• Henna Ruuskanen ottaa asioista selvää KESÄFESTARIT | ASIANTUNTIJA VASTAA | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 3 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Kruunu Herkulla tehdään valmisruokia Laatutaso on korkea, mutta käsityön jälki saa näkyä. T YÖPAIKALL A LUOT TAMUSHENKILÖ MONI OPETTAJA ON ENTINEN SELLILÄINEN STADIN AMMATTIOPISTOSSA TYÖTTÖMÄN VELVOLLISUUTTA HAKEA TÖITÄ LISÄTÄÄN UUDESSA TYÖNHAUN MALLISSA
  • E L I N TA E 3 SEL:n Kesäfestarit Lauantaina 13.8.2022 Eteläpuisto, Tampere Toimi nopeasti, lippuja on rajoitettu määrä! Etkot perjantaina klo 19–23, kisailut lauantaina klo 11–13 ja festarit klo 14–21. Pete Parkkonen Gasellit Sugar Shaker Varaa festarilippusi, majoituksesi ja ilmoittaudu kisailuihin 1.5.2022 alkaen: www.selry.fi/kesapaivat Yövy festareilla 12.–14.8.2022 jäsenetuhintaan Original Sokos Hotel Ilveksessä: 135 €/1 hh/vrk • 155 €/2 hh/vrk Festarilippu jäsenelle: €!
  • E L I N TA E 3 Aluksi T oukokuun alusta tulee voimaan laki, joka vaikuttaa käytännössä jokaisen työttömän työnhakijan arkeen. Uudistuksella on hieno, mutta huonosti aukeava nimi ”pohjoismainen työvoimapalvelumalli”. TE-palvelut puhuu ”uudesta asiakaspalvelumallista”. Kansan parissa mallia on kutsuttu aktiivimalli kakkoseksi tai kolmoseksi, vaikka se ei ihan sama olekaan kuin Sipilän hallituksen kehittelemät aktiivimallit. Toisin kuin jo kuopatussa aktiivimallissa, uudessa mallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuuttaan eikä sen määrää alenneta, jos hän noudattaa työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei löytyisikään. Uusi malli lisää TE-toimiston palveluja ja yhteydenottoja sekä lyhentää karensseja. Näitä voidaan pitää työnhakijan kannalta hyvinä asioina. UUDESSA MALLISSA on kyse siitä, että hallitus haluaa saada työttömäksi jääneet ihmiset nopeasti takaisin töihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työnhakijan velvollisuutta hakea työtä lisätään. Jatkossa työnhakijan on haettava pääsääntöisesti vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa, mikä tarkoittaa yhtä työhakemusta viikossa. Ihmiset eivät kuitenkaan voi työllistyä, jos oikeita työpaikkoja ei ole. Työhakemusten määrä sovitaan henkilökohtaisesti jokaisen työnhakijan omassa työllistymissuunnitelmassa. Neljä ei ole ehdoton määrä, vaan työhakemusten määräksi voidaan sopia nollasta neljään. Määrään vaikuttavat tarjolla olevat työpaikat ja työttömän toimintakyky. ONKO TÄMÄ uhka vai mahdollisuus? Se riippuu täysin siitä, kuinka yksilöllistä palvelua TE-toimistojen ja kuntien virkailijat työnhakijoille antavat. Toivottavasti heillä on tarpeeksi aikaa henkilökohtaiseen palveluun. Jos työpaikkoja ei alueella ole tai työnhakija on tosiasiallisesti työkyvytön, ei ole mitään järkeä pakottaa ihmistä neljän hakemuksen kuukausittaiseen rumbaan. Uusi malli – uhka vai mahdollisuus? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Hallitus haluaa saada työttömäksi jääneet ihmiset nopeasti takaisin töihin.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 3/22 29.4.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Stadin ammattiopisto leipoo uusia ammattilaisia 14 Meiralla tulipalo tiivisti työyhteisöä entisestään 18 Kruunu Herkulla tehdään valmista ruokaa käsityönä 23 Dahlmansilla valoa koronavuosien jälkeen? 28 Reilun talouspolitiikan aika on nyt 40 Uusi työnhaun malli 27 Liiton yhteyshenkilö Ahvenanmaalla 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Valion Lapinlahden tehtaan tuore pääluottamusmies Henna Ruuskanen on tykännyt tehtävästään niin paljon, että hän tietää jo nyt hakevansa jatkokaudelle. Kannen kuva: Sami Turunen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti TARU SALOVAARA on aloittanut SEL:n tiedottajana ja Elintae-lehden toimittajana huhtikuun alussa. Espoolainen Salovaara on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK). Hänellä on viestinnän kokemusta useista järjestöistä ja hän on myös opiskellut viestintää avoimessa ammattikorkeakoulussa. – Olen innoissani työstäni viestinnän ja ay-liikkeen parissa. Muuttuvassa maailmantilanteessakin meidän on pidettävä huolta elintarvikealan työntekijöiden oikeuksista, sillä suomalainen ruuantuotanto on entistä tärkeämmässä asemassa myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Haluan osaltani huolehtia siitä, että viestimme tavoittaa alan työntekijöiden lisäksi suomalaiset laajemminkin, Salovaara sanoo. Salovaaran työsuhde on Kati Oksmanin perhevapaan sijaisuus, josta Eetu Kinnunen siirtyi Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikön sijaiseksi huhtikuun alussa. SEL on lahjoittanut 5000 euroa Ukrainan elintarviketyöläisten ammattiliiton AIWU:n auttamiseksi. Lahjoitus tehtiin maaliskuussa elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n solidaarisuusrahaston kautta. – Sota on vaikeuttanut suuresti myös ukrainalaisten ammattiliittojen toimintaa ja niiden jäsenten elämää. Haluamme lahjoituksellamme tukea heitä ja osoittaa solidaarisuutemme heille, SEL:n liittosihteeri ja kansainvälisistä asioista vastaava Henri Lindholm sanoo. Elintarvikealan ammattiliittojen pohjoismainen unioni PU on lisäksi lahjoittanut Ukrainaan IUF:n solidaarisuusrahaston kautta 15 000 euroa. SEL on sekä PU:n että IUF:n jäsen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavasti inhimillistä kärsimystä Ukrainassa. Sodassa on kuollut jo tuhansia ihmisiä ja viisi miljoonaa ukrainalaista on joutunut lähtemään kotimaastaan pakolaisiksi. Myös Ukrainan talous on kärsinyt suuresti sodasta. Monet työpaikat on suljettu ja ihmiset ovat menettäneet työnsä ja toimeentulonsa. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset PAULIG sulkee Gold&Green Foods Oy:n Järvenpään tehtaan nopealla aikataululla huhtikuun loppuun mennessä. Yrityksen liiketoiminta ajetaan alas toukoja kesäkuun aikana. Maaliskuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat 69 ihmistä, joista 57 irtisanotaan. Henkilöstöstä reilut 40 on SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä työntekijöitä, joista osa on määräaikaisessa työsuhteessa. Nyhtökauraja delikaura-tuotteita valmistava Gold&Green Foods on ollut osa Pauligia vuodesta 2016. Paulig myi alkuvuonna Gold&Green-brändin ja aineettoman omaisuuden sekä tutkimusja kehitystoiminnan Valiolle. Samalla Paulig aloitti muutosneuvottelut kaupan ulkopuolelle jääneen Gold&Green Foodsin Järvenpään tehtaan henkilöstön kanssa tehtaan sulkemisesta, koska Valio ei jatka tuotteiden valmistusta Pauligin omistukseen jäävällä tehtaalla. Valio ei vielä paljasta nyhtökauraja delikaura-tuotteiden uutta valmistuspaikkaa. SEL:n Valiolta saaman tiedon mukaan Valio selvittää edelleen ”mahdollisia valmistusvaihtoehtoja sekä sopimusvalmistuskumppaneita”. Taru Salovaara SEL:n tiedottajaksi ja toimittajaksi SEL lahjoitti 5000 euroa Ukrainan elintarviketyöläisille Gold&Green Foodsin tehdas suljetaan ja 57 irtisanotaan
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Arkistokuva. Kuvan leipomo ei liity tapaukseen. P äijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa leipomoyrityksen työturvallisuusrikoksista ja vammantuottamuksesta. Yritys joutuu maksamaan 25 000 euron yhteisösakon sekä yhteensä noin 4 000 euron korvaukset kahdelle työtapaturman uhrille. Lisäksi oikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan 30 päiväsakkoon, tuotantopäällikön 20 päiväsakkoon sekä molemmat lähiesihenkilöt 15 päiväsakkoon. Yrityksessä tapahtui muutaman kuukauden sisällä kaksi työtapaturmaa, joista molemmista aiheutui vakavia vammoja tapaturman uhreille. Ensimmäinen tapaturma sattui, kun työntekijä työskenteli suojaamattomalla koneella. Toinen tapahtui, kun työntekijä puhdisti konetta sen ollessa käynnissä. Molemmat toimintatavat olivat työpaikalla yleisesti käytössä ja hyväksyttyjä, ja koneilla oli sattunut läheltä piti -tilanteita aiemmin. Työtapaturmia tutkittaessa yrityksen toiminnassa havaittiin useita työturvallisuusrikkeitä. Haittaja vaaratekijöiden arvioinnista ei ollut huolehdittu työpaikalla, eikä esihenkilöiden tehtäviä ja vastuita ollut määritelty riittävästi. Esihenkilöitä ei ollut myöskään koulutettu tarpeeksi. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan yrityksen toimitusjohtajan olleen tietoinen työturvallisuuspuutteista ja olleen asemansa perusteella velvollinen huolehtimaan puutteiden asianmukaisesta kuntoon laittamisesta. Työpaikalla oli yleisesti käytössä tapa työskennellä tietyissä työtehtävissä suojaamattomalla koneella sekä käyttää koneen puhdistamisessa vaarallista työtapaa. Työnantajan velvollisuus olisi ollut suojata koneiden liikkuvat osat niin, ettei työntekijä voi vahingossakaan loukata itseään työtä tehdessään. Käräjäoikeus totesikin, että yrityksessä oli panostettu tuotannollisiin tekijöihin työsuojeluasioiden sijaan. Työpaikalla oli suhtauduttu piittaamattomasti lain säännöksiin ja työsuojeluviranomaisten määräyksiin. Myös se, että toimitusjohtaja oli osallinen rikokseen ja sallinut rikoksen, oli yhteisövastuun perusteena. Käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen, sillä osapuolet eivät ilmoittaneet määräaikaan mennessä tyytymättömyyttään siihen. • Työnantajalle 25 000 euron yhteisösakko työturvallisuuden laiminlyönnistä leipomossa Eetu Kinnunen
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti Kalaneuvoksen Sastamalan kalanjalostustehtaan laajentamiseen on viime vuosina investoitu 30 miljoonaa euroa. KALANEUVOS OY on päättänyt sulkea ostamansa Heimon Kala Oy:n Hämeenlinnan Rengossa sijaitsevan tuotantolaitoksen. Tuotantolaitoksen noin 10 työntekijää on jo irtisanottu ja viimeiset kalat ovat tulossa jalostettavaksi lähiaikoina. Tämän jälkeen työt päättyvät paitsi tuotantolaitoksen omilta työntekijöiltä myös reilulta kymmeneltä vuokratyöntekijältä. – Työntekijöille ei ole tarjottu töitä konsernin muista yksiköistä, SEL:n Häme-Keski-Suomen aluesihteeri Eija Rantanen kertoo. Kalaneuvos on linjannut, ettei sillä ole työntarjoamisvelvoitetta irtisanotuille Sastamalan tuotantolaitokseltaan. SEL selvittää asiaa parhaillaan. Hukkasen yrittäjäperheen omistamat Kalaneuvos ja Nordic Trout ostivat Heimon Kalan helmikuussa ja aloittivat maaliskuussa Rengon tuotantolaitosta koskevat muutosneuvottelut. Jo ennen yrityskauppaa Heimon Kalan Kokkolan tuotantolaitos oli päätetty sulkea ja sen lähes 50 työntekijää irtisanottiin. Osa työntekijöistä on jo hakeutunut uusiin töihin ja Kokkolan tuotantolaitos suljetaan toukokuun loppuun mennessä. Kalaneuvos tiedotti Heimon Kalan siirtyessä virolaisomistuksesta suomalaisen perheyrityksen omistukseen, että kotimaisuuteen panostetaan jatkossa entistä vahvemmin ja suunnitelmia tehdään pitkällä tähtäimellä. Nyt tehdyn Rengon tuotantolaitoksen sulkemispäätöksen jälkeen Heimon Kalasta jää jäljelle enää kalankasvatustoiminta Houtskarissa Paraisilla. Kalaneuvos Oy:llä on tuotantolaitokset Sastamalassa, Turussa ja Kaskisissa. Kalaneuvos-konserniin kuuluu myös Turussa ja Kaskisissa toimiva Martin Kala Oy. Vuonna 2021 konsernin liikevaihto oli 84 miljoonaa euroa ja se työllisti yhteensä 170 työntekijää. Kalaneuvos Oy ja Hukkasen yrittäjäperhe omistavat lisäksi kalankasvatukseen keskittyneen Nordic Fish -konsernin, jonka liiketoimintaa hoitavan Nordic Troutin lähes 30 toimipistettä sijaitsevat Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Vuonna 2021 Nordic Troutin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 100 ihmistä. Hukkasten yritykset muodostavat yhdessä Suomen suurimman kala-alan toimijan. • Kalaneuvos sulkee Heimon Kalan Rengon tuotantolaitoksen ja irtisanoo työntekijät
