Elintae 4/2026 - Lehtiluukku.fi

GALLUP | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | LUOTTAMUSHENKILÖ 4∕ 26 SELLILÄISTEN OMA LEHTI HKFoods on yksi Rauman suurimmista työnantajista T YÖPAIKALL A Työperäinen hyväksikäyttö on kitkettävä Suomesta RIKOLLISUUS TUULA KUJALA MENETTI TYÖPAIKKANSA KUUSIKYMPPISENÄ LUOTTAMUSMIESVAALIT SYKSYLLÄ KAIKILLA TYÖPAIKOILLA
E L I N TA E 3 Hyödynnä jäsenetusi. Riittää, että vakuutuksenottaja on jäsen: HENKIVAKUUTUS sinulle ja puolisollesi HINTA KAHDELLE/KK 200 000 € korvaussumma 30-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat 17,70 € 26,00 € 54,20 € (50,10 €) (73,80 €) (153,60 €) Esimerkkihinta SEL:n jäsenedulla. Suluissa hinta ilman liiton alennusta. Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut. SEL:n jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -64,7 % vakuutettua henkeä keskimääräinen säästö/v. 2 053 558 € Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PARITURVALLA LAITAT MYÖS PUOLISOSI HENKIVAKUUTUKSEN KUNTOON kalevavakuutus.fi/sel YHTEISTYÖSSÄ Kaleva_Elintae2_215 x 290 mm + 5 mm bleed_2026_TU.indd 1 Kaleva_Elintae2_215 x 290 mm + 5 mm bleed_2026_TU.indd 1 10.8.2026 13.15 10.8.2026 13.15
E L I N TA E 3 Aluksi O rpon hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka takaisi kaikissa vähintään 100 työntekijää työllistävissä yrityksissä henkilöstölle hallintoedustuksen. Tämä tarkoittaa paikkaa yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä tai vastaavassa toimielimessä. Työntekijöiden edustajien on tarkoitus päästä mukaan pöytiin, joissa oikeasti tehdään yritystä ja sen henkilöstöä koskevia päätöksiä. Nykyisin lakia sovelletaan yrityksissä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan lakimuutos tuo hallintoedustusta koskevan sääntelyn piiriin jopa 100 000 uutta palkansaajaa. ON HIENOA, että hallitus haluaa edes tällä yhdellä lakimuutoksella vahvistaa työntekijöiden äänen kuulumista työpaikoilla. Hallituksen tähänastisilla toimilla on ollut aivan päinvastaiset vaikutukset. Hallitus on muun muassa puolittanut muutosneuvotteluiden keston työpaikoilla. Lisäksi hallitus nosti yhteistoimintalain soveltamisrajaa 20 työntekijästä 50 työntekijään, joten yhteistoimintalaki koskee aiempaa harvempaa yritystä. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Kehittäminen nähdään silti edelleen liian usein vain johdon, konsulttien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävänä. Työpaikan tärkein kehittämisvoima on henkilöstö. Työntekijät tuntevat työnsä, toimivat asiat ja ongelmat paremmin kuin ulkopuoliset. He tietävät, missä prosessit tökkivät, mikä kuormittaa turhaan ja millaiset ratkaisut helpottaisivat työn tekemistä. Työntekijöiden näkemyksiä ei kannata jättää kehittämistyön ulkopuolelle. YHTEISTOIMINTA JA muutosneuvottelut liitetään usein tilanteisiin, joissa tehostetaan ja tehdään henkilöstövähennyksiä. Näin ei pitäisi olla. Parhaimmillaan yhteistoiminta on jatkuvaa vuoropuhelua työpaikan kehittämisestä, osaamisen vahvistamisesta ja työn sujuvuuden parantamisesta. Ammattiliiton tehtävä on vahvistaa työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työpaikan asioihin järjestäytymisen ja luottamushenkilöiden kautta. Työpaikat menestyvät parhaiten silloin, kun henkilöstön osaaminen, kokemus ja ideat otetaan täysimääräisesti käyttöön. Kun työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua kehittämiseen, syntyy toimivampia työpaikkoja ja kestävämpiä ratkaisuja, joista hyötyvät kaikki. Työpaikan kehittäminen kuuluu myös työntekijöille P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ammattiliiton tehtävä on vahvistaa työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työpaikan asioihin.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/26 11.9.2026 S I S Ä L LY S Kannessa: Leena Hakulinen työskentelee HKFoodsin Rauman tehtaalla pakkaajana. Hän lähettää terveisiä liiton jäsenille: ”Pidetään lippu korkealla!”. Kannen kuva: Kati Oksman TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Työperäinen hyväksikäyttö kuriin 13 Broilerinlihan kysyntä työllistää Raumalla 18 Metrija senttipizzat valmistetaan Alahärmässä 22 Fat Lizardilla oluen valmistus on tiimityötä 26 SEL:n kesäfestarit 28 Järjestösivut 34 Syntymäpäivälahjaksi irtisanomisilmoitus 37 Luottamushenkilö 40 Luottamusmiesvaalit 42 Näin haet ansiopäivärahaa 43 Så här söker du dagpenning 44 På svenska, In English 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti E L I N TA E 5 E lintarviketeollisuusliitto ETL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Ammattiliitto Pro ja Meijerialan Ammattilaiset MVL sopivat syyskuun alussa, että elintarvikealan työehtosopimukset jatkuvat kolmannen sopimusvuoden. Ratkaisu tuo vakautta ja ennakoitavuutta yhdelle Suomen suurimmista teollisuudenaloista, sen yrityksille ja kymmenille tuhansille työntekijöille. Keväällä 2025 solmittuihin elintarvikealan työehtosopimuksiin sisältyy mahdollisuus arvioida sopimuskauden aikana alan talouden ja työllisyyden näkymiä sekä sopimuksiin kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Arvion perusteella osapuolilla on ollut mahdollisuus päättää työehtosopimusten jatkumisesta kolmannelle vuodelle. Osapuolet sopivat syyskuun alussa, ettei mahdollisuutta työehtosopimusten irtisanomiseen käytetä. Työehtosopimukset jatkuvat siten kolmannen vuoden ajan ja vuodelle 2027 sovitut palkankorotukset toteutetaan sopimusten mukaisesti. SEL:n ja ETL:n väliset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2028 asti. Työehtosopimuksissa on sovittu, että viimeisenä sopimusvuonna kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 %:n yleiskorotuksella 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. – Työehtosopimusten jatkuminen tuo yrityksille ja henkilöstölle ennakoitavuutta tulevaan. Pitkä sopimuskausi luo osaltaan vakautta myös alan kehittämiselle, työllistämiselle ja investoinneille, todetaan ETL:n, SEL:n, Pron ja MVL:n yhteisessä tiedotteessa. Pitkä työehtosopimuskausi antaa osapuolille hyvän pohjan jatkaa yhteistyötä ja kehittää työelämää alan työpaikoilla. Yhteisiä kysymyksiä riittää: osaavan työvoiman saatavuus, alan vetoja pitovoima, osaamisen kehittäminen sekä muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaaminen ovat keskeisiä koko alan tulevaisuudelle. ETL, SEL, Pro ja MVL pitävät tärkeänä pitkäjänteistä ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinayhteistyötä. – Sopimuskauden jatkuminen antaa yrityksille ja henkilöstölle mahdollisuuden katsoa yhdessä eteenpäin ja rakentaa suomalaisen elintarvikealan tulevaisuutta vakaalta pohjalta. Ruoka syntyy ihmisistä, työstä ja yhteistyöstä, liitot toteavat. Liitot sopivat: Elintarvikealan työehtosopimukset jatkuvat kolmannen vuoden Karoliina Räikkönen SEL ja ETL sopivat 3.9.2026, ettei kumpikaan osapuoli irtisano työehtosopimuksia, jolloin ne jatkuvat kolmannen sopimusvuoden ja ovat voimassa 31.1.2028 asti. Kuvassa on Andreas Will Hartwallin Lahden panimolta.