Elintae 3/2026 - Lehtiluukku.fi

KOLUMNI | TYÖPAIKALLA | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS 3 ∕ 26 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Mikä muuttui määräaikaisissa työsuhteissa? T YÖEHDOT Maastoestejuoksu testaa fyysistä ja henkistä kanttia VAPAALL A ONKO LOMAPALKKASI JA LOMARAHASI MAKSETTU OIKEIN? MARJAKARTELLI SOPI OSTOHINNAT JA RIISTI POIMIJOITA
E L I N TA E 3 LAUANTAINA 22.8.2026 KELLO 14–22 ORIGINAL SOKOS HOTEL LAKEUS, SEINÄJOKI Festareita ennen etkot perjantaina ja kisailut lauantaina. Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle ja seuralaiselle! Varaa lippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit NE LJ Ä RUUSUA KA RO LII NA KALLIO BAN D CH AR LOTTA SAAR I JU HA NA HAUKKALA
E L I N TA E 3 Aluksi A mmattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella jäsenten palkoista ja muista työehdoista valtakunnallisesti työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallisesti työpaikoilla. Työntekijät perustivat ammattiliitot, koska vain yhdessä ja joukkovoimalla on mahdollista ajaa työntekijöiden etuja ja saavuttaa parannuksia työehtoihin ja työoloihin. Ammattiliitot ovat edelleen olemassa siksi, että ne valvovat ja ajavat jäsentensä etuja. Miksi sitten liitoille eivät riitä työehtoneuvottelut? Miksi liitot sekaantuvat politiikkaan ja haluavat vaikuttaa myös siihen, millaista lainsäädäntöä Suomessa tehdään? Vastaus on yksinkertainen: koska liitot hoitavat jäsentensä edunvalvontaa ja haluavat tehdä sen mahdollisimman hyvin. VIIMEISTÄÄN ORPON hallituksen aikana on käynyt selväksi, että työelämän pelisääntöjä kirjoitetaan myös hallitusohjelmaneuvotteluissa. Orpon hallitus on romuttanut perinteisen kolmikantaisen sopimisen. Hallitus on toteuttanut yksipuolisesti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiveita ja lainsäädännön kautta heikentänyt työntekijöiden työehtoja ja ammattiliittojen mahdollisuuksia puolustaa jäsentensä etuja. Kun hallitus ”uudistaa” työlainsäädäntöä ja lisää ”joustoa” työmarkkinoille, kyse on asioista, jotka heikentävät konkreettisesti työntekijöiden elämää. Kyse on esimerkiksi palkoista, työajoista, irtisanomissuojasta, lakko-oikeudesta ja työttömyysturvasta. Jos työntekijöiden liitot eivät ole mukana vaikuttamassa päätöksiin, luovutamme muille vallan päättää asioistamme puolestamme. POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN on ammattiliitolle välttämätön osa jäsenten edunvalvontaa. Meidän tehtävämme on kertoa päättäjille työelämän todellisuudesta, siitä mitä työpaikoilla tapahtuu ja mitä vaikutuksia sillä on, jos työaikaa pidennetään tai jos määräaikaisista työsuhteista tulee lähtökohta poikkeuksen sijaan. Ammattiliitot eivät hoitaisi jäsentensä edunvalvontaa kunnolla, jos se rajoittuisi vain työpaikoille ja tes-neuvottelupöytiin. Liittojen on vaikutettava kaikissa keskeisissä paikoissa, joissa tehdään työntekijöitä koskevia päätöksiä. Se on liiton jäsenten etu ja sen ajamisesta liitolle maksetaan. Edunvalvonta ei pääty työpaikan portille P Ä Ä K I R J O I T U S ”Poliittinen vaikuttaminen on ammattiliitolle välttämätön osa jäsenten edunvalvontaa.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/26 12.6.2026 S I S Ä L LY S Kannessa: HKFoodsin Forssan tehtaalla työskentelevät Aapo Huhti ja Jarno Salminen treenasivat Mountain Warriors -estejuoksutapahtumaan, jonne he osallistuivat isolla ammattiosaston porukalla. Kannen kuva: Sami Turunen TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Perusteettomat pätkätyösuhteet 12 Marjakartelli riisti marjanpoimijoita 14 Kuumatyön suositukset 16 Nuoret ay-vaikuttajat 18 Karol Kula Länsi-Suomen uudeksi aluesihteeriksi 19 Finnforel, Hollola 22 Lieksan Laatuherkut 24 Linkosuon Leipomo 26 Puhdistamo 30 Onko lomapalkkasi maksettu oikein 32 Järjestösivut 42 Luottamushenkilö 44 Kouluttajakoulutus 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla CH AR LOTTA SAAR I
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti V iranomaisen antama drooniuhkaa tai muuta vakavaa turvallisuusuhkaa koskeva vaaratiedote on otettava vakavasti. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työntekijää ei voida asettaa tilanteeseen, jossa hänen on valittava oman turvallisuutensa ja palkkansa välillä. Jos asiaa katsoo työsopimuslain näkökulmasta, niin työntekijällä on oikeus palkkaansa, jos työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Tällainen este voi olla esimerkiksi viranomaisen antama vaaratiedote silloin, kun se estää työntekijää tulemasta työpaikalleen tai tekemästä työtään turvallisesti. – Kyse ei ole tavallisesta työmatkan viivästymisestä tai työntekijän omasta riskistä. Vaaratiedote on lakiin perustuva viranomaisviesti, jonka tarkoituksena on suojata ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta. Sen noudattamisesta ei pidä rangaista palkanmenetyksellä, linjaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. – Työntekijöiden turvallisuus ja toimeentulo on turvattava myös poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Viranomaisen vaaratiedotetta noudattava työntekijä toimii vastuullisesti, eikä vastuullisesta toiminnasta pidä seurata palkanmenetystä. Työnantajien olisi syytä kantaa tällaisissa tilanteissa oma vastuunsa kunnialla – erityisesti nyt, kun työelämälainsäädäntöä on tällä vaalikaudella muutettu poikkeuksellisen laajasti työnantajien toiveiden mukaisesti. Ei ole kohtuullista, että turvallisuusuhkien aiheuttama riski siirretään yksittäisen työntekijän kannettavaksi, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Työnantajan on tällaisessa tilanteessa ensisijaisesti selvitettävä, voiko työn järjestää turvallisesti muulla tavoin, esimerkiksi etätyönä. Jos todellista ja turvallista vaihtoehtoa ei ole, SAK, Akava ja STTK katsovat, että työnteon estyminen kuuluu työsopimuslain tarkoittaman palkanmaksusuojan piiriin. – Säännös on säädetty työntekijän turvaksi tilanteisiin, joissa työnteko estyy ulkoisesta syystä, johon kumpikaan työsuhteen osapuoli ei voi vaikuttaa. Viranomaisen lakiin perustuva vaaratiedote estää työn tekemisen samalla tavalla kuin työpaikalla fyysisesti sattunut vahinko, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen viesti on selvä: työntekijän pitää voida noudattaa viranomaisen turvallisuusohjeita ilman pelkoa palkan menettämisestä. Turvallisuusohjeiden noudattaminen ei ole työntekijän henkiSAK, Akava ja STTK: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa J ad e S il p o /L e h ti ku va Pelastusviranomaisen vaaratiedotteessa ihmisiä kehotettiin siirtymään sisätiloihin ja pysymään sisällä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan. lökohtainen valinta, vaan osa yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmää. Tätä lähtökohtaa on korostanut myös pääministeri Petteri Orpo todetessaan, ettei toimeentulon vuoksi pidä joutua vaarantamaan henkeään. Tämän viestin on syytä kuulua myös työpaikoille ja työnantajille: viranomaisten turvallisuusohjeita on noudatettava, eikä niiden noudattamisesta saa seurata työntekijälle palkanmenetystä. E L I N TA E 5
