Elintae 4/2022 - Lehtiluukku.fi

JÄSENRISTEILY | LUOTTAMUSHENKILÖ | KESÄFESTARIT | ASIANTUNTIJA VASTAA 4 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI MP-Maustepalvelu satsaa laatuun ja henkilöstöön T YÖPAIKALL A Päättäjät linjasivat SEL:n tulevaa toimintaa EDUSTAJAKOKOUS NOLLASOPIMUKSET KORJATTIIN VASTAAMAAN TODELLISTA TARVETTA UKRAINALAISET PAKOLAISET HALUAVAT TYÖLLISTYÄ SUOMESSA
E L I N TA E 3 SEL:n Kesäfestarit Lauantaina 13.8.2022 Eteläpuisto, Tampere Toimi nopeasti, lippuja on rajoitettu määrä! Etkot perjantaina klo 19–23, kisailut lauantaina klo 11–13 ja festarit klo 14–21. Pete Parkkonen Gasellit Sugar Shaker Varaa festarilippusi, majoituksesi ja ilmoittaudu kisailuihin: www.selry.fi/kesapaivat Yövy festareilla 12.–14.8.2022 jäsenetuhintaan Original Sokos Hotel Ilveksessä: 135 €/1 hh/vrk • 155 €/2 hh/vrk Festarilippu jäsenelle: €!
E L I N TA E 3 Aluksi M uistatko vielä, kun menit ensimmäiseen työpaikkaasi? Todennäköisesti sinäkin aloitit työurasi kesätyöntekijänä kuten kymmenet tuhannet nuoret ovat tänäkin kesänä tehneet. Millaisen vastaanoton sait työpaikallasi esihenkilöltäsi ja työkavereiltasi? Toivotettiinko sinut tervetulleeksi taloon ja kerrottiinko, että voit aina kysyä, jos tarvitset apua? Työnantaja vastaa uuden työntekijän asianmukaisesta perehdyttämisestä työtehtäviin sekä työpaikan tapoihin ja esimerkiksi työturvallisuuteen. Kokeneemmat työkaverit ovat aivan ratkaisevassa roolissa siinä, miltä nuoren ensiaskeleet työelämässä tuntuvat ja millainen fiilis hänelle syntyy. Ystävällisyys ja avuliaisuus eivät maksa mitään, mutta ne ovat todella arvokkaita asioita meistä jokaiselle. Ne lisäävät hyvinvointiamme, motivaatiotamme ja jaksamistamme. KUN ELINTARVIKEALAN työntekijöiltä kysyy, mikä on parasta heidän työssään, vastauksissa kärkeen nousevat yleensä aina hyvät työtoverit ja vahva porukkahenki työkavereiden kesken. Hyvä tunnelma työporukassa auttaa jaksamaan töissä, vaikka työpaikalla kaikki asiat eivät olisikaan kunnossa ja työ itsessään on hyvinkin raskasta. Töissä käydään lähtökohtaisesti tietysti palkan takia, mutta sillä on valtava merkitys viihtyvyyden ja mielekkyyden kannalta, jos töissä on reilu ilmapiiri, jossa jokaisella on hyvä ja turvallinen olla. Kaikkiin asioihin emme pysty työpaikalla vaikuttamaan, mutta moneen asiaan järjestäytyneet työntekijät voivat yhdessä vaikuttaa. Ja oma asenne, se on meistä jokaisesta itsestämme kiinni. VOIT TEHDÄ ensivaikutelman vain kerran, mutta jokainen päivä on loppuelämäsi ensimmäinen päivä. Koskaan ei ole liian myöhäistä päättää muuttaa omia asenteita ja käyttäytymismalleja. Kohtaa siis uudet ja vanhat työtoverisi kunnioituksella ja ystävällisyydellä, jonka sinäkin ansaitset. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ystävällisyys ja avuliaisuus eivät maksa mitään.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 4/22 10.6.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Edustajakokouksessa linjattiin tulevaa ja valittiin uudet päättäjät 14 Filippiineillä ay-aktiiveja häiritään ja uhkaillaan 16 Valiolla on pitkät perinteet Jyväskylässä 21 Dagsmark Petfood tekee lemmikeille ruokaa 25 MP-Maustepalvelu satsaa laatuun ja henkilöstöön 40 Ukrainasta sotaa paenneet haluavat töihin 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: MP-Maustepalvelun työntekijöiden pääluottamusmies Eero Karvonen ja työsuojeluvaltuutettu Joni Pelkonen hoitavat yhdessä työntekijöiden asioita. Kannen kuva: Karoliina Öystilä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:N EDUSTAJAKOKOUS valitsi 21.5.2022 espoolaisen Veli-Matti Kuntosen, 57, jatkamaan puheenjohtajana. – Edustajakokouksen päätökset ja SEL:n toimintaohjelma vuosille 2022–2027 antavat työllemme hyvät raamit tulevalla viisivuotiskaudella. Olemme yhdessä asettaneet tavoitteita, jotka vaativat meiltä määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä. Toisaalta toimintaympäristömme muuttuu nyt nopeasti ja meidän on oltava valmiina nopeisiinkin ratkaisuihin, jotta turvaamme elintarvikealan työntekijöille kunnon palkat ja muut työehdot tulevaisuudessakin, Kuntonen toteaa. SEL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen Ville Vatka, 44. Vatka työskentelee HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden päätoimisena pääluottamusmiehenä. – Kiitän luottamuksesta. Olen ylpeä SEL valmistautuu parhaillaan neuvotteluihin uusista työehtosopimuksista. Nykyiset elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. SEL:n liittohallitus nimesi toukokuussa SEL:n tes-neuvottelukunnan, jonka tehtävä on käydä työehtosopimusneuvottelut työnantajaliiton neuvottelijoiden kanssa. Tes-neuvottelukunnan jäseniksi nimettiin SEL:n liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusja panimoala). Tes-neuvottelukunnan kokoonpano säilyi muuten samana, mutta liittosihteerin tehtävästä pois jäänyt Henri Lindholm vaihtui 21.5.2022 liittosihteeriksi siirtyneeseen Lea Väänäseen. Liittohallitus nimeää sopimusalakohtaisten tes-jaostojen jäsenet elokuussa. Sopimusalakohtaisten tes-jaostojen tehtävänä on käsitellä ammattiosastojen toukokuun loppuun mennessä tekemät tes-aloitteet sekä valmistella ne tes-neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset VITARIO Oy asetettiin konkurssiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 25.5.2022. Yritys jätti itse konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle edeltävänä perjantaina. Konkurssihetkellä yrityksen henkilöstömäärä oli 35, joista työntekijöitä oli noin 30. Lisäksi yrityksessä työskenteli kymmenkunta vuokratyöntekijää. Konkurssipesä irtisanoi henkilöstön