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti E L I N TA E 5 O rkla aikoo siirtää Pandan koko suklaantuotannon Jyväskylän Vaajakosken makeistehtaalta Viroon Kalevin tehtaalle asteittain vuosien 2027–2030 aikana. Ensimmäisenä on lähdössä ensi vuonna patukkalinja, joka siirtyy ensin Latviaan ja sieltä myöhemmin Viroon, kun sinne vapautuu tilaa. Vaajakosken tehdas keskittyisi jatkossa lakritsin ja raemakeisten valmistukseen. Syyskuun alussa alkaneet muutosneuvottelut koskevat Pandan makeistehtaan koko vakituista henkilöstöä, yhteensä 147 ihmistä. Koska suklaantuotanto siirtyy Viroon vaiheittain usean vuoden aikana, on tässä vaiheessa mahdoton arvioida, millaiset lopulliset henkilöstövaikutukset ovat. Suklaantuotannon osuus Pandan Vaajakosken makeistehtaan tuotannosta on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Orklan suunnitelmissa Kalevin raetuotanto siirtyisi vastaavasti Suomeen Pandan tehtaalle, mutta se ei riitä työllisyysvaikutuksiltaan korvaamaan suklaantuotantoa. Kalevin raetuotanto vastaa vain noin 10 prosenttia Vaajakosken tehtaan tuotannosta. – Me toivomme ja odotamme, että saamme Orklalta tänne Vaajakoskelle lisää korvaavaa tuotantoa, jotta saamme työpaikat pidettyä Vaajakoskella, pääluottamusmies Esa Väyrynen sanoo. Työntekijöitä edustava SEL ja toimihenkilöitä edustava Pro Orkla siirtää Pandan suklaantuotannon Vaajakoskelta Viroon – henkilöstövaikutukset vielä auki Suklaakonvehtien valmistusta Pandan makeistehtaalla vuonna 2023. aikovat muutosneuvotteluissa vaikuttaa yhdessä siihen, että työpaikkoja saadaan säilytettyä Vaajakoskella mahdollisimman paljon. – Työnantajan siirtosuunnitelmat olivat kova järkytys ja iso pommi työntekijäporukallemme. Toivottavasti selviämme tästä muutoksesta mahdollisimman pienillä irtisanomisilla. Meillä on lähivuosina eläköityviä työntekijöitä kuitenkin jonkun verran, mikä vähentää tarvetta irtisanoa ihmisiä, Väyrynen toteaa ja lisää: – Määräaikaisten sesonkityöntekijöiden tarve tulee kuitenkin varmasti vähenemään. Meillä on nyt ollut joka vuosi iso määrä sesonkityöntekijöitä tekemässä joulusuklaaja konvehtisesonkia, joka kestää meillä yli puoli vuotta. Pandan Juhlapöydän konvehdit ovat Suomen suosituin konvehtirasia. Kun media uutisoi elokuussa Pandan suklaantuotannon siirrosta Viroon, kuluttajat nousivat osoittamaan tukeaan tehtaan työntekijöille ja moni vannoi alkavansa saman tien boikotoimaan Pandan ja Orklan tuotteita. – Tuntuu totta kai hyvältä, että ihmiset haluavat tukea suomalaista työtä ja arvostavat työtämme. Toivon kuitenkin, että ihmiset eivät boikotoisi meidän Suomessa valmistettuja tuotteitamme, koska emme todellakaan halua menettää lisää työpaikkoja boikottien takia. Tämänhetkisen tiedon mukaan viimeiset Suomessa Vaajakoskella valmistetut konvehtirasiat ovat kaupoissa jouluna 2029 ja vasta sen jälkeen ne valmistetaan Virossa. Esa Väyrynen toivoo nyt ennen kaikkea työkavereilleen jaksamista raskaassa tilanteessa. – Vaikka tilanne näyttää nyt pikimustalta, toivotaan, että saadaan valoa näkyviin. Kaikki tehdään mitä voidaan ja enemmänkin, hän lupaa. Karoliina Öystilä Valio irtisanoo Oulusta 140 ihmistä VALIO SIIRTÄÄ OULUN TEHTAANSA koko tuotannon vaiheittain Riihimäen, Jyväskylän ja Joensuun tehtailleen kesäkuun 2028 loppuun mennessä. Valion Oulun tehtaalla työskentelee noin 300 ihmistä, joista jopa 140 tullaan irtisanomaan vaiheittain tehtaan tuotannon siirtymisen loppuun mennessä. Oulun tehtaan tiloihin jää Valion jakeluvarasto sekä myyntija tukitoimintoja. SEL:n työehtosopimuksella Valion Oulun tehtaalla on töissä noin 190 ihmistä. Työntekijöiden pääluottamusmiehenä lopettamispäätöksen aikaan kesäkuussa toiminut Harri Lantto oli todella pettynyt työnantajan toimintaan. – Meillä on täällä Oulussa toimiva tehdas ja osaava henkilöstö. Näinkö työnantaja kohtelee sitoutuneita työntekijöitään – irtisanomalla heidät, vaikka mitään taloudellista pakkoa ei ole, Lantto kritisoi tuoreeltaan. Valion mukaan tuotantoaan keskittämällä yhtiö vahvistaa toimintansa kannattavuutta ja kilpailukykyä tilanteessa, jossa kustannukset ovat nousseet ja kilpailu maitomarkkinoilla kiristynyt.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti A tria tiedotti elokuun lopussa aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat Atrian Jyväskylän tehtaan koko henkilöstöä. Atria selvittää naudan teurastuksen keskittämistä kokonaan Kauhajoen tehtaalleen, jolloin nautateurastus Jyväskylässä päättyisi ja noin 20 ihmistä irtisanottaisiin. Tämä tarkoittaisi Atrian Jyväskylän tehtaan toiminnan loppumista kokonaan, sillä Atria päätti jo viime syksynä naudan leikkaamisen ja pakkaamisen siirtämisestä Kauhajoelle, mikä vähensi jo noin 60 työpaikkaa Jyväskylästä. Atrian Jyväskylän tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehen Marko Hakulisen mukaan tunnelmat työntekijöiden keskuudessa ovat synkät. Työntekijöillä oli hiukan toivoa, että he olisivat saaneet jatkaa työtään Jyväskylän teurastamolla ”edes jonkun aikaa”, sillä työpaikalla oli jo suunniteltu, miten teurastus jatkuisi pienemmällä porukalla sen jälkeen, kun leikkuuja pakkaustoiminnot siirtyisivät Jyväskylästä Kauhajoelle. – Meillä oli tarkoitus jatkaa teurastusta uuden mallin mukaisesti, mutta eipä sitä nyt tarvitse edes kokeilla, Hakulinen totesi tuoreeltaan pettyneenä. Atrian perustelee nautateurastuksen keskittämistä KauhaAtria aikoo lopettaa myös teurastuksen Jyväskylässä – loputkin 20 työpaikkaa uhattuna Pääluottamusmies Marko Hakulisen mukaan työntekijöiden tunnelmat ovat synkät. joelle