• ASIANTUNTIJA VASTAA | LOMAOIKEUDET | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 2 ∕ 26 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Suomeen on kallista tulla opiskelemaan KOULUTUS Petra Valtonen haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin NUORET ELINTARVIKEALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT NOUSEVAT 2,9 % POROKYLÄN LEIPOMOSTA LÄHTEE TUOTTEITA YMPÄRI SUOMEA
  • E L I N TA E 3 LAUANTAINA 22.8.2026 KELLO 14–22 ORIGINAL SOKOS HOTEL LAKEUS, SEINÄJOKI Festareita ennen etkot perjantaina ja kisailut lauantaina. Festarilippu on ilmainen SEL:n jäsenelle ja seuralaiselle! Varaa lippusi ja majoituksesi: www.selry.fi/kesafestarit NE LJ Ä RUUSUA KA RO LII NA KALLIO BAN D CH AR LOTTA SAAR I JU HA NA HAUKKALA
  • E L I N TA E 3 Aluksi K yllä tekevälle aina töitä riittää”, väittää vanha suomalainen sananlasku. Ei muuten riitä. Suomessa on tällä hetkellä Euroopan huonoin työttömyystilanne. Luvut ovat rumat: työttömyysaste oli helmikuussa 10,5 prosenttia, työttömiä oli 49 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Avoimia työpaikkoja on paljon vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Orpon hallitus on päättänyt, ettei se tee aktiivisia toimia työttömyyskriisin hoitamiseksi. Hallitus ei myöskään aio peruuttaa tekemiään työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkauksia. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen päinvastoin puolusti leikkauksia eduskunnassa. ”Järjestelmän pitää olla reilu niille, jotka nousevat aamulla pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan”, ministeri sanoi ihan kuin kaikille työttömille olisi tarjolla työpaikka jossain. SURKEAA TYÖLLISYYSTILANNETTA havainnollistaa hyvin se, että Puuilon 400 kesätyöpaikkaa haki yli 21 000 ihmistä. Työpaikan sai siis alle kaksi prosenttia hakijoista. Tässä tilanteessa työministeri Matias Marttisen neuvot tuntuvat lähinnä irvokkailta. Hän ohjeisti nuoria olemaan vaan ”omia reippaita itsejään ja suhtautumaan avoimesti työmahdollisuuksiin, sillä työnantajat arvostavat asennetta”. Kaikille luulisi olevan selvää, että tässä kriisitilanteessa työttömyys ei todellakaan ole yksilön valinta tai asenteesta kiinni, mutta ilmeisesti ministerit eivät näe asiaa näin. Hallitus on epäonnistuneella politiikallaan aiheuttanut Suomeen vakavan työttömyyskriisin. Nyt hallituksen pitäisi ottaa vastuu teoistaan ja korjata tilanne. Sen sijaan hallitus sysää vastuun yksilölle aikana, jolloin työpaikkoja ei yksinkertaisesti mitenkään riitä kaikille työnhakijoille, vaikka he olisivat kuinka reippaita ja oikealla asenteella työnhaussa. TYÖNHAKIJOINA ON valtavasti ihmisiä, jotka ovat jo pitkään yrittäneet kaikkensa: hakeneet satoja työpaikkoja, mutta silti he ovat jääneet ilman työtä, sillä työpaikkoja ei riitä kaikille. Heidän syyllistämisensä on nyt loputtava ja hallituksen on vihdoin ryhdyttävä siivoamaan sotkunsa. Tekevälle ei aina riitä töitä P Ä Ä K I R J O I T U S ”Työttömyys ei todellakaan ole yksilön valinta tai asenteesta kiinni.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/26 24.4.2026 S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla pakkaajana työskentelevä Petra Valtonen valittiin huhtikuussa SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäseneksi. Hän on myös tuore osaston luottamusmies. Kannen kuva: Sami Turunen TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Palkankorotukset 11 Palkkataulukot 12 Ilmoittajansuojelulaki 14 Suomeen on kallista tulla opiskelemaan 18 Liiton toiminnasta saa verkostoja 20 Porokylän leipomosta leipää kaikkialle Suomeen 24 Synteesityötä PCAS Finlandilla 28 Vafo tekee lemmikkien kuivamuonaa 30 Tunnetko lomaoikeutesi 32 Järjestösivut 42 Luottamushenkilö 44 Työajat ja palkat 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 51 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla CH AR LOTTA SAAR I
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti O rpon hallitus esittää muutoksia elintarvikemarkkinalakiin koko elintarvikemarkkinan toimivuuden parantamiseksi sekä maataloustuotteita ja elintarvikkeita myyvien tavarantoimittajien aseman vahvistamiseksi. Ehdotettavat pykälät koskevat sekä vähittäiskauppaa että elintarviketeollisuutta ostajana, joten säännöksiä sovelletaan myös alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden välisiin sopimussuhteisiin. Hallituksen maaliskuun lopussa eduskunnalle jättämän lakiesityksen tavoitteena on tasapainottaa elintarvikeketjun neuvotteluvoimaa ja edistää markkinoiden vakautta sekä huoltovarmuutta. Elintarvikemarkkinalakiin on tulossa muun muassa seuraavat muutokset: – Ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto lisätään lakiin. – Alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa vahvistetaan. – Tarpeettomia ja kustannuksia aiheuttavia tietopyyntöjä tavarantoimittajan kustannusrakenteesta ja tuotantotavoista rajataan. – Kaupallisten kostotoimien suojaa parannetaan. – Ostajalle säädetään velvollisuus neuvotella sopimuksen sisällöstä uudelleen, jos heikomman osapuolen asemaan vaikuttavat poikkeukselliset olosuhteet. – Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuuksia tarkennetaan siten, että valtuutettu voi nykyistä paremmin puuttua neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Hallituksen esitys ei rajoita kaupan omien merkkien myyntiä tai käyttöä, vaan se ”pyrkii varmistamaan, että myös muiden tuotteiden asema jakeluketjussa vahvistuu ja niiden mahdollisuudet päästä markkinoille paranevat”. Järjestöt vetosivat lakiuudistuksen puolesta Elintarvikkeiden tuotannosta vastaavat järjestöt MTK, SLC, ETL, SEL, MVL, Pro ja Loimu pitävät elintarvikemarkkinalain uudistusta välttämättömänä. Järjestöt vetosivat helmikuussa Orpon hallitukseen lain uudistamisen puolesta avoimella kirjeellä, kun kauppa lobbasi lakiesitystä vastaan Elintarvikemarkkinalain uudistus etenee kaupan vastustuksesta huolimatta Kati Oksman Elintarvikemarkkinalain muutoksilla halutaan turvata reilut pelisäännöt alan toimijoiden sopimuksissa ja estää kaupan vahvan markkina-aseman väärinkäyttö. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2026. Kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S EL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen vetosi maaliskuussa yhdessä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen kanssa marjanpoimijoiden riiston lopettamiseksi. Puheenjohtajat painottavat, että yritysten ei tarvitse odottaa parempaa lainsäädäntöä marjanpoimijoiden työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. – Yrityksillä on jo nyt omassa toiminnassaan kaikki mahdollisuudet vaikuttaa marja-alan työehtoihin. Yritykset voivat tehdä täysstopin riistomarjojen tuottamiselle ja ostamiselle. Marjanpoimijoita työllistävät suomalaiset yritykset voivat sitoutua reilun kaupan kriteereihin, elintarvikealan yritykset voivat siirtyä käyttämään reilun kaupan marjoja ja kauppaketjut voivat ottaa myyntiin reilun kaupan marjoja. Työperäinen hyväksikäyttö on ihmisen heikon aseman hyväksikäytölle rakentunut liiketoimintamalli, joka on levinnyt, koska riski jäädä siitä kiinni on lähes olematon ja seuraamukset ovat käytännössä mitättömät. – Suurimmat kärsijät ovat uhrit, mutta työperäisen hyväksikäytön vaikutukset eivät rajoitu vain heihin. Ilmiö koskettaa jokaista rehellisesti toimivaa yritystä ja meitä kaikkia suomalaisia, kun kilpailu vääristyy, työehdot rapautuvat ja verotulot jäävät saamatta, puheenjohtajat muistuttavat. Työperäistä hyväksikäyttöä voidaan vähentää tilaajan vastuun ja valvonnan lisäämisellä, viranomaisten toimivaltuuksien ja resurssien kasvattamisella, alipalkkauksen kriminalisoimisella sekä uhrien tunnistamisella ja auttamisella. – Vaadimme S-ryhmää, Keskoa ja Lidliä sekä kaikkia elintarvikealan yrityksiä noudattamaan vastuullisuutta ja huolellisuusperiaatetta, kun ne ostavat marjoja. Vaadimme jokaista marja-alan yritystä korjaamaan itse luomansa vääristyneen liiketoimintamallin. Antakaa asiakkaillenne mahdollisuus toimia oikein, Aalto, Kuntonen ja Rönni-Sällinen vetoavat alan toimijoihin. Liitot vaativat reilun kaupan marjoja Anneli Salo/Wikimedia Commons Yritykset voivat lopettaa marjanpoimijoiden riistämisen, jos ne haluavat. ja esitys jumitti hallituksen työpöydällä. Kaupan mukaan laki kaventaisi kuluttajien valinnanvapautta ja nostaisi elintarvikkeiden hintoja. – Laki ei estä kuluttajaa valitsemasta ostoskoriinsa brändituotteita tai kaupan omia merkkejä, vaan se luo markkinoille yhdenvertaiset ja reilut pelisäännöt kaikille toimijoille. Tämä varmistaa kuluttajalle jatkossakin laajan valikoiman laadukkaita elintarvikkeita. Reilu ja vastuullinen markkinakäyttäytyminen ei johda kuluttajahintojen nousuun, ruoka-alan järjestöt korostavat. Järjestöjen mukaan on myös kuluttajan etu, että Suomessa säilyvät laajat ja monipuoliset valikoimat sekä kotimainen, kannattava ruokaketju, joka kykenee vastaamaan kysyntään. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään ennaltaehkäisemään markkinahäiriöitä ja vastaamaan tilanteeseen, jossa kauppa toimii samanaikaisesti sekä tavarantoimittajien tuotteiden ostajana että niiden kilpailijana omien merkkien kautta. Suomen ruokakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt. Tästä syystä kaikki tavarantoimittajat ovat lähtökohtaisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa kuin ostajat, riippumatta yrityksen koosta tai kotimaasta. – On välttämätöntä, että lainsäädäntö antaa suojaa epäreiluja käytäntöjä vastaan ja estää sen, että sääntelyn puutteet johtaisivat kotimaisen tuotannon heikentymiseen tai tuonnin kasvuun, järjestöt painottavat. Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan kaupan omien merkkien eli private label -tuotteiden osuus on erityisen korkea vähän jalostetuissa tuotteissa, kuten kanamunissa sekä maitoja lihatuotteissa, jotka ovat lähellä alkutuotantoa. Näissä tuoteryhmissä osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Private label -tuotteet ovat monille elintarvikeyrityksille tärkeitä, mutta niiden valmistukseen tarvitaan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset pelisäännöt. Kilpailuilla markkinoilla mahdolliset lisäkustannukset eivät siirry automaattisesti kuluttajahintoihin. – Emme näe perusteita väitteille hintatason yleisestä noususta lakiuudistuksen seurauksena. Ruuan hinnat ovat viime vuosina nousseet tuotantokustannusten nousun vuoksi, mutta Suomessa kehitys on ollut maltillisempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa, järjestöt toteavat.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti S uomen Sokerin Porkkalan tehtaan muutosneuvottelut päättyivät maaliskuussa työnantajan päätökseen irtisanoa enintään 26 ihmistä. Heistä työntekijöitä on enintään 20 ja loput ovat toimihenkilöitä. Neuvotteluiden alkaessa työnantaja arvioi enimmillään 40 työsuhteen olevan uhattuna. Suomen Sokeri hakee irtisanomisilla säästöjä ja suoraviivaisempaa toimintamallia lopettamalla ainoana valmistajana pala-, tomuja raesokerituotteiden valmistuksen Suomessa. Jatkossa Suomeen tuodaan korvaavia tuotteita ulkomailta Nordzucker-konsernin kautta. Lisäksi yhtiö lopettaa raakasokerin puhdistuksen Kirkkonummella ja selvittää sen siirtämistä emoyhtiö Sucroksen sokerijuurikastehtaalle Säkylään. Lopputulos oli Suomen Sokerin työntekijöiden pääluottamusmiehenä muutosneuvotteluiden aikaan toimineen Petri Paanasen mukaan suuri pettymys koko tehtaan väelle. Viime vuonna 60 vuotta täyttäneen tuotantolaitoksen toiminta supistuu selvästi, mikä herättää huolen tulevaisuudesta. Irtisanottavien työt tehtaalla jatkuvat vuoden loppuun saakka. Emoyhtiö Sucros pyrkii tarjoamaan irtisanotuille töitä Säkylän tuotantolaitokselta, jonne on avautumassa ainakin yksi työpaikka. Henkilöstön edustajat eivät pystyneet vaikuttamaan muutosneuvotteluissa irtisanottavien määrään. Ainakin neljä työntekijää irtisanoi itsensä ennen neuvotteluiden päättymistä. Tehtaalla työskentelee kahdeksan työntekijää joko määräaikaisessa työsuhteessa tai 0-tuntisopimuksella, joten muutosten jälkeen tehtaalle jää noin 60 työntekijää töihin SEL:n työehtosopimuksella. – Vaikka neuvottelut sujuivat pykälien mukaan, olisin kaivannut työnantajapuolelta enemmän avoimuutta tässä prosessissa. Täällä työskentelee hienoja ammattilaisia. Toivottavasti mahdollisimman moni irtisanottava löytää uuden työn, uuteen työpaikkaan huhtikuussa siirtynyt Paananen sanoo. Porkkalan tehtaalle jäävät toiminnot ovat nestesokerituotanto sisältäen melassija siirappituotteet, erikoistuoteosasto, pakkaamoja varastoyksikkö, kidesokerin siilovarastointi ja bulk-toimitukset, laboratorio, energiantuotantoon ja hyödykkeisiin liittyvät toiminnot, satamatoiminnot, kunnossapito, myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu sekä hallinnolliset toiminnot. Suomen Sokerin liikevaihto oli viime vuonna 165,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos painui 1,7 miljoonaa euroa tappiolle. Nordzucker-konserniin kuuluva Suomen Sokeri on Sucroksen tytäryhtiö, josta Apetit omistaa 20 prosenttia ja Nordzucker loput 80 prosenttia. Suomen Sokeri irtisanoo 26 ja lopettaa pala-, tomuja raesokerin valmistuksen Suomessa Kati Oksman Suomen Sokeri lopettaa pala-, tomuja raesokerin valmistuksen Suomessa sekä raakasokerin puhdistuksen Porkkalan tehtaallaan Kirkkonummella ja irtisanoo 26 ihmistä.