työsuhteet päättymään 8.6.2022, jolloin työntekijöille maksetaan lopputili palkkaturvasta. – Tiesimme, että yrityksen toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, mutta konkurssi tuli meille työntekijöille yllätyksenä ja järkytyksenä, Vitarion työntekijöiden pääluottamusmies Henna Collan kertoo. Pesänhoitajaksi nimetty asianajaja Jussi Laakkonen etsii parhaillaan yrityksen toiminnalle jatkajaa. – Toivon todella, että toiminnalle löytyy ostaja, ja saamme kaikki jatkaa töitämme uudella omistajalla, Collan toteaa. Vitario on valmistanut vuodesta 1993 Kyrössä Pöytyällä tuotantolaitoksessaan Valmix-tuotemerkillä tuoreita salaatteja sekä hedelmäja kasviskomponetteja ruuanvalmistukseen erityisesti ammattikeittiöille. Veli-Matti Kuntonen jatkaa SEL:n puheenjohtajana Tes-neuvottelukunta nimetty, valmistelut etenevät Konkurssiin hakeneen Vitarion toiminnalle haetaan jatkajaa Kuvassa SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, valtuuston johtoon valittu Ville Vatka, hallituksen varapuheenjohtaja Eira Ylitalo sekä uusi liittosihteeri Lea Väänänen. Taru Salovaara saadessani jatkaa liittovaltuuston puheenjohtajana edeltäjieni tekemää hyvää työtä. Tulen puheenjohtajana pitämään huolen siitä, että kentän ääni kuuluu liitossa entistä paremmin, Vatka sanoo.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Tähän SEL:n kesäfestarit nousevat, näyttävät Eteläpuistossa Erika Andersson ja Marja-Liisa Jaakkola. S SEL:n kesäfestarit kokoavat selliläiset Tampereen Eteläpuistoon lauantaina 13.8.2022 nauttimaan hyvästä seurasta, festarifiiliksestä ja musiikista. Festareille voivat osallistua SEL:n täysi-ikäiset jäsenet. – Haluamme tarjota jäsenillemme hienot festarit. Ilmainen festarilippu kannattaa varata nyt, sillä paikkoja on rajoitetusti, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. Festareilla soi kello 14–21 rokki, räppi ja poppi, sillä lavalle nousevat Sugar Shaker, Gasellit ja Pete Parkkonen. Livemusiikin lisäksi DJ soittaa levyltä musiikkia. Tarkoituksena on, että väki viihtyy Eteläpuistossa koko päivän. – Koska ruoka ja juoma on meille erityisen tärkeää, festareilla on myynnissä sitä riittävästi, Närhinen vakuuttaa. Festariväelle on neuvoteltu jäsenetuhinnat Original Sokos Hotel Ilveksestä. Majoitus maksetaan itse ja varataan suoraan hotellista, ellei oma ammattiosasto ole tehnyt ryhmävarausta. Ennen festareita pääsee kisailemaan mölkyssä, onginnassa tai mökkitikassa. Lisäksi voi osallistua kaupunkisuunnistukseen tai kokeilla SUP-lautailua. Kaikki aktiviteetit ovat ilmaisia. Kisailut järjestetään kello 11–13 Eteläpuistossa festarialueen vieressä kaupunkisuunnistusta lukuun ottamatta. Kaupunkisuunnistuksen toteuttaa Työväenmuseo Werstas. Millaisen tehtävän olette suunnitelleet, museolehtori Hanna Yli-Hinkkala? – Luvassa on kevyt viiden rastin kierros Tampereen keskustassa. Jokaiselta rastilta löytyy lyhyt välähdys tamperelaista teollisuuden ja elintarviketyöläisten historiaa. Osallistujat kulkevat omissa ryhmissään rastilta toiselle jalkaisin ja kävelymatkaa kertyy yhteensä noin kaksi kilometriä. Yli-Hinkkala lupaa, ettei suunnistus ole tylsää, vaikka siinä historiasta samalla oppiikin. – Rasteilla suoritetaan pieniä, hauskoja tehtäviä. Kantavana teemana on kansalaisvaikuttamisen mahti. Se, miten ammattiyhdistykset vaativat parannuksia työväen oloihin ja miten siinä onnistuttiin. Tampereella kannattaa piipahtaa myös Työväenmuseo Werstaalla, jonne on aina maksuton sisäänpääsy. • SEL:n kesäfestarit kutsuvat Tampereelle viihtymään ja kaupunkisuunnistamaan Minttu Sillanpää
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Fazerin liput liehuvat makeistehtaan edessä Lappeenrannassa, jota Fazer on kutsunut Suomen karkkipääkaupungiksi. FAZER TIEDOTTI toukokuussa allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen Lahden kaupungin kanssa tontin varaamisesta uudelle makeistehtaalle Pippo-Kujalan teollisuusalueelta. Yhteistyösopimus on osa tehtaan perussuunnitteluvaihetta, joka edeltää varsinaista kiinteistökauppaa ja investointipäätöstä, joka tehtäneen ensi vuoden alkupuoliskolla. Fazerin mukaan Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden toiminta jatkuu normaalisti vielä useiden vuosien ajan ja tuotanto siirtyisi uuteen tehtaaseen vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana. Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtailla työskentelee tällä hetkellä noin 900 ihmistä, joista noin 700 on työntekijöitä. Henkilöstölle työnantajan päätös yhdistää nykyiset kaksi tehdasta kokonaan uudelle kolmannelle paikkakunnalle on raskas pettymys. – Lahti oli yksi esillä olleista vaihtoehdoista, mutta onhan tämä iso järkytys kaikille. Ymmärrettävästi työntekijöiden mieli on tällä hetkellä apea, Fazerin Vantaan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Pentti Aaltovirta toteaa. Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marja Värtö arveli jo muutosneuvotteluiden alkaessa tammikuussa, että harva työntekijä on valmis lähtemään työn perässä toiselle paikkakunnalle. Aaltovirta on samoilla linjoilla. – Vaikka työtä Lahden uudesta makeistehtaasta tullaan tarjoamaan Vantaalla ja Lappeenrannassa työskenteleville, ei se ole monellekaan realistinen vaihtoehto. Ihmiset ovat kiinnittyneet asuinpaikkoihinsa. Erityisen vaikea tilanne on Lappeenrannassa, josta matka Lahteen on pitkä ja toisaalta alan työpaikkoja ei juurikaan ole tarjolla. Asia on tällä hetkellä niin tuore, että on vaikea ennakoida tulevaa. Yksi iso kysymys on kuitenkin varmasti se, miten työnantaja aikoo sitouttaa nykyiset työntekijät pysymään töissä, Aaltovirta pohtii. Fazer-konsernin liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa vuonna 2021. Henkilöstömäärä oli noin 8 000, joista Suomessa oli reilut 4 000. Tilikauden tulos oli 39,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 3,5 prosenttia. • Fazer rakentaa Lahteen makeistehtaan, joka korvaa Vantaan ja Lappeenrannan tehtaat Ismo Pekkarinen/Lehtikuva
