Farmi 1/2020 - Lehtiluukku.fi

Nro 1/2020 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti AURINKOENERGIAN INVESTOINTEIHIN SAA TUKEA Herkulliset talvireseptit: sipuli & sinisimpukat Tutkimus: talvet lyhenevät ja kesät pitenevät Polttopuita verkosta Halkoliiteri-sivusto auttaa polttopuuyrittäjiä ja polttopuita tarvitsevia löytämään toisensa.
HAKIJAPALVELUT hakijapalvelut@sedu.fi p. 040 830 2275 SUOMEN MAAT JA METSÄT TARVITSEVAT OSAAJIA TEE TULEVAISUUTESI MAASEUDULLA ? eläintenhoitaja tai maatalousyrittäjä, Ilmajoki ? maarakennuskoneenkuljettaja, Rengonharju 4.3. ? metsuri-metsäpalvelujen tuottaja tai metsäkoneenkuljettaja, Ähtäri HANKI UUSI URA TAI VAHVISTA OSAAMISTA ? Maatilayrittäjän starttikoulutus, Ilmajoki 31.1. SPV-koulutus ? Maaseutuyrittäjän johtamiskoulutus, Ilmajoki 31.1. SPV-koulutus ? Metsäalan ammattitutkinto Ähtäri metsuri, metsäkoneenkuljettaja, metsäpalveluyrittäjä tai metsätalousyrittäjä OPISKELE UUTTA ? Sorkkahoito, Ilmajoki 16.-17.3. ? Naisten konekurssi, Ilmajoki 17.3. ? Metsäalan luonnonhoitokortti, Ähtäri 14.4. ? Pelkkahirrenveisto, Ähtäri 20.-23.4. Tervetuloa Sedun osastolle 8C3 Sarka-messuille! Lue lisää ja hae: sedu.fi/maa HAE YHTEISHAUSSA 18.2.-10.3.2020 VRGIII -tiehöylä ja muut VUOMET® -tuotteet Jämsässä 1. 3.9 2016 Valtra T4 Alusterät · Kartioaurat · Kärkiaura · Vallileikkuri · Nopea toimitus Vuomet Oy puh. 0400208824 · 0503007713 · vuomet@vuomet.fi Juhlavuosi 2020 Jo 20 vuotta suomalaisilla teillä www.vuomet.fi VUOMET ®
5 Pääkirjoitus 7 Teemasivu: talvi MAATALOUS 8 Halkoliiteri auttaa polttopuuasioissa 15 Kasvinsuojeluaineissa on eroja 18 Ruis ei ole vähenemässä 20 EU:n tuotantosidonnaiset palkkiot ELÄIMET 22 Kestävää sianlihatuotantoa HEVOSET 26 Lean-johtamista hevostallilla 28 Sanna Koskiluhta voitti Moskovassa 29 Alkuvuoden ravit YMPÄRISTO & ENERGIA 30 Aurinkopanelit maaseudulla 34 Tutkimus: talvet lyhenevät METSÄ 36 Metsälain vaikutusarviointi valmistui 39 Metsien kasvulisäys ilmastopolitiikkaan KOULUTUS 41 Kuinka tulla kierrätyksen mestariksi? 43 Opiskelija esittäytyy KOTI & HYVINVOINTI 44 Talvikalastajan pyydysmerkinnät 46 Sipuli sopii moneen ruokaan 48 Herkullisia sinisimpukoita 50 Palveluhakemisto SISÄLLYS Espoossa ja Oulussa kasvatetaan kiertotalousnatiiveja. 41 NRO 1 • TAMMIKUU 2020 39 Maaja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa jalostettujen puuntaimien käyttöä metsän istutuksessa. Farmi on luettavissa myös osoitteessa www.lehtiluukku.com LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Terveisiä toimitukseen! Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. 26 Lean-menetelmässä käytetään muun muassan visualisointitauluja.