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Jäikö sinulta palkkaa saamatta drooniuhan takia? PELASTUSVIRANOMAINEN antoi perjantaina 15.5.2026 kello 3.54 Uuttamaata koskevan vaaratiedotteen drooniuhan vuoksi. Vaaratiedotteessa kehotettiin ihmisiä siirtymään sisätiloihin ja pysymään sisällä, kunnes viranomaiset tiedottavat vaaratilanteen päättymisestä. Vaaran tiedotettiin olevan ohi kello 7.06. Osa työntekijöistä ei päässyt työpaikalleen työvuoroonsa, koska he noudattivat viranomaisten ohjeita. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja osa työnantajaliitoista ohjeistivat jäsenyrityksiään pidättäytymään työntekijöiden palkanmaksusta tilanteissa, joissa työntekijä on noudattanut viranomaisten ohjetta, eikä ole tämän vuoksi päässyt työpaikalleen vaaratilanteen aikana. SEL:n kanta on, että työntekijöiden noudattaessa viranomaisten määräyksiä tai ohjeistuksia, tulee palkanmaksuvelvollisuuden säilyä työnantajalla. Näissä tapauksissa työnteko on estynyt työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä ja tällä perusteella työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain 2 luvun 12 § 2 momentin mukaan. Toimi näin, jos sinulta jäi saamatta palkkaa drooniuhan takia: 1. Säilytä palkkalaskelmasi, josta käy ilmi puuttuva palkka. 2. Kirjaa ylös aika, jonka olit estynyt työskentelemästä vaaratiedotteen takia. 3. Ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen ja pyydä luottamusmiestä esittämään työnantajallesi palkkavaatimus drooniuhan vuoksi maksamatta jääneestä palkasta. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, ole itse yhteydessä työnantajaasi. 4. Jos työnantajasi ei maksa puuttuvaa palkkaa, luottamusmies ilmoittaa asiasta SEL:n aluetoimistoon aluesihteerille. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, ole itse yhteydessä SEL:n aluesihteeriin. Käsittelemme tapaukset ja päätämme toimista SEL:n jäsenten palkkasaatavien perimiseksi. Työja elinkeinoministeriö on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään mahdollisiin tuleviin drooniuhkiin ja vaaratiedotteisiin liittyvää ohjeistusta. Jos työryhmässä päästään sopuun yhteisestä ohjeistuksesta, SEL toimii sen mukaisesti. SEL:N KESÄFESTAREILLA Seinäjoella 22.8.2026 rokkaavat Neljä Ruusua, Juhana Haukkala, Karoliina Kallio Band ja Charlotta Saari! Festareille on varattu jo 450 lippua, mutta vielä ehtii ja mahtuu mukaan! Varaa SEL:n jäsenen ilmainen festarilippusi nyt osoitteesta www.selry.fi/kesafestarit. Voit myös ottaa kaverin mukaan ilmaiseksi. Vielä ehdit SEL:n kesäfestareille Seinäjoelle RANSKALAISOMISTEISEN MEIJERIYHTIÖN Lactalisin työntekijät saavuttivat Saksassa historiallisen voiton, kun työntekijöitä edustava ammattiliitto NGG sai neuvoteltua työehtosopimuksen Ravensburgin tuotantolaitokselle. Maailman suurin meijeriyhtiö hyväksyi nyt ensimmäisen kerran työehtosopimuksen Ravensburgissa, joka on yhtiön suurin tehdas Saksassa työllistäen yli 400 työntekijää. Työehtosopimus koskee palkkoja ja muita työehtoja sekä eläkejärjestelyjä. Neuvottelutulosta edelsi 18 kuukautta kestänyt kampanja, jonka aikana työntekijät järjestivät tiedotustilaisuuksia, vetoomuksia ja työpaikkatoimintaa sekä historian ensimmäisen varoituslakon. Kampanja sai tukea elintarviketyöläisten maailmanjärjestöltä IUF:ltä, jossa yhtiötä kuvaillaan yhdeksi meijeriteollisuuden ay-vastaisimmaksi työnantajaksi. Sopimuksen myötä Lactalisin kaikki tuotantolaitokset Saksassa ovat nyt työehtosopimusten piirissä. Yhtiö työllistää maailmanlaajuisesti noin 85 500 työntekijää yli 50 maassa. Meijerijätti Lactalis taipui työehtosopimukseen Saksassa E L I N TA E 5
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti V alio tiedotti 18.5.2026 aloittavansa Oulun tehtaallaan muutosneuvottelut ja suunnittelevansa tehtaan tuotannon siirtoa Riihimäelle, Jyväskylään ja Joensuuhun. Jos suunnitelma toteutuu, Valion Oulun tehtaan tuotanto loppuu ja tehtaan tiloihin jäisi vain jakeluvarasto sekä esimerkiksi myyntija tukitoimintoja. – Työnantajan suunnitelma lopettaa tuotanto Oulussa tuli ihan puskista meille työntekijöille. Tuotantomäärät ovat pienentyneet, mutta ei olisi uskonut, että koko tehtaan tuotanto joutuu lopetusuhan alle. Tämä on ihmisille iso järkytys. Tällaisen uutisen jälkeen on takki tyhjä, Valion Oulun tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Harri Lantto kuvaili tunnelmia heti tuoreeltaan. Muutosneuvotteluiden piirissä on 264 ihmistä ja mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuisivat työnantajan arvion mukaan 140 ihmiseen, joista pääluottamusmiehen arvion mukaan noin 60–70 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Valion mukaan yleinen kustannustaso on noussut ja Oulun tehtaan tuotannon volyymi on laskenut. Suunnitellulla tuotannon keskittämisellä Valio tavoittelee ”strategiansa mukaisesti tuotannon tehokkuuden, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamista”. – Me työntekijät lähdemme neuvotteluissa siitä, että tuotanto ja työpaikat pitää säilyttää Oulun tehtaalla jatkossakin. Meillä on täällä Oulussa toimiva tehdas ja osaava ja sitoutunut henkilöstö, josta työnantajan ei kannata päästää irti, Lantto sanoo. Oulun tehtaan tuotannon mahdollinen lopettaminen tapahtuisi suunnitelman mukaan vaiheittain, vuoden 2028 ensimmäisen puoliskon loppuun mennessä. Valio sanoo pyrkivänsä tarjoamaan töitä mahdollisimman monelle ihmiselle muilta toimipaikoilta. – Mistään määristä ei ole vielä tietoa. Ja kun ihmisillä on täällä Oulun seudulla perheet ja asuntolainat, vaikea arvioida kuinka moni edes pystyisi muuttamaan työpaikan perässä useiden satojen kilometrien päähän Jyväskylään, Joensuuhun tai Riihimäelle, vaikka uuden työpaikan löytäminen on vaikeaa Oulussakin, Lantto toteaa. Oulun työttömyysaste oli maaliskuussa 14,7 %. Valion Oulun tehtaalla tuotannossa työskentelee noin 300 ihmistä, joista noin 190 tekee töitä SEL:n työehtosopimuksella. Valio valmistaa Oulussa tuoremaitotuotteita kuten maitoja hapanmaitotuotteita, kasvipohjaisia puolivalmisteita sekä jäätelöä. Raakamaito tulee tehtaalle pääosin Oulun ympäryskuntien maitotiloilta, keskimäärin 100 kilometrin säteeltä. Yhteensä Valio työllistää noin 4 600 ihmistä, joista noin 4 000 Suomessa. Valion omistaa noin 3 000 suomalaista maitotilaa osuuskuntien kautta. Valion liikevaihto oli viime vuonna 2,4 miljardia euroa, mikä oli yhtiön ennätys. Myös Valion kannattavuutta mittaava maitotuotto oli ennätyskorkea. Valio suunnittelee Oulun tehtaan tuotannon lopettamista – 140 työpaikkaa vaarassa Karoliina Öystilä Elintakeen painoon mennessä vielä kesken olevissa Valion Oulun muutosneuvotteluissa on uhattuna 140 ihmisen työpaikka.