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T oukokuun alussa voimaan tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli uudistaa työttömien palveluita. Malli myös kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat paremmassa tasapainossa. Työllisyyspalvelut ovat entistä yksilöllisempiä ja tiiviimpiä. Työnhakijaa ei jätetä yksin ihmettelemään työttömyyden kohdatessa, vaan tukea työnhakuun saa nopeasti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. JOTTA YKSILÖLLINEN palvelu on mahdollista, olemme lisänneet TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä on palkattu noin 1200 uutta virkailijaa, mikä on liki 40 prosentin lisäys vuoden 2019 resursseihin. Mittaluokassaan tämä on ainutlaatuinen panostus. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin voidaan ajatella rakentuvan kolmesta kokonaisuudesta. Ensinnäkin yksilöllisessä palveluntarpeen arvioinnissa käydään läpi jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä on puutteita, hän pääsee nopeammin palveluihin. Toisekseen tiivis työnhaun tuki tarkoittaa, että työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakija saa tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin. Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaa TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein. Myös työttömyyden pitkittyessä tukea tarjotaan tiiviisti. KOLMANNEKSI OMATOIMINEN työnhaku tarkoittaa, että työnhakija valitsee lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee. Tässä on ajatustavan muutos entiseen. Luotamme ihmiseen. Asiantuntija kuitenkin tukee työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhauksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. JOS EDELLYTYKSET työllistyä ovat kunnossa, työnhakijan tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voidaan poiketa, jos esimerkiksi työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja. Pohjoismaiselle linjalle K O L U M N I S A N O T T U A 51 % ”Keväällä on uutisoitu paljon nuorten kehnoista työoloista. Työuransa alussa olevien nuorten työoikeuksia pitää kunnioittaa ihan siinä missä muidenkin.” K E S Ä D U U N A R I N E U VO JA H A N N AM A R I LL A Z I DA N 2 . 5 . 2022 ”SAK:n tutkimuksen mukaan työnhausta on tullut monelle työntekijälle liian vaikeaa. Monimutkainen työnhakuprosessi karsii sellaisiakin hakijoita, joilla olisi riittävä osaaminen avoinna olevaan työpaikkaan.” S A K : N TI E D OTE 5 . 5 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! JO YLI PUOLET TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEISTÄ JOHTUU MIELENTERVEYDEN ONGELMISTA. L Ä H D E : M I EL EN T U RVA A-V ER KOS TO, M I EL EN T U RVA A . FI TUULA HAATAINEN Kirjoittaja on työministeri, jonka salkkuun kuuluvat muun muassa työvoimapalvelut. L U K U ”Työnhakijaa ei jätetä yksin ihmettelemään työttömyyden kohdatessa, vaan tukea työnhakuun saa nopeasti.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liitossa meillä on voimaa V E L L U N B L O G I ”Yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä toimimalla pääsemme hyviin tuloksiin palkkojen ja muiden työehtojen sekä työolojen kehittämisessä.” L appeenrannassa pidetty SEL:n 21. edustajakokous katsoi puheissa ja päätöksissä rohkeasti tulevaisuuteen. Onnittelut kaikille SEL:n hallintoon valituille! Vastuu liiton toiminnasta ja taloudesta sekä kaikkien kotimaista ruokaa tekevien työntekijöiden työehdoista sopimisesta on iso, mutta yhdessä me pärjäämme. Haluan myös kiittää hallinnosta pois jääneitä siitä työstä, jota olette tehneet liiton ja jäsentemme hyväksi. VALTAVAN ISO kiitos luottamuksesta, kun saan jatkaa SEL:n puheenjohtajana. On upeaa saada tehdä tätä tärkeää työtä yhdessä jäsenten, luottamushenkilöiden ja liiton henkilöstön kanssa. Olen ylpeä koko porukastamme ja siitä, mitä me kaikki yhdessä olemme liittona. Liitossa meillä on voimaa – on ollut ennen ja on tulevaisuudessakin. Edustajakokouksen suurimmaksi asiaksi nousi se henki, jonka osallistujat puheenvuoroissaan loivat. Kuulimme hienoja puheita yhteisöllisyyden ja yhteisvoiman suuresta merkityksestä. Puheissa tuotiin esiin epäkohtia, joihin on puututtava ja konkreettisia ratkaisuja niihin. ME KAIKKI tiedämme, että ammattiliitoilla on suuria haasteita, jotka näkyvät meidänkin toiminnassamme. Meille tärkeä asia on luonnollisesti myös kotimaisen ruuan tuotannon elinvoima. Jäsentemme työpaikkojen kannalta on olennaista, että koko kotimainen ruokaketju on kunnossa ja voi hyvin. Ruuan alkutuotanto saa tarvitsemansa osan ja jalostus ruuan tekijöineen osansa. Vähintäänkin yhtä suuri haaste meille tulevalla edustajakokouskaudella on se, miten vahva ammattiliitto olemme suhteessa työnantajapuoleen. Edustajakokouksen puheenvuoroissa esiin nousseet niin työehtoihin, työsuojeluun kuin ammattiliittoon järjestäytymiseen liittyneet näkemykset ja kokemukset kertovat siitä, että yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä toimimalla pääsemme hyviin tuloksiin palkkojen ja muiden työehtojen sekä työolojen kehittämisessä. ENSIMMÄINEN VALITUN uuden hallinnon koetinkivi tulee varmasti olemaan ensi vuonna edessä olevat elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut. Aika näyttää, millaisessa ympäristössä niitä käydään. Haasteita on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin, ja vastauksetkin niihin löydetään. NYT ON aika toivottaa teille kaikille hyvää kesää ja lomaa! Muistetaan nauttia niistä ja antaa aikaa läheisillemme. Ja nautitaan totta kai myös kotimaisista kesäherkuista! VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL:N suuren jäsenristeilyn myynti on edennyt hyvin. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana jo yli tuhat selliläistä on varannut paikkansa jäsenristeilyltä. SEL:n ammattiosastoista tähän mennessä puolet on päättänyt tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen, ja odotettavissa on lisää tukipäätöksiä lähiaikoina. – Jäsenristeilystä on tulossa upea tapahtuma. Kannattaa toimia pikaisesti, kerätä hytillinen porukkaa ja varata paikat jäsenristeilyltä, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen kannustaa. SEL:n suuri jäsenristeily on Helsingistä Tallinnaan ja takaisin seilaavalla Silja Europalla 21.–22.1.2023. LIHATYÖNTEKIJÖITÄ edustava ammattiliitto UFCW järkyttyi Yhdysvaltain edustajainhuoneen koronakriisikomitean uusimmasta raportista. Siinä paljastetaan ex-presidentti Trumpin hallinnon ja lihateollisuuden vaarantaneen tarkoituksellisesti ja voittojensa suojelemiseksi työntekijöiden terveyden pakottamalla heidät töihin pahimpana korona-aikana ja laiminlyömällä koronaturvallisuutta tuotantolinjoilla. Liiton mukaan koronaan on kuollut 505 jäsentä, joista 135 lihatyöntekijää, ja yhteensä yli 130 000 jäsentä on altistunut tai saanut koronatartunnan. Liitto edustaa 250 000 lihatyöntekijää. Liitto patistaa lainsäätäjiä pikaisiin toimiin kattavan työterveysja turvallisuuslain säätämiseksi. Jo tuhat mukana jäsenristeilyllä Lihatyöntekijöiden terveys vaarannettiin korona-aikana Milloin ja miten lomailet kesällä? G A L L U P ”OLEN ollut työttömänä ja nyt juuri jäämässä äitiyslomalle. Erityisiä kesäsuunnitelmia ei siis ole, lähinnä odotellaan esikoisen syntymää ja harjoitellaan vauvaarkea.” EEVA LAHTINEN työtön leipomotyöntekijä, kohta perhevapaalla Pori ” TÄYSI kesäloma eli neljä viikkoa putkeen on luvassa. Lähdetään Saksaan lomailemaan, mutta muita suurempia suunnitelmia ei vielä ole.” JARNO LYHTELÄ linjanhoitaja, pääluottamusmies Kavli, Turku ”JUHANNUKSES TA alkaen olen neljä viikkoa lomalla – pääsee kunnolla irti arjesta. Toiveissa olisi hyvät ulkoilusäät, niin pääsisi pyöräilemään ja hoitamaan puutarhaa.” SATU ÅMAN pakkaaja Kivikylän kotipalvaamo, Huittinen KORKEIN oikeus linjasi toukokuussa, että työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies myös järjestäytymättömässä yrityksessä, eikä työnantaja voi estää sitä. Korkeimman oikeuden päätös syntyi tapauksessa, jossa työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen edustajat olivat lakkauttaneet yrityksessä luottamusmiehen tehtävän yksipuolisella ilmoituksella. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevalla säännöksellä suojattiin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies. Työehtosopimuksen yleissitovuuden ulottuvuudella ei ollut merkitystä rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Yrityksen edustajien syyksi luettiin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. Työnantaja ei voi estää luottamusmiehen valintaa ” KUUK AUDEN olen yhtäjaksoisesti lomalla. Yleensä on ollut tapana lähteä reissuun matkailuautolla, mutta tänä kesänä se taitaa jäädä väliin. Rammsteinin keikka nyt ainakin on luvassa.” MARKO AUVINEN logistiikkatyöntekijä, osaston luottamusmies Sinebrychoff, Kerava
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi SEL:n edustajakokouksen henki oli varsin yhtenäinen ja eteenpäin katsova. Yhtenäisen edustajakokouksen päätökset linjaavat SEL:n toimintaa ja taloutta seuraavaksi viideksi vuodeksi. teksti Karoliina Öystilä kuva Pinja Nikki E D U S TA J A K O K O U S
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Ammattiosastot olivat tehneet kokoukselle yhteensä 30 aloitetta. L appeenrannassa 20.–22.5.2022 koolla ollutta SEL:n 21. edustajakokousta kuvaili moni poikkeuksellisen yhtenäiseksi ja eteenpäin katsovaksi. Erityisesti useat puheenvuorot, joissa tuotiin esiin yhteisöllisyyden ja joukkovoiman merkitystä koskettivat kokousväkeä. Kokouksessa päätösvaltaa käytti 81 äänivaltaista kokousedustajaa kolmesta vaalipiiristä. He edustivat SEL:n kaikkia alueita ja sopimusaloja. Lisäksi paikalla Holiday Club Saimaalla oli istuvan hallinnon jäseniä seuraajina, kotimaisia ja ulkomaisia vieraita sekä liiton ja työttömyyskassan henkilökuntaa yhteensä lähes 180 ihmistä. Kokouksen avasi upea Paleface kantaa ottavilla lauluillaan ja spiikeillään. Edustajakokousta tervehti puheenvuorollaan SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja juhlaillallisella puhui puolestaan SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Ulkomaisten kutsuvieraiden puheita kuultiin useita. Muun muassa elintarvikealan ammattiliittojen maailmanlaajuisen järjestön IUF:n pääsihteeri Sue Longley sekä eurooppajärjestön EFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason tervehtivät kokousta ja kiittivät kumpikin SEL:n kansainvälisestä toiminnasta vastannutta Henri Lindholmia, joka jäi pois liittosihteerin tehtävästä. Puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja talouspäällikkö Juha Kannisto antoivat katsauksen vuosien 2017– 2021 toimintaan ja talouteen. SEL:n talous on hyvässä kunnossa, eikä mennyt toimintakaan herättänyt intohimoja, vaan kokous keskittyi tulevaan toimintaan. Viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä esitteli liittohallituksen esityksen SEL:n toimintaohjelmaksi ja