4 FARMI 1/2020 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Jaana Kiljunen Jarno Keskinen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI ilmoitukset@countrymedia.fi puh. 0400 590 324 PAINOPAIKKA Printall-AS 2020 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 35. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Ki rje po st im er kk i Co un tr yM ed ia O y H al ko ni em en ku ja 2 A 36 33 41 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Lehden saaja Maksaja, jos eri kuin saaja Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10 %) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Tilaa lehti! lahjaksi, itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille!
FARMI 1/2020 5 COUNTRYMEDIA OY on mediayhtiö, kustantaja ja julkaisija, joka on erikoistunut painettujen ja digitaalisten sisältöjen ja mediapalveluiden tuottamisiin. Omia tuotantojamme ovat maaseudun aikakauslehti Farmi ja kesälehti Saariston Kesä. Kauttamme mediapalvelut ammattitaidolla: Tehosta omaa viestintääsi • Julkaisut • Sisällöntuotanto • Taittopalvelut • Ilmoituksen valmistus sähköisesti ja printtiin • Graafinen suunnittelu www.countrymedia.fi PÄÄKIRJOITUS Leuto talvi vaikuttaa yrittäjiin TAMMIKUUN alkupäivät ovat varsinkin etelässä olleet paremminkin keväisiä kuin talvisia. Märkä ja lumeton talvi uhkaa monta tahoa alueellisesti. Esimerkiksi vaihteleva sää on aiheuttanut jo jonkin verran alueellisia tuhoja mansikanviljelyssä. Tilanne vaihtelee paikallisesti ja lajikkeellisesti. Jos kovat pakkaset nyt tulisivat jälkijunassa, tietäisi se tuhoja mansikanviljelyyn. KOKO maassa roudan tilanne on kehno, varsinkin Etelä – ja Keski-Suomessa, jossa routaa ei ole juuri lainkaan. Leuto talvi on tuonut metsäkoneyrittäjille korjuusuunnitelmien uusiksi laittamista, kun normaaleille talvikorjuukohteille ei ole päässyt. Korjuita on jouduttu keskeyttämään ja metsäkoneet joutuneet seisontaan. Parinkin viikon seisonta voi vaikuttaa metsäkoneyrittäjän tulokseen. LEUTO talvi selättää talven vaatekaupan ja vaikutus yltää myös talviaktiviteettien tarjoajille. Lumeton ja sateinen sää ei myöskään ole tehnyt talviurheiluvälinekauppiaillekaan hyvää. Tarvikkeiden alemyynnit pitää aloittaa kuitenkin hyvissä ajoin, ettei tavarat jää myymättä. VARMAA kuitenkin on, että leudosta talvesta on hyötyäkin. Matkatoimistot ovat saaneet kohteensa myytyä talvilomalaisille helposti. Pyöräilykelin pitkittyessä on pyörähuolloissa ollut kiirettä. Sisäaktiviteettien tarjoajille on myös varmasti riittänyt asiakkaita. ON todellakin syytä todeta, ettei ilmastonmuutos ole pelkkä sana vaan täyttä totta.
6 FARMI 1/2020 #talvi #tammikuu #lisäävaloa #laskiainentulee Talvi Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19. 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään. Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee. Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan. Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella. Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten tammikuun lopussa. TIESITKÖ? MONET SUOMEN laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. LASKIAISPERINTEISTÄ ELÄVÄT mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat. RUOKAAN LIITTYI myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. SUOMESSA, JOSSA laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esimerkiksi pulkilla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita.[17] Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Wikipedia Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa, tuiskuille lumiukko vain nauraa. Pakkanen punaa posket ja nenän, auton akku voi tehdä tenän. Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä, kelkka on pullollaan iloista väkeä. Mäestä kotiin on mukava tulla, pöydällä odottaa laskiaispulla. Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa, nietokset sulavat, aurinko paistaa. Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua, virpojat muistavat kummia, serkkua.
