• TES-NEUVOTTELUT ALKAVAT JOULUKUUSSA, OLETKO VALMIS? LANTMÄNNENIN KOTKAN NÄKKILEIPÄTEHTAALLA VIIHDYTÄÄN KOLUMNI | VELLUN BLOGI | LUOTTAMUSHENKILÖ | SELVITETTY TAPAUS 7? 24 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Tunnetko oikeutesi työterveyshuollossa? T YÖEL ÄMÄ Jenni Utriainen maalaa vanhat huonekalut eloon VAPAALL A
  • E L I N TA E 3 Varaa paikkasi talven parhaimpiin selliläisiin bileisiin osoitteessa www.selry.fi/talvipaivat
  • E L I N TA E 3 Aluksi T yöehtosopimusneuvottelukierros pyörähti käyntiin syyskuussa, kun Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Työehtosopimusneuvottelut eivät koskaan ole helpot, sillä neuvotteluiden molemmilla osapuolilla, työntekijöillä ja työnantajilla, on omat ja yleensä täysin vastakkaiset tavoitteensa. TÄLLÄ KERTAA odotettavissa on kuitenkin tavallistakin vaikeammat työehtosopimusneuvottelut, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ajamat ja Orpon hallituksen toteuttamat mittavat työelämän ja työttömyysturvan heikennykset lisäävät vaikeuskerrointa jokaisessa alakohtaisessa neuvottelupöydässä. Lisäksi Suomen totuttua kovempi inflaatio on viime vuosina leikannut työntekijöiden ostovoimaa, minkä takia työntekijät tarvitsevat ja ansaitsevat nyt kunnon palkankorotukset. Orpon hallitus on ollut vallassa vasta alle puolitoista vuotta, mutta jo nyt hallitus on toimillaan saanut aikaiseksi kurjistamisen kierteen Suomeen. Työttömyys on kasvussa ja ihmisten ja yritysten luottamus tulevaisuuteen horjuu. Työntekijöiden ostovoiman korjaaminen riittävillä palkankorotuksilla on erityisen tärkeää nyt, sillä se pitää kansantalouden rattaat pyörimässä. TYÖNANTAJAT OVAT saaneet Orpon hallitukselta lähes kaiken, mitä ovat kehdanneet vaatia. Työntekijöille hallitus on toistaiseksi antanut lähinnä heikennyksiä ja leikkauksia. Ammattiliittojen tavoitteena onkin työehtosopimuksissa pyrkiä minimoimaan hallituksen toteuttamien heikennysten vaikutukset työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. Kiitos Orpon hallituksen, jokaiseen tes-pöytään on nyt kasattu lisää paineita ja jännitteitä. Työnantajat ovat EK:n johdolla jo pitkään koordinoineet tiukasti toimintaansa työehtosopimusneuvotteluissa. Tällä neuvottelukierroksella myös SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet yhdessä varmistaa, että kaikissa työehtosopimuksissa saadaan työehtoja parantavat ratkaisut ja oikeudenmukaiset palkankorotukset. Yhdessä voimme saavuttaa enemmän kuin yksin. NYT ON työnantajien vuoro kantaa vastuuta myös työntekijöidensä ja koko Suomen pärjäämisestä. Yhdessä enemmän P Ä Ä K I R J O I T U S ”Molemmilla osapuolilla on omat ja yleensä vastakkaiset tavoitteensa.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 7/24 15.11.2024 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Lahden leipomosta pakkaamotyöstä opintovapaalla parhaillaan oleva Jenni Utriainen maalaa vanhoja huonekaluja. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Näin työehtosopimus syntyy 12 Palkkakehitys 2023 14 10 syytä kuulua liittoon 16 Solar Foods tekee ilmasta ruokaa Vantaalla 17 Lantmännenillä on positiivista pöhinää ja hauskaa väkeä 22 Kaskein Marjalla kuullaan työntekijöitä 26 Tunnetko oikeutesi työterveyshuollossa? 30 Järjestösivut 36 Palkat ja työajat 38 Luottamushenkilö 40 Luottamushenkilön jaksaminen 42 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti L ähes 200 SAK:laisten ammattiliittojen päättäjää kokoontui lokakuun alussa Helsinkiin pohtimaan yhteisiä tavoitteita ja tulevan työehtosopimuskierroksen yhteistyötä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää liittojen koordinoitua yhteistyötä tärkeänä keinona puolustaa työntekijöiden etuja. – Työntekijöillä on neuvotteluissa paljon kiinni kurottavaa, koska sekä heidän ostovoimansa että sosiaaliturvansa ovat heikentyneet merkittävästi. Ostovoiman ja toimeentulon kysymykset ovat tärkeitä, työehtojen laadullista parantamista unohtamatta, Eloranta arvioi. Teollisuusliiton neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa palkankorotuksista ja muista työehdoista alkoivat syyskuussa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus on katkolla marraskuun lopussa. – Työntekijöiden ostovoima on heikentynyt inflaation eli hintojen nousun vuoksi. Jos vertaa vaikka vuoden 2021 tilanteeseen, niin nyt 20 eurolla ei saa yhtä paljon kaupasta kuin ennen. Koko SAK:lainen liike haluaa tähän muutoksen. Sitä lähdemme nyt yhdessä ja koordinoidusti neuvottelupöydistä hakemaan, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo. Liitot valmistautuvat yhdessä tes-kierrokseen Sami Turunen Liittojen puheenjohtajat Veli-Matti Kuntonen, Riku Aalto, Annika Rönni-Sällinen, Sauli Väntti, Håkan Ekström ja Kimmo Palonen SAK:n liittopäättäjien tapaamisessa Helsingissä 4.10.2024. – Inflaatio ei ole kohdellut kaikkia suomalaisia samoin. Pienituloiset ovat menettäneet suhteessa enemmän. Heihin osuvat kipeästi myös asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset. Tämä ja SAK:n liittojen pitkä perinne solidaarisesta palkkapolitiikasta ovat yksityisen sektorin palvelutyöntekijöille hyvä syy osallistua koordinaation valmisteluun, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa. – Käytännössä koordinaatio tarkoittaa esimerkiksi tietojen vaihtoa neuvotteluiden aikana ja valmiutta tukea