• MUUTOSTURVA POMPAUTTAA TYÖNTEKIJÄN UUTEEN TYÖSUHTEESEEN PÖLYJA KEMIKAALIHAITAT ON OTETTAVA VAKAVASTI ELINTARVIKEALAN TYÖPAIKOILLA Anri Keskinen vaihtoi alaa harrastuksen takia SELVITETTY TAPAUS | LUOTTAMUSHENKILÖ | ASIANTUNTIJA VASTAA 1 ? 22 SELLILÄISTEN OMA LEHTI Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen T YÖPAIKALL A Pekka Heikkisen leipomo etsii leipureita VAPAALL A
  • E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Merkkaa kalenteriisi, kurkkaa www.selry.?/ risteily ja pysy kuulolla! Jäsenristeilyn myynti alkaa 1.4.2022.
  • E L I N TA E 3 E L I N TA E 2 Aluksi S uomalaisten suuri enemmistö haluaa, että ammatti liitot neuvottelevat alan työnantajien kanssa työehtosopi­ mukset, joissa sovitaan työntekijöiden vähimmäistyö­ ehdot. Selvä enemmistö myös ymmärtää, että ilman työ­ taisteluoikeutta ammattiliitoilla ei ole neuvotteluvoimaa ja joskus ollaan tilanteessa, jossa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää joukkovoimaa. PAPERIJÄTTI UPM on tehnyt itsestään surullisen esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun ideologia menee kaiken muun edelle. UPM on jo kuukausien ajan kieltäytynyt neuvottelemasta Paperiliiton kanssa työntekijöiden työehdoista. UPM:n uppiniskaisen toiminnan takia työntekijät ovat joutuneet olemaan lakossa jo useita viikkoja. UPM ei ole suostu­ nut neuvottelemaan, vaikka taloudelliset menetykset ovat miljoonia euroa. Jotkut ovat tuominneet Paperiliiton lakon ja syyttäneet ammattiliittoja vastuuttomuu­ desta. Tämä kritiikki on täysin vailla totuuspohjaa. Ammattiliitot hoitavat tehtäväänsä, joka on niiden jäsenten puolustaminen. Lakko ei ole tavoite, vaan viimesijainen vaikutuskeino, jos asioista ei saada sovittua neuvottelemalla. HY VÄT TYÖEHDOT edellyttävät hyvää järjestäytymisastetta eli sitä, että työpaikalla kuulutaan liittoon. Kun tarjoamme työpai­ koilla liiton jäsenyyttä kaikille, myös kesäduunareille ja maahan­ muuttajataustaisille työntekijöille, varmistamme, että kaikkien työehdot ovat kunnossa. LUET UUDISTUNUTTA Elintaetta. Lehden ilmestymiskerrat vähenevät kahdeksaan, mutta sivumäärä kasvaa, joten luetta­ vaa on enemmän kuin ennen. Toivomme, että tykkäät uudesta Elin takeesta ja viihdyt sen parissa jatkossakin. Lobbareiden, some­kohujen ja valeuutisten maailmassa on tärkeää, että selli­ läisillä on oma lehti, jota luetaan. Liiton tehtävä on puolustaa jäseniään P Ä Ä K I R J O I T U S ”Ammattiliitot hoitavat tehtäväänsä, joka on niiden jäsenten puolustaminen.” KAROLIINA ÖYSTILÄ Elintakeen päätoimittaja, SEL:n viestintäpäällikkö 1/22 11.2.2022 TÄSSÄ NUMEROSSA MM.: 04 Uutiset 07 Kolumni 08 Vellun blogi 10 Vuodenvaihteen muutokset 12 Edustajakokous linjaa tulevaa 14 Pölyja kemikaalihaitat kuriin 18 Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen 23 Rostis nosti Rostenin otsikoihin 28 Muutosturva avittaa takaisin työelämään 30 Järjestösivut 38 Luottamushenkilö 40 Uusi yt-laki 46 Selvitetty tapaus 48 Vapaalla S I S Ä L LY S Kannessa: Fazerin Lappeenrannan makeistehtaalla työskentelevä Anri Keskinen harrastaa kouluratsastusta Leonardo-hevosensa kanssa. Kannen kuva: Laura Salo ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti SEL JA ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ovat käyneet soveltamisneuvottelut elintarvikealan työntekijöiden työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ja sopivat tammikuussa vuoden 2022 yleiskorotuksesta. Kaikkien elintarvikealan työntekijöiden palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak­ sukauden alusta. SEL:n ja ETL:n välisissä elintarvikealan työntekijöi­ den työehtosopimuksissa on sovittu, että vuoden 2022 palkankorotuksista sovitaan yleisen linjan mukaisesti. Nyt sovittu palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Elintarvikealan työntekijöiden nykyiset yleissitovat työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti. Uudet palkkataulukot: www.selry.fi/tes TYÖTTÖMYYDEN alussa olevat viisi korvauksetonta omavastuupäivää poistuvat väliaikaisesti. Lakimuutos koskee kaikkia työttömyysturvan saajia eli ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia. Työttömyysturvaa maksetaan työnhakijalle heti ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästä alkaen, jos omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.–28.2.2022. Muutos ei koske tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo joulukuussa tai aiemmin, vaikka osa omavastuuajasta ajoittuisikin tammitai helmikuulle. Vastaavasti omavastuuajalta voidaan maksaa työttömyysturva myös maalikuussa tai tämän jälkeen, kunhan ensimmäinen omavastuupäivä on ollut helmikuun aikana. Jos etuuden saaja on osittain työssä, omavastuuaika kertyy vain työttömyystai lomautuspäiviltä. Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassa korjaa automaattisesti kaikki tammikuussa tehdyt päätökset ja maksaa takautuvasti ansiopäivärahan myös omavastuupäiviltä niille, joille ne kuuluvat. SAK vetoaa päättäjiin, että työttömyysturvan omavastuuajan poistoa jatkettaisiin kesäkuun loppuun asti. HALLITUS esittää, että sairausvakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun hänellä on luotettavasti todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahan takautuvaa hakuaikaa pidennetään nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Virallista päätöstä eristämisestä tai karanteenista voi tällä hetkellä joutua odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia. Esityksen tavoitteena on turvata niiden työntekijöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan vuoksi. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansiotulon menetyksen täysimääräisenä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 30.6.2022 asti. Elintarvikealan työntekijöiden palkat nousevat 1,9 %:lla 1.5.2022 Työttömyysturvan omavastuuaika poistuu väliaikaisesti Tartuntatautipäivärahan saantia helpotetaan Elintarvikealan palkkaratkaisu ei sisällä paikallisia eriä. Kuvassa on Tampereen Valion pääluottamusmies Antti Parviainen. Sami Turunen
