Elintae 2/2022 - Lehtiluukku.fi

KymppiMaukkailla uskotaan vahvasti kotimaisuuteen MUUTOSNEUVOTTELUT | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 2 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Liian pieniä työturvallisuusasioita ei ole Heli Laiho haluaa olla helposti lähestyttävä LUOT TAMUSHENKILÖ T YÖPAIKALL A JOS TYÖSUHTEESI PÄÄTTYY, MUISTA AINAKIN NÄMÄ ASIAT UUDEN ALUN EDESSÄ TARKISTA TOUKOKUUSSA, ETTÄ PALKKAASI ON KOROTETTU PALKANKOROTUKSET
E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 M/S SILJA EUROPA HKI-TALLINNA-HKI 14.-15.5.2022 NUORTEN RISTEILY Alle 35-vuotiaat selliläiset astuvat laivaan lauantaina 14.5.2022 klo 17.00 ja laiva saapuu takaisin Helsinkiin sunnuntaina 15.5.2022 klo 16.00. 71 €/hlö, jos hytissä 4 hlöä 78 €/hlö, jos hytissä 3 hlöä 90 €/hlö, jos hytissä 2 hlöä Hinnasta vähennetään ammattiosastosi tuki, josta saat tiedon osoitteesta www.selry.fi/nuoret tai omasta ammattiosastostasi. Hinta sisältää majoituksen joko B2-, B3tai B4-hytissä, buffet -ruokailun ja aamiaisen sekä matkat Helsinkiin ja takaisin, sopivasti asiaohjelmaa sekä parhaat selIiläiset tyypit! Varaa paikkasi ja ilmoittaudu 7.4.2022 mennessä: www.selry.fi/nuoret LISÄTIEDOT RISTEILYSTÄ JA SEL:N NUORTEN TOIMINNASTA: Chau Nguyen p./whatsapp 045 7881 7611 chau.nguyen@selry.fi
E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Aluksi M aailma, suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa, halusimmepa sitä tai emme. Monet muutokset ovat työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta myönteisiä, mutta muutoksia tapahtuu myös huonompaan suuntaan. Ammattiliiton jäseniksi järjestäytyneet työntekijät voivat vaikuttaa moneen asiaan, mutta vain harva asia on täysin omassa päätösvallassamme. AMMATTILIITTOJA JA työehtosopimuksia vastaan on meillä Suomessakin hyökätty viime vuosina niin voimakkaasti, että on vaikea uskoa, että elämme 2020-luvulla. Kriitikot väittävät ammattiliittojen jääneen ajastaan jälkeen ja olevan tarpeettomia. Ammattiliitot eivät toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta ja on selvää, että liittojenkin on arvioitava toimintaansa jatkuvasti ja muututtava tarvittaessa. AMMATTILIITTOJEN PERUSTEHTÄVÄÄ ei kuitenkaan ole mitään tarvetta muuttaa. Ammattiliitto on olemassa työntekijöiden etujen ajamiseksi ja oikeuksien puolustamiseksi. Liittoa tarvitaan edelleen yhtä paljon kuin viime vuosisadan alussa, vaikka järjestäytyneiden työntekijöiden ansiosta moni asia onkin nyt paremmin kuin sata vuotta sitten. VAIKEISTA AJOISTA huolimatta SEL on onnistunut jäsentensä edunvalvonnassa vähintään kohtuullisesti. Liiton talous ja työtaisteluvalmius ovat kunnossa. Parannettavaa riittää silti edelleen. Seuraava tärkeä liiton toiminnan arvioinnin ja kehittämisen paikka on SEL:n edustajakokous toukokuussa Lappeenrannassa. AMMATTILIITON PITÄÄ olla ajan hermolla siitä, mitä työpaikoilla tapahtuu ja mitkä asiat puhuttavat jäseniä. Toiminnan kehittämisen on oltava jatkuvaa työtä, jolla pyritään vastaamaan jäsenten tarpeisiin ja toiveisiin. Tähän työhön SEL:n edustajakokouksen keskustelut ja päätökset antavat toivottavasti hyvät eväät. Miten muuttaisit liiton toimintaa? P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ammattiliiton pitää olla ajan hermolla siitä, mitkä asiat jäseniä puhuttavat.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 2/22 25.3.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Sipoon jäätelötehdas sulku-uhan alla 12 Uudet palkkataulukot laskettu 14 Keksitehtaan taru lopussa Ruotsissa 16 Geneve-koulu oli hieno kokemus 18 Kymppi-Maukkailla viihdytään töissä 24 Työsuhteesi päättyessä, muista nämä asiat 26 Järjestösivut 34 Luottamushenkilö 42 Selvitetty tapaus 43 Asiantuntija vastaa 44 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Heli Laiho aloitti vuoden alusta työnsä Saarioisten Huittisten tehtaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävässä. Kannen kuva: Hanna Hirvonen ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL TUOMITSEE Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja on tehnyt 5000 euron lahjoituksen sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseksi. Puolet lahjoitettiin Punaisen Ristin ja puolet UNICEFin kautta. Venäjän täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt ihmisiä Suomessa ja ympäri maailmaa. Talouspakotteiden lisäksi sota on johtanut laajaan Venäjän sekä venäläisten yritysten ja tuotteiden boikottiin. SEL muistuttaa, että sota ei ole tavallisten venäläisten syytä. Suomessa asuu paljon venäläisiä ja venäläistaustaisia ihmisiä. Heitä on paljon töissä myös elintarvikealan työpaikoilla. – Kaikki venäläiset eivät kannata presidentti Putinia ja Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan, eikä ole oikein syyttää heitä sodasta. Kohtelethan heitä edelleen asiallisesti naapurina ja työkaverina, SEL vetoaa jäseniinsä. ELOKUUSSA voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta vapaan sivistystyön opintoja on jatkossa helpompaa saada hyväksiluettua myöhemmissä opinnoissa esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa. Vapaan sivistystyön opinnoista on mahdollista saada opintopisteitä, jotka kirjataan Opetushallituksen Koski-tietovarantoon, jos opiskelija antaa siihen luvan. Uudistus koskee myös niitä ammattiliittojen kursseja, jotka järjestetään vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kuten Murikka-opistossa, ja joissa toteutuvat laissa vaaditut kriteerit osaamisperustaisesta koulutussuunnittelusta. SEL:n koulutuskumppani Murikka-opisto on ottanut vuoden alusta käyttöön mahdollisuuden tallentaa opintopisteet Koskeen osalla kursseista. – Alkuvaiheessa uuteen järjestelmään on pyritty siirtämään kursseja, joista olisi eniten hyötyä opiskelijoille jatkossa, SEL:n koulutussihteeri Jaana Saaranen kertoo. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset. TYÖNTEKIJÄ voi nyt saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa ilman erityspäätöstä, kun hänellä on julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa testillä todettu koronatartunta. Laki on voimassa 30.6.2022 asti ja sitä sovelletaan takautuvasti 1.1.2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatima todistus PCRtai antigeenitestillä todetusta koronavirustartunnasta sekä siitä, ettei työntekijän osallistuminen työhön ole suositeltavaa tartunnan leviämisriskin takia. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Lue koko juttu: www.selry.fi/uutiset SEL lahjoitti 5000 euroa Ukrainan sodan uhreille Murikka-opiston kursseista saa jatkossa opintopisteitä Tartuntatautipäivärahaa voi saada ilman eristyspäätöstä Maatalous on merkittävä elinkeino Ukrainassa. Kuva on otettu Lvivin kaupungin läheltä kesäkuussa 2015. Erkki Lampén
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti N yhtökauraja Delikaura -tuotteita valmistava Gold&Green Foods Oy:n Järvenpään tehtaan toiminta ja sen 69 työpaikkaa ovat lakkautusuhan alla. Paulig tiedotti maaliskuun alussa myyneensä Valiolle Gold&Green-tuotemerkit, patentit sekä tutkimusja kehitystoiminnan. Gold&Greenin henkilöstöstä työntekijöitä on noin 50. Järvenpäässä sijaitseva Gold&Green Foodsin tuotantolaitos ei sisälly kauppaan, eikä Valiolla ole aikomusta jatkaa tuotteiden valmistusta Pauligin omistukseen jäävällä tehtaalla siirtymäkauden jälkeen. Tämän vuoksi Paulig aloitti maaliskuussa muutosneuvottelut tehtaan tuotannon lopettamiseksi tämän vuoden aikana. Gold&Green Foodsin työntekijöiden pääluottamusmies Ilja Domninin mukaan työnantajan suunnitelmat tulivat työntekijöille täytenä yllätyksenä. Hän toivoo, että Paulig jatkaisi toistaiseksi Valiolle myytyjen tuotemerkkien lisenssivalmistusta ja Valio miettisi rauhassa parasta ratkaisua tuotannon järjestämiseksi. – Uskon, että pystyisimme osoittamaan Valiolle, että paras ratkaisu heille olisi ostaa myös tuotantolaitos ja jatkaa tuotteiden valmistusta Järvenpäässä. Tuotteidemme laatutaso on tasaisen korkea ja kiitos siitä kuuluu osaavalle työntekijäporukallemme. Jos työnantaja ei suostu hakemaan ratkaisua tehtaan toiminnan ja työsuhteiden jatkamiseksi Valion kanssa, työntekijät tulevat vaatimaan työnantajalta reilua muutosturvapakettia irtisanottaville. – Se olisi pienin mahdollinen korvaus lojaaleille työntekijöille, Domnin toteaa. Neuvotteluiden arvioidaan kestävän kuusi viikkoa, eivätkä ne koske Pauligin muuta henkilöstöä. Kaupan ensimmäinen osa astui voimaan jo maaliskuun alussa Gold&Greenin tutkimusja kehitystiimin siirryttyä osaksi Valion vastaavaa yksikköä. Paulig osti vuonna 2016 Gold&Green Foodsin osake-enemmistön ja vuodesta 2019 lähtien yritys on ollut Pauligin kokonaan omistama tytäryhtiö. Yrityksen toiminta on ollut tappiollista. Valio ostaa Gold&Greenin tuotteet, Järvenpään tehdas ja 69 työpaikkaa lakkautusuhan alla Paulig
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti G reenfood sulkee Greendeli Oy:n Lahden tuotantolaitoksen ja irtisanoo koko henkilöstön, lähes 35 ihmistä. Heistä työntekijöitä on reilut 30. Valmisleipien tuotanto siirretään kesällä Lahdesta samaan konserniin kuuluvan Salico Oy:n Helsingin tuotantolaitokselle, jonne tehdään tilaa uusille tuotantolinjoille ulkoistamalla keräilytoiminnot LTP Groupille. – Olemme surullisia työnantajan päätöksestä lopettaa Lahden tuotantolaitos. Meillä on ollut täällä toimiva tuotanto ja hyvä työyhteisö. Olisimme halunneet jatkaa työtämme, Greendelin työntekijöiden pääluottamusmies Peggy Ong-Huhtamäki kertoo. Greendelin liikevaihto on ollut kasvussa ja se oli 9,6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Toiminta on kuitenkin ollut tappiollista viimeiset kolme vuotta. Irtisanotut voivat hakea Salicolla Helsingissä avautuvia työpaikkoja. – Moni meistä ei pysty siirtymään työpaikan perässä Helsinkiin. Työmatka on lähes sata kilometriä yhteen suuntaan, se on pitkä ja kallis matka näillä palkoilla, Ong-Huhtamäki sanoo. Ulkoistamisen seurauksena Salico irtisanoo koko keräilynsä henkilöstön Helsingissä, yhteensä 23 ihmistä. Heistä ainakin kymmenen työllistyy talon sisällä uusiin tehtäviin. – Työnantajan päätös ulkoistaa keräily oli meille pettymys. Olisimme halunneet pitää keräilyn omana toimintana. Tämä ei ollut reilu päätös työntekijöille. He ovat tehneet hyvää työtä, mutta nyt he joutuvat joko uusiin tehtäviin tai siirtymään töihin uudelle työnantajalle. Jos jotain hyvää pitää hakea, toivon että tämä päätös turvaa työpaikkamme, Salicon työntekijöiden pääluottamusmies Jari Heiskanen sanoo. Salico ja Greendeli ovat osa ruotsalaista Greenfood-konsernia, jonka suurin omistaja on Nordic Capital -pääomarahasto. Vuonna 2020 Greenfood sulki Salicon alkuperäisen tuotantolaitoksen Juvalla ja irtisanoi 103 ihmistä. Tuotanto siirrettiin Helsingin tuotantolaitokselle, jonka Salico osti Apetitiltä vuonna 2019. – Toivon todella, että isot mullistukset ovat nyt takana ja edessä ovat rauhallisemmat ajat ja saamme työrauhan tontille, Heiskanen toteaa. Greenfood sulkee Greendelin tuotantolaitoksen Lahdessa ja ulkoistaa Salicon keräilyn Helsingissä Minttu Sillanpää
