvukautena menestyivät syysviljat. Eniten ongelmia oli kevätvehnällä, jota elokuun sateet kurittivat. Moni elintarvikevehnäksi tarkoitettu tonni päätyi rehuksi. VYR arvioi lokakuussa vuoden 2014 viljojen kokonaissadoksi 4,09 miljoonaa tonnia. Seinäjoella keskusteltiin syyskuussa MTK:n aloitteesta viranomaisten ja viljelijöiden kesken liian raskaaksi käyneestä byrokratiasta. Tilaisuudessa laadittiin myös Viljelijän oikeudet -huoneentaulu muistutukseksi päättäjille. FARMI 10/2014 17
Vuosi 2014 oli… NUORKARJAN TEEMAVUOSI. ProAgria, Valion Osuuskunnat, ETT, Faba ja MLOY valitsevat vuosittain teeman, johon kiinnitetään erityistä huomiota. TEEMAVUOSI RUOKAJÄTETTÄ VASTAAN EU:SSA. Vuoden aikana EU:ssa on pohdittu mm. päiväysmerkintöjen vaikutuksia ruokahävikkiin. INTOHIMON VUOSI, MTK:n maaseutunuorten teemavuosi. Venäjä on ollut sallimassa laktoosittomien maitotuotteiden tuontia pariinkin otteeseen. Asiassa on kuitenkin ollut hankaluuksia, eikä esimerkiksi Valio ole käytännössä päässyt toimittamaan tuotteitaan itänaapuriin. 18 FARMI 10/2014 Ukrainan kriisi kärjistyi helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Länsimaiden ensimmäiset varsinaiset Venäjään kohdistetut talouspakotteet astuivat voimaan 1. elokuuta. Venäjä kielsi vastatoimena hedelmien, kasvisten, lihan, kalan sekä maito- ja meijerituotteiden tuonnin EU:sta, USA:sta, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta vuodeksi. EU:ssa tuontikielto vaikeutti markkinatilannetta eniten hedelmä-, vihannes- ja maitosektoreilla. Komissio avasi väliaikaisesti mm. tuen hedelmien ja vihannesten poistamiseksi markkinoilta ja yksityisen varastoinnin tuen tietyille maitojalosteille. Myös rahoitusta maataloustuotteiden menekinedistämiselle EU:n ulkopuolisissa maissa lisättiin. Elokuun puolivälissä komissio päätti maksaa hedelmä- ja vihannesviljelijöille yhteensä 125 miljoonan euron korvaukset. Syyskuun lopussa tukea myönnettiin lisää 165 miljoonaa. Marraskuun loppupuolella ilmoitettiin Baltian maiden maitotiloille maksettavista 28 miljoonan euron korvauksista. Suomen maitosektori ei toistaiseksi ole saanut EU:n tukea, sillä osuuskuntarakenteen vuoksi tuottajien tappiot eivät näy vielä yhtä radikaalisti, kuin Baltiassa. Mutta esimerkiksi osuuskuntien mahdollisuus maksaa jälkitiliä näyttää epävarmalta. Suomessa hallitus korotti lokakuussa maidon pohjoista tukea vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioon varatun 19,4 miljoonan euron turvin. Marraskuussa komission hyväksyttäväksi lähti esitys kansallisen tuen maksamisesta myös Etelä-Suomen maitotiloille. Maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmään kaavaillut muutokset nousivat keskusteluun elokuussa. Uhkakuvina esitettiin mm., että äitiysloman sijaisavun rajaamista kuuteen kuukauteen. EU edellyttää, että jäsenvaltioiden on sopeutettava nykyiset valtiontukijärjestelmänsä komission antaminen suuntaviivojen mukaisiksi. Ministerit Petteri Orpo ja Susanna Huovinen kuitenkin vakuuttivat syksyllä, että uhkakuvat ovat liioiteltuja. Sosiaali ja terveysministeriön asettama työryhmä jatkaa lomituspalvelujärjestelmän kehitystä ja lakisuunnittelua.