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti K olumbia on yksi maailman kymmenestä vaarallisimmasta maasta ammattiyhdistysliikkeen aktiiville. Kolumbian satamatyöntekijöiden joukossa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa noin puolet työntekijöistä piti ammattiliittojen toimintaa hyvänä, mutta heistä yli 70 % ei uskaltanut liittyä liittoon. Jokainen meistä voi kuvitella millaista rohkeutta tarvitaan, jotta ihmiset uskaltavat vaatia itselleen sekä yhteisesti parempia työoloja ja palkkaa. Tilanteen vaikeudesta huolimatta liitot ovat jatkaneet työtään työntekijöiden puolustamiseksi. Esimerkiksi kolumbialainen kuljetusalan työntekijäliitto SNTT on kasvattanut jäsenmääräänsä ja pystyi painostamaan syksyllä 2018 Buenaventuran satamassa työnantajaa solmimaan työehtosopimuksen liiton kanssa. MOSAMBIKISSA TELEVISIO haastatteli kotiapulaisena toimivaa Luisa Pascalia Kotiapulaisten päivänä, ja ammattiliittoon vastikään liittynyt nainen kertoi asemastaan työelämässä. Suuri osa kotiapulaisista eli kotitaloustyöntekijöistä on nuoria naisia ja tyttöjä, jotka työskentelevät epävirallisissa ja epävakaissa työsuhteissa. He tekevät raskasta työtä pienellä, epäsäännöllisesti maksettavalla palkalla ja vailla arvostusta, ylityökorvauksia, lomia tai kirjallisia sopimuksia. Ongelma ei ole huono lainsäädäntö, vaan sen noudattaminen. Tieto oikeuksista on vähäistä, ja monet pelkäävät menettävänsä työnsä, jos he valittavat oloistaan. Luisan rohkeus palkittiin: työnantaja päätti, että hän saa vastedes pitää palkallisen vuosiloman ja vapaata kansallisina pyhäpäivinä. MEILTÄ SUOMALAISILTA ei vaadita rohkeutta liittyä liittoon ja monet eduista tulevat kuin manulle illallinen. Suomessa ay-liike on tehnyt sen, mistä Kolumbiassa tai Mosambikissa vielä unelmoidaan. Toisen unelma on toiselle jo arkipäivää. Ja kun jostain tulee arkipäivää, on helppo unohtaa, että tämän eteen on tehty töitä ja kehitys voi kääntyä myös taaksepäin. Se vaatii rohkeutta K O L U M N I S A N O T T U A 17,38 € ”Lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Työtaisteluoikeus varmistaa, että neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen.” S A K : N T YÖ M A R K K I N A PÄ Ä LLI K KÖ K A RO LI I N A H U OV I L A 9. 4 . 2022 ”Suomessa majoituksia välittävä Airbnb ja Yango-nimellä kyytivälityspalveluja tarjoava Yandexin tytäryhtiö eivät maksa lainkaan yhteisöveroja Suomeen. Kerättyjä tuloja on ohjattu veroparatiiseihin, joissa niiden verotus on jäänyt matalaksi.” F I N N WATCH I N TI E D OTE 1 2 . 4 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIPALKKA OLI VUONNA 2020 EK:N PALKKATILASTOJEN MUKAAN 17,38 EUROA. MARJO PIHLAJANIEMI Kirjoittaja on SAK:n viestintäpäällikkö, joka huolehtii, että SAK:n ja SAK:laisten ääni kuuluu, näkyy ja vaikuttaa. L U K U ”Suomessa ay-liike on tehnyt sen, mistä Kolumbiassa tai Mosambikissa vielä unelmoidaan. Toisen unelma on toiselle jo arkipäivää.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Liitto on sen jäsenet V E L L U N B L O G I ”Ammattiliitto on sen jäsenet. Järjestäytymällä ammattiliitoksi työntekijät ovat rakentaneet voiman, jolla on saatu aikaiseksi tolkulliset työehdot.” S EL:n viisivuotinen edustajakokouskausi on lopuillaan. Edustajakokoukseen valitut jäsentemme edustajat kokoontuvat toukokuussa Lappeenrantaan tekemään arviota menneestä, mutta mikä tärkeämpää, suuntaamaan liittoa tulevaan ja tuleviin koitoksiin. EDUSTAJAKOKOUSKAUSI ALKOI haasteellisissa merkeissä. Maassa oli Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus, joka oli ottanut tehtäväkseen työehtojen heikentämisen ja työläisten etujen polkemisen. Ay-liike joutui valtakunnallisilla toimintapäivillä vastustamaan irtisanomislakia, työttömyysturvan aktiivimallia ja kiky-tunteja. UUTTA IRTISANOMISLAKIA ei tullut, Sipilän hallituksen jälkeen pääsimme eroon aktiivimallista ja kiky-tunnitkin ovat enää synkkä muisto niilläkin aloilla, joilla ne otettiin käyttöön. SEL:n työehtosopimuksiinhan me emme kiky-tunteja koskaan hyväksyneet. Sipilän hallituskauden jälkeen edustajakokouskautta ovat koronapandemian lisäksi värittäneet Metsäteollisuus ry:n päätös luopua työehtosopimustoiminnasta sekä Teknologiateollisuus ry:n järjestökikkailu, josta huolimatta alalle saatiin kuitenkin yleissitova työehtosopimus. Kummallakin työnantajajärjestöllä oli tavoitteena työntekijöiden neuvotteluvoiman heikentäminen, jonka seurauksena olisi pystynyt heikentämään työehtoja. KOKONAISUUTENA OTTAEN Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat pystyneet hyvin puolustamaan jäsentensä työehtoja yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa metsäteollisuuden kentässä. Isossa kuvassa työnantajien into ajaa ideologisia tavoitteita sopimuspöydissä on hiipunut, kun tavoitteille on tehty hintalappu. Tästä on yksi poikkeus. UPM:n johdon järjetön suhtautuminen järjestäytyneeseen sopimiseen ammattiliiton kanssa on poikinut paperiteollisuuteen ennätyspitkän lakon. On hyvä kysymys, miten yhdellä työnantajalla on varaa ja tarve tällaiseen ideologiseen otteluun omia työntekijöitään vastaan. MUISTETAAN, ETTÄ niin nyt kuin tulevaisuudessakin, ammattiliitto on sen jäsenet. Järjestäytymällä ammattiliitoksi työntekijät ovat rakentaneet voiman, jolla on saatu aikaiseksi tolkulliset työehdot. Sillä samalla voimalla työehdot myös pidetään tolkullisina ja niitä parannetaan. Järjestäytyminen, siis se, että kaikilla työpaikoilla kuulutaan liittoon, on tulevan edustajakokouskautemme isoin asia. JÄRJESTÄYTYNEET TYÖLÄISET pärjäävät aina kamppailussa työehdoista. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL:N suuren jäsenristeilyn myynti alkoi vauhdilla huhtikuun alussa. Kolmen ensimmäisen viikon aikana jo 700 selliläistä on varannut paikkansa jäsenristeilyltä. SEL:n ammattiosastoista tähän mennessä puolet on päättänyt tuestaan risteilylle osallistuville jäsenilleen, ja odotettavissa on lisää tukipäätöksiä lähiaikoina. – Jäsenristeilyn myynti on lähtenyt hienosti käyntiin. Tulossa on hieno tapahtuma, joten kannattaa toimia pikaisesti, kerätä hytillinen porukkaa ja varata paikat jäsenristeilyltä, SEL:n järjestöpäällikkö Pekka Närhinen sanoo. SEL:n suuri jäsenristeily on Helsingistä Tallinnaan ja takaisin seilaavalla Silja Europalla 21.–22.1.2023. BRASILIAN hallitus suunnittelee heikentävänsä työsuojelumääräyksiä lihan ja siipikarjan käsittelyssä. Nykyisessä säädöksessä on säädetty fyysisen kuormituksen vähentämisestä työkäytäntöjä uudistamalla ja säännöllisillä tauoilla. Lisäksi siinä on säädetty työtekijöiden oikeudesta osallistua työsuojelun kehittämiseen. Hallituksen suunnitelmissa on kumota säädös tai heikentää sitä merkittävästi. Heikennys koskisi puolta miljoonaa alan työntekijää. Jäsenristeilylle jo 700 varausta Lihatyöntekijöiden työturvallisuus vaarassa Brasiliassa Miksi jokaisen kannattaa olla ammattiliiton jäsen? G A L L U P ”OLEN liiton jäsen, sillä vain järjestäytymällä liittoon pystymme säilyttämään työehtosopimuksen aloillamme. Liitosta saa apua ja tukea ongelmiin työpaikalla. Siksi kaikkien kannattaa liittyä.” VEERA AROLA Lihajalosteiden käsittelijä Veljekset Rönkä, Kemi ” LIIT YIN heti uuden työsuhteen alettua. Liittoon kannattaa liittyä, jotta saa apua ja turvaa tarvittaessa työhön liittyen.” RASMUS MYLLYMÄKI Kunnossapitoasentaja Pernod Ricard Finland, Turku ”OPISKELUJEN jälkeen kuuluin vain työttömyyskassaan, mutta kun tuli ongelmia töissä, tein ainoan oikean päätöksen ja palasin liittoon! Jäsenyys kannattaa, silloin saa apua kaikissa työpaikan tilanteissa.” MARI PASTO Vastuupaistaja, osaston luottamusmies Pirjon Pakari, Seinäjoki Vastaajat osallistuivat SEL:n nuorten Tunnetko oikeutesi? -kurssille Rovaniemellä 12.–13.3.2022. UNILEVER lopettaa Sipoon jäätelötehtaansa ja siirtää Ingman-jäätelöiden tuotannon Ruotsiin Flenin tehtaalleen. Tuotanto Sipoossa lopetetaan heinäkuun loppuun mennessä. Tammikuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat 64 ihmistä, joista kaksi lähti jo prosessin aikana. Loput 62 työntekijää irtisanotaan. Heistä SEL:n työehtosopimuksella työskenteleviä on noin 25. Pääluottamusmies Johanna Lundberg kertoo, että työntekijät kuulivat työnantajalta tehtaan sulkemispäätöksestä ja koko henkilöstön irtisanomisesta maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla. Irtisanomisilmoituksia ei ollut vielä huhtikuun puoleen väliin mennessä jaettu. Työnantajan päätös on suuri pettymys työntekijöille. – Heinäkuun loppuun asti ollaan töissä, ja sitten loppuu kokonaan. Todella ikävää, että suomalainen työ päättyy ja perinteisten Ingman-jäätelöiden valmistus siirtyy ulkomaille, Lundberg toteaa. Ingmanin jäätelöiden valmistus siirtyy Sipoosta Ruotsiin ”MINUS TA tuli liiton jäsen kuultuani luottamusmieheltäni liiton mahtavista tapahtumista. Jokaisen kannattaa liittyä liittoon, sillä yhdessä olemme vahvempia ja järjestäytyneinä työpaikalla on mukavampaa.” VILLE ANTTILA Alkupaloittelija HKScan, Forssa
  • E L I N TA E 10 E L I N TA E 11 E L I N TA E 11 Stadin ammattiopisto leipoo uusia ammattilaisia Leipuri-kondiittorilinjan opettajista suurin osa on entisiä selliläisiä. Omista ja yhteisistä oikeuksista kiinni pitämisen tärkeydestä kerrotaan osana opetusta. A M M AT T I O P I S T O S S A teksti ja kuvat Eetu Kinnunen Beate Ramberg opiskelee ensimmäistä vuottaan leipurikondiittoriksi Roihuvuoressa.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 11 S irpa Tavilla on meneillään viimeinen kevät Stadin ammattiopiston leipurikondiittorilinjan opettajana Helsingissä. Neljännen polven leipomoalan ammattilaisen tie vei aikanaan Fazerin Vaaralan leipomon kautta siirtämään omaa ammattitaitoa seuraaville sukupolville Roihuvuoreen. Nyt edessä siintävät eläkepäivät. Nykyisessä ammatillisessa koulutuksessa Tavia miellyttää monipuolisuus. Hänen opiskeluaikoinaan valmistuttiin joko leipureiksi tai kondiittoreiksi, nykyään kaikista opiskelijoista tulee molempia. – Kun itse olen kondiittori, niin edelleen joudun korvapuustien leipomista harjoittelemaan, Tavi naurahtaa. Useimmat muutkin ammattiopiston opettajat ovat tulleet leipomoiden linjoilta. Elannossa pitkän uran tehnyt ja sieltä Viking Linelle laivakondiittoriksi siirtynyt Arto