talouden suuntaviivoiksi 2022–2027. Yleiskeskustelussa käytettiin lähes 30 puheenvuoroa, joissa tuotiin työpaikoilta terveisiä liiton päätöksentekoon. Aiheet vaihtelivat, mutta eniten puhuttivat luonnollisesti työehtoja työsuojeluasiat. Tavoitteet ja tehtävät selvillä Lauantaina kokousta jatkettiin asiakirjojen, sääntömuutosten ja aloitteiden päätöskäsittelyillä sekä henkilövalinnoilla. Edustajakokous hyväksyi valiokunnan käsittelyssä hioutuneen toimintaohjelman ja talouden suuntaviivat vuosille 2022–2027. Lisäksi liittohallitus sai edustajakokoukselta kokousedustajien esitysten pohjalta tehtäväksi selvittää Ahvenanmaan ammattiosastolle parhaan aluejärjestön sekä ruotsinkielisen jäsenpalvelun tilanteen. Liittohallitus laatii myös selvityksen työttömyyskassan tulevaisuudesta. Kokouksessa tehtiin liiton sääntöihin sekä aluejärjestöjen ja ammattiosastojen mallisääntöihin muutoksia. Jatkossa säännöt kehottavat huomioimaan henkilövalinnoissa jäsenten iän, asuinalueen ja ammattialan lisäksi sukupuolten tasa-arvon. Uudet säännöt myös mahdollistavat etäosallistumisen kokouksiin. Sääntöihin kirjattiin lisäksi, että ammattiosastot eivät tee työehtosopimuksia. Muut muutokset olivat lähinnä teknisiä. Edustajakokous vastasi ammattiosastojen aloitteisiin. Ammattiosastot olivat tehneet kokoukselle yhteensä 30 aloitetta, joista neljä koski sääntöjä ja loput 26 liiton toimintaa, kuten työehtoja, työsuojelua sekä liiton jäsenpalvelua ja viestintää. Kokous hyväksyi lopuksi kaksi valiokunnan esittämää kannanottoa. SEL:n edustajakokous vaatii, että elintarvikealan palkkoja ja muita työehtoja sekä työoloja on parannettava, jotta elintarvikealan yritykset saavat jatkossa tarvitsemansa työvoiman. – Elintarvikealan vetovoiman lisäämiseksi työehtosopimusten alimmista palkkaryhmistä on luovuttava ja palkkaryhmissä pitää edetä nykyistä nopeammin. Työehtosopimusten lähtöpalkat ovat tällä hetkellä niin matalat, etteivät ne kannusta uusia työntekijöitä hakeutumaan ja jäämään alalle. Työpaikoilla tarvitaan myös nykyistä enemmän palkka-avoimuutta, jotta kaikki saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään ja voivat luottaa siihen, että samasta työstä maksetaan sama palkka, kannanotossa linjattiin. Toisessa kannanotossaan SEL:n edustajakokous vaatii työnantajia laittamaan työsuojeluasiat kuntoon sekä huolehtimaan ikääntyneistä ja muista vajaatyökykyisistä työntekijöistä työpaikoilla. – Ikääntyessä monesta elintarvikealan työntekijästä tulee osatyökykyinen. Työnantajien on kannettava vastuunsa osatyökykyisistä työntekijöistä, ei ole oikeudenmukaista, että he menettävät työpaikkansa. Osatyökykyisten työpaikat on turvattava ja heille on järjestettävä työpaikoilla heidän terveydelleen ja työkyvylleen sopivaa kevennettyä työtä, työtehtäviä ja työoloja muokkaamalla, edustajakokous korosti. Valtuustolle uusi johtaja Edustajakokous valitsi liitolle uudet päättäjät eli liittovaltuuston ja liittohallituksen vuosille 2022–2027. Vuodesta 2006 liiton puheenjohtajana toiminut Veli-Matti Kuntonen valittiin yksimielisesti jatkoon. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Pentti Aaltovirran luopuessa tehtävästä helsinkiläinen Ville Vatka, joka työskentelee HKScanin Vantaan tuotantolaitoksen työntekijöiden päätoimisena pääluottamusmiehenä. Vatkan kanssa valtuustoa edustajakokouskaudella luotsaavat 1. varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Juha Tuomari Ilmajoelta ja 2. varapuheenjohtaja, varapääluottamusmies Karol Kula Forssasta. Liittohallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa jatkamaan pääluottamusmies Eira Ylitalo Ulvilasta. Liittohallitus valitsi Henri Lindholmin seuraajaksi SEL:n uudeksi liittosihteeriksi Lea Väänäsen. • Lue päätökset ja katso kuvat: www.selry.fi/edustajakokous
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 SEL:n uudet päättäjät LIIT TOVALTUUSTO JA T YÖT TÖMY YSKASSAN VALTUUSTO 2022–2027 Varsinainen jäsen Sopimusala 1. varajäsen Sopimusala 2. varajäsen Sopimusala 1 Ville Vatka, pj. 200 Kimmo Lintu 200 Jali Puttonen 400 2 Jouni Ahjolinna 100 Eeva-Maria Turunen 100 Aki Ahonlinna 200 3 Marika Hiittenkallio 100 Eeva-Maria Takala 100 Janne Helkiö 200 4 Mika Koivula 400 Riikka Hirvonen 400 Kari Koivisto 200 5 Eija Kortelainen 100 Hannes Valtonen 100 Joonas Toivanen 300 6 Karol Kula, 2. vpj. 200 Janne Koivisto 200 Maria Levo 200 7 Toni Lahtelin 400 Mirka Huovila 400 Lea Kontra 400 8 Niina Lehti 400 Eliisa Raski 200 Elina Holkeri 200 9 Jenna Markkanen 400 Niina Koivikko 300 Tuuli Jussila 100 10 Aapo Niemi 400 Mikko Kivimäki 400 Jussi-Pekka Ahoniemi 400 11 Juha Riisalo 400 Maiju Ollinen 100 Andreas Will 400 12 Kalle Ruohonen 400 Olli Pietiläinen 400 Terhi Valkeapää 400 13 Jukka Salmela 400 Marja Vaara 100 Maarit Stålnacke-Inkala 100 14 Päivi Salminen 100 Maiju Saresvaara 100 Pirjo Ylösmäki 400 15 Jari Siro 400 Tanja Sallinen 400 Jaana Puhakka 300 16 Tuomo Tikkanen 200 Sari Vaajala 200 Kalevi Karvonen 200 17 Jarmo Turpeinen 200 Miikka Huuhtanen 100 Toni Hamutta 300 18 Sami Uljas 200 Tuija Toivonen-Perttunen 200 Kati Tamminen 200 19 Andrus Uppin 200 Sami Erkkilä 300 Janne Holma 400 20 Timo Vainio 100 Pirjo-Riitta Anttonen 100 Janne Järvinen 100 21 Tarja Hietanen 300 Eija Mäkelä 300 Saija Ratia 300 22 Tero Laurila 400 Tarja Laapotti 400 Heli Laiho 400 23 Päivi Lempinen 100 Mikko Parkkonen 100 Ibrahim Jafili 100 24 Jyrki Oksanen 100 Jarmo Ojapalo 100 Susanna Kinnunen 100 25 Helena Paasivirta 400 Jaakko Havukainen 400 Staffan Åkerblom 400 26 Taina Palmros 200 Pasi Heinämaa 200 Kari Riikonen 200 27 Kim Palola 400 Marja Värtö 400 Mika Kautonen 400 28 Asko