FARMI 1/2020 7 Viipurintie 50 • 49980 Ravijoki • puh. 05 229 5500 HAE opiskelemaan! HEVOSALA Hevostalouden perustutkinto Hevostalouden ammattitutkinto Hevosurheilulukio LUONTOJA YMPÄRISTÖALA Luontoja ympäristöalan perustutkinto PUUTARHA-ALA Puutarha-alan perustutkinto Puutarha-alan ammattitutkinto MAATALOUSALA Maatalousalan perustutkinto METSÄALA Metsäalan perustutkinto Monipuolista koulutusta upeassa ympäristössä ja jatkuva haku! harjunopk.fi R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa, tuiskuille lumiukko vain nauraa. Pakkanen punaa posket ja nenän, auton akku voi tehdä tenän. Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä, kelkka on pullollaan iloista väkeä. Mäestä kotiin on mukava tulla, pöydällä odottaa laskiaispulla. Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa, nietokset sulavat, aurinko paistaa. Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua, virpojat muistavat kummia, serkkua.
8 FARMI 1/2020 MAATALOUS POLTTOPUUTA SUORAAN VERKOSTA 8 FARMI 5/2019
FARMI 1/2020 9 MAATALOUS TEKSTI JA KUVAT Jarno Keskinen, Teematuotanto Metsäkeskuksen tuottama Halkoliiteri.comsivusto auttaa polttopuiden ostajaa löytämään parhaimman hinnan ja löytämään oikean puulajin.
10 FARMI 1/2020 MAATALOUS P olttopuiden tarve on muuttunut modernin omakotitaloasumisen myötä. Ennen talven polttopuut kaadettiin kevättalvella, kuivattiin alkukesällä ja siirrettiin varastoon keskikesällä. Nykyään on tavallisempaa ostaa pari kuutiota kerralla ja kauppa käy ympäri talven. Muutos on johtanut pieniin ylilyönteihinkin. – Myyjiltä tulevan palautteen mukaan yhä useammin käy niin, että asiakas tarttuu puhelimeen vasta siinä vaiheessa kun viimeinen kalikka lentää uuniin. Myyjälle soitetaan ja sanotaan että toinen pesällinen pitäisi vielä saada, tuletko tunnin päästä, Suomen Metsäkeskuksen Jussi Somerpalo kärjistää. Suomalaiset suosivat tulisijoja lisälämmönlähteinä ja tunnelman luojina. Uusien takkojen lasiluukut tuntuvat vain kasvavan kokoa. Monessa takassa on jo kaksi lasiluukkua, kun elävän tulen tunnelmasta halutaan nauttia takan molemmilla puolilla. Samalla kuitenkin tulisijan käyttö ja polttopuun hankinta ovat yhä useammalle vieraita. Jos polttopuun tuottajaa ei löydy omasta lähipiiristä, takanomistaja on sanomalehden rivi-ilmoitusten varassa. Apuun tulee Suomen Metsäkeskuksen tuottama palvelu Halkoliiteri.com. – Ajatuksena on saattaa polttopuun tarvitsijat ja tuottajat yhteen. Halkoliiteri on puun tarvitsijalle maksuton palvelu, jossa tarjotaan paljon muutakin apua kuin vain polttopuukauppiaiden yhteystietoja, Somerpalo neuvoo. Somerpalo on ollut luomassa alkujaan Kainuusta EU-hankkeena liikkeelle lähteneestä Halkoliiteristä valtakunnallista palvelua. Miehen kynästä ovat lähtöisin varsinkin palvelun infopuolen tekstit. – Energiatehokkuus on monella kokeneellakin puulämmittäjällä vähän hukassa. Tehokkuudella on kuitenkin keskeinen