Elintae 1/2025 - Lehtiluukku.fi

YLITYÖJA VUORONVAIHTOKIELTO ALKOI ELINTARVIKEALAN TYÖPAIKOILLA PEREHDYTTÄMINEN ON JATKUVA PROSESSI LUOTTAMUSHENKILÖ | TYÖELÄKEUUDISTUS | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1? 25 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Duunareiden ja lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon VAALIT Riihimäen Valiolla on meijerin moniosaajia T YÖPAIKALL A
E L I N TA E 3 6 7.–8.2. M /S VICTO R IA I 7.–8.2.2026 M/S Victoria I Helsinki–Tallinna–Helsinki Merkkaa kalenteriisi! Hinnat alkaen 71 €/jäsen ilman ammattiosaston tukea, sisältäen buffetillallisen ruokajuomineen. Kurkkaa hinnat www.selry.fi/risteily ja pysy kuulolla! Jäsenristeilyn myynti alkaa 1.4.2025.
E L I N TA E 3 Aluksi T änä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun SEL sai alkunsa Tampereella. Vuoden 1905 toukokuussa kuusi leipureiden ja kondiittoreiden ammattiosastoa Helsingistä, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Vaasasta ja Viipurista päättivät liittyä yhteen ajaakseen alan työläisille parempia työoloja. OLISI TIETYSTI ollut upeaa viettää SEL:n 120-vuotisjuhlavuotta iloiten siitä, kuinka paljon suomalainen työelämä ja elintarvikealan työolot ovat kehittyneet, kun niitä on muutettu paremmiksi 120 vuoden aikana. Valitettavasti kesällä 2023 valtaan noussut Orpon hallitus on työntekijävihamielisellä politiikallaan kohta kaksi vuotta määrätietoisesti vienyt työntekijöiden oikeuksia ja asemaa vuosikymmeniä taaksepäin. Emme sentään vielä ole lähelläkään vuoden 1905 työehtoja tai työoloja, mutta suunta on selvä. Hallitus haluaa eroon työehtosopimuksista ja luottamusmiehistä työpaikalla. Sydämeen asti sattuu, kun vuosikymmenten aikana yhteistyöllä rakennettuja työelämän pelisääntöjä ja työntekijän turvaksi tehtyä lainsäädäntöä revitään hallituksen ja työnantajapuolen toimesta. HALLITUKSEN POLITIIKASTA voimaantuneina myös elintarvikealan työnantajat ovat esittäneet työehtosopimusneuvotteluissa kovimmat työehtojen heikennysesitykset viimeiseen 15 vuoteen. Tänä keväänä edessämme voi olla kova vääntö, jos joudumme taistelemaan pitkän kaavan kautta tolkullisten työehtojen puolesta. Toivottavasti neuvottelupöydässä on kuitenkin sen verran malttia ja tolkkua, ettei siellä lähdetä hakemaan selkävoittoa vastapuolesta. Toisin kuin jotkut luulevat, ammattiliittojen lakot ja muut työtaistelutoimet eivät ole kosto hallituksen toteuttamista työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksistä. Liitot toteuttavat lakoillaan ja muilla toimillaan perustehtäväänsä ja ajavat jäsentensä etuja. Kyse ei ole kostosta, vaan jäsenten palkoista ja muista työehdoista. SUOMALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ostovoiman putoaminen on todellista. Palkalla saa selvästi vähemmän kuin ennen. Suomen kilpailukyky on kunnossa. Nyt on oikea aika korjata ostovoimakuoppa. Joukkovoimaa tarvitaan edelleen P Ä Ä K I R J O I T U S ”Kyse ei ole kostosta, vaan jäsenten palkoista ja työehdoista.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/25 14.2.2025 S I S Ä L LY S Kannessa: SEL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Ville Vatka kannustaa kaikkia äänestämään alueja kuntavaaleissa. Kannen kuva: Katja Tähjä ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TÄSSÄ NUMEROSSA: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Tes-neuvottelut 12 Perehdyttäminen on jatkuva prosessi 15 Moni yritys laiminlyö henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen 18 Meijerin moniosaajat 24 Leipää läheltä 28 Duunareiden ja lähiöiden ääntä kaupunginvaltuustoon 30 Selliläisiä vaaleissa 32 Järjestösivut 36 Tarkista palkkasi 40 Luottamushenkilö 42 Työeläkeuudistus 44 Sosiaalinen media 46 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 48 På svenska, In English 49 Tauolla 50 Selvitetty tapaus 50 Asiantuntija vastaa 52 Vapaalla
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti S uomalaisista 90 % haluaa, että kuntien ja hyvinvointialueiden elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. Kuusi prosenttia ei suosisi kotimaista ruokaa ja kantaansa ei osaa sanoa neljä prosenttia vastaajista, selviää SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa 2025 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimukset kertovat kuntien kotimaisten elintarvikehankintojen kannatuksen pysyneen jo pitkään korkeana, sillä vuonna 2012 kannattajia oli 88 %, vuonna 2017 90 % ja vuonna 2021 93 % vastaajista. – Alueja kuntapäättäjien on toimittava äänestäjien tahdon mukaisesti. Suomalaiset haluavat, että kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöissä, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakodeissa, tarjotaan kotimaista ruokaa. Hankintalaki ei tätä estä. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa. Naisten keskuudessa kotimaisen ruuan kannatus on hieman korkeampaa kuin miesten. Tutkimukseen vastanneista naisista 91 prosenttia halusi, että kotimaista suoYhdeksän kymmenestä haluaa kotimaista ruokaa kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöihin Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Suomalaiset kannattavat erittäin vahvasti kotimaista ruokaa kuntien ja hyvinvointialueiden keittiöissä. sitaan, vaikka se ei olisikaan edullisin vaihtoehto. Miesten kohdalla vastaava luku oli 89. Ikäryhmistä eniten kotimaisen ruuan kannattajia on ikääntyneissä, ennen vuotta 1945 syntyneissä, joista 94 % vastasi kyllä. Vähiten kannatusta on nuorissa, vuosina 1997– 2000 syntyneissä, joista 83 % suosisi kotimaista. Eniten kotimaisen ruuan suosimisen kannalla ovat johtajat ja eläkeläiset, joista 92 prosenttia kannatti kotimaista ruokaa julkisissa hankinnoissa. Vähiten kannattajia oli opiskelijoissa, joista 86 prosenttia vastasi kyllä. Alueellisesti kotimaisen ruuan suosijoita on eniten Länsi-Suomessa, 93 prosenttia, ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla, 87 prosenttia. SEL haastaa kaikki alueja kuntavaalien ehdokkaat ja tulevat päättäjät lisäämään kotimaisia elintarvikehankintoja. – Kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja, verotuloja ja huoltovarmuutta, josta emme voi Suomessa tässä maailmanajassa tinkiä. Jokaisen alueja kuntapäättäjän on selvitettävä, mikä on tarjottavan ruuan kotimaisuusaste, millä kriteereillä julkiset hankinnat tehdään ja toimittava vastuullisten kotimaisten hankintojen puolesta, Kuntonen sanoo.
