Elintae 7/2022 - Lehtiluukku.fi

Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta VELLUN BLOGI | ASIANTUNTIJA VASTAA | UUSI JÄSEN | VAPAALLA 7 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Brunberg on Suomen vanhin makeistehdas T YÖPAIKALL A T YÖSUOJELU ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT NOUSIVAT HIEMAN MUUTA TEOLLISUUTTA ENEMMÄN FORSSAN JA TURENGIN AMMATTIOSASTOISSA JUHLITTIIN PYÖREITÄ VUOSIA
E L I N TA E 3 Tes-neuvottelut tulevat! Oletko valmis? Arvomme kaikkien ajalla 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneiden uusien jäsenten ja heidät jäseneksi hankkineiden kesken kymmenen 150 euron kylpylähotellilahjakorttia. Kaikki 1.9.–30.11.2022 SEL:n jäseneksi liittyneet uudet jäsenet osallistuvat lahjakorttien arvontaan automaattisesti. Jäsenhankkija osallistuu lahjakortin arvontaan ja saa lisäksi S-ryhmän 20 euron lahjakortin vain, jos hänen nimensä on lisätty uuden jäsenen liittymislomakkeeseen suosittelijaksi. Liity oman alasi ammatti liittoon, ellet ole jo jäsen. Tarkista, että työpaikkasi ja yhteystietosi ovat oikein SEL:n jäsenrekisterissä ja lisää tilinumerosi jäsentietoihisi lakkoavustuksen maksamista varten osoitteessa www.selry.fi/easiointi. Juttele työkavereidesi kanssa, mikä tessissä on tärkeintä. Seuraa luottamusmiehesi ja SEL:n tiedotusta. Vain SEL:n jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja. Liitossa on hyvä olla! Jokaisen. Tes = työehtosopimus Työehtosopimuksesi neuvottelevat elintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava ETL. Tessissä sovitaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasot. Lue lisää: www.selry.fi/tes 1. 2. 3. 4.
E L I N TA E 3 Aluksi M eijän äiti tekee teijän äitien työpaikat”, sanoo yrittäjän lapsi hiekkalaatikolla, kun lapset kilpailevat keskenään, kenen äidin työ on tärkein. ”Kaikki työpaikat ovat tärkeitä, ja hyvien yritysten veroilla maksetaan meille kaikille tärkeiden julkisten alojen palkat”, kerrotaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tv-mainoksen lopuksi. EK:N MAINOS lainaa Saarioisten palkitun ”Meidän äiti tekee teidän äitien ruuat” -mainoksen ideaa. Toisin kuin alkuperäinen hauska ja oivaltava mainos, EK:n mainos onnistuu lähinnä loukkaamaan julkisen sektorin työntekijöitä sekä synnyttämään täysin turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välille. Mainos on osa EK:n Hyvä yritys -kampanjaa, jolla halutaan kertoa, että yritykset ovat hyviä, koska ne maksavat veroja yhteiskunnan kassaan eli siis noudattavat lakia, kuten me kaikki muutkin teemme. Yritysten maksaman yhteisöveron tuotot ovat muuten vain noin viidesosa palkansaajien maksaman tuloveron tuotosta. VASTAKKAINASETTELU JULKISEN sektorin ja yksityisen sektorin välillä on perusteetonta, koska molempia tarvitaan. Julkinen sektori tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset. Sen ansiosta yksityinen sektori voi kasvattaa kansantalouden kakkua eli jaettavaa, joka näkyy isompina verotuloina ja sitä kautta myös parempina julkisina palveluina meille kaikille. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä tarvitsevat laadukkaat ja toimivat julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatuksen, koulut, sosiaalija terveyspalvelut ja vanhustenhoivan. Nämä verovaroin maksettavat julkiset palvelut mahdollistavat sen, että ihmiset voivat käydä töissä ja yrityksillä on niiden tarvitsemaa koulutettua työvoimaa. Mikään ei ole yritykselle parempi toimintaympäristö kuin hyvinvointivaltio, joka on vakaa ja turvallinen, julkiset palvelut toimivat ja kuluttajilla on ostovoimaa hankkia elintarvikkeita, tavaroita ja palveluita. Toivottavasti kaikki työnantajatkin joskus tämän ymmärtävät ja oppivat arvostamaan suomalaista hyvinvointivaltiota, sen sijaan että pyrkivät romuttamaan sitä. Molempia tarvitaan P Ä Ä K I R J O I T U S ”Julkinen sektori tekee yksityisen sektorin toimintaedellytykset.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 7/22 18.11.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Palkkakehitys 12 Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta 14 Forssassa juhlittiin 90-vuotiasta ammattiosastoa 16 Finnamylin kehitys perunajauhotehtaasta biojalostajaksi 21 Brunberg nousi kotileipomosta arvostetuksi makeisbrändiksi 26 Turengin ammattiosasto täytti 60 vuotta 28 Martti Virtanen eläkkeelle 47 vuoden työuran jälkeen 30 Järjestösivut 36 Palkat ja työajat 38 Uusi jäsen 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Emilia Skantz työskentelee kunnossapitoasentajana Arlan Sipoon meijerissä ja on Massby Facility & Services Ltd. Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N SUURI jäsenristeily valtaa Baltic Princessin 28.– 29.1.2023. Laiva lähtee Turusta Kapellskäriin lauantaina kello 18.30 ja on takaisin Turussa sunnuntaina kello 16.30. Risteilyn ohjelmassa ovat Dingon ja DJ Oku Luukkaisen keikat. Koko risteilyohjelma julkaistaan lähempänä risteilyä. Tulossa on varmasti ikimuistoinen reissu, sillä yli tuhat selliläistä on jo varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä. Kaikki SEL:n 60 ammattiosastoa ovat jo päättäneet tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen. Tällä hetkellä vapaana on enää B2-, B3ja B4-hyttejä, mutta on mahdollista, että muitakin hyttejä vapautuu vielä myyntiin. – Myymme hyttejä niin kauan kuin vapaita paikkoja riittää, mutta ei kannata odottaa liian pitkään, vaan hoitaa oma varaus viimeistään nyt kuntoon, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Risteilyllä ei ole mahdollisuutta nousta maihin Ruotsissa. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse risteilylle passia, mutta henkilöllisyys on tarvittaessa voitava todistaa. www.selry.fi/risteily SAK:N työolobarometri kertoo, että korona-aikana kärsivät erityisesti työntekijöiden kehittymismahdollisuudet. – Pääsääntöisesti työelämän laatu on parantunut, mutta työnantajalta saatu tuki kehittymismahdollisuuksissa romahti korona-aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen tiivistää. Kaksi vuotta sitten juuri ennen koronapandemian alkamista lähes kaksi kolmesta eli 65 % SAK:n liittojen työssäkäyvästä vastaajasta arvioi, että työnantaja huolehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Vastaava tilanne oli viime keväänä enää joka toisella. Myös työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden osuus laski peräti 20 prosenttiyksikköä 58 prosentista 38 prosenttiin. – Työnantajan tarjoaman koulutuksen väheneminen on huolestuttavaa. Iso osa oppimisesta tapahtuu työn kautta. Nykyinen työelämä menee kuitenkin nopeasti eteenpäin, jolloin oppiminen edellyttää erillistä koulutuspanostusta työnantajalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus nojaa työn tuottavuuden kasvuun, jota voidaan vauhdittaa työntekijöiden osaamista parantamalla, Näätänen toteaa. TANSKALAINEN lihanjalostaja Danish Crown aikoo vähentää 350 työpaikkaa Sæbyn ja Ringstedin teurastamoilta. Syynä on sikojen tarjonnan lasku tuotantokustannusten noustua. Rehun ja energian hinta on yhtiön mukaan kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Elintarviketyöläisten ammattiliitto NNF etsii yhtiön kanssa ratkaisuja työntekijöiden uudelleen sijoittamiseen. NNF on huolissaan oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteutumisesta elintarviketeollisuuden jatkaessa irtisanomisia uusien työpaikkojen luomisen sijaan. Osapuolet olivat mukana neuvottelemassa Tanskan parlamentin hyväksymää tukipakettia, jonka tarkoituksena on kehittää vastuullista ruokatuotantoa menettämättä alan työpaikkoja. – Ratkaisut oikeudenmukaiseen siirtymään pitää löytää neuvottelemalla, ei yksipuolisilla irtisanomisilmoituksilla, NNF:n varapuheenjohtaja Jens Jensen korostaa. Danish Crown työllistää lähes 27 000 työntekijää eri puolilla maailmaa. Lue lisää uutisia: www.selry.fi SEL:n suurelle jäsenristeilylle mahtuu vielä mukaan Tutkimus: Työpaikoille syntyi korona-aikana kehittymistyhjiö Lihajätti Danish Crown vähentää 350 työpaikkaa Tanskassa Oku Luukkainen villitsee juhlakansaa SEL:n jäsenristeilyllä. Senja Rapila
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Työntekijöiden opastaminen ei poista työnantajan velvollisuutta suojata koneita teknisesti. Kuvan työpaikka ei liity juttuun. Kuvassa Mika Kautonen Nokian Panimolta. P ohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi syyskuussa pietarsaarelaisen elintarvikealan yrityksen kaksi esimiestä työturvallisuusrikoksesta työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta. Kumpikin esimies tuomittiin 20 päiväsakkoon. Käräjäoikeus totesi, että molemmat esimiehet ovat olleet vastuuasemassa, kun työpaikalla otettiin mylly uudelleen käyttöön pitkän tauon jälkeen. Esimiehet olivat päättäneet ottaa myllyn käyttöön, vaikka myllyn suojausta ei vielä ollut viimeistelty. Käräjäoikeus totesi, että jos myös myllyn suojauksen elektroniikka olisi ollut asennettu, työtapaturmaa ei olisi sattunut myllyä pestäessä. Kun mylly otettiin käyttöön, työturvallisuuslain edellyttämä riskien arviointi oli ainakin osittain tehty suullisesti, ja sen perusteella myllyn liikkuvia osia oli osittain suojattu. Suoja ei kuitenkaan ollut vielä täydellinen. Tämä johti siihen, että työntekijän oli mahdollista avata suojaa myös silloin kun mylly oli päällä ja työntekijän pääsy myllyn liikkuviin osiin oli myllyn käydessä mahdollista. Suojaavaa elektroniikkaa oli hankittu, mutta sitä ei ollut asennettu vielä tapaturman sattumishetkellä. Käräjäoikeuden päätökseen vaikutti sekin, että tapaturman uhriksi joutuneelle työntekijälle ei ollut annettu riittäviä ohjeita myllyn pesemistä varten. Opastus oli pidetty vain suullisesti ja oikeuskäsittelyn aikana tuli selväksi, ettei myllyn pesemisen työtapa ollut työntekijälle selvillä. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että pääsyä koneen tai työvälineen vaara-alueelle on rajoitettava niiden rakenteen, sijoituksen, suojusten tai turvalaitteiden avulla tai muulla sopivalla tavalla. Työnantajan tulee varmistaa, että työvälineen suojusten on luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suojattava siltä vaaralta tai niiltä vaaroilta, joita varten ne on asennettu. Työntekijöiden opastaminen ei poista työnantajan velvollisuutta suojata koneita teknisesti, jos se on mahdollista. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi. • Myllyn pesussa sattuneesta tapaturmasta kahdelle esimiehelle sakot työturvallisuusrikoksesta Hanna Hirvonen
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti OSAKEYHTIÖT PIZZERIA Dennis ja Dennis Food Factory jättivät konkurssihakemukset Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle maanantaina 7.11.2022. Käräjäoikeus asetti molemmat yhtiöt konkurssiin seuraavana päivänä. Dennis Food Factoryn konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajaja Harri Lukander. Lehtitietojen mukaan molemmilla yrityksillä oli konkurssihetkellä noin 30 työntekijää. Dennis Food Factoryn tehtaalla Kaarinassa työntekijät ovat tehneet töitä SEL:n työehtosopimuksella. Ravintoloissa on ollut käytössä PAMin työehtosopimus. Dennis Food Factory oli hakenut yrityssaneeraukseen toukokuussa, mutta saneeraus ei ehtinyt edes alkaa ennen kuin yhtiön hallitus päätti hakea sen konkurssiin. Hallituksen puheenjohtaja Sebastian Björkstén kertoo Kauppalehdelle konkurssin ”taustalla olevan monien tekijöiden summa. Koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan kriisi, inflaatio, hinnankorotukset ja merkittävä asiakastottumusten muutos”. Konkurssihakemuksessa yritysten kerrotaan olevan maksukyvyttömiä. Yhtiöiden suurimpia velkojia ovat Turun Seudun Osuuspankki ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen yhteensä yli 500 000 euron saatavilla. Kaiken kaikkiaan yhtiöillä on velkaa lähes