Nro 1/2018 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Lauhat talvet horjuttavat puunkorjuuta Metsään.fi avautuu maaliskuussa Hyönteiset osaksi ruoantuotantoa Kyläkauppa palveluiden tukipisteenä
Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy Hietalahti ja Pojat Oy
FARMAREITA JA METSIEN KUNINKAITA ILMAJOELLA JA ÄHTÄRISSÄ ? Maatalousalan perustutkinto maaseutuyrittäjä tai eläintenhoitaja ? Metsäalan perustutkinto YHTEISHAKU 040 830 2275 | hakijapalvelut@sedu.? | www.sedu.?/ sarka ? Maatalousalan perustutkinto ? Bioenergia-alan ammattitutkinto ? Viljelijän ammattitutkinto ? Luonnonhoitokorttikoulutus ? Tuotantoeläinten tilasiemennys ? Sorkkahoitokoulutus HAKU NYT! AIKUINEN TAI NUORI www.jedu. OPISKELE AMMATTIIN JEDUSSA! Koulutuskeskus JEDUssa voit opiskella esimerkiksi puusepäksi, kokiksi, putkiasentajaksi, mediapalvelujentoteuttajaksi, tarjoilijaksi, kosmetologiksi, matkailupalvelujen tuottajaksi, levyseppähitsaajaksi, eläintenhoitajaksi ja toimitilahuoltajaksi. Tutustu koko koulutustarjontaamme www.jedu. ! Muista myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen! JEDUSTA LÖYTYY OMA ALA JOKAISELLE! HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KALAJOKI NIVALA OULAINEN PIIPPOLA YLIVIESKA PERUSKOULUNSA TÄNÄ KEVÄÄNÄ PÄÄTTÄVILLE YHTEISHAKU 20.2.-13.3.2018 KOULUTUSKESKUS Koulutus sopii yrittäjyydestä kiinnostuneelle henkilölle, joka harjoittaa pienimuotoista maidonjalostusta tai suunnittelee valmistuksen aloittamista. Tutkinto antaa valmiuksia • omavalvontasuunnitelman tekoon tai päivittämiseen • pienyrittäjyyteen liittyviin haasteisiin • erilaisten maitotuotteiden valmistamiseen ja tuotekehitykseen Koulutukseen sisältyy lähiopetusta, etäopiskelua, projektityötä, työssä oppimista ja käytännön harjoituksia opetusmeijerissä. Hakuaika päättyy 3.4. Hakuohjeet www.hami.fi. Maidonjalostajan ammattitutkinto MONIA MAHDOLLISUUKSIA JÄMSÄSSÄ! Jämsän ammattiopisto on nyt Gradia Jämsä ja osa Gradiaa. Kaikki tähän asti tarjoamamme palvelut ovat edelleen saatavilla ja luomme kaikenikäisille mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Olemme mukana järjestämässä myös Suomen suurinta konealan FinnMETKO 2018 -tapahtumaa 30.8.–1.9. Tervetuloa! Tutustu meihin ja koulutustarjontaamme gradia.fi gradia.fi GRADIA JÄMSÄ
4 FARMI 1/2018 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa LEHTILUUKKU ON kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. VINKKI: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Hyönteiskasvatus tulevaisuuden tuotantosuunta. s. 36–38 Rakennekalkitus parantaa savimaita. s. 18–21 Monipuolista metsätietoa kaikkien saataville. s. 14–15
5 FARMI 1/2018 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Pauliina Puputti NiittyFarmi, puh. 050 548 4956 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski, Hia Sjöblom Karoliina Streefkerk, Ilkka Nieminen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSVARAUKSET Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2018 KUVAPANKIT Pixabay, Depositphoto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 34. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Verstaankatu 2 B 54, 33100 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 1 • Tammikuu 2018 Farmi 2/18 ilmestyy viikolla 14. www.countrymedia.fi KANSIKUVA AHTI SORMUNEN KANNESSA TAVOITTEENA TASAINEN PUUVIRTA. SO ILF OO D METSÄ 8 Lauhat talvet haastavat metsäalaa. 14 Metsään.fi-palvelulla metsävaratiedot avoimiksi. MAATALOUS 18 Rakennekalkitulla pellolla kasvi kasvaa paremmin. 25 Oikeat renkaat oman pellon parhaaksi. 30 Perinteinen kyläkauppa pärjää monipuolisuudella. HYÖTYELÄIMET 36 Hyönteisruoka-alalla on vielä paljon kehitettävää. KOTI 44 Monipuolista palvelua työhyvinvoinnin tukena. PALSTAT 13 Metsä 16 Ympäristö ja energia 21 Maatalous 33 Hevoset 40 Hyöty 41 Koulutus 48 Koti ja hyvinvointi 51 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus 7 Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus