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti MAALISKUUSSA JULKAISTU Nuorisobarometri 2025 antaa vakavan varoituksen. Vain 61 prosenttia nuorista suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti. Tämä näkyy keskusteluissa luokkahuoneissa, huolena omasta toimeentulosta, epävarmuutena työelämään siirtymisestä ja kysymyksenä siitä, onko omalla koulutuksella ja osaamisella tulevaisuudessa arvoa. Kun kokonainen sukupolvi menettää uskoaan huomiseen, kyse ei ole yksilöiden asenteista. Kyse on yhteiskunnan suunnasta ja siitä, millaista viestiä nuorille välitetään päätöksillä. Hallituksen leikkaukset ovat osuneet suoraan opiskelijoiden arkeen. Opiskelijoita on siirretty yleiseltä asumistuelta asumislisälle, yhä useampi joutuu turvautumaan opintolainaan ja ammatillisen koulutuksen resursseja on heikennetty. Lisäksi asumisen, ruoan ja muiden välttämättömien menojen hinnat ovat nousseet. MONELLE AMIKSELLE tulevaisuus ei näyttäydy mahdollisuuksien kenttänä, vaan jatkuvana laskemisena siitä, miten rahat riittävät seuraavaan kuukauteen. Tulevaisuususkoa on vaikea rakentaa, jos huomio menee jokapäiväiseen selviytymiseen. Samaan aikaan nuorilta odotetaan luottamusta tulevaisuuteen ja sitoutumista yhteiskunnan rakentamiseen. Odotus on perusteltu, mutta sen rinnalla tarvitaan tekoja. On vaikea pyytää nuoria uskomaan huomiseen, jos yhteiskunnan viesti heille on säästöjä, leikkauksia ja epävarmuutta. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vahvistavat opiskelijoiden luottamusta huomiseen. Oppivelvollisten velkaantumista on vähennettävä, ammatillisen koulutuksen lähiopetus ja ohjaus on turvattava, opiskelijoiden terveyspalvelujen on oltava aidosti saavutettavia ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on vahvistettava. Nuoret eivät pyydä erityiskohtelua. He pyytävät mahdollisuutta rakentaa tulevaisuuttaan luottavaisin mielin. Suomen tulevaisuus ei synny puheista, se syntyy osaavista tekijöistä. Siksi nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen ei ole menoerä tai koulutuspoliittinen kysymys. Se on investointi, joka määrittää koko Suomen suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Nuorten tulevaisuususko ei palaudu puheilla K O L U M N I S A N O T T U A -10,5 ”Suomessa ei ole pulaa luovista, osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Jos työelämää halutaan uudistaa aidosti, kehittämisen lähtökohdaksi on otettava työntekijöiden osaaminen, kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.” S A K : N K E H IT TÄ M I S PÄ Ä LLI K KÖ J U H A A NTI L A 2 .6 . 2026 ”Suomessa jaettiin hävikkiterminaalien kautta vuonna 2025 yhteensä 6,6 miljoonaa kiloa lahjoitettua ruokaa, mikä on 800 000 kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Silti valtaosa hävikkiterminaaleista kertoo, ettei ruoka riitä kasvavaan avuntarpeeseen.” LU K E N S E LV IT YS 29. 4 . 2026 KULUTTAJIEN LUOTTAMUSINDIKAATTORIN SALDOLUKU OLI –10,5 TOUKOKUUSSA 2026, KUN SE VUOSI SITTEN OLI –8,4. LÄHDE: TILASTOKESKUS KIA WILENIUS Kirjoittaja on tuore Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKIn puheenjohtaja, joka haluaa, että amisten ääni kuuluu yhteiskunnassa. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Suomen tulevaisuus ei synny puheista, se syntyy osaavista tekijöistä.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Hallituspuolueisiin ei voi luottaa V E L L U N B L O G I ”Nykyisten hallituspuolueiden sanaan ei voi luottaa. Sillä ei ole väliä, mitä ne ennen vaaleja sanovat, vaalien jälkeen ne tekevät kuten EK haluaa.” K un Suomi voitti miesten jääkiekossa ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1995, se antoi lamasta ja suurtyöttömyydestä kärsineille suomalaisille itseluottamusta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Samaa luottamuksen ja uskon palauttamista tarvittaisiin Leijonien MM-kullasta tälläkin kertaa, sillä Orpon hallitus tai Elinkeinoelämän keskusliitto EK eivät sitä ainakaan tee. EK:N TAVOITTEENA on lainsäädäntö, jolla työehtosopimusten määräykset voisi ohittaa. Jos seuraavakin maan hallitus on valmis tekemään kuten EK haluaa, työnantajat voisivat jatkossa paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen. Tämä mahdollistaisi yritysten välisen epäterveen kilpailun työehtoja dumppaamalla sekä lisäisi työelämän epävarmuutta ja myös työperäistä hyväksikäyttöä. EK haluaa esimerkiksi ylityökorvaukset ja sunnuntaityökorvaukset paikallisesti sovittaviksi ilman laissa määriteltyä vähimmäistasoa. EK haluaa myös pidentää työaikaa muuttamalla loppiaisen ja helatorstain arkipyhistä tavallisiksi työpäiviksi. ”EI TULISI mieleenkään”, Orpo sanoi lisien leikkaamisesta. Työntekijät eivät tätä osta. Olemme tällä hallituskaudella nähneet, ettei nykyisten hallituspuolueiden sanaan voi luottaa. Sillä ei ole väliä, mitä ne ennen vaaleja sanovat, vaalien jälkeen ne tekevät kuten EK haluaa. Työnantajat ovat jo ilmoittaneet rahoittavansa vielä viime eduskuntavaalejakin suuremmalla potilla työnantajien tavoitteita toteuttavia puolueita ja ehdokkaita. Tämä tuki muistetaan varmasti, jos samat puolueet pääsevät taas kirjoittamaan hallitusohjelmaa. EK:n tavoitteet painottavat, että eduskuntavaalit ovat työntekijöille seuraava työehtosopimuskierros. Työntekijöiden ammattiliitot eivät pysty työehtosopimuspöydissä paikkaamaan kokonaan sitä, mitä maan hallitus voi heikentää lainsäädännöllä. YHTEISKUNNALLISEN TULONJAON kannalta ei ole kestävää, että samaan aikaan kun teknologian ja tekoälyn kehitys vähentää työpaikkoja, Suomessa edelleen puhutaan työajan pidentämisestä, vaikka pitäisi jo kokeilla erilaisia malleja, joilla voidaan lyhentää työaikaa työntekijöiden ansiotasoa alentamatta sekä lisätä työn tuottavuutta. Kukaan ei voi enää väittää, että politiikalla ei olisi merkitystä – myös työehtoihin. Ensi kevään eduskuntavaaleissa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisilla pelisäännöillä suomalaisilla työpaikoilla toimitaan jatkossa. Ei jätetä tätä mahdollisuutta käyttämättä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mihin pitäisi panostaa liiton toiminnassa? Vastaajat osallistuivat SEL:n uuden strategian ja toimintaohjelman valmisteluun 28.5.2026 Kirkkonummella. G A L L U P ”JÄ SENHANKINTA AN , koska ilman jäseniä meillä ei ole liittoa. Tukea tarvitaan varsinkin muualta Suomeen tulleiden jäsenhankintaan ja sen kertomiseen, mikä on ammattiliitto ja mitä se tekee, mielellään kunkin omalla äidinkielellä.” HELENA TÖRMÄ Helena Törmä elintarviketyöntekijä, 1. varatyösuojeluvaltuutettu Landeli Group, Huittinen ” PITÄISI panostaa enemmän jäsenhankintaan