miljoona euroa. Konkurssiuutisen jälkeen Pizzeria Denniksen luonut Dennis Rafkin on mediassa kertonut aikovansa pelastaa elämäntyönsä. Rafkinin mukaan brändi on pilattu uusien omistajien toimesta. Hän suunnittelee Pizzeria Denniksen elvyttämistä yhdessä poikansa Kimin kanssa. Tiedossa ei ole, koskevatko Rafkinin suunnitelmat vain pizzeriaa vai myös Dennis Food Factoryn tehdasta, jossa on valmistettu muun muassa tuorepizzoja päivittäistavarakauppoihin. Rafkinin perheen siteet Dennis-yhtiöihin katkesivat vuonna 2014, kun silloinen toimitusjohtaja Kim Rafkin myi oman osuutensa helsinkiläiselle Experiri Oy:lle ja samalla Dennis Rafkin luopui paikastaan Experirin hallituksessa. Experiri Oy on ollut Dennis-yhtiöiden pääomistaja vuodesta 2008. Alkuperäinen Pizzeria Dennis perustettiin Turkuun vuonna 1975 ja parhaimmillaan ravintoloita oli kahdeksan. Ennen konkurssia Denniksellä oli enää kaksi ravintolaa, yksi Turussa ja yksi Helsingissä. • Jos työnantajasi menee konkurssiin, lue ohjeet: www.selry.fi Pizzeria Dennis ja Dennis Food Factory hakeutuivat konkurssiin, velkaa lähes miljoona euroa Mikko Stig/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti A mmattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus työnantajajärjestön kanssa. Ja työehtosopimus on juuri niin hyvä kuin työntekijöiden järjestäytymisaste. Suomalaisten järjestäytymisaste on laskenut hurjaa vauhtia. Vuonna 2000 ammattiliittoon kuului 74,2 % suomalaisista palkansaajista ja vuonna 2019 enää 58,5 %. YKSI PALJON uutisoitu syy järjestäytymisasteen laskuun on, että nuoria ei kiinnosta ammattiliiton jäsenyys. Väitän kuitenkin, että todellisempi syy niin nuorten kuin muidenkin kohdalla on tietämättömyys. Palkka ja palkankorotukset, pekkaset, lomarahat ja erilaiset lisät koetaan itsestäänselvyyksinä eikä ymmärretä, mitä niiden saaminen on vaatinut. Ei työnantaja niitä hyvää hyvyyttään meille anna, vaan ne on pitänyt taistella. Eivätkä ne ole ikuisia oikeuksia, vaan aina kun tessistä neuvotellaan, ovat myös jo saavutetut edut pöydällä. Moni ei siis ymmärrä yhteyttä järjestäytymisen ja omien työehtojensa välillä. Toinen syy on YTK eli niin sanottu Loimaan kassa. Moni työntekijä on valinnut ammattiliiton jäsenyyden sijaan vakuuttaa itsensä vain työttömyyden varalta työttömyyskassan jäsenyydellä. Nyt on katsottava peiliin ja myönnettävä: kyllä, olen itsekin mokannut. Minäkin olen tehnyt liiton jäsenhankintaa työttömyysturva edellä. Se on ollut helppo ja nopea tapa perustella, miksi kannattaa liittyä. Moni kuvitteleekin nyt, että työttömyyskassa on sama kuin ammattiliitto ja miksi silloin maksaisi liiton jäsenyydestä, kun halvemmalla saa pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. MITÄ MEIDÄN pitää tehdä, jotta saamme järjestäytymisasteen nousuun ja sitä kautta paremmat työehdot? Ihan jokaisen meistä on tehtävä jäsenhankintaa omalla työpaikallaan. On puhuttava ihmisten kanssa ja avattava perusasiat, mikä on ammattiliitto, mikä on työehtosopimus ja miten järjestäytyminen vaikuttaa jokaisen palkkaan ja muihin työehtoihin. Meidän on muistutettava, että nykyiset työehdot eivät ole pudonneet taivaasta työnantajan armosta, vaan ne ovat kovien taistelujen tulosta. Taistelujen, joita liiton jäsenet ovat käyneet. Meidän on kerrottava, että ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella työehtosopimus ja siksi jokaisen kannattaa olla oman alan liiton jäsen. Ilman järjestäytymistä meillä ei ole mitään K O L U M N I S A N O T T U A 5 ”Monet yritykset ovat kertoneet erinomaisista tuloksista ja useat yritykset ovat pystyneet siirtämään kohonneita kustannuksia hintoihin. Työntekijöille kuuluu osuus yhdessä tehdystä tuloksesta. Käynnissä olevan tes-kierroksen palkankorotusten onkin syytä olla tuntuvia.” S A K : N VA R A PU H E E N J O HTA JA K ATJA S Y VÄ R I N E N 30. 10. 2022 ”Ikä ei useinkaan ole työnhakijalle ongelma, mutta monissa tapauksissa työnantaja näkee sen haittana. Ikäsyrjintä ei ole millään tavalla uusi ongelma vaan pikemminkin jo väistyvä, mutta silti sitä tapahtuu yhä.” TE M : N A LI VA LTI OS I HTE E R I E LI N A PY LK K Ä N E N 25 . 10. 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL JA ETL NEUVOTTELEVAT VIISI YLEISSITOVAA ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA. NYKYISET TESSIT OVAT VOIMASSA 31.1.2023 ASTI. MINTTU SILLANPÄÄ Kirjoittaja on SEL:n järjestötoimitsija, joka tekee töitä järjestäytymisasteen parantamiseksi. Hän on työkierrossa SAK:ssa järjestöasiantuntijana huhtikuun loppuun asti. L U K U ”Aina kun tessistä neuvotellaan, ovat myös jo saavutetut edut pöydällä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Vakautta työmarkkinoille V E L L U N B L O G I ”Järjestäytyneiden osapuolten neuvottelemat työehtosopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille, vaikka ne välillä syntyisivät vähän tuskaistenkin vaiheiden kautta.” E linkeinoelämän keskusliitto EK:n siirryttyä pelkäksi lobbarijärjestöksi, se on lähentynyt Suomen Yrittäjiä. Tämä on ymmärrettävää, kun sopimisesta ei enää kanneta vastuuta. Tämä näkyy EK:n kasvaneena arvosteluna yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää kohtaan, vaikka se on ollut vakauden tae suomalaisilla työmarkkinoilla. YLEISSITOVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET koskevat kaikkia alalla työskenteleviä ja ne määrittelevät kaikkien työehtojen vähimmäistason, jonka päälle voi sopia työpaikalla paremmista työehdoista. Yleissitovat työehtosopimukset eivät todellakaan estä paikallisesti paremmin sopimista. Tuntuu oudolta, miten niin monet työnantajajärjestöissä eivät tunnusta yleissitovien työehtosopimusten hyötyjä yrityksille. Sen sijaan elintarvikealan työpaikkoja kiertäessäni tapaan paljon työnantajia, jotka näkevät yleissitovien työehtosopimusten hyödyt myös yrityksille. Yksittäisistä työehtosopimusten kohdista kuulee kyllä kritiikkiä, mikä