TAMMIKUU 2018 Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen katja.sormunen@countrymedia.fi. Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ve rs ta an ka tu 2 B 54 33 10 Ta m pe re Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 5 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 5 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 5 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Nro 3/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metsäkoneen kuljettajan koulutus Green Care lisää maaseudun elinvoimaisuutta Lämpölaitoksissa tuore puu palaa laidunkaudesta Hyvinvointia Nro 2/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Vinkit kannattavuuden hallintaan viljelijälle Kuinka tehdään toimiva salaojitus? Hyvää eläimille Nro 4/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti maanparannukseen Maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Tiukkaa asiaa omistajanvaihdoksesta Kananmunien tuotanto on kasvussa Nro 5/2017 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Metso-leirit Lasten ja nuorten Leader-tukea voi saada investointeihin Valkuaiskasvien viljely kannattaa Varavoimajärjestelmä pelastaa tiukassa paikassa Pääkirjoitus PAKKASKELIT TUOVAT helpotusta monelle yrittäjälle varsinkin Eteläja Keski-Suomeen. Nyt pakkaskelien toivotaankin jatkuvan pitkään. Sulan maan kausi on aiheuttanut varmasti monelle koneyrittäjälle, metsäyhtiölle kuin metsäomistajallekin haasteita. Näihin haasteisiin ja niiden ratkomiseen etsitäänkin nyt ratkaisuja Farmin sivulla 8. Mitä luodaan, kun maaliskuun alusta alkaen metsätietolain muutokset astuvat voimaan? Näihin saat vastauksia sivulta 14. Kelien ansiosta viljelijät pääsevät tekemään kalkitusta, joka parantaa maan rakennetta. Tästä lisää sivulla 18. Toki kansien välissä on paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa. Esimerkiksi hyönteisala on nostettu varteenotettavaksi mahdollisuudeksi sivuelinkeinona maaseudun yrityksille. Aiheesta lisää voit lukea sivulta 36. Muistattehan myös, että toimituksemme mielellään ottaa vastaan juttuehdotuksianne. Antoisaa lukutuokiota, Katja Pakkaskelin ja talven tulo
7 FARMI 1/2018 KARJATTOMILLA TILOILLA nurmikasvusto jää usein hyödyntämättömäksi sivutuotteeksi. Kolmanneksella luomutilojen pelloista viljellään viherlannoitusnurmea. Peltoon kynnetty vihermassa tuo kyllä maahan ravinteita ja orgaanista ainetta, mutta sen sisältämä energia menee hukkaan. Luken tilastojen mukaan Suomen peltoalasta on viime vuosina ollut kesantoja, luonnonhoitopeltoja, suojakaistoja, viherlannoitusnurmia ym. peltoalaa vajaa 300 000 hehtaaria. Näiden tuottamat biomassat sisältävät yhteensä huimat 5 terawattituntia (TWh) eli 5 000 000 megawattituntia (MWh) energiaa. Myös eläinten lannat ovat vajaahyödynnettyjä sivuvirtoja. Nautakarjan, sikojen ja kanojen lanta sisältää teoreettisesti lähes yhtä paljon energiaa kuin peltobiomassat. Biokaasuprosessin avulla nurmimassan ja lannan energia saadaan hyötykäyttöön. Asian voi kääntää toisinkin päin: biokaasuprosessi tuottaa sivuvirroista hyvää lannoitetta. Se parantaa nurmen ja lannan lannoitearvoa, lisää siten satotasoja ja vähentää ostolannoitteiden tarvetta. Energia saadaan sivutuotteena. Muodostuvasta lantamäärästä hyödynnetään energian tuotantoon maassamme vain muutama prosentti. Paikallista merkitystä on myös järvikaislalla, hoitokalastuksella sekä vihannesten tai sokerijuurikkaan naateilla. Lisäksi viljan kanssa viljeltävät aluskasvit ovat kelpo tavaraa biokaasulaitokseen. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös voidaan levittää sinne, missä sitä tarvitaan, kun taas viherlannoitusnurmi on kynnettävä kasvupaikalle. Maatalousperäisiin sivutuotteisiin voidaan lukea hevosenlanta, vaikka suuri osa siitä tuotetaan suurilla talleilla erillään maatalousyrityksistä. Maatilan näkökulmasta se on kiinnostava materiaali, sillä lannan vastaanotosta saa porttimaksua. Hevosenlantaa voi hyödyntää myös kompostoimalla sitä esimerkiksi muovituubiin. Lannoitehyöty on tosin silloin vähäinen ja lannan energia hukataan. Peltoon saadaan kuitenkin orgaanista ainesta parantamaan tiiviin kivennäismaan rakennetta. Kiinteänä ja kuivikepitoisena massana hevosenlanta sopii kuivatai kiintomädätyslaitoksiin. Tällaisia laitoksia on suomalaistiloilla vain muutama, mutta tekniikan kehittyessä ne tulevat lisääntymään. Ne ovat sopiva käsittelymuoto myös nurmimassalle. Maatilojen omille tai yhteisille biokaasulaitoksille on laskettu viime vuosina yhä enemmän kannattavuuslaskelmia. Myös investointien määrä on lähtenyt nousuun. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös ja biomassat yleisemminkin ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden raaka-aineita. Niitä voidaan jatkojalostaa separoimalla kiintoainetta sekä käyttämällä kemiallisia tai biologisia prosesseja. Tuotteina saadaan lannoitevalmisteita, ravinteita, kemikaaleja ja monenlaisia raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Tällainen biomassojen hyötykäyttö on vasta alkamassa. Ja biomassat ovat viljelijöiden käsissä. Elina Virkkunen Tutkija, Luonnonvarakeskus Sivuvirroista raaka-ainetta Pakkaskelin ja talven tulo
Ilmaston lämpeneminen haastaa puuhuoltoa TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT AHTI SORMUNEN Pitkät pakkasjaksot ovat olleet perinteisesti puunkorjuun kivijalka. Nyt sitä horjuttavat lauhat talvet ja sateiset kaudet, jotka vahingoittavat maastoa ja tiestöä. Puuhuollon kausivaihtelut aiheuttavat lisäkustannuksia. Nyt etsitään ratkaisuja tasaisen puuvirran takaamiseksi. 8 FARMI 1/2018
Ilmaston lämpeneminen haastaa puuhuoltoa 9 FARMI 1/2018
10 FARMI 1/2018 I lmasto-olosuhteiden muutokset heijastuvat puuhuoltoon. Heikot pakkaskaudet ja runsaat sateet heikentävät maapohjan kantokykyä. Maaston ja tiestön ajoittaisen huonon kantavuuden vuoksi puun hankintaan tulee vaihtelua, minkä huippu ajoittuu talvikuukausille. ? Näissä olosuhteissa ei päästä täysin tasaiseen puuvirtaan, mistä aiheutuu kausivaihteluita. Niiden keskeisenä syynä on kelirikko, jonka pelätään yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, toteaa toimitusjohtaja Heikki Pajuoja Metsäteho Oy:stä. Meneillään oleva hakkuukausi on ollut haastava. Kosteaa kesää seurannut sateinen syksy on kostuttanut maaperää ja pehmittänyt teitä. Pitkien pakkasjaksojen puute on estänyt roudan syntymisen, mikä vaikeuttaa talvikorjuuta. – Puoli Suomea on nyt selvästi normaalia vähemmällä lumikannalla, ja pakkaset ovat puolittuneet. Puun kuljetukset metsästä metsäteollisuuden käyttöön ovat hankaloituneet, kuvaa tilannetta aluemyyntipäällikkö Ahti Sormunen Sampo-Rosenlewista. Tavoitteena tasainen puuvirta Sulan maan kausi on selkeästi pidentynyt. Tämä haastaa niin koneyrittäjiä, metsäyhtiöitä, metsäteollisuutta kuin metsänomistajiakin. Metsäalan toimijat ovat havahtuneet tilanteeseen. Metsäteollisuus tunnistaa haasteet saada tasaisesti tarvitsemansa raaka-aine tehtaille. Koneyrittäjät puolestaan pyrkivät pitämään kiinni siitä, että he pystyisivät työskentelemään ilman pitkiä taukoja ja henkilöstön lomautuksia. – Myös metsänomistajat toivovat saavansa mahdollisuuksia vaikuttaa korjuun suunnitteluun ja ajankohtaan. Kysymys kuuluukin, millä toimenpiteillä puuhuolto voitaisiin varmistaa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, Sormunen sanoo. Paineita ratkaisujen löytämiseen siis on. Puun korjuumäärät ja teollisuuden käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Metsissä on kylliksi korjuupotentiaalia, joten tarve ympärivuotisesti tasaisempaan puuvirtaan on suuri. – Juuri tällä hetkellä metsäteollisuuden puuvarannot ovat tehtailla historiallisen pienet. Syynä ovat poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden lisäksi myös teollisuuden jätti-investoinnit esimerkiksi Äänekosken kohdalla. Puulla on kysyntää, Sormunen kuvaa. Kaluston pitäminen reservissä maksaa Puun toimitusketjujen kausivaihtelu näkyy hakkuumäärien vaihtelussa eri kuukausina, hakkuukone-, kuormatraktorija autokuljetuskalustojen epätasaisina käyttömäärinä vuoden eri aikoina sekä korjuun ja kuljetuksen henkilöstöresurssien epätasaisena käyttönä. Vuosittaisesta puuhuollon kausivaihtelusta huolimatta puunkorjuun ja -kuljetuksen henkilöstöja kalustoresursseja joudutaan varaamaan huippukuukausien tarpeiden mukaisesti. Resurssien vajaakäyttö muina kuukausina lisää luonnollisesti puuhuollon kustannuksia. – Puunkorjuun ja -kuljetuksen henkilöstöja kalustoresurssit joudutaan mitoittamaan talvihuipun mukaan. Resurssien vajaakäyttö muina aikoina lisää Ojat ja joet tulvarajoilla.