osa puulämmittämisen päästöihin ja kustannuksiin. Niitä yritetään palvelun info-osiolla parantaa. Palvelun juuret ovat halussa edistää metsätaloutta ja havainnossa, että myyjät ja asiakkaat eivät kohtaa toisiaan. Vaikka myyjän löytäisikin rivi-ilmoituksella, jää asiakkaalle vielä paljon epäselviä kysymyksiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, millaista puuta pitäisi hankkia. – Halkoliiterissä on muun muassa laskuri, jolla voi laskea lämpöenergian todellisen hinnan. Laskuriin syötetään tiedot valitusta puulajista, määristä, maksetusta hinnasta ja niin edelleen. Näin asiakas voi vertailla eri myyjien tuotteita lopputuloksen eli tuotetun lämpöenergian määrän ja hinnan näkökulmasta. Puuta eri tarpeeseen Vaikka vertailu on helppoa, ei palvelu ole yhtenäistänyt tuotteen hintoja. Tarpeita ja tuotteita on hyvin erilaisia, mikä näkyy hinnoittelussa. – Esimerkiksi tänään Turkuun toimittavien polttopuukauppiaiden kuutiohinnat vaihtelevat 44 euron ja lähes 80 euron välillä. Halvin myy puuta heittokuutioina, kallein samaa puulajia 40 litran verkkosäkkeihin pakattuina. Reilusti varastotilaa omistava ostaja valinnee sen heittokuution, mökkiviikonlopun lämmityspuut henkilöauton KATJA SORMUNEN
FARMI 1/2020 11 MAATALOUS takakontissa kuljettava asiakas haluaa ne 40 litran siistit säkit, Somerpalo vertaa haastattelupäivän hintoja. Sivustolta löytyy myös muuntolaskuri puun tilavuuden määrittämiseen. Erilaisissa pakkauksissa myytävät polttopuut kannattaa muuntaa irtokuutiometreiksi, jotta eri tuotteiden hintavertailu on mahdollista. – Se toimii samaan tapaan kuin kaupoissa ilmoitettava pakkauksen hinta ja yksikköhinta. Vasta yksikköhinta on vertailukelpoinen, Somerpalo tietää. Hinta ei ole läheskään ainoa tekijä, johon hankintapäätös kannattaa perustaa. Toinen merkittävä on koko. Mitä uudempi tulisija on, sitä pienempiä puita siinä pitää käyttää. Pieni koko yleensä nostaa hintaa, joten tulisijojen määrästä ja tyypistä riippuen kannattaa ehkä ostaa kahta eri laatua. – Jos kiinteistöllä on käytössä keskuslämmityskattila, sinne voi yleensä laittaa suurikokoista puuta, jopa yli 50 senttiä pitkää. Jos samassa talossa on uusi takka, sinne pitää kuitenkin ostaa noin 30 senttiä pitkiä polttopuita. Koska puun pätkiminen pieneksi lisää työn määrää, pieni on kallista eikä sitä kannata syöttää lämpökattilaan. Kotimaista lähienergiaa Myös puulajilla on merkitystä. Tiheämpi eli raskaampi puu on lämpöarvoltaan hieman parempaa kuin kevyemmät puut. Niinpä kuutiossa ohutkuorista ” Halkoliiterissä on muun muassa laskuri, jolla voi laskea lämpöenergian todellisen hinnan. Laskuriin syötetään tiedot valitusta puulajista, määristä, maksetusta hinnasta ja niin edelleen. ” Maaja metsätalousministeriön ohjauksessa toimivan Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämä Halkoliiteri-palvelu auttaa kansalaista löytämään itselleen sopivimman tuotteen.