Kaasinen vaihtoi käytännön leipomoalan työt opetukseen hyvän työilmapiirin ja perhe-elämälle sopivampien työaikojen perässä. – Ei tänne rahan takia olisi kannattanut laivalta vaihtaa, Kaasinen toteaa. Vaikka opetusalalle siirtyminen on tarkoittanut sekä Taville että Kaasiselle kouluttautumista ja liiton vaihtoa, ei pohjalla oleva selliläinen identiteetti ole kadonnut mihinkään. Opetuksen ohessa opiskelijoille kerrotaan käytännön asioita työelämästä, esimerkiksi miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua ja millaisissa tilanteissa liiton jäsenyydestä on apua. SEL:n Etelä-Suomen aluesihteeri Jouni Konttila on käynyt useita kertoja Prinsessantien toimipisteellä kertomassa opiskelijoille liiton toiminnasta ja sen tarjoamista eduista ja turvasta. Seuraavaa vierailua on jo suunniteltu, kun oppilaitosten vierailurajoituksia on höllennetty. Muidenkin alojen opettajat tulevat opettajainhuoneessa toimittajan juttusille ja kun heille kerrotaan juttua tehtävän SEL:n lehteen, he kehuvat vahvaa ja toimintakykyistä ammattiliittoa. Työskentelyolosuhteet turvaava ja toimintakykyinen ammattiliitto on myös heidän mielestään merkittävä leipomoalan maineen ylläpitämiseksi ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Tavoitteena vahva ammatti-identiteetti Tavi ja Niina Hyvärinen pyörittävät yhdessä Buusti-työpajaa, jossa tarkoituksena on auttaa erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Tuen tarve voi olla seurausta opintojen tai työharjoittelun keskeytymisestä. Buustissa haetaan uutta motivaatiota opintoihin ja vahvistetaan opiskelijoiden ammatillista itsetuntoa. Pajassa tuotetaan leipomoja konditoriatuotteita yläkerran kahvila-myymälään. Työ simuloi työskentelyä oikealla alan työpaikalla, mutta työaikataulu on huomattavasti verkkaisempi. – Olen rakentanut päiväohjelman niin, että hätätapauksessa voisin tehdä kaiken vaikka yksinkin, Hyvärinen kertoo. Väljä aikataulu antaa mahdollisuuden harjoitella, opettaa ja tarvittaessa korjata tapahtuneet vahingot. Pajassa työskentelee myös Milla Pasanen, jota kondiittorin töistä vastaava Tavi ja leipurin töihin erikoistunut Meiju Petrelius valmentavat ammattiin opiskeleville tarkoitettuihin Taitaja-kisoihin. Roihuvuoressa keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijan ammattiylpeyden ja ammatillisen identiteetin muodostumista. Työelämää simuloivan ympäristön vuoksi erityisen tuen opiskelijat voivat tehdä koronapandemian aikana myös näyttöjään työpajassa. Ammatillisen koulutuksen lisääntyneet yhteydet työelämään ja alan työpaikkoihin toimivat Sirpa Tavin mielestä hyvin, kun koulutuksen järjestäjällä on riittävät resurssit kiertää työpaikoilla ja tukea opiskelijoita. Opettajista Arto Kaasinen on erityisesti keskittynyt työpaikoilla annettavaan ohjaukseen ja opetukseen. Hän seuraa ja arvioi muun muassa opiskelijoiden työpaikoilla antamia näyttöjä, eli osaamisen tasosta kertovia itsenäisiä työsuorituksia. Opetuksen ohessa opiskelijoille kerrotaan käytännön asioita työelämästä. Sirpa Tavi ja Arto Kaasinen ovat opettaneet vuosia yhdessä. He tuntevat toisensa jo 17-vuotiaasta, jolloin he opiskelivat itse konditoria-alaa. ?
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Kansainvälisyys vahvasti läsnä Suomalaisen leipomoalan koulutuksen tasosta voidaan olla perustellusti ylpeitä. Stadin ammattiopistolla on vaihto-ohjelma muun muassa Lyonissa toimivan ranskalaisen leipurikoulun kanssa. Koronapandemia on laittanut vaihdot tauolle, mutta nyt siellä opettajina toimivat Sandy Violand ja Martin Lattay ovat saapuneet Suomeen tutustumaan tiloihin ja käynnistämään yhteistyötä uudelleen. Kansainvälisiä vieraita ihmetyttää erityisesti opetustilojen koko ja moderni varustelu. – Ranskassa opiskelu tapahtuu lähes kokonaan työpaikoilla, kouluilla ei ole juurikaan suuria teollisten leipomoiden laitteita toisin kuin täällä, Violand kertoo. Ranskassa työssäoppimispaikan varustelutaso vaikuttaa pitkälti siihen, millaisilla välineillä opiskelijat pääsevät työskentelemään. Monien pienten leipomoiden maassa se voi tarkoittaa, että nykyaikaisten työvälineiden käyttö jää kokonaan oppimatta. Suomalaisella leipomoalan koulutuksella voi siten olla opetettavaa jopa leipomoja konditoriakulttuurin suurvaltana pidetylle maalle. Kansainvälisyys näkyy myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suurena määränä. Leipomoalan opinnot tarjoavat selkeän väylän työelämään ja alaa on mahdollista opiskella, vaikka suomen kieli ei olisikaan vielä täysin hallussa. – Kommellusten kautta sitten opitaan sitäkin. Joskus on mennyt taikinan sekaan suolan sijaan nostatusaineena käytettävää hirvensarvisuolaa, Sirpa Tavi kertoo. Stadin ammattiopisto tarjoaa perustutkinto-opiskelijoille kolmevuotista leipuri-kondiittorin tutkintoa. Työelämässä jo oleville opiskelijoille suunnattu iltapainotteinen ammattitutkinto on tyypillisesti noin puolta vuotta lyhempi, mutta täsmällinen kesto riippuu opiskelijan omasta etenemistahdista. • Sandy Violand ja Martin Lattay ovat saapuneet Lyonista käynnistämään opiskelijavaihto-ohjelmaa. He ovat vaikuttuneita suomalaisen leipomoalan koulutuksen laadusta. Milla Pasanen valmistautuu Taitaja-kilpailuihin Meiju Petreliuksen ja Sirpa Tavin valmentamana. Kilpailuhuoltaja Niina Hyvärinen lähtee mukaan kilpailuihin Poriin. Aada Hämäläinen esittelee päivän aikana syntyneitä lohipasteijoita ja focacciaa. Samalla hän saa lisätietoa ammattiliiton jäsenyydestä.