toistemme toimia vauhdittaa neuvotteluja. Uskon, että yhteistyöllä liitot onnistuvat edistämään jäsentensä toiveita paremmin kuin kukin yksinään, Autoja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. – Hallitus on kohdellut kovakouraisesti jäsenistöämme. Se on asettunut työnantajien puolelle. Tietenkin neuvottelupöydässä katsotaan, kuinka muutokset vaikuttavat työehtoihin. Hallitus on siis toimillaan vaikeuttanut työehtosopimusneuvotteluja, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V alio aloitti lokakuussa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut Vantaan juustotehtaallaan ja Helsingin Pitäjänmäen varastollaan. Valio aikoo siirtää Vantaan tehtaan tuotannon Joensuun tehtaalleen vaiheittain vuosina 2025–2027. Pitäjänmäen varastotoiminnot on tarkoitus siirtää Riihimäelle tai Tuusulaan aikaisintaan vuoden 2027 lopulla. Irtisanomisuhan alla on Valion Vantaan tehtaalla 228 ihmistä ja Pitäjänmäen varastolla 113 ihmistä eli pääkaupunkiseudulta on vaarassa hävitä 341 työpaikkaa. Valion tavoitteena on ”tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen”. Valion mukaan ”myös sijainnilla on merkitystä: Joensuun tehdas sijaitsee vireällä maidontuotantoalueella ja valmistaa jo nykyisellään juustoja, joita kuljetetaan pakattavaksi Vantaan tehtaalle. Helsingin kaupungin yleiskaavassa Pitäjänmäen alue taas on osoitettu kantakaupunkimaiseksi asuinalueeksi, jossa ei ole mahdollisuutta jatkossa pyörittää teollista toimintaa”. Valion Vantaan tehtaan 228 ihmisestä SEL:n työehtosopimuksella työskentelee noin 130. – Toivon, että voimme neuvotella tuotannon Vantaalla jatkumisen puolesta, mutta pelkään, että päätös on jo tehty ja nyt käydään pakolliset neuvottelut, joissa emme pysty enää vaikuttamaan asioihin. Toivottavasti pystymme aidosti neuvottelemaan edes siitä, miten työnantaja sitouttaa työntekijät jatkamaan töissä loppuun asti, Valion Vantaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakka sanoo. Valion Pitäjänmäen varaston 113 ihmisestä SEL:n työehtosopimuksella työskentelee 95. – Olemme syvästi pettyneitä ja tyrmistyneitä, vaikka olemmekin tienneet asemakaavasta. Eivät tällaiset uutiset koskaan riemastuta. Tämä vie Helsingistä ja Vantaalta massiivisen määrän työpaikkoja ja tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikille löytyisi järkevän työmatkan päästä töitä Valiolta tai muilta työnantajilta, Valion Helsingin tehtaan ja varaston työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta arvioi. – Olen huolestunut, miten työntekijämme pärjäävät ja mistä he löytävät uuden työpaikan. Varsinkin lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden voi olla vaikeaa löytää uusia töitä, Puhakka lisää. Helsingin Sanomat ehti uutisoida Valion suunnitelmista ennen kuin tieto oli tavoittanut henkilöstön. – Duunari sai lukea lehdestä, että saa kengänkuvan perseeseen, Puhakka hymähtää. Helsingistä ja Vantaalta uhkaa lähteä 341 työpaikkaa Valion muutosneuvotteluissa Lea Väänänen Valio aikoo siirtää Vantaan juustotehtaan tuotannon Joensuuhun. Kuvassa pakataan juustoa Vantaalla vuonna 2017.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T amperelaisen Leivon Leipomon syyskuussa alkaneet muutosneuvottelut päättyivät marraskuun alussa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä käytyjen muutosneuvotteluiden piirissä olivat Leivon Leipomon kaikki 56 työntekijää ja yhdeksän toimihenkilöä. Tiistaina 5.11.2024 henkilöstölle kerrottiin, että työnantaja aikoo irtisanoa 13 työntekijää sekä lomauttaa toistaiseksi kolme työntekijää. Lisäksi viiteen työntekijään kohdistuu toimenkuvamuutoksia. Toimihenkilöistä yksi saa lähtöpassit ja kolmen toimenkuva muuttuu. Irtisanomiset tehdään 20.11.2024 mennessä ja irtisanottavien työntekijöiden työsuhteet päättyvät työehtosopimuksen mukaisten irtisanomisaikojen jälkeen. Leivon Leipomon työntekijät ottivat irtisanomisja lomautuspäätökset surullisina ja järkyttyneinä vastaan. – Tuntuu pahalta, että leipomomme on ajautunut taloudellisesti hankalaan tilanteeseen, ja työntekijät, jotka ovat tehneet töissä parhaansa, joutuvat siitä kärsimään. Mietimme täällä myös, miten saamme työt tehtyä Leivon Leipomo irtisanoo ja lomauttaa työntekijöitä Kati Oksman Tamperelainen perheyritys Leivon Leipomo vähentää työntekijämääräänsä rajusti. jatkossa pienemmällä porukalla, työntekijöiden pääluottamusmies Päivi Salminen sanoo. Salminen arvioi tämänhetkiseksi työntekijämääräksi noin 50, sillä muutosneuvotteluiden alkamisen jälkeen pari työntekijää on eläköitynyt ja irtisanoutunut itse, ja lisäksi määräaikaisia työsuhteita on päättynyt. Irtisanomisten astuttua voimaan, työntekijöiden määrä jää alle 40:een. Leivon Leipomon henkilöstömäärä on pienentynyt viime vuosina selvästi. Esimerkiksi vielä keväällä 2021 työntekijöitä oli 70 ja henkilöstöä kokonaisuudessaan 90. Vuonna 1913 perustetun perheyrityksen tilikauden tulos on ollut kahtena edellisvuonna yli 700 000 euroa tappiollinen. – Nämä olivat nyt neljännet muutosneuvottelut kuuden pääluottamusmiesvuoteni aikana. Viimeksi irtisanomisiin johtaneista muutosneuvotteluista on aikaa alle vuosi. Silloin irtisanottiin ja lomautettiin muutama työntekijä ja nyt vähennetään enemmän, Salminen suree. Tuotannon muutosten lisäksi myös työntekijöiden työaikoihin on luvassa muutoksia, sillä leivontaa tehdään jatkossa enemmän iltaisin.