  • E L I N TA E 5 E L I N TA E 4 Lyhyesti Kuva Ingmanin jäätelötehtaalta Sipoosta vuodelta 2010, ennen kuin Unilever osti sen. S uomalaisen meijeriyhtiö Ingmanin jäätelötuotan­ non vuonna 2011 ostanut monikansallinen Uni­ lever­konserni suunnittelee jäätelön valmistuk­ sen lopettamista Suomessa. Unilever aikoo sulkea Sipoon jäätelötehtaansa ja siirtää sen tuotannon ulkomaille esimerkiksi Ruotsiin. Irtisanomisuhan alla on tehtaan koko henkilöstö, yhteensä 64 ihmistä. Heistä SEL:n meijerialan työntekijöi­ den työehtosopimuksella töitä tekee runsaat 30. Tehtaan sulkemista Unilever perustelee tuotannon vähentymisellä ja jäätelömarkkinoiden kiristyneellä kilpailutilanteella. Unileverin Sipoon jäätelötehtaan työntekijöiden pää­ luottamusmies Johanna Lundberg lähtee muutosneuvot­ teluihin selvittämään, mitkä ovat perustelut työnantajan väitteille sekä hakemaan keinoja tehtaan ja työpaikkojen pelastamiseksi. Kotimaisuus on tutkitusti tärkeä kriteeri suomalaisten elintarvikevalinnoissa. Myös Unileverillä on tästä oma­ kohtaista kokemusta. Konsernin omistuksessa olevan Turun Sinapin tuotannon siirto pois Suomesta johti mark­ kinaosuuden selvään laskuun, koska kuluttajat vaihtoivat Turun Sinapin kotimaiseen vaihtoehtoon. Ensin Ruotsiin ja myöhemmin Puolaan siirretty Turun Sinapin tuotanto pala­ sikin lopulta takaisin Suomeen 2014. Lundberg kertoo työntekijöiden pohtivan, miten Ingma­ nin jäätelöiden myynnille käy, jos niiden tuotanto siirretään ulkomaille. – Kotimainen tuotemerkki ei tee tuotteesta kotimaista ja ihmiset tietävät sen, Lundberg sanoo ja muistuttaa suoma­ laisten osaavan etsiä Avainlippua ja muita kotimaisuudesta kertovia merkkejä tuotteista. Unileverin Sipoon jäätelötehtaalla valmistetaan Ingmanin jäätelötuutteja ja litran jäätelöpakkauksia, Creamy­jäätelö­ pakkauksia sekä suosittuja Jättis­ ja Kingis­jäätelötuutteja. Monikansallinen Unilever­konserni on yksi maailman suurimpia elintarvikkeiden, virvokkeiden, hygieniatuottei­ den ja kodin puhdistustuotteiden valmistajia. Unileverin tuotteita myydään yli 190 maassa ja konsernin liikevaihto oli vuonna 2020 50,7 miljardia euroa. Unilever omistaa yli 400 tuotemerkkiä. Unilever lopettamassa Sipoon jäätelötehtaan, 64 ihmisen työpaikka vaarassa Kai Widell
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti F azer aikoo yhdistää Vantaan ja Lappeenrannan makeistehtaiden tuotannon kokonaan uuteen tuo­ tantolaitokseen, jonka rakentamisesta ja sijaintipai­ kasta tehdään päätökset kevään aikana. Uusi tehdas aloittaisi aikaisintaan vuonna 2025. Tehtaiden henkilöstömäärä on noin 900, josta noin 700 on työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Työntekijöistä noin 400 työskentelee Vantaalla ja 300 Lappeenrannassa. Toimitusjohtaja Markus Hellströmin mukaan ”Molem­ mat paikkakunnat ovat tarkastelun piirissä, mutta kyllä teh­ das voi sijaita muuallakin. Meillä on Lahdessa aika isot tuo­ tantolaitokset, ja Lahti kuuluu meidän vaihtoehtoihimme. Mutta sanotaan, että täällä Etelä­Suomen alueella olemme kyllä kartoitelleet vaihtoehtoisia paikkoja jonkin verran.” SEL:n tietojen mukaan nykyisten tehtaiden korjaaminen ja laajentaminen ei ole työnantajan mielestä vaihtoehto, joten vähintään toisen tehtaan työntekijöille työnantajan suunnitelman toteutuminen tarkoittaisi töiden päättymistä nykyisellä paikkakunnalla ja työpaikan siirtymistä todennä­ köisesti satoja kilometrejä kauemmas. Työntekijät lähtivät muutosneuvotteluissa siitä, että tuo­ tanto jatkuu Vantaalla ja Lappeenrannassa, jolloin ammat­ titaitoinen ja sitoutunut henkilöstö saa pitää työpaikkansa. Pääluottamusmies Marja Värtö epäilee, että sokerima­ keisten tuotannon ja tuotekehityksen siirtäminen pois Lap­ peenrannasta tulisi olemaan Fazerille iso haaste, sillä hen­ kilöstölle on kertynyt vahva osaaminen vuosikymmenten aikana. – Ihmiset viihtyvät Lappeenrannan seudulla. Luulenpa, ettei kovinkaan monelta heistä löytyisi halua tai edes mah­ dollisuutta muuttaa työn perässä muualle. Ammattitaitoisen työvoiman riittävä saatavuus saattaisi muodostua mahdottomaksi muualla. – Uuden tehtaan rakentaminen kokonaan uudelle paik­ kakunnalle ja kahden tehtaan tuotannon yhdistäminen on iso riski työnantajalle. On selvää, että kaikki nykyiset työn­ tekijät eivät voi tai halua siirtyä työpaikan perässä uudelle paikkakunnalle. Osaavasta henkilöstöstä kannattaisi pitää kiinni näinä aikoina, Vantaan tehtaan pääluottamusmies Pentti Aaltovirta toteaa. Lue koko juttu ja lisää uutisia: www.selry.fi/uutiset Fazerin uusi makeistehdas vaikuttaisi 700 työntekijän työpaikan sijaintiin Mignon-munat tehdään käsityönä Fazerin Vantaan makeistehtaalla. Pekka Nieminen/Lehtikuva
