Elintae 8/2024 - Lehtiluukku.fi

TYÖTAPATURMAT VÄHENTYNEET SELVÄSTI ELINTARVIKEALALLA KIUSAAMISTAPAUKSET ON SELVITETTÄVÄ HUOLELLISESTI TYÖSUOJELU | KURSSIKALENTERI | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 8 ? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Kiinnostavatko alueja kuntavaalit? DEMOKRATIA Outi Vasarainen saa voimaa raskaista treeneistä VAPAALL A
E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat
E L I N TA E 3 Aluksi T yöehtosopimusneuvottelukierroksen avannut Teollisuusliitto joutui aloittamaan joulukuussa lakot, kun teknologiateollisuuden työntekijöiden uudesta työehtosopimuksesta ei päästy sopuun työnantajapuolen kanssa. Osapuolet ovat etsineet ratkaisua myös valtakunnansovittelijan toimistolla toistaiseksi tuloksetta. JOULUKUUN KAHDELLA ensimmäisellä viikolla Teollisuusliiton lakkojen piirissä on yli 33 000 työntekijää yli 430 työpaikalla. Lakkoilevat teollisuusliittolaiset tarvitsevat ja ansaitsevat meidän kaikkien muiden työntekijöiden varauksettoman tuen. Vaikka jokainen liitto neuvottelee omat työehtosopimuksensa, teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisulla on paljon merkitystä myös muiden alojen tuleviin ratkaisuihin. On kaikkien kannalta tärkeää, että neuvottelukierroksen ensimmäisestä sopimuksesta tulee työntekijöiden kannalta mahdollisimman hyvä. SEITSEMÄN SAK:LAISTA ammattiliittoa, SEL mukaan lukien, julkisti marraskuussa tavoittelevansa yhteensä 10 prosentin palkankorotuksia seuraavalle kahdelle vuodelle. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi mediassa liittojen palkankorotusvaatimusta ”absurdiksi” ja ”huikeaksi”. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan tavoitteet ”eivät ole tästä maailmasta”. Nämä reaktiot tuskin yllättivät ketään. Palkankorotuksiin ei ole työnantajapuolen mielestä koskaan varaa. Tosiasia kuitenkin on, että viime vuosien korkea inflaatio yhdistettynä maltillisiin palkankorotuksiin on leikannut rajusti suomalaisten työntekijöiden ostovoimaa. Työntekijät tarvitsevat ja ansaitsevat nyt kunnon palkankorotukset, joilla kurotaan kiinni ostovoimakuoppaa. TYÖNTEKIJÖIDEN 10 %:N palkankorotustavoite ei ole toisesta maailmasta, vaan todellisuudesta, jossa tavalliset ihmiset elävät. Teollisuusliitto on jo tehnyt yrityskohtaisia sopimuksia, joissa kahden vuoden palkankorotukset ovat 7–9 prosentin haarukassa. Työnantajat ja Suomen kilpailukyky kestävät 10 %:n palkankorotukset. Nyt on työntekijöiden vuoro saada lompakossa tuntuvat palkankorotukset. Työntekijöiden vuoro P Ä Ä K I R J O I T U S ”10 %:n palkankorotustavoite ei ole toisesta maailmasta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 8/24 13.12.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Siilinjärven myymäläleipomon tiimivastaava, leipuri-kondiittori Outi Vasarainen kuntonyrkkeilee haastaakseen itseään ja jaksaakseen paremmin töissä. Kannen kuva: Kasper Rajasuo ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Alueja kuntavaalit 14 Leikkauslinja ei miellytä teurastamon työntekijää 16 Forssassa joulusesonki alkaa jo pääsiäisenä 21 Työpaikkakiusaaminen vaatii huolellista selvittelyä 24 Liikennevalot kertovat uupumisriskistä 26 Tes-neuvottelut tulevat 28 EFFAT:n kongressi 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 40 Opintokerho 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL ja ETL aloittavat neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista 17.12.2024. SEL:n liittovaltuusto päätti marraskuussa SEL:n tavoitteista työehtosopimusten parantamiseksi. Yksi esityksistä on jo julkaistu: SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Lähes kaikki SAK:laiset ammattiliitot neuvottelevat tänä talvena jäsentensä palkoista ja muista työehdoista. – Nyt on erityisen tärkeää, että olemme toinen toistemme tukena, vain sillä tavalla voimme varmistaa kaikille jäsenille oikeudenmukaiset ja reilut työsuhteen ehdot ja palkankorotukset, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja Sähköliiton puheenjohtaja Jari Korpela sanovat kirjeessään liittojensa jäsenille joulukuun alussa. Työehtosopimusneuvottelukierros alkoi syyskuussa Elintarvikealan tes-neuvottelut alkavat joulukuussa, teknologiateollisuudessa lakot jo käynnissä Marjo Pihlajaniemi SAK:laiset liitot tavoittelevat 10 prosentin palkankorotuksia. Liitot tukevat Teollisuusliiton neuvotteluja mahdollisimman hyvän työehtosopimusratkaisun aikaansaamiseksi teknologiateollisuuteen. teknologiateollisuudessa. Kun sopua ei marraskuun loppuun mennessä löytynyt, Teollisuusliitto joutui aloittamaan lakot ratkaisun aikaansaamiseksi. Joulukuun kahdella ensimmäisellä viikolla Teollisuusliiton lakkojen piirissä on yli 400 työpaikkaa ja 33 000 työntekijää. SAK:laisten liittojen tavoitteena on yhteensä 10 prosentin ja vähintään 250 euron palkankorotukset kahdelle vuodelle. – Viime vuosien maltilliset palkankorotukset Suomessa ovat syventäneet ostovoimakuoppaa palkansaajilla. Samanaikaisesti kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet huomattavasti korkeampia. Tämä on vahvistanut Suomen kilpailukykyä, mutta samalla tiputtanut suomalaisen duunarin ostovoimakuoppaan, puheenjohtajat korostavat tavoitteen olevan perusteltu. Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusratkaisulla on paljon merkitystä myös muiden alojen sopimuksiin. Teollisuusliitto avaa uraa kaikille sen jälkeen neuvoteltaville työehtosopimuksille ja palkkaratkaisuille. – Ensimmäisellä sopimuksella on enemmän kuin väliä. Me SAK:laiset liitot tuemme yhdessä Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja, puheenjohtajat toteavat. Lue lisää: www.selry.fi/tes