kuuluu asiaan. Siinä ei kuitenkaan ole kyse halusta muuttaa koko järjestelmää. ELINTARVIKEALALLAKIN ON työnantajia, jotka tekevät kaikkensa, etteivät heidän työntekijänsä kuuluisi ammattiliittoon, eikä työpaikalla valittaisi luottamusmiestä. Näille työnantajilleko pitäisi antaa mahdollisuus ”sopia” alle työehtosopimusten? Miksi näille työnantajille pitäisi antaa kilpailukeinoksi alan palkkojen ja muiden työehtojen polkeminen? Niin hyväuskoinen ei kannata kenenkään olla, että nämä työnantajat tavoittelisivat minkään tason sopimista, kyllä heidän tavoitteensa on yksipuolisesti määrätä työntekijöiden työehdoista. Ne, jotka haluavat horjuttaa ja heikentää työntekijöiden järjestäytymiseen perustuvaa voimaa neuvotella työehdoista, hyödyntävät monesti nykyistä yksilöllisyyden korostamisen aikaa tyyliin: ”Miksi antaisit jonkin liiton neuvotella puolestasi työehdoistasi, kyllähän me täällä työpaikalla keskenään päästään parhaaseen ratkaisuun”. Ikävä kyllä aina joku saattaa tuohon uskoakin. Tosiasia kuitenkin on, että jos liittoon järjestäytyneiden työntekijöiden neuvottelemia työehtosopimuksia ei olisi, saa olla melkoinen erikoisosaaja, jos pystyy vääntämään omiin työehtoihinsa vaikkapa lomarahan, työehtosopimuksen tasoisen palkallisen sairausloman tai palkallisen oikeuden hoitaa kotona sairasta lasta. AMMATTILIITTOON JÄRJESTÄYTYMINEN on neuvotteluvoimaa, se on mahdollistanut ja mahdollistaa jatkossakin meille tolkulliset työehdot. Järjestäytyneiden osapuolten neuvottelemat työehtosopimukset tuovat vakautta työmarkkinoille, vaikka ne välillä syntyisivät vähän tuskaistenkin vaiheiden kautta. Tämä vakaus on työnantajien, työntekijöiden ja koko yhteiskunnan etu. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on parasta tessissä eli työehtosopimuksessa? Vastaajat osallistuivat SEL:n kursseille Murikka-opistolla lokakuussa. G A L L U P ” TESSISSÄ on kirjattu niin paljon hyviä asioita, että on vaikea sanoa, mikä siinä on kaikista parasta. Tes takaa sen minimin, jonka päälle voi, jos voimaa työpaikalla riittää, neuvotella enemmän.” TARJA LAAPOTTI tuotantoja toimitusketjun työntekijä, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Hartwall, Lahti ” TOIVON , että keskusteluun nousisi palkan lisäksi enemmän myös niitä tessissä sovittuja tärkeitä pehmeämpiä asioita, kuten esimerkiksi palkallinen oikeus hoitaa sairasta lasta kotona ja tavoite ikärajan nostamisesta 12-vuoteen.” KATJA LAUKKANEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Landeli Group, Huittinen ” TESSISSÄ on parasta, että siinä on määritelty ne vähimmäisehdot, joilla elintarvikealalla tehdään töitä. Kenenkään ei tarvitse yksin kinastella työnantajan kanssa tai tapella asioista.” ANDRUS UPPIN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Pouttu, Kannus KYLMÄNEN Food Oy haki itsensä konkurssiin lokakuun lopussa. Konkurssihetkellä yrityksellä oli noin 30 työntekijää, joista yli 20 työskenteli yrityksen tuotantolaitoksella Sodankylässä ja loput pääkonttorissa Siikalatvan Rantsilassa sekä myymälöissä Rantsilassa, Sodankylässä ja Pudasjärvellä. Työntekijöille yrityksen konkurssiin ajautuminen tuli yllätyksenä. Konkurssin syyksi toimitusjohtaja Jaakko Kylmänen nimeää pitkään jatkuneet maksuvaikeudet. Yhtiön ongelmat alkoivat marraskuussa 2017, jolloin Kylmänen Foodin Siikalatvan Rantsilassa sijaitseva tuotantolaitos tuhoutui tulipalossa. Tilalle ei aikomuksista huolimatta koskaan rakennettu uutta tehdasta, vaan tuotantoa jatkettiin Sodankylän tehtaalla pienemmässä mittakaavassa ja suurtalouskeittiötuotteisiin keskittyen. Kylmäsen tuotteita ovat olleet muun muassa lihajalosteet ja -säilykkeet. Liiketoimintamallin muutoksen jälkeen lisää vaikeuksia aiheuttivat koronapandemia ja erityisesti tänä vuonna nousseet kustannukset, mikä johti lopulta konkurssihakemuksen jättämiseen. Yrityksen suurimpia velkojia ovat verottaja, virolainen Tartu Foods Ou, Oulun Liha Oy sekä Sirkku Kylmänen. Maaliskuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto oli 4,3 miljoonaa euroa ja se teki tappiota 800 000 euroa. Yhtiö ei ole vielä toimittanut kaupparekisteriin maaliskuussa 2022 päättyneen tilikauden tilinpäätöstietoja. Jos konkurssipesällä ei ole varoja maksaa työntekijöiden lopputiliä, pesänhoitaja yleensä hakee palkkaturvasta työntekijöiden palkkasaatavat. Jos työntekijällä on saatavia, joita pesänhoitaja ei ota palkkaturvahakemukseen, SEL:n aluesihteeri auttaa jäseniä hakemaan saatavat palkkaturvasta. Kylmänen Food meni konkurssiin ” PAR A S TA työehtosopimuksessa on se tunne, minkä se saa aikaan: joku pitää meistä työntekijöistä ja meidän oikeuksistamme huolta.” HENNA COLLAN elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Valmix, Pöytyä SEL lahjoitti tänäkin vuonna Nenäpäivä-keräykseen 1500 euroa ja haastoi liiton ammattiosastot ja kaikki jäsenet mukaan keräykseen sopivaksi katsomallaan summalla. Nenäpäivällä tuetaan lapsia Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Yksi Nenäpäivän takana olevista järjestöistä on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, jonka kautta lahjoituksilla autetaan köyhiä perheitä ja lapsia parantamalla kotiapulaisten työja elinolosuhteita sekä oikeuksia Mosambikissa, Indonesiassa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. SEL lahjoitti Nenäpäivään
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat hieman muuta teollisuutta enemmän Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka oli viime vuonna 16,94 euroa ja miesten 18,88 euroa eli eroa oli 1,94 euroa eli 11,45 %. Elintarvikealan työntekijä tienasi viime vuonna keskimäärin 17,72 euroa tunnissa. Elintarvikealan palkat nousivat 2,2 prosenttia, kun muussa teollisuudessa palkat nousivat 2,1 prosenttia. teksti Karoliina Öystilä kuva Minttu Sillanpää P A L K K A K E H I T Y S E lintarvikealan työntekijöiden palkat nousivat vuonna 2021 hieman muuta teollisuutta enemmän ja palkkaeroa suhteessa muun teollisuuden keskiansioihin otettiin viime vuonna kiinni 0,49 prosenttiyksikköä. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka oli viime vuonna 18,23 euroa, kun elintarvikealan työntekijöiden keskiansio oli 17,72 euroa tunnissa, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 2 994 euron kuukausipalkkaa. Elintarvikealalla työntekijöiden
