Elintae 6/2025 - Lehtiluukku.fi

AMMATTIOSASTOSSA | TYÖPAIKALLA | SELVITETTY TAPAUS | UUTISET 6? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Hyvien asioiden eteen on pitänyt taistella LUOT TAMUSHENKILÖ Teemu Harju lähtee dartsin MM-kisoihin VAPAALL A JONNA NIEMINEN ON VUODEN OPPISOPIMUSOPISKELIJA TYÖNTEKIJÄT VAHVISTAVAT VOIMAANSA FILIPPIINEILLÄ
E L I N TA E 3 10 syytä kuulua liittoon: 3 Työehtosopimus 3 Joukkovoima 3 Porukka 3 Luottamusmies 3 Työsuhdeneuvonta 3 Oikeusapu 3 Arvostus 3 Valta 3 Jäsenedut 3 Työttömyysturva www.selry.fi/10syyta
E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallitus jatkaa valitsemallaan työntekijävihamielisen politiikan tiellä, vaikka sillä ei ole äänestäjien tukea. Ylen tuoreen gallupin mukaan hallituspuolueita kannattaa enää 40,1 prosenttia äänestäjistä. Ammattiyhdistysliikkeen vastustuksesta välittämättä hallitus on jo runnonut läpi eduskunnassa monta hallitusohjelmassa sovittua työntekijöiden lakko-oikeuden, työehtojen ja työttömyysturvan heikennystä – ja lisää on vielä tulossa. HALLITUSOHJELMAN ULKOPUOLISENA keppinä hallitus päätti poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden 1.1.2026 alkaen. Hallitus toivoo, että nykyistä harvempi työntekijä kuuluisi ammattiliittoon. Uskon, että työntekijät näyttävät hallitukselle, että tämä on turha toive. Tuskin kukaan on liittynyt liittoon jäsenmaksun verovähennysoikeuden takia, joten todennäköisesti kovin moni ei myöskään eroa liitosta sen poistamisen takia. Liittoon kuulutaan paljon isompien ja arvokkaampien asioiden, kuten työehtojen, tuen ja turvan takia. VAIN LIITON jäsenenä olet mukana puolustamassa ja parantamassa omaa palkkaasi ja muita työehtojasi. Jos elintarvikealan työntekijät eivät ole SEL:n jäseniä, liitolla ei ole voimaa neuvotella palkankorotuksista ja muista työehdoista työntekijöille. Liittoon kuulumattomat vapaamatkustajat tukevat valinnallaan työnantajien tavoitteita heikentää työehtoja – halusivat he sitä tai eivät. Ilman jäseniä ei ole liittoa ja ilman liittoa ei ole työehtosopimusta. Työehtosopimuksen ansiosta sinulla on paljon paremmat palkat ja muut työehdot kuin mitä Suomen laki määrää. Esimerkiksi palkankorotuksista, pekkasista, pidemmistä palkallisista sairauslomista ja lomarahoista on sovittu vain SEL:n neuvottelemassa työehtosopimuksessa. Niitä ei ole laissa. JOS AMMATTILIITTOA ei olisi keksitty, työntekijät perustaisivat sen nyt varmasti. Liittoa tarvitaan nyt ja seuraavatkin 120 vuotta. Liiton jäsenyydessä on kyse työehdoista P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ilman jäseniä ei ole liittoa ja ilman liittoa ei ole työehtosopimusta.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 6/25 12.12.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: Teurastajana HKFoodsin Rauman tehtaalla työskentelevä Teemu Harju kilpailee joulukuussa dartsin MM-kisoissa Lontoossa. Kannen kuva: Sami Turunen TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Yhteistoiminta 12 SAK:n työttömyysbarometri 14 Vuoden oppisopimusopiskelija Jonna Nieminen 16 Helsingin Mylly Vaasassa 20 Suomen Sokerilla työporukka liimaa yhteen 24 Kesämäen Leipomossa on pääosassa käsityö 27 Kuumatyön uudet tauotussuositukset 28 Maailmalla 32 Järjestösivut 42 Luottamushenkilö 44 Ammattiosastossa 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti T yöehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on käsitellyt 10.11.2025 elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset. Kaikki viisi SEL:n ja ETL:n välistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusta ovat edelleen yleissitovia. Viimeksi vuonna 2023 leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus todettiin yleissitovaksi rimaa hipoen leipomoalan työnantajien heikon järjestäytymisasteen takia, mutta nyt tilanne oli hieman parantunut. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimus koskee kaikkia alan työnantajia ja työntekijöitä, myös niitä, jotka eivät ole järjestäytyneet työnantajaliiton tai ammattiliiton jäseniksi. SEL:n ja ETL:n välisten yleissitovien työehtosopimusten piirissä ovat kaikki noin 25 000 elintarvikealan työntekijää. Työehtosopimuksista isoin on elintarvikealojen eli niin sanottu teollisuuden työehtosopimus, jonka piirissä on reilu 10 000 työntekijää. Pienin on panimoja virvoitusjuoma-alan työehtosopimus, jonka piirissä on noin 1 200 työntekijää. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2028 asti, mutta kumpikin osapuoli voi irtisanoa työehtosopimukset päättymään jo kahden vuoden jälkeen, jolloin työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2027 asti. SEL:n neuvotteleman työehtosopimuksen ansiosta sinulla on paremmat työehdot kuin mitä laki määrää. Työpaikallasi voidaan sopia paikallisesti työehtosopimusta paremmista palkoista ja muista työehdoista, mutta ei huonommista. Jos sinulla on kysyttävää palkastasi tai muista työsuhdeasioistasi, työpaikkasi SEL:n luottamusmies auttaa sinua. Luottamusmies tuntee parhaiten työehtoihisi vaikuttavat työpaikallasi tehdyt paikalliset sopimukset. Jos työpaikallasi ei vielä ole SEL:n luottamusmiestä, asia ei ratkea työpaikalla tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä SEL:n aluetoimistoon aluesihteeriin. Kaikki elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat yleissitovia työehtosopimuksia Karoliina Öystilä Kaikki viisi SEL:n ja ETL:n välistä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusta ovat edelleen yleissitovia.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n suurelle jäsenristeilylle lähdetään Tallink Siljan M/S Victoria I:lla 7.