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti E duskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunta käsitteli Orpon hallituksen esitystä leipomotyölain kumoamisesta ja kuuli asiantuntijoita 4.12.2024. SEL:n edustajana kuulemiseen osallistui sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa. Lisäksi valiokunta oli kutsunut kuultavaksi Vaasan Oy:n Vantaan leipomon pääluottamusmiehen Hannu Siiran sekä Työterveyslaitoksen, SAK:n, Ammattiliitto Pron, ETL:n ja Vaasan Oy:n työnantajapuolen edustajat. Kirjallista lausuntoa valiokunta oli pyytänyt esimerkiksi EK:lta ja Leipuriliitolta. – Leipomotyölain kumoaminen lisää työntekijöiden terveydelle haitallisen yötyön ja vuorotyön teettämistä, leikkaa merkittävästi työntekijöiden palkkoja, vähentää yötyön tekemisen halukkuutta ja vaikeuttaa työvoiman saantia. Lisäksi se suosii isoja yrityksiä pienten yritysten kustannuksella, kun isot yritykset pystyvät pyörittämään tuotantoa vuorotyönä ja säästävät palkkakuluissa, Erkki Rantamaa tiivistää perustelut, miksi leipomotyölakia ei pidä kumota. Rantamaa ja Siira korostivat puheenvuoroissaan, että SEL vastustaa leipomotyölain kumoamista. Jos leipomotyölaki kuitenkin kumotaan, on säädettävä vähintään neljän vuoden siirtymäaika. Lain kumoaminen nopealla aikataululla ilman siirtymäaikaa aiheuttaisi alan työntekijöille kestämättömiä taloudellisia vaikeuksia ilman että heillä on ollut mahdollisuus varautua niihin etukäteen. Leipomotyölaki takaa sen, että kaikki leipomoalan työntekijät saavat kello 22?6 välisenä aikana tehdystä työstä lakiin perustuvan 100 prosentin yötyökorvauksen. Leipomoalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu 100 %:n yötyölisästä vain niille työntekijöille, jotka eivät tee vuorotyötä. Jos leipomotyölaki kumotaan, kaksitai kolmivuorotyötä tekevät leipomoalan työntekijät eivät enää saa lain perusteella 100 %:n yötyölisää tekemistään yötyötunneista. Kaksi vuotta sitten työehtosopimus todettiin yleissitovaksi rimaa hipoen leipomoalan työnantajien heikon järjestäytymisasteen takia, joten 100 %:n yötyölisän turvaaminen leipomotyölailla on entistä tärkeämpää työntekijöille. Orpon hallitus antoi syyskuussa eduskunnalle hallituksen esityksen leipomotyölain kumoamisesta 1.3.2025 alkaen vanhentuneena. Hallitus haluaa, että leipomoalan yötyökorvauksista sovitaan jatkossa työehtosopimuksilla tai työsopimuksilla kuten muillakin aloilla. Lue lisää: www.selry.fi/leipomotyolaki SEL työelämäja tasa-arvovaliokunnalle: Leipomotyölakia tarvitaan edelleen Eetu Kinnunen Leipomoalan työehtosopimus voi menettää yleissitovuutensa, joten 100 %:n yötyölisän turvaaminen leipomotyölailla on entistä tärkeämpää työntekijöille. Arkistokuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti E lintarviketeollisuudessa on tapahtunut samaa myönteistä kehitystä työturvallisuudessa kuin teollisuudessa laajemmin 2000-luvun aikana: työpaikkatapaturmien lukumäärä ja taajuus ovat laskeneet. Vuonna 2005 elintarviketeollisuudessa sattui 2857 työpaikkatapaturmaa, kun vuonna 2023 niitä sattui 1453. Työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet erityisesti teurastuksessa ja lihatuotteiden valmistuksessa, mutta siellä tapahtuu kuitenkin edelleen suurin osa alan tapaturmista, 33 % vuosina 2021–2023. Hyvän kehityksen taustalla on esimerkiksi tekniikan parantuminen, suojainten ja suojavälineiden lisääntyminen, parantuneet työtavat, työnopastus ja turvattomaan toimintaan puuttuminen. Laskevasta trendistä huolimatta elintarviketeollisuudessa sattuu edelleen suuri osa teollisuuden työpaikkatapaturmista. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan elintarviketeollisuudessa sattuneiden työpaikkatapaturmien osuus, eli 11 % kaikista teollisuuden työpaikkatapaturmista vuonna 2023, on edelleen samaa luokkaa kuin vuonna 2005. – Elintarvikealan työtapaturmiin heijastuvat alan erityispiirteet, kuten jatkuva koneiden ja laitteiden puhdistaminen, purku ja osien vaihtaminen, jolloin todennäköisyys työkalujen lipeämiseen ja kehon kolhimiseen esimerkiksi teräviin koneen osiin kasvaa, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Päivi Sarmala sanoo. Viime vuosina työpaikkatapaturmia on sattunut eniten esineitä käsitellessä, henkilön liikkuessa ja taakkaa käsivoimin siirtäessä. Vakavammista, yli 30 päivän poissaoloon johtaneista tapaturmista suuri osa sattuu henkilön liikkuessa. Elintarviketeollisuudessa on edelleen tarvetta kiinnittää huomiota soveltuvien työvälineiden ja apuvälineiden käyttämiseen ja saatavuuteen sekä työympäristön järjestykseen ja siisteyteen sekä työasentoihin. – Tapaturmien taustalla on usein häiriö-, poikkeustai vikatilanteita. Erityisesti näissä tilanteissa korostuu ohjeiden mukaisen toiminnan ja työn yhteydessä tehtävän riskienarvioinnin tärkeys, muistuttaa tilastoanalyysin laatinut yliopistotutkija Noora Nenonen Tampereen yliopistosta. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden työtapaturmista on edelleen merkittävä Taina Saarinen Työtapaturmia voi sattua esimerkiksi häiriö-, poikkeustai vikatilanteissa. Arkistokuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TYÖTAPATURMAKATSAUKSEN mukaan alan tapaturmat ovat puolittuneet parissa kymmenessä vuodessa, mutta silti tapaturmataajuus on edelleen teollisuuden keskimääräistä taajuutta korkeampi. Turvallisuustyön eteen on varmasti paiskittu töitä. Vanhoja koneita on suojattu ja uusia turvallisempia hankittu, ergonomiaa on kehitetty, parempia suojavarusteita otettu käyttöön, riskinarviointeja tehty ja turvallisuushavaintoja kerätty. Ohjeistuksiakin on täydennetty ja perehdytykseen panostettu. Silti niitä tapaturmia vain sattuu. Edelleen kompastellaan, liukastellaan, pudotaan, kolhitaan päätä tai saadaan terävistä koneen osista haava käteen. Tai esimerkiksi taakkaa siirtäessä, nostaessa, vetäessä jokin paikka revähtää, venähtää tai jopa murtuu. ON TYYPILLISTÄ, että Ihminen tottuu ja sokeutuu oman työn ja työympäristön vaaroille, ellei niistä muistutella ja pidetä jatkuvasti esillä. Jatkuva työturvallisuusasioiden esillä pitäminen ja henkilöstön turvallisuustietouden ja -osaamisen vahvistaminen monin eri keinoin nousikin vahvasti esiin Elintarvikealojen työturvallisuuskulttuurin kehittämishankkeessa, jossa viisi alan yritystä jakoi omia hyviä käytäntöjään. Kun työntekijöiden turvallisuustietoutta lisätään pieninä palasina jatkuvasti sekä kuunnellaan, keskustellaan ja osallistetaan, kasvaa valmius ja innostus tehdä havaintoja myös itse ja osallistua aktiivisesti turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työsuojelukoulutusten, turvallisuuskävelyiden, turvavarttien ja muiden turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden riittävä resursointi on myös selvä osoitus johdolta, että näitä pidetään tärkeinä. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TAPATURMAKATSAUKSEN ja turvallisuuskulttuurihankkeessa jaettujen hyvien käytäntöjen opit ovat arvokkaita työkaluja kaikille alan yrityksille. Niihin kannattaa tutustua ja niitä hyödyntää. Hyville käytännöille löytyy aina tilaa. Nollaan tapaturmaan on vielä jonkin verran matkaa! Turvallisuustyö jatkuu K O L U M N I S A N O T T U A 5 ”Yt-lain muutokset tarkoittavat kolmen viikon tai viikon palkanleikkausta irtisanottavalle ja lomautettavalle suomalaiselle duunarille. Tämä oikeistohallitus on todella työntekijävastaisin hallitus koko Suomen historiassa.” A K T: N PU H E E N J O HTA JA I S M O KO K KO X : SS Ä 28 . 11 . 202 4 ”Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaa ja lähes yhtä moni (55 %) arvioi saman kehityksen jatkuvan.” E2 T U TK I M U K S E N TI E D OTE 1 2 . 1 2 . 202 4 ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN VIISI YLEISSITOVAA TYÖEHTOSOPIMUSTA PÄÄTTYY 31.1.2025 JA NEUVOTTELUT UUSISTA TESSEISTÄ ALKAVAT JOULUKUUSSA. PÄIVI SARMALA Kirjoittaja on Työturvallisuuskeskuksen elintarviketeollisuuden ja maatalousalojen erityisasiantuntija. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Ihminen sokeutuu oman työn ja työympäristön vaaroille.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Taantumuksen vuosi V E L L U N B L O G I ”Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että pyrimme työehtosopimusneuvotteluissa kuromaan kiinni korkean inflaation aikana syntyneen ja elämään jääneen ostovoimakuopan.” P äättyvää vuotta 2024 voi kuvailla suomalaisen työelämän taantumuksen vuodeksi. Sille vyörytykselle, jolla Orpon hallitus on työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja sekä sosiaaliturvaa heikentänyt, ei löydy vertaista Suomen sotien jälkeisessä historiassa. Eikä vyörytys pysähdy. Viime viikolla hallitus antoi eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muutoksista, joilla nostetaan lain soveltamiskynnystä yli 50 hengen työnantajiin ja puolitetaan muutosneuvotteluiden kesto. Enintään 90 päivän lomautuksista ei tarvitsisi käydä enää lainkaan muutosneuvotteluita. TYÖLLISYYS ON hallituksen toimien seurauksena heikentynyt, vaikka korkojen laskun olisi pitänyt viedä tilannetta toiseen suuntaan. Samalla kun hallitus on leikannut työttömyysturvaa ja muita turvaverkkoja, kuten asumistukea, se on heikentänyt kotimaista ostovoimaa ja kulutusta merkittävästi. Kenellekään ei pitäisi olla yllätys, että pyrimme työehtosopimusneuvotteluissa kuromaan kiinni korkean inflaation aikana syntyneen ja elämään jääneen ostovoimakuopan. Työnantajapuolen ”ei tästä maailmasta” -reaktioissa SAK:laisten liittojen 10 %:n palkankorotustavoitteen tasoon ei ollut mitään yllättävää. Ruotsin mallin hokemisen jälkeen SAK:laisten liittojen saman palkankorotustavoitteen arvostelu oli kyllä huvittavaa, sillä Ruotsin SAK:n eli LO:n liitot nimenomaan julkistavat yhteisen palkankorotustavoitteen. TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUISSA ON kysymys paljon muustakin kuin palkoista. Pyrimme neuvotteluissa saamaan työehtosopimuksella suojaa hallituksen toteuttamilta työehtojen ja työntekijän aseman heikennyksiltä. Kaikkia lainsäädännöllisiä heikennyksiä ei kuitenkaan pysty sopimuspöydässä torjumaan. Jokaisen onkin syytä muistaa, etteivät meidän työehtojamme ole heikentäneet esimerkiksi maahanmuuttajat, vaan eduskuntavaalien tuloksen seurauksena syntynyt Orpon hallitus työnantajapuolen ohjeistamana. HALUAN KIITTÄÄ jäseniämme tästä vuodesta sekä toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa! Joukkovoimaa on tarvittu tänä vuonna ja tarvitaan jatkossakin. Vietetään hyvä kotimainen joulu ja ollaan valmiina uuteen vuoteen! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä odotat tes-neuvotteluilta ja uudelta työehtosopimukselta? Vastaajat osallistuivat SEL:n paikallisen sopimisen kurssille Murikka-opistolla 25.–29.11.2024. G A L L U P ” KUNNON , 7–10 prosentin palkankorotuksia ja sitä, ettei tule tekstiheikennyksiä nykyiseen työehtosopimukseen eli nykyiset edut säilyvät. Korotusten suuruuteen vaikuttaa tietysti sekin, mitä asioita tessiin kirjataan.” PETTERI UUNILA huoltoasentaja, osaston luottamusmies A-logistiikka, Seinäjoki ” TOIVON hyvää sopimusta eli 10 prosentin palkankorotusta tulevalle kahdelle vuodelle. Ostovoima on viime aikoina heikentynyt, joten kyllä nyt on työntekijöiden vuoro saada vähän korotusta ansioihin.” JARKKO SILTALA pakkaaja, varapääluottamusmies, varatyösuojeluvaltuutettu Snellman, Pietarsaari ” PAR ANNUKSIA varsinkin palkkaukseen. 10 prosentin korotus saisi tyytyväiseksi. Monessa teollisuusalan työpaikassa on palkka ihan eri luokkaa, joten toivon, että saisimme ansiotasoa kiinni. Muut tes-asiat ovat melko hyvin nyt.” SAMI RIIKONEN elintarviketyöntekijä, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Refresco, Kuopio ” TOIVON , että työehtosopimuksemme saataisiin pidettyä tällaisena kuin se nyt on, ettei siihen tulisi heikennyksiä. Kasvavien elinkustannusten vuoksi toivon myös palkankorotuksia.” TARU HASSINEN logistiikkatyöntekijä, osaston luottamusmies Valio, Jyväskylä SEL:N liittovaltuusto päätti, että SEL:n jäsenmaksu pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2025. Jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun, jonka SEL maksaa työikäisten jäsentensä puolesta. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei makseta jäsenmaksua. SEL:n jäsenmaksu pysyy 1,4 %:ssa MYANMARIN sotilashallinto on pidättänyt arviolta 26 000 ammattiyhdistysja kansalaisaktiivia. Pidätetyt ovat joutuneet väkivallan ja kidutuksen kohteiksi, ja 4 000 ihmistä on tapettu. Ennen vallankaappausta Myanmarin teollisuus kasvoi rivakasti ja työntekijöiden järjestäytyminen oli kasvussa. Nyt vapaat ammattiyhdistykset on lakkautettu ja teollisuusalueille julistettu poikkeustila, mikä on johtanut työntekijöiden hyväksikäyttöön pakkotyövoimana. Myanmarin pakolaishallitus on vedonnut kansainväliseen työjärjestöön ILO:on, että se ottaisi käyttöön pakkokeinot sotilasjuntan painostamiseksi ja pakkotyön lopettamiseksi. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF tukee vetoomusta. Myanmarissa teetetään pakkotyötä SEL:N Talvipäiville Tahkolle Kuopioon 7.