• Länsi-Kalkkuna on Suomen suurin kalkkunan tuottaja KOLUMNI | VELLUN BLOGI | SELVITETTY TAPAUS | VAPAALLA 1 ? 23 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Eduskuntavaaleissa äänestetään myös työehdoista EDUSKUNTAVAALIT T YÖPAIKALL A KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO ALOITTI SAVUSAUNASTA TES-NEUVOTTELUT OVAT KÄYNNISSÄ
  • E L I N TA E 3 Mistä erkkikään ei saanut selvää? Vaalistaja.fi kertoo työntekijöitä koskevista eduskuntavaalien teemoista ja keskusteluista kansankielellä. Vaadimme puolestasi ehdokkailta selkeitä kantoja ja katsomme annettujen vaalilupausten taakse. Lupaamme varmistaa, ettei mitään olennaista mene ohi, kun valitset itsellesi sopivaa ehdokasta. Ja kyllä, kerromme myös sen, mitä ei sanottu ääneen. #Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteinen äänestysaktivointikampanja, joka suomentaa poliittisen jargonin kansankielelle. Seuraa sivustoa vaalistaja.fi ja somekanavia @vaalistaja. Tästä on syytä puhua Tilaa viikon tärkeimmät puheenaiheet koottuna sähköpostiisi www.vaalistaja.fi/tilaa
  • E L I N TA E 3 Aluksi H elsingin pörssin suuryhtiöt ovat pääosin vahvassa tuloskunnossa, ja analyytikot ennustavat yhtiöiden jakavan lähes ennätyssuuret osingot tänä vuonna, uutisoi Helsingin Sanomat tammikuussa. Voisi kuvitella, että nyt on varaa maksaa myös kunnon palkankorotukset työntekijöille, mutta ei. Vanha totuus pätee yhä: Palkankorotuksiin ei ole työnantajapuolen mielestä koskaan varaa. YRITYSTEN HY VÄSTÄ tuloskunnosta huolimatta työehtosopimusneuvottelut ovat jumiutuneet. Työnantajapuolella ei tunnu olevan halua maksaa tuloksensa tekijöille eli henkilöstölleen riittäviä palkankorotuksia. Palkankorotusten on oltava tällä tes-kierroksella selvästi aiempaa suuremmat, jotta niillä saadaan kurottua kiinni työntekijöiden kadonnutta ostovoimaa, jonka korkea inflaatio on syönyt. SAK:laiset liitot ovat yhdistäneet voimiaan, toivottavasti se tuottaa tulosta ja riittävät palkankorotukset kaikille. HUHTIKUUSSA KÄYDÄÄN eduskuntavaalit. Vuoden 2015 vaaleissa valtaan noussut Juha Sipilän hallitus jätti pysyvän jäljen monen mieleen työntekijävihamielisellä politiikallaan, kuten kilpailukykysopimuksellaan. Osansa keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituksen leikkauksista ja heikennyksistä saivat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset, työttömät ja eläkeläiset. Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 valta vaihtui keskustapuoluetta lukuun ottamatta, joka jatkoi myös Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa. Politiikan suuntakin muuttui, eikä palkansaajien ole tarvinnut lähteä torille vastustamaan hallituksen päätöksiä. Eivät kaikki nykyisenkään hallituksen päätökset ole olleet mieluisia, esimerkiksi eläkeputken poisto olisi saanut jäädä tekemättä. Demokratian eli kansanvallan arvo korostuu erityisesti kriisiaikoina. Naapurimaamme Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt kohta jo vuoden. Venäjällä ei ole aitoa demokratiaa, vapaata mediaa tai kansalaisyhteiskuntaa. Meillä Suomessa onneksi on. Sinä päätät, käytätkö äänioikeuttasi ja kenelle äänesi annat. Jos et mitään muuta syytä keksi, äänestä edes siksi, että se on mahdollista. Palkankorotuksiin ei ole koskaan varaa P Ä Ä K I R J O I T U S ”Demokratian eli kansanvallan arvo korostuu kriisiaikoina.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/23 10.2.2023 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Sopimukseton tila alkamassa elintarvikealalla 12 Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit 16 Kotimaista kalkkunaa Säkylästä 21 Savusaunan lauteilta menestyväksi yritykseksi 26 SEL:n jäsenristeilyllä 1100 innokasta risteilijää 28 Työn keventäminen hidastaa nivelrikon kehittymistä 40 Luottamusmies on viestinviejä, sovittelija ja välimies 30 Järjestösivut 34 Kurssikalenteri 38 Luottamushenkilö 44 På svenska, in english 45 Tauolla 46 Selvitetty tapaus 47 Asiantuntija vastaa 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Saarioisten Sahalahden tehtaan pääluottamusmies ja SEL:n liittovaltuuston jäsen Aapo Niemi on eduskuntavaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana Pirkanmaalla. Kannen kuva: Sanna-Maria Anttila ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti FAZER KÄYNNISTI tammikuussa koko henkilöstöä eli 226 ihmistä koskevat muutosneuvottelut Korian tehtaallaan meijeriliiketoiminnan lopettamiseksi. Työnantajan arvion mukaan vähennystarve koskisi enintään 95 vakituista työsuhdetta, joista 77 olisi tuotannon työntekijöitä ja toimihenkilöitä sekä loput 18 toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Jos Fazerin suunnitelma toteutuu, Korian tehtaalla Kouvolassa valmistetaan jatkossa vain kaurajuomia ja muita kaurapohjaisia tuotteita. Meijeriliiketoiminnan mahdollinen lakkauttaminen ajoittuisi tämän vuoden elokuuhun. Tunnelmat henkilöstön keskuudessa Fazerin Korian tehtaalla ovat synkät, mutta toistaiseksi rauhalliset. Muutosneuvotteluiden arvioidaan kestävän kuusi viikkoa. – Tavoitteemme neuvotteluissa on, että mahdollisimman harva työntekijä menettää työpaikkansa. Meillä on täällä paljon ihmisiä samoista perheistä ja työnantajan on kannettava vastuunsa, etteivät molemmat joudu työttömäksi, Fazerin Korian tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Kaarina Kaarlenpoika kommentoi ennen neuvotteluiden alkua. Työnantajan tiedotteen mukaan Fazer-konsernissa avoimena olevia työpaikkoja tarjotaan ensisijaisesti niille työntekijöille, joita mahdollinen irtisanominen tulisi koskemaan. Fazer perustelee suunnitelmiaan lopettaa meijeriliiketoiminta sillä, että se on pieni toimija Suomen meijeriteollisuudessa ja valmistaa tällä hetkellä pääosin private label -tuotteita eli kaupan omia merkkejä. – Pienen mittakaavan meijerinä emme ole kilpailukykyinen toimija, ja viimeaikainen inflaatiokehitys on lisännyt kannattavuushaasteitamme entisestään. Korian tehtaan toiminUSEAT ammattiliitot, kuten Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ovat julistaneet