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E lintarvikealan, maatalouden sekä ravintolaja matkailualan työntekijöiden ammattiliittojen Euroopan yhteistyöjärjestö on EFFAT, jota on nyt kaksi vuotta pääsihteerinä luotsannut islantilainen Kristjan Bragason. Bragason kiertää tapaamassa kaikki EFFAT:n jäsenliitot ja maaliskuussa oli SEL:n vuoro. EFFAT:n tärkein tehtävä on lobata ammattiliittojen ja niiden jäsenten etuja eurooppalaisessa päätöksenteossa, erityisesti EU:n lainsäädäntötyössä. Siksi EFFAT:n johdon ja asiantuntijoiden pitää tuntea Euroopan maiden työmarkkinat ja sopimuskulttuurit. EU-lainsäädäntö on monimutkaista, eikä jäsenmaiden erilaiset työlainsäädännöt ja työehtojärjestelmät helpota tehtävää. Suomen työmarkkinoiden tilannetta ja neuvottelusuhteita BragasoEFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason ja pikaruokasektorista vastaava Jonathan Johansson keskustelivat Suomen vierailullaan maaliskuussa SEL:n kansainvälisiä asioita hoitavan tiimin kanssa. nille ja tämän kanssa matkustaneelle pikaruokasektorista vastaavalle Jonathan Johanssonille avasivat SEL:n liittosihteeri Henri Lindholm ja projektipäällikkö Lea Väänänen. Tapaamisen toisena aiheena oli järjestäytyminen. Järjestäytymisasteen lasku on EFFAT:n jäsenliittojen yhteinen ongelma, johon haetaan myös yhteisiä ratkaisuja. SEL:n järjestötoimitsija Minttu Sillanpää esitteli Bragasonille SEL:n suunnitelmia järjestämistyön kehittämiseksi. EFFAT aikoo koota eri maiden kokemuksia yhteen ja jakaa tietoa onnistuneista jäsenhankintakeinoista. EFFAT pilotoi järjestämistyön kehittämistä liha-alalla tänä ja ensi vuonna. Liha-alalla on monessa Euroopan maassa paljon ulkomaista työvoimaa. Mutta kuten Suomen esimerkkikin osoittaa, liha-alalla on potentiaalia olla myös palkkajohtaja ja liiton painostusväline työehtoneuvotteluissa kaikkien sopimusalojen palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseksi. Kaikki on kiinni jäsenhankintatyön onnistumisesta. – Tässäkin on tosin tärkeä muistaa kulttuurierojen merkitys, Bragason muistuttaa. Isossa-Britanniassa hurjasti jäsenmääräänsä nostanut ammattiliitto Unite on muun muassa käynyt työntekijöiden kotona puhumassa ammattiliiton jäsenyydestä ja työelämäasioista. Niin suomalaisessa kuin islantilaisessakin kulttuurissa tällainen lähestymistapa tuntuisi varmasti monesta oudolta. Uutta syntyy Bragasonin mukaan kuitenkin vain jakamalla omia kokemuksia ja ideoita sekä kokeilemalla rohkeasti uutta. Suomesta EFFAT:n jäseniä ovat SEL:n lisäksi PAM, Pro ja Teollisuusliitto. • Eetu Kinnunen EFFAT:n pääsihteeri Kristjan Bragason vieraili Suomessa: Meidän on kokeiltava rohkeasti uutta Lyhyesti
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 T Y Ö P A I K A L L A Tulipalo tiivisti työyhteisöä entisestään Jo vuodesta 1935 nykyisissä tiloissaan Helsingin Vallilassa toiminut kahvia ja mausteita valmistava Meira ei lannistunut joulukuisesta rakennuspalosta, vaan aikoo jatkaa entistäkin vahvempana. teksti ja kuvat Taru Salovaara Kahvin annospussipakkaukset täyttyvät Juho Nurmen linjalla.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 M eiran kahvipaahtimo ja maustetehdas ovat nykyisin osa yhtä Euroopan suurimmista kahvialan yrityksistä, italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia. Henkilöstöä Meiralla on yhteensä noin 180, joista noin sata työskentelee tuotannon puolella. Isoimpana yksittäisenä ryhmänä ovat maustetuotannon työntekijät. Vuonna 1914 toimintansa aloittaneella Meiralla on pitkät perinteet pääkaupungin sykkeessä. – Vaikka kaupungit ovat aikanaan rakentuneet teollisuuden ympärille, on Meiran sijainti keskellä kaupunkia nykyaikana poikkeuksellinen. Ilmassa leijuva kahvin tuoksu on muotoutunut alueen erityispiirteeksi. Kun tehdasrakennuksemme tulipalo tuli ihmisten tietoisuuteen, moni otti huolissaan yhteyttä ja kysyi, joudummeko Mantelikoneella työskentelevä Sini Sarvi pakkaa pähkinätuotteita. siirtymään muualle, Meiran toimitusjohtajana yli 15 vuotta toiminut Raimo Sinisalo kertoo. – Kun joulunalusviikolla syttynyt tulipalo laittoi kaiken uusiksi, ei olisi uskonut miten sujuvasti asiat lopulta menevät kokonaistilanne huomioiden. Korvaava tuotanto saatiin käynnistettyä vain kuukausi palon jälkeen. Siinä ei paljon työtunteja laskettu, kun jokainen halusi tehdä osansa, Raimo Sinisalo ja Meiran työntekijöiden varapääluottamusmies Jenna Markkanen muistelevat. Tulipalon jäljiltä massiivisimmat vahingot olivat tehdasrakennuksen ullakolla. Erityisesti tulipalo vaikutti kahvin tuotantoprosessiin. Tällä hetkellä paahdettu kahvi tuodaan Meiralle Euroopasta. Kahvin paahtaminen päästään käynnistämään omissa tiloissa uudelleen todennäköisesti kesän kynnyksellä. Maustetehtaan tuotanto sen sijaan on jo täydessä käynnissä. ?