–8.2.2026. Tavoitteena on saada laiva täyteen selliläisiä nauttimaan hyvästä seurasta, ruuasta ja hauskasta ohjelmasta. Jäsenristeily lähtee Helsingistä Tallinnaan lauantaina kello 18.35 ja on takaisin sunnuntaina kello 16. SEL:n jäsenristeilyllä esiintyvät suomiräpin ja -hopin jättiläinen Teflon Brothers, bilebändi SUPREME ja trubaduuri Eeli Hallikainen. Ohjelmassa on myös perinteisempää tanssimusiikkia IBISCUS-orkesterin tahtiin ja SEL:n karaokemestaruuskilpailu. SEL:n jäsenristeilyn hinnat lähtevät 71 eurosta/jäsen ilman ammattiosaston tukea. Hinnat sisältävät hyttipaikan lisäksi buffetillallisen ruokajuomineen sekä polttoaineja päästölisämaksun. Lähes kaikki SEL:n ammattiosastot tukevat risteilylle osallistuvia jäseniään. Hinnat hyttiluokittain ja niistä vähennettävät ammattiosastojen tuet löytyvät osoitteesta www.selry.fi/risteily. Elintakeen mennessä painoon jo yli 900 selliläistä oli varannut paikkansa SEL:n suurelta jäsenristeilyltä ja jäljellä on enää viimeiset alle 300 paikkaa. – Nyt kannattaa lähteä yksin, kaksin tai isommalla työViimeinen kuulutus: SEL:n jäsenristeilyllä on mukana jo 900 selliläistä – varaa paikkasi nyt! Karoliina Öystilä Vuonna 2026 SEL keskittyy vahvistamaan elintarvikealan työntekijöiden järjestäytymistä ja edunvalvontaa. Kuvassa on Mikael Jussinmäki, joka osallistui SEL:n jäsenhankintaviikkoihin marraskuussa 2025. kavereiden porukalla SEL:n jäsenristeilylle nauttimaan hyvästä selliläisestä yhteishengestä. Tulossa on varmasti hieno reissu, jolta ei kannata jäädä kotiin, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. SEL:N JÄSENMAKSU pysyy samana ja on 1,4 % myös vuonna 2026. Jäsenmaksu sisältää Avoin työttömyyskassa A-kassan jäsenmaksun, jonka SEL maksaa työikäisten jäsentensä puolesta. SEL:n jäsenmaksu maksetaan ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei makseta jäsenmaksua. Vuonna 2026 SEL keskittyy vahvistamaan elintarvikealan työntekijöiden järjestäytymistä ja edunvalvontaa sekä valmistautuu eduskuntavaaleihin ja SEL:n edustajakokoukseen, jotka ovat vuonna 2027. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi 28.11.2025 liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. SEL:n jäsenmaksu on 1,4 %
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti O rpon hallitus on epäonnistuneella politiikallaan aiheuttanut Suomeen vakavan työttömyyskriisin. Työttömien määrä kasvoi jälleen lokakuussa ja työttömyysasteen trendiluku nousi uuteen ennätykseensä 10,3 prosenttiin. Suomen työttömyys on EU-maista Espanjan jälkeen toiseksi korkein. – Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta hallituksen toimien seurauksena Suomessa on nyt kahden ja puolen vuoden jälkeen lähes 100 000 työtöntä lisää. Hallitus on täyttänyt lähes kaikki työnantajapuolen toiveet ja heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen asemaa. Työttömyysluvut todistavat, ettei tämä ole lisännyt talouskasvua tai työllisyyttä, vaan päinvastoin, SEL:n liittovaltuusto korostaa kannanotossaan. Hallituksen työntekijävihamielinen leikkauspolitiikka on synnyttänyt kansantalouteen leikkausten ja irtisanomisten kierteen, mikä lisää kuluttajien ja yritysten epävarmuutta ja halvaannuttaa kotimaista ostovoimaa ja kysyntää. – Hallituksen on nyt kiireesti ryhdyttävä toimiin työttömyyskriisin ratkaisemiseksi ja perustettava parlamentaarinen työryhmä rakentamaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpideohjelma, jolla parannetaan työllisyyttä sekä palautetaan suomalaisten luottamus ja usko tulevaisuuteen, SEL:n liittovaltuusto vaatii. Toimittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirja nosti keskusteluun laajamittaisen ja törkeän työntekijöiden hyväksikäytön ja ihmiskaupan suomalaisessa työelämässä. Nyt tarvitaan hallitukselta parempia työkaluja, jotta harmaa talous saadaan kuriin ja työperäinen hyväksikäyttö kitkettyä. SEL:n liittovaltuusto kannustaa hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoimiseksi, ammattiliittojen kanneoikeuden säätämiseksi ja muiden SAK:n toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi. Hallituksen tehtävä on myös huolehtia, että viranomaisten, kuten verohallinnon, työsuojeluviranomaisen ja poliisin valtuudet ja resurssit ovat riittävät väärinkäytösten paljastamiseksi. SEL:n liittovaltuusto: Hallituksen on kiireesti toimittava työttömyyskriisin ratkaisemiseksi Karoliina Öystilä Hallitus on keskittynyt toteuttamaan työnantajien toiveet, aiheuttanut työttömyyskriisin ja unohtanut työttömät. Kuva ay-liikkeen STOP nyt! -mielenosoituksesta 1.2.2024.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti MONILLA TYÖPAIKOILLA on herätty pohtimaan, mitä termit neuromoninaisuus ja neurokirjo tarkoittavat. Koskettaako asia meidänkin työyhteisöämme? Neuromoninaisuus on termi, joka hoksauttaa meidät ymmärtämään, että me kaikki ajattelemme, opimme ja hahmotamme asioita hieman eri tavoin – ja että tämä on hieno asia! Neurokirjo on puolestaan kattokäsite, jonka alle mielletään kuuluvaksi ADHD, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Neurokirjon piirteet ovat synnynnäisiä ja elinikäisiä. Neurokirjolle kuuluu noin 10–15 % väestöstä. MILLAISTA ”KIRJOLLA” eläminen on? Tähän on mahdotonta antaa lyhyttä vastausta. Jo pelkästään ADHD voi ilmetä monin eri tavoin. Toisella ADHD:lle tyypillinen impulsiivisuus aiheuttaa sen, että suusta pääsee sammakoita. Toisaalta impulsiivisuus voi näyttäytyä myös mahtavana innostumisen ja innostamisen voimana. Jollakulla ADHD voi vaikuttaa erityisesti aktiivisuuden säätelyyn. Hän saattaa ryhtyä toimeen rivakasti, mutta puhti loppuu puolivälissä. Tarkkaavaisuuden haasteet saavat ajatuksen karkaamaan helposti omalle laukalle. Niinpä kollegan puheesta voi mennä ohitse jotain tuiki tärkeää. Toisaalta tarkkaavuuden säätelyn vaikeus voi aikaansaada myös sen, että jokin mielenkiintoinen asia vie täysin mennessään. Nälkä ja väsymys eivät tunnu, kun flow on vahva! MONI ADHD-PIIRTEINEN pinnistelee jaksaakseen töissä. Työskentelyä saattaisi helpottaa merkittävästi esimerkiksi aistikuormituksen vähentäminen. Äänet ja liike hajottavat keskittymistä. Yhteisten ohjeiden noudattamista helpottaisi se, että ne ovat selkeästi esillä ja mahdollisesti jopa kuvin tiivistettynä. Kesken työpäivän olisi tärkeää saada mahdollisuus palautua itselle sopivalla tavalla. YMMÄRTÄVÄINEN SUHTAUTUMINEN sitä kohtaan, että me kaikki todellakin olemme erilaisia, hyödyttää sekä yksilöä että yhteisöä. Ratkaisuja on, kun niitä halutaan löytää. Olemme kaikki erilaisia K O L U M N I S A N O T T U A 81 ”Rehellinen yritys ei voi pärjätä, jos kilpailussa on mukana yrityksiä, jotka jättävät palkkoja maksamatta, teettävät työtä ilmaiseksi tai kohtelevat työntekijöitä lähes orjina. Siksi kyse ei ole vain työntekijöiden ja työehtojen, vaan myös rehellisten yrittäjien puolustamisesta.” TEO LLI S U U S LI ITO N VA R A PU H E E N J O HTA JA T U RJA LE HTO N E N 26 . 