lakkoja alansa työpaikoille vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluita. SEL:n jäsenet eivät tee muidenkaan ammattiliittojen lakonalaisia töitä. Jos työskentelet lakon piirissä olevissa työtehtävissä, lakko koskee myös sinua. Lakon julistanut ammattiliitto maksaa myös lakossa olevalle SEL:n jäsenelle lakkoavustuksen. Työpaikkasi pääluottamusmies neuvoo, miten muiden liittojen jäsenet hakevat lakkoavustusta. Lue lisää: www.selry.fi/uutiset Fazer lopettamassa meijeritoiminnan Korian tehtaallaan: 95 työpaikkaa uhattuna SEL:n jäsenet eivät tee muidenkaan liittojen lakonalaista työtä Kati Oksman nan tehostaminen on välttämätöntä kilpailukykymme varmistamiseksi. Meijeritoiminnan lakkauttaminen mahdollistaisi meille keskittymisen kasvipohjaiseen ydinliiketoimintaamme, jossa Korian tehtaalla on tulevaisuudessa tärkeä rooli, Fazerin Non-dairy & Dairy-liiketoiminnasta vastaava johtaja Kati Rajala sanoo. Maidon Korian meijeriinsä Fazer on ostanut noin 20 tuottajalta Etelä-Suomesta ja Kaakkois-Suomesta. Korian tuotantolaitos tuli Fazerin omistukseen vuonna 2019, kun se osti Kaslinkin osana strategiaansa, jossa tavoitteena on tulla Pohjois-Euroopan johtavaksi kasvipohjaisten tuotteiden valmistajaksi. •
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkoivat tammikuun toisella viikolla. S EL:n tavoitteena on saada parhaillaan käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa kunnon palkankorotukset elintarvikealan työntekijöille, joiden palkan ostovoimaa kiihtynyt elinkustannusten ja hintojen nousu on syönyt. Työnantajapuolen tiukka linja ja koordinointi eri alojen työehtosopimusneuvotteluissa on jumiuttanut neuvottelutilanteen ja pakottanut työntekijäliitot käyttämään työtaistelutoimia neuvotteluiden edistämiseksi. Lehden painoon mennessä työtaistelu-uhista olivat jo ilmoittaneet useat ammattiliitot, muun muassa Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Sähköliitto sekä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. – Työnantajien kitsas palkankorotuslinja vaarantaa suomalaisten palkansaajien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän. Kun työnantajat viivyttävät riittävistä palkankorotuksista sopimista, on vaarana, että yritykset aiheuttavat omalla toiminnallaan tuotteidensa ja palveluidensa kysynnän laskua, mikä voi johtaa taantumaan, tammikuun lopussa ylimääräisessä kokouksessa neuvottelutilannetta käsitellyt SEL:n liittovaltuusto toteaa kannanotossaan. SEL on mukana SAK:laisten ammattiliittojen yhteisrintamassa varmistamassa, että palkansaajat saavat riittävät palkankorotukset, koska korkea inflaatio on heikentänyt merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Viimeksi ostovoima on pudonnut Suomessa näin paljon 1970-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat 5,7 % vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Keskimäärin palkansaajien nimellisansiot nousivat viime vuonna 2,4 % prosenttia ja reaaliansiot laskivat 4,4 %. – Valtiovalta voisi helpottaa jumiutunutta tilannetta työmarkkinoilla palauttamalla kilpailukykysopimuksessa työntekijöiden maksettavaksi siirretyt sosiaaliturvamaksut takaisin työnantajien vastuulle. Tämä vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla, SEL:n liittovaltuusto muistuttaa. SEL:n ja Elintarviketeollisuusliitto ETL:n väliset viisi elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusta ovat voimassa 12.2.2023 asti. Elintarvikealan työntekijöiden yleissitovien työehtosopimusten piirissä on reilut 25 000 työntekijää. • SEL:n liittovaltuusto: Työnantajien kitsas palkankorotuslinja vaarantaa kotimaisen kysynnän Miro Ruutu
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN Työttömyyskassa on aloittanut sulautumisneuvottelut Avoimen työttömyyskassan eli A-kassan kanssa. Tavoitteena on, että elintarviketyöläisten työttömyyskassa sulautuu A-kassaan vuoden 2024 alussa. Päätökset sulautumisesta tehdään kummankin työttömyyskassan kokouksissa kevään aikana. Sulautumishankkeella haetaan leveämpiä harteita, joilla pystytään vastaamaan työttömyyskassoihin kohdistuviin lisääntyviin velvoitteisiin. – Sulautumalla osaksi isompaa työttömyyskassaa, pystymme jatkossakin tuottamaan jäsenillemme laadukkaat työttömyyskassapalvelut kustannustehokkaasti, Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Lea Väänänen kertoo. Iso ja monialainen työttömyyskassa mahdollistaa myös paremman varautumisen työllisyyden kausivaihteluihin. Työttömyyskassojen määrä on ollut jatkuvassa laskussa. Tämän vuoden alusta Suomessa on enää 15 palkansaajien ja yksi yrittäjien työttömyyskassa. Vuonna 1995 työttömyyskassoja oli vielä 67. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa on noin 17 000 jäsenellään Suomen toiseksi pienin työttömyyskassa. A-kassa on Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Tämän vuodessa alussa sen jäsenmäärä nousi yli 228 000 jäseneen, kun Kuljetusalan työttömyyskassa sulautui A-kassaan. A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä kymmenen ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto sekä Ay-toimihenkilöt. – Mahdollinen sulautuminen ei edellytä Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. SEL:n jäsenmaksu sisältää jatkossakin työttömyyskassan jäsenmaksun. • Elintarviketyöläisten työttömyyskassa neuvottelee sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan – Mahdollinen sulautuminen ei edellytä työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja kertoo. Patrik Lindström