Peltola 200 Irmeli Taskinen 200 Matti Toivola 200 29 Jukka Piiroinen 300 Ritva Kokkonen 300 Timo Järvimäki 300 30 Juha Ryhänen 400 Riku-Veikka Tamminen 400 Pasi Leppänen 400 31 Tommi Seppäläinen 100 Jouni Autio 100 Riitta Vallius 100 32 Juha Tuomari, 1. vpj. 400 Jussi Mikkola 400 Jarno Leinonen 400 33 Helena Törmä 200 Katja Laukkanen 200 Thomas Noon 400 Yleisvarajäsenet 1 Anni Palonen 2 Randy Vürmer 3 Marko Pitkänen 4 Jussi Valtonen 5 Lili-Anni Honkanen 6 Veli Hämeenaho 7 Markku Adler 8 Maarit Lähteenmäki 9 Mika Hakala 10 Paula Kuparinen 11 Jasmi Ylisirniö 12 Arja Väisänen 13 Joni Hämäläinen 14 Jyrki Kuoppala 15 Vesa-Matti Teivonen 16 Johanna Pietarinen 17 Kirsi Lähderanta 18 Sampsa Kumpulainen 19 Ville Lindqvist 20 Juho Marjaoja Jäsenten 1–20 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäsenet 1–12 ja jäsenten 21–33 tilalle yleisvarajäsenet 13–20. Sopimusalat Leipomoala 100 Liha-ala 200 Maidonjalostusala 300 Teollisuus ja panimo 400 Pinja Nikki
E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 T YÖT TÖMY YSKASSAN HALLITUS 2022–2027 Varsinainen jäsen 1. varajäsen 2. varajäsen 1 Jari Eronen Tuire Vuorio Anne Wassholm 2 Veli-Matti Jussinniemi, vpj. Arto Turpeenoja Sami Säily 3 Sari Lindroos Hannu Mäkelä Satu Karjanlahti 4 Sirkku Mertanen Kirsi Markkanen Terhi Åhman 5 Markus Patja Henna Ruuskanen Toni Ilves 6 Jukka Silvonen Jaana Kiukas Maarit Lempinen 7 Lea Väänänen, pj. Janne Hämäläinen Mikko Sutela LIIT TOHALLITUS 2022–2027 Varsinainen jäsen Sopimusala 1. varajäsen Sopimusala 2. varajäsen Sopimusala 1 Veli-Matti Kuntonen, pj. 400 Ilari Mäkinen 400 Marko Hanhela 400 2 Henna Collan 400 Jarno Lyhtelä 400 Mikael Summe 400 3 Harri Lantto 300 Tiina Tiainen 100 Jani Kerttula 300 4 Jukka Nissinen 400 Jaska Nissinen 400 Ville Laukkanen 200 5 Jesse Partanen 200 Jari Niskanen 200 Pekka Ryökäs 200 6 Sanna Raivio 200 Jarkko Siltala 200 Joni Tuominen 300 7 Hannu Siira 100 Anu Wallenius 100 Juha Sulisalo 400 8 Merja Techtolin 400 Päivi Lunden 400 Tuula Pulkkinen 300 9 Janne Tuomi 400 Ville Ikonen 100 Teemu Huikko 200 10 Esa Väyrynen 400 Harri Puhakka 200 Pasi Sievänen 200 11 Eira Ylitalo, vpj. 200 Tommi Stenberg 200 Marko Frisk 200 12 Petri Koivisto 200 Jaana Fossi 200 Tomi Tiainen 200 13 Lauri Lehtinen 400 Vesa Jalonen 400 Juha Ekman 400 14 Pasi Mäkinen 300 Ari Ylinen 300 Esa Lehtinen 300 15 Eija Ojanen 100 Taru Piepponen 100 Ida Huolman 100 16 Jarno Pystynen 200 Kari Särkkä 200 Miia Paksu 200 17 Tomi Takala 400 Sami Nuutinen 400 Timo Leskinen 200 Yleisvarajäsenet 1 Juho Hietanen 2 Jarno Paulaharju 3 Minna Pirhonen 4 Jyrki Oksanen 5 Jens Rönn 6 Krista Shepherdson 7 Lea Väänänen 8 Ari Huuki 9 Jouni Hiltunen 10 Mari Ryöti Jäsenten 1–11 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäsenet 1–6 ja jäsenten 12–17 tilalle kutsutaan tarvittaessa yleisvarajäset 7–10. Pinja Nikki Pinja Nikki
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Filippiineillä ay-aktiiveja häiritään ja uhkaillaan Suomalaiset työehdot ja työolot tekivät vaikutuksen Rodel Abenojaan ja Mercedes Abucayoniin. Kuvassa ovat mukana myös SEL:n Henri Lindholm, Lea Väänänen ja Minttu Sillanpää sekä SASKin Tarja Valtonen. Ammattiliittojen mustamaalausta, uhkailuja ja jopa murhia. Filippiinit ei ole helppo maa ay-aktiiville. Siksi pohjoismaiden elintarvikealan liitot tukevat heitä. teksti ja kuva Taru Salovaara K A N S A I N V Ä L I S Y Y S
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 F ilippiiniläiset Rodel Abenoja ja Mercedes Abucayon vierailivat Suomessa toukokuussa SEL:n vieraina. He kävivät SEL:n edustajakokouksessa Lappeenrannassa ja tutustuivat elintarvikealan työpaikkoihin Pauligilla ja Hartwallilla. Rodel Abenoja on filippiiniläisen ammattiliittojen keskusjärjestön, SENTRO:n, aluesihteeri. Mercedes Abucayon on Pepsi-Colan paikallisen tehtaan ammattijärjestön puheenjohtaja, mikä vastaa Suomessa pääluottamusmiestä. Heidän vierailunsa on osa elintarvikealan ammattiliittojen Pohjoismaisen unionin tukemaa ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toteuttamaa kansainvälistä solidaarisuushanketta, jolle on saatu Suomen valtion kehitysyhteistyörahoitusta. – Halusimme, että Pohjoismaisen unionin solidaarisuusrahaston varoja käytetään solidaarisuushankkeeseen, jolla konkreettisesti tuetaan ja vahvistetaan vaikeissa oloissa, kuten Filippiineillä toimivaa ammattiyhdistysliikettä, SEL:n liittosihteerin tehtävästä toukokuussa luopunut Henri Lindholm kertoo hankkeen taustasta. Kohteeksi valikoitui Filippiinien elintarviketeollisuus ja erityisesti kalateollisuus sekä muutamat suuret kansainväliset virvoitusjuomayritykset, kuten Pepsi. Vuonna 2018 alkanutta hanketta koordinoi SASK ja Filippiineillä siitä vastaa SENTRO. Vaikea maa ay-liikkeelle Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ovat merkittäviä toimialoja Filippiineillä. Alan yrityksissä tapahtuu paljon työntekijöiden oikeuksien loukkauksia ja tarve ay-liikkeelle on suuri. Maan poliittinen tilanne on kuitenkin vaikea. Filippiineillä ay-liike on niin sanotun maalittamisen kohteena. Pahimmillaan ay-aktiiveja uhkaillaan, pidätetään ja jopa tapetaan. – Hallitus ja sen johtajat järjestävät tapahtumia, joissa ammattiliittoja ja SENTRO:a nimitetään ”kommunistiseksi rintamaksi”. Netissä pyörii mustamaalauskampanjoita, joilla yritetään vesittää työtämme ja työntekijöiden järjestäytymistä. Tuntemattomat miehet ja turvallisuuspalvelu jopa tunkeutuvat ay-liikkeen johtajien koteihin, SENTRO:n aluesihteeri Rodel Abenoja kuvailee Filippiinien tilannetta. Työntekijän oikeuksien näkökulmasta Filippiinit lukeutuu maailman kymmenen huonoimman