11 FARMI 1/2018 ”Myös metsänomistajat toivovat saavansa mahdollisuuksia vaikuttaa korjuun suunnitteluun ja ajankohtaan.” puun toimitusketjun kustannuksia, Pajuoja toteaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huonompinakin kausina autoja ja hakkuukoneita täytyy olla reservissä hyvää hetkeä varten. – Tästä syntyy pääomakustannuksia, Pajuoja muistuttaa. – Iso kustannuserä muodostuu myös yksityisteiden korjausja aurauskustannuksista, koska ilman näitä toimenpiteitä tiet eivät yksinkertaisesti kanna. 70 miljoonan lisäkustannukset Oman haasteensa luovat myös nykyaikaiset järeät metsäkoneet. Sormunen muistuttaa, että harvennusmetsän kannalta painava iso kalusto ei ole välttämättä paras vaihtoehto maaston kantavuusongelmien kannalta. – Järeitä ja painavia koneitakin toki tarvitaan, mutta olisiko hyvä saada kevyempää kalustoa harvennuksille ja pehmoisille maille, koska korjuuvauriot on minimoitava, Sormunen kyselee. Metsäteho Oy:n selvityksen mukaan kausivaihtelu aiheuttaa puun toimitusketjulle 70,8 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Kustannuksista 59 prosenttia kohdistuu puun korjuuseen, 19 prosenttia kaukokuljetuksiin ja yksityisteiden kunnossapitoon ja 22 prosenttia puun ylimääräiseen varastointiin. – Maksumiehenä toimii välillisesti koko toimitusketju, Pajuoja sanoo. Ilmasto-olosuhteiden muutokseen metsäala ei voi suoranaisesti vaikuttaa, mutta kausivaihtelun vähentämiseksi on jo mietitty ratkaisukeinoja. – Kausivaihteluun tai sen vaikutuksiin Hyvä korjuujälki. Korjuuvaurioita.
12 FARMI 1/2018 voidaan jo lyhyellä aikajänteellä ja laajasti. Keskeinen apuväline tässä on korjuukelpoisuuskartan kattava hyödyntäminen puunkorjuun suunnittelussa, Pajuoja toteaa. Kätevä korjuukelpoisuuskartta Korjuukelpoisuuskartta voidaan laatia kaikille laserkeilatuille metsäalueille. Kartan avulla voidaan etsiä kesäkorjuukelpoisia turvemaakeskittymiä suuralueilta ja arvioida myös yksittäisen lohkon sisäistä kantavuuden vaihtelua. Leimikon korjuukelpoisuuden kartoituksen ja keilausohjelman takana ovat Suomen Metsäkeskus (SMK) ja Maanmittauslaitos (MML). – Tällä hetkellä on kartoitettu jo neljän miljoonan hehtaarin ala, ja tavoitteena on saada koko maan kattavat kartoitukset valmiiksi vuoteen 2020 mennessä, Pajuoja toteaa. Korjuukelpoisuuden kartoituksen avulla päästään arvioimaan sitä, miten maasto kantaa mihinkin aikaan vuodesta. Laserkeilauksen aikana maanmittauslaitos tekee lentokoneesta käsin mittauksen, jossa pystytään mittaamaan puustoja ja pinnan korkeusmuotoja. – Mittauksessa otetaan huomioon myös maapohja ja se, mihin suuntaa vesi virtaa. Samalla kartoitetaan, onko kyseessä turvevai kivennäismaa ja miten hyvin alueella olevat ojat toimivat, Pajuoja kuvaa. Näiden avulla saadaan tieto siitä, milloin alueen puu on korjattavissa. Ja se, voidaanko metsään mennä töihin kelirikon aikana ja pystyykö siellä työskentelemään normaalikesänä vai pelkästään talvella. – Korjuukelpoisuusluokituksen merkitys on suuri, sillä sen avulla huomattavasta osasta talvileimikoita voidaan erottaa kelirikko tai kesäaikaiseen korjuuseen soveltuvia korjuulohkoja. Reaaliaikaista tietoa säätilasta Pajuojan mukaan korjuukelpoisuuskartasta on saatu jo tähän mennessä hyvin positiivisia tuloksia. – Korjuukelpoisuuskartan avulla saatava tieto on luotettavaa. Voidaan sanoa, että se luokittelee pinta-alan 80 prosentin tarkkuudella. Helpottaa suunnittelua merkittävästi, kun tietää, milloin metsään voi mennä. Jo kartoitetuista alueista saa tietoa Suomen Metsäkeskuksen nettisivuilta. – Sieltä voi ladata tiedon ja ottaa sen omaan käyttöön, Pajuoja kannustaa. Korjuukelpoisuuskartan hyödyn maksimoimiseksi pyritään nyt löytämään myös toimiva järjestelmä, jonka avulla saataisiin lyhyemmässä ajassa käyttöön mahdollisimman reaaliaikaisia säätilatietoja. Puhutaan niin sanotusta logistiikan digitalisaatiosta. – Meillä tulisi olla käytössä ajantasainen tieto säätilasta ja tiestön kunnosta. Eli onko lumisateen jäljiltä tie jo aurattu vai ei? Tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa tämän kaltainen tieto automaattisesti ilman, että koneyrittäjän tarvitsee soitella asiasta, Pajuoja kuvaa. Suunnitteilla muitakin keinoja Muita kaavailtuja keinoja kausivaihtelun vähentämiseksi ovat yksityisteille laadittava kuljetuskelpoisuusluokitus, yksityisteiden kantavuuden parantaminen kehittämällä tiekuntien osaamista, korjuukoneiden kantavuusratkaisujen käyttöönoton edistäminen ja kesäkorjuun hyväksyttävyyteen vaikuttaminen. Pajuoja toteaa, että pidemmällä aikajänteellä on mahdollisuus myös näiden lisäkeinojen käyttöönottoon. – Osa keinoista vaatii vielä lisätutkimusta, kustannustason alentumista tai muita edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. – Uskomme kuitenkin, että näillä toimenpiteillä voi olla jatkossa laajojakin vaikutuksia, kun niiden käyttö yleistyy, painottaa Heikki Pajuoja. Uusilla telaratkaisuilla vähemmän korjuuvaurioita.