ja varsinkin ammattioppilaitoksissa käymiseen. Itsekin olen käynyt ammattiosastoni kanssa useissa oppilaitoksissa liiton pistettä pitämässä ja vastaanotto on ollut todella positiivinen.” RANDY VÜRMER taikinantekijä, ammattiosaston johtokunnan jäsen ja taloudenhoitaja Vaasan, Vantaa ” VAIKUT TA MIS T YÖTÄ työntekijöiden aseman parantamiseksi tulee tehdä joka sektorilla entistä voimakkaammin, vaikka vahvasti on vedetty tähänkin saakka. Erityisesti eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeyttä ei voi painottaa jäsenille liikaa.” PÄIVI SALMINEN leipomotyöntekijä, pääluottamusmies Leivon Leipomo, Tampere ” LIIT TO voisi ajaa lisää työstä vapautusaikaa työsuojeluvaltuutetulle yhä voimakkaammin. Omalla työpaikallani työsuojeluvaltuutetun vapautusaika on neljä tuntia viikossa ja pääluottamusmiehen kahdeksan. Tuntimäärät pitäisi saada vihdoin samalle tasolle.” JUHO MARJAOJA teollinen leipuri, työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Fazer Leipomot, Lappeenranta VAASAN Oy sulkee Vammalan leipomonsa elokuun loppuun mennessä. Työnantaja ilmoitti kesäkuussa lopettavansa leipomon ja irtisanovansa kaikki kymmenen leipomossa työskentelevää, joista kahdeksan työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. – Harmittaa todella paljon. Meillä on täällä todella hyvä, osaava ja sitoutunut työntekijäporukka. Jokainen meistä toivoi, että työt olisivat jatkuneet täällä niin kuin tähänkin asti, mutta lopputulos ei ollut yllätys sen jälkeen, kun muutosneuvotteluiden aloittamisesta kerrottiin, Vaasanin Vammalan leipomon SEL:n yhdyshenkilö Lauri Pyhälahti kommentoi. Leipomossa valmistetaan donitseja ja mustikkapiiraita. Vaasanin mukaan muutosneuvottelut käytiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, erityisesti laskeneen tuotantovolyymin takia. Osa työntekijöistä työskenteli leipomossa jo silloin kun se tunnettiin Kulonpään leipomona, josta Vaasan Oy osti 20 prosenttia vuonna 2007 ja myöhemmin loput. Vaasan lopettaa Vammalan leipomon ja irtisanoo 10 työntekijää APETIT tiedotti huhtikuussa sulkevansa Pudasjärven pakastepizzatehtaansa. Työt tehtaalla jatkuvat tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden loppuun asti, jonka jälkeen tehtaalla vakituisesti työskentelevien 21 ihmisen työt loppuvat. Apetitin pakastepizzat valmistetaan jatkossakin Suomessa, mutta sopimusvalmistuksena toisessa elintarvikealan yrityksessä. Maailman pohjoisimman pizzatehtaan työntekijät pettyivät työnantajan päätökseen. – Olemme surullisia ja pettyneitä, kun meiltä viedään työpaikat ja toimeentulo. Monella meistä on pieniä lapsia tai asuntolainaa, eikä täältä ole helppoa löytää uutta työpaikkaa, vaikka vaihtaisi alaakin, Apetitin Pudasjärven tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Marita Järvenpää kertoo. Tehtaan sulkemisesta syntyy Apetitille vuosittain noin 700 000 euron säästö vuodesta 2027 alkaen ja investointitarpeet lähivuosille pienenevät tehtaan sulkemisen vuoksi noin kolme miljoonaa euroa. Apetit Oyj:n liikevaihto oli viime vuonna 167,6 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 13,7 miljoonaa euroa. Pudasjärven pakastepizzatehdas on ollut osa Apetitia vuodesta 1998 asti. Apetit sulkee Pudasjärven pakastepizzatehtaan – 21 työpaikkaa lähtee
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Työnantajat voivat jatkossa tehdä määräaikaisia työsopimuksia aiempaa helpommin, mutta täysin vapaasti työtä ei voi teettää määräaikaisissa työsuhteissa. Työnantajan kanssa voi myös sopia paikallisesti, että määräaikaisille työsopimuksille tarvitaan jatkossakin peruste. Mikä muuttui määräaikaisissa työsuhteissa? T Y Ö E H D O T teksti SAK JA Karoliina Öystilä kuva Toni Töyräs/REDU Heta-Inari Peteri oli yksi Taitaja2026 -tapahtuman leipurikondiittori -lajin finalisteista. Juttu ei liity kuvaan.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 4. M ITÄ V E LVO L L I S U U K S I A T YÖ N A NTA JA L L E T U L E E S I ITÄ , E T TÄ H Ä N TE K E E PE R U S TE E T TO M A N M Ä Ä R Ä A I K A I S E N T YÖS O PI M U K S E N? ENNEN PERUSTEET TOMAN määräaikaisen työsopimuksen päättymistä työnantajan on annettava työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta. Työsuhde voi jatkua joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena sopimuksena, jolle on perusteltu syy. Työnantajan on tarjottava työntekijälle työpaikkaa, jos hän harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työtä on tarjottava ajanjaksona, jonka pituus on kolmasosa työsuhteen kestosta työsuhteen päättymisestä laskien. Jos perusteeton määräaikaisuus on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuus kestää kaksi kuukautta työsuhteen päättymisestä. 5. M ITÄ VA I K U T U K S I A L A K I M U U TO K S E L L A O N T YÖ NTE K I J Ö I D E N A S E M A A N? HALLITUKSEN OMASSA lakiesityksessäkin tunnistetaan riski työelämän tasa-arvon heikkenemisestä. Erityisesti riskinä on raskausja perhevapaasyrjinnän lisääntyminen, jonka yleisin muoto oli jo ennen työsopimuslain muutoksia määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Arvioiden mukaan lakimuutos lisää vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien määrää ja luo syrjiviä rakenteita, mikä aiheuttaa naisiin kohdistuvaa välillistä syrjintää. Lakiesityksenkin mukaan heikennykset ja niiden kielteiset vaikutukset kohdistuvat naisiin ja erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Tämä voi johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen ja sillä voi olla vaikutusta myös perheen lapsilukuun. Määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen ei todennäköisesti lisää työllisyyttä. Esimerkiksi Italiassa määräaikaisten työsuhteiden käytön lisääminen ei lisännyt työllisyyttä, mutta se vaikeutti erityisesti nuorten työntekijöiden asemaa. 1. M I L LO I N M Ä Ä R Ä A I K A I S E N T YÖS O PI M U K S E N VO I TE H DÄ I L M A N PE R U S TE T TA? ENNEN L AKIMUUTOSTA määräaikaiselle työsopimukselle oli aina oltava jokin peruste, esimerkiksi sijaisuus tai määräajan kestävä urakka tai hanke. Poikkeuksena oli määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa: sen voi solmia ilman perustetta enintään vuodeksi. Lakimuutoksen myötä työnantajalla on mahdollisuus solmia työntekijän kanssa enintään vuoden kestävä määräaikainen työsopimus ilman perustetta. Sen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijä ei ole aikaisemmin työskennellyt saman työnantajan palveluksessa tai edellinen työsuhde saman työnantajan kanssa on päättynyt vähintään viisi vuotta aikaisemmin. 3. VO I KO PE R U S TE E T TO M A N M Ä Ä R Ä A I K A I S E N T YÖS O PI M U K S E N I R TI S A N OA? T YÖNTEKIJÄ TAI T YÖNANTAJA voivat irtisanoa perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajan osalta edellytyksenä kuitenkin on, että hänellä on työntekijän irtisanomiseen työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. 2. VO I KO PE R U S TE E T TO M I A M Ä Ä R Ä A I K A I S I A T YÖS O PI M U K S I A TE H DÄ U S E A M PI A Y H D E N V U O D E N A I K A N A? EI VOI. Vaikka perusteeton määräaikainen työsopimus kestäisi alle vuoden, ei työnantaja voi enää solmia saman työntekijän kanssa uutta määräaikaista työsopimusta ilman perustetta vuoden enimmäiskeston kuluessa. ORPON HALLITUKSEN ammattiliittojen vastustuksesta huolimatta läpi ajamat heikennykset työsopimuslakiin tulivat voimaan 1.6.2026 alkaen. SAK:n juristi Sanna Mannonen vastaa viiteen kysymykseen, jotka koskevat määräaikaisia työsopimuksia ja määräaikaisten työntekijöiden asemaa lakimuutosten jälkeen. TUNNE OIKEUTESI! Työntekijöiden oikeuksista tietoa 25 kielellä: www.tyoelamanpelisaannot.fi