  • E L I N TA E 7 E L I N TA E 6 Lyhyesti T ilastokeskuksen mukaan työllisyyden nopea kasvu jatkuu ja joulukuussa työllisyysasteen trendi nousi 73,5 prosenttiin. Hallitus on jo lähellä saavuttaa alkuperäisen 75 prosentin työllisyystavoitteen kun huomioidaan tilastointitavan muutos. Hyvä kehitys selittyy erityisesti onnistuneella elvytyksellä, mutta hal­ litus on myös kaikilla laskentatavoilla tehnyt päätökset vaikutuksiltaan suuremmista työllisyystoimista kuin yksikään aiempi hallitus. Tästä huolimatta monet huutavat edelleen, että mitään toimia ei ole tehty. Selitys tälle vääristelylle on yksinkertainen: oikeiston mielestä ainoastaan palkkojen polkeminen tai köyhimmiltä suomalaisilta leik­ kaaminen lasketaan työllisyystoimiksi. En itse usko, että työttömyyttä ratkaistaan leikkaamalla työttömyys­ turvaa tai rankaisemalla ihmisiä työttömyydestä. Sen sijaan yhteiskun­ nan on pystyttävä edistämään työ­ paikkojen syntymistä kaikkialle Suomeen. Tähän tarvitaan aktii­ vista elinkeino­ ja aluepolitiikkaa, joka huomioi myös kasvukeskusten ulkopuoliset alueet, unohtamatta kotimaisen maatalouden ja ruoan­ tuotannon toimintaedellytyksiä. EN MYÖSKÄÄN allekirjoita kahtiajakoa niin sanotuista ”kovista” ja ”pehmeistä” työllisyyskeinoista. Esimerkiksi työhyvinvointiin panosta­ minen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen ovat kovaa työllisyys­ politiikkaa. KOVAA TYÖLLISYYSPOLITIIKKAA on myös koulutuspolitiikka. Halli­ tus on vastannut haasteeseen lisäämällä koulutuksen resursseja jokai­ sella asteella ja toteuttamalla muun muassa oppivelvollisuuden uudis­ tuksen, jonka tavoitteena on pitää jokainen nuori maksuttomalla kou­ lupolulla 18 ikävuoteen asti. Samalla vauhditetaan jatkuvaa oppimista työuran aikana. Uusia toimia myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi tarvitaan, mutta jatkossakaan niitä ei tule tehdä työelämän laadun tai ihmisten toimeentulon kustannuksella. Väärin työllistetty? K O L U M N I S A N O T T U A 29 151 ”UPM menettää lakon seurauksena pahimmillaan 20 miljoonaa voittoa viikossa. Kuinka kauan sijoittajat voivat katsoa sivusta johdon ideologisiin syihin perustuvaa työmarkkinoiden häiriköintiä ja omistajien rahan tuhlaamista?” S A K : N PU H E E N J O HTA JA JA R K KO E LO R A NTA 2 4 . 1 . 2022 ”Taloudelliset syyt panivat tuhansia palvelualojen työntekijöitä pienentämään aterioitaan, jättämään niitä väliin, menemään nälkäisenä nukkumaan tai olemaan koko päivän syömättä keväällä 2019.” PA M U U TI SO I 29. 1 . 2022 H E L S I N G I N JA TA M PE R E E N Y LI O PI S TO J E N T U TK I M U K S E S TA JUURI NÄIN! EI NÄIN! SEL:N JÄSENMÄÄRÄ 31.12.2021. HEISTÄ TYÖIKÄISIÄ ON NOIN 18 000 JA NAISIA 57 %. TYÖIKÄISISTÄ LÄHES JOKA KOLMAS ON ALLE 35-VUOTIAS. HANNA SARKKINEN Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeri, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Oulusta. Rentoutuessaan hän nauttii kotimaisista suklaaja mallastuotteista. L U K U ”Työhyvinvointiin panostaminen ja työ ­ kyvyttömyyden ennalta­ ehkäiseminen ovat kovaa työllisyyspolitiikkaa.”
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti Investoinneista uskoa tulevaan V E L L U N B L O G I ”Avoimuus yrityksen tulevaisuuden suunnitel­ mista sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa niihin, ovat parhaita keinoja vähentää epävarmuutta.” E lintarviketeollisuus aikoo investoida tänä vuonna jopa yli 800 miljoonalla eurolla. Nämä uutiset ovat mukavia kuulla. Vaikka investoinnit eivät aivan tuossa laajuudessa toteutuisi­ kaan, silti kyseessä on erittäin vahva viesti siitä, että Suomessa kannattaa tuottaa ja valmistaa ruokaa jatkossakin. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN SUOMESSA toteuttamat investoinnit ovat todella tärkeitä ja ne vahvistavat koko alan tulevaisuuden uskoa. Mutta kuten moniin asioihin, myös investointeihin liittyy oma kääntö­ puolensa. Investoinnit eivät välttämättä lisää työpaikkoja, vaan saatta­ vat myös vähentää niitä. TÄMÄ LUO monelle alan työntekijälle epävarmuutta tulevasta ja omasta työpaikasta. Epävarmuuden minimoiminen työpaikoilla on äärettömän tärkeä asia. Avoimuus yrityksen tulevaisuuden suunnitel­ mista sekä työntekijöiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa niihin, ovat parhaita keinoja vähentää epävarmuutta. Näitä keinoja kannat­ taa hyödyntää työpaikalla niin investointeja suunniteltaessa kuin muutenkin. EPÄVARMUUTTA MEILLÄ on ollut riittämiin näinä kuluneina kahtena koronavuonna. Huoli omasta tai läheisten terveydestä sekä epävar­ muus työstä ja toimeentulosta ovat tehneet monelle meidänkin jäse­ nellemme ajasta vaikean. VIIME AIKOINA käsittämättömät mittasuhteet saanut koronataudin leviämisvauhti on aiheuttanut sen, että aiemmat koronatilanteen toi­ mintatavat eivät ole enää toimineet samalla tavalla. Luonnollisesti pitää hakea muuttuneeseen tilanteeseen soveltuvia toimintatapoja, mutta niissä on monesti omat haasteensa. Esimerkiksi puheet oma­ ehtoisista karanteeneista sopivat huonosti meidän työpaikoillemme, ellei samalla oteta käyttöön sairauslomaoikeutta omalla ilmoituksella. ME JAAMME työnantajapuolen kanssa näkemyksen siitä, että niin työnantajalle kuin työntekijälle pitäisi olla sairastumis­ tai altistumis­ tapauksissa heti selvää, miten testauksen ja karanteenin suhteen toi­ mitaan. Tämä koronapirulainen tuntuu nyt vaan olevan niin nopea liikkeissään, ettei viranomaisten ohjeistusten laadinnassa meinata millään pysyä mukana alati muuttuvissa tilanteissa, eikä ristiriitaisilta ohjeistuksiltakaan ole pystytty välttymään. TOIVOTTAVASTI TÄMÄ koronahuippu on viimeinen ja pääsisimme vihdoin palaamaan kohti normaalia. Sen nämä kaksi vuotta ovat kuitenkin opettaneet, ettei ennustajaksi kannata ryhtyä. VELI-MATTI KUNTONEN SEL:n liittopuheenjohtaja www.selry.fi/blogi