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SUOMESSA TYÖNTEKIJÖIDEN järjestäytymisaste on laskenut eli aiempaa harvempi työntekijä kuuluu ammattiliittoon. Samaan aikaan YTK:n eli niin sanotun Loimaan kassan jäsenmäärä on kasvanut. Tämän seurauksena ammattiliittojen neuvotteluasema on heikentynyt. Ja tähän saumaan iskivät myös EK ja Orpon hallitus työelämän heikennyspaketillaan. ME KAIKKI liiton jäsenet tiedämme, että YTK ei ole ammattiliitto. YTK:ta ei kiinnosta millä palkalla ja muilla työehdoilla työntekijät töitänsä tekevät. Ainoastaan ammattiliitot toimivat sen eteen, että työntekijöiden työehdot paranisivat. Tämä meidän on osattava kertoa niille työkavereillemme, jotka ovat YTK:n jäseniä. ”Kun tapaamme tovereitamme vaikka missä, niin kysykäämme heiltä, josko he kuuluvat ammattiosastoon. Ellei he kuulu, niin selittäkäämme heille yhtymisen tarpeellisuutta ja kehoittakaamme heitä tutustumaan työväen kirjallisuuteen. Koittakaamme olla yksimielisiä ja toimia yhteisesti saman aatteen puolesta.” Näin viisaasti puhuttiin Suomen leipurija kondiittoriammattiosastojen ensimmäisessä edustajainkokouksessa vuonna 1906. Ja sama kehotus on edelleen voimassa. YLEISIN SYY, miksi joku ei kuulu ammattiliittoon on se, että kukaan ei ole pyytänyt häntä jäseneksi. Joulukuussa alkavat elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut ovat loistava syy pyytää jokaista työkaveria SEL:n jäseneksi. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä enemmän meidän neuvottelijoillamme on voimaa vääntää ja sitä parempi on neuvottelujen lopputulos työntekijöiden kannalta. Ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus, jota ei synny ilman jäseniä. Pidetään yhdessä huolta siitä, että elintarvikealan työntekijät voivat jatkossakin tehdä töitä kunnon palkalla ja työehdoilla. Se edellyttää, että meidän on yhdessä hoidettava järjestäytymisaste kuntoon jokaisella työpaikalla. ENSI VUONNA juhlitaan, nimittäin SEL täyttää 120 vuotta! SEL:n 120-vuotisjuhlavuosi näkyy työpaikoilla ja liiton tapahtumissa. Sinut on kutsuttu mukaan juhlimaan! Me olemme liitto! Kaikki lähtee järjestäytymisestä K O L U M N I S A N O T T U A 26 % ”Vanhemmilla työntekijöillä on paljon piilevää osaamista, joka on tärkeää tehdä näkyväksi ja saada siirrettyä muille työntekijöille ja hyödyttämään sitä kautta koko työyhteisöä.” S A K : N KO U LU T U S JA T YÖ LLI S Y YS A S I O I D E N PÄ Ä LLI K KÖ M I K KO H E I N I KOS K I 31 . 10. 202 4 ”Työpaikoilla, joissa on henkilöstön hallintoedustus, joka neljäs luottamushenkilö allekirjoittaa väitteen, että henkilöstön edustajaa käytetään yrityksen hallinnossa johdon kumileimasimena.” S A K : N TI E D OTE 22 . 10. 202 4 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JOKA NELJÄNNELLÄ TYÖPAIKALLA TYÖTERVEYSSOPIMUS KATTAA VAIN LAKISÄÄTEISEN ELI ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖTERVEYSHUOLLON. LÄHDE: TTL MINTTU SILLANPÄÄ Kirjoittaja on SEL:n järjestötoimitsija, jonka intohimona on saada mahdollisimman moni työntekijä liittoon. L U K U ”Ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Hallituksen toimin työllisyyteen takapakkia V E L L U N B L O G I ”Kun hallituksen tarkoitus on todellisuudessa heikentää työntekijän asemaa työpaikalla, on irvokasta pukea lakimuutokset työllisyystoimien kaapuun.” O rpon hallitus on perustellut työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä työllisyyden parantamisella. Harvoin missään jalossa tavoitteessa on ollut näin isoa ketunhäntää kainalossa. Montako työpaikkaa syntyy, jos määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä ilman perustetta vuodeksi? On huono vitsi perustella sitä työllisyyden edistämisellä. Työnantajilla on jo nyt tarpeeksi mahdollisuuksia käyttää epätyypillisiä työsuhteita, joiden lisäämisellä on varmasti kielteinen vaikutus kotimaiseen kulutukseen ja työpaikkoihin. ENTÄ MONTAKO työpaikkaa syntyy painavan syyn poistamisella irtisanomisperusteista? Saattaahan sillä olla oikeusistuimia työllistävä vaikutus, kun joudutaan hakemaan oikeuskäytäntöä irtisanomisten laillisuudesta, mutta uusia työpaikkoja ei synny. Irtisanomisen helpottaminen lisää työelämän epävarmuutta ja vaikuttaa ihmisten uskallukseen puuttua epäkohtiin työpaikalla, mikä taitaa olla hallituksen tarkoituskin. Aikuiskoulutustuen lakkautus oli käsittämätön päätös, jonka vaikutus työllisyyteen oli nolla, ellei jopa selvästi negatiivinen. HALLITUS LYHENTÄÄ lomautusten ilmoitusajan seitsemään päivään pakottavalla lainsäädännöllä, josta ei voi sopia toisin edes työehtosopimuksessa. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla, mutta työntekijän epävarmuutta huomisesta se kyllä lisää. Työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkilön yrityksiltä. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla. HALLITUS HALUAA ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi, vaikka samaan aikaan monissa yrityksissä on byrokratian vähentämiseksi siirrytty siihen, että työntekijä voi omalla ilmoituksella olla pois sairauden takia esimerkiksi kolme päivää. Työllisyyttä parantava vaikutus on nolla. Hallituksen toimien takia työttömyys on jo nousussa. Tämä ei yllätä, onhan selvää, että hallituksen mittavat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan heikennykset leikkaavat kotimaista kulutusta. Orpon hallituksen työelämän heikennyslista on ennennäkemättömän pitkä ja raju. Kun hallituksen tarkoitus on todellisuudessa heikentää työntekijän asemaa työpaikalla, on irvokasta pukea lakimuutokset työllisyystoimien kaapuun. Suoraselkäisempää olisi kertoa rehellisesti todellinen motiivi: hallitus on työnantajien asialla. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on tärkein työpaikallasi tehty työsuojeluteko? Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojeluseminaariin Helsingissä 20.9.2024. G A L L U P ” LIIKENNE VALOT, jotka erottavat jalankulkuja trukkiliikennettä. Työntekijät joutuvat ylittämään trukkiväylän matkalla taukohuoneelta työpisteille. Kohdassa on kuolleita kulmia, joten liikennevalot lisäävät turvallisuutta.” PEKKA PIRKKALA lähettämötyöntekijä, työsuojeluasiamies Fazer Leipomot, Vantaa ”ALOITIN työsuojeluvaltuutettuna alkuvuonna, joten en tiedä, mitä on tehty aiemmin, mutta esimerkiksi uuden työntekijän perehdytys kestää kolme viikkoa, ja jos hän tarvitsee apua tai tukea pidemmäksi aikaa, se järjestetään.” NADIA PERVAZ elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Kokkikartano, Kerava ” T YÖNTEKIJÖIDEN aktiivisuus kirjata läheltä piti -tilanteet työpaikan havaintojärjestelmään on erittäin tärkeää. Sen myötä meillä on toteutettu lukuisia turvallisuutta parantavia toimenpiteitä vuosien varrella.” ANNE KOHONEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Valio, Suonenjoki ”MEILL Ä lisättiin taannoin automaattinen kansi jauhoannostelijan ja taikinapadan väliin. Kannen myötä jauhopölyn määrää saatiin vähennettyä. Mielestäni se on työsuojelua parantava teko.” JONI HENRIKSSON leipuri, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Leipomo Salonen, Turku ELINTARVIKETYÖLÄISTEN maailmanjärjestö IUF yhdessä muiden maailmanjärjestöjen kanssa vaatii Israelin viranomaisia varmistamaan, että Israelissa ennen Gazan sotaa työskennelleet palestiinalaiset saavat maksamattomat palkkansa. Sodan alettua viime vuoden lokakuussa työntekijöiden palkanmaksu lopetettiin, työluvat peruttiin ja työsuhteet päätettiin yksipuolisesti. Maailmanjärjestöt tekivät syyskuussa valituksen kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle, jossa ne syyttävät Israelin hallitusta palkkasaatavien turvaamista koskevan yleissopimuksen rikkomisesta. Valitus koskee 200 000 Länsirannalta ja Gazasta kotoisin olevaa palestiinalaista työntekijää, jotka ILO:n arvion mukaan ovat Israelissa tienanneet reilut 70 euroa päivässä. Järjestöjen mukaan israelilaisten palkkavarkaus on johtanut miljoonien eurojen tulojen menetyksiin ja suistanut työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon kaikkien sotakauheuksien lisäksi. Palestiinalaiset vaativat palkkasaataviaan Israelista VANHUSTYÖN keskusliiton kyselyn mukaan terveydenhuollossa tapahtuu ikäsyrjintää. On tärkeää, että terveydenhuollon palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla iästä riippumatta, jotta jokainen saa tarvitsemansa hoidon ajallaan. SEL:n veteraanifestareilla 3.–4.9.2024 koolla olleet eläkeläiset vaativat, että ikääntyneiden tarpeet on otettava paremmin huomioon terveydenhuollossa, esimerkiksi tarjoamalla enemmän geriatrista hoitoa, laajentamalla kotikäyntipalveluita sekä kehittämällä helppokäyttöisiä digipalveluita ja opastamalla niiden käytössä. Eläkeläisten kokemuksen mukaan ikääntyneille ei aina tarjota samoja hoitovaihtoehtoja tai ohjata erikoislääkärille kuten nuorempia potilaita. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat vähätellä ikääntyneiden oireita tai pitää niitä “normaalina” osana vanhenemista, mikä johtaa viivästyneeseen tai puutteelliseen hoitoon. Lisäksi ikääntyneet eivät välttämättä osaa tai pysty käyttämään digitaalisia palveluita, mikä voi myös vaikeuttaa hoitoon pääsyä. SEL:n eläkeläiset kehottavat kaikkia äänestämään alueja kuntavaaleissa 13.4.2025 sellaisten puolueiden ehdokkaita, jotka haluavat parantaa sosiaalija terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta. SEL:n eläkeläiset haluavat parempia terveyspalveluita
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat katkolla tammikuun lopussa. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista alkavat joulukuussa. Lue tästä, miten työehtosopimukset syntyvät. 1. T YÖ E H TOS O PI M U S TYÖEHTOSOPIMUKSESI eli tessisi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Tessissä sovitaan esimerkiksi työajoista, palkallisista vuosilomista ja sairauslomista, työajan lyhennysvapaista ja lomarahoista. Työehtosopimuksen ansiosta työntekijöillä on paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä laki määrää. Työpaikalla voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista. Työehtosopimus on määräaikainen sopimus, jonka kesto vaihtelee yleensä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Työehtosopimuksen enimmäiskesto on lain mukaan neljä vuotta. 3. TE S N E U VOT TE L I JAT SEL:N liittohallitus on nimennyt tes-neuvotteluihin SEL:n neuvottelijoiksi työehtosopimusneuvottelukunnan. Tes-neuvottelukunnan jäseniä ovat SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Markus Forslund sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Janne Koivisto (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). 