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti M arinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Työja elinkeinoministeriö ei näytä välittävän tästä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi ministeriössä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli täsmentää lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saisi vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Tehtävänä oli myös selvittää perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista sekä ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntöja muihin toimiin. TYÖRYHMÄ ISTUI ja tuli siihen tulokseen, että mitään ei tarvitse tehdä. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että tutkimusten mukaan ongelmia on. Silti työryhmän enemmistön mielestä ei tarvitse tehdä mitään. Olen toista mieltä. Toista mieltä olivat myös kaikki muut palkansaajajärjestöjen edustajat työryhmässä. Puolet tasa-arvovaltuutetulle tulevista työelämän yhteydenotoista liittyy raskausja perhevapaasyrjintään. Raskaana olevia tai perhevapaata käyttäviä ei oteta töihin, määräaikaisia työsuhteita ei jatketa eivätkä perhevapaalta töihin tulevat pääse palaamaan aiempaan tai yhtä vaativaan työhön. Töihin palaavan suoja on osoittautunut heikoksi varsinkin silloin, kun työpaikalla on tapahtunut muutoksia. Lainsäädäntö ei käytännössä suojaa raskaana olevaa tai perhevapaata käyttävää eikä estä irtisanomasta perhevapaalta töihin palaavaa työntekijää. NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ on sekä tasa-arvovaltuutetun tilastojen että ammattiliittojen kokemusten mukaan osoittautunut riittämättömäksi suojaksi raskaana oleville ja perhevapaata käyttäville työntekijöille. Toivon, että ministerit, joilla itsellään on paljon pieniä lapsia, havahtuvat ja ryhtyvät hallitusohjelman mukaisiin toimiin. Syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty monessa kansainvälisessä sopimuksessa. Se on rikoslain mukaan rangaistava teko. Jokaisen, jota on syrjitty raskauden tai perhevapaan käyttämisen takia, pitää saada oikeutta. Tasa-arvon kärkimaa? K O L U M N I S A N O T T U A 30 % ”SAK ja sen jäsenliitot varmistavat kaikissa tapauksissa, että Paperiliitolla ja Sähköliitolla on mahdollisuus jatkaa työtaistelua UPM:ssä niin pitkään kuin tarve vaatii.” S A K : N H A LLIT U K S E N TI E D OTE 7. 3 . 2022 ”Vuonna 2022 maatalouden keskimääräinen kannattavuuskerroin painuu varovaisen skenaarion mukaan 0,25:een viime vuoden 0,41:stä. Maatalousyrittäjän tuntipalkka jää neljään euroon ja oman pääoman korkotuotto painuu 0,9 prosenttiin.” LU O N N O N VA R A K E S K U K S E N E N N U S TE 28 . 2 . 2022 JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N LUOTTAMUSMIEHISTÄ 30 % ON NAISIA. KAIKISTA SEL:N JÄSENISTÄ NAISIA ON 57 % JA TYÖIKÄISISTÄ JÄSENISTÄ NAISIA ON 50 %. ANU-TUIJA LEHTO Kirjoittaja on SAK:n lakimies, joka vastaa SAK:ssa esimerkiksi työlainsäädännön sekä tasa-arvoja muun yhdenvertaisuuslainsäädännön valmistelusta. L U K U ”Nykyinen lainsäädäntö on osoittautunut riittämättömäksi suojaksi raskaana oleville ja perhevapaata käyttäville.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Sodan vaikutukset näkyvät Suomessakin V E L L U N B L O G I ”Ei voi liiaksi tälläkään kertaa painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä. Se paitsi luo työtä, myös antaa turvaa kansainvälisissä kriiseissä.” T uskin kukaan pystyi vielä jokin aika sitten ennustamaan, että Euroopassa on tällä hetkellä menossa täysimittainen sota. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia. SODISSA SIVIILIEN kohtalo on aina kova. Tilanteesta kertoo paljon se, että sodan kymmenen ensimmäisen päivän aikana 1,5 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotimaansa. Siviilien auttaminen ja katastrofiapu ovat nyt tärkeitä. Tästä syystä liitto on lahjoittanut ukrainalaisille Unicefin ja SPR:n kautta rahallista tukea. VENÄJÄN PAINOSTAMISEKSI vetäytymään Ukrainasta on synnytetty laaja kansainvälisten taloudellisten pakotteiden rintama. Taloudelliset pakotteet eivät ikävä kyllä ole nopea keino, mutta on selvää, että ne on tässä vaiheessa tehtävä. PAKOTTEIDEN VARJO on pitkä. Vaikea kuvitella, mitä Venäjän johtajien päässä on liikkunut sotaretkestä päätettäessä. Se on kuitenkin selvää, että myös Venäjältä menee vuosia ellei vuosikymmeniä toipumiseen sodan jäljiltä. Kärsijöinä ovat tavalliset venäläiset. TALOUSPAKOTTEET VAIKUTTAVAT varmasti myös Euroopan ja Suomen talouteen. Kahdenkymmenen suurimman Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen joukossa on kolme elintarvikealan yritystä. Näiden lisäksi yksi suomalainen elintarvikealan yritys on merkittävä toimija Valko-Venäjällä. OSALTAAN JO Venäjän Krimin valtauksen johdosta asetetut elintarvikkeiden vientikiellot vaikuttivat suomalaisiin elintarvikeyrityksiin ja vienti Venäjälle laski niiden seurauksena huomattavasti. Nyt on aivan selvää, että tässä tilanteessa yritysten toiminta Venäjällä sekä Valko-Venäjällä on mahdotonta. Liiketoiminnan lopettamispäätökset näissä maissa olivat ehdottoman oikeita ratkaisuja. SE MINKÄ sota nostaa meilläkin väistämättä esiin on Suomen huoltovarmuus. Siinä kotimaisella elintarviketuotannolla on erittäin tärkeä osa. Ei voi liiaksi tälläkään kertaa painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä. Se paitsi luo työtä, myös antaa turvaa kansainvälisissä kriiseissä. YKSI TÄRKEÄ asia vielä: meillä on monilla elintarvikealan työpaikoilla venäläisiä tai venäläistaustaisia työkavereita ja liittomme jäseninä on heitä myös lukuisa joukko. Meidän pitää muistaa, että myös he ovat tässä tilanteessa kärsijöitä, eivät millään tavalla syyllisiä sotaan. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti SEL irtisanoi helmikuussa monen muun liiton tavoin sopimuksensa jäseneduista Oy Teboil Ab:n kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Teboil on osa venäläistä Lukoil Groupia. SEL:n jäsenkortilla ei saa enää alennusta Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta. SEL selvittää parhaillaan uutta yhteistyökumppania polttoainejäsenedun tarjoamiseksi. VASTUULLISUUSSIJOITTAJIEN verkoston Coller FAIRR -indeksi paljastaa, että puolet maailman suurimmista eläinproteiinin tuottajista ei juurikaan piittaa ympäristöja sosiaalisesta vastuusta tai hyvästä hallintotavasta. Indeksissä on mukana 60 pörssilistattua kala-, lihaja meijerialan suuryritystä, jotka edustavat neljännestä alan globaalista liikevaihdosta. Puolet yhtiöistä rankataan korkean vastuullisuusriskin tuottajiksi. Eniten riskejä ilmenee aasialaisissa yhtiöissä. Parhaiten indeksissä pärjää norjalainen kalateollisuus. Yli kolmannes yhtiöistä laiminlyö työntekijöiden kunnollisia työoloja ja -ehtoja sekä ay-oikeuksia. SEL:n jäsenetu Teboililla päättyi Elintarvikejätit laiminlyövät työntekijöiden oikeuksia Mikä työsuojeluasia tulisi laittaa kuntoon työpaikallasi? G A L L U P A SIAT ovat suhteellisen hyvin, vain vanhojen koneiden kanssa on vähän ergonomiaongelmia. Meillä on Smartumin virkistysja liikuntaetu käytössä, sitä kautta pääsee hierontaankin.” PETRI HEINONEN prosessinhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Meira, Helsinki ” TIEDONKULKU työpaikalla niin työnantajan ja työntekijöiden välillä kuin työntekijöiden kesken. Usein tulee ongelmatilanteita, joiden ratkaiseminen on vaikeaa, koska ei tiedetä riittävästi vian syystä.” DAN MÖLLER kunnossapitoasentaja, työsuojeluvaltuutettu Arla, Sipoo ” T YÖERG ONOMIA tulisi laittaa kuntoon. Useilla työntekijöillä on selkäja hartiakipuja työviikon jälkeen. Työskentelytasoja pitäisi pystyä nostamaan ja laskemaan, kun työntekijät ovat eri pituisia.” JUHO HIETANEN leipomotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Sinuhe, Lahti ” YHTEIS T YÖ ja kommunikaatio työsuojeluhenkilöstön välillä on työnantajan osalta heikkoa. Työsuojeluvaltuutettua tulisi kuulla työsuojeluasioihin liittyvässä päätöksenteossa enemmän.” PÄIVI SALMINEN teurastaja, työsuojeluvaltuutettu Länsi-Kalkkuna, Säkylä Vastaajat osallistuivat SEL:n työsuojelun peruskurssille Murikka-opistolla 14.–18.2.2022. VENÄJÄN hyökkäys 24.2.2022 johti välittömästi useiden elintarviketehtaiden sulkemisiin Ukrainassa. Elintarviketyöläisten maailmanjärjestön IUF:n jäsenliitot Ukrainassa raportoivat, että useat sotaalueella sijaitsevat tuotantolaitokset ovat joko lopettaneet toimintansa tai ajamassa tuotantoansa alas. Joukkoon kuuluvat muun muassa Artemsolin suolatehdas ja Philip Morrisin tupakkatehdas Harkovassa, JTI:n tupakkatehdas Kremenchugissa, AB InBevin panimo Tšernigovissa, Coca-Colan tuotantolaitos Kiovassa ja Lactalisin meijeri Nikolaevissa. Ammattiliitot ovat järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä ja sen vaikutuksista ihmisiin ja talouteen. Ne ovat huolissaan miljoonien työntekijöiden tilanteesta ja vaativat sodan välitöntä lopettamista. – Sota on hulluutta. Lopettakaa tämä sota, liitot vetoavat Venäjään. Sota sulki tehtaita Ukrainassa
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 M onikansallinen elintarvikejätti Unilever pudotti tammikuussa pommin Sipoon jäätelötehtaan 64 työntekijän ja toimihenkilön niskaan. Vuonna 2011 Unileverin omistukseen siirtynyt tuotantolaitos suljettaisiin ja Eurooppalainen yritysneuvosto tuki Unileverin Sipoon henkilöstöä Unileverin EWC:n puheenjohtaja Hermann Soggeberg vieraili Suomessa avustajansa Sabine Pielin kanssa helmikuussa. EWC-laki pakottaa yritykset kuuntelemaan henkilöstöään, mutta päätösvalta on työnantajan. Tämän huomasivat myös Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijät. teksti ja kuvat Eetu Kinnunen Ingman-jäätelöt, kuten Jättikset ja Kingikset, valmistettaisiin jatkossa ulkomailla, todennäköisimmin Ruotsissa. Suomen laki velvoittaa yrityksen muutosneuvotteluihin henkilöstönsä kanssa, mutta saavutettiinpa neuvotteluissa molempia osapuolia tyydyttävä tulos tai ei, työnantaja voi sulkea tuotantolaitoksen ja irtisanoa työtekijät. EU:n lainsäädäntö, joka koskee useammassa kuin yhdessä EUja ETA-maassa työllistäviä isoja yrityksiä, antaa työntekijöille oikeuden tiedonsaantiin ja omien vaihtoehtojen esittämiseen muutostilanteissa. Siksi Unileverin Euroopan työntekijöitä edustavan EWC:n eli European Works Councilin eli eurooppalaisen yritysneuvoston puheenjohtaja, saksalainen Hermann Soggeberg vieraili Sipoon jäätelötehtaalla helmikuussa. – Unileverillä on EU:n lakien puitteissa velvollisuus ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon kaikissa yrityksen toimintaan merkittävällä tavalla vaikuttavissa asioissa, Soggeberg kertoi. Ennen kuin EWC on antanut lausuntonsa Unileverin suunnitelmasta, yritys ei voi edetä tehtaan sulkemisessa tai päättää muutosneuvotteluita. – Sipoon jäätelötehtaan henkilöstöllä ja työntekijöiden pääluottamusmiehellä on Unileverin EWC:n sataprosenttinen tuki tavoitteelleen turvata työsuhteet ja perinteikkään Ingman-tuotemerkin valmistuksen pysyminen Suomessa, Soggeberg sanoi. EWC peräsi yritysvastuuta Unileverin EWC:n selvitystyössä nostettiin esiin yrityksen omien ratkaisujen suuri merkitys Sipoossa tehtävien Ingmanin tuotteiden menekin heikentymiseen ja tehtaan vajaalla kapasiteetilla toimimiseen. Yritysneuvoston lausunnossa osoitettiin työnantajan pyrkimykset kulujen leikkaamiseen tuotteiden laadusta ja tuotanto-olosuhteista tinkimällä. Henkilöstö esitti M U U T O S N E U V O T T E L U T
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Johanna Lundberg taisteli työpaikkojen puolesta loppuun asti. neuvotteluissa omia ratkaisujaan, joilla tehtaan toimintatapoja voitaisiin kehittää kustannusten säästämiseksi. EWC korosti Sipoon tuotekehitysyksikön korkeaa, yrityksen sisällä tunnustettua osaamista uusien tuotteiden kehittämisessä Suomen markkinoille. Raportissa nostettiin esiin työntekijöiden sitoutuneisuus etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi raportissa ideoitiin toiminnan jatkamista esimerkiksi yhteisyrityksenä samassa tehdaskiinteistössä toimivan Arlan kanssa tai jäätelötuotannon ja tuotemerkit Unileverille myyneen Ingmanin sijoittajasuvun kanssa. Myös muiden suomalaisten jäätelönvalmistajien lähestymistä suositeltiin. – Mielestäni EWC:n työ osoitti vähintäänkin sen, että vaihtoehtoja tehtaan sulkemiselle todella oli, SEL:n kansainvälisistä asioista vastaava liittosihteeri Henri Lindholm sanoo. Hän arvioi tehtaan lopettamisen johtuneen ennen kaikkea Unileverin välinpitämättömyydestä