  • E L I N TA E 9 E L I N TA E 8 Lyhyesti MEIRAN kahvipaahtimolla Helsingissä syttyi voimakas tulipalo ullakolla joulun alla. Sammutustyöt jatkuivat useita päiviä ja rakennus kärsi palovaurioiden lisäksi sammutustöistä aiheutuneista vesivahingoista. Henkilövahingoilta säästyttiin. Kahvipaahtimon 28 työntekijää ovat välttyneet lomautuksilta. – Kahvin paahtaminen on edelleen seis, töissä tehdään siivousta ja raivausta. Paahtimolla on otettu kokeiluluontoisesti käyttöön viikonloppuvuorot, joilla työtä voidaan tasoittaa koko viikon ajalle. Vuorojärjestelyiden ansiosta työntekijöiden työt pyörivät ainakin toistaiseksi normaalisti, pääluottamusmies Aapo Häyrinen kertoi tammikuussa. Meiran tehtaalla työskentelee 115 työntekijää ja lisäksi toimihenkilöitä. Samassa rakennuksessa olevan maustetehtaan tiloihin ei tullut vaurioita. Maustelinjastot päästiinkin käynnistämään heti joulun jälkeen. Kahvin paahtaminen alkoi uudelleen tammikuussa ulkopuolisen kumppanin avulla. Vielä ei tiedetä, koska paahtaminen voidaan aloittaa omissa tiloissa. Meiran tulipalosta ei seurannut lomautuksia Miten saamme nuoret liittymään ammattiliittoon? G A L L U P ” LIITON brändiä pitäisi uudistaa ja raikastaa. Positiivisemmalla markkinoinnilla pitäisi kumota vanhanaikaisia ja vääriä mielikuvia.” TUIRE HANGASMAA elintarviketyöntekijä, työsuojeluasiamies Atria, Seinäjoki ” SOMESSA ja muissa nuorison suosimissa kanavissa mainostaminen olisi tärkeää. Moni nuori ei edes tiedä mikä on liitto.” PEKKA KOSKENSAARI tuotantotoimitusketjun työntekijä, osaston luottamusmies Hartwall, Lahti ” TOISEN asteen koulutuksessa pitäisi tehdä liiton tarjoamia etuja opiskelijoille tutuksi. Sosiaaliseen mediaan pitäisi panostaa enemmän.” VELI HÄMEENAHO leipuri, varapääluottamusmies Leipomo Rosten, Turku ” LIITON jäsenmaksua voisi alentaa vaikka 35 ikävuoteen asti. Lisäämällä tiedotusta työpaikoilla voisi avata paremmin liittojen tarpeellisuutta.” KATJA LAUKKANEN elintarviketyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies Landeli Group, Huittinen Vastaajat osallistuivat SEL:n luottamushenkilöpäiville Tampereella 16.–17.10.2021 ja luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistossa 24.–28.1.2022. HYVINVOINTIALUEIDEN valtuustoihin oli ehdolla ainakin 23 SEL:n jäsentä. Heistä aluevaltuustoon valittiin kolme: Tarja Eklund (sd.) Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Olavi Kandolin (kesk.) Et eläPohjanmaalla ja Jorma Kivimäki (sd.) Pohjanmaalla. Varavaltuutetuksi tulivat valituksi Sallamaari Simpanen (vas.) Päijät-Hämeessä ja Ari Huuki (sd.) Keski-Pohjanmaalla. Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuus jäi vain 47,5 prosenttiin. Aluevaltuustoissa tehdään myös elintarvikealan työpaikkojen kannalta merkittäviä ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankintapäätöksiä. – Jos hankinnat ovat kotimaisia ja paikallisia, sillä on suuri merkitys työllisyyteen ja se lisää alueen elinvoimaa sekä ihmisten hyvinvointia, SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Eira Ylitalo muistuttaa. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Lue lisää: www.selry.fi/aluevaalit Aluevaaleissa läpi kolme selliläistä
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 Nämä asiat muuttuivat vuodenvaihteesta Vuodenvaihteessa muuttui jälleen moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme keskeiset muutokset. teksti Karoliina Öystilä kuva Pinja Nikki A J A N K O H TA I S TA SEL:n nuorten risteilyllä joulukuussa kerrattiin, miten palkkalaskelma tarkistetaan.
  • E L I N TA E 11 E L I N TA E 10 1 YHTEISTOIMINTAL AKI UUDISTUI. Suurin muutos lakiin on jatkuvan vuoropuhelun malli. Yhteistoiminnan osa­ puolten tulee keskustella lähtökohtaisesti vähintään neljästi vuodessa, ellei toisin sovita. Lue lisää Elintakeen sivuilta 40–41. 2 HÄTÄT YÖSÄÄNNÖKSEN RIKKOMINEN muuttui rangais­ tavaksi teoksi. Tahallisesti tai huolimattomuudesta teete­ tystä hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan rangaista työnantajaa tai tämän edustajaa sakkoran­ gaistuksella. Tällä pyritään edistämään työsuojelua ja estämään hätätyön väärinkäytöksiä. 3 LOMAUTET TUJEN T YÖNHAKIJOIDEN opintojen pää­ tai sivutoimisuutta ei ole korona­aikana tutkittu TE­toimis­ tossa eikä opiskelu ole siten vaikuttanut lomautuksen aika­ na maksettavaan työttömyysturvaan. Tämä poikkeus päättyi 31.12.2021. 4 T YÖT TÖMILLE JA LOMAUTETUILLE maksettaviin ansio­ päivärahoihin tehtiin indeksikorotukset. Vuonna 2021 työttömäksi jääneiden päiväraha nousi vuodenvaihteessa useimmiten noin yhdeksän euroa kuukaudessa. Myös perus­ päiväraha ja työmarkkinatuki nousivat ja ovat vuonna 2022 34,50 euroa päivässä. 5 POHJOISMAINEN T YÖVOIMAPALVELUMALLI tulee voi­ maan 2.5.2022. Sen mukaan työnhakija hakee työtä oma­ toimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisem­ massa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava kuukau­ dessa 0­4 työpaikkaa, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Määrä sovitaan TE­toimiston kanssa. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuu­ den maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllisty­ missuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät. 6 T YÖT TÖMY YSVAKUUTUSMAKSUVELVOLLISUUDEN ala­ ikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022. Alle 18­vuotias ei voi enää kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa. Työssäolo ehtoa ei kerrytä työ, josta ei ole maksettu työttömyysvakuutusmaksua. Muutos johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä. Alle 18­vuo­ tias ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa, vaikka oppivelvolli­ suus olisi päättynyt alle 18­vuotiaana. Työssäolo ehtoaikaa voi kerryttää 17­vuotiaana tehdyllä työllä vain 1.8.2022 asti. 7 PERHEVAPAAUUDISTUS TULEE voimaan 1.8.2022. Tavoit­ teena on, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisem­ min ja yhdenvertaisuus sekä tasa­arvo työelämässä vahvistuvat. Uudistuksella tavoitellaan myös perheiden valinnanmahdol­ lisuuksien ja järjestelmän joustavuuden lisäämistä. Lue lisää Elintakeen sivulta 47. 