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti TYÖYHTEISÖ VOI auttaa kenen tahansa uuden työntekijän sopeutumista työpaikalle. Suomeen hiljattain tulleen maahanmuuttajan kohdalla perehdyttäminen ja työyhteisöön mukaan ottaminen on erityisen tärkeää. Yhteentörmäyksiä ja väärinkäsityksiä voi syntyä jo senkin takia, että yhteistä kieltä ei aina ole. Suomalainen työkulttuuri saattaa olla maahanmuuttajalle vielä vieras, mikä on hyvä ottaa huomioon perehdytyksessä. Suomalaiselle työkulttuurille tyypillistä ovat matalat hierarkiat. Esihenkilöille voi matalammalla kynnyksellä kertoa huolenaiheistaan sekä epäkohdista työpaikalla verrattuna moneen muuhun maahan. Virheiden tekemisestä ja myöntämisestä ei välttämättä seuraa ongelmia työntekijälle, toisin kuin maissa, joissa työntekijän asema on heikompi. Ylipäätään esihenkilöiden ja työntekijöiden välit ovat suhteellisen avoimet, joskin työpaikkakohtaisia eroja tietenkin on. AMMATTILIITTOON KUULUMINEN on Suomessa normaalia ja liitoilta saa konkreettista apua ja tukea tarvittaessa. Työehtosopimukset ja lainsäädäntö asettavat raamit työnteolle. Kaikki tämä on useimmille suomalaisille selvää. Näin ei kuitenkaan ole monelle, joka on muuttanut Suomeen. Sen takia esihenkilöiden, luottamusmiesten ja työkaverien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sellaisten työkaverien tukemiseen ja perehdyttämiseen, joilla ei ole kokemusta suomalaisesta työelämästä. Heitä on entistä enemmän työpaikoilla. Samat neuvot pätevät usein myös suomalaisiin nuoriin, jotka vasta astuvat työelämään. Uusille työntekijöille – taustasta riippumatta – kannattaakin vinkata esimerkiksi ammattiliiton jäsenyyden tuomista hyödyistä heti työsuhteen alussa. Tämä on kaikkien etu, sillä mitä enemmän liiton jäseniä työpaikalla on, sitä vahvemmat mahdollisuudet on kehittää työoloja työpaikalla. Tämä on myös työnantajan etu, sillä järjestäytynyt henkilöstö tuo työpaikalle selkeyttä ja toimivia yhteistyön kanavia. Työyhteisö voi auttaa maahanmuuttajaa sopeutumaan K O L U M N I S A N O T T U A 7 % ”Talouden näkymättönä jarruna toimii pelko, jonka maan hallitus on aiheuttanut suomalaisille työntekijöille ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Viimeistään ensi vaalikaudella täytyy palauttaa suomalaisten usko reiluihin työmarkkinoihin ja tulevaisuuteen.” S A K : N TI E D OTE 30. 3 . 2026 ”Yrittäjät esittää, että hallitus käynnistää selvitykset työajan pidentämisestä ja sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä jo tällä vaalikaudella. Näin ratkaisuvaihtoehdot olisivat valmiina seuraaviin hallitusneuvotteluihin, ja toimeenpano voisi alkaa nopeasti vaalien jälkeen.” S U O M E N Y R IT TÄ J I E N TI E D OTE 11 . 4 . 2026 VUONNA 2025 ELÄKKEITÄ MAKSETTIIN 39,8 MILJARDIA, JOSTA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEITÄ OLI 7 % JA VANHUUSELÄKKEITÄ 87 %. LÄHDE: ETK ROLLE ALHO Kirjoittaja on Teollisuuden palkansaajat TP:n tutkija, jonka mielestä tasa-arvoinen työelämä on kaikkien etu. JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Järjestäytynyt henkilöstö tuo työpaikalle selkeyttä ja toimivia yhteistyön kanavia.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Ruuan arvonlisäveroa alennettava tuntuvasti V E L L U N B L O G I ”Ruuan hinnan halventuminen elvyttäisi kotitalouksien ostovoimaa ja helpottaisi erityisesti pienituloisten taloudellista ahdinkoa.” M erkittävä osa kotitalouksien tuloista menee ruokaan: pienituloisilla jopa lähes viidennes, suurituloisilla vähemmän. SEL:n tavoitteena on jo pitkään ollut ruuan arvonlisäveron alentaminen. Suomen 13,5 prosentin ruuan arvonlisävero on EU-maiden korkeimpia. Orpon hallitus alensi tämän vuoden alusta ruuan arvonlisäveroa puoli prosenttiyksikköä 13,5 prosenttiin. Suunta oli oikea, mutta alennus riittämätön, jotta se olisi näkynyt kuluttajan lompakossa. BENSAN HINTA on ollut Suomessa iso keskustelunaihe jo ennen kuin Trump hyökkäsi Iraniin, mikä nosti polttoaineiden hintaa ympäri maailmaa. Polttoaineiden hinnalla on iso merkitys teollisuudelle ja kotitalouksille, ja se heijastuu niin julkisen liikenteen lippuhintoihin kuin asumiskuluihinkin. Ihmisten arjen kustannuksissa bensan hinta huoltamon pumpulla on kuitenkin vain yksi tekijä. Jostain syystä asumisen tai ruuan hinnasta ei puhuta läheskään yhtä paljon, vaikka ne vievät polttoaineita selvästi isomman siivun kotitalouksien tuloista. RUOTSIN HALLITUS päätti puolittaa ruuan arvonlisäveron 12 prosentista kuuteen prosenttiin 1.4.2026 alkaen. Alennus on väliaikainen ja voimassa ensi vuoden loppuun asti. Nähtäväksi jää, tuleeko alennuksesta pysyvä. Tässä asiassa Suomen hallituksen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista. Ehdotan, että hallitus päättää kehysriihessä alentaa ruuan arvonlisäveroa Suomessa tuntuvasti, jos ei Ruotsin malliin puoleen, niin esimerkiksi 10 prosenttiin. Ruuan verotuksen alentaminen olisi tehokkaampi toimi kuin bensan hinnan alentaminen. Ruuan hinnan halventuminen elvyttäisi kotitalouksien ostovoimaa ja helpottaisi erityisesti pienituloisten taloudellista ahdinkoa. Tämä olisi tarpeen nyt, kun Suomessa on työttömiä ennätyspaljon. Samalla on huolehdittava, että arvonlisäveron alennus siirtyy täysimääräisesti elintarvikkeiden hintoihin, eikä osa siitä valu päivittäistavarakaupan kasvavaan katteeseen. ILMAN KOTIMAISTA alkutuotantoa meillä ei ole kotimaista elintarviketeollisuutta ja ilman teollisuutta meidän jäsenillämme ei ole töitä. Teemme jatkossakin työtä kotimaisen ruuan ja työpaikkojen puolesta. Kotimainen ruokaketju voi hyvin, kun kaikki sen osat voivat hyvin ja saavat oikeudenmukaisen siivun. Tämä on kaikkien kotimaisessa ruokaketjussa toimivien syytä muistaa. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mitä työpaikallesi kuuluu, riittääkö töitä? Vastaajat osallistuivat SEL:n Pohjois-Suomen alueen tes-koulutukseen Oulussa 21.3.2026. G A L L U P ” K YLL Ä meillä myymäläleipomoissa riittää töitä. Siinä mielessä olen hyvässä paikassa töissä, sillä meillä riittää tekemistä eikä ole tarvinnut lomauttaa ketään.” HENNA LOHI vastaava leipuri, alueellinen pääluottamusmies, 2. EWC-varaedustaja Fazer Myymäläleipomot, Kemi ” NÄY T TÄ Ä siltä, että töitä riittää. Mielestäni meille voisi palkata enemmänkin työntekijöitä, koska ylitöitä tehdään paljon.” TOMMI RUUSKANEN logistiikkatyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, ammattiosaston puheenjohtaja Valio, Oulu ” TÖITÄ riittää ainakin tällä hetkellä, ja jatkon määrittää luonto eli se, millainen tuleva marjasato on ja onko poimijoita. Tuotannon työntekijöitä meillä on noin 30.” HANNA KOVALAINEN laborantti, ammattiosaston puheenjohtaja Kiantama, Suomussalmi ” IT SE asiassa meillä alkoi maaliskuussa osa-aikaiset lomautukset, jotka toteutetaan porrastetusti. Kevät on meillä tuotannossa tyypillisesti hiljaisempaa aikaa.” ERKKI KOKKONIEMI elintarviketyöntekijä, varapääluottamusmies Lapin Liha, Rovaniemi KALAja äyriäisala tarjoaa työtä ja toimeentuloa sadoille miljoonille ihmisille maailmanlaajuisesti, mutta alaa varjostavat vakavat ihmisoikeusrikkomukset. Eettistä kauppaa edistävän Ethical Trading Initiativen helmikuussa julkaiseman raportin mukaan katkarapujen globaaleissa toimitusketjuissa esiintyy laajasti pakkotyötä, epävirallisia ja epävarmoja työsuhteita, köyhyyspalkkoja, vaarallisia työoloja sekä työntekijöiden järjestäytymisvapauden rajoittamista. Raportin mukaan katkarapuja ostetaan usein alle tuotantokustannusten, minkä takia toimittajat eivät pysty kattamaan edes perustason työvoimakuluja puhumattakaan investoinneista kunnollisiin työoloihin. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestö IUF perusti viime syksynä alan työntekijöille oman jaoston edistämään järjestäytymistä ja neuvottelutoimintaa. Työntekijät vaativat kansainvälisiltä ostajilta, kuten kauppaketjuilta vastuullisia hankintakäytäntöjä, jotka kunnioittavat järjestäytymisvapautta sekä takaavat työntekijöille elämiseen riittävät palkat ja turvalliset työolosuhteet. Pakkotyö ja köyhyyspalkat varjostavat katkaraputuotantoa MILLAISIA ovat elintarvikealan tulevaisuudennäkymät ja miten työ muuttuu alalla? Miten muutoksia voidaan ennakoida ja valmistautua niihin? Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan elintarvikealan työnantajia edustavan ETL:n ja työntekijöitä edustavan SEL:n yhteisellä tulevaisuusvuoropuhelulla, joka on ollut käynnissä jo parin vuoden ajan. Vuoropuhelulla vahvistetaan elintarvikealan ennakointiosaamista ja lisätään valmiuksia muutosten kohtaamiseen niin, että samalla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työhyvinvointia. Tämän vuoden alusta vuoropuheluun tulivat mukaan yhteiset yritysvierailut, joista ensimmäinen tehtiin tammikuussa HKFoodsin Vantaan tehtaalle. Tapaamisessa keskusteltiin alan vetovoiman vahvistamisesta nuorten keskuudessa ja yritysten keinoista edistää henkilöstön työhyvinvointia. Puheena olivat myös kansainväliset osaajat ja monimuotoinen työyhteisö sekä työn muutoksen vaatima osaamisen kehittäminen. ETL ja SEL jalkautuvat jatkossa elintarvikealan yrityksiin eri puolille maata keskustelemaan yritysten johdon ja työntekijöiden luottamushenkilöiden kanssa, mitä tulevaisuuden muutokset tarkoittavat yrityksen toiminnalle ja henkilöstölle. Ja miten liitot voivat osaltaan tukea yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. ETL ja SEL vierailevat yhdessä yrityksissä
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden palkkoja korotetaan 2,9 prosenttia Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 2,9 %:n yleiskorotuksella toukokuussa, jolloin myös ostovoimakuoppa on kurottu umpeen, ellei Iranin sota kiihdytä inflaatiota entisestään. teksti Karoliina Öystilä kuva Sami Turunen P A L K A N K O R O T U K S E T Palkankorotuksista on sovittu SEL:n ja ETL:n neuvottelemisissa elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa, joiden aikaan saamiseksi tarvittiin vuosi sitten keväällä neljä SEL:n lakkoa ja niiden lisäksi neljä lakonuhkaa. Kuvassa Saarioisten Sahalahden tehtaan lakkovahteja 9.4.2025. K aikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 2,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Taulukkopalkka on työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Paikallisesti voidaan sopia paremmasta palkasta, mutta ei huonommasta palkasta. Palkankorotuksista on sovittu SEL:n ja ETL:n neuvottelemissa elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa, jotka ovat voimassa 31.1.2028 asti, mutta kumpikin osapuoli voi irtisanoa työehtosopimukset päättymään jo kahden vuoden jälkeen, jolloin työehtosopimukset olisivat voimassa 31.1.2027 asti. Ensi vuonna kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 2,4 %:n yleiskorotuksella 1.5.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Ostovoima paranee SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on seurannut ennusteita ja laskenut, milloin ostovoimakuoppa täyttyy eli palkan ostovoima palautuu vuoden 2021 tasolle. – Nyt näyttää siltä, että tällä tahdilla ostovoimakuoppa kurotaan umpeen vuoden toisella neljänneksellä viikolla 19, joka on toukokuun ensimmäinen viikko. Vuoden loppuun mennessä reaalipalkka on kasvanut 1,3 % yli elinkustannuskriisiä edeltävästä huipusta, Lainà arvioi maaliskuun puolessa välissä. Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin reaalipalkka eli palkan ostovoima, jossa on huomioitu inflaation vaikutus, oli enää 0,7 % alle elinkustannuskriisiä edeltävän huipun. Vuoden 2027 lopussa reaalipalkka on kasvanut jo 2,6 % yli elinkustannuskriisiä edeltävän huipun. Varsinkin työntekijöiden näkökulmasta viime työehtosopimusneuvottelukierroksella neuvotellut palkankorotukset ovat kasvattaneet ostovoimaa ja täyttäneet ostovoimakuopan. – Palkat kasvoivat 3,5 % viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tästä 3 % tuli ammattiliittojen neuvottelemien sopimuskorotusten ansiosta ja vain 0,5 % muista syistä johtuen. Vuoden aikana ei ollut laisinkaan inflaatiota, joten reaalipalkat kasvoivat tämän vuoksi myös 3,5 % vuodentakaiseen verrattuna. Inflaation kiihtyminen Iranin sodan vuoksi voi lykätä vielä reaalipalkan palautumista. Inflaation ennustetaan kiihtyvän Suomessa tänä vuonna noin 1,9 prosenttiin, mikä johtuu pääasiassa Iranin sodasta ja siitä seuranneesta energian hinnan noususta. •