11 . 2025 ”Työttömät eivät pääse palveluihin. Työttömien aktivointiaste on historiallisen alhainen ja heidän osaamisensa rapautuu. Moni kunta ja kaupunki maksaa ennätyksellisiä sakkomaksuja työttömistä. Tälle rahalle olisi parempaakin käyttöä.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 20. 11 . 2025 SUOMESSA KERÄTTIIN YLI 81 MILJARDIA EUROA VEROTULOJA VUONNA 2024. LÄHDE: VEROHALLINTO HENNA NISKALA Kirjoittaja on ADHD-liiton asiantuntija. Jos haluat tietää lisää ADHD:sta työelämässä, ilmoittaudu webinaariin 18.12.2025 kello 13–15: www.adhd-liitto.fi/tapahtumat JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Me kaikki ajattelemme, opimme ja hahmotamme asioita hieman eri tavoin.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Työmme jatkuu V E L L U N B L O G I ”Jos meillä ei olisi ollut voimaa puolustaa työehtojamme, aika monella työpaikalla tehtäisiin nyt töitä nykyistä heikommilla työehdoilla.” S EL:n 120-vuotisjuhlavuosi alkoi työehtosopimusneuvotteluilla, jotka olivat meille kova ponnistus. Orpon hallitus oli lakimuutoksillaan heikentänyt merkittävällä tavalla neuvottelutasapainoa työnantajapuolen eduksi. Etukäteen oli nähtävissä työnantajapuolen pyrkivän hyödyntämään täysimääräisesti hallituksen heille antaman edun. Osasimme varautua siihen, ettemme saa tolkullisia työehtosopimuksia aikaiseksi ilman painostustoimia. PÄÄSÄÄNTÖISESTI OLEMME saaneet työehtosopimukset neuvoteltua ilman, että olemme joutuneet toteuttamaan painostustoimia. Nyt se ei ollut mahdollista. Edellisestä työtaisteluita vaatineesta neuvottelukierroksesta oli kulunut jo viisitoista vuotta. TES-NEUVOTTELUT OLIVAT vaikea vääntö, mutta yhteisellä voimalla selvisimme ja saimme aikaiseksi tolkulliset – tai ainakin siedettävät – työehtosopimukset kaikille elintarvikealan työntekijöille. Suuri kiitos siitä kaikille SEL:n lakkoihin sekä ylityöja vuoronvaihtokieltoon osallistuneille. Tämän takia me olemme liiton jäseniä – kysymys on työehdoistamme. Jos meillä ei olisi ollut voimaa puolustaa työehtojamme, aika monella työpaikalla tehtäisiin nyt töitä nykyistä heikommilla työehdoilla. Hallituksen toteuttamat työmarkkinatasapainoa horjuttaneet lakimuutokset vievät asioita siihen suuntaan, että meidän on syytä varautua jatkossakin vaikeisiin tes-neuvotteluihin. Olennaista on myös ymmärtää eduskuntavaalien muuttuneen työehtovaaleiksi. Emme pysty tes-pöydässä paikkaamaan kokonaan sitä, mitä hallitus heikentää lainsäädännöllä. SUOSITTELEN KAIKILLE toimittaja Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjan lukemista. Suomessa pyörii iso harmaan talouden ja ulkomaalaisten työntekijöiden riiston pyörä, jota tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Teittinen kutsuu moderniksi orjuudeksi. Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen Suomesta olisi mahdollista, jos hallitukselta löytyisi siihen tahtoa. Ihmeellistä on myös työnantajajärjestöjen haluttomuus puuttua ongelmaan. Samalla kun riisto mahdollistaa meidän kaikkien työehtojen polkemisen, se haittaa rehellisten yrittäjien liiketoimintaa. Harmaa talous ja palkkavarkaat käyvät myös heidän lompakollaan. HALUAN TOIVOTTAA kaikille hyvää joulun aikaa! Nautitaan kotimaisista joulupöydän herkuista. Haluan toivottaa myös parempaa uutta vuotta 2026! Vaikka usko parempaan tulevaisuuteen aina välillä horjuukin, muistetaan, että me olemme toimineet yhdessä jo 120 vuotta parempien työehtojen ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta – ja toimimme jatkossakin! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miten saat työkaverisi liittymään liiton jäseneksi? Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöpäiville 4.–5.10.2025 Tampereella. G A L L U P ” KERRON , mitä hyötyä liittymisestä on. Luottamusmieheltä saa apua, jos työpaikalla on pulmia tai epäselvyyksiä. Mitä enemmän työntekijöitä kuuluu liittoon, sitä vahvempi neuvotteluvoima meillä on eli pystymme tekemään parempia sopimuksia.” TARLEENA SAARELA operaattori, pääluottamusmies Minorito, Seinäjoki ” KUN taloon tulee uusi työntekijä, me luottarit käymme esittäytymässä ja kerromme liitosta. Kerran saimme muutaman uuden jäsenen, koska ilman liiton jäsenyyttä he eivät olisi voineet äänestää pääluottamusmiesvaaleissa.” JANNE TANSKANEN prosessinhoitaja, varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu PCAS Finland, Turku ” KERRON kasvokkain, mitä liitto tekee. Jotkut yllättyvät siitä, etteivät esimerkiksi pekkaset, lomarahat ja palkallinen vapaa sairaan lapsen hoitoon tule laista, vaan liiton neuvottelemasta tessistä.” SANTERI MARTTILA prosessinhoitaja, pääluottamusmies Makulaku, Porvoo ”MENEN juttelemaan ja kertomaan liitosta. Tärkeintä on, että kaikki työntekijät saavat tietoa liitosta. Annan jututettavalle aina myös pääluottamusmiehen tiedot, sillä hänellä on työpaikallamme parhaimmat tiedot liitosta.” ELINA HEISKANEN tuotantotyöntekijä, työsuojeluasiamies Kokkikartano, Kerava MONIKANSALLINEN elintarvikejätti Nestlé ilmoitti lokakuussa vähentävänsä 16 000 työpaikkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Tämänhetkisten tietojen mukaan vähennykset koskevat 12 000 toimihenkilöä ja 4 000 tuotannon työntekijää. Irtisanomiset ovat osa yhtiön uuden pääjohtajan kustannusten säästökampanjaa. Maailmanlaajuisesti Nestlé työllistää yli 270 000 työntekijää. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF pitää päätöstä tuhoisana. Se syyttää yhtiötä voiton maksimoinnista työntekijöiden kustannuksella ja sosiaalisen vastuun välttelystä. IUF vaatii, että Nestlén johto ottaa ammattiliitot ja henkilöstön edustajat pikaisesti mukaan prosessiin. IUF:n mukaan tiedon puute ja huoli työpaikoista lisää terveydellisiä riskejä työntekijöille, jotka työskentelevät jo valmiiksi suuren paineen alla liian kovien tulostavoitteiden takia. Elintarvikejätti Nestlé ilmoitti massairtisanomista VAHVASSA tuloskunnossa oleva Atria investoi 16 miljoonaa euroa Kauhajoen tehtaaseen, jonne siirretään naudanlihan leikkuutoiminnot Jyväskylän tehtaalta. Jyväskylään jää vain naudan teurastus, jolloin työt loppuvat Jyväskylässä noin 60 ihmiseltä. Atria tiedotti myös jatkavansa lomautuksia Jyväskylän ja Kauhajoen tehtailla. Atria työllistää tällä hetkellä Jyväskylässä noin 77 ihmistä, joista työntekijöitä on 71. Henkilöstön vähentäminen toteutetaan loppuvuoden 2026 ja alkuvuoden 2027 aikana. Atrian Jyväskylän tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marko Hakulinen arvioi, että Jyväskylään jää sen jälkeen enää noin 20 työntekijää naudan teurastukseen oheistoimintoineen. Hakulisen mukaan muutosneuvotteluiden lopputulos oli tehtaan väelle pettymys, muttei yllätys. Työntekijöiden huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta on suuri, sillä kaikilla ei ole halua tai mahdollisuutta siirtyä työskentelemään muille Atrian tehtaille, vaikka työnantaja tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Henkilöstön keski-ikä on yli 50 vuotta ja useimmilla on pitkä työura Atrialla. Atria arvioi saavuttavansa tuotannon keskittämisellä tulevaisuudessa noin kolmen miljoonan euron vuotuiset säästöt. Atria jättää Jyväskylään vain teurastuksen
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa sen tulisi lain mukaan olla, Teollisuuden palkansaajien analyysi arvioi. Moni yritys laiminlyö henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen Y H T E I S T O I M I N TA teksti Mikko Nikula kuva Kati Oksman Henkilöstöedustajien pitäisi päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen, käytännössä johtoryhmään tai hallitukseen, mutta yritykset saattavat tarjota heille paikkaa toissijaisissa toimielimissä. Kuva ei liity juttuun. Y hteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää. Niissä henkilöstöllä on oikeus saada edustajansa yrityksen hallintoon. Tämä oikeus toteutuu Teollisuuden palkansaajien vuoden alussa julkaiseman analyysin mukaan kuitenkin vain noin puolessa yrityksistä. Syinä tilanteeseen voivat olla tietämättömyys lain vaatimuksista tai työnantajan vastahakoinen asenne. Lisäksi henkilöstön edustajien tulisi lain mukaan päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen, käytännössä johtoryhmään tai hallitukseen, mutta yritykset saattavat tarjota heille paikkaa toissijaisissa toimielimissä. Lakia ei noudateta Oikeustieteen kandidaatti Maria Jauhiainen laati Teollisuuden palkansaajille hallintoedustuksen toteutumisesta analyysin ”Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön osallisuus yrityksen hallinnossa”. Kyselytutkimukseen vastasi noin 750 henkilöstön edustajaa. Joukossa oli sekä henkilöstön hallintoedustajia että muita yrityksissä toimivia hen
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 kilöstön edustajia, kuten luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Yli 150 työntekijän yrityksiä oli Suomessa vuonna 2022 reilu tuhat ja ne työllistivät lähes 600 000 henkeä. Vastauksia saatiin 480 tällaisesta yrityksestä, ja niitä edustavista vastaajista 50 prosenttia kertoi, että heillä on käytössä hallintoedustusjärjestelmä. Kahdeksan prosenttia ilmoitti, että asiaa koskevat neuvottelut oli aloitettu mutta prosessi oli kesken, ja 27 % ilmoitti, että hallintoedustusta ei ole. 15 % vastaajista ei osannut sanoa, onko yrityksessä hallintoedustusta. Selitykset sille, että hallintoedustusjärjestelmää ei ole, vaikka yhteistoimintalaki velvoittaa yritystä, olivat moninaisia. Vastaajien mukaan lakia ei tunneta tai hallintoedustusta ei pidetä tarpeellisena, mihin vaikuttanee se, että laissa ei ole sanktioita järjestelmän puuttumisesta. Joissain yrityksissä ajatellaan, että jokin olemassa oleva henkilöstön edustusjärjestelmä on riittävä, vaikkei se täyttäisi lain vaatimuksia. – Työnantaja vetoaa siihen, että HR-johtoryhmän palaverit, joissa on mukana henkilöstön edustajat ja osa johtoa, ovat verrattavissa hallintoedustukseen, kuvattiin yhdessä vastauksessa. Lakimuutos tulossa Henkilöstön hallintoedustuksesta säädettiin lailla jo vuonna 1990, ja vuonna 2022 Sanna Marinin hallitus siirsi hallintoedustusasiat osaksi uudistettua yhteistoimintalakia. Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä huhtikuussa 2025 laskea henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa 150:stä 100 työntekijän yrityksiin. Puoliväliriihen kirjauksen mukaan hallintoedustus tulee toteuttaa hallituksessa tai johtoryhmässä. Muutosta on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka toimikausi päättyy 31.12.2025. Työryhmässä ovat edustettuna työnantajia edustavat EK, Palta, Suomen Yrittäjät sekä palkansaajia edustavat SAK, STTK ja Akava. Hallintoedustuksen toteutus on yritystasolla usein kankeaa. 