maan joukkoon. Ilman vahvoja ammattiliittoja suurin osa työntekijöistä sietää hiljaa oikeuksiensa loukkauksia. Vaikka tuottavuus maassa kasvaa, palkat ja edut eivät nouse samassa suhteessa. – Filippiineillä on laissa määritelty minimipalkka, mutta käytännössä se tulkitaan maksimipalkaksi. Moni tavallinen työntekijä ei tule toimeen saamallaan palkalla, Abenoja kertoo. Tavoitteena työehtosopimus Elintarvikeja virvoitusjuomateollisuus ovat erittäin keskittyneitä aloja – suuret yhtiöt ja niiden isot tuotemerkit valloittavat merkittävän osan markkinoista. Monien yhtiöiden johto toimii yhteistyössä maan hallinnon kanssa, mikä vaikeuttaa ay-liikkeen toimintaa. Toisaalta myös ammattiliittojen sisällä tarvitaan lisää tietoa, jotta jäsenten etua pystytään ajamaan laajalla rintamalla. Tavoitteena on saada elintarviketeollisuuteen yksi yhteinen työehtosopimus. Nykytilanteessa sopimuksia solmitaan tehdastasolla. Tämä vaikeuttaa neuvotteluja ja hyvään lopputulokseen pääsemistä. – Pelkästään Pepsillä on Filippiineillä 90 paikallista ammattiliittoa, Pepsi-Colan Davaon ammattiliiton puheenjohtaja Mercedes Abucayon kertoo. Lisäksi tavoitteena on, että elintarviketeollisuuteen saataisiin kolmikantainen neuvottelurakenne, kuten monilla muilla toimialoilla on. Ennen kaikkea tavoitteena on, että työntekijät saisivat elämiseen riittävän palkan, mikä auttaisi vähentämään köyhyyttä. Vaikka työntekijöitä yritetään vaientaa pelottelulla ja uhkailulla, filippiiniläisillä on vahva halu rakentaa ay-liikettä. Häirintäyritykset eivät pelota, vaan ovat päinvastoin lisänneet työntekijöiden taistelutahtoa paremman työelämän puolesta. Konkreettisia tuloksia Solidaarisuushankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin marraskuusta 2018 joulukuuhun 2021. Hanke lähti hyvin käyntiin, mutta koronapandemia vaikeutti käytännön työtä. Syksyllä 2021 hanketta päätettiin jatkaa kolmella vuodella, jotta hankkeen tavoitteet saavutetaan paremmin. Hankkeen ensimmäisen kolmen vuoden aikana onnistuttiin nostamaan työntekijöiden järjestäytymisastetta ja yhdistämään lukuisia pieniä ammattiliittoja Filippiineillä. Tätä tuki liittojen johtajien verkoston luominen. Ammattiliitot onnistuivat myös parantamaan työntekijöiden oikeuksia ja palkkoja. Vaikka ilmapiiri ammattiyhdistysliikettä kohtaan on vihamielinen, SENTRO on pystynyt perustamaan 11 uutta ammattiosastoa elintarvikeja juoma-alalle vuonna 2021. Lisäksi tehtaisiin on valittu uusia luottamusmiehiä. – Voittomme osoittavat, että vaikka vihamielinen ilmapiiri tiivistyy ympärillämme ja työntekijöiden vapauttamistaistelu on vaikeaa, toivoa on aina. SEL voi luottaa siihen, että SENTRO ei tule luovuttamaan, vaan se rakentaa vahvaa ay-liikettä Filippiineillä, Abenoja tiivistää. Kolmivuotisella jatkokaudella hanke keskittyy työntekijöiden järjestäytymisasteen nostamiseen. Tavoitteena on lisätä ammattiliittojen jäsenmääriä, jotta työehtosopimuksia saadaan neuvoteltua ja sitä kautta nostettua ihmisiä pois köyhyydestä. • Tavoitteena on, että työntekijät saisivat elämiseen riittävän palkan.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 V alio on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä. Noin 4 000 valiolaista maitotilayrittäjää omistaa Valion alueellisten osuuskuntien kautta, ja kaikki tuotteet on tehty näiltä tiloilta hankitusta suomalaisesta maidosta. Jyväskylän meijeri on yksi Valion tuotantolaitoksista, joita sijaitsee 12 paikkakunnalla. Suomessa on viisi juustolaa, viisi tuoretuotetehdasta, mehutehdas, voitehdas ja hillotehdas. Valion meijeri aloitti toimintansa Jyväskylän keskustassa vuonna 1941. Nykyiselle sijainnilleen Seppälänkankaalle meijeri muutti vuonna 1980. Tuolloin meijerissä valmistettiin ainoastaan kuutta tuotetta: kulutusmaitoa, kevytmaitoa, talouspiimää, kefiiriä sekä kahvija kuohukermaa. Nykyään pelkästään erilaisia maitoja tehdään useammassa muodossa. 2000-luvun alussa meijerin tuotantolaitteet uusittiin ja tiloihin rakennettiin uusi erikoismaitojen valmistusprosessi. Nykyään erikoismaidot ovatkin Jyväskylän meijerin päätuoteryhmä. Niiden lisäksi Jyväskylän meijeri on erikoistunut maitojen, piimän ja kermojen valmistukseen. Valmiit tuotteet päätyvät paitsi suomalaisten ruokapöytiin, myös muualle. Pääasiassa vientiä on Ruotsin markkinoille. Viimeisimpänä Valion meijerissä on investoitu kotimaista polttoainetta käyttävään lämpökeskukseen, jonka avulla on tarkoitus turvata meijerin ympäristöystävällinen ja kustannustehokas lämpöenergian tuotanto tulevina vuosina. Aktiivista työsuojelua ja ammattiosastotoimintaa Jyväskylän meijerissä huolehditaan työoloista ja työturvallisuudesta. T Y Ö P A I K A L L A Valion meijerillä on pitkät perinteet Jyväskylässä. Monelle alueen nuorelle se tarjoaa ensimmäisen työpaikan ja moni löytää itsensä sieltä pitkänkin ajan jälkeen. teksti Taru Salovaara kuvat Miro Ruutu ? Kotimaisia maitotuotteita meille ja maailmalle Saara Paavilainen toimii tuotepakkaajana pakkaussalissa.