12 FARMI 1/2020 MAATALOUS koivua on jonkin verran enemmän energiaa kuin vaikkapa sekapuussa. Asialla on merkitystä, kun polttopuukauppaa käydään tilavuuden eikä painon mukaan. Tässä kohtaa satunnainen polttopuun tilaaja voi jälleen turvautua Halkoliiterin laskureiden apuun. – Puulla tuotetun energian lopullista hintaa voi sitten verrata vaikkapa saman energian tuottamiseen sähköllä. Se on kiinnostavaa vertailua, monikaan tulisijan omistaja ei varmaan ole miettinyt, mitä puilla tehty energia oikeasti maksaa. Yleensä puiden polttaminen on ainakin sähkölämmitystä edullisempaa, Somerpalo sanoo. Puulla tehty lämpö on edelleen kustannuksiltaan kilpailukykyistä verrattuna myös öljyyn, vaikka öljyn hinta onkin laskenut. – Se on myös todellista lähienergiaa, joka työllistää lähiseudun ihmisiä. Takka on melko yksinkertainen lisälämmönlähde ja huoltovarma. Itse nostan myös sen tunnelman aika suureksi syyksi lämmittää puulla, intohimoiseksi puulämmittäjäksi tunnustautuva Somerpalo kertoo. Laadukkaalla polttopuulla on monta hintaa. Uuniin laitettavan puun tulee olla ennen kaikkea kuivaa. Vettä ei kannata takassa polttaa. – Rutikuivaa sen ei tarvitse olla, noin 20 prosentin kosteus on hyväksyttävä, Jussi Somerpalo Suomen Metsäkeskuksesta tietää. Hyvä polttopuu on myös säilytetty kuivassa polttohetkeen asti. Paras paikka polttopuulle on katettu varasto, jossa ilma kiertää. Tarvittaessa puut voi säilyttää ulkona, mutta silloin niille pitää rakentaa kunnon suoja. – Tähänkin löytyy kuvallinen opas Halkoliiteri. comista. Alle laitetaan kaksikin kerrosta trukkilavoja, myös pinon päälle sellainen rakenne että ilma kiertää. Päälle laitetaan pressu niin että se pysyy irti puista. Niin puut säilyvät hyvinä ja ovat suojassa myös maakosteudelta, Somerpalo neuvoo. Jos mahdollista, ulkona säilytettävät puut kannattaa viedä sisälle jo vuorokautta ennen polttoa. Pakkasessa säilytettävät puut hikoilevat lämpimään tuotaessa kosteutta, joka ehtii haihtua kun puut tuodaan sisään ajoissa. Mistä tuntee hyvän polttopuun?
FARMI 1/2020 13 MAATALOUS KATJA SORMUNEN
14 FARMI 1/2020 MAATALOUS Uusi opas maatalouden ammoniakin hallintaan HYVÄ ILMANLAATU on tärkeää ihmisten ja eläinten terveyden ja viihtyvyyden sekä luonnon hyvinvoinnin kannalta. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, mutta töitä sen eteen on tehtävä jatkuvasti eri sektoreilla. Suomi on sekä kansainvälisellä että Euroopan unionin tasolla sitoutunut parantamaan ilmanlaatua vähentämällä ilmakehään joutuvia päästöjä. Yksi vähennettävistä kaasuista on ammoniakki. Pääosa Suomen ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, joten maatalous pystyy merkittävästi vaikuttamaan ammoniakkipäästöihin ja sitä kautta ilmanlaatuun. Ammoniakkipäästöjen osalta Suomen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Maaja metsätalousministeriö on valmistellut yhteistyössä ympäristöministeriön ja alan sidosryhmien kanssa viljelijäoppaan maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisestä. Oppaan tavoitteena on tarjota apua viljelijöille, jotka pohtivat maatilalleen parhaiten sopivia mahdollisuuksia ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Oppaassa esitellään toimia, joilla maatilan on mahdollista vähentää ammoniakkipäästöjä. Lisäksi kerrotaan käytössä olevista kannustimista ja asiantuntijat antavat käytännön vinkkejä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Maatilat ovat avainasemassa luomassa Suomeen uutta, kestävämpää ruokajärjestelmää. Ilman laadun parantaminen hyödyttää kaikkia niin nyt kuin tulevaisuudessa. Oppaasta on tulossa ruotsinkielinen versio. Sen ilmestymisestä ilmoitetaan erikseen. Ruokavirasto Rapsin tuotanto