66 prosenttia vastaajista kertoi, että neuvottelut asiasta eivät ole edenneet sujuvasti. Prosessin tosin ei pitäisi olla vaikea. – Tarkoitus on liittää hallintoedustaja osaksi sellaista yrityksen toimielintä, joka on jo normaalisti toiminnassa eli mitään erityistä ei tätä varten ole syytä tai lainmukaistakaan perustaa tai järjestää. Näin ollen myös neuvottelujen tulisi olla lyhyitä, jos niitä on tarvetta käydä, Jauhiainen sanoo. Ongelmana onkin, että monessa yrityksessä henkilöstön hallintoedustusta ei haluta hallitukseen tai johtoryhmään. ”Laissa ei ole sanktioita järjestelmän puuttumisesta.” Laajennettu johtoryhmä Niissä yrityksissä, joissa hallintoedustusjärjestelmä on toteutettu, 23 prosenttia oli sellaisia, joissa henkilöstön edustaja istuu laajennetussa johtoryhmässä. Lähes kolmasosa näistä yrityksistä oli vastaajien mukaan perustanut laajennetun johtoryhmän juuri hallintoedustusjärjestelmää varten tai samassa yhteydessä hallintoedustusjärjestelmän perustamisen kanssa. Jauhiainen tulkitsee, että kyseessä on usein keino kiertää yhteistoimintalain velvoitteita: laajennetulle johtoryhmälle saattaakin vastausten mukaan olla leimallista kokousten pieni määrä, käsiteltävien asioiden vähäinen merkitys ja henkilöstön edustajien ylisuuri määrä – työntekijät voivat olla enemmistönä, vaikka asian tulisi nimenomaan olla toisinpäin. Avovastauksissa esitettiin paljon kritiikkiä siitä, että todelliset päätökset tehdään ”oikeassa johtoryhmässä” tai hallituksessa. Laajennettua johtoryhmää luonnehdittiin muun muassa ”varjojohtoryhmäksi – missä ei oikeasti käsitellä mitään asioita, vaan toimintojen vetäjät esittelevät toimintonsa tekemisiä/ tilannetta henkilöstön edustajille”. 24 prosentissa yrityksistä paikka henkilöstön edustajalle oli annettu joko yhden tai useamman liiketoimintayksikön johtoryhmästä, 12,5 prosentissa yrityksen hallituksesta. Jonkin verran hallintoedustuspaikkoja oli myös konsernitason hallituksissa sekä hallintoneuvostoissa. Joissain yrityksissä henkilöstön edustaja oli aitoa päätösvaltaa käyttävässä toimielimessä muttei välttämättä saanut kutsua kaikkiin kokouksiin eikä kaikkea kokousmateriaalia. Suora keskusteluyhteys Monista kriittisistä kommenteista huolimatta 54 % vastaajista hallintoedustuksen toteuttaneissa yrityksissä koki järjestelyn toimivaksi. 35 % oli sitä mieltä, että hallintoedustus tulisi järjestää eri tavalla. Hallintoedustajan vaikutusvaltaa ei kuitenkaan pidetty merkittävänä. 79 % katsoi sitä olevan vähän, melko vähän tai ei lainkaan. Vaikutuskeinoista korkeimmalle arvostettiin suora keskusteluyhteys yrityksen johtoon; noin neljä viidestä vastaajasta nimesi tämän yhdeksi parhaista vaikuttamisen tavoista. Johdon ja henkilöstön yhteistyön parantuminen olikin se asia, johon vastaajat kokivat vaikuttaneensa selvästi eniten. Toiseksi eniten hallintoedustajat saivat mielestään aikaan henkilöstön asemaan liittyvissä asioissa. Kaikkein vähiten pystyttiin vaikuttamaan yrityksen investointeihin. Jauhiainen muistuttaa, että hallintoedustajat eivät voikaan osallistua kaikkiin päätöksiin: tällaisia ovat lain mukaan esimerkiksi yrityksen johdon valinta ja sopimusehdot sekä päätökset henkilöstön työsuhteen ehdoista. Lisäksi osa asioista on salassapidettäviä. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista hallintoedustajista oli allekirjoittanut erillisen salassapitosopimuksen. •
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Hallituksen politiikka on ajanut monet SAK:laiset duunarit peruskysymysten äärelle, kun töitä ei löydy ja rahat eivät riitä elämiseen. Kaikkein kovimmille ovat joutuneet nuoret naiset. SAK:n työttömyysbarometri paljastaa hallituksen teot T Y Ö T T Ö M Y Y S teksti Jaakko Takalainen kuva Karoliina Öystilä SAK:n työttömyysbarometriin vastanneista työttömistä neljä kymmenestä kertoi, ettei heillä ole enää varaa ruokaan tai vaatteisiin. B arometri eli ilmapuntari mittaa ilmanpaineen muutoksia, ja sen avulla voidaan ennustaa säätä. SAK:n työttömyysbarometri mittaa työttömyyden ja siihen liittyvien ilmiöiden, kuten toimeentulon ja stressin, muutoksia. Ensimmäinen SAK:n työttömyysbarometri tehtiin 2024, vuosi sen jälkeen, kun Orpon ja Purran hallitus oli aloittanut työnsä. Toisen työttömyysbarometrin SAK julkaisi syyskuussa 2025. – Olemme toteuttaneet barometrin nyt toista kertaa, jotta työttömien ääni tulisi kuuluviin. Haluamme tarjota päättäjille tutkittua tietoa SAK:laisten alojen työntekijöiden tilanteesta, kun sosiaaliturvaa on leikattu, kertoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen. Sosiaaliturvaa on todella leikattu: vuodesta 2023 yhteensä neljällä miljardilla eurolla. Isoimpia sosiaaliturvan leikkauksia ovat olleet työttömyysturvan porrastus ja sen lapsikorotuksen ja suojaosan poisto sekä asumistukien omavastuun korotus. E L I N TA E 13
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 8-kohdan korjaussarja JOS ORPON hallituksen politiikka kasaa vaikeuksia työntekijöille, mikä on SAK:n lääke? SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen listaa kahdeksankohtaisen korjaussarjan, joka perustuu vastasykliseen talouspolitiikkaan eli talouden taantuman aikana on tarjolla enemmän porkkanaa kuin keppiä. 1. Työttömyysturvan porrastuksen kohtuullistaminen 2. Työttömyysturvan suojaosan palauttaminen 3. Työssäoloehdon lyhentäminen yhdestä vuodesta puoleen 4. Lisää rahaa palkkatukeen ja opiskelumahdollisuuksiin 5. Pitkäaikaistyöttömille subjektiivinen oikeus palkkatukeen 6. Pienituloisille suunnatun asuntotuotannon nopea lisääminen 7. Asumistuki myös pienituloisille työssäkäyville 8. Lapsikorotus takaisin työttömyysturvaan – Kaikki tämä, historiallisen suuri neljän miljardin euron leikkaus, on kohdistunut juuri pienituloisiin ja työttömiin SAK:n jäseniin. Tietysti se on syönyt ihmisten ostovoimaa, ja siten heikentänyt kotimaista kulutusta, Näätänen sanoo. Hänen mielestään hallituksen myötäsyklinen talouspolitiikka – nousukauden leikkaukset osuvat laskukauteen – koskee työttömien ja pienituloisten lisäksi myös paremmin ansaitseviin kansalaisiin. – Tämän voisi tiivistää: köyhät eivät voi kuluttaa, ja varakkaat eivät uskalla kuluttaa vaan säästävät. Vakitöissä oleva keskiluokkakin pelkää työpaikan menettämistä, toteaa Näätänen. Niin koulutetuilla kuin vähemmän koulutetuilla on syytäkin pelätä. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10,3 prosenttia, mikä on EU:n toiseksi korkein heti Espanjan jälkeen. 5-kertainen isku naisiin SAK:n barometrista ilmenee työttömyyden ja sen haittojen sukupuolittuminen. SAK:laisten alojen työnhakijoiden keskimääräiset tulot laskivat kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä. Naisten mediaanitulot putosivat selvästi miehiä enemmän: 120 euroa kuukaudessa 1321 eurosta 1200 euroon. Miesten mediaanitulot putosivat samaan aikaan 22 euroa 1400 euroon. Kaikkein pienituloisimpien, alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevien, osuus nousi vuodessa naisissa 21 prosentista 33 prosenttiin eli kolmannekseen. Kolme naista kymmenestä putosi siis köyhyyteen. Miehissä vastaava luku nousi 16 prosentista 21 prosenttiin eli viidennekseen. – Naiset työskentelevät useammin pienipalkkaisemmilla ja epävarmemmilla palvelualoilla, miehet taas vakaammissa ja paremmin palkatuissa teollisuustöissä. Eli naisiin osunut isku on viisi kertaa voimakkaampi kuin miehiä kohdannut vähennys, havainnollistaa Näätänen. Hallituksen ”keppiä ilman porkkanaa” -linja on osunut tänä vuonna erityisesti pienituloisiin, jos vertaa viime vuoteen. Pienituloisuusrajan, jossa tulot ovat 60 prosenttia keskituloista, alapuolella on nyt jo 71 prosenttia työnhakijoista, kun luku vuonna 2024 oli 60 prosenttia. – Vastaajista neljä kymmenestä ilmoitti, ettei heillä ole enää varaa ruokaan tai vaatteisiin. Hätä korostui erityisesti 31–50-vuotiailla, eli lapsiperheiden vanhempien ikäryhmässä. – Kolme neljästä työnhakijasta arvioi, etteivät tulot riitä yllättäviin menoihin. Siis jos silmälasit tai tiskikone rikkoutuu, ajaudutaan vaikeuksiin, Näätänen sanoo. Puolella naisista iso stressi Mitä tämä kaikki tarkoittaa, varsinkin pahimmin tulilinjalle joutuneille nuorille naisille? Suurinta työttömyydestä aiheutuva stressi on alle 40-vuotiailla naisilla. Alle 30-vuotiaista naisista 47 % ja 31–40-vuotiaista 43 % koki suurta stressiä siitä, että on työtön. – Nuorista naista puolet kokee suurta stressiä työttömyydestä, ja hieman vanhemmistakin neljä kymmenestä. Lisäksi monet nuoret naiset ovat yksinhuoltajia, joten vaikeudet kasautuvat, Ari-Matti Näätänen toteaa. Miesten stressitaso oli kautta linjan matalampi. • ”Köyhät eivät voi kuluttaa, ja varakkaat eivät uskalla kuluttaa vaan säästävät.” E L I N TA E 13
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Jonna Nieminen innostuu oppimisesta teksti Mikko Nikula kuva Kaisa Määttänen A M M AT I L L I N E N K O U L U T U S Suomen Oppisopimusosaajat ry palkitsi kaksi vuoden oppisopimusopiskelijaa, joista toinen oli Jonna Nieminen. – Kivaa, että oma osaaminen ja kiinnostus huomattiin noin isosti, Nieminen kiittää. Vuoden oppisopimusopiskelijaksi valittu Jonna Nieminen suoritti elintarvikealan perustutkinnon Saarioisilla töiden ohessa. J onna Nieminen on 25-vuotias ja tehnyt elintarvikealalla viisi vuotta töitä. Hän on alanvaihtaja, joka on aiemmin tehnyt kaksoistutkinnon: hän kävi lukion ja opiskeli sähköja automaatioasentajaksi. Rakennusalalle työllistyminen kuitenkin osoittautui vastavalmistuneelle vaikeaksi. Kesätyön kautta hän pääsi Saarioisten Sahalahden tehtaalle ja sittemmin vakinaiseksi. – Olen aina tykännyt opiskelusta. Kun kuulin työkaverilta, että täällä järjestetään työntekijöille koulutuksia ja olisi mahdollista tehdä elintarvikealan perustutkinto työn ohessa, tartuin siihen heti. Opiskelun ajalta maksettiin palkkaa, ja työnantaja oli aikataulujen kanssa tosi joustava, Jonna Nieminen kertoo. Opinnoista kokonaiskuva Jonna Nieminen suoritti elintarvikealan perustutkinnon Tampereen ammattiopisto Tredussa noin vuodessa. – Välillä oli kokonaisia koulupäiviä, eli kävin Tampereella tekemässä esimerkiksi tietotekniikan ja englannin kursseja. Kirjoja ei ollut, netistä löytyi kaikki tarvittava tieto. Luennoilla Nieminen muun muassa kuuli erilaisissa tehtävissä olevien ihmisten kertovan omista töistään Saarioisilla, vieraili Saarioisten Valkeakosken tehtaalla ja tutustui sen toimintaan. Tutkinnon suurimpia hyötyjä olikin, että se tarjosi hyvän kokonaiskuvan yrityksestä. Yksittäisistä aihealueista parhaiten mieleen jäivät ympäristöasiat. – Saarioisten ympäristötavoitteista puhuttiin, eli kuinka on hankittu biorekkoja kuljetukseen ja muovin määrää halutaan vähentää, ja onhan sitä vähennetty hirveästi jo nyt, kun pakkauksissa kaikesta tehdään vähän ohuempaa. Oli hienoa kuulla, miten paljon on saatu hyvää aikaiseksi. Mitään epämieluisaa tai erityisen hankalaa opintoihin ei sisältynyt. – Näyttösuunnitelmien kirjoittaminen oli
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 – Tämä on minun alani, viisi vuotta elintarvikealalla työskennellyt Jonna Nieminen sanoo. vähän haastavaa, kun koulussa äidinkieli oli minulle vaikea aine. Mutta tein näyttösuunnitelman esimerkiksi riisipuuron valmistuksesta. Siinä piti kuvata, mitä asioita on otettava huomioon prosessin eri vaiheissa. Kaikki kriittiset hallintapisteet ja turvallisuustekijät siitä lähtien, kun alussa varmistetaan työvälineiden puhtaus ja koneiden toiminta, aina sinne asti, että valmis tuote holkitetaan. Gaalassa Kuopiossa ”Jonnan tarina on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteistyö, ohjaus ja aito työssä oppiminen inspiroivat. Työpaikalla oppimisen merkitys ja työpaikkaohjaajan tärkeä rooli välittyvät aidosti tarinassa.” Näin perusteli Suomen Oppisopimusosaajat ry:n palkintoraati valitessaan Jonna Niemisen vuoden oppisopimusopiskelijaksi 