2. TE S N E U VOT TE LU T ELINTARVIKEALAN työntekijöiden nykyiset SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2025 asti. SEL ja ETL ovat sopineet, että työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut alkavat tiistaina 10.12.2024. Näin työehtosopimus syntyy T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti Karoliina Öystilä kuva Maria Björklund 4. TE S E S IT Y K S E T TÄLLÄ kertaa ammattiosastoilta ei erikseen pyydetty esityksiä työehtosopimusten kehittämiseksi, vaan SEL järjesti keväällä jokaisella seitsemällä alueellaan TES 2025 -tilaisuuden, johon kutsuttiin alueen luottamushenkilöt. Tilaisuudessa valmistauduttiin tuleviin neuvotteluihin ja keskusteltiin työehtosopimusten kehittämisestä. SEL:n ammattiosastoilla ja jokaisella jäsenellä on ympäri vuoden mahdollisuus tehdä aloitteita työehtosopimusten kehittämiseksi SEL:n verkkosivujen lomakkeella. Aloitteet huomioidaan SEL:n työehtosopimustoiminnassa.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 5. TE S -TAVO IT TE E T SEL:N liittovaltuusto päättää 15.11.2024 tes-neuvottelukunnan esityksen pohjalta SEL:n esityksistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten parantamiseksi. Yksi SEL:n tavoitteista on jo kerrottu julkisesti: SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. 6. S O PI M U K S E TO N TI L A JOS tes-neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uusi työehtosopimus ei synny tammikuun aikana, alkaa sopimukseton tila 1.2.2025, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. Kun työtaistelu-uhasta on ilmoitettu, valtakunnansovittelija ryhtyy sovittelemaan riitaa. Sovitteluun on osallistuttava, mutta sovitteluesitystä ei ole pakko hyväksyä. 7. N E U VOT TE LU T U LOS KUN tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. T YÖTAISTELUTOIMI Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ylityökielto, lakko, tukilakko ja poliittinen lakko. Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työtaisteluun osallistuminen ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työntekijöiden työsuhteita. Lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO Ylityökiellon aikana työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa, joka on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päivässä. Ylityökiellon aikana ei tehdä lisätyötä tai ylityötä. Ylityökieltoon voidaan yhdistää vuoronvaihtokielto, jolloin työntekijät eivät suostu vaihtamaan työvuoroja, vaan he noudattavat työvuoroluetteloon merkittyjä työajan alkamisja päättymisaikoja. L AKKOAVUSTUS SEL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta, jos liitto julistaa lakon tai jos työnantaja julistaa työsulun. Lakkoavustuksen suuruudesta päättää SEL:n liittohallitus. L AKKOVAHTI Lakkovahdit päivystävät lakossa olevien työpaikkojen T U N N E T K O N Ä M Ä T Y Ö TA I S T E L U S A N AT ? porteilla, ilmoittavat työpaikalle tuleville lakosta ja tiedottavat lakon etenemisestä. L AKKOL AINEN Lakkolainen on työntekijä, jonka työt ovat lakonalaisia töitä ja joka on mukana lakossa ilmaisemassa mielipiteensä. Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus. RIKKURI Rikkuri eli lakonrikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimista. Liiton myöntämällä työluvalla lakonalaista työtä tekevä henkilö ei ole rikkuri. Työlupa on poikkeuslupa, jota työnantaja voi hakea liitolta lakonalaisen työn teettämiseen. HÄTÄT YÖ JA SUOJELUT YÖ Hätätyö voi tulla lakkotilanteessa kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa ennalta-arvattavat tilanteet ajoittuvat epätavallisella tavalla yhtäaikaisesti, esimerkiksi jos lakko, sairausloma-aalto, suojelutyöstä kieltäytyminen ja muu vastaava ajoittuvat yhtäaikaisesti. Lakkotilanteessa henkeä uhkaavat työt hoidetaan ensisijaisesti suojelutyönä, josta työnantaja neuvottelee työntekijäpuolen kanssa. Jos työnantaja päätyy teettämään hätätyötä, siitä pitää tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Lue lisää ja seuraa tes-neuvotteluita osoitteessa www.selry.fi/tes.
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat samassa tahdissa muun teollisuuden kanssa teksti ja kuva Kati Oksman P A L K AT Naisten ja miesten väliset palkkaerot johtuvat elintarvikealalla siitä, että miehet sijoittuvat naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin työpaikoilla. Arkistokuva, ei liity juttuun. T eollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 19,28 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 18,73 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 3165 euron kuukausipalkkaa. Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2023 hieman enemmän kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Elintarvikealalla palkat olivat kuitenkin edelleen 2,94 prosenttia muuta teollisuutta jäljessä. Palkkaero kapeni hieman, sillä edellisvuoden vertailussa palkkaero oli 2,99 prosenttia. – On positiivista, että palkkaero on kaventunut ja täytyy tietysti toivoa, että kehitys säilyy samansuuntaisena jatkossakin, SEL:n palkkasihteeri Markus Forslund sanoo. Panimoalalla parhaat palkat Elintarvikealalla parhaat palkat työntekijöille maksettiin panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 21,41 Elintarvikealan työntekijä tienasi keskimäärin 18,73 euroa tunnissa vuonna 2023. Elintarvikealan palkat nousivat 3,3 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 3,2 prosenttia.