yrityksen mittakaavassa pienen tehtaan ja markkina-alueen toiminnan ja tuotemerkkien kehittämisessä. Ingmanin tuotteiden uskottavuus on kuitenkin niin Lindholmin, Unileverin EWC:n kuin Sipoon tehtaan työntekijöidenkin mukaan kiinteästi sidoksissa niiden suomalaisuuteen. Valmistuksen siirtäminen ulkomaille johtaa Ingmanin jäätelöiden markkinaosuuden laskuun Suomessa. EWC esitti vähimmäisvaatimuksenaan, että Unilever pitää kiinni kansainvälisen ay-liikkeen kanssa tehdystä Future of Work -ohjelmastaan ja tarjoaisi työntekijöille vaihtoehtoista työtä konsernin sisältä tai vastaavaa työtä muista yrityksistä. Niille, joille ei ikänsä tai osaamisensa puolesta olisi mahdollista löytää uutta työtä, tulisi tarjota varhaisen eläköitymisen väylää. Unilever myös velvoitettiin ohjelman perusteella maksamaan Suomen lakisääteisten ja vakuutusperustaisten etuuksien lisäksi avustuksia työn perässä muuttaville työntekijöille sekä tarjoamaan hyvän eropaketin kaikille irtisanottaville. Parempi tulos EWC:n tuella Unilever ei lämmennyt työntekijöiden neuvotteluissa esittämille vaihtoehtoisille ratkaisuille Sipoon jäätelötehtaan sulkemiselle. Pääluottamusmies Johanna Lundbergin Unileverin EWC:ltä saama tuki ja tiedot Unileverin muiden tehtaiden sulkemistilanteissa työntekijöiden kanssa tekemistä sopimuksista auttoivat kuitenkin neuvotteluissa. – Kyllä EWC:n mukaantulo selvästi paransi lopputulosta siitä, mitä työnantaja yritti aluksi tarjota. Irtisanottavat työntekijät tulevat saamaan neljän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Työntekijöillä ei ole irtisanomisajalla työvelvoitetta, vaan he voivat halutessaan käyttää ajan uuden työpaikan etsimiseen ja esimerkiksi kouluttautumiseen. Työntekijöille tullaan maksamaan korotettua tuotantopalkkiota ajalta, jonka Unilever haluaa Sipoon tehtaan tuotannon toimivan jäätelövarastojen täyttämiseksi, jotta tuotannon siirrosta ulkomaille aiheutuva häiriö ei näkyisi kuluttajille tuotepuutteina kauppojen pakastealtaissa. Korotetulla palkkiolla sitoutetaan työntekijöitä jatkamaan töissä pidempään. • Unilever ei ollut vielä tiedottanut päätöksestään Elintakeen mennessä painoon. Mikä on EWC? ? EWC eli European Works Council eli eurooppalainen yritysneuvosto on EU-lainsäädännön velvoittamaa EU/ETAmaissa toimivien isojen yritysten ja niiden henkilöstön yhteistoimintaa. ? EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään tuhat työntekijää EU/ETA-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. ? EWC mahdollistaa henkilöstön osallistumisen yrityksen päätöksentekoon, sillä henkilöstön edustajilla on oikeus laajaan tiedonsaantiin ja lausumiseen. ? EWC-prosessi pitää käynnistää, jos yrityksen päätöksenteko koskee useammassa kuin yhdessä jäsenmaassa työskentelevää henkilöstöä. FA K TA
E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 1,9 % 1.5.2022 S EL ja Elintarviketeollisuusliitto ovat käyneet soveltamisneuvottelut elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ja sopivat tammikuussa vuoden 2022 yleiskorotuksesta. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa on sovittu, että vuoden 2022 palkankorotuksista sovitaan yleisen linjan mukaisesti. Nyt sovittu palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Tarkista toukokuun palkkalaskelmastasi, että työnantajasi on korottanut palkkaasi. Samalla kannattaa tarkistaa, että SEL:n jäsenmaksun lasku 1,4 prosenttiin on huomioitu myös. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. • teksti Karoliina Öystilä kuva Lauri Rotko A J A N K O H TA I S TA Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja nostetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. E L I N TA E 13
E L I N TA E 13 P A L K K ATA U L U K O T 1 . 5 . 2 2 2 E L I N TA E 13 LEIPOMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 75 % 1433 1365 90 % 1720 1638 95 % 1815 1729 1 1911 1820 2 2009 1913 3 2108 2008 4 2186 2082 5 2247 2140 6 2361 2249 6+5 % 2479 2361 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2021 1925 2 2234 2128 3 2364 2251 4 2607 2483 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa MEIJERIALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 1959 1866 2 2053 1955 3 2259 2151 4 2336 2225 5 2398 2284 6 2523 2403 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä euroa/kk euroa/kk 1 2017 1921 2 2231 2125 3 2359 2247 4 2603 2479 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHA-ALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1142 1088 2 1195 1138 3 1252 1192 4 1308 1246 5 1374 1309 6 1441 1372 YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa LIHANTARKASTAJIEN TAULUKKOPALKAT Palkkaryhmä Euroa/kk 1 2483 2 2586 3 2701 4 2947 5 3811 TEOLLISUUS PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1121 1068 2 1164 1109 3 1210 1152 4 1256 1196 5 1295 1233 6 1349 1285 Iltavuorolisä 193 senttiä. Yövuorolisä 386 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa PANIMOALA PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1121 1068 2 1164 1109 3 1210 1152 4 1256 1196 5 1295 1233 6 1349 1285 Iltavuorolisä 193 senttiä. Yövuorolisä 386 senttiä. YLLÄPITO-OSASTON KUUKAUSIPALKAT PalkkaPK-seutu* Muut ryhmä senttiä/h senttiä/h 1 1153 1098 2 1274 1213 3 1351 1287 4 1487 1416 * Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Taulukkopalkat ovat alan vähimmäispalkkoja. Paikallisesti sovitaan paremmista palkoista. Palkkalaskelma ? Työnantajan nimi ? Työntekijän nimi ? Palkkakausi eli miltä ajalta palkka on maksettu ? Palkanmaksupäivä ? Bruttopalkka ja lisät ? Ylityökorvaukset ? Luontoisedut, kuten lounasetu ? Palkasta maksetut vähennykset: – Ennakonpidätys eli vero – Työeläkevakuutusmaksu – Työttömyysvakuutusmaksu – Sairausvakuutuksen päivärahamaksu – Muut vähennykset, kuten liiton jäsenmaksu Palkkalaskelmasta pitäisi löytyä ainakin seuraavat asiat: FA K TA