JÄTTILÄISPANDAT HUA BAO JA JIN BAO BAO, suomalaisittain Lumi ja Pyry, saapuivat erikoiskuljetuksella Kiinan Chengdusta Suomeen tammikuussa. Samalla Suomesta tuli yksi harvoista valtioista, jonka kanssa Kiina on käynnistänyt pandan suojeluja tutkimusyhteistyön. Pandojen Suomeen sijoittumisen taustalla ovat maiden väliset erinomaiset suhteet sekä maaja metsätalousministeriön ja Kiinan metsäministeriön (SFA) pitkäaikainen metsäalan yhteistyö. Myös jättiläispandan tutkimusja suojeluhanke on valmisteltu yhdessä Kiinan metsähallinnon kanssa. Pandansuojeluhankkeen toteutuksesta vastaa Ähtärin Eläinpuisto Oy yhteistyössä Kiinan CWCA:n panda-asiantuntijoiden kanssa. Suomessa suojeluja tutkimusyhteistyöhön osallistuu myös muun muassa Luonnonvarakeskus ja yliopistoja. Suomen ja Kiinan väliset pandaneuvottelut käynnistyivät vuonna 2015. Pandojen sijoittuminen Ähtärin eläinpuistoon vahvistui lopullisesti huhtikuun alussa Kiinan presidentin vierailun yhteydessä. Suomen ilmasto vastaa Kiinan Qionglai-pandavuoriston ilmastollisia olosuhteita ja myös lumi on pandalle luontainen elementti. Luontaisen kaltaisen elinympäristön toivotaan myös edesauttavan pandakarhujen lisääntymistä Ähtärissä. – Ähtärin Eläinpuisto on saavuttanut hyvän kansainvälisen aseman uhanalaisten lajien suojelussa. Eläinpuiston tukena on kansainvälisesti arvostettua suomalaista osaamista karhujen biologiasta ja eläinlääketieteestä. Voimme siis olla varmoja siitä, että Ähtärissä pandat tulevat hyvään kotiin, hienoimpaan pandataloon Kiinan ulkopuolella, toteaa hankkeessa alusta asti vaikuttanut kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maaja metsätalousministeriöstä. Pitkällinen metsäalan yhteistyö toi pandat Suomeen METSÄ 2016 | nauta 4 79 2016 | nauta 4 79 PUH. 020 7879 650 * WWW.MIEDONMETALLI.FI M IKA ELA HO LM BE RG / STU DIO BY M IKA ELA S Asiakaslehti on koko markkinointisi yksissä kansissa. www.countrymedia.fi Kombikorjuri raivaukseen, ensiharvennukseen ja puunajoon. www.usewood.fi ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... METSÄNOMISTAJAN PIENKONEET Uusi turbo-mallisto 2018 esillä: • Suurmessut Vaasa 7-8.4. • FinnMetko Jämsä 30.8.-1.9. puh 040-1830366 Tilaukset pienasiakkaat puh. 040 563 8593 Haketusta ja kuljetusta vuosien ammattitaidolla www.kotimaisetenergiat.fi Ota yhteyttä puh. 0400 340 663 info@kotimaisetenergiat.fi
14 FARMI 1/2018 METSÄ Avoimella metsätiedolla luodaan uusia palveluja JULKISET METSÄVARATIEDOT ovat saatavissa nykyistä avoimemmin maaliskuusta alkaen, kun metsätietolain muutokset astuvat voimaan. Uudistus mahdollistaa entistä monipuolisempien palvelujen tarjoamisen metsänomistajille ja metsäalan yrittäjille. Muutos tehostaa julkisin varoin ylläpidetyn tiedon hyödyntämistä. Suomen metsäkeskus on kerännyt ja pitänyt ajan tasalla tietoa yksityismetsistä vuodesta 2010 alkaen laserkeilauksiin perustuen. Maailman parhaaksikin kehuttu tietokanta kattaa tällä hetkellä 12 miljoonaa hehtaaria eli lähes 90 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivuilla avautuu maaliskuun alussa uusi avoimen metsätiedon osio, jossa avointa metsätietoa voi selailla, ladata paikkatietoaineistoina tai ottaa käyttöön omiin järjestelmiin teknisen rajapinnan kautta. Ensimmäisenä valmistuu tietojen latauspalvelu. Selailu ja rajapinnat ovat käytettävissä juhannukseen mennessä. Metsätietoekosysteemin ja digitalisaation perusta Tiedon avautuminen tuo uusia mahdollisuuksia koko metsäalalle. Uudistuksen toivotaan monipuolistavan metsätietoekosysteemiä. Tietoja voidaan käyttää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi metsänomistajille tarjottavien digitaalisten palvelujen pohjana. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan karttasovellus. Metsäkeskus rakentaa julkisen palvelun tiedon selailuun, mutta suurin hyöty saadaan kaupallisten palvelujen kautta. Alalle toivotaankin kokonaan uusia sovellustoimittajia. Toukokuussa järjestettävästä kansainvälisestä Hackathon-tapahtumasta toivotaan ainakin yhtä avointa metsätietoa hyödyntävää mobiilisovellusta metsänomistajille. Monipuolista metsätietoa kaikkien saataville Avautuvan tiedon avulla metsätalouden toimenpiteitä on mahdollista suunnitella entistä paremmin. Avoin metsävaratieto esitetään sekä 16 kertaa 16 metrin ruuduilla että toimenpidekuvioilla. Metsävaratieto sisältää tietoja kasvupaikasta, puuston määrästä ja laadusta, hakkuumahdollisuuksista ja hyödyllisistä metsänhoitotoimenpiteistä. Myös Metsäkeskuksen keräämät tiedot metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoitukset ja tiedot Kemera-metsänhoitokohteista ovat käytettävissä. Avoimuus ei koske henkilötietoja Avoimen tiedon palvelun kautta voi hyödyntää vain henkilötiedosta erotettua, pelkkää metsävaratietoa. Avoimuus ei koske metsänomistajan nimitai yhteystietoja, tilanrajoja tai kiinteistötunnuksia. Jos tiedon hakija yhdistää avointa metsätietoa muista rekistereistä hakemansa henkilötiedon kanssa, hänen täytyy huolehtia siitä, että tietoa käytetään oikein. Vastuu metsiä kuvaavan ympäristötiedon ja omistajatietojen yhdistämisestä sekä henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta on tässä yhteydessä TEKSTI JORMA JYRKILÄ MK KUVA METSÄKESKUS
15 FARMI 1/2018 METSÄ tietojen vastaanottajalla ja hyödyntäjällä. Oman metsän tiedot tunnusten takana Metsään.fi-palvelun nykyiset metsänomistajille ja toimijoille tarkoitetut osiot pysyvät lakimuutoksen jälkeenkin vahvan tunnistautumisen takana. Näissä osioissa on avoimien metsätietojen lisäksi tietoa, jonka perusteella metsätiedot voidaan liittää tiettyyn yksityiseen henkilöön. Metsään.fi-palvelun tietosisältö säilyy kirjautuneiden käyttäjien osalta lähes ennallaan. Jatkossa metsää kuvaaviin tietoihin ei kuitenkaan sisälly enää euromääräisiä tietoja, kuten puuston hinta-arvioita. Palvelussa pääsee tutustumaan edelleen oman tilan metsä-, ympäristöja luontotietoihin sekä hoitamaan metsäasioita sähköisesti. Yhteystietojen saatavuutta laajennetaan Uudistetussa metsätietolaissa laajennetaan palveluntarjoajien mahdollisuuksia saada metsänomistajien yhteystietoja suoramarkkinointiin. Uusina hakuehtoina laissa mainitaan metsänomistajan suostumuksen lisäksi tilan tai muun alueen pinta-ala, sijainti, pääpuulaji ja puuston keskitilavuus. Muutos metsävaratietojen avoimuudessa on merkittävä. Tähän asti julkisiin tietoihin on voinut tutustua Metsäkeskuksen toimipisteissä tai pyytämällä tietoja suullisesti, silloin kun ne ovat koskeneet yksityisiä henkilöitä. Oikeushenkilöitä, kuten valtiota, yhtiöitä ja kuntia, koskevaa tietoa on ollut mahdollista saada pyyntöä perustelematta myös muilla tavoilla. ”Uusia mahdollisuuksia koko metsäalalle.”