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Oskari Loikkala valvoo sinappikoneen toimintaa. Työtä tarve edellä Kahvia paahdetaan Euroopassa maanantaista perjantaihin ja jotta tuotantoketju pysyisi mahdollisimman tiiviinä, Meiralla työskennellään nyt viikonloppuisin 12 tunnin vuoroissa. Muutoin työtä tehdään kahdessa vuorossa, joskin kolmivuorotyöhön siirtymisestä on vastikään neuvoteltu. Toistaiseksi siihen ei kuitenkaan ole siirrytty. Pääosa tuotannon vaiheista tehdään koneellisesti, mutta poikkeuksiakin on. Herkät tuotteet, kuten laakerinlehdet, pakataan maustetehtaalla käsin. Kahvin markkinahinnan noustua ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut entistä kampanjavetoisemmaksi ja tästä johtuen kuukausittainen myynti vaihtelee suuresti. Tietyt tuotteet ovat selkeästi sesonkituotteita, kuten ketsuppi kesäisin ja jotkut mausteet joulun aikaan. Kampanjoihin tai sesonkeihin on vaikeaa palkata lisää työntekijöitä, koska monien koneiden käytön opettelu vaatii aikaa. – Ei ole olemassa koulutusta, joka valmistaisi suoraan täällä tehtäviin töihin. Pakkaamisen voi opetella niin sanotusti lennosta, mutta erilaisten koneiden ja laitteiden käyttöön on saatava kunnon perehdytys. Kampanjat ja sesongit hoituvat kuitenkin oman porukan tehdessä pidempää päivää, Meiran maustetehtaan ja kahvipaahtimon työntekijöiden pääluottamusmies Aapo Häyrinen kuvaa. Kuluttajatottumukset elävät Vastuullisuus ja kotimaisuus ovat nykyisin tärkeitä kuluttajille. – Paahtimolla käytetään jo yli 80 %:sti vastuulliseksi varmennettua kahvia, ja vuoden loppuun mennessä tavoitteemme on 100 %, strategiaja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask kertoo. Vaikka tummapaahtoisen kahvin osuus kulutuksesta on kasvanut viime vuosina noin neljännekseen, vaalea paahto pitää pintansa suomalaisten kahvinjuojien keskuudessa. Ei siis ihme, että Meiran suosituin tuote on perinteinen, vaaleapaahtoinen suodatinkahvi, Kulta Katriina. Korona-aikana mausteiden ja leivontatuotteiden vähittäiskauppa kasvoi merkittävästi, koska ihmiset olivatkin yhtäkkiä aiempaa enemmän kotona. Tällä hetkellä sota Ukrainassa nostaa joidenkin tuotteiden, kuten suolan kysyntää merkittävästi, mutta samaan aikaan pula pakkausmateriaaleista vaikeuttaa sen tuotantoa. Toimitusjohtaja Sinisalo kuvaakin alan suurimpina haasteina raaka-aineiden ja valuutan F A K TA Meira Oy ? Perustettu vuonna 1914 ? Kahvipaahtimo ja maustetehdas Helsingin Vallilassa ? Osa italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia ? Henkilöstömäärä noin 180, joista työntekijöitä noin 100 ? Liikevaihto noin 85 miljoonaa euroa (2021), josta kahviliiketoiminnan osuus noin 85 % ? Mausteissa markkinajohtaja Suomessa, kahvissa kakkonen ? Tunnetuimmat tuotteet ovat Kulta Katriina -kahvi sekä Meiran mausteet ja ketsupit Herkät tuotteet, kuten salvian lehdet, pakataan käsin.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 hinnanvaihteluita, korona-aikana rahtien hinnan ja saatavuuden sekä viime aikoina energian saatavuuden ja hinnan. – Maailmantilanteen epävarmuudesta huolimatta kahvija maustesegmentit ovat melko vakaita tuotekategorioita. Ja jos jotain olemme tulipalosta oppineet, niin sen, että yhdessä tekemällä ja luovuutta käyttämällä pystymme melkeinpä mihin vain, Sinisalo toteaa. Tiivistä yhteishenkeä Yksi yhtiön strategisista tavoitteista on olla hyvä työpaikka meiralaisille. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi henkilöstöetuina sekä mahdollisuutena kouluttautua ja edetä uusiin tehtäviin. – Smartum-setelit ovat olleet henkilökunnan keskuudessa pidettyjä. Erityisesti nyt, kun kulttuurin ja liikunnan lisäksi niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös työmatkalippuun tai hierontaan, Aapo Häyrinen kertoo. Jotain yrityksen ilmapiiristä kertoo sekin, että Meiralla on työntekijöitä jo toisessa sukupolvessa. Jotkut perheenjäsenet ovat olleet töissä tehtaassa samaan aikaankin. Monet ovat työskennelleet Meiralla käytännössä koko aikuisikänsä tai hetken piipahdus on venynyt vuosien mittaiseksi työsuhteeksi. Näin kävi myös varapääluottamusmies Jenna Markkaselle. – Hakeuduin Meiralle kyllästyttyäni edellisen työni ympäripyöreiksi venyneisiin päiviin. Ajattelin, että täällä minulla on ainakin mahdollisuus valita, haluanko tehdä ylitöitä vai en. Ja tässä sitä ollaan edelleen, 10 vuotta myöhemmin, Markkanen naurahtaa. Meiralla huhtikuussa vieraillut SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo, että elintarvikealalla on varsin tyypillistä, että ihmiset ajattelevat tulevansa töihin vain hetkeksi, mutta saattavatkin löytää itsensä samasta työstä vielä vuosienkin päästä tykästyttyään työhön ja työyhteisöön. – Parasta työssä onkin juuri työkaverit, pääluottamusmies Aapo Häyrinen tiivistää. Enemmistö Meiran työntekijöistä on miehiä. – Tämä selittynee osin työtehtävien raskaudella. Esimerkiksi kahvipapusäkit saattavat painaa jopa 70 kiloa, Häyrinen toteaa. Työtapaturmia on ollut talvella tavallista enemmän työmatkalla tapahtuneiden liukastumisten takia. – Vakavilta työpaikalla sattuneilta työtapaturmilta on kuitenkin vältytty. Vanhat koneet aiheuttavat haasteita, mutta niihinkin on panostettu viime vuosina. Samoin ilmanlaatu on näissä oloissa ikuinen haaste, mutta senkin eteen tehdään jatkuvasti töitä, aiemmin työsuojeluvaltuutettuna toiminut Jenna Markkanen kertoo. Noin kaksi kolmesta Meiran työntekijästä on liiton jäsen. Meiralaisten ammattiosasto, Helsingin elintarviketyöntekijät eli Kymppi, toimii aktiivisesti, mutta rennolla otteella. Ammattiosasto tarjoaa jäsenille erilaisia etuja, kuten Linnanmäen rannekkeita alennettuun hintaan. • Valmis ketsuppilava siirtyy pois lavaajalta Teemu Soukan ohjauksessa.