Vuoden 2014… maatiaiskasvi on tattari vihannes on erikoistomaatit ravikuninkaalliset ovat tamma Mokomani ja ori Köppinen Tähtituote 2014 on Biokian Mustikkamehutiiviste Luomutuote on Vavesaaren tyrnimysli Maaseutuvirasto ilmoitti lokakuussa vuoden 2015 tukimaksatusten viivästymisestä resurssien pienenemisen tähden. Esityksen mukaisesti suuri osa, 400–500 miljoonaa euroa, vuoden 2015 tukimaksatuksista oli siirtymässä vuodelle 2016. Sekä ministeri Orpo että MTK ilmaisivat, ettei maksujen myöhästyminen ole vaihtoehto, sillä se hankaloittaisi tilojen jo ennestään tiukkaa taloutta. Marraskuun lopussa hallitus esitti 600 000 euron lisärahaa Maaseutuvirastolle ja 1,8 miljoonaa euroa ELY-keskuksille. Ministeri kävi neuvottelemassa Mavin ylijohtajan kanssa, jonka jälkeen Mavi arvio maksuaikataulun uudelleen. Näillä näkymin vuodelle 2016 siirtyvä tukimäärä on 200 miljoonaa euroa. Ministerin Mavi-vierailun yhteydessä MTK ja SLC järjestivät maatalousyrittäjien mielenilmauksen. Maa- ja metsätalous ministeri Jari Koskinen allekirjoitti sopimuksen ohran viennistä Kiinan tuonnin ja -laadunvalvontaviranomaisten (AQSIQ) kanssa helmikuun lopussa Pekingissä. Samalla keskusteltiin sianlihan viennistä. Ensimmäiset ohraerät toimitettiin toukokuussa, ja kesällä AQSIQ:n edustajat kävivät tarkastamassa suomalaisia maito- ja liha-alan laitoksia. Kiinan markkinoille on pyritty jo vuosia, mutta ponnistelut viennin lisäämiseksi voimistuivat syksyllä Venäjän tuontikiellon myötä. Koskisen seuraaja Petteri Orpo matkusti Kiinaan syyskuussa vauhdittamaan sianlihan ja maitojauheiden viennin aloittamista. Marraskuussa Suomi ja Kiina allekirjoittivat toimintasuunnitelman maatalousalan yhteistyöstä vuosille 2015–2016. Yhteistyön toimintasuunnitelmaan kuuluvat kauranviljely, maidontuotanto, bioenergia ja maatalouskoneet. Metsänomistajat myivät puuta alkuvuodesta lähes ennätystahtiin. Kesällä puukauppa tasaantui, mutta syksyllä se jatkoi kasvuaan tasaisesti. Lokakuusta lähtien ollaan kuitenkin oltu jäljessä vuoden 2013 tasosta. Tammi–lokakuussa yksityismetsien puuta tuli markkinoille kaikkiaan 29,2 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaan energiapolitiikassa on puhuttanut muun muassa turpeen ja metsähakkeen heikko asema suhteessa kivihiileen. Lokakuussa hallitus linjasi kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamisesta. Marraskuun alussa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja valtiovarainministeri Antti Rinteen valmistelemassa esityksessä esitettiin turpeen verotuksen keventämistä ja metsähakkeen syöttötariffin tason nostoa ensi vuodelle. Hallitus esitti marraskuun loppupuolella täydennyksiä vuoden 2015 talousarvioesitykseen ministerien esityksen mukaisesti. Uusi laki eläinten lääkitsemisestä tuli voimaan joulukuun alussa. Laki mahdollistaa aiempaa joustavamman lääkkeiden luovuttamisen eläintiloille, jotka ovat tehneet terveydenhuoltosopimuksen. Vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriössä työtä on tehty kestävän metsätalouden (kemera) tukijärjestelmän sekä eläinsuojelulain uudistamiseksi. ? FARMI 10/2014 19
MAATALOUS MTT: ENNUSTEEN mukaan vuonna 2014 maatalouden kannattavuus notkahtaa vain hieman huolimatta viljojen ja maidon hintojen alenemisesta. Maatalousyritysten liikevaihto pysyttelee tänä vuonna 137 000 eurossa, mistä tukien osuus on 37 prosenttia. Tuotantokustannukset pienenevät vajaan prosentin 176 000 euroon. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 24 500 euroa tappiolle. Yrittäjätuloa jää 21 200 euroa, prosentin vähemmän kuin vuonna 2013. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Vuonna 2014 kerroin alenee 0,48:sta 0,46:een. Yrittäjäperhe saa siis 46 prosenttia 15,2 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 4,7 prosentin suuruisesta oman pääoman korkovaatimuksesta. Maitotilojen kannattavuuskerroin pysyy ennallaan noin 0,6:ssa. Venäjänviennin ongelmien vaikutus ei näy vielä tänä vuonna, mutta jos tuottajahinta pysyy alhaisena ja kustannukset nousevat, mai- totilojen kannattavuus kääntyy laskuun. Sikatalouden kannattavuuskerroin alenee lähes kaksi kymmenystä 0,33:een. Kasvihuoneviljelyn kannattavuus heikkenee vuodesta 2013, mutta on kuitenkin 0,60. Naudanlihantuotannon sekä lammas- ja vuohitalouden kannattavuus on hienoisessa nousussa. Yritysten väliset kannattavuuserot ovat suuria. Sekä viime että tänä vuonna kannattavuuskerroin oli negatiivinen 28 prosentilla yrityksistä. Näissä yrityksissä yrittäjätuloa ei jäänyt lainkaan. Kannattavuustavoite täyttyi molempina vuosina 13 prosentilla yrityksistä. Näissä yrityksissä kannattavuuskertoimen arvo oli vähintään 1,0. Kokonaispääoman tuottoprosentti on ollut lähes koko 2000-luvun negatiivinen, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Tuottoprosentti jää -1,5 prosenttiin. Noin 2 000 työtunnille saatava työtuntiansio on vain 2,9 euroa. Tätä laskettaessa kaikki hankinnat on jo vähennetty, ja työansio jää korvaukseksi yrittäjän työpanokselle. ARSKAMETALLI OY Olemme Suomen vanhin kuivurinvalmistaja. Palvelemme ja neuvomme Sinua kuivurija kuivausasioissa. Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiisi sopiva kuivausratkaisu! Kotisivumme ovat uudistuneet! Tutustu osoitteessa www.arskametalli.fi Arskametalli Oy Saarentaantie 33 31400 Somero puh. (02) 748 9700 posti@arskametalli.fi www.arskametalli.fi Ennustetulokset on nähtävissä: www.mtt.fi/taloustohtori Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hake- ja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta MIMMI VIRTANEN • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW 20 FARMI 10/2014 Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda.fi www.veda.fi Veda