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Marjakartelli sopi ostohinnat ja riisti marjanpoimijoita – miljoonien seuraamusmaksut tulossa M arja-alan isojen yhtiöiden epäillään sopineen vuosikymmenen ajan keskenään, paljonko metsämarjojen poimijoille maksetaan ja polkeneen näin hankintahintoja. Poimijat ovat lähes kaikki thaimaalaisia. Kilpailuja kuluttajavirasto KKV esitti 27.5.2026, että markkinaoikeus määräisi neljälle suomalaiselle luonnonmarja-alan yhtiölle kartellista yhteensä noin 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksut. Yhtiöt ovat Arctic International, Kaskein Marja, Marja Bothnia Berries ja Polarica. KKV:n mukaan yritykset ovat vuosina 2013– 2023 pitäneet keskenään yllä laajamittaista ostoteksti Mikko Nikula kuva Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Marja-alan isojen yhtiöiden epäillään sopineen vuosikymmenen ajan keskenään, paljonko metsämarjojen poimijoille maksetaan ja polkeneen näin hankintahintoja. Poimijat ovat lähes kaikki thaimaalaisia. Aiemmin marja-alan yritykset toivat ihmisiä Thaimaasta Suomeen turistiviisumilla poimimaan marjoja jokaisenoikeudella. Nykyisin metsämarjatkin poimitaan Suomessa työsuhteessa. L U O N N O N M A R J AT E L I N TA E 13
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 kartellia. Ne pystyivät maksamaan metsämarjojen poimijoille huonoja hintoja, koska saattoivat luottaa siihen, etteivät kilpailijatkaan maksaisi enemmän. Lisäksi yhtiöt vähensivät kilpailupainetta myös pakastettujen kotimaisten luonnonmarjojen tukkumyyntimarkkinoilla vaihtamalla tietoa hinnoista ja markkinatilanteesta. Viidentenä yrityksenä kartellissa oli mukana Kiantama, jolta seuraamusmaksua ei kuitenkaan vaadita, koska se teki KKV:n kanssa yhteistyötä ja auttoi paljastamaan kartellin. Kiantama haki vapautusta seuraamusmaksusta sen jälkeen, kun KKV oli syyskuussa 2023 tehnyt tarkastuksia yhtiöiden toimitiloissa. Ilman vapautusta KKV olisi esittänyt Kiantamalle noin 1,4 miljoonan euron seuraamusmaksua. Yrityksistä ainakin Polarica ja Marja Bothnia Berries kiistivät KKV:n väitteet kartellista. Ne katsovat noudattaneensa alan normaaleja käytäntöjä. Turisteista työntekijöiksi ihmiskauppakohun jälkimainingeissa Marja-alan yritykset järjestelivät puolukan, mustikan ja lakan hankintahintoja sopimalla niistä esimerkiksi WhatsAppissa ja puhelimitse. Kartellin toiminta-aikana marjanpoimijat eivät vielä olleet työsuhteessa yrityksiin, vaan he saapuivat Suomeen turistiviisumilla Thaimaasta kesän ajaksi poimimaan marjoja yrityksille. Merkittävä muutos tapahtui, kun vuoden 2025 helmikuussa voimaan tulleet säädösmuutokset siirsivät luonnonmarjojen poiminnan kausityön piiriin. Marjanpoimijoista tuli työntekijöitä, kuten esimerkiksi mansikanpoimijat olivat jo aiemmin olleet. Alalla noudatetaan yleissitovaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, jonka Teollisuusliitto neuvottelee Maaseudun Työnantajaliiton kanssa. – Tilanne on nyt parempi kuin ennen, koska poimijoihin sovelletaan nyt tessiä ja työlainsäädäntöä. Heillä on myös takuupalkka, eli vaikka satokausi olisi huono, he eivät jää kokonaan ilman tuloja, kertoo Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama. Vuosi 2024 oli Vasaman mukaan murrosvuosi, jolloin marja-alalla alkoi lopulta tapahtua. Mediassa oli jo aiemmin ollut juttuja poimijoiden ala-arvoisesta kohtelusta, ja sittemmin esimerkiksi Kiantaman entinen toimitusjohtaja on saanut tuomion ihmiskaupasta. Keskeinen merkitys oli sillä, että Thaimaan viranomaiset ja maan Suomen edustusto alkoivat kyseenalaistaa suomalaisfirmojen toimintaa. Poimijoihin sovelletaan nyt tessiä ja työlainsäädäntöä. E L I N TA E 13 – Siellä alettiin kysellä, voivatko he enää päästää kansalaisiaan Suomeen, ja Suomen konsulaatti Bangkokissa lopetti turistiviisumien myöntämisen. Nykyään poimijat tulevat maahan työntekijöiden oleskeluluvalla. Kohu vaikutti siten, että poimijoiden työsuhteisuus kelpasi jopa Petteri Orpon hallitukselle. SAK:lainen ammattiyhdistysliike oli tosin jo vuosikaudet ajanut asiaa, mutta työlainsäädännön tulkinnasta vastaava työneuvosto, joka nyt on Orpon hallituksen lakkautuslistalla, oli aina antanut kielteisiä lausuntoja. – Hyvä kuitenkin, että työsuhteisuus tuli vihdoin – marjayrityksethän kyllä lobbasivat sitä vastaan viimeiseen asti. Ja voi kysyä, mitä se kertoo Suomesta yhteiskuntana, että meillä herätään vasta silloin, kun toisen maan viranomaiset ravistelevat meitä, Vasama toteaa. Edunvalvonta hankalaa – ”hyvin ohut kontakti” Alan edunvalvonta on yhä poikkeuksellisen haastavaa. Teollisuusliitto on julkaissut mobiilisovelluksen, jonka kuka tahansa voi ladata älypuhelimeensa maksutta. Sovelluksesta löytyvät myös thain kielelle käännettynä perustiedot marjanpoimijoihin sovellettavasta työehtosopimuksesta ja suomalaisesta työlainsäädännöstä, mutta liiton jäseniksi poimijoita on vaikea saada. – Se on maailmanlaajuisesti niin, että kausityöläiset eivät juuri liittoihin liity. Meillä on hyvin ohut kontakti poimijoihin, harmittelee Riikka Vasama. Koska esimerkiksi luottamusmiehiä ei ole, liiton tiedot työehtosopimuksen toteutumisesta perustuvat pitkälti Lupaja valvontaviraston tarkastusraportteihin. – Tiedetään, että työaikakirjanpidossa on puutteita ja urakkapalkkauksen määrittämisessä ongelmia. SEL:n, Teollisuusliiton ja PAMin puheenjohtajat VeliMatti Kuntonen, Riku Aalto ja Annika Rönni-Sällinen vaativat maaliskuussa, ennen kartelliepäilyn julkituloa, elintarvikealan yrityksiltä ja kauppaketjuilta reilujen marjojen käyttöä ja toimia sen puolesta, että poimijoiden työperäinen hyväksikäyttö loppuu. Vasamakin katsoo, että marjafirmojen täytyy ryhdistäytyä. – Vaaditaan tosi paljon, koko toimintakulttuuri ja liiketoimintamalli pitää uudistaa. Uskon, että osa yrityksistä haluaa toimia vastuullisesti. Mutta pitkältä takamatkalta ne lähtevät. Viranomaisille tarvitaan alan valvontaan lisäresursseja. – Hallinnollisia sanktioita voisi määrätä heti, kun epäkohtia huomataan, ettei tarvitsisi odottaa monta vuotta oikeusprosesseja, Vasama ehdottaa. •