–9.2.2025 on tulossa jo yli 270 selliläistä, ja mukaan mahtuu ja ehtii vielä hyvin. Talvipäivillä juhlitaan SEL:n 120-vuotista taivalta, sillä vuonna 1905 toukokuussa Tampereella oli koolla kuusi leipureiden ja kondiittoreiden ammattiosastoa Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Vaasasta ja Viipurista. Ammattiosastot päättivät liittyä yhteen ajaakseen alan työläisille parempia työoloja. SEL:n Talvipäivien ohjelmassa on perjantaina etkot tietovisoineen ja lauantaina keilausta, pokeria, SEL:n punaposket -rastikisa, lounasta soppatykistä sekä päivätanssit. Bileet huipentuvat juhlaillalliseen ja suosikkiartisti Mikael Gabrielin keikkaan Piazzassa. Varaa paikkasi: www.selry.fi/talvipaivat SEL:n Talvipäivillä Tahkolla juhlitaan 120-vuotiasta liittoa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Alueja kuntavaalit käydään 13.4.2025. Moni voi yllättyä, että vaaleihin on aikaa enää neljä kuukautta. Selvitimme, miksi niistä kannattaa olla kiinnostunut. Miksi pitäisi kiinnostua alueja kuntavaaleista? D E M O K R AT I A teksti Taru Salovaara S uomessa aktiivisimmin äänestetään presidentinvaaleissa, vaikka juuri kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään jokaiseen arkeen vaikuttavista peruspalveluista. Kun edellisissä presidentinvaaleissa äänestysprosentti ylitti 70 prosenttia, alueja kuntavaaleissa jäätiin kauas siitä. Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa 2022. Vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntänsä näissä vaaleissa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, mikä oli matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen. Aluevaaleissa äänestysprosentti oli kaikilla hyvinvointialueilla matalampi kuin edellisvuoden kuntavaaleissa. Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousee se, joka saa eniten ääniä. Edellisissä alueja kuntavaaleissa vain noin joka toinen käytti äänioikeuttaan. Alueja kuntavaaleissa Suomen suurin puolue on siis ”nukkuvien puolue” eli he, jotka eivät syystä tai toisesta äänestä. Äänestämällä sinä päätät Ihmisten äänestyskäyttäytyminen on murroksessa. Tutkimusten mukaan vaikuttaminen kiinnostaa nuoria, mutta politiikkaa ja sitä kautta Olavi Kandolin sanoo äänestysoikeuden ja demokraattisten vaalien olevan etuoikeuksia, joita emme osaa riittävästi arvostaa.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 H Y V I N VO I NTI A LU E • Suomessa on 21 hyvinvointialuetta • Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi • Tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023 • Poikkeuksena Helsingin kaupunki, joka vastaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimesta alueellaan, ja HUS-yhtymä, joka vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla H Y V I N VO I NTI A LU E I D E N JA K U NTI E N VÄ L I N E N Y H TE I S T YÖ • Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisiä tehtäviä ovat esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, alueen elinvoiman rakentaminen sekä vastuu alueen taloudellisesta kestävyydestä. • Yhteistyötarpeita löytyy myös toimitila-asioissa. • Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä koskevista neuvotteluista säädetään laissa. K U NTA • Suomessa on 309 kuntaa • Koulutus ja varhaiskasvatus • Kulttuuri-, nuoriso-, kirjastoja liikuntapalvelut • Maankäyttö ja kaavoitus • Vesija jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito • Rakennusvalvonta • Liikenne ja joukkoliikenne • Ympäristöpalvelut • Turvallisuus ja varautuminen • Elinkeinopolitiikka, kotouttaminen • Työllisyyspalvelut 1.1.2025 alkaen • Vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen Mistä hyvinvointialueet ja kunnat päättävät? äänestämistä vaaleissa ei nähdä tehokkaana keinona vaikuttaa. Tämä näkyy alhaisina äänestysprosentteina nuorten keskuudessa. Nuorten tapaan moni maahanmuuttajataustainen jättää äänestämättä. Naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin. Yhä useampi äänestää ennakkoon ja alueelliset erot äänestysaktiivisuudessa ovat suuria. Korona-aikana käydyissä kuntavaaleissa ennakkoon äänesti 60 prosenttia, mutta myös aluevaaleissa 55,8 prosenttia äänesti ennakkoon. Vaalipiireistä korkein äänestysaktiivisuus oli Helsingissä (61,7 %) ja matalin Savo-Karjalassa (50,2 %). Kunnista korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 %) ja matalin Pieksämäellä (46,5 %). Aluevaaleissa aktiivisimmin äänestettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella (53,9 %) ja matalimmaksi äänestysprosentti jäi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (39,3 %). Vaikka voi tuntua siltä, että yhdellä äänellä ei ole merkitystä, monet vaalit ovat ratkenneet juuri sillä yhdellä äänellä. Isommassa mittakaavassa on kyse siitä, kuka valtaa käyttää puolestasi, jos sinä et itse sitä käytä. Tilastollisesti aktiivisimmin äänestävät iäkkäät ja korkeasti koulutetut. Keskimääräinen kunnanvaltuutettu on noin 50-vuotias mies, aluevaltuutettu puolestaan noin 51-vuotias nainen. Kuntavaaleissa alle 30-vuotiaiden valtuutettujen määrä väheni entisestään. Väestön ikääntymisen seurauksena ikääntyneiden osuus valtuutetuissa on kasvussa. Kun seuraavan kerran mietit, äänestätkö, kannattaa verrata itseään muun muassa näihin keskiarvoihin ja siihen, oletko tyytyväinen oman asuinalueesi palveluihin. Jos et samaistu keskivertopäättäjään tai koet, että asiat voisivat olla paremmin, kannattaa lähteä itse ehdolle tai ainakin äänestää vaaleissa. • OLAVI KANDOLIN Käynnissäpitäjä Työpaikka: Atria, Nurmo Kotikunta: Kurikka Puolue: Keskusta Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan? – Vuonna 2012 minut valittiin tarkastuslautakuntaan, vaikka en vielä tuolloin ollut edes ehdolla vaaleissa. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa tulinkin valituksi kaupunginvaltuustoon. Lähdin mukaan politiikkaan, koska minulla oli halu vaikuttaa oman kunnan palveluihin ja ennen kaikkea kehittää niitä entistä paremmiksi. Missä luottamustehtävissä toimit hyvinvointialueella ja kunnassa? – Tällä hetkellä toimin Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtajana, maakuntavaltuuston jäsenenä, Etelä-Pohjanmaan ?