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 G öteborgs Kexin tuotemerkin ja keksitehtaan omistaa norjalainen maailmanlaajuisesti toimiva monialakonserni Orkla. Neljän miljardin euron liikevaihdon konsernilla on yli 18 000 työntekijää. Orkla omistaa useita tunnettuja elintarviketuotemerkkejä Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Virosta, kuten Möller, Panda, Taffel Chips, Kantolan keksit, Kalev, Abba, Felix, Kallen mätitahna, Grandiosa, Samarin sekä Göteborgs Kex. Göteborgin pienessä naapurikunnassa Kungsälvissa toimivan tehtaan luvut ovat komeat: keksien päivittäinen tuotantokyky 100 tonnia, 30 tonnia vohveleita ja 10 tonnia suklaatuotteita. Jauhoja, sokeria, kasvisja paistorasvaa kuluu päivittäin isot tonnimäärät, ja yhden jauhosiilon koko on noin 50 kuutiometriä. Komeista luvuista ei ole apua. Vaikka tehtaan puolesta on kampanjoitu viimeisen Göteborgs Kex vetelee viimeisiään kotikaupungissaan Kun keksitehdas sijaitsee kalliilla tontilla ja sen omistaa kansainvälinen elintarvikejätti, tuotannon siirto halvemman työvoiman maahan on uhka. Orkla sulkee ruotsalaisen keksituotannon kruununjalokiven, Göteborgs Kexin ja siirtää tuotannon Latviaan. teksti Jaakko Takalainen kuva Ilkka Heino R U O T S I Ruotsin hovi on väläytellyt, että hovihankkijan asema lähtee.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 2–3 vuoden aikana kaikkialla pinsseistä ja T-paidoista televisioon ja vaikka Ruotsin hovi on väläytellyt mahdollisuutta, että Göteborgs Kex menettää hovihankkijan aseman, mikään ei auta. Orklan laskukoneet osoittavat tehtaan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. – Kaikki on tehty mitä on voitu. Tukea on saatu niin kansalaisilta kuin Kungsälvin kunnaltakin, sanoo Ruotsin elintarviketyöläisten liiton Livsin asiamies Anna-Lena Claesson. – Uusi tehdas on viimeistelyä vailla valmis. Orkla on aikaisemminkin valmistanut keksejä Riiassa. Vielä hetken Göteborgs Kex on Pohjolan suurin keksitehdas, ja se tuottaa puolet Ruotsin syömistä kekseistä. Tunnetuimpina merkkeinä ovat Ballerina, Guld Marie, Kung Oscars pepparkakor ja Baddaren. Suomeen tehtaalla on valmistettu Kantolan Cream Crackereitä. Työntekijöitä on noin 350, joista 200 on Livsin jäsentä. Toimihenkilöitä on noin 50. Tuotekehitys ja markkinointi jäävät Ruotsiin. Kuinka moni työntekijöistä saa potkut? – Kaikki. Vain joitain teknikoita ja vastaavia on palkattu tilapäistöihin Riikaan siirtämään leivontaosaamista ja auttamaan koneiden käynnistämisessä, sanoo tehtaan ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies Dorota Galik. Vanha tehdas ja arvokas tontti Galikin ja Claessonin mukaan tehtaan lopettaminen ei tullut kuin salama kirkkaalta taivaalta. Orkla on tiedottanut asiasta hyvissä ajoin kesästä 2018 alkaen. – Göteborgs Kex on ollut hyvä ja varma työpaikka. Minäkin aloitin 1999 ja luulin jääväni täältä eläkkeelle. Täällä työsuhteet ovat olleet pitkiä ja suurin osa työntekijöistä naisia, jolla eläkeikään on vielä kymmenkunta vuotta, kertoo Galik. Hänen mukaansa tehtaalta on lähtenyt työntekijöitä nuoremmasta päästä muualle, ja tilalle on palkattu nuoria miehiä tehtaan loppuajaksi. – On yhtä helvettiä työskennellä tehtaassa, jonka loppumisen tietää, puuskahtaa Claesson. Hänen mukaansa on selvä, että paitsi halvemman työvoiman saanti vaa’assa painaa Riikaan muuttamisen puolesta myös kaksi muuta seikkaa: tehdas on vanha ja vaatisi isoja investointeja sekä tehtaan arvokas tontti, joka on asuma-alueen ja Götajoen välissä. Paikallislehden Kungälvs-Postenin mukaan Orkla kaavailee rakentavansa arvoasuntoja tontille joen rantaan. – Toki kunta on tarjonnut korvaavaa teollisuustonttia, mutta se ei ole vaikuttanut Orklan laskelmiin, Claesson toteaa. Keksin sielu, mitä se on? Puolet Ruotsin keksituotannosta siirtyy viimeistään kesän jälkeen EU:n sisällä Baltiaan. Tehtaan johto ja sen puhemiehet vakuuttavat, että tuotekehitys jää Ruotsiin, joten keksit ovat edelleen ”ruotsalaisia”. – Vaikka markkinointi ja tuotekehitys ovat Ruotsissa, tuotteet tehdään kuitenkin Itämeren etelärannalla. Niissä ei ole Göteborgs Kexin sielua, sanoo Claesson ja alkaa pohtia Galikin kanssa, mikä keksin sielu oikein on. – Vaikka maku pysyisi kutakuinkin samana, ei se kuitenkaan ole sama asia. Pohdinnan jälkeen naiset toteavat yhdessä: Silloin Göteborgs Kex ei ole enää ruotsalainen. Vaikka mainosmaakarit mitä väittäisivät. Claessonin ja Galikin arvion mukaan tehtaalta irtisanottavista ”joitakin kymmeniä” jää tyhjän päälle: ikää ei ole tarpeeksi eläkkeeseen, mutta ikää on liikaa työllistymiseen. Onko tehtaan lopettaminen käynyt työntekijöiden tunteisiin? Dorota Galik nyökkäilee ja myöntää, että hänen olkapäälleen on ollut käyttöä, kun työtoverit – useimmat iäkkäitä naisia – ovat sitä vasten itkeneet. Omasta työllistymisestään hän ei ole huolissaan. Vuonna 1984 Puolasta muuttanut Galik on työskennellyt monella alalla, muun muassa päiväkodeissa ja vanhusten parissa. Voisiko tuotanto palata? Voisiko tuotanto palata synnyinsijoilleen tai Ruotsiin ylipäänsä? Tapaus Turun sinappi Suomessa sisälsi lähdön lisäksi myös paluun. Valmistus siirtyi 2003 ensin Ruotsiin ja sitten 2008 Puolaan. Mutta kun kuluttajat siirtyivät Suomessa valmistettuun sinappiin, elintarvikejätti Unilever oli kypsä palauttamaan sinapinvalmistuksen Suomeen. Vuodesta 2014 pyhäntäläinen Maustaja on valmistanut Turun sinapin. Dorota Galik ja Anna-Lena Claesson pohtivat varovaisesti tutun tehtaan paluun mahdollisuutta. Globaalissa maailmassa oikea paikallisuus häviää tuotemerkkien taakse, suurten yhtiöiden toimintaa ohjaavat voiton tavoittelu ja laskukone. – Aidon paikalliset tehtaat voisivat pärjätä, jos kuluttajat arvostavat paikallisuutta ja tehtaan omistaisi jokin säätiö tai vastaava, joka ei toimi vain lyhyen ajan voittojen mukaan, Claesson toteaa. • ”On yhtä helvettiä työskennellä tehtaassa, jonka loppumisen tietää.”