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T ämä hallituskausi on ollut ulkoisten kriisien täyttämä. Kriisit ovat olleet myös alkuvuoden politiikan agendalla: ratkaisuja on haettu muun muassa koronan jättämän hoitovelan purkamiseen, Venäjän hyökkäyssodasta seuranneeseen energian hinnan nousuun ja alkutuotannon ahdinkoon. EDUSKUNTAVAALIEN AGENDALLA korostuu myös julkisen talouden kestävyys. Viime vuosien kriiseistä huolimatta työllisyysaste ja investoinnit ovat nousseet ennätystasolle, uusia miljonäärejä syntyy enemmän kuin koskaan ja yritykset ovat takoneet valtavia voittoja. Siitä huolimatta julkinen talous on alijäämäinen. Oikeisto-opposition johtopäätös tästä kaikesta on julkisten menojen raju leikkaaminen ja työntekijöiden aseman heikentäminen paikallisen sopimisen tai työmarkkinoiden ”joustavoittamisen” nimissä. Työntekijävastaisessa ajattelussa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät nähdään pelkästään kulueränä, eikä kansantalouden vetureina. EDELLISEN PORVARIHALLITUKSEN aikana tämä ajattelutapa johti peruspalveluiden rajuun leikkaamiseen, työajan pidentämiseen ja palkkojen heikentämiseen sekä työttömien kurittamiseen ilman, että niin sanottu kestävyysvaje pieneni lainkaan. Julkisen talouden vahvistamiseksi on parempia ja toimivampia keinoja kuin leikkauspolitiikka. Miljonäärit ja suuryritykset ovat olleet 2000-luvun kriisien voittajia, ja siksi heidän tulisi kantaa lisää vastuuta myös hyvinvointivaltion rahoittamisesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi progression ulottamista pääomatuloihin, verovälttelyyn puuttumista, varallisuusveron palauttamista ja kiky-sopimuksessa siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen palauttamista työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi. Positiivisen työllisyyskehityksen jatkaminen ja verovajeen paikkaaminen mahdollistavat sen, että valtion velkaantumista voidaan vähentää ja samalla tehdä välttämättömiä panostuksia koulutukseen, sosiaalija terveydenhuoltoon sekä uutta työtä luovaan elinkeinopolitiikkaan. Leikkauspolitiikkaan ja työntekijöiden kikytykseen Suomella ei ole enää varaa. Suomella ei ole varaa oikeistohallitukseen K O L U M N I S A N O T T U A 90 % ”Jotta ohjaus on laadukasta, työpaikkaohjaajilla on oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, korvauskäytäntöjen on oltava selkeitä ja ohjaukseen on varattava riittävästi työaikaa.” S A K : N KO U LU T U S JA T YÖVO I M AP O LI IT TI N E N A S I A NT U NTI JA K I R S I R A S I N A H O 10. 1 . 2023 ”Jäsenmaksujen perimättä jättäminen on työnantajien tapa kiusata omia työntekijöitään. Kiusaamisen sijaan työnantajien kannattaisi sopia nyt kunnollisista palkankorotuksista.” PA M I N PU H E E N J O HTA JA A N N I K A RÖ N N I -S Ä LLI N E N 1 . 2 . 2023 JUURI NÄIN! EI NÄIN! LIHAN, MAITOTUOTTEIDEN JA KANANMUNIEN KOTIMAISUUSASTEEN ARVIOIDAAN OLEVAN YLI 90 % JULKISISSA RUOKAPALVELUISSA. LÄHDE: MMM LI ANDERSSON Kirjoittaja on turkulainen opetusministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja. L U K U ”Työntekijävastaisessa ajattelussa niin julkisen kuin yksityisen sektorin työntekijät nähdään pelkästään kulueränä.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Myös työntekijäpuoli koordinoi toimiaan V E L L U N B L O G I ”Työnantajapuolen tiukkaan linjaan voidaan vastata vain sillä, että myös ammattiliitot tekevät keskenään yhteistyötä.” T yönantajapuolen keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti vuonna 2015, että keskitetyt palkkaratkaisut eli tupot ovat sen osalta mennyttä aikaa. Tupoissa sovittiin monen työnantajapuolen liiton ja monen työntekijöiden ammattiliiton kesken yleisestä palkankorotustasosta. Ja monista muistakin työehtosopimuksiin kirjattavista työelämän parantamiseen liittyvistä kysymyksistä. SAMALLA KUN EK ilmoitti, ettei tällainen yhteinen sopiminen enää käy, se ryhtyi yhä tarkemmin vartioimaan sitä, miten sen eri alojen työnantajajäsenliitot toimivat. Kaikki työehtosopimuksiin liittyvä sopiminen on pitänyt hyväksyttää keskusliitossa ja noudattaa sen päättämää yleistä linjaa. Puheet siitä, että eri sopimusalojen erityispiirteitä otettaisiin huomioon, olivat työnantajapuolelta vain sanahelinää. Selkeimmin tämä näkyi palkankorotuksissa. Valtakunnansovittelijat valjastettiin noudattamaan työnantajapuolen tahtoa yleisestä palkka-ankkurista, jolla määritettiin taso, jonka yli palkankorotuksia ei saa sopia. NYT AMMATTILIITOT ovat todenneet, että työnantajapuolen tiukkaan linjaan voidaan vastata vain sillä, että myös ammattiliitot tekevät keskenään yhteistyötä ja sovittavat työehtosopimusneuvotteluissa etenkin palkankorotusvaatimusten tason yhteisesti. Tarvittaessa vaatimuksia voidaan edistää yhteisillä painostustoimilla. Kun työnantajapuoli puheistaan huolimatta teoissaan palasi ”työnantajatupoihin” tiukalla keskusjärjestöohjauksella, on sillä vastassaan nyt useamman ammattiliiton yhteen katsotut painostustoimet. MEILLÄ ON parhaillaan käynnissä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusneuvottelut yhdessä työnantajaliitto ETL:n kanssa. Kun työnantajapuoli on sitonut kaikilla aloilla palkkaratkaisut yhteen Teollisuusliiton työehtosopimusten tason kanssa, on myös SEL mukana ammattiliittojen yhteisessä koordinaatiossa. TOIVOTTAVASTI PÄÄSEMME sekä elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten tekstien että palkkaratkaisun osalta sopuun ilman painostustoimia. Lakko on aina viimeinen keino, mutta sen käyttöön on meidänkin valmistauduttava. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi Läs på svenska: www.selry.fi/svenska
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Mikä on ollut parasta SEL:n jäsenristeilyllä? Vastaajat osallistuivat SEL:n suurelle jäsenristeilylle 28.–29.1.2023. G A L L U P ” PAR A S TA risteilyssä on ollut yhdessäolo ja se, että on laiva täynnä samanmielisiä ihmisiä. Olemme risteilyllä neljän kaverin porukalla, mutta reissun aikana on saanut paljon uusiakin tuttuja.” MARKUS LINDHOLM lähettämötyöntekijä Bayer, Turku ” DING O oli kyllä hyvä! Ei ole myöskään tullut aikoihin oltua laivalla, joten on ollut kiva nauttia pitkästä aikaa risteilytunnelmasta.” MARKKU KUOSMANEN elintarviketyöntekijä Saarioinen, Sahalahti ” EHDOT TOM A S TI hyvä fiilis ja hyvä seura! Ohjelma on myös ollut monipuolista, eikä todellakaan ole ollut tylsää. Olemme liikkeellä isommalla porukalla ja hauskaa on ollut.” NEA TURUNEN pakkaaja Fazer, Lahti EKOLOGISEN siirtymän kiihtyessä alkaa olla ilmeistä, että osa toimialoista kuuluu siinä voittajiin ja osa häviäjiin. Toisilta aloilta poistuu työpaikkoja ja toisille aloille syntyy uusia työpaikkoja. Ekologisella siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä hyötyvät pitkällä tähtäyksellä kaikki. Samalla ekologiseen siirtymään liittyvät ongelmat herättävät huolta. Esimerkiksi energian ja ruuan hintojen noususta kärsivät eniten kaikkein pienituloisimmat. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK ovat mukana yli 60 muun järjestön kanssa Finnwatchin koordinoimassa Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanjassa, joka vaatii oikeudenmukaista ekologista siirtymää. Myös SEL on mukana kampanjassa. – Suomi ja suomalaiset hyötyvät monella tapaa ekologisesta siirtymästä. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Kampanjalla halutaan vaikuttaa eduskuntavaaleihin, tulevaan hallitusohjelmaan sekä kannustaa kansanedustajaehdokkaita sitoutumaan oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin. Kymmenen periaatetta Kampanjassa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteissa vaaditaan muun muassa tulevat sukupolvet huomioivia etupainotteisia ilmastoja luontokatotoimia, siirtymäaloilla työskentelevien ihmisten tunnistamista ja tukemista, osaamiseen panostamista sekä kustannusten oikeudenmukaista jakoa. Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotantoja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla. oikeudenmukainensiirtyma.fi Järjestöt: Ekologinen siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ” K AIKEN kaikkiaan risteilyllä on ollut hyvät esiintyjät, erityisesti Oku Luukkaisen keikka oli mahtava. On ollut mukava viettää aikaa työkavereiden kanssa vapaalla.” ANNI LEPPÄNEN siipikarjatyöntekijä Atria, Sahalahti
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Sopimukseton tila alkamassa elintarvikealalla Neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista ovat parhaillaan käynnissä. Sopimukseton tila alkaa, elleivät uudet työehtosopimukset synny 12.2.2023 mennessä. Pääluottamusmies Niina Koivikko ja muut SEL:n kurssilaiset Murikka-opistolla valmistautuivat syksyllä tes-neuvotteluihin muun muassa tekemällä jäsenhankintaa elintarvikealan työpaikoilla. teksti ja kuva Karoliina Öystilä T Y Ö E H D O T
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Lakkoavustus 100 euroa SEL:N LIITTOHALLITUS on päättänyt, että SEL:n lakkoavustus on 100 euroa/päivä tes-neuvottelukierroksella 2023. SEL:n jäsenet hakevat lakkoavustuksen SEL:n eAsioinnin kautta. Nyt on hyvä aika tarkistaa, että omat tiedot ovat oikein ja lisätä samalla tilinumero eAsioinnissa osoitteessa www.selry.fi/easiointi. F A K TA Työehdot pysyvät käytännössä voimassa jälkivaikutuksen ansiosta. Työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. E lintarvikealan työntekijöitä edustava SEL ja työnantajia edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL sopivat 27.1.2023, että elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten voimassaoloaikaa jatketaan 12.2.2023 asti. Työehtosopimusten voimassaoloaika piteni 12 päivää, sillä työehtosopimukset olivat alun perin voimassa 31.1.2023 asti. Sopimus voimassaoloajan pidentämisestä koskee kaikkia viittä SEL:n ja ETL:n välistä yleissitovaa työehtosopimusta: leipomoalan, lihaalan, meijerialan, teollisuuden sekä panimoja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimusta. Niiden piirissä on yhteensä reilut 25 000 elintarvikealan työntekijää. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi työehtosopimusten voimassaoloaikojen pidentämisen yksimielisesti. Mikä sopimukseton tila? SEL:n ja ETL:n väliset neuvottelut elintarvikealan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista alkoivat 11.1.2023. Jos neuvotteluissa ei päästä neuvottelutulokseen ja uudet työehtosopimukset eivät synny 12.2.2023 mennessä, alkaa sopimukseton tila 13.2.2023, kun työehtosopimukset eivät ole enää voimassa. Sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta, mikä tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. Jos neuvottelut katkeavat, SEL:n liittohallituksen nimeämä keskuslakkotoimikunta päättää, miten tilanteessa edetään ja mahdollisesta työtaistelu-uhan ilmoittamisesta. Jos SEL joutuu käyttämään työtaistelutoimia, liitto vastaa toiminnan laillisuudesta. Liiton julistamassa työtaistelussa yksittäisellä jäsenellä ei ole korvausvelvollisuutta. Liitto aloittaa ja lopettaa työtaistelutoimet. Liittohallitus nimesi tammikuussa SEL:n keskuslakkotoimikunnan jäseniksi liittopuheenjohtaja VeliMatti Kuntosen, liittovaltuuston puheenjohtaja Ville Vatkan, liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Tuomarin, liittosihteeri Lea Väänäsen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaan, palkkasihteeri Ari Huukin sekä järjestöpäällikkö Pekka Närhisen. Miksi tiedotetaan niukasti? Oletko miettinyt, miksi tes-neuvotteluista tiedotetaan niin niukasti? Silloin kun neuvottelut ovat kesken, neuvotteluista ei voi käytännössä tiedottaa muuta kuin että on neuvoteltu ja milloin neuvotellaan seuraavan kerran. Näin neuvottelijoille annetaan neuvottelurauha niin kauan kuin neuvottelut ovat käynnissä ja etenevät normaalisti. Neuvotteluissa myös kaikki jo sovitut asiat ovat käytännössä auki siihen asti kunnes neuvottelutulos on syntynyt. Jos neuvottelut jostain syystä katkeavat, tiedotetaan mistä syystä ne katkesivat. Jos SEL ilmoittaa mahdollisesta työtaistelu-uhasta, kerrotaan työtaistelutoimien lisäksi myös, miksi työtaistelu-uhka on annettu. Miten uudet tessit syntyvät? SEL:n neuvottelijoina työehtosopimusneuvotteluissa ovat tes-neuvottelukunnan jäsenet liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen, liittosihteeri Lea Väänänen, sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa, palkkasihteeri Ari Huuki sekä luottamushenkilöt Juha-Pekka Hölkki (leipomoala), Tommi Stenberg (liha-ala), Toni Rajavaara (meijeriala), Maarit Lähteenmäki (teollisuusala) ja Ville Sipilä (teollisuusala). Kun tes-neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos, kutsutaan SEL:n liittovaltuusto koolle päättämään, hyväksytäänkö neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Jos molemmat tes-neuvotteluiden osapuolet hyväksyvät neuvottelutuloksen, uudet elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimukset ovat syntyneet. Jos neuvottelutulosta ei hyväksytä, neuvottelut ja mahdolliset työtaistelutoimet jatkuvat, kunnes sopimukseen päästään. • Seuraa neuvotteluita: www.selry.fi/tes