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 alan ammattilainen, vaan päätöksentekijöiksi tarvitaan ihmisiä moninaisista taustoista. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? – Lopuksi haluaisin myös muistuttaa kaikkia siitä, että luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen tai alueellisen luottamustehtävän hoitoon. • PÄIVI FONSELIUS Kondiittori Työpaikka: Leipomoja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp., Kajaani Kotikunta: Kajaani Puolue: Vasemmistoliitto Miksi ja milloin olet lähtenyt mukaan politiikkaan? – Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2017, jolloin olin ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Tulin silloin valituksi Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi. Lähdin ehdokkaaksi, koska halusin, ja haluan edelleen Kajaanin peruspalveluiden toimivan ja olevan laadukkaita. Missä luottamustehtävissä toimit kunnassa? – Olen Kajaanin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. Vuonna 2019 hyppäsin kesken kauden kaupunginhallitukseen, jossa sain jatkaa jäsenenä myös edellisten kuntavaalien jälkeen. Miksi kuntavaalit ovat tärkeät? – Lyhyesti ja ytimekkäästi: vuoden 2025 kuntavaalit ovat erittäin tärkeät koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava kaikissa ikäryhmissä. Se edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät ennaltaehkäisyn merkityksen. hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Miksi aluevaalit ovat tärkeät? – Syyt eivät ole muuttuneet mihinkään sitten viime vaalien. Hyvinvointialueen valtuusto päättää oman seutusi sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista. Käytännössä siis elintärkeistä palveluista, joita jokainen meistä jossakin vaiheessa elämäänsä tarvitsee. Vaikka säästöpaineet ovat kovat, on pidettävä huoli myös lähipalveluista. Valtuutetuiksi tarvitaan ihmisiä, jotka katsovat kokonaisuutta ihmisen, ei vain talouden näkökulmasta. Mitä ensimmäinen kausi aluevaltuustossa on opettanut? – Vaikka asiat ovat vaikeita ja lainsäädännön asettamat paineet etenkin talouden tasapainottamisen osalta kovat, olemme myös päässeet yhdessä vaikuttamaan ja muuttamaan pohjaesityksiä. Toimintakulttuuria on kehitettävä siten, että luottamushenkilöt otetaan vahvemmin mukaan valmisteluvaiheeseen. Myös alueen asukkaiden osallistaminen ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen ovat asioita, joihin tulee panostaa. Miten kuntien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö toimii? – Todellista vuoropuhelua ei ole ensimmäisen kauden aikana onnistuttu luomaan. Tämä on asia, johon ensi kaudella on panostettava. Kunnan puolella olemme muun muassa pohtineet, voisivatko pienet kunnat, joilla olisi mahdollisuus maksaa oman kunnan lääkärin palkka, tehdä niin siinä tilanteessa, että hyvinvointialue ei sitä kyseisessä kunnassa tarjoaisi. Miksi kannattaa äänestää? – Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota ei arvosteta riittävästi. Erityisesti tässä maailmanajassa on valtavan hienoa, että meillä edelleen vallitsee demokratia, jossa aidosti eniten ääniä saaneet valitaan. Kaikkialla tätä mahdollisuutta ei ole. Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi. Miksi kannattaa lähteä ehdolle? – Jos yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa, ehdolle kannattaa lähteä. Jo ehdokkuus itsessään opettaa paljon, mutta etenkin valituksi tullessaan pääsee työskentelemään mielenkiintoisten, joskin usein myös vaativien tehtävien ja asioiden parissa. Mitä vinkkejä antaisit ehdokkuudesta kiinnostuneille ja uusille ehdokkaille? – Pitää olla valmis perehtymään asioihin. Koskaan ei ole kyse vain yhdestä kokouksesta, vaan yhtä kokousta voi edeltää monia kokouksia. On haettava tietoa ja käytävä keskusteluja niin omien joukossa kuin muiden puolueiden edustajien kanssakin. Ehdolle lähteäkseen ei tarvitse olla minkään tietyn
E L I N TA E 13 Monenlaisia ehdokkaita tarvitaan SAMALLA TAVALLA kuin eduskuntaan valittujen kansanedustajien tulisi edustaa pienoiskoossa koko Suomen kansaa, alueja kunnanvaltuustojen tulisi edustaa oman alueensa asukkaita mahdollisimman laajasti. Se tarkoittaa sitä, että vaaleihin tarvitaan ehdolle ihmisiä monenlaisista taustoista: eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja koulutusta. USEIN IHMISET empivät ehdolle lähtemistä, koska he kokevat, että heillä ei ole riittävästi osaamista. Jokaisella on kuitenkin kokemusta oman lähiympäristön koulujen, päiväkotien, kirjastojen, julkisen liikenteen sekä sosiaalija terveyspalvelujen toiminnasta tai vaikkapa katujen aurauksesta talvisin. Nämä kaikki ovat asioita, joista paikallistasolla päätetään. POLITIIKASSA ON kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Tärkeintä ehdokkaalle on halu vaikuttaa, tarkastella asioita eri näkökulmista ja se, että kykenee yhteistyöhön muiden kanssa. Demokraattisessa päätöksenteossa enemmistö ratkaisee, joten yksin politiikassa ei pärjää. KOKOUSTEKNIIKAN JA päätöksenteon prosessien tuntemisesta on apua, mutta kaikkeen saa koulutusta, mikäli tulee vaaleissa valituksi. Ei siis kannata pelätä, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta. Jos haluat vaikuttaa oman kotiseutusi asioihin, lähde rohkeasti ehdolle itsellesi ja muille tärkeiden asioiden edistämiseksi! Mitä kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut? – Kuntapolitiikassa toimiminen on opettanut kärsivällisyyttä sekä auttanut hahmottamaan kunnan toiminnan isoa kuvaa. Ennen kaikkea se on opettanut, että kukaan ei ohjaa yksin venettä kunnassakaan, vaan yhteistyötä tarvitaan yli puoluerajojen. Keskusteluyhteys