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 palkat ovat edelleen muuta teollisuutta jäljessä 2,89 prosenttia. – Kovin kaukana emme ole teollisuuden keskipalkoista, mutta on meillä edelleen kiinni otettavaa, SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki toteaa. Panimoissa parhaat palkat Elintarvikealalla suurimmat keskiansiot työntekijöille maksetaan panimoalalla, jossa keskituntiansio oli viime vuonna 20,68 euroa. Pienimmät palkat maksettiin meijerialalla, jossa työntekijän palkka oli keskimäärin 16,70 euroa tunnissa. Liha-alan työntekijöiden keskituntiansio vuonna 2021 oli 18,29 euroa, leipomoalan 17,92 euroa ja teollisuudessa 16,94 euroa. Keskituntiansioissa ei ole huomioitu ylitöitä tai sunnuntailisiä. Palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämiin palkkatilastoihin. Elintarvikealan luvut perustuvat Elintarviketeollisuusliitto ETL:n jäsenyritysten Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ilmoittamiin työntekijöiden palkkatietoihin. Vuoden 2021 luvuissa on mukana lähes 15 000 elintarvikealan työntekijän palkkatiedot jokaiselta viideltä SEL:n sopimusalalta. Läheskään kaikki elintarvikealan työntekijät eivät ole tilastoissa mukana, sillä SEL:n ja ETL:n välisten elintarvikealan työehtosopimusten piirissä työskentelee arviolta noin 25 000 työntekijää. – Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne antavat meille osviittaa jäsentemme palkkatasosta ja siitä, miten palkat elintarvikealalla ja eri sopimusaloillamme kehittyvät. Palkkatilastot perustuvat siihen, mitä työnantajat ilmoittavat ja yhdenkin ison työnantajan poisjäänti voi heilauttaa keskiarvoa, Huuki muistuttaa. Naisilla huonommat liksat Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaikilla SEL:n sopimusaloilla edelleen selvät, eivätkä ne ole pienentyneet viime vuosina. Elintarvikealalla naisten keskituntipalkka vuonna 2021 oli 16,94 euroa ja miesten 18,88 euroa eli keskituntipalkassa oli eroa 1,94 euroa eli 11,45 %. Teollisuuden sopimusalalla sukupuolten välinen palkkaero on pienin: 7,32 prosenttia miesten hyväksi. Maidonjalostusalalla palkkaero on 8,73 prosenttia, panimoalalla 9,06 prosenttia ja liha-alalla 15,99 prosenttia miesten hyväksi. Leipomoalalla ero palkoissa miesten hyväksi on suurin: 16,29 prosenttia. Elintarvikealan työntekijöillä sukupuolten välinen palkkaero on hieman pienempi kuin koko yhteiskunnassa keskimäärin. Kun huomioidaan kaikki suomalaiset palkansaajat, siis myös toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt, naisten ansiot olivat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät vuonna 2020. Miksi miehet sitten tienaavat elintarvikealalla selvästi naisia paremmin, vaikka elintarvikealalla työntekijöille maksetaan samasta työstä samaa palkka sukupuolesta riippumatta? SEL:n palkkasihteeri Ari Huuki vastaa, että sukupuolten väliset palkkaerot syntyvät siitä, että miehet sijoittuvat myös elintarvikealan työpaikoilla naisia useammin paremmin palkattuihin työtehtäviin. – Esimerkiksi pakkaamotyöt ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia, kun taas esimerkiksi lihanleikkaajat ja teurastajat ovat perinteisesti olleet miehiä. Vaikka monet aiemmin fyysisesti raskaat työtehtävät ovat nykyisin vähemmän fyysisiä koneiden ja automaation ansiosta, asenteet ja työnjako työpaikoilla ovat vakiintuneita. Palkkaeroja on vaikea saada pienenemään muuten kuin monipuolistamalla työnkuvia ja muuttamalla asenteita siitä, kuka mitäkin työtä voi tehdä. – Työpaikoilla olisikin paikallaan pohtia sukupuolittuneen työtehtäviin sijoittumisen tarkoituksenmukaisuutta ja silloin kun siihen ei ole perusteita, pyrkiä siitä eroon, Huuki sanoo. • Elintarvikealalla työntekijöiden palkat ovat edelleen muuta teollisuutta jäljessä 2,89 prosenttia. TEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÄT 18,23 € ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄT 17,72 € ELINTARVIKEALAN NAISET 16,94 € ELINTARVIKEALAN MIEHET 18,88 € K E S K I T U N T I PA L K K A 2 2 1
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Työsuojelu vaatii valppautta kaikilta M nenlaiset työsuojelun puutteet ovat työpaikoilla valitettavan tavallisia. Jos on epäilys lain rikkomisesta, eivätkä työpaikan sisäiset keskustelut johda tilanteen korjaamiseen, asiasta voi tehdä ilmoituksen aluehallintovirastoon, josta tarvittaessa tullaan tarkastuskäynnille. – Työsuojelutarkastuksia tehdään valtakunnallisesti noin 20 000 vuodessa, kertoo työsuojelun vastuualueen tarkastaja Pia Anttonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. – Valtaosa tarkastuksista tehdään viranomaisten aloitteesta. Kohteet valitaan riskiperusteisesti, ja tarkastuksen asialista muodostetaan toimialan keskeisten ongelmien mukaan. Aluehallintovirasto ilmoittaa tarkastuksesta työnantajalle, jonka puolestaan on ilmoitettava siitä työsuojeluvaltuutetulle ja tarvittaessa varavaltuutetulle. On hyvä varmistaa, että työnantaja on ilmoittanut valitut luottamushenkilöt työsuojeluhenkilörekisteriin. Vaikka tarkastus perustuisi työpaikalta tulleeseen tarkastuspyyntöön, se toteutetaan silti viranomaisaloitteisen tarkastuksen tapaan. Viranomainen ei saa kertoa työnantajalle tarkastuspyynnöstä. – Siksi tulemme työpaikalle yleisluontoisella asialistalla, emmekä voi keskittyä haluttuun asiaan, elleivät työntekijät tai luottamushenkilöt avaa suutaan tarkastuksella, Anttonen selvittää. Tarkastajat voivat esimerkiksi kysyä yleisesti lämpökuormasta työpaikalla, mutta eivät