  • E L I N TA E 13 euroa. Pienimmät ansiot maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 17,02 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2023 oli 19,37 euroa, leipomoalalla 18,32 euroa ja elintarviketeollisuudessa 18,11 euroa. Elintarvikealan työntekijöiden palkat kasvoivat keskimäärin 3,3 prosenttia. Eniten kasvua keskiansioissa oli teollisuuden työehtosopimuksella työskentelevillä: 4,14 prosenttia. Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä. Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin. Vuoden 2023 luvuissa on mukana noin 14 300 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää. – Palkkatilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat osviittaa jäsentemme palkkatasosta. Palkkatilastot perustuvat työnantajien ilmoittamiin tietoihin, jolloin yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Forslund huomauttaa. Sukupuolten palkkaerot kaventuneet Miesten palkat ovat naisten palkkoja isommat kaikilla SEL:n sopimusaloilla. Naisten keskituntipalkka vuonna 2023 oli 17,86 euroa ja miesten 19,46 euroa. Keskituntipalkassa eroa oli siis 1,60 euroa, eli miesten keskituntipalkka oli 8,2 prosenttia korkeampi kuin naisilla. Elintarvikealalla pienin sukupuolten välinen palkkaero oli maidonjalostusalalla, jossa miesten keskituntipalkka oli 2,7 prosenttia naisia suurempi. Panimoalalla miesten palkat olivat 6,2 prosenttia naisia suuremmat, teollisuudessa palkkaero oli 7,5 prosenttia ja liha-alalla 12,1 prosenttia. Elintarvikealan suurin palkkaero miesten hyväksi oli leipomoalalla: 12,4 prosenttia. Erot sukupuolten välisissä keskituntiansioissa ovat teollisuuden sopimusalaa lukuun ottamatta kaventuneet vuodesta 2021, jolloin palkkaerot olivat teollisuudessa 7,32 prosenttia, maidonjalostusalalla 8,73 prosenttia, panimoalalla 9,06 prosenttia, lihaalalla 15,99 prosenttia ja leipomoalalla 16,29 prosenttia miesten hyväksi. Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero oli pienempi kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä palkansaajilla keskimäärin, sillä Tilastokeskuksen yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastojen mukaan naisten mediaaniansio oli 22 prosenttia miesten mediaaniansioita pienempi vuonna 2023. Elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Mistä naisten ja miesten välinen palkkaero johtuu? Markus Forslundin mukaan sukupuolten väliset palkkaerot elintarvikealalla johtuvat siitä, että miehet sijoittuvat naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin työpaikoilla. Miehet myös tekevät naisia yleisemmin urakkatöitä, mikä nostaa ansioita. Esimerkiksi liha-alalla parhaat palkat maksetaan lihanleikkaajille ja teurastajille. Joskus mielikuvat urakkatöistä voivat estää naisia hakeutumista näihin tehtäviin. – Kannustan naisia hakeutumaan rohkeammin urakkapalkkatöihin, Forslund sanoo. • TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT 19,28 € ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄT 18,73 € ELINTARVIKEALAN MIEHET 19,46 € ELINTARVIKEALAN NAISET 17,86 € 5 10 15 20 K E S K I T U N T I PA L K K A 2 2 3
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E L I N TA E 14 Nyt kannattaa huolehtia, että työkaveritkin kuuluvat liittoon, sillä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut alkavat joulukuussa. Mitä enemmän liitossa on jäseniä, sitä enemmän meillä on voimaa vääntää palkoista ja muista työehdoista työnantajien kanssa. 10 syytä kuulua liittoon J Ä R J E S TÄ Y T Y M I N E N teksti ja kuvat Karoliina Öystilä K iinnostaako sinua, millä palkalla ja muilla työehdoilla teet töitäsi? Jos vastaat kyllä, silloin sinun kannattaa kuulua oman alasi ammattiliittoon, sillä näitä asioita hoitaa vain jäsenten muodostama ammattiliitto. Listasimme 10 tärkeintä syytä, miksi jokaisen elintarvikealan työntekijän kannattaa olla SEL:n jäsen. Kertaa syyt tästä ja suosittele liiton jäsenyyttä työkavereillesi. Kun hankit uuden jäsenen liittoon, saat kiitokseksi 20 euron S-ryhmän lahjakortin. Lue ohjeet osoitteesta www. selry.fi/suosittele ja jututa työkaverisi. • Tutkimusten mukaan yleisin syy olla kuulumatta liittoon on se, että kukaan ei ole tarjonnut jäsenyyttä. Liiton jäsenyyttä kannattaa siis aktiivisesti tarjota työpaikalla.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 1. TYÖEHTOSOPIMUS SEL:N neuvottelemissa elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Työehtosopimuksen ansiosta sinulla on paremmat työehdot kuin mitä laki määrää. Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimusta paremmista työehdoista. 2. JOUKKOVOIMA MITÄ useampi työntekijä on liiton jäsen, sitä enemmän luottamusmiehellä ja liitolla on voimaa neuvotella palkoista ja muista työehdoista työnantajan kanssa. Mitä enemmän meitä on, sitä paremmat työehdot meillä kaikilla on. 3. PORUKKA LIITON jäsenenä pidät huolta itsestäsi ja työkavereistasi ja olet osa porukkaa, jonka ääni kuuluu. 4. LUOTTAMUSMIES LUOTTAMUSMIES on puolellasi ja huolehtii, että työpaikallasi noudatetaan lakia, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. 