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Kuumatyöhön uudet, aiempaa tiukemmat suositukset työn ja taukojen rytmittämisestä Uusimpien tutkimustulosten mukaan lämpökuormitus kumuloituu raskaassa työssä ja kuumissa olosuhteissa. Näihin tuloksiin perustuvat suositukset huomioivat ensimmäistä kertaa sekä ympäristön lämpötilan että työn kuormittavuuden. Kuumatyötä tekeville se tarkoittaa aiempaa lyhyempiä työjaksoja ja pidempiä taukoja. teksti Pirjo Kupila kuvat Timo Heikkala T Y Ö O L O T K uumassa työskentely on terveysriski etenkin fyysisesti raskaassa työssä ja riskin odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Työterveyslaitoksen HeatFit-hanke oli ensimmäinen tutkimus, jossa fyysistä kuormitusta ja lämpökuormitusta tarkasteltiin yhdessä ja osoitettiin lämpökuormituksen kumuloituminen. Työsuojelurahaston tukema tutkimus todisti, että työn intensiteetti vaikuttaa elimistön lämpötilaan enemmän kuin ympäristön lämpötila. – Fyysisesti raskaassa työssä syvälämpötila nousee nopeammin kuin keskiraskaassa työssä. Keskimäärin syvälämpö nousi raskaassa työssä puolessa tunnissa yli turvarajan eli 38 o C, sanoo HeatFit-hankkeen projektipäällikkö, tutkija Jutta Karkulehto Työterveyslaitokselta Oulusta. Syvälämpötila tarkoittaa kehon sisäistä lämpötilaa, joka terveellä ihmisellä on 36,5‒37,5 o C. Lämpökuormituksen kumuloituminen näkyy siinä, että kun työtä tehdään samalla intensiteetillä yhtäjaksoisesti, syvälämpö nousee taukojen jälkeen entistä nopeammin ja laskee entistä hitaammin. Tulosten perusteella keskiraskaaseen ja raskaaseen kuumatyöhön laadittiin uudet suositukset työja taukoaikojen vuorottelusta. Niissä huomioidaan työskentely-ympäristön lämpötilan lisäksi myös työn intensiteetti. Suurin muutos aiempiin suosituksiin on raskaassa kuumatyössä. Sitä ei suositella tehtävän yhtäjaksoisesti yli 30 minuuttia pidempään. – Suositus eroaa paljon aiemmasta, jossa kuumatyötä tekeville suositeltiin 10–15 minuutin taukoa tunnissa, Karkulehto sanoo. Työterveyslaitoksella on Oulussa useita olosuhdekammioita, joissa tutkimusta voidaan tehdä hyvin stabiloiduissa olosuhteissa kuumassa ja kylmässä. HeatFit -hankkeessa kammioita käytettiin lämpökuormituksen tutkimiseen keskiraskaassa ja raskaassa työssä, hankkeen projektipäällikkö, tutkija Jutta Karkulehto sanoo. E L I N TA E 15
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Palautuminen elimistön lämpenemisestä on hidasta Kuumatyöstä puhutaan, kun työpisteen lämpötila ylittää 28 o C. Suomessa kuumatyötä tekee arviolta 60 000 henkeä, mutta tilapäisesti kuumassa työskenteleviä on kymmenkertainen määrä. Kuumatyötä tehdään sekä ulkona että sisällä. Fyysisesti raskaita töitä ovat esimerkiksi metsurin työ ja maanrakennuksen kaivuutyö. Keskiraskaita kuumatöitä tehdään muun muassa pesuloissa ja elintarviketeollisuudessa. Kuumissa olosuhteissa työskentely on fyysisesti raskaampaa ja syvälämpö laskee hitaammin sen jälkeen. Jutta Karkulehdon yllätti se, kuinka nopeasti syvälämpötila nousee raskaassa työssä eikä se välttämättä laske normaalitasolle lyhyen tauon aikana. – Elimistön lämpötila palautuu levossa lähtötasolleen noin 45–60 minuutissa, minkä vuoksi työpäivän keskelle suositellaan yhtä pidempää taukoa. Yllättävää oli myös se, että keskiraskas työ enintään 30 asteen lämpötilassa ei välttämättä lisää fyysistä kuormitusta verrattuna neutraaliin lämpötilaan. – Se voi olla jollekin ideaalilämpötila, jossa keho ei kuormitu juuri enempää kuin viileämmissä oloissa. Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 14 erikuntoista alle 45-vuotiasta henkilöä, puolet naisia ja puolet miehiä. Koehenkilöt eivät tee työkseen kuumatyötä. Mittauksia tehtiin 84, joista kaksi kolmasosaa kuumassa. Kyselytutkimukseen vastasi vajaat 1 900 henkeä. Kuumuus on terveysriski Suomessa kuumatyöskentelyyn sopeutuminen on vaativampaa kuin etelän maissa. Kuumaan tottuminen vaatii suomalaisilta 7–14 päivän yhtäjaksoista altistumista ja totuttelu alkaa uudestaan, jos väliin tulee viileämpi jakso. Kuuma kuormittaa sydäntä ja nostaa sykettä. Lisäksi monet sairaudet pahentavat kuuman vaikutusta ja jotkin lääkkeet heikentävät elimistön lämmönsietokykyä, kun hyvä kunto puolestaan parantaa sitä. Kuumassa työskentely vaikuttaa myös kognitioon eli aivoihin ja tiedonkäsittelyyn ja lisää tapaturmariskiä, kun tulee virhearvioita. – Kaikki tahot eivät ota silti suosituksiamme vastaan hyvällä nykyisessä taloustilanteessa, koska pelkäävät tuottavuuden laskua, Karkulehto sanoo. Työterveyslaitoksen suositukset työn ja taukojen vuorottelusta perustuvat laboratoriotutkimuksiin. Niissä ei tutkittu koko työpäivän lämpökuor– Koehenkilöiden syvälämpötilaa eli kehon sisäosien lämpötilaa, tutkittiin nieltävillä kapseleilla, koska kainalosta ihon lämpötilan mittaaminen ei ole tieteellisesti riittävän tarkka menetelmä, kertoo tutkija Jutta Karkulehto. mittumista, vaan haluttiin selvittää, missä vaiheessa elimistön lämpökuormitus alkaa kumuloitua. Sen vuoksi suosituksiakaan ei ole laadittu kokonaiselle työpäivälle. – Tässä olisi selvä jatkotutkimuksen paikka mitata työntekijöitä autenttisissa olosuhteissa työpaikalla koko työpäivän ajan. Se ei ole kuitenkaan helppo rasti, koska se edellyttää, että työpaikat ovat halukkaita osallistumaan mittauksiin, Karkulehto toteaa. • SEL oli yksi Työterveyslaitoksen yhteistyökumppaneista HeatFit-hankkeessa. Lue lisää hankkeesta ja katso uudet tauotussuositukset osoitteesta www.selry.fi/tyosuojelu. Juttu on alun perin julkaistu Työsuojelurahaston Tiedon silta -verkkojulkaisussa osoitteessa www.tiedonsilta.fi. OVATKO Työterveyslaitoksen uudet kuumatyön tauotussuositukset työnantajaa velvoittavia kuten työsuojeluviranomaisen tauotusohjeistukset ovat? – Nämä uudet kuumatyön tauotussuositukset ovat syntyneet Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimustyön tuloksena ja niiden käyttöön ottamisesta kannattaa keskustella työnantajan kanssa jokaisella työpaikalla, jossa tehdään kuumatyötä. Työterveyslaitoksen suositukset eivät ole samalla tavalla työnantajaa velvoittavia kuin työsuojeluviranomaisen ohjeistukset, mutta niitä kannattaa alkaa soveltamaan työpaikalla, sillä ne parantavat työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden työkykyä, SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen sanoo. • Velvoittavatko uudet tauotussuositukset työnantajia? E L I N TA E 15