E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti J os työnantajasi ei maksanut sinulle 400 euron kertaerää toukokuussa 2023 sen takia, että olit perhevapaalla, pyydämme sinua ilmoittautumaan työpaikkasi SEL:n pääluottamusmiehelle. Jos työpaikallasi ei tällä hetkellä ole luottamusmiestä tai et ole tällä hetkellä työsuhteessa, ole yhteydessä oman alueesi SEL:n aluesihteeriin mahdollisimman pikaisesti, mutta viimeistään helmikuun 2025 loppuun mennessä. Tämä on tärkeää, jotta saamme kaikki tapaukset hoidettua kerralla ja vältämme palkkasaatavasi vanhentumisen. Tasa-arvovaltuutettu totesi 25.3.2024 antamassaan lausunnossa SEL:n ja ETL:n välisen työehtosopimuksen palkkaratkaisun kertaerästä tehdyn määräyksen tasa-arvolain vastaiseksi siltä osin kuin se on edellyttänyt kertaerän saamiseksi palkan saamista toukokuussa 2023. Tasa-arvovaltuutetun mielestä 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille kokonaan tai osittain perhevapaalla oleville työntekijöille. Tasa-arvovaltuutettu kehotti SEL:ä ja ETL:ää ”huomioimaan tämän ja toimimaan asiassa siten, ettei niiden menettely ole pakottavan lainsäädännön vastaista”. SEL ja ETL eivät päässeet neuvottelemalla asiassa yhteisymmärrykseen, sillä ETL:n mielestä työehtosopimuksen kirjaus kertaerästä ei ole syrjivä. SEL nosti asiasta kanteen työtuomioistuimeen viime vuonna. ETL on saanut viivytettyä asian käsittelyä sen verran pitkään, että työtuomioistuimen ratkaisu saadaan mahdollisesti vasta huhtikuussa 2025. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin, että työntekijöille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 palkanmaksun yhteydessä. Kertaerä maksettiin vain työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde oli alkanut viimeistään 1.2.2023 ja oli voimassa kertaerän maksupäivänä toukokuussa 2023 ja joille maksettiin palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Perhevapaalla oleva työntekijä sai kertaerän, jos hänelle maksettiin muuta palkkaa toukokuussa 2023 kyseisenä maksuajankohtana. Tasa-arvovaltuutetun lausunnon mukaan kertaerä olisi kuitenkin kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille. Tämän takia SEL pyytää nyt perhevapaalla olleita jäseniään, joilta jäi 400 euron kertaerä saamatta, ilmoittautumaan pikaisesti. Jäikö sinulta saamatta 400 euron kertaerä toukokuussa 2023 perhevapaan takia? Karoliina Öystilä Tasa-arvovaltuutetun mukaan 400 euron kertaerä olisi kuulunut maksaa kaikille perhevapaalla oleville työntekijöille, vaikka heille ei olisi maksettu muuta palkkaa toukokuussa 2023.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti V alio siirtää Vaaralan tehtaan toiminnot Joensuuhun ja Helsingin Pitäjänmäen varastotoiminnot Riihimäelle. Vantaan tehdas suljetaan vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana ja Pitäjänmäen varastoiminnot aikaisintaan vuoden 2027 lopulla. Valio perustelee päätöstä tuottavuuden parantamisella. Pitäjänmäen varastotoimintojen lakkauttamista perustellaan myös Helsingin kaupungin yleiskaavalla, jossa Pitäjänmäen alue on osoitettu kantakaupunkimaiseksi asuinalueeksi. Sekä Vantaalla että Pitäjänmäellä lakkauttamispäätöksistä ollaan pettyneitä ja tyrmistyneitä. Molemmissa on myös paljon työntekijöitä, joilla on pitkät Valio-urat takanaan. Vantaan tehdas työllistää tällä hetkellä noin 230 henkilöä, joista SEL:n työehtosopimuksen alaisissa töissä on noin 130. Vantaalla työsuhdekeskusteluita ei ole aloitettu vielä ainakaan helmikuun alkuun mennessä, Valion Vantaan tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Jaana Puhakka kertoo. – Olen pettynyt työnantajaan. Olen työskennellyt täällä yli 28 vuotta ja aiemmin olemme voineet luottaa työnantajaan. Nyt työntekijämme kokevat, ettei heitä enää arvosteta eikä pidetä edes ihmisinä, Puhakka sanoo. Jaana Puhakka arvioikin, että Vantaalla työntekijöiden kiinnostus muuttaa töiden perässä Joensuuhun voi olla vähäistä. Valio sulkee Vantaan tehtaan ja Pitäjänmäen varaston Taru Salovaara Osa työntekijöistä on Puhakan mukaan siirtynyt tehtaan lopetuspäätöksen jälkeen muualle töihin, mutta tilalle on palkattu uusia määräaikaisia. Puhakka antoi joulukuussa Vantaan Sanomille haastattelun, jossa hän kritisoi muuttunutta työelämää, missä työnantajat eivät tee enää yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Pitäjänmäellä Valion varastotoiminnot työllistävät arviolta 110 henkilöä, joista noin 95 työskentelee SEL:n työehtosopimuksella. Riihimäellä toimiva Valion logistiikkakeskus hoitaa jakelua Etelä-Suomen alueelle. Valio arvioi, että Joensuussa olisi tarjolla noin 100 uutta työpaikkaa ja Riihimäellä enintään noin 35 uutta työpaikkaa, joten työpaikkojen määrä vähenee sadoilla. – Huoli sekä meillä Pitäjänmäellä että Vantaan tehtailla työskentelevien uudelleentyöllistymisestä on suurta, Valion Helsingin tehtaan ja varaston työntekijöiden pääluottamusmies Toni Hamutta sanoo. Lopuksi pääluottamusmiehet lähettävät kaikille elintarvikealalla työskenteleville painokkaat terveiset. – Nyt, kun työehtosopimusneuvotteluihin liittyen on tehty toimia, kuten ylityöja vuoronvaihtokieltoa ja jotkut voivat nähdä ylitöissä mahdollisuuden saada ylimääräistä rahaa, niin pyydämme heitä miettimään, että haluatteko kunnolliset työehdot? Jos haluamme saada ne, kaikkien pitää olla valmiita tekemään töitä niiden eteen.