ja asioiden ottaminen asioina helpottaa päätöksentekoa, ja keskustelemalla voi myös vaikuttaa muiden mielipiteisiin. Asiat eivät tapahdu silmänkäänteessä, vaan kaikkien päätösten toimeenpanon takana on usein pitkäkin valmistelu. Se on tärkeää, jotta päätökset tehdään lakien ja muiden säädösten mukaisesti. Millaisiin asioihin olet päässyt kunnassa vaikuttamaan? – Olen päässyt vaikuttamaan moniin asioihin, mutta yhtenä keskeisimpänä pidän kaupunkistrategiaa, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa, ja johon voi nojata päätöksenteon kynnyksellä. Tämä asiakirja on laadittu yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken. Toisena asiana nostaisin tuulivoimaohjelman, jossa sovittiin raamit tuulivoimarakentamiseen Kajaanissa. Miksi kannattaa äänestää? – Mielestäni äänestäminen on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Kannustan kaikkia äänestämään tulevissa kuntaja aluevaaleissa, jotta muut eivät päätä puolestasi. Miksi kannattaa lähteä ehdolle? – Ehdolle kannattaa lähteä, jos politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan kiinnostus vie jo pitkälle. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? – Haluaisin kannustaa jokaista vetoamaan myös omiin läheisiin, jotta hekin äänestäisivät alueja kuntavaaleissa keväällä. • F A K TA Alueja kuntavaalit Alueja kuntavaalit ? Alueja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti 13.4.2025. ? Ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain aluetai kuntavaaleissa. ? Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin ja kuntavaaleissa valtuutetut kuntien valtuustoihin. Milloin saa äänestää? ? Vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025 ? Ennakkoäänestys Suomessa on 2.–8.4.2025 ? Ennakkoäänestys ulkomailla on 2.–5.4.2025 Kuka saa äänestää? ? Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Suomen ja muiden EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset. ? Lisäksi äänioikeutettuja ovat muut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta asuneet 18 vuotta täyttäneet ulkomaalaiset. ? Aluevaaleja ei toimiteta Helsingissä tai Ahvenanmaan maakunnassa. ? Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027. Lisätietoa: vaalit.fi Oletko ehdolla aluetai kuntavaaleissa? SAAT NÄKY V Y Y T TÄ ehdokkuudellesi, kun ilmoitat tietosi liittoon osoitteessa www.selry.fi/vaalit. Julkaisemme ehdolla olevien SEL:n jäsenten tiedot maksutta Elintakeessa ja SEL:n verkkosivuilla. Viimeistään 31.1.2025 tietonsa ja kuvansa lähettäneet ehdokkaat ehtivät mukaan Elintakeeseen. Myöhemmin ilmoittautuneiden tiedot julkaisemme verkkosivuilla.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 Leikkauslinja ei miellytä teurastamon työntekijää Karli Kelk löysi puolueen vaihdon myötä arvot, joita hän haluaa ajaa myös kuntapolitiikassa. K un Karli Kelk, 45, liittyi perussuomalaisiin kymmenkunta vuotta sitten, hän uskoi, että siellä kuunnellaan palkansaajia, eläkeläisiä sekä heitä, joilla menee jollain lailla huonosti. Mieli on muuttunut. Tekemisen P O L I T I I K K A Kunnan ja hyvinvointialueen asioiden lisäksi Karli Kelkiä kiinnostavat työpaikan asiat. Hänet valittiin tänä syksynä varapääluottamusmieheksi ja osaston luottamusmieheksi. teksti ja kuvat Sami Turunen tavat osoittautuivat riitaisiksi eivätkä puolueen arvotkaan kohdanneet Kelkin arvojen kanssa. – Meidän piti olla duunarien puolella eikä sahata heidän oksaansa ja leikata esimerkiksi työttömyysturvaa. Ja vuosi toisensa jälkeen jaksettiin kinata jostain Pride-liputuksesta. Kelkin kotikaupungin, Jyväskylän talous on tiukoilla. Säästää pitää, mutta kun hän ehdotti, että pitäisi ajatella myös verotulojen parantamista, hän sai kuulla olevansa vihervassari ja kommari.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ”Puolueen vaihto on ollut parhaita päätöksiäni.” Karli Kelk harrastaa kuntapolitiikan ohella lukemista, kirjoittamista, hiihtoa, kuntosalia ja somea. Perussuomalaiset vannoivat ennen eduskuntavaaleja, että vähäosaisilta ei leikata. Vaalien jälkeen käännös oli täydellinen. – Ministeri-Audin takapenkin eteen on uhrattu kaikki. Tärkeintä on ollut saada kiristyksiä maahanmuuttoon. Perussuomalaisia leimaa myös trumpilainen ajattelu, jossa jumitetaan vanhassa ja kiistetään tieteellisiä faktoja esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. – Kaikki ei ollut ennen paremmin, ja meidän on mentävä eteenpäin. Puolueen vaihto sosialidemokraatteihin on ollut parhaita päätöksiäni, Kelk toteaa. Oikeat arvot löytyivät Karli Kelkille sopivat paremmin SDP:n arvot: erilaisuuden arvostaminen, tasa-arvo, välittäminen ja humaanius. Jos jollain menee huonosti, häntä ei jätetä. Kelk on ollut mukana kuntapolitiikassa viime kuntavaaleista lähtien. Hän on Jyväskylän kaupungin varavaltuutettu ja istuu sivistyslautakunnassa. Vaihto perussuomalaisista demarien valtuustoryhmään sujui siististi, kaikkia osapuolia kunnioittaen. Arkipäivät kuluvat Atrian Jyväskylän tuotantolaitoksella teurastamotyöntekijänä. – Aloitin 2008 kesätöissä Saarioisilla, ja tuotantolaitos siirtyi 2014 Atrialle. Minulla on kertynyt jonkinlainen ymmärrys alasta ja erotan naudan possusta, hän hymyilee. Kelk on filosofian maisteri sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Neuvosto-Viroon liittyvä väitöskirja on ollut tekeillä, mutta törmännyt rahoituksen puutteeseen. SEL:n jäsen hän on ollut vuodesta 2016. Liittoon kuuluminen on kannattanut. – Olen saanut työpaikalla tukea, jos on ollut erimielisyyksiä vaikka johdon kanssa. Tärkein liiton jäsenyyden pointti on se, että työpaikalla ei jää yksin. – Jos sinulle tulee