voi ryhtyä tinkaamaan yksittäisen uunin tilanteesta. Tietyt tarkastukset edellyttävät, että asiaa käsitellään henkilön nimellä, esimerkiksi häirintätapaukset. Tällöin henkilöltä pyydetään kirjallinen suostumus. – Toivomme teiltä rohkeutta korottaa äänenne ja sanoa, että meillä on ongelma, jota pitäisi tutkia ja käsitellä. Sitä varten teillä on irtisanomissuoja, Anttonen neuvoo luottamushenkilöitä. Työntekijän on ilmoitettava riskeistä Työsuojeluvaltuutetun kuuluu olla mukana työsuojelutarkastuksessa. Tarkastuksessa kuullaan molempia osapuolia, ja aluehallintovirasto ohjaa työnantajaa tarkastuksessa saatujen tietojen perusteella. Ongelmat kannattaa tuoda esiin nimenomaan tarkastustilanteessa, Anttonen painottaa. – Jälkikäteen ilmoitettujen asioiden perusteella ei voida antaa työnantajalle velvoitteita. Työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi jälkeenpäin, jos hän ei ole voinut osallistua tarkastukseen eikä varaedustajaa ole ollut. Ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla, mutta myös työntekijällä on velvollisuutensa. Työntekijän on noudatettava saamiaan ohjeita ja määräyksiä oikeista työtavoista sekä työvälineiden, koneiden ja suojavälineiden käytöstä. Työntekijä ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa muiden työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Tärkeää on ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja vaaroista, Anttonen korostaa. – Ei vain huikkaista ohimennen jollekin, vaan käytetään sisäistä tiedotuskanavaa ja ilmoitetaan henkilölle, jolla on valta ja resurssit tehdä asialle jotain. Vaarallinen työ voidaan keskeyttää Vakavasta työtapaturmasta on ilmoitettava poliisille, jonka on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla tutkinta. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava tapaturmasta aluehallintovirastoon työsuojelun vastuualueelle. – Kannattaa kysyä työnantajalta, onko ilmoitus tehty, Anttonen neuvoo luottamushenkilöitä. Tapaturman vakavuus ei aina ole heti tiedossa. Esimerkiksi päähän kohdistuvan iskun vaikutukset voivat selvitä vasta pitkän ajan kuluessa. – On parasta ilmoittaa meille matalalla kynnyksellä ja jättää asia meidän harkittavaksemme, Anttonen toteaa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua tapaturman tutkintaan. Akuutteihin tilanteisiin aluehallintovirastosta ei välttämättä saa apua välittömästi. Ratkaisuna voi tällöin olla työn keskeyttäminen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. teksti Elias Krohn kuva Karoliina Öystilä Työsuojelutarkastuksessa selvitetään työolojen puutteita ja riskejä. Työnantajan toiminnan lisäksi työsuojeluvaltuutetun aktiivisuus on tärkeää tapaturmien ja ammattitautien ehkäisemisessä. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. T Y Ö S U O J E L U
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Jos on jo sattunut tapaturma, kannattaa harkita, pitääkö keskeyttämisoikeutta käyttää ennen kuin poliisi on tutkinut tapaturman, Anttonen puntaroi. – Kannattaa katsoa, että työnantaja ei lähde siivoamaan tilannetta ennen tutkintaa. Tutkinnan yhteydessä selviää, millaisin järjestelyin työtä voidaan jatkaa tai voidaanko jatkaa ennen korjaavia toimenpiteitä. Anttonen muistuttaa dokumentoinnin tärkeydestä. Se on nykyään helppoa esimerkiksi puhelimen kameralla. Mikäli tuotantotilassa ei saa käyttää puhelinta, kuvaamiseen voi kysyä työnantajalta lupaa tai pyytää työnantajaa kuvaamaan. – On myös työnantajan etu, että dokumentaatiota tehdään, Anttonen sanoo. Tarkastuksia ei pidä pelätä Työsuojeluun kuuluu tapaturmien lisäksi ammattitautien ennaltaehkäisy. Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Esimerkiksi tukija liikuntaelinvaivojen riski pitäisi työpaikalla selvittää ja arvioida. Jos lääkäri epäilee ammattitautia tai muuta työperäistä sairautta, hänen on tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, Anttonen kertoo. Tämän jälkeen työsuojelun vastuualueen tarkastaja arvioi, onko ilmoituksen perusteella syytä ryhtyä tarkastukseen, jossa selvitetään työpaikan työskentelyolosuhteita ja tarvittaessa ohjeistetaan niiden parantamiseen. Tarkastuksessa terveystietoja käsitellään luottamuksellisesti. Työnantajalla ei tarkastuksen yhteydessä välttämättä ole tietoa ammattitautiepäilystä tai muusta sairaudesta. Tällöin tarkastajalla on asiassa salassapitovelvollisuus. Samassa tilanteessa voi olla myös työsuojeluvaltuutettu, jolle asiasta on kerrottu luottamuksella. Anttonen kannustaa luottamushenkilöitä puhumaan ongelmista avoimesti. – Joskus työsuojeluvaltuutetutkaan eivät halua, että työnantaja jää tarkastuksessa kiinni puutteista. He saattavat hymistellä, että hyvin täällä menee, vaikka viime viikolla olisi taisteltu verissä päin. Anttosen mukaan ei kuitenkaan ole syytä pelätä, että valvonnasta koituisi työpaikalle ikäviä seurauksia. – Valvonnastamme suurin osa on toimintaohjeita, vähemmän on kieltoja ja kehotuksia. Tarkastuksesta ei tule välittömiä taloudellisia sanktioita eikä se maksa mitään. Keskustelemme, miten työturvallisuutta saataisiin parannettua. Tapaturmat ovat työntekijöille hyvin dramaattisia tilanteita, Anttonen muistuttaa. – He kaipaavat tukea ja apua. Pistäkää itsenne kehiin, sitä varten teidät on valittu, Anttonen kannustaa luottamushenkilöitä. • Aluehallintovirastot valvovat, että työnantajat huolehtivat työpaikoilla työntekijöiden työoloista, jotta töitä voidaan tehdä turvallisesti ja terveellisesti.