8 SAIRAUSPÄIVÄRAHAJÄRJESTELMÄÄN TULEE työhön paluun tukemiseksi ja kuntoutustarpeen tunnistamiseksi kaksi uutta tarkistuspistettä 150 ja 230 sairauspäivän kohdalle. Hyvän työterveyshuoltokäytännön asetukseen lisätään lisäksi säädös työhön paluun tuen toimintakäytännöistä. Toimilla tavoitellaan pitkittyneiden sairauspäivärahakausien vähentä­ mistä. 9 EL ÄKEIKÄ NOUSEE vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaisesti. Alin vanhuuseläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneillä alin eläkeikä vuonna 2022 on 64 vuotta. Vuosina 1962–1964 syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on kytketty eliniän­ odotteeseen. 10 ELINAIKAKERROIN VUONNA 2022 on 0,94659. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia. 11 PERHE-EL ÄKEUUDISTUS TULI voimaan vuoden alussa. Myös avopuolisot tulevat tietyin edellytyksin perhe­eläkejärjestelmän piiriin ja lasten perhe­eläkkeisiin tulee parannuksia. Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen. Rajaus ei koske ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä eikä maksussa olevia leskeneläkkeitä. Palkansaajan sosiaali­ vakuutusmaksut Palkansaajan maksut, % palkasta 2022 (2021): Työeläkevakuutusmaksu ? 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %) ? 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %) ? 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %) Sairausvakuutusmaksu ? Sairaanhoitomaksu: 0,53 % (0,68 %) ? Päivärahamaksu, jos palkkaja työtulo on vähintään 15 128 €/vuosi: 1,18 % (1,36 %) Työttömyysvakuutusmaksu: 1,50 % (1,40 %) F A K TA
  • E L I N TA E 12 S EL:n 21. sääntömääräi­ sessä edustajakokouksessa 20.–22.5.2022 Lappeenran­ nassa päätökset tekevät lii­ ton jäsenten valitsemat kokousedus­ tajat. SEL:n eri alueita ja sopimus­ Edustajakokous linjaa tulevaa toimintaa Lantmännenin Ylivieskan rehutehtaalla työskentelevä Jukka Salmela on yksi SEL:n edustajakokouksen äänivaltaisista edustajista. SEL:n edustajakokous arvioi kulunutta viisivuotiskautta ja päättää liiton tulevasta toiminnasta sekä valitsee uudet päättäjät toukokuussa. teksti Karoliina Öystilä kuva Eija Laitala aloja edustavia äänivaltaisia kokous­ edustajia valittiin yhteensä 81. Edustajakokouksen ehdokasaset­ telu päättyi 7.12.2021. Ehdokkaita kokousedustajiksi asetti kaksi ryh­ mää: Elintarviketyöläisten vaaliliitto ja Uudistavat elintarviketyöläiset ­vaali­ liitto. Ehdokkaita asetettiin määrä­ aikaan mennessä sama määrä kuin mitä edustajakokouksessa on edus­ tajia, joten SEL:n liittohallituksen nimeämä keskusvaalilautakunta totesi kokouksessaan 8.12.2021, että vaaleja kokous edustajien valitsemiseksi ei tar­ vitse tällä kertaa järjestää ja vahvisti kokous edustajat. – Edustajakokous on SEL:n ylin päättävä elin, joka käsittelee liiton sääntöjen määräämät asiat ja sään­ tömuutokset. Edustajakokous arvioi mennyttä ja linjaa tulevaa toimintaa sekä valitsee liiton päättäjät, SEL:n jär­ jestöpäällikkö Pekka Närhinen kertoo. Edustajakokous valitsee uuden liit­ tovaltuuston ja liittohallituksen sekä hyväksyy SEL:n toimintaohjelman ja talouden suuntaviivat seuraavalle vii­ sivuotiselle edustajakokouskaudelle vuosille 2022–2027. Viime edustajakokouksessa Jyväs­ kylässä vuonna 2017 hyväksytty liiton toimintaa ohjaava SEL:n strategia vuo­ sille 2017–2027 on voimassa vielä tule­ van edustajakokouskauden. Lisäksi edustajakokous käsittelee liittohallituksen ja ammattiosastojen esittämät sääntömuutos­ ja muut esi­ tykset. Ammattiosastoilla on oikeus tehdä kirjallisia esityksiä ja aloitteita liiton edustajakokoukselle ja samana viikonloppuna kokoontuvalle Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyys­ kassan edustajiston kokoukselle. Ammattiosastojen sääntömuutos­ esitykset on toimitettava liittoon 19.1.2022 mennessä ja muut aloitteet 21.2.2022 mennessä. SEL:n 21. sääntömääräinen edus­ tajakokous ja Suomen Elintarviketyö­ läisten Työttömyyskassan edustajis­ ton kokous ovat 20.–22.5.2022 Holiday Club Saimaa ­hotellissa. Lue lisää: www.selry.fi/edustajakokous E D U S TA J A K O K O U S E L I N TA E 13
  • SEL:n edustajakokouksen kokousedustajat ITÄINEN VAALIPIIRI Yhteensä 32 edustajaa LEIPOMOALA: 10 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Eija Kortelainen Paula Kuparinen Hannu Siira Eeva-Maria Turunen Anu Wallenius Uudistavat elintarviketyöläiset Ibrahim Jafili Jyrki Oksanen Mikko Parkkonen Taru Piepponen Riitta Vallius LIHAVALMISTEALA: 6 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Aki Ahonlinna Jari Eronen Jari Niskanen Jarmo Turpeinen Uudistavat elintarviketyöläiset Miia Paksu Taina Palmros MAIDONJALOSTEALA: 4 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Toni Hamutta Niina Koivikko Uudistavat elintarviketyöläiset Kaarina Kaarlenpoika Saija Ratia TEOLLISUUDEN ALA: 12 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Jari Heiskanen Toni Lahtelin Jenna Markkanen Ilari Mäkinen Tanja Sallinen Krista Shepherdson Juha Sulisalo Andreas Will Uudistavat elintarviketyöläiset Juha Ryhänen Ville Sipilä Marja Värtö Staffan Åkerblom LÄNTINEN VAALIPIIRI Yhteensä 30 edustajaa LEIPOMOALA: 5 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Pirjo-Riitta Anttonen Päivi Salminen Maiju Saresvaara Jukka Silvonen Uudistavat elintarviketyöläiset Petri Heino LIHAVALMISTEALA: 10 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Marko Frisk Janne Helkiö Elina Holkeri Janne Koivisto Maria Levo Pasi Sievänen Sami Uljas Tuomas Vaittinen Uudistavat