jokin hätä, tiedät kehen turvautua. Ilman liiton jäsenyyttä kukaan ei välttämättä auta, vaan sanotaan vaan, että “koetapa pärjätä”. Tulevaisuudesta ei saa leikata Karli Kelk tuli äitinsä ja siskonsa kanssa Virosta Suomeen vuonna 1993 ja muutti opiskelemaan Jyväskylään vuonna 2000. Häntä loukkaa perussuomalaisten suhtautuminen muualta tulleisiin. – Mistä päin tahansa voi tulla meille fiksua porukkaa, jotka kotoutuvat hyvin. Jokaisella on oltava oikeus kouluttautua, on oltava oikeus unelmiin ja samoihin mahdollisuuksiin kuin muillakin. Pelkääminen ja sisäänpäin kääntyminen ei ole vaihtoehto. – Meidän on hyväksyttävä, että Suomessa on puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä, jotka ehkä puhuvat hieman jännää suomea. Kelk on SDP:n ehdokkaana huhtikuun kuntaja aluevaaleissa. Nykyisenä sivistyslautakunnan jäsenenä hän puolustaa opettajien asemaa ja korostaa, että tulevaisuudesta ei voi leikata. – Suomi ei rikastu leikkaamalla. Yhden totuuden sijaan pitää ymmärtää, että aina on vaihtoehtoja. Hän muistuttaa myös yhdessä tekemisen tärkeydestä. – Jos yhden ihmisen saavutuksista politiikassa tehtaisiin kirja, se olisi aika ohut, hän nauraa. Tyly linja suututtaa Karli Kelk kannustaa ihmisiä lähtemään vaaleissa rohkeasti ehdolle. – Jos jokin asia kulttuurissa, liikunnassa, koulutuksessa tai kaavoituksessa kiinnostaa, kannattaa pyrkiä vaikuttamaan eikä jäädä voivottelemaan. Kukaan ei osaa politiikassa kaikkea heti alussa, mutta tukea löytyy. Itsellekin tämä on ollut hyvä oppimisprosessi. Eduskunnassa, hyvinvointialueilla ja kunnissa päätetään eri asioista, mutta kaikilla tasoilla päätöksentekoa ohjaavat puolueiden erilaiset arvot. Arvoista kertoo esimerkiksi se, että monet Orpon–Purran hallituksen leikkauksista kohdistuvat pienituloisiin tai työttömiin. Vaikka Karli Kelkillä ei ole lapsia, eniten häntä suututtaa työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen. – Ne sataset ovat esimerkiksi kaksilapsiselle pienituloiselle perheelle iso raha. Heiltä leikkaaminen on vain hemmetin julmaa. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö PA I K A L L A Forssassa joulusesonki alkaa jo pääsiäisenä HKFoodsin Forssan yksikössä teurastetaan sikoja sekä leikataan ja pakataan sianlihaa. Erityisesti joulusesonki on kiireistä aikaa, sillä HK:n kaikki kypsentämättömät joulukinkut valmistetaan Forssassa. teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 H KFoodsin Forssan tehdas aloitti toimintansa vuonna 1975. Tehdas on siis ollut toiminnassa pian 50 vuotta. Pitkään suunnitteilla ollut laatikkolajittelujäähdyttämö saatiin tänä vuonna valmiiksi. ITja automaatiojärjestelmiä uudistetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Tuotantolaitoksessa tuotetaan vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja sianlihaa. Vaikka valtaosa tuotteista tehdään kotimaisille markkinoille, esimerkiksi sian päitä ja sorkkia viedään Kiinaan. – Elävät eläimet tuodaan navettaan, josta ne siirtyvät teuraslinjaan. Teurastuksen jälkeen ruho halkaistaan ja siirretään jäähdytykseen. Alkupaloittelussa liha paloitellaan neljään osaan ja leikkaamossa se leikataan asiakkaan toivomaan muotoon. Pakkaamo pakkaa leikatut lihat valmiiksi tuotteeksi tai lähetettäväksi jatkojalostukseen Teurastamotyöntekijä Aapo Huhti suolien käsittelylinjalla. HKFoodsin toisiin yksiköihin. Lähettämö lähettää ja pakastamo pakastaa tuotteet, HKFoodsin Forssan työntekijöiden pääluottamusmies Tommi Stenberg kuvailee tuotantoprosessia. Työtä tehdään pääosin yhdessä vuorossa porrastetusti klo 5.30 alkaen. Lähettämössä, kuluttajapakatulla ja pakastamolla työskennellään sesonkiaikaan kahdessa vuorossa, pakastamolla joulusesongin aikaan kolmessa vuorossa. – Toisin kuin kaupoissa, meillä kiireisin joulusesonki alkaa jo pääsiäisen nurkilla pakastekinkkujen valmistuksella. Kiireisimmät ajankohdat tehtaalla ovat kuitenkin ennen juhannusta ja joulua, Stenberg kertoo. Korkea järjestäytymisaste Pääluottamusmies Tommi Stenberg on ollut Forssan yksikössä lihanleikkaajana vuodesta 2004 alkaen. Sitä ennen hän työskenteli Kuopion
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Atrialla samoissa tehtävissä. Hänellä on koulutus ravintolapuolelta, mutta sen alan töitä hän ei ole tehnyt. Ensikosketuksen luottamustehtäviin Stenberg sai Atrialla työskennellessään. Hän ehti toimia vuoden verran osaston luottamusmiehenä ennen työpaikan vaihtoa. Forssassa luottamustehtävät alkoivat vuonna 2006, kun Stenberg sijaisti leikkaamo-osaston luottamusmiestä tämän ollessa pitkään poissa. Pian tämän jälkeen hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Pääluottamusmiehenä hän on toiminut vuodesta 2015 alkaen ja sitä ennen vuoden varapääluottamusmiehenä. – Koin silloin, että minulla on ideoita työpaikan asioiden ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tulin valituksi ja olen saanut jatkaa tehtävässäni siitä asti. Forssan yksikössä työskentelee noin 500 henkilöä, joista nelisenkymmentä on toimihenkilöitä. Muut työskentelevät SEL:n työehtosopimuksella. Pisimmät työsuhteet ovat kestäneet yli 40 vuotta. Vuosittain palkataan noin 130 kesätyöntekijää. Valtaosa Forssan yksikön työntekijöistä on miehiä. Eniten työntekijöitä on lihanleikkaajina. Työ on fyysistä ja lihanleikkaajina työskentelee vain muutamia naisia. Leikkaamon pakkaamossa työskentelevä Noora Kalliola pakkaa leikatut lihat valmiiseen pakkaukseen. Teurastuksen jälkeen ruho halkaistaan ja siirretään jäähdytykseen. Kuvassa teurastamotyöntekijä Arto Länsikylä. Taru Hirvonen on yksi niistä harvoista naisista, jotka työskentelevät HKFoodsin Forssan yksikössä lihanleikkaajina.