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 2,9 % 1.5.2026 Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja nostetaan 1.5.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,9 %:n yleiskorotuksella. Palkankorotukset eivät sisällä paikallisia eriä. Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. MEIJERIALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1. 2187 2083 2. 2293 2184 3. 2522 2402 4. 2609 2485 5. 2678 2550 6. 2818 2684 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1. 2252 2145 2. 2492 2373 3. 2634 2509 4. 2907 2769 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1276 1215 2 1335 1271 3 1399 1332 4 1462 1392 5 1535 1462 6 1609 1532 Iltavuorolisä 240 senttiä. Yövuorolisä 480 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1287 1226 2 1422 1354 3 1510 1438 4 1662 1583 LIHANTARKASTAJAT Palkkaryhmä Euroa/kk 1 2773 2 2888 3 3017 4 3291 5 4256 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa TEOLLISUUS PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1252 1192 2 1300 1238 3 1349 1285 4 1403 1336 5 1446 1377 6 1507 1435 Iltavuorolisä 215 senttiä. Yövuorolisä 431 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1287 1226 2 1422 1354 3 1510 1438 4 1662 1583 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1252 1192 2 1300 1238 3 1349 1285 4 1403 1336 5 1446 1377 6 1507 1435 Iltavuorolisä 215 senttiä. Yövuorolisä 431 senttiä. YLLÄPITO-OSASTOJEN OHJETUNTIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1287 1226 2 1422 1354 3 1510 1438 4 1662 1583 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LEIPOMOALA PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1601 1524 90 % 1921 1829 95 % 2027 1930 1 2134 2032 2 2244 2137 3 2354 2242 4 2442 2326 5 2510 2390 6 2639 2513 6 + 5% 2771 2639 YLLÄPITO-OSASTOJEN KUUKAUSIPALKAT PalkkaPääkaupunkiseutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2258 2150 2 2495 2376 3 2641 2515 4 2912 2773 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 Ilmoittajansuojelulaki suojaa väärinkäytöksistä ilmoittavaa – mutta vain tietyissä tapauksissa E uroopan unionin direktiiviin pohjautuva ilmoittajansuojelulaki tuli Suomessa voimaan vuoden 2023 alussa. Sen tarkoitus oli tehdä yleistä etua uhkaavista laittomuuksista ilmoittaminen helpommaksi ja varmistaa, ettei ilmoittajalle koidu haitallisia henkilökohtaisia seuraamuksia. Lisäksi lain toivottiin vähentävän pimeän työvoiman käyttöä ja veronkiertoa. Laki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ilmoittaja havaitsee mahdollisen rikkomuksen oman työnsä yhteydessä. Hän voi olla työsuhteessa siihen yritykseen tai organisaatioon, jonka toiminnan epäilee rikkoneen lakia, mutta myös esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijä, alihankkijana toimiva itsenäinen ammatinharjoittaja tai osakteksti Mikko Nikula kuva Kati Oksman Ilmoittajansuojelulain tarkoitus on turvata väärinkäytöksistä ilmoittavan työntekijän asemaa. Anonyymejä ilmoituksia voi kuitenkin tehdä vain lakiin listatuilla toimialoilla, ja rajaukset ovat tiukat. Elintarvikealalla työntekijä voisi tehdä ilmoittajansuojelulain mukaisen ilmoituksen esimerkiksi elintarviketurvallisuuden vaarantamisesta tai eläinten terveyden ja hyvinvoinnin laiminlyönnistä. Kuva ei liity juttuun. L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö E L I N TA E 13
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 keenomistaja voi tehdä ilmoituksen. Jo päättyneen työsuhteen aikana tapahtuneista laittomuuksistakin voi ilmoittaa. ”Laki jäi torsoksi” Työntekijöiden näkökulmasta ilmoittajansuojelulaista tuli vesitetty versio. Laki koskee nimittäin vain tiettyjä toimialoja. Ilmoituksia voi tehdä esimerkiksi julkisiin hankintoihin, rahoituspalveluihin, tuoteturvallisuuteen, kuluttajansuojaan tai elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä epäilyksistä. Esimerkiksi palvelualojen sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan toiminnoista suurin osa jää lain soveltamisalan ulkopuolelle. – Olisi ollut parempi tehdä yleislaki, jossa ei ole rajattua soveltamisalaa. Nyt laki jäi torsoksi. Ihmiset joutuvat lukemaan pykäliä ja arvailemaan, saako ilmoituksen tekijä suojan vai ei. Sitä paitsi soveltamisalamääräys on ilmoittajan näkökulmasta erittäin tulkinnanvarainen, sanoo SAK:n juristi Paula Ilveskivi. Työnantajajärjestöt lobbasivat valmisteluvaiheessa yleislakia vastaan, jota SAK ja toimihenkilöitä edustava STTK kannattivat. Palkansaajat katsoivat, että nykymuotoinen laki nostaa ilmoittamiskynnyksen helposti hyvin korkealle. – Vaikka tietäisi jonkin väärinkäytöksen, niin siitä ilmoittaminen voi olla työntekijälle iso riski oman uran kannalta. Lisäksi lakiin kirjattiin erikseen sanktiot perusteettoman ilmoituksen tekemisestä, vaikka on muita pykäliä, joiden perusteella sellaiseen toimintaan voisi puuttua. Paula Ilveskivi arvostelee muitakin lakiin sisältyviä arvovalintoja. – Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä rikkomuksista tehdyt ilmoitukset kuuluvat suojan piiriin, mutta jos ilmoittaa työntekijöiden työsuojeluun ja terveyteen liittyvistä asioista, suojaa ei saa. Kokonaiskuva lain vaikutuksista epäselvä Ilmoittajansuojelulain soveltamisalat kopioitiin lähes sellaisenaan EU-direktiivistä, josta on Suomessakin paljon käytetty sen englanninkielistä nimeä whistleblowereli pilliinvihellysdirektiivi, ja whistleblower-laistakin kuulee edelleen puhuttavan. Vuonna 2019 vahvistetun direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden tuli säätää kansallinen laki, joka velvoittaa yli 50 henkeä työllistävät yritykset ja organisaatiot perustamaan anonyymin ilmoituskanavan. Ei ole tutkittua tietoa siitä, miten tunnollisesti yritykset ovat ilmoituskanavia perustaneet. Epäselvää on myös, kuinka paljon ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluvia ilmoituksia Suomessa vuosittain tehdään ja miten iso osa näistä johtaa tutkintaan tai sanktioihin. – En edes uskalla lähteä arvaamaan. Yritysten lisäksi esimerkiksi kunnilla ja monilla eri viranomaisilla on omia ilmoituskanaviaan. Näistä kaikista ei ole kerättyä tietoa. Esimerkiksi toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät muitakin kuin itseään koskevia ilmoituksia, sanoo vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Liesivuori. Ilmoittajansuojelulain lähtökohtana on, että ensisijaisesti ilmoitukset tulisi tehdä ja ongelmat ratkaista työpaikkatasolla. Oikeuskanslerinvirasto kuitenkin ylläpitää keskitettyä ilmoituskanavaa. – Sinne voi tehdä ilmoituksen, jos lain mukaiset kriteerit täyttyvät ja ilmoittaja syystä tai toisesta katsoo, että oman yrityksen tai organisaation kanavaa ei voi käyttää, Liesivuori kertoo. Vuonna 2024 toimivaltaiset viranomaiset ottivat vastaan 80 ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluvaa ilmoitusta, josta 27 johti hallinnolliseen toimenpiteeseen ja yksi rahojen takaisinperintään. Yleisimmät ilmoituksen syyt olivat epäillyt väärinkäytökset julkisissa hankinnoissa tai yksityisyyden ja henkilötietojen suojan loukkaukset. • ELINTARVIKEALALLA tyypillinen tilanne, jossa nimettömän ilmoituksen tekevä työntekijä voisi saada ilmoittajansuojelulain mukaisen suojan, on sellainen, jossa väärinkäytöksen katsotaan uhkaavan yleistä etua. Laissa on listattu tällaisina asioina esimerkiksi elintarviketurvallisuuden vaarantaminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin laiminlyönnit. Kyseessä täytyy olla teko, joka on säädetty laissa rangaistavaksi. Jos yrityksellä ei ole ilmoituskanavaa, voi ilmoituksen tehdä Oikeuskanslerinvirastolle. Ilmoittajansuojalakia ei yleensä voi soveltaa tapauksiin, joissa ilmoituksen aiheena ovat vaaralliset työskentelyolosuhteet tai muut työsuojelun puutteet, työehtosopimuksen rikkomukset tai esihenkilön tai toisen työntekijän epäasiallinen käytös. Näissä tilanteissa työntekijän kannattaa olla yhteydessä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun, pääluottamusmieheen tai liittoon. • Mistä asioista työntekijä voi ilmoittaa? Ilmoittajansuojelulaista tuli vesitetty versio. E L I N TA E 13