ongelmissa EU:ssa KAUDELLA 2019/20 rapsia tuotettaan IGC:n arvion mukaan globaalisti 68 milj. tn. Merkittävimpiä muutoksia tuotantosuhteissa on EU:n 13 vuoden pienin tuotantomäärä sekä Ukrainan ja Venäjän ennätykselliset sadot. Myös Australiassa ja Kanadassa tuotantomäärät tippuivat totutuista, mutta Kiinassa onnistuttiin tuottamaan 13,5 milj. tn rapsia (+2 % y/y). EU:N ÖLJYKASVIEN yhteispinta-ala (soija, rapsi, auringonkukka) laski vuoden takaisesta 10,9 milj. hehtaariin. Kyseinen pinta-ala on 9 % pienempi kuin viime kaudella ja 8 % pienempi kuin keskimääräinen pinta-ala. RAPSIPINTA-ALAN MERKITTÄVÄÄ pienentymistä kompensoi auringonkukan ja soijan kasvanut pinta-ala. Viimeisen viiden vuoden rapsin keskipinta-ala on ollut 6,67 milj. ha, kun se on nyt 5,57 milj. ha. Viime kaudesta rapsin pinta-ala pienentyi 19,3 %. Komission arvion mukaan tämä merkitsee tuotantomäärän laskemista viiden vuoden keskiarvosta 21,6 % ja viime kaudesta 16,5 %. EU:N SUURIMPIA rapsin tuottajamaita ovat Ranska, Saksa, Puola, Iso-Britannia, Tšekki ja Romania. Komission arvion mukaan Ranskan ja Saksan tuotantomäärät jäävät huomattavasti viiden vuoden keskiarvosta (-34 % ja -39 %). Tuotantomäärä jää arvion mukaan 16,71 milj. tonniin. KOMISSION JOULUKUUSSA päivittämän öljykasvitasearvion mukaan EU:n rapsin käyttö olisi kaudella 2019/20 23,23 milj. tn, joten varastojen ennustetaan yhä pienenevän sekä tuonnin lisääntyvän. Luonnonvarakeskus
FARMI 1/2020 15 MAATALOUS TEKSTI Maaja metsätalousministeriö ja Tukes KUVAT Katja Sormunen KASVINSUOJELUAINEISSA ON EROJA Kasvinsuojeluaineasetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso.
16 FARMI 1/2020 MAATALOUS K asvinsuojeluaineita käytetään suojelemaan kasveja kasvintuhoojilta, eli kasvitaudeilta, tuholaisilta ja rikkakas veilta. Lisäksi kasvinsuojeluaineita käytetään säätelemään kasvien kasvua (kasvunsääteet). Koska kasvinsuojeluaineet on tarkoitettu torjumaan tai hävittämään jotain, ne ovat haitallisia ja niistä saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Näiden haitallisten vaikutusten estämiseksi kasvinsuojeluaineita arvioidaan tarkasti ennen kuin niiden hyväksyttävyydestä päätetään. Tärkeätä on muistaa, että Suomessa saa käyttää ja saattaa markkinoille vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluaineista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (kasvinsuojeluaineasetus) (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta sekä kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1563/2011). Kasvinsuojeluaineasetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa. Kasvinsuojeluaineasetuksessa annetaan säännöt, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä sekä niiden markkinoille saattamista, käyttöä ja valvontaa unionissa. Lisäksi kasvinsuojeluaineasetuksessa säädetään kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksymisestä ja muun muassa kasvinsuojeluaineita koskevasta kirjanpitovaatimuksesta. Kasvinsuojeluaineista annetun lain tavoitteena on varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja kestävä käyttö ja niiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen. Kasvinsuojeluaineista annetussa laissa säädetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevasta koulutuksesta, tutkinnosta ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testauksesta sekä integroidusta torjunnasta. Lain mukaan Turvallisuusja kemikaalivirasto laatii ja toimeenpanee kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmaa yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäksi laissa säädetään valvonnasta, maksuista sekä hallinnollisista pakkokeinoista ja seuraamuksista. Lailla on