E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SOPIMUSSUMA SEISOO. Kenen syy? Eivätkö yritykset enää ymmärrä talouden ja rahan päälle? Kyllä ymmärtävät, mutta kyse ei olekaan nyt rahasta, vaan vallasta. Suma on työnantajaliittojen syytä. Yrityskohtaisia sopimuksia solmitaan tasaisena virtana, ja niissä palkankorotustasot ovat olleet reilusti suurempia kuin työnantajaliittojen ajatukset. Firmoilla on rahaa ja myös halua maksaa. Sopimussuman päällä näyttääkin tällä hetkellä seisovan työnantajaliittojen vallanhimo. TYÖNANTAJALIITOT EIVÄT ole omaa palkka-ajatteluaan julkisuuteen avanneet. Arvailla sitä toki voi. Hyvänä osviittana työnantajien ajattelusta voisi toimia vaikkapa Kauppalehden pääkirjoituksessa 28.1.2025 ollut laskelma. Siinä palkankorotustasoksi kaavailtiin 5–6 prosenttia kolmelle vuodelle. Työnantajaleiristä siis ehdotetaan, että kolmessa vuodessa maksettaisiin se, mitä SAK:n liitot vaativat jäsenilleen vuodessa? Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että osa sovituista palkankorotuksista maksetaan nykyään miltei poikkeuksetta paikallisesti sopien. Käytännössä siis isolla joukolla työntekijöistä palkankorotukset voisivat jäädä prosentin pintaan vuodessa. Keskiverto SAK:laiselle duunarille se tarkoittaisi reilu 20 euroa kuukaudessa. Ei tuollainen ehdotus ole yritys päästä sopimukseen, vaan aivan jotain muuta. TYÖNANTAJALIITTOJEN HALUTTOMUUS sopia säällistä kompromissia työehdoista on silmiinpistävä. EK ja sen työnantajaliitot ovat enemmänkin poliittisesti ja ideologisesti motivoituneita neuvotteluissa kuin ay-liike konsanaan. Työnantajaliitot haluavat varmistaa saavuttamansa vahvat asemat hinnalla millä hyvänsä. Silloin suostuminen kotimarkkinoiden elpymisen kannalta järkeviin palkankorotuksiin tai minkäänlainen myönnytys työntekijäpuolen vaatimuksiin ei käy. Heidän pelkonaan on Orpon-Purran hallituksen ehdottomalla tuella saavutetun etulyöntiaseman menettäminen. Yhteiskunnalle on vahingollista, että työnantajaliitot käyvät poliittisesti motivoitunutta valtataisteluaan firmojen, niiden omistajien ja jäsenyritystensä rahoilla. Palkansaajat toivovat pikaista sopua ja kunnollisia palkankorotuksia. Neuvotteluhalua ja kompromissikykyä on. Silti työnantajien kasaama työmarkkinasuma kasvaa kokoa ja vaikeuskerrointa viikko viikolta. Suma seisoo K O L U M N I S A N O T T U A 81,7 ”Ei ole sattumaa, että kuluttajien luottamus on pakkasella. Eikä ole sattumaa, että palveluyritykset kärvistelevät. Ei ole myöskään sattumaa, miksi kauppa ei käy. Kaikki johtuu rajusta ostovoiman putoamisesta.” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 1 . 2 . 2025 ”Keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa suurin piirtein 150 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, kun ostovoima oli huipussaan.” L Ä H ITA PI O L A N E KO N O M I S TI H A N N U N U M M I A RO 2 4 . 1 . 2025 VEROHALLINTO KERÄSI VEROJA YHTEENSÄ 81,7 MILJARDIA EUROA VUONNA 2024, MIKÄ ON 0,1 % ENEMMÄN KUIN VUONNA 2023. JARKKO ELORANTA Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. Lue koko blogi: www.sak.fi/blogi JUURI NÄIN! EI NÄIN! L U K U ”Palkansaajat toivovat pikaista sopua ja kunnollisia palkankorotuksia.”
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Tolkulliset työehdot eivät ole vanhanaikaisia V E L L U N B L O G I ”Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä.” T yönantajat pyrkivät hyödyntämään työehtosopimusneuvotteluissa Orpon hallitukselta saamansa selkänojan heikentääkseen työntekijöiden työehtoja. Tämä näkyy meidänkin tes-neuvotteluissa. Ammattiliitot tekevät jäsentensä voimalla kaikkensa turvatakseen tolkulliset työehdot ja ostovoimaa parantavat palkankorotukset. Teollisuusliitolla on parhaillaan käynnissä laajat lakot ja Palvelualojen ammattiliitto PAM on julistanut historiansa suurimmat kaupanalan lakot. Kyse on palkankorotuksista ja palkasta, jolla tulee toimeen. ELINTARVIKEALAN TES-NEUVOTTELUISSA ei ole vielä edes puhuttu palkankorotuksista. Työnantajat toivat pöytään merkittävimmät työehtojen heikennysesitykset 15 vuoteen. Viimeksi vuonna 2010 jouduimme torjumaan heikennykset laajoilla lakoilla. Sen jälkeen olemme joka kerta päässeet sopuun neuvottelemalla. Tätä tahtoa ja ymmärrystä olisi työnantajapuoleltamme toivonut tällekin kierrokselle, muttei niiden puutetta voi yllättävänäkään pitää. Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä. SOPIMUSKAUDEN AIKANA voidaan ja on hyväkin pähkäillä yhdessä, miten elintarvikealaa saataisiin vetovoimaisemmaksi. Homman raadollisuus tulee kuitenkin esiin, kun istutaan neuvottelupöytään. Työnantajat vaativat työehtoihin heikennyksiä, joita sanotaan ”uudistuksiksi”. Ja me pyrimme saamaan työehtoihin parannuksia tai vähintäänkin pitämään niiden tason entisellään, mitä sanotaan ”vanhanaikaiseksi”, jopa ”kivikautiseksi” toiminnaksi. Tässä asetelmassa on ihan mielellään kivikautinen fossiili. Meitä todella tarvitaan elintarvikealan olemassa olevien vetovoimatekijöiden säilyttämiseksi, ettei niitä poisteta työehtosopimuksista ”vanhentuneina” kuten Orpon hallitus aikoo nyt tehdä leipomotyölaille lainsäädännössä. MUISTETAAN, ETTÄ vain yhdessä toimimalla ja yhteisellä voimalla saamme tälläkin kertaa tolkulliset työehtosopimukset aikaiseksi. Ollaan ylpeitä siitä, jos meitä sanotaan vanhanaikaisiksi. Tiedämme olevamme oikealla asialla, kun puolustamme työehtoja. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Miksi äänestät tulevissa kuntaja aluevaaleissa? Vastaajat osallistuivat oman alueensa luottamusmiesten starttikursseille 25.1.2025. G A L L U P ”Ä ÄNES TÄ M ÄLL Ä pääsee vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin. Asun Valpperissa Nousiaisissa ja luulen, että kyläkoulumme kohtalo ohjaa aika paljon omaa äänestyspäätöstäni kuntavaaleissa. Toki myös puolueella on väliä.” JANNE TANSKANEN prosessinhoitaja, varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu PCAS Finland, Turku ” EIKÖHÄN se ole jokaisen suomalaisen kansalaisvelvollisuus. Jos ei äänestä, niin ei voi vaikuttaa. Toimiva terveydenhoito on tietysti tärkeä asia. Yleensä äänestän aina saman puolueen ehdokasta.” HANNA KEISALA vastaava leipuri, pääluottamusmies Fazerin myymäläleipomo K-Citymarket Päivölä, Seinäjoki ”ANNAN ääneni ehdokkaalle, joka edistää julkisia terveyspalveluita ja nuorten harrastusmahdollisuuksia kunnassamme. Hirvittää lukea lehdistä, miten hallitus leikkaa heikompiosaisilta. Asun Rantsilassa, joka kuuluu Siikalatvaan.” MARITA AUTIO varastotyöntekijä, varapääluottamusmies Feelia, Pyhäntä ”JOS ei äänestä, niin sitten ei ole mielestäni varaa motkottaa päätöksistä. Politiikka ei ole itselleni se tutuin laji, mutta kuntapuolella itseäni mietityttävät tällä hetkellä oman alueen suuret rakennusja infrahankkeet.” JUSSI ANTTILA elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Pizza Backen, Turku JÄÄTELÖVALMISTAJA Ben & Jerry’sin työntekijät St. Albansissa ja Waterburyssa Yhdysvalloissa solmivat historiansa ensimmäisen työehtosopimuksen marraskuussa. Työntekijät perustivat ammattiyhdistyksen toissa vuonna ja liittyivät elintarviketyöläisiä edustavaan ammattiliitton UFCW:hen viime vuoden maaliskuussa. Ben & Jerry’s on osa globaalia kulutustavarayhtiötä Unileveriä ja ammattiyhdistyksen tunnustamisesta jouduttiinkin käymään pitkät neuvottelut elintarviketyöläisten maailmanjärjestön IUF:n ja Unileverin johdon välillä. Työehtosopimus tuo työntekijöille merkittäviä parannuksia palkkoihin ja muihin työehtoihin. Sopimuksessa sovittiin muun muassa siirtymisestä 8 ja 12 tunnin hybridityövuorojärjestelmään, joka tuo joustavuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä palkallisesta vanhempainvapaasta, joka Yhdysvalloissa on lakisääteinen vain yhdeksässä osavaltiossa. Palkankorotus sopimuskaudelle on 14 prosenttia. Lisäksi työntekijät voivat liittyä ammattiliiton tarjoamaan terveysvakuutukseen, joka tuo tuhansien dollarien vuosisäästöt vakuutusmaksuissa. Jäätelöjätin palkat ja työehdot paranivat järjestäytymällä VALIO tiedotti joulukuussa isosta tietomurrosta, jossa 5 000 ihmisen henkilötiedot olivat vaarantuneet. Tammikuun lopussa selvisi, että tietomurto onkin kohdistunut aiemmin arvioitua paljon suurempaan henkilömäärään. Hyökkääjä sai kaapattua jopa 75 000 ihmisen henkilötiedot. Tietosuojavaltuutetun toimisto selvittää tapahtunutta henkilötietojen tietoturvaloukkausta ja tutkii, ovatko kaikki tietomurron kohteeksi joutuneet yritykset noudattaneet tietosuojalainsäädännön velvollisuuksiaan. Lisäksi Poliisi tutkii tietomurtoa rikoksena. – Olemme postittaneet jokaiselle tietomurron kohteena olevalle henkilölle kirjeen, jossa kerrotaan, mitkä kirjeensaajan henkilötiedot ovat altistuneet tietomurrolle. Muita kuin kirjeessä kerrottuja tietoja ei ole päätynyt hyökkääjän haltuun. Olemme erittäin pahoillamme tapahtuneesta ja siitä aiheutuvasta harmista, Valion Keskinäisen Vakuutusyhtiön ja Valion Eläkekassan toimitusjohtaja Jari Laaninen sanoo. Valio arvioi tavoitteensa tietomurron uhreista jo noin 97 prosenttia. Valio on avannut tietomurron kohteeksi joutuneita varten päivystyspalvelun ja verkkosivun, joista saa lisätietoja ja neuvoja omien tietojen suojaamiseen. Valiolla massiivinen tietomurto: 75 000 ihmisen tiedot kaapattu
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 NÄIN ON EDETTY Kaikkia elintarvikealan työpaikkoja koskeva ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi viime viikolla. SEL:n tavoitteena on saada sovittua työntekijöille uudet työehtosopimukset. Sopimukseton tila ja ylityöja vuoronvaihtokielto alkoivat T Y Ö E H T O S O P I M U S teksti ja kuva Karoliina Öystilä P erjantaina 7.2.2025 kello 00.00 alkoi SEL:n julistama kaikkia elintarvikealan työntekijöitä koskeva ylityöja vuoronvaihtokielto, joka päättyy sunnuntaina 9.3.2025 kello 23.59 tai heti, kun osapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi. Ylityöja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on saada sovittua elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimusneuvottelut ovat edenneet verkkaisesti, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n koordinaatio on tiukka. Työnantajaliitot odottavat teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisua. Sitä on etsitty syyskuusta lähtien ensin osapuolten kesVielä ei tiedetä, tarvitaanko lakkoliivejä myös elintarvikealalla uusien työehtosopimusten aikaansaamiseksi. Kuvassa Koffin #PainavaSyy -lakon lakkovahteja Keravalla 15.11.2023. 17.12.2024 SEL ja ETL alkoivat neuvotella uusista työehtosopimuksista. 31.1.2025 SEL:n liittovaltuusto antoi SEL:n tes-neuvottelukunnalle valtuudet päättää työtaistelutoimista. 31.1.2025 Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset päättyivät. 1.2.2025 Sopimukseton tila alkoi elintarvikealan työpaikoilla.