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? Järjestäytymisaste on korkea. – Käytännössä meillä on hyvin vähän järjestäytymättömiä työntekijöitä. Lähes kaikki uudet työntekijät liittyvät liittoon. Osa kuuluu vielä toiseen SAK:n alaiseen liittoon, johon ovat liittyneet edellisessä työpaikassaan, Stenberg kertoo. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tapaavat viikoittain tehtaanjohtajan ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tehtaanjohtaja ja henkilöstöhallinnon edustaja osallistuvat myös kerran kuussa järjestettäviin luottamusmiesja työsuojeluasiamieskokouksiin. – Näiden kokousten ansiosta henkilöstön edustuksella on hyvät tiedot tehtäviensä hoitoon, Stenberg painottaa. Työsuojeluun panostetaan Työsuojeluvaltuutettu Jyrki Oksanen aloitti Forssan yksikössä vuonna 2010. Eräs tuttu oli tehtaalla töissä ja hän suositteli Oksasta. – Aloitin alkupaloittelussa. Minulla ei ollut taustaa elintarvikealalta, mutta täällä töissä ollessani olen suorittanut oppisopimuksella elintarvikealan ammattitutkinnon. Nykyisin olen lihanleikkaaja ja työsuojeluvaltuutettu, hän kertaa historiaansa HKFoodsissa. Oksanen valittiin osaston työsuojeluasiamieheksi vuonna 2020, jolloin silloinen asiamies lopetti tehtävässään. Työkavereiden kannustuksesta hän lähti hoitamaan asioita. – Ajattelen, että kun yrittää ja tekee parhaansa, se näkyy myös ulospäin. Myöhemmin minua kannustettiin hakemaan työsuojeluvaltuutetuksi ja tulin vaalien jälkeen valituksi vuonna 2022. Työsuojelu toimii pääsääntöisesti, kuten pitääkin. Työsuojelukokoukset järjestetään kvartaaleittain joka osastolla. Jotta niissä esiin nousseet asiat saadaan keskusteluun myös koko tehtaan tasolla, ne pidetään tehtaan kokouksia edeltävästi. Vaikeatkin asiat voidaan ottaa esiin, sillä keskusteluyhteys eri osapuolien välillä on hyvä. Työn kiertoon ja työvälineisiin panostamista ei saa koskaan unohtaa fyysisesti raskaassa, toisteisessa työssä. Työn kierron ja oikeanlaisten, hyväksi todettujen työvälineiden merkitys on suuri. ”Lähes kaikki uudet työntekijät liittyvät liittoon.” Ylhäällä vasemmalla: Jatkokäsittelytyöntekijät Anni Laukkanen (vas.) ja Sari Varho (oik.) pakkaavat joulun alla kypsentämättömiä joulukinkkuja tiiviiseen tahtiin. Ylhäällä oikealla: Leikkaamossa lihaa leikataan pitkissä linjastoilla. Etualalla kuvassa lihanleikkaajat Pasi Haarala ja Marko Honkala. Vasemmalla alhaalla: Kuvassa vasemmalta oikealle SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen, SEL:n aluesihteeri Esa Vahlsten, pääluottamusmies Tommi Stenberg, työsuojeluvaltuutettu Jyrki Oksanen ja tehtaanjohtaja Jesse Huuhanmäki. Oikealla alhaalla: Leikkaamossa liha leikataan asiakkaan toivomaan muotoon.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Jatkokäsittelytyöntekijä Leena Brusin pakkaa linjalta saapuvat tuotteet edelleen laatikkoon. – Työvälineiksi pyritään valitsemaan testien kautta sopivimmat työvälineet. Hankintahinnaltaan halvin työväline ei lopulta välttämättä tule halvimmaksi kokonaisratkaisuksi siihen liittyvien ongelmien vuoksi, Oksanen muistuttaa. Työhyvinvointia tukevat työnantajan tarjoama hierontaetu, Epassi ja mahdollisuus ostaa kompressiotuotteita alennettuun hintaan. Työsuhdepolkupyöräetu tulee käyttöön keväällä 2025. Kehitettävää Oksanen näkee siinä, miten työsuojelutoimintaa rahoitetaan. – Työsuojelutoiminnalle ei ole erillistä budjettia, mikä vaikeuttaa tiettyjen asioiden toteuttamista. Työsuojelutoimintaan käytettävä raha on otettava kuitenkin jostakin, jolloin se on pois jostakin muusta kuten investointibudjetista. Myös paikallinen ammattiosasto 027 tukee jäsenten hyvinvointia muun muassa tarjoamalla taloudellista tukea liiton tapahtumiin osallistumiseksi ja järjestämällä maksuttomia kuljetuksia niihin. Yhteishenki auttaa jaksamaan Kun Oksaselta ja Stenbergiltä kysytään, mikä on parasta heidän työpaikassaan, molempien vastaus on selvä. – Ehdottomasti parasta on se porukka, jonka kanssa saa tehdä töitä joka päivä. Ilman heitä ei olisi tällaista työja toimintakulttuuria, joka meillä tällä hetkellä on, Oksanen tiivistää. – Henkilöstöedustajat ovat ammattitaitoisia, koska he käyvät aktiivisesti kouluttautumassa. Se antaa myös pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle vahvan selkänojan omalle työlle, Stenberg lisää. Vaikka työnantajan kanssa on hyvä keskusteluja neuvotteluyhteys, yhteistoiminnassa riittää aina parannettavaa. Erityisesti on mietitty sitä, miten mahdollisimman monen työntekijän ääni saataisiin aidosti kuuluviin aina liittoon asti. Oksanen painottaa myös kehittämistarpeiden tunnistamisen tärkeyttä. – Jos puhutaan vain siitä, mikä on hyvin tai mikä toimii, kehitys pysähtyy. Usein ne asiat, jotka vaativat rahaa, ovat niitä asioita, jotka seisovat. Helposti ratkaistavissa olevat asiat kyllä ratkaistaan. Liiton suuntaan toivottaisiin vielä aktiivisempaa yhteydenpitoa. – Tämä työpaikkavierailu oli todella hyvä juttu. Toivottavasti näitä olisi jatkossa enemmänkin. Ainakin aluesihteeri voisi käydä tontilla useammin, Stenberg pohtii. – Apua ja tukea liitosta saa kuitenkin aina, kun sitä tarvitsee, Oksanen summaa. • F A K TA HKFoods, Forssa ? Perustettu vuonna 1975 ? Henkilöstömäärä: 500, josta toimihenkilöitä noin 40 ? Yksikössä teurastetaan sikoja ja valmistetaan muun muassa raakamakkaroita, suikalelihoja ja pihvejä. ? Yksi HKFoodsin seitsemästä tuotantoyksiköstä Suomessa. Pääkonttori sijaitsee Turussa, muut yksiköt Vantaalla, Outokummussa, Paimiossa, Raumalla, Eurassa ja Mikkelissä. ? HKFoodsin liikevaihto noin 933 miljoonaa euroa (2023).