toimeenpantu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi. Kasvinsuojeluaineiden valvonnasta kasvinsuojeluaineiden valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille saattamisen, markkinoinnin sekä maahantuojien ja jakelijoiden suorittaman käsittelyn ja varastoinnin osalta vastaa Turvallisuusja kemikaalivirasto. Ruokavirasto vastaa kasvinsuojeluaineiden käytön ja käytön yhteydessä tapahtuvan käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta. Maaja metsätalousministeriö on asettanut kasvinsuojeluaineneuvottelukunnan kasvinsuojeluaineista annetun lain perusteella. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata alan kehitystä, antaa lausuntoja ja tehdä asiaa koskevia esityksiä sekä aloitteita. Neuvottelukunnan
FARMI 1/2020 17 MAATALOUS jäsenet edustavat eri sidosryhmiä kasvinsuojelualalla, kuten tutkimusta, neuvontaa, yrityksiä, tuottajia ja hallintoa. Kasvinsuojeluaineita käytetään suojelemaan kasveja ja kasvituotteita kasvintuhoojilta maa-, metsäja puutarhataloudessa. Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita. Tukes päättää valmisteiden käytön ehdoista. Ainoastaan kasvinsuojeluainerekisterissä olevia kasvinsuojeluaineita saa myydä ja käyttää. Ulkomailta ei saa omatoimisesti tuoda kasvinsuojeluaineita edes omaan käyttöön ilman Tukesin lupaa. KASVINSUOJELUAINEILLA TARKOITETAAN VALMISTEITA, JOIDEN KÄYTÖN TARKOITUS ON: suojella kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta, eli tuhoeläinten ja kasvitautien torjuntaan tarkoitetut valmisteet. tuhota haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estää kasvien haitallista kasvua, eli rikkakasvien torjuntaan tarkoitetut valmisteet. vaikuttaa kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina, eli kasvunsääteet. vaikuttaa kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä. KASVINSUOJELUAINEIDEN TURVALLINEN KÄYTTÖ Käytä kasvinsuojeluaineita turvallisesti, valmisteen myyntipäällyksen mukaan. Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö ehkäisee kasvinsuojeluaineiden haittoja terveydelle ja ympäristölle. Ohjeet perustuvat kattavaan terveysja ympäristöriskien arviointiin. KASVINSUOJELUAINEILLE TARVITAAN LUPA Kasvinsuojeluaineet pitää hyväksyä jokaisessa EU-maassa, jossa niitä halutaan käyttää. Suomessa valmisteen kansallisen luvan antaa Tukes. Edellytyksenä valmisteen hyväksymiselle on, että valmisteen käyttö on turvallista terveydelle ja ympäristölle. Valmisteen tehoaineen pitää olla hyväksytty EU:ssa. Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisesti EU:ssa. Kasvinsuojeluaineet?
18 FARMI 1/2020 MAATALOUS TEKSTI Hanna Helkkula VYR KUVA Katja Sormunen Ruis ei ole vähenemässä Uutisissa ja sosiaalisessa mediassa esiin nostettu huoli lämpövaihteluiden sekä vähäisen lumipeitteen vaikutuksesta syysviljapeltoihin on aiheuttanut paljon keskustelua. Huoli kasvustojen kunnosta on todellinen, mutta ruis ei ole loppumassa Suomesta. SUOMEN RUKIIN viljely keskittyy Lounais-, Länsija Etelä-Suomeen. Suomen alueellinen erikoistuminen eri tuotantosuuntiin selittää tätä ilmiötä. Vilja-alan yhteistyöryhmän kotimaan viljatasearviosta nähdään, että tavanomaisen rukiin kotimaan kysyntä on pysynyt lähes vakiona kaudesta 2014/15 lähtien. Kysyntä on vaihdellut n. 101–96 ktn välillä. Kun muistellaan viimekauden satokautta, mieleen palaavat ennätykselliset sadot. Muun muassa Luonnonvarakeskus uutisoi ruissadon olleen suurin lähes 30 vuoteen. Kotimaan rukiin tuotanto oli 2019/20 huimat 180 000 tn. Rukiin käyttö on lähes vakio 100 ktn ja tuotantoa oli 2019/20 180 ktn. Loppuvarastot kasvoivat huimasti ja olisivat marraskuussa kokoontuneen VYR:n viljamarkkinatyöryhmän arvion mukaan kauden loppuessa (1.7.2020) 140 ktn. Tämä riittää pitkälti täyttämään Suomen käyttötarpeen tasaisen käytön mukaan jopa yli puolitoista vuotta. Tarkasteltaessa arviota Luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20 huomataan, että luomuruista saatiin myös tuotettua suuria määriä 9,1 ktn (2018/19 4,2 ktn, 2017/18 5,8 ktn, 2016/17 7,8 ktn). Suuren tuotantomäärien ansiosta myös luomuruista on markkinoilla hyvin liikkeellä. Luomurukiin markkinatilannetta on vaikeampi arvioida pienien määrien ja tilastollisten