naudanlihan hankintamäärien ennakoitua voimakkaammalla vähenemisellä sekä kiristyneellä kilpailutilanteella. Yhtiö laskee toiminnan keskittämisen tuovan sille noin kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt. Kun Atria osti Jyväskylän tehtaan Saarioisilta vuonna 2014, yksikössä työskenteli Hakulisen mukaan noin 200 ihmistä. Sen jälkeen henkilöstöä ja toimintoja on vähennetty lukuisissa muutosneuvotteluissa. Kaikki vuoden 2025 muutosneuvotteluiden piiriin kuuluneet työntekijät on jo irtisanottu porrastetusti 29.5.2026 alkaen työsuhteen pituudesta määräytyvän irtisanomisajan mukaisesti. Suurimmalla osalla työntekijöistä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. – On heistä tietääkseni jokunen lähdössä Atrian Kauhajoen ja Nurmon yksiköihin töihin. Muutosturva-asiatkin ovat tämän porukan osalta edenneet, Hakulinen kertoo. Jos Atria päätyy lopettamaan myös teurastuksen Jyväskylässä, tehdas suljetaan ja kaupungista häviää edellisissä muutosneuvotteluissa jo irtisanotut ihmiset mukaan luettuna noin 80 työpaikkaa, sillä tehtaan sulkeminen vaikuttaa myös tehtaalla työskenteleviin Ruokaviraston lihantarkastajiin. Muutosneuvottelut alkoivat 8.9.2026 ja niiden arvioidaan kestävän kolme viikkoa. Keski-Suomen työllisyystilanne on koko Suomen tilannetta huonompi ja esimerkiksi Jyväskylässä työvoimasta lähes joka viides on tällä hetkellä työtön. Timo Mustalampi/Keskisuomalainen Leipomoita konkurssiin YLI SATAVUOTIAS helsinkiläisleipomo Marian Konditoria kaatui konkurssiin syyskuun alussa. Koronapandemia, kustannusten nousu ja kysynnän hiipuminen ajoivat leipomon toiminnan tappiolliseksi, eikä liiketoimintaa saatu käännettyä voitolliseksi vuonna 2023 alkaneessa yrityssaneerauksessa. Yrityksellä oli vuodenvaihteessa 16 työntekijää. KESKISUOMAL AINEN Jyväs Pakari hakeutui kesäkuussa konkurssiin kohonneiden kustannusten ja kassavajeen takia. Yrityksellä oli leipomomyymälät Jyväskylässä ja Laukaassa. Kymmenisen ihmistä työllistäneen Jyväs Pakarin liiketoiminnalle ei ole SEL:n tietojen mukaan löytynyt jatkajaa. Konkurssipesä myi leipomon koneet ja laitteet konkurssihuutokaupassa elokuussa. TOUKOKUUSSA konkurssiin meni oululainen Kuivaksen Leipomo. Vuodesta 1949 toiminut leipomo työllisti noin kahdeksan ihmistä. Yrittäjän mukaan leipomoa yritettiin pitää pystyssä viimeiseen asti, mutta kasvaneet kustannukset ja kallistunut energian hinta tekivät jatkamisen mahdottomaksi.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti JULKINEN TEKOÄLYKESKUSTELU pyörii valkokaulustyön ympärillä: miten tekoäly muuttaa asiantuntijan, insinöörin tai ohjelmoijan työtä? Varjoon ovat jääneet tehtaat, tuotantolinjat ja työtehtävät, jotka perustuvat enemmän ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen. Kyse ei ole pienestä ryhmästä. Eurostatin mukaan EU:n valmistavassa teollisuudessa työskenteli vuonna 2023 noin 30 miljoonaa ihmistä. Se, miten teknologinen murros vaikuttaa heidän työhönsä, osaamiseensa ja toimeentuloonsa, on suuri kysymys koko Euroopalle. TEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA tekoälyä ei pidä tarkastella irrallaan automaatiosta, digitalisaatiosta ja robotiikasta. Tekoäly yksin ei muuta tuotantoa yhtä paljon kuin silloin, kun se yhdistetään muuhun teknologiaan. Tekoälyn, automaation ja robotiikan yhdistelmä voi lisätä työn tuottavuutta ja talouskasvua sekä muuttaa työn sisältöä ja tuotantotapoja. Teollisuudessa työn tuottavuus kasvaa monia muita aloja nopeammin, ja tekoäly voi voimistaa tätä kehitystä. Hyvin suuri kysymys on, kenelle tekoälyn tuottama taloudellinen hyöty kuuluu. Kun samalla työtunnilla syntyy enemmän arvonlisää, kuinka suuri osa tuottavuuden kasvusta siirtyy työntekijöille palkkoina? Usein pidetään itsestään selvänä, että tekoälyn taloudelliset hyödyt kuuluvat ensisijaisesti yrityksille ja niiden omistajille. Samalla tunnutaan hyväksyvän, että tekoälymurros keskittää pääomia entistä harvemmille. Jos työntekijä näkee tekoälyssä työpaikan menettämisen, työn muuttumisen tai osaamisensa vanhenemisen uhan, mutta ei osuuttaan hyödyistä, murrosta ei koeta oikeudenmukaiseksi. Hyödyt eivät siirry palkansaajille itsestään. Siihen tarvitaan kattava työehtosopimusjärjestelmä ja laadukkaita työehtosopimuksia, joissa tuottavuuden kasvu näkyy palkkoina ja työajan lyhentymisenä. Missä suhteessa? Siitä neuvotelkoot työnantajat ja työntekijät yhdessä. Jos sopimusjärjestelmää heikennetään, hyödyt valuvat entistä todennäköisemmin vain yrityksille ja niiden omistajille. Työntekijöille on turvattava mahdollisuus pysyä muutoksessa mukana ja oikeudenmukainen osuus tekoälyn synnyttämästä vauraudesta. Tekoälyn hyödyt kuuluvat myös työntekijöille K O L U M N I S A N O T T U A 18 % ”Työmarkkinarikollisuus pitää saada Suomesta kerta kaikkiaan loppumaan. Se on kaikkien työntekijöiden, rehellisten yrittäjien, suomalaisten veronmaksajien ja koko kansantalouden etu.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 1 . 9. 2026 ”Työajan pidentäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muuttamalla osa arkipyhistä palkattomiksi vapaiksi tai siirtämällä niitä viikonloppuun vuosityöaikaa lyhentämättä sekä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N J O HTA JA AT TE RY TKÖ N E N -S A N D B E RG 1 . 9. 2026 HALLITUS LASKEE YRITYSTEN MAKSAMAN YHTEISÖVERON 20 PROSENTISTA 18 PROSENTTIIN 1.1.2027 ALKAEN. MIKKO KOIKKALAINEN Kirjoittaja on Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija. Kolumni on julkaistu alun perin Tekijä-lehden blogissa. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Kuinka suuri osa tuottavuuden kasvusta siirtyy työntekijöille?”