elintarviketyöläiset Katja Laukkanen Sami Nuutinen MAIDONJALOSTEALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Markus Patja Uudistavat elintarviketyöläiset Tarja Hietanen Esa Lehtinen TEOLLISUUDEN ALA: 12 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Henna Collan Riikka Hirvonen Mikko Kivimäki Mika Koivula Jarno Lyhtelä Olli Pietiläinen Tuire Vuorio Antti Villgren Uudistavat elintarviketyöläiset Heli Laiho Sari Lindroos Riku-Veikka Tamminen Emma Äimänen POHJOINEN VAALIPIIRI Yhteensä 19 edustajaa LEIPOMOALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Maarit Stålnacke-Inkala Marja Vaara Uudistavat elintarviketyöläiset Päivi Lempinen LIHAVALMISTEALA: 9 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Sanna Raivio Andrus Uppin Sari Vaajala Uudistavat elintarviketyöläiset Jaana Fossi Satu Karjanlahti Tero Mansikkamäki Irmeli Taskinen Tomi Tiainen Jenni Valkama MAIDONJALOSTEALA: 3 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Henri Määttä Joni Tuominen Uudistavat elintarviketyöläiset Ari Ylinen TEOLLISUUDEN ALA: 4 EDUSTAJAA Elintarviketyöläiset Marko Hanhela Jukka Salmela Uudistavat elintarviketyöläiset Thomas Noon Juha Tuomari Näin luet listaa: • Vaalipiirejä on kolme: itäinen, läntinen ja pohjoinen. • Sopimusaloja on neljä: leipomoala, lihavalmisteala, maidonjalosteala ja teollisuuden ala. • Vaaliliittoja on kaksi: Elintarviketyöläiset ja Uudistavat elintarviketyöläiset. • Edustajien lukumäärä määräytyy alueen ja sopimusalan jäsenmäärän mukaan. Yhteensä kokousedustajia on 81. E L I N TA E 13
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 Pölyja kemikaalihaittoja on ehkäistävä työpaikoilla Altistuminen jauhopölyille ja kemikaaleille on elintarvikealalla tavallista. Terveysriskien ennaltaehkäisy vaatii määrätietoista ja suunnitelmallista työtä. T Y Ö S U O J E L U teksti Elias Krohn kuvat Jarmo Mela
  • E L I N TA E 15 E L I N TA E 14 J okapäiväinen ongelma monilla elin­ tarvikealan työpaikoilla ovat orgaani­ set pölyt ja altisteet, kuten jauho­ ja mauste pöly. Pitkäaikainen altistumi­ nen niille voi aiheuttaa terveyttä ja työ­ kykyä haittaavia allergisia oireita tai astmaa. Työnantaja on vastuussa siitä, ettei sen liike­ toiminnasta aiheudu terveyden menettämisen vaaraa työntekijöille. Käytännössä panostukset työsuojeluun, kuten pölyongelmien hallintaan, vaihtelevat eri työpaikoilla suuresti. Fazer Leipomot on viime aikoina kiinnittä­ nyt erityistä huomiota pölyhaittojen torjuntaan ja pyrkinyt tekemään työtiloistaan mahdollisim­ man pölyttömiä. – Meillä on ollut vuosittain jauhopölyyn liitty­ viä ammattitautiepäilyjä ja todettuja ammattitau­ teja. Kokosimme ensin aiheeseen liittyvät työka­ lumme ja ohjeistuksemme yhteen saadaksemme kokonaiskuvan siitä, miten ongelmaa voidaan parhaiten hallita, taustoit­ taa Fazer Leipomoiden työ­ turvallisuuspäällikkö Katri Valonen. Kenellä vastuu? Fazerin työryhmässä käytiin läpi eri toimijoiden roolit. Yrityksen johto on vastuussa riittävistä resursseista turval­ lisen työympäristön varmistamiseksi ja ammatti­ tautien torjumiseksi. Keskijohdolle ja esimiehille kuuluvat käytännön toimet: laitteiden kunnosta huolehtiminen, perehdytys ja opastus, puuttu­ minen turvattomaan työskentelyyn, tarkistuslis­ tojen käyttöönotto, suojainten saatavuus ja työn kehittäminen turvallisemmaksi. Työterveyshuolto tekee työntekijöiden alku­ ja määräaikaistarkastukset. Työpaikkaselvityksissä se arvioi työolosuhteiden terveellisyyttä, turvalli­ suutta ja altisteita sekä antaa työnantajalle suosi­ tuksia olosuhteiden parantamiseksi. – Olemme ottaneet käyttöön myös kohdenne­ tut selvitykset, joita tehdään ammattitautiepäilyn ilmetessä, Valonen kertoo. Ohjeistukset ja jauhopölymittaukset kuuluvat Fazerilla työsuojelun tehtäviin, ja se vastaa myös ammattitautiepäilyjen tutkimisesta. Henkilöstön on puolestaan noudatet­ tava ohjeita ja toimittava mahdollisimman turvallisesti. Juurisyyt esiin Jauhopölymittauksia Fazer Leipomoiden työpai­ koilla tehdään normaalisti viiden vuoden välein. – Jos haitallisena pidetty pitoisuus, kaksi mil­ ligrammaa kuutiometrissä ylittyy, arvioimme kohteen juurisyylomakkeen avulla. Juurisyy­ selvityksen jälkeen teemme tarvittavia muutok­ sia ja mittaamme tapauskohtaisesti uudelleen. Pohdimme aina myös, onko löydöksiä hyödyn­ nettävissä myös muissa leipomoissamme, Valo­ nen sanoo. Juurisyyanalyyseissä tilannetta tarkastellaan työn tekemisen, työympäristön ja organisaatiote­ kijöiden näkökulmista. – Selvitämme, miten hyvin esimies on tietoi­ nen jauhopölyn tunnistamis­ ja hallintatoimen­ piteistä, miten hän on opas­ tanut porukkaansa toimi­ maan turvallisesti ja miten kokeneita työntekijöitä siellä on. Käymme läpi check­lis­ tan avulla, toimitaanko siellä turvallisten työtapojemme mukaisesti. – Työympäristössä tarkis­ tetaan ilmanvaihto, kohde­ poistot ja suodattimet, Valonen kertoo. Lisäksi selvitetään, tuntevatko esimies ja työn­ tekijät saavansa organisaatiolta riittävästi tukea asian hallintaan. – Ovatko työsuojelun ohjeet ja materiaalit ymmärrettäviä, voiko niitä hyödyntää ja etene­ vätkö työpaikkaselvitysten, riskienarvioinnin ja jauhopölymittausten yhteydessä päätetyt toi­ menpiteet, Valonen listaa. Altistusta torjuttava Jauhopölyn juurisyytutkinnassa mukana on aina esimies ja työsuojeluvaltuutettu sekä pölymit­ tauksia tehnyt henkilö. – Analyysit on koettu todella antoisiksi. Aina on löytynyt asioita, joita voidaan työstää ja edis­ tää. Olemme päivittäneet niiden pohjalta jauho­ pölyn check­listaamme, Valonen kertoo. ? Työympäristössä tarkis tetaan ilmanvaihto, kohdepoistot ja suodattimet.