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Kuva vasemmalla: Materiaalivarastotyöntekijä Miro Ruutu huolehtii, että käyttövarastossa on riittävästi pakkausmateriaaleja pakkausosastoa varten. Kuva oikealla: Käyttövarastotyöntekijä Markus Lahti ja Valion työntekijöiden pääluottamusmies Tarja Hietanen. – Meillä on todella aktiivinen työsuojelutoimikunta, johon kuuluu 10 henkilöä. Toimikunta kokoontuu kuusi kertaa vuodessa, lisäksi kokoonnutaan myös tarvittaessa, työsuojeluvaltuutettu Kai Hampinen kertoo. Osana työsuojelutoimintaa tehtaan eri osastot kierretään kerran kuukaudessa pienemmällä kokoonpanolla, johon kuuluu yleensä tehtaanjohtaja, turvallisuuspäällikkö, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu sekä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu. Jokaisella kierroksella henkilöstöä lähestytään eri aihealueiden tiimoilta. – Lisäksi toimintaan kuuluu esimerkiksi työpaikkaselvityksiä osastoittain ja kiinteistöjen kemikaaliriskien arviointeja. Itse myös kierrän työsuojelupäivinäni eri osastoilla havainnoimassa sekä kyselemässä henkilöstöltä kuulumisia, Hampinen jatkaa. Työsuojelutoiminta on ollut aktiivista pitkään ja sen ansiosta asiat toimivat meijerillä varsin mallikkaasti. Tälle vuodelle on laadittu kehittämiskohteet, joiden toteutumista seurataan työsuojelutoimikunnassa. – Tällä hetkellä käsitellään erityisesti valaistuksen muuttamista eri osastoilla sekä ensiaputaitojen ylläpitämistä. Tarkoituksena on järjestää henkilöstölle non-stop -periaatteella harjoituspäivä, joka sisältää lyhyitä ensiapuosaamista vahvistavia rasteja, Hampinen kuvaa. Jyväskylässä toimii myös aktiivinen ammattiosasto, minkä ansiosta järjestäytymisaste on pysynyt 70 prosentin tuntumassa. Ammattiosastolla on joka toinen keskiviikko päivystys sihteerin tai puheenjohtajan toimesta. Näin myös uusilla jäsenillä ja toiminnasta kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus tulla tutustumaan. Koronapandemian aikana päivystystä ei pidetty auki. Tietoa löytyy myös osaston omilta kotisivuilta ja Facebook-sivulta. – Jyväskylän elintarviketyöläiset pitää noin kerran kuussa johtokunnan kokouksen. Perinteisiä osastomme järjestämiä tapahtumia vuosittain on uimahallipäivä, nuorten ilta, eläkeläisten teatteri ja pikkujoulut. Tuemme myös jäseniemme osallistumista liiton järjestämiin tapahtumiin. Vappuna tarjoamme työpaikoilla Jyväspakarin leipomat vappumunkit, pääluottamusmies Tarja Hietanen summaa. Pitkäkestoisia työsuhteita Työntekijöitä Jyväskylän meijerissä on noin 340, joista 239 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Enemmistö työntekijöistä on miehiä ja työntekijöiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Työsuojelutoiminta on ollut aktiivista pitkään ja sen ansiosta asiat toimivat meijerillä varsin mallikkaasti.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Viime aikoina pohdinnassa on ollut tulevien kesätyöntekijöiden perehdyttäminen. Tavoitteena on perehdyttää uusi työntekijä huolellisesti niin yritykseen, tulevaan työyhteisöön kuin työtehtäviinkin. Kun työntekijät tuntevat olonsa tervetulleiksi, he todennäköisemmin palaavat tai jäävät. – Meillä pisimmät työsuhteet ovat olleet kestoltaan 42 vuotta. Vakituisessa henkilöstössä vaihtuvuutta on vähän ja myös sesonkityöntekijät ovat usein töissä useamman vuoden, kunnes valmistuvat ja hakeutuvat oman alan töihin, tehtaanjohtaja Heikki Koskinen kertoo. – Vaihtuvuutta on viime vuosien aikana kuitenkin ollut aiempaa enemmän erityisesti varaston puolella, pääluottamusmies Tarja Hietanen jatkaa. Työ on jaksotyötä, jota tehdään kolmessa vuorossa. Käytössä on sekä keskeytyvä kolmivuoro että keskeytymätön kolmivuoro. 0–40 tunnin työsopimuksella työskentelee paljon opiskelijoita, joille maksetaan tuntipalkkaa toteuman mukaan. – Vaikka toisaalta yötyö tekee työstä rankempaa, niin itselleni se on ehdottomasti myös työn hyvä puoli. Pidän siitä, että työajat vaihtelevat, eikä mitään vuoroa ole viikkoa putkeen, Hietanen pohtii. Jarmo Paananen täydentää varastotyöntekijänä käsinkeräilyalueen hyllypaikkaa. Kuva ylhäällä oikealla: Varastotyöntekijä Juho Karvinen lastaa siirtoautoja Valion muihin toimipisteisiin. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja aluesihteeri Eija Rantanen tutustumassa tuotantoon pääluottamusmies Tarja Hietasen ja työsuojeluvaltuutettu Kai Hampisen kanssa.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 E L I N TA E 21 Yhteistyöllä eteenpäin Vaikka moni asia on hyvin, myös kehittämiskohteita löytyy. – Perehdyttämisessä ja tiedonkulussa löytyy aina kehitettävää. Haluaisin myös, että työntekijöitä osallistettaisiin enemmän kehittämiseen ja päätöksentekoon ja mahdollistettaisiin vuorotyössä työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen paremmin. Mielenterveysongelmat ovat kasvussa ja tähän pitäisi aktiivisemmin etsiä ratkaisuja myös työpaikoilla. Epäilen koronan ja sen tuomien rajoitteiden osaltaan vaikuttaneen ongelmien lisääntymiseen, Hietanen kertoo. Liiton suuntaan Hietanen lähettää kiitoksensa niin henkilökunnalle kuin jäsenillekin. Luottamusmiehille on myös tarjolla monipuolista koulutusta, mutta kehittämiskohteeksi ja pohdinnan aiheeksi hän nostaa sen, miten luottamusmiehiä voitaisiin tukea enemmän muuttuvassa työelämässä ja samalla välttää sitä, että tehtävä ei käy henkisesti liian raskaaksi. – Työssä parasta on todella mahtavat työkaverit ja huumori. Mielestäni Valio tarjoaa myös monia hyviä työsuhde-etuja, uusimpana mahdollisuus hankkia työsuhdepyörä. Luovuimme toukokuun alussa maskeista työajalla ja se on ollut meille suuri ilon aihe, Hietanen iloitsee. • F A K TA Valio, Jyväskylä ? Valion Jyväskylän meijeri perustettiin vuonna 1941 ? Henkilöstöä noin 340, josta työntekijöitä noin 240 ? Jyväskylässä valmistettavia tuotenimikkeitä yli 90 ? Suurimpana tuoteryhmänä erikoismaidot, joita juodaan koko Suomessa ? Maitoa valmistetaan vuosittain 150 miljoonaa litraa ? Vuonna 2021 Jyväskylän jakeluvarastolla oli noin 4 500 asiakasta ja jakelualueeseen kuului noin 1,8 miljoonaa kuluttajaa ? Kokonaisuudessaan Valion henkilöstömäärä noin 4000 ja liikevaihto 1,9 miljardia euroa (2021) Varastotyöntekijä Veera Jokela vie robotilta tulleita asiakkaalle meneviä vaunuja lastausalueelle.