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 L okakuun ensimmäisenä päivänä Valkeaniemen Pirtin hienosti koristellun salin pöydät täyttyivät juhlivista elintarvikealan työntekijöistä, kun Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027:n 90-vuotisjuhlat alkoivat. Puheenjohtaja Karol Kula muistutti avauspuheessaan, mistä ammattiosaston toiminnassa on kyse. – Se on meidän järjestäytyneiden työntekijöiden ansiota, että olemme yhdessä neuvotelleet oman työpaikan työehdoista ja pelisäännöistä sellaisia, että jokaisen on siellä hyvä olla. Niiden saavuttamisessa on ollut iso apu työehtosopimuksella, jossa palkkojen ja muiden työehtojen minimit on määritelty paikallisen sopimisen pohjaksi. Ammattiosaston 90 vuoteen mahtuu monenlaista hyvää ja huonompaakin muistoa. Kula kertoi aikoinaan sattuneesta tapauksesta, jossa lakkovahdit yrittivät estää rikkureiden tekemien tuotteiden lähtemistä maailmalle, mihin joku totesi kylmästi, että kyllä lakkovahtien päälle voi ajaa, hehän ovat vain työläisiä. – Onneksi tilanteesta selvittiin pelkillä naarmuilla, eikä mitään vakavampaa käynyt. Vaikka lähes kaikki asiat ovat nyt paremmin kuin 90 vuotta sitten, riittää ammattiliitoilla ja ammattiosastoilla edelleen työtä. Työnantajat ”Olemme valmiita toimimaan” Juhlien järjestelyistä vastasi juhlatoimikunta, johon kuuluivat Samu Tuominen, Aija Mäkelä, Juhani Kinnunen, Tuomas Vaittinen, Eliza Puganen, Karol Kula ja Elina Holkeri. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston 90-vuotisjuhlissa ei ikä painanut. Rennoissa juhlissa viihdyttiin, juteltiin, syötiin, juotiin ja tanssittiin. teksti ja kuvat Karoliina Öystilä A M M AT T I O S A S T O S S A
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 ajavat voimakkaasti paikallisen sopimisen lisäämistä. – Tiedoksi, kyllä sitä pystyy tälläkin hetkellä sopimaan paikallisesti, ehtona on vaan se, että työehtosopimuksen alle ei sovita. Tämä on se asia, joka työnantajapuolta harmittaa, Kula korosti ja jatkoi: – Me olemme myös tänä päivänä valmiita toimimaan parempien työehtojen puolesta, aivan kuten olemme olleet koko ammattiosastomme 90-vuotisen historian ajan. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen onnitteli juhlapuheessaan aktiivista Forssan ammattiosastoa, joka kuuluu tänä päivänä SEL:n kymmenen suurimman ammattiosaston joukkoon noin tuhannella jäsenellään. Kuntonen avasi kuulijoille puheessaan järjestäytymisasteen suoraa vaikutusta työehtojen tasoon. Hän myös haastoi juhlaväkeä puhumaan työkavereidensa kanssa liiton jäsenyyden ja työehtosopimuksen merkityksestä. Puheiden jälkeen syötiin maittavat juhlaruuat. HKScan oli lahjoittanut komean kokonaisen savustetun sian. Ruuan päälle juotiin kakkukahvit, jonka jälkeen ilta jatkui musiikilla, josta vastasivat paikalliset bändit J&J sekä Trashville. Kaikki osallistujat saivat juhlaan saapuessaan henkilökohtaisella numerolla varustetun ammattiosaston rintamerkin ja juhlien aikana arvottiin kymmenittäin erilaisia palkintoja. Juhlien järjestäminen oli ammattiosastolle reilun puolen vuoden projekti. Alkuvuonna johtokunta nimesi juhlatoimikunnan, johon kuului seitsemän ihmistä. Juhlatoimikunta vastasi juhlan käytännön järjestelyistä, muun muassa paikan ja pitopalvelun valinnasta sekä ohjelman suunnittelusta. – Kiitos juhlatoimikunnan, saimme talkootyöllä hienot juhlat hyvin järjestettyä. Oli mukavaa, kun oli tekemisen meininkiä ja ilmeisesti onnistuimmekin, sillä jäseniltä on tullut kiitosta juhlista, erityisesti hyvästä ruuasta, Kula kertoo. Kaikki jäsenet kutsuttiin juhlaan, jota mainostettiin työpaikoilla ja ammattiosaston some-kanavilla. Juhlapaikkaan olisi mahtunut jopa 250 ihmistä, mutta järjestäjät olivat tyytyväisiä noin 110 hengen osallistujamäärään. – Oli hienoa nähdä, miten paljon porukkaa tuli juhlimaan ammattiosastoaan. Haluankin kiittää kaikkia jäseniämme, jotka olivat juhlissa. Toivottavasti olette jatkossakin mukana aktiivisesti osaston toiminnassa ja tapahtumissa, Kula sanoo. Lähitulevaisuudessa ammattiosastolla on edessä valmistautuminen tuleviin tes-neuvotteluihin, sillä SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat katkolla 31.1.2023. Sitä ennen ehditään kuitenkin vaihtaa vapaalle vielä ainakin kaksi kertaa, sillä marraskuussa forssalaiset lähtevät kahdella bussilla SEL:n Länsi-Suomen alueen pikkujouluristeilylle. Ja tavoitteena on saada vähintään samanlainen sadan ihmisen porukka mukaan myös SEL:n suurelle jäsenristeilylle tammikuussa. •
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Perunaerän laadun varmistuksessa myös silmämääräinen arviointi on tärkeää.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Perunajauhotehtaasta biojalostajaksi Tänä vuonna 80 vuotta täyttänyt Finnamyl Oy on valmistanut perunajauhoa Kokemäellä vuodesta 1942 alkaen. Vuosikymmenten aikana perunaa on opeteltu hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin ja nykyään koko peruna hyödynnetään raaka-aineena. P erunatärkkelyksen eli perunajauhon valmistus aloitettiin Kokemäellä vuonna 1942. Kokemäki valikoitui tehtaan sijainniksi perunan viljelyyn sopivan maaperän ja toisaalta perunan viljelystä innostuneiden viljelijöiden vuoksi. Kymmenen vuotta myöhemmin perunajauhoa alettiin valmistaa Lapualla. Kokemäen ja Lapuan tarina kulkee käsi kädessä. Finnamyl Oy perustettiin 1940-luvulla osaksi perheyhtiötä. Sittemmin yritys on ehtinyt olla osa useita eri konserneja. Nykyään Finnamyl ja sen tytäryhtiö, Lapuan Peruna Oy, kuuluvat molemmat lapualaiseen Chemigate-konserniin, joka puolestaan on osa kotimaista perheyhtiötä Berneriä. – Monien vaiheiden jälkeen Finnamyl on palautunut perheyhtiön alaisuuteen. Perheyhtiöstä lähdettiin ja perheyhtiöön päädyttiin, pian eläkkeelle jäävä, 38 vuotta alalla toiminut ja vuodesta 1996 Finnamylin toimitusjohtajana ollut Ossi Paakki toteaa. Perunajauhotehtaasta biojalostajaksi Jo ennen tehtaiden perustamista perunajauhoa valmistettiin kotitalouksissa itse. Teollisen valmistuksen kautta se saatiin myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. 1970-luvulla perunatärkkelyksen avulla paperiteollisuudessa alettiin parantaa paperin ominaisuuksia. Tänä vuonna yli puolet Finnamylin tuottamasta tärkkelyksestä menee elintarviketeollisuuteen ja loput paperiteollisuuteen. Kuluttajille tutuimpia tuotteita ovat edelleen perunajauho sekä perunajauhoista valmistettavat ulkonäöltään helmeä muistuttavat Helmi-perunasuurimot. – Helmi-suurimoiden nimen alkuperään liittyy monenlaisia arvailuja. Osa luulee nimen T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Taru Salovaara