16 FARMI 1/2018 MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ RAHOITTAA äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elvyttämistä Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella. Hallituksen kärkihankkeessa rakennetaan laaja lisääntymisalue järvilohelle ja järvitaimenelle Pielisjoen Kuurnaan. Uoman kunnostushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 2,4 miljoonaa euroa, josta valtio kattaa 1,2 miljoonaa euroa kärkihankerahoituksella. Lisäksi tätä kalatalouden ja voimatalouden yhteishanketta rahoittavat Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia. Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Uoman kunnostushankkeessa rakennetaan noin 5–7 hehtaarin laajuinen lisääntymisja poikastuotantoalue, johon kaloilla on järvialueelta esteetön pääsy. Laurinvirta Oy rakentaa nykyisen tulvapadon yhteyteen pienvesivoimalan, mikä mahdollistaa ympärivuotisen virtauksen järvilohen lisääntymisalueella. – Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka Historiallinen askel Saimaan järvilohen suojelussa LU KE , JO RM A PI IR ON EN kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa. Kannan palauttaminen luonnolliseen ympäristöönsä on mahdollista nyt käynnistyvän hallituksen kärkihankkeen avulla. Pitkällä aikavälillä vaelluskalakantojen suojelun lisäksi tavoitteena on kasvattaa Saimaan alueen virkistysja matkailuarvoa, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä tapasi Kontiolahdella keskeisiä Saimaan ja Pielisjoen toimijoita ja tutustui Kuurnan vesivoimalaitokseen sekä kunnostettavaan, nykyisin voimalaitoksen tulvauomana toimivaan Kuurnankoskeen. Alueesta rakennetaan matala ja leveä koski, jonka yhteyteen muodostetaan kutusoraikkoja. Kuurnan tulvauoman rakentamistöiden ja järvilohen lisääntymisja elinympäristöksi palauttamisen on arvioitu käynnistyvän loppuvuonna 2018. Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä vesilain mukaista lupaa, ja lisäksi rahoitusta tarvitaan noin 200 000 euroa. Valtion lisäksi hankkeen rahoittajiksi ovat ilmoittautuneet jo UPM Energy Oy, NestorisääLÄHIVUOSINA TAPAHTUVA sähkömarkkinoiden uudistuminen muuttaa sähkön ja sen siirron hinnoittelua. Huoleton kuluttaja saattaa tulevaisuudessa maksaa sähköstään selvästi enemmän kuin tarkka optimoija. Näillä vinkeillä opit ennakoimaan ja siirtämään kulutusta halvemman sähkön ajankohtaan. Seuraa sähkönkulutustasi ja tunnista tehopiikit. Energiayhtiösi maksuttomasta kulutusseurantapalvelusta saat tunnin tarkkuudella tietoa, mitä kotona tapahtuu eri vuorokauden aikoina. Kun kotona ei ole ketään, kulutuksenkin tulisi olla vähäistä. Arkiaskareet ja etenkin suuritehoisten laitteiden käyttö Näin opit älykkääksi sähkönkäyttäjäksi näkyvät kulutuspiikkeinä. Tarpeettomasta sähkönkäytöstä tinkiminen ei vaikuta asumisviihtyvyyteen, mutta nipsaisee pois turhan kulutuksen. Valitse aina omaan käyttöön sopivia energiatehokkaita koneita ja laitteita, hyödynnä säästäviä ominaisuuksia ja omaksu fiksut käyttötavat. Valojen ja laitteiden sammuttelu on pieni teko yhdessä kodissa mutta iso voimavara, kun useimmat meistä hyödyntävät off-nappulaa. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta kuluttamasi sähkön voit ostaa haluamaltasi yritykseltä. Erilaiset sähkötuotteet sopivat erilaisille asiakkaille, joten oman kulutusprofiilin tunnistaminen auttaa löytämään itselle parhaan tuotteen. Jos optimoit kulutustasi edullisen hinnan mukaan, voi aikahinnoiteltu sähkö olla sopiva valinta. Hyödynnä valmista tekniikkaa. Useimmilla on jo kotona erilaisia sähkönkulutusta ohjaavia säätölaitteitta ja automaatiota: termostaatit lämpöpattereissa, ajastusmahdollisuus kylpyhuoneen lattialämmityksessä ja aikaohjaus ilmanvaihtojärjestelmässä. Taloteknisissä järjestelmissä on mukana energiatehokkuutta parantavaa automaatiota. Tarkastele remontointitarpeita ja isoja investointeja myös energiantiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja YMPÄRISTÖ & ENERGIA
17 FARMI 1/2018 laaja yhteistyö Saimaan järvilohen kärkihankkeessa sekä valtion vahva sitoutuminen mahdollistavat uuden vaiheen käynnistämisen järvilohikannan elvyttämisessä, toteaa projektipäällikkö Niilo Valkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Voimalaitosten rakentaminen Pielisjokeen ja Koitajokeen on estänyt vaelluskalojen nousun jokiin. Saimaan järvilohikantoja ylläpidetään jatkuvin istutuksin. Hallitus parantaa Luontopolitiikka-kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Maaja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Vaelluskalakantoja vahvistetaan muun muassa Iijoella, Oulujoella, Kemijoella, Lieksanjoella, Hiitolanjoella, Mustionjoella ja Kymijoella. www.mmm.fi kulutuksen näkökulmasta. Investoinnit automaatioratkaisuihin, omaan energiantuotantoon sekä rakennusteknisiin parannuksiin tulevat yhä kannattavammiksi. Sähköauto akkuineen voi olla tulevaisuudessa myös helppo tapa osallistua sähkömarkkinan kysyntäjoustoon. Markkinoille tulee uusia palveluja, jotka huolehtivat kotitalouksien puolesta kulutuksen ajoittamisesta ja ohjauksesta esimerkiksi muuttuvan sähkön tuotantotilanteen ja hinnan, sääolosuhteiden tai ennakoidun kulutustarpeen mukaisesti. Akkuteknologian kehittyessä myös itse tuotetun sähkön varastoinnista tulee aito vaihtoehto sopeutua vaihtelevaan sähköntuotantoon. Apua energiankulutuksen seurannan aloittamiseen sekä kotiin sopivien energiatehokkuutta edistävien ratkaisujen löytämiseen saa maksutta valtakunnallisesta kuluttajien energianeuvonnasta ja alueellisilta energianeuvojilta. Energianeuvojat vastaavat Facebookin Asiaa energiasta -sivulla lämmitysmuotoihin, sähkönkulutukseen ja sähkölaitteisiin liittyviin kysymyksiin. Tietoa kodin energia-asioista on tarjolla myös internetissä Motivan Koti ja asuminen -verkkosivuilla. www.motiva.fi/koti Pielisjoen kalastusalue. Hanketta rahoittaa lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös kärkihankkeen valmistelusta ja yksityisen rahoituksen kokoamisesta. – Voimalaitosyhtiön, kuntien, ulkopuolisten rahoittajien, kalataloustoimijoiden ja muiden toimijoiden YMPÄRISTÖ & ENERGIA
Rakennekalkitus parantaa savimaiden mururakennetta TEKSTI MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVA NORDKALK, SOILFOOD LÄHTEET FARMI.NET, SOILFOOD.FI, NORDKALK.FI Rakennekalkki on nopea ja kannattava ratkaisu savimaan rakenneongelmiin. Rakennekalkitus muuttaa savisen maaperän rakenteen murumaiseksi. Tällöin peltomaan vedenläpäisykyky paranee ja fosfori jää maahan kasvien hyödynnettäväksi. 18 FARMI 1/2018 ”Rakennekalkitus on kannattava toimenpide.”