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 Juvalla tehdään valmista ruokaa käsityönä Kruunu Herkun työntekijät tekevät valmisruokia ja palvelutiskiaterioita. Laatutaso on korkea, mutta käsityön jälki saa näkyä. T Y Ö P A I K A L L A teksti ja kuvat Eetu Kinnunen
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 J uvalla entisen Karjaportin kalkkunateurastamon tiloissa sijaitseva Kruunu Herkun tehdas näyttää ulkoapäin hiljaiselta, lähes uneliaalta paikalta. Ainoastaan täpötäysi parkkipaikka antaa vihjeen siitä, että rakennuksessa on melkoinen määrä väkeä töissä. Tuotantopäällikkö Teemu Heino ottaa vieraat vastaan ja ohjaa heidät työpaikan kahvihuoneeseen, jonka ovella käyvä jatkuva liikenne kertoo, että talossa on meno päällä. Tauot on porrastettu kuten työvuorotkin, jotta tuotanto pyörisi koko päivän keskeytyksettä, mutta ei koko henkilökunta kerralla piskuiseen taukotilaan mahtuisikaan. – Meitä on täällä 60 henkilöä töissä, tässä luvussa ovat toimihenkilöt mukana, paikalle saapunut pääluottamusmies Lea Kontra kertoo. SEL:n sopimuksella tehtaalla työskentelee vakituisesti yli 50 henkilöä. Vakituiseen henKruunu Herkun työntekijät tuntuvat siirtyvän nopeammin uusille työpisteille kuin vieraiden työpaikkakierros etenee. Raija työntää rullakossa valmiita aterioita pakattavaksi. kilöstöön lisätään vielä satunnaisesti vuoroja tekevä lisätyövoima ja sijaiset. Henkilöstövuokrausyrityksen kautta palkatuista työntekijöistäkin suurin osa on saatu siirrettyä suoraan talon kirjoille, mitä Kontra pitää luottamusmieskautensa suurena työvoittona. Kruunu Herkun työporukka on tiivis, mikä näkyy myös järjestäytymisasteessa. Toiselta alalta takaisin elintarvikealalle palannutta vanhempaa työntekijää mietityttää kahvihuoneessa, kannattaako SEL:n jäseneksi enää palata, kun eläkeiän alarajan saavuttamiseen on jäljellä alle vuosi. Itä-Suomen aluesihteeri Veijo Kukkonen ja SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen kertovat kuitenkin, että liiton jäsenedut ja oikeus elintarvikealan työttömyyskassasta maksettavaan työttömyyskorvaukseen säilyvät vanhuuseläkeikärajaan saakka, jos eläkettä ei vielä ole nostanut. ?
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – Eläkeikäisenkin kannattaa useimmiten käyttää ansiopäivärahansa, sillä eläkejärjestelmä palkitsee myöhemmästä eläköitymisestä ja päivärahakin kerryttää eläkettä, Kukkonen muistuttaa. Vastuu lepää kokeneilla harteilla Työntekijöistä selvä enemmistö on Juvalla naisia. Moni työntekijöistä on ollut töissä samoissa tiloissa jo Karjaportin aikaan ja käynyt välillä muissa töissä, mutta palannut Juvalle toisenlaisen elintarviketyön pariin. Vaikka nuorempaakin polvea tehtaalla on, tuotanto lepää pitkän linjan elintarviketyöläisten harteilla. – Nuoremmat tuntuvat vaihtavan työpaikkaa herkästi, Kontra sanoo ja arvelee, että työn raskauden lisäksi palkkaus on syynä muihin töihin hakeutumisessa. Kruunu Herkulla töitä tehdään työehtosopimuksen taulukkopalkoilla. Kontran mielestä työnantajan kannattaisi rakentaa työpaikalle tuotantopalkkiojärjestelmä, joka palkitsisi työn vaatimasta ammattitaidosta ja kovasta työtahdista. Asiasta on puhuttu työnantajan kanssa, mutta toistaiseksi keskustelut eivät ole olleet tuloksellisia. Pienemmistä asioista työnantajan edustajan kanssa löytyy kuitenkin helposti yhteisymmärrys, sillä tuotantopäällikkö Heino on itse entinen pääluottamusmies ja ymmärtää siksi asioita myös työntekijänäkökulmasta. Työntekijöillä on käytössään virike-etu kulttuurija liikuntapalveluihin. Lisäksi työnantaja järjestää kaksi virkistysmatkaa koko henkilöstölle vuosittain. Lisäksi taukohuoneessa on aina tarjolla työnantajan tarjoamaa evästä vapaasti nautittavaksi, mikä tarjoilujen perusteella vastaa varsin hyvin lounasetua. Pääluottamusmies Lea Kontralla on hyvät välit tuotantopäällikkö Teemu Heinoon, joka on itsekin entinen luottamusmies. Makula-wrapit valmistuvat ripeästi kokoonpanolinjan työntekijöiden Sarin ja Tuulan osaavissa käsissä. F A K TA Kruunu Herkku Oy ? Toiminut Juvalla vuodesta 2010 alkaen ensin Krunex-nimellä ? 60 vakituista työntekijää, joista 55 elintarviketeollisuuden työehtosopimuksessa ? Valmistaa valmisruokia lounasruokaloihin, palvelutiskeihin, oppilaitoksille ja kauppoihin ? Myydyin tuote on perunamuusi ? Liikevaihto vuonna 2020 oli noin 12 miljoonaa euroa