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Vaikuttajakoulutus innosti ja opetti paljon uutta L iiton nuorille jäsenille suunnattu SEL:n nuori ay-vaikuttaja -koulutus järjestettiin nyt toisen kerran. Mukana oli 16 nuorta, jotka halusivat oppia lisää liitossa ja yhteiskunnassa vaikuttamisesta. Nuorissa on ammattiyhdistysliikkeen ja koko Suomen tulevaisuus, sehän on selvä. Silti tuntuu, että koko Suomi kamppailee sen kanssa, miten nuoret saadaan mukaan ja miten he saisivat äänensä kuuluville. Miten nuorissa saadaan syttymään vaikuttamisen palo, kun harmaantuvat pantterit kansoittavat vaikuttamisen paikat yhteiskunnassa? Myös SEL:ssä tämä haaste on tuttu. Siksi liitossa päätettiin koota joukko nuoria jäseniä yhteen ja tarjota heille tuhti koulutuspaketti, teksti Laura Ventä SEL:n nuori ay-vaikuttaja -koulutuksen käyneet nuoret jäsenet saivat lisää tietoa ja intoa liitossa ja yhteiskunnassa vaikuttamiseen. Nuoret tutustuivat Brysselissä Euroopan parlamenttiin meppi Jussi Saramon kanssa. N U O R E T jossa pureudutaan ay-liikkeen toimintaan, poliittiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Eri puolilta Suomea tulleet osallistujat kokoontuivat viime elokuusta alkaen vuoden aikana neljänä viikonloppuna, ja kokonaisuuden kruunasi opintomatka Brysseliin toukokuussa. Koulutuksessa kuultiin SEL:n asiantuntijoita sekä lukuisia vierailevia puhujia, kotitehtäviä unohtamatta. Joukkoon mahtui nuoria, joille tämä oli ensimmäinen liiton koulutus, mutta mukana oli myös luottamustehtävissä jo toimivia ja perusasiat osaavia vaikuttajia. Erilaisista taustoista huolimatta kaikki haastatellut osallistujat pitivät koulutusta erittäin onnistuneena ja antoisana.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 – Kokemuksena tämä oli kaiken kaikkiaan erinomainen, kaikkina koulutuspäivinä. Vierailimme esimerkiksi eduskunnassa ja tapasimme Ylen toimittajan, joka kertoi median tavoista toimia, kertoo 31-vuotias kurikkalainen Jesse Uitto. Hänelle liiton koulutukset ja luottamustehtävät olivat jo tuttuja. Aiemmista liiton koulutuksista Uitto oli saanut eväät luottamusmiehenä toimimiseen. Nyt hän halusi oppia, mitä ay-liikkeen toiminta on valtakunnallisella tasolla. – Koulutuksen laajuus kiinnosti. Oli myös mukava kuulla, miten muiden koulutukseen osallistuvien työpaikoilla ay-toiminta näkyy ja kuuluu. ”Pidetään työehdoista kiinni ja parannetaan niitä” Osallistujat totesivat koulutuksen lisänneen valmiutta puhua liiton toiminnasta työpaikoilla ja laajemminkin. Sitä moni myös on valmis tekemään jatkossa enemmän. – Aion puhua enemmän työpaikalla liiton asioista, viestiä enemmän. Koskaan ei voi tulla liikaa tietoa, tuumasi turenkilainen Laura Niemi, 34. Hänellekin liittoasioista oli kertynyt kokemusta jo aiemmin, sillä hän kuuluu valtakunnalliseen SEL:n nuorisojaostoon, joka järjestää tapahtumia ja muuta ohjelmaa alle 35-vuotiaille jäsenille. – Mutta aion pyrkiä johonkin muuhun jaostoon, kun pian olen yli-ikäinen nuorisojaostoon, nauraa Niemi. Hän on juuri käynyt myös SEL:n ja KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutuksen ja on nyt valmis itsekin kouluttamaan eri tilaisuuksissa. Niemelle uutta koulutuksessa oli ay-liikkeen kansainvälinen ulottuvuus. Hän oppi, miten EU:ssa ja maailmalla vaikutetaan ja miten kaikki vaikuttaa myös meihin. Hän pitää kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta ay-liikkeen tärkeinä arvoina. – Pidetään meillä ja maailmalla hyvistä työehdoista kiinni ja paranneLaura Niemi pitää kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta ay-liikkeen tärkeinä arvoina. taan niitä, mutta ei missään nimessä päästetä huonontumaan. Koulutuksessa oli mukana myös osallistujia, joille liiton koulutukset olivat uusi kokemus. Turkulainen Jerry Jussila, 35, ei tiennyt etukäteen kovin paljon liitosta eikä ollut kovin kiinnostunut politiikasta, mutta pienen kiinnostuksen koulutus herätti. – Suosittelen tätä lämpimästi jokaiselle nuorelle, jota nämä asiat vähänkin kiinnostavat. Sai tavata paljon uusia ihmisiä ja pääsi näkemään maailmaa. Jokaista koulutusviikonloppua oikein odotti. Helsinkiläinen Mira Nykänen, 35, pitää tärkeänä, että liitto tarjoaa nuorille erityistä toimintaa, kuten tämän vaikuttajakoulutuksen. – Jos ei olisi nuorille suunnattua toimintaa, en tiedä, lähtisivätkö nuoremmat niin helposti mukaan. Nykäselle ja monelle muullekin jäi erityisesti mieleen esiintymiskoulutus. Sille on aina käyttöä, samoin kuin uudelle tiedolle ja näkökulmille, joita koulutus avasi. Etenkin kun sattuu olemaan ihminen, joka tykkää auttaa työpaikalla muita ja kertoa asioista, kuten Nykänen. Hänet on äskettäin valittu oman ammattiosastonsa johtokuntaan, ja muukin aktiivisuus on harkinnassa. ”Tämä porukka tulee muovaamaan ay-liikettä” Forssalainen Aapo Huhti on vasta vähän yli parikymppinen ja kuului muutaman muun samanikäisen ohella koulutuksen nuorimpiin osallistujiin. Silti hän on jo ammattiosastonsa johtokunnan varajäsen. Muukin kiinnostaa, mutta ei ihan heti. – Mahdollisesti hakeudun vielä muihinkin luottamustehtäviin. Nyt ei ole sellainen hetki elämässä. Mutta työpaikalla voi aina koittaa saada uusia jäseniä liitoon, kun tulee vaikkapa kesätyöntekijöitä. Huhtin mielestä koulutus avarsi maailmaa ja laajensi käsitystä ammattiliitosta. Hänestä oli myös hienoa tavata uusia, samanhenkisiä ihmisiä. Ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kehuivat varauksetta kaikki. Heti kesällä porukan onkin tarkoitus tavata uudelleen. Myös SEL:n nuorten ay-vaikuttajien koulutusohjelmasta vastannut järjestötoimitsija Chau Nguyen piti kokonaisuutta onnistuneena. Sen tarkoitus on auttaa ymmärtämään paremmin ay-liikettä ja politiikkaa, mahdollistaa jäsenille vaikuttamisen väyliä ja rohkaista nuoria hakeutumaan luottamustehtäviin. Ensimmäisestä nuorten vaikuttajien ryhmästä moni on niin tehnytkin. – Uskon, että tästäkin porukasta lähes kaikki lähtevät vaikuttamaan tavalla tai toisella. Keinoja löytyy aivan varmasti. Nguyen ajattelee, että moni nuori ihminen haluaa vaikuttaa, mutta ei vielä tiedä tai ymmärrä, miten. Vaihtoehtoja on paljon sekä liitossa että sen ulkopuolella. – Tuli sellainen olo, että tämä porukka tulee muovaamaan ay-liikettä tulevaisuudessa. • J e rr y J u ss il a