E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Ylityöja vuoronvaihtokielto 7.2.–9.3.2025 1. SEL:N YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO alkoi perjantaina 7.2.2025 kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina 9.3.2025 kello 23.59. 2. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO koskee kaikkia työntekijöitä kaikilla työpaikoilla, joissa noudatetaan SEL:n ja ETL:n välistä työehtosopimusta. 3. YLIT YÖKIELLON AIKANA työntekijät tekevät vain säännöllistä työaikaa. Työntekijät eivät tee ylitöitä. 4. VUORONVAIHTOKIELLON AIKANA työntekijät noudattavat vahvistettua työvuoroluetteloa. Työntekijät eivät vaihda työvuoroja työnantajan aloitteesta. 5. YLIT YÖJA VUORONVAIHTOKIELTO on laillinen työtaistelutoimi, josta ei voi tulla seuraamuksia työntekijälle. 6. TARVITSEMME JOKAISEN työntekijän mukaan! Ylityöja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on saada sovittua elintarvikealan työntekijöille uudet työehtosopimukset. Kyse on siis sinun palkastasi ja muista työehdoistasi! Lue lisää: www.selry.fi/ylityokielto NÄIN ON EDETTY ken ja jo pitkään myös valtakunnansovittelijan avustuksella. – Arvioimme ensi viikolla, millaisia edellytyksiä neuvotteluiden jatkamiselle on, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kertoi tilanteesta Elintakeen mennessä painoon. SEL katkaisi 4.2.2025 neuvottelut ETL:n kanssa kaikista viidestä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimuksesta. SEL ja ETL ovat neuvotelleet 17.12.2024 alkaen elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista. Neuvotteluita on käyty viidestä työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, teollisuuden sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää. Tammikuussa neuvoteltiin tiiviisti, mutta neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. – Työnantajat toivat pöytään merkittävimmät työehtojen heikennysesitykset 15 vuoteen. Työnantajapuolen muutosesitykset elintarvikealan työehtosopimuksiin tarkoittaisivat toteutuessaan reiluja palkanalennuksia ja työaikaheikennyksiä. Kuntonen kertoo blogissaan. SEL:n tavoitteena on, että kaikilla leipomoalan työntekijöillä on jatkossakin 100 %:n yötyölisä, vaikka Orpon hallitus kumoaisi leipomotyölain 1.3.2025 alkaen. Lisäksi SEL on ilmoittanut olevansa mukana SAK:laisten liittojen palkankorotustavoitteessa, joka on 10 prosenttia kahden vuoden aikana. Muilta osin osapuolet eivät ole vielä julkistaneet tavoitteitaan. Työtaistelut laillisia Elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset päättyivät 31.1.2025. Koska uusista työehtosopimuksista ei ole saatu vielä sovittua, elintarvikealan työpaikoilla alkoi sopimukseton tila 1.2.2025. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea työntekijöiden palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. SEL:n liittohallitus ja liittovaltuusto olivat koolla 30.– 31.1.2025 Helsingissä käsittelemässä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten neuvottelutilannetta. SEL:n liittovaltuusto päätti antaa SEL:n työehtosopimusneuvottelukunnalle valtuudet päättää SEL:n työtaistelutoimista. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia työehtosopimusten aikaansaamiseksi, liitto vastaa toimien laillisuudesta. Liiton julistamaan työtaisteluun, kuten ylityökieltoon tai lakkoon, osallistumisesta ei voi tulla seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle. Mahdollisten lakkojen ajalta SEL:n jäsenille maksetaan liittohallituksen päätöksen mukaisesti lakkoavustusta 100 euroa työvuorolta. Lain mukaan lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta. Lakkoavustuksen loppuosasta tehdään verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti 40 prosentin ennakonpidätys, joten jäsenelle maksetaan lakkoavustuksesta käteen 66,40 euroa. • Lue lisää: www.selry.fi/tes 3.2.2025 SEL julisti ylityöja vuoronvaihtokiellon 7.2.–9.3.2025. 4.2.2025 SEL katkaisi neuvottelut ETL:n kanssa työehtosopimuksista. 7.2.2025 SEL:n ylityöja vuoronvaihtokielto alkoi kaikilla työpaikoilla.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 Perehdyttäminen on jatkuva prosessi Puutteet perehdytyksessä ja työnopastuksessa altistavat työtapaturmille. teksti Elias Krohn kuvat Kati Oksman P E R E H D Y T TÄ M I N E N Työntekijän perehdyttämiseen työpaikoilla on oltava riittävästi aikaa ja resursseja. Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 T yöhön perehdyttäminen ja työnopastus ovat työnantajan lakisääteisiä velvoitteita. Hyvin usein niiden toteutuksessa on kuitenkin puutteita. Perehdyttämisessä työntekijälle annetaan perusvalmiudet työskennellä työpaikalla oikealla ja turvallisella tavalla. Työntekijälle esitellään työpaikka ja työyhteisö, sen toimintatavat ja pelisäännöt. Työnopastuksessa varmistetaan, että työntekijä hallitsee omat työtehtävänsä, käytettävät koneet ja työvälineet ja osaa toimia myös häiriöja poikkeustilanteissa. Perehdytyksen ja työnopastuksen on oltava suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa, jossa on selkeät ja yhteneväiset käytännöt. Tärkeää on samalla huomioida työtehtäväja työntekijäkohtaiset tarpeet ja haasteet. – Kun virheitä ja puutteita perehdytyksessä tulee esiin, ne saattavat maksaa älyttömästi. Ja siinä saattaa jollakulla mennä henki. Työtapaturmien yhtenä keskeisenä syynä on usein perehdytyksen ja työnopastuksen puutteellisuus, tähdentää SAK:n päälakimiehenä aiemmin pitkään työskennellyt varatuomari Timo Koskinen. Riskit on tunnistettava Laadukkaan työnopastuksen perustana on työhön liittyvien turvallisuusriskien tunnistaminen. – Vaarojen poistaminen ja työnopastus eivät voi mitenkään toimia, jos ette työpaikalla edes tiedä työtehtävien vaaroja ja uhkia, Koskinen korostaa. Vaarojen ja uhkien tunnistaminen, poistaminen ja vähentäminen on jatkuva prosessi, johon kuuluu olennaisesti myös seuranta. Toiminnassa tulee olla mukana kaikki työpaikan työsuojeluasiantuntijat: työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojeluneuvottelukunta sekä työpaikan johto. Työnantaja voi hankkia asiantuntija-apua työterveyshuollosta. Kun uusi työntekijä tulee taloon, työnantajalla on oltava jo