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 12 E L I N TA E 13 Eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit H uhtikuussa me suomalaiset valitsemme kaksisataa kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vaikka Nato, sote ja valtionvelka todennäköisesti hallitsevat julkista keskustelua, eduskuntavaalit ovat myös työehtovaalit. Eduskuntavaaleissa äänestäjät ratkaisevat, syntyykö Suomeen hallitus, joka arvostaa työntekijöitä vai hallitus, joka haluaa heikentää työntekijöiden asemaa, palkkoja ja muita työehtoja. – Sen lisäksi, että ammattiliitot neuvottelevat työnantajien kanssa työntekijöiden työehdoista, meidän pitää varmistaa, että maan eduskunnassa on sellainen enemmistö, joka arvostaa työntekijöitä, on kyse sitten työlainsäädännöstä, työttömyysturvasta tai perhevapaista, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Kuntonen haluaisi nähdä vaalien yhtenä teemana työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamisen. – Työssä jaksamisen tukemiseen kuuluu esimerkiksi työntekijän työsuhdeturvan vahvistaminen, ei työsuhdeturvan heikentäminen. Siihen kuuluu myös työajan lyhentäminen, ei työajan pidentäminen. Työelämän tulee tarvittaessa joustaa myös työnteteksti ja kuva Karoliina Öystilä Vaikka politiikka ei tuntuisi omalta jutulta tai ajattelet, että äänelläsi ei ole merkitystä, jokaisen työntekijän kannattaa äänestää eduskuntavaaleissa, jos ei muuten, niin edes kunnon työehtojen puolesta. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus sai työntekijät monta kertaa torille vastustamaan palkkojen ja muiden työehtojen sekä työttömyysturvan heikentämistä. E D U S K U N TA V A A L I T
  • E L I N TA E 13 E L I N TA E 13 kijän tarpeista, Kuntonen toteaa. Monella on edelleen hyvässä muistissa, miten vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama Juha Sipilän hallitus lähti leikkaamaan palkkoja ja muita työehtoja sekä työttömyysturvaa. Puolueilla ja hallituksilla on siis eroja. Vaalistaja seuraa tarkasti Vaaleissa tutkitusti aktiivisimmin äänestävät isotuloiset ja korkeasti koulutetut ihmiset. Vähiten äänestävät pienituloiset ja matalasti koulutetut. Tämä on ongelma, sillä päättäjien pitäisi edustaa koko kansaa. Pomosi äänestää todennäköisesti OLAVI KANDOLIN Keskusta VAASA Kurikka Käynnissäpitäjä OlaviKandolinPoliitikko SUOMEN OMAVARAISUUDEN ja huoltovarmuuden vahvistaminen on elintärkeää. Vain pitämällä huolta riittävästä omasta ruokaja energiantuotannosta me takaamme suomalaisten selviytymisen sekä normaaleissa että poikkeusolosuhteissa. Haluan varmistaa, että oman alkutuotannon ja elinvoimaisen maaseudun arvo ymmärretään viimeistään nyt. Haluan, että lapsiperheitä tuetaan ja kannustetaan nykyistä enemmän, että ihmiset uskaltavat hankkia jälkikasvua. Olen esimerkiksi ollut mukana ajamassa läpi maksuttoman varhaiskasvatuksen kaikille lapsiperheille Kurikassa. Me tarvitsemme nuoria rakentamaan maatamme ja jokainen meistä tarvitsee vanhana hoitajan. Väestön ikärakenne aiheuttaa jo ongelmia muun muassa työvoiman saatavuudessa. Kotimaakuntani ja koko vaalipiirini elinvoimaisuuden vahvistaminen on kolmas päätavoitteeni. Se nivoutuu yhteen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kanssa, sillä meillä on vahva ruokateollisuus sekä iso turvetuotantokapasiteetti. Tieja raideliikenneyhteyksien parantamiseen on panostettava. Esimerkiksi maakunnan vilkasliikenteisimmälle tielle Kantatie 67:lle on saatava nelikaistaistamiseen rahoitus. • Mitkä vaalit? EDUSKUNTAVAALEISSA 2.4.2023 valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan nelivuotiskaudeksi. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy kaikki lait, päättää valtion budjetista ja esimerkiksi verotuksesta ja sosiaalimenoista, käsittelee kansainväliset sopimukset ja linjaa EU-asioita, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunta voi myös erottaa hallituksen. Näin äänestät Eduskuntavaaleissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi ehdokkaana olevaa henkilöä. Kaikki oman vaalipiirisi ehdokkaat löydät osoitteesta www.vaalit.fi sen jälkeen, kun ehdokkaat ja ehdokasnumerot on virallisesti vahvistettu 2.3.2023. Ennakkoäänestysaikana 22.–28.3.2023 jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka, jossa voi äänestää kuka tahansa Suomessa äänioikeutettu. Kaikki ennakkoäänestyspaikat löydät osoitteesta www.vaalit.fi. Vaalipäivänä 2.4.2023 jokainen voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan kello 9–20. Mukaan tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Vaalipäivän äänestyspaikka kerrotaan postissa tulleessa ilmoituskortissa. Jos kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saat selville maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 94770 tai WhatsApp-numerosta 050 438 8730. Ilmoituskorttia ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle. Kansanedustajaehdokkaiden joukossa on ainakin seitsemän SEL:n jäsentä. Otimme selvää, mitä asioita he ajaisivat kansanedustajina. • varmasti. Älä anna hänen päättää asioista puolestasi, vaan käytä äänioikeutesi ja vaikuta siihen, ketkä hoitavat Suomen ja suomalaisten asioita seuraavat neljä vuotta. SAK ja ammattiliitot haluavat innostaa työntekijät äänestämään eduskuntavaaleissa Vaalistajat.fi-kampanjallaan, joka lupaa suomentaa poliittisen jargonin kansankielelle. Vaalistaja.fi kertoo työntekijöitä koskevista eduskuntavaalien keskusteluista, vaatii ehdokkailta selkeitä kantoja ja katsoo myös annettujen vaalilupausten taakse. • Oletko samaa mieltä SEL:n kanssa? Tutustu SEL:n tavoitteisiin osoitteessa www.selry.fi/eduskuntavaalit.