2025. Nieminen vahvistaa raadin mainitseman työpaikkaohjaajana toimineen työnjohtajan Janne Jokisen suuren merkityksen. Erityiskiitokset Nieminen antaa myös tutkintonsa vastuuopettajalle, Tredun Inga Helinille. – Inga oli äärimmäinen tuki ja paras opettaja, joka minulla on ikinä ollut. Varmaan loppuikäni muistan hänet. Helin myös oli aloitteellinen siinä, että Nieminen nimettiin ehdolle kilpailuun. Valinta perustui esittelyvideoon, jossa hän kertoi ajatuksiaan ja kokemuksiaan tutkinnon tekemisestä. Palkinnonsaajat kutsuttiin gaalatyyppiseen juhlaan 12.11.2025 Kuopioon. – Me saimme lavalla kukat ja kunniakirjat, jokaisen videot näytettiin, ja sen jälkeen oli illallinen. Oli upea ja tosi hienosti järjestetty tapahtuma. Ja kivaa totta kai, että oma osaaminen ja kiinnostus huomattiin noin isosti. Lisää uusia taitoja Saarioisten Sahalahden tehtaalla on työntekijöitä noin 450. Jonna Nieminen on viihtynyt työpaikalla hyvin, ja tärkeänä syynä on työn vaihtelevuus. – Asiat päivittyvät koko ajan, eli yksitoikkoista ei ole. Tuntuu, että tämä on minun alani. Häntä miellyttää myös fyysinen tekeminen. Sitäkin riittää osastolla, jossa hän työskentelee. Siellä tehdään ruukkuruokia, soseita ja puuroja. – Purettavat raaka-aineet voivat olla 20 kilon säkeissä, monenlaisia nostoja tulee päivän mittaan, ja altaita saa työnnellä. Vuosi sitten Jonna Nieminen ryhtyi noin 90 työntekijän osaston luottamusmieheksi, koska pesti vaikutti mielenkiintoiselta. – Aika paljon se on ollut kuuntelua, ongelmien selvittelyä ja viestinviejän hommaa. Laitan usein asioita ylös ja keskustelen pääluottamusmiehen kanssa, jos tulee vaikka palkkaan liittyviä kysymyksiä. Tässäkin tehtävässä opiskelu on ollut hyödyksi: Nieminen kävi viikon mittaisen SEL:n luottamusmiesten peruskurssin Murikka-opistossa. Hänen intonsa hankkia uusia taitoja ei rajoitu vain työelämään. Taannoin hän opetteli kutomaan villasukkia, ja uusimpana projektina on lavatanssikurssi. Kun valssit, humpat ja foxtrotit ovat kunnolla hallussa, Nieminen aikoo ensi kesänä olla Orivedellä sijaitsevan Rönnin tanssilavan vakioasiakas. – Tanssilavat ovat niin maalaisromanttisia paikkoja. Mukavampi siellä on viettää viikonloppuja kuin jossain baarissa. • ”Olen aina tykännyt opiskelusta.” Mikko Nikula
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 T Y Ö PA I K A L L A Merkittävä mylly Helsingin Myllyllä Vaasassa ollaan ylpeitä omasta tekemisestä. teksti ja kuvat Kati Oksman V aasassa sijaitsee 1993 toimintansa käynnistänyt ja 1997 Helsingin Myllyn omistukseen siirtynyt mylly. Valion entisissä tiloissa toimiva mylly on kasvanut vuosien varrella kansainvälisestikin merkittäväksi kauramyllyksi. Kymmenen vuotta sitten myllyllä käynnistettiin gluteenittomien tuotteiden tuotanto ja nykyään niiden osuus kokonaistuotannosta on merkittävä. Myllylle tärkeitä asiakkaita ovat kuluttajien lisäksi muun muassa leipomot, elintarviketeollisuus, tukut, hotellit ja ravintolat. Myllyn sivuvirtana syntyy myös raaka-ainetta rehuja lemmikkiruokateollisuuteen. Henkilöstömäärältään Helsingin Mylly on Suomen suurimpia. Vaasan yksikössäkin henkilöstömäärä on tuplaantunut 20 vuoden aikana. Perheomisteisessa myllyssä on etenemismahdollisuuksia. Tuotantojohtaja Ville Mäki muistaa lokakuussa myllyllä vierailleen Veli-Matti Kuntosen samalta SEL:n luottamusmieskurssilta 2000luvun alusta. Mäki aloitti Helsingin Myllyllä pakkaajana, josta eteni mylläriksi ja ehti toimia aikoinaan myös pääluottamusmiehenä. Tuotantojohtajana hän vastaa kaikista kolmesta Helsingin Myllyn yksiköstä. SEL:n jäseniä työpaikalla on 14. ”Joskus harvoin työntekijät kyselevät esimerkiksi palkkoihin tai vuosilomiin liittyvistä asioista. Täällä on asiat aika hyvin”, pääluottamusmies Kai Ojanperä tuumii.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 ? Välkymmin viljelty vilja Mylly jauhaa vuosittain miljoonia kiloja gluteenitonta puhdaskauraa, joka saadaan omalta viljelijäringiltä. Tavallista kauraa saadaan lähiseuduilta, mutta luomuviljaa myllylle saapuu kauempaakin Suomesta. – Sopimusviljelijät ovat suuri etu, sillä voimme kertoa heille esimerkiksi, mitkä lajikkeet toimivat meillä parhaiten. Vastuullisuusviljelyohjelmaamme sisältyy ilmastonmuutokseen varautuminen ja maan kunnosta huolehtiminen, Ville Mäki kertoo. Myllyllä seurataan tarkasti sekä EU:n että kotimaista lainsäädäntöä ja viljelyssä tapahtuvia muutoksia. – Näissä asioissa pitää olla hereillä, sillä ne vaikuttavat raaka-aineen saatavuuteen, Mäki sanoo. Vasemmalla ylhäällä: Kuvassa pitkään Helsingin Myllyllä työskennellyt mylläri Tomi Leppäaho. Oikealla ylhäällä: Gluteenittoman pakkaamon työntekijä Jaakko Niilola työskenteli aiemmin Närpiön yksikössä, ja kävi Vaasassa vain tuurailemassa, mutta siirtyi työskentelemään nyt kokonaan Vaasan myllylle. Vasemmalla alhaalla: Ulla Niemi työskentelee gluteenittoman puolen pakkaamossa. Oikealla alhaalla: Laborantti Satu Bergendahl on työskennellyt 21 vuotta talossa ja toimi noin 8 vuotta sitten Vaasan elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokunnassa. ”Täällä ei kiusata eikä ole häirintää, ja työ on vaihtelevaa. Kun työpaikan ovi menee kiinni, ei työasioita tarvitse miettiä. Ei ole kiinnostanut lähteä muualle katsomaan, olisiko jossain parempaa tarjolla”, Bergendahl kertoo. Pakkaaja Ari Granö ryhtyi työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi vuosia sitten, kun sellaista ei ollut. Hän ajatteli, että jonkunhan täytyy tehtävään ryhtyä. – Vetoisuus on ollut työpaikallamme iso ongelma lähes ympäri vuoden, paitsi kesällä, jolloin on kuuma. Työskentelyolosuhteiden pitäisi kuitenkin parantua ensi vuonna huomattavasti, kun ilmanvaihtoon liittyvä remontti valmistuu, Granö kertoo. Työergonomiaan on kiinnitetty huomiota työterveyshuollon laatimilla toimipistekohtaisilla ohjeistuksilla ergonomisista työasennoista. – Työnantaja tarjoaa työfysioterapeuttikäyntien lisäksi myös Smartum-hierontaedun 400 eurolla vuodessa. Sen päälle saamme kulttuurija liikuntaedun sekä hammashoidon, työsuojeluvaltuu