valmiina suunnitelma, miten hänen perehdyttämisensä hoidetaan. Perehdyttämiseen on oltava riittävästi aikaa ja resursseja. On päätettävä, ketkä osallistuvat perehdyttämiseen ja varmistettava, että perehdytysmateriaalit ovat ajan tasalla. Työyhteisöä on tiedotettava ajoissa uuden työntekijän saapumisesta. Perehdyttämisen tarkistuslistat ovat hyvä apuväline. Olennaista on, että lomake täytetään oikein ja paikkansapitävästi. Koskinen korostaa, että listaan ei pidä laittaa ruksia sellaisen asian kohdalle, joka ei ole vielä tullut työntekijälle selväksi. – Lomakkeiden automaattitäytössä ei ole mitään järkeä. Uutta työntekijää pitää kannustaa kertomaan, jos hän ei ole ymmärtänyt jotakin asiaa. Sen kertominen on vain positiivista. Yksi kompastuskivi ovat työhön liittyvät ammattitermit, joista on tullut vanhemmille työntekijöille itsestäänselviä. – Juuri alalle tullut ei välttämättä ymmärrä niitä eikä kehtaa niitä kysyä, Koskinen muistuttaa. Kielimuuri ei saa olla este Olennainen osa perehdytystä ja työnopastusta ovat terveysja turvallisuusnäkökohdat. Työntekijää on opastettava turvallisiin ja ergonomisiin työtapoihin ja kerrottava keinoista työkyvyn ylläpitämiseksi. Erityistä huomiota vaatii vieraskielisten työntekijöiden perehdyttäminen. – Työnantajan vastuulla on, että hekin ymmärtävät ja sisäistävät kaikki työsuojeluun liittyvät asiat. Jos kielimuuri vallitsee, työnantajan on viime kädessä haettava työpaikalle vaikka tulkki, jotta työntekijä pääsee perille ohjeistuksista, Koskinen toteaa. Monella työpaikalla työskentelee myös toisten työnantajien palveluksessa olevia työntekijöitä sekä itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Lisäksi on osaja määräaikaisia työntekijöitä ja tuuraajia. ? Vaarojen poistaminen ja työnopastus eivät voi toimia, jos työpaikalla ei tiedetä työtehtävien vaaroja ja uhkia Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Kaikkia heitäkin on perehdytettävä, vaikka he olisivat työpaikalla vain lyhyen ajan. Uusi työntekijä saa usein aluksi suuren määrän tietoa ja aineistoa, eikä hän välttämättä pysty omaksumaan kaikkea heti. – Työnantajan tehtävä on selvittää jälkeenpäin, ymmärrettiinkö kaikki. Pitää kysyä, seurata työnteon suorittamista ja kysyä ehkä kollegalta, ymmärtääkö uusi työntekijä nyt kaiken, Koskinen neuvoo. Perehdyttämistä ja työnopastusta on jatkettava työnteon ohessa. Uutta työntekijää tulisi myös rohkaista kertomaan kehittämisideoitaan ja tuomaan esille havaitsemiaan epäkohtia. Palautteen antaminen työntekijälle unohtuu Koskisen mukaan usein. – Palautetta on annettava myös tilanteissa, joissa työntekijä toimii hyvin ja oikein, ei vain silloin kun asiat menevät pieleen. Positiivinen kannustaminen ja oppiminen on tärkeää. Perehdytys vaatii päivitystä Perehdyttäminen ja työnopastus ovat jatkuvia prosesseja: ne koskevat kokeneitakin työntekijöitä. – Urautuminen ja työmenetelmien kehittyminen saattavat vähitellen huomaamatta johtaa siihen, että työntekijän osaaminen ei olekaan vaaditulla tasolla. Osaamista tulee päivittää, Koskinen toteaa. Perehdytystä tarvitaan erityisesti työtehtävien ja olosuhteiden muuttuessa ja uusia laitteita hankittaessa. – Perehdytystä tulee päivittää myös, jos havaitaan virheitä tai puutteita tai sattuu läheltä piti -tilanteita tai tapaturmia, Koskinen jatkaa. Työntekijäkin on velvollinen osaltaan huolehtimaan työturvallisuudesta. Hänen on muun muassa käytettävä asianmukaisia suojalaitteita. – Työntekijöiden puolella on jonkin verran välinpitämättömyyttä niiden käytöstä, Koskinen sanoo. Työnantajan on puolestaan huolehdittava opastuksesta suojalaitteiden käyttöön ja huomautettava ja muistutettava, jos niitä ei käytetä. Viime kädessä niistä kieltäytyminen voi johtaa jopa irtisanomiseen. Laiminlyönti ei kannata Jos työpaikalla sattuu tapaturma, usein löydetään puutteita perehdytyksestä. Tavallista on, että työnantaja on delegoinut perehdytyksen työntekijöiden lähiesimiehille. He eivät ole hoitaneet sitä asianmukaisesti, tarvittavia dokumentteja ei ole eikä työnantaja ole riittävästi valvonut asiaa. – Maksimirangaistus tällaisista asioista työnantajalle on yksi vuosi vankeutta. Käytännössä kyse on yleensä sakkorangaistuksesta, Koskinen kertoo. Toisinaan paljastuu, että työnantaja on unohtanut kunnollisen perehdytyksen kaikkien uusien työntekijöiden osalta. – Jos toiminta on tällaista ja joku loukkaantuu työtapaturmassa, yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko perehdytysasioiden huonosta hoidosta, enimmillään 800 000 euroa, Koskinen toteaa. Jos tapaturmia ja loukkaantumisia sattuu työpaikalla useasti, työhyvinvointi ja henkilöstön luottamus työnantajaa kohtaan usein heikentyvät. Yrityksen mainekin kärsii ja uusien työntekijöiden rekrytointi voi hankaloitua. Tapaturmatiheys nostaa myös vakuutusmaksuja tietyissä vakuutustyypeissä. Työnantajalla on siis vahvat taloudelliset intressit panostaa perehdytykseen, työnopastukseen ja työturvallisuuteen. Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen on tärkeää seurata perehdytyksen toimivuutta ja ottaa havaitsemansa puutteet esille työnantajan kanssa. • ? F A K TA Perehdyksen vaiheita ? Etukäteissuunnittelu ? Perehdytysmateriaalien ajantasaisuuden varmistaminen ? Työpaikan toiminnan ja tavoitteiden esittely työntekijälle ? Työsuhdeasioiden ja työpaikan käytäntöjen läpikäynti ? Opastaminen terveelliseen ja turvalliseen työntekoon ? Yksityiskohtainen perehdyttäminen työtehtäviin ? Perehdytyksen jatko työnteon ohessa ? Oppimisen varmistaminen ? Palautteen anto ja rohkaiseminen ? Perehdytyksen arviointi yhdessä työntekijän kanssa ? Perehdytysprosessin kehittäminen palautteen pohjalta ? Lisäperehdytys aina tarvittaessa, esimerkiksi muutosten yhteydessä Lähteet: SAK ja Työterveyslaitos
E L I N TA E 15 Moni yritys laiminlyö henkilöstön hallintoedustuksen toteuttamisen H E N K I L Ö S T Ö teksti Mikko Nikula kuvat Minttu Sillanpää ? Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa sen tulisi lain mukaan olla, arvioidaan Teollisuuden palkansaajien analyysissa. Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa se lain mukaan pitäisi olla. Kuvituskuva, ei liity juttuun.