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 E D U S K U N TA V A A L I T JARMO KNUUTILA Suomen Kommunistinen puolue (sit.) KAAKKOIS-SUOMI Taipalsaari Elintarviketyöntekijä JANNE KOIVISTO Vasemmistoliitto SATAKUNTA Kankaanpää Prosessityöntekijä, pääluottamusmies janne.koivisto.politiikka HALUAN PUHUA erityisesti työntekijöiden asemasta ja ihmisten hyvinvoinnista laajemminkin. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on heikennetty viimeiset parikymmentä vuotta ja sen kestoa on lyhennetty. Ja kokoomus uhkaa heikentää ansiosidonnaista entisestään. Myös nykyisen hallituksen aikana on tehty heikennyksiä, kun on päätetty poistaa eläkeputki. Näiden osalta tulisi palata entiseen malliin, sillä on työläisen etu, että työttömyysturva on kohdallaan. Suomen sosiaalija terveydenhuolto alkaa olla retuperällä ja nykyään paljon käytetty termi ”hyvinvointi” on kaukana todellisuudesta. Ihmisten ei pitäisi joutua odottamaan leikkausjonoissa pahimmillaan vuosia ja apua tulisi saada perusterveydenhuollosta nykyistä huomattavasti nopeammin. Oikea-aikainen hoitoon pääsy on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Kolmantena asiana haluan nostaa esiin armeijan puolustusmäärärahat. Niiden lisääminen on ongelmallista, eikä todellisuudessa ratkaise mitään. Haluan nähdä tulevaisuudessa Suomen, joka on aito hyvinvointivaltio, eikä vain varjo siitä, mitä se joskus oli. Palataan siis takaisin vanhaan hyvään aikaan. • HALUAN PARANTAA kotimaisen ruuan asemaa ja huoltovarmuutta. Tiukan lainsäädännön tulisi olla meille etu ja kilpailuvaltti. Meillä on puhdasta antibiootitonta lihaa ja kriteerit eläinten hyvinvoinnille ovat monia maita paremmat. Ulkomailta Suomeen tuotavalta lihalta pitäisi vaatia samaa. Ei pelkästään laissa, vaan myös esimerkiksi yritysten ja kaupan yhteistyöllä suosimalla kotimaisia raaka-aineita ja tuotteita. Meillä on iso mahdollisuus erikoistua vihreän siirtymän ratkaisuihin, jotka työllistävät Suomessa ja joita voimme viedä ulkomaille toimivina innovaatioina. Työskentelen itse Honkajoella kierrätyslaitoksessa, joka valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista muun muassa raaka-ainetta vihreään polttoaineeseen. Vastaavia innovaatioita meillä voisi olla ympäri Suomea, kun panostamme koulutukseen ja tutkimukseen. Oikeisto haluaa ajaa Suomea halpatuotantomaaksi, mutta meidän pienenä maana kannattaa kilpailla osaamisella ja koulutetulla työvoimalla. Kenellä tahansa lähtökohdista riippumatta pitää olla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin intoa riittää. Meillä ei ole varaa leikata koulutuksesta. • PIA KUPARINEN Perussuomalaiset HÄME Forssa Teurastamotyöntekijä Pia Kuparinen PS kuparinenpia SUOMEN PITÄÄ olla omavarainen ruuan ja energian suhteen. Kotimainen tuotanto on turvattava, esimerkiksi kiinteistöveroa alentamalla ja kohdentamalla maataloustuet niin, että ne kannustavat tuottamaan ruokaa eikä pitämään peltoja kesannolla. Tuottajia pitää myös palkita eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Ihmisten ostovoimasta on pidettävä huolta. Kun ostovoima alenee, yritykset kärsivät ja sitten kärsii koko hyvinvointivaltio, koska verotulot vähenevät. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa. Työntekijällä pitää olla varaa kuluttaa, kaikki rahat eivät saa mennä välttämättömiin elinkuluihin. Fossiiliset polttoaineet tulevat häviämään, mutta se pitää tehdä tarpeeksi pitkällä siirtymäajalla, jotta ihmiset eivät maksa siitä liian suurta hintaa. Haluan lisätä turvallisuutta. Suomalaisten on voitava liikkua kaduilla pelkäämättä. Poliisilla pitää olla tarvittavat resurssit sen varmistamiseksi. Turvallisuutta on sekin, että meillä on esimerkiksi riittävä työttömyysturva. En kannata ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista työttömyyden keston mukaan. •
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 VILLE RAHIKAINEN Suomen Kommunistinen puolue (sit.) HELSINKI Helsinki Leipomotyöntekijä, pääluottamusmies CHAU NGUYEN Vasemmistoliitto UUSIMAA Vantaa SEL:n järjestötoimitsija www.chaunguyen.fi officialchaunguyen AAPO NIEMI Vasemmistoliitto PIRKANMAA Tampere Elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies poliitikkoaapo theaaponiemi MEIDÄN ON pelastettava hyvinvointivaltio ja turvattava työntekijöiden asema sekä taattava toimeentulo kaikille Suomessa asuville. Kannatan perustulon käyttöönottoa, ansiosidonnaisen turvan parantamista ja muuttamista joustavammaksi sekä työehtosopimusten yleissitovuuden turvaamista, jotta työntekijöillä on kunnon palkat ja muut työehdot. Ammattiliitoille on annettava kanneoikeus. Haluan, että ihmiset pääsevät eläkkeelle terveenä ja tulevat toimeen, esimerkiksi takuueläkettä on nostettava. Eläkejärjestelmässä tulee ottaa huomioon työnkuormitus eläkeikää määriteltäessä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää on alennettava. Haluan vanhustenhoitoon lisää palveluja ja laitospaikkoja sekä riittävän hoitajamitoituksen. Meidän on panostettava koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää resursseja ja enemmän ja laadukkaampaa opetusta. Toisen asteen opiskelijoille on annettava tietoa työelämän pelisäännöistä ja ammattiliitoista. Työntekijöillä pitää olla oikeus kouluttautua uudelleen työttömyysturvalla. Yrityksillä on oltava velvollisuus osallistua työntekijöiden kotouttamiseen esimerkiksi tarjoamalla kielikoulutusta. • PUOLUSTAN JULKISIA palveluita ja julkisen sektorin työntekijöitä. He ovat hyvinvointivaltion selkäranka. Puheet hoitotyöstä kahvinjuomisena ovat törkeitä. Julkisen sektorin ongelmat, kuten pitkät jonot sosiaalija terveyspalveluissa johtuvat aiemmin tehdyistä leikkauksista ja aliresurssoinnista. Julkisten palveluiden kuntoon laittaminen maksaa, mutta se on tehtävä. Haluan tehdä työelämästä reilumman, jotta ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin. Alipalkkaus on kriminalisoitava ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta voimme paremmin puuttua esimerkiksi sellaiseen työntekijöiden hyväksikäyttöön kuin Tampereen jätevedenpuhdistamon työmaalla juuri paljastui. Oikeisto haluaa kieltää tukilakot, heikentää irtisanomissuojaa ja lisätä paikallista sopimista. Heikennysten sijaan tarvitsemme parempia työehtoja ja työoloja. Vastustan julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta leikkaamista. Olisi vastuutonta leikata heikoimmassa asemassa olevilta. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen esimerkiksi mielenterveyden ja lapsiperheiden tukemisessa on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää politiikkaa. Ihmisiä pitää auttaa ennen kuin asiat kriisiytyvät. • OLEN HUOLISSANI siitä, millainen tulevaisuus työntekijöillä on, jos gallupien tulokset eduskuntavaaleissa toteutuvat. Työlainsäädäntöön halutaan heikennyksiä erityisesti oikeiston osalta ja itse vastustan tätä jyrkästi. Parhaillaan käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa ratkaistaan monta työntekijöiden asemaan vaikuttavaa asiaa, mutta myös eduskunnassa tehdään monia keskeisiä päätöksiä. Esimerkiksi irtisanomissuoja tulisi palauttaa aiemmalle tasolle, kuten myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kesto. Vaikka Suomi on kovaa vauhtia päätymässä Naton jäseneksi, itse vastustan sitä. Sotilaallinen puolustusliitto ei ole ratkaisu konfliktiherkässä tilanteessa. Kaiken kaikkiaan meidän on pysäytettävä yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Vaikka tällä hallituskaudella on saatu korjattua joitain Sipilän hallituksen virheitä ja heikennyksiä, tulevalla hallituskaudella riittää vielä korjattavaa. Työnteolla on tultava toimeen ja hyvinvointi ei voi ohjautua vain jo ennestään hyvinvoiville. •
  • E L I N TA E 17 Kotimaista kalkkunaa Säkylästä Vuonna 2007 perustettu Länsi-Kalkkuna Oy on Suomen suurin kalkkunan tuottaja. T Y Ö PA I K A L L A E L I N TA E 16 E L I N TA E 16 teksti ja kuvat Taru Salovaara
  • E L I N TA E 17 S äkylässä sijaitseva Länsi-Kalkkuna Oy on Suomen suurin kalkkunanlihaa tuottava yhtiö. Vuonna 2007 perustetun yhtiön omistavat Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy, joille Länsi-Kalkkuna tuottaa kotimaista kalkkunanlihaa. Kuluttajille tuotteet siirtyvät Atrian, HK:n ja Kariniemen tuotemerkeillä. – Kalkkunan kulutuksen kotimaisuusaste on noin 65 %, kun taas broilerin kulutuksen osalta se on noin 87 %. Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta, mutta erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina hintaero ei-kotimaiseen verrattuna ei saa olla liian suuri. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuotanto on kannattavaa. Jotta kotimaisuusaste säilyy, tarvitsemme tuottajia, sillä ilman tuottajia ei ole myöskään tuotetta, Länsi-Kalkkuna Oy:n toimitusjohtaja Antti Jalo kuvaa nykytilannetta kalkkunan tuotannossa. Kalkkunat asetetaan linjastoon, jossa ne etenevät monivaiheisen leikkaamon läpi. Osaavalle työvoimalle tarvetta Suomessa lähes kaikki kalkkunat kasvatetaan Länsi-Kalkkunan sopimustuotantona. Sopimustuottajia on yhteensä 32. Suurin osa tiloista sijaitsee Satakunnan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Muutamia kalkkunatiloja sijaitsee myös Etelä-Savossa. Länsi-Kalkkuna vastaa koko kalkkunaketjusta Suomessa: nuorikoista sekä munivista linnuista, hautomosta, kasvatustiloista, teurastamosta ja leikkaamosta. Säkylän tuotantolaitoksella toimii teurastamo ja leikkaamo. Leikkaamolta liha siirtyy Atrialle ja HKScanille, jotka jatkojalostavat lihan. Länsi-Kalkkunassa on tarvetta työntekijöille erityisesti kesäaikaan ja Länsi-Kalkkuna hakeekin paraikaa kesätyöntekijöitä. – Viime kesä oli erityisen haastava henkilöstötilanteen osalta. Koska tällä alueella ei jär?