FARMI 1/2020 19 MAATALOUS epävarmuuksien takia, mutta keskimäärin luomuruista käytetään markkinakausittain n. 5-6 miljoonaa kiloa. Ennätyksellisen rukiin tuotantomäärän takana 2019/20 oli erinomainen lämmin ja sopivan kuiva syksy 2018, jolloin kylvämään päästiin pelloille otollisissa olosuhteissa. Talvivaurioita tuli vähän ja kasvukausi 2019 oli otollinen rukiille. Näiden lisäksi viljelijöiden viljelytekninen osaaminen ja toimenpiteiden oikea ajoittaminen takasivat erinomaisen sadon. Esimerkiksi Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2019 kisan voittaja saavutti 10 633 kg hehtaarisadon. Syksyllä 2019 ruista kylvettiin Luonnonvarakeskuksen ennakollisten syyskylvötilastojen mukaan 24 000 ha, mikä 5 500 ha vähemmän kuin vuonna 2018. 5 vuoden ka. ruisala on ollut n. 29 000 ha, eli nyt kylvetty pinta-ala on hieman alle keskiarvon. Luomuruista kylvettiin 2019 Luonnonvarakeskuksen mukaan tilastohistorian suurimmalle pinta-alalle 5 500 ha. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei ruis ole loppumassa kuluvan vuoden aikana Suomesta. Talvivaurioiden riski on suuri lämpötilan sahatessa ylös alas kasvustojen ollessa ilma lumipeitettä. Talvivauriotilannetta on vaikea ennustaa ja nähtäväksi jää onko tilanne huono yksittäisillä pelloilla alueellisesti vai onko suuria pinta-aloja tuhoutunut. Luomurukiin pinta-ala on kasvanut, mutta talvivahinkojen vaikutusta ei pystytä ennen kevättä myöskään näiltä pelloilta arvioimaan. WWW.COUNTRYMEDIA.FI ” Muun muassa Luonnonvarakeskus uutisoi ruissadon olleen suurin lähes 30 vuoteen. ” Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.?
20 FARMI 1/2020 ELÄIMET Tuotantosidonnaiset palkkiot on vahvistettu V altioneuvosto on vahvistanut EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden ehdot, enimmäismäärät sekä yksikkötukitasot vuodelle 2020. Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä enintään 102,8 miljoonaa euroa. Palkkioiden ehtoja ei viime vuodesta ole muutettu. Palkkiota maksetaan Etelä-Suomen AB-tukialueella lypsylehmistä, kutuista, uuhista sekä avomaanvihannesviljelystä. Lisäksi palkkiota maksetaan kaikilla tukialueilla koko maassa naudanja karitsansekä kilinlihan tuotannosta ja valkuaisja öljykasvien, rukiin, sokerijuurikkaan sekä tärkkelysperunan viljelystä. Lypsylehmäpalkkiota voidaan maksaa enintään 32 miljoonaa euroa, nautapalkkiota enintään 56,150 miljoonaa euroa, lammasja vuohipalkkioita enintään 2,8 miljoonaa euroa sekä peltokasvien palkkiota enintään 13,7 miljoonaa euroa. Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisteritietoihin. Tämän vuoksi eläinten rekisteröinnin ja merkinnän sääntöjä on noudatettava, muun muassa ilmoitusajoista on syytä huolehtia tarkasti. Palkkioiden enimmäismäärät ja arvioidut yksikkötasot, joita kuitenkin vielä tarkennetaan vuoden lopulla maksettavaan ensimmäiseen maksuerään sekä kesäkuussa 2021 loppumaksuun, löytyvät osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410837/ eu-n-tuotantosidonnaiset-palkkiot-vuodelle-2020-vahvistettiin Valtioneuvosto EU:n tuotantosidonnaiset palkkiot vuodelle 2020 vahvistettiin. Niitä maksetaan enintään 102,8 miljoonaa euroa. KATJA SORMUNEN