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Pitkästä sopimuskaudesta hyötyvät kaikki V E L L U N B L O G I ”Me teemme jatkossakin töitä kotimaisen ruuan ja työpaikkojen eteen, mutta emme tee sitä työehtojemme kustannuksella.” O lemme sopineet 3.9.2026 elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n kanssa, että elintarvikealan työntekijöiden nykyisten työehtosopimusten kolmas sopimusvuosi toteutuu eli SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2028 asti. TÄMÄ ON kummankin sopijaosapuolen näkökulmasta hyvä asia. Pitkillä sopimuskausilla on selvät hyötynsä, vaikka monilta tuntuu 2020-luvun työmarkkinoilla unohtuneen pitkien sopimusten arvo. Ennen kaikkea pitkät työehtosopimukset tuovat sekä työntekijöille että työnantajille vakautta, ennakoitavuutta ja varmuutta tulevasta. Toimintaympäristössämme on ollut ja on edelleen paljon tekijöitä, jotka luovat epävarmuutta markkinoille maailmalla ja Suomessa. Epävakautta aiheuttavat muun muassa sodat ja konfliktit sekä ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt. Meillä Suomessa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti Orpon hallituksen toimista seurannut EU:n korkein työttömyysaste sekä työntekijöiden oikeuksien heikennykset. TÄLLAISESSA MAAILMANAJASSA on pelkästään hyvä, että me tiedämme työehtojemme osalta millä työehdoilla elintarvikealalla tehdään töitä seuraavat 1,5 vuotta. PITKÄT TYÖEHTOSOPIMUKSET tarjoavat myös mahdollisuuden käydä sopimuskauden aikana osapuolten välistä vuoropuhelua työehtosopimusten kehittämistarpeista. Avoin vuoropuhelu voi auttaa ymmärtämään toisen osapuolen näkökulmia ja selvittämään, onko mahdollista löytää ratkaisuja, joissa molemmat osapuolet hyötyvät. Työnantajapuolen on kuitenkin turha yrittää lähestyä sillä kulmalla, että luvataan työpaikkojen säilymistä vastineeksi työehtojen heikentämisestä. Tällaisilla lupauksilla ei ole mitään uskottavuutta palkansaajapuolella. Meillä on elintarvikealaltakin useita esimerkkejä, joissa työntekijöitä irtisanotaan ja tehtaita suljetaan, vaikka yritys tekisi erittäin hyvää tulosta. ME TEEMME jatkossakin töitä kotimaisen ruuan ja työpaikkojen eteen, mutta emme tee sitä työehtojemme kustannuksella. Me haluamme pitää elintarvikealan työpaikat vetoja pitovoimaisena tulevaisuudessakin ja se onnistuu vain, jos työehdot ovat kunnossa. Ei tämäkään mitään rakettitiedettä ole. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä tykkäsit SEL:n kesäfestareista? Vastaajat osallistuivat SEL:n kesäfestareille Seinäjoella 22.8.2026. G A L L U P ”OIKEIN mukava tapahtuma. Esiintyjät olivat hyviä ja puitteet mainiot. Kyllä kannatti lähteä tänne Mikkelistä saakka! Viihdyimme ensikertalaisina hyvin.” JAANA PUOLAKKA HANNA ERONEN leipomotyöntekijöitä Suur-Savon Leipomo, Mikkeli ”ONHAN nämä mukavia tapahtumia. Tämä oli ehkä seitsemäs tai kahdeksas kerta, kun osallistuin. Mukavat ihmiset ja tutut saivat minut paikan päälle tänäkin vuonna, esiintyjillä ei ole niin väliä.” JENS RÖNN sähköasentaja, varapääluottamusmies, osaston luottamusmies Arla, Sipoo ” TÄ ÄLL Ä oli monenlaista mukavaa ohjelmaa. Neljää Ruusua fanitin nuorempana, joten senkin puolesta ohjelma osui nappiin. Työkavereitakin on kiva tavata.” PÄIVI LEHTINEN pakkaaja Atria-Chick, Nurmo ” TULIN tänne SEL:n kesäfestareille Kokkolasta ja otin puolisonkin mukaan. Ihan hyvä fiilis! Osallistuin nyt ensimmäistä kertaa näille festareille.” KIRILL BIELIKOV lihanleikkaaja Snellman, Pietarsaari JAUHOPÖLY hallintaan leipomossa -opas korostaa pölyämättömien työtapojen merkitystä sekä pölyn leviämisen ehkäisemistä jo työn suunnitteluvaiheessa. Työturvallisuuskeskuksen uudistettu opas kokoaa yhteen käytännönläheistä tietoa, työkaluja ja ohjeita työpaikkojen tueksi. Oppaassa on tietopaketti jauhopölystä sekä käytännön kehittämisen tueksi laadittuja materiaaleja. – Tarjolla on muun muassa muokattava Forms-kyselylomake, jonka avulla työpaikat voivat selvittää pölyttömien työtapojen käyttöä, tunnistaa kehittämiskohteita ja osallistaa henkilöstöä yhteiseen kehittämiseen, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Päivi Sarmala kertoo. Lisäksi aineistosta löytyy työvaihekuvauksia, tarkistuslistoja ja lyhyitä videoita pölyämättömistä työtavoista. Materiaalit soveltuvat uusien työntekijöiden perehdytykseen ja työnopastukseen, mutta tarjoavat hyödyllistä kertausta myös kokeneemmille työntekijöille. Tavoitteena on vähentää työntekijöiden jauhopölylle altistumista ja tukea terveellisempiä työskentelytapoja. Tutustu oppaaseen: www.selry.fi/tyosuojelu Elintarvikejätti ei halua liittoa tehtaalleen Yhdysvalloissa ELINTARVIKEALAN sopimusvalmistaja Maker’s Priden työntekijät Londonissa Yhdysvalloissa ovat taistelleet oikeudestaan järjestäytyä ammattiliittoon yli kaksi vuotta. Vuonna 2024 työnantaja vastasi järjestäytymispyrkimyksiin aggressiivisella ammattiliiton vastaisella kampanjalla. Se muun muassa irtisanoi neljä ay-aktiivia ja kohteli liittoa tukevia työntekijöitä eriarvoisesti. BCTGM-ammattiliitto vei asian Yhdysvaltain työmarkkinalautakuntaan, joka totesi jo vuosi sitten työnantajan syyllistyneen useisiin työlainsäädännön rikkomuksiin. Tuomari määräsi uuden äänestyksen liiton tunnustamisesta ja irtisanotut työntekijät otettaviksi takaisin korvauksineen. Maker’s Pride on valittanut päätöksestä, minkä takia tilanne on jumiutunut, eikä äänestystä ole järjestetty. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF tukee ammattiliiton vetoomusta, joka vaatii Maker’s Pridea luopumaan valituksesta ja sallimaan työntekijöiden vapaasti äänestää järjestäytymisestään. Maker’s Pride valmistaa leipomoja välipalatuotteita suurille kuluttajabrändeille. Yhtiöllä on 27 tuotantolaitosta ja yli 10 000 työntekijää, joista Londonin tehtaalla työskentelee noin 700. Jauhopölyn vähentämiseen uusi opas työpaikoille
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työperäinen hyväksikäyttö kuriin ennaltaehkäisevillä toimilla ja kovemmilla rangaistuksilla Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön tulee puuttua nykyistä tiukemmin ja monipuolisella keinovalikoimalla. Nyt viranomaiset toimivat jälkikäteen, niukoin resurssein ja sanktiot ovat vähäisiä, Teollisuuden palkansaajien analyysi kertoo. teksti Mikko Nikula kuva Minttu Sillanpää R I K O L L I S U U S S uomessa tapahtuva työperäinen hyväksikäyttö on viime vuosina toistuvasti ollut uutisotsikoissa. Teollisuuden palkansaajat TP julkaisi aiheesta elokuussa analyysin ”Halpa työ, kallis hinta: ulkomaisten työntekijöiden työperäinen hyväksikäyttö ja sen kitkeminen”, jonka on kirjoittanut tutkija, VTT Rolle Alho. Ilmiön takana on monenlaisia syitä. Alho Työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyvien kiinnijäämisriski on liian pieni ja seuraamukset liian lieviä. TP:n tuore analyysi kertoo millä keinoilla tähän saadaan muutos. Kuva ei liity juttuun. E L I N TA E 11 korostaakin, että mikään yksittäinen lakimuutos tai muu toimi ei pysty korjaamaan ongelmaa, vaan tarvitaan useita eri toimenpiteitä laajalla rintamalla. Hyväksikäyttöön syyllistyvien kiinnijäämisriski on tällä hetkellä liian pieni ja seuraamukset liian lieviä. Erityisesti tulisi varmistaa, että tapausten selvittely ei aiheuta uhreille kielteisiä vaikutuksia. Jos uhkana on joutua pois Suomesta, uhrit eivät uskalla tuoda hyväksikäyttöä ilmi.