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 tettu mainitsee. Vähäisen vapautusajan käytöstä Granön ei ole tarvinnut lähteä erikseen sopimaan. Työsuojeluvaltuutettuna hän osallistuu työsuojelutoimintaan aina, kun tarvetta on, kuten turvallisuuskierroksiin tuotannossa, läheltä piti -ilmoitusten käsittelyyn ja työtapaturmien selvittelyyn. Vuoropuhelua Teamsin välityksellä Vuosi sitten vaaleilla pääluottamusmieheksi valittu Kai Ojanperä on alanvaihtaja. Ojanperä valmistui leipuri-kondiittoriksi 1997 ja työskenteli leipomoalalla kevääseen 2022 saakka, jolloin hän siirtyi nykyiseen työpaikkaan pakkaajaksi. Myllyllä työskennellään arkisin keskeytyvässä kolmivuorossa, ja viikonlopputyöt tehdään 12-tunnin työvuoroissa, joihin on oma vakiomiehityksensä. SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä työskentelee Ojanperän mukaan noin 25 työntekijää; pakkaajina, mylläreinä, varastossa ja kunnossapidossa. Työntekijöiden sukupuolijakauma on miesvaltainen. – Olen tykännyt tästä työpaikasta, koska asioista on voinut sopia joustavasti, jos on tarvinnut saada joskus vaikka töistä vapaata. Työkavereidenkin kanssa olen päässyt samalle aaltopituudelle sitä mukaa, kun heihin on tutustunut ajan kanssa. Entä mikä sai Ojanperän hakeutumaan pääF A K TA Helsingin Mylly ? 90-vuotias suomalainen perheyritys ? Tuotantolaitokset: Vaasassa, Järvenpäässä ja Närpiössä ? Henkilöstö: 110, joista 40 Vaasassa ja heistä työntekijöitä 25–30 ? Tuotteet: Kauraja gluteenittomat tuotteet, kuten hiutaleet, rouheet, suurimot, litisteet, sirotteet, konsentraatit ja raskit Vaasassa, jauhot Järvenpäässä ja murot ja myslit Närpiössä ? Liikevaihto: 55,7 miljoonaa euroa 2024 Varastossa työskentelevä varapääluottamusmies Joni Heinilä kertoo, että varastossa työskentely on sosiaalisempaa kuin pakkaamopuolen työ. ? Vasemmalla SEL:n Pohjanmaan aluesihteeri Petri Koivisto, pääluottamusmies Kai Ojanperä, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, tuotantojohtaja Ville Mäki ja ylimylläri Mikko Rouru.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 luottamusmieheksi? – Työkaverithan ne minua siihen pyysi. Toimin aiemmin ammattiosaston puheenjohtajana, joten varmaan tästä syystä he keksivät ehdottaa minua tehtävään. Pääluottamusmies osallistuu kolmen kuukauden välein Helsingin Myllyn järjestämiin vuoropuheluteamseihin, joissa ovat mukana myös edustajat Järvenpään ja Närpiön tuotantolaitoksista. – Minulla on tapana kysellä työkavereilta toiveita siellä käsiteltäviksi asioiksi ja kiitettävästi niitä olen saanutkin. Korona-aika mittasi tehot Varapääluottamusmies Joni Heinilä on työskennellyt myllyllä vuodesta 2018, ensin puoli vuotta pakkaamossa ja sen jälkeen varastossa, jossa hän työskentelee päivävuorossa. – Tämä on sosiaalisempaa kuin pakkaamotyö. Välillä on kiireisempää, välillä rauhallisempaa. Esimerkiksi heinäkuussa on hiljaisempaa viennin vähenemisen takia, kun Eurooppa on kiinni. Oman varaston lisäksi Vaasan myllyllä on käytössä kaksi ulkoista varastoa. Korona-aika osoittautui myllyllä kiireiseksi. Vaikka vientija suurtalouskeittiöpuolen menekki supistui, vastaavasti kotitalouksissa aloitettiin erityisesti kuivien elintarvikkeiden hamstraus. – Kun kaupan hyllyt tyhjenivät, meidän piti tehdä linjaus, mitä tuotetta valmistamme ja kaikki muu tekeminen jäi. Se oli hyvää oppia, kuinka tehokkaita, ketteriä ja joustavia pystymme tarvittaessa olemaan, Ville Mäki kertoo. – Siinä mitattiin tehot. Ne olivat uskomattomia ne lavamäärät, mitä täältä lähti silloin ulos. Välillä laskin sekunteja silmät kiinni, kun ajoin trukilla kaurahiutalepaketteja S-ryhmän kuormiin, Joni Heinilä muistelee. Valmistuksessa on myös private label -tuotteita. – Suomi on suhteellisen pieni kansa ja markkina saturoitunut, joten meillä riittää tuotantokapasiteettia omien Myllärin-tuotteiden valmistamisen lisäksi muiden tuotemerkkien valmistukseen. Se ei ole meistä huono juttu. Isot volyymit ovat meille elinehto, jotta voimme kasvaa ja työllistää, tuotantojohtaja kertoo. Viennin osuus tuotannosta on noin kolmannes. – Kesällä 2024 saimme suuren espanjalaisen kauppaketjun valikoimiin gluteenittoman tuotteen yli 1 700 myymälään. Neuvottelut olivat pitkät, mutta olemme nöyrästi ylpeitä tästä asiakkuudesta, joka on tarkoittanut meille suurta työmäärää, Mäki kertoo. Lokakuisena iltapäivänä mylläreiden koppi on täynnä väkeä, kun käsillä on vuoronvaihto aamuvuorosta iltavuoroon. Työpaikalla on viljelty leikkimielisesti sanontaa, että jos myllärillä on jalat pöydällä, kaikki on hyvin. Nyt ei ole, vaan ovi ja jalat käyvät tiheään, kun myllärit käyvät useamman miehen voimin tutkimassa linjastossa ilmennyttä vikaa, kunnes selviää, että eräs sähkörele on rikki. – Silloin, kun kaikki toimii, tämä on oikein mukavaa hommaa, yksi mylläreistä tuumaa. • Vasemmalla: SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja työsuojeluvaltuutettu Ari Granö. ”Tulin tänne töihin 2003 vuokrafirman kautta ja 2004 minut vakinaistettiin talon kirjoille,” Granö kertoo. Oikealla: Mylläri Jussi-Pekka Olli (oik.) ja pakkaaja Saku Katajamäki, joka kävi työvuoronsa päätteeksi kirjauttamassa aamuvuoron aikana tehdyt tuotantomäärät koneelle. ”Isot volyymit ovat meille elinehto, jotta voimme kasvaa ja työllistää.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 2 Suomen Sokerin Kirkkonummen tehtaan luottamushenkilöt edustavat tuoretta polvea niin työntekijöinä kuin luottamushenkilöinä. Työporukka liimaa yhteen teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A Viime vuonna eläkkeelle jäänyt entinen pääluottamusmies Jukka-Pekka Aalto käy tuuraamassa työpaikalla säännöllisesti.