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 olevan peräisin siitä, että suurimot valmistettaisiin helmikuussa, osa taas niiden helmimäisestä muodosta. Nimi tulee kuitenkin ensisijaisesti Kokemäen perunajauhotehtaan perustajan Hannes Seppälän Helmi-rouvan mukaan, Paakki valottaa suurimoiden historiaa. Kaikki Suomessa myytävät perunajauhon kuluttajapakkaukset tehdään Finnamylin tehtaalla Kokemäellä. Kolmen Konstin Perunajauho on Finnamylin oma brändi ja sen lisäksi valmistetaan useita private label -tuotteita. Vuosikymmenten ajan perunasta otettiin talteen ainoastaan tärkkelys ja muu nähtiin vähäarvoisena sivutuotteena. Vähitellen ymmärrettiin, että perunaa voidaan hyödyntää paljon paremmin. – Aluksi peruna pestään mahdollisimman hyvin ja sen jälkeen peruna raastetaan niin hienoksi jakeeksi, että perunan solut saadaan aukeamaan ja solujen sisässä olevat tärkkelysjyväset vapautuvat. Seuraavissa vaiheissa tärkkelysjyväset, nestejae ja kuitujae erotetaan toisistaan mekaanisesti, tuotantopäällikkö Maria Lindholm selostaa. – Jäljelle jäänyt kuitujae lingotaan kuiva-aineeseen ja toimitetaan nautakarjatiloille rehuksi. Nestejae eli perunan soluneste johdetaan tehtaalla proteiinin erotuslaitokseen, jossa neste kuumennetaan ja saadaan siten nesteessä oleva proteiini sakkautumaan. Proteiinisakka erotetaan linkoamalla ja kuivataan sitten proteiinijauheeksi, Lindholm jatkaa. Ketjun lopputuotteena syntyy luomulannoite niistä osista, jotka proteiinin erottamisesta jäävät jäljelle. Finnamyl onkin kehittynyt perunajauhotehtaasta koko perunan hyödyntäväksi biojalostajaksi. Tiivistä sesonkityötä Raaka-aine eli peruna tulee 100-prosenttisesti sopimusviljelijöiltä, joista 80 prosenttia on myös yrityksen omistajia. Kokemäellä sopimusviljelijöitä on 220 ja Lapualla 130. Perunan kasvukaudesta johtuen toiminta on vahvasti sesonkipainotteista. Finnamylin erikoisuutena onkin se, että tehtaan käyntikausi on käytännössä vain noin kolmen kuukauden mittainen. Tuotanto alkaa elokuun alkupuolella ja loppuu tyypillisesti marraskuun lopulla, kun kaikki perunat on jauhettu. Näytteenmäärittäjät Pasi Kaija ja Tuija Lehtonen määrittävät kuorman puhtauden. Varastotyöntekijä Jani Huhdanmäki kasaa myymälälavaa kuljetusta varten.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? – Perunaa tuodaan tehtaalle reilut 1000 tonnia päivässä ja saman verran myös prosessoidaan vuorokauden aikana. Tuotantokaudelle on palkattu vuokratyön kautta 15 sesonkityöntekijää, jotka jäävät pois tuotantokauden ollessa lopuillaan. Oma tuotannon henkilöstömme on töissä ympäri vuoden ja huolehtii muun muassa tehtaan kunnossapitotöistä, Lindholm kertoo. Sukupuolijakauma työpaikalla on varsin tasainen. Työtehtävien osalta sukupuolella ei ole merkitystä ja käytännössä kaikki työntekijät voivat työskennellä eri työtehtävissä. Finnamylilla onkin pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan työntekijät koulutetaan eri työtehtäviin, jotta kierto työpisteiden välillä on mahdollista. – Toimintamme kannalta tämä on erittäin tärkeää. Tuotantokausi on tiivis, eikä meillä ole varaa olla käytännössä päivääkään kiinni. Laitteiden on toimittava ja esimerkiksi sairastapauksissa on pystyttävä siirtelemään työntekijöitä tarvittaessa työpisteeltä toiselle, Lindholm kuvaa. Syksyn käyntikaudella tehtaalla tehdään katkeamatonta kaksija kolmivuoroa ja keväällä katkeavaa kolmivuoroa. Pakkaamossa työskennellään toisinaan katkeavassa kaksivuorossa ja huoltokaudella kaikkialla tehdään vain päivävuoroa. Finnamylin omassa laboratoriossa laborantti Birgitta Laakso kirjaa näytteet ja huolehtii analyysin punnituksesta.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Pitkiä työsuhteita ja uskoa tulevaan Finnamylin työsuhteita leimaa niiden pitkäikäisyys. Henkilöstössä ei normaalisti ole juurikaan vaihtuvuutta. Pisin työsuhde on yli 40 vuotta ja lisäksi on useampia 40 vuoden tienoilla olevia työsuhteita. Myös monet sesonkityöntekijät palaavat vuosi toisensa jälkeen. Työntekijöistä pidetään huolta järjestämällä koulutuksia, yhteisiä retkiä ja tapahtumia sekä huolehtimalla ajantasaisista työohjeista ja tiedonkulusta. Esimerkiksi pikkujoulut, käyntikauden aloitustilaisuus ja yhteiset grillaushetket kesäisin ovat vakiintuneet vuosittaisiksi tapahtumiksi. Työntekijöille tarjotaan myös uimahallietu, Smartum-setelit sekä Killinallin Vakuutuskassan jäsenyys, joka tuo taloudellista turvaa sairauden sattuessa. Maatalouden kustannuskriisi vaikuttaa myös Finnamylin toimintaan, sillä se haittaa raaka-aineen hankintaa. Muutoin perunatärkkelyksen markkinat ovat suhteellisen vakaat. – Kuluttajat suosivat mielellään kotimaista, kunhan hinta ei ole kohtuuttomasti ulkomaista kilpailijaa korkeampi. Uskomme, että vastikään markkinoille saadun elintarvikelaatuisen perunaproteiinin määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, Lindholm arvioi. • SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja aluesihteeri Esa Vahlsten tutustumassa tuotantolaitoksen toimintaan Finnamylin tuotantopäällikkö Maria Lindholmin johdolla. F A K TA Finnamyl Oy ? Perustettu vuonna 1942 osaksi perheyhtiötä ? Henkilöstöä 25, josta työntekijöitä 10. Lisäksi syksyn tuotantokaudella 15 sesonkityöntekijää. ? Päätuote on perunatärkkelys, jota toimitetaan kartonkija paperiteollisuuden raakaaineeksi sekä elintarvikkeeksi ? Yksi maailman suurimmista luomuperunatärkkelyksen tuottajista ? Liikevaihto 17 miljoonaa euroa (2021) ? Viennin osuus liikevaihdosta noin 40 prosenttia ? Kesällä 2022 siirtyi osaksi Berner-konsernia Nykyään koko peruna hyödynnetään raaka-aineena.