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Räikeimmät tapaukset matalapalkka-aloilla Rolle Alho määrittelee työntekijöiden hyväksikäytön ”jatkumona, jonka vakavimmissa muodoissa täyttyvät työperäisen ihmiskaupan tunnusmerkit ja jonka lievimmissä tapauksissa kyse on jatkuvista, vähäisemmistä rikkomuksista”. Laissa ei ole erillistä rikosnimikettä työperäiselle hyväksikäytölle, mutta sen muotoja ovat muun muassa alipalkkaus, palkkojen takaisinperintä työntekijältä, toistuvat ylipitkät työpäivät ja vakavat laiminlyönnit työturvallisuudessa. Osa näistä on rikoksia, osa ei, ja osa kuuluu harmaalle alueelle. Usein hyväksikäytetty työntekijä ei tiedä oikeuksiaan eikä ehkä puhu kuin omaa äidinkieltään. Hän on alisteisessa suhteessa työnantajaansa. Hyväksikäyttäjä voi olla suomalainen tai ulkomaalainen, ja työnantajan sijasta myös työvoimaa välittävä toimija, toisinaan jopa toinen työntekijä. Räikeimmät hyväksikäyttötapaukset, joissa kyse on ihmiskaupasta, liittyvät tyypillisesti työvoimavaltaisiin matalapalkka-aloihin, kuten marjanpoimintaan tai ravintola-alaan. Asiantuntijaja toimihenkilöammateissakin ulkomaalaisille työntekijöille saatetaan maksaa huonompaa palkkaa tai teettää pidempää työpäivää kuin työehtosopimus edellyttää, mutta ongelmat ovat lievempiä kuin matalapalkka-aloilla. Halvat hankinnat ja pitkät alihankkijaketjut lisäävät riskejä Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön syyt ovat Suomessa pitkälti rakenteellisia. Kun työntekijöiden oleskeluluvat on sidottu työntekoon, työpaikan menetys voi johtaa myös maassaolo-oikeuden menetykseen, mikä saa työntekijät pelokkaiksi. Tarjouskilpailuissa lähtökohtaisesti halvin vaihtoehto voittaa, mikä luo kannustimia alipalkkaukselle ja muulle työehtojen polkemiselle. Hyväksikäyttöä esiintyy myös julkisen sektorin kilpailuttamissa töissä, kuten rakennusurakoissa ja siivouspalveluissa. Julkisia hankintoja säätelee hankintalaki, joka painottaa kustannustehokkuutta eli mahdollisimman halpoja hankintoja sekä yritysten vapaata kilpailua. Pitkät alihankintaketjut kasvattavat väärinkäytösten todennäköisyyttä. Työn tilaaja pystyy käytännössä siirtämään omaa vastuutaan alihankkijayritykselle, joka usein on ulkomainen ja operoi Suomessa vain väliaikaisesti. Asetelmasta kärsivät Resurssien panostaminen ilmiön kitkemiseen tulisi nähdä investointina – ei kulueränä, tutkija Rolle Alho tiivistää. rehellisesti toimivat suomalaiset yritykset ja niiden työntekijät. Ulkomailta rekrytointi on 2000-luvulla kehittynyt toimialaksi, jolle on syntynyt paljon yrityksiä. Monet niistä ovat ammattimaisia ja eettisiä. On kuitenkin myös firmoja, joiden toiminta perustuu ulkomaisten työntekijöiden sekä rekrytointipalvelujen ostajien rahastamiseen tai suoranaiseen huijaamiseen. Työsuojeluviranomaisella rajalliset mahdollisuudet TP:n analyysin mukaan ”nykyinen järjestelmä vaikuttaisi perustuvan pitkälti siihen tausta-ajatukseen, että väärin toimivat työnantajat laittavat asiat kuntoon työsuojelutarkastajien neuvojen ja kehotusten pohjalta ja että työntekijät ovat järjestäytyneet ammattiliittoon ja voivat ongelmatapauksissa ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen asioiden edistämiseksi”. Rolle Alho toteaa, että nämä oletukset eivät vastaa todellisuutta. Työsuojeluviranomaisen neuvojen ja kehotusten tavoitteena on korjata työnantajan tulevaa menettelyä. Tulkintana on, ettei työsuojeluviranomaisella ole oikeutta määrätä työnantajaa esimerkiksi maksamaan palkkasaatavia. Mikäli yritys ei piittaa viranomaisten kehotuksista, työntekijän vaihtoehdoksi jää hankkia saatavansa oikeusteitse, mikä matalapalkka-alojen ulkomaalaiselle duunarille voi olla epärealistinen ajatus ilman ammattiliiton apua. Ja vaikka liitto tulisi apuun, oikeusjärjestelmä on niin ruuhkauE L I N TA E 11
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 tunut, että tapausten käsittely saattaa kestää vuosia. Monesti uhri ehtii prosessin aikana poistua Suomesta. Viranomaisten keinojen vähäisyys ja resurssipula edesauttavat työntekijöiden hyväksikäytön jatkumista. Alho tuo esiin, että monessa Euroopan maassa työsuojeluviranomaisella on mahdollisuus määrätä yrityksille alipalkkauksesta sakkoja ja muita hallinnollisia sanktioita. Tällaista voisi harkita Suomessakin. Ongelmana on myös, että poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet eivät aina tunnista ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Kyseessä lienee yhdistelmä tietämättömyyttä ja asenteellisuutta. Poliisi on laiminlyönyt tapausten tutkintaa ja syyttäjät ovat jättäneet syytteitä nostamatta. Hallituksen toimet ristiriitaisia Sanna Marinin (sd.) hallitus laati strategian työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Sen pohjalta Petteri Orpon (kok.) hallitus on tehnyt toimenpideohjelman, jonka keinoina ovat muun muassa uhrien avunsaantimahdollisuuksien kehittäminen ja viranomaisten kouluttaminen, jotta he tunnistaisivat hyväksikäyttöilmiön paremmin. Rolle Alho katsoo, että toimenpideohjelman kannatettavien linjausten vastapainona Orpon hallitus on ruokkinut hyväksikäyttöä monilla päätöksillään, etenkin kiristämällä oleskelulupien ehtoja, mikä on ollut toiseksi suurimman hallituspuolueen, perussuomalaisten, vaatimusten mukaista. Aiemmin oleskelulupa ei katkennut yhtä nopeasti työsuhteen päättyessä, vaan työnhakijalle jäi pidempi aika etsiä uutta työtä ilman välitöntä riskiä joutua pois Suomesta. Uusi käytäntö lisää painetta ottaa vastaan mikä tahansa työ hyvin heikoilla työehdoilla. Hyväksikäytetyt ulkomaalaiset työntekijät ovat tosin vuodesta 2021 voineet hakea jatkolupaa uuden työpaikan löytämiseksi. Mahdollisuutta kuitenkin käytetään vain vähän, sillä se tunnetaan heikosti, ja lisäksi jatkoluvan hakeminen maksaa 180 euroa. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen ja paikallisen sopimisen suosiminen ovat osaltaan muuttaneet työsuhteen valtatasapainoa työnantajien eduksi. Ammattiliittojen aseman heikentäminen sekä kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaukset puolestaan vaikeuttavat hyväksikäytön uhrien auttamista, sillä tässä työssä liitoilla ja kolmannen sektorin järjestöillä on keskeinen rooli. Järeämpiä politiikkatoimia ja lisää rahaa Rolle Alhon johtopäätös on, että ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön kitkemiseen tarvitaan järeämpiä keinoja kuin ne, mitä Orpon hallituksen toimenpideohjelmaan on kirjattu. Sellaisia olisivat esimerkiksi hankintalain tiukentaminen, vahvemmat toimivaltuudet työsuojelutarkastajille, ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi. Näin hyväksikäyttöön päästäisiin puuttumaan tehokkaammin, ja siitä hyötyvät tahot joutuisivat ottamaan huomioon kasvaneen kiinnijäämisriskin sekä kovemmat sanktiot. Suomeen saapuville ulkomaalaisille työntekijöille on tärkeää tiedottaa täkäläisen työelämän pelisäännöistä. Viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta, ja asennemuokkausta tulee jatkaa. TP:n analyysi muistuttaa toimenpiteiden vaativan myös lisäresursseja. Pelkät lainsäädännölliset toimet ilman rahoitusta voivat johtaa tilanteeseen, jossa työsuojeluviranomainen, poliisi ja oikeuslaitos kuormittuvat vielä nykyistä enemmän, mutta vaikutus työmarkkinoihin jää vähäiseksi. – Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumisella on tietysti myös hintansa, mutta resurssien panostaminen ilmiön kitkemiseen tulisi nähdä investointina – ei kulueränä, Alho tiivistää. • Lue Rolle Alhon analyysi osoitteesta www.tpry.fi. Usein hyväksikäytetty työntekijä ei tiedä oikeuksiaan eikä ehkä puhu kuin äidinkieltään.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 HKFoodsin Rauman tehdas työllistää yli 500 ihmistä. Rauman suurimpiin työnantajiin kuuluvalla HKFoodsilla työntekijöitä houkuttelevat palkkaus sekä mukavat työkaverit. Kasvava broilerinlihan kysyntä työllistää Raumalla T Y Ö P A I K A L L A teksti Kati Oksman kuvat Kati Oksman ja Karoliina Öystilä Varapääluottamusmies Mika Sarin työskentelee teurastamossa ja on myös oman vuoronsa luottamusmies. Kanojen ripustaminen voi näyttää helpolta, mutta työ vaatii hyvää lihaskestävyyttä.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 volyymit tuovat Niko Riikosen mukaan tarpeen arvioida toiminnan organisointia säännöllisesti. Työvoimaa HKFoodsille on ollut hyvin saatavilla. Esimerkiksi kesätyöhakemuksia Rauman tuotantoyksikköön saapui tänä vuonna lähes 900. Kaikkiaan 180 kesätyöntekijästä tuotannon työntekijöitä oli noin 150. Kesätyöntekijöistä 60 prosenttia oli työskennellyt talossa aiemminkin. – Kesällä meillä oli myös Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelussa viisi nuorta, jotka olivat hyvin tyytyväisiä kahden viikon työjaksoihinsa. Kaksi heistä oli henkilöstöruokalassa, kaksi kunnossapidossa ja yksi henkilöstömyymälässä. On todella tärkeää, että nuorille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia, ja toivon, että muutkin elintarvikealan firmat rohkaistuisivat ottamaan nuoria töihin, HKFoodsin Rauman tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski sanoo. Kesätyöt ovatkin monelle luonteva reitti töihin elintarvikealalle. Vaikka liha-alan töissä tarvitaan yhä laajemmin erilaisia taitoja, opastetaan HKFoodsin Rauman tehtaalla kaikki uudet työntekijät tarvittaessa alusta alkaen töihin taustoista riippumatta. Yksi vetovoimatekijöistä on palkkaus, joka on työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korkeampi ja joka täydentyy käytännössä usein erilaisilla lisillä. – Kyllä me varmaan maksamme Rauman alueella kilpailukykyistä palkkaa, muuten emme R auman tuotantoyksikkö on HKFoodsin tuotantolaitoksista uusin. Vuonna 2017 valmistuneessa tehtaassa teurastetaan, leikataan ja pakataan siipikarjaa Kariniemen tuotemerkillä ja Kariniemen tuotteet onkin valmistettu pääosin Raumalla siitä lähtien. HKFoodsin Euran tuotantolaitoksessa valmistetaan kypsennettyjä tuotteita, ja se kuuluu nykyään valmisteliiketoimintaan, ja siksi Euran yksikössä pääosan HK-työurastaan tehnyt työntekijöiden pääluottamusmies Eliisa Raski on nykyään ”vain” Rauman tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies. Työmaata riittää siinäkin. HKFoodsin Rauman tehtaanjohtaja Niko Riikosen mukaan tuotantoyksikkö työllistää tällä hetkellä reilusti yli 500 ihmistä, mikä on enemmän kuin mitä yksikköä käynnistettäessä oli suunniteltu. Rauman tuotantoyksikön ylösajon hankaluudet vaikuttivat aikoinaan koko yhtiön tulokseen. Sopeutusta yhtiö on tehnyt vuosien varrella Raumallakin supistamalla työntekijämäärää ja kasvattamalla tehoja. Töihin erilaisista taustoista Broilerinlihan kulutuksen kasvu ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Suomalaiset syövät broileria jo yli 30 kiloa vuodessa. Jatkuvasti kasvavat Kuvassa syötetään onteloita fileekoneeseen.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Vasemmalla ylhäällä: Leikkaamon tiiminvetäjä Krista Laine puhdistaa fileekonetta leikkaamon tauon aikana. Oikealla ylhäällä: Pakkaamon luottamusmies ja työsuojeluasiamies sekä 2. varatyösuojeluvaltuutettu Heidi Merivaara työskenteli aiemmin Mr. Paninilla Ulvilassa. HKFoodsille Merivaara päätyi hakemaan töihin kaverinsa vinkistä ja hän on viihtynyt talossa jo yli kuusi vuotta. Työsuojeluvaltuutettu Henrietta Skrifvarsilla alkoi syyskuussa 11. työvuosi HKFoodsilla. saisi meille parhaita tekijöitä, tehtaanjohtaja kehaisee. – Täällä saa hyvää palkkaa ilman, että tarvitsee kuluttaa vuosia koulunpenkillä, pakkaamossa työskentelevä Joni Mäkinen komppaa. – Tämä on sellainen työpaikka, jonne voi tulla töihin kuka vain. Voit olla kokki, parturi-kampaaja tai insinööri, jokaiselle löytyy varmasti sopivaa työtä, työsuojeluvaltuutettu Henrietta Skrifvars sanoo. Työpaikka tukee tuotantopäällikkö Kalle Markkulan mukaan myös henkilöstön kouluttautumista sekä uralla etenemistä talon sisällä, jos haluja on. Ripustus on kestävyyslaji Fyysisesti raskaimmissa työtehtävissä teurastamossa maksetaan parhaimmat ansiot. Valtaosa ripustajista on edelleen miehiä, kun taas esimerkiksi lihantarkastajista valtaosa on naisia. Tuotantopäällikön mukaan naisten kiinnostus