19 FARMI 1/2018 R akenneongelmista kärsivä pelto aiheuttaa ongelmia sekä viljelyn että ympäristön kannalta. Etenkin savimaa on hyvin haasteellinen, sillä kuivuessaan savinen maa kovettuu. Rankemmilla sateilla vaarana on puolestaan pellon liettyminen. Ratkaisu tähän on rakennekalkitus, joka parantaa savimaiden mururakennetta ja vähentää ravinnehuuhtoutumia vesistöihin. Rakennekalkitun pellon pintarakenne kestää paremmin jopa rankkasadetta, koska pellon pinta ei liety. Rakennekalkituksessa peltoon levitetään tavallista maanparannuskalkkia reaktiivisempaa ja nopeammin liukenevaa kalkkia. Käytännössä rakennekalkituksella tarkoitetaan kalkitsemista sammuttamattomalla kalkilla eli kalsiumoksidilla (CaO) sekä sammutetulla kalkilla eli kalsiumhydroksidilla (CaOH). Vaikka myös kalkitseminen kalkkikivijauheella eli kalsiumkarbonaatilla (CaCO3) parantaa maan rakennetta, vaikuttavat rakennekalkit nopeammin ja tehokkaammin. Estää fosforin huuhtoutumista Rakennekalkitus on kannattava toimenpide. Sen lisäksi, että se vaikuttaa suotuisasti savimaiden rakenteeseen, se myös parantaa maan vedenläpäisykykyä sekä estää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Fosforin huuhtoutuminen pelloilta sadevesien mukana on tiedostettu ongelma. Rakennekalkituksen avulla kasveille elintärkeä fosfori on paremmin kasvien hyödynnettävissä. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri ”Hangella on hyvä olla”, sanoi ® maanparantaja ja lähti BESTON illa kalkitsemaan. Seuraa sinäkin jälkiä. ® BESTON vauhdittaa kevättä ja peltotöitä. Kalkitse hangelle. ® BESTON on hyvä. Vain hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. nopea ja tehokas SOILFOODIN Rakennekalkki Kysy lisää: 040 148 3545 www.soilfood.fi/tuotteet
20 FARMI 1/2018 Mitä savisempi maaperä on, sitä paremman hyödyn rakennekalkista saa. Rakennekalkin teho perustuu reaktiivisen kalkin ja saveksen reaktioihin, minkä ansiosta maassa muodostuu kestävä mururakenne. Rakennekalkittu pelto kestää paremmin sadetta, eikä pellon pinta liety rankkasateillakaan. Vesi imeytyy maahan, ja pintavalunnalle altis fosfori jää peltoon. Rakennekalkituksen edut: • Savimaiden rakenne paranee • Rakenteeltaan tasaisempi pelto • Vähemmän fosforivalumia • Fosfori jää kasvien käyttöön • Jopa 15 % runsaampi sato • Vetovastus vähenee: säästöä polttoaineessa • Mahdollistaa vaateliaiden kasvien viljelyn • Lisälannoitustarve vähenee • Tutkimusten mukaan fosforivalumat voivat jopa puolittua Lähde: Nordkalk Rakennekalkituksen vaikutukset huomaa selkeästi myös kasvustossa. Viljelijöiden kokemusten mukaan rakennekalkituilla pelloilla ravinteet ovat kasvien kannalta helpommin saatavilla. Se näkyy pellolla konkreettisena kasvuna. 15 prosenttia parempi sato Hyvärakenteisessa maassa vesi, ilma ja ravinteet pääsevät liikkumaan vapaammin. Myös kasvien juurilla on paremmin tilaa levittäytyä, jolloin ne keräävät ravinteet tehokkaammin talteen ja lannoitteita tarvitaan vähemmän. Lopputuloksena sato kasvaa. Kenttäkokeissa rakennekalkituilta pelloilta on saatu jopa 15 prosenttia parempi sato, ja fosforivalumat ovat jopa puolittuneet. ”Mitä savisempi maaperä on, sitä paremman hyödyn rakennekalkista saa.” Sopiva lumikerros ja routa ovat eduksi talvikalkitukselle. Paras tulos kalkituksesta saadaan kuivalla säällä.