5. TYÖSUHDENEUVONTA JOS sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työehdoistasi tai sinulle tulee ongelmia työelämässä, liiton luottamusmies, asiantuntijat ja tarvittaessa juristit auttavat sinua. 6. OIKEUSAPU JOS asiaasi ei saada ratkaistua neuvottelemalla, sinulle voidaan myöntää liiton kokonaan maksama oikeusapu ja liitto vie riidan oikeuden ratkaistavaksi. 7. ARVOSTUS LIITON jäsenyys on osoitus siitä, että arvostat itseäsi, omaa työtäsi ja työkavereitasi. 8. VALTA LIITON jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa palkkaasi ja muita työehtojasi, valitsemassa luottamusmiestä sekä päättämässä asioista ammattiosastossa ja liitossa. 9. JÄSENEDUT LIITON tärkeimmät jäsenedut ovat työehtosopimus, luottamusmies, työsuhdeneuvonta ja oikeusapu. Jäsenenä käytössäsi ovat kaikki muutkin liiton palvelut ja jäsenedut, esimerkiksi koulutukset ja vapaa-ajan matkustajavakuutus. 10. TYÖTTÖMYYSTURVA KUN liityt liittoon, voit samalla liittyä työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, saat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. SEL:n jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun. Läs på svenska: www.selry.fi/svenska Read In English: www.selry.fi/english
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Ruokaa ilman maataloutta? I N N O V A AT I O T Solar Foods tähtää maailmanmarkkinoille solein-proteiinilla, jota valmistetaan ilmasta Vantaalla. Solar Foods on aloittanut ilmasta sähkön avulla valmistettavan solein-proteiinin koetuotannon Vantaan tehtaallaan. teksti Esa Tuominen kuvat Solar Foods E ntäpä jos ruuantuotantoon ei tarvittaisikaan lainkaan maataloutta? Ei karjankasvatusta, ei maanviljelyä – eikä myöskään niiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä? Tähän tähtää suomalainen yritys Solar Foods, joka tarjoaa tuotettaan nimeltä solein elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Soleinin valmistuksen hiilijalanjälki on yhtiön mukaan vain yksi prosentti punaisen lihan tuotannon jättämästä hiilijalanjäljestä. Solein on yksisoluinen proteiinivalmiste, jota tuotetaan bioreaktorissa hiilidioksidista ja vedystä. Näin saadaan aikaan jauhetta, jolla voidaan korvata elintarviketuotannossa esimerkiksi maito, kananmuna tai liha. Solar Foods on käynnistänyt Vantaalla ensimmäisen tehtaansa, jossa työskentelee parikymmentä tuotantotyöntekijää. Yhtiöllä on suuria suunnitelmia: se aikoo vuonna 2028 käynnistää isomman tehtaan, jonka tuotantokapasiteetti olisi jopa sata kertaa suurempi kuin ensimmäisen tehtaan. Suomi on vahva ehdokas uuden tehtaan sijaintipaikaksi. – Suomessa on erinomainen sähkömarkkina, joten se painaa vaakaa Suomen eduksi, visioi Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka. Ensimmäisen uuselintarvikeluvan ja sitä myötä ostosopimuksen Solar Foods sai Singaporeen. Siellä on myyty jäätelöä ja Fazerin suklaata, jotka molemmat sisältävät solein-jauhetta. – Nyt olemme saaneet luvan myös Yhdysvaltoihin ja siellä aiotaan lanseerata solein-pohjaisia elintarvikkeita markkinoille pikapuoliin, Vainikka iloitsee. – Meillä on lupahakemukset vetämässä myös EU:n alueelle ja Isoon-Britanniaan. Solar Foods kuvailee solein-jauhettaan miedonmakuiseksi. Siitä voi yhtiön mukaan valmistaa niin makeita kuin suolaisiakin elintarvikkeita. Soleinissa on proteiinia noin 65 prosenttia, hiilihydraatteja 20–25 prosenttia ja rasvoja 5–10 prosenttia. Toistaiseksi Solar Foods ei ole liittynyt työnantajajärjestöön, mutta on toimitusjohtajansa mukaan ”orientoitunut” kemian alan suuntaan. – Tuotantotyöntekijöihimme sovelletaan kemian alan työehtosopimusta. • Solein-jauhetta voi käyttää joko sellaisenaan ruokiin tai ainesosana ruuantuotannossa esimerkiksi juomissa, juustoissa, leivässä tai pastassa.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö PA I K A L L A Positiivista pöhinää ja hauskaa väkeä Lantmännenin Kotkan näkkileipätehdas kuuluu Kymenlaakson harventuneiden teollisuustyöpaikkojen joukkoon. Työkaverit maustavat muuten melko yksitoikkoisen työn. teksti ja kuvat Kati Oksman Pakkaamossa työskentelevä Leila Vanhala on yksi tehtaan pitkäaikaisimmista työntekijöistä.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 N äkkileipätehtaan ruokalasta voi katsella merta samalla, kun aterioi. Näkkileipää ja hapankorppua on valmistettu samoilla sijoilla Kotkansaaressa vuodesta 1969. Paperiteollisuudesta tunnetulla alueella suurten teollisten työpaikkojen joukko on harventunut. Lantmännen Cerealian Kotkan tehtaanjohtaja Eetu Kuosmanen kuvaakin tehdasta yhdeksi Kymenlaakson viimeisistä dinosauruksista. – Automatisaation vaikutukset näkyvät meidänkin henkilöstömäärissämme. Vielä 1980-luvulla täällä paiski hommia yli 800 työntekijää ja nyt enää 150, kertoo vuodesta 2008 tehtaalla työskennellyt Kim Palola. Näkkileipien lisäksi tehtaalla valmistetaan hapankorppuja ja snack-tuotteita. Kun laskee Kuvassa pakkaamossa työskentelevä Jatta Kainulainen. Työntekijöihin sovelletaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta. tuotteiden eri pakkauskoot, eri vientipakkaukset sekä sopimusvalmistustuotteet yhteen, hipoo valmistettavien tuotenimikkeiden määrä kahta sataa. Toimihenkilöitä Kotkassa on 12, ja kun siivoojat sekä kunnossapidon väen laskee mukaan, työllistää tehdas kokonaisuutena 200 ihmistä. Töitä tehdään keskeytymättömässä kolmivuorossa ja varastossa keskeytymättömässä kaksivuorossa. Eniten työntekijöitä on pakkaamossa, jossa työskentelee 12–13 työntekijää per vuoro. Vaikka moni työntekijä luonnehtii työpaikkaansa varmaksi ja vakaaksi, on alalla suhdanneherkkyyttä viennin suuren osuuden vuoksi. – Venäjän hyökättyä Ukrainaan vienti tippui jopa kolmanneksella, mutta osuuksia on saatu hyvin takaisin saamalla vientiä uusiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin. Suurimpia yksittäisiä vientimaita ovat Saksa ja Itävalta, Palola kertoo.