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 Y hteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää. Niissä henkilöstöllä on oikeus saada edustajansa yrityksen hallintoon. Tämä oikeus toteutuu Teollisuuden palkansaajien analyysin mukaan kuitenkin vain noin puolessa yrityksistä. Syinä tilanteeseen voivat olla tietämättömyys lain vaatimuksista tai työnantajan vastahakoinen asenne. Lisäksi henkilöstöedustajien tulisi lain mukaan päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen, käytännössä johtokuntaan tai hallitukseen, mutta yritykset saattavat tarjota heille paikkaa toissijaisissa toimielimissä. Lakia jätetään noudattamatta sekä tiedon puutteessa että tietoisesti Oikeustieteen kandidaatti Maria Jauhiainen laati Teollisuuden palkansaajille hallintoedustuksen toteutumisesta analyysin ”Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön osallisuus yrityksen hallinnossa”. Kyselytutkimukseen vastasi noin 750 henkilöstön edustajaa. Joukossa oli sekä henkilöstön hallintoedustajia että muita yrityksissä toimivia henkilöstön edustajia, kuten luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Yli 150 työntekijän yrityksiä oli Suomessa vuonna 2022 reilu tuhat ja ne työllistivät lähes 600 000 henkeä. 480 tällaisesta yrityksestä saatiin vastauksia, ja niitä edustavista vastaajista 50 prosenttia kertoi, että heillä on käytössä hallintoedustusjärjestelmä. 8 % ilmoitti, että asiaa koskevat neuvottelut oli aloitettu mutta prosessi oli kesken, ja 27 % ilmoitti, että hallintoedustusta ei ole. 15 % vastaajista ei osannut sanoa, onko yrityksessä hallintoedustusta. Selitykset sille, että hallintoedustusjärjestelmää ei ole, vaikka yhteistoimintalaki velvoittaa yritystä, olivat moninaisia. Vastaajien mukaan lakia ei tunneta tai hallintoedustusta ei pidetä tarpeellisena, mihin vaikuttanee se, että laissa ei ole sanktioita järjestelmän puuttumisesta. Joissain yrityksissä ajatellaan, että jokin olemassa oleva henkilöstön edustusjärjestelmä on riittävä, vaikkei se täyttäisi lain vaatimuksia. ”Työnantaja vetoaa siihen, että HR-johtoryhmän palaverit, joissa mukana henkilöstön edustajat ja osa johtoa, on verrattavissa hallintoedustukseen”, kuvattiin yhdessä avovastauksessa. Henkilöstöedustuksesta maininta hallitusohjelmassa Henkilöstön hallintoedustuksesta säädettiin lailla jo vuonna 1990, ja vuonna 2022 Sanna Marinin (sd) hallitus siirsi hallintoedustusasiat osaksi uudistettua yhteistoimintalakia. Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman mukaan lain ”mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta”. Orpo on puhunut siitä, että yhteistoimintalaissa mainittua 150 työntekijän rajaa voitaisiin laskea, jolloin lain velvoitteita sovellettaisiin nykyistä pienempiin yrityksiin. Maria Jauhiainen pitää ilahduttavana sitä, että asian tärkeydestä vallitsee ”ainakin jonkin tasoinen yhteisymmärrys.” Poliittisesta konsensuksesta huolimatta hallintoedustuksen toteutus on yritystasolla usein kankeaa. 66 prosenttia vastaajista kertoi, että neuvottelut asiasta eivät ole edenneet sujuvasti. Prosessin tosin ei pitäisi olla vaikea. ”Tarkoitus on liittää hallintoedustaja osaksi sellaista yrityksen toimielintä, joka on jo normaalisti toiminnassa eli mitään erityistä ei tätä varten ole syytä tai lainmukaistakaan perustaa tai järjestää. Näin ollen myös neuvotteMonessa yrityksessä henkilöstön hallintoedustusta ei haluta hallitukseen tai johtokuntaan. Kuvituskuva, ei liity juttuun. ?
E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 ”Yhteistoimintalaki kaipaa selkeyttämistä.” lujen tulisi olla lyhyitä, jos niitä on tarvetta käydä”, Jauhiainen kirjoittaa. Ongelmana onkin, että monessa yrityksessä henkilöstön hallintoedustusta ei haluta hallitukseen tai johtokuntaan. Laajennettua johtoryhmää käytetään lain kiertämiseen Niissä yrityksissä, joissa hallintoedustusjärjestelmä on toteutettu, 23 prosenttia oli sellaisia, joissa henkilöstön edustaja istuu laajennetussa johtoryhmässä. Lähes kolmasosa näistä yrityksistä oli vastaajien mukaan perustanut laajennetun johtoryhmän juuri hallintoedustusjärjestelmää varten tai samassa yhteydessä hallintoedustusjärjestelmän perustamisen kanssa. Jauhiainen tulkitsee, että kyseessä on usein keino kiertää yhteistoimintalain velvoitteita: laajennetulle johtoryhmälle saattaakin vastausten mukaan olla leimallista kokousten pieni määrä, käsiteltävien asioiden vähäinen merkitys ja henkilöstöedustajien ylisuuri määrä – työntekijät voivat olla enemmistönä, vaikka asian tulisi nimenomaan olla toisinpäin. Avovastauksissa esitettiin paljon kritiikkiä siitä, että todelliset päätökset tehdään ”oikeassa johtoryhmässä” tai hallituksessa. Laajennettua johtoryhmää luonnehdittiin muun muassa ”varjojohtoryhmäksi – missä ei oikeasti käsitellä mitään asioita, vaan toimintojen vetäjät esittelevät toimintonsa tekemisiä/tilannetta henkilöstöedustajille.” 24 prosentissa yrityksistä paikka henkilöstön edustajalle oli annettu joko yhden tai useamman liiketoimintayksikön johtoryhmästä, 12,5 prosentissa yrityksen hallituksesta. Jonkin verran hallintoedustuspaikkoja oli myös konsernitason hallituksissa sekä hallintoneuvostoissa. Joissain yrityksissä henkilöstön edustaja oli aitoa päätösvaltaa käyttävässä toimielimessä muttei välttämättä saanut kutsua kaikkiin kokouksiin eikä kaikkea kokousmateriaalia. Suora keskusteluyhteys johtoon tehokas vaikuttamistyökalu Monista kriittisistä kommenteista huolimatta 54 % vastaajista hallintoedustuksen toteuttaneissa yrityksissä koki järjestelyn toimivaksi. 35 % oli sitä mieltä, että hallintoedustus tulisi järjestää eri tavalla. Hallintoedustajan vaikutusvaltaa ei kuitenkaan pidetty merkittävänä. 79 % katsoi sitä olevan vähän, melko vähän tai ei lainkaan. Vaikutuskeinoista korkeimmalle arvostettiin suora keskusteluyhteys yrityksen johtoon; noin neljä viidestä vastaajasta nimesi tämän yhdeksi parhaista vaikuttamisen tavoista. Johdon ja henkilöstön yhteistyön parantuminen olikin se asia, johon vastaajat kokivat vaikuttaneensa selvästi eniten. Toiseksi eniten hallintoedustajat saivat mielestään aikaan henkilöstön asemaan liittyvissä asioissa. Kaikkein vähiten pystyttiin vaikuttamaan yrityksen investointeihin. Jauhiainen muistuttaa, että hallintoedustajat eivät voikaan osallistua kaikkiin päätöksiin: tällaisia ovat lain mukaan esimerkiksi yrityksen johdon valinta ja sopimusehdot sekä päätökset henkilöstön työsuhteen ehdoista. Lisäksi osa asioista on salassapidettäviä. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista hallintoedustajista oli allekirjoittanut erillisen salassapitosopimuksen. Suunta oikea, vauhti hidas Teollisuuden palkansaajat on teettänyt henkilöstön hallintoedustuksen toteutumista koskevat selvitykset vuosina 2019 ja 2021. Tuoreen analyysin perusteella tilanne yrityksissä näyttää parantuneen hieman, mihin on vaikuttanut vuoden 2022 lakimuutos, mutta edistys on hidasta. Yhtenä syynä on tietämättömyys yhteistoimintalaista. Lisäksi ”työntekijöiden edustajien osaamiseen ja näkemyksiin ei välttämättä luoteta tai niitä ja niiden arvoa yrityksen päätöksenteossa tai sen osana ei tunnisteta”, Maria Jauhiainen kirjoittaa. Yhteistoimintalaki kaipaa Jauhiaisen mielestä selkeyttämistä. Työnantajalla on nytkin velvollisuus perustaa hallintoedustusjärjestelmä, vaikka työntekijät eivät sitä aktiivisesti vaatisikaan, mutta asia tulisi ilmaista yksiselitteisemmin. Myös maininta kahdesta henkilöstöryhmästä pitäisi poistaa: lain mukaan henkilöstö saa nimetä omat edustajansa, mikäli sitä vaatii vähintään kaksi henkilöstöryhmää ja ne yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä. Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan ole kuin yksi henkilöstöryhmä. Laissa mainittua 150 työntekijän soveltamisrajaa olisi laskettava, sillä henkilöstön hallintoedustuksesta olisi hyötyä myös pienemmille yrityksille. Lisäksi lain noudattamista laiminlyöville yrityksille tulisi koitua seuraamuksia. •
E L I N TA E 19 Käynnissäpitäjä Joni-Petteri Virtanen on työskennellyt Valiolla 23 vuotta. Virtanen työskentelee pääsääntöisesti Schubertin jälkipakkauskoneella, jolla pakataan monipakkauksiin muun muassa pikareihin pakattua kreikkalaista jogurttia ja Valio-jogurttia.