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Karol Kula SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeriksi S EL:n liittohallitus valitsi 27.5.2026 uudeksi SEL:n Länsi-Suomen aluesihteeriksi Karol Kulan, joka työskentelee teurastajana HKFoodsin Forssan tuotantolaitoksella. Tammelalainen Karol Kula, 39, on toiminut Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana vuodesta 2019 ja SEL:n liittovaltuuston 2. varapuheenjohtajana vuodesta 2022. Aiemmin Kula on toiminut HKFoodsin Forssan tuotantolaitoksen työntekijöiden varapääluottamusmiehenä, osaston luottamusmiehenä sekä HKFoodsin Mellilän tuotantolaitoksen pääluottamusmiehenä. Tällä hetkellä hän on työntekijöiden EWC-edustaja. – SEL:n aluesihteerin työ on unelmatyöni, sillä työntekijöiden oikeudet ja ay-liikkeen luottamustehtävät ovat olleet iso osa elämääni jo 18 vuotta. On hienoa, että pääsen nyt auttamaan liiton jäseniä työkseni. Kiitos luottamuksesta, ja nähdään työpaikoilla ja tapahtumissa, Karol Kula sanoo. Kula painottaa, että työntekijöiden edunvalvonta lähtee jokaisella työpaikalla järjestäytymisestä eli siitä, että työntekijät kuuluvat oman alansa ammattiliittoon ja valitsevat luottamusmiehen. – Odotan innolla, että pääsen tekemään töitä yhdessä työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöiden kanssa elintarvikealan työntekijöiden järjestäytymisen vahvistamiseksi ja työehtojen parantamiseksi. Kula palvelee SEL:n jäseniä suomen lisäksi viroksi ja englanniksi. teksti Karoliina Öystilä kuva Patrik Lindström Työntekijöiden edunvalvonta lähtee jokaisella työpaikalla järjestäytymisestä, SEL:n Länsi-Suomen aluesihteerinä elokuussa aloittava Karol Kula sanoo. SEL:n aluesihteerin työ on unelmatyöni, Karol Kula sanoo uudesta pestistään. V A L I N N AT SEL:n aluesihteerin työtehtäviä ovat jäsenten työsuhdeneuvonta, erimielisyysneuvottelut ja oikeusjuttujen valmisteleminen. Aluesihteeri kouluttaa ja tukee alueen työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöiden työtä. Lisäksi aluesihteerin tehtäviin kuuluvat jäsenhankinta, tiedotus sekä liiton tapahtumien organisointi alueella. Kula aloittaa SEL:n Länsi-Suomen aluetoimistolla Turussa aluesihteerin työt 1.8.2026. Nykyinen aluesihteeri Esa Vahlsten on töissä vielä heinäkuun toiseksi viimeiselle viikolle asti, jonka jälkeen hän jää vuosilomalle. Vahlsten työskenteli Länsi-Suomen aluesihteerinä reilut 13 vuotta. – Tämä työ on ollut monipuolista ja työpöydällä on tullut asioita laidasta laitaan. Jokainen työpäivä on ollut erilainen, tylsää ei ole ollut. Aluesihteerin työssä on päässyt näkemään läheltä työelämän hyvät ja huonot puolet. Orpon hallituksen toimet eivät ainakaan vähennä erimielisyystilanteita ja ongelmia työpaikoilla, joten liiton jäsenyyden arvo ja luottamushenkilöiden työn merkitys on jatkossa vielä nykyistäkin suurempi. Esa Vahlsten toivookin kaikille selliläisille voimaa pitää kiinni oikeuksistaan ja vääntää jatkossakin kunnon työehdoista työnantajien kanssa. – Kiitos kaikille jäsenille, luottamusmiehille ja muille luottamushenkilöille, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä näiden vuosien aikana. Hyvää jatkoa kaikille ja pidetään elintarvikealan työehdot kunnossa! •
E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 H ollolassa Hatsinan kylässä toimivan Finnforelin emokalaja poikaslaitoksen toiminnan voi tiivistää seuraavasti: Emokaloja lypsämällä tuotetaan mätimunia, jotka hedelmöitetään ja haudotaan poikasiksi. Hollolasta kirjolohen poikaset siirretään noin neljän kuukauden iässä eli 15 gramman painoisina Finnforelin Varkauden yksikköön, jossa kalat kasvavat lopulliseen kokoonsa ja päätyvät piston, perkuun ja jalostuksen jälkeen valmiiksi tuotteiksi. Työntekijöitä alalle ajaa mielenkiinto kalastukseen. – Tein entisessä elämässäni vartijan töitä, kunnes työ rupesi kyllästyttämään ja edessä oli alanvaihto. Oli vaikea keksiä koulutusalaa, kun mikään ei oikein kiinnostanut. Harrastin kalastusta ja huomasin, että lähellä on Koulutuskeskus Salpauksen yksikkö, missä voi opiskella kalataloutta, tuotantotyöntekijä Jimi Mäkiranta kertoo. Mäkiranta lähti kouluun ”kunhan käyn kattomassa” -asenteella, mutta opinnot sekä siihen kuulunut työssäoppimisjakso Finnforelilla Hollolassa sujui niin hyvin, että pari kuukautta kalatalouden perustutkinnon suorittamisen jälkeen laitospäällikkö Perttu Pöllänen soitti ja tarjosi hänelle töitä ”niin pitkäksi aikaa kuin haluat”. – Tämä on paras juttu, mitä voin kuvitella tekeväni. Aiemmin luulin, ettei mikään ole sen parempaa kuin kalastus, niin onhan tämä. On säännöllinen työaika, palkka on parempi ja myös T Y Ö PA I K A L L A teksti ja kuvat Kati Oksman Suomen suurin synnytyslaitos Finnforelin Hollolan kiertovesikasvatuslaitoksessa tehdään kalankasvatusta ja -jalostusta suurella sydämellä. Agnetha Granlöf täyttää rehuautomaatteja. ”Kalojen parissa on ihana työskennellä. Ne reagoivat ihmiseen nousemalla viereen jo parin kuukauden iässä, Granlöf kertoo.
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 työporukka on kiva, avovesikalastajana aiemmin työskennellyt Agnetha Granlöf komppaa. – Pitää olla intohimoa ja välittää siitä kalasta, Agnethan eli Aksun ja Jimin kanssa saman oppilaitoksen käynyt Perttu Pöllänen summaa. Perinteinen kalankasvatusalue Hatsinassa on tehty Perttu Pölläsen mukaan kalankasvatusta iät ja ajat, mitä selittää muun muassa vetensä Salpausselän harjuilta saava läheinen Kiikun lähde. Mikäli laitosta perustettaisiin nyt, pohjavesialueella sijaitsevalle laitokselle tuskin myönnettäisiin lupaa. Toiminta on kuitenkin monella tapaa erittäin tarkasti säädeltyä ja valvottua. Vuonna 2023 tuotantotapa muuttui läpivirtauslaitoksesta kiertovesikasvatukseen, jolloin samalla vesimäärällä sekä pinta-alalla pystytään Kuvassa ovat luottamusmies Jimi Mäkiranta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, Finnforelin Hollolan laitospäällikkö Perttu Pöllänen ja SEL:n Kaakkois-Suomen aluesihteeri Kari Salminen. Tuotantolaitos on palannut juurilleen, sillä se toimii nykyään myös tutkimuslaitoksena. Jalostuksen avulla voidaan parantaa kalojen ominaisuuksia, kuten tautiensietokykyä ja ulkomuotoa. Kuvassa olevat emokalat ovat kooltaan noin kolmekiloisia. tuottamaan poikasia viisi kertaa enemmän kuin aiemmin. Jimi Mäkiranta on todistanut kapasiteetin kasvua ja pääsi mukaan vaikuttamaan uuden laitoksen toimintoihin. Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu jokaisen altaan hoitaminen, kuten siisteys, kalojen ruokinta ja kuolleiden kalojen poistaminen. Lisäksi kalojen kasvua täytyy seurata ja siirtää niitä kasvun myötä eri altaisiin. Myös vedenpuhdistus ja veden laadun tarkkailu on biotuotelaitoksessa oleellisen tärkeää. – Prosessissamme ydin on pitää huolta elävästä aineksesta. Jotta se onnistuu, täytyy hoitaa hyvin jokaista yksittäistä systeemiä, sillä ne vaikuttavat koko laitoksen systeemiin, Pöllänen kertoo. Erikoiskuljetuksia Varkauteen Laitoksen tuotantoprosessi on monella tapaa kiehtova, mutta vaikeasti tiivistettävä. Isäntien puheessa vilisevät muun muassa typpioksidien, biofilttereiden ja ilmaamisprosessien ohella hautomohuoneet ja mädin lähetysosastot. Lisäksi noin 10 prosenttia kaloista on mukana tutkimusohjelmassa, jossa tehdään valintajalostusta kiertovesikasvatukseen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen eli Luken kanssa. Vaikka pari vuotta sitten tuotantotavan muututtua automaation määrä lisääntyi, ei osaston luottamusmiehenä kuluneen kaksi vuotta toimineen Jimi Mäkirannan mielestä automaatio ole niin isossa roolissa kuin Finnforelin Varkau