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 P ohjoismaiden ammattiliittojen aktiiveille suunnattua Geneve-koulua koordinoi Suomessa Työväen Sivistysliitto TSL. Vuosittain järjestettävässä Geneve-koulussa perehdytetään liittojen aktiiveja YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimintaan. Koulutus huipentuu ILO:n työkonferenssin seuraamiseen Genevessä Sveitsissä. Työkonferenssi eli ILC toimii kolmikantaiselta pohjalta. Sen osapuolina ovat jäsenvaltioiden edustajat, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt. Hartwallin Lahden panimon pääluottamusmies Ville Sipilän piti osallistua Geneve-kouluun jo vuonna 2020, mutta koronapandemian vuoksi konferenssi ja koulu peruttiin. Viime vuonna konferenssi järjestettiin pandemian takia erityisjärjestelyin, mikä heijastui myös Geneve-kouluun. – Edeltävä koulutus ja konferenssin seuranta järjestettiin etänä verkossa keväällä ja alkukesällä 2021, Sipilä kertoo. Geneve-koulun olennaista sisältöä ovat ryhmätyöt ja verkostoituminen, mikä ei etänä onnistunut. Kurssilaisille järjestettiinkin erillinen lähiopintokokonaisuus viime lokakuussa, kun pandemiatilanne salli matkustamisen. Lobbaus on edunvalvontaa Geneve-koululaiset saapuivat Belgiaan Brysseliin 18. lokakuuta 2021. Ensimmäinen päivä käytettiin kurssilaisiin tutustumiseen, opittujen asioiden kertaamiseen ja ryhmätöiden suunnitteluun. Sipilän ryhmä seurasi ILO:n konferenssissa sosiaaliturvaa koskevaa keskustelua. Ryhmätyössä esiteltiin muille kurssilaisille järjestön näkökantoja sosiaaliturvan kehittämisestä kokouskeskustelun ja ILO:n raporttien pohjalta. Pehmeää laskua seurasi tiivistahtinen koulutus kansainvälisestä edunvalvonnasta. Kurssilaisille esiteltiin Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n ja suomalaisia SAK:n ja STTK:n Koulutuksen olennainen osa ovat ryhmätyöt ja verkostoituminen. Pohjoismaisen ay-liikkeen yhteisessä Geneve-koulussa luottamushenkilöt oppivat, miten kansainvälinen edunvalvonta toimii. ILO:n kautta oppia hakemassa G E N E V E K O U L U teksti Eetu Kinnunen kuvat Ville Sipilä Alppien juurella järven rannalla sijaitseva Geneve on Sveitsin historiallisen puolueettomuuden ansiosta monen kansainvälisen järjestön keskuspaikka.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 jäsenliittoja EU:ssa edustavan FinUnionsin toimintaa. Tästä näkökulmaa laajennettiin yleiseurooppalaiseen yhteistyöhön ja Euroopan ammattiliittojen yhteistyöjärjestö ETUC:n toimintaan. Näiden järjestöjen tehtävä on lobata EU:n päätöksenteossa palkansaajille tärkeiden asioiden puolesta. Viime aikoina pinnalla on ollut esimerkiksi eurooppalainen minimipalkkalaki, jonka kanssa pitää olla tarkkana, ettei siitä tule ongelma Pohjoismaissa, joissa minimipalkoista on sovittu työehtosopimuksissa. – Kurssi oli pirun intensiivinen rypistys, jossa informaatiota tuli ovista ja ikkunoista, Sipilä kuvaa opiskelutahtia. Eri organisaatioiden toimintaa oli mahdotonta oppia ulkoa, mutta kyky tunnistaa järjestöt ja niiden roolit toisistaan auttaa jatkossa tiedonhankinnassa. Henkilökohtaiset kontaktit järjestöissä työskenteleviin ihmisiin voivat myös olla jatkossa hyödyllisiä. Erityisesti Sipilän mieleen jäi kansainvälisen ammattiliittojen keskusjärjestön ITUC:n viestintäjohtaja Tim Noonanin esitelmä globaalin ay-liikkeen saavutuksista esimerkiksi jalkapallon arvokisojen ympärille rakennettujen kampanjoiden avulla. Esimerkiksi Qatarin jalkapallon MM-kisojen kisapaikkojen rakentajien karmeat työolot on saatu nostettua otsikoihin ja niihin on saatu parannusta. – Osittain tämän ja ITUC:n luoman paineen ansiosta Qatar sopi vuonna 2017 liittymisestä ILO:n jäseneksi ja kaksi miljoonaa palkansaajaa pääsi minimipalkan kaltaisen vähimmäisturvan piiriin, Sipilä kuvaa. Kampanjat ovat olleet osa ITUC:n toimintaa jo pitkään. Esimerkiksi ennen Englannin vuoden 1996 jalkapallon EM-kisoja nostettiin esille lapsityövoiman käyttöä ja saatiin urheilukansa laittamaan painetta lapsityön lopettamiseksi urheiluvälineiden ja -vaatteiden valmistamisessa. Pandemiasta palautuminen edessä Brysselin jälkeen siirryttiin Geneveen, jossa koulutus huipentui vierailuun ILO:n päämajassa. ILO:n ja jo vuodesta 1931 toimineen Geneve-koulun historiaa kurssilaisille esitteli ILO:n varapääjohtajana ja toimitusjohtajana vuosina 1996–2010 työskennellyt suomalainen Kari Tapiola. ILO:n pääjohtaja Guy Ryder kävi läpi Geneve-koululaisten kanssa maailman ja työmarkkinoiden palautumista koronapandemiasta. On huolestuttavaa, etteivät työmarkkinat ole vielä normalisoituneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös IMF:n elvytysmiljardit ovat päätyneet pääasiassa rikkaimmille teollisuusmaille ja Kiinalle. – Tämä edesauttaa vahvojen talouksien toipumista pandemiasta samalla kun muut maat kärsivät taantumasta, Sipilä kiteyttää ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kokonaiskuvan muodostamiselle. Uuden kurssimuodon opit käyttöön Sipilän mielestä koronapandemian takia uudessa muodossa järjestetty Geneve-koulu oli hyvä kokemus. Uuden kurssimuodon ansiosta myös ay-liikkeen kansainväliset järjestöt tulivat tutuksi. – Kansainvälisen ay-liikkeen toiminta ja tehtävä on usein etäistä ammattiliittojen hallinnossa toimivillekin, Sipilä harmittelee ja kertoo kurssilaisten antaneen palautetta, että uusi kurssimuoto oli heistä erittäin toimiva. Palautteesta on otettu vaari, sillä myös seuraavasta Geneve-koulusta osa tullaan järjestämään Brysselissä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa. • Virallisen ohjelman lisäksi Ville Sipilä sekä Mari Taivainen (keskellä) ja Päivi Vehmas (oikealla) PAMista tapasivat palveluja elintarvikealojen ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n Sue Longleyn ja Massimo Frattinin. Pääluottamusmies Ville Sipilä vieraili Geneve-koulun kanssa YK:n Kansainvälisen työjärjestö ILO:n päämajassa Sveitsissä.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 Mämminvalmistaja Hanna Vintola siirtää laatikoita sähköisellä haarukkavaunulla.