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Listalla on yli 20 tarkistettavaa asiaa. Tär­ keää on esimerkiksi pölytilanteen säännöllinen itsearviointi työpisteillä, hengityssuojainten käyt­ täminen punnituksessa ja taikinanteossa, pun­ nituksen tekeminen mahdollisimman matalalla, riittävän lyhyet pudotusmatkat sekä siivoaminen riittävän usein eri välivaiheissa. Vuosina 2014–2015 Fazer Leipomoilla oli Työterveyslaitoksen kanssa erityinen jauhopö­ lyprojekti. Sen yhteydessä syntyivät turvallisia työskentelytapoja kuvaavat Pölyt pois! ­kortit, arviointikortit sekä perehdytysmateriaali uusille työntekijöille. Ne ovat kaikkien vapaasti hyödyn­ nettävissä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Työturvallisuuskeskus on puolestaan tehnyt sekä työnantajille että työntekijöille tarkoitetun Pölyt pois yhteistyöllä – vähennä jauho pölyä lei­ pomossa ­oppaan. Siinä listataan hyviksi kei­ noiksi pölyaltistuksen ehkäisyyn esimerkiksi astioiden varustaminen tiiviillä kansilla, koh­ depoistot, hengityssuojaimien käyttö tietyissä työvaiheissa sekä jauhojen pudotusetäisyy­ den ja ­nopeuden pitäminen mahdollisimman pieninä. Pölyn määrää olisi hyvä myös mitata säännöllisesti. Oireita moninaisista lähteistä Teurastamoissa terveyshaittoja työntekijöille aiheuttavat eläimistä tulevat pölyt. – Lisäksi esimerkiksi sikojen virtsan ammoni­ akki voi aiheuttaa hengitysteille ongelmia, ellei ilmastointi ole riittävän hyvä, kertoo QEHS­pääl­ likkö Mikael Snellman Oy Snellman Ab:ltä. Ilmastoinnin ohella pölyhaittoja ehkäistään eläinten vesisuihkutuksilla, tilojen säännöllisellä puhdistuksella ja pesulla, kohdepoistoilla esi­ merkiksi mausteiden ja lisäaineiden punnitus­ ten yhteydessä sekä suu­ ja hengityssuojainten käytöllä. Elintarvikealan työpaikoilla käsitellään myös kemikaaleja. Niistä voi aiheutua sekä pitkäaikai­ seen altistumiseen liittyviä terveyshaittoja että tapaturmia. Kemikaaleja on etenkin tuotantotiloissa käy­ tettävissä pesu­ ja desinfiointiaineissa. Kloramii­ ni­T, jota monet desinfioivat aineet sisältävät, on tunnettu astman ja allergiaoireiden aiheuttaja. Iho­ongelmia voivat aiheuttaa vaikkapa suoja­ käsineiden kumikemikaalit. – Kumihanskojen lisäksi myös vinyylihans­ koissa voi olla kumikemikaaleja, joita ei ole aina ilmoitettu pakkausmerkinnöissä. Jos ihottuma jatkuu, pitää toimittaa työntekijä ja käsineet eteenpäin ja selvittää kemikaalit, neuvoo työ­ terveyshuollon erikoislääkäri Soile Jungewelter Työterveyslaitokselta. Lyhyitäkin altistumisia vältettävä Altistumisen riskipaikkoja ja ­tilanteita elintarvi­ kealan töissä riittää. – Broileripakkausten jäähdytysjärjestelmän vuotoa korjaamaan tulleelle asentajalle tuli välit­ tömästi hengitystieoireita ammoniakin vuoksi. Kun vanukkaiden valmistuksessa oli ilmanvaih­ to­ongelma, työntekijä altistui vetyperoksidille ja sai välittömiä oireita. Perunoiden käsittelyssä ja mallastehtaalla on altistuttu endotoksiineille, Jungewelter luettelee. Altistumista niin kemikaaleille kuin orgaani­ sille altisteille on määrätietoisesti vähennettävä työpaikoilla, Jungewelter korostaa. – Allergisoitumista tapahtuu jo haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP:n selvästi alitta­ valla tasolla. Lyhyetkin piikkialtistumiset, esi­ merkiksi kun jauhoja pöllytetään säkistä, lisää­ vät allergisoitumisen riskiä. Hengitysteitä voi­ makkaasti ärsyttävien altisteiden osalta HTP­ tasot eivät saa ylittyä hetkeksikään, Jungewelter tähdentää. F A K TA Allergisen ammattinuhan ja ammattiastman aiheuttajia ? Perinteiset kotimaiset jauhopölyt: vehnä, ruis, ohra, kaura ? Gluteenittomat jauhot: tattari, lupiini, soija, psylliumentsyytmit ? Kananmuna erityisesti sumutettaessa ? Mausteet, kuten juustokumina, oregano, paprika ? Sianliha ja muut sian ruhonosat ? Kalat, katkarapu ? Arabikumi sakeuttamisaineena (E414) makeisteollisuudessa ? Kasvikset, kuten peruna ja bataatti ? Kuivattu herkkutatti jauheena ?
  • E L I N TA E 17 E L I N TA E 16 Vaarana myös tapaturmat Kemikaalien aiheuttamia tapaturmia sattuu myös elintarvikealalla eikä kemikaalien vaaraa tule koskaan jättää huomioimatta tai aliarvioida, tähdentää elintarvikealan asiantuntija Päivi Sarmala Työturvallisuuskeskuksesta. – Esimerkkitapauksina voisi mainita muun muassa pesujen yhteydessä tai pesuaineletkua tai ­liitintä irrotettaessa silmille tai iholle saadut roiskeet, laitehuolto­ tai häiriötilanteessa sattu­ neet ammoniakkivuodot, suojakäsineen sisälle päässeet pesuaineliuokset tai laitehäiriötä selvi­ tettäessä kasvoille tulleet kemikaalihöyryt. Kemikaalien säilytykseen ja käsittelyyn työ­ paikoilla liittyy myös räjähdysvaara. Vaarallinen tilanne on aina se, kun kemikaalia tai orgaanista ainetta on sekoittunut ilmaan ja lähistöllä on jotain, joka voi aiheuttaa syttymisen. Räjähdysvaarojen hallinnassa auttavat räjäh­ dyssuojausasiakirjat, josta ilmenevät työpaikan riskialttiit tilat ja riskien aiheuttajat. – Jos tarvitsee tehdä esimerkiksi tulitöitä, poistetaan vaaraa aiheuttava aine tai valvo­ taan sen pitoisuuden pysymistä niin alhaisena, että räjähdystä ei pääse tapahtumaan, neuvoo ATEX­asiantuntija ja kouluttaja Pauli Korhonen Exvira Oy:stä. Ennaltaehkäisyn lisäksi onnettomuuksiinkin on varauduttava. – Tarvitaan esimerkiksi sammutusjärjestelmiä, paineenpurkukanavia ja räjähdyksen etenemisen estämislaitteistoja. Työpisteessä tulisi myös säi­ lyttää kemikaaleja vain työssä tarvittava määrä, Korhonen toteaa. • Kuumatyön riskeiltä on suojauduttava KUUMATYÖ on iso työsuojelukysymys elintarvikealalla. Kuumuus vaivasi tavallistakin useammalla työpaikalla viime kesänä, ja ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa ongelmaa. Kuumuutta syntyy konelinjastoista, uuneista ja niistä otetuista lämpimistä tuotteista. Avarissa, seinättömissä tuotantotiloissa lämpö pääsee vapaasti pyörimään. Monilla työpaikoilla lämpötilat ovatkin jatkuvasti korkeita. – Kuumatyö on erittäin vaarallista, kun lämpö tilat nousevat pysyvästi yli 30 asteen. Sillä on vaikutuksia esimerkiksi sydämeen ja voi tulla lämpöhalvauksia tai pyörtymisiä, varoittaa SEL:n sosiaalisihteeri Kai Laaksonen. Suojautumiskeinoja kuitenkin on. Esimerkiksi koneita voi koteloida, jotta kuumuus ei pääsisi leviämään niistä. Tauot ovat tärkeitä kuumatyöstä selviytymiseen. Työsuojeluhallinnon ohjeiden mukaan 28–33 asteen lämpötilassa jokaiseen työtuntiin tulisi sisältyä vähintään 10 minuuttia ja yli 33 asteen lämpötilassa vähintään 15 minuuttia joko työskentelyä viileämmässä tilassa tai taukoa työstä. Tähän on varauduttava riittävällä henkilöstöllä, mikä ei viime kesänä monilla työpaikoilla Laaksosen mukaan toteutunut. – Nyt on oikea aika sopia työpaikalla käytännöistä ensi kesää ajatellen, Laaksonen korostaa. Monilla työpaikoilla lämpötilat ovat korkeita ympäri vuoden, jolloin asiaa on tarpeen tarkastella aika ajoin. Lämpötilojen arviointi on olennainen osa työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä. Kuumatyön haittoja ja niiden ennaltaehkäisyä kuuluu käsitellä myös työhöntulotarkastuksissa ja perehdytyksessä. Työsuojelutoimikuntien on tärkeää olla asiassa aktiivisia. – Työpaikoilla pitää lähteä tunnistamaan vaarat ja tekemään riskien arviointia. Ottakaa kuumatyö työpaikoilla omaan tarkasteluunsa, Laaksonen neuvoo. L Ä M P Ö T I L AT Työnantaja vastaa siitä, ettei työ ole työntekijän terveydelle vaarallista.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Taikina muovautuu nopeasti Osmo Saarisen ja Jaakko Marinin osaavissa käsissä.