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Leila Vanhala vaihtoi kuulumisia SEL:n aluesihteeri Kari Salmisen ja puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa, jotka vierailivat näkkileipätehtaalla ensimmäistä kertaa syyskuussa. Kuva vasemmalla: Ruokailutaukojen ajaksi työntekijät pukevat yllensä vihreän takin. Petra Rämö toimii pakkaamossa vuorovastaavana. Kuva keskellä: Valmistusosaston luottamusmies Nina Kiviharju on työskennellyt näkkileipätehtaalla 20 vuotta. Kuva oikealla: Tomi Virtanen vastaa erilaisten liuosten tekemisestä valmistusprosessissa. Syntyperäinen kotkalainen on työskennellyt yli 15 vuotta Lantmännenin tehtaalla. Lomautukset tehtaalla ovat kohtuullisen yleisiä, mutta tänä vuonna ei ole lomautettu lainkaan. – Kun aloitin luottamusmiehenä, jouduin hyppäämään suoraan syvään päähän, kun työnantaja esitti yt-kutsun. Edellisten neuvotteluiden päätökset eivät olleet astuneet vielä voimaan, kun alkoi jo seuraavat. Se oli raskas, mutta ”tehokas oppikoulu”, vuodesta 2017 pääluottamusmiehenä toiminut Palola kuvaa. Palolalla syttyi kipinä ay-luottamustehtäviä kohtaan jo aiemmassa työpaikassaan Kotkan Satamassa, jossa AKT:lla oli vahva rooli työntekijöiden arjessa. Lisäksi näkkileipätehtaalla Palola sai seurata luottamusmiesten arkea vierestä, kun omassa vuorossa työskenteli silloinen pääluottamusmies sekä osaston luottamusmies. Perusasiat työpaikalla ovat kunnossa. Työntekijät lähestyvät luottamusmiestä tyypillisesti palkkatai työehtosopimuksen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Työaikansa Palola käyttää tekemällä erilaisia huoltotöitä sekä tuuraamalla tarvittaessa tuotannon puolella. Epäkohdat otetaan vakavasti Näkkileipä valmistetaan jauhoista, vedestä, suolasta ja hiivasta. Taikinantekoa ohjataan ja tarkkaillaan valvomosta käsin, jossa työskentelee kolme henkilöä per vuoro. Kun taikina on sekoitettu ja kohotettu, siirtyy se lähes kolme sataa metriä pitkälle valmistuslinjastolle, jossa muodostuviin taikinamattoihin nakataan kolot oikeanlaisen rakenteen saamiseksi. Siitä taikinamatot siirtyvät nostatusradalle ja sen jäl?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 keen jopa 700-asteisen uunin uumeniin. Kun näkkileipä on nopeasti kypsennetty ja kuivattu, sahausrobotti leikkaa näkkärit oikeankokoiksi paloiksi, josta ne jatkavat siisteissä riveissä kuljettimilla matkaansa pakkauskoneille. Työsuojeluvaltuutetun saappaisiin tänä vuonna hypänneellä Sampsa Kumpulaisella on yli 20 vuoden työhistoria talossa. Kumpulainen päätti tarttua avoimin mielin työsuojeluvaltuutetun tehtävään pitkäaikaisen työsuojeluvaltuutetun Ari Hauhian jäätyä eläkkeelle. Perspektiiviä talon asioihin tuore työsuojeluvaltuutettu on saanut Lantmännenin EWC-edustajan sekä varapääluottamusmiehen tehtävästä viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Yhdeksi työpaikan haasteeksi Kumpulainen nostaa kiireen. Välillä mentiin pitkään kokonaan ilman työtapaturmia, mutta viime aikoina niitä on sattunut muutama. – ”Jos et ehdi tekemään jotain, niin et ehdi”, yritän peräänkuuluttaa työkavereille. Se on kuitenkin vaan työtä, mitä teemme täällä, eli oma turvallisuus on aina tärkeämpää, Kumpulainen sanoo. Talossa reagoidaan Kumpulaisen arvion mukaan lähtökohtaisesti hyvin tehtyihin läheltä piti -ilmoituksiin, eli epäkohtiin suhtaudutaan vakavasti. Myös suojainja työvälineasiat, kuten työkenkien hankinta vuosittain, on asiallisesti hoidettu. Kumpulainen toivoo, että työntekijät otettaisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa, kun taloon ollaan tekemässä vaikkapa uusia laitehankintoja. – Ei kukaan muu tiedä paremmin, kuin he, jotka niitä työvälineitä käyttävät, että millaiset laitteet toimivat heille parhaiten, ja toisaalta työntekijöiden on hyvä tietää, miten niiden on suunniteltu toimivan. Myös pääluottamusmies näkee, että työturvallisuuteen panostaminen on fiksu tie ja hänkin on työsuojeluasioissa mukana. – Suoritan parhaillaan turvallisuusalan perustutkintoa oppisopimuskoulutuksella Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa ja valmistun vuoden päästä, Palola sanoo. Kuva vasemmalla: Linjanhoitaja Jani Rysä rasvaa näkkileipälinjaston koneen terää, sillä käynnissä on huoltotauko. Kuva oikealla ylhäällä: Kim Palola näkee pääluottamusmiehen tehtävän hyvänä puolena ihmisen auttamisen sekä työpaikan asioiden näkemisen laajemmin. Kuva oikealla alhaalla: Vesa Väisänen vastaa taikinanteosta. ”Täällä on ihan uskomattoman hauskaa jengiä töissä.”