ripustajan työtä kohtaan on kasvanut. Broilerien ripustaminen ei ole voimalaji, vaan tekniikkaja kestävyyslaji, koska parikiloisia lintuja nostellessa kertyy työpäivän aikana runsaasti toistoja. – Ripustajia työskentelee samassa vuorossa kaksi ryhmää, jotta heillä on mahdollisuus pitää elpymistaukoja työvuorojensa puitteissa, pääluottamusmies Eliisa Raski kertoo. Ripustaja on haluttu ja arvostettu työtehtävä talon sisällä. – Palkkaus on sellainen, että kun näihin tehtäviin tulee töihin, niin harva täältä lähtee pois. Tuntipalkka on 23 euroa ja siihen päälle tulee vielä erilaiset lisät, kuten ripustus-, aamutuntija ikälisät. Täällä on talomme pisimmät työurat ja vähiten sairauslomia. Ripustajilla on myös oma pukuhuone sekä taukotilansa, Raski mainitsee. Looginen tuotannon virtaus Maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa tehtävän tuotannon suunta kulkee HKFoodsin Rauman tehtaan sisällä Raumalta Poriin päin. Vuorokaudessa tehtaalla käsitellään noin 150 000 lintua. Rekka-autoissa mitattuna tämä on noin 20 rekka-autollista, joista ensimmäinen saapuu pian puolen yön jälkeen ja viimeinen myöhään iltapäivällä. Leikkaamo on pinta-alaltaan ja työntekijämäärältään talon suurin osasto. Ennen nahontaa, ▶
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 karkeapaloittelua ja leikkuuta linnut kuvataan edestä ja takaa, minkä avulla ne jaetaan kokonsa mukaisesti eri ryhmiin eli sen mukaan, millaista leikkuuta niistä tehdään. Kamera tunnistaa myös vialliset yksilöt, jotka eivät päädy leikkuuseen. Tuotantoprosessi onkin hyvin pitkälti automatisoitu. Valtaosa broilereista leikataan luuttomaksi ja joko suolataan tai marinoidaan. Tämä erottaa Suomen monien muiden maiden lihamarkkinoista. Hunajamarinoitu broilerinsuikale on saanut alkunsa nimenomaan Kariniemeltä. Viikossa tehtaalla pakataan noin 700 000 pakkausta broilerinlihaa kuluttajamarkkinoille. Vuorokohtaiset luottarit Tehtaalla tehdään siipikarjatuotantoa arkisin kahdessa vuorossa. Tuotantotilat eivät ole kuitenkaan lähes koskaan täysin tyhjät, sillä öisin siellä tehdään huollot ja siivoukset. Teurastuksen valvojat tulevat tekemään niin sanottua pöllövuoroa puolen yön jälkeen. Eri työosastojen työntekijöillä on omat, vuorokohtaiset luottamusmiehet sekä työsuojeluasiamiehet. Työntekijöiden järjestäytymisaste SEL:iin on tällä hetkellä 76 prosenttia ja liiton jäsenhankintaa tehdään hanakasti eri yhteyksissä. – Meillä on esimerkiksi uusien työntekijöiden info, jossa puhun järjestäytymisestä. Opastajat ovat myös jäsenhankinnassa avainasemassa. Puhumme tästä aiheesta välillä niin, että kielikin kuivuu kitalakeen, Eliisa Raski naurahtaa. Pääluottamusmiestä ovat viime aikoina työllistäneet muun muassa työsopimuksiin liittyvät asiat. Raski ei esimerkiksi halua, että työpaikalle rantautuvat nollasopimukset. – Minun hommani on valvoa, että asiat tehdään niin kuin on yhdessä puhuttu. Meillä kuitenkin riitelevät asiat, eivät ihmiset. Se edesauttaa sitä, että työnantajaja työntekijäpuoli voivat toisinaan heittää myös typerää läppää keskenään, Raski lisää. Kaunistelu ei vie asioita eteenpäin Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna 2,5 vuotta toiminut Henrietta Skrifvars kertoo, että työturvallisuuteen panostetaan työpaikalla paljon. Tällä hetkellä hänen työnsä painopisteenä ovat riskien arvioinnit. – Ne ovat se pohja, jonka avulla pääsee pureutumaan aika hyvin turvallisuuden eri osa-alueisiin sekä mahdollisiin ongelmakohtiin, jolloin tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä, Skrifvars sanoo. Tuotannon töistä kokoaikaisesti vapautetun työsuojeluvaltuutetun mukaan Rauman yksikössä Vasemmalla: Emilia Metsäranta on toinen pakkaamon työsuojeluasiamiehistä. ”7,5 vuotta olen ollut töissä täällä ja menossa on kolmas vuosi työsuojelutehtävissä. Liittykää kaikki liittoon, sitä toitotan täällä kaikille korville”, Metsäranta sanoo. Oikealla ylhäällä: 1. varatyösuojeluvaltuutettu Antti Kalmeenoja toimii aloitevastaavana. ”Kuka tahansa voi jättää työpaikalla aloitteen. Noin kolmannes niistä päätyy toteutukseen. Tänä vuonna suurin maksettu aloitepalkkio oli 25 000 euroa. Aloitteen avulla voidaan vähentää leikkaamon koneiden huoltoja varaosakustannuksia. Aloite oli prosessissa yli neljä vuotta ennen kuin se oli käyttövalmis, Kalmeenoja kertoo. Oikealla alhaalla: Petri Koivula on tehnyt kunnossapitotyötä HK:lla jo Euran ajoista lähtien.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Ylhäällä vasemmalla: Juha Kovero työskentelee pääosin halkaisussa, joka on nykyään osa leikkaamoa. Keskimääräinen työsuhteen pituus HKFoodsin Rauman tehtaalla on 16 vuotta. Ylhäällä oikealla: Kuvassa pakkaaja Alex Rosvall. aloitettiin konsernissa ensimmäisenä linjakohtaiset riskien arvioinnit, jotka ovat tarkempia kuin osastokohtaiset riskien arvioinnit. Henrietta Skrifvarsin mielestä työntekijöiden kanssa keskusteleminen ja heidän näkemyksiensä kuunteleminen ovat työsuojelutyössä avainasemassa. – Työntekijöiden näkemykset pitää ottaa vakavasti, sillä heillä on paras tieto omasta työstään, eikä sellaista tietoa ole välttämättä heillä, jotka eivät ole itse sitä työtä tehneet. Skrifvars on tyytyväinen, että työntekijät uskaltavat kertoa hänelle epäkohdista. – Jos asioista ollaan ainoastaan mielin kielin eikä niistä kerrota, emme pysty tekemään niille mitään. Nyt kun riskien arvioinnit on tehty meillä laajemmin, olen itsekin oppinut entistä paremmin, miten asiat työpaikallamme toimivat ja mitä kaikkea eri työntekijät tekevät. Toki siitäkin on tässä tehtävässä hyötyä, että olen työskennellyt useilla osastoilla ja työtehtävissä, Skrifvars lisää. Hänen mukaansa turvallisuus on tehtaalla kaikkien yhteinen asia. • F A K TA HKFoods Finland, Rauma HKFoods Oyj ∞ Henkilöstömäärä: 570, joista työntekijöitä 530 ∞ Tuotteet: Siipikarjatuotteet ∞ Henkilöstömäärä: Noin 3 000 ∞ Tuotantoyksiköt Suomessa Vantaalla, Mikkelissä, Forssassa, Outokummussa, Raumalla ja Eurassa sekä Puolassa Swinoujściessa ∞ Liikevaihto: 996,4 miljoonaa euroa (2025) Tehtaanjohtaja Niko Riikonen, pääluottamusmies Eliisa Raski, 2. varatyösuojeluvaltuutettu Heidi Merivaara ja HR-päällikkö Danuta Jaakkola esittelivät Rauman tuotantolaitosta SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeri Karol Kulalle.