  • E L I N TA E 19 E L I N TA E 18 Takaisin jaloilleen tulipalon jälkeen Yli satavuotias kajaanilainen Pekka Heikkisen leipomo toipui tulipalosta ja rekrytoi nyt uutta työvoimaa Kainuuseen. J oulukuussa Kajaanissa pakkanen on kiristynyt yli kahteenkymme­ neen asteeseen. Petäisenniskassa sijaitsevassa Pekka Heikkinen & kumppaneiden leipomossa uunit ovat kuitenkin niin kuumat, että sisällä on shortsikeli. Uusi leipomo perustettiin keskustan ulkopuo­ lelle vanhan leipomon tuhouduttua tulipalossa toukokuussa 2018. Leipomopalo oli vuonna 1913 perustetun yrityksen historian vakavin kriisi, joka kääntyi lopulta mahdollisuudeksi ja uudeksi aluksi, yrittäjä Juuso Marin sekä työpaikan työ­ suojeluvaltuutettu, kondiittori Päivi Fonselius kertovat. Uuteen leipomoon hankittiin Italiasta pelleteillä toimiva puu­uuni, jossa paistolämpötila pysyy tasaisena ja lämpötilan säätäminenkin onnistuu. Vanhassa perinteisessä halkouunissa leipien ja pullien paistaminen oli paljon haastavampaa. Leipomon tilat ovat nyt myös avarammat ja valoisammat, mikä on selkeä parannus työsken­ telyolosuhteisiin. Työtilat ovat nykyaikaiset ja työergonomia on parantunut. Juuso Marin kehuu erityisesti vanhaan rekkahalliin tehdyn uuden leipomon kuuden metrin huonekorkeutta, mikä yhdessä ilmastoinnin kanssa pitää sisäilman laa­ dun hyvänä ja lämpötilan kohtuullisena. Leipomon ja toimiston muutto pois Kajaa­ nin keskustasta toi kaivattua lisätilaa keskustaan jääneeseen, tulipalolta säästyneeseen leipomon kahvilaan, myymälään ja konditoriaan, jossa Fonselius ja tämän kollegat työskentelevät. Konditoriatuotteiden volyymi ja valikoima ovat molemmat Kainuun mittakaavassa huomattavan suuria. T Y Ö P A I K A L L A ? teksti ja kuvat Eetu Kinnunen
  • E L I N TA E 21 E L I N TA E 2 ”Hyvvää sen olla pittää” on Pekka Heikkisen leipomon motto. – Mansikkakermakakku on edelleen se tuote, jota menee määrällisesti eniten. Siihen ei tunnuta kyllästyvän koskaan, neljätoista vuotta ”Pekkiksellä” työskennellyt leipuri­kondiittori Timo Ohtonen kertoo. Leivoksissa päästään tekemään enemmän kokeiluja uusilla tuotteilla. Vaikka kermasarven ja kermalakkaleivoksen kaltaiset klassikot pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen, esimerkiksi Kainuussa tänä vuonna jär­ jestettäviin Euroopan nuor­ ten talviolympialaisiin on tehty oma juhlaleivoksensa. Sellaisen SEL:n Pohjois­Suo­ men aluesihteeri Seija Kyllönenkin valitsee maistetta­ vaksi, kun vieraat istuvat kah­ ville Pekka Heikkisen myy­ mäläleipomoon kondiittorien kanssa. Maussa ei ole huomauttamista. ”Hyvvää sen olla pittää” on leipomon iskulause, joka löytyy niin myyntitiskin alareunasta kuin leipureiden työpaidoistakin. Ylpeys omasta työpaikasta Pekka Heikkinen & Kumpp. on monella tapaa omaleimainen työpaikka leipomoalalla. Yrityk­ sen nimi tulee Juuso Marinin isoisän eli ukin isältä. Kumppanit nimessä viittaavat yhtiökump­ paneiden lisäksi tavarantoimittajiin, työnteki­ jöihin ja asiakkaisiin. Tämä oli perimätiedon mukaan jo yrityksen perustajan ajatuksena. Periaate tuntuu toimivan, sillä uuden leipo­ mon kahvihuoneessa yrittäjä Marin ja SEL:n liit­ tovaltuustossakin vaikuttava Fonselius sanailevat leppoisasti firman asioista. Molemmat tuntuvat tietävän vähintään yhtä hyvin yrityksen koko­ naistilanteen. Työpaikan tapahtumista ja kehit­ tämistarpeista voidaan puhua työntekijöiden ja työnantajan välillä varsin avoimesti. Työntekijät vaikutta­ vat pääasiassa tyytyväisiltä työolosuhteisiin. Fonselius ohjeistaa napakasti vieraita hygieniamääräyksistä tuo­ tantotiloihin siirryttäessä. Tapa tuo mieleen isompien työpaikkojen työturvallisuuspäälliköiden valp­ pauden ja kertoo siitä, miten leipomon koetaan olevan nimenomaan heidän oma työpaikkansa. Työntekijöitä Pekkiksellä on parikymmentä. Suunnilleen puolet heistä kuuluu alan ammatti­ liittoon. Liittoon kuuluminen on yleisintä niillä, jotka ovat työskennelleet yrityksessä pidempään ja kokevat leipomotyön elämänurakseen. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen saa työpaikalla vierailun yhteydessä muutaman jäsenen kanssa hoidettua liiton 25­vuotisjäsenlo­ ma­asiatkin kuntoon, jotta jäsenetu ei jäisi käyt­ tämättä. Lomaoikeus ei vanhene, vaikka mitta­ riin olisi tullut jo vähimmäismäärää enemmän vuosia liiton jäsenenä, mutta loma on pidettävä viimeistään sen vuoden loppuun mennessä, kun jäsen jää eläkkeelle. Haku päällä Ilman työntekijöiden eläköitymisiäkin Pekka Heikkinen & kumpp. tarvitsisi uutta työvoimaa molempiin toimipisteisiinsä Kajaanissa. Jutunte­ kohetkellä paikka on auki sekä leipurille että lei­ puri­kondiittorille vakituiseen ja kokoaikaiseen työsuhteeseen. Eläköitymiset pitävät huolen siitä, että uusia työpaikkoja tullaan avaamaan hakuun myös näiden paikkojen täyttämisen jälkeen. Kainuusta leipomoalan työvoiman löytäminen on kuitenkin haastavaa. Juuso Marin lupaa oman ja työyhteisönsä tuen kenelle tahansa rohkelikolle, joka lähtee kokeilemaan elämää ”Kainuun paratii­ sissa” ilman ruuhka­Suomen kiirettä ja stressiä. ? Päivi Fonselius ja Timo Ohtonen ovat tyytyväisiä kondi torian uusiin tiloihin kahvilan ja myymälän yhteydessä.