E L I N TA E 19 Meijerin moniosaajat Riihimäen Valio muodostuu kahdesta tehtaasta, joista uudempi, välipalatehdas valmistaa jogurttia myös vientiin. Tuotanto laajenee lähivuosina. H erajoella sijaitsevassa meijerissä maidon jalostus alkoi 1968 mustikka-, mansikkaja ananasjogurttien valmistuksella. Alussa viilin makuun tottuneet suomalaiskuluttajat vierastivat jogurtteja, mutta 2000-luvulta saakka suomalaiset ovat syöneet jogurttia noin 20 kiloa vuosittain eli reilut puoli desiä päivässä asukasta kohti. Välipalojen suosion kasvusta kertoo sekin, että Valion elokuussa 2017 käyttöönottamaa uutta meijeriä kutsutaan välipalatehtaaksi. Energiatehokkaassa tehtaassa tilaa on yli 20 000 neliömetriä eli noin 140 omakotitalon verran. Valio on Riihimäen suurimpia yksityisiä työnantajia ja Valion suurin yksikkö 430 työntekijällään. Siitä välipalatehtaan osuus on noin 120–125 henkilöä, ja heistä tuotannossa työskentelee noin 90, joista 50–60 SEL:n työehtosopimuksen alaisissa tehtävissä; vastuualueinaan muun muassa tuotteiden pakkaus, materiaalivirtojen hallinta sekä lopputuotteiden lähettäminen logistiikkakeskukseen. Tehtaassa muovipikareihin pakattujen jogurttien valmistus on isossa roolissa, mutta jogurtteja ja smoothieita pakataan myös 0,5–1 litran kartonkipakkauksiin, kaurapohjaisia välipaloja unohtamatta. Noin puolet välipalatehtaan tuotannosta menee vientiin. – Eniten vientiä on Ruotsiin, ja varmaan se on logistiikan kannalta aika luontevaakin. Oddlygood-tuotteita menee ympäri Eurooppaa, Valio Riihimäen tehtaanjohtaja Ilari Pönkkö sanoo. Riihimäen toiminnot laajenevat entisestään, kun Valio ajaa ajas Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan mehutehtaan ja varaston, sekä Turun kasvipohjaisia tuotteita valmistavan tuotantolaitoksen, jonka Valio osti Kavlilta. Tuotannon siirrot Riihimäen tehtaille toteutetaan aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella ja varastotoimintojen siirto aikaisintaan loppuvuodesta 2027. – Vaikka kasviperäisiin tuotteisiin liittyi alussa suurta hypetystä, on markkinaan tullut sittemmin aimo annos realismia, vaikka kasvua onkin vielä luvassa. Tehtaallamme pystytään käyttämään joustavasti tuotantokapasiteettia maitopohjaisten ja kasvipohjaisten tuotteiden valmistukseen. Toki muutoksissa on aina paljon huomioitavia asioita, Pönkkö sanoo. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Kati Oksman ”Luottamusmiehellä on myös terapeutin rooli.”
E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Miten työntekijät ja luottamusmiehet suhtautuvat kasvavaan tuotantosekä työntekijämäärään? – Työntekijät ovat tietysti ilahtuneita, että työt täällä lisääntyvät ja samalla töiden säilyminen Riihimäellä varmistuu, vaikka toki kaikki tuleva voi myös vähän jännittää ja askarruttaakin. Muutokset lisäävät myös haasteita esimerkiksi tilojen hallinnassa ja osaamisessa. Tuotannon siirrot lisäävät melua ja porukkaa, ja vie jonkun aikaa, ennen kuin työnteon arki palaa sulavaksi, Saija Ratia kertoo. – Kyllä tämä tulee haastamaan meitä työsuojelun puolellakin, ennen kuin kaikki on valmista, Mari Ryöti lisää. Koneet kiehtovat Riihimäkeläisen Saija Ratian 27. työvuosi Valiolla käynnistyi tammikuussa. Helsingissä ravintola-alalla työskennellyt suurtalousemäntä päätyi tehdastyöhön puolivahingossa. Ratia harkitsi kotiin jäämistä pienten lasten kanssa, mutta Valiolla työskennellyt tuttava ”käräytti” hänen kiinnostuksestaan päästä töihin lähemmäs kotia. Ratia oletti tarjolla olevan keittiöhommia, ja alkuun ajatus tehdastyöstä ilman aiempaa kokemusta tuntui vieraalta. Uteliaisuus kuitenkin voitti ja Ratia aloitti työt jogurttikoneella vanhassa meijerissä, jonne hänet vakinaistettiin ensimmäisen viikon jälkeen. Saija Ratialla on menossa nyt kolmas kausi selliläisten pääluottamusmiehenä. Hänen työKuva ylh. oikealla: Käynnissäpitäjä Markus Räty on moniosaaja, jonka erikoisosaamista välipalatehtaalla on Schubertin jälkipakkauskone. Riihimäellä jogurtteihin käytettävä maito tulee 89 kilometrin säteellä olevilta maitotiloilta. Kuva vas. alhaalla: Pekka Lehtosella tulee tänä vuonna 20 vuotta täyteen Valiolla, josta palkitaan pinssillä sekä kuukauden palkkaa vastaavalla bonuksella, josta puolet voi pitää vapaana. Mari Ryöti aloitti työsuojeluvaltuutettuna 2018, mitä ennen hän toimi varatyösuojeluvaltuutettuna ja työsuojeluasiamiehenä. Vapautusaikaa Ryötillä on seitsemän päivää kuukaudessa. ”En itse syö juurikaan jogurttia, sen sijaan Seinäjoella valmistettavat Profeel-rahkat ovat suosikkejani.”