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 jestetä koulutusta, ihmiset eivät niin sanotusti ohjaudu työpaikoille, vaikka työtä täällä olisikin tarjolla, tuotantopäällikkö Jari Sillanpää harmittelee. Sillanpään mukaan viiden kuuden vuoden sisällä eläköityminen tulee olemaan suurta ja joudutaan aidosti miettimään, mistä uutta työvoimaa saadaan tilalle. – Meille on tullut jonkin verran ukrainalaisia työntekijöitä, joita venäjänkieliset ovat opastaneet työhön. Lisäksi alueella on alkamassa lihanjalostuskoulutus maahanmuuttajille. Tarkoituksena on tarjota kerran viikossa suomen kielen opetusta kielitaidon kehittämiseksi. Toivomme, että tästä on apua työvoimapulaan. Arkityötä ja erilaisia päiviä Länsi-Kalkkunan työntekijöiden pääluottamusmies Virpi Hakanen on alanvaihtaja. Hän on ammatiltaan ravintolakokki ja ennen Länsi-Kalkkunaa Hakanen työskenteli kokkina. – Aloitin Länsi-Kalkkunalla vuonna 2010. Toimin leikkaamon puolella erilaisissa tehtävissä. Kahtena päivänä viikossa, pääasiassa keskiviikkoisin ja perjantaisin, hoidan pääluottamusmiehen tehtäviä. Tarvittaessa on kuitenkin aina mahdollisuus sovitella näiden tehtävien hoitoa ja siihen käytettävää aikaa, Hakanen summaa. Hakanen valittiin pääluottamusmieheksi vuonna 2021. Päivi Ylitalo asettaa kalkkunat linjastoon. Tuotantopäällikkö Jari Sillanpää, pääluottamusmies Virpi Hakanen ja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Josua Vilponen esittelevät leikkaamon toimintaa SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle. LänsiKalkkuna ? Perustettu vuonna 2007 ? Atria Suomi Oy ja HKScan Finland Oy omistajina ? Tuotantolaitos Säkylässä ja hautomo Jalasjärvellä ? Henkilöstöä noin 140, joista työntekijöitä noin 125 ? Tuotantoa noin 10 miljoona kiloa (2021) ? Liikevaihto 31,5 miljoonaa euroa (2021) ”Hyvät työkaverit ovat voimavara, joka auttaa jaksamaan, kun työ tuntuu raskaalta.” F A K TA
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 ? – Tarinani on siinä mielessä aika perinteinen, että työkaveri kysyi minulta, voisinko asettua ehdolle. Hetken asiaa punnittuani totesin, että miksipä ei ja tulinkin valituksi. Työntekijöiden ja työnantajan välillä tasapainoilu ei aina ole helppoa, ja muutamia haastavia paikkoja onkin tullut työaikoihin liittyen. Teemme myös yhteistyötä Kivikylän kotipalvaamon pääluottamusmiehen kanssa, koska työskentelemme saman katon alla. Työpaikkansa parhaiksi puoliksi Hakanen nostaa sen, että työtä tehdään maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti aamuvuorossa. – Valtaosalla elintarvikealan työpaikoista tehdään vuorotyötä, joten itse arvostan tätä mahdollisuutta valtavan paljon. Myös hyvät työkaverit ovat voimavara, joka auttaa jaksamaan silloinkin, kun työ tuntuu raskaalta. Kehitettävää puolestaan löytyy tiedonkulun ja tiedottamisen puolelta. Näiden rooli on nykyaikana korostunut ja työntekijät osaavat myös itse vaatia tiedonsaantia heihin vaikuttavista asioista. Järjestäytymisaste on korkea. Noin neljä viidestä työntekijästä kuuluu liittoon. Työntekijöiden keski-ikä on 42 vuotta. Noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. – Tyypillisesti vanhemmilla työntekijöillä on takanaan pidempiä työsuhteita ja nuoremmat siirtyvät muutaman vuoden jälkeen eteenpäin, Hakanen sanoo. Paikallinen ammattiosasto 032 on aktiivinen. Kokouksia on säännöllisesti ja lisäksi jäsenille järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joista tiedotetaan myös työpaikan ilmoitustaululla. – On hyvä, että alueella on aktiivinen ammattiosasto, Hakanen toteaa. Leikkaamon työntekijä Hanna Ketola näyttää, miten työt hoituvat ja työhyvinvointilähetti Sari Helppolainen seuraa ja raportoi työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Leikkaamon työntekijä Jukka Rajala.
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 Työhyvinvointia yhteistyöllä Työhyvinvointi ja työsuojelu laajemminkin ovat aiheita, jotka puhuttavat tänä päivänä paljon. Näin on myös Länsi-Kalkkunassa. Osa työtehtävistä on fyysisesti raskaita, monissa tehtävissä tulee pakkotahtista toisTeurastamon puolella Hannele Hilli varmistaa kalkkunoiden etenemisen kohti leikkaamoa. Heidi Aalto siirtää leikatut lihat linjalta toiselle. toa ja myös viileissä tiloissa tehtävä työ luo omat haasteensa. – Kokoonnumme työsuojelupalavereihin kolmen kuukauden välein käymään läpi sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja lähellä piti -tilanteita ja pohdimme, miten työ olisi mahdollisimman sujuvaa ja vähemmän kuormittavaa. Työsuojelupalavereihin osallistuu työterveyshuollon lääkäri ja hoitaja, tuotantopäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, Länsi-Kalkkunan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Päivi Salminen kertoo. Länsi-Kalkkunalla työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu esimerkiksi e-passin muodossa. Lisäksi kuntosalit, liikuntahallit ja uimahallit ovat käytettävissä kerran viikossa maksutta. Yli 50-vuotiaille työntekijöille työnantaja tarjoaa myös hierontakäynnin kuusi kertaa vuodessa. Salmisella on kerran viikossa torstaisin käytössään vapautusaikaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon. Tarpeen mukaan, kun työpaikalla on muutoin hiljaisempaa, vapautusaikaa saa enemmänkin. – Kaiken kaikkiaan toivoisin, että työntekijöitä kuultaisiin ja arvostettaisiin enemmän. Kommunikaatiossa on parantamisen varaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa asiat otetaan työntekijöiden kanssa puheeksi, sitä paremmat vaikuttamismahdollisuudet heillä on. Se myös lisäisi työntekijöiden luottoa työnantajapuoleen, Salminen pohtii. Melko uutena asiana on tiiviisti työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteistyötä tekevä työhyvinvointilähetti, joka kartoittaa kyselyin työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia niin työilmapiirin kuin työolojenkin osalta. Työhyvinvointilähetiksi valittiin henkilö, joka ei enää pystynyt työskentelemään tuotannossa, mutta jolla oli halua ja kykyä jatkaa työelämässä. – Tällä tavoin saimme luotua mukautetun työnkuvan, joka hyödyttää sekä työntekijöitä, että työnantajaa, tuotantopäällikkö Jari Sillanpää kuvailee. – Tämä on todettu meillä erittäin toimivaksi malliksi ja voin lämpimästi suositella kokeiltavaksi muuallakin, Salminen kannustaa. • E L I N TA E 21