E L I N TA E 19 E L I N TA E 19 KymppiMaukkailla kotimaisuus on sydämenasia Kymppi-Maukkaiden tehtaalla Toijalassa valmistetaan mämmiä ja hernesoppaa pitkällä kokemuksella. T Y Ö P A I K A L L A teksti Eetu Kinnunen kuvat Eetu Kinnunen ja Vili Pötry P unaisesta kymppilogosta tulee varmasti useimmille suomalaisille mieleen mämmi, jota Vähittäiskaupan Teollisuus Oy:n vuonna 1960 Toijalaan perustama tehdas on valmistanut jo vuosikymmeniä. Nykyään Toijala on osa Akaan kaupunkia ja Kymppi-Maukkaiksi nimetyn yrityksen tehdas on osa Laihian Mallas -konsernia. Viidennessä polvessa perheyritystä luotsaa Lasse Koski, kuudetta polvea edustaa Akaassa tehdasja markkinointipäällikkönä toimiva Anna Mollberg. Kymppi-Maukkaiden tehdas on nykyään 40 työntekijän ja 10 toimihenkilön työpaikka, jonka lisäksi samaan konserniin kuuluvan Novelpack Oy:n neljä työntekijää tekevät elintarvikkeiden pakkausta samoissa tiloissa. Kymppi-Maukkaat valmistaa mämmin lisäksi useita erilaisia säilykehernekeittoja, pakastettuja joululaatikoita, valmistaikinoita ja raakoja joululaatikkomassoja kuluttajille. Näitä tuotteita ja lisäksi kypsiä piiraita ja valmiskastikkeita tuotetaan suurtalousasiakkaillekin. Omien tuotemerkkien lisäksi Kymppi-Maukkaat tekee sopimusvalmistusta muille kuluttajabrändeille. Aiemmat omistajat ovat valmistaneet Toijalan tehtaalla laajaa valikoimaa muitakin tuotteita, muun muassa jäätelötötteröitä, kurkkusäilykkeitä ja makaronia, jolloin työvoimaakin oli enemmän. Nyt tehdasalueella on tilaa Laihian Mallas -konsernin kahden yrityksen lisäksi kahdelle vuokralaisena toimivalle yrityksellekin. Tuotteiden valmistaminen pakasteeksi mahdollistaa sen, että mämmin kaltaisen herkun valmistaminen voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Ratkaisuja suoralla puheella Talossa 17 vuotta töissä ollut Marko Helin on kolmatta kauttaan Kymppi-Maukkaiden pääluottamusmiehenä. Pitkät työurat eivät ole tehtaalla muutenkaan harvinaisia. – Aika moni nuori on ohi pyöräillessään napattu tänne kesätöihin ja päästetty pois vasta eläkkeelle, Helin naurahtaa. Vaikka viime vuosina moni pitkäaikainen työntekijä on eläköitynyt, keskimääräinen työsuhteen kesto tehtaalla on edelleen 11 ja 12 vuoden välissä. Tätä voi pitää nykyisessä työelämässä jo varsin vahvana sitoutumisena työntekijöiden ja työnantajan välillä. ?
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 – 117 työvuotta lähti tuossa kolmen eläköityneen ihmisen mukana, SEL:n vieraita vastaanottamaan tullut Laihian Mallas -konsernin omistaja Lasse Koski muistelee. Pitkä keskimääräisen työsuhteen kesto kertoo usein hyvää työntekijöiden työssä viihtymisestä ja työnantajan halusta pitää kiinni hyvistä työntekijöistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö mielipiteet työpaikalla joskus eroaisi toisistaan. Pohjalaista työnantajaa ja hämäläistä pääluottamusmiestä yhdistää kuitenkin usko siihen, että asiat ratkeavat rehdillä ja suoralla puheella. – Jos täällä joskus on lenkkarinnarut kireällä, niin se on vain pelin henki, Helin kiteyttää ja toteaa, että muiden työpaikkojen luottamusmiehiltä hän on kuullut paljon haastavammista neuvotteluista ja ristiriitatilanteista työpaikalla. Helin pitää hyvänä sitä, että työntekijät uskaltavat kertoa ongelmista luottamushenkilöille. Se kertoo hänen mukaansa luottamuksesta työnantajan valmiuteen kuunnella työntekijöitä ja löytää ratkaisuja. Avoin vuoropuhelu ylläpitää Kymppi-Maukkaiden hyvää työkulttuuria ja työntekijöiden hyvinvointia. Työpaikoilla, joilla mieltä painavia asioita ei oteta puheeksi, työilmapiiri voi muuttua myrkylliseksi ja vaikuttaa kielteisesti työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Työkulttuuri muuttunut parempaan Kun elintarviketeollisuudessa on siirrytty urakkapalkkauksesta tuotantopalkkiojärjestelmään, vaikutukset näkyvät Kymppi-Maukkaiden kaltaisella työpaikalla, jossa samat työntekijät ovat ehtineet tehdä töitä molemmissa järjestelmissä. Aiemmin vuorot kilpailivat keskenään, nyt työn ajatellaan olevan vuorojen yhteistyötä. – Aiemmin kovan työvuoron merkki oli, että kaikki häkit saatiin ajettua täyteen, Helin sanoo. Silloin seuraava vuoro joutui aloittamaan tyhjentämishommilla ja työtahti hidastui. – Nyt vuoron lopulla aletaan tyhjentää häkkejä, että seuraava vuoro pääsee ilman katkoja ajamaan, Helin kuvailee. Uudessa mallissa työt ja tuotanto pyörivät saumattomammin ja kokonaistuotantokin on silloin suurempi. Aiemmin tuotannon syklit olivat pidempiä, Avoin vuoropuhelu ylläpitää Kymppi-Maukkaiden hyvää työkulttuuria. Työsuojeluvaltuutettu Olli Koivuniemi ja pääluottamusmies Marko Helin ovat tehneet pitkään töitä tehtaalla ja vakuuttavat viihtyvänsä työssään ja luottamustehtävissään.