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Suomeen on kallista tulla opiskelemaan Suomeen ammatillisiin oppilaitoksiin opiskelemaan tulevat ulkomaalaiset joutuvat maksamaan jopa 15 000 euron kynnysrahoja koulutusagenttiyhtiöille. Monet ovat saaneet harhaanjohtavaa tietoa Suomen olosuhteista, kuten työllistymismahdollisuuksista. teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman O P I S K E L I J AT U lkomaalaisia opiskelijoita on suomalaisissa opinahjoissa yhä enemmän. Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen eli ETA:n ulkopuolelta eli niin sanotuista kolmansista maista moni hakeutuu Suomeen opiskelemaan kansainvälisten koulutusagenttien rekrytoimina. SEL:n järjestötoimitsija Chau Nguyen on törmännyt ilmiöön kiertäessään ammatillisissa oppilaitoksissa kertomassa elintarvikealan opiskelijoille työelämän pelisäännöistä. Eräässä ryhmässä oli 20 opiskelijaa, jotka kaikki olivat tulleet samaan aikaan eri Aasian maista ja maksaneet koulutusagenttiyhtiölle päästäkseen Suomeen. – Kukin oli maksanut 15 000 euroa. Ajatus oli SEL:n tietojen mukaan koulutusagenttiyritykset ovat perineet jopa 15 000 euron palkkioita elintarvikealan perustutkintoa Suomeen opiskelemaan tulevilta ihmisiltä. Kuva ei liity juttuun.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 myyty heille lukukausimaksuna, vaikka Suomessa ei toisella asteella ole vielä lukukausimaksuja, Nguyen kertoo. Koulutusagenttiyritykset auttavat opiskelijaa oppilaitokseen hakemisessa sekä esimerkiksi oleskelulupaja viisumihakemusten tekemisessä, lentolippujen hankkimisessa ja asunnon etsimisessä. Viisumihakemus, lentoliput tai asumiskulut eivät kuitenkaan sisälly välittäjäfirmalle maksettavaan summaan, vaan opiskelija joutuu maksamaan ne itse erikseen. Nguyen muistuttaa, että työelämässä kynnysrahan ottaminen on kiellettyä. – Jos suomalainen yritys palkkaa ulkomailta työntekijöitä ja jokin firma toimii siinä välittäjänä, työntekijöiden ei tarvitse maksaa sille firmalle, vaan työnantajayritys maksaa agenttifirmalle rekrytoinnista. Opiskelupaikkojen osalta vastaavaa lakia ei ole. – Ongelma ei ole se, että ihmiset tulevat Suomeen opiskelemaan. Ongelma on se, että nämä yritykset hyväksikäyttävät järjestelmää ja tekevät sillä rahaa, Nguyen painottaa. Harhaanjohtavia mielikuvia Koulutusagentit maalaavat ruusuisia kuvia opiskelusta Suomessa. Erään yhtiön internetsivuilta avautuu ponnahdusikkuna, jossa luvataan ”kultainen tiketti Eurooppaan”. ”Koe oppimisen ilo maailman onnellisimmassa maassa”, mainostaa Suomea toinen. – Kerrotaan, että täältä löytyy töitä, täällä on turvallista ja hyvä olla, ja kaikki asiat ovat kunnossa, Nguyen kuvailee. – Mutta tämän hetken työttömyyslukemat ovat mitä ovat, erittäin korkeat. Moni opiskelija on kysynyt minulta ensimmäiseksi tavatessamme, mistä he löytäisivät työtä. Myös työja elinkeinoministeriön viime joulukuussa julkistetussa selvityksessä todetaan, että koulutusagentit ovat antaneet harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista Suomessa. Monien ulkomaalaisten opiskelijoiden olisi saatava töitä jo opintojen aikana voidakseen maksaa takaisin velkojaan, joita he ovat joutuneet ottamaan välitysmaksujen vuoksi. Opiskeluviisumilla on oikeus työskennellä 30 tuntia viikossa. Jos työtä ei löydy, vaarana on päätyminen pimeille työmarkkinoille. Selvityksessä todetaankin, että velkaantuminen on altistanut jotkut opiskelijat työperäiselle hyväksikäytölle Suomessa. Ammatilliset oppilaitokset alkavat perimään EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukuvuosimaksuja 1.8.2026 alkaen. Kuva ei liity juttuun. Suomessa opiskelussa on myös kielelliset haasteensa. Useimmat tulijat eivät osaa suomea ennestään lainkaan. Joissakin oppilaitoksissa on englanninkielisiä ammatillisen koulutuksen linjoja, mutta suuri osa tulijoista opiskelee suomenkielisillä linjoilla. – Kyllähän tässä kuormitetaan myös opettajia valtavasti sillä, että tutkinnot ovat suomeksi ja heidän pitäisi opettaa suomeksi, mutta kaikki opiskelijat eivät osaa suomea, Nguyen toteaa. – Varsinkin jos opiskelijat asuvat paikkakunnilla, missä ei ole paljon palveluita tai kohtaamispaikkoja, he eivät pääse helposti harjoittelemaan suomen kieltä. Kaikki tulijat eivät myöskään ole selvillä siitä, miten paljon suomen kielen taidon puute vaikeuttaa työnhakua. Lukuvuosimaksut tulevat Toisen asteen oppilaitokset eli lukiot ja ammatilliset oppilaitokset alkavat perimään EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukuvuosimaksuja 1.8.2026 alkaen. Suomalaisissa korkeakouluissa eli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut ovat olleet käytössä jo vuodesta 2017 lähtien. Lukuvuosimaksut vaihtelevat oppilaitoksittain ja oppialoittain. Esimerkiksi elintarvikealan perustutkinnon suorittaminen maksaa jatkossa Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän Kpedun ammattiopistossa 12 100 euroa lukuvuodelta eli koko tutkinto maksaa kolmessa vuodessa 36 300 euroa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa vastaavat hinnat ovat 12 700 ja 38 100 euroa. Lukuvuosimaksu ei sisällä opiskelijalle maksutonta ruokailua, asuntolapaikkaa eikä oppimateriVaarana on päätyminen pimeille työmarkkinoille.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Aasiasta eniten tulijoita ∞ Maaliskuussa 2026 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli noin 214 000 opiskelijaa, joista noin 28 000 (13 %) oli muiden kuin EUtai ETA-maiden kansalaisia. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 2018 maaliskuussa heitä oli vain reilut 4 000 (alle 2 %). ∞ Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13 565 ja lupia myönnettiin 10 486. Kielteisten päätösten osuus oli 9 %. ∞ Eniten opiskeluperusteisia oleskelulupahakemuksia jättivät Bangladeshin, Nepalin, Sri Lankan, Intian ja Pakistanin kansalaiset. Koulutusagentit ovat antaneet harhaanjohtavaa tietoa. aaleja, vaan niistä pitää maksaa erikseen. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus opiskeluhuollon palveluihin sekä oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen. Jos koulutusagentit pitävät hintansa ennallaan, välitysmaksu ja kolmen vuoden lukuvuosimaksut olisivat jatkossa EUja ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan tulevalle elintarvikealan opiskelijalle yhteensä noin 50 000 euroa. Taloushuolet pahenevat Väestön ikääntyessä Suomeen halutaan ulkomaalaista työvoimaa. Hallitus arvioi esityksensä vaikutusarvioissa, että tulijoita riittää lukuvuosimaksuista huolimatta. – Korkeakoulupuolen kokemuksista tiedetään, että siellä tuli lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen hetkellinen notkahdus opiskelijamääriin, mutta sittemmin ne kääntyivät nousuun, kertoo hallitusneuvos Anna Kankaanpää opetusja kulttuuriministeriöstä. Kankaanpään mukaan ulkomaalaisille opiskelijoille Suomen vetovoimatekijä olisi jatkossa koulutuksen laatu, ei sen maksuttomuus. Kankaanpää ja Nguyen eivät usko, että lukuvuosimaksujen myötä koulutusagentit alentaisivat omia maksujaan. – Sehän on heillä liiketoimintaa, ja he haluavat siitä oman voitto-osuutensa, Kankaanpää huomauttaa. Nguyen ennustaa, että lukuvuosimaksujen myötä opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ja paineet pahenevat entisestään. – Moni myy omaisuuttaan pois tai ottaa isompia lainoja. Lukuvuosimaksut koskevat niitä, joilla on opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa tai joiden ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on myönnetty opiskelun perusteella. Maksamaan joutuvat myös ne, jotka ovat saaneet oleskeluluvan perheenjäsenen opiskelun perusteella. Lukuvuosimaksut eivät koske oppivelvollisia, vaihto-opiskelijoita, pysyvän oleskeluluvan saaneita eivätkä kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavia ihmisiä. Rekrytointi uusiksi Viime joulukuussa hallituksen ministerityöryhmä linjasi joistakin keinoista, joilla ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmiin yritetään puuttua. Linjauksen mukaan opiskelijan perhe voisi muuttaa Suomeen vasta vuosi opiskelijan jälkeen, jotta opiskelija saisi realistisen kuvan siitä, miten perheen kanssa Suomessa voi tulla toimeen. Opiskelijoilta vaaditun toimeentulon euromäärä määritetään jatkossa laissa, ja oleskeluluvan epäämistä kielitaidon puuttuessa helpotetaan. Hallitus selvittää mahdollisuutta kieltää muut kuin korkeakoulujen kanssa sopimussuhteessa olevat koulutusagentit. Korkeakoulujen käyttämien agenttien tiedot kootaan yhteen ja rekrytoinnille luodaan yhteiset pelisäännöt, hallitus lupaa. Nguyen väläyttää mahdollisuutta toteuttaa opiskelijoiden rekrytointia valtiollisena toimintana. – Valtion oma välittäjäfirma pystyisi säätelemään toimintaa sen mukaan, mille aloille tarvitaan opiskelijoita, huolehtisi eettisistä rekrytointikeinoista ja pystyisi valvomaan, etteivät ihmiset joudu sellaisiin tilanteisiin, mihin kenenkään ei pitäisi joutua. Lisäksi tulisi Nguyenin mukaan pohtia, voisiko valtio tukea joitain tiettyjä opintoaloja, joille tiedetään tarvittavan lisää työvoimaa. – Kun opiskelija valmistuu ammattiin ja saa työpaikan, yhteiskunta saa häneltä verotuloja, Nguyen muistuttaa. • SEL:n järjestötoimitsija Chau Nguyen toteaa, että lukuvuosimaksut pahentavat ulkomaalaisten opiskelijoiden rahahuolia entisestään. Pinja Tuominen
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Kuntoutusjärjestelmä voi syrjäyttää osan ihmisistä T yökyvyttömyyden kustannukset ovat suuret: laskentatavasta riippuen kolmesta jopa viiteen miljardiin euroon vuodessa. Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, ihmisten työkyvyttömyyttä kannattaisi ehkäistä nykyistä paremmin. – Voisimme toimia tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Järjestelmä saattaa nykyisellään jopa syrjäyttää ihmisiä työelämästä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo. Sinisalo viittaa siihen, että sairastuneen polku terveydenhuollosta kuntoukseen on täynnä katkoksia. Ihminen saa sairastuttuaan sairauspäivärahaa. Jos sitä jatkuu pitkään, hän pyrkii ehkä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle. Kuntoutustukea voi saada vain, jos on jo päässyt tutkimuksiin ja tarpeellisiin hoitoihin. Moni ei pääse, koska perusterveydenhoito on tukossa. Työeläkekuntoutusta taas ei voi saada, jos hoidot ovat olennaisesti kesken tai eivät ole edes alkaneet. Lainsäädännön mukaan työeläkekuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hoidon mahdollisuudet on käytetty niin, että henkilön toimintakyvystä tiedetään tarpeeksi kuntoutuspäätöstä tehtäessä. Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät nuoret putoavat helposti järjestelmien väliin. Jos työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, henkilön tilannetta voidaan tarkastella Kelan puolella. Silloin hän siirtyy toisen lainsäädännön piiriin ja saattaa olla oikeutettu Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusjärjestelmä tiiviisti Ammatillista kuntoutusta järjestävät teksti Riitta Gullman/Tela Jokainen meistä voi sairastua niin, että työnteko vaikeutuu merkittävästi tai ei enää onnistu omassa työssä. Takaisin työelämään pääsemiseksi tarvitaan kuntoutusta, mutta sen saaminen voi pahimmillaan kestää vuosia. T Y Ö K Y K Y Työeläkekuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista KUN PALKANSAAJA, yrittäjä tai maatalousyrittäjä sairastuu niin, että häntä uhkaa työkyvyttömyys, puhutaan työeläkekuntoutuksesta. Sitä järjestävät ja sen kustantavat työeläkevakuuttajat. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on auttaa pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen myöntämiselle on lainsäädännössä joukko edellytyksiä. Niitä ovat muun muassa: – se, että hakija on alle alimman vanhuuseläkeiän – se, että hänellä on todettu sairaus, vika tai vamma, joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina – se, että hän on ansainnut työskentelystä vähintään 43 028,38 € (2026) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana työeläkevakuuttajat, Kela, työvoimahallinto sekä tapaturmaja liikennevakuutusyhtiöt. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat esimerkiksi pitkään työelämän ulkopuolella olleet henkilöt. Tapaturmaja liikennevakuutusyhtiöt taas järjestävät kuntoutusta, jos sen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto puolestaan järjestää kuntoutusta vajaakuntoisille työntekijöille. Juttua on lyhennetty alkuperäisestä. Lue lisää: www.tela.fi Tätä on työeläkekuntoutus ∞ Työeläkevakuuttajat järjestävät työeläkekuntoutusta ja kustantavat sen. Sen tavoitteena on auttaa työntekijää pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. ∞ Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä. Se on myös aina ammatillista eikä sisällä esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta, kuten fysioterapiaa tai psykoterapiaa. ∞ Työeläkekuntouksen keinoja ovat neuvonta ja ohjaus, työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä (3–6 kk), työhönvalmennus, uudelleenkoulutus tai kurssitus sekä taloudellinen tuki elinkeinotoiminnan tai ammatin harjoittamiseen.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Liiton toiminnasta saa verkostoja ja merkitystä elämään F azerin Lappeenrannan makeistehtaan pakkaamo tarjosi seitsemän vuotta sitten Petra Valtoselle ensimmäisen vakityöpaikan, eikä hän sen jälkeen ole muualle kaivannut. Viimeisen vuoden aikana hänen elämäänsä on kuitenkin tullut reippaasti lisää merkityksellistä tekemistä. Töiden jälkeen Valtonen suuntaa yhä useammin Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokouksiin tai liiton hommiin. Hän on SDP:n kaupunginvaltuutettu Lappeenrannassa, työpaikallaan tuore osaston luottamusmies, ja juuri nimetty SEL:n valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen. Lisäksi hän suorittaa parhaillaan SEL:n ja KSL-opintokeskuksen kouluttajakoulutusta sekä osallistuu SEL:n nuorten ay-vaikuttajien koulutukseen. Tekemisen tahti ja uusien tehtävien vyöry ovat lievästi sanoen hengästyttäviä. Vaikuttamisen halu ja aktiivisuus kumpuavat osin henkilökohtaisista kokemuksista. – Äidin kuolema muutama vuosi sitten ehkä laukaisi jotain. Kun tajusi elämän rajallisuuden, se herätti halun tehdä merkityksellisiä asioita, Valtonen pohtii. Työehdot liiton tärkein tehtävä Petra Valtonen, 31, liittyi ammattiliittoon heti työuransa alussa lähinnä työttömyysturvan takia. – Se oli vakuutus sen varalle, jos työelämässä tapahtuisi jotain yllättävää. Sittemmin teksti ja kuvat Sami Turunen Karkkia työkseen pakkaavalla Petra Valtosella on ollut varsin vauhdikas vuosi. Elämään on tullut uusia kiinnostavia luottamustehtäviä ja lisää merkityksellistä tekemistä. Nuori ay-aktiivi Petra Valtonen on alun perin ruokolahtelainen, mutta Lappeenranta on vakiintunut kotikaupungiksi jo vuosia sitten. Viime vuonna hänet valittiin Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon. N U O R E T
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ymmärrykseni ay-liikkeen perimmäisestä tarkoituksesta on kuitenkin syventynyt, hän sanoo. – Nyt liittyisin liiton jäseneksi työehtojen takia. Fakta on, että liiton voimaa tarvitaan. Jos työntekijöiden järjestäytymisaste laskee kovin alas, meillä ei ole enää vahvaa neuvotteluasemaa työehtosopimuksissa. Jokaisen työntekijän pitäisi miettiä sitä ihan oikeasti. Valtonen pitää SEL:n tarjontaa, joka pitää sisällään kokousten ja koulutusten lisäksi myös paljon vapaamuotoisia tapahtumia, raikkaana ja kiinnostavana. Silti perinteinen ay-toiminta saattaa näyttäytyä nuorten aikuisten silmissä hieman ”epäseksikkäänä”. Siksi hän haluaa olla mukana kehittämässä liitosta houkuttelevampaa. – Nuoret kaipaavat konkreettista vastinetta jäsenmaksulleen, mutta festarilippujen ja muiden etujen lisäksi he tarvitsevat tietoa siitä, kuka heidän etujaan puolustaa. Sillä on myös väliä, kuka asiasta kertoo nuorille – ja millaisilla tavoilla. – Jos puhuja on itsekin nuori, viesti menee ehkä paremmin perille kuin eläkeikää lähestyvän suusta. Valtonen suunnittelee ottavansa yhteyttä paikalliseen ammatilliseen oppilaitokseen, jotta hän voisi mennä kertomaan opiskelijoille liiton merkityksestä ja toiminnasta. Verkostoja ja varmuutta koulutuksista Petra Valtosen kalenteri täyttyy luottamustehtävistä, mutta hän vakuuttaa, että uuden oppiminen antaa enemmän kuin ottaa. SEL:n nuorten ay-vaikuttajien koulutus sekä kouluttajakoulutus ovat tarjonneet tietoja ja taitoja, joita ei saa suoraan oppikirjoista. – Olen päässyt verkostoitumaan – Työmatkani kotoani Lappeenrannan keskustasta Fazerin makeistehtaalle on vain kilometrin. Usein kävelen tai pyöräilen, mutta jos laiskottaa, menen autolla, Petra Valtonen nauraa. ihmisten kanssa. En ole luontainen esiintyjä, ja saan kouluttajakoulutuksesta harjoitusta ja varmuutta esiintymiseen. Voisin mielelläni toimia joskus kouluttajana liiton tapahtumissa. Erityisen hedelmällisenä hän pitää sitä, miten eri luottamustehtävät tukevat toisiaan. Luottamusmiehenä hän oppii tulkitsemaan lakia ja tessiä, kaupunginvaltuutettuna taas näkee yhteiskunnallisen päätöksenteon isomman kuvan. Kaupunginvaltuustossa Valtonen haluaa edistää erityisesti ihmisten hyvinvointia, joka istuu hyvin myös ay-liikkeen arvomaailmaan. – Lähdin kuntavaaleissa ehdolle kokeilumielessä. Sloganini oli “Hyvinvointi kuuluu kaikille”, koska tulotasosta riippumatta jokaisella pitää olla mahdollisuus hyvään elämään. Sainkin sitten 174 ääntä ja menin läpi, hän hymyilee. Harrastuksista virtaa ja tasapainoa Nuorena jaksaa, mutta kolmivuorotyö makeistehtaan pakkaamossa, vaativa valtuustopesti ja liiton toiminta monine rientoineen vievät paljon aikaa. Petra Valtosella riittää silti virtaa. – On kiva tehdä hommia yhteisten asioiden eteen, ja kaikesta uudesta on siksi helppoa innostua, hän sanoo. Vastapainoa vaikuttamiselle Valtonen saa liikunnasta, joka auttaa pitämään ajatukset kirkkaana. Vapaa-aika kuluu polkupyöräillen, lentopallokentällä, padel-hallilla tai kuntosalilla. Myös työnantajan joustavuus on auttanut paljon. – Meillä on töissä hyvähenkinen porukka sekä hyvää johtamista. Pomo on ollut ymmärtäväinen, kun on ollut tarvetta olla poissa näiden omien juttujen takia. • Oletko alle 35-vuotias? Tule mukaan SEL:n nuorten toimintaan: www.selry.fi/nuoret ”Fakta on, että liiton voimaa tarvitaan.”
  • E L I N TA E 21 Porokylän Leipomo on kasvanut runsaassa 40 vuodessa Suomen kuudenneksi suurimmaksi leipomoksi. Leipää susirajalta kaikkialle Suomeen teksti ja kuvat Kati Oksman T Y Ö P A I K A L L A Pyöreiden ruisleipien muotoilu vaatii taitoa. Kuvassa Johan Marjanen ja Polina Nevolina. – Polina tuli meille kesätöihin viime vuonna ja jäi tälle tielle. Hän oli yksi harvoista, jotka oppivat tämän leipien muotoilun, leipomoyrittäjä Erik Kärki kertoo. E L I N TA E 2 E L I N TA E 2