E L I N TA E 19 T Y Ö PA I K A L L A Senttipeliä Riitan Herkun metrija senttipizzat valmistetaan Kauhavalla Härmä Foodin henkilöstön vankalla ammattitaidolla. teksti ja kuvat Kati Oksman Päivi Uusimäki latoo tonnikalaa senttipizzojen päälle. Tuotannon työntekijät vaihtavat työpistettä kahden tunnin välein. E L I N TA E 18 E L I N TA E 18
E L I N TA E 19 4 6,20 senttimetriä pitkä ja 21 senttimetriä leveä, siinä ovat Riitan Herkun legendaarisen metripizzan strategiset mitat. Kauhavan Alahärmän Voltissa sijaitsevassa Härmä Foodin tehtaassa tehdään myös senttipizzat, jotka vastaavat kooltaan suunnilleen puolikasta metripizzaa. – Tämän kokoiselle pizzalle pitää olla jo jokunen syöjä, sanoo Härmä Foodin paikallispäällikkö Seppo Alainen ja siirtää donitsit sivuun uunituoreiden pizzojen tieltä. Mustasaarelainen perheyritys Riitan Herkku perusti Härmä Foodin vuonna 2000. Entisen Alahärmän osuusmeijerin tiloihin perustetun tehtaan ensimmäiset tuotteet olivat mehut sekä juustot, sillä lähialueen maitotiloilta ja konsernin sisältä saatiin raaka-aineita ja Härmästä hyvää vettä. Pian alkoi myös pizzojen valmistus, sillä ylimääräiselle juustolle tarvittiin käyttökohteita. Yrittäjä oli nähnyt Ruotsissa myynnissä paksupohjaista pizzaa, josta idea sai alkunsa. Härmä Foodin tuotevalikoima on vuosien varrella hieman elänyt, mutta henkilöstömäärä on pysynyt viime vuodet vakaana. Härmä Food on tiettävästi ainoa kotimainen mozzarellan valmistaja ja osa tehtaalla valmistetusta juustosta päätyy edelleen omiin pizzoihin. Pääluottamusmies Valtteri Autio on seurannut viime vuonna Härmä Foodilta eläkkeelle jääneen äitinsä Elina Aution jalanjälkiä, sillä myös hän toimi aikoinaan työpaikan pääluottamusmiehenä. Vasemmalla SEL:n Pohjanmaan aluesihteeriä sijaistanut Petri Koivisto ja oikealla SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen. Tehtaalla tehdään myös suurtalouskeittiöpuolelle meneviä piirakoita. – Alkuvuosina tuotanto oli huomattavasti pienempää ja käsityövaltaisempaa kuin nykyään. Leivomme yhä edelleen itse pohjat pizzoihimme, ja tuotekehityksemme ansiosta vähittäiskauppoihin on tulossa syksyllä myyntiin kotimaisia pinsapohjia, 25 vuotta Härmä Foodilla työskennellyt Maarit Vesterbacka kertoo. Pinsa eroaa pizzasta kevyemmällä, rapeammalla ja ilmavammalla pohjallaan, jonka raaka-aineena käytetään vehnäjauhojen lisäksi riisijauhoa. Tekemällä eteenpäin Härmä Foodin tehtaassa työskennellään arkisin yhdessä tai kahdessa vuorossa työtilanteesta ja osastosta riippuen. Kaikilla työntekijöillä on vakituiset työsopimukset harvoja sesonkityöntekijöitä lukuun ottamatta. Kiirettä tuotannossa lisäävät kauppojen kampanjat sekä äkilliset sairauspoissaolot, joihin on hankala saada nopealla varoitusajalla tuuraajaa. Kunnossapidossa työskentelevä ja pääluottamusmiehenä vuonna 2024 aloittanut Valtteri Autio on ollut talossa töissä kahdeksan vuotta, mutta ensikosketuksensa työpaikkaan hän sai jo peruskoulun TET-jaksolla. Aiemmin muun muassa tuotannossa, varastossa ja leipomon ▶
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 puolella työskennellyt Autio kertoo olevansa elävä esimerkki siitä, että asioita tekemällä pääsee työuralla eteenpäin. Ennen pääluottamusmiehen tehtävää Autio toimi varatyösuojeluvaltuutettuna. Hän asettui ehdolle viime luottamusmiesvaaleissa, sillä halusi saada lisää vauhtia asioiden hoitoon. – Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa. Kommunikoimme ja toimimme yhteisymmärryksessä myös Sepon kanssa, vaikka kaikista asioista emme olekaan samaa mieltä. Nyt kun olen pääluottamusmies, olen sanonut jäsenille, että mulle saa soitella milloin vain, ja kyllä mulle soitellaankin, Autio sanoo. Sitoutunut sakki Aika moni Härmä Foodille töihin tullut työntekijä on myös jäänyt taloon. SEL:n vierailulla työntekijöistä pystyy aistimaan sitoutuneisuuden sekä ammattiylpeyden. Härmä Foodilla on toinenkin tuotantolaitos, joka sijaitsee Oravaisten Kimossa, noin 25 kilometrin päässä Alahärmän Voltin tehtaasta. Kimossa tehdään erilaisia lettuja eli räiskäleitä noin kymmenen henkilön voimin. – Varapääluottamusmiehemme Mervi Hovimeri työskentelee siellä. Kimon tehtaalla puhutaan englantia ja ruotsia enemmän kuin suomea. Käyn itse siellä tuuraamassa tarvittaessa erään toisen työntekijän kanssa. Kimossa meillä Päivi Mäkinen pakkaa pizzat. Pizzojen päälle tuleva kastike valmistetaan samassa tehtaassa kuin pizzatkin. Juha Kaarlenkaski on ollut seitsemän vuotta Härmä Foodilla töissä. ”Olen iloinen, että huolivat vielä kuusikymppisenä tänne töihin. Olen sellainen joka paikan höylä, teen mitä tarvitaan ja viihdyn hyvin”, osa-aikaisesti työskentelevä Kaarlenkaski sanoo. F A K TA Härmä Food ∞ Perustettu vuonna 2000 ∞ Henkilöstömäärä: 42, josta työntekijöitä noin 38 ∞ Tehtaat Kauhavan Voltissa ja Oravaisten Kimossa ∞ Tuotteet: mozzarellajuusto, pizzat, räiskäleet ja pakastepiirakat suurtalouskeittiöihin ∞ Liikevaihto: 6,2 miljoonaa euroa (2025) ∞ Kuuluu Riitan Herkku -konserniin, joka vastaa tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista ∞ Riitan Herkussa ja sen tytäryhtiöissä työskentelee yhteensä noin 150 ihmistä